Rahan korruptio - Johdatusresurssipohjaiseen

talousajatteluun

OSA I

Jani Laasonen01.02.2010

ver. 1.8(Päivitetty 20.04.2010)

Jani Laasonenresurssipohjainentalous@gmail.comhttp://resurssipohjainentalous.blogspot.com/

1

OSA IRAHAN KORRUPTIO

2

1. Johdanto..................................................................52. Maslowin tarvehierarkia ..........................................73. Tarvehierarkia ja raha .............................................84. Talousjärjestelmän lähtökohta ................................95. Rahajärjestelmän synty .........................................116. Kulta vaihdon välineenä.........................................127. Kaupunkien synty ..................................................138. Kauppiaat ja kultasepät .........................................149. Ensimmäiset velkapaperit ......................................1510. Kirkon selkäranka katkeaa...................................1611. Ensimmäiset pankit .............................................1712. Rahalainasta perittävän koron ongelma...............1913. Kollektiivinen harha.............................................2014. Ensimmäisen kuplan synty...................................2215. Valtio kumppaniksi ..............................................2416. Keskuspankin synty .............................................2517. Kultakannasta luopuminen ja rahan uusi luonne .2618. Rahan arvo ..........................................................2819. Yhdysvaltain perustajaisien pahin pelko ..............3020. USA:n keskuspankkijärjestelmä...........................3121. Isäntä ja renki .....................................................3322. Kuinka tavalliset liikepankit luovat rahaatyhjästä .....................................................................3423. Luottolaajennus vai törkeä petos? .......................3724. Pankkitilipakko ....................................................4025. Keskuspankkien kassavarantovaatimukset ja Basel2 ................................................................................4126. Katsaus suomalaisten pankkien tarjoamaanosakevipuun ..............................................................4127. Vipu valuuttakauppaan ........................................4328. Miksi media vaikenee velkavivusta?.....................4729. Talouden Ylijumala ja rahan uskonto ...................5030. Ikuisen vastakkainasettelun ja epäluulonmaailma.....................................................................5131. Pelin henki...........................................................5332. Adam Smith ja näkymätön käsi............................5533. Eläinkoe...............................................................5634. Haluan miellyttää.................................................5835. Tieto on valtaa .....................................................6136. Vapautesi on ostovoimasi arvoinen......................6237. Moderni orjuus.....................................................6438. Työmarkkinat - laillistettua ihmiskauppaa ...........6539. Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi............6740. BKT - pelkkä kierrossa olevan rahan määränmittari .......................................................................7041. Rahan tulee kiertää..............................................7142. Seurauksena kertakäyttökulutusyhteiskunta .......72

3

43. Talouden talvisota ...............................................7544. Kilpailuyhteiskunta ..............................................7745. Rahajärjestelmän ja reaalimaailmanyhteentörmäys...........................................................7846. Peak oil - öljytuotannon huippu ...........................8047. Instituutioiden ongelma ......................................8448. Ihmisistä eläimiä .................................................8749. Ikuisen kasvun paradoksi ....................................8850. Ihmiskunnan massahypnoosi...............................8951. Instituutioiden korruptio .....................................9152. Korruptio ei säästä ketään ...................................9353. Globaalin rahajärjestelmän kriisi ihmiskunnanyhdistäjänä? ..............................................................9554. Yksilötason korruptio...........................................9755. There's no friends in business..............................9856. Instituutiot ongelmageneraattoreina.................10057. Teknologinen työttömyys...................................10258. Lumedemokratia................................................10459. Kyberterrorismista ja piratismista verukeinternetin kontrollointiin?........................................10660. Kriittinen media .................................................11061. Velka valtapolitiikan perustana..........................11162. Tiede rahajärjestelmässä...................................11363. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.................11464. Al Gore - Epämiellyttävä totuus .........................11765. Jatkuvassa muutoksessa oleva ilmastomme ......11866. George Orwell - Vuonna 1984 ............................12067. Climategate .......................................................12268. Maailmojen sota - radiokuunnelma ....................12369. Terrorismin vastainen sota ................................12470. Operaatio Northwoods .......................................12671. Sota - piristysruiske bisnekselle ........................12772. Pukki kaalimaan vartijana?................................128

4

1. Johdanto

"En ymmärrä yhtään yritysten toimitusjohtajia, jotka lähtevät eläkkeelleterveinä kuusikymppisinä. Pomon ei pitäisi jättää terveenä töitä ennen 63ikävuotta. Johtajien on näytettävä esimerkkiä työurien pidentämisestä.Hyvinvointi syntyy vain ja ainoastaan työnteon kautta. Jokainen, joka eiole valmis työurien pidentämiseen, vihaa hyvinvointiyhteiskuntaa."

-- Valtiovarainministeri Jyrki Katainen, Kalpa-jääkiekkojoukkueenVoittajaksi seminaarissa 01.02.2010 (Savon Sanomat 01.02.2010) --

Kataisen paatoksessa on jotain hyvin tuttua. Jotain samaan aikaanäärimmäisen todellista ja vakuuttavaa, mutta kuitenkin pohjimmiltaantyhjää ja onttoa. Niin, kuinka hyvinvointimme todella syntyy?

Jos suljemme silmämme todelliselta maailmalta ja annammevaltiovarainministeri Kataisen ja hänen kaltaistensa isoveli-hahmojentulkita sitä puolestamme, vieraannumme pian reaalimaailman tosiasioistaja vaivumme eräänlaiseen hypnoottiseen unitilaan. Tässä unessa koemmeympärillämme maailman, joka tuntuu yhtäältä täysin todelliselta, muttasamalla jollain selittämättömällä tavalla kieroutuneelta ja epäloogiselta.

Ajattelevassa ihmisessä voi kuitenkin tapahtua herääminen. Ensimmäinenaskel kohti heräämistä tapahtuu, kun ihminen pysähtyy, katseleeympärilleen ja kyseenalaistaa kaiken ympärillään tapahtuvan. Mikä siinäkaikessa on todellista ja kaikkina aikoina pysyvää? Entä mikä onseurausta ihmisten alati muuttuvista, keinotekoisista arvojärjestelmistä?Kuinka paljon minussa on minua ja kuinka paljon ympäristöäni? Kumpiminussa todellisuudessa ajattelee, minä vai ympäristöni? Kuinka tietoinenole todellisesta maailmasta? Olenko lainkaan valveilla vai olenko joutunutmuiden mukana ajan hengen nukuttamaksi ja aivopesemäksi? Mihinkaikki käytökseni perustuu? Onko tämä varmasti oikea tapa elää, vaionko minut vain suggeroitu uskomaan niin? Mistä hyvinvointimmesyntyy? Mikä maailmassa on pysyvää ja kulttuureista riippumatonta? Mikäelämässä on tärkeää? Miksi annan ympäristöni ajatella minussa? Miksi enajattelisi itse?

Ihminen voi havahtua todellisuuteen ja kiemurrella tuon itseäänympäröivän suggestiokehän ulkopuolelle. Hän voi vapauttaa itsensänäkymättömistä kahleistaan ja oppia ajattelemaan omavireisesti.

Hierarkkinen valtakoneisto - rakentuipa se minkä ideologian varaantahansa - palaa halusta täyttää tajuntamme mustavalkealla, valmiiksipureskellulla ja yksinkertaistetulla informaatiolla. Tämän informaationpuitteissa toimimme kuin unissakävelijät. Kun kuuntelemme sitä mitä

5

meidän halutaan kuulevan ja näemme sen minkä meidän halutaannäkevän, ajaudumme aina ennemmin tai myöhemmin reaalimaailmastairralliseen kuplatodellisuuteen - edellä mainittuun harhan uneen - johonjärjestelmä pyrkii meitä jatkuvasti tuudittamaan.

Suggeroitu ihminen voi oppia pitämään jopa keskitysleiriolosuhteitaasioiden normaalina tilana, jos hänet on jonkun keinotekoiseninstituution, vaikkapa hallitsevan rahajärjestelmän keinoin onnistuttuvieroittamaan reaalimaailmasta. Kyse ei siis ole siitä, minkälaisiin oloihinpystymme sopeutumaan, sillä sopeudumme varmasti ihan kaikkeen. Kyseon siitä, minkälaiseen kestävään hyvinvointiin olemme oikeutettujareaalimaailmaan perustuvien tosiasioiden puitteissa.

On aika herätä!

Jos tunnet sisimmissäsi, ettei kaikki täsmää ja tunnet pakottavaa tarvettanähdä mielipiteistä ja virallisista totuuksista riippumattomaan, ajattomaantotuuteen, sinun on ennemmin tai myöhemmin opittava tulkitsemaanjärjestelmämme lähdekoodia - sen rahajärjestelmää - ja ymmärtämäänsen ylläpitämiä mekanismeja. Mitä on raha? Mitä on talouskasvu? Entämikä on talouskasvun ja rahan suhde kokonaisvaltaiseenhyvinvointiimme?

Elokuva "The Matrix" nousi vuosituhannen vaihteessa kulttisuosioon - eiyksin elokuvallisten ansioidensa vuoksi - vaan pääasiassa siksi, että sekosketti juuri tuota unessa elävän ja totuudesta uneksivan ihmisen ikuistasisäsyntyistä kaipuuta heräämiseen.

Kaikki elokuvan nähneet muistavat kohtauksen, jossa päähenkilönannetaan valita, tahtooko hän olla tietoinen kaikista järjestelmään(Matrix) kuuluvista valheista ja vapautua siten orjuudesta, vai jatkaakoelämäänsä kuten ennen, vain pintapuolisesti onnellisena, silti alitajuisestitiedostaen, ettei kaikki ole niin kuin järjestelmän taholta kerrotaan.Päähenkilön annetaan valita valheellisen ja todellisen maailman väliltä,joita elokuvassa symbolisoidaan sinisen ja punaisen pillerin avulla.

Elokuvassa ihmisiä suvereenisti hallitsevan valtakoneiston yhtymäkohdatnykymaailmamme velkaperusteiseen rahajärjestelmään ovat siinä määrinyhteneväiset, etten tuskin voisi kirjani johdantoa paremmin päättää, kuinpäättämällä sen suoriin sitaatteihin tästä elokuvasta. Päätän senkohtaukseen, jossa päähenkilö on heräilemässä valtakoneiston luomastasyvästä unitilasta todelliseen maailmaan. Elokuvan sitaatit toimikootsaatesanoina myös tämän kirjan sisältöön.

"Olet täällä koska tiedät jotain. Se mitä tiedät on jotain, jota et voiselittää, mutta tunnet sen sisälläsi. Olet tuntenut niin koko ikäsi. Tiedät,että maailmassa on jotain pielessä. Et osaa sanoa mitä se on, muttatiedät sen olevan olemassa... Matrix on kaikkialla. Se ympäröi meidät.

6

Voit nähdä sen katsoessasi ulos ikkunasta tai avatessasi television. Voittuntea sen mennessäsi töihin, käydessäsi kirkossa tai maksaessasi veroja.Se on se keinotekoinen maailma, joka on vedetty silmiesi eteen, jottaestyisit näkemästä totuutta... Sitä, että olet orja, Neo. Kuten kaikkimuutkin, synnyit kahleisiin. Synnyit vankilaan, jota et voi haistaa,maistaa tai koskettaa. Vankilaan, jonka muodostaa omamielikuvituksesi... Tämä on viimeinen mahdollisuutesi. Totuuden nähtyäsiet voi enää palata takaisin entiseen. Jos päätät niellä sinisen pillerin,heräät sängystäsi ja uskot taas kaiken mitä sinulle kerrotaan. Jos sensijaan otat punaisen pillerin, pysyt taruakin ihmeellisemmässätodellisuudessa ja näytän sinulle kuinka syvälle kaninkolo johtaa. Muista,että tarjoan sinulle vain totuutta. En mitään muuta."(...)"Tiedän että olet peloissasi... Olet peloissasi, sillä pelkäät muutosta. Entiedä mitä tulevaisuus on tuova mukanaan. En saapunut tännekertoakseni, kuinka kaikki tulee päättymään. Saavuin tänne kertoakseni,kuinka kaikki on saava alkunsa.... Tulen näyttämään sinulle maailmanilman lakeja ja kontrollia, ilman rajoja tai rajoitteita. Maailman, jossakaikki on mahdollista. Mutta sinun on tehtävä valinta. Voin osoittaa sinullevain oven. Sinun on itse kuljettava siitä sisään."

2. Maslowin tarvehierarkia

Pohdiskeltaessa ihmislajin käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä,eräänlaisena standardisoituna ja yleisesti hyväksyttynä lähtökohtanavoitaneen pitää Abraham Maslowin (1908 - 1970) teoriaa ihmisentarvehierarkiasta.

Maslowin tarvehierarkiaa kuvataan viisitasoisena pyramidina. Pyramidinalimmat tasot muodostuvat ihmisen hengissä pysymisen kannaltavälttämättömistä fyysisistä perustarpeista. Vasta kun nämähengitysilman, ravinnon, suojan, unen ja juomaveden kaltaiset, elämänylläpitämisen kannalta välttämättömät fysiologiset perustarpeet ovattulleet tyydytetyiksi, voi ihminen siirtyä tarvehierarkian seuraavalletasolle. Pyramidin toisella tasolla ajankohtaiseksi tulevat kysymyksetturvallisuuden varmistamisesta, terveydenhuollon järjestämisestä,toimeentulon jatkuvuudesta jne.

Vasta kun tarvehierarkian kaksi alinta tasoa ovat tulleet kelvollisestityydytetyiksi, ihminen voi keskittyä korkeampien tarpeidensatyydytykseen. Tarvehierarkian kolme korkeinta tasoa pitävät sisälläänerilaisia yhteenkuuluvuuden, rakkauden, arvostetuksi tulemisen ja itsensätoteuttamisen tarpeita.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan Maslowin tarvehierarkia noudattaaseuraavaa kaavaa:

7

1. Fysiologiset tarpeet2. Turvallisuuden tarpeet3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet4. Arvonannon tarpeet5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

3. Tarvehierarkia ja raha

Maslowin tarvehierarkia ei sisällä mainintaa rahasta. Rahaa ei olemainittu, koska rahalla sellaisenaan ei ole ihmiselle mitään arvoa. Rahaon pelkkä tarpeiden tyydytyksen väline. Ihminen ei luontaisesti tarvitserahaa, mutta koska monet ihmisen tarvehierarkian alimpien tasojenperustarpeista ovat nykyjärjestelmän puitteissa tyydytettävissäainoastaan rahajärjestelmän kautta, on ihmisille hyvin laajalti syntynytkäsitys, jonka mukaan raha jo sellaisenaan muodostaisi ihmisenhyvinvoinnille välttämättömän perusedellytyksen. Rahajärjestelmänsisällä se voi todellakin sitä olla - vieläpä hyvinkin luonnolliselta tuntuvallatavalla - mutta on tärkeä ymmärtää, ettei rahajärjestelmä itsessään ei olemillään tavoin luonnollinen.

Tarvehierarkian alimman tason tarpeista - ihmisen fysiologisistaperustarpeista - ainakin puhdas juomavesi, ravinto ja suoja (vaatteet/asunto) ovat kiinteästi kytköksissä rahajärjestelmään. Samointarvehierarkian toisen tason tarpeet - ihmisen turvallisuuden tarpeet -ovat laajalti rahajärjestelmästä riippuvaisia.

Saadakseen riittävästi puhdasta juomavettä ja ravintoa, sekätyydyttääkseen välttämättömät asunnon, vaatetuksen, terveydenhuollonja turvallisuuden tarpeet, nykymaailmassa elävä ihminen joutuu lähesväistämättä tekemisiin rahan kanssa. Tällä tavoin raha on ajan saatossamuodostunut itsestään selväksi ja kyseenalaistamattomaksi osaksiihmisten jokapäiväistä arkea.

Aina kun ihminen joutuu tekemisiin rahan kanssa, joutuu hänmukautumaan rahajärjestelmän pelisääntöihin ja sen ylläpitämiinpalkkiomekanismeihin. Rahan sellaisenaan ei uskota pitävän sisälläänmitään sen kummempia mekanismeja. Raha on ihmisten mielissä vainrahaa, eikä heitä sen vuoksi juurikaan kiinnosta perehtyä tarkemmin senluonteeseen tai historiaan. Ja juuri siinä piilee suurin ongelmamme.

Tosiasia on, että aina kun puhumme rahasta, puhumme todellisestamaailmasta irrallisesta, täysin keinotekoisesta ja pelkän uskon varaanrakennetusta, ihmisten ylläpitämästä ja hallinnoimasta instituutiosta.Kyse on keinotekoisesta pelistä, joka omien mekanismiensa kautta luopalkkiojärjestelmän hyvinkin kieroutuneelle käytökselle. Pidämme tällaista

8

käyttäytymistä normaalina ja omaksumme pelin säännöt vain siksi, ettäolemme syntyneet ja kasvaneet osaksi rahajärjestelmää. Pidämmerahajärjestelmän ylläpitämiä mekanismeja samalla tavoin luonnollisena,kuin koko ikänsä tynnyrissä elänyt lapsi, joka pitää tynnyrin sisällerajoittunutta maailmaansa ainoana todellisuutenaan.

On tärkeä ymmärtää, että aina kun puhumme esimerkiksi talouslaman,ylivelkaantumisen tai köyhyyden aiheuttamista ongelmista, puhummetodellakin täysin reaalimaailmasta irrallisista ongelmista. Talouslamanyhteydessä ei todellisessa maailmassa ole tapahtunut mitään sellaisiamuutoksia, jotka voisivat selittää taloustaantumien aikana havaitunlisääntyneen kurjuuden. Kun puhumme talouden taantumasta, puhummekeinotekoisen uskontojärjestelmän sisäisestä kriisistä.

Raha ei ole elimellisessä suhteessa hyvinvointiimme. Hyvinvointimme onperäisin luonnosta, eivätkä luonnonlait ole riippuvaisia ihmistenkeinotekoisten instituutioiden sisäisistä häiriöistä. Aurinko paistaa,painovoima vaikuttaa, ihmiset ovat kekseliäitä ja pellot tuottavat satoatäysin riippumatta taloudessa virtaavan rahan määrästä. Jos ihmiset tälläplaneetalla kuolevat nälkään, janoon tai nykyteknologialla hoidettavissaoleviin sairauksiin, on kyse ainoastaan huonosta suunnittelusta. Kyse onvaikeasta järjestelmätason virheestä.

Raha säätelee ihmiskunnan käytössä olevien resurssien käyttöä jajakautumista. Rahajärjestelmä perustuu voiton maksimoinnin - eiihmisten, saati ympäristön hyvinvoinnin maksimoinnin periaatteille. Jottavoisimme rakentaa kestävän pohjan olemassaolollemme ja aikaansaadapysyviä parannuksia hyvinvoinnillemme, meidän on ennemmin taimyöhemmin kyseenalaistettava nykyiset raha- japäätöksentekojärjestelmämme, sekä niille luonteenomaiset, käytöstämmevääristävät palkkiomekanismit.

4. Talousjärjestelmän lähtökohta

Yksinkertaisimmillaan talous perustuu omavaraistalouteen. Esimerkkinäomavaraistaloudesta voisi toimia muinainen maanviljelijäperhe.Omavaraistaloudessa pieni joukko ihmisiä valmistaa itse kaikkitarvitsemansa hyödykkeet, eikä siten ole riippuvainen muistatalousyksiköistä. Omavaraistalous ei harjoita vaihdantaa, eikä se senvuoksi tarvitse myöskään rahaa vaihdon välineeksi. Ihmisten ensimmäisetkiinteät asutukset syntyivät tällaisten omavaraistalouksien ympärille noin13 000 - 10 000 vuotta sitten. Tätä muutosta metsästys/keräily-kulttuurinja maanviljelyn/karjanhoidon välillä nimitetään neoliittiseksivallankumoukseksi.

9

Elämä omavaraistaloudessa oli ravinnon ja työn laadun puolesta tasaisenheikkoa ja yksipuolista. Maanviljelijäyhteisön jäsenet olivat kehittyneetkohtalaiseksi kaikissa töissä, mutta koska heidän oli tehtävä kaikki työtitse, heille ei jäänyt aikaa kehittyä erityisen hyväksi missään tietyssätyötehtävässä.

Ajan saatossa lähellä toisiaan asuneet maanviljelijäyhteisöt saattoivathavaita, kuinka joku yhteisön jäsen oli kaikkia muita taitavampi jossaintietyssä ammatissa, esimerkiksi sepän työssä. Hänellä saattoi ollaluontaista lahjakkuutta siinä määrin, että naapuruston viljelijät,metsästäjät ja kalastajat toivat hänelle omia töitään ja korvasivat hänenvaivansa viljalla, lihalla ja kalalla. Näin yksi viljelijöistä saattoi jättääkokonaan maanviljelijän ammatin ja ryhtyä päätoimiseksi sepäksi.

Kun sepän ammatti oli ulkoistettu yhdelle ihmiselle, ei muiden enääkannattanut kuluttaa aikaansa metalliesineiden valmistamiseen. Sensijaan heille jäi nyt enemmän aikaa kehittyä taitavaksi oman ammattinsaharjoittamisessa. Vastaavasti myös seppä pääsi nyt hiomaan taitojaankokopäivätoimisesti. Pian huomattiinkin, että vaikka yksi maanviljelijä olipoistunut vahvuudesta, ei se kuitenkaan ollut laskenut ihmistenhyvinvointia. Päin vastoin. Kun yksi luontaista lahjakkuutta omaava seppäerikoistui valmistamaan kaikki lähitienoon metsästys-, pyynti- jamaanmuokkausvälineet, kaikkien alueen asukkaiden työvälineiden laatuparani, mikä näkyi välittömästi myös parantuneina satoina ja saaliina.Parantunut luonnonmekanismien tuntemus ja työnjako näkyivät sitensuoraan ihmisten parantuneena hyvinvointina.

Lopulta sepällä oli varaa ylläpitää jopa muutamaa oppipoikaa, jotkapitivät huolen ammattiin kuuluvista rutiinitöistä, samalla kun mestari itsekeskittyi yhä vaativimpiin työsuorituksiin. Tällä tavoin sepänvuosikymmenten työkokemus ja ammattitaito siirtyivät luonnollisellatavalla seuraavalle sukupolvelle, joka puolestaan siirsi sitä eteenpäinuusille alueille ja taas uusille sukupolville.

Tällä samalla periaatteella syntyivät ja kehittyivät myös muun muassaräätälien, suutarien ja muiden käsityöläisten ammattikunnat.Erikoistuminen maanviljelyyn, karjanhoitoon ja erilaisiinkäsityöläisammatteihin sai ihmiset asettumaan paikoilleen jasynnyttämään yhä suurempia pysyviä asutuskeskuksia.

Luontaistalouden jälkeen talousjärjestelmän kehityksen seuraavaluonnollinen vaihe olikin erikoistuminen ja vaihdantatalous. Ihmisetymmärsivät, että erikoistumisen ja vaihdon avulla hyödykkeiden laatu jamäärä kasvoivat ja ne saatiin jakautumaan tasaisemmin yhä useampienihmisten kesken.

Vaihdantatalous oli kuitenkin hankalaa. Vaihtaisikohan naapuri hevosensaperunoihin? Tai jos kalastajalla oli ylimääräinen kala, jonka hän tahtoi

10

vaihtaa vaikkapa jauhoihin, ei mylläri välttämättä ollutkaan valmisvaihtamaan jauhojaan kalaan. Ehkäpä hänellä oli kalaa jo omasta takaa jahän kaipasikin suolaa kalansa maustamiseen? Siinä tapauksessakalastajan oli ensin etsittävä käsiinsä henkilö joka omisti suolaa ja olihalukas vaihtamaan suolansa kalaan. Vasta onnistuttuaan suolanhankinnassa, saattoi kalastaja marssia myllärin puheille ja toteuttaaalkuperäisen aikeensa jauhojen hankinnasta.

Vaihtotalous oli hidasta ja kömpelöä. Syntyi tarve yhteiselle vaihdonvälineelle, rahalle.

5. Rahajärjestelmän synty

Kaikkien järjestelmään kuuluvien ihmisten edun mukaista oli luodavaihdon väline, jonka arvon kaikki tunnustaisivat ja joka kävisi maksuksikaikkialla missä vain oli ihmisiä. Raha tekisi kaikki tavarat ja palvelutyhteismitallisiksi ja siten keskenään vertailukelpoisiksi, mikä helpottaisiniiden keskinäistä vertailua.

Mutta mikä olisi vaihdon väline, jolla olisi ihmiselle luontaista arvoa jajoka siten soveltuisi ihmiselle luontaiseksi vaihdon välineeksi? Ihminentarvitsi luontaisesti hengitysilmaa, ravintoa, suojaa ja vettä. Voisikonäistä saada ihmiselle jonkun luontaisen vaihdon välineen, arvon mitan jaarvon säilyttäjän?

Hengitysilman saattoi jättää heti laskuista pois, sillä sitä oli liikaa kaikkiensaatavilla. Koska hengitysilmasta ei ollut niukkuutta, sillä ei myöskäänollut mitään arvoa. Rahan tulisi siis olla jotain suhteellisen niukkaa.

Voisiko esimerkiksi vesi soveltua rahaksi? Monin paikoin myös vesi olikaikkea muuta kuin niukka resurssi. Sen lisäksi sillä oli muita rahallehaitallisia ominaisuuksia, kuten haihtuminen. Liian pitkään aloillaansäilytetty vesi menetti arvoaan myös pilaantumalla ja muuttumalla sitenpian juomakelvottomaksi. Samasta syystä myös kaikki ruoka olikelvotonta rahaksi. Pilaantumisen lisäksi ruoka altistui myös lukuisillemuille uhkatekijöille, muun muassa erilaisille tuholaisille.

Rahan tulisi olla jotain haluttavaa, mutta samalla niukkaa, muuten sillä eiolisi mitään arvoa. Rahan piti säilyttää arvonsa ja pysyäpilaantumattomana tarvittaessa vuosia, ehkä jopa vuosisatoja. Raha eimyöskään saisi ruostua, kasvaa, kutistua, homehtua, vettyä, haihtua taimaatua. Lisäksi sillä piti olla luontaista arvoa ihmisten mielissä kaikkinaaikoina. Sen tuli olla pysyvästi niukka resurssi, muuten sen arvostuskärsisi. Sen tulisi myös olla mahdollisimman vaikeasti väärennettävää.

11

Kokeiltiin simpukankuoria, oravannahkoja, helmiä, hampaita, miekkoja,pääkalloja yms. Mikään ei koskaan kuitenkaan ajanut rahan asemaaparemmin kuin kulta. Kullan ainoa heikkous oli sen hyödyttömyysihmiselle sellaisenaan, mutta niin kauan kunvälttämättömyyshyödykkeistä ei ollut välitöntä puutetta, kulta ajoiparhaiten ihmisten asiaa yhteisenä arvon mittana, arvon säilyttäjänä javaihdon välineenä.

6. Kulta vaihdon välineenä

Kulta on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa täysinpuhtaassa muodossaan. Sen kiiltävä, kaunis keltainen väri loistaaauringonvalossa ja se on ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa vuoksikiehtonut ihmistä aina, roduista tai kulttuureista riippumatta. Siitä onsuhteellisen helppo muovata kauniita koruja ja monissa kulttuureissakulta onkin muodostunut yhteiskuntaeliitin sosiaalisen statuksen javarallisuuden symboliksi.

Kulta ei ruostu, eikä se muuta muotoaan ajan saatossa. Sitä on luonnossavain rajallisesti, joten sen arvon äkillisestä romahtamisesta ei ole pelkoa.Se on suhteellisen raskas metalli, mutta luontaisen niukkuutensa tähdensitä on aina liikkeellä vain vähän sen kysyntään nähden. Sen vuoksipienikin määrä kultaa on arvokasta, mikä tekee myös suuren omaisuudenkuljettamisen ja varastoimisen suhteellisen helpoksi. Kullan hyväämainetta arvon säilyttäjänä kuvastaa esimerkiksi se, että jo muutamantuhannen vuoden ajan yhdellä unssilla, eli noin 31 grammalla kultaa, onollut mahdollista ostaa hyvälaatuinen miehen puku.

Vaikka kulta onkin kaikkina aikoina ollut paras vaihdon väline, on sekinsilti vain pelkkää metallia. Jos ihminen joutuisi yksin keskelle polttavaaerämaata nälän, janon ja petojen ympäröimiksi, ei kultaa voisi syödä,juoda tai käyttää puolustautumiseen. Kullalla ei ole ihmiselle mitäänluontaista arvoa. Sellaisenaan kulta ei lisää kenenkään ihmisenhyvinvointia.

Ennen kullan teollista hyödyntämistä, kullalla ei ollut muuta virkaa kuinkimaltaa päivänvalossa. Pimeässä siitä ei ollut sitäkään iloa. Se oli liianpehmeää teräaseen raaka-aineeksi, eikä siitä voinut rakentaa itselleensuojaa yöksi kylmyyttä tai petoja vastaan. Kullan arvo perustui pelkkäänihmisten yhteiseen sopimukseen kullan arvosta.

Ihminen oppii kullan arvon kasvaessaan osaksi kultaa arvostavaakulttuuria. Kulta, niin kuin raha ylipäänsä, on arvokasta ainoastaan juuriniin kauan, kun ympärillä elävä ihmisyhteisö uskoo sen arvoon ja onvalmis käyttämään sitä vaihdon välineenä tai suorittamaan sitä vastaanpalveluksia.

12

Vaikka kullalla ei sellaisenaan ollut ihmiselle mitään arvoa, täytti se siltikaikki muut rahalta vaadittavat ominaisuudet ja koska mitäänparempaakaan ei ollut tarjolla, tuli siitä yleinen vaihdon väline ja arvonmitta ihmisten kanssakäymistä helpottamaan. Kultasepät sulattivatkultaa, kaatoivat sitä valumuoteihin ja valmistivat siitä standardikokoisiakultakolikoita. Kultaraha oli syntynyt.

Ihmisten yhteinen sopimus kullasta virallisena vaihdon välineenä nopeuttija helpotti kaupankäyntiä ratkaisevasti. Jos esimerkiksi kalastajalla oliennen ollut vaikeuksia vaihtaa kalojaan muihin hyödykkeisiin, tarvitsihänen enää vain vaihtaa kalansa markkinoilla kultaan. Kun hänellä olikultaa, hän saattoi asioida ongelmitta sekä myllärin, suutarin, räätälin,sepän, metsästäjän että kauppiaan kanssa. Jos hän ei juuri sillä hetkellätarvinnut mitään, saattoi hän säästää kultansa hamaan tulevaisuuteen,voiden luottaa siihen, ettei kulta menettänyt koskaan arvoaan ihmistenmielissä.

7. Kaupunkien synty

Yhteisen rahan synnyn seurauksena tavaroiden vaihto kasvoi ja ihmistenhyvinvointi parani, mikä sai ihmiset muuttamaan yhä lähemmäs toisiaan.Muodostui kyliä ja kylistä kaupunkeja. Yhä edelleen ihmiset tarvitsivatruokaa, juomaa ja suojaa kuten ennenkin, mutta nyt kulta oli kiinteästisidottu näihin välttämättömyyshyödykkeisiin. Saadakseenvälttämättömyyshyödykkeitä, ihminen tarvitsi kultaa, mikä teki nyt myöskullasta epäsuorasti välttämättömyyshyödykkeen.

Toisin kuin ruoka tai vesi, kulta ei pilaantunut varastoissa, eikä sitä senvuoksi voinut olla koskaan liikaa. Päin vastoin, mitä enemmän kultaaihminen omisti, sitä helpommaksi hänen elämänsä kaupungeissa kävi,sillä ihmiset, joilla vastaavasti oli puutetta kullasta, olivat valmiitatekemään palveluksia niille ihmisille, joilla kultaa oli ylen määrin.

Kaupungissa nälkää tuntevan ihmisen ei tarvinnut enää osata virittäämetsästys-, kalastus- tai sadonkorjuuvälineistöään tyydyttääkseen omanravinnontarpeensa. Sen sijaan nälkäinen kaupunkilainen hakeutui niidenihmisten puheille, jotka omistivat kultaa. Näille ihmisille hän pyrkimyymään omaa työpanostaan kultaa vastaan.

Työnantajalla oli nyt etu puolellaan. Hän oli kyllin viisas maksaakseentehdystä työstä sen verran, että työläiset saivat elinkustannuksensakatetuiksi, mutta samalla kuitenkin niin vähän, että heidän oli palattavaseuraavana päivänä takaisin turvatakseen toimeentulonsa myösseuraavana päivänä. Näin syntyi päivästä toiseen työtä tekevä työväestö.

13

Niukkuuden pakottamina ja luonnosta vieraantuneina heidän oli päivästätoiseen myytävä itseään ja omaa vapaa-aikaansa kultaa vastaan.

Jos varakas ihminen oli kyllästynyt, saattoi hän palkata ihmisiä myösomaksi huvikseen. Ihminen joka osasi taitavasti imitoida apinaa, saattoinyt tienata elantonsa apinana. Kovanyrkkiset ja -luontoiset nuoret miehetsaattoivat luoda itselleen elannon taistelemalla aidatussa kehässä toisiaanvastaan rikkaiden ihmisten huviksi. Matemaattisesti lahjakkaat yksilötpalvelivat varakkaita ihmisiä parhaiten huolehtimalla heidänvarallisuudestaan, kun taas nuoret ja kauniit naiset sopeutuivat parhaitenheidän seuralaisikseen. Kaikki mitä kaupungeissa tapahtui, saielinvoimansa rahasta. Saadakseen ruokaa, ihminen tarvitsi kultaa.Saadakseen kultaa, ihmisen tuli suorittaa palveluksia. Koska rahantavoittelu ei sellaisenaan sisältänyt mitään eettisiä sääntöjä, tarvittiinavuksi lakijärjestelmiä, jotka antoivat ihmisille raja-arvot, joidenpuitteissa heidän tuli rahajärjestelmän sisällä toimia.

8. Kauppiaat ja kultasepät

Erikoistuminen ja raha synnyttivät kaupankäynnin ja uudenammattiryhmän - kauppiaat. Kauppiaat olivat ihmisiä, jotka ensimmäisinäymmärsivät hyödykkeiden niukkuudesta syntyvän lisäarvon ja senmukanaan tuomat mahdollisuudet. Se mikä toisille olijokapäiväisyydessään ja tavanomaisuudessaan lähes arvotonta jayhdentekevää, saattoi toisille ihmisille tarkoittaa suurinta mahdollistaylellisyyttä. Kauppiaalle se tarkoitti hyvää bisnesmahdollisuutta.

Esimerkiksi merenrannan kalastajakylissä ihmiset saivat syödäkyllästymiseen asti kaloja, äyriäisiä ja muita mereneläviä, minkä vuoksiniitä ei rannikon läheisyydessä juurikaan arvostettu. Mutta kun siirryttiinsisämaan puolelle, tilanne muuttui täysin päinvastaiseksi. Sisämaassa jopelkkä merenelävän näkeminen saattoi muodostua suureksi elämykseksija ihmiset olivat valmiita maksamaan pelkästään sellaisen näkemisestä -puhumattakaan maistamisesta.

Näiden sisämaan ihmisten keskuudessa meren antimien arvo nousimoninkertaiseksi niiden hankintahintaan nähden. Maaseudun ihmiset,jotka olivat koko elämänsä ajan syöneet kaikilla aterioillaan vainkasviksia, viljatuotteita ja lihaa, eivät arastelleet hellittääkukkaronnyörejään rannikon ihmeiden edessä.

Myytyään merenelävät huikealla voitolla sisämaan asukeille, kauppiaslastasi kärrynsä täyteen edullista lihaa ja viljaa, palasi kalastajakylään jamyi sisämaassa arkiset tuotteet rannikon kalastajille eksoottisinasisämaan herkkuina, moninkertaisesti niiden hankintahintaakorkeammalla hinnalla.

14

Hyödyntämällä tätä niukkuuden aikaan saamaa voitontekomahdollisuutta,monet kauppiaat vaurastuivat huomattavasti, mikä osaltaan herätti myösei-toivottua kiinnostusta alamaailman keskuudessa.

Mitä enemmän kauppiaille kertyi rahaa ja omaisuutta, sitä suuremmaksikasvoi heidän epäluulonsa ja pelkonsa kaiken sen menettämisestä.Omaisuuden turvallinen säilöminen nousi kauppiaiden yhteiseksihuolenaiheeksi. Kauppakaravaaneja suojaamaan voitiin kyllä aina palkatalisää miehiä, mutta kuka jäisi kotiin vahtimaan sinne jäävää omaisuuttauseiden kuukausien mittaisten kauppamatkojen ajaksi? Voisikopalkkasotilaisiin luottaa? Tilaisuus voisi tehdä kenestä tahansa varkaan.

Kulta tulisi luovuttaa sellaisen tahon valvontaan, joka oli jo ennestään niinvarakas, ettei tälle koituisi mainittavaa lisähyötyä kullan kavaltamisesta.Tällaisella taholla olisi myös oltava hyvä maine, vakaa asema ja korkeastatus oman yhteisönsä sisällä, jolloin houkutus kullan anastamisestatyssäisi viimeistään sen aiheuttamaan maineen ja sosioekonomisenaseman menetykseen oman yhteisönsä sisällä. Vastaus ongelmaan löytyiarvostetusta kultaseppien ammattikunnasta.

Kultasepät olivat jo ennestään varakkaita, sekä työnsä puolesta tottuneitakäsittelemään suuriakin määriä kultaa. Siksi kauppiaiden kulta ei saanutheidän päätään enää sekaisin. Kultasepillä kullan varastointiin tarvittavatsuuret ja jykevät holvit olivat jo valmiina. Niinpä he vastasivatkauppiaiden kysyntään ja ryhtyivät vuokraamaan holviensa ylimääräistäsäilytystilaa varakkaiden liikemiesten tarpeisiin. Saatuaan omaisuudelleenluotettavan vartijan, kauppiaat saattoivat huoletta lähteä kuukausien,jopa vuosien mittaisille kauppamatkoille.

Luotettaviksi todetut kultasepät keräsivät pian holveihinsa yhä useampienliikemiesten omaisuuksia. Kultasepän ja liikemiehen kesken solmittiinvuokrasopimus, jonka merkiksi liikemies sai kultasepältä kuitintalletuksestaan. Tätä arvopaperia vastaan hän saattoi halutessaan nostaakultansa ulos säilytyksestä. Kultaseppien toiminta oli siten alkujaanverrattavissa nykyajan pankkien tallelokerosäilytykseen.

9. Ensimmäiset velkapaperit

Kun kauppiaat - jotka lopulta kaikki säilyttivät omaisuuksiaankultaseppien holveissa - tekivät keskenään kauppaa, ei tarvetta fyysisenkullan käsittelyyn enää ollut. Sovittuaan kaupasta, kauppiaat marssivatyhdessä kultasepän puheille, jota sitten pyydettiin siirtämään sovittumäärä kultaa tallelokerosta toiseen. Näin vältyttiin paljolta vaivalta jakaikilta niiltä riskeiltä, joita suurten kultamäärien käsittelyyn liittyi.

15

Maksujärjestelmän kehittyessä myös fyysisen läsnäolon pakko jäi poismaksutoimenpidettä hankaloittamasta ja ennen pitkää kauppiaatsaattoivat hoitaa maksunsa pelkkien arvopapereiden vaihdolla.Suorittaessaan maksun, kauppias luovutti kultaan oikeuttavan kuitinlisäksi henkilökohtaisella sinetillä vahvistetun valtakirjan, jota vastaankaupan toinen osapuoli saattoi käydä kultansa lunastamassa.

Kaupantekojärjestelmien kehityksen myötä myös lainsäädäntöä tulimuuttaa. Kun tavara vaihtoi omistajaa ja kaupan toinen osapuolivastaanotti kultaan oikeuttavan valtakirjan, hän vastaanotti velkapaperin,joka toimi lupauksena tulevasta maksusta. Tämä oli merkittävä askelkohti velkaan perustuvaa paperirahaa, sillä nyt kultaan oikeuttavavelkakirja todettiin ensimmäisen kerran oikeuden päätöksellä lailliseksimaksuvälineeksi ja saman arvoiseksi todellisen fyysisen kullan kanssa.Valtakirjan allekirjoitus ja luovutus olivat nyt virallinen ja sitovamaksutapahtuma, aivan samoin kuin fyysisen kullan tapauksessa, eikäkaupan osapuoli voinut sitä enää jälkikäteen yksipuolisesti perua.

Kultaan oikeuttavien arvopapereiden käsittely oli helppoa. Enää varakasliikemies ei tarvinnut omaisuutensa siirtoon hevosvankkureita ja omaapientä armeijaa. Suuretkin kaupat saatettiin hoitaa nyt pelkkienkultatodistusten vaihdolla. Mutta vieläkään kyse ei ollutpankkijärjestelmästä. Yhä edelleen kultasepät tarjosivat liikemiehillepelkkää kullan säilytyspalvelua. Tallelokeroissa makaava kulta oli ainakullan tallettajan henkilökohtaista omaisuutta, johon holvien ylläpitäjälläei ollut mitään oikeutta. Sen merkiksi tallettaja maksoikultatalletuksistaan vuokraa holvien omistajalle.

10. Kirkon selkäranka katkeaa

Varsinainen korkotuottoon perustuva pankkitoiminta oli keskiajallapapiston toimesta vielä ankarasti kiellettyä. Koronkiskonta oli kirkollisenlainsäädännön mukaan rahan hankkimista ilman työtä ja sillä tarkoitettiinminkä tahansa maksun ottamista rahalainasta.

Rahan tehtävä oli toimia kaupankäynnin helpottajana ja edesauttaa sitenihmisten tyydyttävää elintasoa ja hyveellistä elämää. Koron periminenrahasta oli epäeettistä ja soti ihmisten oikeuskäsityksiä vastaan. Kaikkiymmärsivät että ihmisten - myös koron perijöiden - hyvinvointi syntyitavallisen kansan tekemästä työstä, joten ylellistä elämää viettävätrahanvaihtajat nähtiin ahkeran ja rehellisen kansan verta imevinävapaamatkustajina, eräänlaisina parasiitteinä.

Ei ollut oikein tehdä rahaa rahalla. Suljetussa rahajärjestelmässä koronperiminen johtaisi väistämättä tavallisen kansan köyhtymiseen. Jokaista,joka harjoitti koronkiskontaa, oli kohdeltava kerettiläisenä,

16

vääräoppisena, ja rangaistava olemassa olevan lainsäädännön mukaan,mikä ei keskiajalla tarkoittanut erityisen lempeää kohtelua.

Keskiajan Italiassa katolilaiset papit olivat kuitenkin hövelimpiä. Kun salaaperitty korko puettiin taidokkaasti valeasuun ja kun samalla huolehdittiinettä papitkin saivat oman osansa, koronperijöiden toimintaa ryhdyttiinkatsomaan läpi sormien. Ajan saatossa koron perimisestä tuli aina vainjulkisempaa ja lopulta katolinen kirkko joutui myös virallisesti tinkimäänkoron perinnän ehdottomasta kiellosta. Syntyi teoria, jonka mukaan vainmäärätyn prosenttimäärän ylittävä korko oli koronkiskontaa. Mitäänmuuta pankkijärjestelmä ei syntyäkseen tarvinnutkaan.

11. Ensimmäiset pankit

Päätös koron perimisen sallimisesta sai aikaan perinpohjaisen muutoksenkultaseppien ja tallettajien välisissä suhteissa. Vanhan järjestelmänaikaan holveihin talletettu kulta oli säilytyksessä ollessaan jatkuvastitallettajan henkilökohtaista omaisuutta, jonka säilyttämisestä tallettajamaksoi asiaan kuuluvaa vuokraa säilytyspalvelun ylläpitäjälle. Siinä missäkultasepät olivat tähän saakka perustaneet liiketoimintansa asiakkaidensaomaisuuden turvalliseen säilyttämiseen, muuttuivat säilytyksetpankkijärjestelmän synnyn myötä pankkiirien asiakkailtaan ottamiksilainoiksi.

Kullan omistusoikeus vaihtui "talletus" merkintään pankkikirjassa, sekäpankkiirin lupaukseen kullan tai kultaan oikeuttavien seteleidentakaisinmaksusta tarvittaessa. Vaikka muutos saattaa käytännössä tuntuapieneltä, on kysymys varsin merkittävästä asiasta. On eri asia omistaaomaisuutta konkreettisesti, kuin lainata se toiselle osapuolelle ja saadavastineeksi pelkkä lupaus takaisinmaksusta.

Pankkiirit lainasivat ihmisten kultaa pientä korkoa vastaan. Lainaamallakultaa eteenpäin rahoituksen tarvitsijoille hieman suuremmalla korolla, hetekivät summien erotuksen verran tuottoa itselleen. Talletussopimuksenehtona oli, että asiakkaat luopuivat määräysvallastaan tallettamaansakultaan. Pankkiiri sai nyt itse määrätä hallussaan olevan kullan käytöstä.

Vaikka uusi järjestely lisäsi huomattavasti kultatalletusten riskiä, oli kullantallettaminen pankkeihin kuitenkin myös äärimmäisen houkuttelevaa, sillätalletusta vastaan maksettu korko mahdollisti varakkaille tallettajillehyvän elintason ilman työponnisteluja. Kun pelkkä rahan tallettaminenpankkiin tarkoitti varallisuuden lisääntymistä ilman vaivaa ja työntekoa,vain hyvin harva varakas ihminen jätti tällaisen mahdollisuudenhyödyntämättä.

17

Ajan saatossa pankkien holveihin virtasi yhä enemmän kultaa. Kunrahoituksen hakija pyysi pankista lainaa, hän ei saanutkaan käteensäkonkreettista fyysistä kultaa, vaan kultaan oikeuttavia kuitteja, eliseteleitä. Setelit olivat tulleet aiemmin tunnetuksi varakkaidenkauppiaiden keskinäisessä kaupanteossa, jota tavallinen rahvas olihieman ihaillen sivusta seurannut - kuten ihmiset aina itseäänkorkeampiarvoisten ihmisten toimia. Sen vuoksi paperirahalle oliluontaista kysyntää, eikä setelirahan käyttöönottoa tarvinnut juurityrkyttää tavalliselle kansalle. Paperiraha oli uuden ajan ja edistyksenmerkki, josta jokainen aikaansa seuraava ihminen tahtoi päästäosalliseksi. Näin seteliraha korvasi pikkuhiljaa kokonaan fyysisen kullanvaihdon välineenä.

Jokaista pankin liikkeelle laskemaa seteliä vastaan pankin holveista löytyivastaava määrä fyysistä kultaa. Kun asiakas toi setelin pankkiin ja tahtoimuuttaa sen fyysiseksi kullaksi, pankkiiri oli velvoitettu tekemään työtäkäskettyä. Näin ollen seteliraha oli käytännössä täsmälleen samanarvoista kullan kanssa.

Koska seteliraha oli jo yleisesti korvannut kullan maksuliikenteessä, eikäkullalla ollut sellaisenaan ihmiselle mitään luonnollista arvoa, vain hyvinharva tahtoi koskaan vaihtaa paperirahaansa kultarahaan. Niinpä kulta saimaata pankkien holveissa kaikessa rauhassa. Vaikka kultaa ei enäätarvittu, se ei silti ollut menettänyt arvoaan. Sen arvo oli nyt vain siirtynytpaperiin. Paperi oli korvannut kullan vaihdon välineenä.

Pikaisesti tarkasteltuna järjestelmä vaikutti hyödyttävän sen kaikkiaosapuolia. Kullan omistajat olivat nyt parhaassa asemassa. He saivatsuhteellisen turvallisen säilytyspaikan kullalleen, sekä passiivistakorkotuloa talletuksestaan. Raha tuli rahan luo. Nyt ihminen saattoirikastua, vaikka hän ei koskaan olisi tehnyt mitään tuottavaa.Rahoituksen hakijat saivat puolestaan tyydytyksen rahoituksentarpeelleen ja pankkiirit keräsivät saadun ja maksetun koron erotuksestamuodostuneen voiton itselleen.

Pankkijärjestelmä nopeutti rahavirtojen hakeutumista tuottavimpiinkohteisiinsa, mikä yhdessä heikentyneen kirkon määräysvallan kanssaedesauttoi tieteen ja teknologian nopeaa kehitystä, johtaen yleisenelintason ja hyvinvoinnin nousuun.

Jos peruskouluista ja lukioista tai jopa kaupallisen alan korkeakouluistavalmistuneilta nuorilta kysytään heidän käsitystään pankkijärjestelmäntoiminnan peruslogiikasta, he suurella todennäköisyydellä kertovatkysyjälle juuri edellä esitetyn mekanismin. On loogista olettaa, että pankittodella lainaisivat eteenpäin toisten ihmisten pankkeihin tallettamiarahoja. Tällä tavoin ymmärrettynä pankkijärjestelmä todella tuntuujärkevältä ja pankkien toiminta on helppo oikeuttaa. Valitettavasti tämä eikuitenkaan ole totuus nykypäivän pankkitoiminnasta.

18

Jos nykyajan pankkijärjestelmä todella perustuisi pelkkään olemassaolevan rahan edelleen lainaamiseen, niin kuinka selitetään kaikkitalouteen syntyvät kuplat? Kuinka saavat alkunsa nousu- ja laskukaudet?Entä kuinka selitetään maailman talouksien jatkuva velkaantuminenyhdessä alati lisääntyvän köyhyyden kanssa? Miksi maailmassa onhuomattavasti enemmän yhteenlaskettua velkaa kuin yhteenlaskettuarahaa? Miksi planeettamme on niin ylivelkaantunut, että se onkäytännöllisesti katsottuna konkurssissa? Kenelle planeettamme onvelkaa? Kenen syytä on, että juoksemme ikuisessa ja alati kiihtyvässäoravanpyörässä joko omaa henkilökohtaista köyhyyttämme, tai valtiontalouden velkaa pakoon? Miksi työelämän sääntöjä ja tahtia kiristetäänjatkuvasti? Miksi hyvinvointipalveluitamme leikataan? Miksi verotusta jaeläkeikää aina vain nostetaan? Miksi voimme niin kokonaisvaltaisesti niinpahoin? Miksi olemme pakotettuja tekemään aina vain enemmän töitäperustoimentulomme eteen?

Kaikki hyvinvointimme on peräisin luonnosta. Eikö jatkuvassa kiihtyvässäkasvussa olevan luonnontieteellisen ja teknologisen ymmärryksemmepitäisi siis näkyä suoraan lisääntyneenä kiireettömyytenä ja parantuneenahyvinvointina? Miksi näin ei ole? Missä vaiheessa meitä on huijattu? Onkojotain hyvin oleellista jätetty kertomatta? Mikä on talous- jarahajärjestelmämme todellinen luonne?

12. Rahalainasta perittävän koron ongelma

Pankkijärjestelmän seurauksena ihmisten kannatti tallettaa kaikkiylimääräinen kulta pankkeihin ja haalia siten tarjolla ollut korkotuloitselleen. Tallettajan pankkikirjaan tehtiin talletusmerkintä ja niinasiakkaan kulta siirtyi pankin hallintaan. Vastineeksi pankki antoiasiakkaalle lupauksen koron maksusta, sekä talletetun kullantakaisinmaksusta asiakkaan niin halutessa.

Kaikkea holveihin talletettua kultaa vastaan pankit painoivat kultaanoikeuttavia kuitteja, joita ihmiset kutsuivat seteleiksi. Kun pankkiin saapuiasiakas joka tahtoi lainata rahaa, hän sai käteensä fyysisen kullan sijaanpaperisia painotuotteita. Holveissa passiivisena makoilevan kullantehtäväksi jäikin siten enää rahajärjestelmän perustana toimiminen.Pankkien holveissa kultavaranto oli kaiken liikkeellä olevan paperirahanarvon takaaja ja sen vuoksi välttämätön olla olemassa. Jokaista liikkeellelaskettua kultaan oikeuttavaa seteliä vastaan holveista tuli löytyävastaava määrä konkreettista fyysistä kultaa.

Rahalainasta perittävä korko kätki sisäänsä kuitenkin perustavalaatuisenongelman. Kun rahoituksen hakija sai pankista lainan, hänen tulimääräajan kuluttua maksaa pankkiin takaisin lainan pääoman lisäksi

19

myös lainasta langennut korko. Lainaajan tuli siis lainan takaisinmaksunyhteydessä haalia kokoon enemmän kultaa, mitä oli itse järjestelmäänlaskenut. Koska pankeilla oli tuhansia lainanottajia, koron johdosta yhäsuurempi osa kierrossa olevasta kullasta virtasi pankkeihin korkotuloina.

Jotta tämä mekanismi olisi voinut olla pidemmällä aikavälillä edes jossainmäärin toimiva, olisi se edellyttänyt kaiken liikkeellä olevan rahanjatkuvaa, täydellistä kiertoa. Saatuaan korkotulot itselleen, pankkiirin olisipitänyt välittömästi laskea kaikki raha takaisin liikenteeseen, jottakierrossa olevan kullan määrä ei olisi vähentynyt ja vaikeuttanut sitenvelkataakan alla kärvistelevien ihmisten lainojen takaisinmaksua.Valitettavasti rahajärjestelmä ei lähtökohtaisesti kannusta tuhlailuun.

Rahajärjestelmässä tuhlaileva ihminen löytää itsensä pian rahattomana jakodittomana kaduilta kerjäämästä. Rahaa on aina järkevämpää säästääkuin pistää surutta menemään. Rahajärjestelmässä, jossa ihmisten valta,sosiaalinen status, sekä oma ja läheisten ihmisten terveys ja hyvinvointiovat suoraan verrannollisia omistetun rahan määrään, säästäväisyysmuodostuu hyveeksi. Säästäväiset ihmiset rikastuvat. Rikastuminenpuolestaan tarkoittaa kasvanutta vapautta ja valtaa. Rikas ihminenherättää kanssaihmisissä kunnioitusta, pelkoa ja ihailua. Rahaa ei voi ollakoskaan liikaa. Järkevä ihminen pyrkii aina elämään säästeliäästi ja jossuinkin mahdollista, rikastumaan.

Tämä järjestelmän sisäsyntyinen ristiriita, joka toisaalta edellyttääjatkuvaa rahan kiertoa ja kulutusta, mutta joka toisaalta samalla armottarankaisee kaikkia tuhlailevia ihmisiä, muodostaa säästäväistäkäyttäytymistä suosivan palkkiojärjestelmän, mikä väistämättä johtaaaina liikkeellä olevan rahan kasautumiseen vain harvojen käsiin.

Uusi pankkijärjestelmä muodosti yhteiskuntaan nyt eräänlaisennäkymättömän pyramidirakenteen. Pyramidin huipulla korko toimi kuinjättimäisenä imurina, imien rahaa pyramidin lukuisten vähäosaistenlaajoista alakerroksista ylöspäin pienelle hyväosaiselle vähemmistölle.Uutta kultaa virtasi järjestelmään liian vähän, jotta siitä olisi ollutkattamaan koron järjestelmään aiheuttama krooninen rahanpuute.

Köyhät ihmiset olivat valmiita paitsi kovaan työhön, myös sotiin jaryöstöretkiin. Laajojen joukkojen alituinen puute ja köyhyys muodostivatsiten suoran vallan välineen harvoille hyväosaisille ihmisille. Mitäenemmän puutetta rahvas kärsi, sitä suurempana tuntui valta vauraankäsissä. Se joka hallitsisi rahaa, hallitsisi kaikkea.

13. Kollektiivinen harha

20

Samaan aikaan kun rikkaat rikastuivat ja tavallinen väestö kärvistelirahanpuutteessa, valtaosa olemassa olevasta kullasta seisoi vuodestatoiseen koskemattomana pankkien holveissa. Vain hyvin harva ihminenkävi koskaan vaihtamassa kultaan oikeuttavia seteleitään fyysiseksikullaksi.

Pankkiiria ajatus kullan seisottamisesta kiusasi. Hän kyllä tiesi, ettäkaikkea tuota kultaa vastaan oli painettu seteleitä, jotka nyt kiersivätjärjestelmässä. Pankkiiri ymmärsi, että vaikka holveissa lepäävä kultanäytti seisovan tyhjän panttina, se täytti sellaisenaan tärkeää tehtävääliikkeelle laskettujen seteleiden arvon säilyttäjänä. Silti kullanpanttaaminen tuntui järjettömältä.

Jos kullan ainoa tehtävä oli seistä hievahtamatta holvien pimeydessä,paksujen panssariovien takana kansan katseilta piilossa, niin mitä hyötyäkullasta ylipäänsä edes oli? Mikä teki siitä niin arvokasta? Jos pankkiiriupottaisi nyt kaiken kullan meren pohjaan, mutta pitäisi asian vain omanatietonaan, ei mikään maailmassa muuttuisi. Ihmiset käyttäisivätpaperirahaa niin kuin ennenkin. Meren pohjassa tuo kulta hyödyttäisiihmisiä tasan yhtä paljon, kuin pimeissä holveissa panssariovien takana.Raha itsessään ei perustunut mihinkään muuhun, kuin ihmisten uskoonrahan arvosta. Ei rahaa voinut syödä tai juoda. Ei rahaa sellaisenaanvoinut käyttää talon tai vaatteiden valmistukseen. Rahalla itsellään eiollut todellista arvoa. Raha oli ihmisten kollektiivista harhaa. Pelkkäämielikuvituksen tuotetta.

Se, mikä sen sijaan oli todellista ja mihin kaikki perustui, oli ihmisiäympäröivä luonto ja sieltä työn ja teknologian keinoin haalittu hyvinvointi.Luonnosta ihminen oli kaikkina aikoina saanut kaiken tarvitsemansa. Niinkauan kun aurinko paistaisi, ei ihmisellä olisi todellista hätää. Pellottuottivat viljaa, metsät kasvoivat riistaa, lapio söi maata ja kirves puripuuta riippumatta siitä, oliko ihmisillä käytössään rahaa vai ei. Mitätehokkaampia työvälineitä ihminen kykeni valmistamaan, sitä paremminhän pystyi luonnon resursseja hyväksikäyttämään ja sitä paremmaksikasvoi hänen hyvinvointinsa. Tämä oli totta siihen saakka, kunnesihmisen keinotekoisen rahajärjestelmän synnyttämä uusi keinotekoinenvälttämättömyyshyödyke - raha – käänsi ihmisten arvojärjestelmänpäälaelleen.

Mitä useampi ihminen muutti kaupunkeihin ja mitä vieraantuneemmaksiluonnosta he tulivat, sitä helpompi heidät oli kahlita näkymättöminkahlein keinotekoisen raha- ja pankkijärjestelmän vallan alaisuuteen.Rahan arvo perustui pelkkään uskoon rahan arvosta ja ne harvat jotkatämän ymmärsivät, pitelivät käsissään suunnatonta etulyöntiasemaatavalliseen kansaan nähden.

21

14. Ensimmäisen kuplan synty

Kukaan muu kuin pankkiiri itse ei ollut tietoinen holvien sisältämän kullantodellisesta määrästä. Näin ollen kukaan ulkopuolinen ei myöskäänpystynyt selvittämään liikkeelle laskettujen setelirahojen todellistasuhdetta holveissa makaavan fyysisen kullan määrään. Pankkiiri saiidean. Mitä jos hän painaisi hieman lisää kultaan oikeuttavia seteleitä jakeräisi niistäkin korkotuoton itselleen? Jos joku tulisi vaihtamaan setelitfyysiseen kultaan, vaihto ei tuottaisi ongelmaa. Kultaa olisi kyllä riittävästisuuriinkin nostoihin.

Painamalla enemmän kultaan oikeuttavia seteleitä, holveissatyhjänpanttina makaava kulta saataisiin tehokkaammin liikkeelle. Rahanmäärän lisääminen talouteen vähentäisi koron aiheuttamaa kroonistaköyhyyttä ja mahdollistaisi uusien projektien rahoituksen, mikäpuolestaan kasvattaisi talouden dynamiikkaa ja lisäisi pankkiirinliiketoiminnan tuottoja.

Kukaan ei saisi tietää. Asia paljastuisi ainoastaan siinä tapauksessa, josasiakkaat tulisivat jostain syystä kaikki yhtä aikaa vaihtamaan seteleitääntakaisin kullaksi. Ainoastaan silloin huijaus voisi paljastua. Niin eikuitenkaan koskaan kävisi. Pankkiiri ei nähnyt mitään sellaista syytä,mikä saisi ihmiset vaihtamaan uuden ja helpon paperirahan takaisinvanhanaikaiseen ja hankalaan kultarahaan. Setelit olivat jo korvanneetkullan. Ei kukaan tahtoisi palata takaisin menneisyyteen. Niinpä pankkiirikääri hihat, käynnisti painokoneet ja ryhtyi toteuttamaan rohkeaasuunnitelmaansa.

Setelipainon ansiosta ihmisten hyvinvointi todella kääntyi nousuun. Niinhelppoa se oli. Taloudessa lisääntynyt raha sai ihmiset kuluttamaan ennennäkemättömällä innolla. Jopa ennen tappiollisiksi todetut liikeideatmenestyivät ja tuottivat nyt omistajilleen voittoa. Konkurssit väistyivätkun maksuvaikeuksiin joutuneet liikemiehet saivat lisäaikaa lainojensamaksuun.

Lisärahan synnyttämät uudet liiketoimet ja rakennushankkeet imivätmaaseudulta työvoimaa kaupunkeihin. Rakennuksia kohosi ja kauppakukoisti. Ihmiset tekivät töitä ja heille myös maksettiin kohtuullisesti.Kaikki tahtoivat rikastua ja yhtäkkiä se tuntui myös täysin mahdolliselta.Aina kun vanhat lainat erääntyivät korkoineen, ihmiset ottivat uusia janiin kupla kasvoi kasvamistaan.

Myös valtio hyötyi edullisesta lainarahasta talouden aktiivisuuden jalisääntyneiden verotulojen muodossa. Niiden turvin voitiin nyt rakentaalaivastoja ja perustaa kauppa-asemia uusiin siirtomaihin. Muinaisiltasivilisaatioilta opittu tietotaito ja tekniset innovaatiot, sekä uudetviljelyskasvit ja -tekniikat näkyivät suoraan ihmisten elintason ja

22

hyvinvoinnin kasvuna. Alkuasukaskansoilta ryöstetty kulta toitalousjärjestelmään lisää sen kipeästi kaipaamaa polttoainetta.Maailmankuvan avartuminen ja vieraiden sivilisaatioiden tutkimuskyseenalaistivat vanhat käsitykset. Puhtaan järjen ihanne vapautti tieteetuskontojen ikeen alta, murtaen näin tieltään monta kehitystä rajoittanuttaestettä.

Kun kriittisyys, loogisuus ja puhdas järki nostettiin ihanteeksi ja kirkonkahlitseva auktoriteettiusko kyseenalaistettiin, syntyi itseään ruokkivapositiivinen noidankehä. Jatkuvasti kehittyvä luonnontieteiden parempituntemus johti uusiin teknologisiin innovaatioihin, jotka yhdessäavokätisen rahoituksen kanssa saatiin myös toteutettua. Ennen pitkääkehitys johti teolliseen vallankumoukseen.

Pankkiirien suunnitelma toimi alussa hienosti. Pienessä mittakaavassapankkien tyhjästä luoma katteeton setelirahoitus antoi talouteen mukavanpiristysruiskeen, mutta mitä pidempään rahanpainaminen jatkui ja mitäuseampi henkilö siitä pääsi osalliseksi, sitä suuremmiksi myös ongelmatpaisuivat.

Rahan määrän lisääntyminen kasvatti nopeasti hyödykkeiden kysyntää.Sen sijaan hyödykkeiden tarjonta kasvoi huomattavasti rahan määränkasvua hitaammin. Kun kysyntä ylitti tarjonnan, tuotteiden hinnat lähtivätnousuun, mikä kosketti kipeimmin köyhää väestönosaa, joka ei ollutlainkaan ehtinyt osallisiksi halvan rahan ja kuplatalouden riemuista.

Setelirahoituksen aiheuttaman hintojen nousun riistäydyttyä käsistä,pankkiirit ymmärsivät menneensä liian pitkälle. Pian huijaus paisuihallitsemattomiin mittasuhteisiin, mutta ei uuden rahan painamista voinutyhtäkkiä lopettaakaan. Ei ollut enää epäilystä, etteikö rahan arvo ja sitenkoko talousjärjestelmä tulisi romahtamaan. Kyse oli enää vain siitä,milloin ja miten se kaikki tapahtuisi.

Hintojen jo hallitsemattomaksi muuttuneen nousun seurauksena yhäuseampi kauppias kieltäytyi vastaanottamasta pankin myöntämiäsetelirahoja vaihdon välineenä. Sen sijaan monet alkoivat vaatia maksuafyysisessä kullassa. Ihmisten epäluottamus pankkeja kohtaan näyttäytyinyt konkreettisesti heidän pyrkimyksissään hankkiutua eroon arvoaanjatkuvasti menettävistä seteleistä. Koska kultaan oikeuttavia kuittejaoltiin painettu huomattavasti todellisia kultavarantoa enemmän, alkoivatpankkien holvit pian ammottaa tyhjyyttään.

Pankkiirien pahin pelko toteutui, kun pankkien eteen syntyi vihaistenkansalaisten muodostamia pitkiä jonoja. Asiakkaita oli tulossa liikaa.Kultavarat eivät enää riittäisi kattamaan heidän kaikkien nostoja. Niinpäpankit päättivät pitää konttorinsa suljettuina erilaisiin tekosyihin vedoten.Kuplan puhkeaminen oli nyt tosiasia.

23

15. Valtio kumppaniksi

Kun kansa vaati pankkiireja tilille törkeästä petoksestaan, viranomaisetjoutuivat hankalan tilanteen eteen. Oikeuslaitos ja valtakoneisto kyllämyönsivät huijauksen tapahtuneen, mutta samalla he myös näkivättalouteen virranneen rahan aikaan saaman vaikutuksen ihmistenkäytöksessä.

Pelkkä usko siihen, että tavallinen paperi oli kullan arvoista, oli saanutihmiset paiskomaan töitä aamusta iltaan. Ja mitä enemmän kansalaisilleoltiin paperia jaettu, sitä suurempia laivastoja oltiin rakennettu,massiivisempia armeijoita varustettu ja kaukaisempia maita valloitettu.Käsissä oli nyt liian suuri vallan väline hukkaan heitettäväksi.

Rahan tuli olla niukkaa, mutta vain näennäisesti. Nimittäin jos raha olisiollut aidosti niukkaa, eikä sitä voitaisi synnyttää keinotekoisesti lisää -kuten asia aidon kultakannan aikaan vielä oli ollut - korkoon perustuvarahajärjestelmä olisi johtanut lopulta aina talouden näivettymiseen. Korkoolisi ennen pitkää siirtänyt kaiken varallisuuden vain harvojen käsiin.Mutta pitämällä raha vain näennäisesti niukkana ja luomalla sopivassasuhteessa näitä keinotekoisia ja katteettomia kultaan oikeuttavia kuitteja,talous oli mahdollista pitää jatkuvassa tasaisessa nousukiidossa. Ajatus olilisätä talouteen rahaa samassa suhteessa sen "luonnollisen kasvun"kanssa. Se mikä oli ennen ollut mahdotonta konkreettiseen fyysiseenkultaan perustuvassa taloudessa, olisi nyt mahdollista tässä uudessa jaabstraktissa, puhtaaseen valheeseen ja kuplaan perustuvassapaperirahataloudessa.

Vuosisatojen ajan alkemistit olivat yrittäneet luoda kultaa keinotekoisestitaivuttaakseen kansakunnat polvilleen edessään, mutta vielä koskaanaikaisemmin ei kenenkään päähän ollut pälkähtänyt kirjoittaapaperilapulle "kulta" ja kävellä sitten paperin kanssa ostoksille, aivan kuinpaperi todella olisi ollut oikeaa kultaa.

Se oli kuin tarina keisarin uusista vaatteista. Ajatuksena se oli pähkähullu,mutta käytäntö osoitti jotain aivan muuta. Raha, kaikessakeinotekoisuudessaan, oli kuin kaiken ihmismielen hulluuden ja turhuudenilmentymä. Kulta oli ihmiselle todellisuudessa täysin hyödytön materiaalija juuri siksi se paperille painettuna oli hyödyttömyydessään samanarvoista, kuin konkreettisena fyysisenä kultana. Kukaan ei tehnyt silläyhtään mitään ja niin paradoksaalista kuin tämä olikin, juuri tuohonhyödyttömyyteen myös sen arvo perustui.

Todellisessa maailmassa paperilapulle painettu mikä tahansa muu asia eiolisi toiminut. Rahan täytyi olla ihmiselle sellaisenaan täysin hyödytöntä,jotta sen varaan voitiin rakentaa onnistunut kupla. Paperille painettusaha, vasara tai taltta eivät olisi käyneet rahasta, sillä niillä oli ihmiselle

24

todellista arvoa. Kuka tahansa ymmärtäisi heti, ettei paperilapullekirjoitetulla sahalla pystynyt työstämään puuta. Työkalujen arvoa ei ollutmahdollista siirtää paperille. Samasta syystä paperille kirjoitettu "ruoka"ei muuttanut paperia ruuaksi, eikä paperille piirretty lehmä lypsänytmaitoa. Se oli kaikki yhä vain pelkkää paperia. Mutta pankkijärjestelmänluoman illuusion keinoin paperille painettu kulta todella muuttui ihmistenmielissä kullaksi. Olihan raha kaikkina aikoina perustunutkin vain ihmistenuskoon sen sisältämästä arvosta. Rahan asia oli ennen kaikkea uskonasia.

Mutta olipa raha käsitteenä miten hullu ja hutera tahansa, kansa jokatapauksessa tarvitsi rahaa, mikä teki tilanteesta erityisen herkullisen.Enää ei tarvittu pappeja kansan paimentajaksi. Raha korvasi nytuskonnon suurimpana vallan välineenä ja mikä parasta - tuo valta olikansaan päin täysin näkymätöntä. Niinpä valtio katsoi tärkeäksi alistaapankkijärjestelmän oman valvontansa alaisuuteen.

16. Keskuspankin synty

Saatuaan maistaa kuplan varaan noussutta talousjärjestelmää, valtiolla eiollut enää mitään hinkua palata takaisin rahan niukkuuteen ja hitaankasvun aikakauteen. Valtio tarvitsi pankkien tyhjästä loihtimaavarallisuutta pitääkseen korkoon perustuvan rahajärjestelmänelinvoimaisena, eikä nähnyt muuta vaihtoehtoa, kuin laillistaa tämäpankkiirien petoksesta alkunsa saanut toiminta.

Pankkitoiminnan uskottavuus saatiin palautettua siirtämällä pankkienvalvonta valtiojohtoisen instituution alaisuuteen. Perustettiin ns.keskuspankki - kaikkien pankkien pankki - jonka tehtävä oli valvoakaikkia muita pankkeja. Yksityiset pankit saivat toimia vastaisuudessavain keskuspankin valvonnan alaisuudessa. Rahan tyhjästäsynnyttäminen sai luottamusta henkivän nimen "luottolaajennus" ja senpetollinen luonne kätkettiin monimutkaisen finanssitermistön taakse.

Tavoitteena oli luoda hallittu kupla ja pitää se sopivan pulleana, muttakuitenkin ilman räjähdysvaaraa. Rahan määrää markkinoilla valvottaisiinja säädeltäisiin valtion valvovan silmän alla suurella varovaisuudella, eikäylilyöntejä annettaisi tapahtua. Valtion mukaan tulo rauhoitti kansalaisiaja luottamus pankkijärjestelmää kohtaan palautui.

Mukaan juoneen tarvittiin myös oikeuslaitos. Lainsäädäntöä uudistettiin japankkitoiminta sulautettiin oleelliseksi osaksi uuden ajanyhteiskuntajärjestelmää. Kansalaisille kohdistettiin valtion taholtamääräys hyväksyä keskuspankin leimaama paperi virallisena rahana javastaisuudessa myös kaikki verot tulisi maksaa uuden rahan muodossa.

25

Vielä 1900-luvun alussa myös Suomen Pankin liikkeelle laskemissaseteleissä luki "tätä seteliä vastaan Suomen Pankki maksaa X markkaakullassa". Paperi toimi siis kuittina kultaan, jota todellisuudessa olikeskuspankin holveissa huomattavasti vähemmän kuin mihin kuittienkokonaismäärä oikeutti. Toisin sanoen - jos riittävän suuri määrä ihmisiävaatisi saada haltuunsa setelin oikeuttaman määrän fyysistä kultaa, kokopankkijärjestelmä kaatuisi. Jos tämä ei jostain syystä miellyttänytkansalaisia tai jos asian johdosta syntyi jotain ongelmia, oikeuslaitospuolustaisi kaikesta huolimatta pankkien ylläpitämää rahajärjestelmäälaillisena.

"Kun ryhmälle miehiä ryöstämisestä tulee elämäntapa, he ajan saatossaluovat sen ympärille laillisen järjestelmän joka oikeuttaa siihen, sekämoraalisen säännön joka kunnioittaa sitä"

-- Frederic Bastiat --

Pankkiireille valtioiden mukaan tulo tuli siunauksena, vaikka he eivätpitäneetkään siitä, että heidän oikeutensa painaa rahaa ulkoistettiin nytvaltiojohtoiselle keskuspankille. Pääasia oli kuitenkin, että heidänasemansa oli virallistettu ja pankkitoiminta laillistettu.

Pankki oli nyt virallinen instituutio, aivan niin kuin kirkko tai valtio itse.Samalla myös liiketoiminnan riski hävisi olemattomiin. Nimittäin joskeskuspankin toiminta ei jostain syystä olisi pystynyt pitämäänkuplataloutta pystyssä ja pankkien myöntämien lainojen vakuudeksiasetetun omaisuuden arvonalennukset uhkaisivat jo itse pankkitoimintaa,valtio ei silti antaisi suurten pankkien kaatua. Vaikka pankit olivatyksityisomisteisia, niistä oli tullut osa valtiojärjestelmää.

Hyvinä aikoina pankkitoiminta tuotti omistajilleen huikeita voittoja, kuntaas huonoina aikoina pankkeja pelastettiin kansalaisten verovaroilla.Pankkiirina olit aina voittajien puolella. Kävi mitä tahansa, et voinutkoskaan hävitä.

17. Kultakannasta luopuminen ja rahan uusi luonne

Vuosien saatossa kuplan varaan rakentunut pankki- ja rahajärjestelmälaajeni maailmanlaajuiseksi ja siitä tuli länsimaisen talousjärjestelmänstandardi. Ajan saatossa liikkeelle lasketun setelirahan - siis kultaanoikeuttavien kuittien - määrä keskuspankkien todellisiin kultavarantoihinnähden kasvoi jatkuvasti. Se oli väistämätöntä. Rahajärjestelmäänsisäänrakennetun koron ja säästäväiseen käytökseen ohjaavienpalkkiomekanismien johdosta järjestelmä kaipasi polttoaineekseenjatkuvasti uutta rahaa. Rahan näennäinen kultaperusteisuus kasvoi piansuoranaiseksi taakaksi.

26

Ajan saatossa todellisen kullan määrä liikkeelle laskettuihin kultakuitteihinnähden supistui niin mitättömäksi, ettei kultakannasta luopuminenmuodostunut käytännön tasolla juurikaan periaatepäätöstähankalammaksi operaatioksi - vaikka se ajatuksena saattoi hurjaltatuntuakin. Ja niin lopulta todellakin tapahtui. Kultaan perustuvapaperiraha jäi ilman kultaansa. Jäi pelkkä paperi.

Nyt raha oli puhtaasti pelkkää pankin myöntämää velkaa vailla mitäänfyysistä takausta. Rahan arvo perustui puhtaasti pelkkään uskoon rahanarvosta. Pankista saatu seteli oli edelleen pankin myöntämä virallinenvelkapaperi - lupaus maksaa - mutta kun kulta oltiin otettu pois rahanarvoa takaamasta, oltiin samalla poistettu väline, jolla pankki olisi voinutlupauksensa lunastaa. Jäi pelkkä irrallinen lupaus. Lupaus maksaa. Muttamillä? No tietysti uudella lupauksella, jota pankki puolestaan takasi taasuudella lupauksella, jota se yhä taas takasi uudella jne.

Nykyinen rahajärjestelmämme - kutsuttakoon sitä vaikkapa velkaanperustuvaksi rahajärjestelmäksi - perustuu kirjaimellisesti pelkkiinpankkien antamiin tyhjiin ja katteettomiin lupauksiin. Konkreettistafyysistä rahaa ei ole ollut olemassa sitten 1970-luvun. Eri asia on, onkorahan konkreettisuudella tarjota rahalle mitään erityistä lisäarvoa.

Aina kun valtio, yritys, yhteisö tai yksityinen henkilö ottaa velkaa, syntyytalousjärjestelmään vastaava määrä uutta rahaa. Tai itse asiassa velkaa,jota vain vanhasta tottumuksesta kutsumme rahaksi. Kultakannastaluopumisen jälkeen rahan luonne muuttui fyysisestä kullasta pelkiksityhjiksi lupauksiksi. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, totuus on, ettäpelkkä tyhjä lupaus sellaisenaan on nykyihmiselle käypää rahaa.

Kaikki raha on siis velkaa. Aina kun velka maksetaan pois, yhtä paljonrahaa poistuu talouden kierrosta. Toisin kuin kultarahan aikaan, jolloinrahamäärä oli aina lähes vakio, nyt taloudessa kiertävän rahan - siis velan- määrä vaihtelee jatkuvasti.

Nousukausina, kun raha on halpaa ja ihmisten luottamus talouteen onvahvaa, ihmiset ottavat velkaa ja lisääntynyt rahan määrä lisää ihmistenhyvinvointia. Laskukausina puolestaan ihmisten luottamus talouteenhorjuu, eikä kukaan tahdo ottaa uutta lainaa. Päin vastoin, nyt ihmisetyrittävät epätoivoisesti maksaa pois vanhoja velkojaan. Rahan määrätaloudessa vähenee ja ihmisille koittavat vaikeat ajat.

Nykyjärjestelmässä, jossa kaikki hyvinvointimme on riippuvainen rahasta,pahoinvointimme on taattu jo rahajärjestelmän suunnitteluvaiheessa.Koska kaikki raha on velkaa ja kaikella velalla on korko, maailmassa onaina oleva huomattavasti enemmän velkaa, kuin rahaa. Miksi näin on?Koska rahan niukkuus luo rahalle suoraan sen arvon. Rahan niukkuus

27

synnytetään määräämällä rahalle korko. Ilman korkoa rahalla ei olisiarvoa.

Velka puolestaan aiheuttaa stressiä, riitoja ja pahaa oloa. Velka saapoliitikot ja viranomaiset kiristämään työtahtia, saaden kansalaisetjuoksemaan oravanpyörässä alati kiihtyvään tahtiin - siitä huolimatta,ettei velkaa todellisuudessa edes pyritä maksamaan pois.

Rahaa ei ole koskaan tarpeeksi, sillä korko itsessään synnyttää ikuisentarpeen uusille lainoille - joilla puolestaan taas on korko. Jos yksityisetihmiset eivät velkaannu riittävästi, ovat valtiot pakotettujavelkaantumaan. Onhan kansakunnalla velkaa oltava. Jos ei olisi velkaa, eiolisi myöskään rahaa.

Tätä oravanpyörää polkiessamme kulutamme alati kiihtyvään tahtiinplaneettamme rajallisia resursseja. Kyse on todellisesta noidankehästä.Nykyinen velkaan perustuva rahajärjestelmä ei missään nimessä olekestävä. Jos rahajärjestelmää ei ymmärretä uudistaa hallitusti, tulee seromahtamaan viimeistään laajojen ihmisjoukkojen tai luonnonkestämättömän pahoinvoinnin seurauksena - todennäköisimmin kuitenkinniiden yhteisvaikutuksesta.

Pahinta lienee kuitenkin se, ettei arviolta 99% ihmisistä ole lainkaantietoisia ongelman todellisesta aiheuttajasta. Valtakunnan virallinentotuus siirtää vastuuta ihmisen pohjattoman ahneuden harteille unohtaensamalla täysin velkaan perustuvan rahajärjestelmämme todellisenluonteen ja sen sisään rakennetut ihmisten ahneutta, itsekkyyttä ja omanedun tavoittelua ylläpitävät ja palkitsevat mekanismit.

Vaikka omatuntomme sotiikin rahajärjestelmän kieroutuneitapalkkiomekanismeja vastaan, on yhteiskunnan asettamien pelisääntöjenpaine silti voimakkaampi. Selviytyäksemme hengissä, meidät onpakotettu pelaamaan tätä samaa sairasta peliä toinen toistamme vastaan.Lopputuloksena on yhteiskunta, jossa kieroutunut käytös nouseehyveeksi, mutta jossa samaan aikaan yhä useampi ihminen voi henkisestipahoin.

18. Rahan arvo

Nykyisen rahajärjestelmämme peruslogiikka on hyvinkintarkoituksellisesti kätketty tavallisen kansan ymmärtämättömiin.Rahajärjestelmällämme ei ole edes virallista nimeä. Jos finanssimaailmanvaikuttajilta sitä kysytään, saadaan vastaukseksi epämääräinenmääritelmä, jonka mukaan rahan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnanlakien mukaan. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa?

28

Rahan menekki on suorassa suhteessa sen myyntihintaan. Jos kauppamyy tuotteitaan 50% alennuksella, asiakkaiden määrä moninkertaistuu.Sama mekanismi toimii myös pankkimaailmassa. Pankkien tuotteena onraha ja rahan hintana sen korko.

Jos keskuspankki pitää rahan hintaa matalana (alhainen korko), ihmisetsuorastaan jonottavat saadakseen lainoja (rahan määrä taloudessalisääntyy ja rahan arvo heikkenee). Toisaalta rahan kallistuessa (korkojennoustessa) ihmiset jättävät uudet lainat nostamatta ja maksavat sensijaan vanhoja lainojaan takaisin (rahan määrä taloudessa vähenee jarahan arvo kasvaa). Tämän korkoaseen johdosta keskuspankeilla onsuora valta vaikuttaa taloudessa liikkuvan rahan määrään, ja siten myössuora valta päättää talouden nousu- ja laskukausien vaihteluista.

Talousjärjestelmämme hengittää liikkeelle lasketun rahan määrän tahtiin.Kuluttajien korkea luottamus ja matalat korot saavat ihmiset ottamaanlainaa. Tämä lisää kierrossa liikkuvan rahan määrää ja heijastuu talouteennoususuhdanteena. Nyt valtaosa talousjärjestelmän sisällä elävistäihmisistä ovat hyvinvoivia. Ihmisillä on keskimäärin riittävästi rahaa ostaatarvitsemiaan hyödykkeitä. Vastaavasti kun kuluttajien luottamustalouteen katoaa ja velkoja maksetaan pois sen sijaan että niitä otettaisiinlisää, kierrossa olevan rahan määrä vähenee, aiheuttaen taloustaantumantai -laman. Nyt ihmiset kokevat rahan puutetta.

Kun on kysymys rahan paino-oikeudesta, on kysymys vallasta, jokaylittää kaikki muut järjestelmän ylläpitämät valtarakennelmat. Kaikkiihmiset ja yhteiskunnan elimet pelaavat tätä samaa peliä täsmälleensamoilla rahatalouden säännöillä. Kun hallitset rahaa, hallitset taloutta.Kun hallitset taloutta, hallitset kansoja. On tärkeää ymmärtää, ettärahanpainajan valta on mahtavuudessaan ylivertainen myösedustukselliseen demokratiaan nähden. Kaikki valtiot ovat osa samaavelkaan perustuvaa rahajärjestelmää. Tämän seurauksena kaikki valta ontodellisuudessa keskittynyt jonnekin aivan muualle kuin minne senyleisesti annetaan ymmärtää keskittyneen.

Edustuksellinen demokratian asema on lähinnä tuomarin rooli tässäfinanssimaailman luomassa ja ylläpitämässä pelissä. Tuomari voi ohjatapelin kulkua vain sille annettujen valtuutusten rajoissa. Itse globaalinmarkkinatalouden pelisääntöihin presidentillä, pääministerillä taieduskunnalla ei ole mitään sananvaltaa. Finanssieliitti ei välitä kuinkayksittäiset valtiot hoitavat omat sisäiset asiansa niin kauan, kun kaikkiihmiset järjestelmän sisällä käyttävät rahaa. Me olemme kaikki osa samaajärjestelmää riippumatta siitä, nimitämmekö sitä kommunismiksi vaikapitalismiksi. Olemme osa maailmaa, jonka todellisia johtajia ei valitademokraattisin vaalein. Me elämme maailmassa, jossa rahan valta onkaiken muun vallan yläpuolella.

29

"Sallikaa minulle oikeus maan rahapainoon ja säätelyyn, niin minun eitarvitse enää välittää kuka sen lait säätää."

-- Mayer Amschel Rothschild, Rothschildin pankkidynastian perustaja --

19. Yhdysvaltain perustajaisien pahin pelko

Rahan paino-oikeus nousi aikanaan mm. USA:n perustuslainkynnyskysymykseksi. Yhdysvaltain perustajaisät (founding fathers) olivatasiasta yhtä mieltä; valtaa ei saisi koskaan luovuttaa yksityisillepankkiireille. Jos pankkiirit saisivat haltuunsa rahan paino-oikeuden, heennemmin tai myöhemmin käyttäisivät tätä valtaa omien etujensapönkittämiseen. Ensin yksityisomisteinen keskuspankki laskisi korkoja,lisäten siten taloudessa kiertävän rahan määrää ja aiheuttaen talouteenkeinotekoisen noususuhdanteen. Kun riittävän monet ihmiset olisivatnousukauden kuplavarallisuudesta hullaantuneina muodostaneetvelkasuhteita pankkeihin, liikkeellä olevan rahan määrää vähennettäisiinäkkiä ja kuplan annettaisiin puhjeta. Nyt valtavat määrät ihmistenreaaliomaisuutta siirtyisi pankkien haltuun. Kaikkea tätä nimitettäisiin toki"luonnolliseksi suhdannevaihteluksi, sillä kansa joka ei ymmärtäisi rahantodellista luonnetta, ei myöskään ymmärtäisi syyttää häiriöistä mitäänyksittäisiä tahoja.

"Uskon, että pankki-instituutiot vaarallisempia kuin seisovat armeijat...Jos ihmiset Amerikassa koskaan antavat yksityisten pankkien kontrolloidarahanpainoa, he ensin lisäävät, sitten vähentävät rahan määräätaloudessa, jolloin pankit ja niiden ympärille kasvaneet yritykset saavatoikeuden riistää ihmisiltä heidän kaiken omaisuutensa, ja lopulta lapsetheräävät kodittomina maasta, jonka heidän isänsä aikoinaan valloittivat...Rahan painaminen tulee ottaa pois pankeilta ja palauttaa kansalle, jolle setodellisuudessa kuuluu."

-- Thomas Jefferson --

Kansa, joka ei osaa kyseenalaistaa rahajärjestelmäänsä, vaan pitää sitäluonnollisena, kohdistaa kaiken katkeruutensa poliitikkoja kohtaan.Kriisien seurauksena poliittiset johtajat vaihtuvatkin tiuhaan ja näin kansasaa tuntea omaavansa valtaa sitä itseään koskevissa asioissa. Muttakaikki tämä on vain pelkkää illuusioita ja teatteria. Poliitikkojenvaihtaminen ei saa aikaan mitään todellisia muutoksia. Riippumattakulloisistakin nukkehallituksista, todellinen valta pysyy aina finanssieliitinhallinnassa.

Tällaisen järjestelmän puitteissa päädytään lopulta väistämättätilanteeseen, jossa hyvin pieni joukko äärimmäisen rikkaita javaikutusvaltaisia ihmisiä johtaa kulisseista käsin presidenttejä ja

30

hallituksia samalla, kun kansan annetaan ymmärtää elävändemokraattisessa yhteiskunnassa. Valta peritään yhdessä omaisuudenkanssa, eikä järjestelmä siten juurikaan eroa aiemmista diktatuureista.

Kansan valitsemat johtajat ovat pelkkiä finanssieliitin pillin tahdissatanssivia nukkehallitsijoita. He ottavat vastaan valtaeliitin määräyksiä japitävät yllä kansanvallan illuusiota samalla, kun todellinen valta onnäkymättömällä finanssitaholla. Korruption keinoin ja rahan määrääsäätelemällä tämä kasvoton finanssieliitti saavuttaa yhteiskunnassaabsoluuttisen, mutta näkymättömän vallan. Rahalla ostetun median avullahe ohjailevat ihmismassoja kulloinkin parhaaksi näkemäänsä suuntaan japian myös armeijat marssisivat heidän tahdissaan.

"Se kuka päättää rahan määrästä maassamme, on kaiken teollisuuden jakaupan yksinvaltias ... ja kun ymmärrät miten koko systeemi on hyvinhelposti kontrolloitavissa, suuntaan tai toiseen, vain muutaman vallanhuipulla toimivan vaikutusvaltaisen miehen kautta, sinulle ei tarvitse enääselittää, kuinka talouden nousu- ja laskukaudet saavat syntynsä."

-- James A. Garfield --

20. USA:n keskuspankkijärjestelmä

Tarkastelemme seuraavaksi hieman Yhdysvaltain keskuspankinrakennetta ja historiaa. Maailman ainoana todellisena supervaltana,markkinatalouden kotimaana ja viihdeteollisuuden luomien arvojen jaasenteiden muokkaajana Yhdysvaltain vaikutus ulottuu tavalla tai toisellakaikkiin maailman ihmisiin.

Kysymys rahanpaino-oikeudesta oli ollut USA:ssa jatkuva kiistakysymyssitten itsenäisyysjulistuksen aina 1900-luvun ensimmäiseenvuosikymmeneen saakka. Yhdysvaltain historiassa keskuspankkia ovathallinnoineet vuoroin joko liittovaltio tai erilaiset yksityisomisteistenpankkien muodostamat kokoonpanot. Nykyisin voimassa olevajärjestelmä sai muotonsa Woodrow Wilsonin presidenttikaudella joulukuun23. päivä vuonna 1913.

Kun valtaosa senaattoreista oli jo lähtenyt perheidensä luo joulupyhienviettoon, senaatissa runnottiin läpi lakiesitys, jossa kahdentoistayksityisen pankin yhteenliittymälle annettiin rahan painamisen monopoli.Säädöksen allekirjoittanut presidentti katui myöhemmin katkerastiratkaisuaan kirjoittaen:

"Olen mitä onnettomin mies. Olen tahtomattani tuhonnut maani.Mahtavaa teollisuusvaltiotamme ohjaa nyt sen rahajärjestelmä.Rahajärjestelmämme on keskittynyt. Kansakunnan kasvu ja kaikki

31

toimemme ovat vain muutamien miesten käsissä. Meistä on tullut yksihuonoiten johdetuista, täydellisimmin kontrolloiduista jadominoiduimmista hallituksista sivistyneessä maailmassa. Hallitus eiedusta enää vapaata mielipidettä, vakaumusta ja enemmistöpäätöstä,vaan pienen dominoivan ryhmän mielivaltaa ja painostusta."

-- Woodrow Wilson --

Jälkeenpäin Woodrow Wilson ymmärsi tulleensa harhaanjohdetuksi jatehneensä suuren virheen. Järjestelyssä syntynyt Federal Reservenostettiin kaiken lainsäädännön yläpuolelle ja sen omistus-suhteetjulistettiin salaisiksi. Nimi Federal Reserve (valtion varanto) jarakennuksen fyysinen sijainti hallinnon keskuksessa ovat pelkkääsilmänlumetta. Todellisuudessa FED ei ole valtiollinen, vaanyksityisomisteinen keskuspankki. Sillä ei myöskään ole mitään erityisiävarantoja. Tämä yksityisomisteinen keskuspankki ylläpitää ja hallinnoikansakunnan valuuttajärjestelmää, eikä se ole tilivelvollinen toimistaankenellekään.

FED on nostettu kaiken lainsäädännön yläpuolelle. Sillä ei ole budjettia, seei ole tilintarkastusvelvollinen, eikä mikään kongressin komitea ei voimillään tavoin valvoa tai kontrolloida sen operaatioita. Kaikki on salaistaja salailua perustellaan koko maailmantaloutta heiluttelevienkorkopäätösten herkkyydellä. Mikään ulkoapäin tuleva paine ei saa häiritätätä haurasta prosessia. Niinpä maailman ainoan supervallan rahanpaino-oikeus ja taloussyklien manipulointi ovat täysin yksityisten pankkiirienmielivallan alaisuudessa. Kaikki spekulaatiot näiden pankkiirisukujenosallisuudesta lähihistoriamme tapahtumiin ovat virallisen totuudenmukaan aina lähtökohtaisesti salaliittoteorioita.

Ei ole lainkaan epäselvää, etteivätkö USA:n perustuslain laatijatnimenomaan juuri tahtoneet tehdä kaikkensa estääkseen nykyisenkaltaisen yksityisomisteisen keskuspankkijärjestelmän syntymisen.

"Tyydyttääkseen valtion rahatarpeen ja kansalaisten ostovoiman, valtiontulisi itse voida luoda oma rahansa. Etuoikeus omaan rahaan ja senhallintaan ei tarkoita ainoastaan valtion ylintä valtaoikeutta, vaan myösvaltion suurta mahdollisuutta. Omaksumalla nämä periaatteet,veronmaksajat tulevat säästämään valtavia summia rahaa, jotka muutenmenisivät korkojen maksuun. Näin raha lakkaa olemasta ihmiskunnanherra ja siitä tulee sen palvelija."

-- Abraham Lincoln --

"Siirtolaisten kyvyttömyys painaa oma rahansa, ilman Englanninkuninkaan ja kansainvälisten pankkiirien väliintuloa, oli pääsyy Amerikansisällissotaan."

32

-- Benjamin Franklin --

21. Isäntä ja renki

Kun yksityisomisteinen keskuspankki FED synnyttää rahaa Yhdysvaltainvaltiolle, näiden kahden tahon välille syntyy velkasuhde, jossa ensinmainittu toimii velan antajana ja jälkimmäinen velallisena. Tämä onhuima yhdistelmä, kun muistetaan, että lainan myöntävä keskuspankkion yksityisomisteinen, voiton maksimointiin pyrkivä organisaatio ja lainanottaja maailman ainoa todellinen supervalta. Velan antaja ja velan ottaja.Kuin isäntä ja renki.

"Kun maan hallitus on riippuvainen pankkiirien rahoituksesta, ei vallassaole hallitus, vaan pankkiirit, sillä käsi joka antaa, on ylempänä kättä jokaottaa... Rahalla ei ole kotimaata; rahoittajat eivät tunne isänmaallisuuttaeivätkä säädyllisyyttä; heidän ainoa tavoitteensa on tuotto."

-- Napoleon Bonaparte --

Talossa eletään aina isännän ehdoilla. Isäntä suunnittelee asialistan, renkitoteuttaa käytännön työt.

Siinä missä rahan vallan alaisuudessa toimivan median tehtävänä onmuokata asenneilmastoa suotuisaksi finanssieliitin asialistalle, rengintehtäväksi jää asioiden loppuun saattaminen operatiivisella tasolla.

Aina ei ole helppoa kantaa vastuuta läpikorruptoituneestatalouspolitiikasta, saati perustella kansalle verta ja verovaroja syöviensotien tärkeyttä. Niinpä ihmisille tarjotaan mahdollisuus muutokseen aina4 vuoden välein. Näistä kansanäänestyksistä tehdään valtavamediasirkus, joiden avulla kansalle uskotellaan, kuinka muutos onmahdollinen ja kuinka kansalla on valta. Valitettavasti se kaikki onsuurelta osin vain pelkkää suurta draamaa ja teatteria.

"Pelkäänpä etteivät tavalliset ihmiset ilahdu jos heille kerrotaan ettäpankit voivat luoda ja luovatkin rahaa. Ja että ne jotka kontrolloivat maanrahanpainoa, määräävät myös maan hallituksen politiikan jakannattelevat käsissään kansakunnan kohtaloa."

-- Reginald McKenna --

Presidenttikanditaatin tärkein piirre on kyky esiintyä uskottavasti. Jotkuthistorian menestyksekkäimmistä presidenteistä ovat aiemmassa elämässäkunnostautuneet nimenomaan juuri näyttelijöinä.

33

Aina vallan vaihdon jälkeen uusi presidentti nostaa ihmisten toiveethuippuunsa. Kahdessa vuodessa kuitenkin huomataan, ettei mikääntodellisuudessa muuttunut. Ihmiset pettyvät. Tulee uudet ehdokkaat jaalkaa uusi vaalikampanja. Taas ihmiset innostuvat, myöhemmin pettyvät,kunnes alkaa taas uusi vaalikampanja ja niin edelleen.

Niin kauan kun tämän teatterin käsikirjoittaja/ohjaaja/rahoittaja säilyykulisseissa samana, niin kauan asiat pysyvät ennallaan. Uusi renki jatkaasiitä mihin edellinen lopetti ja sama sirkus saa jatkua katkeamattomanavuosikymmenestä toiseen. Vaikka asiat ovat huonosti, median jakoulutusjärjestelmän ylläpitämä jatkuva isänmaallinen propaganda saaihmiset aidosti uskomaan heidän elävän länsimaisessa demokratiassa javapaassa yhteiskunnassa, vaikka maa on jo aikoja sitten joutunutfinanssieliitin pihteihin.

"Totuus on, kuten tiedämme, että suurten talouskeskittymienfinanssitahot ovat omistaneet Yhdysvaltain hallituksen aina AndrewJacksonin päivistä lähtien..."

-- Franklin D. Roosevelt --

22. Kuinka tavalliset liikepankit luovat rahaa tyhjästä

Kun valtioiden rahajärjestelmät olivat vielä sidoksissa kultakantaan,valtioiden keskuspankit määrittelivät pankeille niin sanotunvakuusvarantovaatimuksen, joka määräsi oikean kullan suhteenluottolaajennuksen keinoin tyhjästä luotuun kuplavarallisuuteen.

Jos tuo suhdeluku oli esimerkiksi 1:9, ilmoitettiin pankinvakuusvarantovaatimuksen olevan 10%. Näin ollen yhtä pankkiintalletettua kultakiloa vastaan pankkiiri saattoi täysin laillisesti painaa 9kultakilon edestä kultaan oikeuttavia seteleitä niin sanotunluottolaajennuksen keinoin ja myydä tätä tyhjästä luotua rahaaasiakkailleen koron hinnalla.

Kun rahajärjestelmät jättäytyivät pois kultakannasta,vakuusvarantosäännös jäi yhä voimaan. Synnyttääkseen järjestelmäänuutta velkaa, pankit tarvitsivat yhä vakuudeksi jotain. Koska kulta olijäänyt pois kuvioista, jouduttiin uusi velka takaamaan vanhalla velalla.Lisäksi lainaa hakevan asiakkaan tuli kiinnittää lainan vakuudeksi myöskonkreettista reaaliomaisuuttaan. Nyt pankki siis synnytti uutta velkaavanhaa velkaa vastaan, joka taattiin velalla, joka taas taattiin velalla jne.Näin ollen uusi lainaraha ei pankin puolelta koskaan perustunut mihinkäänmuuhun kuin tyhjien lupausten loputtomiin sarjoihin.

34

Rahan perustana ei ollut enää mitään. Raha oli pelkkä lupaus ja sellaisenase oli täysin abstrakti käsite - jos se ei sitä ollut jo aikaisemminkin. Kaikkiperustui pelkkään uskoon rahan arvosta. Siitä huolimatta, että pankitsynnyttivät nyt uutta velkaperusteista rahaa tyhjästä, vaadittiinasiakkailta yhä edelleen velkasumman takuuksi velkasumman arvonverran hänen omaa henkilökohtaista reaaliomaisuuttaan.

Seuraavassa esimerkissä kuvaan rahan syntyprosessia tavallisissaliikepankeissa. Esimerkissä käytän setelirahaa sen helponhavainnollistettavuuden vuoksi. Todellisuudessa kaikki liikepankkienluoma raha synnytetään pankkien tietokonejärjestelmässä vainmuutamalla hiiren klikkauksella. Raha on pelkkiä bittejätietokonejärjestelmissä, mutta käteisen rahan avulla esitetty esimerkkituo rahan syntymekanismin pääperiaatteet parhaiten selväksi. Selvyydenvuoksi vakuusvarantovaatimus on esimerkissä tasan 10%.Todellisuudessa se vaihtelee tyypillisesti 0 - 12% välillä, riippuenlainanottajan riskiluokituksesta.

Spekulatiivisen rahan kohdalla, jossa rahaa synnytetään tyhjästäpelkkään viputarkoitukseen, tai jos rahaa synnytetään verotusoikeudenomaavan julkishallinnon käyttöön, rahan syntyprosessi on huomattavastisuurpiirteisempää kuin yksityisille tai yrityksille lainattaessa. Näissätapauksissa vakuusvarantovaatimus voi olla niinkin alhainen kuin 1:100,1:400 tai peräti ääretön 0%, jolloin uutta rahaa voidaan synnyttääyksinkertaisesti vain kirjaamalla haluttu summa tilille.

Esimerkki:

Kuvitellaan tilanne, jossa uusi pankki on vasta perustettu, eikä sillä olevielä yhtään asiakasta. Alkupääomakseen se on tallettanut 1 111,12euron suuruisen lainan pankin vakuusvarantoon, keskuspankin asettamanvakuusvarantovaatimuksen ollessa 10%. Pankki on nyt valmisaloittamaan liiketoimintansa.

Ensimmäisenä asiakkaana pankkiin kävelee asiakas, olkoon hännimeltään Asiakas A. Hän kertoo tarvitsevansa 10 000 euron lainanostaakseen itselleen käytetyn auton. Lainan vakuudeksi Asiakas A esittääomistamaansa metsäpalstaa, jonka arvo on n. 10 000 euroa. Kaikkiedellytykset lainatapahtumalle ovat nyt siis olemassa. Nyt pankkineitikatsoo pankin tilejä. Hmm, vakuusvarannossa on 1 111,12 euroa. Ei siissyytä huoleen! Vakuusvarantovaatimuksen ollessa 10%, pankki voisynnyttää uutta rahaa suhteessa 1:9, kunhan asiakkaalla on esittäävelalleen joku lainasummaa vastaava vakuus. Kun metsäpalstakiinnitetään velan vakuudeksi, sen arvoa vastaan voidaan luoda 1 111,12x 9 = 10 000 euroa uutta rahaa. Asia on kunnossa. Nyt 10 000 euroauutta rahaa on syntynyt ja siirtynyt Asiakas A:n kautta talousjärjestelmänkiertoon.

35

Tätä toimenpidettä, jonka keinoin tavalliset liikepankit synnyttävät yli98% kaikesta järjestelmässämme kiertävästä rahasta, kutsutaanpankkien luottolaajennukseksi. Toimintaan tarvitaan pankkitoimilupa,asiakkaan fyysistä omaisuutta vakuudeksi sekä keskuspankinmäärittämän vakuusvarantovaatimuksen löytyminen pankin tililtä. Kunnämä ehdot täyttyvät, pankit voivat luoda niin paljon uutta velkarahaa,kuin uusille lainoille löytyy kysyntää.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Lähes kaikki pankeissa synnytetty raha palaatakaisin pankkiin, joutuen uusien lainojen vakuusvarannoksi.

Tarkastellaan seuraavaksi kuinka paljon rahaa alkuperäinen 1 111,12euron talletus järjestelmään tuottaa, kierrettyään lukuisia kertojapankkijärjestelmän kautta, joutuen siten yhä uudestaan ja uudestaanpankkien luottolaajentamaksi.

Asiakas A menee nyt Asiakas B:n luo ja ostaa itselleen käytetyn auton.Kaupan yhteydessä Asiakas A:n pankista lainaama 10 000 euroa siirtyyAsiakas B:n haltuun. Nyt Asiakas B saapuu rahasumman kanssavuorostaan pankkiin. Hän tahtoo avata tilin ja tallettaa sinneautokaupasta saamansa 10 000 euroa. Sisään tulevasta rahasta pankkitallettaa vakuusvarantosäännösten ohjeiden mukaan kymmenesosan, eli1000 euroa vakuusvarantoon, jolloin 9000 euroa jää edelleenlainattavaksi.

Nyt pankkiin kävelee kolmas asiakas. Asiakas C:llä on mielessään uusiliiketoiminta, johon hän tarvitsee kipeästi uutta alkupääomaa. 9000 euroariittää mainiosti liiketoiminnan käynnistyskustannuksiksi. Vakuudeksi hänesittää vanhan äitinsä asuntoa, sillä hän on saanut myös äitinsävakuuttumaan liikeideansa kannattavuudesta. Vakuus kelpaa pankille jahiiren klikkauksella 9000 euroa uutta velkarahaa on syntynyt.

Saamillaan rahoilla Asiakas C ostaa Asiakas D:ltä toimistotarvikkeita jamuuta yritystoiminnassa tarpeellista tavaraa. Nyt Asiakas D tallettaasaamansa 9000 euroa pankkiin. Pankki puolestaan asettaa 9 000 eurontalletuksesta taas 10%, eli 900 euroa vakuudeksi vakuusvarantoon, mikämahdollistaa 8100 euroa uutta rahaa seuraavan lainanottajan tarpeisiin.Toki ainoastaan siinä tapauksessa, että seuraavalla lainaajalla on asettaalainasummaa vastaava määrä fyysistä omaisuutta velan vakuudeksi.

Kun 8100 euroa käy tekemässä oman kierroksensa ja palaa takaisinpankkiin, 810 euroa siirtyy vakuudeksi ja 7290 vapautuuuudelleenlainattavaksi. Kun tämän alenevan ketjun annetaan jatkuakatkeamattomana riittävän kauan, keskuspankin myöntämä alkuperäinen1 111,12 euron laina on kumuloitunut pankkijärjestelmässä lopulta noin100 000 euroksi uutta velkarahaa. Tätä tyhjästä luotua velkarahaatakaamaan pankki on saanut asiakkaansa kiinnittämään 100 000 euronarvosta fyysistä omaisuutta. Jos lainan lyhennysten kanssa ilmenee

36

ongelmia, pankit voivat ulosmitata asiakkaan velan vakuutena olevanomaisuuden omiin nimiinsä. Jos kaikki kuitenkin menee hyvin ja lainamaksetaan sopimuksen mukaan sovitussa aikataulussa takaisin, pankitperivät asiakkailta korkotuloina jopa alkuperäistä lainasummaasuuremmat yhteenlasketut voitot.

23. Luottolaajennus vai törkeä petos?

Jos tätä pankkien harjoittamaa luottolaajennusta sovellettaisiin jonkinfyysisen esineen kauppaan, esimerkiksi autokauppaan, voisi sitä kuvatatoimintana, jossa pankki myy yhden ja saman auton samanaikaisestisadalle eri asiakkaalle. Se mitä pankkimaailmassa kutsutaanluottolaajennukseksi, tarkoittaisi reaalimaailmassa törkeää petosta.

Kuinka tämä rahan synnyttäminen menee läpi kirjanpidossa? Tärkeintä ontoki ymmärtää, että vaikka pankkien toiminta voi tuntua tavallisenihmisen oikeustajun mukaan epäoikeudenmukaiselta, on se siitähuolimatta valtion ja oikeuslaitoksen hyväksymää toimintaa ja siksilaillista.

Kun pankkiin kävelee asiakas ja hän ottaa itselleen velan, pankin taseentoiselle puolelle kirjataan velan vakuudeksi asetettu omaisuus ja toisellepuolelle vakuutta vastaava summa tyhjästä luotua velkarahaa. Nyt pankintilikirjoissa näyttää siltä, että pankki olisi lainannut jo olemassa oleviarahojaan. Todellisuudessa se loi rahan tyhjästä sillä samalla hetkellä, kunmyönsi lainan.

Koska pankkien vakuusvarantosäännöt käskevät pankkia tallettamaanjokaisen lainaustapahtuman yhteydessä tietyn määrän pakolliseenvakuusvarantoon (edellisessä esimerkissä 10%), tasekirjoissa omanpääoman suhde vieraaseen pääomaan on lähtökohtaisesti aina 10%suurempi, mikä antaa ulospäin kuvan järkevästi toteutetustataloudenhoidosta. Täydellinen rikos.

Velan myöntävä kassaneiti voi elää koko työuransa siinä uskossa, ettäpankit lainaavat edelleen asiakkailtaan lainaamia varoja. Niinhän senuskoisi olevan. Tavallisen kansalaisen oikeustajuun ei nimittäin mahdu se,että tavalliselle liikepankille annetaan oikeus synnyttää rahaa tyhjästä jaannetaanpa vielä oikeus periä siitä korkoakin. Tätä asiaa ei opetetakouluissa, eikä se suinkaan ole vahinko.

"Lainatessaan pankit synnyttävät rahaa velan kautta. He luovat vaihdonvälineen tyhjästä. Koko velkaan perustuva rahajärjestelmämme perustuuvalheelle. Me emme saaneet äänestää sen puolesta. Se kasvoi yllemmehuomaamatta, mutta selviö se on ollut vuoden 1971 jälkeen kun kultaanperustuva rahajärjestelmä lakkautettiin."

37

-- Ralph M Hawtry, Britannian valtiovarainministeri 1904 - 1945 --

Pankkitoiminnan oikeutus tavallisen kansan keskuudessa perustuu siihenharhakäsitykseen, että pankit lainaisivat eteenpäin jo olemassa oleviavarojaan. Näin ei ole. Lainattava velkasumma synnytetään lainaushetkellätyhjästä velanottajan asettamaa vakuutta vastaan. Todellisuudessa ainoatodellinen arvo, joka lainapaperin allekirjoituksen seurauksena onsiirtynyt, on lainanottajan vakuudeksi antama kiinteä omaisuus, joka nytriskeerataan.

Kaupassa, jossa asiakas riskeeraa kaikki oman elämänsäperusedellytykset, kuten asunnon, auton tai kesämökin, pankki ei annamitään omastaan. Se vain toteuttaa valtion sille myöntämää oikeutustasynnyttää rahaa tyhjästä.

Joka kerta kun uutta velkaa otetaan, täysin uutta rahaa syntyyjärjestelmään. Sitä mukaa kun velanottaja lyhentää lainaansa, rahaakatoaa järjestelmästä, niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Eikä sitäalunperin ollutkaan.

"On vain hyvä etteivät ihmiset ymmärrä vallalla olevaa pankki- jarahajärjestelmäämme, sillä jos he sen ymmärtäisivät, maassamme olisivallankumous ennen huomisaamua."

-- Henry Ford --

Pankit perustavat rahalainansa jopa kymmenien vuosientakaisinmaksusuunnitelmiin. Koko tämän ajan velan ottaja roikkuu pankinasettamassa löysässä hirressä ja on pakotettu työntekoon, mikä taas onvaltion etu. Pitkän maksuajan johdosta velkapääoman synnyttämä korkovoi helposti kasvaa jopa moninkertaiseksi alkuperäiseen pääomaanverrattuna.

Kaikki raha, jota velallinen työllään ansaitsee ja jolla hän omaa velkaansalyhentää, on myös synnytetty velkaa vastaan. Kaikki liikkeellä oleva rahaon aina jonkun maksamatonta velkaa pankeille. Sitä mukaa kun lainaamaksetaan pois ja velkamäärä vähenee, myös kierrossa olevan rahanmäärä vähenee.

Kun asiakas ottaa lainan, hän laskee järjestelmään sisään uutta rahaa.Kun hän maksaa lainansa takaisin pankkiin, hän ottaa vastaavan summanrahaa pois kierrosta. Mutta maksettavaksi jää vielä lainasta lankeavakorko. Mistä rahat korkojen maksuun?

Velan ottaja voi maksaa velkansa korkoineen pois ainoastaan silläedellytyksellä, että ihmiset myös hänen jälkeensä ottavat velkaa jalaittavat tuon velkarahan kiertoon, samalla tavoin kuin hän oli itse

38

aiemmin tehnyt. Näin ollen rahan määrä on "terveessä" taloudessaikuisessa kasvussa. Käytännössä se tarkoittaa kiihtyvää velkaantumista.Samalla se tarkoittaa myös kiihtyvää inflaatiota, eli rahan arvonalenemista.

Esimerkiksi vuoden 2002 tammikuussa pankkiautomaatista nostetunsadan euron setelin ostovoima on kutistunut kahdeksassa vuodessa noin80 euroon. Rahan arvon heikentyminen on siten sisäänrakennettunanykyiseen rahajärjestelmäämme siitä huolimatta, että yksi rahantärkeimmistä tehtävistä tulisi nimenomaan olla rahan arvon, eliostovoiman säilyttäminen. Inflaatio on kuin taitavasti piilotettu vero, eikätarkoita juuri mitään muuta, kuin rahan painajan laillistettua oikeuttaryöstää kansalaisiaan.

Ottaessaan lainan ja ostaessaan sillä tuotteita ja palveluita, lainanottajavapauttaa lainasumman verran vaihdon välinettä talouden kiertoon. Kunhän maksaa lainaansa takaisin pankkiin, joutuu hän keräämäänlainasumman ja koron verran rahaa pois markkinoilta. Se raha, jolla lainakorkoineen maksetaan pois, on puolestaan jonkun toisen osapuolenlainaamaa ja liikkeelle laskemaa vaihdon välinettä. Lainan ottaja pystyymaksamaan oman lainansa pois ainoastaan sillä edellytyksellä, ettäihmiset myös hänen jälkeensä ottavat pankista lainoja ja vapauttavat netalouden kiertoon.

Jos tämä alati kiihtyvä lainaaminen joskus häiriintyy, eivätkä ihmiset enääota uusia lainoja, vähenee taloudessa kiertävän rahan määrä samassasuhteessa, eikä talouden kierrosta löydy enää riittävästi rahaa kaikkienlainojen ja niiden korkojen takaisinmaksuun. Tällaisessa taloudenlaskusuhdanteessa osalle velanottajista jää väistämättä aina mustapekkakäteen. Kaikki eivät nykyjärjestelmän puitteissa pysty koskaansuoriutumaan velvoitteistaan. Jotta jotkut voisivat voittaa, toisten tuleehävitä.

Kun raha taloudessa vähenee, myös rahan kierto vähenee. Kun raha eikierrä, yritykset irtisanovat ja ihmiset joutuvat työttömiksi. Pankit, jotkakoko kuplan luottolaajennuksellaan alunperin aiheuttivat, ottavat nytmaksukyvyttömien ihmisten velan vakuudeksi asettamanreaaliomaisuuden haltuunsa.

Pankkijärjestelmä ei ole paljon muuta, kuin valtava laillistettupyramidihuijaus, joka orjuuttaa, ryöstää ja hallitsee ihmisiä salakavalasti,ja jonka toiminta perustuu kansan tietämättömyyteen rahan todellisestaluonteesta. Tämä petokselta haiskahtava ja kuplaan perustuvaliiketoiminta on valtion ja oikeuslaitoksen toimesta säädetty lailliseksi.

Valtio hellii pankkeja niitä suosivalla lainsäädännöllä. Pankkienliiketoimintariski on olemassa, mutta etenkin suurten pankkien kohdallatodellinen riski on vain näennäinen, sillä jos pankki todella joutuisi

39

vaikeuksiin, tulisi valtio apuun ja pelastaisi sen konkurssilta kansalaistenverovaroilla. Yksityinen velan ottaja sen sijaan kantaa vastuunsa ainayksin.

Talouden taantuman aikaan, kun rahan määrä talousjärjestelmässävähenee ja kun asuntojen ynnä muun reaaliomaisuuden arvot alenevat -voi pankki itsekin joutua vaikeuksiin. Se joutuu myymään asiakkaidenvelan vakuudeksi panttaamaa omaisuutta kirjanpitoarvoa huomattavastialempaan hintaan, minkä seurauksena pankki voi ennen pitkää ajautuajopa konkurssiin. Mutta kaikki se tapahtuu vain kirjanpitomaailmassa.Todellisuudessa pankit eivät koskaan ole lainanneet omaa pääomaansa.He ovat synnyttäneet rahaa luottolaajennuksen keinoin tyhjästäasiakkaan panttaamaa omaisuutta vastaan. Ainoastaan kirjanpidonluoman illuusion ansiosta pankkien liiketoiminta saadaan ulospäinnäyttämään siltä, kuin pankit todellakin lainaisivat eteenpäin omiarahojaan.

"Jos tahdotte jatkaa eloanne pankkien orjuuttamina ja maksaa omanorjuutuksenne kustannukset, antakaa pankkiirien jatkaa rahan luomistavelkaa vastaan."

-- Sir Josiah Stamp, Englannin keskuspankin johtaja 1928 -1941 --

24. Pankkitilipakko

Jos et ymmärrä kuinka pankkijärjestelmä koskettaa juuri sinua, voit vainkuvitella kuinka hankalaa tai jopa mahdotonta nykymaailmassa eläminenolisi ilman pankkitiliä. 98% kaikesta rahasta kulkee näkymättöminätietojärjestelmissä ja tulee näkyviin vain pankkitilin kautta. Asiakkuuspankissa on tehty tavalliselle ihmiselle käytännössä pakolliseksi. Jostahdomme elää jotakuinkin normaalia elämää, meidän on pakko ollapankkien asiakkaita ja maksaa heille siitä, että saamme käyttää heidäntyhjästä synnyttämää velkarahaansa.

Raha-, pankki-, ja talousjärjestelmämme muodostaa suurimman vallanvälineen, sekä arvo- ja demokratiavääristymän globaalissamaailmantaloudessamme. Meidät on kiedottu finanssimaailman seitteihinniin salakavalasti ja taitavasti, ettemme osaa nähdä siinä enää mitäänihmeellistä. Tasa-arvo, vapaus ja oikeudenmukaisuus ovat pelkkiä tyhjiäsanoja järjestelmässä, joka saa elinvoimansa niukkuudesta ja siitäseuraavasta inhimillisestä kärsimyksestä.

"Jos kaikki pankkilainat maksettaisiin pois, kenenkään tilille ei jäisi enäärahaa, eikä järjestelmässä kiertäisi enää yhtäkään dollaria... Me olemmetäysin riippuvaisia yksityisomisteisistä liikepankeista. Jonkun on lainattavajok'ikinen dollari, joka talousjärjestelmässämme kiertää... Jos pankit

40

luovat riittävästi keinotekoista rahaansa, voimme hyvin; jos eivät, menäännymme nälkään. Olemme täysin vailla kestävää rahajärjestelmää.Kun ihminen käsittää asioiden todellisen tilan, asioiden traaginenabsurdius tuntuu lähes uskomattomalta - mutta niin se vain on."

-- Robert Hemphill. Credit Manager, Federal Reserve Bank of Atlanta --

25. Keskuspankkien kassavarantovaatimukset ja Basel 2

Keskuspankkien määrittelemät vähimmäisvakuusvarantovaatimukset ovatmaa- ja tapauskohtaisia. Euroopan Unionin alueella pankkienkassavarantovaatimus vaihtelee 0 - 2% välillä.

Basel 2:n normistojen mukaan luottolaitoksia, julkisyhteisöjä jayritysluottoja koskeva riskiryhmittely sidotaan niiden ulkoiseenriskiluokitukseen.

Lainaus Finanssialan keskusliiton kotisivuilta:

"Basel 2- uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut kannustaa pankkejakehittämään riskienhallintajärjestelmiään. Lähtökohtaisestipääomavaatimus on sitä alhaisempi, mitä kehittyneemmätriskienhallintajärjestelmät pankilla on. Pankit ovatkin lisänneetinvestointejaan riskienhallintaa koskeviin henkilöstö- jajärjestelmäresursseihin."

Mitä tämä riskienhallintajärjestelmien kehitys voisi käytännössätarkoittaa? Se voisi tarkoittaa esimerkiksi vipua valuuttakauppaan. Muttaennen kuin perehdymme tarkemmin vivutetun valuuttakaupanriskienhallintaan, luomme pikaisen katsauksen suomalaisten pankkienosakekauppaan ja heidän asiakkailleen tarjoamaan vipuun.

26. Katsaus suomalaisten pankkien tarjoamaan osakevipuun

Pankeille raha on myytävä tuote siinä, missä auto on myytävä tuoteautokauppiaalle. Osaketreidauksen yhteydessä pankkien myymää rahaakutsutaan vivuksi. Mitä enemmän käytössä on vipua, sitä suuremmallavoimalla pääoma vääntää sijoittajalleen voittoa tai tappiota.

Jos avaat arvo-osuustilin ja talletat vaikkapa 20 000 euroa käteistäesimerkiksi Suomessa toimivaan eQ-Online-pankkiin, saat heti käyttöösi3-kertaisen vivun osakekauppojasi varten. Voit siis heti ostaa tai myydäosakkeita 60 000 eurolla, vaikka sinulla olisi omaa rahaa talletettuna vain

41

20 000 euron edestä.

eQ-Online-pankki tarjoaa vipua houkutellakseen asiakkaikseen lyhyenpäiväkaupan tekijöitä, eli niin sanottuja treidaajia. Jos tämäautomaattisesti myönnetty 3-kertainen vipu ei kuitenkaan riitä, asiakasvoi halutessaan ostaa lisää vipua.

eQ-Online -pankki tarjoaa asiakkailleen 20 000 euron vipua päiväksikäyttöön 20 euron maksua vastaan. Jos siis oletetaan, että asiakastallettaa EQ-Online pankkiin 20 000 euroa käteistä ja ostaa lisäksi vielä20 eurolla 20 000 euroa lisää vipuvaikutusta, hänellä on käytössään nytyhteensä 80 000 euroa rahaa, eli neljä kertaa enemmän kuinlähtökohtaisesti.

Kun asiakas sitten tekee tällä neljäkertaisella pääomallaan osakekauppaa,luonnollisesti myös kaikki hänen voittonsa ja tappionsa ovat nelinkertaisetsiihen verrattuna, että hän tyytyisi sijoittamaan ainoastaan omaapääomaansa.

Ehtona vivun käytölle on kuitenkin se, että kaupan täytyy ollalyhytaikaista. Suositeltavaa olisi, että kaupankäynti olisi päivän sisäistä.Ehdoton maksimi sen kestolle on kuitenkin 3 päivää. Jos vivun avullatehty kauppa ylittää tämän aikarajan, pankki sulkee kaupatautomaattisesti ja asiakkaalle seuraa aikarajan ylityksestä sanktioita.

Vipu on pankeille hankala termi nykyaikoina, sillä se tuo mieleen paljonnegatiivisia mielleyhtymiä. Siksi he käyttävät termin "vipu" sijastamieluummin muita vipua kuvaavia termejä, kuten eQ-Onlinentapauksessa "ostovoima". Ostovoima sanana antaa kuitenkin hiemanväärän käsityksen siitä, mitä vivun kanssa on mahdollista tehdä. Vipu kuntoimii ostovoiman lisäksi myös myyntivoimana.

Treidaajan ei tarvitse omistaa osakkeita myydäkseen niitä, kunhan sekämyynti että ostotapahtuma tapahtuvat kolmen pankkipäivän sisällä.Niiden keskinäisellä järjestyksellä ei ole väliä.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, voit myydä osuuden yhtiöstäjota et omista, kunhan vain ostat sen itsellesi takaisin määräajankuluessa. Näin treidaajat voivat tehdä voitollista päiväkauppaa myöskurssilaskuissa.

Jos uskot että osakkeen arvo tulee laskemaan tulevaisuudessa, voitmyydä osakkeet (joita et omista) ensin kalliilla ja ostaa ne myöhemminhalvemmalla takaisin, kunhan teet myynnin ja oston kolmen pankkipäivänsisällä. Kolmen päivän aikaraja johtuu siitä, että pankeilla on käytössäänkolme päivää aikaa selvittää välittämänsä kaupat. On aivan sama missäjärjestyksessä tai millä rahalla kaupat tehdään, kunhan määrätyn ajansisällä jokaiselle ostolle löytyy saman suuruinen myynti ja päin vastoin.

42

Tämä niin sanottu lyhyeksimyynti, eli shorttaaminen, nousiajankohtaiseksi syksyllä 2001, kun lentoyhtiöitä myytiin poikkeuksellisensuurilla summilla lyhyeksi New Yorkin pörssissä, vain päivää ennensyyskuun 2001 terrori-iskuja. Suurella joukolla merkittäviä tahoja oli siisjo hyvissä ajoin tieto iskujen ajankohdasta ja tekotavasta. Terrori-iskujenseurauksena lentoyhtiöiden kurssit romahtivat ja lentoyhtiöitä lyhyeksimyyneet tahot tekivät huikeat voitot.

Treidaus vaatimattoman vivun kanssa kotimaisilla osakemarkkinoilla onkuitenkin pikkupoikien puuhastelua verrattuna niihin mahdollisuuksiin,joita kansainvälinen vivutettu valuuttakauppa treidaajalle tarjoaa.

27. Vipu valuuttakauppaan

Internetissä toimii lukuisia luottolaitoksia, jotka tarjoavat asiakkaidensapääomille jopa yli 100-kertaista vivutusta ilman sen kummempia fyysisiävakuuksia tai luottotietojen tarkistuksia. Mitä tämä tarkoittaakäytännössä?

Kuka tahansa voi avata henkilökohtaisen tilin esimerkiksi 100-kertaistavipua tarjoavan luottolaitoksen valuutta-alustalle. Siirtämällä valuutta-alustan alkupääomaksi esimerkiksi 1 000 euroa, asiakas saa välittömästikäyttöönsä 100 000 euroa pääomaa valuuttakauppaan. 100-kertaisestivivutetuissa valuuttakaupoissa kaikki voitot ja tappiot ovat satakertaisia,jos niitä verrataan täsmälleen samoihin kauppoihin ilman vipuvaikutusta.

Oletetaan nyt että avaamme valuutta-alustan 100-kertaista vipuatarjoavasta nettipankista ja onnistumme tekemään sen kautta 400prosentin vuosituoton EUR/USD -valuuttaparia treidaamalla.

Nyt suuri kysymys kuuluu: Kuinka suuri osa treidaajan voitosta on hänenomaa ansiotaan ja kuinka suuri osa on seurausta pankin tarjoamastasatakertaisesta vivusta?

Vastaus:

Treidaajan oman pääoman osuus voitosta: 4%Pankin tarjoaman vivun osuus voitosta: 396%

Pankin tarjoaman vivutuksen ansiosta mitätön yksinumeroinenvuosituotto saadaan paisutettua satoihin prosentteihin. Vivutetunvaluuttakaupan peruslogiikka pohjautuu nimenomaan juuri tähänluottolaitosten synnyttämään velkavipuun. Ilman luottolaitoksentarjoamaa massiivista vipua treidaajan vuosituotto ei olisi 400 %, vaanjäisi vaatimattomaan neljään prosenttiin.

43

Koska 99 prosenttia satakertaisesti vivutetun valuuttakaupan voitoista jatappioista syntyy luottolaitosten tarjoaman vivutuksen seurauksena, tuleemeidän seuraavaksi ymmärtää täsmällisesti se, kuinka on mahdollista,että pankit voivat tarjota asiakkailleen näin valtavan velkavivun.

Tavallisesta kansalaisesta voi tuntua ihmeelliseltä se, kuinka netissätoimivat luottolaitokset pystyvät lupaamaan asiakkailleen heidän omaapääomaansa vastaan esimerkiksi 50-, 100- tai jopa 400-kertaisestiluottoa. Kuinka on mahdollista että pankki, jolla on vaikkapa 10 000asiakasta ja jokaisella heistä esimerkiksi 1000 euroavaluuttatreidauksessa, voi tarjota kaikille asiakkailleen 400-kertaisenlainan suhteessa annettuun talletukseen, vaatimatta asiakkaaltaminkäänlaisia fyysisiä vakuuksia?

Jos pankki lainaisi olemassa olevia varojaan, tulisi sen tarkoittaa, ettätällaisella nettipankilla, joista harvoilla on olemassa edes fyysistäpankkirakennusta, tulisi olla jatkuvasti kassassaan 10 000 x 1 000 x 400= neljä tuhatta miljoonaa, siis yli 4 miljardia euroa ylimääräistä rahaatalletuksina vain odottamasta lainatuksi tulemista.

Eihän se voi pitää paikkansa. Eiväthän nämä pankit edes ota vastaantavallisten kansalaisten talletuksia samalla tavoin kuin perinteisenliikepankit. Niiden toiminta perustuu yksinomaan valuuttatreidaukseen.Kuinka he sitten tuon kaiken vipuna käytettävän rahan saavat kasaan?

Kuten olemme jo oppineet, kaikki raha on velkaa ja pankkien myöntäessäasiakkailleen lainoja, uutta velkaa - siis uutta rahaa - synnytetääntyhjästä. Pankkimaailmassa tätä uuden velkarahan syntyprosessiakutsutaan luottolaajennukseksi. Näin pankit ja luottolaitokset käyttävätvaltioiden ja oikeuslaitosten heille antamaa oikeutusta synnyttää uuttavelkarahaa tyhjästä.

Valuutta-alustojen toimintalogiikka eroaa hieman tavallisten liikepankkientoiminnasta.

Kun asiakas kävelee tavalliseen liikepankkiin ja kysyy lainaa vaikkapaauton ostoon, pankki ryhtyy heti arvioimaan asiakkaantakaisinmaksukykyä. Yleinen siisteys, perhe, työhistoria, luottotiedot javarallisuus tarkistetaan heti ensimmäiseksi. Vaikka kaikki vaikuttaisiolevan päällisin puolin kunnossa, pankki ei silti voi varmuudella tietää,kuinka asiakas tulee lainansa takaisinmaksusta selviämään.

Pankinjohtaja ei kävele asiakkaansa kanssa autokauppaan ja varmistasiten, että rahat varmasti käytetään oikeaan tarkoitukseen. Pankeilla eiole mitään realistista mahdollisuutta seurata asiakkaansa lainarahankäyttöä. Lainan saanut asiakas voi halutessaan kävellä suoraan viereiselleCasinolle ja tuhlata kaikki rahansa juhlimiseen vielä saman päivän iltana,

44

eikä kukaan voi estää häntä niin tekemästä. Siksi liikepankit vaativatasiakkailtaan velan vakuudeksi myös kiinteää omaisuutta.

Mutta entä jos pankki voisikin vahtia sataprosenttisesti lainarahankäyttöä? Mihin silloin tarvittaisiin fyysistä velan vakuutta? Ei mihinkään.Pankkiterminologiassa tätä menettelyä kutsutaan "kehittyneeksiriskienhallinnaksi" ja sen seurauksena mahdollistuu luottolaitostentarjoama huikea velkavipu valuuttakauppaan.

Vipua valuutta-alustoilleen tarjoavat pankit eivät tarvitse asiakkailtaanfyysistä omaisuutta velan vakuudeksi, sillä valuutta-alustoille synnytettyvelkaraha on jatkuvasti pankin oman tietokonejärjestelmän valvonnassa,eikä velan myöntämiseen ja asiakkaan rahankäyttöön liity siten mitäänsellaista riskiä, joka ei olisi täydellisesti hallittavissa.

Tällaisessa täysin kontrolloidussa ja lyhytkestoisessa velkatapahtumassavelan vakuudeksi ja vakuusvarannoksi riittää pelkkä asiakkaanalkupääoma, varantovaatimuksen ollessa tyypillisesti vain 1-2%.

Velka synnytetään vain treidaustapahtuman ajaksi. Kun kauppa suljetaan,velka maksetaan pois ja treidauksessa käytetty raha katoaa, niin kuin sitäei olisi koskaan ollutkaan. Jäljelle jää ainoastaan lyhyen kaupankäynninseurauksena syntynyt voitto tai tappio.

Finanssialan keskusliittoa lainatakseni kyseessä on "kehittynytriskienhallintajärjestelmä". Vivutetun valuuttakaupan riskit ovat niin hyvinluottolaitoksen hallinnassa, että valuuttakauppaa varten synnytetynvelkavivun vakuudeksi riittää pelkkä asiakkaan oma pääoma.

Käsitellään esimerkin kautta valuuttaparia EUR/USD. Asiakas tallettaavaluutta-alustalleen alkupääomaa 1 000 euroavakuusvarantovaatimuksen ollessa 1%. Valuutta-alustalle siirrettynä ja100 -kertaisen vivun myötävaikutuksesta käytettävissä olevasijoituspääoma paisutetaan 100 000 euroon, josta 99 000 euroa ontyhjästä synnytettyä velkarahaa.

Kauppaa voidaan käydä yhtä hyvin nousevan kuin laskevankinkurssikehityksen puolesta. Mikäli asiakas on vakuuttunut siitä, ettälähitulevaisuudessa euron arvostus suhteessa dollariin tulee nousemaan,niin hän ostaa euroja / myy dollareita koko käytettävissä olevan vivutetunpääoman voimalla.

Oletetaan että valuuttaparin EUR/USD kurssi kaupan aloitushetkellä ontasan 1,000 euroa. Mikäli asiakkaan näkemys toteutuu ja kurssi vahvistuu0,5 prosentilla kurssiin 1,005, asiakas on tehnyt voittoa alkuperäisellepääomalleen 50 prosenttia. Hän osti 100 000 eurolla, myi 100 500 eurollaja teki puolen prosentin heilahduksella 500 euron voiton, eli 50% tuotonsijoittamalleen pääomalle. Kun kauppa avattiin, asiakas otti lainan ja kun

45

kauppa suljettiin, asiakas maksoi lainan pois ja jäi summien erotuksenvoitolle.

Jos kurssi olisi kehittynyt epäsuotuisasti ja asiakas olisi tehnyt 0,5prosenttia tappioita, hän olisi saanut takaisin enää 99 500 euroaalkuperäisestä 100 000 euron lainastaan. Lainan takaisinmaksustapuuttuva 500 euroa olisi otettu hänen vakuudeksi tallettamastaalkupääomastaan, jolloin asiakas olisi kärsinyt 50% tappion. Jos asiakasei olisi itse kauppaa sulkenut, pankin tietokonejärjestelmä olisi sulkenutsen automaattisesti hyvissä ajoin, ennen kuin tappio olisi kuluttanutasiakkaan velan vakuudeksi asetetun alkupääoman kokonaisuudessaanpois. Näin pankki minimoi oman riskinsä.

Valuuttamarkkinoiden päivävaihto on keskimäärin yli 3 000 miljardiadollaria (lähde: Wikipedia), josta reilusti yli 90 prosenttia on juuri tällaistaluottolaajennuksen avulla synnytettyä vipua valuuttakauppaan. Toisinsanoen, joka päivä maailman valuuttakaupassa vaihtaa omistajaarahamäärä, joka on yli 15-kertainen Suomen vuotuiseenbruttokansantuotteeseen verrattuna. Tämä raha on luotu samallamekanismilla, jolla tavalliset liikepankit synnyttävät rahaa tavallisillekansalaisille lainatapahtumien yhteydessä.

Nykyään ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa tästä kaupasta käydäänautomaattisten treidausohjelmistojen avustuksella. Huippunopeillatietokoneilla tapahtuva kaupankäynti (high-frequency trading) vie nopeanreagoinnin niin valuutta- kuin osakemarkkinoillakin yli-inhimilliselletasolle. Treidausrobotit huomaavat trendit murto-osa sekunneissa ja ovattehneet kaupat jo paljon ennen kuin tavalliset sijoittajat ovat ehtineetniihin millään tavoin reagoida.

Nämä treidausrobotit eivät tarvitse ruokatunteja eikä lepotaukoja, vaannoudattavat niihin ohjelmoitua strategiaa nöyrän orjallisesti tunti toisensajälkeen, täysin riippumatta mistään ulkoisista häiriötekijöistä.Ylivoimaisen laskentakapasiteettinsa ansiosta ne pystyvät analysoimaantietoa miljoonia kertoja nopeammin ja tehokkaammin kuin yksikäänihminen tai mikään asiantuntijaryhmä.

High-frequency trading on tyypillisesti markkinoita muutenkin hallitsevienfinanssi-instituutioiden keino lypsää markkinoilta kaikki mahdollinen löysäraha irti. Arvioiden mukaan jopa noin 75 % kaikista tehdyistäosakekaupoista New Yorkin pörssissä on seurausta automaattistenkaupankäyntijärjestelmien suorittamista kaupoista.

Jotain vastaavan kaltaista automaattista kaupankäyntijärjestelmää väittikehittelevänsä myös Panamaan rekisteröity, sittemminpyramidihuijaukseksi epäilty, yksityinen sijoitusklubi WinCapita.

46

28. Miksi media vaikenee velkavivusta?

Mikä sai yli 10 000 kansalaista sijoittamaan yhteensä noin 100 miljoonaaeuroa sijoitusklubi WinCapitaan? Mikä selittää näiden ihmisten käytöksen?Valtakunnan virallinen totuus, joka on tyystin sivuuttanut velkavivunkäsittelyn kaikessa uutisoinnissaan, ei väsy hämmästelemästäWinCapitaan sijoittaneiden ihmisten ahneutta, typeryyttä ja rikollistamielenlaatua.

Vaikka on ilmeistä, että WinCapitan tapauksessa tuhannet ihmiset tulivatklubin johdon taholta harhaanjohdetuiksi, ei heitä voi aivan suoraltakädeltä hölmöiksi tai rikollisiksi väittää. Luottolaitosten tarjoama100-kertainen vipu on totta. Samoin totta ovat voittoa tahkoavatautomatisoidut kaupankäyntijärjestelmät. Mistä siis kiikastaa?

WinCapita loi jäsenistölleen kyllin vakuuttavan illuusion voittoatahkoavasta kaupankäyntijärjestelmästä, eikä tämä ole mikään ihme.WinCapitan voitonmaksu perustui lähes reaaliajassa klubinjäsensivustoilla jäsenistölle näytettyihin EUR/USDvaluuttakauppajärjestelmän toimeksiantoihin.

Kaikki tehdyt valuuttakaupat näytettiin jäsenistölle reaaliajassa ja kaikkijäsenistölle maksetut voitot maksettiin ulos näiden muka satakertaisestivivutettujen kauppojen suhteessa. Jäsenen voittojen suuruus oli suoraanverrannollinen hänen panostuksiinsa.

Velkavivun mekanismit ymmärtävän ja omiin silmiinsä luottavan ihmisenoli hyvin vaikea olla lähtemättä mukaan voitollista vivutettuavaluuttakauppaa tekevän sijoitusyhtiön toimintaan. Kun sijoitusyhtiöantaa ymmärtää tekevänsä vivutettu valuuttakauppaa, näyttää kaikkitekemänsä kaupat reaaliajassa ja perustaa voitonmaksunsa näihinreaaliajassa näytettyihin kauppoihin - ei tuottologiikassa ole mitäänepäselvää.

WinCapitaan sijoitettiin siinä uskossa, että vihdoin joku suurisydäminenihminen oli tuotteistanut tyypillisesti vain finanssieliitin käytössä olleenautomaattisen treidausjärjestelmän (vrt. high-frequency trading) nytmyös rahvaan hyväksi. Voitollisen valuuttakaupankäyntijärjestelmäntahkoamat voitot paisutettiin lopulliseen suuruuteensa luottolaitostentarjoaman vivutuksen avustuksella. Näin uskottiin.

Kun vivun merkitystä tarkastellaan purkamalla vipuvaikutus osiin,100-kertaisen vivutuksen tapauksessa 400 %:n vuosituotto koostuu:

Treidaajan oman pääoman osuudesta, joka on: 4%.Pankin tarjoaman, tyhjästä synnytetyn vivun osuudesta, joka on: 396%.

47

Vivutuksen merkitys tuottojen kasvattajana on valtava. Vaikutusta voiverrata efektiin, joka saadaan kun akustinen kitara liitetäänäänenvahvistimeen.

Vahvistimesta irroitetun kitaran ääni kantautuu ulkoilmassa selkeänäkorkeintaan muutaman metrin päähän. Samalla tavoin ilman vipua tehtyvaluuttakauppa tuottaa vuositasolla korkeintaan muutaman prosentinvuosituoton. Mutta kun kitara liitetään äänenvahvistimeen, kitaranmelodiat saadaan helposti kulkeutumaan jopa useiden satojen metrinetäisyydellä seisovien kuulijoiden korviin. Samalla tavoin valuuttakaupanvaatimattomat yksinumeroiset tuotot kasvavat satoihin prosentteihinsilloin, kun vipu kytketään osaksi voitollista valuuttakauppaa.

Voitollisessa 100-kertaisesti vivutetussa valuuttakaupassa peräti 99prosenttia valuuttakaupan tuotoista on siis pankki- jaluottolaitosjärjestelmän aiheuttamaa. WinCapitan "ylisuurille" tuotoillelöytyi siis looginen selitys. Asiassa ei ollut mitään yliluonnollista taiihmeellistä. Ihmeestä vastasivat rahan synnyttäjät itse, siis pankit jaluottolaitokset. Kaikki oli pelkkää pankkimatematiikkaa ja suoraaseurausta visusti salassa pidetystä, mutta sitäkin todellisemmasta,velkaan perustuvasta pankki- ja rahajärjestelmästämme.

Velkavivun käsitteiden perusteellinen avaaminen laajan yleisöntietoisuuteen olisi muuttanut WinCapita-uutisoinnin sävyn täydellisesti javienyt yleisön paheksunnan jäsenistön syyllistämisestä pankkienharjoittaman vivutuksen ja rahan syntymekanismin hämmästelyyn, niinkuin ehdottomasti olisi kuulunutkin tapahtua.

Sen sijaan media ja viranomaiset irrottivat vivun osuuden tuotoista, kuinkitaran vahvistimesta, ja antoivat ymmärtää WinCapitaan sijoittaneidenihmisten olleen ahneuksissaan niin typeriä, että uskoivat kitaristiKailajärven pystyvän vetämään 10 000 ihmisen stadionkeikan ilmanminkäänlaista äänenvahvistusta. Ja sekös kansaa huvitti.

Miksi ihmiset eivät heti reagoineet virheelliseen uutisointiin? Koska 99prosentilla kansalaisista ei ole hajuakaan siitä, mitä raha on ja kuinkauutta rahaa synnytetään. Koulujärjestelmämme pitää kansalaiset siinäuskossa, että pankit lainaavat ihmisille holveissa makaavia varoja. Näin eiole. Todellisuudessa lainattava raha synnytetään pankintietokonejärjestelmään samalla hetkellä, kun velan ottaja allekirjoittaalainapaperin. Tämä antaa talousalan auktoriteeteille saman vallan, jonkakeinoin keskiaikaiset papit ohjailivat massoja haluttuun suuntaan.

Talousalan termistö on nykyihmisille kuin munkkilatinaa. Eikä se olevahinko. Kätkemällä vipu monimutkaisten käsitteiden taakse,finanssilaitosten valta saadaan taitavasti piilotetuksi. Samasta syystäkeskiajan papit saarnasivat luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomalle

48

seurakunnalleen latinaksi. Ihminen ei voi vastustaa mitään sellaista, jotase ei voi ymmärtää.

WinCapitan tuotot olivat siis teoriassa täysin mahdollisia. Ainoakysymysmerkki oli klubin johtaja, Hannu Kailajärvi. Oliko hän oikeastikehittänyt automaattisen kaupankäyntijärjestelmän vai johtiko hänihmisiä tietoisesti harhaan? Tätä sijoittajat eivät voineet tietää, sillä yhtiöei julkistanut mitään toimintaan liittyviä tunnuslukuja ulkopuolisille.Liiketoiminnan tunnusluvut kuuluivat liikesalaisuuden piiriin.

10 000 sijoittajaa otti tietoisen riskin. Lopputuloksena satojen ihmistenepäillään syyllistyneen petosrikoksiin ja ihmisten omaisuutta on asetettutakavarikkoon kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Jutun käsittelyuhkaa venyä kokonaisen vuosikymmenen mittaiseksi. Yhä edelleenihmiset ihmettelevät, mikä sai tuhannet ihmiset sijoittamaan WinCapitaanyhteensä noin 100 miljoonaa euroa? Vastaus on yksinkertainen.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihmisiä houkutteli WinCapitassavelkavivulla suoritettu voitollinen valuuttakauppa.

Kuinka paljon velkavivusta on kirjoitettu mediassa WinCapitanyhteydessä?

Ei yhtä ainoaa riviä.

Kuinka vivutuksen unohtaminen sitten vaikuttaa tapaus WinCapitanuutisointiin ja sitä kautta edelleen ihmisten mielikuviin tyypillisistäWinCapita-sijoittajista?

Kun vivun vaikutus irrotetaan valuuttakaupasta, uutisointi vääristyytotaalisesti.

Kun vipuvaikutus jätetään käsittelemättä julkisuudessa, kansalta viedäänpois kaikki mahdollisuudet ymmärtää WinCapitaan sijoittaneiden ihmistenlogiikkaa. Ilman velkavivutuksen ymmärrystä, kymmenentuhannenWinCapitaan sijoittaneen ihmisen sijoituspäätös saadaan näyttämäänuutisointia seuraavan yleisön silmissä täysin järjettömältä. Jopa niinjärjettömältä, että kaikkien klubiin sijoittaneiden voidaan katsoatäytyneen olla tietoinen klubin petollisesta luonteesta. WinCapitan kauttavelkaan perustuvan rahajärjestelmän mielettömyys kääntyi siten suoraanjäsenistön mielettömyydeksi.

Tavallinen kansalainen ei voinut välttyä tuntemasta vahingonilostakumpuavaa mielihyvää lööppejä lukiessaan. Nämä asunto- jakulutuslainoihin itsensä vuosikymmeniksi sitoneet ihmiset saivatkerrankin kokea ylemmyydentuntoa vertaillessaan itseään WinCapitassarahansa hävinneisiin hölmöläisiin. "Minua he eivät sentään onnistuneethuijaamaan", saattoi velkaorja pohtia omahyväinen ilme kasvoillaan, taas

49

uuteen työpäivään valmistautuessaan. "Enää kaksikymmentäviisi vuottatöitä, niin saan asuntolainan korkoineen kuitatuksi", hän laskeskelimyydessään vapauttaan työnantajalleen, ruokkien omallatyöpanoksellaan ikuiseen kiihtyvään velkaantumiseen ja loputtomaantalouskasvuun perustuvaa talouden ponzihuijausta, jonka ylläpitäjänä senlaillinen pankkijärjestelmä perusti liiketoimintansa virtuaalirahansynnyttämiseen tyhjästä.

Onko tässä asetelmassa havaittavissa jotain ironiaa?

Timo Harakka sellaista havaitsi. WinCapitaa käsittelevässä kolumnissaanTalouselämä-lehdessä 25.1.2010 hän kirjoitti:

"Järkevä ihminen syyttää wincapitalaista siitä, että tämä uskoirikastuvansa noin vain, vaivattomasti. Järkevä ihminen tietää, ettävaurauteen ei ole oikotietä; se vaatii kärsivällisyyttä ja kovaa työtä.Kumpikohan elää harhamaailmassa? ... Yhtäkkiä on pyyhkäisty poisvuosisatainen kovan työn ja tyytymisen moraali. Vain idiootti luottaa enääoikeudenmukaisuuteen. Ansiosta ei palkita, ja kääntäen: palkinnon saaansioton. Menestyminen on lopulta lottoa. ... kaikki talous onvirtuaalitaloutta. Olemuksellisesti Suomen kansantalouden ja Wincapitanvälillä ei ole eroa."

29. Talouden Ylijumala ja rahan uskonto

Nykyinen pankkijärjestelmämme synnyttää noin 98 % kaikesta rahastatietokonejärjestelmissään. Miljardit eurot syntyvät murto-osa sekunneissatyhjästä miljardien eurojen velkoja vastaan. Rahaa voidaan luodaäärettömästi, eikä sillä ole käytännössä lainkaan valmistuskustannuksia.

Kun puhumme rahasta, puhumme välittömästä vallan välineestä, jokatakuulla vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään, mutta jota mikäänvirallinen totuus, instituutio, media tai koulujärjestelmä eivahingossakaan kyseenalaista.

Raha on kaikkien muiden uskontojen ja valtainstituutioiden yläpuolella.Kun puhumme rahasta ja sen ikuiseen voiton maksimointiin jatalouskasvuun perustuvasta ideologiasta, puhumme kuin auringonkaltaisesta, elämälle ja hyvinvoinnillemme välttämättömästä kaikenhyvän luojasta. Media yhdessä poliitikkojen ja valtaeliitin kanssa ovatomiaan ylläpitämään ja vahvistamaan tämän globaalin uskonnonilosanomaa lähes naurettavuuteen saakka.

"Jari Sarasvuo: Elämä ilman talouskasvua olisi inhimillisestikauhistuttavaa... Jos meillä ei ole talouskasvua, miten me hoidammesairaat, köyhät ja eläkeläiset. Se vaihtoehto, että meillä ei ole

50

talouskasvua, on inhimillisesti kauhistuttava." (Helsingin Sanomat,23.10.2009)

Aikana, jolloin poliittiset puolueet ja kirkko ovat menettäneet otteensakansasta, raha toimii valtaeliitin viimeisenä ja ainoana todellisena vallanvälineenä. Niin kauan kun rahajärjestelmän todellinen luonne pysyytavallisten ihmisten tiedostamattomissa, niin kauan ihmiset elävätelämäänsä kuin Zombit, vaeltaen pimeässä unessa antaen nuoruutensa,terveytensä, energiansa, luovuutensa, viattomuutensa, vapaa-aikansa jarakkautensa planeettaamme tuhoavan kasvottoman ja kyltymättömänraha- ja talousjärjestelmähirviön ravinnoksi.

Vuonna 2009 julkaisemassaan satiirisessa romaanissa Koljatti, Jari Tervopohtii osuvasti ajan henkeä pääministeri Pekka Lahnasen suulla:

"En ole kysynyt Eurooppalaisilta kollegoiltani tuntevatko he samaaimpotenttia vallattomuutta. Kyllä tässä kaikkea hyvää tekisi, jos tehdäsaisi. Reaganilta kysyttiin, miltä tuntuu olla maailman mahtavin mies. Hänkiisti olevansa se. Maailman pomo on se mies, joka täyttää hänenkalenterinsa. Hänet Reagan halusi tavata. Hän määräsi, missä Reaganinpitää olla milläkin kellonlyömällä.

Olen samassa tilanteessa kuin heimopäällikkö, joka kolmetuhatta vuottasitten tuli kertomaan vihaisille ja nälkäisille heimolaisille, että karhujen jamuun riistan katoaminen seudulta oli Ukko Ylijumalan rangaistus. Emmeole osoittaneet hänelle kylliksi kunnioitusta, emme ole uhranneettarpeeksi peuroja hänen kunniakseen.

Samaa minä olen kertonut ihmisille, kun olen vakuuttanut, että kukaan eimaailmassa tiedä, mistä tämä finanssikriisi alkoi, mutta luultavasti se onrangaistus ihmisten ahneudesta. Olemme lentäneet ylimielisinä kohtiaurinkoa ja nyt on siipiliima pettänyt.

Mitä te kuvittelette minun tai hallitukseni voivan tehdä globaaleillekatastrofeille, joille maailman kahdeksan rikkainta maata ei mahdamitään? Tätä minä en saa sanoa ääneen, edes tätä.

Emme me voi sille mitään, jos Talouden Ylijumala vihastuu ja langettaapäällemme vitsauksen."

-- Jari Tervo - Koljatti, WSOY, 2009 ---

30. Ikuisen vastakkainasettelun ja epäluulon maailma

Rahajärjestelmän piirissä ihmiset asetetaan lähtökohtaisesti toinentoisiaan vastaan. Käynnissä on ikuinen kilpataistelu. Valtio pyrkii

51

maksimoimaan verotulonsa, yritykset liikevoittonsa ja tavallisetkansalaiset palkkansa. Pelin toimijoiden keskinäiset edut ovat yleensäjatkuvassa ristiriidassa keskenään. Kenenkään ei ole järkevää tyytyävähään tai luopua omastaan. Pysyäkseen elinvoimaisena, jokaisentalousyksikön on ahnehdittava loputtomasti lisää.

Siinä missä sotaoloihin asetettu ihminen on pakotettu tappamaanpysyäkseen hengissä, on hänet rahajärjestelmän puitteissa pakotettuahneeksi ja itsekkääksi. Ihmisen ahneus on ahneutta palkitsevanyhteiskuntajärjestelmän seuraus, samalla tavoin kuin ihmistentappaminen sodassa voidaan katsoa tappamista palkitsevan sotatilanseuraukseksi. Jos tappaminen tai ahnehtiminen todella olisivat ihmiselleluontaisia mekanismeja, koituisi niistä ihmiselle välitön palkkio mielenlämpimän hyvänolon tunteen ja sisäisen rauhan muodossa. Näin ei ole.Toisin kuin ihmisten ylläpitämät keinotekoiset instituutiot, luontaisetpalkkiomekanismimme eivät palkitse meitä kieroutuneesta käytöksestä.

Normaali, terve ihminen ei saa henkistä hyvinvointia tappaessaan ihmisiä,saati ahnehtiessaan rahaa ja materiaa loputtomasti itselleen. Koskaihmisen luontainen palkkiojärjestelmä on vaikeassa ristiriidassarahajärjestelmän ylläpitämän, ahneutta ja itsekkyyttä tukevanpalkkiojärjestelmän kanssa, täyttyy yhteiskunnassamme henkistäpahoinvointia potevista ihmisistä.

Rahajärjestelmän puitteissa ihmisiin voi olla vaikea luottaa, sillä kaikkiihmiset ovat aina oman ammattinsa korruptoimia - tavalla tai toisella.Palkattiinpa sinut mihin työhön tahansa, tulet olemaan aina juuri tämännimenomaisen yrityksen tai instituution ideologian kannattaja japuhumaan sen tuotteiden ja palveluiden puolesta, riippumatta siitä, mikäon oma taustasi ja mitä mieltä asioista itse olisit. Tämä järjestelmänsynnyttämä epärehellisyys hyväksytään yleisesti osaksi järjestelmänperusluonnetta. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat, kuten sanotaan.

Rahajärjestelmä luo ja ylläpitää korruptiota kaikilla tasoilla. Sitä mukaakun lisääntyvä velka ja ikuinen kilpailu luovat ihmiskunnalle tarpeenjuosta aina vain kovempaa, samaan aikaan ihmisten sisäinenarvojärjestelmä kehittyy väistämättä yhä enenevässä määrinrahajärjestelmässä selviytymistä palkitsevaksi, eli kylmemmäksi,kovemmaksi, minäkeskeisemmäksi ja epärehellisemmäksi.Rahajärjestelmämme tukee itsekkyyttä, ahneutta jaomaneduntavoittelua. Se määrittää koko ihmiskunnalle perusarvot japelin hengen.

Monet ihmiset sairastuvat sairaan järjestelmän oravanpyörässä, muttakoska masennuslääkkeiden tuotanto on erinomaista bisnestä, ihmistenmasentuneisuutta ei nähdä järjestelmän toiminnan kannalta erityisenvahingollisena. Päin vastoin. Masennus luo uusia markkinoita lukuisille erialojen ammattilaisille, kuten psykiatreille, psykologeille ja

52

lääketeollisuudelle. Sairaassa järjestelmässä ihmisten pahoinvointi onluonnollista ja hyväksyttävää niin kauan, kun se ei muodosta estettävoiton maksimoinnille.

Pelissä, jossa itsessään on lähtökohtaisesti aina liian vähän rahaa,jokaisen talousyksikön täytyy lain puitteissa keksiä oma henkilökohtainenkeinonsa imeä rahaa pois niiltä, joille sitä on päässyt syystä tai toisestakertymään.

Siinä missä köyhät ovat pakotettuja hyökkäämään, ovat rikkaatpakotettuja puolustamaan rikkauksiaan. Molempien tahojen eteenpäinajavana voimana toimii pelko. Pelko nälkäkuolemasta, köyhyydestä,asunnottomuudesta ja turvattomuudesta ajaa vähäosaista kansan osaa.Hyväosaiset sen sijaan pelkäävät kerätyn omaisuuden ja statuksenmenettämistä.

Koko järjestelmä rakentuu vastakkainasettelun lähtökohdille. Työntekijä -työnantaja, ostaja - myyjä, lainaaja - rahoittaja, köyhä - rikas, hyvä japaha. Vaikka ihmiset yleisesti tietävät mikä on oikein ja kuinka heidäntulisi käyttäytyä ja vaikka he puhuvatkin paljon nöyryyden, rehellisyydenja välittämisen puolesta, on se kaikki turhaa puhetta järjestelmässä, jokalähtökohtaisesti tarjoaa palkinnon kaikille kieroutunutta käytöstäharjoittaville ihmisille.

31. Pelin henki

Vielä sata vuotta sitten, ja sitä aikaisemmin, tyypillinen kansalainen asuimaaseudulla ja sai toimeentulonsa suoraan luonnosta. Hyvinvointi oliraskaan työnteon takana ja se oli kiinteästi sidoksissa omin käsin tehtyynkonkreettiseen työhön. Niukkuus oli asioiden luonnollinen tila.Kenellekään ei tullut mieleen kyseenalaistaa työn teon tarpeellisuutta.Vaihtoehdot olivat vähissä tai niitä ei ollut lainkaan. Ilman työtä ei ollutleipää. Ilman leipää ihminen kuoli nälkään.

Viime vuosisadan puolen välin jälkeen työkoneet ja automaatio mullistivatmaaseudun työnteon. Kehittyneen teknologian ansiosta kansakunnanperustarpeet saatiin tyydytettyä vain murto-osalla niiden työntekijöidenmäärästä, joita aikaisemmin oltiin tarvittu.

Perustarpeiden tultua tyydytetyiksi siirryttiin korkeampien tarpeidentyydytykseen. Kun kaikilla oli riittävästi ruokaa ja kelvollinen asunto,syntyi tarve autoille, pesukoneille, puhelimille ja televisioille. Sadattuhannet ihmiset muuttivat nyt maaseudulta kaupunkeihin työllistyenteollisuuden ja palvelusektorin ammatteihin.

Myös kaupungeissa asuvat ihmiset tarvitsivat

53

välttämättömyyshyödykkeitä pysyäkseen hengissä, mutta sen sijaan ettähe olisivat hakeneet kaiken suoraan luonnosta kuten ennen, he ostivatkinsen nyt rahalla. Kaikki ihmisen hyvinvoinnille tärkeätvälttämättömyyshyödykkeet olivat rahan takana.

Saadakseen rahaa, ihmisen tuli tehdä työtä. Työ saattoi olla mitätahansa. Sen ei enää tarvinnut olla tuottavaa tai lisätä kenenkäänhyvinvointia. Nyt parrakas nainen saattoi kohota miljonääriksi yhdessäpankkiirien, parittajien, juristien, pierutaiteilijoiden, kirjanpitäjien,golfpelaajien ja formulakuskien kanssa. Rahajärjestelmän myötä ihmistenhyvinvoinnin muodostuminen irtosi reaalimaailmasta. Rahajärjestelmässälähes kaikki käytös, olipa se kuinka kummallista tahansa, voitiin nähdäkunniallisena niin kauan, kunhan se vain tuotti tekijälleen rahaa.

Valtaosassa tapauksista ihmisten toimeentulo perustui kuitenkin aivantavalliseen työhön ja työstä saatuun palkkaan. Jotta ihmisten motivaatiotyöntekoon saatiin säilytettyä alati lisääntyvien teknisten apuvälineidensynnyttämästä hyvinvoinnista huolimatta, muodostui valtaeliitintehtäväksi voitonmaksimoinnin tarkoitusta palvelevan niukkuudenylläpito. Liika hyvinvointi laiskisti kansaa ja oli siksi vaarallista. Rahan tuliolla niukkaa ja verotuksen kovaa, jotta työläiset saataisiin joka aamureippaasti työhön.

Sitä mukaa kun tieteen ja teknologian sovellukset synnyttivät ihmisilleyhä paremmat mahdollisuudet lisääntyneeseen vapaa-aikaan,hyvinvointiin ja kokonaisvaltaiseen yltäkylläisyyteen, samassa tahdissavaltakoneisto lisäsi verotusta, velkaa ja lainsäädäntöä, luoden sitenkeinotekoisen rahan niukkuuden ja tarpeen loputtomalle uurastukselle.

Henkisesti tasapainoinen, vähään tyytyväinen ja sitä kautta omanhyvinvointinsa maksimoinut ihminen oli voiton maksimointiin perustuvallejärjestelmälle kauhistus. Jotta talousjärjestelmä saattoi toimia,tuli ihmisten olla ahneita ja itsekkäitä. Kansalaisista oli tullut kuluttajia.Kuluttajina heidän tuli haluta loputtomasti lisää kaikkea. Itsekkäästitoimiessaan he hyödyttäisivät näkymättömän käden ohjaamana kuinvahingossa kaikkia yhteisön jäseniä. Itsekkyys ja ahneus muodostuivatsiten hyveiksi. Voiton maksimointiin perustuvan talousjärjestelmän pitiolla yliveto - mutta kuinka sitten kävikään?

Teemme tätä nykyä 8 tuntisia työpäiviä viitenä päivänä viikossa yli 40vuoden ajan, mutta se ei vielä riitä. Jatkuvasta kiihtyvästä työtahdistahuolimatta kansakunta velkaantuu jatkuvasti alati kiihtyvää tahtia.Luontoa riistetään, eläkeikää nostetaan ja kansalaisten peruspalveluitakarsitaan. Elintasoerot repeilevät, rikollisuus ja turvattomuus lisääntyvät.Yhä useampi voi henkisesti pahoin.

Se, että ihmisten välttämättömät perustarpeet alistetaanreaalimaailmasta täysin irrallisen pelin alaisuuteen siten, että rahasta

54

itsestään tehdään lähtökohtaisesti niukka resurssi, minkä seurauksenamiljardit ihmiset alistetaan pakkotyöhön ja tuhannet ihmiset kuolevatpäivittäin nälkään ja hoidettavissa oleviin sairauksiin, kertoo kaikensivistyksemme todellisesta tasosta.

Nykytieteen ja teknologian keinoin pystyisimme niin paljon parempaan.Meidän tulisi ymmärtää päästää ajoissa irti keinotekoista niukkuuttasynnyttävästä rahajärjestelmästämme. Nykyisen tieteellisen jateknologisen kehityksen aikakaudella näin valtavan tehoton jaepäinhimillinen rahajärjestelmä on nähtävissä suorastaan rikollisena.

Kaikki keinot oikeudenmukaisemman maailman luomiseksi ovat turhianiin kauan, kun järjestelmän perusmekanismi itsessään jätetään vaillekriittistä tarkastelua.

32. Adam Smith ja näkymätön käsi

Näkymätön käsi on taloustieteilijä Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksessaan vuonna 1776 esittelemä kuvaus vapaalle markkinataloudelletyypillisestä, yhteiskunnan hyvinvointia automaattisesti lisäävästämekanismista.

Smithin mukaan yksilö, joka tavoittelee markkinataloudessa pelkkääomaa etuaan, tuottaa enemmän hyötyä yhteiskunnalle, kuin hän tuottaisijos tarkoituksellisesti työskentelisi yhteiskunnan edun hyväksi. Teorianmukaan mekanismi toimii huolimatta siitä, onko yhteisen hyödyntuottaminen yksilön alkuperäinen tarkoitus vai ei. Taloudellistentoimijoiden oman edun tavoittelu ja jatkuva kilpailu muuttuu ikään kuinnäkymättömän käden ohjaamana yhteiskunnan kaikkien jäsentenhyväksi.

Adam Smithiä pidetään yleisesti nykyaikaisen taloustieteen isänä. Hännäki vapaan markkinatalouden kehittymisen osaksi ihmiskunnanyhteiskuntaevoluutiota, joka oli alkanut keräilyyn ja metsästykseenperustuvasta elämänmuodosta ja edennyt paimentolaisuuden kauttamaanviljelysyhteiskuntaan. Kehityksen neljättä vaihetta edustikaupallinen yhteiskunta, jonka keskeinen tunnusmerkki olikaupungistuminen ja pitkälle kehittynyt työnjako. Huomattava osakaupunkilaisista oli kykenemättömiä tuottamaan itsenäisesti keskeisiäelämälle välttämättömiä perustarpeitaan, minkä seurauksena aikaisempaasuuremmat ihmisjoukot saivat elantonsa myymällä erilaisia tuotteita taityövoimaansa.

Smithin teoria, jonka pohjalle nykyinen markkinatalousjärjestelmämmeon hyvin pitkälti rakentunut, perustui siis ihmisten tekemään työhön jatalouden ikuiseen, alati kiihtyvään kasvuun. Tämä yli 200-vuotta vanha

55

ajatusrakennelma toimi erinomaisesti omana aikanaan ja pitkälti yli toistasataa vuotta sen jälkeen, mutta nykyajan ongelmien edessä se onauttamattomasti vanhentunut.

Nykyajan globaali kapitalismi ei ota lähtökohtaisesti millään tavoinhuomioon monia nykyajalle tyypillisiä ongelmia, kuten ikuisenkulutuskasvun mahdottomuutta, luonnon tuhoutumista, ylituotannonongelmaa, globalisaation ongelmia, lisääntyvän automaation aiheuttamaatyöttömyyttä, luonnonresurssien rajallisuutta, suuryritysten asemaa javaikutusvaltaa, keinotekoisesti synnytettyä niukkuutta, markkinataloudenylläpitämiä kieroutuneita palkkiojärjestelmiä ja lukuisia muitajärjestelmästä itsestään versovia epäkohtia.

On vaikea nähdä kuinka ympäristönsä kanssa täydellisessä tasapainossaelävä ihmiskunta voisi samaan aikaan ylläpitää kiihtyvään kulutukseen jajatkuvaan kilpailuun perustuvaa talous- ja rahajärjestelmää. Kapitalismiyhdessä velkaan perustuvan rahajärjestelmän kanssa on viimeinsaapumassa tiensä päähän. Aika on kypsymässä ihmiskunnanyhteiskuntaevoluution seuraavalle paradigmalle. Ennemmin taimyöhemmin ihmisten hyvinvoinnin on perustuttava maapallonluonnolliseen kantokykyyn.

Nykypäättäjien suurin ongelma on, että he kieltäytyvät edesharkitsemasta radikaaleja järjestelmätason muutoksia, vaan pyrkivät sensijaan etsimään ratkaisuja jo olemassa olevan järjestelmän tarjoamastakeinovalikoimasta. Valitettavasti se tulee tarkoittamaan alati lisääntyvääverotusta, lainsäädäntöä, sekä kansalaisten oikeuksien ja valvonnankiristämistä. Mitään kestäviä ratkaisuja emme voi tällä tavoin saavuttaa.Todellinen muutos on mahdollista vain perusteellisen järjestelmätasonmuutoksen kautta.

"Emme voi ratkaista ongelmiamme turvautumalla siihen samaanajattelutapaan, jota käytimme synnyttäessämme ne."

-- Albert Einstein --

33. Eläinkoe

Viisi apinaa suljetaan aidattuun tilaan, jonka keskellä seisovat tikkaat.Tikkaiden yläpuolelle on asetettu narun varaan riippumaan herkullinen jahoukutteleva banaani. Apina, joka banaanin ensimmäisenä huomaa,kiipeää oitis tikkaille ja kurkottaa kohti mehevää välipalaa. Mutta juurikun apina on saamassa banaanin käteensä, se vedetään koetta valvonhenkilökunnan toimesta katon rajaan, apinan tavoittamattomiin. Samaanaikaan kovaääninen sireeni kajahtaa soimaan ja koko apinalauman päälle

56

suihkutetaan jääkylmää vettä. Kun kaikki lauman jäsenet ovat kastuneet,sireeni sammutetaan ja vesihanat suljetaan.

Järkytyksestä toivuttuaan ja turkkinsa kuivatettuaan, apinat ryhtyvät taaskatselemaan portaiden yläpuolella roikkuvaa makupalaa, joka taas onlaskettu niiden ulottuville. Hienoista epävarmuutta tuntien, mutta siltipäättäväisenä, uusi apina uskaltautuu portaille. Lauman muut jäsenetliikehtivät nyt hermostuneesti, mutta jäävät silti uteliaina seuraamaantilanteen kehittymistä. Tapahtuu täsmälleen samoin kuin edelliselläkinkerralla. Juuri kun apina on päässyt kyllin korkealle päästäkseen käsiksibanaaniin, se vedetään katon rajaan, sireenit räjähtävät huutamaan jakoko apinalauma kastuu. Toimenpide toistetaan niin monta kertaa,kunnes yksikään apina ei enää edes haaveile banaanin noutamisesta.

Nyt vesihanat suljetaan ja sireeni kytketään pois päältä. Banaani olisiapinoiden toimesta vapaasti haettavissa, mutta apinat eivät ole tästätietoisia. Yhä edelleen he pelkäävät kastuvansa ja pysyttelevät siksikaukana tikkaista. Tästä pitää nyt myös lauman ryhmäpaine huolen. Josjoku vielä yrittäisi nousta tikkaille, saisi hän kimppuunsa koko muunapinalauman. Tikkaisiin ei ole enää kenelläkään asiaa.

Kokeen seuraavassa vaiheessa laumasta poistetaan vanha jäsen ja hänetkorvataan uudella yksilöllä. Tulokas ei ole tietoinen vanhojen laumanjäsenten saamista kylmistä kylvyistä tai epämiellyttävästä sireenistä.Koska apinat eivät osaa keskustella, informaatio ei välity. Nähdessääntikkaiden yläpuolella roikkuvan banaanin, uusi apina luonnollisesti päättäähakea sen pois, mutta saakin järkytyksekseen kimppuunsa koko muunlauman. Sama hyökkäys toistuu aina hänen yrittäessä lähestyä portaita.Parin yrityskerran jälkeen myös uusi apina ymmärtää jättää banaaninrauhaan. Ei siksi, että hän pelkäisi vesisuihkua tai sireeniä, vaan koskatietää joutuvansa hankaluuksiin lauman muiden jäsenten kanssa. Onhelpompi nöyrtyä ja alistua, kuin uhmata ja kyseenalaistaa.

Suoritetaan uusi vaihto. Taas yksi lauman vanha jäsen otetaan ulos jatilalle asetetaan uusi, jäävesikylvyistä ja sireenistä tietämätön apina. Kuntämä uusi lauman jäsen kohta erehtyy lähestymään portaita, kaikki 4apinaa hyökkäävät taas tulokkaan kimppuun. Mikä tekee hyökkäyksestätällä kertaa erityisen mielenkiintoisen, on se kuinka vasta hetkeäaikaisemmin saman kohtalon kokenut apina nyt käyttäytyy. Hän on näistäneljästä hyökkäävästä apinasta ylivoimaisesti aggressiivisin. Hänkään eitäysin ymmärrä miksi uutta lauman jäsentä tulee rangaista, mutta koskaaggressiivinen käytös selvästi miellyttää lauman valtaeliittiä, apina eisäästele voimiaan. Jokainen isku jonka hän tulokkaalle antaa, nostaahäntä lauman hierarkiassa lähemmäs eliittiä. Toimimalla korostetunaggressiivisesti, apina osoittaa lauman vanhoille jäsenille oppineensayhteisön pelisäännöt. Apinan käytöksen suurin yksittäinen motivaattori onhalu miellyttää.

57

Kun laumasta taas poistetaan vanhoja jäseniä ja niitä korvataan uusilla,sama ilmiö toistuu kerta toisensa jälkeen. Lauman seuraavaksi uusinjäsen opettaa uusimmalle jäsenelle talon tavat. Näin hän osoittaakuuluvansa joukkoon samalla, kun vanhojen laumanjäsentenmuodostama "valtaeliitti" seuraa toimitusta hyväksyvästi taustalta.

Kun vaihtoja on suoritettu viisi kertaa, laumassa ei ole enää ainoatakaanalkuperäistä jäsentä. Yksikään lauman viidestä jäsenestä ei ole tuntenutihollaan jääkylmää vesikylpyä, eikä kuullut korvia huumaavan sireeninulinaa. Silti yksikään apina ei mene hakemaan tarjolle asetettua banaaniasiitä huolimatta, että se on jatkuvasti heidän ulottuvillaan. Ilman laumansisäistä ryhmäpainetta kuka tahansa voisi nousta nyt kaikessa rauhassaportaita ylös, syödä banaanin ja tulla alas, mutta niin ei koskaan tapahdu.Yhteisö ylläpitää itselleen vahingollista järjestelmää, sillä heiltä puuttuukyky kyseenalaistaa ympärillään vallitseva kulttuuri. Jos apinat osaisivatpuhua ja heiltä kysyttäisiin syytä siihen, miksi kukaan ei hakenutbanaania, yksikään lauman jäsenistä ei osaisi antaa järkevää vastausta.Niin vain oli aina ollut.

Katosta roikkuva banaani on nyt muodostunut apinalaumankäyttäytymistä ohjailevaksi instituutioksi. Vaikka banaani itsessään eipidä sisällään mitään sellaista, mikä oikeuttaisi apinalauman käytöksen,velvoittaa historian painolasti ja siitä kumpuava lauman sisäinenryhmäpaine osoittamaan kunnioitusta tuota mystistä uskonkappalettakohtaan. Kun vallitsevia oloja ei osata kyseenalaistaa, ne otetaanitsestäänselvyytenä ja oma elämä rakennetaan niiden varaan.

34. Haluan miellyttää

Sama miellyttämisen mekanismi toimii myös ihmisten maailmassa.Osoittaakseen kuuluvansa joukkoon, ihmisellä on tarve osoittaa olevansasamaa mieltä valtaeliitin ylläpitämän virallisen totuuden kanssa.Uskonnolliset rituaalit antoivat entisaikojen ihmisille yhteistä tekemistä jasynnyttivät tärkeän yhteenkuuluvuuden tunteen. Rituaalien järkevyydelläei niinkään ollut väliä. Tärkeintä oli, että kaikki ajattelivat samalla tavoinja osoittivat sen suorittamalla samat rituaalit yhdessä muiden kanssa.

Raha on nykyajan uskonto ja taloustieteen professorit tämän uskonnonylipappeja. Kyse on vallasta, kuten aina. Mutta rahan tapauksessa tuovalta on näkymätöntä ja ujutettu kuin salaa jokaisen ihmisen arkipäivään.Ihmisen ei tarvitse kuulla uskonnollisten johtajien saarnoja siitä, kuinkamahtava rahan jumala on. Jokainen, joka on joskus käyttänyt rahaa, taitullut rahan käyttämäksi, ymmärtää sen sisältämän voiman ilmansaarnojakin. Nykymaailmassa rahalta on käytännössä mahdoton välttyä.

58

Rahajärjestelmän uskontunnustus on kuluttaminen. Niinpä ihminen, jokaomistaa paljon rahaa, on yhteiskunnassa tyypillisesti korkealle arvostettu- onhan hänellä paljon ostovoimaa. Jotta tavallinen ihminen voisi saadaostovoimaa jota kuluttaa, on hänen tehtävä työtä. Työ on kuitenkin vainkeino hankkia ostovoimaa. Työ itsessään ei ole päätarkoitus -kuluttaminen on.

Tehokkain tapa miellyttää, on panostaa näkyvään kulutukseen, kutenuuteen autoon, asuntoon ja omaan ulkonäköön. Facebookin ja muidenyhteisöpalveluiden aikakaudella mikään uusi ostos ei jää lähipiiriltähuomaamatta. Jokainen arjesta poikkeava tapahtuma tulee dokumentoidavärikuvin tai videoin, lähettää yhteisöpalveluun ja saattaa siten netti-yhteisön tietoisuuteen.

Vaikka rahajärjestelmä itsessään on sairas kuin terminaalivaiheeseenedennyt syöpäpotilas, nykyihmisillä ei ole oikeastaan mitään muutamahdollisuutta, kuin liittyä osaksi sitä. Menemällä työhön ja hankkimallaitselleen ostovoimaa, ihminen tukee järjestelmää, joka lähtökohtaisestiaiheuttaa köyhyyttä, nälänhätää, sotia, ympäristön tuhoutumista sekälukemattomia kiireestä ja stressistä aiheutuneita ongelmia, kutenpäihdeongelmia, masentuneisuutta, perheiden irrallisuutta jne.Järjestelmä, jota me kaikki omalla panoksellamme tuemme, onperustaltaan hyvin sairas.

Kun pelokas nuorukainen menee armeijaan, vastaan käveleesamanikäinen alikersantti, joka huutaa naama punaisena kuinkaarmeijassa tulee kävellä, tervehtiä ja puhutella, vaikka alokas on osannutkävellä, tervehtiä ja puhutella siviilissä täysin kelvollisesti jo lähes 20vuotta. Alokkaasta kaikki tuntuu järjettömältä, vastenmieliseltä jakieroutuneelta, mutta kun alokas itse toimii 6 kuukauden kuluttuaalikersanttina, myös hän huutaa nyt naama punaisena ja opettaa nuoriaaikuisia kävelemään, tervehtimään ja puhuttelemaan. Onko alikersanttiluontaisesti paha ja henkisesti kieroutunut? Ei. Hän vain osoittaaoppineensa valtaeliitin asettaman pelin säännöt ja toimii nyt niidenmukaan. Alikersantti haluaa miellyttää.

Sama kieroutunut peli jatkuu kun siirrytään rintamalle tositoimiin.Rintamalinjojen molemmin puolin valtion viralliset instituutiot synnyttävätkeinotekoisen vastakkainasettelun ilmapiirin kylvämällä pelkoaarmottomasta vihollisesta. Ennen pitkää näiden propagandallealtistuneiden ihmisten pelko muuttuu vihaksi.

Nyt tuhannet kiltit ja rauhalliset nuoret perheenisät matkustavat satojenkilometrien päähän, ottavat aseet käsiinsä ja ryhtyvät teurastamaankaltaisiaan nuorukaisia kuin karjaa. He eivät tietenkään toimisi näinnormaaliolosuhteissa, mutta armeijassa he hylkäävät järkensä jaomatuntonsa, koska pelin henki vaatii niin tekemään. Siitä huolimatta

59

pahuus syö sotilaita sisältäpäin, eivätkä he koskaan sen jälkeen pystyenää nukkumaan öitään täysin levollisesti.

Nämä virallisten instituutioiden valheilla aivopestyt ihmiset eivät saatyöstään rahapalkkaa, eivätkä he sitä vaadikaan, vaikka ovat tuomittujatoimimaan äärimmäisen stressin ja paineen alaisuudessa vuorotta yötäpäivää. Kuinka tämä on mahdollista? Eikö raha olekaan ihmisen suurinmotivaattori?

Ihmisen luontainen palkkiojärjestelmä ei tunne rahan käsitettä. Ihmisensisäsyntyinen miellyttämisen tarve on kaikkien keinotekoistenpalkkiojärjestelmien yläpuolella. Ihminen on valmis tekemään mitätahansa tullakseen hyväksytyksi yhteisössään.

Viimeisen kymmenen tuhannen vuoden aikana olemme kokeilleet vainpahuuteen (sotaan) ja ahneuteen (rahaan) perustuviayhteiskuntajärjestelmiä. Onko siis mikään ihme, jos historiamme onahneuden ja pahuuden kyllästämää?

"Sopeutuminen syvästi sairaaseen yhteiskuntaan ei ole välttämättäosoitus ihmisen terveydestä"

-- J. Krishnamurti--

Se pistää miettimään... Miksi suostumme elämään osana yhteiskuntaa,jonka ylläpitämät arvot niin selkeästi kannustavat meitä kieroutuneeseenkäytökseen? Miksi siedämme itsekkyyttä, ahneutta, niukkuutta japahuutta ruokkivaa järjestelmää? Miksi kannatamme järjestelmää, jonkaperusta on valettu täysin kestämättömälle pohjalle?

Miksi emme rakentaisi yhteiskuntaamme terveiden ja kestävien arvojenpohjalle. Miksi emme perustaisi elämäämme ihmiskunnan ajattomienviisauksien varaan? Miksi emme uudelleensuunnittelisi yhteiskuntaasellaisten itsestään selvältä tuntuvien periaatteiden pohjalle, etteiyksikään ihminen voisi missään olosuhteissa saada palkkiota toisenihmisen pahoinvoinnista tai luonnon tuhoutumisesta?

Instituutiot pysyvät elinvoimaisina vain niin kauan, kun ihmiset suostuvatalistumaan niiden ohjattaviksi. Käytöstämme kierouttavat instituutiottarvitsevat tietoista osallistumistamme, jotta ne voivat säilyä hengissä.Ilman yhteistyömme ja tottelevaisuutemme ravintoa ne kuolevat nälkään.Niiden koko luonne on riippuvainen halustamme tulla hallituksi. Vasta sillähetkellä, kun instituutio ymmärretään kyseenalaistaa, alkaa sen lumousmurentua.

60

35. Tieto on valtaa

Kun keskiajan kirkonmiehet saarnasivat lukutaidottomalle rahvaallekäsittämättömällä latinan kielellä, he nostivat itsensä tällä tavoin kaikenarvostelun yläpuolelle. Heitä saattoivat arvostella vain toiset lukutaitoiset,latinaa ymmärtävät ihmiset - siis vain toiset papit - jotka eivät tietenkäänmoittineet kollegoitaan.

Tieto on valtaa ja nykyisin tätä valtaa käyttää finanssieliitti. Mitävähemmän kansa ymmärtää rahan todellisesta luonteesta, sitäsuurempaa valtaa finanssieliitti pitää käsissään. Onko siis mikään ihme,ettei peruskouluissamme ja lukioissamme käsitellä lainkaan rahanhistoriaa, rahan syntymekanismia tai sen velkaperusteisuutta,puhumattakaan että ymmärrettäisiin koskaan edes vahingossakyseenalaistaa itse raha? Onko ihme, ettei koulujärjestelmämme opetaoppilailleen, ettei nykyinen talousjärjestelmä ja sen ylläpitämä ikuinentalouskasvu kulje ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kanssakäsikädessä? Mitä tasapäisempi ja oppimattomampi kansa, sitä helpompiheitä on hallita. Ne taas, jotka rahajärjestelmän logiikan ymmärtävät,ovat yleensä siinä määrin oman asemansa korruptoimia, ettei heillä olemitään henkilökohtaista intressiä puuttua järjestelmän epäkohtiin.

"Ne harvat jotka ymmärtävät tämän järjestelmän, ovat joko niinkiinnostuneita sen tuotoista, tai niin riippuvaisia sen eduista, etteivät hevastusta sitä. Toisaalta taas ne suuret ihmismassat, jotka ovatkykenemättömiä ymmärtämään sitä suunnatonta etua jonka pääomaantaa, kestävät taakkansa valittamatta, ehkä jopa koskaan epäilemättä,että järjestelmä olisi heidän etujensa vastainen."

-- The Rothschild brothers of London writing to associates in New York,1863 --

Pikainen vilkaisu ihmiskunnan historiaan osoittaa, ettei ihmismieli voikeksiä mitään niin järjetöntä arvojärjestelmää, etteikö loputontamiellyttämisen tarvetta tunteva ihminen voisi sopeutua noudattamaan sensääntöjä. Siksi viranomaiset ja valtaeliitti, jotka määrittävät yhteiskunnanpelin hengen, muodostavat aina suurimman uhkan tavallisille ihmisille jasiksi heidän toimiaan tulisi myös tarkkailla erityisen suurellakriittisyydellä.

"Tietenkään ihmiset eivät halua sotaa. Mutta lopulta maan johtajatmääräävät aina maan politiikasta ja ihmisten mukaan saaminen on ainatodella yksinkertaista riippumatta siitä, onko kyseessä demokratia,fasistinen diktatuuri, parlamentarismi vai kommunistinen diktatuuri.Äänioikeutta tai ei, kansa saadaan lopulta aina tukemaan johtajiaan. Seon helppoa. Heille täytyy vain kertoa että heitä vastaan on hyökätty,julistaa sodan vastustajat epäisänmaallisiksi ja altistaa kansakunta

61

suureen vaaraan."

-- Herman Göring - Nurembergin oikeudenkäynnissä --

Se mitä nykyihmisen voi olla mahdoton hyväksyä, on oma asemansaaivopesun uhrina. Kaikki kyllä tietävät, että kaikkina aikoina kaikkivaltiojohtajat kaikissa maissa ovat manipuloineet kansalaisiaan,syöttäneet heille pelkoa ja saaneet heidät siten kävelemäänlammaslaumana omaan tuhoonsa, ja että vasta myöhemmät polvet ovatpäässet perille valheista kun vanhat arkistot on avattu. Mutta se kaikki onaina tapahtunut jossain kaukana menneisyydessä. Eihän sellaista nykyäänvoisi tapahtua. Vain vainoharhaisuuteen taipuvainen ihminenkyseenalaistaisi valtaeliitin rehellisyyden, eikö vain?

Vuonna 2009 globalisoituneen maailmamme kuumimmat puheenaiheetolivat terrorismin vastainen sota, talouslama, tappavaksi pandemiaksijulistettu sikainfluenssa ja ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos. Mikänäistä muka perustuisi valtaeliitin keinotekoisesti synnyttämään uhkaan,jonka keinoin ihmiset saataisiin käyttäytymään halutulla tavalla?

36. Vapautesi on ostovoimasi arvoinen

Riippumatta valtiojärjestelmästä, järjestelmää ylläpitävä valtaeliitti kertooaina kansalaisilleen kyseessä olevan vapaa ja demokraattinenjärjestelmä. Siinä uskossa mekin elämme. Mutta kuinka vapaitatodellisuudessa olemme? Kuinka vapaa ihminen voi ollarahajärjestelmässä, jossa kaikki hengissä pysymiseen vaadittavatmaapallon resurssit ovat yksityisomisteisten yritysten omaisuutta? Eikökoko lähtökohta tunnu jotenkin vakavalla tavalla kieroutuneelta?Pysyäksesi hengissä sinut pakotetaan osaksi järjestelmää. Saadaksesikelvollista ruokaa ja juomaa, sekä kunnollisen asunnon jaterveydenhuollon, sinun on pakko käyttää rahaa. Saadaksesi rahaa, sinunon mentävä työhön. Eikö se jo tarkoita työpakkoa? Mitä työ sitten on?Olemmeko työssämme vapaita?

Sillä hetkellä kun ihminen astuu työpaikan ovesta sisään, hän astuusisään diktatuuriin. Hän luopuu itsemääräämisoikeudestaan, vapaa-ajastaan ja itsenäisestä ajattelustaan. Työpaikalla hän tekee kuten hänenkäsketään tehdä ja puhuu mitä hänen käsketään puhua. Työpaikkamäärää myös ihmisen asuinpaikan. Ihminen viettää valtaosan elämästäännäkymättömissä mutta sitäkin todellisemmissa kahleissa, kuin haukikatiskassa. Yhteiskunta kasaa ihmisen niskaan salakavalasti niin paljonerilaisia vastuita ja velvoitteita, ettei hänellä ole mitään käsitystä siitä,mitä todellinen vapaus voisi olla.

62

Yksi nyky-yhteiskunnan ihmiselle tyypillisimmistä näkymättömistäitseorjuutusmenetelmistä on omaisuuden hankkiminen. Koko järjestelmärakentuu sen varaan. Markkinataloudessa tavaroita myydään mielenmanipulointiin erikoistuneen teollisuudenhaaran, mainosteollisuudenkeinoin. Rahajärjestelmässä kaikella tavaralla on jokin teoreettinen arvo,jonka vuoksi se kannattaa säilyttää, riippumatta siitä, kuinka tarpeellinenesine on tai kuinka harvoin sitä käytetään. Ajan saatossa ympärillemmekertyy käsittämätön määrä näennäisen arvokasta materiaa, jolla emmeoikeastaan koskaan tee mitään, mutta jota olisi myös hullua heittääkaatopaikalle sen sisältämän teoreettisen arvon vuoksi. Niinpätarvitsemme kaikelle tälle materialle kelvollisen säilytyspaikan.Tarvitsemme asunnon, jossa on paljon varastotilaa ja vahvat lukot, niinettä kaikki tavara varmasti mahtuu sisään, eikä kukaan vie sitä poisluotamme.

Myös asunto itsessään pitää sisällään tietyn arvon, minkä vuoksi se onsuojattava mahdollisen tulipalon, murron tai vesivahingon varalta. Niinpäse tulee vakuuttaa. Sama juttu liikkumisen mahdollistavan auton kanssa.Jotta voimme maksaa kaiken tämän, tarvitsemme pysyvän työpaikan japankkilainaa. Nyt koko elämämme on sidottu yhteen ja samaanpisteeseen, jonka ympärillä kiertelemme täsmällisesti ohjelmoidunaikataulun sanelemina. Jos tahdomme muuttaa, meidän tulee hankkiauusi työpaikka ja siirtää kaikki roju mukanamme uuteen pisteeseen. Näinjärjestelmä pakottaa ihmisen muodostamaan itselleen konkreettisen,vapaata liikkumista haittaavan esteen. Koska ihminen ei tiedäparemmasta, hän uskoo virallista totuutta, joka väittää hänen olevantäydellisen vapaa ja hallitsevan itse omaa elämäänsä.

Mitä enemmän ihminen omistaa, sitä enemmän omistusten ylläpidostakoituu huolta ja rahankulua, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseentarpeeseen tehdä työtä. Kaikki nämä asiat linkittyvät myös siihen, kuinkaihminen mieltää itsensä ja kuinka muut ihmiset mieltävät hänet yhteisönsisällä. Tavallinen ihminen ajautuu lopulta niin kiinteäksi osaksirahajärjestelmää, että hänen on täysin mahdoton edes kuvitella maailmaailman omistusta ja rahaa. Niinpä hän on samalla myös täysin voimatonniiden ihmisten edessä, jotka hallitsevat näitä vallan välineitä. Raha onvaltava, erittäin taitavasti peitelty vallan väline, joka koskettaa kaikkianiitä ihmisiä, jotka joskus joutuvat tekemisiin rahan kanssa - siis kaikkiaihmisiä.

Ne tahot, jotka päättävät liikkeelle lasketun rahan määrästä,verotuksesta, energian hinnasta ja muista tavallisten ihmisten elämäänvaikuttavista tekijöistä, ohjailevat massoja mielensä mukaan. Ihminensitoo itsensä velkaan, omaisuuteen ja rahaan, antaen siten suitsetvaltaeliitille, joka voi lähes loputtomasti kiristää tahtia, ilman että sentarvitsisi juurikaan välittää kansalaisten vasta-argumenteista. Nimittäinjos joku asettuisi poikkiteloin järjestelmää vastaan, hän menettäisi pianomaisuutensa lisäksi myös työpaikkansa ja sosiaalisen statuksensa. Ja

63

koska ihminen jolla ei ole omaisuutta, työpaikkaa tai sosiaalista statusta,on toisten ihmisten silmissä arvoton, hänen sanoillaan ei ole enääpainoarvoa. Vain menestyvien ihmisten mielipiteillä on merkitystä.Menestyvät ihmiset päättävät asioista ja he ovat tyypillisesti ihmisiä, jotkapitävät nykyistä järjestelmää erinomaisena. Heillä ei ole mitään tarvettamuuttaa sellaisen pelin sääntöjä, jossa he itse pärjäävät ja jonka varaanheidän koko identiteettinsä on rakentunut.

Järjestelmä pakottaa kaikki ihmiset samaan muottiin. Valtaeliittiä eikiinnosta kuinka radikaaleja mielipiteitä esität, niin kauan kun käytätrahaa. Jos käytät rahaa, olet välittömästi mukana pelissä ja silloin jokumuu päättää siitä mitä teet, missä olet, mitä puhut ja kuinka sinun tuleeasioista ajatella.

Kai ihmisillä jotain vapauksia sentään on? Onhan toki! Vapautesi on sitä,että kun olet päivän tehnyt työtä, saat iltaisin itse valita, minkämerkkisen oluen avulla rentoudut, minkä lääkeyhtiön valmistamillamasennuslääkkeillä lievennät pahaa oloasi, minkä yrityksen valmistamallesohvalle pääsi kallistat ja minkä televisiokanavan kelmeään valoon lopultanukahdat. Vapautesi on sitä, että saat itse päättää mitä tienaamillasirahoilla teet. Siinä on todellinen vapautesi. Vapautesi on ostovoimasiarvoinen!

37. Moderni orjuus

Jos sinulla ei ole omasta takaa varallisuutta, sinun on tehtävä työtäelääksesi. Jos taas varallisuutesi ylittää tietyn kynnyksen, sinun ei tarvitseenää koskaan tehdä mitään vasten tahtoasi, vaan olet aina vapaatekemään mitä ikinä haluat. Riittävän suuri varallisuus ylläpitää itseitseään. Nyt ne ihmiset, joilla ei ole ostovoimaa ja joutuvat sen vuoksitekemään työtä, elättävät omalla työnteollaan sinutkin. Ei ole vaikeaarvata, kumpaan kategoriaan pelin sääntöjen laatijat ovat itse aikoinaankuuluneet.

Entisaikoina työpakko tunnettiin orjuutena, mutta koska orjuus onvirallisesti lakkautettu, siitä puhuminen kuulostaa nykypäivänätahdittomalta. Mutta kuinka suuresta erosta lopulta onkaan kyse?

Orjataloudessa orja oli määrätty joka aamu heräämään tiettyyn aikaan,menemään tiettyyn paikkaan ja tekemään tiettyjä asioita omistajienhyväksi siihen saakka, kunnes hänellä oli lupa poistua. Palkkioksi tästäorjan isäntä oli velvollinen huolehtimaan orjansa kelvollisesta elatuksesta.Jos isäntä tahtoi päästä orjastaan eroon, orja vietiin orjamarkkinoille,josta uusi isäntä saattoi ostaa hänet mukaansa. Mitä vahvempi taitaitavampi orja oli, sitä parempaa hintaa hänestä saattoi pyytää.

64

Markkinataloudessa työntekijä on määrätty joka aamu heräämääntiettyyn aikaan, menemään tiettyyn paikkaan ja tekemään tiettyjä asioitaomistajien hyväksi siihen saakka, kunnes hänellä on lupa poistua.Palkkioksi tästä työntekijä saa palkan, jolla hän itse ylläpitää omaaelintasoaan. Jos hänet irtisanotaan tai hän irtisanoutuu, myy hän itsensäjollekin toiselle työnantajalle ja mitä taitavampi hän on, sitä suurempaahintaa hän voi itsestään pyytää.

Ero nykypäivän työmarkkinoiden ja entisaikojen orjamarkkinoiden välilläon vain näennäisessä vapaudessa. Nykyjärjestelmässä työntekijä hankkiiitse oman asuntonsa ja huolehtii itse omasta elatuksestaan. Työntekijävoi periaatteessa valita itse työpaikkansakin, mutta käytännössä näintapahtuu vain hyvin harvoin. Etenkin matalapalkka-aloilla toimivatihmiset, nuoret ikäluokat ja vaikeasti velkaantuneet kansalaiset joutuvatottamaan vastaan sen työpaikan, jonka sattuvat saamaan.

Vaikka nykyajalle on tyypillistä asioiden silottelu ja kaunistelu, se eikuitenkaan muuta totuutta miksikään. Jos ihminen pakotetaanjärjestelmän taholta tekemään työtä, kyse on silloin työpakosta.Työpakosta, jota ylläpidetään rahajärjestelmän keinoin, rahan niukkuuttaylläpitämällä. Kyse on edelleen orjataloudesta, nyt vain hiemanhienovaraisemmin ja salakavalammin toteutettuna.

"Raha on orjuuden uusi muoto. Vanhasta se eroaa ainoastaan siinä, etteiorjuuttaja ole ihminen, vaan raha itse."

-- Leo Tolstoi --

Työnantajan näkökulmasta työntekijät vapautettiin siirtämällä vastuuheille itselleen. Kun valvontavastuu siirrettiin työnantajalta työntekijöille,työnteosta tuli tehokkaampaa ja tuottavampaa. Työntekijöille annettunäennäinen vapaus sai heidät myymään itse itseään ja valvomaan itseoman työnsä jälkeä. Enää ei tarvittu orjanpiiskuria motivaationsynnyttäjäksi. Työntekijästä itsestään tuli itsensä orjanpiiskuri.

"Ketkään eivät ole niin orjuutettuja kuin he, jotka valheellisesti luulevatolevansa vapaita."

-- Johann Wolfgang von Goethe --

38. Työmarkkinat - laillistettua ihmiskauppaa

Työpaikkahaastatteluissa kuvio on aina sama. Kenellekään ei oleepäselvää kuka on ostaja ja kuka myyjä/kauppatavara. Koskatyöhaastattelussa on kyse tuotannontekijän kauppaamisesta, itsekauppatavara tulee asettaa myyntiin mahdollisimman edustavana. Ennen

65

paikalle saapumista työnhakijan onkin sopeutettava oma ajattelunsa jaulkonäkönsä vastaamaan yhtiön ajattelua ja imagoa.

Vastassa on yleensä pari-kolme tarkkaavaista ja kriittistä silmäparia.Kauppatavaran ei kuitenkaan pidä vaikuttaa hermostuneelta, silläjokaisella liikkeellä ja eleellä on merkitystä. Tullakseen toimeentyömarkkinoilla ja markkinataloudessa yleensäkin, työnhakijan tuleepiilottaa oma arvomaailmansa ja omaksua niin sanottu virallinen totuus.Mitä päivän lehdet tänään kirjoittavat? Sikainfluenssa, ilmastonmuutos,terrorismin vastainen sota? Näihin voi pohjata hyvät avausrepliikit. Kunloppuun laukaistaan vielä vapauttava kasku, vaikkapa WinCapitan varaanlaskelmoitu, tuodaan esille oma nokkeluus ja aikaansaadaan kevyt,aseista riisuva tunnelma. Näin varmistutaan siitä, että kaikilla kaupanosapuolilla on yhteinen, tuttu ja turvallinen, joskin vaikealla tavallakieroutunut, arvomaailma.

Ihminen on turvallinen silloin, kun hän ei ajattele liikaa. Ihminen, jokanielee iltapäivälehtien valmiiksi pureskellut uutiset kakistelematta, ei tuletodennäköisesti aiheuttamaan mielipiteillään suuria ongelmia työyhteisönsisällä. Jos työnhakija osoittaa pystyvänsä nielemään iltapäivälehtientarjoaman törkyn ilman sen suurempaa aivokrapulaa, hän nieleetodennäköisesti myös yrityksen ajatus- ja arvomaailman.

Esiintymistaito ja ruskeakielisyys nousevat työnhakuprosessissa arvoonarvaamattomaan. Esille tuodaan itsestä vain parhaimmat puolet. CVojennetaan työnantajille niin kuin kauppatavaran käyttöohje. Se pitääsisällään tavaran luonteenomaiset ja siihen ohjelmoidut ominaisuudet,sekä ohjelmointipaikka- ja ajankohdat. Ohjelmoitukauppakorkeakoulussa. Osaa käyttää tietokonetta. Puhuu sujuvaaranskaa. Sosiaalinen status ylempää keskiluokkaa. Harrastaa golfia,joogaa jne.

Lisäksi ostajat kyselevät työnhakijalta niitä näitä, saaden selville henkilönyleisen sopeutuvuuden vallitsevaan arvojärjestelmään. Muotiharrastukset,muotivaatteet, muoti-ideologiat ja kaikki sellainen kertoo henkilöntarpeesta miellyttää. Mitä suurempi tarve henkilöllä on miellyttää, sitävaarattomampi hän on. Miellyttäjä toteuttaa kyseenalaistamatta pomonkäskyt ja kertoo sen, mitä pomo haluaa kuulla. "Tosi hyvä idea". "Kyllä semulle käy". "Tehdään niin".

Jos työnhakijalla on puoliso, kaksi lasta, osamaksuauto ja omakotitaloasuntolainoineen, tarkoittaa se käytännössä jo miellyttämispakkoa. Mitäsuurempi perhe, sitä suurempi laina. Mitä suurempi laina, sitä suurempiriippuvuus. Mitä suurempi riippuvuus, sitä suurempi nöyryys. Siksi perheonkin omiaan lisäämään etenkin perheellisten miesten arvoatyömarkkinoilla.

66

Raadin edessä työnhakijan esittelee elämänsä matkana, jonka kaikkienuhrausten lopullisena päämääränä on aina siintänyt työpaikkanimenomaisessa yrityksessä. Mitä nopeammin ja enemmän ihminen onehtinyt saavuttaa ja mitä suurempaa ja epäinhimillisempää ahkeruuttakokelas on aiemman uransa aikana osoittanut, sitä parempaa hintaa hänvoi itsestään pyytää. Kaikki ne uhraukset, jotka ihminen on uransa vuoksitehnyt, loistavat nyt kuin mitaleina rinnassa. Silti kyselytutkimuksissa,joissa mitataan ihmisten arvomaailmaa, sijoittuvat terveys, perhe, vapausja ihmissuhteet aina arvojen kärkisijoille. Juuri nämä samat arvothektinen työelämä vaatii kuitenkin ensimmäisenä uhraamaan.

Ei ole kovinkaan yleistä, että ihminen kuolinvuoteellaan harmittelisi sitä,kuinka hän tulikaan viettäneeksi liikaa aikaa läheistensä kesken ja liianvähän aikaa työelämässä. Ihmisen luontaiset arvot ovat tatuoituneetihmiskunnan selkäytimeen satojentuhansien vuosien kuluessa ja ovatkaikissa kulttuureissa samat. Nämä arvot eivät kulje käsikädessärahajärjestelmän ylläpitämien arvojen kanssa.

39. Korskeasta orista nöyräksi velkaruunaksi

Erityisen kannattavaa valtaeliitin kannalta on saada nuori ihminentarttumaan velkakoukkuun. Sen sijaan että opiskelijoiden opintotukeakorotettaisiin, heidät houkutellaan ottamaan opintolainaa. Opintolainatulee maksaa pois opintojen jälkeen työelämään astuttaessa, jolloinopiskelijalle syntyy luontainen tarve hakeutua työmarkkinoille.

Kun vaatimattoman suuruinen, turvallinen ja pienikorkoinen valtiontakaama opintolaina kuitataan maksetuksi, nuoren asenne velkaa kohtaanmuuttuu. Enää velka ei tunnu niin pelottavalta. Kun perheenperustamisen ja ensiasunnon hankinta tulee ajankohtaiseksi, nuoruudenopintovelka muistuu lämmöllä mieleen ja velan ottamiskynnys alenee.Näin viaton nuoruusajan opintolainakokeilu toimii porttina astettakovempiin pankkilainoihin - asunto- ja kulutuslainoihin.

Pankista asuntolainaa kyselevä nuoripari johdatellaan viihtyisään jarauhalliseen huoneeseen. Asuntolainan neuvottelijaksi on usein palkattumiellyttävä keski-ikäinen nainen, joka ikään kuin huolehtivanaäitihahmona juttelee ensin niitä näitä, syöttää lainakokelaille pullaa jakahvia ja ohjaa sitten keskustelun kuin huomaamatta kohti pariskunnantulevaisuuden suunnitelmia. Uusi omakotitalo, auto ja kesämökki järvenrannalla luovat onnen edellytykset. Luotettavan ja turvallisen tuntuisenpankkitädin kanssa kaikki tuntuu yhtäkkiä täysin mahdolliselta ja vieläpäkovin helpolta. Nimi vain paperiin ja kaikki on sillä selvää. Niin helppoa seon.

67

Pesänrakennusvaihetta elävät nuoret ihmiset lankeavat lähespoikkeuksetta ansaan. Vasta kun asuntolainan paino tuntuukonkreettisena niskassa, totuus alkaa hiljalleen paljastua. Jatkuva pelkotyöpaikan ja siten velan vakuutena olevan omaisuuden menettämisestätekee työntekijästä alistuvan ja nöyrän. Velasta ja kiireestä johtuvastressi tekee ilmapiirin kotona kireäksi, mikä heijastuu suoraanparisuhteen laatuun, sekä lasten käytökseen. Arki muodostuu piansäännöllisiksi rutiineiksi ja vuodet kiitävät ohi.

Tavallisen kansalaisen velkasuhde pankkiin ajaa saman asian kuinkorskean orin kuohitseminen. Wikisanakirja osuu suoraan asian ytimeen:

"Kuohitsemalla ori saadaan siitä varsin lauhkea ruuna, joka soveltuuvaikkapa työhevoseksi."

Asuntolainan itselleen hankkinut velkaruuna ottaa nöyränä längetkaulaansa. Vaihtoehtoa ei ole. Ilman työtä ei ole hienoa kotia eikä uuttaautoa. Ja jos mieheltä lähtee työ ja auto, lähtee helposti myös vaimo jalapset. Siksi munattomalle velkaruunalle ei jää muuta mahdollisuutta,kuin alistua isäntänsä tahtoon. Nyt hänen tulemisistaan, menemisistäänja tekemisistään määräävät pankkiiri ja työnantaja. Kun työnantajapyytää työntekijää venymään ylitöihin ja tekemään töitä myös vapaa-ajallaan, munaton velkaruuna ymmärtää asemansa eikä kapinoi. Nöyränähän polkee oravanpyöräänsä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Perhe jaomat henkilökohtaiset kiinnostuksen aiheet saavat väistyä. Niiden aika onsitten, kun nuoruus, terveys ja muisti ovat jo menneet. Niin kauan kunollaan vielä kunnossa, tehdään töitä kellon ympäri!

Velkaorjuus voi jäädä pelkäksi tyhjäksi sanaksi, jos emme ymmärräliikkeellä olevan rahan todellista velkaperusteista luonnetta. Kutenmuistamme, kaikki raha on luonteeltaan velkaa. Velka on siis rahaa. Jostahdomme käyttää vaihdon välineenä rahaa, jonkun on aina pakkovelkaantua. Ja jotta edellisten velat tulisivat korkoineen kuitatuksi,seuraavien täytyy velkaantua aina vähän enemmän. Kun ihminenvelkaantuu, hän on pakotettu tekemään työtä. Velkaan perustuvassarahajärjestelmässä on siis vallalla työpakko. Ja koska työpakko onsynonyymi sanalle orjuus, on kyse orjataloudesta.

Alati kiihtyvässä kasvussa oleva velka saa meidät työskentelemään yhävain kiivaammin. Koska taloudessa on velkaa aina enemmän kuin siinä onrahaa, tarkoittaa se sitä, ettei kaikkia velkoja voida koskaan maksaa pois,riippumatta siitä, kuinka paljon työskentelisimme. Olemme keskellä alatikiihtyvää noidankehää ja tuhoamme sillä itsemme lisäksi myösympäristömme. Tämä ei kuitenkaan estä valtiovaltaa käyttämästä velkaapelotteena ja vallan välineenä, jonka avulla kansaa piiskataan ikuisestiyhä vain kovempaan työntekoon. Sillä jos kansalaiset eivät itse ymmärrävelkaantua riittävästi, velkaantuu valtio heidän puolestaan, jolloinlopputulos on täsmälleen sama.

68

Koska kaikki raha on velkaa ja tänä vuonna tuota velkaa on taas hiemanenemmän kuin edellisenä vuonna, kaikkien kansalaisten tuleetyöskennellä samassa suhteessa ahkerammin. Näin tapahtuu siitähuolimatta, että ihmiskunnan teknologisen ja luonnontieteellisenymmärryksen taso on ollut vuosituhansien ajan jatkuvassa kiihtyvässäkasvussa.

Jos ihmiskunta pyrkisi voittojen sijaan maksimoimaan omanhyvinvointinsa, ihmistyön määrä vähenisi samassa suhteessa, jossateknologian ja automaation määrä lisääntyisi. Jo nyt teknologian jaautomaation keinoin ihmisille voitaisiin valmistaa kaikki perushyvinvointiintarvittavat palvelut ja hyödykkeet vain murto-osalla nykyisestätyömäärästä. Mutta velkaan perustuvan rahajärjestelmän puitteissa, jossajokaiselle ihmiselle tulee löytyä aina töitä, juoksemme ikuisessareaalimaailmasta irrallisessa oravanpyörässä yhä vain kovempaa siihenasti, kunnes järjestelmä lopulta romahtaa tavalla tai toisella omaanmahdottomuuteensa.

Nykyjärjestelmässä ihminen on vapaa vasta eläkkeellä. Tosin samallahetkellä kun työläinen eläköityy, muuttuu hän tehokkuutta javoitonmaksimointia ihannoivan yhteiskunnan silmissä hyödyttömäksi.Hyödytön ihminen masentuu ja kuolee pian pois. Kuolemalla nopeasti,velkaorja suorittaa viimeisen palveluksensa isännälleen ja orjuuttajalleen,voitonmaksimointiin perustuvalle rahajärjestelmälle.

Mutta viranomaisilla on tähänkin ongelmaan ratkaisu. Kun työikääjatketaan lähes 80-ikävuoteen saakka, kenenkään ei tarvitse enääeläköityä ja tuntea itseään siten hyödyttömäksi. Ehkäpä ihmiset voivattulevaisuudessa kuolla suoraan työpaikoilleen?

"Kunta on edelleen tehokkain hyvinvointiyhteiskunnan tuottaja. Kunta eikuitenkaan pysty turvaamaan hyvinvointia, sillä sen rahat eivät riitäniiden palvelujen järjestämiseen, joista kunta on vastuussa. (...) Mäki-Lohiluoma esitteli Kuntaliiton laatimaa kuntapalvelujen pelastusohjelmaa.- Ellei mitään tehdä, kunnallisveron korotuspaine on tulevina vuosinaseitsemän prosenttia, hän laskeskeli. Kuntaliitossa on laskettu sekin, mikäolisi eläkeikä vuonna 2030, jos väestön huoltosuhde halutaan pitääsamalla tasolla kuin vuonna 2008. Huoltosuhde kertoo työelämässä ja senulkopuolella olevien suhteen. - Se olisi 74 vuotta ja joissakin kunnissajopa 78 vuonna, Mäki-Lohiluoma sanoi ja sai puhetta kuunnelleetkuntapäättäjät kohahtamaan."

-- Aamulehti, 11.3.2010 --

69

40. BKT - pelkkä kierrossa olevan rahan määrän mittari

Kansakunnan menestyksen virallinen mittari, bruttokansantuote, eli BKT,mittaa kansakunnan kykyä tuottaa. Tuottava kansakunta puolestaantarvitsee ostovoimaisia kuluttajia. Kuluttaja voi kuluttaa vain siinätapauksessa, että hänellä on ostovoimaa. Niinpä kansakunnan kykytuottaa on suoraan verrannollinen ihmisten käytettävissä olevaanostovoimaan, eli rahan määrään.

Kun ihmisillä ei ole rahaa, heidän kulutuksensa laskee. Samassasuhteessa vähenee myös kansakunnan tuotanto. Näin ollen BKT eitodellisuudessa kerro mistään muusta, kuin liikkeellä olevan rahanmäärästä. Toisin sanoen velan määrästä. Mitä enemmän ihmiset ja valtiotottavat lainaa, sitä enemmän heillä on rahaa käytettävissään ja sitäenemmän he sitä kuluttavat. Nousukausina kasvanut rahan määrä näkyykasvavana kulutuksena ja BKT:n kasvuna. Laskukausina vähentynytrahan määrä näkyy vähentyneenä kulutuksena ja BKT:n laskuna. Siinäkaikki.

Koska keskeisin talouden tilaa kuvaava mittarimme näyttäätodellisuudessa vain käytössä olevan velkarahan määrän, tulee meidänkysyä, mitä hyötyä sellaisesta mittarista lainkaan on? Ja mitä ylipäänsäovat talouskasvun ja taloustaantumien ajanjaksot, kun kaikki perustuulopulta vain taloudessa virtaavan rahan määrään? Jos nousu- jalaskukausien vaihtelu ja siten myös ihmisten hyvinvointi ovat kiinteästisidoksissa vain liikkeelle lasketun rahan määrään, niin eikö raha josellaisenaan ole valtava inhimillisen kärsimyksen lähde ja kehityksenhidaste?

Sen sijaan todellisessa - maapallon resursseihin perustuvassareaalimaailmassa - ei taloustaantumia tunneta. Kaikki luonnonlakeihinperustuvat innovaatiot ovat kykeneviä tuottamaan ihmiskunnallehyvinvointia riippumatta siitä, onko ihmisten keinotekoisessa taloudessakäsillä taantuma vai nousukausi. Teknologiset innovaatiot ovat ikuisia.

Sitä mukaa kun ihmiskunnan tekniset innovaatiot lisääntyvät jakehittyvät, tulisi myös ihmisten hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lisääntyä.Tämän teknologian aiheuttaman, ihmisen rajattomasta luovuudestapursuavan luontaisen palkkiojärjestelmän rahajärjestelmä ihmisiltävarastaa.

Resurssipohjainen talous tarkastelee maailmaa tieteellisten tosiasioidenvalossa. Tässä valossa nykyinen velkaan perustuva rahajärjestelmänäyttäytyy lähinnä vain pelkkänä irrationaalisena, ihmiskäytöstäkierouttavana uskontojärjestelmänä - pelkkänä keinotekoisenaprimitiivisenä pelinä, joka ei lähtökohtaisesti ole millään tavoin

70

kiinnostunut ihmisten tai ympäristön hyvinvoinnista, puhumattakaanniiden keskinäisestä tasapainosta.

Resurssipohjainen talousjärjestelmän lähtökohtana on sen sijaannimenomaan juuri tasapaino luonnon ja ihmisen välillä. Ihmistenhyvinvointi on sidoksissa todellisen maailman sääntöihin jaluonnonlakeihin, ei ihmisten keinotekoisiin, käytöstä vääristäviininstituutio- ja arvojärjestelmiin.

Tällaisessa todelliseen maailmaan perustuvassa järjestelmässä ihmistenhyvinvointi voisi laskea ainoastaan globaalien uhkien, kuten asteroidi-iskujen, jättimäisten tulivuoren purkauksien tai muiden vastaavienluonnonkatastrofien seurauksena.

41. Rahan tulee kiertää

Raha on luotu kiertämään. Rahan tulee kiertää, koska tilillä tai käteisenämakaava passiivinen raha ei voi palata pankkiin luottolaajentumaan, eikäse sellaisena edistä rahan määrän kasvua ja siitä seuraavaa talouskasvua.

Kulutushyödykkeiden tulee hajota yhä nopeammin, jotta voimme heittääne kaatopaikalle ja ostaa tilalle uusia. Tämä prosessi tuleetulevaisuudessa yhä vain nopeutumaan siitäkin huolimatta, että vuosivuodelta käytössämme on kehittyneempää teknologiaa, kestävämpiämateriaaleja ja parempi tietotaito. Pystyisimme valmistamaan aina vainkestävämpiä ja ekologisempia tuotteita. Emme kuitenkaan tee niin, koskavoiton maksimointiin perustuvassa ikuiseen talouskasvuun tähtäävässätalousjärjestelmässä sellainen olisi yksinkertaisesti typerää.

Järjestelmän toimivuuden kannalta rahan jatkuva kierto on elintärkeää.Taloudellisesti vaikeina aikoina media, poliitikot ja yritysjohtajat usuttavatkansalaisia ostoksille isänmaallisessa hengessä. Kaikki ongelmatratkeavat, jos vain ymmärrämme kuluttaa. Kuluttamisesta onkin tulluttärkein velvollisuutemme kulutusyhteiskunnan kansalaisina.

Kuinka meidän sitten tulisi kuluttaa?

Käteinen on muodostumassa finanssimaailmalle yhä suuremmaksirasitteeksi. Käteisen rahan käsittely aiheuttaa kustannuksia ja se onesteenä täysin automatisoiduille itsepalvelukassoille. Talouden japankkijärjestelmän toiminnan kannalta ihanteellisinta olisi, jos käteistä eiolisi käytössä lainkaan, vaan kaikki raha virtaisi bitteinätietokonejärjestelmissä. Rahaa käytettäisiin luottokorteilla ja se kiertäisimahdollisimman nopeasti mahdollisimman monta kertaa järjestelmän läpiluottolaajentuen ja synnyttäen markkinoille maksimaalisen määrän uuttarahaa ikuisen talouskasvun ravinnoksi.

71

Joidenkin arvioiden mukaan näin on todellakin tapahtumassa. Käteinenraha on häviämässä järjestelmästä kokonaan. Ensin muuttuivatoravannahat jalometalleihin. Myöhemmin jalometallit korvattiinpaperirahalla. Rahajärjestelmän evoluution viimeinen vaihe tulee olemaanfyysisen rahan katoaminen. Raha synnytetään tyhjästä ja se on tyhjyyttä.Raha on muuttumassa yhä abstraktimmaksi.

Viime vuosina monet kauppaketjut ovat siirtyneet yhäautomatisoidumpaan rahastukseen. Esimerkiksi Alkoissa kortillamaksamisesta on tullut jo hyvin itsenäistä. Myyjä ei tee muuta, kuin lukeetuotteen viivakoodin viivakoodinlukijallaan. Asiakas hoitaamaksutapahtuman kortillaan täysin itsenäisesti. Ikea on mennyt vieläastetta pidemmälle lanseeraten henkilökunnasta täysin vapaitaitsepalvelukassoja. Ikeassa asiakas käyttää itse myös viivakoodinlukijaa.Lopulta tarvitaan enää vartijoita, jotka valvovat ja tarvittaessa opastavatasiakkaiden itsepalvelua.

Jos finanssimaailma saa päättää asioista - kuten se lopulta aina tekee -tulevaisuudessa kaikki raha on abstraktia, pankkien tyhjästä synnyttämäävirtuaalirahaa. Jos luotonlaajennuksen tehokkuus ja pankkienliiketoiminnan voitot halutaan maksimoida, on käteinen raha viimeineneste tämän tavoitteen tiellä.

Yhä edelleen useimmat taloustieteen oppikirjat ottavat huomioon yleisönhallussa olevan käteisen rahan kiertoa hidastavana tekijänä, mutta nytluottokorttien, pankkikorttien ja nettipankkien kautta on tultutilanteeseen, jossa käteistä rahaa on enää häviävän pieni osuus kaikestaliikkeellä olevasta rahasta. Vain alle kaksi prosenttia. Vasta kun yleisönhallussa ei ole enää lainkaan fyysistä rahaa, pankkijärjestelmäntehokkuus hipoo täydellisyyttä.

42. Seurauksena kertakäyttökulutusyhteiskunta

"Kehittynyt talousjärjestelmämme vaatii, että teemme kuluttamisestakiinteän osan elämäntapaamme, että muunnamme tuotteiden ostamisenja kulutuksen rituaaleiksi, että haemme kuluttamisesta henkistätyydytystä, sekä tyydytystä egollemme (...) Tuotteiden tulee kulua, palaaloppuun, tulla korvatuiksi ja pois heitetyiksi alati kiihtyvään tahtiin."

-- Victor LeBow, 1955 --

1980-luvulla ostettu tietokone toimii vuosien aktiivikäytön jälkeenerinomaisesti vielä tänäkin päivänä, yli 20-vuotta myöhemmin, muttavuonna 2010 kaupasta upouutena hankittu muutaman sadan euronläppäri hajoaa lähes poikkeuksetta kolmen vuoden sisällä ostohetkestä,

72

usein vieläpä juuri takuuajan umpeuduttua, aivan kuin se olisi suunniteltuhajoamaan.

Siinä missä vanhat kuvaputkitelevisiot kestivät ennen vuosikymmeniä,uudet valtavat LCD- tai plasmatelevisiot kestävät korkeintaan muutamiavuosia. Sama kuvio toistuu kodinkoneissa, viihde-elektroniikassa jaoikeastaan kaikissa nyky-yhteiskunnan kulutustuotteissa.

Jos kaksi vuosikymmentä sitten ostit uuden auton, saatoit itse oppiakorjaamaan sitä niin hyvin, ettei sinun tarvinnut koskaan viedä sitäulkopuoliselle korjaajalle. Jos sen sijaan tänä päivänä erehdyt auto-ostoksille, sinua suorastaan kielletään avaamasta autosi konepeltiälisävahinkojen välttämiseksi. Uuden auton omistajana olet pakotettukäyttämään ainoastaan merkkikorjaamojen palveluita ja maksamaanhuikeita vuosittaisia huoltomaksuja pelkästä autosi ajokelpoisuudenylläpidosta.

Autoteollisuus on yli sata vuotta vanha teollisuuden ala. Kun ensimmäisetautot tuotiin markkinoille, ne vaativat jatkuvaa huoltoa ja kestivättoimintakunnossa korkeintaan vuoden. Tätä kautta autojen vuosittaisestahuollon tarpeesta tuli luonnollisella tavalla autoteollisuuden standardi.

Ajan saatossa autoteollisuuden ympärille kasvoi merkkikorjaamoidenhuoltopalveluteollisuus, joka sai elinvoimansa autojen kuluvista osista jaautoissa ilmenneistä vioista. Niinpä sitä mukaa, kun ihmiskunnanluonnontieteellinen ja teknologinen ymmärrys lisäsi auton valmistajienymmärrystä kestävämmistä koneen osista ja materiaaleista, joutuiautoteollisuus laskemaan samassa suhteessa tuotteidensa laatua.

Jos auton huoltovälin standardi on 20 000 kilometriä, tulee kuluvien osienkestää kulutusta luonnollisesti vain 20 000 kilometriä. Kyse ei olekuluttajan tai ympäristön hyödyn maksimoinnista, vaan auto- jahuoltoteollisuuden työpaikoista, sekä tietysti voittojen maksimoinnista.

Markkinoilla on käynnissä jatkuva omituinen ristiriita hyödykkeidenkuluttajien ja hyödykkeiden tuottajien välillä. Siinä missä kuluttajaahyödyttäisi mahdollisimman pitkään, jopa vuosikymmeniä kestävä tuote,joka olisi rakennettu kestävimpien tunnettujen materiaalien jahuoltovapaimman teknologian varaan ja olisi päivitettävissä uudenveroiseksi vain pienin muutoksin, niin tavaran valmistajalle tällaistentuotteiden valmistaminen tarkoittaisi kaikkea muuta kuin järkevääliiketoimintaa. Senpä vuoksi nykypäivänä tuotteen takuuaika määrittääsuoraan myös tuotteen iän. Jokainen päivä, jonka tuote toimii ylitakuuaikansa, lykkää samalla korvaavan tuotteen hankintaa ja tuottaasiten yritykselle laskennallista tappiota. Tuotteen tulee rikkoutuamääräajassa, jotta ihmiselle syntyisi tarve ostaa tilalle uusi korvaavatuote.

73

Jos tuotteet eivät itsestään hajoa käytössä, jäävät ne pian pois muodista,jolloin sosiaalinen paine ajaa ihmiset heittämään vielä täysin kelvollisiahyödykkeitä (esimerkiksi muotivaatteet ja -elektroniikka) kaatopaikoille.Jos näin ei tapahtuisi, olisi se vahingoksi paitsi tuotteita valmistavalleyritykselle, myös pankki- ja valtiojärjestelmälle, jolle maksimaalinenrahankierto tarkoittaa aina lisääntyvää voittoa, talouskasvua jakasvaneita verotuloja.

Koska nykyinen järjestelmämme ei palkitse, vaan päinvastoin rankaiseeyrityksiä, jotka tuottavat kestäviä tuotteita, ihmisillä ei ole minkäänlaistakäsitystä siitä, kuinka kestäviä tuotteet voisivat olla, jos ne todellasuunniteltaisiin kestämään.

Nykyjärjestelmässä tuotteet suoranaisesti jopa suunnitellaan hajoamaanmahdollisimman pian takuuajan umpeuduttua. Kyse on tärkeästä osastanykypäivän teollista suunnittelua. Englannin kielessä tälle on omaterminsäkin: "planned obsolescence", eli suunniteltu hajoaminen, eikä seole mitään muuta, kuin yritysten laillinen tapa ryöstää asiakkaitaan.

Koska valtioiden ensisijainen tarkoitus on tukea maan teollisuutta jaylläpitää siten elinvoimaista talousjärjestelmää, heijastuufinanssimaailman lobbaus suoraan myös poliittiseen tahtoon lyhentäätuotteiden sallittua kestoikää. Voitonmaksimointiin perustuva järjestelmäei lähtökohtaisesti huomioi ihmisen etua.

"EU-komission valmistelema direktiiviehdotus vapauttaisi esimerkiksikodinkoneiden valmistajat virhevastuusta jo kahden vuoden jälkeen. Seheikentäisi suomalaisten kuluttajansuojaa ja kiihdyttäisi suuntausta, jossauusista ja kalliistakin laitteista on tulossa kertakäyttötavaraa...Valmistajat ovat tehneet uusien laitteiden korjauksen vaikeaksi ja kalliiksi.Korjaus vaatii usein konetta ohjaavien piirilevyjen vaihtoa. Näidensaatavuutta taas on rajoitettu ja hintaa osin keinotekoisesti nostettu jopasatoihin euroihin." (YLE:n TV-uutiset 23.9.2009)

Jopa tekstinkäsittelyn kaltaisista perinteisistä tietokoneohjelmista, jotkaovat jo vuosikymmeniä pysyneet perusominaisuuksiltaan lähesmuuttumattomina, julkaistaan vuosittain uudet, usein vanhempienversioiden kanssa keskenään yhteensopimattomat versiot.

Monissa tällaisissa sovelluksissa ei ole tapahtunut mitään sellaistaperustavanlaatuista muutosta viimeiseen kymmeneen vuoteen, mitä eioltaisi voitu hoitaa pelkillä verkosta ladattavalla ilmaisilla päivityksillä niinhaluttaessa. Mutta koska yhtiön tulee pyrkiä maksimoimaan voittonsa jakun ohjelmistoa ei myöskään voi suunnitella hajoamaan itsestäänmääräajan umpeuduttua, täytyy edellinen ohjelmistoversio tehdävanhentuneeksi vuosittain ilmestyvän uuden version myötä.

74

Alati lyhyemmäksi käynyt tuotteiden elinikä tarkoittaa luonnollisesti alatikiihtyvää luonnonresurssien tuhlaamista ja kasvavaa jäteongelmaa.Kohtaamme päivittäin markkinatalouden aikaansaamaa ja ylläpitämäätehottomuutta, mutta meidät on saatu pitämään sitä kaikkea täysinluonnollisena, sen sijaan että ymmärtäisimme, mistä kaikkitodellisuudessa johtuu.

Nykyisen järjestelmän puitteissa tuotteita ei ole kannattavaa suunnitellahelposti päivitettäviksi, saati kestämään vuosikymmeniä tai vuosisatoja,vaikka se teknisesti olisikin mahdollista ja hyödyttäisi ihmisten lisäksimyös ympäristöä. Sen sijaan tuhannet samanlaiset tehtaat ympärimaailman työntävät jatkuvasti ulos tuhansia samankaltaisia kehnostisuunniteltuja ja mahdollisimman edullisista raaka-aineista valmistettujatuotteita.

Jos järjestelmämme perustuisi ihmisten hyvinvoinnin maksimointiintyhjyyttään kumisevan voiton maksimoinnin ideologian sijaan, ei mikäänestäisi esimerkiksi hehkulamppuja palamasta vuosikymmeniä - vainyhden esimerkin mainitakseni. Onhan pisimpään palanut hehkulamppupalanut yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1901 asti, palaen vielä tänäkinpäivänä. Tuotteet kyllä saataisiin kestämään, jos talousjärjestelmämmepalkkiomekanismit muutettaisiin tukemaan rationaalista käyttäytymistäsen sijaan, että rationaalisuudesta rangaistaan.

43. Talouden talvisota

Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun raha irrotettiin jalometalleista jarahasta tuli velkaperusteista. Siinä missä ihmiset vielä kultakannan aikaanpitivät säästäväisyyttä hyveenä, on siitä velkaan perustuvanrahajärjestelmän myötä tullut suoranainen synti. Kun raha on velkaa jahyvinvointi sidoksissa taloudessa liikkuvan rahan määrään, on velanottamisesta tullut lähes isänmaallinen teko.

Kontrolloimaton luonnonresurssien kulutus on globaali ongelma, joka onomiaan lisäämään sekä ihmiskunnan että ympäristön pahoinvointia. Siksionkin paradoksaalista, että nykyisessä talousjärjestelmässämmehyvinvointimme on suoraan sidottu kulutuksemme määrään.

Mitä enemmän kulutamme, sitä nopeammin tuhoamme ympäristöämmeja sitä suuremmaksi ja tuhovoimaisemmaksi kasvaa tulevaisuudessapuhkeava talouskuplamme. Toisaalta kulutuksen tietoinen vähentäminenei sekään ole viisasta, sillä se johtaisi väistämättä lisääntyneeseentyöttömyyteen ja köyhyyteen. Teimmepä siis mitä tahansa, nykyisenrahajärjestelmän puitteissa lopputuloksena on aina ihmisten lisääntynytpahoinvointi. Kyseessä on vaikea järjestelmätason virhe, joka voi ratketa

75

ainoastaan täysin uuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan myötä.

Miksi asialle ei tehdä mitään? Suurin ongelma lienee siinä, että ongelmanmyöntäminen tarkoittaisi koko nykyisen raha- ja talousjärjestelmänkyseenalaistamista. Taloustieteen professorit paljastuisivat vääriksiprofeetoiksi ja kaikki järjestelmää pystyssä pitävät keinotekoisetinstituutiot menettäisivät uskottavuutensa. Siksi valtakunnan virallinentotuus pyrkii vaikenemaan asiasta niin kauan kuin suinkin mahdollista.

Kun talousjärjestelmä lopulta ajautuu väistämättömään kriisiin, nouseekansan keskuudesta johtajia, jotka - sen sijaan että kohtaisivat ongelmanja kyseenalaistaisivat koko kieroutuneen talous- ja rahajärjestelmän -pyrkivät sen sijaan pumppaamaan kuplaan lisää ilmaa, ainoana toivonaanjärjestelmätason romahduksen lykkääminen mahdollisimman kauasepämääräiseen tulevaisuuteen. Sillä ainoa keino, jolla ylivelkaantumisenuhkaa voidaan torjua, on synnyttää järjestelmään lisää velkaa. Ja niinpäkokonaiset kansakunnat piiskataan rynnäköimään luottokortit tanassaostoksille.

Velkaan perustuvassa rahajärjestelmässä vakautta on mahdotonsaavuttaa. Koko järjestelmä perustuu kuplaan ja ainoa tapa estää kuplantyhjeneminen, on pumpata sitä aina vain suuremmaksi siitäkinhuolimatta, että lopputuloksena on joka tapauksessa väistämätön tuho.

"Meillä on valtava urakka torjuessamme ulkopäin vyöryvää taloudentalvisotaa. (...) Jos työpaikka on turvattu ja elämässä ei ole suuriariskejä, tulevat käytettävissä olevat reaalitulot kasvamaan ensi vuonnahuippuvauhtia. Niillä on syytä ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita jasiten pitää kotimaisen talouden pyörät pyörimässä kansainvälisenmyllerryksen ajan. Yksituumaisina ja yhteistyöllä me suomalaiset olemmeennenkin vaikeissa paikoissa pärjänneet. Vain niin me pärjäämmenytkin."

-- Jyrki Katainen blogissaan 19.12.2008, blogikirjoituksen otsikkona:Talouden talvisota --

Jos velkaantuminen ja kuluttaminen on isänmaallista, täytyy velkojenpoismaksun ja säästämisen olla epäisänmaallista. Asiat ja arvostuksetovat muuttuneet perusteellisesti hyvin lyhyessä ajassa. Ihmistenhyvinvointi on sekoittunut keinotekoiseen ja hankalasti ymmärrettäväänfinanssikäsitteiden viidakkoon. Niin monimutkaiseen ja hankalaan, etteisen ymmärtäminen tai hallitseminen onnistu enää pelin ylläpitäjiltäitseltäänkään.

"Perjantai 8. lokakuuta 2008 oli hetki, jolloin kukaan ei osannut jäsentää,mitä tapahtuu ja mistä kaikki johtuu. Pelättiin, että suuri osaeurooppalaisista rahoituslaitoksista kaatuisi kokonaan. Oltiin ihanmuutaman päivän päässä totaalikatastrofista, joka olisi ollut kymmenen

76

kertaa pahempi kuin nykyinen tilanne. Riski pankkijärjestelmänromahdukseen oli suuri. Talouden verenkierto olisi pysähtynytkertaheitolla."

-- Jyrki Katainen, Yle uutiset 08.09.2009 --

Hyvin pian olemme saapumassa siihen pisteeseen, jossa pankki- jatalousjärjestelmämme korruptoituneisuus paljastuu yhä enenevässämäärin myös tavalliselle kansalle. Internetillä tulee olemaan tässäprosessissa ratkaiseva merkitys. Unitilasta herätetyt kansalaiset eivätlopulta enää suostu korruptoituneiden instituutioiden ohjailtaviksi.

On syntymässä sukupolvi, jolle mikään ihmisen synnyttämä keinotekoineninstituutio ei ole lähtökohtaisesti pyhä. Hyvin pian on koittava aika, jolloinihmisen on pystyttävä uudelleenorganisoimaan kokoyhteiskuntajärjestelmänsä, tai vaihtoehtoisesti kuoltava lajina poisyhdessä tasapainottoman nykyjärjestelmän kanssa.

44. Kilpailuyhteiskunta

Wikipedian määritelmä sanalle kilpailu: "Kilpailu on tapahtuma, jossauseat osanottajat pyrkivät pääsemään sovittuun kohteeseenmahdollisimman nopeasti tai taidokkaasti, taistellen toisiaan vastaan".Sovittuun kohteeseen pääseminen tarkoittaa maalia. Kilpailun voittaa se,joka pääsee ensimmäisenä maaliin. Tieto maalin olemassaolosta motivoikilpailijaa. Kilpailu ilman maalia ei ole kilpailu. Kilpailu ilman maalia onpelkkää tavoitteetonta ponnistelua.

Kilpailun voittaminen tarkoittaa kanssakilpailijoiden kukistamistaannettujen pelisääntöjen puitteissa. Markkinataloudessa kilpailunvoittanutta tuotantoyksikköä kutsutaan monopoliksi. Kiinnostavaksi asiantekee se, että vapaan kilpailun markkinataloudessa monopoli on estettylailla. Ja tämä on vain yksi markkinataloudelle tyypillisistä paradokseista.

Kilpailuyhteiskunta motivoi kansalaisiaan sillä samalla mekanismilla, jollakepin päähän sidottu porkkana motivoi aasin liikkumaan eteenpäin.Riippumatta tehdyn työn määrästä, porkkana pysyy ikuisesti sekä aasinettä ihmisen tavoittamattomissa. Markkinatalouden tarkoitus ei ole etsiävoittajia. Sen ainoa pyrkimys on ylläpitää kilpailua.

Koska kilpailu tähtää aina voittamiseen, mutta monopolin estävälainsäädäntö estää maaliin pääsyn, ovat yritykset taipuvaisiahakeutumaan monopolia lähinnä olevaan kilpailuasetelmaan, joka lainsallimissa puitteissa maksimoi voiton. Oligopoli on monopolista seuraava,ensimmäinen laillisesti hyväksytty kilpailuasetelma, jossa muutama suuriyritys hallitsee suvereenisti jonkun tietyn hyödykkeen tuotantoa. Tämän

77

asetelman pitäisi talousteoreetikkojen laskelmissa johtaa vapaaseenkilpailuun ja kuluttajan hyötyyn, mutta voiton maksimointiin perustuvassatalousjärjestelmässä se tarkoittaa sen sijaan käytännössä aina hiljaistakartellia.

Oligopolin muodostama hiljainen kartelli on kuin ennalta määrätty show-painiottelu. Riittää, että yleisölle luodaan vaikutelma kovasta kilpailusta.Koska markkinatalous perustuu voiton maksimointiin, oligopolissa kaikillesen piiriin kuuluville yrityksille on kannattavinta muodostaa hiljainenkartelli, jossa suurimmat yritykset jakavat markkinat keskenään japyrkivät siten välttämään liian rajua keskinäistä kilpailua. Hiljaisenkartellin keinoin yritykset pystyvät keskimäärin 20% suurempaantulokseen, kuin mihin he pääsisivät ilman vastaavaa järjestelyä(Wikipedia).

Jos joku uusi tulokas yrittää vallata markkinaosuutta, kartelli kiristääyhteisellä sopimuksella hinnoitteluaan ja pudottaa yhteisvoimin uudentulokkaan ulos markkinoilta. Kun ulkopuolinen uhka on torjuttu, hinnatpalautetaan alkuperäisille tasoilleen. Markkinatalous ja vapaa kilpailutoimivat käytännössä vain talousteoreetikkojen laskelmissa. Järjestelmäperustuu voiton maksimointiin ja sen se lopulta myös aina tekee lainhengestä tai moraalisäännöistä riippumatta.

Taloustieteen suurin ongelma on sen pyrkimys yksinkertaistaamahdottoman monimutkaista asiaa, ihmisen kulutuskäyttäytymistä,keinotekoisen rahatalouden maailmassa. Se puhuu abstraktistamaailmasta, jota ei ole olemassa muualla kuin talousviisaiden omissamielissä. Tuloksena on teoria, joka ei ole paljon muuta kuin sisäisestijohdonmukainen.

45. Rahajärjestelmän ja reaalimaailman yhteentörmäys

Ikuiseen kiihtyvään kasvuun perustuva raha- ja talousjärjestelmämme onutopiaa. Lähihistorian ei pidä antaa sumentaa perspektiiviä, saati tervettäjärkeä. Kuka tahansa voi ymmärtää, ettei ikuiseen kiihtyvään kasvuunperustuva järjestelmä voi perustua rajallisella maapallollamme mihinkääntasapainoiseen saati kestävään.

Jos emme tyystin tuhoa itseämme ja tulevaisuuttamme tässärahajärjestelmän kierouttamassa pelissä, tulevat jälkipolvettarkastelemaan aikaamme suuren huvittuneen hämmennyksen vallassa.Epäuskoisena he tulevat katsomaan uusintoja sellaisista rahan ympärilläpyörivistä televisiosarjoista kuten Diili, Haluatko miljonääriksi taiLottoarvonta. Meidän silmissämme aivan tavallisilta vaikuttavattelevisiouutiset tulevat näyttäytymään terveen arvomaailman omaavanihmisen silmissä suorastaan perversseiltä. Valitettavasti me kaikki

78

olemme sukeltaneet niin syvällä kieroutuneiden arvojen maailmaan,ettemme näe nälänhädässä, sodassa, asunnottomuudessa taiasevarustelussa mitään kummallista. Pelkästä tottumuksesta tyydymmemaailmaan, joka on todellisuudessa kaikkea muuta kuin tyydyttävä.

Epäuskoisina tulevat sukupolvet meidän jälkeemme ihmettelemäännykyihmisten naivia luottamusta valtaeliitin käymien sotien oikeutukseen.Toisaalta ikuisen kasvun ideologiaa ja markkinatalouden ihanuuttapaasaavia poliitikkoja he tarkastelevat yhtä tyrmistyneinä, kuinnykyihminen, joka kuuntelee 1930-luvulla nauhoitettuja puheita natsi-Saksan johtajilta. Kuinka ihmiset saattoivatkaan olla niin sokeita? Heidänon vaikea ymmärtää sotien, köyhyyden, työpakon ja nälänhädänmaailmaa, jossa valheet ja ihmisten keskinäinen epäluottamus olivatluonnollinen ja päivänselvä osa maailmanjärjestystä, mutta johon ihmisetsiitä huolimatta ilman vastarintaa alistuivat.

Kuten jo aiemmin olen todennut, ihmismieli voi tuskin kehittää mitäänniin järjetöntä yhteiskunta- ja arvojärjestelmää, etteikö ikuistamiellyttämisen tarvetta poteva ihmisyksilö voisi sitä omaksua jasisällyttää sen periaatteet oman käyttäytymisensä ohjenuoraksi. Näin ontapahtunut historiassa kerta toisensa jälkeen. Näin tapahtuu juuri tälläkinhetkellä.

Yhteistä ja varsin lohdullista näille kaikille reaalimaailmasta jakorkeammasta oikeudenmukaisuudesta (divine justice) poikkeavilleyhteiskuntaideologisille ajatuspieruille on se, ettei mikään ihmisen luomakeinotekoinen instituutio voi koskaan olla ikuinen.

Vasta kun yhteiskunta on rakennettu niin sanottujen ajattomientotuuksien varaan, voi ihmisten keskuuteen syntyä jotain kestävää. Jotainsellaista, jonka ylläpitämiseen ei tarvita poliiseja, lainsäädäntöä taiarmeijoita. Valitettavasti meidän vain on opittava läksymme kantapäänkautta. Meillä ei ole muuta opettajaa kuin omat kokemuksemme. Elämmeihmiskunnan puberteettivaihetta.

Kaikesta nykyjärjestelmälle tyypillisestä arvojen rappiotilasta huolimattamaailmassa on yhä silti totuuksia, jotka eivät vanhene koskaan. Ehkäpäjuuri seuraava globaali kriisi laukaisee ihmiskunnan sosiaalisen evoluutionseuraavan vaiheen, jonka perustavalaatuisin oivallus tulee olemaanyhteistyön, jakamisen, avoimen lähdekoodin, tasapainon, rauhallisenyhteiselon, yltäkylläisyyden, vapaan saatavuuden, vapaan ajattelun,rakkauden ja ykseyden ylivertaisuuden oivaltaminen verrattunakilpailuun, patentteihin, tekijänoikeuksiin, epätasapainoon, sotaisuuteen,niukkuuteen, omistusoikeuteen, byrokratiaan, vihaan javastakkainasetteluun.

Ehkäpä juuri velkaperusteisen rahajärjestelmän romahdus saa aikaansen, mistä kaikkien valtauskontojen suuret filosofit ovat kaikkina aikoina

79

puhuneet ja mitä minä tässä kirjassa tarkoitan puhuessaniresurssipohjaisesta talousjärjestelmästä. Tosiasia on, ettei ihmiskunta voiselvitä muuten kuin toimimalla ympäristönsä kanssa täydellisessätasapainotilassa. Kaikki muu kuin täydellinen tasapaino on todellistautopiaa.

Ennen pitkää tämä vuosikymmenten saatossa jättimäiseksi puhallettukupla tulee puhkeamaan samalla tavoin kuin kaikki muutkin valhettapalvelevat ja totuutta vääristelevät keinotekoiset valtainstituutiot.

Tosiasia on, että koko globaali maailmantaloutemme on käytännöllisestikatsoen konkurssissa. Globaali velkaan perustuva rahajärjestelmä onluonut omien mekanismiensa kautta niin paljon kumulatiivista velkaa, ettäsen paino tukahduttaa alleen kaikki elvytysyritykset, jotka tragikoomisestiperustuvat niin ikään korolliseen ja maksettavaksi erääntyväänvelkarahaan.

Koko globaalin velkaan perustuvan rahajärjestelmän romahdus onalkanut. Kukaan ei tiedä koska ja kuinka tilanne kärjistyy, kuinka kauanse kestää tai mitä siitä seuraa, mutta varmaa on, että kohtalokas luisukohti mittavaa järjestelmätason muutosta on parhaillaan käynnissä.

Romahdus ei tule tapahtumaan yhdessä päivässä, vaan ilmeneepikemminkin tasaisena, mutta jatkuvana luisuna kohti alati kasvavaaympäristön ja ihmisten pahoinvointia. Tämän tosiasian oivaltaminen eiedellytä muuta, kuin perusteellista ja totuudenmukaista ymmärrystänykyisestä velkaan perustuvasta talousjärjestelmästämme.

Mutta olipa tuleva rahajärjestelmän kriisi kuinka paha tahansa, ei sekuitenkaan vie maapallon resursseja mihinkään. Reaalimaailma jaihmisten ylläpitämä keinotekoinen rahatalousjärjestelmä, ovat kaksitoisistaan irrallista käsitettä.

Paljon vakavampi ja todellisempi ongelma, kuin keinotekoisenrahajärjestelmän romahtaminen, tulee olemaan hyvin piankonkretisoituva rajallisten resurssien, kuten öljyn, niukkuus.

46. Peak oil - öljytuotannon huippu

Maaöljy on teollisen maailman ylivoimaisesti tärkein yksittäinenuusiutumaton luonnonresurssi, joka näyttelee merkittävää osaa läheskaikessa nyky-yhteiskunnan teollisessa tuotannossa. Öljyä käytetäänsuoraan joko teollisen tuotannon energianlähteenä, osanatuotantoprosessia tai ainesosana teollisen tuotannon lopputuotteissa(esimerkiksi muoveissa).

80

Fossiilisena hiilivetynä öljy on ehtyvä luonnonvara. Öljy on syntynytmaapallolle miljoonia vuosia sitten maankuoren alle joutuneestaorgaanisesta materiasta, joka valtavan kuumuuden ja paineenalaisuudessa kehittyi ajan saatossa öljyksi ja maakaasuksi.

Öljy on merkittävässä osassa lähes kaikkia nyky-yhteiskunnassa itsestäänselvyytenä pidettyjä kulutustuotteita aina hammastahnastamuovikasseihin. Myös kaikki nykyajan ruuantuotanto, liikenne jayhteiskunnan infrastruktuuri ovat täysin riippuvaisia öljystä. Öljy on ajansaatossa muodostunut jokaisen teollisen yhteiskunnan tärkeimmäksitukipilariksi.

Öljyriippuvaisuutemme kokonaisvaltaisuutta on vaikea käsittää. Siinävaiheessa, kun öljyn tuotannon maksimi on ohitettu, ja öljy muuttuu yhäniukemmaksi resurssiksi, kallistuu yhteiskunnassamme moni muukin asia,kuin pelkkä bensiini.

Jos käyttämämme hyödykkeet eivät ole suoraan tehty öljystä, on öljyäsuurella todennäköisyydellä käytetty ainakin tuotannon jossain vaiheessa.

Ehkä merkittävimpänä öljyintensiivisenä teollisuuden alana, jota harvoinosataan yhdistää öljyn kulutukseen, on maatalous ja ruuan tuotanto.Maaseudun työkoneiden käyttämä öljy on vain murto-osaruuantuotantoon vaadittavasta kokonaiskulutuksesta. Kokonaiskuva öljynkulutuksesta maataloudessa muodostuu siitä kokonaisvaltaisestaymmärryksestä, että myös lannoitteiden ja kasvinsuojelu-aineidenvalmistuksen, sekä sadetuksen ja oikeastaan aivan kaiken nykyaikaisenteollisen viljelyteknologian perusta lepää öljyssä. Siksi kohonnut öljynhinta nostaa välittömästi myös ruuan hintaa.

Öljy on yksittäisistä resursseista ehdottomasti tärkein teollisenyhteiskunnan toiminnan edellytys. Nimenomaan öljy tehomaatalouden jateknologian voimanlähteenä on mahdollistanut viime vuosikymmeninäkoetun väestöräjähdyksen ja väestömäärän lähes pystysuoran nousun.

Vuonna 2007 kaupunkilaisten määrä ylitti ensimmäistä kertaamaailmanhistoriassa 50 prosentin rajan. Joka toinen planeettammeihminen asuu nykyisin siis kaupungeissa. Samalla se tarkoittaa sitä, ettänoin 3,5 miljardia ihmistä elää keinotekoisessa ympäristössä, täysinirrottautuneena luonnosta. Näistä ihmisistä vain hyvin harva on enääkykenevä kasvattamaan itse oman ruokansa.

Niin kauan kun öljy on halpaa ja sitä on runsaasti saatavilla, yhteiskunnanruuantuotanto, infrastruktuuri ja ihmisten kohtuullinen hyvinvointi ovattyydyttävästi turvattuja. Mutta mitä tapahtuukaan öljyn varaanrakennetuille yhteiskunnille ja ihmisten hyvinvoinnille siinä vaiheessa, kunöljy muuttuu enenevässä määrin niukaksi resurssiksi, eikä korvaavaaenergianlähdettä ole tarjolla?

81

Lukuisten asiantuntija-arvioiden mukaan 1970-luvulla laajasti oivallettu jatuolloin valtaisaa kohua nostattanut öljytuotannon huippu ohitettiinkaikessa hiljaisuudessa muutama vuosi sitten. Muun muassa arvostettuThe Economist lehti arvioi, että globaali öljyntuotannon huippusaavutettiin kesällä 2007, minkä seurauksena öljyn barreli hinta kohosi1,5 vuodessa 50 dollarista lähes 150 dollariin ja että vasta globaalitalouslama kykeni viivyttämään todellisen öljykriisin puhkeamistamuutamalla vuodella.

Kun puhumme öljytuotannon huipusta, puhumme samalla väistämättämyös yhteiskunnan hyvinvoinnin huipusta.

Öljytuotannon huippu ei tietenkään tarkoita sitä, että öljy olisi yhtäkkiäkokonaan loppumassa maailmasta. Huipun saavuttamisen jälkeen öljyävain on saatavilla vähemmän. Kun miljardit ihmiset muun muassaAasiassa kasvattavat jatkuvasti elintasoaan ja kulutustaan, tarkoittaaöljyntuotannon huippu reaalimaailman ja kuplatalouden väistämätöntäyhteentörmäystä.

Mitä huonommin öljyteollisuus pystyy vastaamaan alati lisääntyvään öljynkulutukseen, sitä kalliimpaa öljystä tulee ja sitä harvemmalla ihmiselläsen käyttöön on varaa. Kuten aiemmin jo mainitsin, öljyn niukkuus eikoske yksin vain bensiinin hintaa, vaan heijastuu suoraan myös monienmuiden hyödykkeiden, kuten ihmisten välttämättömyyshyödykkeidenhintoihin. Muun muassa ruuan hintaan.

Öljyn niukkuus on tulevaisuudessa täysin väistämätöntä. Jos oletammeöljyn tuotannon maksimin saavuttaneen huippunsa vuonna 2007, onvuosi 2010 jo kolmas vuosi, jolloin vuotuinen globaali yhteenlaskettuöljyntuotanto on ollut laskussa. Kuinka tämä käytännössä heijastuuarkielämäämme?

Jos talouskupla saadaan vielä puhallettua ylös nykyisestä taantumastaan,tulee talouskasvu törmäämään jatkossa yhä vain aikaisemmin öljynniukkuuden aiheuttamaan umpikujaan. Käytännössä kaikki tämätarkoittaa sitä, että öljyyn perustuva hyvinvointimme on vuodesta 2007lähtien ollut tasaisessa sahaavassa laskussa yhdessä laskevanöljytuotannon kanssa, eikä tämä laskusuhdanne lopu ennenkokonaisvaltaista järjestelmätason muutosta, jonka lopputuloksena onnykyisen velkaan perustuvan rahajärjestelmän ja ikuiseen kasvuunperustuvan talousjärjestelmän totaalinen romahdus.

Ihmisillä, jotka asuvat planeetan köyhimmillä ja kuivimmilla alueilla, eipian ole enää varaa polttoaineeseen, jolla käyttää työkoneita,puhumattakaan lannoitteiden hankinnasta tai paljon polttoainettavaativasta kasteluveden pumppaamisesta kuiville viljelysmaille.Lopputulos on aina sama. Öljyn hinnan nousu tulee väistämättä

82

heijastumaan globaaliina nälänhätänä, jonka media todennäköisestiyhdistää niin sanottuun ilmastonmuutokseen, vaikka todellisuudessa syyon yhä niukemmaksi ja kalliimmaksi käyvästä rajallisestaluonnonresurssista, öljystä.

Miksi poliittinen ja taloudellinen eliitti ei sitten puhu asioista niiden oikeillanimillä? Ehkä he eivät tahdo uskoa? Ehkä asiaa on jopa mahdoton uskoa?Asian julkinen myöntäminen kyseenalaistaisi välittömästi koko nykyisenvaltaeliitin ylläpitämän virallisen totuuden koko maailman toiminnasta.

Meidän tulee herätä todellisuuteen nopeasti. Reagointiaikaa onkäytössämme vain rajallisesti. Ne uusiutumattomat resurssit, joitamaapallolla vielä on jäljellä, tarvitaan globaalin järjestelmätasonmuutoksen polttoaineeksi.

Yhdysvaltalainen geofyysikko Marion King Hubbert puhui näkyvästi öljyntuotannon maksimista sekä rahajärjestelmämme irrationaalista luonteestajo 1970 - 1980 -luvuilla. Yksi hänen kuuluisimmista tutkimuksistaankäsitteli juuri tätä rahan ja resurssien välistä ristiriitaa, josta seuraavassalyhyt katkelma.

"Maailman nykyinen teollinen sivilisaatio on kahden yhtäaikaisenuniversaalin, päällekkäisen ja yhteen sopimattoman aatesuuntauksenhalvaannuttama: neljän viime vuosisadan aikana kertynyt ymmärrysmaterian ja energian ominaisuuksista ja keskinäisistä suhteista; sekäniihin liittyvä, esihistoriallisen syntyperän omaava rahan kulttuuri."

...

"Asuessani 1930-luvulla New Yorkissa , minulle aukeni aitiopaikka suurentalouslaman seuraamiseen. Voin vakuuttaa, että kokemus oliäärimmäisen opettavainen. Pysäytimme kokonaisen maan toiminnanpelkistä rahataloudellisista syistä. Meillä oli kaikki työvoima ja enemmänkuin tarpeeksi raaka-aineita. Siitä huolimatta pysäytimme kaiken...Olemme keskellä ihmiskunnan yhteiskunnallisen evoluution kriisiä. Se onainutlaatuinen sekä inhimillisestä että geologisesta perspektiivistätarkasteltuna. Mitään tällaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin,eikä mitään tällaista tule koskaan tapahtumaan tämän jälkeen. Luonnonraaka-aineet ovat louhittavissa vain yhden kerran. Voimme pumpata japolttaa maankuoren öljyn ainoastaan kerran. Hyvin pian kaikki öljy onkäytetty loppuun ja kaikki metallit louhittu ja hyödynnetty. Tämä tuleetarkoittamaan ihmiskunnan katastrofia, mutta meillä on jo olemassakaikki suunnan muutokseen tarvittava teknologia. Ainoa asia mitä meidäntulee tehdä on uudistaa kulttuurimme ja löytää vaihtoehto rahalle. Meidänei tarvitse aloittaa urakkaa nollasta. Meillä on käytössämme kaikkitekninen tietämyksemme. Meidän tarvitsee ainoastaan toteuttaa se kaikkikäytännössä. Vielä toistaiseksi voimme toteuttaa muutoksen suhteellisenhelposti, mutta nykyhetkelle tyypillinen joustavuus ei ole ikuista, vaan on

83

vähenevä ajan saatossa. Katastrofin välttäminen on mahdotonta,ellemme vakauta yhteiskuntaamme. Tämä edellyttää kahdenkulttuurillemme keskeisen perusarvon hylkäämistä. Ikuisen talouskasvunidean on mentävä yhdessä työetiikkamme kanssa. Mahdollisuuksienikkuna on yhä avoinna edessämme, mutta se pienenee jatkuvasti ajankuluessa. Luultavasti asiat tulevat kuitenkin huononemaan vielä rutkasti,ennen kuin ne voivat alkaa parantua."

-- Marion King Hubbert 1981 - Two Intellectual Systems: Matter-energyand the Monetary Culture --

Jälkikäteen voimme todeta, että vaikka ongelman realisoituminen onkinhiukan viivästynyt, ei itse ongelma ole kadonnut mihinkään.

Erityisen havainnollistavaa tämä öljyn tuotannon maksimin tutkiminen onsilloin, kun tarkasteluperspektiiviä laajennetaan ihmiskunnan historian 10000 vuotiselle aikajanalle. Vasta riittävän pitkällä aikajanalla tarkasteltunaöljyn tuotannon ajanjakso näyttäytyy siinä merkityksessä, jossa kaikkiense tulisi ymmärtää. Kun puhumme öljystä, puhumme yhdestä hyvinlyhyestä välivaiheesta koko ihmiskunnan historiassa. Kyse onmitättömästä parin sadan vuoden pyrähdyksestä, jonka jälkeen kaikki öljyon käytetty loppuun ja ihmiskunnalle koittaa taas paluu aikaan ilmanöljyä.

47. Instituutioiden ongelma

"Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta... Ahneus ja pelkosynnytetään ja niitä ylläpidetään niukkuutta luovan rahajärjestelmänavulla... Me voimme tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaakaikille...mutta liikkeellä ei selvästikään ole riittävästi rahaa maksaa sitäkaikkea. Niukkuus on sisäänrakennettuina kansallisiinrahajärjestelmiimme. Itse asiassa, keskuspankkien työ on luoda jaylläpitää valuutan niukkuutta. Tämän suora seuraus on, että joudummejatkuvasti taistelemaan toinen toisiamme vastaan pysyäksemmehengissä."

-- Bernard Lietar - Euroopan Unionin rahajärjestelmän suunnittelija --

Rahajärjestelmä ruokkii ahneutta ja pahuutta. Ihmiset jotka väittävätihmisen olevan luontaisesti ahne ja paha, viittaavat niin sanoessaanihmiskunnan kirjoitettuun historiaan muistamatta samalla, että kokokirjoitettu ihmiskunnan historia on itse asiassa rahan historiaa.

Raha on kaikkina aikoina tarjonnut palkinnon ihmisten kieroutuneellekäytökselle. Taloustiede on uskonto siinä missä mikä tahansa uskonto.Esimerkiksi kristinuskoon verrattuna taloususkonto ylläpitää itseään

84

täysin samankaltaisin olettamuksiin perustaen - vieläpä toinen toistaantukien. Siinä missä kristityt lähtevät olettamuksesta, että ihminen onluontaisesti syntinen ja paha, taloustieteilijät puolestaan perustavatoppirakennelmansa ihmisen ahneuden varaan.

Taloustieteilijän mukaan luontaisesti ahneelle ihmiselle ainoa oikearesurssienhallintajärjestelmä on ahneuteen perustuva markkinatalous.Löytääkseen pelastuksen syntiselle sielulleen, luontaisesti ahneen japahan ihmisen tulee kääntyä kirkon puoleen. Valtio puolestaan tukeeomalta osaltaan sekä kirkkoa että pankki- ja rahajärjestelmää. Raha,kirkko ja valtio ovat kaikkina aikoina muodostaneet valtaeliitin pyhänkolmiyhteyden, saaden aikaan mitä hirvittävämpiä inhimillisiäkatastrofeja.

Uskonto-instituutioiden läksyt opittiin Euroopassa pimeän keskiajan jaristiretkien muodossa. 1900-luku puolestaan keskittyi oppitunteihin valtio-instituutioiden rikoksista. Nyt parhaillaan olemme saamassa perusteellistaoppituntia raha-instituutiolta. Ehkäpä juuri tämä kolmivaiheisenkoulutusohjelma valmistaa ihmiskuntaa kohti kokonaan uuttayhteiskunta- ja arvojärjestelmää?

Se mikä kaikille näille keinotekoisille instituutioille on luonteenomaista, onihmisten ongelmakäyttäytymiseen sopeutuminen ja niiden varaanrakentaminen. Ongelmalähtöinen yhteiskuntajärjestelmä saa ravintonsaihmisten pahoinvoinnista. Niin poliitikot, kirkonmiehet kuin pankkiiritkinhyötyvät ihmisten ongelmista. Kaikki nämä instituutiot rakentuvatongelmien varaan. Ilman ongelmia ei olisi tarvetta instituutioille. Siksikieroutuneen ihmiskäytöksen todellisia syitä ei tahdota ryhtyä etsimään,eikä ongelmien aiheuttajia poistamaan, sillä samalla syötäisiin perustaainstituutioiden itsensä alta. Nämä instituutiot perustavat olemassaolonoikeutuksensa ihmisolennon luontaiseen pahuuteen ja ahneuteen. Japäällisin puolin kaikki todella näyttää myös pitävän paikkansa, silläpahuuteen ja ahneuteen perustuvassa yhteiskunnassa ihmisen todellatäytyy olla paha ja ahne selvitäkseen. Näin instituutiot ylläpitävät itseitseään.

Kuten on tullut jo todettua, koko rahajärjestelmä perustuu rahankeinotekoisesti synnytettyyn niukkuuteen, mikä itsessään aiheuttaavaltavia yhteiskunnallisia ongelmia. Kirkonmiesten ja taloustieteilijöidenon helpompi ylläpitää kansan käsitystä ihmisen luontaisesta ahneudestaja pahuudesta, kuin tehdä itsensä työttömäksi nostamalla esiin rahantodelliselle luonteelle tyypilliset ongelmat ja ryhtyä vaatimaaninstituutioiden lakkauttamista. Siksi todellinen muutos on tulevaperinteisten instituutioiden ulkopuolelta. Oman asemansa korruptoimavaltaeliitti ei tule meitä koskaan pelastamaan.

Suunniteltaessa ihmiskunnan resurssienhallintajärjestelmää, valtaeliitilläon vuosituhansien ajan ollut tarjolla vain kaksi vaihtoehtoa. Kyse on aina

85

ollut resursseista ja resurssien puitteissa pelin henki on aina perustunutjoko pahuuden tai ahneuden varaan. Suuri kysymys onkin siis aina ollut;leikitäänkö sotaa vai rahajärjestelmää? Molemmat näistä järjestelmistätaistelevat ihmisen luontaisia palkkiomekanismeja vastaan ja ovatperusluonteeltaan yhtä keinotekoisia, primitiivisiä ja ihmisvihamielisiä.

Talousoppinut voi joululahjoja ostaessaan miettiä hiljaa mielessään,kumpi mahtaa antaa hänelle itselleen paremman henkisen hyvinvoinnin -antaminen vai ahnehtiminen?

Kumpi lopulta onkaan palkitsevampaa, hyvän vai pahan olontuottaminen? Uskallan väittää, että ihmisen luontaiset palkkiojärjestelmättukevat anteliaisuutta ja hyvyyttä. Hyvää tekevä ihminen saa välittömänpalkinnon henkisen hyvinvoinnin muodossa, mutta erilaistennykymaailmaan pesiytyneiden vääristyneiden ja keinotekoistenarvojärjestelmien seurauksena ihmiset ovat jatkuvasti pakotettujakieroutuneeseen käytökseen. Kieroutunut käytös puolestaan johtaahenkiseen pahaan oloon, stressiin, masentumiseen ja edelleen muihinongelmiin, kuten päihteiden käyttöön jne.

Pahuus ei ole ihmiselle yhtään sen luonnollisempaa kuin ahneuskaan. Ei,vaikka papit ja talousteologit niin väittäisivätkin. Jos pahuus olisiluonnollista, sodasta kotiutuneet veteraanit tuskin masentuisivat,heräilisivät yöllä painajaisiin tai tekisivät keskimääräistä enemmänitsemurhia. Jos talousoppineiden ja pappien väitteet ihmisten luontaisestaahneudesta ja pahuudesta pitäisivät paikkansa, tappamisen jaahnehtimisen tulisi tuottaa ihmisille syvää mielenrauhaa jaylitsepursuavaa onnea. Nälkään kuolevien lasten tukahtuneen itkun jatuskissaan kituvien, kuolevien ihmisten tulisi tuottaa sivusta seuraajilleaitoa iloa, hyvää mieltä ja onnen tunnetta.

Kaikki me sisimmissämme tiedämme, ettei tämä ole totta. Ihminen ei oleluontaisesti paha eikä ahne. Sen sijaan jokaisessa ihmisessä onsisäsyntyinen palo kohti suurempaa luovuutta, suurempaa tietoa,suurempaa älykkyyttä, suurempaa kauneutta, suurempaa totuutta jasuurempaa rakkautta. Jos ihminen toimii näitä arvoja vastaan, hän tekeeniin joko kieroutuneen palkkiojärjestelmän puitteissa tai sitten hän ontodennäköisesti joutunut itse kokemaan vääryyttä omassa elämässään.Kieroutunut yhteiskunta tuottaa kieroutuneita kansalaisia.

Pahuus, kieroutuneisuus ja korruptio ei ole yksittäisissä ihmisissä. Se onsisällä instituutioissa, jotka synnyttävät palkkiojärjestelmän tukemaanvääristynyttä käytöstä. Olemme ympäristömme muovaamia.Järjestelmässä, jossa toisten ihmisen kärsimys ja puute näkyvät suoraantoisten ihmisen hyvinvointina, ei ole sijaa empatialle. Mikään eimaailmassa muuttuisi, vaikka kaikki politiikan ja finanssimaailmanvaikuttajat vaihdettaisiin uusiin, niin kauan, kun peli itsessään säilyisimuuttumattomana. Kun yksi ihminen otettaisiin pois, nousisi joku toinen

86

välittömästi hänen tilalleen. Tarvitsemme järjestelmätason muutoksen.Voittoon perustuva talousjärjestelmä maksimoi aina lähtökohtaisesti vainvoiton. Ihmisten hyvinvointi syntyy tämän prosessin sivutuotteena, jossyntyy lainkaan.

48. Ihmisistä eläimiä

Kilpailuun perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää puolustetaan useinluonnollisena muun muassa siitä syystä, että myös eläimet ovatluonnossa jatkuvassa eloonjäämiskamppailussa keskenään. Perustelu onsiinä mielessä osuva, että ihmisten tavoin myös eläimet elävät jatkuvassaniukkuudessa. Mutta siinä missä eläinten niukkuus on luonnollista,ihmisten niukkuus on nykyteknologian maailmassa täysin keinotekoista jatarkoituksellisesti aiheutettua - ainakin vielä toistaiseksi.

Elämme niukkuudessa vain ylläpitämämme rahajärjestelmän vuoksi.Meillä on käytössämme kaikki tieteellinen edistys ja teknologia, jollavoisimme vapauttaa itsemme näistä niukkuuden kahleista. Meidän eitarvitsisi elää kuin eläimet.

Hitlerin, Stalinin tai Maon rikokset ihmiskuntaa vastaan ovat pieniätihutöitä sen rinnalla, mitä velkaan perustuva rahatalous ja siitäväistämättä seuraava keinotekoisesti aiheutettu köyhyys, puute jaeriarvoisuus aiheuttavat maailmassa joka päivä.

Nykyjärjestelmä on saanut uskoteltua ihmisille, että lukuisat toisiaanvastaan kilpailevat, keskenään vihamieliset ryhmittyvät, muodostaisivatpohjan hyvinvoinnille ja tasapainoiselle yhteiskunnalle. Että jatkuvankilpailun, ahneuden ja itsekkyyden kautta jotenkin kummallisestimaksimoisimme samalla oman hyvinvointimme..

Kilpailu tuottaa vain harvoja voittajia ja lukuisia häviäjiä, ylläpitäenihmisten välisiä jännitteitä ja epätasa-arvoa.

Jos kilpailun tarve on ihmisille välttämätöntä, tämä tarve voidaan saadatyydytetyksi muutenkin, esimerkiksi erilaisten urheilulajien muodossa.Mutta se, että vaihdon välineestä itsestään luodaan niukka resurssi, jokasynnyttää keinotekoisen eloonjäämistaistelunvälttämättömyyshyödykkeistä sillä seurauksella, että kymmenet tuhannetihmiset kuolevat päivittäin nälkään tai aliravitsemuksesta johtuviinsairauksiin - se on pelkästään primitiivistä ja brutaalia.

Järjestelmä tässä muodossaan ei hyödytä ketään, ei edes vallassa olevaaeliittiä, vaikka he virheellisesti saattavat toisin uskoakin. Myös he ovattietämättään saman järjestelmän uhreja. Niin kauan kun kaduilla kulkee

87

sairaan järjestelmän alistamia ja nöyryyttämiä ihmisiä, ei kukaan oleturvassa - ei edes valtaeliitti itse.

"Älkää vihatko alistajianne. Myös heidät tulee vapauttaa, aivan kutensinutkin"

-- Mahatma Gandhi --

49. Ikuisen kasvun paradoksi

Kun maailmantalous kasvaa kolmena peräkkäisenä vuonna tasaisessasarjassa vaikkapa 1%, 1% ja 1%, siitä syntyvä graafinen esitys ei olekulmakertoimeton suora viiva, kuten mediassa usein annetaan ymmärtää.Sen sijaan kiipeämme yhä vain korkeammalle jo vuosisatojaeksponentiaalisesti kasvaneella käyrällä. Samalla tavoin myös inflaatiokasvaa kiihtyvästi, joten rahan arvo on alati kiihtyvässä syöksyssä.

Talouskasvun, kulutuksen ja inflaation kuvaaminen tasaisena on medianluoma keino, jolla ylläpidetään mielikuvaa vakaudesta, vaikkatalousjärjestelmämme on todellisuudessa kaikkea muuta kuin vakaa.Todellisuuden esittäminen totuudenmukaisesti eksponentiaalisena,kiihtyvästi kasvavana käyränä, voisi näyttää yleisön silmiin liian hurjalta.Se voisi aiheuttaa laajaa järjestelmän kestävyyden kyseenalaistamista,niin kuin ehdottomasti tulisikin tapahtua.

"Ihmiskunnan suurin vajavaisuus on kykenemättömyytemme ymmärtääeksponentiaalinen funktio."

-- Albert A. Bartlett, fyysikko --

Nykyisenkaltainen talousjärjestelmämme vaatii ikuista, alatilakkaamatonta kasvua pysyäkseen hengissä. Ikuinen kasvu ei kuitenkaanvoi olla mahdollista rajallisten resurssien maailmassa. Asiasta ei synnyedes keskustelua tiedemaailmassa - niin itsestään selvästä asiasta onkyse. Silti mikään ei muutu, sillä se mitä lopulta vaadittaisiin, olisi kokoraha- ja talousjärjestelmän kyseenalaistaminen. Tätä pidetään yleisestikuitenkin täysin mahdottomana ajatuksena. Valitettavasti se on lopultakuitenkin ainoa todellinen vaihtoehto, mikäli tavoitteenamme on aidostikestävä ja elinkelpoinen ympäristö, sekä kestävälle pohjalle rakennettuihmiskunnan hyvinvointi. Kaikki muu kuin tasapaino on utopiaa.

"Hänen, joka väittää eksponentiaalisen kasvun voivan olla ikuistarajallisessa maailmassa, täytyy olla joko hullu tai ekonomisti"

-- Kenneth Boulding, ekonomi --

88

50. Ihmiskunnan massahypnoosi

Rahaa ja ikuiseen talouskasvuun perustuvaa talousjärjestelmää ei voidaselittää järjellä. Mitään, mikä on niin selkeällä tavalla epätasapainossa jaristiriidassa reaalimaailman tosiasioiden ja ihmisluonteen luontaistenpalkkiomekanismien kanssa, ei voida selittää järjellä. Mistä tässä kaikessasitten on kyse? Kuinka valtaosa ihmisistä on saatu omaksumaan itselleenja ympäristölleen niin selkeällä tavalla haitallinen järjestelmä?

Kun ihminen nukkuu ja näkee unta, on hän yleensä kykenemätönarvioimaan omaa tilaansa. Unitilassa oleva ihminen ei itse tiedosta omaaharhaansa. Jälkikäteen tarkasteltuna unimaailma kyllä näyttäytyyhullunkurisena, mutta tämän uneksija voi ymmärtää vasta herättyään.Unessa kaikki sen sijaan tuntuu todelliselta ja järkevältä.

Unessa ihminen saattaa nähdä itsensä vaikkapa poskipussinsa täyteenahtaneena, ikuisesti kiihtyvää oravanpyörää polkevana hamsterina, eikäosaa nähdä tilanteessa mitään kummallista. Selkeimpinä hetkinään hänsaattaa hetkellisesti kyseenalaistaa oman valvetilansa ja kysyä itseltään;onko tässä mitään järkeä? Mutta kun hän sitten tapaa muita hamstereita,jotka myös polkevat omaa oravanpyöräänsä otsa rypyssä poskipussitpullollaan tavaraa, tai kun hän katsoo televisiota ja näkee lisää tärkeännäköisiä hamstereita puhumassa posket pullollaan, vakavin ilmein ja otsarypyssä oravanpyörän polkemisen tärkeydestä, hamsteri unohtaa omatepäilyksensä. Illuusio on niin todellinen, että se omien mekanismiensakautta ruokkii itse itseään, kunnes siitä tulee todellisuutta.

Kuinka tällaiseen kollektiiviseen unitilaan ollaan sitten päädytty? Missävaiheessa ihmiset irrotetaan reaalimaailmasta ja nukutetaanirrationaaliseen, epätasapainoiseen ja tuhoisaan kuplatodellisuuteen?

Mitään yksittäistä selkeää hetkeä ei voida määrittää. Kaikki se tapahtuunykymaailmassa aivan huomaamatta. Sairastunut yhteiskunta tuottaasairastuneita kansalaisia. Tehokkaimpana yksittäisenä ajatus- jaarvomaailman muokkaajana toimii valtio-instituution ylläpitämä, kaikillelapsille pakollinen peruskoulujärjestelmä, joka tehtävä on valmistaaoppilaat osaksi järjestelmää - olipa se sitten mikä hyvänsä. Siinä mielessäkaikki koulutus on tietynlaista hypnoosia ja suggerointia. Mutta myösihmistä ympäröivä kulttuuri vaikuttaa voimakkaasti hänenajatusmaailmaansa.

Kun ihminen käynnistää television, hän altistaa itsensä ohjelmoinnille.Ohjelmointiprosessi toimii sekä tietoisella, että tiedostamattomalla tasolla.Siinä missä mainosteollisuus pyrkii synnyttämään kuluttajien mieliin uusiatarpeita ja haluja, uutiset puolestaan pyrkivät ylläpitämään jasäilyttämään jo ennalta omaksuttuja arvoja ja asenteita.

89

Televisiolähetykset ovat eräänlaista ihmisohjelmointia. Televisiolähetyksiäosuvasti myös nimitetään ohjelmiksi. Kun lapsille näytetäänväkivaltaviihdettä, heihin ohjelmoidaan väkivaltaa. Kun lapset lopettavatohjelman katselun ja menevät pihalle leikkimään, leikit koskettelevattelevisiossa nähtyjä tilanteita. Ohjelmien kautta ihmisiin ohjelmoidaantietoisesti tai tiedostamattaan haluttu arvojärjestelmä, jota he sittenryhtyvät tietoisesti tai tiedostamattaan toteuttamaan. Lapset ovatohjelmoinnille kaikista alttiimpia. Mutta myös aikuiset ovat monelta osintäysin vastustuskyvyttömiä television tarjonnalle. Heidän heikoinlenkkinsä ovat uutiset.

Valtiollisen TV-kanavan uutiset ovat monelle aikuiselle - etenkinvarttuneemmalle väelle - kaiken todellisen tiedon lähde. Kaikki perustuuluottamukseen, joka on ohjelmoitu syvälle näiden ihmisten psyykkeeseenjo lapsuus- ja nuoruusiässä ja joka on ajan saatossa muodostunut osaksiihmisten identiteettiä. Tällöin TV-uutisten sisällön kyseenalaistaminen voiolla suora loukkaus ihmistä itseään kohtaan.

Televisiossa tiedon luotettavuus personoituu vuosikymmeniä työtääntehneisiin, luotettaviin uutisankkureihin. Tämä sama luottamustaherättävä isä- tai äitihahmo on ilmestynyt olohuoneisiimme jo vuosienajan joka ilta puoli yhdeksältä. Hän katsoo suoraan silmiin ja kertoototuuden. Kansa uskoo, koska tahtoo uskoa.

Hypnoosi on vuorovaikutussuhde, jonka perustana on hypnoosiinalistuvan ihmisen luottamus, kunnioitus ja halukkuus yhteistyöhönhypnotisoijansa kanssa. Ilman luottamusta hypnotisointi ja edelleenihmisten suggerointi ei voisi olla mahdollista.

Luottamus, kunnioitus ja yhteistyöhalukkuus juurrutetaan kansalaisiin jolapsina. Varhaisessa vaiheessa synnytetty luottamus valtioon säilyy läpielämän. Tämän luottamuksen varassa ihmiset toimivat juuri kuten heidänhalutaan toimivan.

Suggestio on suostutteleva ehdotus, vakuutus tai väite, joka ei joudumielen kriittisen pohdinnan kohteeksi vaan hyväksytään sellaisenaan.Velkaperusteinen rahajärjestelmämme perustuu juuri tällaiseenkyseenalaistamattomaan suggestioon. Samaan sarjaan menevät myösikuisesti kiihtyvän talouskasvun ideologia ja pankkijärjestelmän oikeutus.Näitä käytännön tosiasioita ei tarvitse perustella kansalle, vaan ne tuleeottaa annettuina. Koska raha-, pankki- ja talousjärjestelmämme ovatkeskeinen osa valtioinstituutiota, eivätkä sellaisenaan kestä kriittistäpohdiskelua, kaikki ne yksinkertaisesti ohitetaan valtakunnan medianuutisoinnissa. Siksi systeemikriisi kantautuu kansalaisten korviin ainaepäsuorasti.

Kaikki olemme nähneet televisiossa, kuinka hypnotisoitu ihminen voidaansuggeroida pitämään sipulia omenana ja syömään siten raa'an sipulin

90

suurella ruokahalulla. Asiat, jotka suggeroiduista ihmisistä saattavatvaikuttaa täysin loogisilta ja järkeviltä, näyttäytyvät reaalimaailmassaelävän ihmisen silmin hullunkurisilta ja suorastaan järjettömiltä.

Kuinka sitten herätä tästä kollektiivisen massahypnoosin tilasta? Sillähetkellä kun ihminen kyseenalaistaa oman valvetilansa, hän on ottanutensimmäisen askeleen kohti heräämistä. Instituutioiden olemassaolo onriippuvainen kansalaisten halusta tulla hallituksi. Vasta kun instituutiokyseenalaistetaan, voi sen ylläpitämä lumous alkaa murentua ja ihmisenheräämisprosessi käynnistyä.

Sairaassa yhteiskunnassa yksilön rohkeus ei ilmene valtavirranmyötäilemisenä. Todellinen rohkeus on ihmiskunnan ajattomientotuuksien rauhanomaista mutta äänekästä puolustamista ajan hengestä,aatesuuntauksista tai ideologioista riippumatta. Ilman ymmärrystäikuisista ja ajattomista totuuksista, ihminen ei voi suojella itseäänajautumasta vääristyneiden arvojärjestelmien vaikutusten alaisuuteen.Sen sijaan ajattoman totuuden ytimen oivaltanut ihminen on kaikkinaaikoina immuuni kaikille kieroutuneille ajan hengen ilmiöille, eikä häntarvitse matkallaan muuta opastajaa, gurua tai johdattajaa kuin sisältäänlöytyvän omatuntonsa.

Järki ilman sielua seilaa tuuliajolla kuin laiva ilman kompassia.Valitettavasti ihmisten keinotekoiset ja korruptoituneet uskonto-instituutiot ovat valjastaneet tämän ihmisen luontaisen pyrkimyksen kohtiajatonta viisautta omien valtamekanismiensa alaisuuteen jahyväksikäyttäneet tätä taipumusta usein hyvin vaikealla tavoinkieroutuneisiin tarkoitusperiin, kuten sotien siunaamiseen.

Kaikki ihmisten luomat instituutiot, jotka toimivat rahajärjestelmänsisällä, ovat syntyhetkestään alkaen läpikorruptoituneita.

51. Instituutioiden korruptio

Korkeasta elintasostaan ja törsäilevästä elämäntavastaan syyllisyyttäpoteva ihminen saattaa lahjoittaa rahojaan ilmastonmuutosta, luonnontuhoutumista tai ihmisoikeusloukkauksia vastaan taisteleville järjestöilleja lunastaa sitä kautta itselleen puhtaan omatunnon.

Vaikka nämä järjestöt päällisin puolin puhuvatkin hyvistä ja tärkeistäasioista, eivät ne todellisuudessa pysty, tai edes pyri muuttamaanmaailmaa, sillä ne eivät vaadi minkäänlaista muutosta siihenmekanismiin, josta ongelmat alunperin saavat alkunsa. Päin vastoin,nämä järjestöt toimivat aina itsekin rahajärjestelmän sisällä. Mitäsuuremmaksi ne kasvavat, sitä enemmän ihmisiä ne palkkaavat ja sitätärkeämmäksi oman aseman ylläpitäminen niille muodostuu.

91

Rahajärjestelmän sisällä toimiva hyväntekeväisyysjärjestö tarvitseekannattajia. Niinpä maailman epäoikeudenmukaisuus tuotteistetaan, sillämainostetaan ja sillä markkinoidaan. Tehdään kohderyhmäanalyysejä jamarkkinointitutkimuksia. Palkataan projektipäälliköitä ja kontrollereita.Laaditaan meno- ja tuloarvioita, neuvotellaan rahoituksesta ja solmitaankontakteja liikemiehiin ja poliitikkoihin.

Ennemmin tai myöhemmin mikä tahansa vilpittömästä tarkoitusperästäalkunsa saanut ihmisoikeus-, eläinoikeus tai ympäristöliike muuttuulopulta täysipäiväiseksi liiketoiminnaksi. Liiketoiminnaksi, jokaparadoksaalisesti saa kaiken elinvoimansa ihmisten, eläinten jaympäristön kärsimyksistä. Niinpä jokainen järjestelmään syntynytinstituutio on kuin järjestelmä itse pienoiskoossa. Instituutioidenelämänveri syntyy ongelmista. Instituutioilla on taipumus ylläpitää itseäänja siten ylläpitää ongelmia. Tämä tekee instituutioista itsestään ongelman.

Kuinka määrittelisit yhdellä sanalla sanan instituutio?

- Parasiitti.

Kuinka määrittelisit yhdellä sanalla maailman ilman instituutioita?

- Paratiisi.

Mitä siis kävisikään, jos maailmasta loppuisivat ongelmat ja kaikkiinstituutioiden työllistämät ihmiset joutuisivat työttömiksi? Ainakintoistaiseksi tämä huoli on aiheeton, sillä niin kauan kun rahajärjestelmätoimii ja voi hyvin, se synnyttää luontaisen palkkiojärjestelmän niilleihmisille, jotka onnistuvat luomaan, pitkittämään ja ylläpitämäänongelmia. Mekanismi on sisäänrakennettuna järjestelmään. Mekanismi,joka saa elinvoimansa ongelmista.

Ympäristön tuho, nälänhätä ja ylipäänsä kaikki ihmisen kieroutunutkäytös on joko suoraan tai välillisesti seurausta ihmisten kieroutunuttakäytöstä tukevasta palkkiojärjestelmästä, jota kutsumme talous- jarahajärjestelmäksi. Niin kauan kun ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestötkieltäytyvät näkemästä tätä tosiasiaa, he ovat vain osa korruptoitunuttajärjestelmää, eivätkä voi koskaan saavuttaa toimillaan pysyvää käännettäkohti parempaa maailmaa.

Tämä ihmisten huonoon omatuntoon perustuva teollisuus on nykyajananekauppaa ja se työllistää maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä. Josmaailmasta häviäisivät ongelmat, miljoonat ihmiset jäisivät työttömiksi jaorganisaatioiden huipulle kiivenneet maailmanparantajat menettäisivätpalkkansa lisäksi sosiaalisen statuksensa. Niinpä kaikki kerran syntynsäsaaneet instituutiot pyrkivät rahajärjestelmän puitteissa aina vähintäänsäilyttämään oman asemansa - keinoja kaihtamatta.

92

Tuskin on epäilystäkään, etteikö esimerkiksi Al Gore tuhansinekannattajineen toivoisi salaa ennustamansa globaalin ilmastokatastrofintoteutumista. Juuri tämä itsensä ylläpitämisen tarve tekee kaikistarahajärjestelmässä toimivista instituutioista jo syntyhetkelläänkorruptoituneita.

"Jos jotain voisin toivoa, niin haluaisin ilmastonmuutoksen toteutuvan,jotta tiede voitaisiin osoittaa oikeaksi, seurauksista riippumatta!"

-- Ote CRU:n johtavan (sittemmin syrjäytetyn) ilmastotutkijan, professoriPhil Jonesin sähköpostista 5.7.2005 --

Ainoa tapa ylläpitää keinotekoista rahainstituutiota siten, ettei sevoitonhimossaan repisi ihmisiä kappaleiksi, on synnyttää sillevastapainoksi yhtälailla keinotekoinen lainsäädäntö, mikä puolestaansynnyttää tarpeen kolmannelle instituutiolle - politiikalle. Yhteistä kaikilleihmisten synnyttämille ja ylläpitämille instituutioille on niidenkeinotekoisuus ja tapa oikeuttaa olemassaolonsa ihmisten ongelmienkautta.

Jos ongelmat katoaisivat, valtaosa näistä instituutioista menettäisiolemassaolon tarkoituksensa. Pitkittämällä ja ylläpitämällä ongelmia,poliitikot ja virkamiehet pitkittävät ja ylläpitävät omia työpaikkojaan jasiten omaa hyvinvointiaan.

Tämä on rahajärjestelmän luontainen ja sisäsyntyinen, ihmiskäytöstävaikeasti kierouttava palkkiojärjestelmä. Ylläpitämällä rahajärjestelmää -kaikkien ongelmageneraattoreiden äitiä - yhteiskunta tulee jatkossakintarvitsemaan uusia rajoituksia, lakeja, sääntöjä ja normeja, sekä tietystimyös poliitikkoja ja virkamiehiä näitä lisääntyviä rajoituksia säätämään.Jos joku viranomainen sattuisi vahingossa ratkaisemaan lopullisesti jonkinongelman, tekisi hän samalla itsensä tarpeettomaksi. Rahajärjestelmänluontainen palkkiomekanismi ei palkitse niinkään ongelman ratkaisijoita,kuin ongelmien ylläpitäjiä.

52. Korruptio ei säästä ketään

Kaikki rahajärjestelmän sisällä toimivat instituutiot ovat luonteeltaankorruptoituneita. Myös rauhan ja rakkauden ilosanomaa levittäväkristillinen kirkko joutuu jatkuvasti sopeuttamaan oppejaan juuri sillähetkellä yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin.

Sota-aikana kirkko siunaa sotilaat, aseet ja vihollisiksi katsomiensaihmisten verisen teurastuksen, kun taas rauhan aikana se keskittyysaarnaamaan rauhasta ja rakkaudesta, tehden siinä sivussa varsin

93

tuottoisaa sijoitusbisnestä. Näin siitäkin huolimatta, että kirkonmiehetvarsin hyvin tietävät Jeesuksen saarnanneen yksiselitteisesti nimenomaantappamista ja mammonan palvontaa vastaan.

Siltä varalta, jos joku vielä epäilee, etteikö kirkkokin olisi mukana tässäkorruptoituneen rahajärjestelmän synnyttämässä pelissä, katsonasiakseni korjata tämän virhekäsityksen.

Vuonna 2007 kirkon nettotulos nousi 92 miljoonaan euroon. Kirkonvarallisuuden tasearvo oli noin kolme miljardia euroa, josta 800 miljoonaaeuroa oli likvidejä kassavaroja. Käteistä löytyi 255 miljoonaa euroa, kuntaas 542 miljoonaa euroa oli kiinni erilaissa osakkeissa, osuuksissa jaarvopapereissa.

Rahajärjestelmässä toimivalla instituutiolla voi olla erilaisia ideologioita,mutta lopulta vain yksi Jumala. Paradoksaalisesta kyllä, myös kirkkopalvelee ensisijaisesti rahaa ja vasta sitten kristinuskon oppeja.Kumartaessaan talous- ja rahajärjestelmälle, kirkko pyllistää Jeesukselleja raamatulle.

Nykyinen raha- ja talousjärjestelmämme ei ole kirkon vika. Mutta se, etteikirkko itse tuo aktiivisesti tätä rahaan liittyvää kaksinaismoralismia esiin,vaan pikemminkin pyrkii sopeutumaan siihen ja jopa hyötymään siitä, seon yksin kirkon oma valinta.

On eri asia taipua hampaat irvessä ja suurella vastenmielisyydellävälttämättömän pahan edessä, kuin sulautua sen osaksi ilmanvastarintaa. Ihmiset kyllä aistivat tekopyhyyden. Harva kirkosta eronnutihminen vastustaa kristinuskon oppia ja perussanomaa. Sen sijaan heillävoi olla paljonkin sanottavaa kirkko-instituutiosta itsestään.

Eikö Jeesus itse hyökännyt juuri köyhiä sortavan eliitin taloudellisia etujaja yhteiskunnallista valta-asemaa ylläpitävää temppelilaitosta vastaan?Eikö nimenomaan kirkon tulisi taistella rahajärjestelmänepäoikeudenmukaisuutta vastaan ja taipua vasta pakon edessä, jossilloinkaan?

Tietysti tämä kaikki kuulostaa kovin epämuodikkaalta. Sen sijaan kirkonpalkkaamat konsultit ja mainostoimistot ovat muokanneet kirkostaseksikkään, nuorekkaan ja trendikkään taivaaseenmenomestan japäättäneet siksi säilyttää hyvät välit myös finanssimaailmaan. Kukatietää, ehkä kirkkokin vielä jonain päivä hakee itselleen pankkitoimilupaaja lanseeraa oman bonuskorttijärjestelmän. Onhan kaikki mitä tapahtuuvain osa Jumalan suurta suunnitelmaa. Kohtalonusko vapauttaavastuusta.

Jeesus itse puhui varsin selvästi tappamista, rikkauksien haalimista jakoron kiskontaa vastaan, mutta ajan saatossa kaikki nämä tärkeät arvot

94

ja aatteet ovat kerta toisensa jälkeen saaneet väistyä rahan vallanedessä. Säilyäkseen rahajärjestelmän puristuksessa, kaikkienrahajärjestelmän sisällä toimivien instituutioiden on mukautettavasanomansa rahajärjestelmän vaatimusten mukaisiksi - täysin riippumattaniiden alkuperäisestä ideologiasta.

Eivät ihmiset näiden instituutioiden sisällä pahoja ole niin tehdessään.Rahalla vain on ominaisuus korruptoida aina ja kaiken. Pysyäkseenmukana pelissä, kaikkien peliin osallistujien on omaksuttava pelin henki jaelettävä sitä mukaillen.

53. Globaalin rahajärjestelmän kriisi ihmiskunnan yhdistäjänä?

Rahajärjestelmän päällä toimiva yhteiskuntajärjestelmä - olipa se sittenfasismi, kommunismi tai kapitalismi - on lopulta vain yhden ja samanrahajärjestelmän eri muoto. Myöhempi historiankirjoitus ei tule tekemäänsuurta eroa näiden ideologioiden välille. Jo nyt voimme nähdäkapitalismin ja kommunismin täydellisen sekoittumisen Kiinan tapaisissamaissa. Kiina on jo löytänyt parhaan yhteiskuntajärjestelmän voitonmaksimoinnin kannalta ja on vain ajan kysymys, koska muut maatseuraavat perässä. Rahajärjestelmä pakottaa lopulta kaikki yhteiskunnatsamaan muottiin.

"Ei ole väliä onko kissa musta vai valkoinen kunhan se vain pyydystäähiiren."

-- Deng Xiao Ping, Kiinan markkinatalouteen ohjannut kommunistisenpuolueen pääsihteeri --

Myös perinteisessä politiikassa puolueiden aatepohjalla on yhä vainvähemmän merkitystä. Kansankielessä ja -mielissä oikeiston vastakohtaon vasemmisto, mutta käytännön politiikassa eroa ei voi havaita.Riippumatta eduskunnan ja hallituksen kokoonpanosta, yhteiskunnansuunnan määrää aina sen raha- ja talousjärjestelmä. Eduskuntalaitoksentehtäväksi on jäänytkin lähinnä pelkkä puskurina toimiminen vihaisenkansan ja finanssimaailman etujen välissä.

Kaikki se kansalaisten viha ja aggressio, jonka kuuluisi kohdistuaglobaalia pankki- ja talousjärjestelmää kohtaan, kohdistuukin nytpoliittisiin päättäjiin. Kansalle tarjotaan vaikuttamisen mahdollisuus neljänvuoden välein pidettävien vaalien muodossa, mutta kävipä vaaleissakuinka tahansa, todellisessa politiikassa mikään ei muutu. Niin kauan kunrahajärjestelmä on velkaperusteinen ja talousjärjestelmän perustaikuisessa kiihtyvässä kasvussa ja kulutuksessa, asiat tulevat kulkemaanmuuttumattomina eteenpäin omalla painollaan.

95

Korruptio ja vallan väärinkäyttö kuuluvat luonnollisena osana kaikkiinrahajärjestelmän päälle rakentuneisiin yhteiskuntajärjestelmiin.Valtaeliitin väärinkäytösten paljastaminen ja jahtaaminen ei johdakoskaan pysyviin lopputuloksiin. Se on yhtä toivotonta kuinmuurahaispesän hävittäminen yksittäisiä muurahaisia tallomalla. Jos otatyhden pois, voit olla varma, että kohta joku toinen kipittää tilalle ja ottaatallatun muurahaisen paikan.

Suurin ongelma on, että rahajärjestelmä itsessään luo palkkiomekanisminkieroutuneelle käytökselle. Jos haluamme todella päästä eroonongelmista, meidän tulee poistaa järjestelmästä kaikki ne mekanismit,jotka palkitsevat ihmisten ja instituutioiden kieroutunutta käytöstä.

Kaikki rahajärjestelmän sisällä tapahtuva aktivismi, perustuipa se kuinkakauniiseen ideologiaan tahansa, joutuu hengissä pysyäkseen lopulta ainarahajärjestelmän korruptoimaksi. Todellinen muutos voi tapahtua vainrahajärjestelmää muuttamalla. Pysyvä muutos vain rahajärjestelmäpoistamalla.

Rahaan sisältyvät ongelmat on tiedetty jo kauan.

"Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voiviedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme ollatyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen jalankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujenvaltaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo onkaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet poisuskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä." (1. Tim. 6:6-10)

Mutta paremman maailman luomiseksi tarvitsemme enemmän kuinpelkän uskonvakaumuksen. Kenenkään ihmisen ei tule voida hyötyätoisen ihmisen pahoinvoinnista. Tämä ei ole uskonasia, eikä näin suurtakysymystä tule jättääkään uskontojen saati alati monimutkaisemmaksi jasekavammaksi käyvien lakijärjestelmien varaan. Tämä onyhteiskuntasuunnittelutason ongelma ja sellaisena täysin ratkaistavissaälykkään yhteiskuntasuunnittelun keinoin.

Käytöstämme kierouttava rahajärjestelmä on kasvanut niin kiinteäksiosaksi arkielämäämme, ettemme osaa aktiivisesti enää edes etsiä rahallevaihtoehtoja. On suorastaan turhauttavaa nähdä, kuinka poliittisetpäättäjät etsivät vuodesta toiseen ratkaisuja ongelmiin lisääntyvänverotuksen, velkaantumisen ja lainsäädännön kautta. Tällä tavoin eiongelmia ratkaista. Syöpäkasvaimen peittäminen laastarilla ei vie itsesairautta pois.

Rahajärjestelmän aiheuttamat lieveilmiöt ovat maailmanlaajuinenongelma ja lienee välttämätön välivaihe globaalin järjestelmätasonmuutoksen tiellä. Maailmanlaajuisen velkaperusteisen rahajärjestelmän

96

on kriisiydyttävä, ennen kuin ihmiset kaikkialla maailmassa voivat nähdäsille luonteenomaisen tasapainottomuuden ja järjettömyyden.Rahajärjestelmän kriisissä piilee paitsi valtava uhka, myös ennennäkemätön mahdollisuus.

Kun velkaperusteinen rahajärjestelmä lopulta romahtaa omaanmahdottomuuteensa, ihmiskunnan tulee päättää, korvatakokeinotekoinen uskontojärjestelmä uudella keinotekoisellauskontojärjestelmällä, vai luodako tilalle jotain kokonaan uutta.Esimerkiksi jotain sellaista, jossa ihmiskunnan alati kasvavanhyvinvoinnin perusta lepää täydellisessä tasapainossa omankotiplaneettansa kanssa.

54. Yksilötason korruptio

On tärkeä ymmärtää, ettei yksilötasolla ilmenevässä korruptoituneessakäytöksessä ole kyse yksittäisten ihmisten hyvyydestä tai pahuudesta. Heovat kaikki tavallisia ihmisiä, jotka vain toteuttavat tehtävää, johonjärjestelmä heidät asemansa puitteissa velvoittaa. He ovat asemansakorruptoimia, niin kuin kaikki ihmiset rahajärjestelmän sisällä.

Jos olet saanut työpaikan asetehtaassa, olet tehtaan johtajankäskynalainen. Pitääksesi työpaikkasi ja ylläpitääksesi omaa ja perheesihyvinvointia, joudut puhumaan tehtaan tuotteiden puolesta, vaikkatodellisuudessa pitäisitkin koko aseteollisuutta äärimmäisenvastenmielisenä teollisuuden alana.

Myös asetehtaan johtaja noudattaa vain käskyjä. Myös hänellä on perheja henkilökohtaisia vastuita, jotka ovat suorassa suhteessa hänenasemaansa ja palkkaansa. Lisäksi hänen oma identiteettinsä on hyvinvahvasti riippuvainen hänen asemastaan. Ylläpitääkseen asemaansa,hänen on toimittava juuri niin kuin konsernin toimitusjohtaja käskee.

Konsernin toimitusjohtaja puolestaan on tilivelvollinen konserninhallitukselle ja hallitus puolestaan osakkeenomistajille. Kunvaltarakenteiden pyramidia kiivetään ylöspäin, törmätään lopulta ainalaajaan kasvottomaan omistajaluokkaan, jonka kaikki vaatimuksetkonsernin hallituksen suuntaan lähtevät voiton maksimoinninlähtökohdasta.

Ovatko osakkeiden omistajat sitten pohjimmiltaan kyltymättömän ahneitaja läpensä pahoja? Eivät tietenkään! Myös he ovat aivan tavallisia ihmisiä,jotka vain toimivat oman asemansa ja olemassa olevien pelisääntöjenpuitteissa.

Mistä tässä kaikessa lopulta on kyse?

97

Kyse on rahajärjestelmästä. Kyse on mittavasta, ihmiskäytöstäkierouttavasta, järjestelmätason virheestä.

Elääkseen kelvollista elämää, ihmiset ovat pakotettuja noudattamaansairaan järjestelmän pelisääntöjä. Ihminen joka näkee läpi kokokieroutuneen järjestelmän, eikä tahdo ottaa osaa niin kieroutuneeseenpeliin, tuhoaa oman hyvinvointinsa edellytykset.

Jokaisella ihmisellä on nykyjärjestelmän puitteissa oltava jokin rahanlähde. Valtaosalla ihmisistä tämä rahan lähde on työ. Jotta ihmisillä olisityötä, tarvitaan työpaikkoja. Niinpä kerran perustetulla asetehtaalla onikuinen, sisältäpäin kumpuava tarve ylläpitää itse itseään - jos eiomistajien voitonmaksimoinnin vuoksi - niin sitten työntekijöidenhyvinvoinnin ja statuksen säilyttämisen takia.

Asetehdas, joka pyrkii toiminnallaan maksimoimaan omistajiensa voitonja työntekijöidensä hyvinvoinnin, saa elinvoimansa turvattomasta japahasta maailmasta. Asetehtaan työntekijöiden pahin uhka olisi, ettäsodat ja pahuus loppuisivat maailmasta. Tietäisihän se välitöntä loppuasekä työntekijöiden, että omistajien hyvinvoinnille. Tätä kutsunrahajärjestelmän kierouttamaksi palkkiojärjestelmäksi. Tämä kieroutunutpalkkiojärjestelmä ylläpitää samalla paitsi ongelmanratkaisukoneistoa,myös ongelmaratkaisukoneiston vaatimia ongelmia.

Jos tahdomme todella päästä eroon ihmisen kieroutuneestakäyttäytymisestä, ei siihen tepsi mikään muu keino, kuin kokokieroutuneen palkkiojärjestelmän lakkauttaminen.

Olitpa rivityöläinen, esimies tai omistaja, olet aina pakotettu pelaamaansamaa voitonmaksimointiin perustuvaa peliä. Jos et tekisi niin,menettäisit ennen pitkää työsi, asemasi ja omaisuutesi. Kaikki toimijatrahajärjestelmän sisällä pyrkivät aina maksimoimaan voittonsa. Kaikkiihmiset, jotka tätä peliä pelaavat, ovat lähtökohtaisesti korruptoituneita.

55. There's no friends in business

Ihminen joka nykyjärjestelmässä etsii itselleen uutta kulutushyödykettä,saa elää jatkuvassa huijatuksi tulemisen pelossa. Epärehellisyys onluonnollinen osa rahajärjestelmää. Jos erehdyt kysymään kauppiaanmielipidettä jostain tuotteesta, et voi olettaa hänen olevan rehellinen. Hänei neuvo sinua kulman takana sijaitsevaan liikkeeseen, jonka tuotteettietää omiaan paremmiksi ja edullisemmiksi. Sen sijaan hän valehteleesilmiään räpäyttämättä oman tuotteensa erinomaisuudesta. Se kuuluupelin henkeen, onhan myös kauppiaan elätettävä oma perheensä. Siksikaikkien rahajärjestelmän sisällä toimivien ihmisten on paras olla

98

jatkuvasti varuillaan. Nykyjärjestelmän puitteissa ihmiseen on mahdotonluottaa, jos hänen mielipiteensä tai motiivinsa millään tavoin sivuavatrahaa.

Kun lääkäri kertoo potilaalle, että tämän munuainen tulee poistaa, potilasei voi olla täysin varma, onko munuaisen poistaminen varmastitarpeellista, vai tahtooko lääkäri kenties vain maksaa operaatiostasaamallaan rahalla uuden autonsa osamaksuerän. Myöskään potilas ei voitietää määrääkö lääkäri hänelle oikeasti parhaita mahdollisia lääkkeitä,vai muisteleeko hän reseptiä kirjoittaessaan lääkeyhtiön tarjoamiakosteita illallisia.

Rahajärjestelmän luonnollinen palkkiomekanismi synnyttää luontaisenpalkkion sellaiselle lääkärille, joka tavalla tai toisella onnistuupitkittämään asiakkaansa sairautta. Oletetaan että potilaalla on todettuvaikkapa angiina ja lääkärin tehtäväksi jää miettiä kumpaa antibioottiahän kahdesta vaihtoehdosta potilaalle määrää. Sitäkö, jonka hänkokemuksensa perusteella tietää tehoavan 50%:ssa tapauksista, vaisitäkö, joka nujertaa taudin 90%:lla varmuudella? Rahajärjestelmänluoma korruptoitunut palkkiojärjestelmä kannustaa lääkäriä kirjoittamaanpotilaalle ensin heikompaa antibioottia ja sanomaan: "Jos angiina ei häviäviikon kuluessa, tulet sitten uudestaan vastaanotolle". Ja näin lääkärityöllistää itsensä myös seuraavalla viikolla ja maksimoi tällä tavoinvoittonsa asiakkaan hyvinvoinnin kustannuksella. Ainoa nykyjärjestelmäntarjoama valvontamekanismi tällaiselle korruptoituneelle käytökselle onjuhlallisella äänellä lausuttu lääkärinvala. Mitä sellainen takaa?

Se että rahajärjestelmän luontainen palkkiojärjestelmä tukee lääkärinkieroutunutta käytöstä, on seurausta huonosta suunnittelusta. Niin eipitäisi olla. Niin ei tarvitsisi olla. Mielenkiintoinen poikkeus tähän onjossain päin Kiinaa toimiva käytäntö, jossa lääkärit saavat palkkionsasuhteessa siihen, kuinka monta tervettä päivää hänen asiakkaansa onviettänyt kuukaudessa. Sairastelupäivistä lääkärit eivät peri maksua. Päinvastoin, jos asiakas sairastuu, on lääkäri nyt puolestaan velvollinenmaksamaan asiakkaalleen. Vaikka tämäkään järjestely ei poistaväärinkäytösten mahdollisuutta, on se lähtökohtaisesti paljontervehenkisempi ja ihmisläheisempi. Nyt asiakas voi olla vakuuttunutlääkärin vilpittömästä huolesta asiakkaan hyvinvointiaan kohtaan.Kiinalaisessa mallissa lääkäri ei yritä ainoastaan saada asiakastaanparanemaan mahdollisimman pian, vaan on lisäksi luontaisesti myöstaipuvainen ylläpitämään tämän terveyttä.

Länsimaisessa kulttuurissa on yleisesti ottaen kyse aina pelistä, jossatoisen rahoihin yritetään päästä käsiksi ilman, että rahan menettäjätuntee tulleensa huijatuksi. Jos tässä prosessissa ihmisten välille syntyykiistaa, on oikeuden tehtävä päättää, onko kyse laillisesta vai laittomastahuijauksesta. Kuitenkin kaikki voitonmaksimointiin liittyvä liiketoiminta onpohjimmiltaan aina korruptoitunutta. Rahajärjestelmä, olipa se mikä

99

tahansa, on aina omiaan kierouttamaan ihmisten käytöstä. Niinpätalousrikokset ja oikeuslaitoksemme niistä langettamat tuomiotedustavatkin eräänlaista kliimaksia kaiken tekopyhyyden jaepäoikeudenmukaisuuden saralla.

Ihminen, joka ymmärtää raha- ja pankkijärjestelmämme todellisenluonteen, ja siihen liittyvän oikeuslaitoksen kaksinaamaisuuden, voinähdä etenkin talousrikosoikeudenkäynnit suorastaan perversseinätoimenpiteinä. Ne noudattavat alusta loppuun epäjohdonmukaisuudensumeaa logiikkaa, eivätkä palvele alkeellisintakaan käsitystäoikeudenmukaisuudesta. Onhan koko rahajärjestelmä jo lähtökohtaisestipelkkä ihmisten itsensä luoma, reaalimaailmasta irrallinen, puutetta,köyhyyttä ja kurjuutta luontaisesti synnyttävä sekä ihmistenkieroutunutta käytöstä ylläpitävä, valheellinen ja keinotekoinen peli.

Vaikka ihmiset vaistoavat, että järjestelmä on jollain tavoin vaikeastikorruptoitunut ja että se on sitä aina enemmän, mitä lähemmäs vallanhuippua kiivetään, he siitä huolimatta luottavat lähtökohtaisesti ainavaltioon ja sen tuottamaan viralliseen totuuteen. Mutta mitä valtio on?Mistä valtiot koostuvat?

Valtiot koostuvat instituutioista ja instituutiot puolestaan viranomaisista.Viranomaiset ovat tavallisia, oman asemansa korruptoimia ihmisiä. Kunviranomaiset suorittavat rikoksia, niiden tutkinta ohjataan toisilleviranomaisille, joiden muodostama tiivis hyväveli-verkosto tutkii jatuomitsee - tai on tuomitsematta - omat tekonsa.

56. Instituutiot ongelmageneraattoreina

Koska instituutiot hyötyvät ihmisten ongelmista, on niillä luontainentaipumus myös ylläpitää ongelmia. Kun yhä useammat ihmisetvapautuvat perustarpeiden tyydytykseen perustuvan teollisuudenpalveluksesta, sitä mukaa heitä palkataan ongelmanratkaisukoneistonpalvelukseen, jolloin yhä useamman ihmisen hyvinvointi saa voimansatoisten ihmisten ongelmista. Mitä useamman ihmisen hyvinvointi onriippuvainen toisten ihmisten ongelmista, sitä suurempi taipumusyhteiskunnalla on edistää ongelmien syntymistä.

Pullovettä valmistavaa yhtiötä ei hyödytä järvien ja jokienjuomakelpoisuus sellaisenaan. Niinpä se hyötyy suoraan vesistöjensaastumisesta. Turvapalveluyritykset eivät hyödy ihmisten turvallisuudentunteesta. Lääketeollisuus ei hyödy ihmisten terveydestä.Sotatarviketeollisuus ei hyödy rauhasta. Energiateollisuus ei hyödyuusiutuvasta ja yltäkylläisestä energiasta. Tietoturvateollisuutta ei olisiilman tietoturvauhkaa. Tupakkateollisuus tarvitsee tupakan polttajia.Terrorismin vastainen sota tarvitsee terroristeja. Ihmisoikeustaistelijat

100

tarvitsevat ihmisoikeusrikkomuksia. Pankkiirit tarvitsevat rahanniukkuutta. Poliitikot tarvitsevat nykyoloihin tyytymättömiä kansalaisia.Luonnonsuojelijat tarvitsevat tuhoutunutta luontoa. Elintarviketeollisuustarvitsee ruuan niukkuutta. Ilmastonmuutoksen varaan rakentavateollisuus tarvitsee ilmastonmuutosta. Ja niin edelleen.

Ihmisille, joille on kertynyt paljon omaisuutta, on kertynyt usein myöslaajat omistukset monien eri toimialojen pörssiyhtiöissä. Heidänsalkuistaan voi löytyä yhtä aikaa muun muassa pankki- javakuutussektoria, lääketeollisuutta, mainosteollisuutta,sotatarviketeollisuutta, elintarviketeollisuutta, tietoturvayhtiöitä,turvapalveluyrityksiä ja media-taloja. Sen lisäksi nämä suuryritystenomistajat tukevat avokätisesti myös poliitikkoja. Toisin sanoen, mitäenemmän ihmisellä on omaisuutta, sitä suurempaa jakokonaisvaltaisempaa vaikutusvaltaa hän yhteiskunnassa käyttää.

Koska tietyt yksittäiset omistajatahot omistavat laajasti monien eriteollisuudenalojen osakkeita, on näiden toimialojen välille järkevää pyrkiäkehittämään synergiaetuja. Hyviä aisapareja muodostavat ainakinmainos-/elintarvike-/lääketeollisuus, media-/lääketeollisuus ja media-/sotatarviketeollisuus.

Kaupallisella medialla ja kaupallisten kanavien uutistoimituksilla on selvätaloudellinen intressi istuttaa ihmisiin tietynlaisia ajatusmalleja ja ohjataihmisiä suurina massoina haluttuun suuntaan. Syksyllä 2009 median jalääketeollisuuden yhteistyönä synnytetty sikainfluenssahysteria poikimiljardien voitot lääketeollisuudelle. Tarkoitushakuista uutisointia on olluthavaittavissa myös muun muassa ilmastonmuutoshysteriaa lietsottaessa.

Kun mainosteollisuus tuottaa elintarviketeollisuudelle roskaruoankulutusta lisääviä mainoksia, yhä useammat kuluttajat omaksuvatitselleen epäterveelliset elämäntavat. Ajan saatossa ihmistenterveysongelmat lisääntyvät ja yhä useammalla diagnosoidaan jokinepäterveellisistä ruokailutottumuksista johtuva pitkäaikaissairaus.Pitkäaikaissairaudet tarkoittavat useimmiten potilaan elinikäistälääkitystä, mikä samalla merkitsee elinikäistä tulovirtaalääketeollisuudelle.

Myös elintarvikkeisiin lisätyt, säilyvyyttä ja ulkonäköä parantavatkemikaalit ja lisäaineet voidaan nähdä yhtä aikaa sekä parantuneestamyynnistä hyötyvän elintarviketeollisuuden, että lisäaineidenaiheuttamista sairauksista hyötyvän lääketeollisuuden etuina.

Median jatkuvasti esiin nostama terrorismi ja ikuinen terrorismin uhkaylläpitävät pelon ja ennakkoluulojen lisäksi myös sota- jaturvapalveluteollisuutta. Terrorismi vahvistaa myös valtaeliitin javirallisten instituutioiden asemaa. Instituutiot ylläpitävät omaatarpeellisuuttaan uskottelemalla kansalaisille, että ilman turvallisuutta

101

ylläpitäviä instituutioita ihmiset repisivät toisensa kappaleiksi. Ihmisluontoon sellainen - niin sanotaan. Ihmisluonnon luontaista pahuutta jaahneutta kahlitsemaan tarvitaan instituutioita. Siksi ihmisten valvontaatulee lisätä. Tarvitaan ylikansallisia sormenjälki- ja DNA-rekistereitä.Valvontakameroita tulee lisätä, matkalaukkuja tutkia ja ihmisten vaatteitaläpivalaista. Koska kuka tahansa voi olla terroristi, kaikkia ihmisiä tuleelähtökohtaisesti aina epäillä.

Sotateollisuus puolestaan on varma työllistäjä ja luotettava teollisuudenveturi. Sotateollisuus on myös kertakäyttökulutusta ja resurssien tuhlailuapuhtaimmillaan. Sota on voiton maksimointiin perustuvan raha- jatalousjärjestelmän rakkain lapsi. Sota on suoraa valtion verotulojensiirtoa sotateollisuuden omistajille. Paluupostina sinkkiarkuissa palaavatkuolleet sankarit takaavat puolestaan iltapäivälehtien myynnin. Samallakansalaisten huomio siirtyy pois arkipäivän ongelmista. Sodassa kuolleitasotilaita päivitellessään kansalaisten omat arkipäivän ongelmat tuntuvatmitättömiltä ja niitä siedetään paremmin.

Pelkkää mielikuvituksellista salaliittoteoriaa vai ehkä sittenkinsalaliittofaktoja, huolellista valtastrategiaa ja järkevää liiketoimintaa?Totuus on, ettei ihmisongelmista hyötyvien instituutioiden maailmassakoskaan voi olla täysin varma.

Varmaa kuitenkin on, että kaikkina aikoina kaikki valtiojohtajat kaikissamaissa ovat käyttäneet hyväkseen valta-asemaansa, syöttäneet ihmisillevalheita ja pelkoa ja saaneet heidät kävelemään lammaslaumanahaluttuun suuntaan. Vasta jälkipolvet ovat päässet perille valtaeliitinvalheista, kun vanhat arkistot on avattu. Mutta se kaikki on ainatapahtunut jossain kaukana menneisyydessä. Voisiko se olla totta myöstänään? Voisiko historia toistaa itseään? Onko historia koskaanihmiskunnan historiassa toistanut itseään?

57. Teknologinen työttömyys

"Ihmisten rooli tärkeimpänä tuotannontekijänä tulee vähenemään samallatavoin kuin hevosten rooli väheni maanviljelyksessä, hiipuen ensinvähitellen, kadoten myöhemmin kokonaan traktoreiden käyttöönotonmyötä."

-- Wassily Leontief, talouden nobelisti, 1973 --

Teknologia korvasi ensin ihmistyövoiman maa- ja metsätaloudessa.Maaseutu autioitui ja ihmiset siirtyivät suurina joukkoina kaupunkeihintehdastyöhön. Sitä mukaa kun tehdastyö automatisoitui, siirtyivättyöntekijät palvelusektorin palvelukseen. Viime aikoina myöspalvelusektoria on automatisoitu alati kiihtyvällä vauhdilla. Mihin päättäjät

102

uskovat ihmisten työllistyvän palvelusektorin jälkeen?

Jos ongelmakeskeinen raha- ja talousjärjestelmä pyrkii työllistämäänmyös jatkossa kaikki kansalaisensa, tulee ihmisongelmien määrän kasvaalähitulevaisuudessa räjähdysmäisesti. Muussa tapauksessa edessä onväistämättä lisääntyvästä tietojenkäsittelystä, teknologiasta jaautomaatiosta seuraava massatyöttömyys.

Markkinatalous pyrkii aina voiton maksimointiin ja valitettavasti ihminenon kallis, sairasteleva, huolimaton ja epäluotettava tuotannontekijä. Meilläon jo pankkiautomaatteja, lainausautomaatteja, limsa-automaatteja,karkkiautomaatteja, pullonpalautusautomaatteja, maksuautomaatteja,valokuvien kehitysautomaatteja, tilausautomaatteja,pysäköintiautomaatteja ja automaattisia puhelinvaihteita, sekä lukuisiainternetiin ulkoistettuja palveluita, jotka perustuvat siihen, että asiakaspalvelee itse itseään. Esimerkiksi matkalle lähtiessään asiakas voi varatamatkan internetistä, tulostaa lipun kotonaan ja huolehtia lentokentällälähtöselvityksestä. Ikeassa asioiva asiakas voi valita itsepalvelutiskin,skannata tuotteiden viivakoodit tietokoneelle ja hoitaa kokomaksutapahtuman itsenäisesti sirukortilla. Suunta on selvä javäistämätön. Kassahenkilökunta tulee katoamaan. Jäljelle jäävät vainitsepalvelun sujuvuutta ylläpitävä henkilökunta sekä tietysti vartijat.

Nykyjärjestelmässä lisääntyvä teknologia ja automaatio koetaan yleisestiuhkana, sillä se lisää ihmisten työttömyyttä ja huonontaa siten heidänelintasoaan. Tämä taas on yksi selkeä esimerkki lisää siitä, kuinkarahajärjestelmä on omiaan vääristämään ihmisen luontaistapalkkiomekanismia ja kääntämään sen häntä itseään vastaan.

Teknologian alkuperäinen, luonnollinen ja siksi myös ainoa todellinentehtävä, on ollut vapauttaa ihmiset raadannasta, antaa heille hyvinvointiaja lisätä perheen, ystävien ja harrastusten parissa vietetyn vapaa-ajanmäärää. Tiede ja teknologia eivät sellaisenaan ole ihmisvihamielisiä.Vihamieliseksi ne muuttuvat voitonmaksimointiin perustuvan talous- jarahajärjestelmän ja muiden keinotekoisten instituutioidenmyötävaikutuksesta. Teknologian sijaan meidän tulisikin pelätäkäytöstämme kierouttavia instituutioita.

Ennemmin tai myöhemmin kansakunnan päättäjien on kohdattavatuottavuuden ja työllisyyden kiusallinen kääntäen verrannollisuus. Onhanse vain yksinkertainen tosiasia, että mitä enemmän kansakunta irtisanootyöntekijöitään ja siirtää työntekoa koneiden ja automaation vastuulle,sitä enemmän kansakunta tuottaa. Samaan aikaan kun kansakunta rikkootuotantoennätyksiä, yhä suurempi osa kansasta jää työttömiksi ja vajoaaköyhyysrajan alapuolelle. Kaupat pursuavat tavaraa, joita yhäharvemmilla on rahaa ostaa.

Teknologia tulee antamaan ihmisille väistämättä runsaasti lisää vapaa-

103

aikaa tulevaisuudessa. Se tulee tapahtumaan joko massiivisenrakenteellisen työttömyyden tai kokonaan uuden talousjärjestelmänmuodossa, mutta se tulee tapahtumaan joka tapauksessa.

Kapitalistinen järjestelmä on luhistumassa monelta eri suunnaltasamanaikaisesti. Koko syvästi korruptoituneen järjestelmän kieroutunutluonne tulee ennen pitkää räjähtämään yhä useampien ihmistentietoisuuteen. Eikä kerran totuutta maistanut kansa voi palata enää täysintyytyväisenä takaisin entiseen elämäänsä.

Kuinka kaikki sitten tulisi tapahtumaan? Todennäköistä on, ettämuutoksen nopeus ja perusteellisuus tulee yllättämään kaikkiasiantuntijatahot.

Kun aika on kypsä, muutos voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Aiheesta voisikysyä vaikkapa nykyiseltä ulkomaankauppaministeriltämme, PaavoVäyryseltä, joka vuonna 1988 esitteli väitöskirjansa johtoajatuksena,kuinka kommunistinen Neuvostoliitto on oleva ikuinen ja kuin Euroopankahtiajako tulisi säilymään entisellään ainakin seuraavat vuosikymmenet.

Väyrysen väitös piti kutinsa vain vuoden. Berliinin muuri murtui vuonna1989 ja Itä-Euroopan sosialistimaat kääntyivät markkinatalouteen.Neuvostoliitto lakkasi olemasta kahta vuotta myöhemmin.

58. Lumedemokratia

Kevättalvella 2009 ilmestyneen kirjan "Lumedemokratia" kirjoittajatkritisoivat kovin sanankääntein suomalaisen poliittisen eliitinpäätöksentekoa, joka tapahtuu todellisuudessa hyvin pienissä piireissä jajulkisuudelta piilossa. Läntisessä demokratiassa ihmisillä tulisi olla tarjollavaihtoehtoja, mutta yhä useammat Suomalaiset eivät enää erotapuolueita toisistaan. Järjestelmä on alkanut yhä enemmän muistuttaayksipuoluejärjestelmää - mitä se rahajärjestelmän päällä toimiessaantodellisuudessa onkin.

Kirjan mukaan Suomea ei voida laskea länsimaiseksi demokratiaksi.Hallitukset tekevät jokseenkin samanlaista politiikkaa vuodesta toiseen,väristä ja kokoonpanosta riippumatta.

Kansanedustuslaitoksen tulisi toimia poliittisen keskustelun pääareenana.Sen sijaan poliittiset päätökset valmistellaan kabineteissa ja tuodaanvalmiina eduskuntaan. Siinä vaiheessa kun poliittisen keskustelun tulisialkaa, päätökset on käytännössä jo tehty. Huolellisesti valmisteltulakiehdotus ei kaipaa enää julkista keskustelua.

104

Suomesta puuttuu kirjan mukaan myös kriittinen media ja kriittinenälymystö. Valtakunnan päätöksenteko tapahtuu suurenyhteisymmärryksen vallitessa ja muistuttaa tunnelmaltaanyksipuoluejärjestelmän puoluekokousta. Kaiken lisäksi päätöksentekijöitärahoitetaan avoimesti ja avokätisesti finanssimaailman taholta.

Kuka todella uskoo voivansa vaikuttaa äänestämällä? Vaikka omaehdokas tulisikin valituksi, on hän lopulta vain puolueen napinpainaja.Kun puoluekuri isketään pöytään, yksittäisten edustajien mielipiteetmenettävät merkityksensä. Kuka sitten päättää mitä mieltä puolue jostainasiasta on? Tietysti puolueen puheenjohtaja. Ja mikä erikoisinta, hänen eiole tarvinnut saada ainoatakaan ääntä keneltäkään!

Entä mikä on se mandaatti, jonka vaalien voittaja saa kansalta? Kunvaalien voittaja ja pääministeripuolue saa reilut 20 % kaikista annetuistaäänistä, äänestysprosentin ollessa 60%, tarkoittaa se käytännössä sitä,että vain 12 % suomalaisista äänesti hallitsevaa puoluetta, jonka suunnanmäärää epädemokraattisesti valittu puolueen puheenjohtaja.

Todellisuudessa emme ole koskaan eläneet vapaassa demokratiassa. Mitäse edes on? Onko vapaa demokratia edes tavoittelemisen arvoinen tila?

Nykyjärjestelmässä mieliimme on ohjelmoitu käsitys, että aina kunkansalle annetaan valta, asiat sujuvat yhtäkkiä jotenkin paremmin. Muttakuinka asioista keskimäärin mitään ymmärtämättömät kansalaisetvoisivat tietää mikä olisi heidän hyvinvoinnilleen paras mahdollinenratkaisu? Jokaisella ihmisellä voi kyllä olla oma mielipiteensä asioista,mutta mistä he tietävät, että heidän mielipiteensä ovat heidän omiaan,eikä vain esimerkiksi valtaeliitin ylläpitämiä käsityksiä? Kuinka paljonkeskivertoihminen ylipäänsä ajattelee itsenäisesti ja omavireisesti? Kuinkapaljon hänellä on sellaiseen edes aikaa?

Eikö yhä edelleen lähes kaikki uusi tieto tule keskuuteemme valtamediankautta? Käsityksemme maailmasta on lähes täydellisesti valtamediantarjoaman informaation varassa. Tällöinhän valtamedialla on kaikistasuurin valta valtaväestön mielipiteenmuokkaajana. Ei tavallinen ihminensaa itsestään päähänsä sikainfluenssapaniikkia, ilmastonmuutoshysteriaa,terrorismin pelkoa tai talouslamaa. Kaikki tämä informaatio on syötettykansalaisten tajuntaan valtamedian kautta. Kaikki ihmisten tieto,ymmärrys ja mielipiteet ovat lopulta aina lähtöisin valtamedianuutisoinnista. Valtaeliitillä on keinot saada ihmiset haluamaan asioita,ilman että ihmisillä itsellään on tästä mekanismista mitään ymmärrystä.Kaikki luonnollisesti uskovat, että heidän ajatuksensa ovat heidänomiaan.

Ihmiset elävät harhaluulossa, että heillä olisi valta päättää heitäkoskevista asioista äänestämällä vaaleissa. Kyse on täydellisestäilluusiosta. Saitko sinä äänestää uudesta ydinvoimalasta? Äänestitkö Lex

105

Nokian, eläkeiän noston, veronkorotusten, lisääntyvän valtion velan,energiansäästölamppujen tai Afganistaniin lähetettävien sotajoukkojenpuolesta? Lisäävätkö nämä päätökset ja lukuisat vastaavat omaa tailäheistesi hyvinvointia? Tuskin. Silti niin tapahtui.

Kansanvalta ei ole muuta, kuin valtaeliitin ylläpitämä tarina, johon kansauskoo vain siksi, koska se on koulutettu niin tekemään. Demokratia onilluusio, jonka käytännön toteutus on mahdotonta, eikä senhyödyllisyydestäkään ole mitään takuita.

Mitä hyötyä on kansanvallasta sellaisessa maailmassa, jossa koko kansaon läpikäynyt saman koululaitoksen ja sisäistänyt siten itselleen jaympäristölleen tuhoisan maailmankatsomuksen?

Mikä sitten demokratia-illuusion tilalle? Lähestytään aihettaesimerkkitapauksen kautta.

Kuvitellaan että olet joutunut liikenneonnettomuuteen ja lääkäri suorittaasinulle leikkaustoimenpiteen. Korvaisitko nyt kokeneen kirurginpäätöksenteon leikkausta seuraamaan saapuneiden satunnaisestivalittujen kansalaisten demokratialla? Antaisitko näiden ihmisten päättäämihin seuraava viilto tehtäisiin? Tietenkään et. Kuka tahansa potilastoivoisi, että hänen leikkauksensa suoritettaisiin sen hetkistä parastaasiantuntemusta ja teknologiaa hyväksikäyttäen, potilaan hyödynmaksimoinnin periaatteita noudattaen.

Lyhyesti kiteytettynä päätöksenteon perustana tulee olla potilaan hyödynmaksimointi kaiken käytettävissä olevan teknologian, tiedon ja resurssienpuitteissa. Parempaan emme pysty. Vähempään emme voi tyytyä.

Tätä täsmälleen samaa mekanismia voitaisiin soveltaa myös yleiseenpäätöksentekoon. Kun puhumme ihmisten hyvinvoinnin maksimoinnista,puhumme aina teknisistä ongelmista. Hyvinvointimme ei synnykeinotekoisten instituutioiden kautta, vaan luonnosta, sen resursseista jaluonnon mekanismien paremmasta ymmärryksestä.

Älykkäästi suunnitellussa yhteiskunnassa kaikkipäätöksentekojärjestelmät perustuvat kaikkien ihmisten tasapuolisenhyvinvoinnin maksimointiin parhaan olemassa olevan tiedon,käytettävissä olevien teknologian ja planeetan tarjoamien resurssienpuitteissa. Rahaa tai politiikkaa ei tässä prosessissa tarvita.

59. Kyberterrorismista ja piratismista veruke internetinkontrollointiin?

106

Länsimaissa kiusallisin osa virallisen totuuden kyseenalaistavastakritiikistä voidaan leimata aina salaliittoteorioiksi, mikä oikeuttaavakavienkin yhteiskunnallisten ongelmien syrjäyttämisen ilman, ettävapaan länsimaisen median maine (jonka tehtävä asioiden penkominentulisi olla) siitä lainkaan kärsisi. Virallisen totuuden ainoa heikko kohta onvapaa internet.

Internet ei suodata tietoa, tai pureskele sitä helposti nieltävään muotoon.Sen sijaan internet lyö faktat pöytään jokaisen ihmisen itsensäarvioitavaksi. Tässä pelissä valtaeliitti on helisemässä yhdessä virallistatotuutta ylläpitävän valtamedian kanssa.

Internetin aikakaudella ihmisen ei tarvitse olla enää riippuvainen omanmaansa valtamedian tarjoamasta propagandasta, vaan hän voi lukeauutisensa halutessaan vaikkapa Venäläisestä, Kiinalaisesta taiArabialaisesta näkökulmasta, tai vaihtoehtoisesti hän voi hakea tietoariippumattomien asiantuntijoiden blogeista ja muodostaa käsityksensäsiten huomattavasti laajempaan lähdeaineistoon perustaen.

Ajan saatossa yhä useammalle ihmiselle selviää, että valtamedianylläpitämä totuus asioiden tilasta on aina hyvin suhteellinen käsite. Ajansaatossa yhä useampi ihminen tulee väistämättä törmäämään perinteisenvaltamedian tarjoaman virallisen totuuden yksisilmäisyyteen jakorruptoituneisuuteen. Ennen pitkää ihmisten tietoisuus kasvaa, eivätkähe enää voi olla ärsyyntymättä kuullessaan valtamedian yksisilmäistäuutisointia milloin mistäkin keinotekoisesta uhkasta. Tietoisuudenlisääntyessä valtaeliitin ja valtamedian ylläpitämä virallinen totuusmuuttuu yhä useamman ihmisen tajunnassa niin silmiinpistävänkorruptoituneeksi, ettei tiedostava ihminen pysty sellaista enääsietämään.

Internet tarjoaa ihmisille ennen näkemättömän mahdollisuudenuudenlaiseen, kokonaisvaltaiseen maailmankatsomukseen. Valtamedianpropagandakoneistosta irrallisena ihminen voi muodostaa maailmastapaljon eheämmän ja loogisemman kuvan.

Pelkkä perusymmärrys raha- ja talousjärjestelmämmeongelmakeskeisestä lähtökohdasta asettaa koko ihmiskunnankäyttäytymisen uuteen perspektiiviin, mikä puolestaan ei voi ollamuuttamatta ihmisen kokonaisvaltaista asennoitumista valtamediantarjoamaan uutisointiin.

Ajan saatossa yhä useammat ihmiset heräävät näkemään maailmanuudessa valossa. Siinä, kuinka maailman kerrotaan toimivan ja kuinka setodellisuudessa toimii, on suuri ja perustavalaatuinen ristiriita.

Internetin ansiosta yhä useampi ihminen elää valtainstituutioidenkeskitettyjen aivopesukoneistojen ulottamattomissa. Juuri tämän vuoksi

107

internet muodostaa samalla yhä suuremman yksittäisen uhkannykyjärjestelmälle ja sen valtaeliitille. Ilman tämän jatkuvanaivopesukoneiston läsnäoloa, valtainstituutioiden ylläpitämä lumous alkaaväistämättä murentua. Siksi onkin varsin todennäköistä, että jollainkeinoin tätä lisääntyvän läpinäkyvyyden uhkaa pyritään ennen pitkääkahlitsemaan myös länsimaissa. Kiinassa ongelma on jo ratkaistu jainternetissä julkaistava tieto on tarkasti suodatettua ja kontrolloitua.

Kuinka sitten rajoittaa kansalaisten oikeutta täysin vapaaseentiedonhakuun ja tiedonlevitykseen, sekä anonyymiin nettisurffailuun?Kuinka luoda ihmisten mieliin keinotekoinen uhka, jonka keinoinkansalaiset voidaan asteittain alistaa yhä suuremman valvonnan jakontrollin piiriin?

Tavoitteeseen voidaan päästä esimerkiksi kyberterrorismin tai piratisminuhkaa hyväksikäyttäen. Tietokoneiden ja internetin maailmassa kukatahansa ihminen voi olla potentiaalinen piraatti tai kyberterroristi.Ylläpitääkseen vanhentuneita valta-instituutioita, instituution edustajillaon jatkuva lisääntyvä tarve saada lisätä kaikenlaista valvontaa jakontrollia yhteiskunnassa. Ennen pitkää lisääntyvän kontrollin tarvesynnyttää kontrollin tarpeen lisäämiselle myös ratkaisun.

"FBI:n johtaja Robert Mueller varoittaa, että terroristit selvästikinsuunnittelevat internetissä tehtäviä iskuja. Uhan kanssa ei ole leikkimistä,sillä netti-iskun vaikutus voi olla yhtä suuri kuin "hyvin asetetun pommin",Mueller varoittaa. (Tietokone-lehti 8.3.2010)

Ilman konkreettista uhkaa ihmisiä on kuitenkin mahdoton saadaluopumaan oikeudestaan vapaaseen, suodattamattomaan informaatioonja anonyymiin nettisurffailuun. Kyberterrorismin uhkaa voidaankin ryhtyätorjumaan vasta näyttävän kyberterrori-iskun jälkeen.

Näyttävästi toteutetun ja suurta mediahuomiota osakseen saaneenkyberterrori-iskun jälkeen valtaeliitin ei enää tarvitse myydä ajatustainternetin valvonnasta kansalaisille. Kansalaiset tulevat vaatimaanoikeuksiensa polkemista itse. Turvatakseen kansallisen turvallisuuden,kansalaiset hyväksyvät mukisematta uudet rajoitukset, lisääntyvänkontrollin ja läpitunkevan valvonnan.

Kehityksen suunta on huomattu luonnollisesti myös jo valtiotasolla, johonMatti Vanhasen hallitus on reagoinut valmistelemalla kaikessahiljaisuudessa valtakuntaan uutta valmiuslakia. Oikeus ja kohtuus -blogikirjoitti aiheesta 4.9.2009 seuraavasti:

"Matti Vanhasen hallitus on säädättämässä uutta valmiuslakia jokanykyisessä hallituksen esityksen muodossa rikkoisi törkeästi Suomenperustuslakia, yksityisyyden suojaa ja kaventaisi merkittävästikansalaisten oikeuksia täysin mielivaltaisesti ilman riittäviä perusteita.

108

Matti Vanhasen hallitus yritti ajaa lain läpi tavallisena lakina. Onneksiperustuslakivaliokunta esti aikeet ja totesi lain vaativanperustuslainsäätämisjärjestystä. Valmiuslain tarkoituksena onpoikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä,ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvatavaltakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Perus- jaihmisoikeuksien turvaaminen toteutuukin uudessa laissa käytännössäkarsimalla oikeudet minimiin.

Uudessa valmiuslaissa poikkeusolojen määritelmää on laajennettumerkittävästi. Nyt ei puhuta enään aseellisesta hyökkäyksestä vaanpoikkeusolon määritelmään riittää myös aseelliseen hyökkäykseenverrattavissa oleva tilanne. Hyökkäyksen toteuttajan ei tarvitse olla toinenvaltio, riittää että tilanne voidaan tulkita samankaltaiseksi. Hallitus voi siisottaa käyttöön poikkeusolojen valtuudet uudessa lakiehdotuksessa hyvinhelposti. Pelkästään tietojärjestelmien vakava horjuminen riittää Suomenasettamiseen poikkeustilaan. Esimerkkinä voidaa pitää Suomenjoutumista samankaltasen verkkohyökkäyksen kohteeksi kuin Viro joitakinvuosia sitten.

Poikkeustilassa hallitukselle ja viranomaisille annetaan käytännössä kaikkivalta. Perustuslakia ei tarvitse noudattaa ja monet muutkin lailla turvatutoikeudet lopetetaan. Viranomaiset voivat estää sähköpostiliikenteen,sulkea yksityiset internetliittymät ja estää tiedon jakamisen muutoin kuinviranomaisten hyväksymien kanavien kautta. Viestintävirasto voidaanmäärätä peruuttamaan radiolupataajuudet ja määrätä kanavatviranomaisten ja armeijan käyttöön. Viranomaisille annetaan myösmahdollisuus takavarikoida yksityisessä käytössä olevat tietokoneet,määrätä luovuttamaan tietokoneohjelmat valtion hallintaan, puhelimettakavarikoitavaksi tai puhelinlinjat katkaistavaksi.

Kriisitilanteessa valtion viestintäkeskus voisi määrä tietyntyyppiset jasisällöltään tietynlaiset viesti ja uutiset julkaisukieltoon. Uusi valmiuslakiantaa jopa mahdollisuuden viranomaisille määrätä tiedostusvälineidenjulkaiseman tiedon sisällöstä ja pakottaa kaikki tiedostusvälineetjulkaisemaan hallituksen ja viranomaisen tiedotteet välittömästi.Sananvapauden ja yksityisyyden suojan loukkaukset ovat jälleen saaneetjatkoa. Lex Karpela, Lex Nokia, lähdesuojan kavennukset ja internetsensuurin mahdollistaneet lait ovat saamassa seuraajan.

Kukaan ei kiellä etteikö poikkeusoloissa tarvita poikkeuksellisia keinoja.Poikkeusoloissa totuudenmukaisen tiedon välittäminen ja saaminen onkuitenkin oleellista. Riippumattomien lähteiden antama tietosisältö onmonin kerroin luotettavampaa kuin viranomaisten pakon edessä tiettyjäpäämääriä ajavien progandaviestien. Nykypäivän suomalaiset ovatvarmasti jo niin valveutuneita jotta tietävät kuinka vähän viranomaistensanaan on kriisitilanteessa luottamista.

109

Hallitus saa uuden lain myötä hyvin poikkeukselliset oikeudet. Pahintatilanteessa kuitenkin on, että poikkeusoloihin voidaan mennä hyvinpienestä syystä. Syytä on myös muistaa Suomen nykyinen tilanneEuroopan pahimpana ihmisoikeuksien polkijana ja ihmisoikeussopimuksenloukkaajana. Kaukana ei ole hetki kun hallitus lähi-idän diktatuurienjalanjälkiä seuraten julistaa Suomeen poikkeustilan silloin kun Suomenhallituksen toimintaan ja viranomaisten luotettavuuteen kohdistuvakritiikki tai toiminta ylittää sietokyvyn."

60. Kriittinen media

Valtamedia toimii rahajärjestelmän sisällä samalla tavoin kuin kaikkimuutkin organisaatiot, ollen siten myös lähtökohtaisesti korruptoitunut jasiksi taipuvainen julkaisemaan aina vain tiettyjä tahoja hyödyttävääinformaatiota. Aidosti kriittinen media on rahajärjestelmän puitteissapelkkä illuusio.

Kaupalliset mediatalot ovat tyypillisesti finanssieliitin omistuksessa jatoimivatkin siksi luonnollisesti rahajärjestelmän pelisääntöjä mukaillen.Jos media taas on valtiollinen, tukee se luonnollisesti valtion agendaa.Valtiot puolestaan toimivat läheisessä yhteistyössä pankkijärjestelmänkanssa ja ovat siten lähtökohtaisesti aina finanssimaailman etujenpuolustajia.

Ennen internetin aikakautta yhteiskunnassa ei ollut kunnollista areenaamediaa arvostelevalle kriittiselle yleisölle. Onneksi asiat ovat muuttuneetviime vuosina nopeasti parempaan suuntaan, eikä neljättä valtiomahtiaoteta enää samalla tavoin itsestään selvänä tosiasiana, kuin menneinäaikoina.

Mediatalojen uutis-sivustot rinnastetaan nykypäivänä yhä enemmänpelkiksi omaa agendaansa ajaviksi uutisblogeiksi, jotka tarkastelevatmaailmaa vanhojen ja yhä huonommin toimiviksi käyvien virallisteninstituutioiden näkökulmasta. Yhä useammat ihmiset ovat jo oivaltaneet,ettei nykypäivän ongelmia tulla ratkaisemaan vanhoilla menetelmillä.

Yleisö vaatii yhä suuremmassa määrin tuoretta näkökulmaa ja täysinuusia ajatuksia, joita vanhat instituutiot eivät pysty tuottamaankyseenalaistamatta samalla itseään. Siksi todellinen muutos tuleekintapahtumaan täysin uusia polkuja pitkin. Oma veikkaukseni on, ettäinternetillä ja internet-yhteisöillä tulee olemaan muutoksessa hyvinmerkittävä rooli.

110

61. Velka valtapolitiikan perustana

Nykyisessä globaalissa maailmantaloudessa kaikki perimmäinen valta onlopulta niiden käsissä, jotka hallitsevat rahaa. Sotateollisuus on tokikannattavaa, mutta sen sijaan että sotien annettaisiin kasvaa liiansuuriksi kansainvälisiksi konflikteiksi, riittää että niitä ylläpidetään jossainsyrjäisissä maailmankolkissa. Valtapoliittisesti paljon parempiin tuloksiinpäästään valtioiden velkaannuttamisen keinoin. Tällä tavoin kaikkisaadaan näyttämään luonnolliselta, eikä kansa osaa syyttää ikuisestavelkaorjuudesta ketään tai mitään muuta, kuin kasvotontatalousjärjestelmää, jolle kukaan ei kuitenkaan mahda mitään.

Tähän saakka maailmanpankin velkahelvetissä ovat kituneet lähinnä vainköyhät kolmannen maailman maat, mutta uusi vallalla oleva finanssikriision saanut polvilleen myös ennen vauraina pidettyjä länsimaita.Tuoreimpina esimerkkeinä Islanti ja Kreikka. Nämä maat ovatmenettäneet itsemääräämisoikeutensa finanssilaitoksilta ottaman velanjohdosta lähes yhtä perusteellisesti, kuin jos ne olisivat joutuneetsuurvalta-armeijan miehittämäksi. Mutta kun orjuuttajana on näkyvänvihollisen sijaan abstrakti raha, jonka perimmäistä olemusta ei opetetakouluissa eikä siksi ymmärretä, kansakunnalla ei ole keinoja taistellavalloittajaansa vastaan.

"On olemassa kaksi tapaa valloittaa ja orjuuttaa kansakunta. Se voitapahtua joko miekan tai velan kautta."

-- John Adams --

Islannin ja Kreikan tapauksissa rahajärjestelmän orjuutus on hyvinläpinäkyvää, sillä näissä maissa tilanne on kärjistynyt poikkeuksellisenhankalaksi. Meillä Suomessa, kuten kaikissa muissakin länsimaissa,kärsitään samoista ongelmista, hieman vain lievemmässä mittakaavassa.

Rahajärjestelmään synnytetty keinotekoinen niukkuus synnyttää jatkuvanleikkaamistarpeen yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin, sekä ylläpitääkiihtyvään kasvuun ja ikuiseen työpakkoon perustuvaa järjestelmää.Orjuutuksemme on totaalista, mutta näkymätöntä. Orjuutuksenmahdollistaa ymmärtämättömyytemme, jota ylläpidetään valtionkoulujärjestelmän ja valtamedian keinoin. Rahajärjestelmää ei osatasyyttää, koska raha on vain rahaa - näin uskotaan.

Nykypäivänä velka- ja korkotaakan vaikutus kansantalouteen on sama,kuin jos maa toimisi vieraan vallan alaisuudessa ja kansakuntatyöskentelisi vieraan vallan hyväksi. Kaikki se kuitenkin tapahtuumonimutkaisen talousjärjestelmän kulisseissa, niin korkeallavaltahierarkian huipulla, ettei tavallisella kansalaisella ole juurikaanymmärrystä asioiden todellisesta luonteesta. Eikä finanssimaailmaa koeta

111

yhtä negatiivisesti kuin vieraan vallan miehittäjiä. Massojen ohjailutapahtuu nykyisin paljon hienovaraisemmin kuin entisaikoina.

Jos ihmiset tahdotaan saada kävelemään suuntaan X, heitä ei kannatavain käskeä tekemään niin. Suora ohjailu tuntuu vastenmieliseltäpakottamiselta, ja synnyttää ihmisissä välittömän vastareaktion.Massojen ohjailun menestyksen avain piilee valinnan vapaudenilluusiossa. Muuttamalla tekijää Y, ihmiset saada haluamaan muutosta X.Nyt heitä ei tarvitse pakottaa. Tai vieläkin paremmin - muuttamallatekijää Z, tekijä Y muuttuu, jolloin kansa saadaan haluamaan muutosta X.

Pelkkä käsky "työskennelkää 80-vuotiaiksi" ei toimi. Täytyy olla jokinkonkreettinen syy. Jokin sellainen, jota kukaan ei voi (tai osaa)kyseenalaistaa. Yleensä se on raha.

"Valtiovarainministeri Jyrki Katainen perustelee, ettei hallitus voi tehdäkansainväliselle talouskriisille mitään (...) Vanhasen mukaan valtio onvalmis velkaantumaan kriisistä selviämiseksi. Hallitus linjaa maksavansalaskut "suomalaisella työllä". Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillämiljardeilla euroilla ja valtiotalouden alijäämä kasvaa vuosittain - siksisuomalaisten on tehtävä töitä muutama vuosi pidempään, Vanhanenperustelee." (Yle-uutiset 24.02.2009)

Korkea valtion velka pakottaa kansan työskentelemään finanssijättiläistenhyväksi ikuista kiihtyvää kasvua vaativassa raha- ja talousjärjestelmässä.Samat finanssitahot jotka ylläpitävät raha- ja talousjärjestelmää,omistavat myös kaikki tiedotusvälineet, mikä pitää huolen siitä, ettäihmiset jo pienestä pitäen oppivat pitämään sairasta järjestelmäänormaalina.

Koska valtio toimii käsi kädessä finanssilaitosten kanssa, myöskoulujärjestelmä myötäilee lasten kasvatuksessa finanssimaailmanylläpitämiä uskomuksia. Eihän mikään instituutio kasvata oppilaitaankumoamaan itse itseään. Muutoksen on tultava ulkopuolelta.

Mikä tekee tilanteesta erityisen ongelmallisen (tiedon puutteen lisäksi), onihmisluonnolle tyypillinen muutosvastarinta. Muutos nähdään niinpelottavana asioiden tilana, että orjuutetut asettuvat puolustamaanorjuuttajaansa. Ilmiötä, jossa orjuutettu auttaa orjuuttajaansa tullakseenvielä enemmän orjuutetuksi, voidaan rinnastaa yhdeksi Tukholma-syndrooman alalajeista.

Wikipedian määritys Tukholma-syndroomalle:

"Tukholma-syndrooma on arkikielinen nimitys psykologiselle tilalle, jossapanttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöillekehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Tämänlaisestasolidaarisuudesta voi seurata monimutkaisia ongelmia, kun vangitut

112

alkavat auttaa vangitsijoitaan toteuttamaan suunnitelmaansa."

62. Tiede rahajärjestelmässä

Kaikki ymmärtävät tieteellisen metodin varaan lasketun päätöksenteonedut. Tiede viittaa systemaattiseen tiedonhankintajärjestelmään, jollaihmiset pyrkivät ymmärtämään todellisuutta yhä tarkemmin.

Tieteellinen menetelmä ei ole kiinnostunut ihmisten mielipiteistä.Mielipiteiden sijaan tieteen tarkoitus on mitata todellista maailmaa.Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan epädogmaattisesti,arvostelevasti ja läpinäkyvästi, on tehokkain ja järkiperäisin käsitystenmuodostamisen menetelmä.

Valitettavasti rahajärjestelmän varaan rakennetussayhteiskuntajärjestelmässä rahan voima on kaikkien muiden voimienyläpuolella, eikä tiede tee tässä asiassa poikkeusta.

Koska nykyihmiset ovat vuosien saatossa oppineet luottamaantieteelliseen metodiin, tieteelliset tutkimukset pitävät sisällään valtavankaupallisen potentiaalin. Tämä synnyttää tiedemaailmaan luontaisenpalkkiojärjestelmän korruptoituneelle käytökselle.

Koska myös tiedemiehet ovat pelkkiä tavallisia ihmisiä ja siksi riippuvaisiarahoituksesta ja uralla etenemisestä, syntyy tiedemaailmaan luontainenkysyntä tutkijoille, jotka ovat valmiita tekemään tieteellisiä tutkimuksiatarkoitushakuisesti. Tällaisessa tapauksessa koko tieteellinen metodikäännetään päälaelleen. Tutkimuksen rahoittaja, esimerkiksimonikansallinen suuryritys, saattaa projektin alussa vihjaillatutkimusprojektin vetäjälle, minkälaista tieteellistä tulosta tutkimuksellahaetaan.

Jos tutkimustulos miellyttää rahoittajaa, on tutkijalle luonnollisestitiedossa lisääntyvää mainetta ja mammonaa. Tiedemiehen tehtäväksi jäänyt rahoittajan ja toimeksiantajan tarpeiden täyttäminen sellaistenkoejärjestelyjen kautta, jotka johtavat rahoittajaa miellyttävään,toivottuun lopputulokseen ilman, että tutkimus vaikuttaa epätieteelliseltä.

Aina korruptiota ei tietenkään tapahdu, tai jos tapahtuu, epäilyjä onvaikea todistaa oikeiksi. Siksi riittää, että tiedostamme tämänjärjestelmässä piilevän, korruptiota luontaisesti tukevan, kieroutuneenpalkkiomekanismin. Jos tällainen palkkiomekanismi on olemassa, onsuoranaista naiviutta elää siinä uskossa, ettei sitä koskaan hyödynnettäisimyös reaalimaailmassa.

113

Rahajärjestelmän luoman korruption keinoin esimerkiksi tupakkateollisuusonnistui viivyttämään kymmenillä vuosilla ihmisten yleistä tietoisuuttatupakoinnin aiheuttamista sairauksista. Rahan keinoin useat arvostetutkintiedemiehet saatiin antamaan toivottuja, eli vähätteleviä lausuntojatupakan terveysriskeistä, minkä johdosta kaikki tupakkayhtiöitä vastaannostetut oikeusjutut kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Miljoonat ihmisetmaksoivat tästä rahan korruptoimasta tieteellisestä metodista hengellään.Näin tapahtui siitäkin huolimatta, vaikka myös virallinen totuus, eli valtiotja poliitikot yleisesti tuomitsivat tupakoinnin ja pitivät sen aiheuttamiaterveyshaittoja hyvin todennäköisinä. Tämä on osoitus vain siitä, kuinkarahan voima vaikuttaa kaikkien muiden voimien yläpuolella.

Mitä siis tapahtuisikaan, jos virallinen totuus ja media kaikessalaajuudessaan asettuisivat joskus kannattamaan tällaista korruptoitunuttatieteellistä metodia? Nähtäisiinkö silloin ehkä lääketeollisuuden ajamiamaailmanlaajuisia rokotekampanjoita jonkun mitättömän uhkan vuoksi?Voitaisiinko vääristellyn tieteellisen metodin keinoin luoda jokin globaali,koko maapalloa tai ilmastoa koskettava uhka, jonka keinoin kokomaailma saataisiin alistettua yhden keskitetyn valtakoneistonalaisuuteen?

63. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos

Koska ikuiseen kiihtyvään kasvuun ja kulutukseen perustuva globaalitalousjärjestelmämme on selkeässä epätasapainossa rajallisenreaalimaailman kanssa, on sanomattakin selvää, ettei sen ongelmiapystytä ratkaisemaan yksittäisten valtioiden päätöksenteon puitteissa.Muutoksen olisi tapahduttava kaikkialla samanaikaisesti. Mukaantarvitaan yht'aikaa kaikki maailman valtiot.

Mutta kuinka kertoa totuus maailman väestölle? Kuinka kertoamaailmalle, ettei kapitalismi itse asiassa toimikaan enää ja ettäselvitäksemme hengissä, joudumme ennen pitkää kyseenalaistamaankoko länsimaisen kulttuurimme sen perustuksia myöten?

Tietenkään asiaa ei voida sanoa suoraan. On keksittävä kiertotie. Siksikysymys kuuluukin: kuinka määrätä uutta lainsäädäntöä, uusiarajoituksia, lisääntyvää kontrollia ja lisääntyvää valvontaa kaikillemaailman valtioille, yrityksille ja ihmisille siten, ettei se samalla muodostauhkaa nykyisille instituutioille ja niistä hyötyvälle valtaeliitille? Kuinkaulottaa uudet rajoitukset koskemaan kaikkia maailman valtioita ja niidenasukkaita yhtäaikaisesti? Kuinka luoda instituutio, joka lopettaa kiihtyvänkasvun tavoittelun, asettaa vapaalle markkinataloudelle tiukat normit jajonka määräysvalta ylittää kaikkien yksittäisten maiden päätöksenteon?

Tietysti samalla tavoin kuten aina ennenkin: pelon kautta. Tarvitaan uusi

114

uhkakuva, uusi virallinen totuus, kaikki kansat yhdistävä aate, johonjokainen planeetan asukas voi samaistua rodusta tai uskonnostariippumatta. Tarvitaan uhka ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta.

Kun suunnitelma on selvillä ja valtaeliitti on sijoittanut pelimerkkinsä,show saa alkaa.

Entinen Yhdysvaltain varapresidentti, Al Gore, saa tehtäväkseenihmiskunnan pelastamisen. Hän ei ole tiedemies. Hän on tavallinenpoliitikko. Hän on finanssieliitin nukke suoraan läpikorruptoituneenvaltaeliitin ytimestä. Siitä huolimatta, ja juuri sen takia, Gore saavälittömästi kaiken tarvitsemansa mediahuomion kaikkialla maailmassa.Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos nostetaan kaikkien ihmisten huulilleja pian kaikilla on siitä myös mielipide. Mielipide, joka sitkeän ja globaalinmediakampanian keinoin syötettiin kansan tajuntaan. Nekin, jotkavaistoavat Al Goren tekopyhyyden, katsovat sitä sormiensa läpi, silläpohjimmiltaan Gore vaikuttaa ajavan hyvää asiaa.

Virallisen instituution statuksen ilmastouskonto saa viimeistään siinävaiheessa, kun Al Gore pokkaa itselleen Nobelin rauhanpalkinnon. Tämänpisteen jälkeen ilmastonmuutosta ei voida enää peruuttaa - ei vaikkailmastotiede myöhemmin osoittautuisikin vääräksi tai ilmastotiedeitsessään osoittautuisi korruptoituneeksi. Virallinen totuus ei enää muutu.Siihen on yksinkertaisesti sijoitettu liikaa rahaa. Myös liian monenvaltaeliitin edustajan uskottavuus riippuu ilmastonmuutoksesta. Kyse onmyös Nobel-instituution arvovallasta ja välillisesti kaikkien aikaisemminpalkittujen nobelistien kunniasta. Lisäksi satojen tuhansien ihmistentyöpaikka on riippuvainen ilmastouskosta ja kymmenet miljoonattavalliset ihmiset ovat rakentaneet osan identiteetistään jaelämänkatsomuksestaan ilmastonmuutoksen varaan. Myös kaikkienmaiden koulukirjat on kirjoitettu ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutos-teoriaa tukevaksi. Instituutiona ilmastouskonto elää jo omaa elämäänsäriippumatta siitä, kuinka ilmastonmuutosteoria itsessään toimii yhteenreaalimaailman kanssa. Vai toimiiko se lainkaan?

Niinpä kaikki kääntyy päälaelleen, kuten instituutioiden maailmassalopulta aina. Jos vastustat Al Goren kaltaisia korruptoituneen politiikan jasuurpääoman edustajaa - joka ilmastouskonnon kautta synnyttäähiilidioksidikaupasta itselleen ja kaltaisilleen uuden miljardibisneksentavallisten ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella - sinut leimataanihmiskunnan hylkiöksi ja kotiplaneettasi viholliseksi. Vastustajanasi ei oleAl Gore, vaan miljoonat valtamedian ja koululaitoksen unta nukkuvattavalliset kansalaiset.

Pahinta ilmastouskonnossa lienee kuitenkin se, kuinka kokoilmastohysteria on pohjavireeltään hyvin ihmisvihamielinen. Valtamedianpääasialliseksi tehtäväksi on muodostunut tavallisten kansalaistensyyllistäminen. Jokaisen hiilidioksidia uloshengittävän olennon tulisikin

115

tuntea syyllisyyttä jo pelkästä olemassaolostaan. Vai mitä muuta pitäisiajatella, kun Helsingin Sanomien kaltainen valtakunnan päämedia nostaaesiin Pentti Linkolan kaltaisten ajattelijoiden ajatuksia, joiden mukaan"Lasten hankkiminen on suurin ympäristörikos" ja että "tehokkaampiatapoja väen vähentämiseen olisi esimerkiksi vesijohtovedenmyrkyttäminen". Positiivisen muutoksen vaihtoehtoja ei lehdissä julkaista,mikä sinällään on hyvin ymmärrettävää. Nykyinstituutioiden maailmassasellaisia ei yksinkertaisesti ole tarjolla.

"Kirjailija, kalastaja Pentti Linkola on sitä mieltä, että lasten hankkiminenon suurin ympäristörikos. (...) "Tsunamistakaan ei ollut iloa, eihän siinämennyt edes yhden päivän nettolisääntymisen verran ihmisiä", Linkolasanoo. (...) Aids antoi Linkolan mukaan ensin toivoa, mutta sitten sekinlässähti, sanoo Linkola, joka on Suomen tunnetuin maailmanlopunennustaja. Linkolan mielestä tehokkaampia tapoja väen vähentämiseenolisi esimerkiksi vesijohtoveden myrkyttäminen." (Helsingin Sanomat10.11.2009)

Totta on, että nykyinstituutioidemme puitteissa keinovalikoimamme ontodellakin hyvin suppea ja ennusteemme huono. Mutta jos sen sijaanonnistumme vapauttamaan ajattelumme näkymättömistä kahleistammeja tarkastelemaan maailmaa sellaisena kuin se todellisuudessa on, ilmanomatekoisten ja mielikuvituksellisten instituutioidemme rajoituksia, asiatnäyttäytyvät meille kokonaan uudessa valossa. Lopulta kyse on ainamaapallon resursseista, ihmisen ja ympäristön tasapainoisesta suhteesta,sekä siitä, kuinka ihmisten hyvinvointi voidaan nämä seikat huomioonottaen viimeisimmän tieteellisen ja teknologisen ymmärryksen puitteissamaksimoida.

Kriisi tarkoittaa yhtä aikaa sekä vanhan loppua että uuden alkua.Globaalia raha- talous- ja yhteiskuntajärjestelmää lähestyvä kriisi onmerkittävyydessään mahtavampi, kuin mikään aikaisemmin koettu kriisiihmiskunnan historiassa, sillä se tulee viimekädessä ratkaisemaanolemassaolomme tällä planeetalla.

Ongelma sellaisenaan ei ole ylitsepääsemätön, eikä teknisesti edesvaikea. Sitä se on ainoastaan materialismiin taipuvaisellemaailmankatsomuksellemme ja egoistiseksi opetetulle mielellemme. Kyseon yhteiskuntaevolutiivisesta kriisistä, joka omalla voimallaan onpakottava ihmiskunnan kehittymään ja kasvamaan. Yli kymmeneentuhanteen vuoteen ihminen ei ole noussut askeltakaanyhteiskuntaevoluution portaikolla. Koko kirjoitettu historiamme on rahanhistoriaa. Valitettavasti kriisiytyneet ja umpikujaan ajautuneet instituutiotovat välttämätön välivaihe - tuskastuttava oppitunti - jokakivuliaisuudestaan huolimatta on pakko kahlata läpi ennemmin taimyöhemmin. Ilman totaalista kriisiä ei voi tapahtua totaalista muutosta.

116

64. Al Gore - Epämiellyttävä totuus

Ilmastonmuutosta käsittelevässä dokumenttielokuvassaan, Epämiellyttävätotuus, Al Gore osoittaa, kuinka kautta historian maapallon lämpötilannousun ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun välillä on olluthavaittavissa selvä yhteys. Näin todellakin on, mutta samalladokumentissa unohdetaan mainita eräs pieni, mutta sitäkinmerkittävämpi seikka. Lämpötila on nimittäin aina noussut ennenhiilidioksidipitoisuuden nousua. Toisin sanoen, maapallon lämpötilanäyttäisi vaikuttavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen, ei toisin päin.

Al Goren teoria ilmastonmuutoksesta on hyvin erikoinen. Hänenlogiikkaansa soveltaen kylmässä saunassa hikoileva ihminen saisihikoilullaan aikaan saunan kuumenemisen. Tavallinen ihminen ymmärtääettei tämä voi pitää paikkansa. Mutta kun kyse on ilmastonlämpenemiseen vaikuttavista monimutkaisista prosesseista, valtaeliitilläon käytössään ase, jota vastaan tavallisella kansalla ei ole mitään keinoapuolustautua. Tieto on valtaa ja tiedon väärinkäyttö vallan välineenä onkautta ihmiskunnan historian saanut suuret ihmismassa käyttäytymäänirrationaalisesti.

Mikä sitten on todellinen syy, jonka seurauksena maapallonkeskilämpötila on jatkuvassa muutoksessa? Tosiasia on, ettei kukaan voivarmuudella sanoa. Ilmastoon vaikuttavat tuhannet, jopa miljoonat eritekijät, joista tiedostamme tällä hetkellä ehkä vain murto-osan. Varmaakuitenkin on, että kyse on huomattavasti monimutkaisemmastaprosessista, kuin pelkkien kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin,määrästä ilmakehässä. Joku voisi jopa väittää, että myös auringonsäteilytehokkuudella saattaisi olla jonkinlaista vaikutusta maapallonlämpötilaan. Auringon vaikutus on nimittäin tyystin sivuutettu kaikestailmastonmuutoskeskustelusta - niin uskomattomalta kuin se tuntuukin.

Aurinko ei hehku jatkuvasti samalla teholla. Myös auringon aktiivisuusvaihtelee ja ihmeellistä kyllä - viimeisimpien tutkimusten mukaanauringon aktiivisuuden vaihtelu todella heijastuu maapallon ilmastonlämpötilaan. Ei suoraan lisääntyneen lämpösäteilyn johdosta, vaan niinsanotun lisääntyneen aurinkotuulen ansiosta, joka näyttää ajavanAurinkokunnan ulkopuolelta tulevaa kosmista säteilyä poispäinmaapallosta. Tämä kosminen säteily näyttäisi olevan yhteydessäplaneettamme ympärillä vaikuttavien pilvien muodostumiseen ja sitäkautta ilmastonmuutokseen. Mutta tämäkään ei ole vielä todistettuatiedettä. Siksi mitään niin lopullista ja merkittävää askelta, kuin globaaliylikansallinen maailmanhallitus, ei pitäisi laskelmoida niin kiistanalaisen jasuorastaan epätieteellisen näkemyksen varaan, jota ilmastonmuutostiedenykymuodossaan edustaa.

Vaikka ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisikin totta, uudethiilidioksidiverot sekä lisääntyneet rajoitukset ja valvonta eivät vie pois

117

käytöstämme kierouttavien instituutioiden ongelmaa. Päin vastoin.Ilmastonmuutoshysterian seurauksena vaarassa on kokonaan uudeninstituution synty kokonaan uusine ongelmineen.

65. Jatkuvassa muutoksessa oleva ilmastomme

Mitä itse ilmastonmuutokseen tulee, olisi meidän korkea aika ymmärtääasemamme oikein tässä alati muuttuvassa maailmassa. Ilmasto, aivankuten kaikki muukin maailmassa, on jatkuvassa muutoksessa. Vielä reilut10 000 vuotta sitten Pohjois-Euroopassa oli niin kylmää, ettei lumi sulanutkesäisinkään pois. Vuosituhansien saatossa muun muassa koko Pohjois-Eurooppa sai ylleen 2 - 3 kilometriä paksun jääkerroksen. Kilometrienpaksuiset jäätiköt peittivät Euroopan aina Brittein Saarten eteläosiinsaakka ja niiden keräämä jäätynyt vesi laski merten pintaaparhaimmillaan jopa 116 metriä nykytasoa alemmaksi. Mutta eijääkaudenkaan ilmasto ollut jatkuvasti pelkkää tasaista kylmyyttä, vaansekin koostui lukuisista eripituisista lämpimien ja kylmien jaksojenvaihteluista.

Noin 10 000 vuotta sitten jotain kuitenkin tapahtui, jonka seurauksena yli100 000 vuotta kestänyt jääkausi loppui. Ilmasto lämpeni ja vuosisatojenkuluessa jäätiköiden raja vetäytyi yhä pohjoisemmaksi. Siirryttiinlämpimään aikakauteen, mutta myös tämä uusi ajanjakso piti sisällääntuhansien vuosien mittaisia lämpimämpiä ja kylmempiä jaksoja, jotkapuolestaan pitivät sisällään satojen vuosien mittaisia eri suuntaisiatrendejä, jotka taas kätkivät sisäänsä kymmenien vuosien trendejä jne.Ilmasto on ollut aina jatkuvassa muutoksessa.

Ilmastonmuutoksia arvioitaessa maapallon ilmasto tulisi todellakin nähdävain eri pituisten trendien jatkuvana vaihteluna. Miljoonissa vuosissatarkasteltuna jääkausi on maapallon luonnollinen olotila ja nykyisenkaltaiset lämpimämmät ajanjaksot vain lyhyitä hetkellisiä pyrähdyksiä.Jos tällaista jääkaudesta poikkeavaa, lyhyttä lämmintä ajanjaksoa, jotaparhaillaan elämme, tarkastellaan tuhansien vuosien tarkkuudella,nähdään että lämmin kausi muodostuu lukuisista eri vaiheista. Tuhannenvuoden lämmintä jaksoa voi seurata tuhannen vuoden kylmempi jakso janiin edelleen.

Kun mittakaavaa edelleen pienennetään ja yhtä tuhannen vuodenajanjaksoa tarkkaillaan satojen vuosien tarkkuudella, havaitaan taasmerkittäviä muutoksia keskilämpötiloissa ja niiden vaihteluissa. Myösviimeiseen tuhanteen vuoteen mahtuu useita satojen vuosien mittaisianousu- ja laskutrendejä. Esimerkiksi vuoden 900 tienoilla alkoi noin300-vuotta kestänyt lämmin ajanjakso, jolloin maapallon keskilämpötilanousi sadoiksi vuosiksi huomattavasti nykyistä keskilämpötilaakorkeammalle. Tätä ajanjaksoa, joka teki Englannista hetkeksi yhden

118

Euroopan merkittävimmistä viinintuottajista, kutsutaan keskiajanlämpömaksimiksi. Ilmasto muuttui niin lämpimäksi, että myös Grönlannineteläosat sulivat, paljastaen altaan neitseelliset ja puuttomat viljelysmaat.Ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa Vikingit perustivat Grönlantiinlaajoja siirtokuntia ja ryhtyivät viljelemään maata. Samoihin aikoihin hetekivät vierailuja myös Amerikan mantereelle. 1300-luvulla lämpötilakuitenkin kääntyi selvään laskuun. Laskeva trendi johti lopulta niinsanottuun pieneen jääkauteen, joka päättyi vasta 1800-luvun lopulla.Samoihin aikoihin kun kylmä kausi päättyi ja uusi lämpenevä trendi saialkunsa, ihminen aloitti säännöllisen lämpötilaseurannan. Koko tuon ajantrendi on ollut lämpenevä - alkoihan lämpötilanmittaus heti pienenjääkauden päätyttyä. Onko siis mikään ihme, jos muutosta pelkääväneuroottinen ihminen saa päähänsä, että ilmastonmuutos täytyy ollaihmisen itsensä aiheuttama?

Mutta ei nykyinenkään nousutrendi ole jatkunut yhtämittaisena1800-luvulta tähän päivään. Kun satojen vuosien mittaisia trendejätarkastellaan vuosikymmenten mitta-asteikolla, huomataan ettäesimerkiksi vuosien 1940 - 1975 välillä lämpötila laski niin merkittävästi,että poliitikot ja media julistivat tutkimustulosten osoittavan maailmanolevan matkalla uuteen jääkauteen. Otsikot 1970-luvun lehdissä olivatlähes identtisiä verrattuna niihin, joita saamme lukea nykypäivänsanomalehdistä. Luonnon katastrofit lisääntyvät, nälänhätä pahenee,poliittiset epävakaudet ja taloudelliset kaaokset yleistyvät. Afrikassakärsitään kuivuudesta, kun toisaalla taas ihmetellään lisääntyneitä sateitaja tulvia. Näin siis jo 1970-luvulla, ihmisen aiheuttamaa ilmastonjäähtymistä ihmeteltäessä.

Mistä hetkellinen ilmaston kylmeneminen sitten johtui? Virallisenselityksen mukaan sen täytyi olla seurausta ihmisten ilmakehäänpäästämistä epäpuhtauksista, jotka estivät auringon lämpösäteilynpääsemisen maapallon pinnalle. Nyt tämän saman mekanisminarvellaankin aiheuttavan juuri päinvastaisia ilmiöitä. Kaikkea tätäarvuuttelua leimaa valtava epätieteellisyys. Sen sijaan että tutkijattunnustaisivat oman tietämättömyytensä luonnon mysteerien edessä,jokainen heistä tuo esille omaa teoriaansa ainoana oikeana totuutena.Totuus on, ettei ihminen ole lähestulkoon perillä edes kaikista niistätekijöistä, jotka ilmastoomme vaikuttavat.

Todellisuudessa yksikään tiedemies ei osaa tarkasti ja tyhjentävästiselittää sitä mekanismia, josta maapallon keskilämpötilanvaihtelunjohtuvat. Luotettavin tiedemies on sellainen, joka avoimesti tunnustaaymmärtämättömyytensä. Se mitä tiedämme ilmastostamme varmuudella,on se, että maapallon lämpötilan muutoksia on tapahtunut kaikkinaaikoina ja että ne ovat normaaleja luonnonilmiöitä jotka kuuluvat asiaan.Kylmiä kausia seuraavat lämpimämmät jaksot ja lämpimiä jaksoja taaskylmät kaudet. Trendit voivat kestää päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia,vuosikymmeniä, vuosisatoja, vuosituhansia, satoja tuhansia vuosia jne.

119

Kaikki riippuu vain siitä, millä mitta-asteikolla ilmiöitä kulloinkintarkastellaan. Niin kauan kuin tiedemiehillä ei ole varmaa ja kiistatontaesitystä alati vaihtelevien ilmastosyklien perimmäisistä syistä, ei meidänmyöskään tule tehdä tämän tietämättömyyden pohjalta ihmistenvapauksia, oikeuksia ja hyvinvointia rajoittavia päätöksiä. Tämä eikuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmiskunnan tulisi elää symbioottisessatasapainotilassa oman planeettansa kanssa. Tähän taasilmastonmuutosuskonto ei pysty tarjoamaan ratkaisukeinoa.

Ilmastonmuutosuskonnon kieltäminen ei välttämättä tarkoitavihamielisyyttä Tellus-planeettaa ja sen hyvinvointia kohtaan. Sen sijaanse voi tarkoittaa kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, ettei instituutioidenongelmia ratkaista uusia instituutioita synnyttämällä. Instituutioidensyöpä ei parane sillä, että taudin oireiden päälle liimataan aina vain uusikerros laastareita taudin näkyviä oireita peittämään. Sairaus oninstituutioissa itsessään ja paranemisprosessi voi alkaa vasta siinävaiheessa, kun ongelmien aiheuttaja tiedostetaan.

66. George Orwell - Vuonna 1984

George Orwellin kirja "Vuonna 1984" julkaistiin vuonna 1949 ja se kertootulevaisuuden totalitaarisesta, painajaismaisesta tarkkailuyhteiskunnasta,jota johtaa kasvoton ”Isoveli”. Kirja kuvaa yhteiskuntaa, joka on totuuttatäydellisesti hallitsevan ja vääristelevän puolueen hallinnassa. Puolueentavoite on irrottaa ihminen täydellisesti reaalimaailmasta, jotta se eioppisi ymmärtämään inhimillisen hyvinvoinnin henkisiä ja aineellisialähtökohtia, eikä siten osaisi kyseenalaistaa järjestelmän mielekkyyttä tairyhtyä kehittelemään sille vaihtoehtoa.

Jotta ihminen voitiin täysin eristää reaalimaailmasta, oli hänet ensinirrotettava menneisyydestään. Niin sanotun totuusministeriön toimintaperustui jatkuvaan historian uudelleenmuokkaukseen. Historiaamuutettiin reaaliajassa vastaamaan nykyhetkeä. Jos esimerkiksivuosikymmenen takainen uutinen oli jollain tavoin ristiriidassavaltakunnan uuden virallisen totuuden kanssa, totuusministeriönvirkamiehet etsivät välittömästi kaikki asiasta kirjoitetut uutisartikkelit jakirjoittivat ne uudelleen.

Kun kaikki kirjalliset todisteet poikkeavista asiantiloista muutettiinnykyhetken totuutta vastaavaksi, valhe siirtyi historiaan ja muuttuitotuudeksi. Orwellilaisen isoveli-yhteiskunnan iskulause kuuluikin: ”Jokahallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta: joka hallitsee nykyisyyttä,hallitsee menneisyyttä”. Se, mikä on totta juuri nyt, on ollut totta aina.Ainoa, mitä Puolueen piti tehdä, oli voittaa ihmisen muisti kerta toisensajälkeen. Tätä kutsuttiin todellisuudenhallinnaksi.

120

Todellisuudenhallinnan seurauksena tavalliset kansalaiset eivät voineetkoskaan saada pitävää otetta maailman tapahtumista. Vähemmällä pääsikun jätti uutiset kokonaan noteeraamatta. Ikuinen sota, jatkuvat terrori-iskut ja puolueen julkistamat talousraportit muodostivat katkeamattomaninformaatiovirran, mutta niiden pohjalta maailman tapahtumista olimahdoton saada otetta. Niinpä ihmiset keskittyivät vain oman kurjanelämänsä ylläpitoon, passivoituen samalla yhteiskunnallisesti.Nimenomaan juuri kansalaisten vieraannuttaminen päätöksenteostahenkisen lamaannuttamisen keinoin, muodosti puolueen valtapolitiikanytimen. Alakuloisista, pelokkaista ja passivoituneista ihmisistämuodostuvaa kansaa oli huomattavasti helpompi hallita, kuin onnellisista,aktiivisista ja innostuneista ihmisistä muodostuvaa kansaa.

Raskas ruumiillinen työ, huolenpito kodista ja lapsista, pikkuriidatnaapureiden kanssa, elokuvat, jalkapallo, olut ja rahapelit täyttivätihmisten henkisen horisontin. Täyttämällä ihmisten tajunnan jatkuvillaongelmilla, tyhjänpäiväisellä viihteellä, alkoholilla ja muulla turhuudella,valtaeliitti vei huomion pois omista toimistaan.

Musiikki ja kirjallisuus tuotettiin teollisesti muutamia valmiita hyväksihavaittuja ja yksinkertaisia juonenpätkiä tai sävelkulkuja yhdistelemällä.Toisaalta elokuvateollisuuden tehtävä oli horjuttaa ihmisten arvoperustaajatkuvan väkivalta- ja seksiviihteen keinoin. Pitämällä alkoholi edullisenaja kansalaiset alikoulutettuina sekä jatkuvassa kiireessä, kenellekään eijäänyt liikaa aikaa perusteelliseen pohdiskeluun.

Puolue ylläpiti valtavaa valvontakoneistoa, jossa kaikkien ihmistenjokainen ääni, ele ja ilme tallentui aina jonkin videokameran taimikrofonin muistiin. Jos joku yksilö sattui kaikesta valtaeliitinylläpitämästä latistuksesta huolimatta osoittamaan henkisen heräämisenja omavireisen ajattelun merkkejä, löysi hän pian itsensä isoveljen"rakkausministeriöstä", jossa kaikki ajatusrikokset kitkettiin ihmisistä poiskidutuksen keinoin.

Puolue hallitsi kansaa pelon avulla. Kauhun tasapainoa ylläpidettiinsäännöllisin väliajoin suoritetuin, näyttävin ja kuolonuhreja vaativinterrori-iskuin. Vastuun iskuista puolue langetti kansan riveihinsoluttautuneiden terroristien ja etenkin terroristiliikkeen johtajan,Emmanuel Goldsteinin niskoille. Goldsteinin kuvaa näytettiin kaikissavirallisissa uutislähetyksissä ja kansa purki häneen avoimesti kaikenkatkeruutensa ja vihansa.

Todellisuudessa puolue ampui itse raketit ylläpitääkseen pelkoa,ruokkiakseen isänmaallista sotaintoa ja pitääkseen kansalaisetrautaisessa otteessaan. Ainoa asia, mitä tyhmistetyltä ihmismassaltavaadittiin, oli primitiivisiin tunteisiin ja vastakkainasettelun lähtökohtiinperustuvaa alkukantaista isänmaallisuutta, johon voitiin vedota aina

121

silloin, kun suuret ihmisjoukot piti saada haluamaan sotaa, suostumaantyöpäivän pidennyksiin tai muihin valtaeliittiä palveleviin uhrauksiin.

Puolueen valtaeliitti ymmärsi, että jos jokainen ihminen saisi nauttiavapaudesta, turvallisuudesta ja vapaa-ajasta, tuo ihmislampaiden suurimassa, joka normaalisti oli köyhyyden aiheuttaman kiireen ja primitiivisenkulttuurin tyhmistämää, saisi tietoa ja oppisi ajattelemaan itsenäisesti jaomavireisesti. Jos tiedostaminen yleistyisi, valtaeliitti menettäisi lopultaotteensa ihmisistä. Ennen pitkää kansa tajuaisi, ettei etuoikeutetullavähemmistöllä, Puolueella, ollut oikeasti mitään virkaa ja hävittäisi sen.Jyrkästi hierarkkinen yhteiskunta pysyisi pystyssä vain alituisenköyhyyden, kurjuuden ja tietämättömyyden varassa.

67. Climategate

Marraskuussa 2009 Brittiläisen East Anglian yliopiston ilmastotieteentutkimusyksikkö CRU (Climate Research Unit) joutui tietomurronkohteeksi, ja yksikön tietojärjestelmään tunkeutunut hakkeri saisaaliikseen 1 079 sähköpostia ja 3 485 muuta dokumenttia. Hakkeripostitti saaliinsa – yhteensä noin 61 megatavua dataa – aluksivenäläiselle FTP-palvelimelle, josta materiaali lähti nopeasti leviämäänympäri internetiä. Kyseessä oli sensaatiomainen tietovuoto, joka paljastivallitsevan ilmastonmuutosteorian kestämättömyyden ja tuhosilopullisesti sitä tukeneiden tutkijoiden maineen.

Sähköpostit paljastivat systemaattista tutkimustiedon salailua jamanipulointia, sekä tekoihin liittyvää eettistä pohdiskelua. Erityisestikirjeenvaihdossa oli tapetilla viimeisimmän vuosikymmenen aikanatapahtuneen lämpötilojen alenemisen piilottaminen tiedeyhteisöltä,medialta ja suurelta yleisöltä.

Climategatessa Orwellilaiseen yhteiskuntaideologiaan perustuvareaaliaikainen historian muokkaus toteutettiin ensimmäisen kerrantodistetusti ja laajassa mittakaavassa nettitietosanakirja Wikipedianartikkeleita muokkaamalla. Wikipedian Administrator-rooliin hakeutuneethenkilöt muuttivat tuhansia ilmastonmuutokseen liittyviä kirjoituksiailmastonmuutosteoriaa tukeviksi. Muun muassa keskiajalla koettu lämminajanjakso, niin sanottu keskiajan lämpömaksimi, sekä pienen jääkaudenkylmä ajanjakso, niin sanottu pieni jääkausi, saivat kyytiä näiltä uudenajan tarpeita ajavan virallisen totuuden synnyttäjiltä.

122

68. Maailmojen sota - radiokuunnelma

Loppuvuonna 2009, ilmastomuutospelon ja sikainfluenssapaniikinpimeimpinä hetkinä, ympärillä elävien ihmisten laumasieluisuus saattoituntua valtaeliitin ylläpitämästä harhasta heränneen ihmisen mielessälähes sietämättömän ahdistavalta. Viimeistään rokotejonoissa palelevienkansalaisten käytöstä seuratessa monelle kriittiselle tarkkailijalle käviselväksi, kuinka suvereeni - joskin tiedostamaton - valta massamediallaon ihmisten mielipiteenmuodostukseen ja käyttäytymiseen. Tietystiihmiset itse kieltävät tällaisen vallan olemassaolon. Omasta mielestään heovat täydellisen vapaita. Rokotteen ottaminen oli heidän omahenkilökohtainen ajatuksensa, eikä valtamedian uutisoinnilla ollutmainittavaa vaikutusta heidän käytökseensä.

Orson Wellesin ohjaama, H. G Wellsin 1898 julkaistuun saman nimiseenromaaniin pohjautuva radiokuunnelma, Maailmojen sota, on jäänythistoriaan yhtenä hauskana osoituksena ihmisten lähes sokeasta uskostavaltamedian tarjoamaa uutisointia kohtaan.

Kuunnelma lähetettiin Amerikkalaisen CBS-radioyhtiön taajuudeltasunnuntai-iltana 30.10.1938 klo 20-21, jolloin noin kuusi miljoonaakuulijaa istui vastaanottimiensa ääressä. Ohjelma muistutti normaaliasävelradiolähetystä, jonka silloin tällöin keskeyttävät yhä hälyttävämmiksikehittyvät uutistiedotukset taivaalla nähdyistä oudoista valoilmiöistä, jamyöhemmin maahan laskeutuneista, Mars-planeetalta peräisin olleistaavaruusolennoista. Radio-ohjelman todentuntuisuutta lisäsi se, ettei sesisältänyt lainkaan mainoksia.

Kaikesta kömpelyydestään ja scifimäisen utopistisesta juonestaanhuolimatta radiolähetys oli ihmisten mielissä niin uskottava, että arvioidenmukaan jopa yli miljoona radiota kuunnellutta amerikkalaista uskoimarsilaisten todella hyökänneen maahan. Vaikka ohjelmanlähetystiedoissa ja ohjelman alussa tähdennettiin, että kyse olinimenomaan fiktiivisestä radiokuunnelmasta, siitä huolimatta jopaviidesosa kuulijoista uskoi lähetyksen raportoivan todellisistatapahtumista reaaliajassa. Niinpä lukuisat maaseudun isäntämiehetkäskivät perheensä kellariin, jääden itse vilkuilemaan haulikko kädessäpelokkaana taivaalle. Kaupungeissa avaruusolentoja pakenevat ihmisetaiheuttivat lukemattomia vaaratilanteita rynnätessään leuka pystyssäliikenteen sekaan. Kiihkeimmät pakenivat aseineen ja kuivamuonineenmetsään, varautuen siten omalta osaltaan sissisotaan marsilaisia vastaan.Muutamat epätoivoisimmat harkitsivat jopa itsemurhaa. Kuolemakintuntui helpommalta, kuin alistuminen marsilaisten orjaksi.

Kuunnelma on malliesimerkki siitä mahtavasta vallasta, jonka sokeaauktoriteettiusko ja sitä hyödyntävä propagandakoneisto vallanpitäjilletarjoaa. Kuunnelman esitysaikaan Saksassa kansallissosialistinen

123

työväenpuolue käytti samaa valtaa saksan kansaan, saaden sen sotaisaankiihkoon naapurikansojaan ja juutalaista rotua vastaan. Nykypäivänämassamedian vallankäyttö ei enää ole yhtä läpinäkyvää, vaikka senkokonaisvaltainen merkitys mielipiteiden muokkaajana ei ole kadonnutmihinkään. Nykymaailmassa valtaa vain käytetään eri tavalla.Hienovaraisesti ja huomaamatta.

Kuinka suuri osa sinusta on itsenäisesti ja omavireisesti ajattelevaaihmistä? Entä kuinka suuri osa ohjelmoitua robottia? Kuka määrääkansakuntamme tai jopa planeettamme työpaikkojenkahvipöytäkeskustelut? Kuka määrää mitä ajattelemme, tai minkälaisiamielipiteitä ympäröivästä maailmasta muodostamme? Jos se olet sinäitse, niin miksi sadat miljoonat ihmiset ajattelevat samalla hetkellätäsmälleen samoja asioita? Miksi he muodostavat kanssasi täsmälleensamoja mielipiteitä asioista, joilla ei ole mitään tekemistä aidostitärkeiden asioiden kanssa? Kuka tai mikä on se taho, joka vangitseeaivosi ja lamauttaa ajattelusi?

Tietoisen omaksumisen ohella median uutisointi vaikuttaamielipiteisiimme ja käytökseemme hyvin vahvasti myöstiedostamattomalla, alitajunnan tasolla. Suoran vaikutuksen ohellavaltamedia vaikuttaa meihin myös epäsuorasti. Vaikka et katsoisitelevisiota tai lukisi lehtiä, omaksut todennäköisesti arvoja ja asenteitakanssaihmisten omaksumien arvojen ja asenteiden kautta. Tästä syystämedian todellista voimaa ja vaikutusvaltaa on hyvin vaikea tiedostaakaikessa laajuudessaan.

Valtamedian muodostama virallinen totuus leijuu ympärillämmekaikkialla. Lähes koko maailmankatsomuksemme ja kaikki mielipiteemmeovat meihin ohjelmoituna. Puheenaiheet ja mielipiteet istutetaan meihinjoka päivä valmiiksi pureskellun, ajattelun turruttavan lööppimedian jatelevisiouutisten keinoin. Vain hyvin harvat ovat aidosti tiedostavia jakykeneviä omavireiseen ajatteluun.

69. Terrorismin vastainen sota

Pelko on paras ase kansan yleisen mielipiteen muuttamiseksi valtaapitäviätahoja miellyttävään suuntaan. Jos pelkoon ei ole luontaista aihetta, sesynnytetään laajamittaisen propagandan avulla. Sikainfluenssa,ilmastonmuutos, jne. Ääritapauksissa pelkoa voidaan myös luodakohdistamalla terrori-iskuja oman maan kansalaisia kohtaan. Tällä tavoinmuuten niin passiivinen kansa saadaan yksissä tuumin johtajansa taakseyhteistä keinotekoista vihollista vastaan. Niin on aina tehty, niin tullaanmyös jatkossa tekemään niin kauan, kun yhteiskuntajärjestelmänannetaan synnyttää palkkiomekanismi terrori-iskujen todellisille

124

suunnittelijoille ja rahoittajille lisääntyneen vallan ja taloudellistenvoittojen muodossa. Rahalla ei ole isänmaata.

Vuonna 1933, Hitler järjesti lavastetun terrorihyökkäyksen polttamallaoman valtiopäivätalonsa ja syyttämällä siitä kommunistiterroristeja. Iskuaseuranneessa pelon ilmapiirissä Hitlerin vaatimat radikaalit toimenpiteetsaivat taakseen kansan lujan kannatuksen. Saksan kansan turvallisuuteenvedoten Hitler vei läpi toimivaltasäädöksen, jolla ohitettiin perustuslaki,supistettiin kansalaisten perusoikeuksia ja annettiin lopullinen iskukilpailevan vasemmiston toiminnalle. Terrori-iskun seurauksena Hitlervakiinnutti Saksaan Natsien yksipuoluejärjestelmän. Hän aloitti joukonennalta ehkäiseviä sotia, jotka oikeutettiin Saksan kansalle väittämälläniitä välttämättömiksi kotimaan turvallisuuden kannalta.

Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 loivat Yhdysvalloillenäkymättömän vihollisen ja ikuinen terrorismin vastainen sota sai alkaa.Kaksi lentokonetta iskeytyi kahteen WTC torniin, joiden seurauksenakolmen(!) WTC-tornin annettiin ymmärtää sortuneen symmetrisestiomalle paikalleen, kuin räjäytystyömaan opetusvideolla.

Rakennusten raunioista löytyi tonneittain sulaa, hehkuvaa metallia vieläviikkoja romahduksen jälkeen, joka on tyypillistä räjäytystyömaillakäytettyjen räjähdysaineiden käytön yhteydessä. Lentokoneidenpolttoaine ja törmäyksessä syntynyt tulipalo eivät pysty sulattamaanmetallia, joka vaatii sulaakseen huomattavasti korkeampia lämpötiloja.Sortuneiden tornien nostattamasta pölypilvestä löytyi Tanskalaisenprofessorin, Niels Harritin johtaman tutkimusryhmänlaboratoriotutkimuksissa runsaasti nanotermiittiä. Nanotermiittiä löytyiniin paljon, että sitä on käytetty tornien räjäytyksissä vähintäänkymmeniä, mahdollisesti jopa satoja tuhansia kiloja.

Vain vähän mediahuomiota osakseen saaneeseen 47-kerroksiseen WTCtorniin numero 7 ei osunut lentokonetta, eikä se kärsinyt tavallistatoimistopaloa vakavammista vaurioista. Sen vauriot ja toimistopalotrajoittuivat vain toiselle puolelle rakennusta, eivätkä ne milläänmerkittävällä tavalla vahingoittaneet rakennuksen tukirakenteita. Siitähuolimatta WTC7 sortui täysin symmetrisesti omalle paikalleen vain 6,5sekunnissa. Jokainen kohta WTC-rakennuksissa oli suunniteltukannattelemaan vähintään kuusinkertaisesti sen yläpuolisen massanpaino. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rakenteiden raudoituksenlujuus vahvistui kiihtyvästi rakennuksia alaspäin mentäessä ja oli erityisenvahvaa rakennusten alimmissa kerroksissa. Siitä huolimatta kaikkirakennukset tulivat alas vain muutamissa sekunneissa, vapaanpudotuksen nopeudella jatkuvasti kiihtyen.

Kymmenien tuhansien tonnien painoinen, täysin vahingoittumaton,toisiinsa kiinni hitsattu massiivisten metallielementtien verkkomainentukirakenne, joka vahvistui jatkuvasti alaspäin mentäessä, ei

125

muodostanut minkäänlaista estettä, saati hidastetta rakennustensortumiselle. Laboratorioanalyysit sortumisessa syntyneen pölynkoostumuksesta kertovat räjähdysaineiden käytöstä tornitalojensortumisen yhteydessä. Myös valtava pulveroituneen pölyn määrä joitsessään puhuu räjäytyksen puolesta. Maailmassa on ollut lukuisiaWTC:tä huomattavasti voimakkaampia tornitalojen toimistopaloja, muttakoskaan aiemmin tulipalo ei ole saanut aikaiseksi merkittävääheikkenemistä niiden tukirakenteissa, saati aiheuttanut niidensymmetristä sortumista.

Tiedemiespiireissä, jossa maailmaa tutkitaan tunnettujen luonnonlakien,ei valtaeliitin ylläpitämän virallisen totuuden valossa, tornien sortumisestaollaan vilpittömästi hämmästyneitä. Virallinen tutkimusraportti on täynnäloogisia virheitä. Uutta puolueetonta tutkintaa vaatimaan perustettuinsinöörien ja arkkitehtien yhdistys, reilusti yli tuhannesta USA:laisistaarkkitehdeistä ja insinööreistä koostunut AE911Truth.org-liike (Architectsand engineers for 9/11 truth) pitää selvänä, etteivät tornit voineetromahtaa pelkkien lentokoneiden aiheuttamien iskujen ja niistäseuranneiden tulipalojen seurauksena. Vaikka emme voi vielävarmuudella tietää mikä taho oli lopulta vastuussa WTC-tornien tuhosta,voimme jälkikäteen kuitenkin todeta ne sisä-, ja ulkopoliittiset muutokset,joita terrori-iskut saivat USA:ssa aikaan.

Iskua seuranneessa paniikissa USA:n presidentti sai kansansaturvallisuuteen vedoten vietyä läpi toimivaltasäädöksen, jolla ohitettiinperustuslaki ja supistettiin ihmisten perusoikeuksia. Aloitettiin joukkoennaltaehkäiseviä sotia, jotka oikeutettiin USA:n kansalle väittämällä niitävälttämättömiksi kotimaan turvallisuuden kannalta. Jos sinua epäilläänterrorismista, kotiisi voidaan laillisesti tunkeutua ja se voidaan tutkiailman lupaasi tai ilman että olet itse paikalla. Sinut voidaan pidättää ilmansen kummallisempaa syytä ja pitää vangittuna loputtomasti vaillamahdollisuutta asianajajaan, sekä kiduttaa laillisesti.

70. Operaatio Northwoods

Voisiko maan valtaeliitti todella suunnitella ja toteuttaa terrori-iskun omanmaansa kansalaisia kohtaan?

1960-luvun alussa Yhdysvaltain liittovaltion hallitus etsi kipeästi syytäKuuban miehitykseen. 13.3.1962 allekirjoitettu Northwoods asiakirjapäätyi julkisuuteen 2000-luvun alussa, aiheuttaen suurta tyrmistystätutkijoissa. Valtamediassa tämän huippusalaiseksi julistetun suunnitelmanuutisointi jäi hyvin maltilliseksi. Asiakirja sisälsi yksityiskohtaisensuunnitelman muun muassa amerikkalaisia opiskelijoita täynnä olevanlentokoneen räjäyttämisestä Kuuban yläpuolella. Isku oli tarkoituslavastaa Kuubalaisen Mig-hävittäjän tekemäksi. Suunnitelmaan kuului

126

myös Washingtonin pommitus, USA:n merijalkaväkeä kohtaan tehtylavastettu hyökkäys ja taistelulaivan upotus ynnä muita pienempiäterroritekoja. Raportissa oletettiin iskujen vaikuttavan kansalaistenmielipiteeseen siinä määrin, että avoin sota Kuuba vastaan voitaisiintoteuttaa. Kansa tulisi suorastaan vaatimaan sotaa.

Suunnitelma, jonka kaikki asevoimien komentajat olivat jo hyväksyneet,pysähtyi lopulta presidentti Kennedyn työpöydälle. Sen sijaan ettäKennedy olisi hyväksynyt suunnitelman, hän asettui jyrkästi sitä vastaan.Hieman ennen kuolemaansa Kennedy laati määräyksen Yhdysvaltainyksityisomisteisen keskuspankin sekä tiedustelupalvelu CIA:nlakkauttamisesta. Hänen kohtalokseen tuli jäädä historiaan yhdeksi niistälukuisista nuorena kuolleista USA:n presidenteistä, jotka asettuivatvastustamaan maan todellisen valtaeliitin agendaa.

"Historiasta voimme oppia, että rahanpainajat ovat kaikkina aikoinakäyttäneet hyväkseen kaikkia mahdollisia hyväksikäytön, juonittelun,petoksen ja väkivallan välineitä pitääkseen otteessaan hallituksia,kontrolloimalla rahaa ja sen painamista."

-- James Madison --

Lusitanian upotus, jonka nostattama suuttumus lopulta johti YhdysvallatI-maailmansotaan, oli huolellisesti suunniteltu etukäteen. Samoinjärjestettyjä olivat myös toiseen maailmansotaan johtanut PearlHarbourin pommitus ja Vietnamin sotaan johtanut Tonkinin lahdenvälikohtaus, sekä viimeisimpänä Bushin hallinnon junailema hyökkäysIrakiin olemattomien ydinaseiden perässä. Itse asiassa, jos syyskuunterrori-iskut eivät olisi lavastettu tekosyy USA:n käynnistämän terrorisminvastaisen sodankäynnin oikeutukselle, kyse olisi harvinaislaatuisestapoikkeuksesta Yhdysvaltain sotilaallisen kriisienhallinnan historiassa.

Vuonna 2003 alkunsa saanut Irakin sota on tullut vuoteen 2010mennessä maksamaan USA:n veronmaksajille yli 1000 miljardia euroa.Kyse on melkoisesta tulonsiirrosta sotateollisuuden hyväksi. Tämänkaltaiset tosiasiat olisi hyvä pitää mielessä varsinkin näinä aikoina, kunyhä useammat suomalaiset poliitikot tekevät myötämielisiä päätöksiälisäjoukkojen lähettämisestä USA:n sotilasjohdon alaisuudessa toimivienAfganistanin kriisinhallintajoukkojen tehtäviin.

71. Sota - piristysruiske bisnekselle

Laajamittaiset hyökkäykset Irakiin ja Afganistaniin ovat välttämättömiäkansallisen turvallisuuden nimissä. Supervalta pitää partasuisia Afgaani-luolamiehiä kaiken vaivan ja satojen miljardien dollareiden arvoisina. Eikuulosta uskottavalta. Voisiko invaasion taustalla olla jotain muitakin

127

syitä?

Sota on epäilemättä maailman paras bisnes! Sota kuluttaa ihmistenlisäksi kaikkea sitä mitä tehtaat tuottavat. Paras liiketoiminta syntyysilloin, kun pääsee rahoittamaan ja aseistamaan sodan molempiaosapuolia ja lopulta vieläpä jälleenrakentamaan maan kaiken hävityksenjälkeen. Jos valloitetussa maaperässä on paljon luonnonrikkauksia, öljy-ja kaivosteollisuuden omistaminen käy myös kannattavaksi.

Rahaa sodankäyntiin valtiot saavat keskuspankeilta, jonkaomistajatahoilla on oletettavasti myös merkittäviä omistuksiasotatarviketeollisuudessa. Lainan pääoman ja korot maksavathyväuskoinen, ahkera ja auktoriteettiuskoinen kansa, joka päätäänpuistellen ihmettelee maailman hulluutta, tietämättä mitään asioidentodellisista syy- ja seuraussuhteista.

Valtaeliitin omistamat, vain näennäisesti vapaat mediat, annostelevatpelon ja viihteen määrää yhteiskunnassa tilanteen vaatimalla tavalla.Sodankäynnin historian toistaiseksi paras vihollinen on luonteeltaannäkymätön. Vihollinen, jonka takuuvarmasti tiedetään pitävän majaansaAfganistanin vuoristoluolissa, mutta jota ei koskaan voida nähdä, eikä senvuoksi voida myöskään koskaan saada kiinni.

Vihollinen on luonteeltaan yhtä näkymätön ja ikuinen, kuin maailmaakahlitseva velka, joka karkaa aina vain kauemmaksi riippumatta siitä,kuinka paljon työtä ja vaivaa sen kiinnisaamiseksi tehdään. Kyse ei oleniinkään sodan voittamisesta ja päämäärän tavoittamisesta, kuinjatkuvasta liikkeestä.

72. Pukki kaalimaan vartijana?

Afganistan tuottaa yli 90 prosenttia maailman oopiumista. KunAfganistania vuodesta 1996 hallinnut Taliban kielsi oopiumin viljelynuskonnollisista syistä, oopiumin tuotanto putosi ennätysnopeasti yli 4000tonnista alle 100 tonniin. Kyse oli ehkäpä maailman tehokkaimmintoteutetusta huumeiden vastaisesta ohjelmista ikinä.

Vuonna 2001 USA hyökkäsi Afganistaniin. Siitä lähtien kun USA:n jaBrittien joukot hallitsivat Afganistania, oopiumin tuotanto ylitti vuositoisensa jälkeen edellisten vuosien tuotantoennätykset. Vuodesta 2004vuoteen 2007 oopiumin vuosituotanto ylitti kirkkaasti Taliban-hallintoaedeltäneen vuosituotannon, yltäen parhaimmillaan yli 7000 tonninvuosittaiseen oopiumsatoon. Kaikki tämä kehitys tapahtui siis NATO:nsotilaallisen läsnäolon aikana.

128

Tuntuu siltä, että yleisesti kaikki se, mikä liittyy rahan, vallan ja politiikantodelliseen olemukseen sekä historiasta kumpuavaan laajempaanymmärrykseen, valtamediaa ei yleisesti vaivaa pelkästään ylhäältä tulevatoimituspoliittinen itsesensuuri, kapeakatseinen egoistisuus ja terveenskeptisyyden puute, vaan myös puhdas naivismi.

Jos niin sanotun tutkivan journalismin piiristä pudotetaan automaattisestipois kaikki sellainen, joka vähänkään viittaa valtaeliitin suunnittelemiin-,rahoittamiin- tai toteuttamiin rikoksiin, nousee esiin kysymys, onko meilläylipäänsä olemassa mitään sellaista, kuin tutkiva journalismi? Mitä hyötyäsellaisesta toimijasta on, joka kiistattomasta faktatiedosta, terveestäjärjestä ja päivän selvistä todisteista riippumatta jättää uutisoinnistaanpois kaiken sellaisen, joka loukkaa yleisesti ylläpidettyä virallistanäkemystä maailman tilasta ja asioiden syy- ja seuraus-suhteista? Kuinkatällainen journalismi eroaa muinaisten ja nykyisten diktatuurienvastaavista?

Journalistin tärkein tehtävä on totuuden etsiminen. Valitettavastitotuuden etsiminen on lopetettava välittömästi siinä vaiheessa, kunhomma alkaa vähänkään haiskahtaa virallisen totuudenkyseenalaistavalta salaliitolta. Ei siksi, etteikö salaliitto voisi olla totta,vaan siksi, ettei tiettyjä asioita ole poliittisesti tai taloudellisesti korrektianostaa esille. Jotkin asiat voisivat paljastuessaan aiheuttaa niin suuriamullistuksia yhteiskunnan perusrakenteissa, ettei kaikkea tietoayksinkertaisesti voida laskea julkisuuteen. Siksi media keskittyykinpaljastamaan vain pientä ja keskisuurta vallan väärinkäyttöä.Yhteiskunnan perusrakenteisiin pesiytyneen mädännäisyydenpaljastaminen jää auttamatta itsesensuurin kynsiin. Siksi todellinenmuutos on tuleva ulkoa päin. Tässä internetin kaltaisella uudellasensuroimattomalla medialla tulee olemaan perustavalaatuisenmerkittävä rooli.

Itsesensuuri - jota myös suomettumiseksi tai uus-suomettumiseksikutsutaan (kansainvälisestikin) - on median itse suorittamaa julkisenkeskustelun valvontaa, jossa kaikki ylläpidettyä virallista totuuttavähänkään kritisoiva aineisto joutuu voimakkaan paheksunnan kohteeksi,mikä johtaa väistämättä vahingolliseksi katsotun materiaalinjulkaisemisesta pidättäytymiseen. Itsesensuuri ei vaivaa pelkästäänvaltamedian uutistoimitusta, vaan myös tavallisten ihmisten sanan- jamielipiteenvapautta. Jokainen, joka on koskaan yrittänyt julkaista mitäänvirallisesta totuudesta poikkeavaa näkökantaa esimerkiksi HelsinginSanomien yleisönosastolla tai sen keskustelupalstoilla, ymmärtää mikäsananvapauden ja journalismi todellinen tila nykymaailmassa on. Kaikestanäistä kahleista olemme kuitenkin nyt vapautumassa internetinmyötävaikutuksella.

Kirjan ensimmäisen osan tarkoituksena on ollut nostaa muutamia tällaisiajulkisessa keskustelussa vaiettuja asioita päivänvaloon. Kirjoittaminen on

129

ollut puhdistava kokemus ja kirja syntyikin eräänlaisen henkilökohtaisenpuhdistautumis-prosessin sivutuotteena. Sen tarkoitus ei ole aiheuttaalukijassaan pelkoa tai ahdistusta, vaan ainoastaan lisätä ihmistenkokonaisvaltaista ymmärrystä vallitsevista asioiden tilasta. Kirjanblogiversion lukuisat video-, audio- ja uutisartikkelilinkit tarjoavataiheeseen liittyvää lisäinformaatiota kattavan kokonaiskäsityksenaikaansaamiseksi.

Yhteiskunnassa vallitsevat negatiiviset asiat on tärkeä ymmärtää,tiedostaa ja tunnistaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jotta nemyöhemmin on mahdollista siirtää yhtä kokonaisvaltaisesti tajunnantaka-alalle ja keskittyä positiiviseen muutoksen synnyttämiseen.Negatiiviseen maailmankatsomukseen ei kannata jäädä piehtaroimaan.Negatiiviset asiat on hyvä tiedostaa, mutta niihin on huono jäädäasumaan. Tämän ei silti tarvitse tarkoittaa tosiasioiden kieltämistä.Pikemminkin se tarkoittaa kiihkotonta nykyhetken hyväksymistä. Josmaailmassa ei tapahtuisi pahaa, hyvälle ei olisi olemassa vertailukohtaa.

Jin ja jang - voima ja vastavoima, kuin yö ja päivä. Nyt kun ihmiskunnanyö on tullut käsiteltyä kattavasti läpi, voimme jättää sen luontevasti taka-alalle, kääntää katseemme tulevaisuuteen ja siirtyä nauttimaanaamunsarastuksen synnyttämästä toivorikkaasta ja energisestähuomisesta.

... kirjan toinen osa julkaistaan myöhemmin vuonna 2010

130