ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asema ruotsissa...

1

Ruotsinsuomalaisten ja Suomen kielen asema Ruotsissa

Mediakatsaus

2015-02-25 – 2015-04-01

2015-04-09

2

Innehållsförteckning 25.2 K-R Sisuradio. Yhdistyksiin kuulumattomia suomalaistaustaisia 4 27.2 Popula. Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk 4 1.3 SR Sisuradio. Kalevalaista juhlintaa 5 2.3 SR. Huomenta Ruotsi. Tuomas Sopanen on suomalaisen ryijyn 6 2.3 K-R Sisuradio. Yhteistyötä yli kuntarajojen myös opettajan 7 2.3 City Sisu. Mies vailla menneisyyttä taipuu teatteriksi Dramatenin 8 2.3 L-R Sisuradio. Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvosto tauolle 8 2.3 K-R Sisuradio. Jääveistos "Kasvojen sielu" kannustaa olemaan oma 9 3.3 Gränslöst Sisuradio. Kämpigt att vara ummikko i Tornedalen 10 4.3 SR Sisuradio. Popula. Technotanten som trotsar jante 11 5.3 SR. Ruotsinsuomalainen nuorisotyö on sukupolvenvaihdoksen edessä 11 5.3 SR Sisuradio. Esan ja Elinan jokilaulut 12 5.3 City Sisu SR. RSN höristää korvansa ja teroittaa tekstinsä 13 5.3 L-R SR. Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia 14 5.3 SR Sisuradio. Illan City Sisussa ihastellaan Kaurismäkeä Dramatenin 15 5.3 SR.Tähti. Tarjolla tänään: parhaat biitit ja makeimmat riffit 15 6.3 SR. Pakollinen ruotsin kielen opiskelu säilyy Suomessa 16 6.3 K-R SR. Tuomas Kyrö: Kirjailijan tärkeimmät lihakset ovat aivot 16 11.3 E-R SR. Karlskronassa onni korkealla, Malmössä neuvonpito 17 11.3 S-H SR. Sairaanhoidon puhelinneuvontaa myös suomeksi 17 11.3 L-R SR. Ericssonin suuri irtisanomisuhka puhuttaa 18 12.3 SR. Kohtauspaikka. Maanmittariproosaa hullun sydämestä 19 12.3 Tähti SR. Netti edelleen täynnä vihaa ja kiusaajia 19 16.3 SR. Diskuterar om att gå samman och jobba för ett nytt 20 16.3 MINORITET.SE. Minoritetsrapporten: Långsam utveckling under 21 16.3 L-R SR Malmössä toivotaan suomenkielisiä palveluita 22 16.3 SR. Tukholman Sibelius-Nielsen-juhlat 22 17.3 E-R SR. Nooran mielestä Jönköping on mainio opiskelijakaup. 23 17.3 L-R SR. Musalistat tulevia kirppislöytöjä ja Göteborgin 23 17.3 L-R SR. Mark Levengood kertoo Suomen ja Ruotsin eroista 24 17.3 City Sisu SR. Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla 24 17.3 Tähti SR. Muovihius peittoaa pään 25 18.3 Studio Sisu. Martin Ahlberg palkittiin matkailualan palkinnolla 25 18.3 E-R SR. Keskiviikkona tapaamme Mirjamin ja kuulemme 26 18.3 City Sisu. Södertäljen suomenkielinen vanhustenhoito ei vastaa 26 18.3 SR. Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla 27 19.3 Kulttuurisunnuntai SR. Lehdistötukea suomenkielisille lehdille 28 19.3 Studio Sisu SR. Sisuradion sotaveteraaneja koskeva sarja jatkuu 29 19.3 S-H SR. Torstaina taloasiaa ja kirjailijan mietteitä 30 19.3 Kulttuurisunnuntai SR. Antiikkikauppa muuttuu: asiakkaat 30 19.3 SR Tähti. Vahva itsetunto? 32 20.3 SR Sisuradio. Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä ja vapaa-ajal. 32 20.3 Studio Sisu SR. Kaikissa hallintoaluekunnissa ei ole suomalaista 33 20.3 Huomenta Ruotsi SR. Nina Nyman ja Aarne Myllymäki auttavat 33 20.3 SVT Uutiset Stort forskningsprojekt om sverigefinnar 34 20.3 SR Popula. Hur okej är sisu och lejonet idag? 35 20.3 SR. Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajenee 36 21.3 SR. Sisutarinoissa äänestettiin ja ei 38 23.3 Huomenta Ruotsi SR. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan 38 23.3 Finnblicken SR. Snart dags att rösta i finska riksdagsvalet 39 24.3 STOCKHOLMS FRIA. Stockholm lever inte upp till 40

3

24.3 YLE.FI Sverigefinska skolan modell för Finland? 42 24.3 ETLEHTI.FI. Parempi palkka houkutteli: Monista 44 25.3 SR. Martti, 86, kaipaa apua suomeksi 46 26.3 Minoritet.se. Veera är ny ordförande 48 26.3 SR. Asiantuntija: Äidinkieli on tärkeä vanhuksen identiteetille 49 26.3 SR. Poliittinen vastuu vanhustenhoidosta hakoteillä 51 26.3 City Sisu Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat 53 26.3 SR. Suomalaisvanhusten asiat etenevät hitaasti kunnissa 54 26.3 SR. Elias, 91v, kaipaa suomalaista ruokaa 55 26.3 SR. Sundbybergiin avataan kesällä suomenkielinen 57 26.3 SR. Norrtälje lupaa kartoittaa suomalaisten vanhusten 59 26.3 SR. Nyköpingissä vanhustenhoito-osasto odottaa asukkaita 61 27.3 SR. Luulajassa ei suomenkielistä osastoa 62 27.3 SR. Mariestadiin luvassa suomenkielistä vanhustenhoito 64 27.3 SVT Uutiset. Uusi puheenjohtaja haluaa ruotsinsuomalaiset 65 29.3 http://kulturtidskrifter.se/. Sverigefinländare som stereotyper 66 30.3 SR. Suomen puolueet eivät panosta vaalityöhön Ruotsissa 68 31.3 SR. Finska partier fiskar inte röster i Sverige 70 1.4 Kohtauspaikka SR. Alma Pöystin oppilaina ruotsinsuomalaiset 71

4

____________________

Keski-Ruotsin Sisuradio

Yhdistyksiin kuulumattomia suomalaistaustaisia vaikea löytää

Lähetetty onsdag 25 februari kl 18:10

http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/509541?programid=1019

KUUNTELE (50 MIN)

– minkälaisia suomenkielisiä palveluja eskilstunalaiset kaipaavat

– kielelliset hoitotarpeet ovat Smedjebackenissa olleet jo esillä

– suomalaisten hiihtovarusterekka on ollut jo pitkään Falunissa

– Eskilstunassa lauletaan tänä iltana Queeniä

– Nea Kaarto ei ole kotonaan Ruotsissa, Suomessakin ennemmin ja mieluiten

Englannissa

Juontaja Pirjo Rajalaksokin ärähtää ohjelman puolivälin kohdalla.

______________

Kohtauspaikka

Popula

Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk

Publicerat fredag 27 februari kl 20:56

http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4738&grupp=21764&artikel=6105159

lyssna på Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk

Kaarlo Voionmaa Populan juontajien suomen kielestä

(2:06 min)

Det hettar till i studion när Populas programledare och praktikant

möter språkforskaren Kaarlo Voionmaa. Voionmaa störs av

svenskfinskt blandspråk medan Populas programledare tycker att

kommunikationen funkar bäst utan krav på renhet.

http://sverigesradio.se/sida/default.aspx?programid=1019


http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/509541?programid=1019&playepisode=509541



http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6105159&playaudio=5250361


5

"Det är inte flytande. Det klingar främmande. Jag reagerar på att det

låter annorlunda.", är Voionmaas betyg på programledarnas finska.

Programledare Maziar Farzin och Erkki Kuronen. Medverkar gör även

praktikanten Jasmin Lindberg.

_________________________

Kulttuurisunnuntai

Kalevalaista juhlintaa

Kansan Kalevala

Lähetetty söndag 1 mars kl 07:00


KUUNTELE (90 MIN)

Luettu Kalevala Foto: Kirsi Blomberg

28.2. juhlitaan Kalevan 180-vuotispäivää sen kunniaksi, että Elias Lönnrotin kokomana

kirja julkaistiin 1835. Monet kalevaisen kulttuurin ystävät kaivavat kuitenkin

mieluummin syvemmältä ja hakevat inspiraationsa vanhemmista ja muista läheteistä,

joissa ei ole Lönnrotin tekemiä muutoksia ja lisäyksiä.

Kalevalaa Ruotsissa

Kalevaiset juhlivat

80-vuotiaalla kalevaisten naisten liitolla on neljä paikallisosastoa Ruotsissa nimittäin

Götanmaan Kalevaiset, Haaparanna kelevaiset, Tukholman kalevaiset ja Roslagenin

kalevaiset jotka juhlivat Kalevalan päivää tänä vuonna kaksi kertaa samalla viikolla.

Norrtäljen kirjastossa avattiin tiistaina (24.2. 2015), ruotsinsuomalaisten päivänä Kalevala

http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2532&grupp=20287



6

näyttely. Näyttelyn järjestää Roslagen Kalevala yhdistys, ja paikalla oli myös toimittajamme

Pirjo Hamilton.

Vallentunassa kalevalaiset loitsut ovat osa arkea ja juhlaa

Kalevalan takana on kansan kieli ja kansan mieli. Loitsut eivät ole mitään ihmeellistä, vaan

osa elämää ja niiden avulla voi lohduttaa, päästää höyryjä ulos ja vaikkapa osoittaa

myötätuntoa. Ja runot pitää laulaa eikä tankata lukeamalla. Näin voisi kiteyttää Eila Pölläsen

runolauluntaa. Toimittaja Kirsi Blomberg.

"Kansanlaulajana en tutki Kalevalaa"

Ja runolaulajia ja kalevalan kanssa vakavassa suhteessa eläviä löytyy muualtakin kuin

karjalaistaustaisista, esimerkiksi savossa syntyneistä ja Malmöön muuttaneista. Anna Fält

aloitti pop-musiikin opiskelijana mutta Sibeliusakatemiassa kansanmuusikko Sari Kaasinen

käänsi Anna Fältin korvat ja samalla myös uran kansanmusiikin suuntaan. Anna Fält asuu

nykyään Malmössä mutta tekee kiertueita ja työpajoja eri puolilla maata. Toimittaja Jyri

Markkula.

Lukupiiriläiset lukevat runon Kalevalasta ja pohtivat sitä

Kalevalalla on merkitystä edelleen ja se antaa suomalaisille paikallista identeettiä. Ja ryhmällä

on kivaa Väinämöisen veneenrakennuksen parissa. Ovat runon puuttuvat sanat: Minä rakastan

sinua?Lukupiiriä vetää: Kai Rauhansalo.

Gotlund olisi voinut kirjoittaa Kalevalan

Carl Axel Gotlund, jonka muistoksi vietiin 24.2. helmikuuta ruotsinsuomalaisten päivää, olisi

hyvin voinut koota Kalevalan. Toimittaja Juha Tainio.

Kaikki ohjelman musiikkikappaleet ovat kalevalan mitassa!

__________________________

Huomenta Ruotsi

Tuomas Sopanen on suomalaisen ryijyn kiertävä suurlähettiläs

Julkaistu kl 06:00 2.3.2015

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6104718

lyssna på Aamun vieraana Tuomas Sopanen

Aamun vieraana Tuomas Sopanen

(17 min)

Miten käy, kun ryijy vie miehen? Maistiaisia hänen satojen suomalaisten ryijyjen

kokoelmastaan on esillä Tukholman Djurgårdenissa.

Filosofian tohtori Tuomas Sopanen oli pitkään kasvitieteen professorina Suomessa

Joensuussa. Nyt hänen elämänsä - ja kaksi huonetta kotona - täyttävät suomalaiset ryijyt.

Ryijyt näyttelyissä jo keräilyn alussa




7

- Ensimmäinen näyttely järjestettiin jo silloin, kun kokoelmassani oli 25 ryijyä. Innostuin

itsekin tästä esillepanosta niin paljon, että päätin kartuttaa kokoelman, jossa voin esitellä

suomalaisen ryijyn koko historian.

Nyt Tuomas Sopasen kokoelmaan kuuluvia ryijyjä on nähty näyttelyissä pitkin maailmaa:

Yhdysvalloissa, Unkarissa, Turkissa... ja nyt siis Tukholmassa.

- Parissa vuodessa sain kasaan yli 200 ryijyä. Nyt kokoelmassa on 431 kappaletta.

Ryijy on nukallinen tekstiili, joita on tehty ja tehdään Pohjoismaissa. Rakenne on

periaatteessa sama kuin itämaisessa matossa, mutta nukka on pitempi.

Ryijyt ovat kuuluneet Pohjoismaiden arkeen jo yli tuhat vuotta. Suomessa varsinainen

ryijyboomi alkoi oikeastaan heti itsenäistymisen jälkeen, 1920-luvulla.

Kieltää olevansa "ryijyprofessori"

- En ole koskaan tutkinut varsinaisesti ryijyjä, kertoo Aamun vieras Tuomas Sopanen, joka on

tehnyt varsinaisen elämäntyönsä kasvitieteen professorina.

Osa kokoelmasta on nyt nähtävissä Tukholmassa. Paikka on Handarbetets Vänner

(Djurgården, Djurgårdsslätten 82–84). Näyttely on auki torstaista lauantaihin kello 12-17.

Viimeinen näyttelypäivä on 14. maaliskuuta.

___________________


Yhteistyötä yli kuntarajojen myös opettajan palkkaamisessa

Julkaistu kl 13:23 2.3.2015


lyssna på Karlskoga ja Degerfors jakavat opettajanviran

Ågren: "Siitä tulisi lähes kokopäiväinen virka"

(2:12 min)

Örebron läänissä Degerfors ja Karlskoga kaavailevet yhteistyötä kumotakseen suomen

kielen opetuksen tavallisimman esteen, nimittäin opettajapulan. Aulis Syväjärvi

Degerforsin kunnasta ja Anne Ågren Karlskogasta uskovat, että kuntien välinen

yhteistyö onnistuu tässäkin asiassa.

Kulttuurin saralla suomen kielen hallintoalueella on jo pitkään tehty yhteistyötä kuntarajojen

yli, ja nyt Degerfors ja Karlskoga Örebron läänin länsiosassa suunnittelevat yhteisen opettajan

palkkaamista. Taajamien välin ajaa autolla noin vartissa, kilometrejä kertyy noin tusina.

Karlskogan kuutisenkymmentä oppilasta ovat olleet ilman suomen kielen opetusta, kun uutta

opettajaa ei ole löytynyt. Tiedottaja Anne Ågren harmittelee, että kiinnostus laimenee, kun

halukkaat eivät saa opetusta.

______________________




8

City Sisu

Mies vailla menneisyyttä taipuu teatteriksi Dramatenin lavalla

Publicerat måndag 2 mars kl 16:31


lyssna på Kaurismäen riisuttu tulkinta ei puhuttele vain suomalaista yleisöä

Kaurismäen riisuttu tulkinta ei puhuttele vain suomalaista yleisöä

(6:35 min)

Juuri kun mies on on astunut ulos junasta ja valmis kohtaamaan suuren kaupungin, saa

hän kovan tällin päähänsä. Myöhemmin mies herää siteisiin käärittynä sairaalasta eikä

hän muista mitään. Kuka hän on ja mistä hän on tullut?

Näin alkaa Aki Kaurismäen ylistetty elokuva mies vailla menneisyyttä. Suuren yleisön ja

kriitikoiden rakastama elokuva taipuu nyt teatteriksi kun Mannen utan minne saa ensi- iltansa

torstaina 5. maaliskuuta Tukholman Dramatenin Lilla Scen- lavalla.

Teatteri version ohjaa Dramatenin näyttelijä/ ohjaaja Nadja Weiss. Weissiä puhutteli elokuvan

teema oman identiteetin etsimisestä ja siksi hän valitsi juuri Mies vailla menneisyyttä

ohjattavakseen kaikista Kaurismäen elokuvista.

Weiss kokee, että Kaurismäen melankolinen ja riisuttu tunnelma ei ole ainoastaan

"suomalaista" tai "ruotsalaista" ,vaan sitä on mahdollista tulkita niin, että se sopii milloin

mihinkin yhteyteen. Tärkeintä on säilyttää Kaurismäkeläinen tulkinta, jossa Nadja Weiss

uskoo onnistuneensa. Hän haluaa omassa tulkinnassaan olla uskollinen elokuvan

rakkaustarinalle ja antaa erityisen paljon tilaa musiikille.

Mannen utan minne Dramatenin Lilla Scen lavalla 5. maaliskuuta alkaen.

_________________

Länsi-Ruotsin Sisuradio

Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvosto tauolle epäselvyyksien takia

Lähetetty måndag 2 mars kl 18:10


KUUNTELE (50 MIN)

Kuka hallitsee ruotsinsuomalaista kenttää Göteborgissa, se lienee epäselvää myös

Götaplatsenin Poseidon-patsaalle.







9

Göteborgissa on toiminut vuoden ajan kokeiluna ruotsinsuomalainen neuvosto, jonka

tarkoitus on valvoa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumista kaupungissa. Kokeilu on nyt

päättynyt ja uutta neuvostoa ei ole valittu epäselvyyksien takia.

Göteborgin kaupunginteatterissa parhaillaan esitettävässä, sotalapsista kertovassa

Fosterlandet-näytelmässä on katsojilla mahdollisuus simultaanitulkkaukseen suomeksi. Tämä

on mahdollista kolmena iltana eli 13. 21. ja 26. maaliskuuta. Kuuloketulkkaus on maksuton

ja se täytyy varata etukäteen teatterin lippukassalta.

Suomen tämänvuotinen euroviisujen kilpailukappale on nimeltään Aina mun pitää. Kappaleen

esittää punkyhtye nimeltä Pentti Kurikan nimipäivät. Erikoiseksi yhtyeen tekee paitsi sen

musiikkityyli myös se, että bändin kaikki jäsenet ovat kehitysvammaisia. Pyysin kuuntelijoita

soittamaan studioon ja kertomaan, mitä mieltä nämä ovat tästä Suomen tämänkertaisesta

kilpailukappaleesta? Ulla-Maija Älvengistä kertoi pitävänsä kappaleesta.

Hiihdon maailmanmestaruuskisat Falunissa päättyivät eilen. Ruotsi keräsi kisoista yhdeksän

mitalia, Suomi sen sijaan sai tyytyä yhteen pronssimitaliin. Kisojen avauspäivänä pyysin

kuuntelijoitamme soittamaan tänne lähetykseen ja veikkaamaan Suomen mitalisaalista ja

Urpo Vanhala Lilla Edetin Lödösestä veikkasi, ettei Suomi saa yhtään mitalia. Soitin Urpolle

ja kyselin, mitkä ovat tunnelmat kisojen päätyttyä.

Sisuradion uuden ruotsinsuomalaisen musiikin kilpailun Musalistan toinen osakilpailu

käydään tulevana lauantaina eli seitsemäs helmikuuta. Tuolloin saa taas kuusi täysin uutta

kappaletta ensi-iltansa. Tällä viikolla annamme puheenvuoron henkilöille kappaleiden takana

ja he saavat kertovat laulujensa synnystä.

_______________


Jääveistos "Kasvojen sielu" kannustaa olemaan oma itsensä



KUUNTELE (50 MIN)

Ohjelmassa tavataan taalainmaalainen taiteilija Sanna Seppänen, joka veisti jäästä

patsaan, abstraktin kasvokuvan, Taalainmaan museon ulkopihalle Falunin hiihdon

MM-kisojen ajaksi. Patsaan teema onkin erittäin tärkeä Sannalle, sillä hän on viime

aikoina taiteensa avulla nostanut esille suomalaisjuuriaan ja haluaakin kertoa nyt

kaikille, että kannattaa näyttää, kuka todellisuudessa on.




10

Yhteenvetoa Falunin hiihdon MM-kisoista

Hannu Laitinen tekee yhteenvedon Falunin kisoista. Hiihdon MM-kisat 2015 päättyivät eilen

sunnuntaina 1.maaliskuuta. Eniten mitaleja keräsi Norjan joukkue, siis peräti 20 kappaletta.

Ruotsissa mitaleja saatiin yhteensä yhdeksän, joista kaksi kultaista. Suomen joukkueen ainoa

mitali saatiin naisten viestistä, jossa joukkue hiihti pronssille.

Eskilstunassa kartoitetaan nyt toiveita toden teolla

Kartoituksen projektivastaava Maire Dahlman kertoo, mikä ajatus on tämän projektin takana.

Eskilstunalaiset voivat toivoa vaikka suomen kielen kursseja itselleen kun kunnan asukkaiden

toiveita suomenkielisistä palveluista kartoitetaan.

Musalistan kilpailijakappaleita esittelyssä

Ohjelmassa kuullaan Musalistalla kilpailevista kappaleista kaksi; Saariston tyttö sekä It's

Amazing

Musalistan toinen osakilpailu käydään lauantaina 7. maaliskuuta. Tuolloin saa taas 6 täysin

uutta kappaletta ensi-iltansa.

__________________

Gränslöst

Kämpigt att vara ummikko i Tornedalen / Ei ole helppo olla ummikko Torniolaaksossa

Publicerat tisdag 3 mars kl 10:01


lyssna på Sanna Kalla och Jens Grönberg: Där kan vi samlas och prata dålig meänkieli

Sanna Kalla och Jens Grönberg: Där kan vi samlas och prata dålig meänkieli

(4:40 min)

Sanna Kalla och Jens Grönberg. Foto: Privat.

– Jag känner mig utanför när jag inte kan meänkieli, säger Jens

Grönberg som tillsammans med flickvännen Sanna Kalla pluggar

meänkieli i Pajala.

Intresset att lära sig språket är stort och majoriteten av

kursdeltagarna är under 30 år.

– Folk är så internationella idag, därför börjar vi se värdet i vårt

språk, säger Sanna Kalla.





11

– Mie tunnen ette olen ulkopuolela ko en ossaa meänkieltä, sannoo

Jens Grönberg joka tyttöystävän Sanna Kallan kans opiskellee

meänkieltä Pajalassa.

Into opiskela meänkieltä oon suuri ja issoin osa niistä jokka oon

kursissa oon alla 30 vuotta.

– Ihmiset oon niin internatsunelliä nykyhään, siksi met alama

ymmärtämhään meänkielen arvon, sannoo Sanna Kalla.

__________________

Popula

Technotanten som trotsar jante

Publicerat onsdag 4 mars kl 11:01

lyssna på Technotanten som trotsar jante

Technotanten som trotsar jante

fre 06 mar kl 18:00 (60 min)


Är det för sent att ha superstjärnedrömmar när man har blivit gammal?

Uppsalabon Maini Sorri, 57, använder internet till att sprida sin musik

världen över. Hennes hittills största framgång har varit en placering på

P3:s digilista med technolåten Let me do your time. Popula träffar

kvinnan bakom låten och talar om artisteri och Hollywooddrömmar.

Ruotsinsuomalainen nuorisotyö on sukupolvenvaihdoksen edessä

Lähetetty torsdag 5 mars kl 06:00

KUUNTELE (170 MIN)

Aamun vieraan kanssa puhutaan ruotsinsuomalaisesta nuorisotyöstä. Tuuli Uljas on

Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton pääsihteeri, joka juuri on vakinaistettu uuteen virkaansa.

Kolme kuukautta kului viransijaisuutta hoitaessa ja lopulta hänet vakinaistettiin.

Göteborgissa ollaan tällä hetkellä ilman ruotsinsuomalaista neuvostoa

Göteborgin kaupungissa on toiminut vuoden ajan kokeiluna ruotsinsuomalainen neuvosto,

jonka tarkoitus on valvoa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumista. Kokeilu päättyi ja

uutta ei olla valittu epäselvyyksien takia.





12

Mies vailla menneisyyttä muuntuu teatterin kielelle Dramatenissa

Aki Kaurismäen palkittu elokuva Mies vailla menneisyyttä taipuu teatterin muotoon

Dramatenin Lilla Scen -lavalla. Näytelmä Mannen utan minne saa ensi iltansa torstaina 5.

maaliskuuta. Näytelmän ohjaa Dramatenin oma näyttelijä/ohjaaja Nadja Weiss.

Pertti Kurikan nimipäivät jakaa mielipiteitä

Viime lauantai-iltana selvisi, että tämän vuoden euroviisukisoihin lähtee Suomea edustamaan

punkbändi Pertti Kurikan nimipäivät. Kehitysvammaisten muusikoiden voittokappale Aina

mun pitää on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Suomessa riittää sekä bändin puolustajia että

vastustajia. Puolensa on valinnut myös kolumnistimme Katri Nisula. Hoitoalan

yksityistämisen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä

Viime vaaleissa yksi suurinta huomiota saaneista kysymyksistä oli hoitoalan yksityistämisen

kyseenalaistaminen. Vasemmistopuolueelle se oli sydänkysymys. Östersundilainen Marjaana

Backlund omistaa yksityisen henkilökohtaista assistenttipalvelua välittävän yrityksen, joka

toimii Östersundissa, Kalmarissa ja Helsingborgissa. Hän ei aivan niele vasemmiston väitteitä

hoito-alan yksityistämisen aiheuttavista seurauksista - ylisuurista voitoista, voittojen

kotouttamista veroparatiiseihin ja huonommasta hoidon laadusta. Hän sanoo että poliitikoilla

ja virkamiehillä oli myös Östersundissa ja Helsingborgissa aluksi ennakkoluuloja hänen

yritystään kohtaan, mutta 14 toimintavuoden aikana epäluulot ovat hälvenneet ja suhteet

kuntaan on nykyisin hyvät.

Suomen Kristillisdemokraattien ehdokas kutsuu suomalaisia takaisin kotiin

Suomen huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien alla ehdokkaat eivät ole suuremmassa

määrin lähteneet hakemaan ääniä täältä Ruotsista. Yksi, joka muistaa Ruotsissa asuvaa

sataatuhatta äänioikeutettua on kuitenkin Suomen Kristillisdemokraattien Markus Kalmi, joka

blogissaan kutsuu ruotsinsuomalaisia takaisin kotiin.

Tämä viikko on Uumajassa Saamelaisviikko

Uumajassa vietetään tällä viikolla 16. Saamelaisviikkoa. Tämän vuoden teemana on hopea.

Hopealla on ollut ja on edelleenkin erityinen merkitys saamelaisille.

__________________

Kohtauspaikka

Esan ja Elinan jokilaulut



KUUNTELE (178 MIN)

Entiset skoonelaiset, nykyiset peräpohjolaiset kulttuuripersoonat, Tornio-Haaparannassa

asuvat Esa Rautiainen ja Elina Söderström ovat käyneet Skoonessa nauhoittamassa uusia




13

lauluja hyvän ystävänsä Jaakko Viitalan studiolla. "Joki jäljen jättää jokaiseen" yhdessä

laulussa todetaan ja Esa kertoo, että uudesta levystä tulee kokonainen joen historiallinen

kertomus. Siinä lähdetään tästä päivästä taaksepäin, Aina 1700-luvun alkupuolelle saakka,

barokki-aikaan.

_________________

City Sisu

RSN höristää korvansa ja teroittaa tekstinsä: kommunikaatiokanavia uusitaan

Julkaistu torsdag 5 mars kl 10:00


lyssna på Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto tehostaa viestintäänsä

Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto tehostaa viestintäänsä

(3:08 min)

Tuuli Uljas järjesti Mukulat goes Metsä festivaalit Uppsalassa.Foto Pirjo Hamilton SR

Sisuradio

Tavoitteena on saada uusia ääniä kuulumaan paremmin päätöksentekoprosesseissa.

Uppsalassa järjestettävän vuosikokouksen yhteydessä pidetään työpajoja "Nuorten ääni" -

projektin vauhdittamiseksi.

"Kaikki ovat tervetulleita mukaan"

Nuorten liitto haluaa parantaa viestintäänsä sekä jäsenjärjestöjensä kesken, että liiton ja

jäsenten kesken.

Vuosikokouksen työpajoissa pohditaan sitä, mitä jäsenet haluavat, ja millä tavalla

nuorisoliitto voi auttaa puolestaan jäsenistöä. Liiton kotisivut uusitaan kevään aikana

käyttäjäystävällisemmäksi.

Ruotsinsuomalaisten nuorten liitossa on noin 800 jäsentä, ja liiton status on uuden pääsihteeri

Tuuli Uljaksen mielestä noussut viime vuosina.

– Suuri haaste on tänä aikana saada nuoret mukaan järjestötoimintaan, Uljas pohtii.

Suomesta tulevilla opiskelijoilla on suuri tarve löytää ystäviä ja kontakteja, ja Tukholman

suomalaiset opiskelijat ovat suuri ryhmä liiton toiminnassa.

– Täällä Ruotsissa syntyneillä on usein hyvin kirjava identiteetti ja he ovat monikielisiä.

Suomalaisuus on yksi osa heidän identiteetissään.


14

Suomalaisuus liiton erikoisuus

– Nykypäivänä ei ole enää pelkästään Suomi-Ruotsi taustaisia nuoria, vaan on asuttu eri

maissa, ja suvussa ja perheessä puhutaan monia kieliä.

– Minun kantani on se, että kaikki ovat tervetulleita jäseniksemme, jotka ovat kiinnostuneita

toiminnastamme, sanoo Tuuli Uljas.

Göteborgissa on paljon nuorisotoimintaa, ja Tuuli Uljas sanookin, että kun toimintaa

järjestetään, niin se vetää puoleensa muita. Trollhättanissa on puolestaan löydetty nuoria liiton

toimintaan salibandyn kautta.

____________________


Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia



lyssna på Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia

"Oppilaiden motivaatio kasvaa"

(4:02 min)

Perinteiset, paperiset koulukirjat katoavat ehkä kokonaan tulevaisuudessa. Sähköisiä

koulukirjoja, e-kirjoja, on jo käytössä ja lisää on tulossa.

Sähköinen kirja eli e-kirja on tiedosto, joka sisältää kirjan sisällön digitaalisessa muodossa.

Sellaisen kirjan lukemiseen tarvitaan joko tietokone, tabletti tai älypuhelin.

Kouluissa e-kirjojen käyttö lisääntyy. Göteborgilainen opettaja Minna Panas kääntää

parhaillaan suomalaista sähköistä kemian kirjaa ruotsiksi. Suurilla koulukirjojen kustantajilla

on jo online-kirjoja ja niitä tehdään koko ajan enemmän

– Tämä kirja, jota käännän, on houkutteleva. Siinä on selkeät filmit, joiden avulla oppilaat

voivat laboroida. Asiat ja kaikki tiedot esitellään ymmärrettävästi, Minna Panas kertoo. Hän

toimii ylästeen opettajana Göteborgissa Bräckeskolanissa.

– Meidän koulussa kaikki yläasteen oppilaat ovat saaneet omat lukutabletit tänä keväänä.

Olemme opettelemassa, miten voimme käyttää hyväksi niitä opetuksessa entistä enemmän.

Joissakin koulussa on jo päästy pitemmälle.

Minna Panaksen käännöstyö, 7-luokkalaisten kemian kirja, valmistuu kevään aikana ja se

tulee käyttöön syksyllä 2015.


15

____________________

City Sisu

Illan City Sisussa ihastellaan Kaurismäkeä Dramatenin lavalla sekä puhutaan muodista

Sändes torsdag 5 mars kl 18:00


LYSSNA (60 MIN)

Aki Kaurismäen kiitetty elokuva mies vailla menneisyyttä saa tänään teatteri ensi iltansa

dramatenin lilla scen lavalla. Mannen utan minne- teoksen ohjaaja nadja Wajs kertoo

projektista.

Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto haluaa tehostaa sekä sisäistä että ulkoista viestintäänsä.

Tavoitteena on saada nuorten ääni kuulumaan paremmin päätöksentekoprosesseissa. Tästä

meille kertoo lisää liiton pääsihteeri Tuuli Uljas.

Perinteiset, paperiset koulukirjat katoavat ehkä kokonaan tulevaisuudessa. Sähköisiä

koulukirjoja, e-kirjoja, on jo käytössä, ja lisää on tulossa.

Göteborgilainen opettaja Minna Panas kääntää parhaillaan suomalaista sähköistä kemian

kirjaa ruotsiksi.

Tillväxtverketin eli kasvuviraston tuoreimman muodin alan raportin mukaan ruotsalainen

muoti kiinnostaa maailmalla. Muiden alojen yhteenlasketun viennin laskiessa, muodin alan

vienti kasvoi yhä vuonna 2013. Muotitieteitä Tukholman yliopistolla opiskelvan Bodil

Raution mukaan syynä voi olla esimerkiksi ruotsalaisten iloinen myyntiasenne.

__________________

Tähti

Tarjolla tänään: parhaat biitit ja makeimmat riffit



KUUNTELE (57 MIN)

Tänään Tähdessä soi paljon hyvää musiikkia niin Pertti Kurikan Nimipäivistä Calvin

Harrikseen. Mukaan mahtuu myös uutta suomalaista räppiä ja reggaeta. Ota hyvä

asento ja nauti musiikista.







16

_________________

Pakollinen ruotsin kielen opiskelu säilyy Suomessa

Publicerat kl 13:22 6.3.2015


lyssna på "Me toimimme kahdella kielellä tässä maassa"

(0:27 min)

Suomessa eduskunta hylkäsi tänään kansalaisaloitteen joka vaatii että ruotsin kieli

muutettaisiin valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.

Eduskunnassa käytiin keskustelu asiasta torstain täysistunnossa.

– Tärkeetä on että kansalaiset, kaikki, saavat mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat

elämälleen, sanoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.

Ääniä kansalaisaloitetta vastaan oli 134 ja, sen puolesta 48.

Eduskunta hyväksyi kuitenkin eräiden kokoomuslaisten ja keskustan ehdotuksen, että

alueellisesti voitaisiin valita kahden pakollisen kielen välillä. Tässä ehdotuksessa ajateltiin

lähinnä venäjän kielen opiskelua Itä-Suomessa vaihtoehtona ruotsin opiskelulle.

__________________


Tuomas Kyrö: Kirjailijan tärkeimmät lihakset ovat aivot sekä perslihakset

Lähetetty tisdag 10 mars kl 18:10


KUUNTELE (25 MIN)

Tuomas Kyröllä oli lapsena monia haaveita tulevaisuudesta. Hän halusi olla

ammattijääkiekkoilija, mutta siihen harrastukseen ei riittänyt lahjat eikä vanhempien

rahat. Nähtyään Kummisetä-elokuvan 10-vuotiaana, Kyrö halusi olla

ammattirikollinen, mutta hän oli syntynyt helsinkiläiseen lähiöön eikä Sisiliaan.

Gävlen kirjastolla vierailee 10.3.2015 tämän hetken suosituimpiin suomalaisiin kirjailijoihin

kuuluva Tuomas Kyrö. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa on kuultu radiossa kuunnelmina,

siitä on tehty teatteriesityksiä, kirjoja, kolumneja ja viimeisimpänä pitkä elokuva.





17

Mielensäpahoittaja - elokuvasta tuli vuoden 2014 katsotuin kotimainen elokuva Suomessa.

Kirjailija Tuomas Kyrö kertoo Keski-Ruotsin Sisuradion lähetyksessä, että elokuvaprojekti

sai alkunsa hieman epätavallisissa merkeissä, kuten tavallista…

Ohjelmassa kerrotaan myös, että Örebrossa kunta on huomannut, että suomenkieliselle

työlle tarvitaan oma koordinaattori.

__________________

Smoolanti-Hallanti

Eteläisen Ruotsin Sisuradio

Karlskronassa onni korkealla, Malmössä neuvonpito, Mirjamin matka jatkuu, Hearing-

bändi Malmössä ja Asko Sahlberg kertoo kirjoistaan

Lähetetty onsdag 11 mars kl 18:10


KUUNTELE (50 MIN)

Mikael Kurki kertoo millaiset tunnelmat ovat päivää sen jälkeen, kun Karlskronan

jääkiekkojoukkue toteutti haaveen nousta ylimpään sarjaan.

Malmössä on Ruotsinsuomalaisten neuvonpito meneillään ja saamme sieltä suoran raportin

lähetykseemme.

Mirjamin matka jatkuu ja tänään Mirjam kertoo lyhimmästä muutostaan, joka oli vain vähän

yli 20 kilometriä.

Kirjailija Asko Sahlberg kertoo kirjojensa käännöksistä eri kielille ja lupaa jatkoa Herodes-

teokselleen.

Suomalainen Hearing-bändi vierailee Malmössä viikonloppuna ja Hearing, eli Ringa Manner

kertoo musiikistaan ja uudesta videostaan.

____________________

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/sairaanhoidon-puhelinneuvonta-palvelee myos

suomeksi

Sairaanhoidon puhelinneuvontaa myös suomeksi

11 mars

1 min 32 sek

Tukholman läänin kunnissa on saanut tästä viikosta lähtien sairaanhoitoneuvontaa

myös suomeksi. Palvelua ovat toivoneet erityisesti iäkkäät ja pienten lasten vanhemmat.




http://www.svt.se/nyheter/uutiset/sairaanhoidon-puhelinneuvonta-palvelee

18

Soittamalla tavalliseen neuvontanumeroon 1177 puhelun voi ohjata suomenkieliselle

sairaanhoitajalle.

– Reilu vuosi sitten neuvonpitoryhmä totesi, että puhelinpalvelulle on paljon tarvetta.

Erityisesti vanhemmat ja vanhempi väestö on toivonut tätä, kansallisten vähemmistöjen

koordinoija Mari Forsberg sanoo.

Suomenkielisen sairaanhoitajapalvelun toivotaan auttavan paitsi läänissä asuvia

suomenkielisiä myös esimerkiksi turisteja.

Suomenkielinen puhelinneuvonta on auki arkisin neljä tuntia, aamukahdeksasta kahteentoista.

Sairaanhoitajat vastaavat kysymyksiin, antavat neuvoja ja ohjaavat oikeaan hoitopaikkaan.

– Monethan haluavat juuri terveysasioista puhua omalla äidinkielellään, koska he eivät

välttämättä osaa kaikkia termejä ruotsiksi. Toivottavasti kynnys ottaa yhteyttä madaltuu nyt

kun on tämä palvelu myös suomeksi.

________________________


Ericssonin suuri irtisanomisuhka puhuttaa



KUUNTELE (50 MIN)

Telekomyhtiö Ericsson irtinsanoo 2 200 työntekijää, joista 140 Göteborgista ja 200 Boråsista.

Ericssonilla on Boråsissa runsaat tuhat työntekijää, joista nyt siis noin viidesosa on saanut

irtisanomisvaroituksen. Ericssonin Boråsin aluejohtajan Anders Ernstssonin mukaan vielä on

liian aikaista sanoa, ketkä saavat lähteä.

Boråsin Ericssonin toimipaikassa työskentelee myös useita suomalaistaustaisia. Työntekijöitä

on kielletty keskustelemasta tiedotusvälineiden kanssa ennen kuin tiedetään varmuudella,

keitä irtisanomiset koskevat. Ericssonin Katrineholmin kokonaan lakkautettavassa

toimipisteessä työskentelevä Heleena Halsinaho sen sijaan uskalsi kertoa tunnelmistaan.

Millaisia tunteita tällaiset irtisanomisuutiset herättävät sinussa? Eeva Grästorpista soitti

suoraan lähetykseen ja kertoi kokemuksistaan.




19

Göteborgilaisen kirjailijan Eija Hetekivi Olssonin menestyskirjastaIngenbarnsland on tehty

näytelmä. Sen kantaesitys on Göteborgin kaupunginteatterissa ja ensi-ilta on perjantaina

kolmastoista maaliskuuta eli siis nyt tulevana perjantaina.

Boråsin Suomi-Seuran yleisurheilujaosto käynnisti kuutisen vuotta sitten keilailutoiminnan

jäsenten toivomuksesta. Tätä nykyä Bergsäterin kaupunginosassa sijaitsevalla keilahallilla käy

keskiviikkoisin runsaat kymmenkunta lajin harrastajaa.

________________

Kohtauspaikka

Maanmittariproosaa hullun sydämestä



KUUNTELE (178 MIN)

Esko Järvinen kirjoitti kirjansa ensin ruotsiksi mutta uskaltautui ystävien tuella kirjoittamaan

myös suomeksi ja näin syntyi "Maanmittariproosaa hullun sydämestä". Hän kertoo kirjan

sisällöstä, että siinä on tietoisia toistoja mutta ei aivan sananmukaisesti samalla tavalla kuin

ruotsinkielisessä romaanissa. Toistotekniikan hän on oppinut eräältä austraalialaiselta

kirjailijalta. Häneen on aikaisemmin vaikuttanut myös Henry Millerin seksuaalisiet tarinat ja

William Faulknerin dramaattiset tarinat Amerikan sisällissodasta.

________________________

Tähti

Netti edelleen täynnä vihaa ja kiusaajia



KUUNTELE (57 MIN)

Friendsin tuoreen raportin mukaan nettimobbaus on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen

verrattuna. 10-16 -vuotiaista noin kolmannes on kokenut loukkauksia netissä ja kuusi







20

prosenttia kertoo olevansa nettimobattu. Tämä vastaa 1-2 lasta jokaisessa luokassa. Botkyrkan

ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat Anttoni Pajukoski Soto, Felicia Abrahamsson, Mikko

Ivarsson ja Janita Koivunen kertovat omista kokemuksistaan.

___________________

Diskuterar om att gå samman och jobba för ett nytt Parlament / Pyrkivät yhtheen ja

tutkivat rajatonta Parlamänttiä

Publicerat måndag 16 mars kl 14:42


lyssna på Askel lähemäksi yhteistä orkanisasuunia

Askel lähemäksi yhteistä orkanisasuunia

(6:55 min)

Kvenlandsförbundets flagga / Kveenimaayhistyksen flaku ja Meänmaan flaku /

Tornedalsflaggan

De olika organisationer som jobbar för tornedalsk-, kvänsk- och

lantalaiskultur och språk diskuterar möjligheten att gå samman.

Dessutom ska iden prövas om att skapa ett nytt folkvalt parlament

som ska verka över riksgränserna. Det beslöt företrädare för Svenska

Tornedalingars Riksförbund- Tornionlaaksolaiset,

Kvänlandsförbundet Norge-Sverige, Meänmaaföreningen och Norska

Kväners Forbund på ett möte i Närvä i helgen. Men Göran Johansson,

ordförande i Kvänlandsförbundet och Tore Hjort, ordförande i STR-t

tolkar besluten något olika.

Net eri järjestöt jokka tekevät työtä tornionlaaksolais-, kvääni-, ja

lantalaiskulttuurin ja kielen puolesta puhuvat maholisuuesta yhistyä

yheksi ainuaksi järjestöksi. Sen lisäksi aiothaan tutkia jos alethaan

tekheen työtä uuen parlamäntin puolesta joka toimis yli rajoitten.

Näin päätit eustajat Ruottin Tornionlaaksolaisten Valtakunnalisesta

liitosta, Kveenimaayhistys Ruotti-Norja, Meänmaaföreningistä ja

Norjan Kvääniliitosta kokkouksessa Närvässä viikonloppuna. Mutta




21

Göran Johansson, Kveenimaajärjestön puhheenjohtaja ja Tore Hjort,

STR-T;stä tulkittevat päätökset jonku verran eri laila.

_____________

MINORITET.SE

Senast ändrad: 2015-03-16

Minoritetsrapporten: Långsam utveckling under 2014

Den årliga rapporten, som Sametinget och Länsstyrelsen i Stockholms län nu lämnat till

regeringen, visar att utvecklingen på området gått mycket långsamt under 2014.

– När det finns riktade ekonomiska bidrag uppstår goda resultat, men i övrigt verkar det mest

som om tiden har stått still, säger Marie Louise Allas, avdelningschef på Sametinget.

http://www.minoritet.se/minoritetsrapporten-langsam-utveckling-under-2014

Det framgår i ett pressmeddelande från Länsstyrelsen i Stockholms län och Sametinget som

sedan den 1 januari 2010 är huvudansvariga för att samordna och följa upp hur Sveriges

minoritetspolitik genomförs i landet.

I den årliga rapporten framgår det att arbetet för att säkerställa de nationella minoriteternas

rättigheter har utvecklats positivt inom de geografiska förvaltningsområdena sedan den

minoritetspolitiska reformen 2010.

En annan positiv förändring är att kunskapen om minoritetspolitiken och nationella

minoriteters rättigheter har ökat något inom statliga myndigheter.

Men utvecklingen går långsamt. Nivån på insatser i kommuner som ingår i

förvaltningsområdena är ungefär densamma som Länsstyrelsen och Sametinget rapporterade

2013, och i vissa fall har det minskat. – Störst möjligheter att få sina minoritetspolitiska

rättigheter tillgodosedda har personer som bor i en kommun som får statsbidrag för det

aktuella minoritetsspråket, men när det gäller kommuner och landsting utanför

förvaltningsområdena är det tydligt att den förda minoritetspolitiken inte fått tillräckligt

genomslag, säger Helena Cronséll, utvecklingsledare på Länsstyrelsens enhet för

arbetsmarknads- och rättighetsfrågor.

Länsstyrelsen och Sametinget har identifierat brister i den nuvarande lagstiftningen som

bidrar till att minoritetspolitiken inte får önskade resultat. För att påskynda förverkligandet av

de nationella minoriteternas rättigheter föreslås att lagen förtydligas. – Vi har kommit till en

punkt där det blivit nödvändigt att lagstiftningen definierar vad som är lägsta godtagbara nivå

när det gäller kommuners skyldighet att tillhandahålla förskola och äldreomsorg på

minoritetsspråken, säger Marie Louise Allas.

I rapporten föreslås också bland annat att Skolverket får i uppdrag att förstärka tillgången på

lärare i nationella minoritetsspråk, samt producera läromedel på samtliga nationella

minoritetsspråk. – Lagen om de nationella minoriteternas rättigheter har nu funnits i fem år

men vi ser fortfarande att arbetet med att efterleva den släpar efter på många håll i landet.

Sverige måste prestera bättre på detta område, säger Helena Cronséll.

http://www.minoritet.se/minoritetsrapporten-langsam-utveckling-under-2014

22

______________

Etelä-Ruotsin Sisuradio

Maanantai 16.3.2015


Malmössä toivotaan suomenkielisiä palveluita


KUUNTELE (25 MIN)

Neuvonpito tapahtui pienryhmissä

Illan lähetyksessä vieraillaan ensi ruokamessuilla Jönköpingissä ja sitten kuullemme Malmön

ruotsinsuomalaisten toiveita kuntaa kohtaan. Viime viikolla Malmössä ooli neuvonpito

kunnan ja ruiotsisnuomalaisten kesken. Esikouluun toivotaan äidinkilelen tukea, mutta myös

kulttuurin ja vanhustenhoidon aloilta on ruotsinsuomalaisilla toiveita.

_____________

16.3. 2015

Tukholman Sibelius-Nielsen-juhlat



KUUNTELE (55 MIN)

- Vain Tukholmassa voidaan juhlia Sibeliusta näin valtaisilla resursseilla, sanoo Sakari Oramo

Tukholman konserttitalon pääkapellimestari.Tukholmassa pidetään huhtikuussa Sibelius-

Nielsen festivaali, joka kokoaan Tukholman konserttitalolle 900 muusikkoa ja orkestereita ja

kapellimestareita useammasta maasta. Toimittaja Kirsi Blomberg.

Etelä-Tukholmassa Farstan kaupunginosassa joukko aktiivisia vanhempia on vaatinut

lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa jo useita vuosia. Suomenkielistä ryhmää ei ole

kuitenkaan vielä avattu ja viimeisin tieto kunna puolelta on, että yhteen ruotsinkielisistä

esikouluista on palkattu suomenkielinen työntekijä, jonka tehtävänä on tukea lasten

suomenkielen kehitystä. Farstalaisvanhempien mukaan tämä ei kuitenkaan täytä laissa

määriteltyjä vaatimuksia. Asiasta on tehty kirjelmä syrjintäasiamiehelle (DO:lle). Toimittaja

Tuomas Ojala.

Suomalainen yleisömenestys Mielensäpahoittaja, Kverulanten nähdään tänä keväänä Ruotsin

elokuvateattereissa osana Ny finsk film - kiertuetta. Elokuvan mielensäpahoittaja on kirjailija

Tuomas Kyrön luoma hahmo, jota elokuvassa näyttelee Antti Litja. Tuomas Kyrö kertoo

hahmon syntymisestä City Sisussa. Toimittaja Tytti Jussila.

Karjalan kielisiä uutisia voi kuunnella myös Ruotsissa. Toimittaja Eija Björstrand.






23

________________

Etelä-Ruotsin Sisuradio

Tiistai 17.3.2015


Nooran mielestä Jönköping on mainio opiskelijakaupunki


KUUNTELE (25 MIN)

Jönköpingin kansainvälisen kauppakorkeakoulun opinnot ovat johtaneet siihen, että

puolitoista vuotta Jönköpingissä opiskellut Noora Mytty ihmettelee mihin aika on kadonnut.

Aika on mennyt tosi nopeasti hän toteaa ja odottaa jännityksellä mitä tuleva vuosi tuo

tullessaan.

Nooran lisäksi tapaamme lähetyksessä lundilaisen taitelija Jukka Värelän, joka kertoo 30

vuotta täyttävästä taitelijakollektiivi Galleria Rostrumista, jossa maaliskuussa on näytteillä -

juhlavuoden kunniaksi - helsinkiläisen taitelijan Kimmo Kumelan näyttely "Prophecies".

__________________


Musalistat tulevia kirppislöytöjä ja Göteborgin Suomalainen kansankorkeakoulu ovet

auki



KUUNTELE (25 MIN)

Raimo Marttinen haki palkintonsa, Sisuradion Musalista-CD-levyjä. Innokkaana

kirpputoreilla kävijänä hän ennakoi levyjen vielä joskus olevan keräilyharvinaisuuksia. Mitä

ovat tämän päivän keräilyharvinaisuudet? Kuuntele!

Göteborgin suomalainen kansankorkeakoulu perustettiin aikoinaan juuri suomalaisille.

Nykyjään suomalaisuutta ei ole juuri kuin nimessä, mångkulturella finska högskolan.

Koulutus on tarkoitettu lähinnä maahanmuuttajille ja oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa.

Kouluun voi tutustua tarkemmin "avoimien ovien päivänä" perjantaina 20.3. kello 9-15.

Lähetys on normaalia lyhyempi Radiosportenin jääkiekkoselostusten takia.







24

______________________


Mark Levengood kertoo Suomen ja Ruotsin eroista västmanlantilaisille



KUUNTELE (25 MIN)

Mark Levengood. Kuva/Foto: Hannele Kenttä

Ruotsin ehkäpä tunnetuin suomalainen Mark Levengood on aloittamassa

Västmanlannin kiertuetta Kolsvan kirjastosta. Ei saa peittää luentosarjan puitteissa

Mark-fanit täpinöissään

Levengoodin ensimmäiselle luennolle tuli paljon väkeä, Mark-fanit Liisa Ek, Tuulikki

Vaunuveräjä ja Seija Eriksson olivat innoissaan.

Perustaitovaatimus äidinkielen opiskelussa poistuu!

Koululakiin tulee elokuussa muutos, joka poistaa vaatimuksen vähemmistökielen

perustaidoista. Lapset jotka haluavat lukea esimerkiksi suomea voivat opetusta

saada vaikkeivät kieltä ennestään osaisikaan. Keski-Ruotsissakin uudistuksella on

vaikutuksia.

_______________________

City Sisu

Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla



KUUNTELE (55 MIN)

Juha Joki ja Ari Haverinen, Sotainvalidien Ruotsin piirin toimiston työntekijät

Juha Joki ja Ari Haverinen työskentelevät Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla. Juha on

syntynyt Ruotsissa, Ari on tullut tänne yksivuotiaana, mutta molemmilla on sydämessä palo

Suomen sotien veteraanien auttamiseksi.

Etelä-Tukholmassa Farstan kaupunginosassa on ryhmä aktiivisia suomalaisvanhempia

vaatinut suomenkielistä esikoulutoimintaa jo usean vuoden ajan. Vanhempien mukaan kunnan

toiminta on ollut nihkeää. Viime viikolla kaupunginosa ilmoitti palkanneensa suomenkielisen







25

pedagogin yhteen esikouluistaan. Suomalaisvanhempien yhdistys ei ollut ratkaisuun

tyytyväinen ja on nyt tehnyt kaupunginosan puuttellisista toimista ilmoituksen

syrjintäasiamies DO:lle.

Lapsinäyttelijänä tunnetuksi tullut Natalie Minnevik on uransa ensimmäisessä aikuisroolissa

SVT:n sarjassa Arne Dahl. Natalie Minnevik tuli tunnetuksi jo 10-vuotiaana roolissaan

Näkymätön Elina. Sen jälkeen hänellä on ollut rooleja elokuvissa ja tv-sarjoissa kuten Äkta

människor ja Wallander. SVT:n sunnuntai-illan poliisisarjassa Arne Dahl hän on

poliisiryhmän uusi jäsen ja kieliexpertti Ida Jankowicz.

______________________

Tähti

17.3 Noona Ensani

Muovihius peittoaa pään

Sändes tisdag 17 mars kl 19:03


LYSSNA (57 MIN)

Hiusten värjäämisestä tuli Mira-Bellalle impulsiivinen tapa.

Lopulta hän väsyi kuluttamaan niin paljon aikaa niihin ja ajeli pois hiuksensa

kokonaan.

Nykyään hänellä on peruukki yllään päivittäin ja illan ohjelmassa Mira-Bella kertoo

erikoisesta hiustyylistään.

Mira Bellan kokoelmasta löytyy eri mallisia peruukkeja aina punertavista

korkkiruuvikiharoista pitkiin vaaleisiin suortuviin ja tummaan polkkaan. Syksyllä alkaneesta

kiinnostuksesta lähtien matkaan on tarttunut kokonaiset kolmetoista peruukkia!

__________________

Studio Sisu

Martin Ahlberg palkittiin matkailualan palkinnolla



KUUNTELE (40 MIN)

LATAA (30 MIN, MP3)







http://sverigesradio.se/topsy/ljudfil/5270003-mp3

26

Talvivaaran kaivoksen kriisi on vuosia puhuttanut Suomea. Kaivoksen työntekijöiden

tunnelmia kuvataan tuoreessa dokumentissa.

Suomen pahimmat bisnesmokat -kirjassa kerrotaan lukuisia esimerkkejä suomalaisjohtajien

virhearvioista, jotka ovat maksaneet miljoonia.

Matkailualan yrittäjä Martin Ahlberg palkittiin äskettäin Ruotsin parhaana matkailualan

tiedottajana.

Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma supersuosittu hahmo, filmi nähdään

keväällä Ruotsissa.

________________

Smoolanti-Hallanti


Keskiviikkona tapaamme Mirjamin ja kuulemme Kimmo Kumelan näyttelystä



KUUNTELE (25 MIN)

Taiteilijat Kimmo Kumela ja Jukka Värelä. Foto: Johanna Dikert/Sveriges Radio

Mirjam Ranta on muuttanut usein elämässään ja useimmiten muuttokuorma on ollut keveä.

Silti hän on tyytyväinen elämään, vaikkei se aina ole ollut helppoakaan.

Kimmo Kumelan näyttely, Prophesies - Profetiat - on nähtävissä reilun viikon päivät vielä

Malmön Galleri Rostrumissa ja tänä iltana Kimmo kertoo mm siitä, että on erikoista järjestää

ensimmäinen oma näyttely ulkomailla juuri Malmössä - hänen vanhassa

opiskelukaupungissaan.

___________________

City Sisu

Södertäljen suomenkielinen vanhustenhoito ei vastaa tarpeita

Sändes onsdag 18 mars kl 18:05







27

LYSSNA (55 MIN)

Södertäljessä miltei joka kymmenes asukas on suomalaistaustainen, mutta suuresta

määrästä huolimatta kunta ei tarjoa vanhentuvalle suomalaisväestölle kysynnän

mukaista vanhustenhoitoa suomeksi.

Dannemora Mineral menee konkurssiin

Kaivosyhtiö Dannemora Mineral, Upplannin Österbybrukissa, menee konkurssiin. Yhtiö jätti

konkurssihakemuksen Uppsalan käräjäoikeudelle tänä aamuna. Kaivosyhtiön maksukyky,

likviditeetti, on heikentynyt viime vuosina, myynti ei ole vastannut odotuksia ja samalla

malmin markkinahinta on laskenut.

Dannemoran kaivoksen perinteet ulottuvat jopa 1400 -loppupuolelle. Se on ollut suuri

suomalaisten työllistäjä läpi vuosisatojen. Kaivoksen lakkauttaessa toimintansa ensimmäistä

kertaa vuonna 1992, työntekijöistä liki puolet oli suomalaisia. Silloin lakkauttamisen syynä

olivat rautamalmin kysynnän heikentyminen ja hinnan lasku.

Dannemora Mineral perustettiin vuonna 2005 ja tarkoituksena oli käynnistää uudelleen

Dannemoran kaivostoiminta.

IF-metallin toimitsija Mika Muhonen sai tietää Dannemora Mineralin konkurssista tänä

aamuna ja on järkyttynyt kuulemastaan. Dannemora Mineral työllistää satakunta työntekijää

Österbybrukissa. Konkurssi iskee myös alihankkijoihin, joita on myös noin sata, kertoo

Muhonen. Österbybrukin pikkuyhteiskunta on niin ikää tulilinjalla ja kaivostoiminnan

kaatuminen vaikuttaa epäsuorasti koko paikkakunnan yrityksiin nakkikioskeista bensa-

asemiin.

Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla

Södertäljessä asukkaista noin joka kymmenes on suomalaistaustainen, mutta paljosta

suomalaisväestöstä huolimatta suomenkielistä vanhustenhoitoa on hankala saada.

Ainoa suomenkielinen osasto suomenkielisille vanhuksille on muistisairaiden osasto

Mariekällgårdenin hoitokodissa. Soili Huokuna kävi tutustumassa osastoon ja tapasi Iris

Grönin, joka samana päivänä toi isänsä sinne asumaan.

Vapaaottelija Makwan Amirkhani tekee uraa Tukholmassa ja on ihastunut "törkeän"

kauniisiin ruotsalaisnaisiin

Vapaaottelija Makwan Amirkhani hätkäytti koko vapaaottelumaailmaa tammikuussa

Tukholmassa, voittamalla seuratuimman vapaaottelusarjan UFC:n ensimmäisen ottelunsa

ennätyksellisen, vajaan 8 sekunnin jälkeen. Vapaaottelu on lajina yhdistelmä eri

kamppailulajeja ja tämän johdosta hyvin monenlaiset taistelukeinot ovat sallittuja.

__________________

#äldreochspråk

Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla


28

Julkaistu onsdag 18 mars kl 18:15

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6120052&_suid=142783599

7865011747035617008805

lyssna på "Ihmiset eivät tiedä osastosta, ja sitten väitetään ettei ole tarvetta"

"Ihmiset eivät tiedä osastosta - ja sitten väitetään, ettei ole tarvetta"

(11 min)

Katri Forsberg ja Iris Grön, keskellä Iriksen äiti. Kuva: Soili Huokuna / SR

Södertäljen asukkaista noin joka kymmenennellä on suomalaistausta, mutta siitä huolimatta

suomenkielistä vanhustenhoitoa on vaikea saada. Mariekällgårdenin hoitokodissa toimii

suomenkielinen muistisairaiden osasto, mutta paikkoja ei ole tarpeeksi eikä kunnan tiedotus

pelaa, sanovat sekä henkilökunta että omaiset.

Katri Forsberg on apuhoitaja Mariekällgårdenin suomalaisella osastolla. Hänen mielestään

omaisilta vaaditaan paljon aktiivisuutta ja voimia, jotta jaksaa taistella suomenkielisen paikan

ikääntyvälle läheiselle.

Iris Grön oli haastattelupäivänä tuomassa isäänsä asumaan Mariekällgårdeniiin. Iriksen isä oli

itse mukana työryhmässä, joka 90-luvulla perusti suomenkielisen dementiaosaston. Nyt hän

tuli sinne asumaan, mutta Iris kertoo, että oli kova työ saada paikka isälle.

Kunnan edustaja Eva Pedersen Wallin lupaa, että vanhusten hoitopaikkahakemukseen lisätään

ruutu, johon voi ruksata suomenkielisen hoidon tarpeen.

__________________

Kulttuurisunnuntai

Sisuradion kulttuurijutut ja -haastattelut samalle sivulle koottuna löydät täältä Sunnuntain

sävelet -sivulla on kuunneltavana aina neljä erilaista, vaihtuvaa teemakonserttia

Lehdistötukea suomenkielisille lehdille parannetaan










29

Kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke kirjoittaa lehdistötuen muutoksista Dagens Nyheterissä.

Kuva: Ari Setälä / Sveriges Radio

Hallitus aikoo parantaa osaksi suomen kielellä julkaistavien lehtien

mahdollisuutta lehdistötukeen, kertoo kulttuuriministeri Alice Bah

Kuhnke Dagens Nyheterin debattisivulla.

Ruotsin hallitus aikoo torstain kokouksessaan muuttaa lehdistötukea

niin, että se nopeasti auttaisi paikallisjournalismia harjoittavien lehtien

asemaa. Myös osaksi suomen kielellä julkaistujen lehtien

mahdollisuutta tuotantotukeen laajennetaan.

Säännökset eivät enää koske vain tiettyja paikkakuntia, vaan kattaa

koko suomenkielen hallintoalueen samalla tavalla kuin saamen- ja

meän kielillä. Uudet lehdistötukisäännökset tulevat voimaan 1.

heinäkuuta 2015.

__________________

Studio Sisu

Sisuradion sotaveteraaneja koskeva sarja jatkuu



KUUNTELE (40 MIN)

LATAA (31 MIN, MP3)

Seniorit tekevät entistä enemmän palkkatöitä Ruotsissa.





30

Sisuradion suomalaisia sotaveteraaneja Ruotsissa koskeva sarjamme jatkuu.

Kaikki antiikkiset esineet eivät ole arvokkaita, vaikka ikää olisi parisataa vuotta

Miten suomalaiset käyttäytyvät busseissa ja raitiovaunuissa, sitä pohtii kolumnissaan

kirjeenvaihtajamme Katri Nisula

______________________

Smoolanti-Hallanti


Torstaina taloasiaa ja kirjailijan mietteitä



KUUNTELE (25 MIN)

Kalle Kniivilän kaksi kirjaa

Puutaloyhtiö Myresjöhus on hävinnyt oikeudenkäynnin rakennusvirheistä Korkeimmassa

tuomioistuimessa skoonelaisia talonomistajia vastaan. Tuomioistuin toteaa, että

yksinkertaisesti eristetty seinärakenne, jossa rappaus pannaan suoraan kovalevyn, kipsilevyn

tai eristeen päälle, ei ole riittävästi turvattu kosteusvaurioilta. Pentti Näätsaari kertoo, että tätä

tekniikkaa käytettiin yleisesti muutama vuosi vuosituhannen vaihteessa.

Lundilaisen kirjailijan ja toimittajan Kalle Kniivilän toinen Venäjä-aiheinen kirja - Krim on

meidän - ilmestyi ruotsiksi pari viikkoa sitten ja viime viikolla myös suomeksi ja

esperantoksi. Kirja kuvaa viimevuotisia tapahtumia, kun Ukrainaan kuulunut Krimin

niemimaa liitettiin Venäjään kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Kalle Kniivilä on itse

kirjoittanut kirjansa kolmella eri kielellä. Kirjan kirjoittaminen eroaa jonkin verran Kalle

Kniivilän normaalityöstä sanomalehtilehtitoimittajana.

___________________

Kulttuurisunnuntai


Antiikkikauppa muuttuu: asiakkaat eivät enää puhu suomea, mutta ovat nuorentuneet








31

lyssna på Suomalaishuudot hiljentyneet

Suomalaishuudot hiljentyneet

(9:21 min)

Antiikkiala on muutosten kourissa. Nettikauppa on vienyt monta

asiakasta ja hinnat ovat laskeneet. Toisaalta asiakaskunnan

ikärakenne on muuttunut hieman yllättävään suuntaan.

Vielä pari vuotta sitten suomalaiset ostajat olivat yleinen näky Ruotsin

huutokaupoissa. Nyt nettikauppa on nielaissut heidät ja Suomeen ei

enää kannata viedä hopeaesineitä tai huonekaluja. Esa Alajärven

mukaan muutos alkoi näkyä pari vuotta sitten. Ennen sitä hän saattoi

puhua suomea viikoittain huutokaupoissa, nyt tuskin lainkaan. Myös

reissut Turkuun ja Helsinkiin ovat loppuneet kun kysyntä on

vähentynyt.

Alajärvellä on viimeiset kymmenen vuotta ollut pieni antiikkiliike

Eskilstunassa Köpmangatanilla. Katu on rauhoittunut antiikkikauppiaan

näkökulmasta epäsuotuisalla tavalla. Moni liike on siirtänyt toimintansa

suuriin kauppakeskuksiin ja asiakkaat ovat kaikonneet. Toinen syy on

internetkauppa, yhä useampi kun ostaa antiikkia netistä. Suomalaisten

katoon on osaltaan saattanut vaikuttaa talouden huono tila

naapurimaassa.

Kivijalkakaupalla puolensa

Alajärvi pitää kaikesta huolimatta liikettään auki, tosin vain osan

viikkoa. Hänkin on siirtynyt nettikauppaan, mutta on sitä mieltä, että

asiakkaalla pitää myös olla mahdollisuus esineiden käsin

kosketeltavaan tutkailuun.

– Olen ostanut joitain tavaroita internetin kautta ja niiden kunto on aina

ollut pettymys.

Nuoret sekoittavat

Toisaalta asiakaskunta on uudistunut, ehkä hieman yllättäväänkin

suuntaan. Alajärvi sanoo, että tyypillinen asiakas on nykyään iältään 20

– 35-vuotias.

– Tyypillinen asiakas on hankkinut ensimmäisen asuntonsa ja tarvitsee

siihen tavaroita. Moni sekoittaa uutta ja vanhaa elävöittääkseen

asuntoaan.

Tukholmalaiset eivät kysele

Eskilstunalaiset eivät juurikaan osta antiikkia, sanoo Alajärvi. Sitä

vastoin Tukholmasta tulee ostajia, ja kauppias on mielissään. He kun

hetken liikkeessä kierreltyään ilmoittavat mitä haluavat ostaa.



32

– He sanovat suoraan, että haluan tämän, tämän ja tämän. Eivätkä

paljoakaan kysele hintoja.

____________________

Tähti

Vahva itsetunto?



KUUNTELE (57 MIN)

Henkisen hyvinvoinnin kannalta hyvä itsetunto on tärkeää ja silloin hyväksyy itsensä ja

arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. 7-luokkalaiset Nilla Nieminen ja Niki Okolo

keskustelevat itsetunnosta ja itseluottamuksesta.

_____________________

Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä ja vapaa-ajallaan muita EU:n senioreita reippaammin

Julkaistu fredag 20 mars kl 10:08


lyssna på Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä muita EU:n senioreita reippaammin

"Seuratoiminnassa hyvää on sosiaalisuus ja suomen kieli"

(1:59 min)

Seniorit Ruotsissa tekevät entistä enemmän palkkatöitä. Eurostatin tilastojen mukaan

65-74 -vuotiaat ruotsalaiset tekevät enemmän töitä kuin samanikäiset ihmiset muissa

EU-maissa. Viime vuonna lähes 177 000 tämän ikäluokan ruotsalaista teki palkkatöitä.

Risto Sarkola Södertäljestä jäi virallisesesti eläkkeelle Scanian tuotekehittelyosastolta pari

vuotta sitten, mutta on sen jälkeen tehnyt töitä parikymmentä tuntia kuukaudessa vanhalla

työpaikallaan. Hän muun muassa esittelee työpaikkaansa vierailijoille. – Se on mukavaa

työtä. Sopii hyvin eläkeläiselle, sillä siinä tapaa paljon ihmisiä, eikä tarvitse jäädä kotiin

päiviään viettämään, Risto Sarkola sanoo.








33

Palkkatöiden lisäksi monet tekevät myös vapaa-ehtoistöitä. Ersta Sköndalin korkeakoulun

tuoreen selvityksen mukaan noin puolet ruotsalaisista tekevät vapaaehtoistöitä. Myös

Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten Eläkeläisparlamentti-risteilyllä oli helppoa löytää

vapaaehtoistöitä tekeviä.

Anneli Ylisäntti Tukholmasta tekee vapaaehtoistyötä käymällä vanhusten luona sekä monissa

kerhoissa. Jos joku tarvitsee apua, Anneli pyrkii auttamaan esimerkiksi puhelimitse. Myös

Irma Silvennoiselle Örebrosta vapaaehtoistöistä on tullut elämäntapa. – Olen ollut mukana

useassa seurassa, muun muassa suomiseurassa ja Ruotsin kirveenheiton liitossa. Olen jo

lapsesta lähtien ollut mukana seuratoiminnassa, joten ehkä se periytyy

sieltä. Seuratoiminnassa hyvää on esimerkiksi sosiaalisuus ja suomen kieli, Irma

Silvennoinen.

_______________

Studio Sisu

Kaikissa hallintoaluekunnissa ei ole suomalaista vaalihuoneistoa

Lähetetty fredag 20 mars kl 16:10


KUUNTELE (40 MIN)

LATAA (29 MIN, MP3)

EU:n ja Suomen lippu liehuvat kevätharmaassa säässä heijastuksena Tukholman

suurlähetystön ikkunoissa. FOTO: Marjaana Kytö, Sveriges Radio Sisuradio

- Kaikissa hallintoaluekunnissa ei voi äänestää Suomen eduskuntavaaleissa.

- Uppsalan yliopiston tiedefestivaaleille odotetaan tuhansia koululaisia.

- Pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa pienosakkaatkin voivat saada äänensä kuuluviin.

- Eripari sukilla otetaan kantaa erilaisuuden puolesta.

_____________________

Huomenta Ruotsi

Nina Nyman ja Aarne Myllymäki auttavat kodittomia ja väärinkäyttäjiä

Lähetetty fredag 20 mars kl 06:00






34


KUUNTELE (170 MIN)

Perjantain aiheita:

- Aamun vieraat Nina Nyman ja Aarne Myllymäki ovat töissä avustusjärjestö

Convictuksessa. Nina on Convictuksen yhden päivätoimintayksikön esimies

- Roller derby on nopeatempoinen joukkuelaji joka syntyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Laji

on 2000-luvulla noussut uuteen suosioon ja erityisesti naiset ovat ottaneet lajin omakseen

- Hyvä johtaja hukkaa miljoonan, huippujohtaja miljardin. - Näin provosoidaan Suomessa

juuri ilmestyneessä kirjassa Suomen pahimmat bisnesmokat. Uutuuskirjassa luetellaan

Suomen pahimpia yritystöppäyksiä, mutta mietitään myös sitä, miksi älykkäinä ja taitavina

pidetyt johtajat ylipäätään syyllistyvät virheisiin.

- Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE on pitänyt Eläkeläisparlamenttiaan Ruotsin ja Suomen

välillä, Suomen-laivalla, puhelimessa puheenjohtaja Kaisa Lamu kello 08.15

- Ruotsinsuomalaiset saavat oman astma- ja allergiayhdistyksen. Uuden yhdistyksen

päämääränä on jakaa tietoa suomeksi, koska sitä ei tällä hetkellä Ruotsissa saa

- Aamun visa.

__________________

SVT Uutiset

Stort forskningsprojekt om sverigefinnar

20 mars

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/stort-forskningsprojekt-om-sverigefinlandare

2 min 11 sek

Stort forskningsprojekt om sverigefinländare

Universitetet i Jyväskylä startar ett stort forskningsprojekt om sverigefinnar. Syftet är

att samla in olika berättelser kring migration. Materialet ska samlas i städer där det bor

många med finska rötter, bland annat i Stockholm, Göteborg och Södertälje.

Som mest, vid decennieskiftet 1960–70 kom det 80 000 finländare till Sverige. Nu inleds en

studie vid Jyväskylä universitet om dem och deras liv i Sverige.

Enligt projektledaren, professorn i etnologi Outi Fingerroos, syftar studien också till att



http://www.svt.se/nyheter/uutiset/

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/stort-forskningsprojekt-om-sverigefinlandare

35

eliminera stereotyper, djupt rotade i människor i Finland om sverigefinnar.

– Det var överraskande för mig att finländare i Stockholm inte längre är marginaliserade.

Asko Sahlberg och kompani har med sin litterära produktion stärkt eländesbilden och

finländarnas föreställningar stöder sig mot det, man läser ju mycket.

Enligt Fingerroos handlar projektet om insamling av dokumentation. Finska

Litteratursällskapet, Åbo Akademi och Svenska Litteratursällskapet deltar också.

Forskningsprojektet är omfattande och just nu ansöks om finansiering från olika fonder.

Studien beräknas kosta cirka 2 miljoner euro.

– En dokumenterande studie som den här kan ha internationell betydelse. Det finns en

möjlighet att göra ett tvärsnitt, alltså studera historien och fundera över vad integration

egentligen har för innebörd, säger Fingerroos.

– Jag är spänd på vad vi kommer att hitta, intressanta levnadsöden, både i god och dålig

bemärkelse. Vi hittar säkert mycket intressanta människor

____________________

Popula

Hur okej är sisu och lejonet idag?

Publicerat fredag 20 mars kl 11:27


&_suid=142885145135103974955885205418

lyssna på Hur okej är sisu och lejonet idag?

Lyssna på hela sändningen

fre 20 mar kl 18:05 (55 min)

I Popula tar vi oss an de finska nationalistiska symbolerna, lejonet och ordet sisu. För många

sverigefinnar är dessa kanske enbart ett uttryck för ens rötter och oskyldig patriotism, men i

Finland har symbolerna fått en nyans av främlingsfientlighet. Hur pass illa är det? Har

symbolerna kapats av högerextrema krafter?

http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4738&grupp=21764&artikel=6121886&_suid=142885145135103974955885205418


36

I studion dissekerar Maziar Farzin och Maija Waris ämnet tillsammans med gästerna Anni

Heikka och Mikko Mäkitalo.

Journalisten och författaren Marianne Lyden förklarar sisu-ordets koppling till

högerextremism och reklammakaren Eka Ruola ger sin analys av ordet sisu.

I krönikan funderar Magnus Silfvenius Öhman på rasismen i Finland.

Popula sänds i P4 på fredag klockan 18:05

_________________

#äldreochspråk

Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajenee



761108138238152023405

lyssna på Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajene

Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajene

(12 min)

Vrinnevihusin suomenkieliset hoitajat Irene, Jukka ja Riitta. Foto: Pirjo Rajalakso/SR

Norrköpingin kunnassa valmistautudutaan siihen, että nyt vielä kotihoidossa olevat

vanhukset eivät kaikki pärjää kotonaan pitkään. Yksityiseen hoitolaan on jonoa ja myös

kunnallinen alkaa nostaa päätään juuri suomenkielisten vanhusten hoitolaitoksena.

Norrköpingin kunnassa on kaksi suomenkielisiä vanhuksia hoitavaa paikkaa. Tällä hetkellä

eniten suomenkielisiä on Mariabackenissa: yhdeksän asukasta ja kuusi suomenkielistä

työntekijää. Suunitelmissa on, että Mariabackenista tulisi suomenkielinen profiloitu

vanhustenkoti, jossa olisi myös dementiahoitopaikkoja.

Vrinnevihusin vanhusten asuntolassa on jo virallisesti suomenkielinen profiili, joka koskee

kieltä, ruokaa ja kulttuuria. Rakennus on kaksikerroksinen ja kummassakin kerroksessa on

neljä osastoa. Suomenkielistä osastoa ei ole vaan he ovat eri osastoilla ja heitä on tällä

hetkellä yhteensä kuusi-seitsemän ja suomenkielisiä hoitajia on kolme. Suomenkielisten






37

hoitajien määrä ei riitä hoitoon vuorokauden ympäri, kertoo Vrinnevihusin toimitusjohtaja

Pernilla Johansson.

Turvaa ja seuraa

Keskiviikkoisin suomenkieliset kokoontuvat yhteen lounasaikaan. Ohjelmassa on ääneen

lukemista, runoja, laulua ja vierailuja. Iltatähti-yhdistys on hankkinut paikalle television,

mutta Suomen TV:n ruutuun saanti vaikuttaa hankalalta. Suomalaisia sopivia DVD-elokuvia

on suunniteltu näytettävän. Elvi on jo aika tyytyväinen oloonsa.

"Kotona oli hankalaa, kun niin usein piti lähteä akuutille ja sairaalaan. Se oli niin

toivoton tunne, kun minä muutaman kerran halvaannuin ja aloin pelätä. Täällä on

turvallista, kun sanoivat heti, että akuutille ei tarvitse lähteä."

Elvi

Hoitaja Jukka jatkaa Elvin kertomusta sanoen, että juuri se perusturva on tärkeätä. Riitta-

hoitaja kertoo, että suomenkieliset tapaamiset ja toiminta kuuluvat myös työtehtäviin.

Ongelmat on tehty raktaistavaksii, Irene jatkaa. Vrinnevihusin asukkaat saavat ottaa viiniä ja

herätä aamulla omaan tahtiinsa.

– Alussa oli hankalaa kun oli ikävä kotiin. Oli niin paljon tavaraa, mitä piti heittää pois, kun

mukaansa ei paljoa saanut, kertoo Elvi. Kotona ei vain voinut enää asua, kun kotiapu oli aika

saamatonta ja ulkona liikkuvat ihmiset alkoivat pelottaa, eikä enää jaksanutkaan mitään.

Mauno on tyytyväinen kaikkeen. Kotona alkoi usein heittää päästä ja hän tuupertui

tajuttomana pitkäksi aikaa lattialle. Siinä jos oli vaikka ruokaa laittamassa, niin vaarahan siitä

syntyi kun ruoka saattoi palaa pohjaan, hän muistelee, – Nyt kun ei ole mitään hätää ja

kaikki voi ottaa rauhallisesti niin ei niin usein enää pyörrytäkään, Mauno toteaa.

– Täällä on hyvä olla, vaikka toivoisin kyllä enemmän suomenkielistä hoitoa. Nämä kolme

hoitajaa kun ovat aina muilla osastoilla ja sitten välillä tulevat katsomaan minua, pohtii Elvi

vielä.

Uutta tulee ja jonoa on

Vrinnevihusin ulkopuolella pellolla on kova hyörinä. Sinne on tarkoitus vuoden kuluttua

nousta uusi ja moderni vanhusten asuntola, jonne Vrinnevihusin asukkaat siirretään, kertoo

odottavainen Pernilla Johansson.

38

Kunta päättää ovatko Norrköpingin suomenkieliset vanhukset siellä omalla osastollaan vaiko

sekaisin ruotsinkielisten kanssa, kuten nyt. Vrinnevihusin hoitojonossa on tällä hetkellä

seitsemän suomenkielistä ja sata ruotsinkielistä.

_______________________________

Sisutarinat

Sisutarinoissa äänestettiin ja ei

Sändes lördag 21 mars kl 14:04


LYSSNA (116 MIN)

Vaalit lähestyvät, oletko valmis?, foto: Erpo Heinolainen, SR Sisuradio

Jos asuu Ruotsissa niin miksi ihmeessä pitäisi äänestää Suomen vaaleissa vaikka saakin?

Vajaan kolmen viikon kuluttua on noin 100 tuhannella Ruotsissa asuvalla Suomen

kansalaisella mahdollisuus äänestää 35 paikkakunnalla Suomen eduskuntavaalien

ennakkoäänestyksessä.

Sen kunniaksi Sisutarinoissa puhuttiin Suomen eduskuntavaaleista.

Monenlaisia näkemyksiä esitettiin; osa äänestämistä tukevia osa vastustavia.

Studiossa istui kaikissa mahdollisissa vaaleissa aina äänestävä Erpo Heinolainen.

_________________

Huomenta Ruotsi

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi Veera Florica Jokirinne

Lähetetty kl 06:00 23.3.2015

http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/524384?programid=2500¨

KUUNTELE (170 MIN)






39

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi juristi Veera Florica

Jokirinne

Florica Jokirinne seuraa tehtävässä viime juhannuksena menehtynyttä, edellistä pitkäaikaista

puheenjohtajaa Markku Peuraa. Valtuuskunta on 20 eri yhteisön kattojärjestö, joka edustaa

ruotsinsuomalaista vähemmistöä yhteyksissä Ruotsin valtioon.

Suomen sotainvalidien Veljesliiton Ruotsin piiri pian 40-vuotias

Talvisodan päättymisestä on 75 vuotta, ja samana vuonna kun sota loppui, perustettiin myös

Suomen sotainvalidien Veljesliitto. Liiton Ruotsin piiri aloitti toimintansa pian 40 vuotta

sitten. Jäseniä siinä on tätä nykyä Satakunta ja järjestöä pyörittävät toiminnanjohtaja Juha Joki

ja Ari Haverinen.

HV71:n Jere Karalahti valmistautuu huolella pudotuspeleihin

Pudotuspeliotteluiden väliset harjoitukset ovat yleensä keveitä, verryttelyn tapaisia; tärkeintä

on syödä ja juoda oikein ja levätä hyvin otteluiden välillä. Heti kun yksi ottelu on päättynyt,

alkaa valmistautuminen seuraavaan, kertoo Jere Karalahti. HV71 kohtaa tänä iltana (23.3.)

Linköpingin.

Luulajan Roller derby -joukkueen pelit

Linda-Maria Krekula Luulajan Roller derby -joukkueesta kertoo Pirjo Rajalaksolle, miten

viikonlopun pelit Malmötä ja Västeråsia vastaan sujuivat.

Vuokko-Vera ja Gävlen romanit

Vuokko-Vera Persson-Boman tunnetaan Gävlessä ruotsinsuomalaisten keskuudessa, mutta

etenkin Suomen romanien keskuudessa vaikuttaneena. Tytti Jussila tapasi hänet.

Aamun vieraana näyttelijä Anastasios Soulis

Aamun vieraana on tänään näyttelijä Anastasios Soulis, joka on saanut

runsaasti kiitosta kymmenistä elokuva- ja tv-rooleistaan. Kevään aikana (2015) hänen

työpaikkanaan on Tukholman Kaupungiteatteri.

__________________

Finnblicken

Snart dags att rösta i finska riksdagsvalet

Publicerat kl 11:44 23.3.2015


lyssna på Kaksoiskansalaisilta voi jäädä äänestyskortti saamatta

Lyssna på finska

(1:44 min)



http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4543&grupp=19689&artikel=6123616&playaudio=5234606


40

Söndag 19 april är det dags för riksdagsval i Finland. Den som är

röstberättigad och bor i Sverige får se till att förtidsrösta redan 8

till 11 april. På 35 orter erbjuds möjlighet att förtidsrösta och det

går bra att rösta även utan röstkort.

Röstkorten (i finlandssvensk terminologi meddelandekort) postas till

alla röstberättigade utomlands senast 26 mars från Finland. Har man

dubbelt medborgarskap och bor i Sverige kan det hända att man inte får

något röstkort. Det beror på att svenska Skatteverket enbart registrerar

det svenska medborgarskapet och då kan Befolkningsregistercentralen i

Finland missa det finska medborgarskapet och inget röstkort skickas ut.

Men det går bra att rösta ändå.

– Har man inget röstkort men vet att man är finsk medborgare så är det

inga problem. Bara man visar upp godkänd fotolegitimation på plats i

förtidsröstningslokalen, försäkrar Elina Karlsson, chef för konsulära

enheten på Finlands ambassad i Stockholm.

Var röstar man?

Man kan förtidsrösta i det finska riksdagsvalet på 35 orter i Sverige, se

lista via länken nedan. Flera kommuner som ingår i det finska

förvaltningsområdet saknar dock egna förtidsröstningslokaler. Något

som Elina Karlsson menar är en fråga om pengar.

– Det finns inga egentliga hinder för att utöka antalet lokaler. Med en

obegränsad budget hade vi självklart kunna iordningsställa

röstningslokaler i varje kommun som ingår i det finska

förvaltningsområdet, säger Elina Karlsson.

Riksdagsvalen i Finland arrangeras vart fjärde år på våren. Till skillnad

från Sverige arrangeras kommunalvalen separat vid ett annat tillfälle.

Likaså presidentvalen som genomförs vart sjätte år.

Här kan du förtidsrösta i finska riksdagsvalet 2015

__________________

STOCKHOLMS FRIA

Stockholm lever inte upp till minoritetslagen

http://www.stockholmsfria.se/artikel/117050

PUBLICERAD: FREDAG 20 MARS 2015, 14:00 • UPPDATERAD:

TISDAG 24 MARS 2015, 7:38

Staden måste erbjuda äldreomsorg på finska men tillgodoser inte

behoven, menar Virpi Johansson, chef för Suomikoti i Enskede.

http://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/se/uap_752.html

http://www.stockholmsfria.se/artikel/117050

41

Stockholms enda helt finskspråkiga äldreboende, Suomikoti, har funnits

sedan 1995 men föreningen som driver boendet har funnits sedan 1989

och firade 25-årsjubileum i fjol. Boendet låg tidigare i anslutning till

Sabbatsbergs sjukhus men flyttade för några år sedan och finns nu i

Enskede.

På Suomikoti finns i dag 53 platser. 30 stycken köps av Stockholms

stad.

LÄS OCKSÅ

Järfälla stärker finska rättigheter

– Jag har bott fyrtio år i Sverige men alltid tidigare jobbat med svenska

patienter och aldrig förstått vilken enorm betydelse språket har innan

jag började arbeta här, säger Virpi Johansson, som sedan tre år tillbaka

arbetar som verksamhetschef på Suomikoti.

– När det kommer patienter hit som tidigare har varit på svenskspråkiga

ställen så får vi många gånger höra att de är utåtagerande eller

aggressiva. Så visar det sig att det inte alls är så utan efter några veckor

fungerar det fantastiskt när de äntligen kan göra sig förstådda på sitt

språk.

Stockholms stad är förvaltningskommun för finska. Det innebär bland

annat att finskspråkiga invånare har rätt att använda finska i kontakt

med myndigheter och att det ska finnas tillgång till äldre- och

barnomsorg helt eller delvis på finska.

Men en ny rapport om minoritetspolitikens utveckling visar att många

kommuner tolkar skrivningen ”helt eller delvis” olika. Det är en bild

som Virpi Johansson delar.

– Jag pratar ju med många äldre och anhöriga som ringer mig och

brukar alltid fråga om de vet om kommunen är en förvaltningskommun.

Många vet inte vad det innebär. Och även om kommunen är det så

behöver det inte betyda att de kan tillgodose behoven.

I dagsläget står runt tio personer i staden i kö för att få en plats på

Suomikoti. Virpi Johansson tycker inte att Stockholm når upp till

ansvaret att erbjuda finsk äldreomsorg för alla som vill.

– De säger från stadens sida att behovet är tillgodosett, men det är det

inte. Det skulle behövas en inventering, på vilka äldreboenden finns

finskspråkig personal? Sedan samlar man alla på ett ställe, både

42

personal och boende, och tar ett större grepp på hur man kan förbättra

vården i hela kommunen.

Liknande kritik lyfts fram av representanter för olika sverigefinska

föreningar i Stockholms stad. I en skrivelse till äldrenämnden menar de

att staden ”inte fullt ut lever upp till minoritetslagens intentioner när det

gäller exempelvis barn- och äldreomsorg”. Enligt staden finns ett väl

fungerande samråd med den sverigefinska gruppen och man framhåller

att en kartläggning av språkkunskaper bland biståndshandläggare och

omsorgspersonal gjordes förra året, men håller med om att

samordningen kan förbättras.

Fakta:

Den sverigefinska minoriteten i Stockholm

Stockholms stad ingår i förvaltningsområdet för finska sedan 2010. Ca

73 000 personer har finsk bakgrund i staden.

• Barn- och äldreomsorg på finska har bland annat:

- Suomikoti, stadens enda helt finskspråkiga äldreboende. Finns i

Enskede och har 53 platser.

- Finskt Seniorboende AB, ett familjeägt företag som bedriver

hemtjänstverksamhet i Stockholm, Solna samt i Sundbyberg.

- Finska förskolan på Södermalm, som har ca 40 barn och arbetar för att

stärka barnens språk och kulturella identitet. Alla pedagoger samtalar

konsekvent på finska med barnen.

Eva Olsson

Inrikesredaktör på Fria Tidningen

____________________

YLE.FI Inrikes

Sverigefinska skolan modell för Finland?

Publicerad 24.03.2015 - 07:04. Uppdaterad 24.03.2015 - 07:40

43

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/24/sverigefinska-skolan-modell-

finland

Helmi Toivanen, Bianca Tihi och Carl Wilhelm Havefeldt.

Flera tvåspråkiga skolor i Sverige klarar sig väldigt bra i svenska

skolmätningar. Nu vill Sverigefinska skolan i Stockholm fungera som

modell för Finland.

De sverigefinska skolorna har en undervisningsmodell som saknas i den

finlandssvenska skolvärlden - nämligen undervisning på både finska

och svenska i alla ämnen.

Bianca Tihi och Helmi Toivanen.

Fyra av fem elever är tvåspråkiga från början och målet är att

enspråkiga elever har blivit tvåspråkiga när de går ut nian. Finskan är

ofta det svagare språket och skolan satsar mycket på stödundervisning.

- Det är tufft, men roligt också. Det är fantastiskt att se vad barnen kan

lära sig - att de har så stora resurser, vad hjärnan kan göra, säger Jaana

Grandelius, som är lärare i klass 2A.

Yle Nyheter har varit i kontakt med alla sex sverigefinska skolor.

Förutom i Stockholm klarar sig skolorna i Upplands-Väsby, Kista och

Botkyrka mycket väl i nationella jämförelser och elevantalet har stigit

under de senaste åren.

I Eskilstuna och Göteborg har skolorna kämpat med sjunkande

elevunderlag och inte lika goda resultat.

Tvåspråkighet bra för huvudet

Sverigefinska skolan i Stockholm är den största med över trehundra

elever och var under läsåret 2012/2013 på plats 28 bland Stockholms

128 grundskolor, mätt med niornas slutbetyg. En orsak till framgången

kan vara tvåspråkigheten i sig.

- Två- och flerspråkighet är bra för kreativiteten, säger Jaana

Grandelius.

Också professor emerita Marketta Sundman har granskat frågan för

tankesmedjan Magma för ett drygt år sedan. Hon kunde visa på att

tvåspråkighet hos barn verkar leda till ökad kognitiv flexibilitet, bättre

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/24/sverigefinska-skolan-modell-finland

http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/24/sverigefinska-skolan-modell-finland

44

förmåga till abstrakt, analytiskt och kreativt tänkande och större

beredskap att ta emot och bearbeta ny information.

Kör minoritetsspråket över?

Heli Lindström.

Den sverigefinska skolan i Stockholm vill gärna fungera som ett

exempel för skolan i Finland. Rektor Heli Lindström ser ett stort

problem i den finländska linjen, att språkgrupperna hålls åtskilt.

- Jag tror mera på att barnen vänjer sig vid att det är bra att vara

tvåspråkig, när det inte problematiseras och görs till en antingen-eller

fråga. Då överlever båda språken på ett bättre sätt, säger Lindström.

I en del av Svenskfinland finns det en rädsla för att majoritetsspråket tar

över i en tvåspråkig skola. Majoritetspråket blir ofta det sociala språket,

till exempel på rasterna i en sverigefinsk skola.

I Finland skulle det alltså innebära att finskan dominerar i sociala

situationer i en tvåspråkig skola.

- Jag förstår oron mycket väl. Men det som vi gör för finskan på

lektionen är så mycket mera än i de vanliga skolorna, där man har en

timme i veckan. Vi har hälften av undervsiningen på finska, förutom att

många lektioner är tvåspråkiga. Jag vill påstå att vi får tvåspråkiga

ungdomar som går ut skolan och är stolta över båda sina språk, säger

Lindström.

Dessutom är det inte entydigt att det större språket kör över det mindre.

Många elever väljer språk enligt social situation.

- När det är hela klassen som leker, då är det inte så många som kan

svenska, så då brukar jag tala finska. Men om vi är bara tre som leker,

så brukar jag tala svenska, säger Bianca Tihi på klass 2 A.

- Ibland om någon finsk kommer med så brukar jag tala finska med

den. Annars är det mest svenska, säger klasskompisen Carl Wilhlem

Havefeldt.

____________________

http://www.etlehti.fi/artikkeli/elake/elake_ajankohtaista/suomalaisille_

maaseudun_nuorille_oli_kova_paikka_liittya_liittoon_ruotsissa_samall

a_demarien_jaseneksi

http://www.etlehti.fi/artikkeli/elake/elake_ajankohtaista/suomalaisille_maaseudun_nuorille_oli_kova_paikka_liittya_liittoon_ruotsissa_samalla_demarien_jaseneksi



45

Eläke > Ajankohtaista

Parempi palkka houkutteli: Monista suomalaisista tuli demareita

1970-luvun Ruotsissa

Teksti Jenni Järvelä Kuva Sanoma-arkisto | 24.3.2015 klo 12:04

Moni Ruotsiin muuttanut suomalainen sai töitä Göteborgin telakoilta.

Kuvassa satamatyöläinen P. Utriainen perheineen vuonna 1967.

Suomesta muutti Ruotsiin 1960–70-lukujen taitteessa kymmeniä

tuhansia suomalaisia. Maaseudulta tuleville ikäluokille se oli yhtä aikaa

suuri seikkailu ja pakkotilanne.

Suuren muuton huippuvuonna 1969 nuori Ismo Söderling lähti Ruotsiin

Volvolle töihin. Hän ei aavistanut, että seikkailu vaikuttaisi vahvasti

tulevaan ammatinvalintaan.

– En olisi Siirtolaisuusinstituutin johtaja, ellen olisi hakenut

siirtolaisuuskokemuksia Ruotsista, hän pohtii.

Ruotsalaiset suhtautuivat tulijoihin hyvin. Varaa vinoiluun ei ollut, sillä

Ruotsissa oli kova työvoimapula. Jonkin verran suomalaisia vedettiin

kölin alta.

– Tehtaalla joutui tyytymään kahdeksan kruunun tuntipalkkaan, jos ei

liittynyt LO:n eli sikäläisen SAK:n jäseneksi. Jäsenille maksettiin 13

kruunua tunti, mutta liittyjästä tuli automaattisesti Ruotsin demareiden

jäsen. Se oli kova paikka monelle maatalon tytölle ja pojalle.

Muutto Ruotsiin saattoi olla monen mielestä suuri seikkailu, mutta se

oli myös pakon sanelemaa. Suomessa oli maaseudun rakennemuutos,

peltoja laitettiin pakettiin, eikä suurille ikäluokille riittänyt töitä.

Vuosina 1964–1970 Ruotsiin muutti Suomesta noin 163 000 henkeä.

Heistä puolet palasi takaisin. Eniten palaajia oli vuosina 1971–1974,

mutta myös 1980-luvun alussa, kun Ruotsissa avioituneet halusivat

lapsensa suomalaiseen kouluun.

Monet jättävät Ruotsin-eläkkeensä hakematta – "jouduin lähettämään

helvetinmoisen nipun papereita"

Heinänleikkuuta kynsisaksilla

Suomalaisten sopeutumista helpotti, että muuttajat keskittyivät suurille

teollisuusalueille. Yhdessä tehtaassa saattoi olla töissä tuhansia

suomalaisia.

46

Söderling kävi Ruotsissa töissä kolme kertaa.

Viimeisellä kerralla mukana oli myös tyttöystävä Eva, nykyinen vaimo.

Eva siivosi sairaalassa ja Ismo paiski hommia rautatehtaalla. Nuori pari

lähti joka aamu yhdessä töihin kello 6.30. Suomalaisen ja ruotsalaisen

yhteiskunnan erot hän tiivistää erääseen tarinaan.

– Matkalla bussipysäkille ihmettelimme omakotitalon isäntää, joka

leikkasi kynsisaksilla aidanraoista pilkistävää heinää. Muistimme

tapauksen pari vuotta sitten Paraisten mökillämme, kun konttasimme

saksimassa aidanraosta pilkottavia rikkaruohoja. Eli samaan suuntaa

mennään, vaikka hieman jälkijunassa, nauraa Söderling.

Autojen valmistajaa Ismosta ei tullut, vaan siirtolaisuuden tutkija. Hän

aloitti opinnot Turun yliopistossa 1970-luvun alussa ja teki

lisensiaattityön ja väitöskirjan siirtolaisuudesta. Sillä tiellä hän on

edelleen.

Ruotsinsuomalaiset, kovaa porukkaa

Ruotsissa asuu nykyisin noin 700 000 ihmistä, joilla on suomalainen

tausta.

– Tutkimme muutama vuosi sitten ruotsinsuomalaisten nuorten

identiteettiä. Jääkiekossa nuoret jälkipolvet hurraavat Ruotsille, mutta

kertovat ylpeänä isoisänsä sotakokemuksista, kun suomalaiset

puolustivat Ruotsia Karjalan korvessa.

Söderling harmittelee, että ruotsinsuomalaisuus tunnetaan Suomessa

niin huonosti.

– Ruotsinsuomalaisilla on elävä kulttuuri. Siihen pääsee tutustumaan

ensi syksynä Turun kirjamessuilla. Järjestämme ruotsinsuomalaisten

teemaseminaarin, jossa esiintyy tunnettuja ruotsinsuomalaisia.

_______________________

#äldreochspråk

Martti, 86, kaipaa apua suomeksi

Julkaistu onsdag 25 mars kl 10:14


138207507846681401134



47

lyssna på Martti, 86, kaipaa apua suomeksi

"En voi muuta kuin maata"

(2:33 min)

86-vuotias Martti Laitila sairastaa alzheimerin tautia ja on siksi menettänyt ruotsin

kielensä. Kun Martin vanhainkotiosaston ainoa suomenkielinen hoitaja ei ole paikalla,

muttuu hänen arkensa hankalaksi.

– Kun ruotsin kieli unohtuu niin ei voi paljoa tehdä, vain maata. Osasin aikaisemmin ruotsia

aika hyvin, mutta se on nyt unohtunut. Kaikki unohtuu, Martti Laitila kuvailee arkeaan.

Martin osastolla Upplands-Bron kunnassa, Norrgårdenin vanhainkodissa, on töissä yksi

suomenkielinen hoitaja, joka tekee osa-aikatyötä. Kun hän ei ole paikalla on Martin vaikea

tehdä itsensä ymmärretyksi:

– Miltä se tuntuu kun hoitajat eivät ymmärrä sinua?

– No eihän se kivaa ole. Silloin kuuntelen vain suomenkielistä TV:tä, muuta en voi.

"Isä suuttuu kun kukaan ei ymmärrä"

Suomenkielisen hoitajan puuttuminen johtaa hyvinkin hankaliin tilanteisiin, Martin tytär

Birgit Laitila kertoo:

– Isähän sairastaa alzheimerin tautia ja kun hän ei ymmärrä mitä hoitajat sanovat, hän suuttuu

ja muuttuu agressiiviseksi. Silloin minut hälytetään apuun selvittämään väärinkäsityksiä.

Tämä ei ole turvallinen tilanne isälle!

Yhdeksässä kymmenestä kunnasta ei suomenkielistä osastoa

Ruotsissa on 290 kuntaa, mutta suomenkielinen vanhustenhoito-osasto löytyy Sisuradion

tekemän kyselyn mukaan tällä hetkellä vain noin 27 kunnasta. Täten yhdeksässä kymmenestä

Ruotsin kunnasta ei ole suomenkielistä yksikköä vanhainkodeissa.

"Suomenkielistä henkilökuntaa vaikea löytää"

Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvien 59 kunnan pitää vähemmistölain nojalla tarjota

kokonaan tai osittain suomenkielistä vanhustenhoitoa, jos sitä pyydetään.




48

Martti Laitilan kotikunta Upplands-Bro on yksi näistä. Kunnallisista vanhainkodeista

Upplands-Brossa vastaava osastopäällikkö Helena Åhman selittää, että suomenkielistä

henkilökuntaa on vaikea löytää:

– Yritämme kyllä kaikissa rekrytoinneissa vanhustenhoitoomme saada suomenkielisiä

hakijoita, mutta se on vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että nuoren sukupolven suomenkieliset eivät

ole satsanneet hoitoammattiin.

Ei kokonaan suomenkielistä osastoa

Tällä hetkellä kunta ei ole valmis keskittämään olemassa olevaa suomenkielistä

henkilökuntaansa yhteen yksikköön:

– Tällä hetkellä emme ajattele niin. Haluamme mielummin, että kaikissa

vanhustenhoitoyksiköissä olisi joku joka osaa suomea.

– Koetko, että noudatatte vähemmistölakia, joka velvoittaa teidät tarjoamaan

vanhustenhoitoa osittain tai kokonaan suomeksi?

– Voin vain sanoa, että teemme parhaamme suomenkielisen henkilökunnan rekrytoimiseksi,

mutta se edellyttää, että saamme suomenkielisiä hakijoita.

______________

MINORITET.SE

Veera är ny ordförande

Veera Florica Jokirinne är vald till ny ordförande för Sverigefinländarnas delegation. Veera

sitter sedan tidigare i presidiet och hon har tidigare varit generalsekreterare i Sverigefinska

ungdomsförbundet. Minoritet.se ställde några frågor till henne!

http://www.minoritet.se/veera-ar-ny-ordforande

Vad säger du om utnämningen?

- Det finns många utmaningar vi står inför i den sverigefinska nationella minoriteten. Det

finns fortfarande strukturella utmaningar inom den kommunala, landstings och statliga

verksamheten där vi behöver få till en förändring. Ett tydligt problem är att en stor andel av

kommunerna i landet är inte medvetna eller känner behov av att följa den nationella

minoritetslagstiftning, språklagen eller delar i socialtjänst lagen som berör de nationella

minoriteterna. Sedan har vi bristen på behöriga modersmålslärare och detta kommer bara öka.

Det som vi behöver göra tillsammans i den nationella minoriteten är att lyfta varandra i detta

arbete. Utan samarbeten kommer vi inte framåt.

http://www.minoritet.se/veera-ar-ny-ordforande

49

Vad har du arbetat med tidigare? - För tillfället är jag handläggare på Svenska kyrkan

nationella kansli. Tidigare har jag varit generalsekreterare för Sverigefinska

ungdomsförbundet och innan dess vice ordförande i Stockholms universitet studentkår.

Vilka blir dina viktigaste frågor?

- Jag kommer fokusera på det goda och givande samarbetet vi har med de andra nationella

minoritetsorganisationerna. Och sedan arbeta för att den sverigefinska minoriteten blir mer

synlig hos majoritetsamhället.

Hur ser du på framtiden för den sverigefinska minoriteten?

- Vi i den sverigefinska minoriteten behöver våga mer. Vi måste börja anmäla kommuner och

andra myndigheter till tillsynsmyndigheterna, exempelvis JO och DO, när de inte följer de

lagar som finns.

MALIN A JUNKKA

Senast ändrad: 2015-03-26

____________

#äldreochspråk

Asiantuntija: Äidinkieli on tärkeä vanhuksen identiteetille



lyssna på "Kieli on osa identiteettä"

"Hoitosuhde kärsii"

(7:27 min)

Professori emerita Sirkka-Liisa Ekman. Foto: Sirkka-Liisa Ekman

Vanhusten äidinkielen häviämistä tutkinut Sirkka-Liisa Ekman sanoo kielellä olevan

suuri merkitys vanhustenhoidossa: - Pahimmassa tapauksessa vanhus voi saada väärää

hoitoa.

Karoliinisen instituutin professori emerita Sirkka-Liisa Ekman on pitkään tutkinut dementiaa

sairastavien kielitaidon häviämistä. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään vanhoilla

päivillä on hänen mukaansa tärkeää ihan kaikille:





50

– Riippumatta siitä, sairastaako dementiaa vai ei, niin kieli on tärkeä. Se ei ole vain väline,

jolla kommunikoida, vaan osa ihmisen identiteettiä.

Ruotsin radion Sisuradio ja Radio Sweden lähettivät alkuvuodesta nettikyselyn Ruotsin

kunnille siitä, miten vanhustenhoitoa tarjotaan muilla kielillä kuin ruotsiksi. Reilut

kahdeksankymmentä prosenttia kunnista vastasi kyselyyn.

Muunkielisen hoidon tarpeen oli huomioinut kaksi kuntaa kolmesta. Mutta vain yksi kolmesta

kunnasta kertoivat tarjoavansa tällaista hoitoa. Näin oli myös kahdeksan vuotta sitten, kun

Ruotsin radio selvitti asiaa viime kerran.

Yksi selitys muunkielisen vanhustenhoidon puutteeseen on, että hoidon tarpeeseen vastataan

muulla tavalla. Esimerkiksi osa kunnista kertoo tällaisissä tilanteissa käyttävänsä tulkkia. Sitä

ei Sirkka-Liisa Ekman kannata:

– Hoito sisältää tekemisen ja myös hoitosuhteen, ja sitä ei pysty kehittämään tulkin kautta.

Tulkkia käytettäessä hoidosta tulee teknistä toteuttamista. Siitä jää tunnepuoli pois.

Suomenkielisen hoidon varaan ei voi laskea kaikissa hallintoaluekunnissa

Suomenkielistä hoitoa saa viime selvitykseen verrattuna entistä useammassa kunnassa.

Paljolti sen takia, että useampi kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Viime

selvityksen aikoihin, vuonna 2007, hallintoaluekuntia oli koko maassa viisi. Nyt, vuonna

2015, suomen kieltä on oikeus käyttää 59:ssä kunnassa.

Se, että kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, ei kuitenkaan läheskään aina takaa

sitä, että kunnasta löytyisi suomenkielinen vanhustenosasto. Kartoituksen mukaan yli puolesta

puuttuu tällainen. Mitä mieltä ovat hallintoaluekunnissa asuvat ruotsinsuomalaiset eläkeläiset?

-- Meidän kunnassa on yksi suomenkielinen dementiaosasto ja toivotaan, että sinne saadaan

lisää paikkoja. Kyllähän sitä huomaa, että vanhetessa täytyy hakea sanoja moneen kertaan,

sanoo Risto Sarkola, joka asuu viisi vuotta hallintoaluekuntana toimineessa Södertäljessä.

Kaksi vuotta sitten suomenkielen hallintoalueeseen liittyneessä Örebrossa asuu Irma

Silvennoinen:

– Suomenkielistä hoitohenkilökuntaa ei ole ja yrittäneet saada suomenkielistä osastoa, mutta

51

minun tietääkseni sellaista ei ole saatu perustettua.

Sörmlannissa sijaitseva Oxelösund on tuore suomen kielen hallintoaluekunta. Siellä asuva

Esko Hietala on odottavainen kunnan tulevia suomenkielisiä palveluja kohtaan:

– Tämähän on laki, jonka mukaan meillä on oikeus saada palveluja. Ja sitä aletaan nyt

valvomaan.

Ulkomailla syntyneiden vanhusten määrä kasvaa

Ruotsissa asuu tällä hetkellä 250 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotka ovat yli 65-

vuotiaita. Kymmenen vuoden kuluttua heidän määränsä on tilastollisten arvioiden mukaan

lähes sata tuhatta enemmän. Myös kunnat odottavan monikielisen vanhustenhoidon kysynnän

kasvavan: yli puolet kunnista vastaa Ruotsin Radion kyselyssä uskovansa, että muun kielisen

vanhustenhoidon tarve on viiden vuoden päästä nykyistä suurempi.

– Jos vanhus ja hoitaja eivät ymmärrä toisiaan, voi se johtaa huonoon hoitosuhteeseen. On

ollut tilanteita, joissa suhde on mennyt niin huonoksi, että sitä voi kuvailla suoranaiseksi

pahoinpitelyksi. Oli nyrkkien heilumista tai ivailemista, sanoo professori emerita Sirkka-Liisa

Ekman ja jatkaa:

– Kyllä sillä on todella suuri merkitys, että sinä ymmärrät, mitä sanotaan ja sinua

ymmärretään. Sitä voi auttaa vanhusta pukemaan vaatteet päälle, mutta jos hoitosuhde on

huono, niin silloin vanhukselle jää päälimmäiseksi mieleen se tunne, mikä siitä jäi.

_____________

#äldreochspråk

Poliittinen vastuu vanhustenhoidosta hakoteillä



lyssna på Professori: Kuntien suunnittelu näyttää surkealta

Professori: Kuntien suunnittelu näyttää surkealta

(3:03 min)





52

Muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien vanhusten määrä kasvaa nopeasti

Ruotsissa – kymmenen vuoden kuluttua heitä on jo arviolta 350 000. Kunnat ovat

valmistautuneet tilanteeseen huonosti, osoittaa Ruotsin radion kysely.

Sisuradion ja Radio Swedenin kaikissa Ruotsin kunnissa tekemä kartoitus osoittaa, että vain

reilulla viidellä prosentilla (5,3%) kunnista on lukkoon lyöty suunnitelma siitä, miten

muunkielisten vanhusten hoito jatkossa organisoidaan. Samalla kaksi kolmasosaa kunnista

uskoo, että hoidon tarve muilla kielillä kasvaa Ruotsissa.

Tulokset ovat suunnilleen samat kuin kahdeksan vuotta sitten, kun Sisuradio edellisen kerran

selvitti asiaa.

– Kuulostaa melko surkealta. Kunnat tietävät, että tarve lisääntyy, mutta eivät silti tee

konkreettisia suunnitelmia, Karoliinisessa instituutissa pitkään vaikuttanut hoitotieteen

professori emerita Sirkka-Liisa Ekman hämmästelee.

Vanhusministeri: Hallituksella ei aloitteita asiassa

Samaan aikaan maahanmuuttajavanhusten määrä kasvaa Ruotsissa nopeasti - kymmenen

vuoden kuluttua heitä arvellaan olevan noin 350 000. Suomalaistaustaisia 65-vuotiaita ja sitä

vanhempia oli vuonna 2012 lähes 80 000.

Mitä sitten tehdä? Vanhustenhoidosta vastaava ministeri Åsa Regnér (S) ei halua antaa

haastattelua asiasta. Regnérin lehdistösihteerin mukaan "hallituksella ei ole tällä hetkellä asiaa

koskevia aloitteita".

Kuntaministeri: Hallitus työskentelee asian parissa

Kunnista vastaavalla siviiliministeri Ardalan Shekarabilla (S) on kuitenkin toisenlainen

näkemys:

– Olemme tietoisia siitä, että kunnat tarvitsevat tukea tässä. Asiasta vastaava ministeri

työskentelee intensiivisesti asian parissa.

FP: Asiaa on priorisoitava

Edellisen hallituksen vanhusministeri Maria Larsson (KD) puhui lämpimästi muunkielisen

vanhustenhoidon puolesta, mutta konkreettiset toimenpiteet jäivät laihoiksi. Nyt asiaa on

priorisoitava, sanoo kansanpuolueessa vanhuskysymyksiä ajava valtiopäiväedustaja Barbro

53

Westerholm (FP):

– Radion selvitys osoittaa, että kunnat eivät aseta tätä etusijalle. Meidän on nyt tehtävä töitä

sen eteen, että asia priorisoidaan. Kyse on elämänlaadusta, sekä vanhuksille, että heidän

omaisilleen, Westerholm sanoo.

V: Lakia on valvottava paremmin

Vasemmistopuolueen valtiopäiväedustaja Karin Rågsjö (V) on useana vuonna esittänyt 50

miljoonan kruunun satsausta budjettiin monikielisen vanhustenhoidon kehittämiseksi. Hänen

mielestään kuntia ei saa päästää pälkähästä – etenkään kun on kyse suomea ja muita

vähemmistökieliä puhuvien vanhusten tarpeista.

– Ei voi vain hyväksyä sitä, että oikeudet eivät toteudu. Lakeja on valvottava, muuten mistään

ei tule mitään, Rågsjö sanoo.

_______________________

City Sisu

Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat presidentinlinnassa



KUUNTELE (50 MIN)

Suomen presidentti Sauli Niinistö toivottaa Björn Råberghin vaimonsa Amin kanssa

tervetulleeksi. Foto: © Tasavallan presidentin kanslia / Republikens presidents kansli

Veteraanit vierailivat Presidentti Niinistön luona. Musalistan kolmannesta osakilpailusta

esittelyssä Reijo Määtän ja Rikhard Palmin Ruunaan kosket sekä Reijo Niskan Mustankipeä.

Jyri Markkula raportoi naisjääkiekon Suomi-Ruotsi-ottelusta Malmöstä.

Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön

luona Helsingissä. He tutustuivat samalla hiljattain remontoituun presidentin linnaan.

Visiittiin osallistui viisi Suomen sotien veteraania, kolme lottaa ja joukko heidän läheisiään ja

yhdistysten edustajia.


54

Ohjelmassa kuullaan kaksi kappaletta tulevan lauantain Musalistalta: Reijo Määtän säveltämä

ja Rikhard Palmin sanoittama Ruunaan kosket sekä Reijo Niskan säveltämä, sanoittama ja

esittämä Mustankipeä. Mukana myös kappaleiden tekijöiden haastattelut. Kaikki tulevan

lauantain kappaleet ovat kuultavissa Musalistan kotisivulla.

Sisuradion Jyri Markkula raportoi Malmöstä, missä Suomen ja Ruotsin naisten maajoukkueet

ottavat jääkiekossa mittaa toisistaan maailman mestaruusturnauksen edellä.

_________________

Vanhustenhoito

#äldreochspråk

Suomalaisvanhusten asiat etenevät hitaasti kunnissa



&_suid=142783595705502361097284592688

lyssna på Norrtälje lupaa kartoittaa tilanteen tänä vuonna

Norrtälje lupaa kartoittaa tilanteen tänä vuonna

(2:27 min)

Yli puolet suomen kielen hallintoalueen kunnista ei edelleenkään tarjoa organisoitua

suomenkielistä hoitoa vanhainkodeissa, lakivelvoitteesta huolimatta. Suomenkieliset

osastot puuttuvat esimerkiksi Örebrosta, Sundsvallista, Surahammarista ja

Norrtäljesta.

Vain murto-osa ruotsinsuomalaisista ikäihmisistä voi tällä hetkellä laskea sen varaan, että saa

halutessaan suomenkielistä vanhustenhoitoa. Sisuradion ja Radio Swedenin tekemä laaja

kuntakysely osoittaa, että noin 40 kuntaa tarjoaa jonkinlaista suomenkielistä hoitoa

vanhainkodeissa - vain 27 kunnassa tämä hoito on suunnitelmallisesti järjestetty omille

osastoille.

Läheskään kaikki suomen kielen hallintoaluekunnatkaan eivät siis tarjoa vanhustenhoitoa

suomeksi. Hallintoaluekuntia on yhteensä 59, ja niissä on vähemmistölain takaama oikeus

suomenkieliseen vanhustenhoitoon.







55

Surahammar: Ei priorisoitu kysymys

Esimerkiksi Surahammar ja Skinnskatteberg eivät tarjoa suomenkielistä

hoitoa vanhainkodeissa. Ruotsin radion kyselyssä molemmat kunnat vastaavat,

ettei muilla kielillä kuin ruotsiksi tarjottavan vanhustenhoidon järjestäminen ole priorisoitu

kysymys.

Norrtäljessa hidasta edistystä

Sirkka-Liisa Jönsson on jo vuosia yrittänyt saada kotikuntaansa Norrtäljeä kartoittamaan

suomenkielisten ikäihmisten tarpeita. Norrtäljessa asuu tuhatkunta sellaista yli 65-vuotiasta,

jolla on suomalainen tausta. Kunta on myös yksi Ruotsin 59:stä suomenkielen hallintoalueesta

– vähemmistölain mukaan sen pitää tarjota vanhustenhoitoa suomeksi, jos sitä toivotaan.

Sirkka-Liisa Jönsson on istunut useissa neuvonpidoissa kunnan kanssa ilman että mitään

konkreettista on tapahtunut. Nyt hän on päättänyt jättää asian ajamisen omalta osaltaan.

– Olen kyllästynyt siihen, että kunnan pyörät pyörivät niin hitaasti.

Norrtäljeen vaihtui punavihreä johto viime vaalien jälkeen. Nykyinen kunnanneuvos,

sosiaalidemoraattien Ulrika Falk (S) lupaa, että tarvekartoitus tehdään vielä vuoden 2015

aikana.

– En tiedä miksi asia ei ole edennyt aikaisemmin. Nyt aiomme tehdä kartoituksen. On tärkeää,

että vähemmistökysymykset ovat osa kaikkea kunnan toimintaa, Falk sanoo.

Lähes 80 000 yli 65-vuotiasta

Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui lähes 80 000 suomalaistaustaista ikäryhmässä 65-

vuotiaat ja sitä vanhemmat. Suurin osa heistä oli syntynyt Suomessa. 80-vuotiaita tai sitä

vanhempia suomalaistaustaisia oli vuonna 2012 yli 13 000.

__________________

#äldreochspråk

Elias, 91v, kaipaa suomalaista ruokaa


56


9365019326943764463067

lyssna på Oxelösund: Elias Konttinen viihtyy hyvin palvelutalossaan

Elias Konttinen selviää hyvin ruotsin kielellä

(5:19 min)

Elias Konttinen.

Suomalainen lenkkimakkara pelastaa Elias Konttisen päivän silloin, kun palvelutalossa

tarjotaan ruokaa, joka ei maistu. Ruokaa lukuunottamatta Elias on tyytyväinen

elämäänsä, vaikkei saakaan hoitoa suomen kielellä.

Oxelösundin kunta liittyi helmikuun alussa 2015 suomen kielen hallintoalueeseen, mutta

suomenkielisiä hoito-osastoja siellä ei vielä toistaiseksi ole.

Palvelutalo Sjötångenissa asuu muutamia suomenkielisiä ikä-ihmisiä. Elias Konttisen asunto

on pohjakerroksessa kohtalaisen lähellä punatiilisen talon pääsisäänkäyntiä. Elias pääsee

permobiilillään asunnostaan suoraan ulos ja käykin usein ajelemassa kaupungilla.

Jo 65 vuotta Ruotsissa

Elias ja hänen jokin aikaa sitten kuollut vaimonsa Alli muuttivat Ruotsiin vuonna 1950

kahden pikkutyttönsä kanssa. Ensin Jämtlantiin sitten Gästriklantiin päätyen lopulta

Sörmlannin Oxelösundiin, jossa syntyi vielä kolmas tytär.

91-vuotias Elias kasvoi itse lastenkodissa, joutui nuorena sotaan ja on sen jälkeen tehnyt

ikänsä kovaa työtä. Muistihäiriöistä Elias ei kärsi; nimet, numerot ja päivämäärät eivät tuota

haittaa, ei myöskään ruotsin kieli.

"Minä pärjään, osaan tarpeeksi ruotsia, vaikka en olekaan koskaan käynyt koulua"

Elias Konttinen, 91 v.

Lenkkimakkara pelastaa Eliaksen päivät

Elias on tyytyväinen saamaansa hoitoon ja siihen, että pääsee suoraan asunnostaan ulos.

Hänellä ei näy Suomi-TV, mutta hän kuuntelee suomalaista musiikkia ja lukee suomen- ja

ruotsinkielisiä kirjoja.






57

Ainoa asia mihin Elias Konttinen ei ole täysin tyytyväinen Sjötångenin palvelutalossa on

ruoka.

– Minulla on lenkkimakkaraa jääkaapissa, syön sitä niinä päivinä, kun täällä on kehnoa

ruokaa, Elias harmittelee. Hän ei pidä runsaasta jauhon käyttöstä kalaruuissa eikä vailinaisesta

kypsentämistä.

Parittomilla viikoilla tiistaisin kirkon suomenkieliset vapaaehtoiset käyvät Sjötångenin

palvelutalossa kahvittelemassa ja laulamassa asukkaiden kanssa, näihin tapaamisiin myös

Elias osallistuu mielellään.

– Otan ne oikein mielelläni vastaan, saa vähän vaihtaa kuulumisia ja silloin saa puhua suomea

ja laulaa suomeksi.

_________________

Vanhustenhoito

#äldreochspråk

Sundbybergiin avataan kesällä suomenkielinen dementiaosasto

Publicerat torsdag 26 mars kl 18:50


lyssna på Sundbybergin suomenkielisellä dementiaosastolla tilaa seitsemälle henkilölle

Tilaa seitsemälle henkilölle

(1:58 min)

Pia Edström on Sundbybergin kesäkuussa avattavan suomenkielisen dementiaosaston johtaja.

Foto: Marcus Floman Sveriges Radio Sisuradio

Kolmeentoista uuteen kuntaan Ruotsissa on perustettu suomenkielisiä

vanhustenkotiosastoja viimeisten kahdeksan vuoden aikana, osoittaa Sisuradion tekemä

kysely. Ja suomenkielisiä osastoja suunnitellaan parasta aikaan yhä uusiin kuntiin. Yksi

näistä on Sundbyberg Tukholman koillispuolella.

– Uudella suomenkielisellä osastolla, Sundbybergin Bällsta hovissa, tulee olemaan tilaa






58

seitsemälle dementiapotilaalle. Yleensä näillä osastoilla on tilaa kahdeksalle henkilölle, mutta

yhdestä asunnosta tehtiin sauna kun ajattelimme, että ei voi olla suomalaista yksikköä ilman

saunaa, Pia Edström Sundbybergin kesäkuussa avattavan uuden suomenkielisen

dementiaosaston johtaja kertoo.

Pia Edström on neljän vuoden ajan toiminut Sundbybergin Lötsjögårdenin

vanhustenhoitokodin yksikköpäällikkönä.

Osastoa kaivattu jo kauan

Sundbybergissä on jo pidemmään aikaa kaivattu suomenkielistä osastoa. Sundbybergissä

vuodesta 1966 asunut Eeva De Kaiser Svedberg kertoo, että Sundbybergin suomenkieliset

seniorit ovat neljän vuoden ajan, eli siitä lähtien kun kunnasta tuli suomen kielen hallintoalue,

taistelleet sen puolesta, että suomenkielinen dementiaosasto avattaisiin.

– Tavoitteenamme on koko ajan ollut se, että suomenkieliset vanhukset saisivat paremman

hoidon ja huollon. Jotta niillä olisi suuremmat mahdollisuudet löytää paikka missä viettää

vanhuuttaan ja itse valita se paikka myöskin, Eeva De Kaiser Svedberg kertoo.

Uusia osastoja myös muihin kuntiin

Myös esimerkiksi Finspångissa ja Mariestadissa suunnitellaan parhaillaan suomenkielisen

osaston avaamista ja Nyköpingissä uusi osasto odottaa vain asukkejaan.

Avataan kesäkuussa 2015

Sundbybergin uusi suomenkielinen dementiaosasto avataan suunnitelmien mukaan

kesäkuussa 2015.

Osaston johtaja Pia Edström kertoo, että neljä senioria on jo saanut tiedon siitä, että he

muuttavat Bällsta hovin uudelle dementiaosastolle. Kolme hoitopaikkaa on siis vielä

vapaana.

– Koska kyseessä on nimenomaan osasto dementiaa sairastaville senioreille on tärkeää, että

hoitohenkilökunta puhuu suomea. Dementiaa saiarastaville käy usein niin, että vanhemmalla

iällä opittu kieli unohtuu, mutta kyky puhua ja ymmärtää äidinkieltään säilyy paremmin,

Edström selventää.

"Suomenkielistä henkilökuntaa yli odotusten"

59

– Kun uusi yksikkö nyt avataan olemme hakeneet työpaikkoilmoituksin suomenkielisiä

sairaanhoitajia ja omaishoitajia. Työpaikkahaastattelut ovat nyt alkaneet ja meillä oli yhteensä

24 suomenkielistä ammattilaista, jotka ovat hakeutuneet uudelle osastolle töihin. Olen

positiivisesti yllättynyt! Lisäksi meillä on muutamia suomenkielisiä hoitajia, jotka siirtyvät

Lötsjögårdenin vanhustenkodista uudelle osastolle, Pia Edström kuvailee.

___________________

#äldreochspråk

Norrtälje lupaa kartoittaa suomalaisten vanhusten hoitotarpeet



126109417750032152981

lyssna på Norrtälje lupaa terästäytya vähemmistöpolitiikassa

Norrtälje lupaa terästäytya vähemmistöpolitiikassa

(3:30 min)

Norrtälje on kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen jo kolme vuotta. Konkreettisia

toimenpiteitä ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Neuvonpitoryhmässä ollaan turhauduttu

kunnan haparoivaan asenteeseen.

Norrtäljessä on suuri ikääntyvä suomalaisvähemmistö. Yli 65-vuotiaita suomalaistaustaisia on

noin 900 ja yli 80-vuotaita noin 150. Kunnassa ei ole kuitenkaan suunniteltu tai edes

kartoitettu kunnolla suomenkielisen vanhustenhoidon tarvetta.

Sirkka-Liisa Jönsson on työskennellyt vuosikymmenet yksilö- ja perhehuollon johtajana

Pohjois-Ruotsissa, ja hänen pöydällään ovat olleet myös vanhustehoitoasiat. Eläkkeelle

siirryttyään Jönssonit muuttivat Norrtäljeen ja Sirkka-Liisa Jönsson oli innokas jakamaan

kokemuksiaan ja tietotaitoaan.

Hän on ollut mukana kunnan virkamiesten ja suomalaisjärjestöjen neuvonpitoryhmässä, mutta

aikoo jättää sen, koska vähemmistöasioihin ei suhtauduta hänen mielestään vakavasti.

"Norrtälje ei hoida vähemmistöasioita tosissaan"






60

Sirkka-Liisa Jönssonin mielestä Norrtäljessä ei oteta tosissaan hallintoaluekuntaan

kuulumista.

– Asioista keskustellaan ja haparoidaan, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Esimerkiksi

kunnan hoitohenkilökunnan kielitaidon kartoittaminen olisi tärkeää, samoin kuin mahdollinen

halukkuus kielitaidon kohentamiseen. Näin on tehty monissa kunnissa, ja hoitohenkilökuntaa

kurssitetaan.

Sirkka-Liisa Jönssonin mielestä Norrtäljessä ei olla ajateltu tarkemmin, mitä suomenkielen

hallintoalueeseen kuuluminen merkitsee. – Ehkä se johtuu siitä, että se ei maksa kunnalle

mitään, koska kunta saa valtiontukea. Norrtäljessä suurin osa valtiontuesta menee

suomenkielisen koordinoijan palkkakustannuksiin.

Sirkka-Liisa Jönsson toivoo, että kunnanjohto tekisi konkreettisen toimintasuunnitelman siitä,

miten edetä suomenkielisten vanhustenhoidon haasteista lähitulevaisuudessa.

– Suomalaiset ikääntyvät, ja hoitotarpeet ovat olemassa. Ei kaikilla ikäihmisillä ole

tietokoneita ja internettiä. Heille pitää lähettää paperikirje, ja kertoa miksi tarvekartoitus

tehdään.

Tarvekartoitus tehdään tänä vuonna

Poliittinen valta vaihtui Norrtäljessä viime syksynä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja,

sosiaalidemokraattien Ulrika Falk lupaa nyt, että tänä vuonna tehdään tarvekartoitus

suomenkielisen hoidon tarpeista. Ainoastaan kotisivulle viittaaminen ei riitä, vaan kunnan on

oltava aktiivisempi.

– Tämä on tärkeä ryhmä kunnassamme, ja tarvekartoituksen tekeminen mahdollistaa

suunnitelmallisen työn.

Hän sanoo myös, että on valitettavaa, mikäli neuvonpitoryhmässä on koettu ylimielisyyttä

kunnan taholta. Falkin mukaan juuri kansalaisaloitteiden kautta kunnallista toimintaa voidaan

kehittää.

"Vähemmistötyö on integroitava kaikkeen kunnalliseen toimintaan"

Kunnaneuvos Ulrika Falkin mielestä kunnan kaikkien toimialojen pitää tulla tietoisiksi

vastuustaan suomenkielisen vähemmistöryhmän tarpeista, ja sisällyttää se toimintaansa. Se ei

61

saa olla vain sivutoimi muun kunnallisen toiminnan ohessa.

Norrtäljeen on suunnitteilla myös vanhustenhoitosiipi, jossa olisi suomenkielistä

henkilökuntaa jo tämän vuoden aikana. Milloin ja mihin tämä hoitosiipi on kaavailtu, siitä ei

ole vielä tietoa. Eikä myöskään sitä, kuinka monesta hoitopaikasta on kysymys. Kunnaneuvos

Falkin mukaan yksi suomenkielinen hoitosiipi on ensimmäinen askel.

__________________

#äldreochspråk

Nyköpingissä vanhustenhoito-osasto odottaa asukkaita



66740171056866645813

lyssna på Suomenkielinen vanhustenhoito-osasto tarvitsee suomenkielisiä asukkaita

Suomenkielinen vanhustenhoito-osasto tarvitsee suomenkielisiä asukkaita

(1:32 min)

Mariebergsgården Brandkärrissä odottaa suomenkielisiä asukkaita. Foto: Per Thyrén/Sveriges

Radio

Kolmeentoista uuteen kuntaan Ruotsissa on perustettu

suomenkielisiä vanhustenkotiosastoja viimeisten

kahdeksan vuoden aikana, osoittaa Sisuradion tekemä

kysely. Nyköpingissä odottaa kunnan mukaan

suomenkielinen vanhustenhoito-osasto asukkaita.

Suomenkielisiä osastoja suunnitellaan parasta aikaan yhä uusiin kuntiin. Suomenkielisen

osaston perustamisesta Nyköpingiin päätettiin yli vuosi sitten, mutta silloin sijainti ei vielä

ollut selvillä.

Silloinen hoito- ja hoivalautakunnan puheenjohtaja Jacob Sandgren (S) kävi paikallisella

Suomi-seuralla puhumassa asiasta, muistaa seuran puheenjohtaja Tuula Lampela.






62

– Hän sanoi, että luultavasti se tulee Mariebergsgårdeniin, mutta hän ei osannut sanoa

ollenkaan milloin.

Nyköpingin kunnan hoito- ja hoivalautakunnan nykyinen sosiaalidemokraattinen

puheenjohtaja Veronica Andersson sanoo Sisuradiolle, että nyt Mariebergsgårdenilla

Nyköpingin Brandkärrissä on valmiina osasto suomenkielisille ikä-ihmisille. Sinne on myös

palkattu suomenkielinen sairaanhoitaja ja nyt tarvitaan vain asukkaita.

Asukkaita vielä puuttuu

Veronica Anderssonin mukaan vain yksi suomenkielinen asukas on tähän mennessä

ilmoittanut olevansa kiinnostunut muuttamaan Mariebergsgårdenille.

Paikallisen Suomi-seuran edustajat eivät vielä ole saaneet tietoa osaston olemassaolosta sanoo

seuran puheenjohtaja Tuula Lampela.

– Olimme helmikuussa puheissa kunnan kanssa ja kovasti odotamme, että pääsemme

uudestaan juttusille heidän kanssaan. Sieltä ei nimittäin aina tahdo tulla tietoa meillepäin.

____________________

Vanhustenhoito

#äldreochspråk

Luulajassa ei suomenkielistä osastoa



lyssna på Toivo, 80, tarvitsee apua suomeksi

Toivo, 80, tarvitsee apua suomeksi

(5:39 min)

Toivo Räävi, 80, ei osaa ruotsia. Hanna Ronkainen työskentelee lähihoitajana Toivon

osastolla Tunastrandin vanhainkodissa Luulajassa. Foto: Pekka Kenttälä/Sveriges Radio

Sisuradio






63

Luulaja on yksi niistä suomen kielen hallintoaluekunnista, joissa ei ole

erityistä suomenkielistä osastoa ruotsinsuomalaisille vanhuksille. Kunnan mielestä

osastoa ei tarvita koska kielitaitoista henkilökuntaa löytyy lähes kaikista kunnan

vanhusyksiköistä.

Sisuradion ja Radio Swedenin kaikkiin Ruotsin kuntiin tekemä kysely osoittaa, että vain vajaa

puolet 59 suomen kielen hallintoaluekunnasta tarjoaa vanhustenhoitoa suomeksi omilla

osastoilla. Suomenkielisiä yksikköjä toimii 27 kunnassa – näistä 26 kuuluu hallintoalueeseen.

Luulajassa Suomi-seura on ajanut suomenkielistä osastoa, mutta kunnan mukaan tätä ei

tarvita. Vanhustenhoitojohtaja Gabriella Sjöström vastaa Sisuradion ja Radio Swedenin

kyselyssä, että kunnan 23 vanhainkodista 21:ssä työskentelee suomenkielistä henkilökuntaa.

Yhteiset puheenaiheet puuttuvat

Tunastrandin vanhainkoti on yksi niistä, joissa työskentelee suomea puhuvaa henkilökuntaa.

– Käytän suomen kieltä töissä lähes joka päivä. Se tuntuu tärkeältä. Asukkaat tulevat usein

iloisiksi, kun huomaavat, että puhun suomea, lähihoitaja Hanna Ronkainen sanoo.

Tunastrandin asukas Toivo Räävi, 80, pitää suomea osaavia hoitajia tärkeinä.

"En osaa ruotsia, joten onhan se tosi tärkeää. Muuten en kyllä nauttisi elämästä

ollenkaan."

Toivo Räävi, 80, Tunastrandin asukas

Toivo kokee kuitenkin, ettei hoitajien kanssa aina löydy yhteisiä keskustelunaiheita.

– Se on niin pientä. Hanna kyllä sanoo, kun on aika mennä syömään.

Jällivaarassa perusteilla oma osasto

Myös 15 vuotta suomen kielen hallintoalueeseen kuuluneessa Jällivaarassa (Gällivare)

ajateltiin pitkään, että kielitaitoinen henkilökunta ajaa saman asian kuin oma osasto,

sosiaalijohtaja Marika Rissanen Korpi sanoo.

– Pitkään olemme pärjänneet sillä, että suuri osa henkilökunnasta puhuu suomea. Tilanne on

kuitenkin muuttumassa. Kysyntä on ensiksikin kasvanut, ja toiseksi nuorempi henkilökunta ei

enää automaattisesti osaa vähemmistökieliä, Rissanen Korpi sanoo.

64

Uuden vanhainkodin rakentamisen yhteydessä Jällivaarassa suunnitellaan nyt osastoa, jossa

henkilökunta puhuisi suomea, saamea ja meänkieltä.

Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk 18 §

18 § En kommun i ett förvaltningsområde ska erbjuda den som begär det möjlighet att

få hela eller delar av den service och omvårdnad som erbjuds inom ramen för

äldreomsorgen av personal som behärskar finska, meänkieli respektive samiska.

Detsamma gäller kommuner utanför ett förvaltningsområde, om kommunen har

tillgång till personal som är kunnig i språket.

Socialtjänstlagen 5 kap § 6

6 § Socialnämnden ska göra sig väl förtrogen med levnadsförhållandena i kommunen för

äldre människor samt i sin uppsökande verksamhet upplysa om socialtjänstens verksamhet på

detta område. Kommunen ska planera sina insatser för äldre. I planeringen ska kommunen

samverka med landstinget samt andra samhällsorgan och organisationer. Kommunen ska

verka för att det finns tillgång till personal med kunskaper i finska, meänkieli eller samiska

där detta behövs i omvårdnaden om äldre människor. Lag (2009:726).

_________________

#äldreochspråk

Mariestadiin luvassa suomenkielistä vanhustenhoitoa



&_suid=14278359674150445341981947422

lyssna på Mariestadissa ollaan positiivisesti yllättyneitä

Mariestadin suomalaiset positiivisesti yllättyneitä

(4:58 min)

Lotta Hjoberg ja "Nationella minoriteters rättigheter"- opaskirja

Omakielistä vanhustenhoitoa on luvassa jo syksyllä. Fredslundin vanhustentaloon tulee

neljä tai viisi paikkaa suomenkielisille.






65

Onko tämä tottakaan? Mariestadin Suomi-seuran vanhusten asioita ajava Sirkka Taiminen

on hämmästynyt. Sama virkamies, joka vielä jokin aika sitten oli kovasti parannuksia vastaan,

onkin nyt toteuttamassa suomalaisvähemmistön toiveita. Ensimmäisenä toivomuslistalla

olleeseen vanhustenhoitoon on jo luvassa suuri parannus: omakielisiä hoitopaikkoja on

suunnitteilla jo syksyllä Fredslundin vanhustentaloon. Neuvonpidossa on jo luvattu, että

suomen kielen osaamisesta tulee kunnassa meriitti, joka näkyy tilipussissa.

Kansalaisaloite kaiken takana Sirkka Taiminen antaa suurimman kiitoksen muuttuneesta

tilanteesta Mariestadin Suomi-seuran puheenjohtaja Birgit Selmossonille. Hänen

kansalaisaloitteensa sai poliitikot taakseen ja nyt kunnan virkamiehet saavat toteuttaa

hallintoaluekunnalle sovittuja tehtäviä.

Asiat järjestykseen Lotta Hjoberg on Mariestadin vanhustenhoidon vastaava virkamies. Hän

kertoo olleensa pitkään suomalaisvähemmistön erityisvaatimuksia vastaan, mutta kun

poliitikot päättivät hallintoalueeseen hakeutumisesta, oli protestoinnin aika loppu, nyt tehdään

työtä päätösten toteuttamiseksi.

Vanhustenhoitopaikkojen yhteyteen on luvassa myös sauna. Saunatilat ovat suurin

kustannuserä, mutta se ei huoleta. Myös ruokapuoli järjestyy mieleiseksi, lupaa Lotta

Hjoberg. Kaikkea ruokaa ei ruotsalaiseksi mausteta.

Nationella minoriteters rättigheter ja revitalisointi Lotta Hjobergin työhuoneessa on pino

Nationella minoriteters rättigheter -oppaita. Opas saa selkeydestään kiitosta. Samoin

neuvonpito, sillä siellä Lotta Hjoberg kuuli ensimmäistä kertaa kielen

elvytysmahdollisuudesta. Kunnassa on jo 10-12 suomea sujuvasti taitavaa työntekijää, mutta

ei se riitä, sanoo Lotta Hjoberg. Hän pitää revitalisointia hyvänä uutena mahdollisuutena.

Lotta Hjoberg on tutustunut vähemmistöasioihin nyt laajemminkin, sillä hän toimii

neuvonpidon sihteerinä. Kunnalla ei ole suomalaistyön koordinaattoria, ja kehitteillä onkin

yhteistyö soveltuvin osin Skövden kanssa.

__________________

SVT Uutiset

Uusi puheenjohtaja haluaa ruotsinsuomalaiset näkyviin

1 min 38 sek

Kan ses till 23 mar 2016 (345 dagar kvar)

http://www.svtplay.se/uutiset

66

http://www.svtplay.se/klipp/2781724/uusi-puheenjohtaja-haluaa-ruotsinsuomalaiset-nakyviin

__________________

http://kulturtidskrifter.se/

Sverigefinländare som stereotyper

Tuula Polojärvi | ALBA | 29 mars, 2015 |

Jag var på Stadsteatern i Göteborg och såg pjäsen Fosterlandet. Pjäsen skulle handla finska

krigsbarn som kom till Sverige under andra världskriget. Det jag fick med mig av pjäsen var

att finländarna skildras som suputer. Att männen söp innan danskvällen må så vara – men

kvinnor i Finland drack i regel inte förr i tiden. Inte nog med att kvinnorna från andra

världskriget drack i denna pjäs, här dricker också barnbarnet till kvinnan som skickar iväg sin

son till Sverige också hon en ung kvinna. Hon bär likt sin farmor med sig en plunta i väskan.

Jag blir galen på denna förenkling av bilden av finländare. Därför kommer jag inte att se

dramatiseringen av Ingebarnsland. Boken har jag läst och tänka sig, jag blev nog nästan lika

arg som huvudkaraktären i boken men av helt andra skäl än hon. Allt som har med Finland att

göra skildras med sådant hat, det är svårt för mig att förstå.

Be mig inte att berätta om Svinalängorna, det kan ni väl själva räkna ut vad jag tyckte om den

boken? Filmen har jag inte orkat se. Jaså, de dricker i den också? I TV visas nu en fantastisk

bra serie, Jordskott, och det enda jag har att anmärka på vad gäller den, är att de ondaste

människorna i serien är finländare. Om ni följer serien vet ni att den jagade mördaren är finsk

och den elake överläkaren likaså. Men det bryr jag mig inte om då ingen av dem super. Då

hade det ju blivit riktigt löjligt. För mig tenderar det att nästan bli lyteskomik om alkoholism

kan kallas ett lyte. Jag har öppnat varje bok om sverigefinländare med samma förväntan.

Kanske är det här en bok jag kan känna igen mig i – men inte. Jag går på teatern för att lära

mig mer om finska krigsbarn och går besviken därifrån. Det finns enstaka undantag, Klas

Härös film Den bästa av mödrar tyckte jag om, den handlar också om finska krigsbarn. Klas

Härö gör fina filmer där karaktärerna är mångbottnade och verkliga. Annars går jag

fortfarande och väntar på den stora sverigefinska romanen. Hoppas den skrivs just nu.

Visst har jag sett sverigefinländare som söp men jag har sett många fler sverigefinländare som

inte söp och inte super. Varför matas vi ideligen med dessa bilder? Är det så svårt att

acceptera att det gått bra för många invandrare? Eller är det så bekvämt att hålla fast vid

http://www.svtplay.se/klipp/2781724/uusi-puheenjohtaja-haluaa-ruotsinsuomalaiset-nakyviin

http://kulturtidskrifter.se/

http://kulturtidskrifter.se/2015/03/29/sverigefinlandare-som-stereotyper/

http://kulturtidskrifter.se/author/tuula-polojarvi-2/

http://kulturtidskrifter.se/tidskrift/alba/

67

fördomar? Jag trodde verkligen vi hade kommit längre än så här i Sverige.

För att återvända till föreställningen Fosterlandet så tycker jag att den var bakåtsträvande.

Vill vi fortsätta att befästa fördomar eller finns det plats för andra finska berättelser i Sverige?

(Egentligen är jag lite sugen på att gå och se föreställningen Ingebarnsland på Göteborgs

stadsteater men i ren protest ska jag inte göra det. Någon annan kan kanske berätta hur den

var.)

För övrigt accepterar inte rättstavningsprogrammet ordet sverigefinländare, däremot går det

bra med sverigefinnar. Ändå är det sverigefinländare jag vill bli kallad. Bara om du undrade.

Det är lite politiskt det här med beteckningen sverigefinländare, då inkluderar man nämligen

båda språkgrupperna finska invandrare, finskspråkiga och svenskspråkiga. Sverigefinnar i sin

tur betecknar finskspråkiga invandrare.

”En finne igen.” Så då det att läsa i svenska tidningar från 50-talet och framåt när

sverigefinländare utmärkt sig på ett negativt sätt. Senast jag såg sverigefinländare hängas ut i

svensk press måste ha varit på 90-talet. I dag är man mer politiskt korrekt och undviker att

skriva ut nationaliteter för då blir man ju kallad rasist. Läser i en insändare till Norrbottens

Kuriren:

- På 50-talet fanns inte dagens pressetiska regler, ej heller fanns då nuvarande lag om etnisk

diskriminering, men icke desto mindre var dessa skriverier lika oförsvarliga då som nu; jag

menar – inte blir tex barn-aga på 50-talet mer försvarbart bara för att den inte var förbjuden i

lag.

I skolans läroböcker framträder finska barn, ungdomar och vuxna som personer med problem

i både hemmet, skolan och samhället i stort. Så berättar universitetslektorn Antti Ylikiiskilä.

Enligt Ylikiiskilä antyds det att problemen består av droger, alkohol, skolk, mobbning och

bråk samt en tidig och våldsam död. Bara några enstaka positiva förebilder förekommer i

läroböckerna. Detta menar Ylikiiskilä cementerar den stereotypa bilden av finnen i det

svenska samhället. Bilden är densamma som på 60-talet. Då sa man att en stor del av

sverigefinnarna var alkoholister, drogmissbrukare och personer i samhällets utkant.

Teija Martinsson skriver i en artikel i NyTId (finsk månadstidning, finns även på nätet

www.nytid.fi ):

- Okunskap om Finland syns även i att finska namn väldigt ofta är felstavade i svenska

68

medier. Att Suomi stavades fel i en dyr reklamkampanj var en bottennotering, som visserligen

rättades till med ursäkter från Sveriges friidrottsförbunds ordförande. Nyhetsankare i TV

tränar mycket för att uttala olika exotiska namn rätt, men hur mycket energi lägger man i att

uttala och stava finska namn korrekt?

Nu tycker jag personligen att det blivit lite bättre, det här med att uttala namn rätt. Däremot

klarar knappt någon svensk att stava något på finska. Det är egentligen ganska lätt att stava på

finska om man kan stava på svenska. Det är vokalerna som uttalas på samma sätt som i tyska

och spanska och så markeras lång vokal med två på varandra följande vokaler, som i mitt

namn Tuula, då blir det långt o, om ni hänger med. Så Tuula uttalas som Ola med ett T

framför.

Jag vill med denna debattkrönika göra dig uppmärksam på stereotypa skildringar av

invandrare i Sverige, inte bara finska. I dag hörde jag på nyheterna på radion att finska

dementa patienter som glömt den svenska de kunnat i och med sin demens inte får vård på sitt

modersmål. Det borde man kunna ordna i Sverige där det finns vårdpersonal som kan finska.

Sverigefinländarna är i gemen dåliga på att kräva sina rättigheter även i de kommuner där det

utlovats finskspråkig personal till äldreboende som är dementa. Har förstått att det här är en

känslig fråga, ”kan de verkligen inte svenska efter att ha bott här i 40 år?”, frågar min

upprörde kompis mig. När mina föräldrar kom hit fanns det knappt någon svenskundervisning

och i och med att de jobbade i skift fanns det inga kurser att tillgå. Flera år på Svenska för

invandrare var inte att tänka på, de jobbade från den dag de kom hit till Sverige. Min mamma

är lite bitter över detta faktum och det tycker inte jag är konstigt.

Även jag kommer förmodligen som dement på ålderdomshemmet prata enbart finska.

Finska är ju mitt första språk och svenska lärde jag mig först som 5-åring. Jag gillar Sverige

och jag gillar Finland. Efter att ha bott sju år i Helsingfors som vuxen har jag insett att jag är

sverigefinländare. I Finland kallar mina kompisar mig sin svenska förstärkning. Kan jag få

vara er finska förstärkning här i Sverige? Något positivt. Det skulle göra mig glad.

Artikelförfattaren är själv sverigefinländare, med finska som första språk.

___________________

Suomen eduskuntavaalit 2015

Suomen puolueet eivät panosta vaalityöhön Ruotsissa

69

Julkaistu måndag 30 mars kl 13:51


lyssna på "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti"

"Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti"

(1:52 min)

Suomen neljän suurimman puolueen edustajat kävivät Tukholmassa tapaamassa toimittajia

tiistaina 24.3. Vasemmalta Anne-Mari Virolainen (kokoomus), Maarit Feldt-Ranta (SDP),

Timo Laaninen (keskusta) ja Jukka Jusula (perussuomalaiset). Foto: Heidi Herrmann/Sveriges

Radio, Sisuradio.

Yksikään Suomen neljästä suuresta eduskuntapuolueesta ei panosta vaalityöhön Ruotsissa.

Yksi syy voi olla se, että niin harva ruotsinsuomalainen äänestää Suomen vaaleissa, arvioi

Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

– Ehkä historia on opettanut, että kun he niin laiskasti äänestävät, niin ei sinne myöskään

kannata voimavaroja tuhlata. Se on minusta väärin. Aktiivisemmalla vaalityöllä saataisiin

varmasti äänestysprosentti kohoamaan, arvelee Timo Laaninen, Keskustan puoluesihteeri

Ruotsissa asuu noin 100 000 ihmistä, kenellä on äänioikeus Suomen eduskuntavaaleissa 19.

päivä huhtikuuta 2015. Suomen viime eduskuntavaaleissa vuonna 2011, vain noin yhdeksän

prosenttia heistä kävi äänestämässä.

Sosiaalisen median voima

Oikeistopopulistisen perussuomalaisten puolueen eduskuntaryhmän kanslian viestintäsihteeri

Jukka Jusula luottaa netin ja sosiaalisen median vievän puolueen viestin perille myös tälle

puolelle lahtea.

– Emme tee sen kummemmin vaalityötä Ruotsissa. Ihmiset seuraavat hyvin paljon verkossa,

mitä tapahtuu. Luotamme siinä mielessä sosiaaliseen mediaan, Jusula sanoo.

Kukaan haastattelemastani neljän suuren puolueen edustajasta ei anna konkreettista

vaalilupausta ruotsinsuomalaisille. Sen sijaan he vetoavat tunnesiteisiin.

– En erityisesti tavoittele ruotsinsuomalaisten ääniä, sanoo sosiaalidemokraattien ehdokas

Maarit Feldt-Ranta. Mutta toivon tottakai, että ne Ruotsissa asuvat suomalaiset, joita

kiinnostaa millainen maa Suomi on ja mihin suuntaan Suomea kehitetään yhteiskuntana,

käyttävät äänioikeuttaan.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen kertoo, että puolue teki enemmän

vaalityötä Ruotsissa edellisten eduskuntavaalien aikaan.


70

– Neljä vuotta sitten meillä kävi täällä ehdokkaita useasta vaalipiiristä. Nyt ei ole tullut

sopivaa kutsua. Mutta en silti sanoisi, että olemme unohtaneet Ruotsissa asuvat suomalaiset,

Virolainen sano

___________________

Riksdagsvalet i Finland 2015

Finska partier fiskar inte röster i Sverige

Publicerat tisdag 31 mars kl 08:00


&_suid=142885145616407382092128973454

lyssna på "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti"

Lyssna på finska

(1:52 min)

Foto: Karin Malmsten/Sveriges Radio.

Inte en enda av de fyra stora riksdagspartierna i

Finland satsar på valrörelse i Sverige. En anledning

kan vara att så få sverigefinnar röstar i finländska val,

tror finska Centerns partisekreterare Timo Laaninen.

– Eftersom de sverigefinska väljarna är så oengagerade så anses det troligen onödigt att satsa

resurser på dem. Det tycker jag är fel. Med ett mer aktivt valarbete skulle vi nog kunna höja

valdeltagandet, tycker Timo Laaninen, partisekreterare i Centern i Finland.

Cirka 100 000 personer i Sverige är röstberättigade i det finska riksdagsvalet 19 april 2015.

Bara runt nio procent av dem röstade i förra riksdagsvalet 2011.

Litar på sociala medier

Jukka Jusula är kommunikationssekreterare på riksdagskansliet för det högerpopulistiska

partiet Sannfinländarna. Han tror att partiets budskap når sin publik i Sverige genom nätet och

sociala medier.

– Vi har ingen nämnvärd aktivitet i Sverige. Folk hänger ändå med i vad som händer genom





71

nätet. Vi förlitar oss på de sociala medierna, säger Jukka Jusula.

Ingen av företrädarna för de fyra stora riksdagspartierna har något konkret vallöfte att ge till

sverigefinnarna. Däremot vädjar de till känslomässiga band.

– Jag försöker inte att aktivt nå de sverigefinska väljarna, förklarar den socialdemokratiska

riksdagskandidaten Maarit Feldt-Ranta. Men självklart hoppas jag att de finnar som bor i

Sverige som intresserar sig för Finland är och åt vilket håll landet ska utvecklas, även nyttjar

sin rösträtt.

Samlingspartiets vice ordförande Anne-Mari Virolainen berättar att partiet var mer aktiva i

Sverige under förra riksdagsvalet.

– Fyra år sedan besökte flera av våra riksdagskandidater Sverige. Denna gång har vi inte fått

några lämpliga inbjudningar. Men jag skulle ändå inte vilja påstå att vi har glömt

sverigefinnarna, säger Anne-Mari Virolainen.

___________________

Kohtauspaikka

Alma Pöystin oppilaina ruotsinsuomalaiset koululaiset

Lähetetty onsdag 1 april kl 09:02

http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/528613?programid=2511&_suid=14288489456970952719

2648965865

KUUNTELE (178 MIN)

Birgitta Ulfsson ja Alma Pöysti, esittävät Fosterlandetissa samaa äitiä (eri vuosikymmenillä),

joka lähetti lapsensa sotalapsena Ruotsiin

Osa Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun oppilaista on toiminut kevään aikana statisteina

Göteborgin Kaupunginteatterin menestysnäytelmässä Fosterlandet. Tähän yhteistyöhön on

kuulunut myös teatterityöpaja koulussa neljän kaupunginteatterin näyttelijän kanssa. Yksi

heistä on Alma Pöysti, joka esittää lapsensa sotalapsena Ruotsiin lähettänyttä äitiä. Samaa

äitiä eri vuosikymmeninä esittää Birgitta Ulfsson.

Fosterlandet-näytelmä siirtyy nyt Göteborgista Helsinkiin, Svenska Teatteriin. Se esitetään

siellä yhdeksän kertaa, 9-18.4. Samat näyttelijät sekä Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun

lapset ovat mukana myös Helsingin esityksissä.





ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asema ruotsissa...

Documents