ravitsemussuositukset lapsille ja nuorille
TRANSCRIPT
23.9.2015 1
Kouluterveyspäivät 22-23.9.2015
Terveyttä edistävä syöminen Ravitsemussuositukset lapsille ja nuorille
Heli Kuusipalo / erikoistutkija
Terveyttä edistävä ruokavalio
• Perustuu kasvikunnan tuotteisiin
• Sisältää kalaa, pehmeitä rasvoja ja rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita
• Siipikarja ja kohtuullinen määrä punaista lihaa täydentävät ruokavaliota
• Kasvisruokavaliot ovat oikein koostettuina terveyttä edistäviä
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 3
Säännöllinen ateriarytmi
• Terveyttä edistävän ruokavalion perusta
• Pitkät ruokavälit altistavat turhalle napostelulle ja hallitsemattomalle syömiselle
• Perheiden yhteiset ilta-ateriat harvinaistuvat lapsen kasvaessa (Mäki, Päivi. Lasten terveys: LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä,
terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä, 2010: 100)
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 4
Säännöllinen ateriarytmi
• Tukee lapsen ja nuoren luontaista syömisen säätelyä, luo turvallisuutta ja rutiinia päivärytmiin
• Yhteydessä ruokavalion monipuolisuuteen
• Perheen tarpeiden mukaan joustava
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 5
Ruoka osana elämäntapaa
• Perheen voimavarat heijastuvat perheenjäsenten terveyteen ja hyvinvointiin
• Pahoinvointi on kasautunut pienelle vähemmistölle: vaikeuksia erityisesti yksinhuoltaja- ja monilapsisissa perheissä
• ravitsemukseen vaikuttavat yleisellä tasolla sosioekonomiset tekijät, kuten ikä, koulutus, perheen koko ja asuinpaikka
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 6
Syöminen ei ole vain ravintoa
• Jokainen ruokailutilanne on kasvatustilanne – lapset ja nuoret oppivat uusia makuja, perustaitoja, yhdessäoloa sekä ruokapuhetta
• Ruokailulla on vahva sosiaalinen merkitys
• Lapsen lähipiirin aikuiset sekä kotona että päivähoidossa ja koulussa toimivat kasvatuskumppaneina ja roolimalleina lasten ruokakasvatuksessa
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 7
Kouluruokailu
• Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria (Perusopetuslaki 31§)
• Tavoitteena on tarjota koululaisille ravitsemussuositusten mukainen ja maukas ateria päivittäin
• Päiväkoti- ja kouluruokailu tukee terveyden tasa-arvon edistämistä
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008;6-7
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 8
Kouluruokailu
• Kouluruokailu on tärkeä osa ruokakasvatusta
• Yhteistyö koulun aikuisten, oppilaiden ja vanhempien välillä edistää hyvän ruokailun ja ravitsemuksen toteutumista
• Kouluille terveyttä edistävät säännöt, toimintatavat ja
ruokailuympäristö
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 9
Terveyttä edistävä ruokailuympäristö
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 10
Koulu A: välipalatarjoilua, ei automaatteja, poistumiskielto
Koulu B: limuautomaatti, kaupat vieressä, poistuminen sallittu
Hoppu, Kujala, Lehtisalo, Tapanainen, Pietinen (toim.)
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007-2008 toteutetun
interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008..
Ruuan merkitys lapsille ja nuorille
• Pienen lapsen ravitsemus on riippuvainen vanhemmista ja muista lähiaikuisista
• Nuoruus on suurten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten aikaa heijastuu niin energia- ja ravintoaineiden tarpeeseen kuin ruokakäyttäytymiseen
• Vastuu ravitsemuksesta siirtyy entistä enemmän nuorelle itselleen
• Tietoa nuorista lähinnä kyselytutkimuksilla
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 11
Ruuan merkitys lapselle ja nuorelle
• Aikuiset saattavat yliarvioida lapsen/nuoren kyvyn selviytyä ruokailuista itsenäisesti ja etenkin sen ravitsemuksellisen laadun toteuttamisesta
• Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista, joka huolehtii heidän ruokailustaan ja vastaa tasapainoisesta ja säännöllisestä syömisestä
• Valmiit välipalat, helposti lämmitettävät ruuat ja esillä olevat hedelmät täydentävät kouluruokailua helposti ja terveellisesti
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 12
Erityisruokavaliot
• Terveydellisistä syistä erityisruokavaliota noudattavalle lapselle ja nuorelle voidaan tarjota koulussa hänelle sopivaa ja terveellistä ruokaa
• Erityisruokavaliot toteutetaan lääkärintodistuksen perusteella
• Apuna voi olla ravitsemusterapeutin laatima yksilöllinen ohjeistus
• Päiväkoti- ja kouluruokailussa kasvisruokavalio on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa lakto-ovo-vegetaarisena
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 13
Lasten ja nuorten ruokailu
• Suurin osa nuorista syö koululounaan
• Vaihtelu on suurta iän, koulutusasteen ja sukupuolten välillä
• Pojat syövät säännöllisemmin kuin tytöt
Mäki, Päivi. Lasten terveys: LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä, 2010.
Vikstedt, T., Raulio, S. ym. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 22/2012.
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 14
Keskeisimmät ravitsemukselliset haasteet
• Napostelu, aterioiden korvaaminen välipaloilla
ateriat muuttuvat epäsäännöllisimmiksi lapsen kasvaessa
• Aamupalaa ei syödä säännöllisesti
ensimmäisellä luokalla 4 % ja kahdeksannella luokalla jopa 35 % jätti aamupalan syömättä joinain aamuina
Vikstedt, T., Raulio, S. ym. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 22/2012.
Mäki, Päivi. Lasten terveys: LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä, 2010.
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 15
Keskeisimmät ravitsemukselliset haasteet
• Kasvisten ja hedelmien syönti melko vähäistä
• Sokeripitoisten elintarvikkeiden kulutus melko runsasta
• Virvoitusjuomien käyttö on runsasta
Hoppu, U., Kujala, J. ym. Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007-2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B30/2008. Helsinki: Kansanterveyslaitos, 2008.
Mäki, Päivi. Lasten terveys: LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä, 2010.
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 16
Kasvisten käyttö
• Alle kouluikäiset syövät kasviksia ja hedelmiä alle puolet (kaksi annosta/pvä) suositellusta määrästä
• Kasvisruokavalioiden oikea koostaminen on tärkeää hyviä kasvisproteiinin lähteitä ovat täysjyvävilja (esim. ohra/kaura), palkokasvit, pähkinät ja siemenet
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 17
Lasten ja nuorten lihavuus
• Kenties merkittävin lasten ja nuorten ravitsemukseen liittyvä haaste
• Kouluikäisistä lapsista ja nuorista joka neljäs on ylipainoinen ja lihavuuden vaikeusaste on lisääntynyt
• Merkittävä metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksan riskitekijä Mustajoki, P. Lasten ja nuorten lihavuus. Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim, 2015. Luettu 16.9.2015. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00443#s3
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 18
Lasten ja nuorten lihavuus
• Tyypin 2 diabetesta havaitaan jopa alle kouluikäisillä
• Lihavuus heikentää elämänlaatua
• Nuorten lihavuuden hoito on usein haastavaa ja lihavuus seuraa usein aikuisuuteen asti
tärkeää keskittyä ennaltaehkäisyyn Mustajoki, P. Lasten ja nuorten lihavuus. Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim, 2015. Luettu 16.9.2015. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00443#s3
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 19
23.9.2015 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 20
Yhdessä syömisen kulttuuri luodaan kotona