9

RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUSsyyskuu 2014–elokuu 2015

TAPAHTUMIA

Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla hyvä vireRAKLI ry:n mukaan pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinat kehittyvät posi-tiivisemmin kuin vallitsevassa heikossa taloustilanteessa voisi olettaa. RAKLI arvioi, että vuo-desta 2014 tulee kokonaisuudessaan vilkas kiinteistökauppavuosi ja kauppojen volyymissä on vuoden lopussa voitu palata jo finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Toimitilarakentamisen määrää pääkaupunkiseudulla ovat nostaneet suuret ratahankkeet, jolloin ratojen varsille nousee samalla uusia toimitiloja ja myös asuntoja.

Olkiluoto 3:n valmistumisaikataulu päivitettyAREVA & Siemens -konsortio on toimittanut asiakkaalleen TVO:lle Olkiluoto 3:n EPR-projek-tin päivitetyn aikataulun. Aikataulun mukaan rakennustyöt saatetaan loppuun vuoden 2016 puolivälissä, jolloin alkaa käyttöönottovaihe. Kaupallisen toiminnan pitäisi alkaa vuonna 2018. Konsortion toimittama aikataulu pohjautuu perusoletuksiin ja sitoumuksiin, jotka kos-kevat TVO:n yhteistyötä voimalaitoksen omistajana.

TAMKilla tarjolla yhdeksän tutkintoa Tampereen ammattikorkeakoululla oli syksyn yhteishaussa tarjolla sekä amk-tutkintoja että ylempiä amk-tutkintoja. Ensimmäistä kertaa toteutettavana oli luonnonvara-alan englannin-kielinen ylempi amk-tutkinto. Luonnonvara-alalla voi opiskella metsätalousinsinööriksi. Ra-kennusalalta haettavana oli työnjohdon rakennusmestarin tutkinto ja tekniikan insinööri-koulutuksista automaatiotekniikan ja hyvinvointiteknologian koulutukset. Kaikkien haussa olevien tutkintokoulutusten oli määrä alkaa tammikuussa 2015.

RALA tutki lähes 2 000 rakennushankettaRakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen palautteita rakennusalan eri osapuolten yhteisellä palautejärjestelmällä. RALA-projektipalautejärjestelmässä on lähes 2 000 hanketta ja niistä on annettu kaikkiaan yli 6 000 palautetta. Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta ovat käyneet tämän mittavan aineiston läpi ja analysoineet tilaajien ja rakennuttajien palautteita pääurakoitsijoille.

Selvityksen tulokset osoittavat, että rakennusprojektin tilaajien ja rakennuttajien koke-musten mukaan rakennushankkeet onnistuvat yleisesti ottaen hyvin. Muun muassa yhteis-työ, osaaminen ja prosessinhallinta koetaan hyväksi.

Kiasmassa käynnistyivät uudistustyötSenaatti-kiinteistöt  aloitti  nykytaidemuseo Kiasman uudistustyöt Helsingissä pitkän tähtäi-men korjaussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmissa oli uudistaa Kiasman aulan lasikate ja osa sisäkatoista, liittää rakennus kaukokylmäverkkoon ja parantaa sisävalaistusta energiate-hokkaammaksi. Myös rakennusautomaatio vaati päivitystä.

Uudistustöillä ei aiottu muuttaa rakennuksen olemusta, vaan ainoastaan parantaa raken-nuksen käytettävyyttä ja teknisiä ratkaisuja. Syyskuussa alkaneiden uudistustöiden arveltiin kestävän noin kuusi kuukautta, minkä ajan yleisötilat ovat suljettuina.

SYYS

KUU

14Koonnut Kimmo Kauppinen

10

Kontio uudisti huviloiden arkkitehtuuriaSuomen johtava hirsirakennusten valmistaja Kontio-tuote lanseerasi modernia tyyliä edusta-van Kontio Glass House -malliston. Myös kansainvälisille asiakkaille suunnatun uutuusmallis-ton seinämateriaaleina ovat lasi ja massiivihirsi. Malli on saanut vaikutteita amerikkalaisesta paviljongista, jossa ympäröivä luonto muodostaa tärkeän osan sisätilojen tunnelmaa.

Kontio Glass House -mallisto sisältää alkuvaiheessa 70-, 50- ja 25-neliöisiä lomahuviloita sekä 15-neliöisen aitan ja samankokoisen saunan, joiden pohjaratkaisut ovat myös muunnel-tavissa. Kontion kehittämällä pilari-palkkirakenteella toteutettava Glass Housen -pohjaratkai-su on selkeä ja toimiva ilman turhia väliseiniä. Joustava rakennejärjestelmä antaa tilaa myös asiakkaiden omille toiveille.

Yrityskauppa

Iso yrityskauppa• Maailman johtaviin monialaisiin suunnittelutoimistoihin kuuluva WSP Global Inc. on osta-

nut Parsons Brinckerhoffin, infrastruktuurialalla maailman johtavan suunnitteluyrityksen. New Yorkissa pääkonttoriaan pitävä Parsons Brickerhoff toimii 170 maassa viidellä eri man-tereella ja sillä on 13 500 työntekijää. Yrityskaupan jälkeen WSP:llä työskentelee yhteensä 31 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Lundialle kalustesarjan pääpalkinto Muoto2014-gaalassaSuomalaista käyttömuotoilua arvottavan Muotogaalan tämänvuotisen pääpalkinnon sai Lundia. Palkintoraadin mukaan Lundia on designin avulla onnistunut uudistamaan tuotekon-septinsa ja huonekalusuunnittelunsa. Päivitetyt säilytyskalusteet ja uudet tuotteet ovat tulos-ta hyvästä yhteistyöstä lahjakkaiden suunnittelijoiden kanssa. Lundialla on myös ennestään pitkät perinteet yhteistyöstä suomalaisen huippumuotoilun ja käsityötaidon osaajien kanssa.

Tömppä-palkinto infratutkimukselleInfra-alan arvostetuin tunnustus, Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n jakama Tömppä-palkinto on myönnetty Infra muutoksessa -tutkimusprojektille. Kolmivuotisessa tut-kimuskokonaisuudessa käsiteltiin ja tuotettiin paljon kaivattua uutta tietoa infrarakentami-sen rakenteesta sekä alan ennakoinnista, työvoimasta, osaamisesta ja koulutuksesta. Osansa saivat myös alan tulevaisuuden haasteiden pohdinta sekä kuntien infrarakentamisen ajan-kohtaiset kysymykset.

Pikkutömpät myönnettiin Infra muutoksessa -projektin päätutkijoille: erikoistutkija Tert-tu Vainiolle VTT:stä ja koulutuspäällikkö Eero Nippalalle Tampereen ammattikorkeakoulusta.

TAPAHTUMIA

Pohjois-Suomen Turvapuisto avattiinPohjois-Suomen Turvapuiston viralliset avajaiset pidettiin 25. päivä. Oulussa sijaitsevan turvapuis-ton avasi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Pai-kalla oli kattava joukko Pohjois-Suomen teolli-suuden, palvelualojen ja oppilaitosten edustajia. Työturvallisuuden koulutusradalla on yli 20 rasti-kokonaisuutta, joihin on lavastettu esimerkkejä hyvistä työskentelytavoista ja todellisista vahin-kotapahtumista

LOKA

KUU

14

MA

RTTI

KA

INU

LAIN

EN /

STT-

LEH

TIKU

VA /

EDU

SKU

NTA

11

Yhteistyöhanke jakaa hyviä käytäntöjä eurooppalaisten linnoitusten kehittämiseenEuroopan linnoitusten kehittämishanke ATFORT kokosi Suomenlinnaan 27–28.10 yli 80 Eu-roopan tärkeiden linnoitettujen rakennusperintökohteiden edustajaa. Vuosina 2011–2014 toteutetun ATFORT- eli Atelier European Fortresses – Powering Local Sustainable Develop-ment  -hankkeen tavoitteena on ollut vaihtaa tietoa ja hyviä käytäntöjä linnoituskohteiden monipuolisesta uudelleenkäytöstä kehittämiseen perustuvan suojeluajattelun mukaisesti. Monikansallinen kumppanuushanke haluaa muuttaa aiemmin puolustuskäytössä olleita so-tilaskohteita dynaamisen taloudellisen toiminnan ja yhteisöllisen elämän alueiksi.

Kaikki 11 ATFORT-kumppania ja useat restaurointiin perehtyneet järjestöt ovat myös alle-kirjoittaneet aiejulistuksen eurooppalaisen verkoston perustamisesta sotilaallisille rakennus-perintökohteille.

Tampereen Härmälänrannassa alkoivat purkutyötRakennustyöt Tampereen Härmälänrannan alueella jatkuivat asemakaava-alueen vanhojen tehdasrakennusten purkutyön käynnistymisellä. Loka-marraskuun vaihteessa käynnistynei-den purkutöiden arvioitiin kestävän vuoden ajan. Alueelta puretaan pääosa vanhoista teh-dashalleista. Tulevaisuuden työpaikka- ja palvelukäyttöön jäävät edelleen 1930-luvulla val-mistuneet Pääkonttori ja Lentokonetehdas. Myös ruokalarakennus jää toistaiseksi sijoilleen. Purkutöiden yhteydessä jatketaan myös Härmälänrannan maaperän puhdistustyötä. Purku- ja puhdistusvaiheen jälkeen alue on valmis uudisrakentamiseen.

TAPAHTUMIA

Härmälänrannan valoteos ilahduttaa ohikulkijoitaTampereen Härmälänrantaan on sijoitettu Tampereen Valoviikkojen innoittamana valoteos ilahduttamaan asuntorakennustyömaan ohikulkijoita. Alueen vanha savupiippu on valaistu alueen maamerkiksi, ja rakennustyömaiden ikkunoihin on tuotu valaistuja eläinhahmoja. Te-osten tekijä on kuvanveistäjä, maalarimestari Silja Selonen.

Valofigurit on aikanaan teetetty Skanskan rakentamaan Vantaan Martintorni -nimisen ta-lon työmaalle, josta ne laitettiin kiertoon, kun talo valmistui. Selosen suunnittelemat erilliset eläinhahmot on valmistettu fluoresoivista levyistä, jotka valaistaan ultraviolettivalolla.

Tero Kiviniemi aloitti Rakennusteollisuuden puheenjohtajana YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi valittiin Rakennusteollisuus RT ry:n syyskokouksessa liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuoden 2015 alusta alkaen. Hän on toiminut viimeiset pari vuotta Rakennusteollisuus RT:n hallituksen varapuheenjohtajana.

YIT:llä Kiviniemi on työskennellyt useissa eri tehtävissä ja eri toimialoilla vuodesta 1996 läh-tien. Koulutukseltaan hän on on diplomi-insinööri ja Executive MBA.

Ville Hälinen LVI-Teknisten Urakoitsijoiden puheenjohtajaksiLVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n syyskokouksessa liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin LVI-Aitan toimitusjohtaja Ville Hälinen ja varapuheenjohtajaksi Aren toimitusjohtaja Heikki Pesu.

Kajaanilainen Ville Hälinen on LVI-alan yrittäjä toisessa polvessa. Hän on toiminut myös kolme vuotta LVI-TU:n varapuheenjohtajana. Hälinen ottaa puheenjohtajan tehtävän vastaan taloudellisesti haastavana aikana, sillä LVI-alan kannattavuus on ollut jo pitkään heikoissa kantimissa. Tuore puheenjohtaja näkee kuitenkin alan kannattavuuden, työelämälähtöisen koulutuksen sekä talotekniikan merkityksen kasvavan lähivuosina.

Peruskoululaiset tutustuivat rakennusalaan Yli 70:lle peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiselle esiteltiin rakennusalaa Tampe-reella ja Nokialla. Ensin nuorille kerrottiin talonrakentamisen ja maarakennusalan koulutus-tarjonnasta ja oppimisympäristöistä Tampereen seudun ammattiopistossa, ja tämän jälkeen

MAR

RASK

UU 14

12

nuoret pääsivät näkemään rakennusalan arkea Skanskan Harjuniityn koulun työmaalla No-kialla.

Tilaisuuden järjesti Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry. Se on järjestänyt ra-kennus- ja kiinteistöpalvelualaa tutuksi tekeviä Avoimet työmaat -päiviä Suomessa vuodes-ta 2005 lähtien.

Tiiliteollisuus täytti 85 vuotta”Voimme olla ylpeitä tiilen historiasta, mutta emme tyytyväisiä tiilirakentamisen nykyiseen tasoon Suomessa”, Tiiliteollisuus ry:n puheenjohtaja, Raikkosen toimitusjohtaja Jaakko Raik-konen kertoi Tiiliteollisuuden 85-vuotisjuhlaseminaarissa.

Suomen Tiiliteollisuusliitto ry perustettiin vuonna 1929. Tarkoituksena oli valvoa ja edistää kotimaisen tiiliteollisuuden yhteisiä, teknillisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja lainopillisia etu-ja. Nykyisin Tiiliteollisuus ry on kolmen Suomessa edelleen toimivan tiilenvalmistajan, Wie-nerbergerin, Tiilerin ja Raikkosen yhteistyöelin, joka edistää oikeaoppista tiilirakentamista maassamme.

Vuonna 2014 Suomessa on arvioitu myytävän noin 30 miljoonaa tiiltä, kun vielä 2000-lu-vun alussa määrä oli noin 80 miljoonaa. Alan suurin haaste on Raikkosen mukaan rakentami-sen vähäinen volyymi.

”Rakentaminen on saatava kasvuun. Sen jälkeen voidaan tarttua muihin haasteisiin, kuten materiaalien väliseen kilpailuun”, Raikkonen totesi 85-vuotisjuhlaseminaarissa.

Talotekniikkateollisuuden puheenjohtajaksi Pekka KuusniemiLVI-talotekniikkateollisuus ry on muuttanut nimensä lyhyempään ja jäsenistönsä toimialaa paremmin kuvaavaan muotoon Talotekniikkateollisuus ry. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Oras Groupin toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi.

Talotekniikkateollisuus ry:llä on aktiivinen rooli muun muassa tulevaisuuden energiate-hokkaiden rakennusten määrittelyssä.

Skanska ja Tampereen teknillinen yliopisto tiivistivät yhteistyötäänSkanska allekirjoitti yhteistyösopimuksen Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Raken-nustekniikan laitoksen kanssa. Tavoitteena on lisätä ja syventää Skanskan ja TTY:n Raken-nustekniikan laitoksen välistä yhteistyötä. Osapuolet ovat olleet tiiviissä yhteistyössä jo pit-kään. Vuosina 2010−2012 ne toteuttivat yhteistyössä muun muassa Tulevaisuuden rakentajat -opintokokonaisuuden.

Halutuimmat työnantajat kartoitettiinKansainvälinen työnantajakuvaan erikoistunut tutkimus- ja konsultointiyritys Universum jul-kisti suomalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten sekä yliopisto- ja korkeakouluopis-kelijoiden ihannetyönantajat. Tekniikan alalta halutuimpia työnantajia olivat ammattilaisten mielestä KONE, ABB, VTT, Pöyry ja Neste Oil. Pöyryä lukuun ottamatta ne olivat myös opiske-lijoiden viiden halutuimman työnantajan joukossa. Opiskelijoiden joukossa listalle ylsi kol-manneksi halutuimmaksi paikaksi Suomen Ympäristökeskus (SYKE).

Tutkimukseen vastasi 8 966 yliopisto- ja korkeakoulutettua ammattilaista. Vastaukset ke-rättiin touko- ja lokakuun 2014 välisenä aikana.

Yrityskauppa• Rudus ja Lujabetoni ovat yhdistäneet Pietarissa toimivat valmisbetoniliiketoimintansa ja

perustaneet yhteisyritys OOO LujaBetomixin, jonka yhtiöt omistavat tasaosuuksin. Kaikki valmisbetoniliiketoiminnot siirretään ZAO Betomix ja OOO Lujabeton -yhtiöistä OOO Luja-Betomixiin vuoden 2014 loppuun mennessä. OOO LujaBetomixin toiminta on jo käynnis-tynyt Pietarissa.

13

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Bryggman-apuraha 2014 arkkitehti Toni ÖsterlundilleArkkitehti Toni Österlund on saanut Carin ja Erik Bryggmanin rahaston vuoden 2014 apu-rahan, joka myönnetään ansioista algoritmisen arkkitehtuurin uraauurtavana kehittäjänä ja hyödyntäjänä. Apuraha on suuruudeltaan 7 500 euroa.

Vuonna 2010 Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osastolta valmistunut Toni Österlund on oman toimiston pitämisen ohella ehtinyt toimia muun muassa Oulun yliopiston ja Tampe-reen teknillisen yliopiston tuntiopettajana ja valmistelee väitöskirjaansa Oulun yliopiston ark-kitehtuurin tiedekunnassa. Hän on julkaissut algoritmiavusteisesta suunnittelusta useita ar-tikkeleita ja kirjoja vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi hän vetää Oulun yliopiston DigiWoodLab -projektia, jossa tutkitaan uusien suunnittelu- ja tuotantomenetelmien mahdollisuutta käy-tännön puurakentamisessa Suomessa.

Kastellin monitoimitalo Oulussa voitti RIL-palkinnon Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) RIL-palkinnon voittajakohde on Kastellin monitoi-mitalo Oulussa. Oulun kaupungin tilaaman hankkeen pääurakoitsijoina on toiminut Lemmin-käinen Talo ja Lemminkäinen Talotekniikka (LVIS). Kaupunki järjesti alkuvaiheessa arkkitehti-kilpailun, jonka voitti Lahdelma & Mahlamäki. Rakennesuunnittelusta palkittiin WSP Finland ja elementtisuunnittelusta ja -toimituksesta Rajaville.

Arviointiperusteissa kiitettiin suunnittelussa hyödynnettyä pedagogiikan esikoisasiantun-temusta sekä projektin kokonaishallinnan erinomaista toteuttamista. Lisäksi Kastellin moni-toimitalo sai Gold-tason LEED for Schools -sertifikaatin ensimmäisenä kouluna Pohjoismaissa.

RIL-palkinto jaetaan vuosittain rakennuskohteille, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa on osoitettu erinomaista rakennusalan osaamista sekä kiinnitetty tekniikan ohella huomiota taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristönäkökohtiin.

Jaetulle toiselle sijalle tulivat E18 Koskenkylä–Kotka-moottoritie sekä Serlachius-museon mittava laajennusosa Göstan paviljonki.

Skanska palkitsi Rakennuspelti Mika Närhen työturvallisuustyöstäSkanska Talonrakennus Keski-Suomen yksikkö valitsi Rakennuspelti Mika Närhen vuoden esimerkillisimmäksi aliurakoitsijaksi. Skanskassa myönnetään alueellisia tunnustuspalkinto-ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat aktiivisesti ja ennakoivasti mukana turvallisuustyössä.

Viikinmäen maisemapylväs on Vuoden teräsrakenne Vuoden 2014 Teräsrakennepalkinnon saajaksi on valittu Viikinmäen uusi mai-semapylväs. Palkintolautakunnan mu-kaan kohde osoittaa loistavasti, että infraa voi rakentaa kauniisti.

Arkkitehtonisesti laadukkaalla pyl-väällä on luotu maisemaan pirteä keltai-nen maamerkki, joka piristää koko seu-tukunnan ilmettä.

Lahden moottoritien varteen nous-seen maisemapylvään suunnitteli Arkki-tehtitoimisto Virkkunen & Co, jossa pää-suunnittelijana toimi Risto Virkkunen. Uusi maisemapylväs jatkaa Helen Sähköverkon työtä miellyttävän rakennetun ympäristön hyväksi. Tilaajan ja pääsuunnittelijan lisäksi työstä palkittiin maisemapylvään mitoituksen, rakenteen ja siihen liittyvän voimajohtojen siirron suunnitellut sekä asennustyöt tehnyt El-tel Networks sekä pylvään teräsosien valmistuksesta vastannut HögforsSteka Lievestuoreel-ta. Teräsosat on pintakäsitelty ensin kuumasinkitsemällä ja sitten pohja- ja pintamaalilla ja lo-puksi vielä lakalla. Näin on varmistettu rakenteelle pitkä käyttöelinkaari.

TUO

MA

S KI

VIN

EN

14

Pekka Helin Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksiTeräsrakenneyhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi kutsuttiin Teräsrakennepäivässä Helsingis-sä arkkitehti Pekka Helin. Helin on ansioitunut monin tavoin niin arkkitehtuurin kehittäjänä, metalleihin perustuvan rakentamisen hyödyntäjänä kuin Teräsrakenneyhdistyksen toimin-taan osallistuvana alan vaikuttajanakin. Lisäksi hän on voittanut useita kertoja Vuoden Teräs-rakennepalkinnon ja Eurooppalaisen teräsrakennepalkinnon.

Keijo Ullakosta Vuoden rialainen 2014Lakean toimitusjohtaja rakennusinsinööri Keijo Ullakolle on myönnetty vuoden rialainen -pal-kinto Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n liittokokouksessa Helsingissä. Ullakko tun-netaan erityisesti ekotehokkuuteen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen edistäjänä sekä so-siaalisen asuntotuotannon toteuttajana ja ke-hittäjänä.

Keijo Ullakko on valmistunut rakennusinsi-nööriksi Vaasassa vuonna 1976. Työuransa hän on luonut mm. Vaasan kaupungin palvelukses-sa, itsenäisenä yrittäjänä, kuntayhtymän Vaasan seudun Urheiluhallit johtajana ja Vaasan Asun-tomessujen projektipäällikkönä.

Vuoden rialainen palkinto myönnetään liiton jäsenelle, joka edustaa merkittävällä tavalla val-takunnallista tai paikallista ”rialaista” osaamista. Huomiota kiinnitetään työkokemukseen, yhteis-työkykyyn ja tapaan hoitaa vaativia projekteja.

Vuoden 2014 Paalutustyömaa Turunväylällä EspoossaVuoden 2014 Paalutustyömaaksi on valittu Turvesolmun eritasoliittymän ja Turveradantien työmaa Espoossa Turunväylällä Kehä I:n ja Kehä II:n välillä. Tuomariston valintaan vaikutti-vat erityisesti paalutustöiden erinomainen organisointi ja johtaminen sekä eri osapuolten välinen sujuva yhteistyö. Lisäksi hankkeen pohjaolosuhteet ovat olleet erittäin haasteelli-set. Myös Turunväylän vilkas ja nopea liikenne on asettanut lisävaatimuksia toteutussuunnit-telulle ja turvallisuuskäytännöille.

Rakennusurakkaan kuuluu uusi eritasoliittymä siltoineen ja kolme kilometriä Turveradan-tietä. Noin 25 miljoonaa euroa maksava hanke sisältää mittavia pohjanvahvistustöitä, kadun-rakennusta sekä kuusi uutta siltaa.

Espoon kaupungin tilaama projekti valmistuu syyskuussa 2015. Pääurakoitsijana projek-tissa on Lemminkäinen Infra, paalutusurakoitsijana Junttapojat ja teräsbetonipaalutoimitta-jana Lujabetoni.

Vuoden 2014 Paalutustyömaan valitsi Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista.

Vuoden hirsirakennus 2014 on Kahvila Birgitta Hernesaari Uutta suomalaista hirsiarkkitehtuuria esille tuovan Vuoden Hirsirakennus -kilpailun voittajak-si valittiin Helsingin eteläiseen kärkeen valmistunut hirsirakenteinen Kahvila Birgitta Herne-saari.

Palkitun kohteen arkkitehtuurissa ja rakenteissa on palkinnon myöntäjien mielestä käytet-ty onnistuneesti sekä perinteisiä että uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Kilpailutöitä arvioi ark-kitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta ja puurakentamisen professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta. Voittaja palkittiin Puupäivän yhteydessä järjestetyssä Hir-sitaloteollisuus (HTT) ry:n seminaarissa.

TUU

LA N

APO

LA

15

TAPAHTUMIA

Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi SAFAn uudeksi puheenjohtajaksiSAFAn liittokokous on valinnut 8.12.2014 TkT, arkkitehti Leena Rossin liiton uudeksi puheen-johtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin TkT, arkkitehti Christer Finne ja arkkitehti Janne Te-räsvirta. Uusi puheenjohtaja ja hallitus aloittavat työnsä 1.1.2015.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Pasi Leimille vuoden 2014 Lappeenrannan Esteettömyys-kunniamainintaLappeenrannan vuoden 2014 Esteettömyys-kunniamaininnan saajaksi on valittu kaupungin-insinööri Pasi Leimi. Vuodesta 2007 lähtien myönnetty huomionosoitus on myönnetty vain kerran aiemmin yksittäiselle henkilölle, muulloin se on mennyt yritykselle tai rakennukselle. Edellisellä kerralla kunniamaininta myönnettiin Lauritsalan uimahallille.

Lappeenrannan kaupungin vammaisneuvoston myöntämän kunniakirjan Leimi vastaan-otti kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.2014.  Palkitsemiskriteereissä todettiin, että Pasi Leimin tavoitteellisen toiminnan ansiosta esteettömyyttä on Lappeenrannassa paran-nettu viime vuosina huomattavan paljon.

TAPAHTUMIA

Sisäverkon rakennuskustannukset alenevatViestintävirasto on antanut uudistetun sisäverkkomääräyksen, johon tehdyillä muutoksil-la alennetaan sisäverkon rakentamiskustannuksia. Tätä kautta Viestintävirasto kannustaa taloyhtiöitä rakentamaan ja uudistamaan sisäverkot ajanmukaisiksi. Määräys tuli voimaan 1.1.2015.

Suunnittelijoiden osaaminen hyvää, suunnitelmien sisällössä parannettavaaRakennushankkeen eri osapuolet ovat tyytyväisiä suunnittelijoiden osaamiseen ja ammatti-taitoon, mutta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuudesta annetaan heikompaa pa-lautetta. Tiedot kävivät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa ana-lysoitiin suunnittelijoiden saamaa palautetta rakennusprojekteissa.

RALA ry:n keräämien rakennushankkeiden palautetietojen mukaan hankkeiden osapuol-ten mielestä yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on toimivaa ja joustavaa ja suunnitteluyri-tysten henkilöstöä pidetään osaavana ja ammattitaitoisena. Siitä huolimatta rakennuttajat ja pääurakoitsijat antavat heikointa palautetta suunnitelmien virheettömyydestä ja kattavuu-desta. Myös suunnitelmien yhteensopivuudessa ja ristiriidattomuudessa on heidän mieles-tään huomattavastikin parantamisen varaa.

ARA:lta investointiavustusvaraukset lähes 3000 erityisryhmien asunnon rakentamiseen tai korjaamiseenARA on antanut avustusvaraukset 2930 erityisryhmien vuokra-asunnon rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Avustusvarausten yhteismäärä on suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa.

Investointiavustusta haettiin kaikkiaan lähes 4 000 asuntoon. Avustushakemusten määrä väheni edellisestä vuodesta noin 40 %. Vähennystä oli erityisesti vanhushankkeissa ja opiske-lijakohteissa. Varausten piiriin voitiin tänä vuonna ottaa 73 % hankkeista, kun vastaavassa va-linnassa viime vuonna vain 53 %.

JOUL

UKUU

14TA

MM

IKUU

15

16

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Postimestari-talo oli vuoden 2014 turvallisin talonrakennustyömaa SuomessaAs. Oy Jyväskylän Postimestari -niminen kerrostalohanke oli vuoden 2014 turvallisin talonra-kennustyömaa. Skanskan toteuttama hanke voitti valtakunnallisen Turvallisuus alkaa minus-ta -loppukilpailun 99,4 pisteellä sadasta.

”Työmaan ennakkosuunnittelussa kiinnitettiin huomiota työturvallisuuden lisäksi erityi-sesti työmaan siisteyteen ja järjestykseen. Kaikkien hankkeen osapuolten sitoutuminen näi-den yhteisten tavoitteiden noudattamiseen näkyi työmaalla hyvänä työilmapiirinä ja yh-teishenkenä sekä toimivuutena ja viihtyisyytenä. Näillä on aivan keskeinen rooli työmaan turvallisuuskulttuurin luomisessa”, kertoo Postimestarin työpäällikkö  Raimo Jääskeläinen Skanskasta.

Kahdeksankerroksinen Postimestari valmistui loppuvuodesta 2014. Jyväskylän Savelan alueelle rakennetussa talossa on 47 asuntoa.

VUODEN RAKENNUTTAJA 2014: Lahden kaupunkiVuoden 2014 rakennuttajaksi on valittu Lahden kaupunki, joka on osoittanut edelläkävijyyttä uudistamalla rakennuttamisen toimintatapoja koko Lahti-konsernissa sekä osallistumalla ak-tiivisesti alan valtakunnallisiin kehityshankkeisiin.

Kaupungin tavoitteiden mukaisesti rakennushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan tarpeisiin sekä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, kuten elinkaarikustan-nuksiin, sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Lahden kaupunki on myös ajan hengen mukaisesti edistänyt toimitilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta.

Lahden kaupunki rakennuttaa ensisijaisesti omalla, ammattitaitoisella henkilöstöllä toimi-tiloja kaupungin toimintojen tarpeisiin.  Lahdessa on esimerkiksi otettu käyttöön uusia tila-konsepteja, jotka yhdistävät eri käyttäjäryhmien tilatarpeet muuntojoustavasti Liipolan ja Jal-karannan monitoimitaloihin.

Erilaisia, hankintalain puitteissa mahdollisia hankintamenettelyjä ja toteutusmuotoja ko-keillaan Lahdessa ennakkoluulottomasti. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön esimer-kiksi Matkakeskuksen allianssihankkeessa sekä Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalojen SR-urakoissa. Lahti on myös hakenut ratkaisuja kaupunkeja yleisesti piinaavien haasteellisten sisäilmakorjausten toteutukseen.

Vuoden rakennuttajan valitsijat kiittävät Lahden kaupunkia myös osallistumisesta alan yh-teisiin rakennuttamisen kehityshankkeisiin, kuten kosteudenhallinnan menettelyjen luomi-seen sekä Hometalkoot-ohjelmaan kuuluvan Kosteus- ja homevauriokorjaamisen tilaajaoh-jeen laatimiseen.

Fira Palveluille Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto paremman putkiremon-tin kehittämisestäTekes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus ovat myöntäneet vuoden 2015 Asunto-markkinoiden innovaatiopalkinnon Fira Palveluille. Innovaatiopalkinnon saaja valittiin 29.1. Asuntomarkkinat 2015 -tilaisuudessa yleisöäänestyksellä.

Fira Palvelut on selvittänyt putkiremontin kulkua perusteellisesti asukkaan näkökulmasta ja muovannut yritystoimintaansa saatujen tulosten ympärille. Putkiremonttia ei tehdä vain talotekniikan uusimisen vuoksi, vaan talossa asuvien asukkaiden arjen helpottamiseksi ja hy-vinvoinnin parantamiseksi.

Fira Palveluiden toimintaa on alusta asti kehitetty palveluliiketoiminnan näkökulmasta. Yri-tys haluaa kehittää ja muuttaa rakentamisen toimialaa. Muut loppusuoralle päässeet ehdok-kaat olivat NCC Rakennus ja Saraco D&M.

17

TAPAHTUMIA

Suomalainen rakennustuoteteollisuus kampanjaan työpaikkojen puolestaTuotteiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia myös rautakaupassa: tuoreen kyselyn mukaan vajaa puolet suomalaisista ostaa useimmiten tai aina suomalaisen tuotteen. Erityisesti kiu-kaiden ja puutavaran halutaan olevan suomalaisia. Suomalaisten tuotteiden valitsemisen merkityksestä maan työllisyydelle muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton, Keskon ja yritysten yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja.

Kysyttäessä reilulta tuhannelta suomalaiselta heidän ostotottumuksiaan rautakaupassa 44 prosenttia kertoi valitsevansa useimmiten kotimaisen tuotteen ja 4 prosenttia aina. Puolet vastaajista kertoi ostavansa suomalaisia ja ulkomaisia tuotteita likimain yhtä usein.

Kyselyyn vastanneet pitivät tuotteiden suomalaisuutta tärkeänä erityisesti kiukaissa (46 % vastaajista), puutavarassa (44 %), maaleissa (29 %) sekä, ovissa ja ikkunoissa (29 %). Kolmas-osa vastaajista halusi myös kirveiden ja hanojen olevan suomalaisia.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Vuoden Ympäristörakenne 2014: Lounatuulenpuisto on moni-ilmeinen keidas keskellä uutta asuinaluettaLounatuulenpuisto Hyvinkäällä on palkittu Vuoden 2014 Ympäristörakenteena. Ison puisto-alueen erilaiset teemat ja toiminnot muodostavat moni-ilmeisen, viihtyisän kokonaisuuden, keitaan keskelle Metsäkaltevan uutta asuinaluetta. Puiston korkeuseroja hyödyntävä huleve-sijärjestelmä on sekä toiminnallisesti että maisemallisesti onnistunut. Korkeatasoisen hoidon ansiosta kasvit voivat hyvin.

Kestävän kehityksen TunnustusPAANU arkkitehti Panu KailalleSuomen Arkkitehtiliitto SAFA on myöntänyt vuoden 2014 TunnustusPAANUn arkkitehti Panu Kailalle. Kestävän kehityksen tunnustuspalkinnolla halutaan nostaa esiin Kailan elämäntyön perinteisten rakennusmateriaalien ja työmenetelmien käytön innoittajana sekä tiedon tuot-tajana ja opettajana.

Panu Kaila kiinnostui jo varhain vanhoista taloista ja perinteisistä rakennusmenetelmistä.  Hän toimi pitkään Museoviraston arkkitehtina. Yhdessä Elias Härön kanssa tehty ”Pohjalai-nen talo – rakentajan opas” ilmestyi vuonna 1976. Lehtikirjoitukset, TV-ohjelmat ja erityises-ti ”Talotohtori”-kirja nostivat Kailan koko kansan tietoisuuteena. Hän on julkaissut useita pe-rinteisiin maalauskäsittelyihin perehdyttäviä kirjoja. Kailan keskeinen ajatus on rakennuksen kunnioittaminen ja kuunteleminen. Hänen mukaansa talossa kannattaisi asua vuosi, ennen kuin ryhtyy korjaustoimiin; näin vältetään turhat korjaukset.

Kaila on puolustanut höyrysuluttomia rakenteita ja luonnollista eli painovoimaista ilman-vaihtoa. Hänestä onkin muodostunut luonnonmukaisen rakentamisen keulakuva Suomessa. Nyt energiamääräysten kiristyttyä luonnonmukaisen talon konsepti on vaikeampi toteuttaa. Samaan aikaan uudet, nykyisten rakennusmääräysten mukaan toteutetut ja koneellisella il-manvaihdolla varustetut koulut homehtuvat.

Kailan oppien hengessä on kasvanut kokonaisia suunnittelijasukupolvia. Hänen kurssinsa ”Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus” on ollut jokaisen kolmen arkkitehtikoulun opetusoh-jelmassa. Lisäksi hän on opettanut muun muassa Italiassa ja Japanissa.

Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa palkittiin vuonna 2014 menestyneet yritykset ja työmaatUudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2014 parhaat yritykset, rakennuttajat ja työmaat palkittiin 24.2.2015 Helsingissä.

Isojen talonrakennusyritysten sarjan voitti NCC Rakennus, toiseksi tuli Rakennusosakeyhtiö Hartela ja kolmanneksi YIT Rakennus. Pienten yritysten sarjan voitti Rakennuspetäjä, toiseksi tuli T2H Rakennus ja kolmanneksi Pohjola Rakennus Uusimaa.  Infra-alan yritysten sarjan voit-ti YIT Rakennus Infrapalvelut, toiseksi SRV Infra ja kolmanneksi VR Track.

HELM

IKUU

15

18

TAPAHTUMIA

Betoniteollisuudelta 350 keinoa työturvallisuuden parantamiseksiSuomalainen betoniteollisuus ja sen kattojärjestö Betoniteollisuus ry ovat jo vuosikymmenen ajan tehneet työtä työturvallisuustason parantamiseksi. Tehtaissa on toteutettu lukematto-mia isompia ja pienempiä parannuksia, jotka liittyvät joko suoraan fyysiseen työympäristöön, käytettäviin työtapoihin tai työn organisointiin ja johtamiseen.

”Alalla on silti vielä paljon työtä tehtävänä päästäksemme kokonaan eroon tapaturmista. Hyviä käytäntöjä on jaettava mahdollisimman tehokkaasti. Siksi keräsimme tehtaissa synty-neet parhaat turvallisuuskäytännöt yhdeksi paketiksi ja julkaisemme ne vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi”, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

”Tämä on osa lupaustamme jakaa kaikki turvallisuusosaamisemme myös kilpailevia raken-nusmateriaaleja edustavien yritysten käyttöön ja liittyy siten viime vuonna julkaisemaamme rakennusmateriaalien väliseen työturvallisuushaasteeseen”, Mattila kertoo.

Osana työturvallisuustyötä Betoniteollisuus ry on järjestänyt jäsenyritystensä tuotantolai-tosten välisen työturvallisuuskilpailun vuosittain vuodesta 2009 saakka. Kilpailuun osallistu-neissa tehtaissa on vuosien varrella otettu runsaasti käyttöön erilaisia työympäristön turval-lisuutta parantavia toimia.

Rakennusteollisuus RT: Tilaajavastuulain pahin porsaanreikä saatiin tukittuaTilaajavastuulain uudistamisessa pidetään rakennusalalla kiinni tilaajien velvollisuudesta val-voa, että ulkomaisten työntekijöiden tapaturma- ja eläkevakuutukset ovat kunnossa. Edus-kunta hyväksyi täysistunnossaan 5. maaliskuuta tilaajavastuulain muutosesityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisena. Rakennusteollisuus RT on tyytyväinen, että eduskunta päätyi säilyttämään rakennusalan tärkeäksi kokeman menettelyn.

Alkuperäisessä hallituksen esityksessä vastuu lähetettyjen työntekijöiden todistuksista oli-si jäänyt pelkästään ulkomaalaiselle työnantajalle. Sanktiona velvoitteen hoitamisesta olisi ol-lut sakkorangaistus, jonka periminen ulkomaalaiselta on käytännössä mahdotonta.

”Tilaajan valvontavelvollisuuden rajaaminen vain sopimuksentekohetkeen olisi antanut kohtuuttoman kilpailuedun tapaturma- ja eläkevakuuttamisen laiminlyöville ulkomaisille yri-tyksille. Emme halunneet avata porsaanreikää harmaan talouden toimijoille vieläpä ilman to-dellista kiinnijäämisriskiä”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

VT6 Taavetti−Lappeenranta -hankkeen allianssisopimus allekirjoitettiinLiikennevirasto, Skanska, Pöyry Finland ja Ramboll Finland ovat allekirjoittaneet VT6 Taavetti−Lappeenranta -tiehankkeen allianssisopimuksen. Urakan kehitysvaihe kestää syksyyn 2015, ja se kattaa hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen valmistelun.

”Nyt alkava kehitysvaihe on hyvin ratkaiseva hankkeen onnistumiselle. Varsinainen raken-taminen on tarkoitus aloittaa tämän vuoden syksyllä Liikenneviraston tekemän erillisen to-teutuspäätöksen jälkeen”, kertoo projekti-insinööri Harri Liikanen. Tieosuus avataan liiken-teelle vuonna 2018.

Yrityskauppa

• Uusi infrarakentaja markkinoilleKolme kotimaista pitkän linjan infrarakentamisen osaajaa Fin-Seula, Insinööritoimisto Seppo Rantala ja Kesälahden Maansiirto ovat fuusioituneet ja toimivat 1.4.2015 alkaen yhdessä ni-mellä Kreate. Uudessa rakennusyhtiössä nähdään ammattitaitoisen ja motivoituneen henki-löstön arvo ja siihen aiotaan erityisesti panostaa. Tavoitteena on myös työllistää jatkossa en-tistä enemmän rakennusalan osaajia.

Suomalaisomisteinen Kreate asemoituu Suomen johtavien infra-alan rakentajien jouk-koon. Se toimii valtakunnallisesti ja työllistää jo tässä vaiheessa 250 rakentamisen ammat-tilaista. Uusi yritys kykenee tarjoamaan kokonaisvaltaiset ratkaisut silta-, väylä-, pohja-, teol-lisuus- ja ympäristörakentamiseen. Kreateksi yhdistyneiden yritysten olemassa oleville asiakkaille fuusio tarkoittaa entistä monipuolisempaa ja voimakkaampaa toimijaa.

MAA

LISK

UU 15

19

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Vuoden Liikuntapaikka 2015 on Kontiolahden AmpumahiihtokeskusLiikunnan ja hyvinvoinnin suurtapahtumassa SGGF 2015:ssa palkittiin Kontiolahden Ampu-mahiihtokeskus Vuoden Liikuntapaikkana 2015.

RAKENTAMISEN TILASTOT JA SUHDANTEET 2015

Rakennusteollisuuden kevään suhdannekatsaus: Rakentaminen hiipuu mutta toivo elääRakentaminen supistuu Rakennusteollisuus RT:n mukaan tänä vuonna jo neljättä peräkkäistä vuotta. Rakentamisen kokonaismäärä vähenee vajaalla prosentilla. Talonrakentamisessa aloi-tukset kääntyvät kasvuun, mutta infrarakentamisessa pysytään miinuksella. Jos talouskasvu voi-mistuu ja työllisyys nousee, rakentamisen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2–3 prosenttia.

TAPAHTUMIA

Fira laajentaa asuntoliiketoimintaansa ryhmärakentamiseenRakennusalaa uudistava Fira laajentaa asuntoliiketoimintaansa kerrostalojen ryhmärakenta-miseen. Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Ryhmärakentamisessa ihmisten vaikutusmahdollisuudet oman kotinsa ja ra-kennuksen yhteisten tilojen ratkaisuihin ovat laajemmat kuin perinteisessä uudisasuntotuo-tannossa. Ryhmärakennuttamista edistävä laki astuu voimaan syyskuussa 2015.

Puutuoteteollisuus irtautuu RakennusteollisuudestaPuutuoteteollisuus ry irtautuu Rakennusteollisuus RT:stä 1.1.2016 ja perustaa yhdessä mui-den tahojen kanssa laajemman puutuoteverkoston Metsäteollisuus ry:n yhteyteen. Puutuo-teteollisuus on ollut yksi Rakennusteollisuuteen kuuluvan Rakennustuoteteollisuus RTT:n toi-mialayhdistyksistä ja vastannut puutuotejaoston toiminnasta.

”Puutuoteteollisuuden side Rakennusteollisuuteen on ollut löyhempi kuin valtaosalla muilla toimialayhdistyksillämme, koska se on keskittynyt jäsenyritystensä elinkeinopoliitti-seen ja tekniseen edunvalvontaan eikä kuulu rakennusalan työehtosopimusten piiriin”, Ra-kennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Puutuoteteollisuus hoiti aiemmin etupäässä rakennuspuusepänteollisuuden edunvalvon-taa, mutta vuonna 2011 mukaan tulivat ammattimaisen puurakentamisen ratkaisut, kun yh-distykseen liittyivät Stora Enso, UPM ja Versowood. Suuret metsäteollisuuskonsernit ovat koko ajan olleet jäseninä myös Metsäteollisuudessa, joka vastaa muun muassa mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksista.

Kiinteistömaailman 42. Kiinteistönvälittäjäbarometri: Asuntomarkkina jatkaa eriytymistään kunnon mukaanAsuntomarkkinoilla nähtiin maaliskuussa piristymistä. Välittäjät uskovat, että asuntokaup-pa pysyy syksyyn asti ainakin viime vuoden tasolla. Eriytymistä asuntomarkkinoilla tapahtuu kunnoltaan erilaisten asuntojen hinnoissa, ja markkina näyttääkin jakautuneen kahtia muut-tovalmiisiin ja remontoitaviin asuntoihin.

KVKL Hintaseurantapalvelun mukaan maaliskuussa 2015 asuntokauppoja tehtiin 15 pro-senttia enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Koko ensimmäisen kvartaalin osalta päästiin kuitenkin vain niukasti plussan puolelle markkinan ollessa +0,04 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin verrattuna. Tähän vaikutti huonosti lähtenyt alkuvuosi: tammi-helmikuun myydyt kappaleet jäivät seitsemän prosenttia edeltävästä vuodesta.

Skanska myy asuntoja Ålandsbankenin AsuntorahastolleSkanska Kodit ja Ålandsbankenin Asuntorahasto Erikoissijoitusrahasto ovat tehneet esisopi-muksen noin 20 miljoonan euron asuntokaupoista.

HUHT

IKUU

15

20

”Kauppaan sisältyvät asunnot ovat pääasiassa rakenteilla sekä suunnittelu- ja rakentamis-vaiheessa. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita ja sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella”, kertoo Skanska Kotien myyntijohtaja Markku Koivu. Lopulliset kau-pat tehdään kohdekohtaisesti myöhemmin vuoden 2015 aikana.  

Lujatalo rakentaa 268 asuntoa Keimolanmäen asuinalueelle VantaalleLujatalo rakentaa Vantaan Kivistön suuralueeseen kuuluvan Keimolanmäen kehittyvälle asuinalueelle kolmelle eri rakennuttajalle yhteensä 268 asuntoa. Rakentaminen on aloitettu helmikuussa 2015 ja viimeinen asuintaloista valmistuu lokakuussa 2016.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Betoniteollisuuden valtakunnallisen työturvallisuuskilpailun voitto RudukselleBetoniteollisuuden vuoden 2014 aikana käydyn työturvallisuuskilpailun kaikkien kolmen kil-pailusarjan osakilpailuvoitot päätyivät Ruduksen tehtaille. Elementtisarjan voitti Kiteen ele-menttitehdas, valmisbetonisarjan Väli-Suomen valmisbetonitehdas Kuopiosta ja betonituo-tetehtaiden sarjan Orimattilan betonituotetehdas.

Vuoden Nuori Konsultti on Max LevanderRambollin Max Levander, 29, on valittu Vuoden Nuoreksi Konsultiksi. Tunnustuksen myönsi Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry vuosikokouksessaan 22.4.2015. Insinöörin (AMK) koulutuksen saanut Max Levander on erikoistunut tietomallinnukseen. Hän on toiminut mal-linnusvastaavana kaikissa viimeaikaisissa Rambollin huippuhankkeissa, kuten Helsingin Kes-kustakirjastossa ja Uudessa lastensairaalassa.

Tapio Aho on vuoden 2015 rakennusalan diplomi-insinööriRambollin suunnittelujohtaja Tapio Aho on valittu Vuoden 2015 rakennusalan diplomi-insi-nööriksi. Tunnustuksen myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Pitkän linjan raken-nesuunnittelun ammattilaisena tunnettu Aho johtaa usean merkittävän ja vaativan suomalai-sen rakennushankkeen rakennesuunnittelua ja kuuluu alan huippuihin myös kansainvälisesti.

TAPAHTUMIA

Hevostalousrakennusten rakentamista koskeva asetus uusittiinMaa- ja metsätalousministeriö on uusinut tuettavien hevostalousrakennusten rakentamista koskevaa asetustaan. Merkittävin muutos on se, että myös muusta materiaalista kuin puusta tehtävät maneesit tulivat tukikelpoisiksi.

Edellisessä asetuksessa oli tukikelpoisuuden ehtona, että maneesien uudisrakennuksen runko- ja julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, ellei erityisen painavaa syytä muuhun materiaalikäyttöön ole. Muutos lisää materiaalien välistä kilpailua maneesirakentamisessa. MMM:ssä ennakoidaan puun kuitenkin säilyvän pääasiallisena julkisivumateriaalina.

Teemaviikko levittää turvallisuustietoutta koko rakennusalalleRakentamisen tapaturmataajuus on laskenut tasaisesti, mutta alalla on vielä paljon tehtävää, jotta koko rakennussektori saadaan turvalliseksi työskennellä. Rakennusalalla vallitsee edel-leen jako hyvin ja huonosti työturvallisuutta hoitaviin yrityksiin. Työturvallisuutta edistävää tietoa ja ajattelutapaa levitetään koko toimialan yhteisellä Turvallisuusviikolla.

Turvallisuuden tosissaan ottaneet yritykset yltävät jo lähes tapaturmattomaan toimintaan, kun taas häntäpäässä turvallisuus ei ole juuri kohentunut. Rakennusteollisuus RT:n jäsenyri-tysten tapaturmataajuus on tällä hetkellä noin 20, eli miljoonaa työtuntia kohden tapahtuu 20 vähintään päivän työkyvyttömyyteen johtavaa työtapaturmaa. Keskimääräinen tapatur-

TOUK

OKUU

15

21

mataajuus koko alalla on peräti kolminkertainen. Rakennusteollisuuden tavoitteena on saa-vuttaa tapaturmaton työympäristö.

”Olemme hyviä insinöörejä, ja turvallisen työskentelyn edellyttämät prosessit, välineet ja mittaamismenetelmät ovat jo pitkään olleet kaikkien ulottuvilla. Niiden käyttöönotto vain takertelee”, kuvaa tilannetta Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjoh-taja Tero Kiviniemi.

Kiviniemen mukaan syynä on alan hitaasti muuttuva turvallisuuskulttuuri.”Arvot ovat kai-ken käytöksen perusta ja ne pitää saada ensin kuntoon. Hyvä johtajuus ja oman esimerkin näyttäminen ovat nyt avainasemassa, jotta hyvä turvallisuus muodostuu tavaksi ja rutiiniksi koko rakennusalalla. Nyt ei vielä niin ole.”

Ahti Junttila Koivukosken toimitusjohtajaksiPäätoimija-konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski on nimittänyt Ahti Junttilan yhtiön toimitusjohtajaksi. Junttila aloittaa tehtävässä kesäkuun aikana. Nykyinen toimitusjohtaja Tomi Koivukoski siirtyy omasta pyynnöstään konsernin kaupalliseen hankekehitykseen. Tomi Koivukoski on myös Päätoimijan hallituksen jäsen.

Rakennusliike Koivukoski on kehittänyt tehokkaan konseptin yritystilojen rakentamiseen. Koivukosken liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja kuluvalta vuodelta yhtiö tavoittelee yli 30 miljoonan euron liikevaihtoa. Rakennusliike Koivukoski toimii valtakunnalli-sesti ja on toteuttanut satoja yritysten toimitiloja mm. pääkaupunkiseudulla.

Rakennusinsinööri Ahti Junttilan (s.1961) kokemus on kertynyt rakennusyrittäjyydestä, En-geliltä, Tekmannilta ja Skanskalta. Viimeiset kahdeksan vuotta Ahti Junttila on toiminut ar-vostetussa alan kattojärjestössä, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL -liiton toimitus-johtajana. Hän hoitaa luottamustehtäviänsä ja nykyistä tehtäväänsä siirtymäaikana osittain yhtäaikaisesti uuden tehtävän kanssa.

Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa – EU-valtiot surkeita esimerkkejä energiatehokkuuden tavoittelussaSuurin osa EU-maista toteuttaa energiatehokkuusdirektiivin julkisia rakennuksia koskevat toi-menpiteet puutteellisesti. Raportointi on pääosin riittämätöntä, ja maakohtaiset energian-säästötavoitteet on laskettu väärin. Suomi pärjää vertailussa kehnosti.

Eurooppalaisen energiatehokkuutta ja -säästöä edistävän koalition (The Coalition for Ener-gy Savings) julkaisemassa raportissa tutkittiin jäsenmaiden suunnitelmia energiatehokkuus-direktiivin 5. artiklan täytäntöön panemiseksi. Artikla velvoittaa jäsenmaat peruskorjaamaan vuosittain 3 prosenttia keskushallinnon omistamien rakennusten pinta-alasta energiatehok-kaaksi tai saavuttamaan vastaavan energiansäästön vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Näitä voi-vat olla esimerkiksi rakennusten käyttäjille suunnatut informaatiokampanjat sekä kiinteistön-hoitoyritysten motivointi energiansäästöön.

28 jäsenmaasta 17 valitsi vaihtoehtoiset toimenpiteet, mutta vain Itävalta, Kroatia, Italia ja Slovakia laskivat ja raportoivat korjausrakentamista vastaavan säästötavoitteen oikein. Muut laskivat kumulatiivisen säästötavoitteensa vuosille 2014–2020 pahasti alakanttiin: esimerkik-si Suomen asettama tavoite (8,2 GWh) on vain neljäsosa direktiivin edellyttämästä säästö-määrästä (34 GWh).

”Energiatehokkuuden tärkeyttä alleviivataan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa, mutta jä-senvaltiot vetävät mattoa omien jalkojensa alta sivuuttaessaan asiassa omat rakennuksensa. Julkiset energiatehokkuushankkeet ja pilottikohteet ovat elintärkeitä kasvavalle energiate-hokkuusalalle”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

WSP muistuttaa remonttia suunnittelevia asbestin vaaroistaSuomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuva WSP muistuttaa itse tehtävää remonttia suunnittelevia asbestin vaaroista. Asbestin erottaminen rakennusma-teriaalista silmämääräisesti on usein mahdotonta. Siksi sen tunnistamiseen tarvitaan asian-tuntijan apua.

22

Asbestikuituja joutuu helposti hengityksen mukana keuhkoihin, kun asbestipitoisia raken-nusmateriaaleja puretaan ja työstetään. Tämä voi aiheuttaa pidemmällä aikavälillä keuhko-sairauksia.

WSP:n laboratorioyksikön päällikkö Jenny Karjalainen kuitenkin korostaa, että ehjiin raken-nusmateriaaleihin sidottuna asbesti ei aiheuta vaaraa.

Väärinkäytettyjä tukia maksettava 3,6 miljoonaa takaisinRovaniemen hovioikeus on tänään antamassaan tuomiossa määrännyt Riihi-säätiön entisen puheenjohtajan maksamaan vahingonkorvauksena 3,6 miljoonaa euroa väärinkäytettyjä tu-kia takaisin. Summa on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vahingonkorvauk-sena vaatima pääoma ilman korkoja.

Riihi-säätiö oli erehdyttänyt ARAa myöntämään taloudellista tukea toimintaan, johon sitä ei olisi voitu myöntää.

Riihi-säätiö rakennutti Ouluun 11 vuokrataloa vuosina 1995–2001 valtion myöntämien aravalainojen ja korkotukien tuella. Riihi-säätiötä koskeva rikosasia on ollut vireillä vuodes-ta 2001 alkaen. Se käynnistyi ARAn valvontatyössä tehdyistä havainnoista ja ARA teki rikos-ilmoituksen.

Korkein oikeus on 25.5.2012 tuominnut Riihi-säätiön entisen puheenjohtajan ehdotto-maan vankeusrangaistukseen useista törkeistä avustuspetoksista.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Tampere-talo voitti Kestävä julkinen hankkija 2015 -palkinnonHankintatoiminnan pitkäjänteisyys ja vaikuttavuus nostivat Tampere-talon voittoon Kestävä julkinen hankkija -kilpailussa. Kunniamaininnan saivat Vaasan kaupunki ja Espoon kaupun-kisuunnittelukeskus. Kolmatta kertaa jaettu palkinto kannustaa julkisia organisaatioita teke-mään kestäviä hankintoja. Palkinnon myöntää Motiva. 

Tampereen kaupungin omistamassa Tampere-talo Osakeyhtiössä kestävien hankinto-jen periaatteet ovat läsnä päivittäisessä päätöksenteossa ja ne vaikuttavat talon työtapojen suunnitteluun ja investointeihin.

Julkishallinnon ja elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva palkintoraati piti ansiokkaana Tampere-talon hankintatoiminnan pitkäjänteisyyttä, vaikuttavuutta ja koko toimitusketjun huomioimista.

Pohjola Rakennus Oy:lle Kultainen Nuija hyvästä hallitustyöstäPohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä otti vastaan yhtiölle myönnetyn Kultai-nen Nuija -palkinnon Kauppalehden Kasvajat-kiertueella 12.5. Palkinto jaetaan vuosittain osoituksena yrityksen hyvästä hallitustyöstä.

”Palkinto on erittäin mieluinen. Olen uskonut hyvään hallitustyöhön lähes Pohjola Raken-nuksen perustamisesta lähtien sekä panostanut vahvasti sen kehittämiseen”, Juha Metsälä totesi.

Kultainen Nuija palkittavilta edellytetään, että yrityksen avautuminen ja hallitustyön tulok-sellisuus ovat keskeisesti vaikuttaneet esimerkiksi yrityksen hyvään kasvuun, onnistuneeseen strategiaan, uudistumiseen ja kansainvälistymiseen.

23

TAPAHTUMIA

Päätoimija oli rakennusalan kovin kasvaja +50% 2014Kempeleläinen Päätoimija nousee hyvää vauhtia suurten rakennusliikkeiden haastajaksi. Päätoimijan keskimääräinen kasvuprosentti perustamisensa jälkeen on ollut yli 40 prosent-tia.   Päätoimija saavutti Talouselämän Suomen 500 suurimman yrityksen listalla sijan 303 vuonna 2014. Talouselämä lehden kovimpien kasvajien listalle ei muita rakennusalan yrityk-siä noussut vuonna 2014, Päätoimijan kasvuprosentti oli +51 %. Tälle vuodelle yhtiö odottaa edelleen yli 40 %:n kasvua. Se tarkoittaisi noin 240 miljoonan euron liikevaihtoa.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät lisääntyivät alkuvuonnaKäytettyjen kerros-, rivi- ja omakotita-lojen kauppa jatkoi vahvistumistaan alkuvuonna Suomessa: kauppamäärä kasvoi tammi-toukokuussa 2015 yh-dellä prosentilla edellisvuoden vas-taavaan ajankohtaan verrattuna, ker-too Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL.

”Selkein piristysruiske on nyt saatu käytettyjen omakotitalojen kauppaan, joka lisääntyi tammi-toukokuussa 5,3 prosenttia. Myös vanhat rivitaloasun-not ovat kiinnostaneet alkuvuonna selvästi edellisvuotta enemmän ja nii-den kauppa lisääntyi reilu 2 prosenttia. Vanhat kerrostaloasunnot puolestaan ovat menneet kaupaksi alkuvuonna viimevuotiseen tahtiin”, luonnehtii tilannetta KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila.

Tammi-toukokuussa vanhoja kerrostaloasuntoja välitettiin yhteensä 11045, vanhoja rivita-loja 4170, ja vanhoja omakotitaloja noin 4285 kappaletta.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkaistuHelsingin ja Uudenmaan arkkitehdit HESA-SAFA on järjestänyt yhdessä Aalto-yliopiston ark-kitehtuurin historian oppituolin kanssa ideakilpailun elokuvateatteri Maximin kiinteistön ke-hittämiseksi. Kilpailussa haettiin uusia ja oivaltavia näkökulmia monikerroksisen kaupunkiku-van ja tilan käsittelyyn sekä uuden ja vanhan vuoropuheluun.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijoiden lisäksi myös Tampereen teknillisen yliopis-ton arkkitehtuurin laitoksen sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijat olivat oi-keutettuja osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun jätettiin määräaikaan mennessä 12 ehdotusta.

Kilpailussa tuli esiin kiinnostavia mahdollisuuksia kehittää Maximin kiinteistöä elokuva-kulttuurin lähtökohdista. Rakennuksen katolle ja sisäpihalle olisi mahdollista rakentaa eri-tyyppisiä elokuvasaleja sekä kahviloita, ravintoloita, näyttelytiloja ja muita tiloja, joissa voi pistäytyä ennen elokuvaesitystä tai jatkaa iltaa sen jälkeen.

Kilpailun voitti Leevi Kerola Tampereen teknillisestä yliopistosta ehdotuksellaan Nostalgia. Suunnitelma pohjalta Helsingin keskustaan voisi kehittyä uudentyyppinen kulttuuripalatsi, joka maksimoisi kiinteistön kulttuuriarvon. Tekijä on sijoittanut rakennuksen katolle uuden elokuvasalin, kahvilan, monitoimitilan ja elokuvaterassin ulkoilmanäytöksiä varten. Uusi kat-tokerros ja osa sisäpihasta on katettu aaltoilevalla lasirakenteella, joka olisi kiehtova uusi ker-rostuma Kluuvikadun katukuvaan.

KESÄ

KUU

15

24

TAPAHTUMIA

Hannu Järveläinen RKL:n toimitusjohtajaksiRakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n hallitus on nimittänyt Hannu Järveläisen liiton uudeksi toi-mitusjohtajaksi. 53-vuotias uusi toimitusjohtaja on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja hänellä on laa-ja kokemus erilaisissa tehtävissä rakennusalalla.

Hannu Järveläinen siirtyy RKL:n palvelukseen YH-Itä-Savon toimitusjohtajan tehtävistä, jossa hän on toiminut vajaa viisi vuotta. Lisäksi hän on työsken-nellyt johtotehtävissä kiinteistö- ja rakennuttamis-organisaatioissa muun muassa kunnallisella puolella Juankosken kaupungilla ja TA-Yhtiöissä.

”Otan uuden haasteen vastaan innolla. On hienoa päästä työskentelemään RKL:n osaavan organisaati-on kanssa koko jäsenistön hyväksi. Osaaminen ja tie-to takaavat menestyksen yhä kovenemassa kilpailussa. Koulutuspalveluiden kehittäminen on yksi tärkeimpiä osa-alueita mihin haluan panostaa vahvasti alusta lähtien.”

RKL:n entinen toimitusjohtaja Ahti Junttila siirtyi kesäkuun alussa Rakennusliike Koivukos-ki Oy:n toimitusjohtajaksi, Hannu Järveläinen aloittaa tehtävässä 1.9.2015.

TTS Työtehoseura arvioi Vantaan asuntomessukohteiden keittiöt: avokeittiöt ja saareke pitävät pintansaTTS:n raadin tekemässä arvioinnissa painottui keittiön toiminnallisuus, mutta myös esteetti-syys, ekologisuus ja turvallisuus huomioitiin. Keittiöiden arvioinnissa tarkasteltiin muun mu-assa kodinkoneiden ergonomista sijoittelua, lasku- ja työpöytätasojen riittävyyttä ja yleistä toimivuutta. Messukohdearviot tehtiin Asuntomessujen toimeksiannosta.

Yksittäisten kohteiden esiin nostaminen oli vaikeaa, sillä keittiöt olivat melko samantyyppi-siä. ”Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten sen toimivuus on tärkeää. Messu-talojen keittiöt ovat pääsääntöisesti saarekkeellisia avokeittiöitä, joita on nähty jo useammil-la asuntomessuilla. Tilaa ja valoa riittää ja toiminnallisuus on kautta linjan melko hyvä”, kertoo tutkija Tarja Marjomaa TTS:stä.

TAPAHTUMIA

Rakennusteollisuuden kysely: Liiallinen sääntely nostaa rakentamisen hintaaOman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutunlainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.

Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä to-detaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä kun asiakkaan rahat eivät riitä vaaditunlai-seen toteutukseen.

RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkai-sukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edus-tajia.

”Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muut-tuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden mak-settavaksi”, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjau-tuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita. Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimer-kiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.

HEIN

ÄKUU

15EL

OKUU

15

JARI

KO

STIA

INEN

25

Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tul-kinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyk-siä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.

”Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamies-ten välillä on eriäviä tulkintoja”, Kärkkäinen sanoo.

Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää pa-lautetta.

Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteol-lisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.

RAKENTAMISEN TILASTOT JA SUHDANTEET 2015

Merkkejä paremmastaRakennusalan suhdannetilanne säilyy vaikeana. Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kulu-van vuoden ennustettaan alaspäin. Talonrakentamisen aloitusten kasvu alkuvuonna ja ra-kennusyritysten tilauskannan vähittäinen elpyminen enteilevät kuitenkin loivaa myönteistä käännettä ensi vuodeksi.

Rakentaminen on ollut kuluvan vuoden aikana ennakoitua verkkaisempaa vaatimatto-maksi jääneen yleisen talouskehityksen vuoksi. Rakennusteollisuus RT arvioi rakentamisen vähenevän tänä vuonna 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä odotettiin laskun jää-vän puoleen prosenttiin.

”Ensi vuonna on mahdollisuus 2–3 prosentin kasvuun, mikäli tämän vuoden lopulla käyn-nistyy hankkeita suunnitellusti. Lähtötaso on huono, eikä vahvempaa kasvua ole vielä näkö-piirissä. Suomen talous asettaa raamit rakentamiselle”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pää-ekonomisti Sami Pakarinen.

Rakennusalan suosio kääntyi laskuunRakennusalan opintojen suosio on hienoisessa laskussa teknillisissä korkeakouluissa. Raken-nuslehden mukaan hakuintoon ovat vaikuttaneet negatiivisesti uutiset alan volyymin laskus-ta ja heikentyvästä taloustilanteesta.

Aalto-yliopistossa kandidaattivaiheen hakijamäärä laski, kun se luopui erillisistä kone-tekniikan ja rakennus- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelmien sisäänotoista. Uusi kone- ja rakennustekniikka aloitti vuonna 2013. Aallon kone- ja rakennustekniikan koulutuk-seen otetaan vuosittain 150 opiskelijaa. Vuonna 2013 sen ensisijaiseksi valinnakseen ilmoitta-neita hakijoita oli 385, vuonna 2014 heitä oli 298 ja vuonna 2015 sama määrä.

PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA

Rakennustiedon ga-palkinto 2015Rakennustietosäätiön hallitus myönsi vuo-den 2015 Rakennustiedon ga-palkinnon, 2.000 euroa, Kehittyvä kerrostalo -työryh-mälle, johon kuuluvat asemakaava-arkki-tehti Annukka Lindroos, Helsingin kaupun-kisuunnitteluvirasto, arkkitehti Ulla Vahtera, Helsingin rakennusvalvontavirasto, johta-va tonttiasiamies Pekka Saarinen, Helsingin kiinteistövirasto, toimistopäällikkö Sami Haa-panen, Helsingin kiinteistövirasto ja suunnitteluinsinööri Anu Turunen, Helsingin kaupungin-kanslia. Rakennustiedon ga-palkinnon kriteerit ovat hyvän kaavoitus-, rakennus- tai kiinteis-tönpitotavan edistäminen ennakkoluulottomalla ja avoimella yhteistyöllä.

TIM

O S

ALO

MA

A

26

Rakennustiedon RAKEVA-palkinnot 2015Rakennustietosäätiön hallitus myönsi vuoden 2015 RAKEVA-palkinnon Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivelle. RAKEVA-palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle, yri-tykselle tai järjestölle, joka on rakennusalalla edistänyt uusien toimintatapojen tai menetel-mien soveltamista suunnittelussa tai rakenta-misessa.

Varsinaisen RAKEVA-palkinnon lisäksi on mahdollista jakaa erityisistä syistä myös Elä-mäntyöRAKEVA-palkinto. Elokuussa 2015 jaet-tiin ElämäntyöRAKEVA-palkinnot arkkitehti Alpo Halmeelle ja arkkitehti Martti Jokiselle.

RTS:n kultaiset ansiomerkit vuonna 2015RTS:n kultainen ansiomerkki myönnetään eri-tyisistä syistä säätiön toimintaan huomatta-valla tavalla vaikuttaneille henkilöille. Vuonna 2015 RTS:n hallitus päätti jakaa neljä kultais-ta ansiomerkkiä seuraaville: nro 134: tekninen johtaja Gunnar Åström, Suomen Rakennusinsi-nöörien Liitto RIL ry, nro 135: senior adviser Vil-ho Pekkala, Vahanen Oy, nro 136: projektipääl-likkö Paula Lehtonen, Rakennustieto Oy ja nro 137: luokituspäällikkö Laura Sariola, Rakennus-tietosäätiö RTS.

TIM

O S

ALO

MA

ATI

MO

SA

LOM

AA