vuosikatsaus 2015

2015vuosikatsaus

32

14

40

36

26

08

22

sisällys01 Työntekijä, joka haluaa antaa kaikkensa

02 Toimitusjohtajan katsaus

04 Avainluvut

08 Näistä vuosi 2015 muistetaan

14 Merkittävimmät vuokraukset

20 Strategia

21 Arvot

22 Markkinakatsaus

26 Tapahtumat

28 Vastuullista liiketoimintaa

32 Werstas avautui

36 Tulevat hankkeet

40 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

42 Hallitus

44 Henkilöstö

48 Hallituksen toimintakertomus ja konserni- tilinpäätös 2015

työntekijä, joka haluaa antaa kaikkensa töissä on mukavampaa, jos seinät, kalusteet ja maisema eivät harmita.

Olipa kyse sitten ensikontaktista uuden asiakkaan kanssa, saneerauksen suunnittelusta, Turku Science Parkin palvelutarjonnasta tai Teknologiakiinteistöjen järjestämistä tapahtumista, palautuu Teknologiakiin-teistöjen toiminta yhä uudelleen samoihin aiheisiin ja kysymyksiin. Mistä ihmiset pitävät? Mikä inspiroi ja saa viihtymään? Kuinka lisätä työhyvinvointia? Voiko ympäristö lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta? Miksi tar-jota asiakkaille muutakin kuin seiniä?

Koska töissä on mukavampaa, jos työpaikan seinät, ka-

lusteet ja maisema eivät harmita vaan saavat ehkä jopa

viihtymään. Jos lounas maistuu hyvältä ja mieluiten

vieläpä hyvässä seurassa. Jos ympärillä on kiinnostavia

ihmisiä ja tapahtumia, joita ehtii seuraamaan joskus

itsekin. Jos töihin kulkeminen onnistuu melko vaivatto-

masti ja ennen kotiinlähtöä voi vaikka käydä kaupassa.

Viihtyvyys ei ole pelkkiä viherkasveja tai kakkukahveja.

Se on myös sairaspoissaolojen vähentymisestä säästy-

neitä euroja, uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen

sekä nappirekrytointeja. Se on huolella suunniteltu

toimisto, jossa ei ole ylimääräisiä neliöitä, käytäväsu-

pinoiden muuttumista aidoksi yhteisöllisyydeksi sekä

yhteistyökumppani, joka ilmestyy paikalle juuri kun sitä

eniten tarvitaan. Se on työntekijä, joka haluaa antaa

kaikkensa, koska töissä vaan on niin kivaa.

01

toimitusjohtajan katsaustilat ovat täynnä, vuokrat tulevat ajallaan ja investoimme vahvasti.

Yrityksen vuosikatsaus peilaa yhtiön toimintaa sekä toi-mintaympäristöä usein – jos ei jopa aina – markkinoi-den, yhtiön tuloksen sekä muiden talouteen liittyvien muutosten kautta.

Lisäksi toimintakertomus kuvaa yhtiön tulevaisuut-

ta peilaten sitä taloustermeihin kuten makrotalous,

mikromarkkina ja korkoympäristö sekä vertaa ja arvi-

oi parhaimmillaan toimintaa suhteessa Japanin kes-

kuspankin korkopolitiikkaan, Kiinan tuotantokustan-

nuksiin tai Yhdysvaltojen ostoindeksiin, Putinista ja

energianhinnasta puhumattakaan. Valitettavasti Turun

Teknologiakiinteistöjen osalta näiden merkitys arjen

tekemiseen on sama kuin Kauppalehden lukeminen

ruokatunnilla.

Suomi on taantumassa, jopa lamassa, Eurooppa kyn-

tää ja pakolaiskriisi vie loputkin tuhkat pesästä. Mutta

hetkinen, meillä Turun Teknologiakiinteistöissä menee

hyvin. Tilat ovat täynnä, vuokrat tulevat ajallaan ja in-

vestoimme vahvasti. Vuoden 2015 uusina vuokralaisina

aloittivat muun muassa Rolls Royce, LG, Qualcomm

02

sekä kymmenet Werstaan toimijat. Itse asiassa teimme

uusia tai uudelleen järjestimme vuokrasopimuksia 77

kappaletta eli reilun 9300 neliömetrin osalta.

Taitaa Turullakin mennä hyvin. Esimerkiksi telakka, lää-

ketehtaat, väestönkehitys sekä vetovoimaan liittyvät

mielipiteet kertovat kaikki positiivisesta muutoksesta

alueen ilmapiirissä. Miksi, mitä, koska – hei tämähän

on mennyt minulta kokonaan ohi! Mitä jos hyvä ilma-

piiri ja yhteinen näkemys maailmasta viekin asioita

eteenpäin? Ehkä yksittäinen ja niinkin yksinkertainen

asia kuin me-henki onkin kaiken ydin. Tällöin pitää arvi-

oida ihmisiä tekemisen taustalla, eikä tekijöitä, joihin ei

pysty vaikuttamaan. Samalla tavoin kuin urheilujoukku-

eet pelaavat kaikki samoilla säännöillä samassa ympä-

ristössä, mutta vain yksi kruunataan kauden päätteeksi

mestariksi.

Meillä menee hyvin, koska meillä työskentelevät ihmi-

set viihtyvät yhdessä ja tekevät asioita joista pitävät.

Olemme onnistuneet paremmin kuin kuvittelimme,

ja mikä tärkeintä, luoneet pohjan, josta pystytään pon-

nistamaan kohti tavoitteita. Työympäristö ei ole kuiten-

kaan onnela, jossa hymyillen kaikki on aina fantsua.

Työympäristö on kuin parisuhde: välillä hymyillään ja

nauretaan, kun taas välillä tapellaan ja murjotetaan,

mutta aina luotetaan. Olemme Teknologiakiinteistöis-

sä kärsineet kasvukivuista ja liiasta innostumisesta, ja

tulemme varmasti tulevaisuudessakin kärsimään ja in-

nostumaan, mutta tulemme myös huolehtimaan, että

olemme aina oikeudenmukaisia ja luotamme sekä tu-

emme toisiamme. Nyt ja tulevaisuudessa, riippumatta

siitä miten makrotalouden ennusteet menevät.

Mikko Lehtinen

Olemme onnistuneet paremmin kuin kuvittelimme ja mikä tärkeintä, luoneet pohjan, josta pystytään ponnistamaan kohti tavoitteita.

03

avainluvut

omistajatkonsernirakenne

Turun kaupunki 48,21 %

Turun Seudun Osuuspankki

28,02 %

Eläkevakuutus-yhtiö Veritas

17,00 %

Stiftelsen för Åbo Akademi

3,38 %Stiftelsen Eschnerska

Frilasarettet 3,39 %

TScP Kehi-tys Oy

KOy Puolalan-

katu 5

KOy Datakulma

KOy ElectroCity

Eskelin Pysäköinti-laitos Oy

KOy Puutarha-

katu 1

KOy TriviumCity

KOy BioCity

KOy Kupittaan Paviljonki

Cudos Oy

KOy DataCity

KOy ICT-City

Turun Teknologiakiinteistöt Oy

vuonna 2015 yhtiö jatkoi vakaalla kasvu-uralla.

Erinomainen käyttöaste ja tehdyt investoinnit heijastu-

vat vuoden 2015 luvuissa liikevaihdon, kannattavuuden

ja pinta-alan kasvuna. Vuokrasopimusten maturiteetti

piteni, kun sopimuskautensa lopulla olevia sopimuksia

neuvoteltiin uusiksi. Tällä oli myös positiivinen vaikutuk-

sensa kiinteistökannan markkina-arvoon.

04

liikevaihto

liikevoitto tilikauden tulos

käyttökate

2012

2012 2012

20122013

2013 2013

201320152014

2014 2015 20152014

2014 20152011

2011 2011

2011

22 000

20 000

18 000

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

–500

–1 000

–1 500

–2 000

–2 500

12 000

11 000

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

1000 €

1000 € 1000 €

1000 €

05

omavaraisuusaste

sijoituskiinteistöjen käypä arvo

investoinnit

2012

2012 2012

20122013

2013 2013

20132015

2015 2015

20152014

2014 2014

20142011

2011 2011

2011

40

30

20

10

0

–10

250

200

150

100

50

0

150 000

140 000

130 000

120 000

110 000

100 000

90 000

80 000

70 000

60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

0

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

%

Milj. € m2

Milj. €

oma pääoma sis. vaihtovelkakirjat

oma pääoma ilman vaihtovelkakirjoja

vuokrattava pinta-ala

06

2012

2012

2013

2013

2015

2015

2014

2014

2011

2011

15

14

13

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

v

käyttöaste

julkisia yhteisöjä vuokralaisista

vuokralaisten määrä

maturiteetti

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

%

Julkiset yhteisöt 70 %

Yksityisomisteisetyhtiöt 30 %

165 kpl

2012 2013 201520142011

15

14

13

12

11

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

0

€/m2

keskimääräinen neliövuokra

07

näistä vuosi 2015 muistetaan uudisinvestointeja, aurinkovoimaa ja startupeja.

Vuonna 2015 ElectroCity syntyi uudelleen, Teknologia-kiinteistöt voitti palloiluhallin kilpailutuksen ja startup-yhteisö SparkUp avautui.

electrocityn saneeraus

Tammikuussa alkoi Turun Teknologiakiinteistöjen his-

torian suurin saneeraushanke, kun 10 miljoonaa euroa

maksava ElectroCityn korjausurakka alkoi. Saneeraus

aloitettiin ElectroCityn Tykistökadun puoleisesta B-por-

taasta, jonne rakennettiin tilat muun muassa startup-

yhteisö SparkUpille sekä Werstaalle. Samalla myös

portaat pinnoitettiin uudelleen ja portaikon etusei-

nämä avattiin atriumiin päin. Värikkyyttä ja täysin uu-

denlaista ilmettä ElectroCityyn tuovat nopiksi kutsutut

neuvottelukuutiot, jotka työntyvät kiinteistön rungosta

ulos kohti atriumia. Käytännöllisyyttä puolestaan lisää

Tykistökadun puoleisten ulko-ovien vaihtuminen pyörö-

oveen, mikä myös parantaa merkittävästi kiinteistön

energiatehokkuutta.

ElectroCityn saneerauksen ensimmäiset 4000 neliö-

metriä valmistuivat marraskuussa, johon mennessä

myös kaikki saneeratut tilat oli jo vuokrattu asiakkaille.

Työt kiinteistössä kuitenkin jatkuvat kesään 2016 asti.

Merkittävimpiä toisessa vaiheessa toteutettavia tiloja

ovat katutasossa sijaitsevan ravintolan saneeraus sekä

aulapalvelupisteen rakentaminen.

08

yrityskehityspalvelukeskus potkuri ict-cityyn

Alkavan ja toimivan yrittäjän neuvontaa ja konsultointia

tarjoava yrityspalvelukeskus Potkuri muutti heinäkuus-

sa ICT-Cityyn. Potkurin 400 neliömetrin tilat sijaitse-

vat ICT-Cityn katutasossa ja ne täydentävät hienosti

SparkU pin, Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turku

Science Park Oy:n tarjoamia yrityskehityspalveluita

Turku Science Parkissa.

ideakilpailu vierailu- ja innovaatiokeskuksesta

Turkulaisille arkkitehdeille järjestettiin kesällä 2015 kil-

pailu, jossa pyydettiin ideoimaan vierailu- ja innovaa-

tiokeskuksen arkkitehtuurista toteutusta Turku Science

Parkin ytimeen. Arkkitehtejä pyydettiin visioimaan, mil-

lainen vierailukeskus on tilana ja miten se sitoo alueen

rakennukset luontevasti yhteen. Myös vierailukeskuk-

sen muuntojoustavuutta ja toteuttamiskelpoisuutta

korostettiin.

Kahdeksan työn joukosta valittiin voittajaksi Vesa

Arosuo Arkkitehtien idea, jonka sanottiin huomiovan

parhaiten kestävän kehityksen, alueella jo olemassa

oleva rakennuskannan sekä tilan muunneltavuuden.

Myös alueen sisäisten kulkuyhteyksien parantaminen

korostui parhaiten Arosuon ideassa, ja tilan muotokieli

miellytti raatia eniten.

aulapalvelut arkean hoidettaviksi

Turun Teknologiakiinteistöt ja Arkea solmivat mar-

raskuussa 2015 sopimuksen, jolla päätettiin siirtää

Turun Teknologiakiinteistöjen kiinteistöissä tarjotta-

vat aulapalvelut Turun Teknologiakiinteistöiltä Arkean

hoidettaviksi.

Sopimus kattaa aulapalvelut viidessä Turun Teknologia-

kiinteistöjen omistamassa kiinteistössä ja koskee kaik-

kia aulapalveluiden tehtäviä, kuten vieraiden vastaan-

ottoa, opastusta ja postitustoimintoja sekä aulan

siisteydestä ja hyvästä järjestyksestä huolehtimista.

verohallinnon saneeraus valmistui

Turun Teknologiakiinteistöt solmi vuonna 2013 kymme-

nen vuoden vuokrasopimuksen verohallinnon kanssa,

joka koski Varsinais-Suomen verohallinnon muuttoa

vaiheittain Turku Science Parkiin. Verohallintoa varten

saneerattiin kahden vuoden aikana 7 200 neliömetrin

tilat DataCityyn. Saneerauksen viimeinen, viides vaihe

valmistui kesäkuun 2015 lopussa, jolloin tilat luovutet-

tiin verohallinnon käyttöön.

u u u

11

u u u

datacityn opetusravintola uudistui

DataCityn katutasossa sijaitseva ammatti-instituutin

ravintola koki kesän 2015 aikana ison muutoksen. Sa-

neerauksessa uusittiin kaikki ravintolasalin pinnat,

kokoustilat, vastaanotto kassatiskeineen sekä tilaa

ylöspäin rajaava kattorakennelma. Tilat olivat olleet

alkuperäisessä, 1980-luvun asussaan koko toiminta-

aikansa, joten tarve uudistuksille oli polttava. Uudistuk-

sen yhteydessä myös opetusravintolan nimi muutettiin

Alabamasta Taidoksi.

startup-yhteisö sparkup avautui

Marraskuussa avautui ElectroCityyn startup-yhteisö

SparkUp, joka keräsi yhteen kolme startupeille kehitys-

palveluita tarjoavaa organisaatiota: Turku Science Park

Oy:n, opiskelijavetoisen Boost Turku ry:n sekä luovien

alojen yrityskehityspalvelu Creven. SparkUpille sanee-

rattiin ElectroCityn ensimmäiseen ja toiseen kerrok-

seen yhteensä 750 neliömetrin tilat, joissa on työtiloja

niin startupeille kuin palveluita tarjoaville organisaati-

oillekin, neuvottelutiloja sekä upea kahden kerroksen

korkuinen tapahtumatila.

aurinkovoimaa turku science parkiin

Elokuussa 2015 Turun Teknologiakiinteistöt ja Turku

Energia solmivat sopimuksen aurinkopaneelien sijoitta-

misesta ICT-Cityn katolle. Voimalan rakennustyöt aloite-

taan maalis-huhtikuussa 2016. Voimalasta voi vuokrata

oman aurinkopaneelin, jonka tuotanto hyvitetään säh-

kölaskulla. Paneelien vuokraus alkoi elokuussa 2015, ja

kysyntä on ollut erittäin suurta, sillä kaikki 170 paneelia

ovat jo loppuunvarattuja. Sekä Teknologiakiinteistöt että

Turku Energia haluavat tukea uusiutuvaa sähköntuotan-

toa, ja oman paneelin vuokraamalla jokainen voi osallis-

tua ympäristöystävälliseen sähköntuotantoon sekä sen

lisäämiseen Suomessa.

teknologiakiinteistöt voitti palloiluhallin kilpailutuksen

Marraskuussa Turun Teknologiakiinteistöt valittiin Tur-

kuun rakennettavan uuden palloiluhallin toteuttajaksi.

Kilpailun järjesti Turun kaupunki, joka tulee rakennet-

tavan palloiluhallin vuokralaiseksi. Palloiluhalli raken-

netaan TriviumCityn tontille Lemminkäisen kadulle.

Palloiluhallista tulee 12,5 metriä korkea, jolloin se mah-

dollistaa kansainvälisten lentopallopelien pelaamisen

Turussa. Hallin katsomokapasiteetti tulee olemaan

2 500 henkeä.

Turun Teknologiakiinteistöt antoi kilpailun halvimman

tarjouksen vuosivuokrasta, joka oli 1,27 miljoonaa eu-

roa vuodessa. Tarjouskilpailun määräävä vertailukri-

teeri oli vuosivuokra, jonka lisäksi sekä tarjoajalle että

tarjottavalle kohteelle määritettiin yksityiskohtaisia

kelpoisuusvaatimuksia. Palloiluhallin tarjouskilpailuun

osallistui Teknologiakiinteistöjen lisäksi Kiinteistö Oy

Kaarinantie 700 ja sijoittajaryhmä Salama.

12

merkittävimmät vuokrauksetuusia kansanvälisiä yrityksiä muutti turkuun.

Vuosi 2015 oli kiireistä aikaa tilojen uudelleenjärjes-telyjen ja vuokrausten osalta. Turku Science Parkiin muutti useita uusia toimijoita, jotka hyödyntävät Turun seudulta löytyvää osaamista ja edistävät koko seudun elinvoimaisuutta.

silanna avasi suomen ensimmäisen toimistonsa datacityyn

Australialainen elektronisten komponenttien tutkimuk-

seen, kehittämiseen ja markkinointiin erikoistunut Si-

lanna Semiconductor (nykyinen Qualcomm Switch)

avasi tammikuussa 2015 Suomen ensimmäisen toimis-

tonsa DataCityyn. DataCityn kuudennessa kerroksessa

sijaitsevassa toimistossa on 340 neliömetriä ja siellä

ja vuoden 2016 vaihteessa siellä työskenteli kahdeksan

ihmistä.

u u u

15

u u u

lg turkuun

Etelä-Korealainen viihde-elektroniikan, kodintekniikan

sekä langattoman viestinnän ratkaisujen toimittaja LG

Electronics avasi heinäkuussa tutkimus- ja tuotekehi-

tyskeskuksen Turku Science Parkiin. Uusi tutkimuskes-

kus keskittyy 5G-radiotekniikan ratkaisuihin ja niihin

soveltuvien integroitujen radiopiirien suunnittelemi-

seen. Keskus tekee tutkimusta myös muilla kasvavilla

teknologia-alueilla, kuten esineiden internet ja älykodit.

LG Electronics valitsi Turun uuden yksikkönsä sijainnik-

si, koska alueelta löytyy kansainvälisen tason asiantun-

tijuutta radiotekniikassa ja siellä on jo pitkään toiminut

langattomaan tiedonsiirtoon erikoistunutta teollisuut-

ta. ElectroCityyn perustettu tutkimus- ja kehityskeskus

on kooltaan vajaat 1 000 neliömetriä ja siellä työskente-

lee noin 70 henkilöä. Kyseessä oli Turun Teknologiakiin-

teistöjen vuoden 2015 suurin vuokraus.

rolls royce triviumiin

Brittiläinen pörssiyhtiö Rolls Royce laajensi elokuussa

toimintaansa Turkuun avaamalla 127 neliömetrin suun-

nittelutoimiston TriviumCityyn Lemminkäisenkadulle.

Rolls Royce suunnittelee ja valmistaa muun muassa

lentokone- ja laivamoottoreita, propulsiojärjestelmiä, lai-

van sähkö- ja automaatiojärjestelmiä sekä erilaisia kan-

sikonejärjestelmiä erityyppisiin aluksiin. Suomessa Rolls

Roycella on tehtaat Raumalla ja Kokkolassa.

TriviumCityn katutasossa sijaitsevaa tilaa saneerattiin

ennen Rolls Roycen muuttoa vastaamaan väriensä

puolesta yhtiön ilmettä. Tilasta poistettiin myös seiniä,

jotta siitä saatiin paremmin yhtiön tarpeita vastaavaa

avotilaa.

Rolls Roycen Turun toimistossa työskentelee 10 henki-

löä. Toimiston avaaminen Turkuun oli merkittävä asia,

sillä se vahvistaa bio- ja life sciences -alojen keskukse-

na pidetyn Turku Science Parkin laaja-alaisuutta korke-

an osaamisen keskittymänä.

16

valmet automotive avasi toimiston triviumcityyn

Uudessakaupungissa toimiva autonvalmistaja Val-

met Automotive avasi lokakuussa toimipisteen Turku

Science Parkiin. TriviumCityn katutasoon perustetulla

toimistolla pilotoidaan mahdollisuutta tarjota etätyö-

tiloja Valmet Automotiven työntekijöille, joista yli 200

henkilöä liikennöi Turun seudun ja Uudenkaupungin

autotehtaan väliä päivittäin. 160 neliömetrin toimisto

tarjoaa erinomaiset puitteet etätyönä tehtäviin asian-

tuntijatöihin sekä asiakastapaamisiin.

Turun toimipiste on osa Valmet Automotiven aktiivista

pyrkimystä kehittää henkilöstön työhyvinvointia. Uuden

toimipisteen myötä useat toimihenkilöt voivat jatkossa

tehdä etätyötä Turussa työmatkaliikennettä vähentäen

ja aikaa säästäen. Toimipistettä tullaan hyödyntämään

monipuolisesti erilaisissa toimistotöissä ja suunnitte-

lupuolen tehtävissä, ja se tarjoaa muun muassa mah-

dollisuuden videoneuvotteluihin ja suunnittelupalvelui-

den ohjelmistojen käyttöön.

LG Electronics valitsi Turun uuden yksikkönsä sijainniksi, koska alueelta löytyy kansainvälisen tason asiantuntijuutta radiotekniikassa.

biovian laajensi tilojaan biocityssä

Turun Teknologiakiinteistöjen suurin yritysasiakas

Biovian Oy laajensi marraskuussa toimintaansa ja

vuokrasi 340 neliömetriä lisätilaa BioCityn seitsemän-

nestä kerroksesta. Laajennuksen jälkeen Biovianilla

on käytössään yhteensä 2 400 neliömetriä tilaa, josta

osa on lääketehtaan toimitiloja ja osa superpuhtaita

tuotantohuoneita.

u u u

17

u u u

Laajennuksen suunnittelussa hyödynnettiin Turun

Teknologiakiinteistöjen toimitilojen sisustuspalettia,

johon arkkitehtitoimisto Sigge on koonnut erilaisia si-

sustusmateriaalikokonaisuuksia, jotka helpottavat niin

toimitila-asiakkaiden päätöksentekoa kuin erilaisten sa-

neerausvaihtoehtojen esittelyäkin.

Biovian on vuonna 2003 perustettu turkulainen biotek-

nologiayritys, joka tarjoaa asiakkailleen lääkeaineiden-

ja valmisteiden sopimusvalmistusta, analysointia, pro-

sessikehitystä ja skaalausta. Yrityksessä työskentelee 50

henkilöä ja yli 80 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee

vientiprojekteista.

superanalytics ja qem software electrocityyn

ElectroCityn saneerauksen ensimmäisen vaiheen val-

mistuttua marraskuussa 2015 pääsivät ensimmäiset

yritykset muuttamaan täysin uusittuihin tiloihinsa

ElectroCityyn. Eräs muuttajista oli digimarkkinoinnin

analysointi- ja konsultointiyritys SuperAnalytics, jol-

le saneerattiin yrityksen toiveiden mukainen vajaan

260 neliömetrin pääosin avotilasta koostuva toimisto

ElectroCityn kolmanteen kerrokseen. Toinen ensim-

mäisistä muuttajista oli Turku Science Parkissa jo pit-

kään toiminut ohjelmistoyritys QEM Software, jonka

uudet värikkäät 240 neliömetrin tilat suunniteltiin

Teknologiakiinteistöjen toimistojen sisustuskonseptia

hyödyntäen.

18

strategiaturun teknologiakiinteistöt haluaa tarjota asiakkailleen lisäarvoa tuottavia palveluita.

Turun Teknologiakiinteistöjen strategiana on kasvaa ja

lisätä kannattavuutta kehittämällä Turku Science Parkia

sekä yhtiön omistamia kiinteistöjä. Yhtiö haluaa tarjota

alueen toimijoille lisäarvoa ja yhteisöllisyyttä tuottavia

asiakaslähtöisiä palveluita sekä luoda Turku Science

Parkiin uusia kansainvälisesti arvostettuja vetovoima-

tekijöitä, jotka lisäävät alueen kiinnostavuutta ja nosta-

vat kiinteistöjen arvoa.

Turun Teknologiakiinteistöjen visiona on olla houkutte-

leva yritys niin asiakkaille kuin omistajillekin. Yhtiö ha-

luaa tarjota asiakkailleen Suomen parhaan ympäristön

toimia ja kehittyä.

Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita tila-

ratkaisuja ja niihin liittyviä asiakaslähtöisiä palveluita

sekä kehittää Turku Science Parkin toimintoja, jot-

ta siellä toimivat yritykset ja yhteisöt voivat keskittyä

omaan ydinliiketoimintaansa.

20

arvottoimintaa ohjaavat arvot ovat innovatiivisuus, vastuullisuus, positiivisuus ja avoimuus.

Innovatiivisuus on Turun Teknologiakiinteistöille luovia

ratkaisuja, villejä ideoita sekä uusia tapoja tehdä asi-

oita. Se on avoimuutta erilaisille mahdollisuuksille ja

herkkiä korvia asiakkaiden toiveille.

Vastuullisuus tarkoittaa kaikkea sähkön säästöstä

LEED-ympäristösertifikaatin mukaiseen rakentamiseen.

Se on tasavertaista kumppanuutta, hyvää hallintoa ja

joustavia järjestelyjä. Se on joukkoliikennettä, kestäviä

materiaalivalintoja ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Positiivisuus on Turun Teknologiakiinteistöille optimis-

tista asennetta, avarakatseisuutta ja innostusta. Se on

luottamusta, rakentavaa suhtautumista sekä halua kes-

kittyä ongelmien sijaan niiden ratkaisemiseen.

Avoimuus tarkoittaa läpinäkyvää toimintaa, aktiivista

tiedotusta sekä kuntalaisten ottamista mukaan Turku

Science Parkin kehittämiseen. Se on myös helppoa saa-

vutettavuutta, avointa neuvottelukulttuuria ja kiinnos-

tusta kaikkien mielipiteitä kohtaan.

21

markkinakatsaus turku science parkin vetovoima kasvaa edelleen.

Turku Science Parkin alueesta on tullut yksi kaupungin kärkihankkeista, mikä näkyy aktiivisuuden lisääntymi-senä. Alueella tehtiin ennätysmäärä uusia sopimuksia ja vuokrausaste on edelleen erittäin korkea millä mitta-rilla tahansa. Talouselämän synkät tunnelmat niin koko Suomessa kuin Turun alueella eivät näkyneet Turun Teknologiakiinteistöjen toiminnassa.

Toimitiloja tiedusteltiin vuoden 2015 aikana 38 000 ne-

liömetrin verran. Pienten ja keskisuurten toimitilojen

kysyntä pysyi vakaana kun taas suuret, huomattavasti

satunnaisemmat tilakyselyt vähenivät vuodesta 2014,

jolloin tiloja tiedusteltiin poikkeuksellisen paljon, noin

55 000 neliömetrin edestä. Vuonna 2015 alueelle tuli

paljon uusia yrityksiä sekä muutama kansainvälinen

iso yritys, jotka parantavat Turku Science Parkin ima-

goa ja lisäävät alueen vetovoimaa huomattavasti.

u u u

23

u u u

Turun Teknologiakiinteistöjen vuokrausaste oli vuo-

den 2015 lopussa 98,2 prosenttia koko Turun alueen

vuokrausasteen ollessa 90,7 prosenttia. Teknologiakiin-

teistöjen keskivuokra Turku Science Parkin alueella oli

16,06 €/m² kun taas alueen kaikkien toimistojen keski-

vuokra oli 14,05 €/m².

tulevat hankkeet

Turun Teknologiakiinteistöjen valinta Turkuun raken-

nettavan palloiluhallin toteuttajaksi oli vuoden 2015

merkittävin yksittäinen tapahtuma Turku Science Par-

kin ja Kupittaan alueella. Palloiluhallilla ei kuitenkaan

ole vaikutusta alueen toimistomarkkinaan, toisin kuin

Turku Science Parkiin suunnitellulla Turun ammatti-

korkeakoulun Kampuksella, joka yhdistää lähes kaikki

ammattikorkeakoulun toiminnot Turku Science Par-

kiin. Uudisinvestointina se tulee nostamaan alueen

keskivuokraa ja käyttöastetta sekä tiivistämään alueen

rakennetta.

Turun Teknologiakiinteistöjen alkuvuodesta 2015 aloit-

tama ElectroCityn uudistaminen on edennyt puoleen

väliin ja on osoittautunut menestykseksi. Hankkeen

rakentaminen päättyy kesäkuussa 2016. Lähes uudisin-

vestointia vastaava 10 miljoonan euron hanke vaikuttaa

merkittävästi Turun Teknologiakiinteistöjen keskivuok-

raan, jonka lisäksi se myös monipuolistaa Turun Tekno-

logiakiinteistöjen tilakantaa.

teknologiakiinteistöt ui vastavirtaan

Varman omistamassa PharmaCityssä Turku Science Par-

kissa jäi tyhjilleen vuonna 2015 noin 2000 neliömetriä

toimistoja, kun Turun yliopisto supisti tilojaan. Niin ikään

Varman omistamassa Old Millissa on tyhjänä noin 4000

neliömetriä toimistotilaa, mikä johtuu paitsi asiakkaiden

muutoista myös erään suuren toimijan supistuksista.

24

Turun Teknologiakiinteistöt on Suomen heikosta ta-

loudellisesta tilanteesta huolimatta menestynyt erin-

omaisesti, mikä johtuu paitsi hyvästä sijainnista ja

joustavasta tavasta toimia myös panostuksista tiloihin,

niiden teknisiin ominaisuuksiin sekä palveluihin.

Koko Suomen toimitilamarkkinaa leimaa voimakas

kahtiajakautuminen haluttuihin, hyvällä paikalla sijait-

seviin uusiin tai saneerattuihin tiloihin sekä tyhjyyt-

tään ammottaviin, puutteellisten liikenneyhteyksien

päässä sijaitseviin ja suuria investointeja edellyttäviin

tiloihin.

kaksi merkittävää kauppaa

Vuoden 2015 aikana Turku Science Parkin alueella teh-

tiin vain yksi kiinteistökauppa, kun Varma myi NEO sai-

raalarakennuksen hoivatiloihin sijoittavalle rahastolle.

Helmikuussa 2015 Turun Teknologiakiinteistöt myi Itä-

harjulla osoitteessa Kalevantie 12 sijaitsevan kiinteistön

kehitettäväksi kahdelle turkulaiselle sijoittajalle.

Koko Suomen toimitilamarkkinaa leimaa voimakas kahtiajakautuminen.

25

tapahtumat tarjolla osaamista, kontakteja ja mukavia hetkiä.

Turun Teknologiakiinteistöt järjesti vuoden 2015 aika-na lähes 20 tapahtumaa asiakkailleen, yhteistyökump-paneilleen ja sidosryhmilleen. Tapahtumat tarjosivat uusia kontakteja ja verkottumismahdollisuuksia sekä lisäsivät yhtiön ja koko Turku Science Parkin alueen tunnettuutta.

aamiaista ja urheilua

Vuoden 2015 aikana järjestettiin kolme Yritystä kehiin

-aamiaistapahtumaa. Tapahtumia järjestetään jo kol-

matta vuotta, ja ne ovatkin vakiinnuttaneet paikkansa

asiakkaiden ja yhteistyökumppanien keskuudessa. Ta-

pahtumien aiheina vuonna 2015 olivat inspiroivat mo-

nitilatoimistot, työn tuottavuuden parantaminen sekä

patentit ja IPR-oikeudet.

Yhteistyö turkulaisten urheiluseurojen kanssa jatkui

myös vuonna 2015. Turun Teknologiakiinteistöt järjesti

yhteistyökumppaniensa TUTO Hockeyn ja FC Interin

kanssa Sporttia parhaalla paikalla -otteluennakkota-

26

Joulupuuro- ja glögitapahtuma keräsi lähes 200 asiakasta ja yhteistyökumppania toimistolle.

pahtumat toukokuussa ja lokakuussa. Tapahtumat al-

koivat seurojen pelaajien ja valmentajien haastatteluilla

sekä tarjoiluilla Ravintola Maunossa, ja huipentuivat

otteluihin Marli Areenalla sekä Veritas Stadionilla.

Turun Teknologiakiinteistöt jatkoi vuonna 2015 yh-

teistyösopimuksiaan TUTO Hockeyn, FC Interin, FC

TPS:n, HC TPS:n sekä TPS salibandyn kanssa. Yhteis-

työn tavoitteena on lisätä Turku Science Parkin ja Ku-

pittaan alueen tunnettuutta ja vetovoimaa sekä luoda

verkottumismahdollisuuksia.

tavataan toimistolla

Turun Teknologiakiinteistöt muisti asiakkaitaan myös

vappuna, kun toimistolla oli tarjolla vappusimaa ja

munkkeja. Myös perinteinen joulupuuro- ja glögitapah-

tuma keräsi melkein 200 asiakasta ja yhteistyökump-

pania toimistolle vaihtamaan kuulumisia. Joulukuussa

toimistolla järjestettiin myös TedXTurku -tapahtuman

satelliittikatsomo.

muut tapahtumat

Helmikuussa vietettiin laskiaista Kupittaan luisteluma-

dolla. Paikalle oli saapunut melkein 100 kävijää ulkoile-

maan ja luistelemaan sekä nauttimaan hernekeitosta ja

laskiaispullasta.

Teknologiakiinteistöt teki vuonna 2015 yhteistyötä Tri-

viumCityssä toimivan kuntokeskuksen SATS Triviumin

kanssa. Yhteistyössä järjestettiin mm. yritysliikunta-

viikko sekä taukojumppaa BioCityn aulassa. Joulukuun

alussa alkoivat Aurajoogan joogatunnit ElectroCityn

harrastetilassa.

Coworking-tila Werstas valmistui marraskuun alussa,

jolloin juhlittiin avajaisia. Lokakuussa ennen tilojen

valmistumista järjestettiin ElectroCityn työmaakierros,

jossa käytiin myös katsomassa Werstaan valmistuvia

tiloja.

27

vastuullista liiketoimintaa toiminnan keskiössä kannattavuus, avoimuus ja energiatehokkuus.

Vastuullisuus voidaan jakaa taloudelliseen, sosiaa-liseen ja ympäristöön liittyvään vastuullisuuteen. Perus ajatuksena on toimia taloudellisesti ja kannat-tavasti, mikä lisää samalla ihmisten hyvinvointia ja minimoi ympäristöhaittoja.

taloudellinen vastuullisuus

Turun Teknologiakiinteistöt tarjoaa omistajilleen ta-

saista tuottoa ja kasvattaa merkittävästi omistamansa

kiinteistömassan arvoa. Yhtiön strategiana on kasvaa

ja lisätä kannattavuutta kehittämällä Turku Science

Parkia ja omistamiaan kiinteistöjä. Taloudellinen vas-

tuu tarkoittaa yhtiölle kasvua, lisäarvon tuottamista ja

kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Taloudellisten lukujen seuranta on Turun Teknologia-

kiinteistöille päivittäistä.

u u u

28

u u u

Yhtiön raportointijärjestelmiä ja seurantatyökaluja in-

vestointien ja hankkeiden seurantaa varten kehitetään

koko ajan. Tärkeimpiä tunnuslukuja ovat käyttökate, ne-

liömääräinen vuokratuotto ja käyttöaste.

Henkilökunta on läheisesti mukana luomassa yhti-

ön taloudellista tulosta. Budjettivastuulliset vastaavat

omalta osaltaan taloudellisista tavoitteista ja estimaatit

päivitetään koko henkilökunnan toimesta kaksi kertaa

vuodessa. Henkilökuntaa sitoutetaan taloudelliseen

vastuuseen tulokseen sidotuin palkkioin.

sosiaalinen vastuu

Turun Teknologiakiinteistöjen sosiaalinen vastuu kul-

minoituu avoimuuteen. Yhtiöllä on useita sidosryhmiä,

joista tärkeimpiä ovat asiakkaat, henkilöstö ja yhteistyö-

kumppanit. Kaikkea yhteistyötä leimaa avoin kommu-

nikaatio ja viestintä ajankohtaisista aiheista. Teknolo-

giakiinteistöt kokee vastuuta myös muita sidosryhmiä

kohtaan muun muassa tukemalla lähiseudun yrittäjiä,

seuroja ja yhdistyksiä. Yhteistyö eri sidosryhmien välillä

edistää tavoitteiden toteutumista ja luo positiivisia asi-

oita kaikille tärkeille yhteistyökumppaneille.

Myös alihankkijoiden kanssa lähtökohtana on avoi-

muus, luottamus ja yhteiset tavoitteet. Teknologiakiin-

teistöt pyrkii pitkäaikaisiin kaikkia osapuolia hyödyttä-

viin kumppanuussuhteisiin, joiden positiivinen vaikutus

näkyy yrityksissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.

Tärkeitä tiedon lähteitä Teknologiakiinteistöjen toimin-

taa kehitettäessä ovat asiakaspalaute ja asiakastyytyväi-

syyskyselyt. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään kaikis-

sa yhtiön omistamissa kiinteistöissä syksyisin ja yhtiön

tavoitteet on sidottu osittain myös asiakastyytyväisyy-

den kasvuun.

Sosiaalinen vastuu liittyy myös henkilöstöstä huoleh-

timiseen: Teknologiakiinteistöt tarjoaa kilpailukykyiset

30

työsuhde-edut ja panostaa työhyvinvointiin. Työergono-

miaa sekä työntekijän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia

tuetaan, ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimi-

nen otetaan vakavasti. Avoimuus kantaa myös sisäises-

sä viestinnässä; informaation jatkuva jakaminen avo-

konttorissa on luontevaa ja osa arkea.

ympäristövastuu

Kiinteistökehitysyhtiönä Teknologiakiinteistöt edistää

merkittävällä tavalla alueen rakennetun ympäristön

ja tulevaisuuden rakentamisen kehitystä. Yhtiö pyrkii

kaikessa toiminnassaan huomioimaan ympäristövai-

kutukset ja minimoimaan ympäristöä rasittavat tekijät.

Esimerkiksi kaikissa Teknologiakiinteistöjen omista-

missa kiinteistöissä sähkönä käytetään vihreää sähköä.

Energiatehokkuuden kasvattamisen lisäksi tavoitteena

on pyrkiä tuottamaan mahdollisimman paljon käytet-

tävästä energiasta paikallisesti hyödyntäen aurinko-,

maa- ja tuulienergiaa.

Yhtiö pyrkii kaikessa toiminnassaan huomioimaan ympäristövaikutukset ja minimoimaan ympäristöä rasittavat tekijät.

Erilaiset kestävät ja taloudelliset ratkaisut ohjaavat

Teknologiakiinteistöjen rakentamisen ja tilojen käytön

suunnittelua. Uudisinvestoinneissa ja peruskorjauksis-

sa materiaalivalinnat ja ekologisuus ovat ykkösasioita.

Teknologiakiinteistöt on sitoutunut siihen, että toteu-

tettaville rakennushankkeille on mahdollista hakea ym-

päristösertifiointia. Myös peruskorjauksen ratkaisut on

mietitty mahdollista sertifiointia silmällä pitäen.

Energian- ja vedenkulutuksia sekä päästöjen ja jättei-

den määriä seurataan kuukausitasolla. Näiden mini-

moiminen tulevien vuosien aikana on yksi Teknolo-

giakiinteistöjen suurimmista tavoitteista. Yhtiö pyrkii

myös kasvattamaan kiinteistöjen käyttäjien keskuu-

dessa tietoutta energiasäästökeinoista. Ympäristöys-

tävällisyys vaikuttaa oleellisesti myös alihankkijoiden

valintaan. Teknologiakiinteistöjen tilojen siivouksesta

ja ylläpidosta vastaavat kumppanit ovat jo omissa asia-

kaslupauksissaan sitoutuneet ekologisten työtapojen

kehittämiseen ja toteuttamiseen.

31

werstas avautuielectrocitystä löytyy suomen suurin yhteisöllinen työtila.

Turku Science Parkiin avautui marraskuun alussa uusi coworking-tila Werstas. ElectroCityssä sijaitseva Werstas on uuden ajan toimistohotelli, jossa on työ-huoneiden lisäksi laajat ja näyttävät yhteiset tilat siellä työskentelevien ihmisten kohtaamiseen, asiakastilai-suuksien järjestämiseen sekä työskentelyyn.

jäsenyyksiä erilaisiin tarpeisiin

Werstaassa on tarjolla perinteisten työhuoneiden lisäk-

si työpöytä- ja mobiilijäsenyyksiä, jotka mahdollistavat

työtilan vuokraamisen ilman kokonaista huonetta ja

madaltavat siten niin aloittavien yritysten, freelancerien

kuin etätyöntekijöidenkin kynnystä vuokrata toimitila

kotona työskentelyn sijaan. Myös sopimusten jousta-

vuudessa on ajateltu Werstaan toimijoiden vaihtuvia

tarpeita: sopimukset tehdään kuukauden irtisanomis-

ajalla ja tulevaisuudessa tiloja vuokrataan myös tunti-

perusteisesti, mikä palvelee etenkin eri kaupungeissa

liikkuvia ihmisiä.

u u u

32

u u u

tila, joka yllättää kävijänsä

Marraskuussa avautuneessa Werstaassa on noin 2 000

neliömetriä tilaa kahdessa kerroksessa. Kesällä 2016

Werstas laajenee vielä 1 000 neliömetrillä, jolloin siitä

tulee Suomen suurin yhteisöllinen työtila. Koska kyse

on Turun ja koko Suomenkin mittakaavassa erityises-

tä tilasta, haluttiin myös tilojen sisustuksen poikke-

avan totutusta ja erottuvan toimistomarkkinoiden

tarjonnasta.

Werstaan 4. kerroksen sisustuksen teemaksi valittiin

paratiisi, mikä näkyy niin suurikuvioisissa tapeteissa,

valaisimissa kuin yleisessä värimaailmassakin. 5. ker-

roksen tilat rautatynnyreineen ovat puolestaan post-

apokalyptisestä maailmasta ja kesällä 2016 valmistuva

laajennusosa on teemaltaan jääkausi.

kahvia ja videoneuvotteluja

Werstaassa toimivien yritysten ja yhteisöjen toimintaa

tukevat erilaiset palvelut postituksesta videoneuvotte-

luihin, edustustiloihin ja hiljaisiin huoneisiin. Werstas-

laiset saavat myös käyttää maksutta ElectroCityn kella-

rikerrokseen vuonna 2015 valmistunutta harrastetilaa

saunoineen ja suihkuineen. Werstaan konseptiin kuulu-

vat myös muun muassa aulapalvelut, kahvilat ja kulun-

valvonta. Ideana on, että Werstaassa on tarjolla kaikki

yritysten tarvitsemat palvelut ja hiukan enemmänkin.

kontakteja ja yhteistyötä

Tärkeä osa Werstaan toimintaa ovat sosiaaliset kon-

taktit ja Werstaassa toimivien yritysten yhteistyö. Yh-

teisöllisyyttä ja toisiin ihmisiin tutustumista edistävät

viikoittaiset Werstastreffit sekä werstaslaisten oma

Facebook-ryhmä.

Werstaassa on tarjolla kaikki yritysten tarvitsemat palvelut – ja hiukan enemmänkin.

35

tulevat hankkeet turku science parkiin tulee palloiluhalli, vierailukeskus ja ammattikorkeakoulun kampus.

Turku Science Parkin tulevaisuuden suunnitelmat ot-tivat vuonna 2015 merkittävän askeleen, kun päätös palloiluhallin rakentamisesta Kupittaalle tehtiin. Myös vierailu- ja innovaatiokeskuksen ideakilpailun tuotokset toivat konkreettisia näkemyksiä alueen kehittämiseen.

palloiluhalli

Merkittävä askel Turku Science Parkin kehittämisessä on

uuden palloiluhallin rakentaminen alueelle. Vuonna 2018

Lemminkäisenkadulle valmistuva laivan muotoinen hal-

li yhdistää eri sisäpalloilulajit ja vahvistaa Turku Science

Parkin ja Kupittaan aluetta monipuolisena urheilupalve-

lujen ja elämysten tarjoajana. Hallin toteuttaa Turun Tek-

nologiakiinteistöt, joka vuokraa sen Turun kaupungille.

Palloiluhallista tulee 12,5 metriä korkea ja sinne val-

mistuu 2 500 hengen katsomo. Lisäksi palloiluhalliin

rakennetaan aitioita, ravintola sekä M&M Kuntotalon

kuntosali, joka tulee palvelemaan paitsi ammattiur-

heilijoita myös harrastajia. Hallin autopaikoitus toteu-

36

tetaan ohjaamalla autoilijat Turun Teknologiakiinteis-

töjen muiden kiinteistöjen pihoilla tai alla sijaitseville

paikoitusalueille, mikä mahdollistaa jopa 200 henkilö-

auton vieraspysäköinnin palloiluhallin lähettyvillä.

Palloiluhallin on suunnitellut Teemu Palo arkkitehtitoi-

misto Artto Palo Rossi Tikasta. Sama toimisto on myös

suunnitellut palloiluhallin naapurissa sijaitsevan Tri-

viumCityn. Hallin rakentaa Lemminkäinen Oy.

vierailukeskus

Turku Science Parkiin suunnitellaan avautuvaksi vuonna

2017 pohjoismaiden ensimmäinen vierailukeskus, joka

tarjoaa yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden tuottei-

densa ja innovaatioidensa esittelyyn. Hankkeen lopulli-

nen toteuttamispäätös edellyttää riittävää määrää kump-

paneita. Uuden vierailukeskuksen myötä kaikenkokoisilla

yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää aikaisemmin vain

suurten yritysten, yliopistojen tai kaupunkien yksinoikeu-

deksi miellettyä konseptia toimintansa tai tuotteiden-

sa esittelyyn. Uusi vierailu- ja innovaatiokeskus aukeaa

Turun elinkeinoelämän ja tutkimuksen ytimeen Turku

Science Parkiin, tarjoten yrityksille oman vierailukeskuk-

sen hyödyt ja puitteet ilman oman vierailukeskuksen

kustannuksia.

Vierailu- ja innovaatiokeskukseen tulee showroom, jon-

ne yritykset voivat rakentaa oman elämyksellisen maa-

ilmansa, johdattaa vierailijan tuotantoprosessiinsa tai

lanseerata näyttävästi tuotteitaan. Showroomin lisäksi

vierailukeskukseen tulee kaupunkisuunnittelutila, jossa

esitellään erilaisia kaupungissa toteutettavia hankkeita

sekä turkulaisia yliopistoja ja niiden huippututkimusta.

Arkkitehdeille järjestettiin kesällä 2015 kilpailu, jossa

pyydettiin ideoimaan vierailu- ja innovaatiokeskuksen

arkkitehtuurista toteutusta Turku Science Parkin yti-

meen. Vierailukeskuksen voittajaksi valittiin Vesa Aro-

suo Arkkitehtien pyöreä ja sisätiloiltaan muunneltava

lasipaviljonki, joka huomio kestävän kehityksen, alueen

rakennuskannan ja parantaa Turku Science Parkin si-

säisiä kulkuyhteyksiä.

u u u37

u u u

kampus

Turku Science Parkiin suunnitellaan valmistuvaksi vuo-

teen 2019 mennessä Turun ammattikorkeakoulun kam-

pus, jonka myötä koko Turun ammattikorkeakoulu Tai-

deakatemiaa lukuun ottamatta keskittyy Turku Science

Parkin alueelle. Hanke liittyy laajempaan kampussuun-

nitelmaan, jossa Turku Science Parkin alueelle keskite-

tään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnot

sekä liike-elämän osaamista, jolloin yhteistyö eri toimi-

joiden välillä helpottuu ja synergiaedut lisääntyvät.

Uusi kampus rakennetaan Lemminkäisenkadun, Un-

tamonkadun ja Joukahaisenkadun väliin sijoittuvaan

kortteliin. Tonteille suunnitellaan 18 000 neliömetrin

rakennusta, josta noin 4000 neliömetriä tulee olemaan

toimistoja.

Kampuksesta halutaan moderni ja innovatiivinen opis-

kelu- ja tutkimusympäristö, jonka arkkitehtuuri jatkaa

naapuritalojen viitoittamaa tietä. Samaan kortteliin

sijoittuva ICT-City on kuuluisan Arkkitehtitoimisto

Lahdelma & Mahlamäen suunnittelema, kun taas

Lemminkäisenkadulla sijaitseva DataCity punatiilisine

julkisivuineen on paitsi aikansa kuva, edustaa se myös

voimakasta arkkitehtuuria, josta Turku Science Park

usein muistetaan.

itäharju 2029

Turun Teknologiakiinteistöjen visiossa Turku Science

Park on vuoteen 2029 mennessä laajentunut Itäharjul-

le, ja entinen teollisuusalue on muuntunut kutsuvak-

si kaupunginosaksi, jossa kohoaa moderneja liike- ja

toimistorakennuksia.

Turun Teknologiakiinteistöjen tavoitteena on luoda

Itäharjusta kutsuva alue, jossa korkeat tornitalot yhdis-

tyvät matalaan asuinrakentamiseen ja jossa on toimis-

38

tojen ja asuntojen lisäksi korkeakouluja, ravintoloita ja

palveluita. Tiivis ja tehokas kaupunkirakenne mahdol-

listaa autoliikenteen ja energiankulutuksen vähentämi-

sen sekä palvelujen tehokkaan järjestämisen ja puoltaa

entisestään sujuvien liikenneyhteyksien täydentymistä

raitiovaunulinjalla.

Visiossa koko Turku Science Parkia ympäröi laaja puis-

toalue, joka jatkuu aina kiinteistöjen pihoille ja katoille

asti. Moottoritien puolestaan ylittää silta, joka yhdistää

uuden ja olemassa olevan kaupunkirakenteen toisiinsa.

Myös Kupittaan ja pääkaupunkiseudun välimatka lyhe-

nee, kun tunnin juna kuljettaa ihmiset nopeasti alueel-

ta toiselle.

Turun Teknologiakiinteistöjen visiossa kaikki uudistuk-

set toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita nou-

dattaen, huomioiden ekologiset seikat kaikissa suun-

nittelun ja rakentamisen vaiheissa.

39

riskienhallinta ja sisäinen valvonta riskienhallinta ja sisäinen valvonta varmistavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Sisäinen valvonta on prosessi, jonka tarkoituksena on varmistaa yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttami-nen. Sisäisen valvonnan tehtävänä on taata, että yhti-ön toiminta ja omaisuudenhoito on järjestetty tarkoi-tuksenmukaisella tavalla yhtiön strategian mukaisesti, raportointi on luotettavaa ja ajantasaista, ja konsernin toiminta noudattaa kaikkia voimassa olevia lakeja ja määräyksiä.

sisäinen valvonta

Käytännössä sisäinen valvonta varmistaa konsernin

ydinliiketoimintaprosessien sekä tuki- ja johtamis-

prosessien asianmukaisen ja tehokkaan toiminnan.

Yhtiön arvot, strategia sekä asetetut tavoitteet luovat

viitekehyksen sisäiselle valvonnalle. Lisäksi sisäisen

valvonnan tarkoituksena on estää väärinkäytöksiä.

Turun Teknologiakiinteistöjen sisäisen valvonnan ta-

voitteena on varmistaa yhtiön tuloskehitys, varojen ja

omaisuuden turvaaminen, toiminnan laillisuus, asia-

40

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen avulla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä.

kaslupausten toteutuminen sekä riittävät tiedot orga-

nisaation toiminnasta ja taloudesta. Sisäinen valvonta

on integroitu osaksi konsernin liiketoimintaprosesseja

sekä valvonta- ja raportointijärjestelmiä kuuluen osaksi

yhtiön jatkuvaa johtamista. Yhtiön hallitus ja johto ovat

vastuussa sisäisestä valvonnasta, mutta sitä toteuttaa

koko organisaatio.

riskienhallinta periaatteessa ja käytännössä

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen avul-

la tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden

saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Turun Teknologia-

kiinteistöjen hallitus on asettanut riskienhallinnan pe-

riaatteet riskienhallintapolitiikassa, jonka mukaisesti

yhtiön operatiivinen johto toteuttaa riskienhallintaa

toiminnassaan.

Riskienhallinta on jatkuva prosessi, josta jokainen

työntekijä vastaa oman vastuualueensa sisällä. Yhtiö

tekee säännöllisesti riskikartoituksen, jossa se uudel-

leen arvioi keskeiset riskit ja tarpeen vaatiessa päivittää

riskienhallintapolitiikkaansa.

merkittävimmät liiketoimintariskit

Turun Teknologiakiinteistöjen merkittävimmät liiketoi-

mintariskit liittyvät asiakkaisiin sekä rahoitukseen. Yhti-

ön viidelle suurimmalle asiakkaalle on vuokrattuna 72 %

yhtiön neliöistä. Riskiä alentaa kuitenkin huomattavasti

se, että nämä kaikki suurimmat asiakkaat ovat julkisia

yhteisöjä. Lisäksi riskiä laskee vuokrasopimusten huo-

mattavan pitkä maturiteetti, 8,9 vuotta.

Rahoitusriskit sen sijaan liittyvät lähinnä rahoituk-

sen saatavuuteen sekä korkotasomuutoksiin. Näi-

den riskien minimoiseksi yhtiöllä on kumppaninaan

useita pankkeja ja yhtiö on suojautunut korkoriskeiltä

koronvaihtosopimuksin.

41

bill anckar

KTT, syntynyt 1971, hallituksen jäsen 26.6.2015 alkaen.

Anckar toimii tällä hetkellä Åbo Akademin säätiön kiin-

teistöjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut Omena

Hotellit Oy:n toimitusjohtajana sekä yliassistenttina ja

tutkimusjohtajana Åbo Akademissa.

tuomas heikkinen

OTK, varatuomari, syntynyt 1975, hallituksen jäsen

2.7.2010 alkaen. Tuomas Heikkinen on Turun kaupungin

konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja. Aikaisemmin

hän on työskennellyt Turun kaupungin kaupunginsihtee-

rinä ja apulaislakimiehenä.

Turun Teknologiakiinteistöjen hallitus koostuu yhtiön omistajatahojen edustajista. Hallituksen puheenjohtaja-na toimii Aulis Kohvakka ja sihteerinä Juha Sumentola Asianajotoimisto Astreasta. Vuoden 2015 aikana hallitus kokoontui 11 kertaa.

Yhtiön hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Aulis Koh-

vakka, varapuheenjohtaja Risto Korpela sekä jäsenet Bill

Anckar, Tuomas Heikkinen, Henrik Karlsson, Peter Karls-

son ja Petteri Rinne. Bill Anckar valittiin uudeksi hallituk-

sen jäseneksi 26.6.2015 järjestetyssä ylimääräisessä yh-

tiökokouksessa muiden jäsenten jatkaessa hallituksessa

edelliseltä vuodelta.

aulis kohvakka

VTK, syntynyt 1947, hallituksen jäsen ja puheenjohtaja

26.6.2012 alkaen. Aulis Kohvakalla on 40 vuoden koke-

mus kiinteistöjen ja investointien parista. Viimeksi ennen

eläkkeelle jäämistään hän toimi Senaatti-kiinteistöjen

toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun

muassa ABB:llä ja Aseassa.

hallitus

42

henrik karlsson

VTM, syntynyt 1960, hallituksen jäsen 21.5.2014 alkaen.

Henrik Karlsson toimii Eschnerska Frilasarettet -säätiön

varainhoitajana 1.8.2014 alkaen. Aiemmin hän on toi-

minut Aktia Henkivakuutuksen varatoimitusjohtajana,

Veritas-ryhmän myyntijohtajana sekä Houtskarin Säästö-

pankin toimitusjohtajana.

peter karlsson

DI, KTM, syntynyt 1956, hallituksen jäsen 2.7.2010 alka-

en. Peter Karlsson on Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiön

kiinteistöjohtaja. Aiemmin hän on toiminut muun muas-

sa pankinjohtajana. Hän on Paraisten Puhelin Oy:n halli-

tuksen puheenjohtaja sekä Varsinais-Suomen Kiinteistö-

liiton ja Firecon Oy:n hallituksen jäsen.

risto korpela

KTM, syntynyt 1949, hallituksen jäsen ja varapuheenjoh-

taja 26.6.2012 alkaen. Risto Korpela on toiminut lähes

koko uransa Turun Seudun Osuuspankissa, viimeksi en-

nen eläkkeelle jäämistään Turun Seudun Osuuspankin

toimitusjohtajana. Hän on lukuisten yleishyödyllisten yh-

distysten hallituksien jäsen.

petteri rinne

KTM, eMBA, syntynyt 1967, hallituksen jäsen 21.5.2014

alkaen. Petteri Rinne toimii tällä hetkellä Turun Seudun

Osuuspankissa yritysasiakasliiketoiminnasta ja varalli-

suudenhoidosta vastaavana liiketoimintajohtajana sekä

toimitusjohtajan sijaisena. Hän on työskennellyt finanssi-

alalla 20 vuoden ajan.

43

jani jeromaa, ylläpitopäällikköPuh. 0400 218 852

Jani toimii Turun Teknologiakiinteistöjen tytäryhtiöiden

toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Hän vastaa kiinteis-

töpalveluiden laadunvalvonnasta ja riskienhallinnasta

sekä auttaa asiakkaita tiloihin liittyvissä kysymyksissä.

henkilöstö

noora kallio, markkinointiasiantuntijaPuh. 040 150 9585

Noora järjestää tapahtumia, kirjoittaa tiedotteita ja tuot-

taa markkinointimateriaalia. Hän myös toimii Werstaan

hostina auttaen werstaslaisia kaikessa printtereistä sosi-

aalisten suhteiden luomiseen.

janne alho, asiakkuuspäällikköPuh. 0400 371 389

Janne vastaa yhtiön asiakassuhteiden hoitamisesta sekä

kuuluu yhtiön johtoryhmään. Hän on myös mukana yh-

tiön strategisessa kehittämisessä.

jan-peter hautaniemi, rahoituspäällikköPuh. 040 631 9177

J-P vastaa yhtiön rahoitus- ja transaktiostrategian val-

mistelusta ja toteuttamisesta. Tähän kuuluvat mm. yh-

teistyö rahoittajien kanssa, transaktioiden läpivienti ja

kassanhallinta.

44

hele kaunismäki, asiakasvastaavaPuh. 050 5590374

Hele toimii asiakasvastaavana Turku Science Park -alu-

een vierailukeskushankkeessa. Vierailukeskus tulee toi-

mimaan erilaisten vierasryhmien käyntikohteena ja yri-

tystapahtumien näyttämönä.

kirsi kilpi, kiinteistösihteeriPuh. 040 575 5904

Kirsi huolehtii avaintenhallinnasta ja kiinteistörekisteris-

tä sekä vastaa siitä, että talojen pohjapiirrokset ovat ajan

tasalla. Kirsi piirtää pohjakuvia myös asiakkaiden tarpei-

siin sekä auttaa tilamuutosten suunnittelussa.

mikko lehtinen, toimitusjohtajaPuh. 0400 960 626

Mikko johtaa yhtiötä hallituksen antamien valtuutusten

puitteissa. Hän on visionäärinen hands-on-johtaja, jonka

voi bongata niin näyttämästä toimitiloja kuin neuvottele-

masta yhtiön tulevaisuudestakin.

katja liesilinna,talousasiantuntija Puh. 0400 197 162

Katjan työtehtäviin kuuluu yhtiön taloushallinnossa

avustaminen sekä kiinteistö- ja palvelutiimin sekä vuok-

raustoimintatiimin tukeminen yhdessä yhtiön muun hal-

linnon kanssa.

45

olli rosenberg, kiinteistö- ja palvelupäällikköPuh. 0400 288 725

Olli vastaa Turun Teknologiakiinteistöjen omaisuuden-

hallinnasta ja palvelutuotannosta. Olli auttaa asiakkaita

kaikissa tiloihin liittyvissä kysymyksissä, ja hän kuuluu

myös yhtiön johtoryhmään.

maija nurmio, kirjanpitäjä Puh. 040 674 5080

Maija vastaa konsernin yhtiöiden kirjanpidosta ja tilin-

päätöksistä sekä investointien talousraportoinnista. Hän

osallistuu myös taloushallintojärjestelmän kehittämiseen.

terhi marin,viestintä- ja yhteiskuntasuhde-päällikköPuh. 044 907 4151

Terhi vastaa markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta

ja toteutuksesta, hoitaa yhtiön suhteita yhteistyöorgani-

saatioihin sekä kuuluu yhtiön johtoryhmään.

marko mäenpää, palveluasiantuntijaPuh. 0400 323 086

Marko vastaa erilaisten palveluiden jokapäiväisestä toi-

minnasta ja opasteiden päivittämisestä. Hän myös toi-

mii Werstaan hostina auttaen werstaslaisia kaikessa

printtereistä sosiaalisten suhteiden luomiseen.

46

ulla sjöblom, talousjohtajaPuh. 040 593 1878

Ulla vastaa yhtiön strategisesta talousjohtamisesta ja si-

säisestä valvonnasta sekä kuuluu yhtiön johtoryhmään.

Häneltä voivat myös asiakkaat kysyä neuvoa taloussuun-

nitteluun liittyvissä asioissa.

julia teräväinen, asiakasvastaavaPuh. 0400 385 748

Julia vastaa yhtiön asiakassuhteista. Hän auttaa asiakkai-

ta löytämään kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat

tilat sekä päivittää kuulumisia heidän kanssaan myös sil-

loin kun tilanvaihto ei ole ajankohtaista.

leena saario, hallintovastaavaPuh. 040 8320 175

Leena vastaa kiinteistöyhtiöiden rekisteröintiasioista ja

sopimusten arkistoinnista sekä avustaa talouspäällikköä

taloushallinnon tehtävissä. Hän toimii myös johtoryh-

män ja kiinteistöyhtiöiden hallituksen sihteerinä.

jari salomaa, palveluvastaavaPuh. 040 501 6370

Jari vastaa kiinteistöissä tuotettavista toimitilapalveluis-

ta, kuten aula-, siivous, tietotekniikka- ja kokouspalve-

luista. Hän auttaa asiakkaita löytämään kuhunkin tilan-

teeseen parhaiten soveltuvat palvelut.

47

hallituksen toimintakertomus ja konsernitilinpäätös 2015

sisällys

50 Hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2015

57 Osakkeet, äänet ja omistussuhteet

konsernitilinpäätös

58 Tuloslaskelma

59 Tase

61 Rahoituslaskelma

62 Liitetiedot

emoyhtiön tilinpäätös

71 Tuloslaskelma

72 Tase

74 Rahoituslaskelma

75 Liitetiedot

86 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

87 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä säilytystavoista

88 Vuokravakuudet

49

toimialan kehitys

Vuosi 2015 ei tuonut helpotusta yleiseen taloudelliseen

tilanteeseen ja vuoden vaihtuessa 2016 puolelle maa-

ilmantaloudessa ei ole näkyvissä juurikaan positiivisia

merkkejä. Kiinan talouden hidastuminen, öljyn hinnan

lasku, yhtiöiden liikevaihtojen supistuminen ja näis-

tä johtuva osakemarkkinoiden turbulenssi eivät lupaa

myöskään vuodesta 2016 käänteen tekevää. Euroopas-

sa tilanne jatkuu niin taloudellisesti kuin poliittisestikin

sekavana, eikä Euroopan Keskuspankin likviditeettiel-

vytys ole toiminut odotettuna kasvun katalyyttinä.

Keskuspankkien pitkittynyt löyhä rahapolitiikka Atlantin

molemmin puolin on luonut tilanteen jossa kiinteistöt

ovat jälleen nousseet houkuttelevaksi omaisuuslajiksi

sijoittajien silmissä. Ylimääräinen likviditeetti on ruok-

kinut nousevia osakekursseja jo useamman vuoden,

mutta kiinteistöjen arvostus sijoituskohteena on alka-

nut kasvaa viime vuosina osakemarkkinoiden volatili-

teetin lisäännyttyä. Tämä on näkynyt myös Suomessa,

jossa ulkomaiset sijoittajat ovat palanneet markkinoil-

le. Kiinteistöjen transaktiovolyymi kasvoi Suomessa

vuoden 2015 aikana 5,3 miljardiin euroon edellisvuoden

4,3 miljardista. Tämä lähenteli jo finanssikriisiä edeltä-

nyttä vuotta 2007 jolloin vastaava luku oli 6 miljardia

euroa. Välissä on ollut alhaisen volyymin vuosia, alhai-

sin taso koettiin vuonna 2009 jolloin kauppoja tehtiin

1,6 miljardin arvosta. Ulkoimaisten osuus vastaa Catel-

lan ja Newsecin mukaan puolta viime vuoden sijoituk-

sista samalla kun suomalaisten isojen eläkeyhtiöiden

katseet ovat kääntyneet Suomen ulkopuolelle.

Kiinteistömarkkinat Suomessa ovat jakaantuneet pää-

kaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Tuottovaateet

pääkaupunkiseudulla ovat jo alkaneet lähentyä huip-

puvuosien tasoja, mutta paikallisia ja kohdekohtaisia

eroja on paljon. Liikkeellä oleva runsas likviditeetti nä-

kyy myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Newsecin

mukaan erityisesti Oulussa, Jyväskylässä ja Turussa vo-

lyymit ovat lisääntyneet merkittävästi. Sekä Catella että

Newcec odottavat vuodesta 2016 edellisen kaltaista

kokonaisvolyymimielessä.

Turun sisäisessä markkinassa on huomattavia alueelli-

sia eroja. Keskustassa on runsaasti mm. tyhjää liiketi-

laa, mutta myös toimistoja. Toimistotilojen kysyntä on

uusissa/uudistetuissa kohteissa kuten Logomossa ja

Kupittaalla säilynyt hyvänä. Asiakkaat arvostavat edel-

leen moderneja, yritysten tarpeiden mukaan joustavia

tiloja sekä ympärillä saatavilla olevia oheispalveluja.

katsaus vuoteen 2015

Vuonna 2015 yhtiön toiminta kehittyi edelleen suunni-

tellusti. Aivan vuoden 2014 lopulla yhtiö osti yhdeksän

kiinteistön kokonaisuuden Turun kaupungilta. Kaup-

paan sisältyi viisi toimistorakennusta keskusta-alueel-

la, yksi ravintola sekä kaksi tonttia. Alkuvuonna nämä

kiinteistöt otettiin haltuun myös operatiivisen kiinteis-

töhallinnan näkökulmasta. Ostettujen kohteiden sekä

vuonna 2013 aloitetun verottajan tilojen valmistuneen

remontin myötä liikevaihto jatkoi kasvu-uralla.

Vuokraustoiminnan volyymit pysyivät hyvinä ja yhtiön

omistamien tilojen käyttöaste erinomaisena. Kiinnos-

tus yhtiön vuokrattaviin tiloihin pysyi edelleen hyvänä,

minkä seurauksena yhtiön tyhjien tilojen määrä saatiin

pidettyä minimissään. Yhtiön vuokrasopimuskannan

keskimaturiteettia voidaan pitää erinomaisena. Uusia

vuokrasopimuksia tehtiin mm. Rolls Roycen, LG:n, Val-

metin ja Handelsbankenin kanssa. Alueen kysyntä on

pysynyt edelleen hyvänä, joten mahdollisen uudisinves-

toinnin tarve alueelle on ilmeinen.

ElectroCityyn avautui marraskuun alussa Turun suurin

yhteisöllinen työtila, Werstas. Jopa 200 henkilölle työ-

hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2015

50

ja neuvottelutiloja tarjoava Werstas saattaa erilaisia ja

erikokoisia yrityksiä yhteen uudenlaisten toimitilarat-

kaisujen avulla. Werstaan 3 000 neliömetrin tilat on

suunniteltu siten, että ne kannustavat ihmisiä verkos-

toitumaan ja löytämään uusia yhteistyösuhteita. Wers-

tas on Turun Teknologiakiinteistöjen kehittämä toimiti-

la- ja palvelukokonaisuus, josta yritysten on mahdollista

vuokrata työhuoneita, työpisteitä tai mobiilijäsenyyksiä,

jotka oikeuttavat työskentelyyn Werstaan työkahvilois-

sa. Joustavat tilat ja erilaiset tuotteet alentavat kynnys-

tä toimitilojen vuokraamiseen ja pienentävät yrityksen

kustannusriskiä.

Vahvistaakseen edelleen palveluliiketoiminnan osuutta,

Turun Teknologiakiinteistöt ja Arkea solmivat 3.11. so-

pimuksen, jolla Turun Teknologiakiinteistöjen kiinteis-

töissä tarjottavat aulapalvelut siirtyvät Turun Teknolo-

giakiinteistöiltä Arkean hoidettaviksi. Toimintojen siirto

aloitetaan asteittain loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden

2016 aikana. Sopimus kattaa aulapalvelut viidessä Tu-

run Teknologiakiinteistöjen omistamassa kiinteistössä

ja koskee kaikkia aulapalveluiden tehtäviä, kuten vie-

raiden vastaanottoa, opastusta ja postitustoimintoja

sekä aulan siisteydestä ja hyvästä järjestyksestä huoleh-

timista. Aulapalveluhenkilökunta koostuu kielitaitoisis-

ta asiakaspalvelijoista. Heidän tukenaan työskentelee

Arkean palvelupäällikkö, joka tulee toimimaan täysipäi-

väisesti yhteistyössä Turun Teknologiakiinteistön asiak-

kaiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Marraskuussa Turun uuden palloiluhallin tarjouskil-

pailun voittajaksi valittiin Turun Teknologiakiinteistöt

Oy. Tarjouskilpailuun osallistui Teknologiakiinteistöjen

lisäksi Kiinteistö Oy Kaarinantie 700 ja sijoittajaryhmä

Salama. Turun Teknologiakiinteistöt antoi halvimman

tarjouksen vuosivuokrasta, joka oli 1,27 miljoonaa

euroa vuodessa. Tarjouskilpailun määräävä vertailu-

kriteeri oli vuosivuokra, jonka lisäksi sekä tarjoajalle

että tarjottavalle kohteelle määritettiin yksityiskohtai-

sia kelpoisuusvaatimuksia. Turun kaupunginvaltuusto

päätti huhtikuussa palloiluhallin hankkeesta ja mää-

ritti tuolloin palloiluhallin tärkeimmät vaatimukset.

Katsomokapasiteetin tulee käsittää 2 500 henkeä ja

kansainväliset lentopallopelit vaativat halliin 12,5 met-

rin korkeuden. Hankkeen rakentaa KVR-sopimuksella

Lemminkäinen Oyj.

Yhtiöllä oli vuoden lopussa 12 tytäryhtiötä. Näistä nel-

jässä omistus jää alle 100 %:n. KOy DataCityn omistus

on 94,59 %. Eskelin Pysäköintilaitos Oy:n omistus on

99,16 %. Näiden osalta voidaan aloittaa lunastusme-

nettely, jolloin yhtiön 100-prosenttinen omistus on enää

lähinnä aikatauluun sekä tahtotilaan liittyvä kysymys.

Lisäksi yhtiö omistaa As Oy Linnanrinteestä 14,49 %

ja KOy Turun Puutarhakatu 14:sta 11,73 %. Konsernin

omistusosuus jälkimmäisessä on 66,59 %.

katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ei merkittäviä tapahtumia.

tulevaisuuden näkymät

Talouden epävarmuus ja hoitokustannusten nousu

luovat edelleen riskejä alkavalle tilikaudelle. Vuoden

2016 liikevaihto ja käyttökate tulevat jäämään hieman

vuoden 2015 vastaavista. Syy tähän on meneillään ole-

va remontti ElectroCityssä, alkava remontti Eskelin

Pysäköintilaitoksessa ja Palloiluhalli-hankkeen käynnis-

tyminen. Tilanne normalisoituu jälleen vuodesta 2017

eteenpäin. Yhtiön nykyisten kiinteistöjen käyttöaste

sekä nykyisten vuokrasopimusten keskimaturiteetti ja

keskivuokra eivät anna enää mahdollisuutta merkittä-

viin tulosparannuksiin.

51

Merkittävän haasteen yhtiön toiminnalle muodostavat

mahdolliset tulevat investoinnit, niiden toteutus sekä

näihin tarvittavan rahoituksen hankinta. Alueen kehi-

tyksen kannalta merkittävä tekijä on ns. Itäharjun teolli-

suusalue ja sen tulevaisuus. Jos nykyinen Turku Science

Park -alue lähtee kehittymään suunnitellusti, on nykyi-

sen alueen kehityspotentiaali lähes kokonaisuudessaan

käytetty. Ilman laajennusmahdollisuutta sekä tulevai-

suuden potentiaalia voi alueen kehitys jäädä paikalleen

ja jopa taantua. Tähän ongelmaan ratkaisuna on Ku-

pittaan ja nykyisen Turku Science Park -alueen välittö-

mässä läheisyydessä olevan Itäharjun teollisuusalueen

kehittäminen.

Alueen aktiviteetti ennen kaikkea omistusjärjestelyiden

osalta on selkeästi kasvanut vuodesta 2012 ja yhtiö ha-

luaa omalta osaltaan olla mukana siinä kehityksessä.

Yhtiön hakee strategiansa mukaisesti kannattavaa kas-

vua ja toimintojen tehostamista. Yhtiön ensisijaisena

toiminta-alueena on Turku Science Park -alue ja yhtiö

jatkaa alueen kehittämistä.

hallinto

Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29.4.2015. Kokouk-

sessa päätettiin yhtiöjärjestyksen edellyttämät asiat

sekä käsiteltiin muut esityslistassa mainitut asiat.

Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluivat 29.4.2015 saakka hallituk-

sen puheenjohtajana VTK, rakennusneuvos Aulis Koh-

vakka, varapuheenjohtajana ekonomi ja kauppaneuvos

Risto Korpela sekä jäsenet Tuomas Heikkinen, Henrik

Karlsson, Peter Karlsson ja Petteri Rinne. 29.4.2015

pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi samat henkilöt

jatkamaan yhtiön hallituksessa. 26.6.2015 pidetty yli-

määräinen yhtiökokous kasvatti hallituksen jäsenmää-

rän kuudesta seitsemään ja samalla seitsemänneksi

jäseneksi valittiin Stiftelsen för Åbo Akademin kiinteis-

töjohtaja Bill Anckar. Samalla hallituksen sihteeriksi va-

littiin asianajaja Juha Sumentola.

Hallitus kokoontui tilikaudella 11 kertaa.

Toimitusjohtaja ja henkilöstöYhtiön toimitusjohtajana toimi Mikko Lehtinen.

Konsernin johtoryhmään kuuluivat Mikko Lehtinen,

Jan-Peter Hautaniemi, Noora Kallio (8/2015 asti), Terhi

Marin (9/2015 alkaen), Olli Rosenberg ja Janne Alho.

2015 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 12 henkilöä,

henkilömäärän ollessa vuoden lopussa 14. Henkilös-

tökulut sivukuluineen vuonna 2015 olivat 1 miljoona

euroa.

Tilintarkastaja29.4.2015 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uu-

deksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG

Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kimmo

Antonen. Yhtiön tilintarkastaja on aiemmin toiminut

PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintar-

kastajanaan KHT Mika Kaarisalo.

talous

Liikevaihto ja tulosEmoyhtiön liikevaihto vuonna 2015 kasvoi 27 prosent-

tia ja oli 20,6 miljoonaa euroa (2014: 16,2 miljoonaa

euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi 28 prosenttia 21,0

miljoonaan euroon (2014: 16,4 miljoonaa euroa). Lii-

kevaihdon kasvu johtui pääosin vuoden 2014 aikana

hankitusta kiinteistöomaisuudesta; syyskuun alussa

2014 Trivium ja aivan vuoden lopulla hankitut Turun

kaupungin toimistokiinteistöt. Näiden kohteiden vuok-

52

ratuotot näkyivät liikevaihdossa ensimmäistä kertaa

koko 12 kuukauden ajan. Muilta osin liikevaihto kasvoi

Datacityn vuokralaisremonttien valmistumisten sekä

indeksikorotusten myötä.

Emoyhtiölle kertyi liikevoittoa 5,5 miljoonaa euroa

(2014: 4,7 miljoonaa euroa) ja yhtiön tilikauden tu-

lokseksi muodostui 286,5 tuhatta euroa (2014: –15,8

tuhatta euroa). Konsernin liikevoitto oli 7,7 miljoonaa

euroa (2014: 5,8 miljoonaa euroa) ja konsernin tilikau-

den voitto oli 42,5 tuhatta euroa (2014: –0,2 miljoonaa

euroa).

Konsernitaseen loppusumma oli 220,9 miljoonaa eu-

roa (2014: 206,1 miljoonaa euroa).

RahoitusYhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Konserni

hallitsee kassaansa konsernitilin ja limiittisopimusten

avulla.

Tilikauden lopussa emoyhtiön kassavarat olivat 0,0

euroa johtuen konsernitilijärjestelystä (2014: 1,1 miljoo-

naa euroa). Koko konsernin kassavarat olivat 3,7 mil-

joonaa euroa (2014: 1,9 miljoonaa euroa). Konsernille

myönnetyistä lyhytaikaisista rahoituslimiiteistä oli vuo-

den lopussa käytössä 6,3 miljoonaa euroa.

Emoyhtiöllä oli konsernin ulkopuolista pitkäaikaista vie-

rasta pääomaa yhteensä 195,8 miljoonaa euroa (2014:

200,2 miljoonaa euroa) koostuen 119,2 miljoonan eu-

ron (2014: 123,7 miljoonaa euroa) pääomamääräisistä

senior-velkakirjalainoista, 15,8 miljoonan euron (2014:

17,4 miljoonaa euroa) pääomamääräisistä junior-vel-

kakirjalainoista ja 60,8 miljoonan euron (2014: 59,2

miljoonaa euroa) suuruisista vaihtovelkakirjalainoista.

Konsernin pitkäaikainen velkamäärä on yhteneväinen

emoyhtiön konsernin ulkopuolisen pitkäaikaisen vie-

raan pääoman kanssa. Tämä johtuu vuoden 2014 aika-

na tehdystä rahoituksen uudelleenjärjestelystä, jonka

seurauksena koko konsernin senior-rahoitus järjestel-

lään emoyhtiön taseen kautta. Konsernin vuoden 2014

pitkäaikainen velkamäärä oli siis 123,7 miljoonaa euroa.

Sekä konsernin että emoyhtiön lyhytaikaiseen vieraa-

seen pääomaan sisältyy 15,2 miljoonaa euroa pitkäai-

kaisten senior-velkojen vuodelle 2016 kohdistuvia ly-

hennyksiä (2014: 0 euroa).

Erittely pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta sekä tiedot

pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä sekä tiedot pantti-

kirjoista ja osakepanttauksista ovat tämän toimintaker-

tomuksen ja tilinpäätöksen liitteenä.

InvestoinnitKonserni on investoinut tilikauden aikana yhteensä

16,9 miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat uusien

kiinteistöjen hankinnoista, vuokralaistilojen muutok-

sista sekä korjauksista.

Oma käyttöYhtiön omassa käytössä on vuoden vaihteessa yhteen-

sä n. lähes 200 neliömetriä omaa toimistotilaa.

53

emoyhtiön taloudelliset tunnusluvut

konsernin taloudelliset tunnusluvut

vuokraustoiminnan tunnusluvut

3 Omavaraisuusastetta laskettaessa on omaan pääomaan sisällytetty myös vaihtovelkakirjalainat.

4 Korjausinvestoinnit sisältävät sekä tulokseen kirjattavia kiinteistöjen huoneistokorjauksia että taseeseen aktivoitavia perusparannusmenoja.

1 Emoyhtiön liiketoiminnan muut kulut sisältävät 4 477 teur rahoitusvastikkeita. Tämä laskee näin osaltaan sijoitetun pääoman tuottoa. 2 Omavaraisuusastetta laskettaessa on omaan pääomaan sisällytetty myös vaihtovelkakirjalainat.

2015 2014

Liikevaihto, 1 000 € 20 603 16 201

Liikevoitto, 1 000 € 5 515 4 656

Liikevoitto, % 26,8 28,7

Tulos ennen veroja, 1 000 € 354 −16

Sijoitetun pääoman tuotto, % 1 3,4 3,4

Omavaraisuusaste, % 2 27,3 28,1

Omavaraisuusaste, % (opo ilman VVK) 0,2 0,0

Henkilöstön määrä 31.12. 14 10

2015 2014

Liikevaihto, 1 000 € 21 040 16 420

Liiketoiminnan muut tuotot, 1 000 € 764 347

Liikevoitto, 1 000 € 7 655 5 815

Liikevoitto, % 36,4 35,4

Tulos ennen veroja, 1 000 € 140 −341

Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,7 3,4

Omavaraisuusaste, % 3 26,4 27,8

Omavaraisuusaste, % (opo ilman VVK) −0,8 −0,9

Henkilöstön määrä 31.12. 14 10

2015 2014

Käyttöaste, % 98,2 94,8

Korjausinvestoinnit, 1 000 € 4 15 695 10 135

Keskimääräinen neliövuokra, € 13,8 14,4

Keskimääräiset hoitokulut, € 4,4 4,0

54

hallituksen esitys tuloksen käsittelystä

Emoyhtiön tilikauden tulos oli 286 464,20 euroa, halli-

tus esittää, että tilikauden tulos siirretään omaan pää-

omaan, eikä osinkoa jaeta.

riskit ja yhtiön toiminta

Liiketoimintaan sisältyvät merkittävimmät riskit liitty-

vät yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Taloudellisen

kehityksen riskit ilmenevät asiakas-, rahoitus- ja muina

liiketoiminnan riskeinä.

Yhtiön taloudellinen kehitys on riippuvainen vuokraus-

toiminnan menestyksestä ja vuokrasopimusten jat-

kumisesta. Olemassa olevan vuokrasopimuskannan

keskimaturiteetti on hyvä ja julkisten toimijoiden osuus

asiakkaista on verrattain korkea. Tämä antaa ennustet-

tavuutta ja varmuutta kassavirtaan.

Asiakasriskien hallinnan tavoitteena on minimoida

asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa mahdollisesti

tapahtuvien muutosten kielteinen vaikutus liiketoimin-

taan ja yhtiön tulokseen. Asiakasriskien hallinnassa

keskitytään asiakkaiden liiketoiminnan tuntemiseen

sekä asiakastietojen aktiiviseen seurantaan. Asiakas-

riskejä hajautetaan hankkimalla asiakkaita kaikilta toi-

mialoilta sekä ennen kaikkea julkiselta sektorilta. Asia-

kasriskien hallintaan liittyen yhtiön vuokrasopimukset

sisältävät vuokravakuusjärjestelyjä.

Yhtiön omaisuus on keskittynyt hyvin pienelle alueelle

muodostaen merkittävän alueellisen riskikeskittymän.

Kyseistä riskiä on pyritty hallitsemaan sekä vuokrasopi-

musten pituudella että julkisen sektorin vuokralaisilla.

Yhtiön vuokrasopimukset jakaantuvat kahteen ryh-

mään, määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin

vuokrasopimuksiin. Yhtiö pyrkii käyttämään molempia

sopimustyyppejä markkinatilanteesta, kiinteistöstä ja

vuokralaisasiakkaan toimialasta riippuen.

Operatiivisia riskejä on pyritty hallitsemaan kuvanta-

malla yhtiön ydinprosessit sekä niihin liittyvät riskit ja

näiden riskien kontrollit. Kontrollien avulla yritys pyrkii

estämään mahdollisten riskien toteutumista, Opera-

tiivisia riskejä on pyritty vähentämään myös henkilö-

kunnan sekä käytössä olevien resurssien määrää kas-

vattamalla sekä luomalla selkeät vastuualueet. Tällöin

jokaisen henkilön rooli ja vastuut ovat selkeät. Lisäksi

varahenkilöjärjestelmällä yksittäisen henkilön merkitys-

tä yhtiölle on pystytty selkeästi pienentämään.

Rahoitusriskin pienentämiseksi yhtiö laajensi rahoit-

tajapohjaansa vuoden 2014 aikana. Tämän johdosta

yhtiön senior-rahoitusriski on nyt jakaantunut kolmel-

le suurelle liikepankille. Samalla uudelleen järjesteltiin

senior-lainoja siten, että yhtiön pitkäaikaisten luottojen

jälleenrahoitusriski jakaantuu tasaisemmin tuleville

vuosille. Yhtiön eri rahoitusinstrumenttien käyttö on

monipuolista.

Yhtiö on suojautunut korkoriskiltä korkojohdannai-

sia hyödyntäen. Senior-lainoista pääosa on suojattu

korkojen nousun varalta pitkin sopimuksin. Korkoris-

kin hallinnan tarkoituksena on alentaa markkinakor-

kojen heilahtelujen merkitystä yhtiön tulokseen sekä

rahoitusasemaan.

Yhtiön vahinkoriskit on hoidettu riittävillä vakuutuksilla.

55

osakkeet ja osakepääoma

Yhtiön osakkeet ovat nimellisarvoltaan yhden (1) euron

suuruisia ja äänimäärältään saman suuruisia. Kaikilla

A-osakkeilla on saman suuruinen oikeus osinkoon ja

yhtiön varoihin. Yhtiöllä on 60,8 miljoonan euron suu-

ruiset vaihtovelkakirjalainat (2014: 59,2 miljoonaa eu-

roa), jotka oikeuttavat velkakirjan koron ja pääoman

konvertoimiseen yhtiön äänivallattomiksi B-osakkeiksi.

Emoyhtiön osakepääoma 31.12.2015 oli 103,5 tuhatta

euroa (31.12.2014: 103,5 tuhatta euroa), oman pääoman

ollessa 346,9 tuhatta euroa (2014: 60,5 tuhatta euroa).

lähipiirilainat ja -vastuut

Yhtiön Junior-lainat ja Vaihtovelkakirjalainat ovat

lähipiirilainoja.

vakuutukset

Yhtiöllä on vakuutukset Pohjola Vakuutus Oy:ssä

sekä lakisääteiset työnantajan vakuutukset Veritas

Eläkevakuutusosakeyhtiössä.

turun teknologiakiinteistöt oy

hallitus

56

osakkeet, äänet ja omistussuhteet

osakkeet

yhtiön osakkeenomistajat

sarja osakkeita (kpl) äänet (kpl) osakepääoma (€)

A 103 509 103 509 103 509

B – – –

osakkeenomistaja omistusosuus

Turun kaupunki 48,21 %

Turun Seudun Osuuspankki 28,02 %

Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 17,00 %

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet 3,39 %

Stiftelsen för Åbo Akademi 3,38 %

26.6.2015 pidetty ylimääräinen yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön osakeannista antamalla

enintään 51 107 kpl yhtiön uusia A-osakkeita, mikäli hallitus katsoo tämän aiheelliseksi ja mikäli hallitus samassa

yhteydessä tai aiemmin päättää vaihtovelkakirjalainojen liikkeellelaskusta. Tämä valtuutus kattaa myös suunnatusta

annista päättämisen. Päättäessään osakeannista hallituksen päätöksen tulee olla yksimielinen. Uusien A-osakkeiden

merkinnän edellytyksenä on, että merkitsijä samassa yhteydessä lainoittaa yhtiötä vaihtovelkakirjalainalla, vastaavalla

suhteellisella euromäärällä, jolla se merkitsee yhtiön A-osakkeita. Hallituksella on muutoin oikeus päättää osakeannin

ehdoista voimassa olevaa osakeyhtiölakia noudattaen ja muutoin parhaaksi katsomillaan ehdoilla.

Vaihtovelkakirjalainalla tarkoitetaan velkajärjestelyä, jossa velkojalla on oikeus yhtiölle antamaansa vaihtovelkakirja-

lainan takaisin maksamatonta pääomaa vastaan saada yhtiön uusia B-osakkeita enintään 22 727 273 kappaletta. Val-

tuutus kattaa myös päätöksen tekemisen vaihtovelkakirjalainan suuntaamisesta vain hallituksen päättämille tahoille.

Päättäessään vaihtovelkakirjalainojen liikkeelle laskemisesta hallituksen päätöksen tulee olla yksimielinen. Muilta osin

hallituksella on oikeus päättää liikkeelle laskemisen ehdoista voimassa olevaa osakeyhtiölakia noudattaen ja muutoin

parhaaksi katsomillaan ehdoilla.

Yhtiöllä on tilinpäätöshetkellä 60 759 930,18 euron suuruiset vaihtovelkakirjalainat, jotka oikeuttavat velkakirjan koron

ja pääoman konvertoimiseen yhtiön B-osakkeiksi.

57

konsernitilinpäätös

tuloslaskelma

1 000 € Liite 2015 2014

Liikevaihto 21 040 16 420

Liiketoiminnan muut tuotot 764 347

Henkilöstökulut 2 –1 032 –793

Poistot ja arvonalentumiset 3 –3 875 −3 711

Liiketoiminnan muut kulut 4 –9 242 –6 448

Liikevoitto (-tappio) 7 655 5 815

Rahoitustuotot 5 19 2

Rahoituskulut 5 –7 534 –6 157

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –7 515 –6 155

Voitto (tappio) ennen tilinpäätöseriä ja veroja 140 –341

Tuloverot –68 5

Laskennallisen verovelan muutos –30 143

Tilikauden voitto (tappio) 42 –192

58

tase

1 000 € Liite 2015 2014

VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 6 1 735 1 545

Aineelliset hyödykkeet 7

Maa- ja vesialueet 23 753 18 106

Rakennukset ja rakennelmat 177 785 170 093

Koneet ja kalusto 6 739 7 095

Muut aineelliset hyödykkeet 2 038 2 270

Keskeneräiset hankinnat 1 009 284

Sijoitukset 8

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 1 629 2 346

Muut osakkeet ja osuudet 101 101

214 787 201 841Vaihtuvat vastaavatPitkäaikaiset saamiset 556 68

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 684 674

Muut saamiset 1 153 1 296

Siirtosaamiset 13 352

Rahat ja pankkisaamiset 3 671 1 857

6 077 4 247 VASTAAVAT YHTEENSÄ 220 865 206 088

59

1 000 € Liite 2015 2014

VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 104 104

Muut rahastot 18 0

Edellisten tilikausien voitto (tappio) –1 867 −1 675

Tilikauden voitto (tappio) 42 −192

9 –1 703 −1 764

Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma

Laskennalliset verovelat 1 097 1 067

Vaihtovelkakirjalainat 60 760 59 169

Lainat rahoituslaitoksilta 119 240 123 665

Muut lainat 15 800 17 472

10 196 898 201 374

Lyhytaikainen vieras pääoma


Saadut ennakot 15 19

Ostovelat 620 443

Muut velat 992 1 193

Siirtovelat 1 626 1 193

11 25 670 6 478 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 220 865 206 088

tase

60

rahoituslaskelma

1 000 € 2015 2014

Liiketoiminnan rahavirrat Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 140 –341

Oikaisut: Poistot 3 612 2 972

Konserniliikearvon poistot 263 739

Rahoitustuotot ja -kulut 7 515 6 155

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 11 530 9 525

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 472 –1 675

Lyhytaikaisten velkojen muutos 19 192 3 901

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 31 193 11 751

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista –7 514 –6 155

Maksetut välittömät verot –68 5

Satunnaiset erät 0 0

Liiketoiminnan rahavirta 23 611 5 601

Investointien rahavirrat Käyttöomaisuuden investoinnit ja vähennykset –16 967 –45 617

Tytäryhtiöiden hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla –553 –8 504

Osakkuusyrityshankinnat ja muut sijoitukset 717 –2 351

Investointien rahavirta –16 803 –56 472

Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot –488 82 721

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –4 506 –32 084

Pitkäaikaisten saamisten lisäys 0 –68

Rahoituksen rahavirta –4 994 50 569 Rahavarojen muutos 1 814 –302

61

konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhtiöt.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintamenon ja hankittua osuutta

vastaavan oman pääoman erotus on kohdistettu pysyviin vastaaviin. Kohdistettuja eriä oli 31.12.2015 rakennuksissa

4 971 tuhatta euroa ja kohdistetut erät poistetaan 5 prosentin vuotuisin tasapoistoin 20 vuodessa. Tontteihin on koh-

distettu 603 tuhatta euroa.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, keskinäiset saamiset ja velat

samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Tilinpäätöksessä on noudatettu KILA:n keväällä 2014 antaman lausunnon (1918/2014) mukaista käsittelyä, jonka

perusteella keskinäisistä kiinteistötytäryhtiöstä on yhdistelty vain omistusosuutta vastaava osuus eikä vähemmistö-

osuutta ole eritelty erikseen.

Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon.

Kaikki tilinpäätösluvut on ilmoitettu tuhansina euroina (1 000 €) ellei toisin mainita.

2. henkilöstökulut 2015 2014Palkat ja palkkiot 865 649

Eläkekulut 33 124

Muut henkilösivukulut 34 20

Yhteensä 1 032 793

Näistä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioita ja palkkaa 199 199

Turun Teknologiakiinteistöjen palveluksessa on ollut vuoden 2015 aikana keskimäärin 14 henkilöä.

62

3. poistot 2015 2014Muut pitkävaikutteiset menot 46 36

Rakennukset ja rakennelmat 1 760 778

Koneet ja kalusto 1 573 1 926

Muut aineelliset hyödykkeet 233 232

Konserniliikearvon poisto 263 739

Yhteensä 3 875 3 711

Poistot sisäisten liiketapahtumien aktivoinneista on eliminoitu konsernissa.

4. liiketoiminnan muut kulut 2015 2014Toimitilakulut 5 441 4 829

Vuokrat 250 6

Huoneistojen korjaukset 1 636 515

Laki-, suunnittelu- ja konsultointipalkkiot 341 141

Mainos- ja markkinointikulut 331 269

Hallintopalvelut 80 156

Taloushallintopalvelut 174 209

Muut kulut 989 323

Yhteensä 9 242 6 448

5. rahoitustuotot ja -kulut 2015 2014RahoitustuototMuut korkotuotot 15 2

Muut rahoitustuotot 4 0

Yhteensä 19 2

RahoituskulutKorkokulut ja muut rahoituskulut

Muille –7 534 –6 157

Yhteensä –7 534 –6 157

63

6. aineettomat hyödykkeet 2015 2014KonserniliikearvoHankintameno 1.1. 5 233 5 220

Lisäykset 0 0

Vähennykset 0 −315

Poistot 1.1. –529 −222

Poistot –262 −308

Hankintameno 31.12. 4 442 4 375

KonsernireserviHankintameno 1.1. 3 753 2 456

Lisäykset 0 875

Vähennykset 0 0

Tuloutukset 1.1. –289 −123

Tuloutukset –188 −167

Hankintameno 31.12. 3 276 3 042

Konserniliikearvo ja -reservi yhteensä 1 166 1 333

Aineettomat hyödykkeetHankintameno 1.1. 258 137

Lisäykset 403 121

Hankintameno 31.12. 661 258

Kertyneet poistot 1.1. –46 −10

Poistot –46 −36


Aineettomat hyödykkeet yhteensä 569 212

64

7. aineelliset hyödykkeet 2015 2014Maa-alueetHankintameno 1.1. 17 503 11 861Lisäykset 5 646 5 642Hankintameno 31.12. 23 149 17 503

Konserniliikearvo kohdistettu tonttiinHankintameno 1.1. 604 604Lisäys 0 0Hankintameno 31.12. 604 604

Kirjanpitoarvo maa- ja vesialueet 31.12. 23 753 18 106

Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 167 995 113 795Lisäykset 8 435 54 200Vähennykset 0 0Hankintameno 31.12. 176 430 167 995Kertyneet poistot 1.1. −1 856 −1 856Poistot –1 760 −778Kertyneet poistot 31.12. –3 616 −2 635

Konserniliikearvo kohdistettu rakennuksiinHankintameno 1.1. 25 928 24 477Lisäys 0 1 325Hankintameno 31.12. 25 928 25 802Kertyneet poistot 1.1. –4 221 −2 989Poistot –1 300 −1 232Kertyneet poistot 31.12. –5 521 −4 221

Konsernireservi kohdistettu rakennuksiinHankintameno 1.1. 18 772 12 279Lisäys 0 6 968Hankintameno 31.12. 18 772 19 246Kertyneet tuloutukset 1.1. –2 398 −1 784Tuloutukset –939 −614Kertyneet tuloutukset 31.12. –3 337 −2 398

Kirjanpitoarvo rakennukset ja rakennelmat 31.12. 177 785 170 093

65

2015 2014Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 11 391 11 595Lisäykset 1 216 134Siirrot 0 −338Hankintameno 31.12. 12 608 11 391Kertyneet poistot 1.1. –4 296 −2 370Poistot –1 573 −1 926Kertyneet poistot 31.12. –5 869 −4 296Kirjanpitoarvo koneet ja kalusto 31.12. 6 739 7 095

Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 2 679 2 687Lisäykset 0 0Vähennykset 0 −8Hankintameno 31.12. 2 679 2 679Kertyneet poistot 1.1. –408 −176Poistot –233 −232Kertyneet poistot 31.12. –641 −408Muut aineelliset hyödykkeet 31.12. 2 038 2 270

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 284 170Lisäykset 725 114Vähennykset 0 0Hankintameno 31.12. 1 009 284Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 31.12. 1 009 284

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 211 323 197 849

66

8. sijoitukset 2015 2014Osuudet omistusyhteysyrityksissä 1.1. 2 346 0

Lisäykset 0 2 346

Vähennykset –717 0

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 31.12. 1 629 2 346

Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 101 94

Lisäykset 0 7

Osakkeet ja osuudet 31.12. 101 101 Sijoitukset yhteensä 1 730 2 447

9. oma pääoma 2015 2014Osakepääoma 1.1. 104 104

Lisäykset 0 0

Osakepääoma 31.12. 104 104

Muut rahastot 1.1. 0 0

Muut rahastot sijoitus 18 0

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 18 0

Edellisten tilikausien voitot (tappiot) 1.1. –1 675 –2 891

Edellisen tilikauden voitto (tappio) –192 1 217

Edellisten tilikausien voitot (tappiot) 31.12. 1 867 –1 675 Tilikauden voitto (tappio) 42 –192

Oma pääoma yhteensä –1 703 –1 764

67

10. pitkäaikaiset velat 2015 2014Erittely laskennallisista veroveloistaLaskennallinen verovelka kohdistetusta konserniliikearvosta 1 097 1 067

Velat ulkopuolisilta tahoiltaVaihtovelkakirjalainat 19 160 17 569


Muut velat 5 800 7 472

Laskennalliset verovelat 1 097 1 067

145 298 149 774

Velat omistusyhteysyrityksiltäVaihtovelkakirjalainat 41 600 41 600

Muut velat 10 000 10 000

51 600 51 600

Pitkäaikaiset velat yhteensä 196 898 201 374

11. lyhytaikaiset velat 2015 2014Lainat rahoituslaitoksilta 22 417 3 102

Saadut ennakot 15 19

Ostovelat 620 443


Siirtovelat 1 626 1 193

Lyhytaikaiset velat yhteensä 25 670 6 478

68

– 2020 2021 –

Vaihtovelkakirjalainat 0 60 760

Lainat omistusyhteysyrityksiltä 10 000 0


Muut lainat 5 800 0

Yhteensä 89 726 120 397

12. velkojen erääntyminen

Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma.

13. annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo 2015 2014Osakepantit emoyhtiö 103 684 103 560

Osakepantit tytäryhtiöt 0 2 185

Osakepantit omistusyhteisyritykset 1 629 0

Emoyhtiön lainoissa 134 395 18 103

Konsernin lainoissa 0 105 560

Velat joiden vakuutena panttaus on 134 395 123 663

Nordea

Yleispanttaussitoumus 173311-12202056

Toimisto- ja liiketilan kiinnitys 8 000 5 346

Velka, jonka vakuutena pantti on 17 960 18 560

OP-Pohjola

Saamisoikeus, BioCity Oy 1 265 1 265

Saamisoikeus, ICT Oy 49 804 49 804


Handelsbanken


69

14. muut vastuut

Emoyhtiöllä on 12 koronvaihtosopimusta.

laskennallinen pääoma markkina-arvo 31.12.2015

357632 18 000 −3 783

357637 18 000 −3 679

357649 15 000 −3 303

75241 1 000 −3

304780 (TEKNO4) 18 000 −802

304788 (TEKNO5) 13 000 –25

304679 (TEKNO3) 17 391 −574

388287 50 000 –6301

73011 2 098 –63

304782 49 801 –2 218

73014 987 –3

73013 138 –1

70

emoyhtiön tilinpäätös

1 000 € Liite 2015 2014

Liikevaihto 20 603 16 201

Liiketoiminnan muut tuotot 764 27

Henkilöstökulut 2 –1 005 –793

Poistot ja arvonalentumiset 3 –478 –385

Liiketoiminnan muut kulut 4 –14 369 –10 394

Liikevoitto 5 515 4 656

Rahoitustuotot ja -kulut 5

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1 641 481

Muilta 0 2

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille –55 –64

Muille –6 748 –5 091

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –5 161 –4 672

Voitto (tappio) ennen tilinpäätöseriä ja veroja 354 –16

Tuloverot –68 0


tuloslaskelma

71

tase

1 000 € Liite 2015 2014

VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 6

Aineettomat hyödykkeet 2 3

Aineettomat oikeudet 192 140

194 143

Aineelliset hyödykkeet 7

Maa- ja vesialueet 7 748 5 252

Koneet ja kalusto 598 351

Muut aineelliset hyödykkeet 1 723 1 956

Keskeneräiset hankinnat 479 67

10 549 7 625

Sijoitukset 8

Osuudet saman konsernin yrityksissä 104 067 103 560

Osuudet omistusyhteisyrityksissä 1 629 2 346

Muut osakkeet ja osuudet 99 99

105 795 106 005

Pysyvät vastaavat yhteensä 116 538 113 773

Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset konserniyrityksiltä 90 264 86 540

90 264 86 540

Lyhytaikaiset saamiset 10

Myyntisaamiset 553 655

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 15 736 8 609

Muut saamiset 815 6

Siirtosaamiset 7 1

17 110 9 270

Rahat ja pankkisaamiset 0 1 141

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 107 374 96 951

VASTAAVAT YHTEENSÄ 223 912 210 725

72

tase

1 000 € Liite 2015 2014

VASTATTAVAA Oma pääoma 11 Osakepääoma 104 104

Edellisten tilikausien voitto (tappio) –43 –27


347 60Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 12

Vaihtovelkakirjalainat 60 670 56 169


Muut lainat 15 800 17 391

Velat saman konsernin yrityksiltä 0 3 100

195 798 203 324 Lyhytaikainen vieras pääoma 13

Lainat rahoituslaitoksilta 17 039 0

Saadut ennakot 6 15

Ostovelat 71 34

Velat saman konsernin yritykseltä 9 338 5 160


Velat saman konsernin yrityksiltä 1 198 938

27 767 7 341

Vieras pääoma yhteensä 223 565 210 664

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 223 912 210 725

73

1 000 € 2015 2014

Liiketoiminnan rahavirrat Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 354 –15

Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 478 385

Rahoitustuotot ja -kulut 5 161 4 672

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 5 993 5 041

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos –7 840 −8 690

Lyhytaikaisten velkojen muutos 20 426 3 542

12 586 –5 041

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 18 579 −107

Rahoitustuotot ja -kulut –5 161 −4 672

Maksetut välittömät verot –68 0

Liiketoiminnan rahavirta 13 350 –4 779

Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –3 453 −5 343

Tytäryhtiöiden hankinnat –507 −7 008

Osakkuusyrityshankinnat 717 −2 346

Myönnetyt lainat –3 723 −86 540

Investointien rahavirta –6 966 −101 237

Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 136 613

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –4 425 −32 037

Sisäisten lainojen nostot 0 800

Sisäisten lainojen takaisinmaksut –3 100 0

Rahoituksen rahavirta –7 525 105 377 Rahavarojen muutos –1 141 −639

rahoituslaskelma

74

emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön omistaman pysyviin vastaaviin kuuluvan kuluvan omaisuuden hankintameno poistetaan ennalta laaditun

suunnitelman mukaisesti alkuperäisestä hankintahinnasta.

Poistoajat ovat:

• Aineettomat oikeudet 3 − 5 vuoden tasapoisto

• Koneet ja kalusto 25 % EVL:n maksimipoiston mukaisesti menojäännöksestä

• Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuoden aikana tasapoistona

Hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta sekä pienhankinnat

on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi.

Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon.

2. henkilöstökulut

Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n palveluksessa on ollut tilikauden aikana keskimäärin 14 henkilöä.

Henkilöstökulut 2015 2014Palkat ja palkkiot –842 −649

Eläkekulut –130 −124

Muut henkilösivukulut –33 –20

Yhteensä –1 005 –793

Näistä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkkioita ja palkkaa 197 192

3. poistot 2015 2014Aineettomat oikeudet 46 36

Koneet ja kalusto 199 117

Muut aineelliset hyödykkeet 232 232

Yhteensä 478 385

75

4. liiketoiminnan muut kulut 2015 2014Olennaiset erät Hoito- ja rahoitusvastikkeet 12 900 8 994

Atk-kulut 80 72

Laki-, suunnittelu- ja konsultointipalkkiot 329 135

Mainos- ja markkinointikulut 331 269

Taloushallintopalvelut 96 145

Muut kulut 634 779

Yhteensä 14 369 10 394

Tilintarkastuspalkkioiden erittely 2015 2014Tilintarkastuspalkkio 13 16

Muut palkkiot 0 2

5. rahoitustuotot ja -kulut 2015 2014RahoitustuototMuut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1 641 481

Muut korkotuotot 1 2

Rahoitustuotot yhteensä 1 642 483 RahoituskulutKorkokulut ja muut rahoituskulut

Muille 6 748 5 091

Rahoituskulut yhteensä 6 748 5 091

Erittely korko- ja rahoituskuluista konserniyhtiöiden välilläKorkokulut konserniyhtiöille 55 64

76

6. aineettomat hyödykkeet 2015 2014Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 188 130

Lisäykset 97 58



Poistot –46 −36


Aineettomat hyödykkeet yhteensä 194 143

77

7. aineelliset hyödykkeet 2015 2014Maa-alueetHankintameno 1.1. 5 252 0

Lisäykset 2 496 5 252

Hankintameno 31.12. 7 748 5 252

Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 678 641

Lisäykset 447 37

Hankintameno 31.12. 1 125 678

Kertyneet poistot 1.1. –327 –210

Poistot –199 –117


Koneet ja kalusto 31.12. 598 351

Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 2 239 2 239

Lisäykset 0 0

Hankintameno 31.12. 2 239 2 239


Poistot –232 –232


Muut aineelliset hyödykkeet 31.12. 1 723 1 956

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 67 170

Lisäykset 479 67

Vähennykset –67 –170


Aineelliset hyödykkeet yhteensä 10 549 7 625

78

8. sijoitukset 2015 2014Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksistäOsakkeet ja osuudet 1.1. 103 560 96 553

Lisäykset 507 7 008

Osakkeet ja osuudet 31.12. 104 067 103 560

Osuudet omistusyhteysyrityksissäOsuudet omistusyhteysyrityksissä 1.1. 2 346 0

Lisäykset 15 2 346

Vähennykset –733 0

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 31.12. 1 629 2 346

Muut osakkeet ja osuudetOsakkeet ja osuudet 1.1. 99 0

Lisäykset 0 99

Osakkeet ja osuudet 31.12. 99 99

Sijoitukset yhteensä 105 795 106 005

79

9. osuudet konserni- ja osakkuusyrityksistä

Omistukset muissa yrityksissä Konsernin Yhtiö Kotipaikka Omistusosuus omistusosuus Kiinteistö Oy BioCity Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy DataCity Turku 94,60 %

Kiinteistö Oy ICT Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy Turun Datakulma Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy ElectroCity Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy TriviumCity Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy Kalevantie 10 Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy Puolalankatu 5 Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy Puutarhakatu 1 Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy Kupittaan Paviljonki Turku 100,00 %

Kiinteistö Oy Turun Puutarhakatu 14 Turku 11,73 % 66,59 %

Asunto Oy Linnanrinne Turku 14,49 %

Eskelin Pysäköintilaitos Oy Turku 99,16 %

Cudos Oy Turku 100,00 %

TScP Oy Turku 100,00 %

10. saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä 2015 2014Pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltäKonsernilainasaamiset 90 264 86 540

Yhteensä 90 264 86 540

Lyhytaikaiset saamiset konserniyhtiöiltäKonsernisiirtosaamiset 15 573 8 446

Konsernisaamiset muut 162 162

Yhteensä 15 736 8 609

Saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä yhteensä 105 999 95 149

80

11. oma pääoma 2015 2014Sidottu oma pääomaOsakepääoma 1.1 104 104

Lisäykset 0 0

Osakepääoma 13.12. 104 104

Sidottu oma pääoma yhteensä 104 104

Vapaa oma pääomaEdellisten tilikausien voitot (tappiot) 1.1. –27 −22

Edellisen tilikauden voitto (tappio) –16 −5

Edellisten tilikausien voitot (tappiot) 31.12. –43 −27


Vapaa oma pääoma yhteensä 243 –43

Oma pääoma yhteensä 347 60

Voitonjakokelpoinen vapaa oma pääomaEdellisten tilikausien voitot (tappiot) –43 −27


Voitonjakokelpoinen vapaa oma pääoma yhteensä 31.12 243 −43

81

12. pitkäaikainen vieras pääoma 2015 2014Vaihtovelkakirjalainat 19 160 17 569Lainat rahoituslaitoksilta 119 238 123 663Muut velat 5 800 7 391Yhteensä 144 198 148 624

Velat konserniyrityksilleMuut velat 0 3 100Yhteensä 0 3 100

Velat omistusyhteysyrityksilleVaihtovelkakirjalainat 41 600 41 600Muut velat 10 000 10 000Yhteensä 51 600 51 600

Pitkäaikaiset velat yhteensä 195 798 203 324

13. lyhytaikaiset velat 2015 2014Lainat rahoituslaitoksilta 17 039 0Saadut ennakot 6 15Ostovelat 71 34Muut velat 113 1 192Siirtovelat 1 198 938Yhteensä 18 428 2 180

Velat konserniyrityksilleMuut velat 9 338 5 160Yhteensä 9 338 5 160

Lyhytaikaiset velat yhteensä 27 767 7 341

Siirtovelkojen olennaiset erätKorkovelat 721 710Palkkamenot 93 55Lomapalkkavelka 166 90Muut menojäämät 0 0Muut siirtovelat 218 84

82

Erittely vaihtovelkakirjalainoista omistusyhteysyrityksille ja osakkeenomistajille:

1. 7.2.2011 määrältään 44 628

2. 15.12.2011 määrältään 3 182

3. 30.12.2014 määrältään 12 950

Lainat 1 ja 2:

Kyseessä on osakeyhtiölain 10 luvun mukainen erityisen oikeuden tuottavat vaihtovelkakirjalainat. Laina-aika on 20

vuotta ja päättyvät 7.2.2031 sekä 15.12.2031. Lainoille ei ole eritystä vakuutta.

Velkojalla on oikeus koska tahansa laina-aikana vaihtaa osa vvk-lainasta ja sille vaihtohetkellä kertyneestä korosta joko

kokonaan tai osittain velallisen pääomavallattomiin B-osakkeisiin vaihtosuhteella 1 euro = 1 osake.

Laina 3:

Kyseessä on osakeyhtiölain 10 luvun mukainen erityisen oikeuden tuottava vaihtovelkakirjalaina. Laina-aika on 25

vuotta, josta ensimmäiset 16 vuotta on lyhennysvapaata. Tämän jälkeen laina lyhenee vuotuisin tasalyhennyksin.

Velkojalla on oikeus koska tahansa laina-aikana vaihtaa osa vvk-lainasta ja sille vaihtohetkellä kertyneestä korosta joko

kokonaan tai osittain velallisen pääomavallattomiin B-osakkeisiin vaihtosuhteella 1,32 euro = 1 osake.

14. velkojen erääntyminen

Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvien velkojen erääntymisaikataulu.

– 2020 2021 –

Vaihtovelkakirjalainat 0 60 760

Lainat omistusyhteysyrityksiltä 10 000 0


Muut lainat 5 800 0

Yhteensä 89 726 120 397

83

15. annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2015 2014Lainat rahoituslaitoksiltaEmoyhtiön lainoissa 134 395 123 663Konsernin lainoissa 0 0Velat yhteensä 134 395 123 663

Muut vastuusitoumukset Osakepantit 103 560 103 560Pantatut saamiset saman konsernin yrityksiltä 51 070 49 804

Yhteensä 154 630 153 365

16. saadut vakuudet ja takuut

Rahana olevat vuokravakuudet 59

Muut vuokravakuudet, liitteenä 369

17. muut vastuut

Emoyhtiöllä on 12 koronvaihtosopimusta.

laskennallinen pääoma markkina-arvo 31.12.2015

357632 18 000 −3 783

357637 18 000 −3 679

357649 15 000 −3 303

75241 1 000 −3

304780 (TEKNO4) 18 000 −802

304788 (TEKNO5) 13 000 –25

304679 (TEKNO3) 17 391 −574

388287 50 000 –6 301

73011 2 098 –63

304782 49 801 –2 218

73014 987 –3

73013 138 –1

84

18. arvonlisäverovastuu

Yhtiön aktivoinnit, joihin sovelletaan alv-palauttamista koskevaa sääntöä; 10 vuotta:

vuosi vähennetty alv m2 €/m2

2011 DataCityn 6 krs:n sekä saunaosaston keskeneräinen korjaus 49 1 166 42,44

2012 DataCityn 6 krs:n sekä saunaosaston lopullinen korjaus 67 1 166 54,11

huoneisto tyyppi m2

vähennys 2011 –2012

investoinnistaalv-vastuu

1.1.2015alv-vastuun

1/10 osaalv-vastuu 31.12.2015

715 tsto 173,0 17 12 2 10

716 tsto 117,0 12 8 1 7

717 tsto 237,5 24 17 2 14

718 tsto 250,0 25 17 2 15

719 a tsto 127,5 13 9 1 8

719 b tsto 136,5 14 10 1 8

720 a tsto 61,5 6 4 1 4

720 b tsto 63,0 6 4 1 4

1 166,0 116 81 12 70

Vuoden 2011 investointi:

Vastuuvähennys aloitettu vuonna 2012 tilojen valmistuttua.

Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneet huoneistot:

85

Saariselkä 3. maaliskuuta 2016

Aulis Kohvakka Risto Korpelahallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen

Tuomas Heikkinen Peter Karlssonhallituksen jäsen hallituksen jäsen

Petteri Rinne Henrik Karlssonhallituksen jäsen hallituksen jäsen

Bill Anckarhallituksen jäsen

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Turussa 7. Maaliskuuta 2016

KPMG Oy

Päävastuullinen tilintarkastaja

Kimmo Anttonen

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

86

Sidottu tasekirja

Päivä- ja pääkirja atk-tulosteena

Vuokrankantokirja atk-tulosteena

Käytetyt tositesarjat (säilytetään paperilla) TositelajitOstolaskut 210

Ostolaskujen maksut linjalle 232

Ostolaskujen manuaalimaksut 231

Vastikereskontran automaattisuoritukset 132

Vastikereskontran manuaalisuoritukset 133

Ennakkosuoritusten manuaalisuoritukset 134

Tuottotavoitteet 120

Ennakkosuoritusten kohdistukset 140

Ennakoiden palautukset 242

Pääkirja- ja muistiotositteet 460

Tilisiirtomaksut 242

Tilinavaus 460

luettelo kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä säilytystavoista

87

Maksaja Vakuuslaji Summa ToimitettuAbomics Pantattu tili 1 7.11.2013

Antenna Oy Pantattu tili 5 1.7.2002

ArcDia International Oy Ltd Pantattu tili 50 15.5.2015

Aresman Oy Pantattu tili 3 16.1.2013

Biovian Pantattu tili 88 9.12.2011

Biovian Pantattu tili 97 26.4.2011

Crown CRO Oy Pantattu tili 6 23.1.2014

Data Plaza Oy Säästökirjatili 4 21.2.2001

E-oppi Pantattu tili 1 5.3.2014

Fit Therapy Pantattu tili 2 26.2.2015

Inxon Oy Pantattu tili 1 3.10.2014

La Caffettiera Pantattu tili 3 8.9.2015

Lahtinen & Mantere Säästötili 5 20.12.1996

Lingua FinnoMedica Pantattu tili 1 28.5.2013

Multi-Support Finland Oy Pantattu tili 1 3.7.2014

Net Man Oy Pantattu tili 1 23.5.2013

Nortal Oy Pankkitakaus 27 5.8.2011

Painosalama Pantattu tili 3 4.8.2006

Pyjama Films Oy Pantattu tili 1 15.7.2015

Ravintola Kippis Oy Pantattu tili 24 2.1.2012

SanSai Solutions Pantattu tili 2 10.12.2014

SATS Finland Oy Takaus 10 19.3.2004

SATS Finland Oy Pankkitakaus 28 12.10.2011

Suom. lääkäriseura Duodecim Pantattu tili 1 21.1.2014

Superfysio Pantattu tili 4 2.2.2012

Vaasa Viicon Oy Pantattu tili 1 31.1.2013

Vakuutuskuntoutus VKK Pantattu tili 13.1.2014

369

vuokravakuudet

88

toimitiloja turun parhaalla paikallawww.teknologiakiinteistot.fi

Ympäristömerkitty painotuote

vuosikatsaus 2015

Documents