ravitsemus 1 - maito ja terveys ry - etusivu - maito …...lapsille ja nuorille. joukkoruokailun...

1Ravitsemus

k a t s a u s

Kalorit puntarissas. 12

Maito urheilujuomaksis. 16

Kulutusluvuts. 28

Lisää D-vitamiinia?s. 10

Ravinto ja kansanterveys

1 / 2 0 0 9

RKT0901_kannet 23.7.2009 09:30 Sivu 3

2

11 • 2 0 0 9

R a v i t s e m u s k a t s a u s 1 • 2 0 0 9

Ravitsemus31. vuosikerta

Ravitsemuskatsaus on lehti ravitsemuksen, opetuksen ja tervey-denhuollon ammattilaisille. Sen voi tilata maksutta työpaikalle.Kotiin tilattuna lehden vuosikerta maksaa 5 euroa.

Ravitsemuskatsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Julkaisija Maito ja Terveys ry

Toimituskunta Emeritusprofessori Antti AroMMM, FT Paula HakalaProfessori Hannu KorhonenMMM Leena PackalénProfessori Päivi PalojokiDosentti Aila RissanenFT Tuula Tuure

Päätoimittaja MMM Ulla-Marja Urho

Toimitussihteeri ETM Katariina [email protected]

Tilaukset jaosoitteenmuutokset [email protected]

Toimituksen osoite Maito ja Terveys ryPL 77, 00241 Helsinkipuh. 09-272 2322, fax 09-272 2433

Paino Forssan Kirjapaino Oy, 2009

Kun lehden sisältöä lainataan, lähde on mainittava.

Emme julkaise kirjoitusten yhteydessä täydellisiä lähdeluetteloita.Ne saa tarvittaessa toimituksesta.

RKT0901_s02-03 23.7.2009 09:31 Sivu 2

3R a v i t s e m u s k a t s a u s 1 • 2 0 0 9

Lukijalle

Vaikuttavatko yhteiskunnan valtatrendit syömiseen?Finanssikriisi toi laman ja työttömyyden pelon. Il-maston lämpeneminen lisää tietoisuuttamme ympä-

ristökriisin uhasta. Miksi juuri nyt pitää ymmärtää kulutta-jan käyttäytymistä? Jos finanssikriisin ja ympäristökriisinmediahuomiota seuraa kuluttajien nuukuus, joka lisää arki-sen perusruoan syömistä, tilaisuutta ei saa hukata.

Lisätään nuukuutta ruokailuun. Syödään useamminruisleipää, perunaa, rasvatonta maitoa tai piimää jokapäi-väiseen ruokailuumme, leivotaan kotona ja keitetään puu-roa ja marjasoppaa. Näin ruoka on edullisempaa ja sen ra-vintosisältökin kohenee.

Suomalaisen perusruoan mainostus on aloitettava nyt,jotta voimme vaikuttaa lähitulevaisuuteen. Suomalaisetovat rationaalisia. Säästäväisyys täytyy liittää syömisemmeperinteisiin arvoihin.

Perinteisen ruokailun arvoihin kuuluu myös yhdessäsyöminen. Se on tärkeää kaikille, mutta erityisesti perheille,lapsille ja nuorille. Joukkoruokailun rakenteet ovat Suo-messa kunnossa, mutta yhdessä syömiseen käytetään liianvähän aikaa. Kouluruokailun ravitsevuutta saadaan paran-nettua sillä, että ruokapöydässä istutaan opettajan kanssanykyistä pidempään. Useimmat yläkoululaiset syövät kou-lulounaansa alle 15 minuutissa.

Opaskirjat, lehtiset ja lehdet ovat saaneet nopeasti kil-pailijoita. Digitalisaation myötä hakukoneet ja verkkokes-kustelut ovat syrjäyttäneet painettua tietoa. Yhä useampiluottaa toisen kuluttajan suositukseen, kun ravitsemuksestaja ruokatiedosta on kyse. Vertaisryhmien keskusteluihinkannattaa paneutua, kun kuluttajiin halutaan vaikuttaa.

Vaikkei olisikaan pakko säästää ruoasta tai miettiä ruo-an kuljetusmatkan pituutta ja sen kuluttamaa energiamää-rää, kannattaa tänäkin kesänä syödä suomalaista leipää, pe-runaa ja juoda maitoa.

Kiitän yhteistyöstä jäädessäni nyt eläkkeelle

Ulla-Marja Urhouusi osoitteeni on [email protected]

RKT0901_s02-03 23.7.2009 09:31 Sivu 3

4 R a v i t s e m u s k a t s a u s 1 • 2 0 0 9

Ajankohtaista

Ravinto ja liikunta ovatkansanterveyden keskei-set tekijät, sanoo Tervey-

den ja hyvinvoinnin laitoksenpääjohtaja Pekka Puska. – Kan-santerveyttä ei hoideta pille-reillä, vaan terveellisellä ruo-kavaliolla.

Puska perustaa väitteensämyönteiseen kehitykseen, jokasuomalaisten terveydessä ontapahtunut viimeisten 30 vuo-den aikana. Väestön kolestero-litasot ovat merkittävästi alen-tuneet, ja kuolleisuus sydän- javerisuonisairauksiin on vähen-tynyt voimakkaasti. Vain vä-häisenä syynä tähän ovat te-hostunut hoito ja lääkitys.Ruokatottumusten muuttumi-nen suositeltuun suuntaan se-littää pääosin myönteistä kehi-tystä. – Tilanne voisi kuitenkinolla vielä parempi. Jos nykyisetsuositukset ravinnon, liikun-nan, tupakoinnin ja alkoholinkäytössä toteutuisivat edeskohtuullisesti, suomalaistenterveys olisi tavattoman paljonparempi, Puska huomauttaa.

Puska kertoo Maailmanterveysjärjestön WHO:n selvi-

tyksestä, jonka mukaan kuusiseitsemästä tärkeimmästäkuolleisuuden riskitekijästä ke-hittyneissä maissa liittyvät syö-miseen, juomiseen ja liikun-taan. Näitä ovat verenpaine,veren kolesterolitaso, ylipaino,vähäinen kasvisten ja hedel-mien syönti, alkoholi ja liikun-nan vähäisyys. Se seitsemäs ontupakka.

– Elintavat ovat riskiteki-jöiden vähentämisessä avain-asemassa. Keskeisin merkityson ravinnolla ja liikunnalla,Puska korostaa.

Suositukset pohjautuvattutkimustietoonSamat WHO:n listaamat riski-tekijät ovat yhteydessä moniinkroonisiin kansantauteihin,joiden ehkäisyssä ravitsemuk-sella on keskeinen sija. Käsi-tykset ravinnon ja eri tautienvälisistä yhteyksistä pohjautu-vat vankkaan tutkimustietoon.

Puska muistuttaa, että sa-manlainen vankka, tieteelli-seen tutkimustietoon pohjau-tuva perusta on nykyisillä ravit-

semussuosituksilla. Suosituk-set ovat muuttuneet vuosienvarrella vain vähän, vaikka täs-mentyvä tutkimustieto ja ruo-kakulttuurissa tapahtuvat muu-tokset voivat tuoda uusia pai-notuksia.

Tällä hetkellä on muotiakeskustella vähähiilihydraatti-sista ruokavalioista. Puska sa-noo, että ei ole mitään järkeäpuhua rasvoista tai hiilihydraa-teista yhtenä kokonaisuutena,vaan molempien laatu onmäärää tärkeämpi. Pitkäketjui-set hiilihydraatit, kuten tärkke-lys, ovat ruokavalion perusta.Jos paino on kurissa, rasvanlaatu on avainkysymys.

Koko väestölle laadittujenravitsemussuositusten tavoit-teena on kansanravitsemuksenparantaminen. Suositukset ko-rostavat kasvisten, hedelmienja marjojen sekä täysjyvälei-vän ja -puuron päivittäistä run-sasta käyttöä. Myös rasvatto-mat ja vähärasvaiset maitoval-misteet kuuluvat päivittäiseenruokavalioon, samoin kasvi-rasvalevite ja kasviöljy koh-tuullisesti käytettyinä. Kalaa

Ravinto ja liikunta luovat pohjankansanterveydelle

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 4

olisi hyvä syödä ainakin kah-desti viikossa.

– Kunhan toteuttaa näitäperiaatteita, ruokavalion voikoota äärettömän monella ta-valla, Puska toteaa.

KouluruokailuunpanostettavaPääjohtaja Puska iloitsee siitä,että kotimainen elintarviketuo-tanto ja terveysnäkökohdatovat kohdanneet hyvin. Suo-messa tuodaan vuosittainmarkkinoille runsaasti elintar-vikeuutuuksia, joissa terveelli-syys ja terveysnäkökohdat ko-rostuvat.

– Elintarviketeollisuudel-lamme on hyvät mahdollisuu-det kehittää tuotantoaan näi-den lähtökohtien pohjalta.

Puska uskoo, että tulevai-suudessa kodin ulkopuolisenruokailun merkitys kasvaaedelleen. Hän korostaa, ettäetenkin kouluruokailun laa-dusta on huolehdittava.

– Kasvavien lasten ravitse-muksen kannalta kouluruokai-lulla on keskeinen merkitys.

Kouluruokailun toteuttami-seen on taattava riittävät mää-rärahat, mutta hinnan lisäksimyös ravitsemukselliset kritee-rit on täytettävä.

– Kotien pitää tukea koulu-ruokailua. Jos lapset syövät se-kä kotona että koulussa ter-veellistä ruokaa, ei siinä jää

paljon sijaa epäterveellisillevälipaloille, Puska painottaa.

Kirjoittaja: ETM Krista Korpela-Kosonen

Lähde: Pääjohtaja Pekka Puskan pu-heenvuoro Maitoja Terveys ry:nAamumaito-tilaisuudessa12.5.2009 Helsingissä.

R a v i t s e m u s k a t s a u s 1 • 2 0 0 9 5

Maito kuuluu tasapainoiseenruokavalioonMaitovalmisteet ovat pohjoismaissa perinteisiä elintarvikkeitaja ne kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon. Vähärasvaistenmaitovalmisteiden säännöllistä käyttöä suositellaan osana ta-sapainoista ruokavaliota.

Päivittäin käytettäviksi sopivat vähärasvaiset (max 1%) jarasvattomat maitovalmisteet sekä vähärasvainen (max 20 %) javähäsuolainen (max 0,7 %) juusto. Nestemäisiä maitovalmis-teita on hyvä käyttää päivittäin noin puoli litraa täydennettynä2–3 viipaleella vähärasvaista juustoa.

Harvemmin käytettäviä herkuttelutuotteita ovat rasvaisetjuustot, kerma, jäätelö (myös kasvirasvajäätelö), vanukkaat javaahdotettavat kasvirasvavalmisteet.

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005. Suomalaiset ravitsemus-suositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon.

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 5

a j a n k o h t a i s t a


ravitsemussuositukset ja kulut-tajien saatavilla on runsas vali-koima maitovalmisteita, jotkasoveltuvat myös erityisruoka-valiota noudattavien päivittäi-seen ravitsemukseen.

Markkinoilla on useitamaitopohjaisia tuotteita, jotkasoveltuvat esim. laktoosi-into-leranteille ja henkilöille, joillaon kohonnut verenpaine. Nä-mä tuotteet ovat syntyneetsuomalaisen meijeriteollisuu-den tuotekehityksen tulokse-na. Valmistusteknologiat ovatmenestyneet hyvin myös vien-timarkkinoilla.

Maassamme on tehty kau-an korkeatasoista tieteellistätutkimusta probioottisten bak-teerien terveyttä lisäävistäominaisuuksista. Markkinoillaon monia probiootteja sisältä-viä maitovalmisteita, jotkasuojaavat mm. suolistoa mik-robiperäisiä tartuntoja vastaan,vahvistavat immuunipuolus-tusta ja ehkäisevät atopian ke-hittymistä pikkulapsilla.

Maito on erinomainenkalsiuminlähde jo sellaise-naan, mutta kalsiumilla rikas-tetut maitojuomat ovat hyväruokavalion lisä luuston ter-veydelle ja painonhallinnassa.Nämä esimerkit antavat kuvaamonista mahdollisuuksista,joita on jo hyödynnetty mai-

don tutkimuksessa ja tuoteke-hityksessä.

Ylipainon syy muuallaMaidon energiatiheys on suh-teellisen suuri, mutta nykyäänmaitovalmisteiden osuus suo-malaisten energian kokonais-saannissa on alle 18 prosenttia.Osuus on laskenut parin vii-meisen vuosikymmenen aika-na, kun vähärasvaisten maito-valmisteiden kulutus on li-sääntynyt. Tästä voi päätellä,että suomalaisten kasvava yli-paino-ongelma ei johdu maito-valmisteista.

Monissa kliinisissä ja vä-estötason tutkimuksissa on to-dettu, että maito tai sen sisältä-mät aineosat vähentävät riskiäsairastua osteoporoosiin taimetabolisen oireyhtymän ke-hittymiseen. Metabolinen oire-yhtymä tarkoittaa useita ai-neenvaihdunnan häiriöitä.Niitä ovat mm. korkea veren-paine, epänormaalit veren ras-va-arvot (paljon triglyseridejäja vähän HDL-kolesterolia), li-havuus, huono sokerinsieto se-kä suurentunut riski sairastuasydän- ja verisuonitautiin.

Lukuisten kansainvälistentutkimusten perusteella onvahvistumassa käsitys, että vä-härasvainen maito, jogurtti ja

Maito on yhä suoma-laisten juoma, vaikkanestemäisten maito-

valmisteiden kulutus onkin vä-hentynyt ajan mittaan ja on nytnoin 180 litraa henkeä kohtivuodessa. Toisaalta maitoval-misteiden kokonaiskulutukses-sa ei ole tapahtunut suuriamuutoksia parin viimeisenvuosikymmenen aikana, sillämaidon kulutuksen laskiessajuustojen ja jogurtin kulutuson kasvanut vastaavasti.

Maitovalmisteiden koko-naiskulutus on maidoksi muu-tettuna yli 400 litraa vuodessahenkeä kohti Suomessa. Tämäluku on korkeimpia maailmas-sa. Suomalaisten kulutusluku-jen lähellä on vain muutamapohjoismaa, kuten Islanti. Suo-malaiset kuluttajat ovat oppi-neet syömään monipuolisestierilaisia maitovalmisteita. Hemyös arvostavat niiden hyvääravintoarvoa ja huippuluokanlaatua.

Laatuketju on tärkeä Suomi on johtavia maita maa-ilmassa maidon laatuketjunvarmistamisessa. Sen ansiostamaitoon liittyviä terveysriskejäesiintyy Suomessa erittäin har-voin. Meijeriteollisuutemmeon ottanut huomioon viralliset

Maidossa on mahdollisuuksia

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 6

7

juusto auttavat painonhallin-nassa. Maitovalmisteiden run-saalla käytöllä on todettu myösyhteys siihen, että ylipainoisil-la esiintyy tavallista vähem-män metabolista oireyhtymää.Maidon laihduttava vaikutuson liitetty useisiin yksittäisiinaineosiin, kuten kalsiumiin,heraproteiineihin, bioaktiivi-siin peptideihin ja konju-goituun linolihappoon.

Uusimmat seurantatutki-mukset viittaavat siihen, ettämaito ei aiheuta nuoruusiändiabetesta tai lisää riskiä sai-rastua erilaisiin syöpäsairauk-siin, kuten rinta-, eturauhas-tai paksunsuolen syöpään.Mahdollisia aktiivisia yhdistei-tä tässä suhteessa ovat kalsiumja heraproteiinit.

Maitorasvan yhteyksiä sy-dän- ja verisuonisairauksiensyntyyn tutkitaan monissamaissa uusista lähtökohdista,kun elimistön tulehdusmeka-nismien vaikutukset tähän sai-rauskompleksiin tunnetaanyhä paremmin.

Moni tekijä vaikuttaaMaito on biologinen neste,jonka koostumukseen vaikut-tavat lukuisat tekijät, kutenlehmän perinnölliset ominai-suudet, terveydentila ja ruo-

kinta. Rehun koostumuksenmuutoksilla voidaan jonkinverran muokata maidon ke-miallista koostumusta, lähinnärasvahappokoostumusta.

Maidon merkitys vasta-syntyneen nisäkkään elämänterveelliselle kehitykselle ko-rostuu lukuisissa biologisestiaktiivisissa tekijöissä. Erityises-ti näitä on ternimaidossa. Leh-mänmaidon bioaktiiviset yh-disteet voivat toimia vastaaval-la tavalla myös ihmisen elimis-tössä.

BioaktiivisuuttatuotteisiinMaidon bioaktiivisten tekijöi-den tunnistaminen on ollut1990-luvulta lähtien maitotut-kimuksen keskeisiä tehtäviä.Työ on tuottanut merkittäviätuloksia, joita voidaan hyö-dyntää uusien terveyttä edistä-vien maitovalmisteiden kehit-tämisessä.

Viimeisen kymmenenvuoden aikana tieteellistä tut-kimusta ja mielenkiintoa onkohdistettu erityisesti seuraa-viin yhdisteisiin, jotka esiinty-vät maidossa luontaisesti: bio-aktiiviset heraproteiinit, kutenimmunoglobuliinit, laktoferrii-ni, alfa-laktalbumiini, beta-laktoglobuliini ja kasvutekijät

sekä entsyymit, kuten laktope-roksidaasi. Näistä yhdisteistäon jo runsaasti perustietoa.Myös tuotesovelluksia on tes-tattu sekä koe-eläimillä että ih-misillä. Muutamia spesifisiätuotteita, jotka sisältävät im-munoglobuliineja tai laktofer-riiniä on jo markkinoilla Japa-nissa, Australiassa ja Yhdysval-loissa, mutta maailmanlaajui-sia tuoteinnovaatioita ei vieläole. Molemmat yhdisteet ovathyödyllisiä lähinnä suolistonmikrobi-infektioiden hoidossaja ennaltaehkäisyssä. Lisäksilaktoferriinillä on ilmeisestipaljon positiivisia vaikutuksiaelimistössä, mm. immuuni-puolustuksen tukena syöpienja osteoporoosin kehittymistävastaan.

Heraproteiinit ovat osoit-tautuneet hyödyllisiksi ruoka-halun säätelyssä. Niitä tutki-taankin nyt laajasti ylipainonkehittymisen ehkäisyssä ja li-havuuden hoidossa. Myöskonjugoitu linolihappo on he-rättänyt tieteellistä mielenkiin-toa, mutta riittävää näyttöä eitoistaiseksi ole saatu tämänrasvahapon positiivista ter-veysvaikutuksista mm. painon-säätelyssä, sydän- ja verisuoni-sairauksien tai syöpien ehkäi-syssä.


RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 7



tisten biolääketieteellisten so-vellusten kasvun myötä.

Maidon koostumus on ke-hittynyt luonnonevoluutionkautta monipuoliseksi. Maitosopii hyvin eri muodoissaanterveelliseen ja monipuoliseensuomalaiseen ruokavalioon.

Kirjoittaja:Professori Hannu J. Korhonenhallituksen puheenjohtaja, Mai-to ja Terveys ry

Professori Korhonen puhui ai-heesta Maito ja Terveys ry:n Aamumaito-tilaisuudessa12.05.2009 Helsingissä

ja maitokahvit ovat suorastaantrendikkäitä, Nappa toteaa.

Maistuvaa maidosta –Kati Napan vinkit– stressivatsan lempeä aamu-herätys: maitokahvi, hopeateetai kaakaosekä maitoon keitetty aamu-puuro tuoreiden marjojen tairaejuuston kera– ravitsevaksi lounaaksi: mu-namaidolla hyydytetty maka-ronilaatikko täysjyväpastasta,vähärasvaisesta jauhelihasta japakastevihanneksista– iltapäivän piristykseksi: rai-kasta pirtelöä marjoilla, hedel-millä, yrteillä tai siemenillähöystettynä– herkutteluhetkiin: pulla- taihiivaleipätaikinapohjalle val-mistettu omena- tai marjapii-rakka itse tehdyn vaniljakastik-keen kera


Lähde: Kati Napan puheenvuoro Maitoja Terveys ry:n Aamumaito-tilai-suudessa 12.5.2009 Helsingissä

Bioaktiivisistapeptideistä on moneen

Bioaktiiviset peptidit ovat he-rättäneet runsaasti mielenkiin-toa. Ne muodostuvat mai-toproteiineista ruuansulatuk-sessa tai hapattamisen kautta.Bioaktiivisilla peptideillä onlaboratorio- ja eläinkokeissatodettu olevan lukuisia omi-naisuuksia, mm. antimikrobis-ta, antioksidatiivista, verenpai-netta alentavaa tai lisäävää,keskushermostoa stimuloivaatai rauhoittavaa sekä immuuni-systeemiä muokkaavaa. Uusim-mat tutkimuskohteet ovat ruo-kahalua ja insuliinin tuotantoasäätelevät peptidit.

Maitoproteiineista peräi-sin olevia bioaktiivisia pepti-dejä on sovellettu erilaisiin ter-veysvaikutteisiin elintarvik-keisiin, joita on markkinoillaeri maissa, myös Suomessa.Tarvitaan kuitenkin lisää tutki-mustyötä bioaktiivisten pepti-dien todellisten terveyshyöty-jen varmistamiseksi. Samakoskee monia muita bioaktiivi-sia yhdisteitä, joiden etsiminenmm. ternimaidosta ja juusto-herasta on laajentunut voi-makkaasti viime vuosina ter-veysvaikutteisten elintarvikkei-den kehittämisen ja ei-synteet-

– Lasillinen kylmää maitoa onterveellinen, trendikäs jamaistuva juoma, sanoo ruoka-toimittaja Kati Nappa. – Maitopohjaiset laatikkoruu-at, kastikkeet ja keitot ovatedelleen suosittuja. Edullinenpuurokin lisää varmasti suo-siotaan nykyisen taantumanaikaan. Monet maitopohjaisetjuomat, kuten pirtelöt, kaakaot

Maito onsuosiossa

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 8

9

Lehmän rotu ei vaikuta maidonterveellisyyteen

Lehmänmaidon valkuaisai-neilla eli proteiineilla eiole yhteyttä ykköstyypin

diabetekseen eikä sydän- javerisuonitautien riskiin. Euroo-pan elintarviketurvallisuusvi-rasto EFSA (European Food Sa-fety Authority) on laajassa tie-teellisessä selvityksessään pää-tynyt johtopäätökseen, ettämaidon beta-kaseiinista pilk-koutuvilla β-kasomorfiineillaja vastaavanlaisilla peptideilläei ole syy-yhteyttä diabetek-seen tai sydän- ja verisuonitau-teihin.

Maidon proteiinien sisäl-tämiin peptideihin on liitettyväitteitä sekä niiden terveys-hyödyistä että mahdollisistariskeistä. Muutamissa tutki-muksissa on aiemmin esitetty,että eräillä maidon beta-kaseii-nista peräisin olevilla amino-happoketjuilla eli peptideillä,erityisesti β-kasomorfiini-7:llä,voisi olla yhteys joihinkin sai-rauksiin, kuten autismi, skitsof-renia, sydän- ja verisuonitauditja tyypin 1 diabetes. EFSAn pe-rustama työryhmä arvioi näi-den peptidien mahdollisia ter-veysriskejä tieteellisten julkai-sujen pohjalta.

β-kasomorfiinien pilkkou-tumiseen beta-kaseiinin ami-nohappoketjusta vaikuttaa yksi

tietty aminohappo. Tämä ami-nohappo on erilainen erirotui-silla lehmillä. On väitetty, ettäβ-kasomorfiinit irtoavat hel-pommin niiden lehmärotujentuottamasta beta-kaseiinista,joilla esiintyy erityisesti ge-neettistä A1 muotoa. Sen si-jaan lehmillä, joiden betakase-iini on pääasiassa A2 muotoa,vastaavaa irtoamista ei tapah-du kyseisen aminohapon eri-laisuuden vuoksi.

Miten peptiditmuodostuvatPeptidit voivat pilkkoutua pro-teiineista ruoansulatuksessa tairuoan prosessoinnin aikana.Raakamaidossa ei ole β-kaso-morfiini-7:ää tai vastaaviapeptidejä. Niitä voi muodos-tua maidon hapatuksessa taijuustonvalmistuksessa, muttamääristä ei ole tietoa. Lisäksinäiden peptidien pysyvyys onvaihteleva.

Jotta β-kasomorfiini-7 pää-sisi vaikuttamaan sairauksiensyntyyn, sen pitäisi kulkea pit-kä tie ruuansulatuskanavastaaina aivoihin asti pilkkoutu-matta. Kolmen peptidin ketjuapidempien peptidien kulustasuolen epiteelisolukon läpi tie-detään vain vähän. Jos sitä ta-

pahtuu, määrä on hyvin vähäi-nen. β-kasomorfiini-7 on seit-semän peptidin ketju.

Riskistä ei ole näyttöäTerveysriskien on väitetty liitty-vän lohjenneisiin β-kasomor-fiineihin. EFSA:n raportissa to-detaan, että mainituille väit-teille ei ole olemassa tieteellis-tä näyttöä. Siten EFSA ei pidätarpeellisena varsinaisen ris-kinarvioinnin suorittamista.Suomalainen kulutusmaito ontutkimusten mukaan pääasias-sa A1- ja A2-maitojen seos,jossa molempia muotoja esiin-tyy lähes samassa suhteessa.

EFSA:n raportti on osa sentyötä ruokaketjuun liittyvienmahdollisten riskien arvioin-nissa. Laaja raportti on luetta-vissa internetissä osoitteessahttp://www.efsa.europa.eu/cs/BlobServer/Scientific_Docu-ment/datex_report_beta_caso-morphins_en.pdf?ssbinary=trueKL

Lähde: De Noni I, FizGerald RJ, Korho-nen HJT ym. Review of the po-tential health impact of _-caso-morphins and related peptides.EFSA scientific report2009;231:1–107.


RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 9



tiaille ja yli 60-vuotiaille sekäraskaana oleville ja imettävillenaisille suositellaan 10 mik-rogramman päivittäistä saan-tia.

Lamberg-Allardtin mu-kaan D-vitamiinin saantisuosi-tus voisi pikkulapsilla säilyäjatkossakin nykyisessä 10 mik-rogrammassa. Tämä riittää eh-käisemään riisitautia ja turvaa-maan lapsen normaalin kas-vun. Samaa tai hiukan kor-keampaa päivittäistä saantiavoitaisiin suositella teini-ikäisille ja sitä vanhemmille.Vanhuksille sopiva taso olisi20 mikrogrammaa vuorokau-dessa.

Kansanravitsemuksel-linen ongelmaMikäli D-vitamiinin saanti-suositusta päätetään muuta-man vuoden kuluttua nostaanykyisestä tasosta, Valtion ra-vitsemusneuvottelukunta onsuuren haasteen edessä. Mitenturvata väestön riittävä D-vita-miinin saanti, kun se nytkin jääsuurella osalla väestöä jatku-vasti alle suositellun tason?

Christel Lamberg-Allardtkertoo, että Valtion ravitse-

musneuvottelukunnan ala-isuudessa toimiva D-vitamiini-työryhmä pohtii parhaillaankeinoja, joilla D-vitamiininsaantia voitaisiin Suomessaparantaa.

– Näkökulmamme on se,että D-vitamiinin riittämätönsaanti on kansanravitsemuk-sellinen ongelma. Siksi emmeensisijaisesti suosittele kaikillevitamiinivalmisteen käyttöä,vaan sitä pitäisi saada riittäväs-ti ravinnosta, työryhmän pu-heenjohtajana toimiva Lam-berg-Allardt linjaa.

Työryhmässä pohditaanmuun muassa sitä, miten eriikäryhmille voisi antaa sel-keästi ohjeita D-vitamiininsaannin turvaamisesta.

– Koko väestön D-vitamii-nin saannin pitäisi olla yli 7,5mikrogrammaa. Lisäksi poh-dimme millaisilla keinoillapäästäisiin esimerkiksi 10 tai20 mikrogramman päivittäi-seen saantiin. Voimme arvioi-da jo etukäteen, millaisia toi-menpiteitä tarvitaan, jos saan-tisuositukset muuttuvat, Lam-berg-Allardt kertoo.

Mahdollisina keinoinaovat nousseet esiin muunmuassa maitoon lisättävän D-

D-vitamiinin saanti-suositusta nostetaanseuraavissa suomalai-

sissa ravitsemussuosituksissa,uskoo Valtion ravitsemusneu-vottelukunnan jäsen ja Helsin-gin yliopiston ravitsemus-tieteen dosentti Christel Lam-berg-Allardt.

– Meidän täytyy ensinodottaa vuonna 2012 ilmesty-viä pohjoismaisia ravitsemus-suosituksia, mutta veikkaan,että suositusta nostetaan aina-kin hiukan, Lamberg-Allardttoteaa.

Uusi D-vitamiinin saanti-suositus olisi aikuisväestölletodennäköisesti ainakin 10mikrogrammaa vuorokaudes-sa. Lamberg-Allardtin mukaantätä puoltavat tiedot lukuisistatutkimuksista, joissa on selvi-tetty luun mineraalitiheyttä jaalttiutta luunmurtumille.

– Esimerkiksi vanhuksillaluunmurtumia esiintyy merkit-tävästi vähemmän, kun D-vita-miinin päivittäinen saanti on20 mikrogramman tasolla.

D-vitamiinin nykyinensaantisuositus on aikuisille se-kä yli 3-vuotiaille lapsille januorille 7,5 mikrogrammaavuorokaudessa. Alle 3-vuo-

D-vitamiinin saantisuositus voinousta jo lähivuosina

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 10


vitamiinin määrän nostaminennykyisestä tasosta sekä D-vita-minoinnin ulottaminen neste-mäisistä maitovalmisteista jaravintorasvoista myös muihinelintarvikeryhmiin.

Lamberg-Allardt korostaa,että työryhmä on vasta pohti-massa erilaisia keinoja väestönD-vitamiinin saannin paranta-miseksi, eikä se ole vielä mis-sään tapauksessa valmis anta-maan aiheesta uusia suosituk-sia.

Lapset ja vanhuksetriskiryhmiäTehokkaita keinoja kuitenkintarvitaan, sillä vaikka suoma-laisväestön D-vitamiinin saantion takavuosiin verrattuna jon-kin verran parantunut, se onsuurella osalla väestöä edel-leen suosituksiin nähden riittä-mätöntä.

Ravinnon tärkeimmät D-vitamiinilähteet ovat vitami-noidut maitovalmisteet, levi-tettävät ravintorasvat sekä kala.Jos näitä elintarvikkeita käyte-tään suositusten mukaisiamääriä, D-vitamiiniakin pitäisisaada riittävästi.

Lamberg-Allardtin mu-

kaan niukasti syövät ja vähänmaitoa käyttävät teinitytöt januoret naiset ovat yksi D-vita-miinin liian pienen saanninriskiryhmä. Myös pikkulapsetja laitoshoidossa olevat van-hukset kuuluvat riskiryhmään.Alle 3-vuotiaille lapsille ja lai-toshoidossa oleville vanhuksil-le suositellaan säännöllistä D-vitamiinivalmisteen käyttöä,mutta suosituksia noudatetaanvaihtelevasti.

Lisää tutkimusnäyttöätarvitaanD-vitamiinin tärkein tehtäväon ylläpitää elimistön kalsium-tasapainoa. Sen puute aiheut-taa luustosairauksia, kuten os-teoporoosia. Viime vuosina onsaatu tutkimustuloksia, joidenmukaan D-vitamiinilla saattaisiolla myös muita terveysvaiku-tuksia. Alhainen veren D-vita-miinipitoisuus on yhdistettymuun muassa sydän- ja veri-suonitauteihin, tyypin 2 diabe-tekseen ja joihinkin syöpiin.

Christel Lamberg-Allardtsuhtautuu kuitenkin varauksel-lisesti saatuun tutkimusnäyt-töön ja korostaa, että tutkimus-näyttö eri tautien osalta on vie-

lä hyvin alustavaa. – Tarvitaankunnon interventiotutkimuk-sia, ennen kuin näiden tautienja elimistön D-vitamiinitilan-teen välisestä yhteydestä voi-daan sanoa yhtään mitään.

Lamberg-Allardtin mu-kaan tehtyjen läpileikkaustut-kimusten tulosten tulkintaavaikeuttaa se, ettei tiedetä mi-kä on syy ja mikä seuraus.

– Elimistön D-vitamiiniti-lanne on niin riippuvainen au-ringonvalosta. Esimerkiksi MS-tautia sairastavilla on havaittualhaisia seerumin D-vitamini-pitoisuuksia, mutta mahtaisikose johtua siitä, että nämä hen-kilöt eivät oleskele ulkona niinpaljon kuin väestö yleensä,hän havainnollistaa.

– On tehty liian nopeitajohtopäätöksiä siitä, että D-vi-tamiini voisi suojata moniltataudeilta. Hypoteettisesti sillävoi olla vaikutusta, mutta tutki-musnäyttö ei ole vielä riittä-vää, Lamberg-Allardt painot-taa.


RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 11



Miksi Atkinsin dieetillävoi laihtua?

Tutkimuksissa paino on laske-nut Atkinsin dieettiryhmäänkuuluneilla aluksi jopa enem-män kuin vertailuryhmissä.Vuoden seurantaan mennessäero ryhmien välillä on kuiten-kin kadonnut.

Alun nopea laihtuminenAtkinsin dieetillä selittyy sillä,että elimistö käyttää energiaksiensin kehon hiilihydraattiva-rastot, joihin on sitoutunutrunsaasti nestettä. Sen pois-tuessa keho kuivuu ja painopienenee. Asiaan vaikuttaamyös hiilihydraattien vähäi-syyden aiheuttama ketoositilasekä runsas proteiinin syönti,jotka pitävät yllä kylläisyydentunnetta. Tämän ja ruokava-liorajoitusten seurauksena syö-minen ja energian saanti vähe-nevät edistäen laihtumista.

Atkinsin dieetin noudatta-minen on pitkällä aikavälillävaikeaa. Tämä selittää osal-taan painon uudelleen nousuasekä joidenkin tutkimustensuurta potilaskatoa (lähes 50%).

Onko kalori edelleen kalori?Tuoreessa tutkimuksessa (Sacksym. 2009) verrattiin neljää ras-

va-, proteiini- ja hiilihydraatti-pitoisuudeltaan erilaista dieet-tiä, joiden energiamäärä oliyhtä suuri. Niiden hiilihydraat-tipitoisuus vaihteli välillä 35-65 E%. Puolen vuoden aikanajokainen dieettiryhmä laihtuikeskimäärin 6 kg. Myös kah-den vuoden seurannassa laih-tumistulos oli jokaisessa ryh-mässä yhtä suuri (3-4 kg lähtö-painosta). Veren rasva- japaastoinsuliini-arvot paranivatyhtä paljon jokaisessa ryhmäs-sä.

Tulokset vahvistavat käsi-tystä siitä, että energiavajauk-sella on ratkaiseva merkityslaihtumisen onnistumisessa elikalori on edelleen kalori. Li-säksi painon lasku laihtumis-vaiheen aikana vaikuttaa niinsuuresti rasva- ja glukoosiai-neenvaihduntaan, että dieetinkoostumuksen merkitys jää sii-näkin toissijaiseksi.

Mitä neuvoksi kiinnostuneille?Nykyisen tutkimustiedon va-lossa yleisesti suositellun pai-noa alentavan ruokavalionedut ovat ylivoimaiset verrattu-na tiukkaan VHH -dieettiin, jo-ta ei ole perusteltua suositella.Sitä kohtaan herännyttä kiin-nostusta ei kannata kuitenkaantyrmätä, sillä se tarjoaa oivan

Vähähiilihydraattinen di-eetti (VHH -dieetti) onviime aikojen eniten

keskustelua herättäneitä ravin-toaiheita. Sillä on vankkumat-tomia kannattajia, mutta se saaosakseen myös perusteltua kri-tiikkiä. Miltä VHH -dieetti vai-kuttaa uusimman tutkimustie-don valossa?

VHH-dieetti on yleisnimi-ke ruokavalioille, joissa olen-naista on hiilihydraattien ra-joittaminen. Sen tiukin muoto,Atkinsin dieetti, ponnahti uu-distuneena parrasvaloihin1990-luvulla. Dieetin nykyver-sio jakautuu aloitus-, jatko- jaylläpitojaksoon, joissa hiili-hydraattien osuudeksi suositel-laan 5-20 E%, rasvan osuudek-si 50-60 E% ja proteiinin osuu-deksi 25-35 E%. Siinä sokeri,viljatuotteet ja peruna ovat lä-hes pannassa, kun taas lihaa,kalaa, kananmunia, kermaa javoita voi käyttää rajoituksetta.

Internetin keskustelupals-tojen ”alakarppaajat” ovatVHH-dieetin kannattajia. Hesoveltavat dieettiä yksilöllises-ti. Osa käyttää kasviksia, mar-joja ja hedelmiä jopa runsaas-ti, eikä hyljeksi täysjyväviljaa-kaan. Tällainen dieetti sisältäähiilihydraatteja selvästi Atkin-sin dieetissä suositeltua enem-män, mutta yleisesti suositel-tua (50-60 E%) vähemmän.

Hiilihydraatit ja kalorit puntarissa

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 12

13

pohjan keskustelulle ruokava-lioiden eduista ja haitoista(Taulukko).

Olennaista on korostaaenergian saannin rajoittamista,jonka voi toteuttaa monilla ta-voin ravitsemussuosituksia jaomia mieltymyksiä myötäillen.Suositeltavaa on vähentääenergian saantia korvaamallarasvaiset maitoja lihavalmis-teet vähärasvaisilla, sillä samal-la vähenee kovan rasvan saanti.On tärkeää käyttää runsaastikasviksia, marjoja ja hedelmiä

ja suosia täysjyväviljaa, silläniistä saa paljon kylläisyydentunnetta ylläpitävää kuitua.

Etua on myös siitä, jospystyy korvaamaan ”valkoisethiilihydraatit” kuten sokerin jasokeripitoiset juomat, valkoi-sen leivän ja leivonnaiset sekäriisin ja pastan ravintosisällöl-tään paremmilla ruoka-aineil-la. Perunankin voi halutessaankorvata kasviksille, mutta siitäkokonaan luopumiseen ei oleperusteltua syytä.

Kirjoittaja:Paula HakalaDosentti, johtava tutkija,Kelan tutkimusosasto, [email protected]

Lähde:Sacks FM ym. Comparison ofweight-loss diets with differentcompositions of fat, protein andcarbohydrastes. N Engl J Med2009; 360; 8569–873.


1Lihavuuden käypä hoito -suositus, 2006

SUOSITELTAVA RUOKAVALIO1

Toteuttaminen helpompaa, koska perustuuyleisesti käytössä oleviin ruoka-aineisiin

Tutkittua tietoa vaikutuksista painoon ja terveyteensekä turvallisuudesta runsaasti ja pitkältä ajalta

Ruokavalion periaatteita voi noudattaa jatkuvasti,mikä on edellytys laihtumistuloksen pysymiselle

Mahdollista saada ruoasta kaikki tarvittavatravintoaineet

Vähentää monien kansansairauksien vaaraa

Ei sivuvaikutuksia

Antaa terveen syömismallin myös lapsille ehkäistensiten heidän lihomistaan

Taloudellinen ja ekologinen

TIUKKA VHH-DIEETTI (ATKINSIN DIEETTI)

Toteuttaminen vaatii itsekuria, sillä dieetti vaatiimonista tutuista ruoista luopumista kokonaan.

Tutkittua tietoa niukasti ja vain lyhyeltä ajalta

Laihtuminen lyhytaikaista, koska vaikea noudattaajatkuvasti

Sisältää liian vähän ravintokuitua sekä eräitävitamiineja ja kivennäisaineita, joiden saantiturvattava lisäravinteilla

Runsas kovan rasvan saanti lisää mm. sydän- javerisuonisairauksien vaaraa.Niukka kuidun saanti ja runsas punaisen lihansyönti lisää suolistosyövän vaaraa

Kiusallisia sivuvaikutuksia: ummetus, päänsärky japahanhajuinen hengitys

Antaa lapsille epäterveellisen ruokavaliomallin

Kallis, epäeettinen ja ympäristöä kuormittava,koska sisältää runsaasti eläinkunnan tuotteita

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 13



tessa, tämä ennusti ongelmiaerityisesti niille, joiden riskiteki-jöitä ovat korkea seerumin ko-lesterolitaso tai metabolinenoireyhtymä.

Runsaasti tyydyttynyttä ras-vaa sisältävän ruokavalion vai-kutukset LDL-kolesteroliin tie-detään. Huonommin tunnetaanse, että sekä niukka hiilihydraat-tien saanti että runsas tyydytty-neen rasvan saanti pahentavatinsuliiniresistenssiä. USA:ssa1990-luvun alussa tehdyssäDiabetes Control and Compli-cations Trial (DCCT) - tutkimuk-sessa, jossa verrattiin tavan-omaista ja intensiivistä insu-liinihoitoa tyypin 1 diabeetikoil-la, insuliinipumpulla tai moni-pistoshoidolla hoidetussa inten-siiviryhmässä suositeltua niu-kempi (<45 % energiasta) hiili-hydraattien saanti oli yhteydessähuonompaan diabeteksen hoi-totasapainoon suuremmasta in-suliiniannoksesta huolimatta.Hiilihydraattien määrää vähen-nettäessä tarvitaan vähemmänateriainsuliinia, mutta insuliini-herkkyyden heikentyessä perus-insuliiniannosta joudutaan li-säämään. Tämä puolestaan li-sää hypoglykemiariskiä aterioi-den välillä ja vaikeuttaa painon-hallintaa. Hiilihydraattien vä-hentämiseen liittyvä kuidunpuute voi osaltaan myös huo-

nontaa tilannetta.Viitteitä pitkäaikaisvaiku-

tuksista on saatu kahdesta10–12 vuotta kestäneestä seu-rantatutkimuksesta, joista toi-nen tehtiin ruotsalaisilla naisillaja toinen kreikkalaisessa väes-töryhmässä. Kummassakin ai-neistossa ne, jotka olivat seu-ranta-aikana noudattaneet vä-hän hiilihydraatteja ja runsaastiproteiinia sisältävää ruokava-liota, kuolivat muita useamminsepelvaltimotautiin. Lyhyetlaihdutuskuurit tuskin selittävätriskin lisääntymistä. Sen sijaanlaihdutusruokavaliosta opittupysyvä muutos kohti runsastatyydyttyneen rasvan ja niukkaahiilihydraattien ja kuidun saan-tia voisi selittää löydökset.

Koska laihdutusruokava-lion koostumus ei vaikuta laih-dutustulokseen, ei ole tarkoi-tuksenmukaista suositella niu-kasti hiilihydraatteja ja run-saasti rasvaa sisältäviä ruoka-valioita niille, joiden ongelma-na on tavoitetta suurempi see-rumin kolesterolipitoisuus, dia-betes tai metabolinen oireyhty-mä, jotta heille ei aiheutettaisiuusia riskejä myöhemmän pai-nonhallinnan aikana.

Kirjoittaja:emeritusprofessori Antti [email protected]

Erilaisten laihdutusruokava-lioiden vaikutukset pai-noon ovat 1–2 vuotta kes-

täneiden laihdutustutkimustenaikana olleet samanlaisia jariippuneet odotetusti nautitunja kulutetun energian välisestäsuhteesta. Seuranta-ajat ovatkuitenkin olleet sairauksien ris-kin arvioimiseen perin lyhyitä.Ennusteen kannalta ratkaisevaaon myöhempi painonhallintaja sen vaikutukset riskitekijöi-hin. Tästä ei ole kontrolloitui-hin tutkimuksiin perustuvaatietoa, joten on turvauduttavaviitteellisiin havaintoihin ja nii-hin perustuviin arvioihin.

Israelissa, Saksassa jaUSA:ssa tehdyssä, kaksi vuottakestäneessä kokeessa vähähiili-hydraattista dieettiä noudatta-neiden rasvan saanti oli kokeenpäättyessä 39,1 % ja tyydytty-neiden rasvahappojen osuus12,3 % energiasta. Vähärasvai-seksi kutsuttua vertailuruoka-valiota noudattaneiden rasvansaanti oli 30 % ja tyydyttynei-den rasvahappojen osuus 9,6% energiasta eli vastasi suoma-laisia suosituksia. Kuidun saan-ti oli vähähiilihydraattista diee-tin aikana vähentynyt peräti 10g/vrk. Jos vähähiilihydraattistadieettiä noudattaneiden ruoka-valio pysyi jatkossakin saman-laisena, painon vähitellen nous-

Miten käy laihdutuskuurinjälkeen?

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 14


Ruuan ympäristövaiku-tukset kiinnostavat ku-luttajia entistä enem-

män, ja ympäristötietoisuus onnousemassa ostopäätöksiä oh-jaavaksi trendiksi. Kuluttajillaon ollut toistaiseksi huonostimahdollisuuksia hahmottaaostamiensa ja valmistamiensaruokien ympäristövaikutuksia,mutta tutkimustieto aiheestakarttuu koko ajan. Suomessaelintarvikkeiden ympäristövai-kutuksia on tutkittu mm.MTT:n (Maa- ja elintarviketa-louden tutkimuskeskus) moni-vuotisissa Foodchain-hank-keissa.

Ruoka liikenteenveroinen kuormittajaSyömisen osuus on noin kol-mannes yksityisen kulutuksenympäristövaikutuksista. Ruokakuormittaa ympäristöä yhtäpaljon kuin asuminen tai lii-kenne.

Eläinperäisten elintarvik-keiden ympäristövaikutuksetovat suurempia kuin kasvipoh-jaisten elintarvikkeiden. Kaik-kein eniten ympäristöä kuor-mittavat naudanlihan ja juus-ton tuotanto, mutta myös kas-vihuonevihannesten ympäris-tövaikutukset ovat merkittäviä.Riisin tuotannon ympäristövai-

kutukset ovat huomattavansuuria perunaan verrattuna.

Valtaosa raaka-aineiden javalmiiden elintarvikkeidenympäristökuormituksesta syn-tyy alkutuotannossa. Esimer-kiksi kuljetusten ja pakkaustenosuus ympäristövaikutuksienkokonaisuudesta ei ole kovinsuuri.

Kuluttaja voi vähentääruuan ympäristövaikutuksiakiinnittämällä huomiota omiinkulutustottumuksiinsa. Ruoka-valiossa kannattaa suosia kas-viperäisiä elintarvikkeita, jaeläinperäisten elintarvikkeidenkulutus on hyvä pitää kohtuul-lisena. Tätä tukevat myös viral-liset ravitsemussuositukset, jot-ka painottavat kasvisten, he-delmien, marjojen ja täysjyvä-viljan runsasta päivittäistäkäyttöä.

Älä heitä ruokaaroskiinRuuanvalmistuksessa uuni onpahin energiasyöppö. Myöslieden käyttö kuormittaa ym-päristöä enemmän kuin mikro-aaltouunin käyttö. Kun kaura-puuro valmistetaan lieden si-jaan mikroaaltouunissa, ilmas-tonmuutosvaikutus väheneenoin 70 prosenttia. Ruuanval-mistuksesta aiheutuva ympä-

ristökuormitus pienenee, kunkerralla valmistetaan suurempimäärä ruokaa, josta osa säilö-tään pakastamalla.

Ruokaostoksillakin kan-nattaa hankkia kerralla suu-rempia määriä varsinkin sil-loin, jos kauppamatka kulje-taan autolla.

Aivan turhaa ympäristö-kuormitusta ruoka aiheuttaasilloin, kun sitä päätyy roskiin.Järkevintä on suunnitella ruo-kaostokset ja viikon ruokalistaetukäteen ja opetella hyödyn-tämään tähteeksi jäänyt ruoka.Jos ruokaa on silti heitettäväpois, se kannattaa laittaa bio-jätteisiin, kuten myös kaikkiruuanvalmistuksessa syntyvämaatuva jäte. KKK

Lähde: Ravitsemusterapeuttien yhdistysry:n koulutuspäivä ’’Ravinnonympäristövaikutukset’’ 4.5.2009Helsingissä

Miten syödä ympäristöäsäästäen?

Mikä onhiilijalanjälkiTuotteen ympäristövaikutus-ten yhteydessä puhutaanusein hiilijalanjäljestä. Sillätarkoitetaan tuotteen elin-kaaren aikaisia kasvihuone-kaasupäästöjä (mm. hiili-dioksidi ja metaani).

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 15

Tätä tutkitaan

keen.Eräässä tutkimuksessa ver-

rattiin eri määrän rasvaa sisäl-täviä maitoja voimaharjoitte-lun jälkeisenä palautusjuoma-na. Maitojen välillä ei olluteroja, vaan kaikki maidot pa-ransivat proteiiniaineenvaih-duntaa.

Tuoreessa tutkimuksessa ras-vattomalla maidolla oli montaetua verrattuna soijajuomaanja maltodekstriiniä sisältäväänhiilihydraattijuomaan. Tutkimuk-sessa seurattiin 12 viikon ajanviisi kertaa viikossa harjoittele-via voimailijoita, jotka nautti-vat tutkimusjuomansa heti jatunnin harjoituksen jälkeen.Rasvattoman maidon juomi-nen johti parhaaseen lihastenkasvuun, rasvattoman kudok-sen määrän kasvuun sekä ras-vakudoksen vähenemiseen.

HyväksinestetasapainolleMaito on lupaava vaihtoehtomyös kestävyysurheilun jälkei-seksi juomaksi. Harjoituksen jäl-keen maidon juominen näyt-tää palauttavan nestetasapai-noa tehokkaammin kuin urhei-lujuoma tai vesi. Elimistöstäpoistuu harjoituksen aiheutta-

man hikoilun mukana mm. nat-riumia ja kaliumia. Maidossa onniitä paljon ja ne estävät nes-teen poistumista virtsan muka-na. Lisäksi maito tyhjenee ma-halaukusta hitaammin kuin ve-si ja urheilujuoma, mikä myösvähentää nesteen erittymistävirtsaan.

Vähärasvaisen maidon omi-naisuuksista palautumisjuoma-na on yksi hyvä tutkimus. Siinämaitoa verrattiin urheilujuomaanja veteen. Maidonjuojilla nes-tetasapaino oli positiivinen nel-jän tunnin kuluttua harjoituk-sesta, kun taas veden ja urhei-lujuoman juojilla se oli negatii-vinen. Eräässä toisessa tutki-muksessa havaittiin, että kaa-kaomaito voi olla tehokas juo-ma lihasten glykogeenivaras-tojen palauttamisessa.

Maito sisältää enemmänravintoaineita suhteessa ener-giaan kuin perinteiset urheilu-juomat. Siinä on saman verranhiilihydraatteja kuin monessaurheilujuomassa. Maidon pro-teiinikoostumus on edullinenlihasten aineenvaihdunnalle japroteiinisynteesille. KL

Lähde:Roy BD. Milk: the new sportsdrink? A review. J Int Soc SportsNutr 2008;5:15.

Vähärasvainen maito ontehokas ja turvallinenharjoituksenjälkeinen

juoma urheilijoille. Se näyttääolevan yhtä tehokas tai tehok-kaampi palautumisjuoma kuinperinteiset urheilujuomat sekäkestävyys- että voimaharjoitte-lijalle.

Maidon käyttö urheilujuo-mana on kasvavan kiinnostuk-sen kohteena. Maidon mahdol-lisuuksia urheilujuomana on tut-kittu vasta 1990-luvulta, muttalupaavia tuloksia on saatu. Tä-mänhetkinen tieteellinen näyt-tö puhuu maidon käytön puo-lesta urheilujuomana. Näistäkertoo usean tutkimuksen yh-teenveto Journal of the Interna-tional Society of Sports Nutri-tion -lehden verkkojulkaisu.

Maitoa lihaksilleVoimaharjoittelun jälkeen nau-tittu vähärasvainen maito näyt-tää luovan kasvua suosivan ym-päristön. Niinpä maidon nautti-minen harjoituksen jälkeen voilisätä proteiinien synteesiä li-haksissa, mikä johtaa parantu-neeseen proteiinitasapainoon.Lisäksi maito voi johtaa tehok-kaampaan rasvakudoksen pa-lamiseen voimaharjoittelun jäl-


Maito on lupaava urheilujuoma

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 16


Lautasellinen maitoa jamuroja saattaa olla pa-rempi vaihtoehto palautu-

miseen liikunnan jälkeen kuinpelkkiä hiilihydraatteja sisältä-vät urheilujuomat.

Lihasten glykogeenivaras-tot palautuivat yhtä hyvin mai-to-muroaterialla kuin urheilu-juomalla, mutta maidon prote-iinien ansiosta lihasten palau-tuminen oli hieman tehok-

Maito ja murot ’’palautusjuomaksi’’

Liikunta lisää nestehävikkiänoin 0,5–1 litraa liikuttuatuntia kohden. Hävikin

määrään vaikuttavat mm. lii-kunnan rasittavuus, ympäristönlämpötila ja ilman kosteus. Kor-vaa hävikki tavanomaista run-saammalla juomisella päivänaikana. Enintään tunnin kestä-vän liikunnan aikana ei tarvitsejuoda, kunhan olet juonut en-nen liikuntaa riittävästi. Suosi-teltavin juoma on vesi.

VRNK suosittelee vettä urheilujuomaksi

Jos liikunta jatkuu yli tun-nin kovatehoisena tai 1,5–2tuntia kevyempänä, juo suori-tuksen aikana 2–5 dl tunnissa.Yli 1,5 tuntia kestävän liikun-nan aikana voit juoda vedenohella myös urheilujuomaa,jolla estät verensokerin liialli-sen laskun. Tavallisten kuntoi-lijoiden ja lasten liikunta onharvoin niin rasittavaa ja pitkä-kestoista, että urheilujuomilleolisi tarvetta.

Valtion ravitsemusneuvot-telukunta on julkaissut kulutta-jille sopivat juomasuositukset.Suositukset ovat kuvina sekätaustateksteinä internetissä.Juomasuosituskuvat ja tekstitovat saatavana sähköisessämuodossa pääsihteeri RaijaKaralta, [email protected] taiaineisto löytyy Eviran internet-sivuilta osoitteesta http://tuo-reetkasvot.fi .

kaampaa. Tulokset olisivat voi-neet olla proteiinin osalta toi-senlaisia, jos muroateriaa olisiverrattu urheilujuomaan, jossaon myös proteiineja eikä pelk-kiä hiilihydraatteja.

Amerikkalaisessa tutkimuk-sessa 12 kokenutta pyöräilijääja kolmiotktelijaa pyöräili kah-den tunnin ajan rauhalliseentahtiin, jotta testi kuvastaisi ta-vallista liikuntaa eikä äärim-

milleen vietyä urheilusuoritus-ta. Testi toistettiin kaksi kertaa.Toisella kertaa pyöräilijät naut-tivat suorituksen jälkeen muro-ja ja rasvatonta maitoa ja toi-sella kertaa hiilihydraattipitoi-sen urheilujuoman.

Lähde:Kammer L ym. Cereal and nonfatmilk support muscle recovery fol-lowing exercise. J Int Soc SportsNutr 2009;6:11.http://www.jissn.com/

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 17

t ä t ä t u t k i t a a n


Uusia ulottuvuuksia ravitsemustutkimukseen

Omiikkamenetelmät tuo-vat uusia mahdolli-suuksia tieteelliseen tut-

kimukseen. Ne ovat ana-lyysimenetelmiä, joilla voidaankartoittaa muutoksia useissamuuttujissa samanaikaisesti.Omiikkamenetelmien uskotaansopivan erityisen hyvin ravitse-mustutkimuksen työkaluiksi. Ra-vintotekijöiden vaikutukset ovatusein pieniä ja kohdistuvat use-aan muuttujaan samanaikaisesti.

Transkriptomiikkassa kartoi-tetaan geenien ilmentymisessätapahtuvia muutoksia. Proteo-miikkassa kartoitetaan proteiini-tasoissa tapahtuvia muutoksia.Metabolomiikkassa kartoitetaanaineenvaihduntatuotteissa tapah-tuvia muutoksia.

Avuksi hypoteesienluomiseenOmiikkamenetelmät ovat hyö-dyllisimmillään, kun luodaan hy-poteesia esimerkiksi jonkin ra-vinnon osan vaikutusmekanis-mista. Sen sijaan, että tutkittaisiinperinteisin menetelmin jonkinkomponentin vaikutusta yhteenmuuttujaan, omiikkamenetelmätpaljastavat kerralla satoja tai jopatuhansia muuttujia. Näiden muu-tosten pohjalta voidaan löytäätutkittavalle komponentille täysinuusia vaikutuskohteita.

Ärtyneen suolen oireyhty-mästä kärsivien ja terveidenverrokkien ruoansulatuskana-van terveyden eroja on selvitet-ty paksusuolen limakalvonäyt-teistä metabolomiikan avulla.Näytteistä on tutkittu sekä rasva-liukoisia että vesiliukoisia ai-neenvaihduntatuotteita. Rasva-liukoisissa aineenvaihdunta-tuotteissa merkittävimpiä erojapotilaiden ja verrokkien välillälöytyi nk. lysofosfatidyylikolii-neista. Nämä kuvastavat tuleh-dusta. Ärtyneen suolen oireyhty-män perussyy on edelleen tun-tematon, joten tässä tutkimuk-sessa tehtyjä löydöksiä voidaanpitää merkittävinä.

TyökalujalihavuustutkimukseenLipidomiikka eli rasvaliukoistenaineenvaihduntatuotteiden kar-toittaminen on viime vuosinatuonut uusia ulottuvuuksia liha-vuustutkimukseen. Rasvaku-doksen ja maksan rasvayhdis-teiden tunnistaminen ja niissätapahtuvien muutosten ymmär-täminen on hyvin tärkeää liha-vuuden liitännäissairauksien,kuten metabolisen oireyhtymänehkäisyssä ja hoidossa.

Lipidomiikka- ja transkrip-tomiikka-analyysejä on hyö-dynnetty myös maidon proteii-

nien ja kalsiumin vaikutustentutkimisessa. Nämä menetelmätovat osoittaneet, että heraprote-iineilla ja kalsiumilla on suotui-sia vaikutuksia maksan rasvayh-disteisiin laihdutuksen aikanasekä insuliinisignaalireittiin ras-vakudoksessa lihavuuden hiiri-mallissa.

Probioottienvaikutusten salat aukiLactobacillus rhamnosusGG:n vaikutusta seerumin lipi-domiikkaprofiileihin tutkittiinterveillä aikuisilla. Tutkimuk-sessa havaittiin, että LGG® vä-hensi proinflammatoristen lipi-dimetaboliittien määrää. Kor-keiden lysofosfatidyylikoliininja sfingomyeliinin pitoisuuk-sien on aikaisemmissa tutki-muksissa havaittu liittyvän tu-lehdukseen ja häiriintynee-seen suoliston limakalvon lä-päisevyyteen. LGG® alentaanäiden aineenvaihduntatuot-teiden määrää. Tämä vaikutuson mahdollinen selitys sille,että LGG® normalisoi suolis-ton limakalvon läpäisevyyttä.

Kirjoittajat:FT Taru Pilvi jaFT Riina KekkonenValio Oy, T&K, Ravitsemus &Terveys

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 18

Kalsiumilla on todennä-köisesti vaikutusta ke-hon koostumukseen. Tä-

mä vaikutus on monen tekijänyhdistelmä, arvelevat kalsium-tutkija, tohtori Heaney ja tutki-ja Rafferty Nutrition Reviews -lehden artikkelissa. Kalsiuminrunsas saanti näyttää suosivanrasvatonta kudosta, vähentä-vän alttiutta lihoa sekä lisää-vän painon laskua, kun ener-gian saantia on rajoitettu.

Heaney ja Rafferty tarkas-telivat artikkelissaan kaikkiamerkittäviä tieteellisiä tutki-muksia kalsiumista ja kehonkoostumuksesta. Niiden perus-teella kalsiumilla näyttää ole-van myönteistä vaikutusta ke-hon koostumukseen. Vakuut-tavimmat tulokset ovat peräisinWHI-tutkimuksesta (Women’sHealth Initiative), jossa oli mu-kana yli 36 000 naista.

Kalsiumin ja kehon koos-tumuksen yhteyttä on tutkittuyli 30 satunnaistetussa kontrol-

loidussa tutkimuksessa ja 60havainto- tai epidemiologisessatutkimuksessa. Kalsiumin lähdeoli useimmissa tutkimuksissamaito ja muissa kalsiumval-miste. Yksittäisissä tutkimuk-sissa todettiin puutteita, monitutkimus oli aineistoltaan pienija monesta puuttui matalankalsiumin saannin vertailuryh-mä.

Yhdessäkään kontrolloidus-sa tutkimuksessa tulos ei ollutkalsiumin ja kehon koostu-muksen kannalta negatiivinen.15 tutkimuksessa yhteyttä eilöydetty tai se ei ollut merkitse-vä, mutta 17 tutkimuksessa yh-teys oli myönteinen. Havainto-tutkimuksissa merkitseviä väi-tettä tukevia tuloksia tuli 45tutkimuksesta, myönteisiä, mut-ta ei-merkitseviä tuloksia olineljässä tutkimuksessa, ei mi-tään vaikutusta yhdeksässä janegatiivisia tuloksia neljässätutkimuksessa.

Kalsiumin vaikutuksesta

painoon ei ole vielä tieteellistäkonsensusta. Tutkimukset yh-teen vetävää meta-analyysiä eiole tehty. Meta-analyysi eiHeaneyn ja Raffertyn mukaansovi kovin hyvin uusille tutki-musalueille, joissa pääosa tu-loksista tulee muihin ravinnonja terveyden välisiä yhteyksiäselvittäviin tarkoituksiin suun-nitelluista tutkimuksista. Hea-ney ja Rafferty esittävät artikke-lissaan tavan tulkita tällaisiatutkimuksia yhteenvetona jaesittävät hyvänä esimerkki-nä kalsiumin, kehon koostu-muksen ja lihavuuden tutki-musalueen. KL

Lähde: Heaney RP, Rafferty K. Preponde-rance of the evidence: an examplefrom the issue of calcium intakeand body composition. Nutr Rev 2009;67:32–39.

Vaikuttaako kalsium kehon koostumukseen?


RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 19

Ruokakulttuuri

kaan liittyvistä tabuista ja myy-teistä. ’’Historia on muokannutkäsityksiämme ruoasta. Ruo-kaan liittyvissä tavoissa, ar-voissa, arvostuksissa, tabuissaja myyteissä on kansallisia,alueellisia ja ihmisten välisiäeroja sekä yhtäläisyyksiä. Niu-kan ruoantarjonnan aikanaruokaan on liitetty pyhiä arvo-ja. Nykyajan arvoissa ja arvos-tuksissa korostuu aiempaa enem-män mm. vastuullisuus omastaja ympäristön hyvinvoinnista.

Suomalainen ruoka ja maku -ulottuvuus pohtii ruokaa ja ma-kua yhdessä ja erikseen. Suo-malainen ruoka määrittyy omienraaka-aineiden, työn ja ruoan-valmistuksen ohjeiden perus-teella.

Tarinoiden lähteitä-osio kokoaa yhteen näkyvim-män osan ruokakulttuuriamme,sen sesongit, juhlat ja tavat. Ta-rinoita ammennetaan mm. alu-eellisista ruokakulttuureista, ruo-kalajeista, juomista vuodenajois-ta ja juhlista, ravintolasyömi-sestä, ruokailu- ja pöytätavois-ta sekä ruoan estetiikasta.

Tarinoiden rakentajia ja kertojia -ulottuvuus jakaa suomalaiseterityyppisiksi ruokakulttuuriin

vaikuttajiksi. Suomen kansa ontärkein ruokakulttuurin rakenta-ja. Me kaikki vaikutamme ruoka-kulttuuriin asiakkaina, ruokaili-joina, aterioiden valmistajina janauttijoina, ruokakirjallisuudenlukijoina ja keskustelijoina.

Viime vuosien ruokakult-tuurikeskusteluista on julkaistuanalyysiin perustuva raporttiNäkökulmia suomalaiseen ruo-kakulttuurikeskusteluun. Se oninternetissä osoitteessa www.ruokatieto.fi/ajankohtaista/mate-riaalit – suomalaisen ruoka-kulttuurin ulottuvuuksia. Ana-lysoinnista vastasi tutkimus-päällikkö Johanna Mäkelä Ku-luttajatutkimuskeskuksesta.

Projekti on nostanut esiinkysymyksen siitä, pitääkö ruo-ka-alan kattava suomalaisenruokakulttuurin tahtotila mää-rittää. Tahtotilan määrittäminenedellyttää arvokeskustelua, mi-kä tekee asiasta tätä nyt päätty-nyttä projektia mutkikkaam-man. Nykyisen tahtotilan ko-koaminen olisi tarpeen paitsitoimijoiden välisen vuorovai-kutuksen jatkumiselle, myösvalmisteilla olevalle ruokastra-tegialle. UMU

Suomalaisen ruoan edistämisoh-jelma on ainakin tämän hallitus-kauden jatkuva MMM:n rahoitta-ma hanke.

Ryhmä ruoka-alan vaikut-tajia on rakentanut yhtei-sen katsauksen suomalai-

sen ruokakulttuurin kokonaisuu-desta. Työryhmä löysi viisi ulot-tuvuutta kuvaamaan suomalaistaruokakulttuuria. Katsaus laadit-tiin keskustelujen pohjalta otta-matta kantaa siihen, mikä asiois-sa on hyvää tai huonoa. Tulevai-suuden tavoitteita ei tässä vai-heessa listattu.

Työryhmän pohdinnassaruokakulttuuri sai seuraavatulottuvuudet:

Ajan jatkumo ja paikka kartallakokoaa yhteen suomalaista ruo-kakulttuuria määritteleviä his-toriallisia ja maantieteellisiäseikkoja. ’’Yhteinen historiaRuotsin ja Venäjän kanssa onmuokannut ruokakulttuuriam-me. Etenkin itäiset vaikutteeterottavat meidät muista Poh-joismaista. Pohjoinen sijaintirajoittaa Suomen maataloutta,toisaalta ilmasto auttaa maape-rää pysymään puhtaana. Ajanmukana suomalaiset ovat ko-keneet pulaa ruoasta. Nyt haas-teena on ruoan ylenpalttinentarjonta’’.

Arvot ja katsomukset muistuttavat ruoan sosiaalisistaja kulttuurisista osista sekä ruo-


Suomalaisen ruokakulttuurinulottuvuuksia – ajankohtaiskatsaus yhteistyöhön

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 20


Kotitalouspedagogiikanydin ei ole muuttunut,Päivi Palojoki totesi pro-

fessorin virkaanastujaisesitel-mässään toukokuussa 2009. –Miten parhaimmilla pedagogi-silla keinoilla ohjataan ja tue-taan oppilaita sekä annetaantiedollisia ja taidollisia välinei-tä muuttuvien kotien tarpeisiin?Kotitalouspedagogiikan opetus-ja tutkimuskohteet perustuvatsuomalaiseen yhteiskuntaan,sen koteihin ja niiden muuttu-viin tarpeisiin.

– Miten pystymme kotita-louspedagogiikan asiantuntijoi-na ja opettajankouluttajina koh-taamaan kaiken erilaisuuden,jota nykypäivän yhteiskuntatuottaa? Professori Palojoki ky-syy ja vastaa: – Kehittämälläjatkuvasti tutkimusta ja opetus-ta. Tutkimuksessa on tärkeintäymmärtää, mitä kodeissa jakouluissa tapahtuu. Millaisiataitoja arjesta selviytymiseentarvitaan? Kun ymmärretään,voidaan kehittää kotitalous-opetusta vastaamaan muuttu-vien kotien tarpeita.

Tieto tuo haasteitaRuoka ja ravitsemuskasvatusovat aina olleet iso osa opetus-ta. Terveydestä ja ruuasta pu-

hutaan paljon. Informaatiotaon monenlaista. Millaisia ruo-kaan liittyviä uskomuksia jatietoja nuoret oppivat koto-naan? Häviääkö tieteellinentieto kilpailussa lupauksia he-rättävien mainosten kanssa?Professori Palojoki muistuttaa,että kotitalousopetuksen tehtä-vä on antaa välineitä ymmär-tää, mitkä tietolähteet ovatluotettavia ja mitkä eivät ja pe-rustuvatko arkiset ruuan valin-nat asioiden ymmärtämiseenvai käskyjen noudattamiseen.Jos tätä ei ymmärretä, on vaa-rana jäädä ulkoa oppimisen ta-solle.

Muuttuvan maailman vai-kutus kotitalousopedagogiik-kaan on jo havaittavissa. Kouluei ole enää ’’keskellä kylää’’,opetusta ei pystytä aina päivit-tämän riittävän tehokkaasti januoret oppivat kaduilla, kave-reilta ja muualta, ohi koulun.

– Miten koulua pitää kehit-tää, professori Palojoki miettii.– Kehittyvällä kotitalousope-tuksella, opettajankoulutuksel-la ja siihen kytkeytyvällä tutki-muksella voidaan parhaimmil-laan parsia kasaan pirstaleinentieto kulttuurin, luonnon, yksi-lön ja yhteisön välimaastossa.Kotitalousopetuksen perintö onjo toista sataa vuotta mahdol-

listanut muuttuvien kotien tu-kemisen ja yksilöiden kasvunomassa arjessaan pärjääviksitasapainoisiksi ihmisiksi.

Opetuksella pitkä historiaInnostus saada kotitalousope-tusta myös Suomeen heräsi1800-luvun lopussa. Ulkomais-ten kokemusten perusteella ko-titalousopetusta pidettiin tär-keänä mm. kotien hygienian jakansanravitsemuksen paranta-miseksi.

Kotitalousopetusta ei kui-tenkaan voitu järjestää ilmanpäteviä opettajia. Siksi Suo-men Naisyhdistys lähetti mää-rätietoisen, 26-vuotiaan AnnaOlsonin ’’tutkimaan kansakou-luikäisten tyttöjen ruuanlaitto-opetuksen metodeja’’ Lontoo-seen vuonna 1890. Hän suorit-ti kotitalousopettajatutkinnonja palasi Suomeen, jossa vuon-na 1891 perustettiin HelsinkiinKasvatusopillinen Talouskoulu.

Syksyllä 1975 kotitalous-opettajan koulutus siirtyi Hel-singin yliopistoon. Koulutuk-sen akatemisoituminen alkoi.

Lähde:Päivi Palojoen professorin vir-kaanastujaisesitelmä, toukokuu2009

Kotitalouspedagogiikka kotien tukena

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 21

Joukkoruokailu

ovat turha muoti. Asiantuntijatmiettivät parhaillaan, mitenpaljon D-vitamiinin saantiam-me pitäisi vielä parantaa.

1970-luvulta yleistynyt jul-kinen ruokapalvelu (joukko-ruokailu) on ollut osaltaan luo-massa suomalaisille terveelli-sen ruokailun mallia. Ja edel-leen joukkoruokailun aterioillasyödään monesti paremminkuin kotona.

Päiväkoti ravitseekotihoitoa paremmin Päiväkodissa hoidetut kolmi-vuotiaat lapset syövät useam-min tuoreita kasviksia, ruislei-pää, puuroa, kalaruokia jamargariinia sekä harvemminmakeita leivonnaisia kuin koti-hoidossa olevat kolmivuotiaatTerveyden ja hyvinvoinnin lai-toksen tutkimusten mukaan.Paremmat ruokavalinnat näky-vät myös ravitsemuksessa. Tar-halapset saivat enemmän pro-teiinia, kuitua, tiamiinia, kaliu-mia, magnesiumia ja vähem-män sokeria kuin kotihoidossaolevat lapset.

– Tämä on ymmärrettä-vää. Kotona on paljon vai-keampi olla tiukkana lasten

tahtomisille ja mielihaluille.Tarhassa syödään yhteisen so-pimuksen mukaan, Pirjo Pieti-nen toteaa.

DIPP-ravintotutkimuksen(Diabeteksen ennustaminen jaehkäisy - projekti) mukaan me-hujuomat ovat kolmivuotiai-den suurin sokerin lähde. Me-hujuomista tulee 27 prosenttiasokerin kokonaissaannista. Jo-gurteista kertyy 13, suklaastaja makeisista 12 ja jäätelöstä javanukkaista samoin 12 pro-senttia sokerin kokonaissaan-nista. Loput sokerit kertyväthedelmä- ja marjakeitoista,virvoitusjuomista, hilloista japöydässä sirotellusta sokerista.

Sokeri vie tilaa terveellisil-tä vaihtoehdoilta. Runsaastisokeria saavat lapset söivät vä-hemmän ruisleipää ja puuroa,tuoreita kasviksia ja perunaa,rasvatonta maitoa ja kasviras-valevitteitä kuin niukasti soke-ria saaneet lapset.

Koululounas on nuorenpäivän paras ateriaMyönteiset muutokset nuortenravitsemuksessa ovat mahdol-lisia, kunhan asiaan paneudu-taan ja kunhan vastuuta kanta-

Päiväkodeissa, kouluissaja työpaikoilla tarjotutateriat ovat terveellisiä ja

hyvää ravitsemusta tukevia.Joukkoruokailua koskevat suo-situkset ovat olleet Suomelleviisas tie ja suositukset toimivatkäytännössä. Päiväkotien, kou-lujen ja muiden oppilaitostenruokapalvelujen määrärahojaei saa supistaa. Tällaiseen pää-telmään tutkimusprofessori Pir-jo Pietinen Terveyden ja hy-vinvoinnin laitokselta tuli poh-tiessaan joukkoruokailun kan-santerveydellistä merkitystä Mii-na Sillanpään säätiön seminaa-rissa Helsingissä 26.5.2009.

Suomalaisten ravitsemuson kohentunut vuosikymme-nien aikana, mutta edelleenravitsemuksessa on haasteita.Rasvan määrä on jo kohdal-laan, mutta pehmeitä rasvojasaisi olla enemmän. Kasviksiaolemme oppineet syömään,mutta lisää vielä mahtuisi päi-vän aterioihin ja välipaloiksi.Ruisleipä ja muut täysjyvälei-vät kunniaan aterioilla ja väli-paloina! Sokerista on tullut on-gelma niin kiloille kuin ham-paillekin. Etenkin lasten januorten jatkuvasti lipittämätsokeriset mehujuomat ja limut


Joukkoruokailu hoitaa kansanterveyttä

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 22


vat kaikki nuorten kanssa toi-mivat aikuiset. Tällaiseen joh-topäätökseen tultiin viimevuoden kestäneessä Sitran ra-hoittamassa Järkipalaa -hank-keessa. Kouluruokailun onnis-tuminen on paljon kiinni kou-lun hengestä, etenkin rehtorinja opettajien asenteista.

Järkipalaa -hankkeen ylä-koulututkimuksen lähtötilan-teessa havaittiin, että nuoretsaavat runsaasti sokeria ma-keista juomista. Sokerista kart-tui kaikkiaan 13 prosenttia ko-konaisenergiasta. Mehujuomatkattoivat siitä viidenneksen.Valistuksella ja tempauksillapäästiin sokerin saannissa lä-helle suositusta eli 10,5 pro-senttiin. Tytöt söivät aikaisem-paa vähemmän karkkeja ja se-kä tytöt että pojat vähensivätmakeiden mehujen juomista.

Nuoret söivät vain noinpuolet suositellusta päivänmarja-, hedelmä- ja kasvisan-noksesta ja pojat vähemmänkuin tytöt. Hedelmien ja mar-jojen kulutukseen ei hankkees-sa saatu lisäystä, mutta kulutusei sentään vähentynyt niinkuin vertailukouluissa. Loppu-tilanteessa pojat söivät kasvik-sia harvemmin kuin ennen,mutta määrällisesti kuitenkinenemmän. Folaatin ja C-vita-miinin saanti nuorilla lisääntyi.

Järkipalan tavoitelistallaoli kouluruoan suosion kasvat-taminen. Alkutilanteessa to-dettiin, että koululounaalleosallistujista pääruoan söi 90prosenttia, maidon joi reilutpuolet, leipä ja salaatti maistui-vat noin 70 prosentille.

Koululounaaseen ilmoittiosallistuvansa päivittäin 71prosenttia koululaisista. Järki-palaa-hanke ei lisännyt ruokai-luun osallistujien määrää, mut-ta pojista hiukan useampi in-nostui syömään lounaan kaikkiosat. Koululounaan osuus päi-vittäisestä energiasta nousi ty-töillä 19:sta 23 prosenttiin japojilla 22:sta 25 prosenttiin.Koululounas oli ravitsemuksel-liselta laadultaan nuorten päi-vän paras ateria.

Nuorten välipalat olivatlaadultaan heikkoja, muttatuottivat kuitenkin suuren osanpäivän energiasta. Makeiset,suklaa ja leipä olivat yleisim-mät kouluaikaiset välipalat.Järkipalaa-hanke paransi hie-man välipalojen laatua ja väli-palojen osuus kokonaisener-giasta laski tytöillä 42:sta 38prosenttiin ja pojilla 43:sta 35prosenttiin.

Kouluterveyskysely (2005–2006) tukee kouluruokailuunosallistumisen merkitystä nuor-ten ravitsemuksessa. Koulu-lounaalle osallistuvat tytöt japojat söivät useammin vihan-neksia, hedelmiä ja marjoja,ruis- ja näkkileipää, maitoa taipiimää, viiliä tai jogurttia jajuustoja kuin koululounaanväliin jättäneet nuoret. Koulu-lounaan laistaneiden poikienruokavaliossa esiintyi useinranskalaisia perunoita, pe-runalastuja, hampurilaisia, pit-saa, lihapiirakoita, makeisia jasuklaata. Tytöt korvasivat koulu-lounaan useim-miten makeisilla ja suklaalla.

Ruokapalvelu on eväitäparempi työlounasFinravinto 2002 -tutkimus pal-jastaa, että aikuisten toimi-paikkaruokailu päihittää ravit-semuksellisesti eväät. Sekämiehet että naiset käyttävätruokapalvelussa enemmän ras-vatonta maitoa, broileria, ka-laa, lihaa, keitettyjä perunoita,kasvisruokia ja tuoreita kasvik-sia kuin eväiden varassa työ-päivinään aterioivat. Mahdolli-suutta työaikaiseen ruokailuuntulisikin edelleen parantaa. Onvielä useita toimialoja, joillaruokapalvelumahdollisuutta eiole. Eväillä ateriansa korvaavatetenkin kauppa- ja palvelutyö-tä tekevät, selviää Työ ja ter-veys Suomessa -tutkimuksesta.

Kirjoittaja:MMM Leena Packalén

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 23

j o u k k o r u o k a i l u

Ruokavalio ja elämänta-vat vaikuttavat ihmisenhyvinvointiin, sairastu-

vuuteen ja kuolemanriskiin lä-pi koko elämän. Iäkkäillä ih-misillä elämäntapatekijöidenvaikutus kasautuu. Siksi elä-mänlaatua, toimintakykyä jaterveyttä ylläpitävä ravitsemuson erityisen tärkeää iäkkäi-den ihmisten hoidossa ja huo-lenpidossa. ETT Merja Suomi-nen painotti vanhusten ravitse-mushoidon hyötyjä Miina Sil-lanpään säätiön seminaarissa26.5.2009.

Iäkkäiden ihmisten ravit-semus pitää arvioida säännölli-sesti. Arvion tulosten mukai-sella ravitsemushoidolla turva-taan riittävä energian, proteii-nin ja muiden ravintoaineidensekä nesteen saanti. D-vitamii-nilisä, jopa 20 mikrogrammaapäivässä, on tarpeen yli 60-vuotiailla. Aikuisille annettuproteiinin saantisuositus, 0,8 gkehon painokiloa kohti vuoro-kaudessa, on vanhuksille liian

matala. He tarvitsevat proteii-nia 1,22,0 g painokiloa kohtivuorokaudessa. Riittävä prote-iinin saanti auttaa ylläpitä-mään luuston kuntoa, sydän-ja verisuoniterveyttä sekä solu-jen uusiutumista (esim. haavo-jen paranemista).

KodinomaisuuttaruokailuunRavitsemushoitoa toteutetaanjärjestämällä ruokailutilannemahdollisimman miellyttäväk-si, ruokalistan suunnittelulla jaruokien rikastamisella sekäkäyttämällä täydennysravinto-valmisteita. Hollannissa on saa-tu hyviä tuloksia vanhusten ra-vitsemuksessa muuttamalla lai-tosruokailua kodinomaiseksi.Liinat pöydillä, lasit ja posliini-lautaset muoviastioiden tilalle,kauniit lautasliinat ja kukat loi-vat viihtyisyyttä. Tarjoilu ta-pahtui kulhoista pöydissä jatarjolla oli useita ruokavaihto-ehtoja. Henkilökunta istui van-

husten kanssa saman pöydänääressä, yksi kussakin pöydäs-sä. Lääkkeet jaettiin ennen taijälkeen ruokailun, ei sen aika-na. Ruokailutilanne rauhoitet-tiin ulkopuolisilta häiriöiltä.Omatoimisuuteen kannustettiin.

Ruokailun kodinomaista-minen paransi vanhusten elä-mänlaatua: kipu ja yksinäisyysvähenivät, turvallisuuden tun-ne parani ja omatoimisuus li-sääntyi. Myös kehon paino li-sääntyi ja energiansaanti para-ni.

Huonosti syövien vanhus-ten ruokahalua voi houkutellatarjoamalla pieniä annoksia,lisäämällä energiatiheyttä ras-voilla ja hiilihydraateilla, tarjo-amalla rasvaisia maitovalmis-teita ja lisäämällä energiansaantia ravintovalmisteilla. Hyvämaku on ruoan tärkein omi-naisuus.

Kirjoittaja:MMM Leena Packalén


Ravitsemushoito säästää sairauskustannuksia

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 24


Lisää kasviksialapsille

Pikkulasten ruokavalioontarvitaan lisää kasviksia,marjoja, hedelmiä sekä

näkyvää rasvaa eli öljyjä ja lei-pälevitteitä. Myös kalan syöntion lapsilla vähäistä. Sen sijaansokeripitoisten elintarvikkei-den käyttö on liiankin runsasta.

Alle kouluikäisten lastenruoankäyttöä ja ravinnonsaan-tia on tutkittu Pirkanmaalla jaPohjois-Pohjanmaalla. KTL:njulkaisu ”Lapsen ruokavalioennen kouluikää” perustuuTyypin 1 diabeteksen ennusta-minen ja ehkäisy (DIPP) -pro-jektin aineistoon.

D-vitamiinista pulaaValtaosalla lapsista D-vitamii-nin saanti oli niukkaa. Vain 1-vuotiaat lapset saavuttivat suo-sitellun päivittäisen saannin.Alle 3-vuotiailla lähes puoletD-vitamiinista tuli ravintoval-misteista ja neljännes maito-valmisteista. Kuusivuotiaillamaitovalmisteiden osuus olilähes 40 prosenttia D-vitamii-nin saannista. Kalan ja rasvale-vitteiden osuus oli kymmenes-osan luokkaa.

D-vitamiinia on vaikeasaada riittävästi ilman ravinto-valmisteita ja alle 3-vuotiaillesitä suositellaankin päivittäinannettavaksi. Lisäksi yli kolmi-

vuotiaille, epäsäännöllisestimaitovalmisteita käyttävillelapsille D-vitamiinivalmistettasuositellaan loka-maaliskuunajan.

Muiden vitamiinien saantikattoi suositukset lapsilla. Ki-vennäisaineista vain raudansaanti jäi suositellun alle muil-la paitsi nelivuotiailla pojilla.

Kolmannessakkaroosista mehuistaLasten energiaravintoaineidensaanti oli hyvin suositustenmukaista. Yksivuotiailla rasvanosuus oli vain 29 % energiastaja proteiinin saanti vuodenikäisillä tytöillä suositeltuasuurempaa. Tyydyttyneidenrasvahappojen osuus oli 2-6-vuotiailla suositusta suurem-paa ja monityydyttymättömienrasvahappojen osuus suositus-ta vähäisempää 1-6-vuotiailla.

Hiilihydraattien saanti olisuosituksen mukaista, muttasakkaroosin saanti ylitti suosi-teltavan 2-6-vuotiailla. Keski-määrin lapset saivat sakkaroo-sia noin 13 % energiasta. Tästälisätyn sakkaroosin osuus oli85 %.

Sakkaroosin suurin lähdeoli mehujuomat. Ne kattoivatlähes kolmanneksen sakkaroo-sin saannista. Seuraavina läh-

teinä olivat jogurtti ja hapan-maitovalmisteet, suklaa ja ma-keiset, jäätelö ja maitojälkiruo-at sekä makeat leivonnaiset.Näistä kukin kattoi sakkaroosinsaannista reilun 10 prosenttia.

Lähes kaikki juovat maitoaRasvattoman maidon käyttöyleistyi iän mukana. 3-6-vuo-tiaista rasvatonta maitoa joi ylipuolet. Ykkös- tai kevytmaitoajoi 2-6-vuotiaista 70 prosent-tia.

Myös juuston suosio kas-vaa iän mukana. 1-vuotiaistakolmannes söi juustoa, kuntaas vanhemmilla lapsilla juus-to kuului ruokavalioon 70 pro-sentilla. Jogurttia nautti vähänyli puolet lapsista ja viiliä nel-jännes.KL

Lähde: Kyttälä P ym. Lapsen ruokavalioennen kouluikää. KTL:n julkaisuja B 32/2008.

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 25

j o u k k o r u o k a i l u

Miksi oppilaat eivätsyö lautasmallin mu-kaista monipuolista

kouluateriaa? Miten kehittääkouluruokailua? Tätä kysyttiinhelsinkiläisiltä 6–9-luokkalaisil-ta vuonna 2007. Tutkimus onjulkaistu äskettäin British FoodJournalissa. Suomalainen kou-luruokailu kiinnostaa maail-malla.

Tutkimuspäivänä oppilaatsöivät pääruokaa keskimäärinalle puoli lautasellista, samoinriisiä/makaronia/perunamuusiasekä raastetta tai salaattia. Pe-runoita syötiin yleisimmin kak-si kappaletta, maitoa ja vettäjuotiin lasillinen sekä leipääsyötiin yksi pala. Pääruokaa eisyönyt 7 % oppilaista, 33 % eisyönyt raastetta tai salaattia,maitoa ei juonut 46 % ja leipääei syönyt 49 %.

Aineisto kerättiin neljästäkoulusta. Kyselylomakkeeseenvastasi 168 oppilasta. Tutki-muspäivänä heistä 150 kävisyömässä kouluravintolassa.

Söisin, jos...Tutkimuksen uutta antia onlauseentäydennystekniikallakerätty tieto. Oppilaat jatkoi-vat lauseita seuraavasti:

’’Söisin pääruokaa enem-män, jos’’ se olisi maukkaam-paa tai maistuisi paremmalta,

se olisi parempaa, olisi enem-män lempiruokia ja olisi tarjol-la enemmän vaihtoehtoja.

’’Söisin salaattia enem-män, jos’’ olisi enemmän vaih-toehtoja, siinä olisi hedelmiä,se maistuisi paremmalta, seolisi monipuolisempaa ja tuo-reempaa ja että salaatti tarjoil-taisiin komponentteina.

’’Joisin maitoa enemmän,jos’’ tykkäisin maidosta, se eiolisi aina loppu, se olisi kyl-mempää, se ei olisi lämmintä,se maistuisi paremmalta ja sitäolisi laktoosittomana ja rasvat-tomana. Moni ilmoittaa jo juo-vansa maitoa ihan tarpeeksi.

’’Leipä maistuisi minulleparemmin, jos’’ olisi muutakinkuin näkkileipää: pehmeää vaa-leaa ja tummaa leipää, sämpy-löitä, tuoretta leipää, moni-puolisempi leipävalikoima jaleivän päälle pantavaa (kurk-kua, tomaattia, paprikaa, juus-toa, leikkeleitä).

’’Koulussa tarjottavia väli-paloja söisin, jos’’ niitä olisitarjolla, ne olisivat hedelmiä jaleipää, ne olisivat halpoja taiilmaisia, hyviä ja terveellisiä.

’’Kouluruoka voisi olla sa-manlaista kuin kotonakin, kos-ka’’ kotona ruoka on itse teh-tyä, kotiruoka on parempaa jamaistuu paremmalta, se on mo-nipuolisempaa, terveellistä jahyvää, se olisi parempaa, äiti

tekee hyvää ruokaa, siihen ontottunut ja kotona tehdäänmieliruokia.

’’Kouluruokailua voitaisiinkehittää’’ lisäämällä vaihtoeh-toja, suosittuja ruokia/mieli-ruokia useammin, kyselemälläkoululaisilta toiveita useammin,ruoka olisi monipuolisempaa,maukkaampaa ruokaa, aikais-tamalla ruokailuaikoja, tarjoa-malla jälkiruokia, ruokaa saisiottaa enemmän ja leivän pääl-le pitäisi olla pantavaa.

Koulujen välillä oli erojalautasmallin mukaisen ateriansyömisessä, vaikka saman kau-pungin kouluruokailun järjes-tämisen rahat oppilasta koh-den ovat samat. Myös ruokalis-tat ja ruoka ovat samansisältöi-set. Kehittämisen kärki on siir-rettävä aterioista oppilaisiin.Oppilas on otettava kouluruo-kailun asiakkaana. Kuntapäät-täjät ovat tärkeässä asemassaoppilaiden hyvinvoinnista pää-tettäessä. Lautasmallin lisäksikouluun tarvitaan lisää ohjaus-ta terveellisestä ravitsemukses-ta ja hyödyllisistä ruokavalin-noista. Oppilaiden ja vanhem-pien käsityksiä kouluruokailustakannattaa kuunnella. UMU

Lähde: Irma Tikkanen. Pupils` and pa-rents`suggestions for developingschool meals in Finland. BritishFood Journal 2009:5;475–485.


Oppilaiden ja vanhempien ehdotuksia kouluruokailuun

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 26


Uudistetut elintarvikkei-den vastuullisen mark-kinointiviestinnän suo-

situkset on otettu käyttöönvuoden alussa. Ne perustuvatEuroopan elintarviketeol-lisuusliiton (CIAA) vastuullisenmarkkinointiviestinnän peri-aatteisiin ja toimivat yritystenohjenuorana. Ensimmäiset

Elintarvikkeiden markkinoinninsuositukset uudistuivat

Totuudenmukaisuus• Markkinointiviestinnän on esiteltävä tuotteen ominaisuudet

oikein. Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan kyseisistä ominai-suuksista tai tuotteen käyttötarkoituksesta.

• Tuotteen ravitsemuksellista tai terveydellistä hyötyä koske-vien väitteiden on oltava tieteellisesti todennettuja.

Terveellisten elämäntapojen edistäminen• Elintarvikkeiden markkinointiviestintä ei saa väheksyä ter-

veellistä, tasapainoista ruokavaliota vaan mahdollisuuksienmukaan kannustaa siihen.

• Elintarvikkeiden markkinointiviestintä ei saa väheksyä ter-veellistä, aktiivista elämäntapaa vaan mahdollisuuksienmukaan kannustaa siihen.

• Elintarvikkeita, joita ei ole tarkoitettu aterioiksi, ei saa esit-tää aterioiden korvikkeena.

• Kun elintarvike esitetään osana ateriakokonaisuutta, esitys-tavassa on otettava huomioon yleisesti hyväksytyt hyvänruokavalion periaatteet.

Kohtuullisuus• Elintarvikkeiden markkinointiviestintä ei saa houkutella lii-

kakulutukseen tai suvaita sitä. Esitettyjen annoskokojen onoltava sopivia käyttöympäristöönsä ja kohteena oleville ku-luttajille.

suutta, vanhempien päätäntä-valtaa ja lasten medialukutai-don huomioivaa viestintä-menetelmien käyttöä.

Suositusten lisäksi yrityk-set noudattavat mainontaanliittyvää lainsäädäntöä ja vi-ranomaisten ohjeistuksia. Yri-tyksillä ja toimialoilla voi ollamyös omia ohjeistuksiaan.

suositukset laadittiin vuonna2004.

Nyt suositukset täydentyi-vät muun muassa koulujenelintarvikeautomaatteja koske-valla ohjeistuksella. Suosituk-sissa korostetaan markkinointi-viestinnän totuudenmukai-suutta, terveellisten elämänta-pojen edistämistä, kohtuulli-

Elintarvikkeiden markkinointiviestinnän suositukset

Lapsille suunnattuun markki-nointiviestintään on annettu li-säsuositukset. Lasten medialu-kutaito ja arviointikyky eri ke-hitysvaiheissa on markkinointi-viestinnässä otettava huomi-oon.

Markkinointiviestintä eisaa johtaa lasta harhaan tuot-teen eduista, vanhempia ei saaväheksyä eikä lapsiin suoraankohdistuvia vetoomuksia saaesittää. Lisäksi mainos on pys-tyttävä erottamaan televisio-ohjelman sisällöstä. Lastenmielikuvitusta ei saa käyttäärohkaisemaan huonoihin ruo-kailutottumuksiin tai elämän-tapoihin.

Ohjeistukset on julkaistu interne-tissä osoitteessa www.etl.fi

Lapsille lisäsuositukset

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 27

Kulutuslukuja 2008

Vihanneksia syötiin noin70 kg. Tästä tuoreiden vihan-nesten osuus oli yli 80 prosent-tia ja vajaa 20 prosenttia pa-kaste- ja säilykevihanneksia.Hedelmiä ja marjoja nautit-tiin henkeä kohti yhteensänoin 81 kg.

Lihaa ja lihavalmisteitakului noin 77 kg henkeä kohtiviime vuonna. Tästä sianlihanosuus oli 46 prosenttia ja siipi-karjan sekä naudanlihan osuu-det 24 prosenttia. Kananmuniakului 9,6 kg ja kalaa 16,7 kg.

Nestemäisten maitoval-misteiden kulutus väheni vuo-

teen 2007 verrattuna. Niistä jaravintorasvoista kerrotaan tar-kemmin seuraavalla aukea-malla. Maitoa käytettiin 137litraa, piimää vajaa 13 litraa,virvoitusjuomia 63 litraa, me-huja reilu 46 litraa ja olutta 85litraa henkeä kohden.

Nämä luvut ovat ennakko-tietoja vuoden 2008 kulutuk-sesta. KL

Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousminis-teriön tietopalvelukeskus, Ravin-totase 2008 (ennakko)

Ravintotase on yhteenvetotärkeimpien elintarvike-ryhmien tuotannosta ja

kulutuksesta, ja sen perusteellalasketaan kulutusmäärät hen-keä kohti vuodessa ja vuoro-kaudessa. Ravintotaseeseenkuuluu 11 ruoka-aineryhmääsekä alkoholijuomat. Ravinto-tase lasketaan YK:n maatalous-ja elintarvikejärjestö FAO:n ja-ottelun mukaisesti, joten luvutovat kansainvälisesti vertailu-kelpoisia.

Viime vuonna viljavalmis-teita, perunaa, tuoreita vihan-neksia, lihaa ja kananmuniasyötiin edellisvuoden tapaan.Hedelmien, nestemäisten mai-tovalmisteiden, jäätelön sekämehujen, virvoitusjuomien,oluen ja muiden alkoholijuo-mien kuin viinien kulutus vä-heni vuoteen 2007 verrattuna.Sen sijaan kalaa, juustoa, voitaja rasvaseoksia sekä viiniä ku-lui edellisvuotta enemmän.

Viljan kulutus oli noin 80kg henkeä kohti vuonna 2007.Tästä noin 60 prosenttia olivehnää. Rukiin kulutus väheni,kauran ja ohran kulutus kasvoija muiden viljojen kulutus py-syi ennallaan vuoteen 2007verrattuna.


Ravintotase kertoo elintarvikkeiden kulutuksesta

Elintarvikkeiden kulutus g/hlö/vrk

Elintarvike Kulutus1980 1990 2000 2008

Viljavalmisteet 196 203 206 220Peruna 177 165 169 164Kasvikset, vihannekset 45 114 177 199Marjat ja hedelmät 242 242 247 223Liha 183 184 190 210Kala 46 52 36 46Kananmuna 32 31 28 26Maitovalmisteet,nestemäiset 7,4 dl 5,9 dl 5,1 dl 5,0 dlJuusto 18 35 45 51Voi 32 15 12 8Margariini 21 21 21Rasvaseokset 6 8Sokeri, siirappi, ym. 105 95 93 94

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 28


Lähde: MMM, Tietopalvelukeskus,Ravintotase 2008 (ennakko)

Energiaravintoaineiden lähteet 2008

Energian saanti 200911,7 MJ (2795 kcal)/henkilö/vrk*

Elintarvikeryhmä %

Viljavalmisteet 27Maito, maitovalmisteet 17Liha, lihavalmisteet 14Sokerit 13Ravintorasvat 13Peruna, kasvikset 8Marjat, hedelmät 4Kalat 2Kananmuna 1

* Ei sisällä alkoholia

Proteiinin saanti 2008108,5 g/henkilö/vrk

Elintarvikeryhmä %

Liha, lihavalmisteet 31Maito, maitovalmisteet 29Viljavalmisteet 22Kalat 7Perunat, kasvikset 7Kananmuna 3Marjat, hedelmät 1

Hiilihydraattien saanti 2008326,4 g/henkilö/vrk

Elintarvikeryhmä %

Viljavalmisteet 41Sokerit 28Peruna, kasvikset 13Maito, maitovalmisteet 9Marjat, hedelmät 8

Rasvan saanti 2008107,7 g/henkilö/vrk

Elintarvikeryhmä %

Margariinit, öljyt 30Voi 9Maito, maitovalmisteet 26(maidot, piimät 6 %)Liha, lihavalmisteet 23Viljavalmisteet 4Kasvikset, hedelmät 4Kananmuna 3Kalat 1

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 29

k u l u t u s l u k u j a 2 0 0 8

Viime vuonna maitojenkokonaiskulutus laskivähän vuodesta 2007.

Maitoja käytettiin yhteensä137,2 litraa henkeä kohti viimevuonna. Nestemäisten maito-valmisteiden kulutus väheni

hieman, mutta juustojen kulu-tus lisääntyi.

Rasvattoman maidon ku-lutus lisääntyi edelleen. Senosuus oli nyt maidoista 37 pro-senttia. Kulutus kasvoi reilun1,5 litraa henkeä kohti.

Kevytmaito oli edelleeneniten käytetty maitolaatu,vaikka sen kulutus väheni hie-man. Sen osuus oli vähän ylipuolet maidoista.

Jogurtin kulutus lisääntyi,mutta loivemmin kuin edellis-vuonna. Sen kulutus on ollut jouseita vuosia kasvussa. Jogurt-tia syötiin viime vuonna 21,7litraa henkeä kohti. Piimän javiilin kulutus vähenivät hie-man edellisvuoden tavoin.

Juustojen kulutus lisääntyikilon verran edellisvuodesta.Niitä syötiin yhteensä 18,4 ki-loa. Luku sisältää myös rae-juuston ja rahkan kulutuksen.

Voin ja rasvaseosten kulu-tus lisääntyi hieman ja marga-riinien kulutus väheni.KL

Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousminis-teriön tietopalvelukeskus, Ravin-totase 2008 (ennakko)

Maitovalmisteiden aiempienvuosien kulutuslukuja on Mai-to ja Terveys ry:n verkkosivuil-la osoitteessa www.maitojater-veys.fi.


Maitovalmisteiden kulutus

Maitovalmisteiden kulutus vuonna 2008, ennakko

NESTEMÄISET MAITOVALMISTEET l/hlö/v dl/hlö/vrktilamaito (4,3 %) 2,3 0,06täysmaito (3,5 %) 10,2 0,28kevytmaito (1,5 %) jaykkös- ja luomumaidot 73,4 2,01rasvaton maito 51,1 1,40Maidot yhteensä 137,2 3,76juotavat piimät 12,6 0,34jogurtit 21,7 0,59viilit, sis. kermaviilin 5,0 0,14Piimävalmisteet yhteensä 39,3 1,08kermat 6,7 0,18Nestemäiset maitovalmisteet yhteensä 183 5,01

JÄÄTELÖT l/hlö/v dl/hlö/vrk12,6 0,35

JUUSTOT kg/hlö/v g/hlö/vrk18,4 50,5

RASVATvoi 2,8 7,6rasvaseokset 2,9 8,0margariinit 7,5 20,5kasviöljyt 5,5 15,0Rasvat yhteensä 18,7 51,5

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:32 Sivu 30

Juuston ja maidonkulutus maailmalla


Juuston kulutus Suomessa kg/henkilö/vuosi

Maidon vuosikulutus Suomessa 1950–2008 litraa/henkilö

Lähde: Ravintotaseet 1970–2005, MMM, Tietopalvelukeskus

Lähde: Ravintotaseet 1970–2005, MMM, Tietopalvelukeskus

Nestemäisetmaito-valmisteet kg/hlö/vuosi (1

Suomi 184 Islanti 153,9Ruotsi 142 Tanska 138 Irlanti 128,4Hollanti 123,3Norja 118 Iso-Britannia 105,1Espanja 112 Sveitsi 79

1) maidot, piimät, jogurtit, viilit, kermat

Juustot kg/hlö/vuosi

Kreikka 30 (*Ranska 24,3Islanti 23,5Italia 20,5Sveitsi 22,2Saksa 22,2Suomi 19,1 Itävalta 18,8Ruotsi 18,4Norja 15,4

(* vuonna 2006

’’Top 10’’:Maitovalmisteiden kulutusmaailmalla vuonna 2007

Lähde:IDF Bulletin 432/2008

450

400

350

300

250

200

150

100

50

0

kg20

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

83-85 86-88 89-91 92-94 95-97 98-00 2001-03 2004 2005 2008

1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

TäysmaitoTilamaitoMaidot yhteensä

Rasvaton maitoKevytmaito (sis. UHT-, luomu- & ykkösmaidon)Maitovalmisteiden tuotannossa tarvittu määrä

RKT0901_s04-31 23.7.2009 09:33 Sivu 31

JOUKKOKIRJE

1Sisältö sivu

Lukijalle 3

AjankohtaistaRavinto ja liikunta luovat pohjan kansanterveydelle 4Maidossa on mahdollisuuksia 6Lehmän rotu ei vaikuta maidon terveellisyyteen 9D-vitamiinin saantisuositus voi nousta lähivuosina 10Hiilihydraatit ja kalorit puntarissa 12Miten käy laihdutuskuurin jälkeen 14Miten syödä ympäristöä säästäen? 15

Tätä tutkitaanMaito on lupaava urheilujuoma 16Maito ja murot ”palautumisjuomaksi” 17Uusia ulottuvuuksia ravitsemustutkimukseen 18Vaikuttaako kalsium kehon koostumukseen? 19

RuokakulttuuriSuomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia 20Kotitalouspedagogiikka 21

JoukkoruokailuJoukkoruokailu hoitaa kansanterveyttä 22Ravitsemushoito säästää sairauskustannuksia 24Lisää kasviksia lapsille 25Oppilaiden ja vanhempien ehdotuksia kouluruokailuun 26Elintarvikkeiden markkinoinnin suositukset uudistuivat 27

Kulutuslukuja 2008Ravintotase kertoo elintarvikkeiden kulutuksesta 28Maitovalmisteiden kulutus 2008 30Maitovalmisteiden kulutus maailmalla 31

Ravitsemuskatsaus 1/2009

RKT0901_kannet 23.7.2009 09:30 Sivu 2

ravitsemus 1 - maito ja terveys ry - etusivu - maito …...lapsille ja nuorille. joukkoruokailun...

Documents