riihimÄen veto- ja pitovoima · 2020. 9. 9. · veto- ja pitovoimatarkastelu 8/2020 2 riihimäen...

Veto- ja pitovoimatarkastelu 8/2020 1 Riihimäen kaupungin palveluverkkomallit 1, 2 ja 3

RIIHIMÄEN VETO- JA PITOVOIMA Palveluverkkomallien vaikutukset veto- ja pitovoimaan

Sisällys 1 Johdanto ............................................................................................................................................................................. 2 2 Veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät ........................................................................................................................... 2 3 Riihimäen kaupungin veto- ja pitovoimatekijät ................................................................................................................ 3

3.1 Otteita Riihimäen kaupungin palveluverkon alustavasta toteutussuunnitelmasta ............................................... 4 3.2 Riihimäki kukoistavan alueen viitekehyksessä ......................................................................................................... 5 3.3 Kanta-Hämeen ja Riihimäen elinvoimatarkastelu - Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen ja maakunnan merkitys ................................................................................................................................................................................... 5 3.4 Riihimäen kuntakortti ............................................................................................................................................... 6 3.5 Kanta-Hämeen tulevaisuuskuva ja väestösuunnite 2040 ....................................................................................... 6 3.6 T55 Seutukaupunkianalyysi ...................................................................................................................................... 7 3.7 Riihimäen bränditutkimus 2019 ............................................................................................................................... 8

4 Johtopäätökset aineistotarkastelusta ............................................................................................................................... 9 5 Eri palveluverkkojen veto- ja pitovoima ............................................................................................................................ 9

5.1 Nykyisen palveluverkon veto- ja pitovoima ............................................................................................................. 9 5.2 Tiiviin palveluverkon vaikutukset kaupungin veto- ja pitovoimaan......................................................................10 5.3 Harvan palveluverkon vaikutukset kaupungin veto- ja pitovoimaan ...................................................................11 5.4 Palveluverkkomalli 1 ...............................................................................................................................................11 5.5 Palveluverkkomalli 2 ...............................................................................................................................................12 5.6 Palveluverkkomalli 3 ...............................................................................................................................................13

6 Johtopäätökset .................................................................................................................................................................14 7 LÄHTEET ............................................................................................................................................................................17 8 LIITTEET .............................................................................................................................................................................18

Elinvoima- ja vetovoimaindeksien tulokset ja analyysin muuttujat ...................................................................................18


1 Johdanto

Palveluverkkoselvityksen ohjausryhmä on päättänyt (15.4.2020 ja 28.4.2020), että palveluverkkouudistusta varten tarkastellaan Riihimäen veto- ja pitovoimatekijöitä. Analyysi toteutetaan viranhaltijatyönä ja tarkasteluun osallistuvat yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala ja elinvoiman toimialueen hankepäällikkö Kristian Keinänen. Työstä vastaa elinvoimajohtaja Mika Herpiö.

Veto- ja pitovoima-analyysin valmisteluun osallistuu myös kaupungin maankäyttöryhmä. Siihen kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri, kaupunginjohtaja Sami Sulkko, elinvoimajohtaja Mika Herpiö, kaupungininsinööri Toni Haapakoski, vs. kaavoituspäällikkö Jari Jokivuo, kaupunginlakimies Mikko Heiskanen, elinvoiman toimialueen hankepäällikkö Kristian Keinänen ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n elinkeinopäällikkö Juha Liukkonen.

Työn tarkoituksena on kertoa lyhyesti veto- ja pitovoimaan vaikuttavista tekijöistä ja taustoista sekä koota yhteen eri selvityksissä ja aineistoissa tarkasteltuja Riihimäen kaupungin veto- ja pitovoimatekijöitä. Niistä tehtyjen johtopäätösten perusteella muodostetaan näkemys nykyisen kaltaisen palveluverkon veto- ja pitovoimasta sekä ohjausryhmän määrittelemien tiiviin palveluverkkomallin ja hajautetun palveluverkkomallin vaikutuksista kaupungin veto- ja pitovoimaan.

Tarkastelu on tiivistä tekstiä, jota havainnollistetaan kuvilla, kaavioilla ja taulukoilla. Veto- ja pitovoima-analyysin raamit on määritellyt palveluverkkoselvityksen ohjausryhmä.

“Brändi vahvistaa elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa” - Kuntaviestinnän opas, Kuntaliitto 2016

2 Veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät Lähde: Riihimäki kukoistavan alueen viitekehyksessä -esitys / Timo Aro, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Vetovoiman kategoriat: MUUTTOVETOVOIMA Paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus, joka vetää puoleensa uusia muuttajia tai paluumuuttajia SIJAINTIVETOVOIMA Paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin, joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja PAIKKAVETOVOIMA Paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, luontoon ja ympäristöön liittyvät vetovoimatekijät, joka vetää puoleensa matkailija-, tapahtuma-, vierailija- ja kävijävirtoja


Toiminta- ja elinympäristön vetovoimatekijät:

KOVAT TEKIJÄT Kasvudynamiikka, alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko YHTEYS-JA SIJAINTITEKIJÄT Alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne. PEHMEÄT TEKIJÄT Oma asuin- ja elinympäristö, turvallisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa- ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut, monimuotoisuus, jne.) ILMAPIIRI JA MAINETEKIJÄT Alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne. IDENTITEETTITEKIJÄT Tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan VILLIT KORTIT Johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta Kuntaviestinnän opas, Kuntaliitto 2016: “Brändityöllä voidaan vaikuttaa myös paikkakunnan pitovoimaisuuteen ja henkiseen ilmapiiriin − siihen, kuinka hyvin paikkakunta pystyy pitämään asukkaat, yrittäjät, matkailijat, opiskelijat ja muut sidosryhmät tyytyväisinä ja hyvinvoivina, jotta he myös haluavat pysyä alueella sekä kertoa positiivista tarinaa ja viestejä paikkakunnastaan. Pitovoimaan liittyvät keskeisesti kokemukset ja koettu laatu, kun taas vetovoimaan liittyvät usein mielikuvat ja odotukset. Siten pitovoimaa tukevat myös keskeisesti asukas- ja palveluviestintä sekä päivittäinen asiakaspalvelu, mutta yhtä lailla myös paikkakunnan kehittyminen, kehityshalukkuus ja -aktiivisuus sekä päätöksenteko ja siihen liittyvät asenteet.”

3 Riihimäen kaupungin veto- ja pitovoimatekijät

Tähän osioon on koottu Riihimäen kaupungin veto- ja pitovoimaan vaikuttavia tekijöitä 1. kaupungin palveluverkon alustavasta toteutussuunnitelmasta (01/2020)

sekä seuraavista ulkoisista aineistoista


2. Riihimäki kukoistavan alueen viitekehyksessä -esitys / Timo Aro, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

3. Kanta-Hämeen ja Riihimäen elinvoimatarkastelu - Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen ja maakunnan merkitys -raportti / Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, 18.10.2019

4. Riihimäen kuntakortti 12.5.2020 / Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI 5. Kanta-Hämeen tulevaisuuskuva ja väestösuunnite 2040 / 6/2018, Aluekehittämisen

konsulttitoimisto MDI 6. T55 Seutukaupunkianalyysi / Timo Aro, Susanna Haanpää, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI 7. Riihimäen bränditutkimus 2019 – TUTKIMUSRAPORTTI / Timo Myllymäki, Taloustutkimus Oy,

8.5.2019

3.1 Otteita Riihimäen kaupungin palveluverkon alustavasta toteutussuunnitelmasta

Toteutussuunnitelman aihealueista johdetut veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät

• Opetus ja varhaiskasvatus

o koulujen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden sijainti ja palvelujen saatavuus • Kulttuuri ja liikunta

o kulttuuripalvelujen laatu ja määrä, palveluyksiköiden sijainti o liikuntapaikkojen sijainti, liikuntapalvelujen laatu ja saatavuus, urheiluseurojen

toiminta • Sote, hallinto ja tekninen

o terveydenhoidon ja apteekkipalvelujen sijainti ja saatavuus o Kaupungin hallinnon palvelut, olemus ja yhteistyökyky esim. yritysten ja

omakotiasukkaiden suunnalla > maine o teknisen toimen palvelualttius ja ratkaisukeskeisyys esim. rakentajien ja investoijien

suuntaan

Palvelujen keskittämisen myötä vähennettäisiin:

• Varhaiskasvatus ja alakoulu, 8 yksikköä: Junailijan kadun päiväkoti, Saturnuksen päiväkoti, Lasin koulu ja päiväkoti, Jukolan koulu, Patastenmäki/Puukoulu ja päiväkoti, Haapahuhdan koulu ja päiväkoti, Herajoen koulu ja päiväkoti, Patastenmäki/Tiilikoulu)

• Muu koulutus, 3 yksikköä: musiikkiopisto, kansalaisopisto ja Monari • Kulttuuri: kaupunginmuseo, taidemuseo, kutomo, Nuorisotila Monari • Liikunta: Patastenmäki/Tiilikoulun sali, Haapahuhdan liikuntahalli, Kamppailukeskus,

Herajoen koulun sali, Lasin koulun sali • Sotepalvelut: Rautatienpuiston päivätoimintakeskus, Yritystalo, Öllerinkatu • Hallinto: Yritystalo, Vanha kaupungintalo

Palvelujen keskittämisen myötä saneerattaisiin/investoitaisiin:

• Uusi kirjasto + nykyinen kirjasto • Uusi monitoimitalo • Uimahalli /maauimala • Museokeskus


3.2 Riihimäki kukoistavan alueen viitekehyksessä Timo Aro, esitys, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Ks. Edellä - “Veto- ja pitovoimaan vaikuttavat tekijät”.

3.3 Kanta-Hämeen ja Riihimäen elinvoimatarkastelu

- Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen ja maakunnan merkitys Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, 18.10.2019

Veto ja pitovoima sekä erottautuminen "Muuttoliike ja pendelöinti suuntautuu paljolti Uudellemaalle. Uudenmaan imago on Kanta-Hämettä houkuttelevampi ja brändäyksessä nähdään enemmän mahdollisuuksia." Taloustutkimuksen (2019) toteuttaman Riihimäen brändiä käsittelevän selvityksen mukaan Riihimäki tunnetaan kohtalaisen hyvin: sen sijainti tunnetaan ja sijaintia pidetään hyvänä, lähellä pääkaupunkiseutua ja Helsinkiä olevana. Riihimäen imagon myönteisimmät tulokset liittyvät selkeästi hyvät kulkuyhteydet, sijainti lähellä Helsinkiä ja saavutettavuus. Paikalliset arvostavat hyviä kulkuyhteyksiä, saavutettavuutta ja sijaintia. Kaupunkikeskusta, vetovoimaisuuden puute, työpaikkatarjontaa, kaupungin houkuttelevuutta työnantajana, vierailukohteiden kiinnostavuutta ja kaupallisia palveluja pidetään kehityskohteina. Samaisen selvityksen mukaan näkemykset Riihimäestä ovat melko myönteisiä, erityisesti omien asukkaiden parissa. Yleisesti ottaen yrityspäättäjät ovat samoilla linjoilla kuin muutkin vastaajat: yrittäjien kokonaisnäkemys Riihimäestä on varsin myönteinen kaikkien yrittäjien että erityisesti paikallisten yrittäjien kesken. Selvityksen mukaan suurimmiksi imagollisiksi haasteiksi voisi yrittäjienkin mielipiteissä mainita kaupunkikeskustan ja vetovoimaisuuden puutteet. Opiskelijoiden näkökulmasta Riihimäki on suhteellisen vetovoimainen opiskelupaikkakunta, lähinnä johtuen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Hyrian koulutustarjonnasta. Riihimäen ja myös Kanta-Hämeen maakunnan kannalta haaste on kuitenkin valmistuneiden opiskelijoiden pitäminen alueella. Toisaalta selvityksen aineiston pohjalta on vaikea löytää suoranaisia argumentteja, sille että Riihimäen pitovoima paranisi opiskelijoiden kannalta, jos maakunta vaihtuisi Uuteenmaahan. Tehdyissä haastatteluissa kävi ilmi, että valmistuneiden koulutusta vastaavia työpaikkoja ei ole riittävästi, eikä työpaikkojen taso ole riittävä seikka tuli erityisesti ilmi kansainvälisten opiskelijoiden kannalta. Haastateltavien mukaan paikallinen asukasidentiteetti luodaan peruskunnan kautta, ei niinkään maakunnan perusteella. Hämäläisen identiteetin katsottiin enemmän tunnetuksi ja erottuvaksi kuin uusimaalaisen identiteetin (vrt. Uudenmaan radanvarsikuntien identiteetti). Maakuntakysymys liittyy tietyillä toimialoilla myös työpaikkojen säilyvyyden kysymykseen, sillä esimerkiksi sote, poliisi, palo- ja pelastustoimen ja koulutusalojen toimipisteet voivat siirtyä esimerkiksi Hyvinkään yksiköihin, jos Riihimäki vaihtaisi maakuntaa Uuteenmaahan. Täten on mahdollista, että myös asukkaat seuraisivat työpaikkoja.


3.4 Riihimäen kuntakortti

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI 12.5.2020

Vuonna 2018 Riihimäeltä muutettiin eniten Uudellemaalle. Kaikkiaan Riihimäen suurin muuttovoitto oli Kainuusta ja suurin muuttotappio oli Pirkanmaalle. Riihimäen suurin muuttovoitto oli 60–64 –vuotiaat (15 henkeä) j asuurin muuttotappio oli20–24vuotiaat (76 henkeä). Vuonna 2017 alueella työssäkäyvien osuus oli 48,4 %.

Riihimäen työpaikkaomavaraisuus, eli alueen väestön ja työpaikkojen välinen suhde oli vuonna 2017 89.4%. Nuorisotyöttömyyden aste oli vuonna 2018 14 %, ja yhtäjaksoisesti 12 kk tai pidempään työttömänä olleita on maaliskuussa 2020 1 %. Laaja työttömyysaste, joka kattaa työttömät ja palveluiden piirissä olevat yhteenlaskettuna oli tällöin 16,3 %.

Riihimäen yritysten määrä oli vuoden 2019 Kolmannella kvartaalilla 1611. Uusia aloittaneita yrityksiä oli kvartaalilla 57 ja lopettaneita 25. Vuonna 2017 työpaikkojen määrä avoimella sektorilla kasvoi 1 prosentin edellisvuoteen verratessa, ja Riihimäellä osuus oli Suomen 66. pienin.

3.5 Kanta-Hämeen tulevaisuuskuva ja väestösuunnite 2040

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, 6/2018 Erityiset syyt muutoksille liittyvät heikkoihin signaaleihin ja viitteisiin, joiden taustalla on muuttoalttiiden nuorten ja nuorten aikuisten muuttuvat arvot ja arvostukset, asenteet, elämäntyylit ja identiteetit ja ennen muuta paikan valintaan liittyvien preferenssien muutokset. Alueen isot muutostrendit – Kahdeksan päätekijää: 1. Kaupungistuminen

Riihimäen seudun väestö kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina 1999–2015, jonka jälkeen väestö on vähentynyt.

2. Sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet

Kanta-Hämeen rooli alueellisen vuorovaikutuksen solmupisteenä on ilmeinen. Riihimäki sijaitsee tämän muodostuvan suuralueen ytimessä. Kanta-Hämeen sijainti maantieteellisesti optimaalisessa paikassa on yksinkertaistettuna valtava mahdollisuus. Liikkumisen on oltava nopeaa, helppoa, edullista ja ekologista

3. Alueliikkuvuus

Kanta-Hämeen tulevan väestönkehityksen kannalta kriittisin kysymysmerkki liittyy muuttovirtoihin suhteessa kahteen alueeseen: alueen tärkeimmät muuttoliikkeen tulo ja lähtöalueet ovat maakuntatasolla Uusimaa ja Pirkanmaa sekä seututasolla Helsingin ja Tampereen seudut. 44,5 % Kanta-Hämeen tulomuutoista on Helsingin seudulta 2010 -luvulla. 2008–2016 välisenä aikana kokonaisnettomuutto on ollut Riihimäen seudulla positiivinen (+756 henkilöä). Ilman nettomaahanmuuttoa olisi Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto ollut suuresti negatiivinen. Kanta-Hämeessä iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa tasaisesti.


4. Alueellinen eriytyminen Kanta-Hämeen positio on aluekehityksen tunnusluvuilla on kohtalaisen hyvä. Alue ei yllä keskeisillä aluekehityksen tunnusluvuilla Uudenmaan Pirkanmaan ja VarsinaisSuomen tasolle, mutta menestyy suhteellisen hyvin muihin maakuntiin verrattuna.

5. Alue-evoluutio Riihimäen seutu sai nuorista aikuisista muuttovoittoa yhteensä 662 henkilöä vuosina 2008–2016. Nuorista aikuisista saadut muuttovoitot olivat erittäin suuret alueen väestöpohjaan suhteutettuna. Luvut ovat tasaisesti vähentyneet 2010 -luvun kuluessa.

6. Digitalisaatio Digitalisaatio, tekoäly ja muut uudet teknologiat mahdollistavat aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen. Pienen väestöpohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen ja robotisoituminen saattavat ennusteisiin nähden päinvastoin vauhdittaa kaupunkialueiden kasvua.

7. Monipaikkaisuus ja vastavirrat Vastavirrat ja monipaikkaisuus korostuvat keskittymiskehityksen rinnalla. Monipaikkaisuuteen perustuva paikkariippumattomuus mahdollistaa jatkossa varsinkin tietotyön hajauttamisen: Tämä tarjoaa ison mahdollisuuden tunnin etäisyydellä tai vyöhykkeellä kasvukeskuksista oleville kunnille.

8. Demografinen käänne Väestö- ja ikärakenteen muutos, syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja lisääntyvä maahanmuutto polarisoivat alueiden välistä ja sisäistä kehitystä.

3.6 T55 Seutukaupunkianalyysi Timo Aro ja Susanna Haanpää, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Elin- ja vetovoimaindeksi – Vertailua

• Väkiluku kasvoi ainoastaan viidessä seutukaupungissa 2010-luvulla: Ylivieskassa, Paimiossa, Valkeakoskella, Riihimäellä ja Laitilassa.

• Neljän seutukaupungin taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo: Paimion (130,7), Riihimäen (136), Lohjan (140,2) ja Laitilan (140,3).

• Seutukaupunkien muuttovetovoimassa oli varsin suuret erot viime vuosien aikana. 10 seutukaupunkia sai muuttovoittoa vuosina 2013–2016. Tilanne oli lähellä tasapainoa lisäksi Riihimäellä, Imatralla ja Paraisilla.

• Valmistuneiden asuntojen määrä oli väestöpohjaan suhteutettuna ylivoimaisesti korkeinta Ylivieskassa, jonka jälkeen seuraavina tulivat Riihimäki, Kalajoki, Paimio, Raahe ja Kauhajoki.

• Opiskelijoiden ja koululaisten osuus väestöstä (yli 70 ‰) oli korkein Kemin ja Tornion lisäksi Ylivieskassa, Raumalla, Nivalassa, Kannuksessa, Savonlinnassa, Riihimäellä ja Raahessa.


• Seutukaupunkien välillä on suuret erot siinä, kuinka suuri osa väestöstä asuu 250 metrin etäisyydellä linja-autopysäkistä: suurin arvo on Varkaudessa (77,7 %) ja pienin arvo Riihimäellä (15,5 %).

• Alueellisia eroja kuvaa hyvin se, että esimerkiksi Riihimäellä, Lohjalla ja Ylivieskassa valmistui hieman yli 1000 asuntoa seitsemässä vuodessa, kun samanaikaisesti esimerkiksi Kemijärvellä valmistui vain 25 asuntoa.

3.7 Riihimäen bränditutkimus 2019 Timo Myllymäki, Tutkimusraportti, Taloustutkimus Oy, 8.5.2019

Riihimäen imagon myönteisimmät tulokset liittyvät selkeästi hyvät kulkuyhteydet, sijainti lähellä Helsinkiä ja saavutettavuus. Kaupunkikeskustaa ja vetovoimaisuutta arvioidaan kriittisimmin.

Riihimäkeläisten mielestä myös uudet asukkaat ovat hyvin tervetulleita kaupunkiin, Riihimäellä on turvallista, arki sujuu helposti ja asuminen on kohtuuhintaista. Riihimäkeläiset arvioivat kriittisimmin kaupunkikeskustaa, vetovoimaisuutta, työpaikkatarjontaa, kaupungin houkuttelevuutta työnantajana, vierailukohteiden kiinnostavuutta ja kaupallisia palveluja. Riihimäen alueen yrityksistä kolme tunnetuinta ovat Valio, Würth ja Havi. Myös Sako, RTV ja Joutsen tunnetaan usein. Kokonaisuudessaan näkemys Riihimäestä on melko myönteinen, erityisesti omien asukkaiden parissa.

"Hyvä maine ja vahva brändi vahvistavat elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Siten ne tukevat myös paikkakunnan vetovoimaisuutta sekä niin sanottua pitovoimaisuutta.”

- Kuntaviestinnän opas, Kuntaliitto 2016 Riihimäen imagon myönteisimmät tulokset liittyvät selkeästi hyvät kulkuyhteydet, sijainti lähellä Helsinkiä ja saavutettavuus. Kaupunkikeskustaa ja vetovoimaisuutta arvioidaan kriittisimmin.

Kysymys: “Kun ajattelet Riihimäkeä eri näkökulmista, kuinka paljon se houkuttelee…”


4 Johtopäätökset aineistotarkastelusta Veto- ja pitovoima-analyysin mahdollistavaa aineistoa on saatavilla paljon. Erityisesti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuottamien sisältöjen pohjalta on mahdollista muodostaa selkeä käsitys alueemme tilanteesta muuhun Suomeen verrattuna. Erityisesti esille on nostettu tunnusluvut seutukaupunkeihin, pääkaupunkiseutuun ja maakuntien kasvukeskuksiin verrattuna. Tähän yhteenvetoon on koottu tietoja Riihimäen kaupungin palveluverkkouudistuksen toteutuksen näkökulmasta sopivimmiksi arvioiduista lähteistä. “Pitovoima” on käsitteenä uusi ja vähemmän käytetty kuin “vetovoima”. Internet-haulla saatavilla olevan tiedon perusteella pitovoima–termi on omaksuttu tekniikan sanastosta, lähdeaineistossamme käytetyksi, alueita kuvaavaksi määreeksi, vasta 2010–luvulla. Aineistossa on useissa yhteyksissä sisältöjä, joihin viitataan vetovoimatekijöinä, mutta jotka toimivat yhtäpitävästi myös pitovoimaa kuvaavina määreinä. Analogia toimii myös toisin päin. Sen vuoksi analyysissa ei lajitella ko. termeihin liittyviä sisältöjä. Riihimäen imagon myönteisimmät tulokset liittyvät selkeästi hyvät kulkuyhteydet, sijainti lähellä Helsinkiä ja saavutettavuus. Kaupunkikeskustaa ja vetovoimaisuutta arvioidaan kriittisimmin.

5 Eri palveluverkkojen veto- ja pitovoima 5.1 Nykyisen palveluverkon veto- ja pitovoima

Riihimäen veto- ja pitovoima on Suomen seutukaupungeille tyypilliseen tapaan merkittävästi matalampi kuin alueiden kasvukeskusten. Erityisesti pääkaupunkiseutu ja Pirkanmaa ovat vetäneet


nuorta väestöä puoleensa. Kyse on suurelta osin opiskeluun liittyvästä muutosta yliopisto- ja korkeakoulukaupunkeihin, sekä työperäisestä muutosta nopeasti kasvaville alueille. Kasvukeskusten vetovoimalle vastakkaisena, mutta vähäisempänä ilmiönä aineistoissa todetaan muuttotrendi pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle. Seutukaupunkien vertailussa merkittäviä tekijöitä ovat: 1. alueen maine, 2. saatavilla oleva palveluihin, aluerakenteeseen ja –strategiaan liittyvä faktatieto, sekä 3. koettu brändimielikuva. Muuttopäätöksiin vaikuttavia merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat mm. seutukaupunkien luonnonläheisyys, matalampi hintataso, suurempien asuinneliöiden ja elintilan saatavuus, koettu yhteisöllisyys, sekä paluumuutto kotiseudulle. Pienemmistä kunnista ja maakunnista tapahtuvaan muuttoon vaikuttavat vetovoimatekijöinä erityisesti hyvät liikenneyhteydet, peruspalvelujen helppo saatavuus, sekä kulttuuri-, liikunta- ja muut elämänlaatuun vaikuttavat vapaa-ajan palvelut. Analysoidun aineiston ristiin vertailun perusteella Riihimäen alue on ollut 2000-luvulla Suomen seutukaupunkien joukossa keskimääräistä vetovoimaisempi. Muuttovoittoa on kertynyt vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen koettu vuosittainen muuttotappio on ollut useimpiin muihin seutukaupunkeihin verrattuna matalampaa.

5.2 Tiiviin palveluverkon vaikutukset kaupungin veto- ja pitovoimaan

Tiivis palveluverkkomalli keskittäisi palveluja kaupungin strategian mukaisiin kehittämiskohteisiin, kuten keskustaan, asemanseudulle ja museokeskuksen alueelle. Näiden alueiden vetovoimaisuus paranee resurssien keskittämisen myötä. Viitaten aineistossa esitettyihin resurssien ja markkinoinnin kohdentamisesta todettuihin vaikutuksiin, palveluverkon tiivistämisen voidaan olettaa tuottavan positiivisia vaikutuksia Riihimäen kokonaistilanteeseen, ulkoisen vetovoimaisuuden paranemisen myötä, mutta vaikuttavan samalla negatiivisesti palvelujen leikkauksen kohteeksi joutuvien kaupunginosien pitovoimaan.


Tiiviin palveluverkkomallin käyttöönoton myötä kaupungin kokonaisvetovoiman paranemisen tuloksena voidaan arvioida tulomuuton lisääntyvän palvelujen keskittämisen kohteena oleville alueille. Myös kaupungin sisäisen muuton oletetaan kohdentuvan leikkausten kohteena olevilta alueilta keskittämisen kohteina oleville alueille. Keskittämisen myötä muodostuvat suuremmat palveluyksiköt mahdollistavat kaupungilla, yrityksissä ja muissa organisaatioissa käytettävissä olevien resurssien tehokkaamman käytön ja hajautettuun malliin verrattuna paremman vaikuttavuuden.

5.3 Harvan palveluverkon vaikutukset kaupungin veto- ja pitovoimaan

Harva palveluverkkomalli jakaa palveluresurssit Riihimäen eri alueille. Pienten palveluyksiköiden olemassaolo mahdollistaa alueiden tasa-arvoisen kehittämisen, ja siten veto- ja pitovoiman ylläpitämisen alueittain. Aineiston perusteella, harvan mallin käyttöönotto ei merkittävästi paranna tai huononna Riihimäen veto- tai pitovoimaa nykytilanteeseen verrattuna. Muiden seutukaupunkien tekemän strategisen resurssien keskittämisen myötä paranevan palveluresurssien vaikuttavuuden, ja sen jatkossa tuoman vetovoiman lisäyksen vuoksi, harvan mallin voidaan arvioida vaikuttavan negatiivisesti kaupunkimme vetovoimaan, vertailussa muihin seutukaupunkeihin. Sijoituksen laskun taas voidaan arvioida vaikuttavan jatkossa negatiivisesti kaupunkimme tulomuuton kehitykseen. Käytettävissä olevien resurssien hajauttamisen voidaan arvioida heikentävän niiden vaikuttavuutta.

5.4 Palveluverkkomalli 1 − Junailijankadun päiväkoti ja Saturnuksen päiväkoti lakkaavat − Jukolan koulu (1-2 lk), Patastenmäen tiilikoulu, Patastenmäen puukoulu, Kalevantalo (Peltosaaren

koulu), Haapahuhdan koulu ja Herajoen koulu lakkaavat − Monitoimitalo rakennetaan


5.5 Palveluverkkomalli 2

− Junailijankadun päiväkoti ja Saturnuksen päiväkoti lakkaavat − Jukolan koulu (1-2 lk), Patastenmäen tiilikoulu, Patastenmäen puukoulu, Kalevantalo (Peltosaaren

koulu), Haapahuhdan koulu ja Lasitehtaan koulu lakkaavat − Monitoimitalo rakennetaan


5.6 Palveluverkkomalli 3

− Junailijankadun päiväkoti ja Saturnuksen päiväkoti lakkaavat − Jukolan koulu (1-2 lk), Patastenmäen tiilikoulu, Patastenmäen puukoulu, Kalevantalo (Peltosaaren

koulu) ja Haapahuhdan koulu lakkaavat − Monitoimitalo rakennetaan


6 Johtopäätökset

Perusopetus on Riihimäellä melko edullista, joten säästöpotentiaalia ei kovin paljoa ole. Lapsimäärän vähentyessä lapsikohtaiset kustannukset kuitenkin nousevat ellei palveluverkkoa tiivistetä. Yli 90 % riihimäkeläisistä asuu kolmen kilometrin päässä rautatieasemalta ja asumista koskevien asemakaavahankkeiden sekä kehittämis- ja yleissuunnitelmien painopiste on olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä tukien palvelujen saavutettavuutta ja kestävää yhdyskuntarakennetta. Näin ollen alakouluihin ja päiväkoteihin on nyt ja jatkossa verrattain lyhyt matka joka puolelta kaupunkia, vaikka päiväkotien ja alakoulujen määrää vähennettäisiin. Tilanne säilyisi varsin hyvänä verrattaessa saman kokoluokan yhden keskuksen kaupunkeihin, eivätkä sen vaikutukset Riihimäen vetovoimaan ole suuria. Sen sijaan palveluiden uudelleen tarkastelulla voidaan tarjota jatkossa tarjota palveluja siellä, missä ne ovat entistä useamman nykyisen ja tulevan riihimäkeläisen saavutettavissa ja samalla parantaa Riihimäen kaupungin taloudellista tilannetta. Näillä toimilla on keskeinen merkitys Riihimäen veto- ja pitovoiman parantamisessa. Nyt tehtävillä päätöksillä vaikutetaan ennen kaikkea tulevaisuuteen ja kaupungin elinvoimaisuuteen pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä Riihimäellä on kahdeksan (8) erillistä päiväkotia, joiden lisäksi varhaiskasvatusta järjestetään seitsemän (7) alakoulun yhteydessä. Näiden kiinteistöjen lisäksi on kaksi (2) erillistä alakoulua. Koulut ja päiväkodit eivät sijaitse kovin kaukana toisistaan ja yksiköt ovat kooltaan ja oppilasmääriltään melko pieniä. Toimintoja tehostamalla kiinteistöjä vähentäen voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä ja edellytykset rakentaa kaupungin tulevaisuutta taloudellisesti kestävälle pohjalle. Kaikissa ohjausryhmän muodostamissa palveluverkkomalleissa ehdotetaan Junailijankadun päiväkodin, Saturnuksen päiväkodin, Jukolan koulun (1-2 lk.), Patastenmäen tiilikoulun (3-5 lk.), Patastenmäen puukoulun, Kalevantalon (Peltosaaren koulu) ja Haapahuhdan koulun lakkauttamista ja Monitoimitalon rakentamista (malli 3). Palveluverkkomallit 1 ja 2 eroavat mallista 3 siten, että mallissa 1 luovutaan edellä mainittujen koulujen lisäksi Herajoen koulusta ja mallissa 2 puolestaan Lasitehtaan koulusta. Monitoimitalon sijainti rautatieaseman välittömässä läheisyydessä tukee Riihimäki-strategian 2030 tavoitetta helposta, sujuvasta ja turvallisesta arjesta. Kun samassa paikassa yhdistyy monta arjen sujuvuuteen liittyvää tekijää, muodostaa se ympärilleen kaikenikäisten kaupunkilaisten kohtaamispaikan. Monitoimirakennuksen ympäristön turvallinen ja esteetön ympäristö mahdollistaa niin lasten kuin ikääntyvänkin väestön itsenäisen liikkumisen. Sekoittunut kaupunkirakenne (asuminen, työpaikat ja palvelut) tekee kaupungista elävämmän ja viihtyisämmän. Monitoimitalo palvelee koko Riihimäkeä, mutta takaa helpon palvelujen saavutettavuuden erityisesti keskustan ja Peltosaaren asukkaille sekä lukuisille rautatietä pitkin pendelöiville. Se myös sitoo Peltosaaren osaksi Riihimäen kaupunkikeskustaa ja nostaa alueen houkuttelevuutta. Monitoimitalo on uudistuvan asemanseudun käyntikortti. Rautateitä pitkin kulkevat näkevät tällä hetkellä Riihimäen takapihan. Alueen ilmeellä on suuri merkitys mielikuvan muodostuksessa. Ilme joko tukee tai muovaa mahdollisia ennakkoluuloja ja -käsityksiä. Kun Riihimäki kuvastaa myös pääradalle päin eteenpäin katsovaa ja kaikin tavoin kestävään tulevaisuuteen tähtäävää elinvoimaista kaupunkia,


on todennäköistä, että muuttuva kaupunkikuva herättää mielenkiintoa ja siitä kerrotaan herkästi myös eteenpäin. Monitoimirakennuksen rakentaminen rautatieaseman läheisyyteen täytyy tunnistaa myös vakuutena siitä, että kaupunki on sitoutunut asemanseudun kehittämiseen. Julkinen investointi toimii usein kehityksen liikkeelle panevana voimana. Se antaa yksityisille sijoittajille varmuuden siitä, että Riihimäen asemanseutu on hyvä investointikohde ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Lisäksi keskustaan ja itäisiä kaupunginosia palvelemaan tarvitaan uusi koulu- ja päiväkotirakennus. Monitoimitalon rakentamisella voidaan olettaa olevan lyhyellä aikavälillä suurempi vaikutus Riihimäen vetovoimaan kuin pitovoimaan. Toisaalta pidemmän ajan kuluessa vetovoimatekijöistä muodostuu usein myös pitovoimaa. Asuinalueiden veto- ja pitovoimaisuus erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta pienenee, jos lähin koulu tai päiväkoti lakkautetaan. Välimatkat ovat Riihimäellä kuitenkin lyhyitä. Kouluun tai päiväkotiin olisi myös muuttuneessa tilanteessa kohtuullinen matka. Haittavaikutuksia kompensoi lisäksi Monitoimitalon positiivinen vaikutus niiden keskeisten alueiden vetovoimaan joihin Riihimäellä uusien asukkaiden houkuttelun on lähitulevaisuudessa tarkoitus suuntautua: asemanseudulle ja Varuskunnan eteläosien alueelle. Peltosaaren koulu on toiminut syksystä 2019 asti väistötiloissa Kalevantalolla. Jo jonkin aikaa jatkunut epävarma tilanne itäisten kaupunginosien palveluverkosta heikentää juuri nyt erityisesti Peltosaaren, mutta myös muiden itäisten kaupunginosien houkuttelevuutta. Itäisessä kaupunginosissa toimivien koulujen ja päiväkotien kapasiteetti ei riitä tällä korvaamaan Peltosaaren koulun poistumista alueelta. Palveluverkkomallien 1 ja 2 vaikutukset voivat olla merkittäviä yksittäisten alueiden osalta, mutta mallien erot toisiinsa verrattaessa ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieniä. Herajoen koulun tai Lasitehtaan koulun mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa koulujen lähialueiden houkuttelevuuteen erityisesti lapsiperheiden asuinalueena, mutta toinen niistä sekä Uramon koulu ja Eteläinen koulu jatkavat kuitenkin edelleen toimintaansa. Riihimäen länsiosiin ei kuitenkaan kohdistu merkittävästi uutta asumista mahdollistavaa asemakaavoitusta seuraavien vuosikymmenien aikana. Lasitehtaan koulun läheisyydessä ei ole asumiseen kehittäviä alueita ja Parmalassa on rakentamatta ainoastaan muutama yksityisen omistuksessa oleva erillispientalojen tontti. Herajoen keskustan asemakaavan laatiminen on riippuvainen maantien 130 ja Mattilantien liittymän ratkaisuista ja Riihimäen eteläinen eritasoliittymä (Kormun liittymä) puolestaan kehittyy elinkeinotoimintojen alueena, johon valtatien 3 ja maantien 130 ympäristö hyvin sopii. Lisäksi on hyvä tunnistaa, että esimerkiksi Herajoen koulun eteläpuolella sijaitseva Parmalan omakotialue rakentui 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla ja siellä on edessä sukupolven vaihdos. Se näkyy tulevina vuosina lasten osuuden vähenemisenä. Asuinalueen vanhetessa asukkaiden ikärakenne muuttuu. Suuremmissa asunnoissa pienten lasten osuus alkaa supistua ja kouluikäisten osuus kasvaa joidenkin vuosien kuluessa asuntojen valmistumisesta. Pidemmällä ajalla lasten osuus supistuu edelleen ja asukkaiden ikäjakauma painottuu vähitellen keski- ja eläkeikäisiin, kunnes alue kokee sukupolvenvaihdoksen pitkän ajan kuluessa 30–40 vuoden kuluttua alueen valmistumisesta.


Samanlainen kehityskulku on meneillään myös Riihimäen itäisimmässä kaupunginosissa ja Vahteristossa. Koronapandemialla saattaa olla vaikutuksia asumistoiveisiin. Kevään aikana saatiin viitteitä siitä, että koronapandemian aikana muuttovoittoa ovat saaneet erityisesti suurten kaupunkien vaikutusalueella sijaitsevat kehyskunnat, joilla on hyvä kulkuyhteydet. On tärkeää, että kulkuyhteyksien ja palveluiden lisäksi kunta tarjoaa erilaisia asumismuotoja. Osa ei kaipaa tavanomaisia rivitaloja tai omakotitaloja, vaan kuntien tulee tarjota myös tiiviitä asumismuotoja asemien lähistöillä. Hämeen liitto on Asumisen Häme –hankkeen tilastokatsauksissaan todennut, että yksi syy Kanta-Hämeen väestönkasvun taantumiseen menneinä vuosina oli kerrostalotuotannon niukkuus tilanteessa, jossa pientalojen rakentaminen ei enää houkutellut samaan tapaan kuin aiemmin. On siis olennaista huolehtia siitä, että kaupunki pystyy tarjoamaan houkuttelevia sijainteja uudiskohteille pientaloista kerrostaloihin ja samalla luomaan mahdollisuuksia tulevaisuuden asumistarpeet ja asumismuodot huomioivaan rakentamiseen.


7 LÄHTEET

Riihimäki kukoistavan alueen viitekehyksessä -esitys / Timo Aro, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Kanta-Hämeen ja Riihimäen elinvoimatarkastelu - Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen ja maakunnan merkitys -raportti / Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, 18.10.2019 Riihimäen kuntakortti 12.5.2020 / Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Kanta-Hämeen tulevaisuuskuva ja väestösuunnite 2040 / 6/2018, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI T55 Seutukaupunkianalyysi / Timo Aro, Susanna Haanpää, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Riihimäen bränditutkimus 2019 – TUTKIMUSRAPORTTI / Timo Myllymäki, Taloustutkimus Oy, 8.5.2019


8 LIITTEET

Elinvoima- ja vetovoimaindeksien tulokset ja analyysin muuttujat MDI T55 –seutukaupunkianalyysi

Elinvoimaisuuteen liittyvät muuttujat liittyivät väestö, työllisyys- ja yritysdynamiikkaan. Seutukaupunkien elinvoimaa ja samalla mainekuvaa rapauttaa kaksi olennaista tekijää: negatiivinen väestö- ja työpaikkakehitys.

Elivoima- ja vetovoimaindeksin tulokset seutukaupungeissa - Lähde: T55 Seutukaupunkianalyysi, s. 32 Vetovoimaisuuteen liittyvät muuttujat liittyivät vetovoima, asumis- ja saavutettavuusdynamiikkaan.

Lisääntynyt maahanmuutto oli lähes kaikkien seutukaupunkien ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä.

Yksi seutukaupunkien nykyhetken ja tulevaisuuden haasteista liittyy rajalliseen kaikkien koulutusasteiden koulutustarjontaan. Varsinkin korkeakoulujen aloituspaikkojen vähäisyys heijastuu suuriin muuttotappioihin 15–24-vuotiaista nuorista.


Elivoima- ja vetovoimaindeksi seutukaupugeissa - Lähde: T55 Seutukaupunkianalyysi, s. 45

riihimÄen veto- ja pitovoima · 2020. 9. 9. · veto- ja pitovoimatarkastelu 8/2020 2 riihimäen...

Documents