ruotuväki, pl 25, 00131 hki mp2 itella...
TRANSCRIPT
Ku
va: Jo
ni O
ksan
en
, Gra
fiikka: Je
nn
i Liima
tta
Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj
Presidentti: Emme saa turtua
puolustusvoimien uutislehti 54. vuosikerta n:o 8 (1185) 21.4.2016 verkossa > www.ruotuvaki.fi
Suojaa selustasisomessa
Jousi vaatii tekniikkaa ja keskittymistäVAPAALLA, SIVU 15
Yhdysvallatlisää joukkojensamäärää EuroopassaMAAILMALLA, SIVU 6
Sotilas-musiikki on maankäyntikorttiKENTÄLLÄ, SIVU 10
Sosiaalisen median tiedustelusta on tullut yhä yleisempää. Tietovuodot johtuvat usein ihmisten varomattomuudesta eivätkä palveluiden järjes-telmäheikkouksista.
– Henkilöstö on organisaatiota ylläpitävä voima, mutta toisaalta myös riski. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin linkki, prikaatikenraali Markku Myllykangas muistuttaa.
UUTISET, SIVU 3
uutiset, sivu 4
Niinistö varoittaa tottumasta maailman epävakauteen.
NURKKA
Propaganda on hyvä termi ja se ymmär-
retään paremmin kuin esimerkiksi infor-
maatiovaikuttaminen. Valitettavasti pro-
pagandaan liittyy kuitenkin vielä paljon
arvolatauksia, ja se yhdistetään helposti
sodan aikaiseen natsien tai kommunistien
viestintään. Jos termi kuitenkin uppoaa pa-
remmin kansaan, olisi aika kaivaa se uudel-
leen käyttöön. On tärkeää erottaa musta ja
valkoinen propaganda toisistaan. Musta on
valheellista tai vääristeltyä propagandaa,
valkoisessa kerrotaan totuudenmukaisia
faktoja.
Termiä tärkeämpää on kuitenkin tunnus-
taa tilanne, että verkossa on runsaasti propa-
gandaa tai
informaa-
tiovaikut-
t a m i s t a ,
mustaakin.
Viime vii-
kolla uuti-
soitiin liet-
tualaisista
vapaaeh-
t o i s i s t a ,
jotka pyrkivät korjaamaan mustaa propa-
gandaa esimerkiksi verkkokeskusteluissa. Sa-
mankaltaista aktiivisuutta on ollut muissakin
maissa.
1990-luvun alkuun ajoittuu kaksi mullista-
vaa tapahtumaa: kylmän sodan päättyminen
ja internetin asteittainen muuttuminen kaik-
kia yhdistäväksi verkoksi. Näitä molempia
yhdisti usko länsimaisen demokratian voitto-
kulkuun.
Kylmän sodan päätyttyä puhuttiin jopa his-
torian lopusta, maailmanrauhasta. Viimeis-
tään syyskuussa 2001 nämä puheet osoittau-
tuivat haaveiksi.
Maailmaa yhdistävien tietoliikenneverk-
kojen nähtiin edistävän valistusta ja kehi-
tystä. Viimeistään tällä vuosikymmennellä
on huomattu verkon mahdollistavan myös
tehokkaan yhteydenpidon rikollisille ja epä-
demokraattisille voimille. Verkosta on tullut
informaatiosodan tanner, josta hyötyvät myös
keskusjohtoiset, epädemokraattiset valtiot.
Nämä ovat usein valtioita, jotka ovat valmii-
ta toteuttamaan mustaa propagandaa. Ennen
massatiedotusvälineillä oli rajallinen peitto,
nyt lähes kaikki maailman kansalaiset ovat
mahdollista yleisöä ja jopa osallistujia.
Sotapuheilla ei ole syytä maalata piruja sei-
nille. Mutta sota-käsitettäkin pitää pohtia. Sota-
tieteiden tohtori Saara Jantunen pohti, onko in-
formaatiosota sotaa. Hänen mukaansa oleellista
on informaatiovaikuttamisen päämäärät, ei niin-
kään keinot. Keskeistä on kysyä, mihin vaikutta-
misella pyritään ja kuinka valtiojohtoista se on.
Suomalaisten väitetään olevan teknologia-
orientoitunutta kansaa. Olemme huolissamme
kybermaailmassa viruksista, ja niistä suojautu-
miseen onkin kotimaassakin huipputeknolo-
giaa. Roskapostit suodattuvat helposti mutta
nyt tarvitaan samanlaista suodatinta propa-
gandaan. Siihen ei ole vielä kunnon teknolo-
gisia vastauksia, vaikka niitäkin kehitellään.
Keskeistä on informaatiovaikuttamisen tun-
nistaminen ja suodattaminen korvien välissä.
Suomessa propagandan tunnistamisessa on
luotettu medialukutaitoon. Suojautumisessa
keskeistä on luottamus omaan valtioon ja ins-
tituutiohin. Tätä tuetaan tarinalla demokraat-
tisesta, läpinäkyvästä ja oikeudenmukaisesta
valtiosta. Riittävätkö nämä keinot tunnistami-
seen ja suojautumiseen yhä aggressiivisemman
propagandan aikakaudella?
ruotuväki 8/20162
KUSTANTAJA: Puolustusvoimat
TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:Puh. 0299 500 718 arkisin kello 8.00–16.15 [email protected]
Seuraava numero ilmestyy 6.5.2016
ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2016
21.4.2016
Propaganda – ruma sana?
Kevätauringon lämmittäessä Kau-
kasuksen vuoriston rinteitä sulivat
tänä keväänä lumien lisäksi myös
jäätyneet konfliktit. Huhtikuun
alussa Vuoristo-Karabahin väki-
valtaisuudet kuohahtivat pinnalle
aikaisempaa rajumpina ja tulok-
sena oli kymmeniä kuolonuhreja
niin Armenian tukeman Vuoris-
to-Karabahin kuin Azerbaidzha-
nin puolella. Niin kuin pitkään kes-
täneiden konfliktien luonteeseen
kuuluu, maailman mielenkiinto oli
melko vähäistä.
Neuvostoliiton romahtaessa
leimahteli sen alueella 1980–1990
-luvulla taisteluita, joissa purkau-
tuivat erilaiset kansojen väliset
ristiriidat. Sisällissotia ja pieni-
muotoisempia kahakoita käytiin
Vuoristo-Karabahin lisäksi useilla
muillakin alueilla. Näiden konflik-
tien tuloksena Venäjän federaati-
on reuna-alueille jäi lukuisia niin
kutsuttuja ”jäätyneitä konflikteja.”
Jäätyminen tapahtui käytännössä
niin, että Venäjä tuki jompaakum-
paa osapuolta sotilaallisesti, mikä
lopetti taistelut, ja kansainvälisellä
tasolla käynnistettiin rauhanneu-
vottelut, jotka eivät käytännössä
ole johtaneet mihinkään ja väki-
valtaisuudet ovat jatkuneet. Vas-
taavanlainen tapahtumasarja on
käytännössä käynnissä tällä het-
kellä Ukrainassa.
Jäätyneet konfliktit toimivat
eräänlaisena kansainvälisten suh-
teiden mittarina, josta voidaan teh-
dä päätelmiä vaikkapa suurvalto-
jen välisten suhteiden kehitykses-
tä. Näin ollen muutokset hyvään
tai huonoon suuntaan voidaan tul-
kita muutoksiksi valtioiden voima-
suhteissa tai eduissa. Voidaan esi-
merkiksi ajatella, että vahvistunut
Venäjä on pyrkinyt ruokkimaan
Vuoristo-Karabahin konfliktia si-
toakseen Armenian ja Azerbaidz-
hanin itseensä ja epävakauttamalla
Kaukasuksen tilannetta estämään
EU:n energiahankkeet alueella.
Vuoristo-Karabahin taisteluiden
käydessä huhtikuun alussa kuu-
mimmillaan ehtivät sekä Venäjä,
Turkki että Irankin sotkeutumaan
tilanteen selvittelyyn. Käytännös-
sä kaikkien kolmen valtion sekä
EU:n että USA:n edut risteävät
Kaukasuksen alueella ja mikäli
konflikti olisi kärjistynyt entises-
tään, se olisi hyvinkin voinut laaje-
ta alueelliseksi sodaksi. Tilannetta
rauhoitettaessa mitattiin varmasti
kaikkien toimijoiden tahto, edut ja
vaikutusvalta alueella.
Koska jäätyneet konfliktit ovat
kestäneet kovin pitkään, eivät ne
ymmärrettävistä syistä herätä yhtä
paljon huomiota ja mielenkiintoa
kuin vaikkapa Pariisin tai Brysselin
terrori-iskut. Lukijat eivät klikkaa
uutisia, media ei saa mainostuloja
ja niinpä uutisointikin jää vähäi-
seksi. Vuoristo-Karabah tai Ukrai-
na ovat kuitenkin paikkoja, joissa
suurvaltojen intressit ja voimasuh-
teet mitataan. Niiden tapahtumil-
la on syvät juurensa ja seuraukset
voivat koskettaa meitä kaikkia.
Niinpä kevätlumien sulaessa kan-
nattaa ajoittain keltavuokkojen
sijaan bongata pikku-uutisia maa-
ilmalta. Niiden takana voi olla Si-
nuakin koskettavia tarinoita.
Vuoristo-Karabahkoskettaa sinuakin
Edellisessä lehdessä kysyimme:
Asioitko mielummin sähköisesti vai paperilla?
Paperi Verkko74%
26%
Seuraava kysymys:
Oletko koskaan katunut sosiaalisen median julkaisuasi?
Äänestykseen voi osallistua Ruotuväenwww-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi
PÄÄKIRJOITUS
”Verkosta on tullut informaatiosodan tanner, josta hyö-tyvät myös keskus-johtoiset, epädemo-kraattiset valtiot.”
PÄÄTOIMITTAJAMikko Ilkko Puh. 0299 500 715 [email protected]
UUTISPÄÄLLIKKÖ Ossian HartigPuh. 0299 500 716 [email protected]
VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖHelena Immonen Puh. 0299 500 717 [email protected]ääkäri Juho Naula Puh. 0299 500 718 [email protected]ääkäri Heidi Tuomola Puh. 0299 500 [email protected]
TOIMITTAJAT Upseerikokelas Lasse LipsanenPuh. 0299 500 704Alikersantti Simo NuuttilaPuh. 0299 500 714Kaartinjääkäri Aleksi Lahikainen Puh. 0299 500 709Kaartinjääkäri Alec Neihum Puh. 0299 500 703Kaaartinjääkäri Matias HaikonenPuh. 0299 500 [email protected]
GRAAFIKKOKaartinjääkäri Jenni Liimatta [email protected]
VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Joni OksanenPuh. 0299 500 708 [email protected]
Juha Kukkola
Kapteeni, Strategian opettajaMPKK, Sotataidon laitos
KYSYMYS
TORNITOUHUA
15.4 @miikavakkilaine
En edes tiennyt, että jos Kelan tukia nostava #varusmies työsken-telee viikonloppuna, menettää hän tukiaan yhtä paljon kuin tienaa.
– Pirkkalassa asustava Miika Vakkilainen pohtii varusmiesten
toimeentuloa.
17.4 @heikki_hakala
Tuntuuko #ValkoVenäjä olevan jossain kovin kaukana? Etäisyys Helsingistä Minskiin on 715 km - sa-man verran kuin Helsingistä Kemiin.– Ulko- ja turvallisuuspolitiik-
ka tarkasti seuraava Heikki Hakala havainnoillistaa #tur-
po -keskustelussa välimatkoja.
16.4 @vorobjeff
Pitäisikö puolustusvoimin joh-taa strategista viestintää aktiivisesti?
– Gradunsa vapaaehtoisten joh-
tamista ja tietojärjestelmiä käyttä-
vistä urheilutapahtumista tehnyt
Andrei Vorobjeff haastoi keskus-
telua maamme strategisesta vies-
tinnästä MPK:n infoturvakurssilla.
14.4 @PauliAS
Jos Suomi joutuisi sotaan, jäisi muillakin kuin varusmiehillä mo-ni asia kesken.Ja kyllä, ikävältä se hyökkäys tuntuisi.
– Aller Median Oy:n toimitus-
johtaja ja toimittaja Pauli Aal-to-Setälä mietti rauhan ja konflik-
tin välistä muutosta arkeen.
SOSIAALISESTA MEDIASTA
Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla [email protected]
Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi
* * *
* * *
* * *
* * *
Lasse Lipsanen
Merivoimien käyttämiin BOR-A
550 -rannikkotutkiin hankitaan
päivitys, jolla niiden elinkaar-
ta jatketaan vuoteen 2035 asti.
Päivitys sisältää vanhentuneiden
osakokonaisuuksien korvaami-
sen sekä kaapeleiden, varaosien,
dokumentaation, kuten huolto-
kirjojen, ja testilaitteiden päi-
vittämisen. Hankintaan kuuluu
lisäksi päivitetyn järjestelmän
huolto- ja käyttökoulutus sekä
varaosia.
Hankinnan hinnaksi tulee kah-
deksan miljoonaa euroa, ja se
kattaa 26 tutkajärjestelmää. Päi-
vitys on osa Meritiedustelukomp-
pania-projektia, jonka tavoitteita
ovat muun muassa joukon pa-
rempi liikkuvuus ja aiempaa tar-
kemman tilannekuvan tuottami-
nen. Rannikkotutka on meritie-
dustelukomppanian tiedustelun
ja valvonnan pääsensori.
Päivityksen läpikäyneet tutkat
saadaan koulutuskäyttöön vuon-
na 2018. Tutkat hankittiin puo-
lustusvoimille 2000-luvun alussa.
Rannikkotutka kykenee tar-
vittaessa maalinosoitukseen am-
puville yksiköille sekä suojautu-
maan elektroniselta häirinnältä
ja tiedustelulta. Tutkalla kyetään
havaitsemaan kohteita niin maal-
la, merellä kuin ilmassakin.
Komentaja Rami Keinänen Puolustusvoimien logistiikkalai-
tokselta kertoo BOR-A-tutkan
soveltuvan Suomen vaativiin olo-
suhteisiin mainiosti.
– Tutkan kantama mittaus-
kohteesta riippuen on kymme-
niä kilometrejä, ja toimintakyky
haastavista saaristo-olosuhteista
riippumatta on hyvä. Kantama
vaihtelee säätilan mukaan. Lumi-
tai räntäsateella se on pienempi,
sillä tutkan toiminta perustuu
radioaaltoihin. Säteilyn läpäisy
ilmakehässä on riippuvainen olo-
suhteista, Keinänen toteaa.
Tyypiltään BOR-A 550 on ny-
kyaikainen hyppivätaajuuksinen
dopplertutka. Vaihtuva lähetys-
taajuus tarkoittaa tutkaryhmän
suorituskyvyn kannalta sitä, että
ryhmän paikantaminen on hyvin
vaikeaa.
Aleksi Lahikainen
Sosiaalisen median (some) tieto-
vuodot pohjautuvat lähinnä yk-
silöiden inhimillisiin virheisiin ei-
vätkä tietojärjestelmien heikkoon
suojaukseen. Tässä puolustusvoi-
mat ei ole poikkeus.
Vastatakseen ongelmaan puolus-
tusvoimat lanseerasi tiedon turvaa-
misen kampanjan tammikuussa.
Kampanjan tavoitteena on muistut-
taa henkilöstöä sekä varusmiehiä
tietoturvariskeistä, jotka heidän pi-
täisi huomioida esimerkiksi omassa
some-käyttäytymisessään.
Pääesikunnan valmiuspäällikkö,
prikaatikenraali Markku Mylly-kangas kertoo aloitteen tulleen
puolustusvoimien johdolta. Kou-
lutusidea syntyi usean eri tapahtu-
man summana. Yksi näistä tapah-
tui keväällä 2015, jolloin turvaluo-
kiteltua tietoa vuoti julkisuuteen
vuorokaudessa.
– Puolustusvoimien kriisinhal-
lintajoukoissa palvelleita sotilas-
henkilöitä uhkailtiin. Laadimme
operatiivisella osastolla sisäisen
ohjeen. Siinä suosittelimme, ettei
ulkona liikuttaisi yksin sotilaspu-
vussa, mikäli se ei ole välttämätön-
tä. Tarkoituksena ei ollut pelotella
siviilejä, joten asiakirja oli turva-
luokiteltu, Myllykangas kertoo.
Ohjeistus päätyi kuitenkin leh-
distön käsiin ja siitä uutisoitiin laa-
jasti. Mikäli turvaluokiteltua ma-
teriaalia päätyy verkkoon, ei sitä
sieltä pois saa.
Yleisesti ottaen mahdolliset vir-
heelliset toimintatavat syntyvät
kuitenkin kiireessä tai epähuo-
miossa.
– Kyse on pienistä arjen asiois-
ta, joita yhdistelemällä tiedosta voi
koitua haittaa yksilölle tai organi-
saatiolle, valmiuspäällikkö selittää.
Myllykankaan mukaan esimer-
kiksi operatiivista tietoa sisältäviä
kokonaisia asiakirjoja ei ole tullut
julkisuuteen.
Halpaa, helppoa ja tehokasta
Puolustusvoimien avointen läh-
teiden tiedustelun toimialajohtaja
Peter Himberg sanoo some-tie-
dustelun olevan kasvava osa-alue
muiden tiedustelulajien joukossa.
Sitä toteuttavat valtiolliset sekä
rikolliset toimijat kaikissa ilman-
suunnissa.
– Kaikki tiedustelulajit kehitty-
vät, mutta tämä on viimeisen vii-
den vuoden aikana noussut entistä
tärkeämmäksi varmasti kaikilla
tiedustelupalveluilla. Ei kukaan
voi jättää somea seuraamatta,
Himberg toteaa.
Some-tiedonkeruuta käytetään
muun muassa kalliimpien tiedon-
hankintamenetelmien kohdista-
misessa. Somella voidaan myös
täydentää muiden tiedustelulajien
tuottamia havaintoja. Jos satelliitis-
sa näkyy panssarivaunu metsikös-
sä, voidaan samalta alueelta tul-
leen some-päivityksen avulla saada
tietoa yksikön tehtävästä.
– Tiedustelu sosiaalisen median
kautta on halpa, helppo ja nopea
menetelmä, johon on nykyisin saa-
tavilla hirvittävästi työkaluja jopa
kaupallisilta toimijoilta, Himberg
jatkaa.
Suojelupoliisin tietoverkkoasioi-
den erikoistutkija Sari Kajantien mukaan some-tiedustelua voidaan
toteuttaa aktiivisesti sekä passiivisesti.
– Ensin botti, eli automatisoitu
ihmistä esittävä tietokoneohjelma,
liittyy tuttavaksi vähän kauempaa.
Se alkaa vähitellen kerätä kon-
taktiverkkoa ihmisistä, jotka ovat
valmiita kontaktoimaan kenen ta-
hansa kanssa. Botti kerää itselleen
kontaktihenkilöitä, joiden avulla
pystytään lähestymään varsinaisia
kohteita, Kajantie sanoo.
Toisaalta passiivisessa tieduste-
lussa ei pyritä kontaktiin henkilön
kanssa, vaan kaikille näkyvää so-
me-sisältöä seurataan kuten sano-
malehteä. Himberg kehottaakin
käyttäjiä tutustumaan omiin julki-
suusasetuksiin somessa huolella,
koska tahattomat virheet ovat yleisiä
palveluiden muuttuessa jatkuvasti.
Avaintoimija on yksilö
Tiedustelua kiinnostavat ensisijai-
sesti aikeet ja tulevat tapahtumat.
Some-julkaisujen sijaintitiedot se-
kä kuvataustat ja henkilömerkin-
nät tarjoavat hyödyllistä metada-
taa urkkijoille.
– Hyvä tiedustelu painottuu
siihen, mitä tulee tapahtumaan.
Pahimpia ovat päivitykset, joissa
kerrotaan, että lähdemme harjoit-
telemaan jonnekin näiden kanssa,
ja olemme siellä tämän aikaa, toi-
mialajohtaja Himberg ohjeistaa.
Esimerkiksi suorat Periscope-lä-
hetykset varuskunta-alueelta,
Facebook-päivitykset kriisiope-
raatiosta tai Instagram-kuvat len-
tolipuista voivat vaarantaa sekä
yksilöiden että puolustusvoimien
turvallisuuden.
Suurin riski organisaatiolle on
ihmisten harkitsematon toiminta.
Puolustusvoimat suojautuu so-
me-tiedustelulta koulutuksen ja
yksilön harkinnan avulla.
– Henkilöstö on organisaatiota
ylläpitävä voima, mutta toisaalta
myös riski. Ketju on yhtä vahva
kuin sen heikoin linkki, valmius-
päällikkö Myllykangas toteaa.
Valmiuspäällikkö näkee tietotur-
vakoulutuksen lähinnä kertauksena
perusasiolle, jotka innokas somet-
taja unohtaa, ja joita kokematon ei
ymmärrä. Koulutus annetaan koko
puolustusvoimien henkilökunnalle
sekä kaikille varusmiehille 2/16 saa-
pumiserästä eteenpäin.
Suojelupoliisin Kajantie ohjeis-
taa some-käyttäytymistä lyhyesti:
käytä tervettä järkeä, muista laki,
ja älä vaaranna kaveria. Tutkimus-
työtä hakualgoritmeista tehdään
tällä hetkellä paljon, joten tulevai-
suudessa yksityisyys voi olla entistä
vaikeampi säilyttää.
– Kuva, joka tällä hetkellä on pii-
lossa, voi tulevaisuudessa olla löy-
dettävissä. Siksi on tärkeää, ettei lai-
ta sosiaaliseen mediaan kuvaa, joka
on tarkoitettu vain rajatun joukon
nähtäväksi, Kajantie muistuttaa.
ruotuväki 8/20163
UUTISET
Tietovuodot tukkoon päivitys kerrallaan Tiedustelupalvelut ovat entistä kiinnostuneempia sosiaalisesta mediasta tiedonkeruulähteenä.
Puolustusvoimat käynnisti tietoturvakampanjan vastauksena muuttuneeseen toimintaympäristöön.
Rannikkotutkien elinikää jatketaan päivityksellä
Ku
va: P
uo
lustu
svoim
ien
log
istiikkala
itos
Ku
va: Jo
ni O
ksan
en
Rannikkotutkan kantama on olosuhteista riippuvainen, ja esimerkiksi räntäsa-
de pienentää sitä. Teoreettisen ylärajan asettaa maapallon kaareutumisesta
aiheutuva tutkahorisontti.
Tiedon turvaamisen -kampanjassa hyödynnetään sarjakuvia, jotka havainnoivat arjen tietoturvariskejä. Prikaatikenraali Markku Myllykankaan mukaan sarjakuvat käyttävät esimerkkejä oikeasta
elämästä.
Mikko Ilkko
Tasavallan presidentti Sauli Niinis-tön esiintyminen houkutteli Maan-
puolustuskurssiyhdistyksen vuosi-
kokoukseen noin 850 osallistujaa.
Helsingin yliopiston juhlasali oli
täynnä ja lisäksi osa seurasi esitel-
mää naapurisalista videoyhteyden
turvin. Yleensä yhdistyksen tilai-
suuksissa on noin 500 osallistujaa.
Presidentti Niinistö toivoi anta-
vansa virikettä keskusteluun.
– On äärimmäisen tärkeää, että
Suomessa ajatellaan ja halutaan
olla mukana ajattelun virroissa; niin
koen läsnäolonne täällä, hän puhut-
teli yleisöä.
Valtakunnallisen maanpuolus-
tuskurssin on suorittanut 55 vuoden
aikana yli 8 000 henkilöä, joista lä-
hes kaikki hengissä olevat kuuluvat
yhdistykseen. Jäsenmäärä on tällä
hetkellä noin 5 500. Metsä Groupin
pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jor-dan on toiminut Maanpuolustus-
kurssiyhdistyksen puheenjohtajana
viisi vuotta. Hän sanoo yhdistyksen
tarjoavan mahdollisuuden kurssi-
laisten yhteydenpitoon.
– Yhdistys on ensinnäkin merkit-
tävä yhteisö valtakunnallisten maan-
puolustuskurssien käyneille. Tämän
päivän yhteiskunnassa se on ehkä
keskeisin turvallisuuspoliittinen kes-
kustelufoorumi, Jordan tuumii.
Jotta kiireiset jäsenet saataisiin
tilaisuuksiin mukaan, on tarjottava
korkeatasoista ohjelmaa.
– Tilaisuuksien ja lehden turvin
pyrimme tarjoamaan ajankohtaista
ensiluokkaista tietoa turvallisuus-
politiikasta.
Jordanin johtama yhdistys koh-
taa samanlaisia ongelmia kuin
muutkin vapaa-ajan aktiviteetit.
Työikäisten vähäisestä vapaa-ajasta
kilpaillaan.
– Meidän järjestämissä tilaisuuk-
sissa keski-ikä on aika korkea.
Nuorempien sukupolvien pitää ta-
sapainoilla työ- ja perhe-elämän se-
kä verkostoitumisen välillä. Mutta
halukkuudesta se ei ole kiinni, sillä
nuorillakin on hyvä maanpuolus-
tustahto.
Kansainvälisiä vieraita
Jordanin mukaan tarkoitus on kan-
sainvälistää puhujakuntaa. Tilaisuuk-
sissa käy puhumassa muun muassa
eri maiden asevoimien komentajia,
Yhdysvaltain Euroopan joukkojen
komentaja, poliitikkoja ja tutkijoita.
– Korkeatasoisten kotimaisten
puhujien ohella kansainväliset asi-
antuntijat tuovat uusia näkökulmia
kotimaiseen turvallisuuspoliitti-
seen keskusteluun. Puhetilaisuu-
det ovat olleet aina huippuhetkiä.
Niissä saa ruokaa ajatuksille ja op-
pii tuntemaan alansa huippuja.
Maanpuolustuskursseilla kes-
keisintä on kokonaisturvallisuus.
Koko yhteiskunnan sitouttaminen
turvallisuusasioihin on myös yhdis-
tyksen toiminnan taustalla.
– Mukana olevilla ihmisillä on
kokonaisturvallisuuden kannalta
sellainen työ, että heidät on päätet-
ty kutsua kursseille. Pienen maan
vahvuuksia on se, että pystytään
yhdistämään kaikki voimavarat tur-
vallisuustyöhön ja kriisivalmiuden
hoitamiseen, Jordan selventää.
ruotuväki 8/20164
UUTISET
Turvallisuuspolitiikan näköalapaikka Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuuksissa esitelmöivät kotimaiset ja kansainväliset huiput.
Presidentti Niinistö: ”Suomessa halutaan olla mukana ajattelun virroissa.”
LYHYESTI
Ku
va: Ju
ha
ni K
an
de
ll
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli alustuksensa jälkeen pitkään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenten kanssa. Hänen vierellään puheenvuoroja
jakavat yhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan ja valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Mika Kalliomaa.
Suomi teki tarkkailu-lennon Venäjälle Seitsenhenkinen tarkkailuryhmä
toteutti Open Skies -lennon Ve-
näjällä 11.–15. huhtikuuta. Open
Skies -sopimuksen jäsenvaltiot
saavat suorittaa aseettomia ku-
vauslentoja toistensa ilmatiloi-
hin. Tarkkailuryhmää johti suo-
malainen majuri Timo Heinä-aho. Mukana oli myös kuuden
hengen ruotsalainen miehistö.
Tehtävä lennettiin Ruotsin
puolustusvoimien Saab 340B
-tarkkailukoneella.
– Toimintaan tarvitaan ser-
tifioitu kone, ja Ruotsilla sellai-
nen on. Ruotsalaiset ovat olleet
kumppaneitamme jo vuosien
ajan, joten vuokraamme konet-
ta heiltä, tehtäväryhmän johtaja
Heinäaho kertoo. ALa
Hallituksen esitys asevelvollisuuslaista eduskunnalle Hallitus on antanut eduskunnal-
le asevelvollisuuslain muutosta
koskevan esityksen. Sen yhtenä
tarkoituksena on sotilaallisen val-
miuden joustava kohottaminen.
– Tällä hetkellä kertaushar-
joituksiin on lähetettävä kutsu
kolme kuukautta ennen harjoi-
tuksen alkua. Esityksellä pyri-
tään siihen, että tästä voitaisiin
tietyissä tilanteissa poiketa,
puolustusministeriön hallitus-
sihteeri Perttu Wasenius toteaa.
Esityksessä ehdotetaan myös,
että kertausharjoitusvuorokau-
sien määrä kaksinkertaistettaisiin
nykyisestä. Lain ehdotetaan tule-
van voimaan heinäkuussa. MHa
Laivue 2020 jatkuu aikataulussaMerivoimien taistelualushanke
Laivue 2020 sai liikkeelle noin
50 kotimaista ja ulkomaista yri-
tystä. Toimittajat tarjosivat sekä
kokonaistoimitusta että osatoi-
mitusta kuten ase- ja sensori-
järjestelmiä. Puolustusvoimien
lähettämän tietopyynnön vas-
tauksia analysoidaan ja tarjous-
pyynnöt toimittajille lähetetään
tämän vuoden aikana.
Alukset suunnitellaan koti-
maan puolustuksen tarpeisiin,
ja niillä on kyettävä operoi-
maan myös talvella. Aluksia on
suunnitteilla rakentaa neljä.
Merivoimien nykyisistä tais-
telualuksista kuuden elinkaari
päättyy 2020-luvun puolessa
välissä. Poistuvien alusten elin-
kaarta ei voida enää jatkaa kus-
tannustehokkaasti. HTu
Taposta epäillyt varusmiehet yrittivät Suomeen Kolmea Venäjän asevoimien va-
rusmiestä epäillään kahden pie-
tarilaisen sairaanhoitajan tapos-
ta. Varusmiehet olivat hoidetta-
vana pietarilaisessa sotilasairaa-
lassa henkisten ongelmien takia.
Tapot tapahtuivat sairaalassa
tiistain 12. huhtikuuta vastaisena
yönä, jonka yhteydessä kolme
epäiltyä karkasi sairaalasta.
Varusmiehet jäivät kiinni Sve-
togorskin lähellä, aivan Suomen
rajan tuntumassa yrittäessään
paeta Suomeen. Rajavartijat
pysäyttivät heidät normaa-
lin rajavalvonnan yhteydessä.
(iltasanomat.fi 12.4.) SNu
Matias Haikonen
Puolustusvoimien on tulevaisuu-
dessa varauduttava ilmaston läm-
penemisen aiheuttamiin muutok-
siin arktisella alueella. Puolus-
tusministeriön projektipäällikkö,
kommodori evp Sakari Marti-mon mukaan ajatukset trooppi-
sesta tulevaisuuden Suomesta
saattavat tuntua humoristisilta ja
kärjistetyiltä, mutta niissä piilee
kuitenkin realismin siemen.
TK-Tiedotuskillan tilaisuu-
dessa puhunut Martimo uskoo,
että ilmastonmuutos tulee en-
nen pitkää vaikuttamaan puo-
lustusvoimien toimintaan sekä
turvallisuusasioihin. Hän myös
muistuttaa, että koko Suomi luo-
kitellaan kuuluvaksi arktiseen
alueeseen.
– Onneksi muutokset tapahtu-
vat todella hitaasti, ja kyllä kym-
menenkin vuoden säteellä vielä
saamme hankkia suksia. Jossain
vaiheessa vastaan tulee kuitenkin
hetki, että pohjoisessa on enää
kuukauden verran lunta. Muu-
toksen hitaus on kuitenkin avain
onneen tässä tilanteessa, Marti-
mo arvioi.
Puolustusvoimien on aina
täytynyt huomioida koulutuk-
sessaan arktisissa olosuhteissa
selviytyminen. Nykyään kuiten-
kin esimerkiksi kuusi kuukautta
palvelevat jääkärit saattavat suo-
rittaa varusmiespalveluksensa
hiihtämättä kertaakaan. Martimo
pitää tätä valitettavana, muttei
kuitenkaan ylitsepääsemättömä-
nä ongelmana.
– Vaikka osa varusmiehistä ei
tutustukaan talvisissa olosuhteis-
sa selviytymiseen, olen varma,
että riittävän suuri osa heistä saa
tätä koulutusta esimerkiksi Poh-
jois-Suomessa, hän toteaa.
Arktis yhä tärkeämpi
Sotilaallinen toiminta arktisella
alueella tulee lisääntymään tu-
levaisuudessa. Martimo kertoo,
että syynä tähän on hyödyntä-
mättömät luonnonvarat sekä
Koillisväylän avautuminen lai-
valiikenteelle jäiden sulamisen
myötä. Tämän ansiosta myös
kaupankäynnin määrä alueella
kasvaa.
Suomi kuuluu kansainväliseen
Arktiseen neuvostoon, jossa kä-
sitellään arktisten alueiden asioi-
ta ja ongelmia. Suomesta tulee
neuvoston puheenjohtajamaa
ensi vuonna, ja puheenjohtajuus-
kausi kestää kaksi vuotta. Arkti-
nen suurlähettiläs Aleksi Härkö-nen kertoo, että Suomella on nyt
uudenlainen mahdollisuus tuoda
arktista osaamistaan esille.
– Suomi on ollut kerran ai-
emminkin puheenjohtajamaana
2000-luvun alussa, mutta silloin
neuvoston toimintamalli oli
hieman erilainen. Tällä kertaa
puheenjohtajuus on herättänyt
poikkeuksellisen paljon keskus-
telua, Härkönen kertoo.
Ku
va: Jo
ni O
ksan
en
Puolustusministeriön projektipäällikkö Sakari Martimo ja arktinen suurlähetti-
läs Aleksi Härkönen korostivat TK-Tiedotuskillan tilaisuudessa arktisen alueen
kasvavaa merkitystä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös puolustusvoimiin
Nykymenoon ei saa turtuaMaanpuolustuskurssiyhdistyksen
vuosikokouksessa huhtikuun alussa
puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti kansainvälisen jär-
jestelmän elävän murroskauttaan.
Vanhat kriisit eivät tunnu laukea-
van, mutta uusia kyllä ilmaantuu.
– Alammeko kuitenkin tottua
ja hiljalleen ehkä vaarallisesti
turtuakin tähän menoon, Niinistö
kyseli huolestuneena.
Hän pohti, että eri tavoin han-
kalaa aikaa voi olla edessä pitkään.
Presidentin mukaan tärkein tehtä-
vä näissä oloissa on Euroopan tur-
vaaminen järjestyksen, vakauden
sekä kansanvallan ja ihmisoikeuk-
sien vyöhykkeenä. Niinistö katsoo
jännitteiden lisääntyneen Venäjän
ryhdyttyä Ukrainassa voimapoli-
tiikkaan, jota hän kuvaili kansain-
välisen oikeuden vastaiseksi.
– Vielä laajemmin nähtynä kyse on
myös Venäjän kasvaneesta sotilaalli-
sesta kyvystä ja monin paikoin yleisek-
si käyneestä arviosta, jonka mukaan
sen voimankäytön kynnyskin olisi
laskenut. Myös ydinaseen käytöstä on
puhuttu tavalla, jota ei taidettu juuri
kuulla kylmän sodankaan aikana, ai-
nakaan sen loppuvaiheissa.
Suomen kansainvälisessä ase-
massa Niinistö pitää tärkeänä liik-
kumavaraa ja sitä, ettei Suomen
ulko- ja turvallisuuspolitiikka voi
olla yhden asian liike. Tätä sel-
ventääkseen hän huomautti kes-
kustelun käymisen myös Venäjän
johdon kanssa olevan tärkeää.
Matias Haikonen
Hornet-monitoimihävittäjien ilma-
tankkausta harjoiteltiin huhtikuun
alussa viikon ajan Pohjois-Suomes-
sa. Harjoituksen päätukikohtana
oli Lapin lennosto Rovaniemellä,
ja siihen osallistui päivittäin noin
kymmenen hävittäjää Lapin, Sa-
takunnan ja Karjalan lennostoista.
Harjoitus pidettiin Rovaniemen
lisäksi myös Oulun, Kuusamon se-
kä Kajaanin alueella. Tankkaavia
koneita ilmatankkausta varten saa-
pui muun muassa Rovaniemeltä ja
Pirkkalasta.
Harjoitusta johtanut laivueen
komentaja, everstiluutnantti Sami Puuperä kertoo, että varsinainen
tankkauskone tuli harjoitukseen
Rovaniemeltä. Hän myös huomaut-
taa, että ilmatankkaus on ilmavoimi-
en toiminnan kannalta äärimmäisen
tärkeä asia.
– Ilmatankkaus merkitsee käytän-
nössä sitä, että lennolla ilmassa ole-
van koneeseen otetaan lennon aika-
na lisää polttoainetta. Tankkaus voi-
daan suorittaa toiminta-ajan lisäämi-
seksi lentoon lähdön jälkeen ennen
varsinaisen operaation alkua tai sen
aikana. Se voidaan tehdä myös ope-
raation jälkeen, jotta varmistetaan
polttoaineen riittäminen paluulen-
nolle. Lisäksi ilmatankkauksia käy-
tetään pitkien siirtolentojen aikana
toimintamatkan lisäämiseksi, Puu-
perä toteaa.
Harjoituksessa käytettiin Yh-
dysvaltain Euroopan-ilmavoimien
Boeing KC-135-konetta, jonka koti-
tukikohta on Iso-Britanniassa. Suu-
rimpana syynä tähän oli Puuperän
mukaan se, että Suomen ilmavoimil-
la ei ole omia ilmatankkauskoneita.
Puuperä muistuttaa myös, että Yh-
dysvaltojen kanssa on tehty jo pit-
kään yhteistyötä.
– Olemme tehneet sopimuksen
Yhdysvaltojen kanssa, ja yhteisiä
harjoituksia on pidetty jo vuosien
ajan. Myös koulutuksemme sekä
koneiden sertifioinnit ovat yhteen-
sopivia heidän kanssaan toimimista
varten, hän kuvailee.
Puuperän mukaan ilmavoimat on
järjestänyt ilmatankkausharjoituksia
viime aikoina kaksi kertaa vuodessa,
ja seuraava tullaan pitämään ensi
syksynä. Huhtikuun alussa pidetty
harjoitus sujui pieniä vastoinkäymi-
siä lukuun ottamatta suunnitelmien
mukaan.
– Tankkausalueilla oli koko vii-
kon ajan erinomaisen hyvä sää.
Tankkaaviin Horneteihin tuli muu-
tamia pieniä vaurioita, mutta se on
tavallista tämän tyyppisessä harjoit-
telussa. Esimerkiksi vakavilta vaa-
ratilanteita onneksi vältyttiin harjoi-
tuksen aikana, Puuperä kertoo.
Alec Neihum
Puolustusvoimien johtamisjärjestel-
mäkeskuksen esikunnassa Jyväsky-
lässä on taisteltu liikkumattomuutta
ja istumatyön haittoja vastaan uusin
keinoin alkuvuoden ajan.
Vuoden alusta lähtien kokoon-
tunut starttiryhmä on pyrkinyt
houkuttelemaan liikunnan pariin
etenkin heitä, jotka eivät aiemmin
ole liikkuneet juuri lainkaan. Ryh-
män kokoojan, keskuksen liikun-
takasvatusupseerin, kapteeni Matti Peltolan mukaan tilausta on ollut
jo pitkään.
– Ajatus syntyi halusta tarjota
liikuntalääkettä työntekijöiden
terveyteen. Kuten yhteiskunnassa
muutenkin, on puolustusvoimissa-
kin heikkokuntoisuutta ja liikku-
mattomuutta, Peltola toteaa.
Ryhmän ohjelmaan on kuulunut
muun muassa spinningiä, kahva-
kuulajumppaa sekä ulkoliikuntaa.
Lisäksi työpaikalle on hommattu
kaikille keppijumppakepit ja tau-
kojumppaohjeet. Alusta lähtien
toimintaan osallistunut Krista Huhtala kehuu starttiryhmän posi-
tiivisia vaikutuksia.
– Liikunnalla on ollut suoria vai-
kutuksia terveyteen. Itse olen ke-
vään aikana ollut aiempaa vähem-
män sairaslomalla. Yllätyksekseni
olen myös varannut personal trai-
nerin ja sitoutunut käymään sään-
nöllisesti salilla, Huhtala valottaa.
Liikuntakärpänen on puraissut
koko ryhmää. Kymmenestä osal-
listujasta yksikään ei ole lopettanut
toimintaa kesken.
– Valmistelut ja kartoitukset teh-
tiin huolella, ja ryhmä aidosti rää-
tälöitiin osallistujiaan varten. Tu-
loksena on syntynyt säännöllisyys
kuntoiluun. Vaikuttaa siltä, että
alunperin liikkumattomista osallis-
tujista on tullut elämäntapaliikku-
jia, ryhmän kokooja Peltola arvioi.
Matias Haikonen
Ilmavoimat siirsi huhtikuun puo-
lessavälissä kaksi Hornet-moni-
toimihävittäjää Yhdysvaltoihin
konekaluston uuden aseistuksen
integraatiovaihetta varten. Siir-
to on osa ilmavoimien hanketta,
jossa luodaan Horneteihin ilmas-
ta maahan -toimintakyky.
Ilmavoimien suunnittelupääl-
likön, everstiluutnantti Timo Herrasen mukaan ohjelmiston
kehitystä, tarkastuksia ja koelen-
toja sisältävä aseintegraatio on
toimintakyvyn saavuttamiseksi
vältttämätön.
– Ilmasta maahan -aseistus
koostuu pitkän kantaman JAS-
SM-rynnäkköohjuksista, kes-
kipitkän kantaman JSOW-lii-
topommeista sekä lyhyen
kantaman JDAM-pommeista.
Aseistuksella voidaan vaikuttaa
maalla oleviin kohteisiin tarkas-
ti, Herranen kuvailee.
Kaikkiin ilmavoimien 62
Hornetiin tehtävä sarja-asen-
nustyö on edennyt aikataulussa.
JASSM-rynnäkköohjuksen in-
tegraatiotyö voidaan suorittaa
vain aseen valmistajamaassa
Yhdysvalloissa.
– Kyseessä on rajoitetun saa-
tavuuden ase. Siihen liittyy esi-
merkiksi sellaisia tietoturvateki-
jöitä ja osaamiseen liittyviä syitä,
joiden vuoksi integraatiotyö on
suoritettava Yhdysvalloissa, Her-
ranen toteaa.
Ilmavoimien koelento-osas-
toon kuuluu reilut kymmenen
henkilöä. Hornet-kaluston täysi
ilmasta maahan -toimintakyky
saavutetaan vuonna 2018.
– Meillä on kuitenkin jo tällä
hetkellä mahdollisuus hyödyntää
ilmasta maahan -toimintakykyä
rajoitetusti, poislukien JAS-
SM-rynnäkköohjukset, Herranen
kertoo.
Hornetit harjoittelivat ilma-tankkausta Lapin lennostossa
Ku
va: ilm
avo
ima
t
ruotuväki 8/20165
UUTISET
Horneteihin asennetaan uutta aseistusta
Starttiryhmä rohkaisee liikkumaan
Hornet-hävittäjien ilmatankkausharjoituksia järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa. Kuvassa viime harjoituksessa
käytetty Boeing KC-135-kone.
Vielä jaksaa! Satu Kaperi (vas.), Annu Porttila ja Mari Kulmala ovat kuntoilleet
alkuvuoden ohjaaja Johanna Harjun johdolla.
Ku
va: p
uo
lustu
svoim
at
Lasse Lipsanen
Pitkän talven taittumisen huomaa
varuskunnissa paitsi lumikinosten
vaihtumisesta leskenlehtiin myös
siitä, että baretit korvaavat karvala-
kit, ja pakkastakit jäävät tupakaap-
piin. Jääkäriprikaatin esikuntapääl-
likkö, everstiluutnantti Jari Osmo-nen (JO) ja Uudenmaan prikaatin
komendantti, kapteeniluutnantti
Kjell Kämpe (KK) avaavat jouk-
ko-osastojensa käytäntöjä kesä- ja
talvivarustukseen liittyen.
Miten puolustusvoimat ohjeis-taa kesävarustuksen käytön?
JO: – Ohjeistuksen mukaan
kyseessä on paikallinen päätös,
eli paikalliset olosuhteet otetaan
huomioon sitä tehdessä. Helsin-
gissä ei taida olla lunta enää yh-
tään, mutta meillä täällä Sodan-
kylässä on vielä 80 senttimetriä.
Milloin päätös kesävarustukseen siirtymisestä annetaan?
JO: – Kun vuorokauden keski-
lämpötila alkaa olla nolla astetta
ja sen yli, ja lumet ovat lähteneet,
niin että kesävarustuksessa pys-
tyy liikkumaan maastossa.
KK: – Ohjeistuksemme on,
että talvivarustusta käytetään
joulukuusta helmikuuhun. Mar-
raskuu ja maaliskuu ovat harkin-
nanvaraisia ja riippuvat säästä.
Saako siirtymispäätöksen jälkeen käyttää talvivarusteita ollenkaan?
KK: – Meillä Uudenmaan pri-
kaatissa käskyssä on sanottu aina,
että yksittäinen sotilas itse katsoo,
koska on aika siirtyä kesä- tai tal-
vivarustukseen. Jos varusmiehet
liikkuvat osastona, johtaja päättää
mitä varustusta käytetään.
JO: – Vapaa-ajalla varuskunnan
sisällä varusmies saa itse esimerkiksi
sotilaskotiin lähtiessään laittaa varus-
tuksen, jonka hän kokee sopivaksi.
Joudutaanko varustuksesta huo-mauttamaan?
JO: – Lomatarkastuksessa var-
mistetaan, että joukko lähtee varus-
kunnasta lomille yhtenäisessä varus-
tuksessa. Varuskunnan ulkopuolella
varusmies tekee itse päätöksen siitä,
onko nyt liian kylmä tai kuuma.
KK: – Varusmiehet noudatta-
vat ohjeistuksia hyvin. Tosin, jos
he itse saisivat päättää, he käyt-
täisivät rannikkojääkärien vihre-
ää barettia ympäri vuoden. Näin
leikillisesti sanottuna.
Sellutehtaalle Metsä Boardin Kaskisiin tuli yllättäen puiden mukana
sodan aikainen kranaatti, joka aiheutti poikkeustilanteen tehtaalla.
Puiden käsittely keskeytyi viideksi tunniksi, kun kranaatti huomat-
tiin metalleja poistavassa magneetissa. Tehtaalle hälytettiin puo-
lustusvoimien asiantuntijat, jotka noutivat räjähteen. Kranaatti oli
80-millinen: jos sitä ei olisi huomattu, olisivat vahingot olleet suuret.
Tehtaan johtajan Timo Rissasen mukaan räjähtämätön kranaatin
on täytynyt olla tarttuneena puun runkoon ja irronnut kesken puun-
käsittelyn.
Maaseudun tulevaisuus 15.4.
Kalajoella ihmeteltiin iltakymmenen jälkeen lentänyttä puolustus-
voimien helikopteria. Paikalliset asukkaat ehtivät huolestua asiasta.
– Alle kolmensadan metrin lentokorkeus voi näyttää matalalta,
Taisto Alasimi, Kalajoen ilmailukerhon puheenjohtaja valottaa.
Puolustusvoimilta ei ollut tullut ennakkotietoa harjoituksista. Puolustusvoi-
mat tiedottaa harjoituksista, mutta ei yksittäisistä lennoista. Harjoitukseen tul-
lut helikopteri kuuluu Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonalle.
– Kyseessä on NH-90, noin 10 000 kiloa painava, keskiraskas
kuljetuskopteri. Se on tilattu Lohtajalle ilmavoimien harjoitukseen
kohottamaan pelastusvalmiutta, helikopteripataljoonan komentaja,
majuri Kimmo Nordberg kertoo.– Kävimme harjoittelemassa Kala-
joen niin sanotulla korpikentällä laskeutumisia ja nousuja mahdolli-
sissa pelastustehtävissä, Nordberg kuvailee.
Keskipohjanmaa 12.4.
TÄHTÄIMESSÄ
Kevät toi varus- miehelle baretin
Kranaatti aiheuttivaaratilanteen sellutehtaalla
Toimittanut Juho Naula
Ilmavoimien pelastus-valmiusharjoitus Kalajoella
UUTISIA MUUALTA
Puolustusvoimat hankkii Accenturelta PVSAP-järjestelmän kehit-
tämispalveluita yli kahdella miljoonalla eurolla. Hankinnassa käy-
tetään suorahankintaa ilman kilpailutusta. Yhtiöllä on kokemusta
puolustusvoimien järjestelmistä ja toimintaprosesseista.
Sopimukseen kuuluu toiminnallisuuksien muutoksia ja lisäyksiä
sekä dokumentaation laadintaa. Ilman kokemusta sopimusehtojen
täyttyminen ei ole puolustusvoimien mukaan mahdollista. Sopimus
on voimassa vuoden loppuun.
Tivi 13.4.
Puolustusvoimien kehittämispalveluihin lisäpotkua
Simo Nuuttila
Maailman valtioiden asevoimien
kulut ovat keskimäärin nousussa
ensimmäistä kertaa vuoden 2011
jälkeen. Siprin (Stockholm Inter-
national Peace Research Institute)
julkaiseman tutkimuksen mukaan
maailman valtioiden asevoimien
yhteenlasketut kulut olivat 1 676
miljardia Yhdysaltain dollaria
vuonna 2015. Kulut lisääntyivät
yhdellä prosentilla edellisvuoteen
verrattuna. Luku pitää sisällään
asevoimien kokonaisbudjetit, ei ai-
noastaan asevarustelua.
Asevoimien menoja tutkivan
projektin johtaja, vanhempi tut-
kija Sam Perlo-Freeman kertoo,
että valtion taloudellinen ja geo-
poliittinen tilanne vaikuttavat
keskeisesti budjetin kokoon.
– Menojen suuruuteen vaikut-
taa esimerkiksi valtion sisäinen
poliittinen tilanne ja se, paljonko
varoja on käytössä. Öljyn hinnan
romahtaminen on joidenkin val-
tioiden osalta johtanut asevoi-
mien menojen pienentämiseen.
Venäjään liittyvä huoli on lisän-
nyt monien valtioiden asevoi-
mien budjettia.
Keski-Euroopan valtioiden
asevoimien kulut lisääntyivät
keskimäärin 13 prosenttia. Suu-
rimmat budjettilisäykset olivat
valtioissa, joilla on yhteistä rajaa
Venäjän ja Ukrainan kanssa.
– Huomioiden Suomen sijain-
nin Venäjään nähden on yllättä-
vää, että valtio leikkasi puolus-
tusmenojaan vuonna 2015, Per-
lo-Freeman arvioi.
Suomen puolustusbudjetti oli
viime vuonna noin 2,67 miljar-
dia euroa. Tänä vuonna se on
korkeampi, noin 2,89 miljardia
euroa.
Sipri on käyttänyt tiedonhan-
kintaan avoimia lähteitä, kuten
raportteja ja budjetteja. Joissain
tilanteissa on lähetetty kysely val-
tiolle yksityiskohtien varmistami-
seksi. Asiantuntijat vertaavat saa-
tuja tietoja ristiin ja suhteuttavat
niitä aiempien vuosien lukuihin.
Aleksi Lahikainen
Yhdysvallat kasvattaa Euroopan
taistelujoukkojaan ensi vuoden
helmikuussa. Sotilasvahvuus nou-
see kolmeen noin 4000 sotilaan
täysmiehitettyyn prikaatiin. Tällä
hetkellä prikaateja on kaksi.
Yhdysvaltain puolustusminis-
teriön alainen United States Eu-
ropean Command ilmoitti asiasta
keskiviikkona 30. maaliskuuta.
USA:n presidentti Barack Oba-ma julkisti European Reassurance
Initiative -aloitteen (ERI) vuoden
2014 kesäkuussa. Yksivuotiseksi
suunniteltua hanketta on jatkettu,
ja 2017 budjetiksi asetettu 3,4 mil-
jardia dollaria. Budjetti nelikertais-
tettiin verrattuna vuotta aiempaan.
ERI aloitettiin reaktiona Venä-
jän sotilaalliseen aggressiivisuu-
teen muun muassa Ukrainassa
viime vuosien aikana. Maanpuo-
lustuskorkeakoulun sotataidon
laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula arvioi, ettei Euroopan
turvallisuuspoliittinen asetelma ole
muuttumassa lähiaikoina, joten
lisäpanostusta kaivataan myös At-
lantin toiselta puolen.
– ERI tähtää itäeurooppalaisten
Nato-maiden puolustuksen vahvis-
tamiseen, ja Yhdysvallat on nopeasti
laajentanut projektin rahoitusta.
2000-luvulla USA:n sotilaallinen
mielenkiinto siirtyi Tyynenmeren
alueelle ja Lähi-itään. Nyt katse
on kääntymässä takaisin Euroop-
paan.
Tulkinnanvarainen perussopimus
Vuoden 1997 Nato–Venäjä-pe-
russopimuksessa sovittiin, ettei
senhetkisessä turvallisuustilantees-
sa lisättäisi Euroopassa pysyvien
Nato-joukkojen määrää merkit-
tävästi. Ulkopoliittisen instituutin
vanhemman tutkijan, Charly Sa-lonius-Pasternakin mukaan poliit-
tis-diplomaattinen ympäristö on
muuttunut ratkaisevasti 1990-lu-
vun loppuun verrattuna.
– Tuossa vaiheessa oli ihmisiä,
jotka miettivät, että Venäjä voisi
liittyä Nato-jäseneksi: tilanne on
muuttunut täysin, hän toteaa.
Etenkin Iso-Britanniassa ja
USA:ssa väitetään, ettei sopimusta
ole rikottu.
– Kiertävien joukkojen käyttö
ikään kuin kiertää tämän pysyvän
läsnäolon ongelman, koska jouk-
koja ei pysyvästi sijoiteta mihin-
kään maahan, Koivula sanoo.
– Verrattuna Irakin ja Afganis-
tanin kokemuksiin yhdysvaltalai-
set saavat Euroopassa harjoitusta
vähän enemmän konventionaa-
lisemmasta sodankäynnistä. Esi-
merkiksi Lähi-idässä ei tarvitse
hetkeäkään miettiä, kenellä on
ilmaherruus, Salonius-Pasternak
selittää.
Samaan aikaan yhdysvalta-
laisjoukot levittävät läsnäoloaan
useisiin maihin ja tutustuvat laa-
jasti mahdollisiin toiminta-alueisiin
Euroopassa. Suomen kannalta nä-
kyvintä on Nato-johtoisten sota-
harjoitusten vilkastuminen viime
vuosina ja lähitulevaisuudessa.
Taistelujoukoista tukitehtäviin
Ukrainan kriisin myötä Yhdysval-
tain taistelujoukkoja alettiin lisätä
Eurooppaan ensimmäistä kertaa
kylmän sodan jälkeen.
Saksojen yhdistyessä vuonna
1990 yhdysvaltalaisia sotilaita oli
Euroopassa noin 320 000. Kun
Suomi liittyi EU-jäseneksi viisi
vuotta myöhemmin, luku oli kutis-
tunut reiluun 100 000. Seuraavien
17 vuoden aikana vahvuus laski 80
000 sotilaaseen.
Salonius-Pasternakin mielestä
yksi selitys hidastuneelle laskut-
rendille aikavälillä 1995–2012 oli
USA:n epäsuora tarve tukea ope-
raatioitaan Lähi-idässä.
– Yhdysvallat tarvitsi tukikohtia
ja infrastruktuuria myös Lähi-idän,
etenkin Irakin takia. Esimerkiksi
lähin turvallisessa paikassa oleva
sotilassairaala oli Saksassa, joten
alkuhoidon saatuaan haavoittu-
neet lähetettiin sinne.
USA:n poistuessa Irakista 2007–
2011 ei tukipalveluita tarvittu enää
yhtä paljon. Erikoistutkija Koivula
muistuttaa yhdysvaltalaisjoukko-
jen laadullisesta muutoksesta kyl-
män sodan päätyttyä.
– Eurooppaan sijoitettujen jouk-
kojen käytettävyys taisteluihin las-
ki varsin alhaiseksi: tyypillisesti ne
olivat taistelujoukkojen sijaan tek-
nistä ja huoltohenkilökuntaa sekä
esikuntaväkeä, hän kertoo.
Tällä hetkellä Yhdysvaltain ase-
voimilla on noin 60 000 työntekijää
Euroopassa. Ensi vuonna taistelu-
joukkoja on 10 000–15 000, ja sekä
sotilasvahvuus että rahoitus ovat
kasvussa.
ruotuväki 8/20166
MAAILMALLA
Katse kääntyy takaisin Eurooppaan Yhdysvallat lisää taistelujoukkojaan Eurooppaan.
Kylmän sodan jälkeen yhdysvaltalaissotilaita siirrettiin pois Euroopasta, ja toiminta keskittyi tukitehtäviin.
LYHYESTI
Yhdysvallat: venäläis- hävittäjät öykkäröivät ItämerelläYhdysvaltalaisen sotilaslähteen
mukaan venäläiset SU-24 -hä-
vittäjät lensivät useaan ottee-
seen vaarallisen läheltä yhdys-
valtalaista sotilasalusta 11. ja
12. huhtikuuta. Välikohtaukset
tapahtuivat Itämeren eteläosis-
sa kansainvälisillä vesillä.
Hävittäjät lensivät lähteen
mukaan lähimmillään vain yh-
deksän metrin päästä yhdysval-
talaisen ohjushävittäjäalus USS
Donald Cookin ylitse.
Venäläishävittäjistä ei vas-
tattu yhdysvaltalaisten radio-
kutsuihin. USS Donald Cookin
kyydissä ollut puolalaishelikop-
teri joutui keskeyttämään har-
joituksensa hävittäjien takia.
(BBC, 13.4.) ANe
Venäjä perustaa kansalliskaartinVenäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti 5. huhtikuuta
maan perustavan kansalliskaar-
tin. Sisäministeriön joukoista
koostettava kaarti on tarkoitet-
tu terrorismismin ja järjestäyty-
neen rikollisuuden vastaiseen
taisteluun.
Kaarti tulee Putinin mukaan
jatkamaan sisäministeriön alais-
ten Omon-mellakkapoliisin ja
aseistautuneiden rikollisryhmi-
en vangitsemiseen erikoistunei-
den Sobr-joukkojen tehtäviä.
Kansalliskaartia tulee johta-
maan Putinin henkivartioston en-
tinen päällikkö Viktor Zolotov.
(BBC, 6.4.) ANe
Pohjoiskorealainen eversti loikkasi eteläänPohjois-Korean tiedustelu-
palvelun eversti on loikannut
Etelä-Koreaan. Nimettömien
viranomaislähteiden mukaan
loikkaus tapahtui mahdollisesti
jo viime vuonna. Seoulista il-
moitettiin tapauksesta maanan-
taina 11. huhtikuuta.
Eversti on korkea-arvoisin
tiedustelupalvelun viranomai-
nen, jonka tiedetään loikan-
neen etelään. Hänen uskotaan
antaneen Etelä-Korealle tietoja
pohjoisen vakoiluohjelmasta.
Loikkauksista ei usein ilmoiteta
julkisesti, sillä tieto voisi riskee-
rata asianomaisten henkilöiden
turvallisuuden.
(The New York Times, 11.4) ALa
Yhdysvalloille miehit-tämätön merialusYhdysvaltain asevoimien tutki-
musorganisaatio Darpan kehit-
tämä miehittämätön pinta-alus
kastettiin huhtikuun alussa. Noin
40 metriä pitkä kolmirunkoinen
alus on suunniteltu erityisesti
sukellusveneiden etsintään ja
miinantorjuntaan. Aluksen on
sanottu olevan valtamerikelpoi-
nen ja pystyvän kulkemaan jopa
10 000 merimailin matkoja.
Aluksen testaaminen alkaa
tänä kesänä ja Yhdysvaltain
laivasto saa sen käyttöönsä ai-
kaisintaan vuonna 2018. Käyt-
tökustannuksiksi on arvioitu
15 000–20 000 dollaria vuoro-
kaudelta, mikä on kymmeniä
kertoja vähemmän kuin miehi-
tetyillä aluksilla.
(defense.gov) LLi
Ku
vat: U
nite
d S
tate
s Arm
y Euro
pe
Kiertävien joukkojen avulla enemmän yhdysvaltalaisia saadaan koulutettua eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Rotaatio on myös pysyviä joukkoja
halvempi ylläpitää.
Maailma
Pohjois-Amerikka
Latinalainen Amerikka ja Karibia
Länsi- ja Keski-Eurooppa
Itä-Eurooppa
Aasia ja Oseania
Afrikka
-6 -4 -2 0 2 4 6 8
Muutokset asevoimien kuluissa alueittan vuonna 2014–2015 (%)
Luvu
t: Sip
ri; Gra
fiikka: R
uo
tuvä
ki
Asevoimien kulut nousussa maailmanlaajuisesti Tutkijan mukaan on yllättävää, että Suomi on vallitsevassa tilanteessa pienentänyt puolustusmenojaan.
– Ennakkoon tehty kaluston varastointi Eurooppaan mahdollistaa nopeankin jouk-
kojen siirroon alueella, erikoistutkija Tommi Koivula toteaa.
Simo Nuuttila
Kuusi Jääkäriprikaatin arktisiin
olosuhteisiin koulutettavaa tiedus-
teluryhmää on siirtynyt Sodankylän
harjoitusmaastoon. Sere B -harjoitus,
yksi tiedustelijan rankimmista koi-
toksista on alkamassa.
Harjoitus on tyypiltään uuden-
lainen ja poikkeuksellinen, mutta
erikoisemmaksi sen tekee siihen osal-
listuva yllätysvieras: televisiotuottaja
Arman Alizad on kuvaamassa uutta
televisiosarjaansa Arman Pohjantäh-
den alla.
Harjoituksen vääpeli, yliker-
santti Henri Miettinen jakaa Ruo-
tuväen toimitukselle maastoon
tarvittavat varusteet: trangian ja
termospullot, joissa on ”voimajuo-
maa”. Salaisen reseptin pohjana
on lämmin vesi ja sokeri.
Puhelin pirahtaa puoli yhden-
toista aikaan.
– Arman on saapunut, Miettinen
toteaa luurin laskettuaan.
Arman saapuu paikalle kahden
kuvaajan kanssa. Ennen maastoon
siirtymistä kuvausryhmä nauttii lou-
naan. Keskustelu urautuu inttiaiko-
jen muisteluun. Armanin lautaselle
jää yksi salaatinlehti.
Varusvarastolla kuitattava varus-
tuksen määrä saa maailmaa kuvaus-
matkoilla kiertäneen TV-tähden
häkeltymään. Hän pudistelee epäus-
koisesti päätään.
– Materiaalia on tolkuttoman
paljon. Ei meillä kuvausmatkoilla
tällaisia määriä tavaraa ole. On sai-
raan siistiä nähdä, mitä maastoon
otetaan mukaan. Tavarat pakataan
fiksusti ja tarkasti. Eiköhän siellä
tule äitiä ikävä, Arman naurahtaa.
Hän saa kupposen voimajuo-
maa Miettiseltä. On aika lähteä
maastoon.
Ei pelkkää selviytymistä
Käynnissä oleva Sere (survival, ev-
asion, resistance and extraction) B
-harjoitus on
Yhdysvalloissa
toisen maail-
mansodan jäl-
keen kehitetty
harjoitustyyppi,
jonka avulla
koulutettiin il-
mavoimien lentäjiä selviämään maas-
tossa ja järjestämään pääsyn omien
joukkojen luo onnettomuustilan-
teessa tai koneen pudottua vihollisen
alueelle. Harjoitustyyppi on myö-
hemmin levinnyt erikoisjoukkojen
ja kriisinhallinnan koulutuspalettiin.
Varusmieskoulutuksessa sitä hyö-
dynnetään jatkuvasti enemmän.
Harjoituksen johtaja, ylikersant-
ti Jussi Saikkonen kertoo, että Se-
re on erilainen verrattuna tyypilli-
seen selviytymisharjoitukseen.
– Tavoitteena on oppia selviy-
tymiseen, väistämiseen ja omien
joukkojen yhteyteen palaamiseen
liittyviä toimenpiteitä. Yhteydenot-
to omiin joukkoihin noutoa varten
treenataan niin viestivälineillä kuin
ilmankin. Talvella selviytyminen on
keskeisessä asemassa harjoituksessa.
Intoa puhkuva Arman toimii
harjoituksessa varusmiesten rinnal-
la samoissa tehtävissä. Toiminta on
lumeen kaivettua kieppimajoitusta
myöten identtistä.
Sotilaat suorittavat tiedusteluteh-
tävää puoliryhmittäin. Pian rinkan
kätkemisen jälkeen vastaan tulee
vihollisen vartiomies. Tulitaistelun
seurauksena joukot toimeenpanevat
etukäteen laaditun tehtäväkohtaisen
väistämissuunnitelman ja siirtyvät 24
tunnin kokoontumispaikalle. Siellä
odotetaan muita joukkoja vuorokau-
den ajan. Jos siihen mennessä ryhmä
ei ole koossa, jatketaan toimintaa
väistämissuun-
nitelman mu-
kaan ja pyritään
saamaan yhteys
omiin joukkoihin.
Arman on
uupunut hiihtä-
misestä ja taiste-
lemisesta. Valkoiset naamiomaalit
ovat levinneet ympäri kasvoja. Oh-
jelman kuvaaja Jan-Niclas Janssonja Sami Tuunanen kertovat, että
haastattelun saaminen saattaa olla
kiven alla. Kaiken kokenut mies ei
ole hiihtänyt pitkään aikaan, ja siirty-
mä puristi mehut.
Vaikka harjoituksissa pyritään
taistelutaktisesti oikeaan suorituk-
seen, kuvausteknisistä syistä jotkut
asiat tehdään eri tavalla. Kun tuo-
tantoryhmä ei ensiyrittämällä saa
rinkan kätkemistä videolle, se teh-
dään uudestaan. Toisto harjaan-
nuttaa kokeneetkin taistelijat.
Luppoajalla luppoa
Keskeisenä haasteena maastossa
selviytymisessä on ravinnon ja veden
hankkiminen. Vettä sotilaat saavat
lumesta sulattamalla, mutta ravin-
non suhteen tilanne on haastava.
Tiedustelijat turvautuvat tarvittaessa
luppokeittoon, joka on puun oksilla
kasvavasta mustaluposta valmistettu
keitos. Monivaiheinen valmistuspro-
sessi kestää kuitenkin lähes kolme
tuntia. Keitosta jatketaan esimerkiksi
näkkileivällä, jolloin oikea ruoka saa-
daan riittämään pidempään.
Yö kiepissä ilman makuupus-
sia on sotilaalle haastava. Arman
luonnehtii tilapäismajoitusta ahdis-
tavaksi, ja unta tulee mittariin vain
noin tunnin verran. Lupon hän
nauttii aamupalaksi.
– Luppokeitto oli todella hyvää.
Se ei hirveästi eronnut esimerkiksi
merilevästä.
Aamu valkenee, ja nälkä kurnii
taistelijoiden vatsoissa. On turvau-
duttava eläinravintoon. Varusmiehet
teurastavat, nylkevät ja paloittelevat
paikalle tuodon poron kokeneen po-
rotilallisen johdolla. Kalastaminen on
myös vaihtoehto, mutta paksu jääpei-
te on ongelma. Joku soittaa ja kertoo,
että jääpeite on liian paksu. Kalasta
saatava energian määrä ei ole yhtä
suuri kuin reiän tekemiseen kuluva.
Äärimmäistä hätätilannetta varten
tiedustelijalla on reisitaskussaan yksi
500 kilokalorin taistelumuona. Se on
selviytymiskeinoista viimeinen.
Varusmiesten taistelutahto hipoo
taivaankantta; he löytävät tahtoa ja
intoa tekemiseen, vaikka väsymys
ja kylmyys painaa. Arman kertoo,
että hänen varusmiesaikanaan ti-
lanne oli toinen.
– Kaikki ovat olleet tosi motivoi-
tuneita ja kokeneet, että tästä saa
jotain irti. Minun aikanani se oli
enemmän päivien laskemista, vaik-
ka jälkikäteen ajateltuna se oli mie-
lettömän hieno kokemus. Tämä on
puolustamisen arvoinen maa.
Arman Alizad tiedustelijoiden opissa Jääkäriprikaatin arktiset tiedustelijat toimivat haastavissa olosuhteissa joskus hyvinkin niukalla varustuksella.
Poikkeukselliseen Sere B -harjoitukseen toi lisämausteensa televisiotuottaja Arman Alizad.
ruotuväki 8/20167
REPORTAASI
Ku
vat: V
ille O
tsam
o
”500 kilokalorin taistelumuona on selviytymiskeinoista viimeinen.”
Tiedustelijoiden harjoitukseen kuuluu oleellisena osana maastossa selviytyminen, joka pitää sisällään ravinnon hankkimisen. Luppokeiton ja männynneulasteen rinnalla proteiinipitoisempaa ravintoa edustaa poron liha, jonka varusmiehet
hankkivat nyljettyään poron kokeneen porotilallisen johdolla. Arman Alizad johdattelee eläintä sen viimeisellä marssilla.
Tiedustelijan varustus painaa kokonai-
suudessaan yli kolmekymmentä kilo-
grammaa. Materiaalin määrä saa Ar-
manin huokaisemaan häkellyksestä.
Arman osallistui Sere B -harjoitukseen samalla tavalla kuin varusmiehet. Maastossa oli kaksi kuvaajaa taltioimassa
materiaalia uutta televisio-ohjelmaa varten. Jotkut kohtaukset uusitaan, jos tilannetta ei saada taltioitua tyydyttävästi.
ATALANTA-OPERAATIO8 ruotuväki 8/2016
Atalanta-operaatio oli ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio, jonka johtaminen
käskettiin Suomessa merivoimille.
ATALANTAN OPETUKSET
EU:n Atalanta-operaatio
aloitettiin vuonna 2008 tur-
vamaan avustuskuljetuksia sekä
muuta vesiliikennettä Adenin-
lahdella ja Intian valtamerellä.
Somalia kärsi sisällissodasta ja
nälänhädästä, jota oli pyritty lie-
ventämään esimerkiksi YK:n avus-
tuskuljetuksilla. Kuljetukset, kuten
muukin alueen meriliikenne, olivat
kuitenkin joutuneet merirosvojen
hyökkäysten kohteiksi.
Aluksi Suomi osallistui ope-
raatioon vain esikuntaupseereilla.
Vuonna 2010 tasavallan presiden-
tin ja hallituksen ulko- ja turvalli-
suuspoliittinen ministerivaliokunta
päätti puolustusvoimien osallistu-
misesta operaatioon alusyksiköllä.
Miinalaiva Pohjanmaan pitkä ja
kunniakas ura oli saamassa uuden
virstanpylvään: se päätettiin lähet-
tää kauas Adeninlahdelle, Somali-
an rannikolle.
Suomalaisia sotilaita ei lähetetä
kriisinhallintaoperaatioihin hu-
vin vuoksi. Kriisinhallintajoukon
komentajan ja miinalaiva Pohjan-
maan päällikön, komentaja Mika Raunun mukaan Atalanta-operaa-
tiolla oli suora vaikutus myös suo-
malaisten jokapäiväiseen elämään.
– Suomi on tuonnin ja viennin
kautta riippuvainen toimivista
meriyhteyksistä. Valtaosa hyödyk-
keistä valmistetaan Aasiassa, ja ne
tulevat Euroopan markkinoille
Afrikan sarven ohittaen. Meillä on
hyvin suora taloudellinen yhteys ti-
lanteeseen. Merirosvous vaikutti
kustannuksiin, ja maksaja on aina
tuotteen ostava kuluttaja.
Afrikkaan annetun materiaa-
liavun perille menemisestä oli
toisaalta ollut epävarmuutta, jo-
ten operaatiolla oli myös humani-
taarista tilausta. Kuljetuksia suo-
jaamalla varmistettiin, että YK:n
avustuskuljetukset menevät perille
eivätkä joudu rikollisiin käsiin ai-
nakaan merellä.
Merivoimien oma operaatio
Miinalaiva Pohjanmaa turvasi
noin kolmen kuukauden ajan
avustuskuljetuksia Mogadishun
ja Keniassa sijaitsevan Momba-
san välillä. Myös kauppameri-
liikennettä suojattiin runsaasti
ympäri Adeninlahtea. Alus oli
pisimmillään merellä 26 vuoro-
kautta yhtäjaksoisesti.
Atalanta-operaatio oli ensim-
mäinen kriisinhallintaoperaatio,
jonka johtaminen käskettiin Suo-
messa merivoimille. Merivoimien
henkilöstöä oli osallistunut kriisin-
hallintaan jo aiemmin, mutta nyt
kyseessä oli ehta merioperaatio.
– Oli luontevaa, että merivoimat
johti operaatiota kansallisesti. Joh-
taminen ei ollut pyörän keksimistä
uudelleen: meillä on pienet puolus-
tusvoimat, joten totta kai hyödyn-
simme kriisinhallinnan 60-vuoti-
sia kokemuksia, komentaja Mika
Raunu kertoo.
Yli 20 suojatun avustuskulje-
tuksen jälkeen Pohjanmaa palasi
toukokuussa lähtöpisteeseensä
Upinniemeen. Atalanta-operaa-
tio ei loppunut, vaan jatkuu yhä
– Suomi on vieläkin aktiivinen
operaatiossa esikuntaupseerien
kautta. Laaja sotilaallinen läsnä-
olo päättyi kuitenkin Pohjanmaan
kiinnittyessä Upinniemen laituriin
toukokuussa 2011.
Atalanta-operaatio on ollut
onnistunut. Operaation myötä
merirosvous Somalian ranni-
kolla on käytännössä loppunut.
Avustuskuljetuksia ei ryöstetä, ja
aasialaiset hyödykkeet pääsevät
Eurooppaan.
Hyötyjinä eivät kuitenkaan ol-
leet pelkästään somalialaiset ka-
lastajat ja suomalaiset shoppailijat.
Nyt, viiden vuoden jälkeen, myös
puolustusvoimien operaatiosta
saamat opit erottuvat selkeästi.
Testi merivoimien suorituskyvylle
Merivoimien aluksen suoritus-
kyvyn mittaus on pitkä prosessi.
Kun päätös aluksen tai joukon
sijoittamisesta kansainväliseen
joukkolistaukseen ja valmius-
tehtävään tehdään, pelkästään
evaluointiprosessi harjoituksi-
neen vie yleensä kaksi vuotta.
Merivoimien operaatiopäälli-
kön, kommodori Olavi Jantusenmukaan Atalanta-operaation an-
siosta merivoimien suoritusky-
kyä saatiin mitattua tehokkaasti
tositilanteessa ja osana kansain-
välistä joukkorakennetta.
– Kun mennään operaatioon,
on kyseessä kaikkein kovin testi.
Pystytäänkö siellä toimimaan?
Osataanko kansainväliset proses-
sit, suunnittelu, toimeenpano ja
raportointi? Kun tullaan pois, on
kykymme yhteistoimintaan mui-
den kanssa merkittävästi paran-
tunut. Me tiedämme sen, ja myös
muut valtiot tietävät sen, Jantunen
painottaa.
Somalian rannikolla toimitta-
essa opittiin toisaalta myös uutta.
Esimerkiksi kuumuus ja lämpö
pakottivat oppimaan uusia toi-
mintatapoja. Jantusen mukaan
merivoimien suorituskyky koheni
operaation myötä selvästi.
– Kun operaatiossa on oltu, opi-
taan paljon asioita, joista sopivat
jalkautetaan kansalliseen puo-
lustukseen. Atalanta-operaatio
näkyy tänä päivänä meidän toi-
mintatavoissa, taistelutekniikassa
ja varusteissa.
Myös miinalaiva Pohjanmaan
päällikkö Mika Raunu tunnistaa
selviä suorituskykyyn liittyviä ope-
raatiosta saatuja oppeja.
– Saatiin paljon vahvistusta sille,
että toimintatapamme ovat oikei-
ta. Alukset kyetään ylläpitämään
niin, että niillä voidaan olla puoli
vuotta poissa, kaukana Suomesta.
Koulutus on ollut onnistunutta, ja
pystymme ylläpitämään henkilös-
töä toimintakykyisesti pitkäkes-
toisesti. Kovaan voimankäyttöön,
kuten ohjusten ampumiseen tai
ilmatorjuntaan liittyen oppeja ei
niinkään löydy, mutta materiaa-
liin ja henkilöstöön liittyen löytyy,
Raunu toteaa.
Oppeja sovelletaan Välimerellä
Adeninlahti ja Itämeri ovat kuin
yö ja päivä. Merivoimien suori-
tuskyvyllä ei varauduta ensisi-
jaisesti merirosvojen ryöstöyri-
tyksiin, vaan Suomeen kohdistu-
vaan aseelliseen hyökkäykseen.
Somaliassa kerätyt opit ovat silti
hyvin sovellettavissa Suomen
puolustamiseen.
– Meriliikenteen suojaus on sa-
mantyyppistä. Valvotaan aluetta,
pidetään se puhtaana ja ongelmi-
en ilmaantuessa puututaan niihin,
tarvittaessa ääritilanteessa voiman-
käytöllä. Tämä on merivoimien
ykköstehtävä myös sodanaikana.
Nyt meillä on kokemusta ja väkeä,
joka on tehnyt sitä myös niin sano-
tusti kovassa tilanteessa, Jantunen
kertoo.
Kansainvälinen kriisinhallinta
on jatkunut, ja oppeja on sovellet-
tu edelleen. Vuonna 2013 Suomi
lähetti Atalanta-operaatioon noin
15 sotilaan vahvuisen alussuojaus-
osaston. Itsenäisesti toiminut osas-
to suojasi YK:n avustuskuljetusta
Caroline Scan -aluksella. Kun Syy-
rian kemiallisia aseita kuljetettiin
tuhottavaksi vuonna 2014, kulje-
tuksia oli suojaamassa suomalai-
nen itsenäinen alustarkastusosasto.
Viimeisimpänä alustarkastussosas-
Keskiviikkona 5. tammikuuta 2011 aamu valkenee Upinniemessä pienessä pakkasessa. Suomi on ottamassa uutta askelta kansainvälisessä kriisinhal-
linnassa. Merivoimien lippulaiva, miinalaiva Pohjanmaa miehistöineen ottaa suunnan kohti Intian valtamerta ja Atalanta-operaatiota. Nyt, viisi
vuotta jälkeenpäin, Atalantan opetukset alkavat erottua.
Teksti: Alec Neihum | Kuvat: Puolustusvoimat | Taitto: Jenni Liimatta
Kuva
: Puo
lust
usvo
imat
Miinalaiva Pohjanmaa vetää perässään merirosvoilta kiinni otettua alusta.
ATALANTA-OPERAATIO 9ruotuväki 8/2016
– Olin ensimmäistä kertaa merellä,
jos ruotsinlaivaa ei lasketa. Se oli
hyvin vaativaa. Kun meni kannelle
ja katsoi ulos, ei heti pystynyt edes
käsittämään, kuinka isolla alueella
toimimme, Bileh kertoo.
Somaliassa syntynyt Bileh muut-
ti Suomeen kahdeksanvuotiaana.
Varusmiespalveluksen hän suoritti
vuonna 2004 Kotkassa rannikkoty-
kistössä. Ennen laivalle päätymistä
hän toimi muun muassa nuoriso- ja
vapaa-ajan ohjaajana sekä taksin-
kuljettajana. Tulkkina hän ei ollut
toiminut päivääkään.
– Pistin ihan tavallisen työhake-
muksen. Kävin rekrytointitilaisuu-
dessa, olin vain oma itseni ja minut
otettiin tehtävään.
Bileh toimi toisena laivan tul-
keista. Työ koostui pääasiassa
kalastajien ja muiden alusten mie-
histöjen somalinkielisen puheen
tulkkaamisesta suomeksi. Toiminta
oli välillä todella hankalaa meren
pauhatessa ja koneiden huutaessa.
– Se oli mahdoton tehtävä, joka
meidän piti tehdä, ja joka tehtiin.
Atalanta-operaatio oli haaste
myös puolustusvoimille. Miina-
laiva Pohjanmaa toimi kaukana
kotoa, eksoottisissa olosuhteissa
konfliktialueen kupeessa. Bileh
Atalanta-operaatioon lähdettäessä suomalaisten sotilaiden ja somalialaisten välissä oli tuhansien meripeninkulmien lisäksi kielimuuri. Merirosvojen, mutta myös kalastajien ja muun kansan kanssa oli voitava kommunikoida heidän äi-dinkielellään: somaliksi. Miinalaiva Pohjanmaan miehistön
mukaan nousi somalin kielen tulkki Moustapha Bileh.
ERILAISTA TULKIN TYÖTÄ
pääsi todistamaan merivoimien
toimintaa aitiopaikalta, ja kehuu-
kin suoritusta vuolaasti.
– Puolustusvoimien toiminta
näytti rehdiltä ja reippaalta, mitä
nyt suomalaisilta voi odottaa. Jos
saisin päättää, ketkä lähetetään
Somalian rannikolle ehkäise-
mään merirosvousta, lähettäisin
sinne suomalaisia. Minusta kaikki
näytti hyvin järjestelmälliseltä, Bi-
leh toteaa.
Tavallisten ihmisten asialla
Atalanta-operaatiossa tulkin työ
ei ollut pelkästään harmaata toi-
mistopuurtamista. Pääasiassa tul-
kattavana oli kalastajia ja muita
rauhanomaisia vesilläliikkujia. Jos-
kus tulkattavaksi päätyi kuitenkin
myös henkilöitä, joiden toiminta ei
ollut kestänyt päivänvaloa.
Merirosvous oli todellinen
ongelma Somalian aluevesillä
2010-luvun alussa. Atalanta-ope-
raatio pyrki suojaamaan avustus-
kuljetuksia ja muuta meriliikennet-
tä merirosvoilta.
6. huhtikuuta 2011 miinalaiva
Pohjanmaan sotilaat ottivat kiinni
18 epäiltyä merirosvoa. Vasta va-
roituslaukaukset pysäyttivät meri-
rosvot, joiden alukselta löytyi asei-
ta ja muuta merirosvoukseen liit-
tyvää materiaalia. Bileh ei vaikuta
kuitenkaan olleen milläänsäkään
merirosvoista – tai ”merkkareista”,
kuten hän niitä itse kutsuu.
– Olin mukana kiinniotossa.
Tilanne meni rauhallisesti ja mu-
kavasti, vaikka kaikki tapahtui-
kin nopeasti. Merirosvot olivat
sekalaista porukkaa. He näyttivät
ihan normaaleilta ihmisiltä, Bileh
muistelee.
Atalanta-operaation myötä
merirosvous Somalian rannikolla
loppui käytännössä kokonaan. Bi-
leh arvostaakin suuresti operaation
avulla hänen synnyinmaansa So-
malian merialueille saatua rauhaa.
Tulkin työstä saadusta kokemuk-
sesta on ollut myös henkilökohtais-
ta hyötyä, sillä Bileh on jatkanut
tulkin töitä myös Suomessa. Ope-
raatio oli Moustapha Bilehille kai-
kin puolin unohtumaton kokemus.
– Kun lähdimme operaatioon,
ajattelin että lähdemme vain ha-
kemaan ”merkkareita”. Loppujen
lopuksi operaatioon kuului paljon
rannikolla kalastaneiden ja erit-
Moustapha Bileh oli miinalaiva Pohjanmaalla lähes ensimmäistä kertaa merellä. Hän päätyi tulkiksi sukulaisten rohkaistua häntä hakemaan paikkaa.
to on lähetetty Sophia-operaatioon
Välimerelle viime joulukuussa.
Miinalaiva Pohjanmaa suojasi
avustuskuljetuksia, Välimerellä
on taas pyritty auttamaan Euroop-
paan pyrkiviä hädänalaisia ihmisiä
sekä estämään ihmissalakuljetus.
Operaatiopäällikkö Jantusen mu-
kaan operaatiot ovat kuitenkin
toiminnallisesti samantyypisiä.
– Sophia-operaatiossa on toi-
minnallisesti hyvin paljon yhtymä-
kohtia Atalanta-operaatioon. Pitää
löytää merellä oleva kohde, ja ot-
taa se haltuun. Atalantan opit ovat
operaation nykyisessä vaiheessa
suoraan siirrettävissä Sophiaan.
Atalanta-operaatio on antanut
paljon Somalialle. Kalastajien ja
kauppalaivojen ei enää tarvitse
jatkuvasti pelätä merirosvoja. Ope-
raatio on ollut antoisa kuitenkin
myös puolustusvoimille. Merivoi-
mat on saanut komentaja Raunun
mukaan paljon hyödyllistä oppia
kansainvälisestä kriisinhallinnasta.
– Osaaminen on varmasti kor-
keampaa, kuin mitä se oli ennen
Atalanta-operaatiota. Puolustus-
voimat on jälleen suunnitellut ja
toteuttanut yhden operaation.
Vaikuttaa siltä, että tulevaisuu-
dessa nopeat ja yllättävät tilanteet
tulevat korostumaan, ja kokonai-
suudesta on opittu.
Merivoimien operaatiopääl-
likkö Olavi Jantunen on samoilla
linjoilla.
– Osaamme merivoimissa lait-
taa operaation pystyyn, ja meillä
on nyt hyvä osaaminen kansain-
välisistä prosesseista. Meillä on
kyky reagoida etelässä tapahtuviin
asioihin niin logistisesti kuin vies-
tinnällisestikin. Tämä ei ole enää
niin ihmeellistä ja eksoottista, me
olemme oppineet.
Kuva: Puolustusvoimat
Kuva: Juho Naula
Miinalaiva Pohjanmaan miehistöä tekemässä alustarkastusta Adeninlahdella.
täin peloissaan olleiden ihmisten
suojaamista. Tavallisten ihmisten
päivän parantaminen muodostui
minulle operaation tärkeimmäksi
hommaksi. Oli hienoa päästä sano-
maan, että ”Moi, me ollaan täällä
teidän kanssa, me jeesataan.”
Niko Pankka
Yhdysvaltain merijalkaväen soit-
tokunta on maan vanhin ammat-
tilaisyhtye. Soittokunta tunnetaan
paremmin tittelillä ’’The Presi-
dent’s Own’’. Nimi juontaa juuren-
sa vuoteen 1801, jolloin silloinen
Yhdysvaltain presidentti John Adams kutsui soittokunnan esiin-
tymään kartanoonsa.
Majuri Michelle Rakers – Yh-
dysvaltain merijalkaväen soitto-
kunnan apulaisjohtaja – laskee
kätensä polvelleen.
– Kulujen vuoksi soittajamme
eivät matkusta usein ulkomaille,
vaan enemmänkin Yhdysvaltojen
sisällä, Rakers kertoo hymyillen ja
vilkaisee taakseen Finlandia-talon
harjoitussaliin.
Suomeen matkustamisen syy-
nä oli 22. maaliskuuta Temppeli-
aukion kirkolla pidetty Töölö II
-konsertti, jossa Rakers toimii ka-
pellimestarina. Työskentely suo-
malaisten muusikoiden kanssa on
sujunut ongelmitta.
– Konsertissani suomalaiset soit-
tavat vaikeaa ohjelmistoa. Tilanne
on samanlainen, jos minä yrittäisin
soittaa suomalaista musiikkia ame-
rikkalaisella tavalla. Etenemisen
harjoituksissa huomaa kuitenkin
päivittäin, mikä on yksi ammatti-
laisen ominaisuuksista.
Puolustusvoimien ylikapelli-
mestari, musiikkieverstiluutnantti
Jyrki Koskinen, tunnistaa myös eri
kulttuurien erilaiset tavat tulkita
musiikkia. Sotilasmusiikin kehi-
tykseen ovat vaikuttaneet samat
kulttuurivirtaukset kuin yleisesti-
kin maamme musiikkikulttuuriin.
– Suomessa sotilasmusiikkiin
on juurtunut hieman rennompi ja
viihdyttävämpi rooli aina sotavuo-
sien viihdytyskiertueista alkaen.
Lisäksi meillä on käytössä vetävä
askel ja marssitempomme on sel-
keästi nopeampi kuin esimerkiksi
Englannilla, Koskinen havainnoi.
Kansainvälinen osaaminen osana kehitystä
Viime vuosina Suomen puolus-
tusvoimat on tuonut musiikillista
osaamistaan yhä aktiivisemmin
yleisön tietoon. Esimerkiksi kan-
sainvälisissä Tattoo-tapahtumissa
suomalaiset pääsevät vertailemaan
osaamistaan kansainväliseen ta-
soon. Esitettävät ohjelmistot ovat
Koskisen mukaan laajentuneet
niin määrällisesti kuin myös tyylil-
tään ja laadultaan.
– Suomalaisen musiikkioppilai-
tosjärjestelmän kehittymisellä on
ollut erittäin suuri merkitys myös
suomalaisen sotilasmusiikin kehit-
tymiseen. Koulutustaso ja samalla
osaaminen on parantunut viimeis-
ten vuosikymmenten aikana niin
soittajien kuin myös kapellimesta-
rien osalta.
Rakers taas palaa historiassa pit-
källe Thomas Jeffersonin hallinto-
kauteen, jolloin amatöörimuusik-
konakin tunnettu presidentti käski
Yhdysvaltojen puolustusvoimien
komendanttia rekrytoimaan italia-
laisia muusikoita merijalkaväkeen.
– Vuosikymmenten saatossa
soittokuntamme on vain kasvanut.
Tällä hetkellä soittokunta koostuu
154 henkilöstä, joista 134 on muu-
sikoita, Rakers tarkentaa.
Monenkirjavia tunnevärinöitä
Yksi musiikin alkuperäisistä ta-
voitteista on ihmisiin vaikutta-
minen. Muisto yhdistettynä mu-
siikkiin aiheuttaa usein jopa sy-
vemmän vaikutuksen henkilöön.
Erilaiset maailmanpoliittiset ta-
pahtumat herättävät säveltäjissä,
sanoittajissa ja muissa musiikinte-
kijöissä tarpeen käsitellä ja tulkita
tapahtuneita asioita. Esimerkiksi
Jean Sibeliuksen tuotantoon vai-
kuttivat merkittävästi Venäjän
sortotoimet ja maamme itsenäis-
tyminen.
– Erityisesti ensimmäisen ja toi-
sen maailmansodan aikana soit-
tokuntien tarkoitus oli kasvattaa
isänmaallisuuden tunnetta sekä
kerätä rahaa amerikkalaisilta.
Edelleen käymme joka vuoden lo-
kakuussa kiertueella, jonka tarkoi-
tuksena on edustaa erityisesti me-
rijalkaväkeä, Rakers taustoittaa.
Sotilas ei välttämättä tarvitse
kivääriä voidakseen edustaa maa-
taan. Tämä on näkynyt kaikkien
maiden puolustusvoimissa läpi
historian. Joskus sanoman välittä-
miseen riittää vaikkapa viulu.
– Suomalainen sotilas edustaa
aina Suomea ja suomalaisuutta.
Tämän esille tuominen on luon-
tevaa myös musiikissa, Koskinen
tiivistää.
ruotuväki 8/201610
KENTÄLLÄ
Sotilas edustaa maataan myös musiikissa Musiikillisista eroista huolimatta suomalaisten ja amerikkalaisten yhteistyö sujuu kitkatta.
Sotilasmusiikilla on tärkeä merkitys kansallistunteen nostattamisessa.
LYHYESTI
Kymmenet varus- miehet kotihoitoon Sodankylässä sijaitsevassa Jää-
käriprikaatissa on ollut kymme-
niä varusmiehiä kotihoidossa.
Sodankylän terveysaseman pääl-
likkölääkärin Katja Pulskan mu-
kaan pääsyy on viruksen aiheut-
tamat hengitystieinfektiot.
Normaalisti kyseinen sairaus
ei edellytä kotihoitoon lähettä-
mistä, mutta varuskunnan ter-
veysasema on ollut väistötiloissa
viime kesästä asti sisäilmaongel-
mien vuoksi. Tämän vuoksi va-
ruskunnassa ei ole lepo-osastoa.
– Sairastapausten määrä ei
ole poikkeuksellinen. Jos meil-
lä olisi lepo-osasto, kotihoitoon
lähetettäisiin pääsääntöises-
ti keuhkokuumeiset potilaat,
Pulska kertoo. SNu
663 taistelijaa matkalle reserviupseeriksi Reserviupseerikoulun aloitti
perjantaina 15. huhtikuuta 663
varusmiestä ympäri Suomea.
Naisia heistä on 38. Vuodesta
1920 aloitetun koulutuksen on
läpikäynyt yli 175 000 taistelijaa.
RUK:ssa koulutetaan vuosittan
noin 1400 reserviupseeria sod-
anajan tehtäviin. Koulutukseen
pääsee noin seitsemän prosent-
tia palveluksen aloittaneista va-
rusmiehistä. Alkava kurssi on
järjestyksessään 248.
– Valitut varusmiehet ovat
osoittaneet peruskokeissa hy-
vää johtamis- ja paineensieto-
kykyä, Reserviupseerikoulun
johtaja, eversti Markku Hutka kuvailee kurssilaisia. HTu
Ammunnat saavat jatkua SantahaminassaEtelä-Suomen aluehallintavi-
rasto on myöntänyt ympäristö-
luvan Santahaminan varuskun-
ta-alueen ampumatoiminnoille.
Puolustusvoimilla on päätöksen
johdosta lupa jatkaa esimerkiksi
raskaiden aseiden, kuten kerta-
sinkojen ammuntoja alueella.
Ampumatoiminnoilla ei ole
aiemmin ollut ympäristölupia,
ja niistä on valitettu useita ker-
toja viime vuosien aikana. Kaar-
tin jääkärirykmentin esikunta-
päällikön, everstiluutnantti Jari Haatajan mukaan päätös vah-
vistaa vakiintuneita käytäntöjä.
– Olemme tyytyväisiä sii-
tä, että ympäristöluvat on nyt
myönnetty ja voimme jatkaa
toimintaamme, Haataja kertoo.
ANe
Suomen Hornetit tankkaavat Ruotsin HerculeksestaIlmavoimien Hornet-monitoi-
mihävittäjät ovat suorittaneet
koelentokampanjan Ruotsin
ilmavoimien Hercules-ilma-
tankkauskoneen kanssa. Kam-
panjan tavoitteena oli todentaa
koneiden välinen tekninen yh-
teensopivuus sekä hyväksyttä-
vät lento-ominaisuudet ilma-
tankkaustoiminnassa.
– Koelentokampanja sujui
odotusten mukaan, ja tarvitta-
vat sertifioinnit on tehty, evers-
tiluutnantti Tuure Lehtoranta Satakunnan lennostosta kertoo.
Lentovaihe kesti viikon ajan,
ja tankkauskontakteja suoritet-
tiin noin 90. MHa
Ku
va: Jo
ni O
ksan
en
Michelle Rakersin johtama Töölö II -konsertti järjestettiin yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa.
Yleensä varusmiesruokailun hui-
pentaa kiittäminen. Kiitos on sa-
nottava puhtaasti siitä syystä, että
joku ylempiarvoinen käski joskus
toimia niin. Plussapisteitä saa, jos
mumisee sanan ilmoille mahdol-
lisimman epäselvästi. Ruokahan
tunnetusti ilmestyy linjastoihin it-
sestään.
Kunnioituksella ja sen vaatimi-
sella on puolustusvoimissa pitkät
perinteet. Kenraalikuntaa kun-
nioittaa jokaikinen. Yksiköissä
toimivaa kantahenkilökuntaa va-
rusmiehet katsovat joskus hiukan
salaa ylöspäin. Jopa upseerikoke-
laan tai alikersantin natsoilla voi
päästä kunnioituksen kohteeksi.
Voisikin luulla, että arvonanto ja
kunnioitus iskostuvat viimeistään
varusmiespalveluksessa jokaisen
takaraivoon. Kaikille kumarruksia
ei kuitenkaan riitä.
Kasarmialueella tehdään paljon
työtä, jota ei osata arvostaa tar-
peeksi.
Ilmiötä voi todistaa varusvaras-
tolla. Viikosta toiseen työntekijät
vaihtavat likaiset ja rikkinäiset
varusteet ja mahdollistavat näin
jokaiselle turvalliset palvelusolo-
suhteet. Tuntemattomaan sotilaan
Mäkilään, saitaan ja itsepäiseen
talousaliupseeriin verrattuna asia-
kaspalvelu on yleensä toista maata.
Varusmiehet mainitsevat varusva-
raston työntekijät silti usein vain
rikkinäistä nappia tai muuta varus-
teongelmaa kirotessa.
Muonituskeskuksen enkelit te-
kevät pitkiä päiviä tiskivuorten ja
nirsojen varusmiesten keskellä – il-
man sädekehää. Palkka ei huimaa
päätä, mutta varusmiesten vatsat
täyttyvät vuoden jokaikisenä päi-
vänä. Sotilaskodeissa munkkeja
myydään uutterasti vapaaehtois-
voimin. Myönnän, etten itsekään
välttämättä tunnista kaikkea ka-
sarmialueen ”näkymätöntä työtä”.
Tiettyjen töiden kunnioituksen
puute ei ole ilmiönä täysin kummal-
linen – samaa tapahtuu siviilissäkin.
Siivoojat ja kassamyyjät ovat arvo-
hierarkiassa kaukana lääkäreiden ja
lakimiesten alapuolella. Varuskun-
nissa samat asenteet voivat kohdis-
tua esimerkiksi muonituskeskuksen
tai varusvaraston työntekijöihin.
Ilman heitä varusmiespalvelus
ei kuitenkaan olisi millään lailla
mahdollinen – NBA-koripalloilija
Kevin Durantin sanoin he ovat ”oi-
keita MVP:itä”, varuskunta-alueen
arvokkaimpia pelaajia.
Kun seuraavan kerran kiität
muonituskeskuksen työntekijää
ruoan jälkeen, älä tee sitä vain ali-
kersantin käskystä. Tee se, koska
todella arvostat hänen työpanos-
taan. B-luokan töitä ei varuskun-
ta-alueella ole.
Osallistu keskusteluun Twitterissä #Ruotuväki
Alec Neihum
Varuskunnissa ei ole B-luokan töitä
Myönnän, etten it-sekään välttämät-tä tunnista kaikkea kasarmialueen nä-kymätöntä työtä.
KOLUMNI
Lasse Lipsanen
Komentaja Kalevi WikströmRuotsin puolustusvoimista muutti
vanhempiensa mukana Suomesta
Ruotsiin ollessaan vasta lapsi. Suo-
messa vietettyjen lapsuuden kesien
lisäksi synnyinmaa on nyt tuttu myös
työn kautta. Wikström on työsken-
nellyt Pääesikunnassa vaihtoupseeri-
na viime elokuusta saakka.
Pohjoismaisen puolustusyh-
teistyörakenne Nordefcon alla
tehtävän vaihtoupseeritoiminnan
tarkoituksena on linkittää Poh-
joismaiden puolustusvoimien esi-
kuntia toisiinsa entistä tiiviimmin
ja tukea yhteistyötä. Toistaiseksi
vain Suomi ja Ruotsi hyödyntä-
vät tämän mahdollisuuden.
Wikströmin tausta on laivastos-
sa. Urallaan hän on ehtinyt toimia
moninaisissa tehtävissä eri aluksil-
la. Kokemusta Pohjoismaiden yh-
teen pelaamisesta on jo ajalta alus-
palveluksessa. Ollessaan aluksen
päällikkönä 1990-luvulla harjoituk-
set Suomen merivoimien kanssa
tulivat Wikströmille tutuiksi.
– Omat kokemukseni yhteisis-
tä laivastoharjoituksista suoma-
laisten, norjalaisten ja tanskalais-
ten kollegojen kanssa ovat todel-
la myönteisiä, Wikström kehuu.
Kaipaus merelle jäytää toimis-
totehtäviin rantautunutta laivas-
toupseeria toisinaan. Wikström
kertoo laivapalveluksen ahtaine
tiloineen ja pienine miehistöineen
luoneen työyhteisöön toverihen-
keä, jota muualta on vaikea ta-
voittaa. Merellä olemisen kaipuu-
ta hän pyrkii lievittämään viettä-
mällä vapaa-aikaansa purjehduk-
sen parissa, jos vain mahdollista.
Monimuotoista yhteistyötä Pohjolassa
Pohjoismainen yhteistyö on
Wikströmin mukaan vankalla pe-
rustalla. Hän muistuttaa, ettei Nor-
defco ole ainoa tie yhteistoimintaan.
– Nordefco on yksi yhteistyöfoo-
rumi muiden joukossa. Se täyden-
tää yhteistyötä esimerkiksi EU:n
tai Naton rauhankumppanuuden
puitteissa. Lisäksi on toimintaa
puhtaasti Suomen ja Ruotsin välil-
lä sekä YK:n lipun alla. Nordefco
on osoittanut hyödylliseksi alueel-
liseksi yhteistyöfoorumiksi puolus-
tusasioissa, Wikström toteaa.
Pohjoismaiden kumppanuuden
etuna Wikström pitää yhteistä ar-
vopohjaa.
– On tärkeää, että meillä on
samanlaiset perusarvot, ihan siitä
alkaen, miten kohtelemme toisia
humanitäärisestä näkökulmasta,
Wikström sanoo.
Vaikka eroavaisuudet ovat niin
Suomen ja Ruotsin kuin muidenkin
Pohjoismaiden välillä kansainvälises-
ti vertaillen pieniä, ovat ne olemassa.
Sen lisäksi, että Ruotsi on siirtynyt
ammattiarmeijaan, on ruotsalaisten
suhtautuminen puolustusvoimiin-
sa erilaista kuin Pohjanlahden tällä
puolen. Wikström epäilee sen johtu-
van maiden erilaisesta historiasta.
– Ruotsi on ollut sivussa sodista
yli 200 vuoden ajan, joten sillä on
väkisinkin merkitystä kansan asen-
teeseen puolustusvoimia kohtaan.
Merellisten tehtävien lisäksi
Wikström on ennen vaihtoupsee-
riuttaan ehtinyt toimia viisi vuotta
Ruotsin puolustusvoimien pää-
esikunnassa. Kriisinhallintaope-
raatiotkin tulivat tutuiksi kahdella
Kosovon komennuksella.
– Sotilaana kansainvälisellä ken-
tällä toimiminen vaatii oman maan
puolustusvoimien perusteellista
tuntemusta, kykyä kuunnella ja
myös taitoa tuoda oma näkemys
selkeästi esille, Wikström kertoo.
Tehtävät Suomessa ovat va-
kuuttaneet Wikströmin kan-
sainvälisten tehtävien mielen-
kiintoisuudesta. Tulevaisuuden
suunnitelmista kysyttäessä hän
pitääkin auki mahdollisuuden
jatkaa töitä Ruotsin ulkopuolel-
la, esimerkiksi Brysselissä.
Heidi Tuomola
Upseerien oma postimerkkikerho
perustettiin Katajanokan upsee-
rikerholla vuonna 1946. Suurena
innoittajana oli jo sotien aikana Ää-
nislinnassa postimerkkien pariin ko-
koontuneet upseerit. Filatelistit eivät
kuitenkaan edesmenneen jäsenensä
Juhani Hämäläisen mukaan syöneet
ja ryypänneet tarpeeksi, joten ko-
koukset siirtyivät muualle 1960-lu-
vulla. Seitsemänkymmentä vuotta
perustamisensa jälkeen valtakunnal-
linen upseerifilatelistien yhdistys ko-
kosi jäsenensä yhteen juhlistamaan
pitkää taivaltaan.
Yhdistyksen jäsenet ovat vuo-
sien saatossa harmaantuneet,
mutta innostus keräilyä kohtaan
on edelleen vahva. Harrastuksen
sitovuudesta kertoo paljon se, että
monet jäsenet ovat kuuluneet seu-
raan jo useita kymmeniä vuosia.
Tällä hetkellä pitkäaikaisin jäsen
on Jouko Kottila, joka on ollut
yhdistyksen toiminnassa mukana
55 vuotta. Juhlajuoman kilistelyn
yhteydessä naureskellaan, että jä-
senet tunnistaa siitä, että vanhana
upseerilta lähtee kuulo ja posti-
merkkeilyssä lähtee näkö.
Aktiivinen yhdistys vaalii ker-
hotoimintansa perinteitä. Kahdesti
kuussa jäsenet yhdistävä kokous
jatkaa alkuperäisellä kaavalla luen-
toineen ja keskusteluineen. Yrityk-
sistä huolimatta miehet eivät ole
saaneet vuosien varrella mukaansa
ensimmäistäkään naisjäsentä.
– Olemme päättäneet, että en-
simmäinen naisjäsen saa ilmaisen
jäsenmaksun mahtavan harras-
tusporukan lisäksi, yhdistyksen pu-
heenjohtaja Kai Vaisio väläyttää.
Taistelu jäsenistä
Perinteikäs yhdistys kamppailee
varsin tyypillisiä ongelmia vas-
taan. Jäsenmäärä on ollut tasai-
sessa laskussa useita vuosia. Nyt
yhdistyksellä on 36 jäsentä, joista
kymmenkunta asuu yli sadan kilo-
metrin päässä. Jäsenmäärässä Up-
seerifilatelistien kulta-aika sijoittuu
1980-luvun alkuun.
– Määrään vaikuttaa moni teki-
jä. Yksi suurimmista on tietenkin
ikääntyminen, mutta mukaan täytyy
laskea myös upseerikunnan vähene-
minen. Joukko-osastojen ja esikun-
tien lakkauttaminen on vaikuttanut
siihen, että on muutettu pois pää-
kaupunkiseudulta, Varsio pohtii.
Valtakunnallisen yhdistyksen
jäsenet koostuvat kaikenlaisista
upseereista vänrikistä kenraaliin,
mutta mukaan toimintaan voi tulla
jo upseerikokelaana.
Kuten monissa muissakin har-
rastuksissa, ansioiden kerääminen
kuuluu myös filateliaan. Yhdis-
tyksen jäsenet ovat saaneet useita
alalla merkittäviä palkintoja ja toi-
mineet useissa tuomaristotehtävis-
sä niin kotimaisissa kuin ulkomai-
sissakin kilpailuissa.
Pääkaupunkiseudulla kyseen-
alaista kuuluisuutta saavuttanutta
Eila-laivaa pitäisi Espoon kau-
punginhallituksen mielestä tarjota
puolustusvoimille. Jos ajatus toteu-
tuisi, tulisi puukylkisen sillilaivan
viimeiseksi tehtäväksi palvella ran-
nikkotykistön maalina.
– Tuollainen 40-metrinen laiva
näkyisi jo etäältä. Olisihan siinä
eroa käyttämiimme maalilauttoi-
hin, jotka ovat alle kymmenen
metrin mittaisia.
– Laivan käyttö maalina edel-
lyttäisi, että se tehtäisiin styroksilla
tai vastaavalla uppoamattomaksi.
Muuten siitä voisi nopeasti tulla me-
renkululle vaarallinen hylky, sanoo
Aspinjaakko.
Rannikkotykistö harjoittelee liik-
kuvaan maaliin, eikä ison aluksen hi-
naaminen ole Aspinjaakon mukaan
sekään aivan yksinkertainen asia.
Eila on tällä hetkellä toimettoma-
na ankkurissa Hanasaaren edustalla
Espoon ja Helsingin rajavesillä. Lai-
van yksityinen omistaja on tarjonnut
sitä Espoon kaupungin ostettavaksi.
Espoo ei kuitenkaan ollut kiinnos-
tunut kaupasta eikä huolinut Eilaa
edes lahjoituksena.
Koska pykäliä ei tunnu löytyvän
rapistuneen aluksen häätämisek-
si nykyiseltä paikaltaan, kaupunki
keksi ehdottaa yhteydenottoa puo-
lustusvoimiin.
Lasse Lipsanen
Majuri Janne Kempas aloitti osas-
toesiupseerina Pääesikunnan logis-
tiikkaosaston järjestelmäsektorilla
huhtikuussa. Aiemmin hän on toi-
minut Puolustusvoimien logistiik-
kalaitoksen Järjestelmäkeskuksessa
maajärjestelmäosastolla ilmatorjun-
tasektorin johtajana.
Valintani lähteä sotilasuralle
oli varmaan osittain sattuman
kauppaa. Ajatus sotilasurasta syntyi
varusmiespalveluksen aikana, jolloin
hain kadettikoulun pääsykokeisiin ja
tulin valituksi kadettikurssille. Valin-
taa en ole katunut, sillä se on tarjon-
nut erittäin monipuolisen uran.
Kadettikoulussa valitsin aselajik-
seni ilmatorjunnan ja valmistumiseni
jälkeen vuonna 2000 aloitin Varsi-
nais-Suomen ilmatorjuntarykmentis-
sä, jossa palvelin sen lakkauttamiseen
saakka vuoden 2002 loppuun. Tämän
jälkeen siirryin Panssariprikaatiin.
Olen toiminut myös Pirkanmaan
aluetoimistossa operatiivisella sek-
torilla osastoesiupseerina ja sektorin
johtajana sekä Maavoimien materi-
aalilaitoksen esikunnassa suunnittelu-
päällikkönä ja sektorin johtajana.
Edellinen tehtäväni Järjestelmä-
keskuksessa ilmatorjuntasektorin
johtajana tukee selkeästi tätä nykyistä
tehtävää. Aikaisemmat työtehtäväni
ovat valmistaneet minua nykyiseen
tehtävääni siten, että tiedän, mitä niin
sanotulla ruohonjuuritasolla näissä
hankkeissa tehdään. Se helpottaa tätä
työtä samoin kuin se, että tuntee ne
ihmiset, jotka tätä työtä siellä tekevät.
Uusi tehtäväni vaatii tuntemusta
puolustusvoimien hankkeista ja suun-
nittelujärjestelmästä siten, että ymmär-
tää, miten hankkeet ja hankinnat liit-
tyvät kokonaisuuteen. Työ vaikuttaa
mielenkiintoiselta. Pääsen katsomaan
hankkeita eri näkökulmasta kuin edel-
lisissä tehtävissä. Täällä näkee puolus-
tusvoimien hankkeiden koko kirjon.
Pyrin kuuntelemaan asianosais-
ten näkemyksen asiasta, ennen kuin
teen päätöksen. Haluan nähdä isom-
man kuvan, johon jokin asia liittyy,
jotta tiedän, miten se vaikut-
taa kokonaisuuteen.
Upseerit postimerkkien huumassa Postimerkkeilyllä on upseerien keskuudessa pitkät perinteet.
Joukko-osastojen lakkautukset ovat vaikuttaneet myös upseerifilatelisteihin.
Tuleeko Eila ammuttavaksi?
PALVELUKSESSA
ruotuväki 8/201611
KENTÄLLÄ
RUOTUVÄKI 40 VUOTTA SITTEN
ETEENPÄIN
ASUINPAIKKA
TOIMENKUVA
JOTAIN MUUTA, MITÄ?
NIMI JA SOTILASARVO IKÄ
KOULUTUS
54
Nordefco-vaihtoupseeri
Komentaja Kalevi Wikström
PALVELUSPAIKKAHelsinki
Yleisesikuntaupseeri
”Työilmapiiri Pääesikunnassa on lämminhenkinen kuin saunassa.” Pääesikunta,
Helsinki
Juhlakokouksen meklarina huutokauppakansaa suitsi yhdistyksen aktiivinen jäsen Kaj Hellman, joka huudettavien koh-
teiden välissä kertoi mielenkiintoisia tarinoita kaupan olevista merkeistä.
Ku
va: H
eid
i Tuo
mo
la
Merellinen vaihtoupseeri
Ku
va: R
uo
tuvä
ki
Tavoitteena tarkka kokonaiskuva
Ku
va: p
uo
lustu
svoim
at
Alec Neihum
Kuka on Barack Obaman suo-
sikkikoripalloilija? Entä minkä
supervoiman Madonna haluaisi?
Vastaus näihin ja lukemattoman
moniin muihin kysymyksiin löytyy
Reddit-keskustelupalstan Ask Me
Anything -keskusteluista. Nimensä
mukaisesti Ask Me Anything – eli
AMA-keskustelut – tarjoavat ta-
vallisille tallaajille tilaisuuden kysyä
kuuluisilta, menestyneiltä tai muu-
ten vain mielenkiintoisilta ihmisiltä
mitä ikinä mieleen juolahtaa.
Kyselemään pääsee helposti
Redditiin rekisteröitymällä. Pals-
tan normaalit käytännöt ovat voi-
massa: hyville kysymyksille voi
antaa ”upvoten”, jolloin vastaaja
huomaa ne huonoja todennäköi-
semmin. Toiminnon ansiosta ky-
symykset ovat yleensä kiinnostavia
– AMA-keskustelussa käsitellään
usein asioista, joista perinteinen
media ei tajua tai uskalla kysyä.
Nettiyleisön tentattavaksi on
vuosien saatossa päässyt mega-
luokan taiteilijoita, poliitikkoja ja
urheilijoita Bernie Sandersista ja
Harrison Fordista Bill Gatesiin ja Roger Federeriin. Keskustelut
ovat päivittäisiä, joten kyselemään
pääsee myös pienemmiltä nimiltä.
Huhtikuun lopulla vieraaksi on
tulossa esimerkiksi legendaarisen
merentutkija ja Ranskan merivoi-
mien upseeri Jacques Costeaun poika Philippe Costeau sekä
hiphop-artisti Astronautalis.
Joskus vieraat eivät ole etukä-
teen millään lailla tunnettuja. Täl-
löin heillä on kuitenkin mielenkiin-
toinen elämäntarina, tai he ovat
esimerkiksi todistaneet läheltä jo-
takin suurta tapahtumaa. Missään
muualla tuskin pääsee esittämään
kysymyksiä vaikkapa 92-vuotiaalle
Auschwitzista selvinneelle juuta-
laiselle. Redditin AMA-keskuste-
lut tarjoavatkin usein henkilökoh-
taisen tason näkemystä kiinnosta-
viin historiallisiin tai yhteiskunnal-
lisiin ilmiöihin.
Vieraiden laajan kirjon johdos-
ta AMA-keskusteluissa käsitel-
lään kaikkia mahdollisia aiheita
maan ja taivaan väliltä. Hienona
ominaisuutena keskustelut jää-
vät myös jälkikäteen luettaviksi.
AMA-keskusteluja lukemalla voi-
kin niin sivistää kuin viihdyttää it-
seään. Applea perustamassa olleen
Steve Wozniakin kiinnostavassa
AMA-keskustelussa käytiin läpi
yhtiön historiaa ja teknologian ase-
maa nykymaailmassa. Viihdyttä-
vämpää päätä taas edusti rap-artis-
ti Snoop Doggin AMA, jossa muu-
sikko vastaili kysymyksiin omalla
pilvenkepeällä huumorillaan.
Jos kysyjän sijasta kiinnostaakin
vastaajan asema, on Casual AMA
-osio oikea paikka. Kyseisessä
osiossa myös vastaajat ovat täysin
tavallisia pulliaisia. Osiosta löytyy-
kin esimerkiksi erään suomalaisen
alikersantin keskustelu, jossa kiin-
nostuneet ulkomaalaiset kyselevät
häneltä englanniksi inttielämästä.
Kantahenkilökuntaa ei osiossa ole
valitettavasti näkynyt – ainakaan
vielä.
AMA-keskustelut löytyvät osoit-teesta www.reddit.com/r/iama , ja Casual AMA -keskustelut osoittees-ta www.reddit.com/r/casualiama .
Matias Haikonen
Hornet-monitoimihävittäjiin
on hankittu uudet omasuoja-
heitteet. Omasuojaheitteillä py-
ritään häiritsemään ohjuksien
liikkeitä. Heitteitä on kahden-
laisia: silppu- ja soihtuheittimiä.
Silppu on hyvän tutkaheijasteen
tuottavaa metallikuitua. Pala-
vista materiaaleista koostuvat
pyrotekniset soihdut harhaut-
tavat hävittäjän tuottaman läm-
pöjäljen perusteella hakeutuvia
ohjuksen hakupäätä.
Uusi BOL-omasuojaheitinjär-
jestelmä asennettiin hävittäjien
MLU2 (Mid-Life Update)-päi-
vityksessä. Tällä parannetaan
hävittäjien omasuojaa soihtu- ja
silppuheittimien osalta. Eversti-
luutnantti Aki Heikkinen Ilma-
voimien esikunnasta kertoo, että
BOL-asennuksen avulla voidaan
muun muassa kasvattaa omasuo-
jaheitteiden lukumäärää.
– Kyseessä on erilainen ta-
pa heittää silppua ja soihtua.
Tekniikka ei ratkaisevasti eroa
Hornetien perinteisistä omasuo-
jaheittimistä, mutta heitteiden
lukumäärä on huomattavasti
suurempi. BOL:iin niitä saa jopa
satoja, Heikkinen toteaa.
Kehittyneempää tekniikkaa
Uuden omasuojasoihtujärjestel-
män avulla voidaan tehdä heiteoh-
jelmia aiempia heittimiä kehitty-
neemmällä tavalla.
– Hornet-hävittäjien heiteka-
setit ovat kuin uuden vuoden
ilotulitepatoja. ”Padasta” voi
laukaista yhden ammuksista ker-
rallaan, ja ammuksina on oma-
suojaheitteitä. Soihtuheitteitä voi
myös verrata esimerkiksi valo-
pistoolin ammuksiin, Heikkinen
vertailee.
Hänen mukaansa edellisessä
järjestelmässä on 120 omasuoja-
heitettä. BOL-heittimessä heit-
teitä riittää tuottamaan pidem-
piaikaisen suojan hävittäjälle ja
ne ovat aiempaa tehokkaampia.
Heittimet kiinnitetään Hor-
net-hävittäjän siipien alla oleviin
ripustimiin.
– Heitteet on pakattu BOL:in
sisällä jonossa olevaksi nipuksi,
ja erilaisen pakkaustavan vuok-
si niitä saa sinne huomattavan
suuren määrän. Tällöin silppua
ja soihtua voidaan annostella ai-
empaa monipuolisemmin, Heik-
kinen kertoo.
Varusmiehiä lataustöihin
BOL on ruotsalainen Saabin ke-
hittämä omasuojaheitin. Hankinta
on kuitenkin tehty Yhdysvalloista
Hornet-integroinnin vuoksi. Tu-
levaisuudessa BOL-järjestelmällä
operoivat hävittäjä- ja lentotek-
niikkalaivueet.
Heikkinen huomauttaa, että
uusien omasuojasoihtujen asen-
nus voi tulla näkymään myös va-
rusmiesten arjessa.
– Apumekaanikot saattavat
osallistua omasuojaheittimien
lataamiseen. Prosessi on osa am-
pumatarvikehuoltoa, Heikkinen
toteaa.
Patria tekee edelleen
MLU2-jaksopäivityksiä. Suurin
osa laivueesta on jo käytössä,
mutta Heikkisen mukaan uutta
omasuojasoihtujärjestelmää ei
ole otettu vielä vakituiseen käyt-
töön. Tämä tulee kuitenkin ta-
pahtumaan lähiaikoina.
ruotuväki 8/201612
KENTÄLLÄ
Hornetit saavat uudet omasuojasoihdut Uusi BOL-omasuojaheitinjärjestelmä otetaan käyttöön lähiaikoina.
Omasuojasoihduilla häiritään lämpöhakeutuvien ohjuksien liikkeitä.
Kysymyksiä kaikesta – Redditin AMA-keskustelut
DIGI
Serpentiiniammuntojen kovapanosvaihe alkaa. Suojatkaa kuulonne!
Lähetä meille osoitteeseen [email protected] oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja
liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.
HUOMIO!
Ku
va: Ju
ho
Na
ula
Ku
va: Jo
ni O
ksan
en
Kyssäreitä? Redditin AMA-keskusteluihin lähetetään parhaimmillaan tuhansia
kysymyksiä vastajaa kohden.
Uuden BOL-järjestelmän avulla Horneteissa voidaan käyttää omasuojaheitteitä entistä tehokkaammin.
Ku
va: ilm
avo
ima
t
Simo Nuuttila
Karateottelu alkaa, kun kamppaili-
jat kumartavat toisilleen. Kapteeni
Niko Koivula kertoo, että tapa on
erottamaton osa lajia ja havainnol-
listaa siihen kuuluvaa nöyryyttä ja
vastustajan kunnioittamista.
– Vastustajalle kumartaminen on
kuin sotilaan tervehtiminen, Koivula
havainnollistaa.
Koivula on intohimoinen karateka
eli karaten harrastaja. 1990-luvulla
aloitettu harrastus on muodostunut
pysyväksi osaksi upseerin arkea. Vuo-
sikymmenten saatossa saavutetusta
taitotasosta kielii musta vyö, jonka up-
seeri sitoo vyötärölleen ennen harjoi-
tusta. Musta väri edustaa alun perin ja-
panilaisen kamppailulajin taitohierar-
kian korkeinta tasoa. Kehittyneimmät
kamppailijat voivat saavuttaa vyöhön-
sä vielä kehittyneempiä tasoja, daneja,
joita voi enimmillään olla kymmenen.
Ne merkitään vyöhön usein raitoina.
– Minulla on kolmen danin musta
vyö, joten olen sensei eli kansainvä-
lisesti tunnustettu karateopettaja,
Koivula kertoo.
Sensei Koivula on edustamansa
karatesuunnan, wadoryun, Suomen
parhaimmistoa. Jopa 25 tuntia up-
seerin viikosta kuluu harrastuksen
parissa. Pääsääntöisesti hän valmen-
taa mustan vyön kamppailijoita.
Vastapainoa ja tukea sotilaalle
Koivula on sotilasurallaan toiminut
muun muassa yksikön päällikkönä ja
opettajana taktiikan laitoksella Maan-
puolustuskorkeakoulussa. Hän on soti-
lastyönsä ohella toiminut järjestöaktiivi-
na Suomen karateliitossa, viimeisimpä-
nä liiton varapuheenjohtajana. Nyt hän
opiskelee yleisesikuntaupseerikurssilla.
– Lajin kehittäminen ja huippu-ur-
heilun muutosryhmissä toimiminen
on opettanut aivan toisen puolen
harrastuksesta. Pidän kuitenkin tau-
koa järjestötoiminnasta opiskelujen
aikana, mutta harjoittelemista en ole
vähentänyt juuri lainkaan.
Karatekapteenin mukaan esimer-
kiksi varusmiesten kamppailulajikou-
lutukset ovat jääneet hänen vastuul-
leen, mutta harrastus on hyödyttänyt
muunkinlaisessa kouluttamisessa.
– Karate on tekninen laji. Siinä ope-
tettavia motorisia taitoja voi helposti
soveltaa sotilaan motoristen taitojen
opettamisessa, kuten asekäsittelyssä ja
syöksymisessä, Koivula vertaa.
Laji hyödyttää sotilasta henkisel-
läkin tasolla.
– Karate vaatii perehtymistä, nöy-
ryyttä ja esiintymistaitoa. Kamppai-
luissa on pidettävä pää kylmänä, mitä
on varmasti hyötyä sotilaan ammatis-
sa. Karate on minulle työn vastapaino;
kun valmennan tai itse harjoittelen, ar-
kihuolet saavat totaalisesti jäädä.
Maailmanlaajuinen jokamiehenlaji
Karate on levinnyt maailmanlaajui-
sesti. Kun sille haettiin olympiakelpoi-
suutta, arvioitiin, että harrastajia on
100 miljoonaa yli 200 maassa. Sitä ei
kuitenkaan hyväksytty kilpailulajiksi
olympialaisiin, mikä voi Koivulan mu-
kaan johtua lajin sirpaleisuudesta ja
tyylilajien erilaisuudesta. Alkuperäisiä,
vanhoja tyylilajeja on neljä.
Karate on myöhäisen huippu-ur-
heilun laji, eli paras kilpailukunto
saavutetaan vasta kahdenkymme-
nen vuoden paremmalla puolella.
Liikesarjakilpailuissa varttuneempi-
kin karateka voi menestyä. Koivula
kertoo, että laji sopii vanhemmalla-
kin iällä aloitettavaksi.
– Lajia voi harrastaa monella ta-
valla: asettamalla joko fyysiset, hen-
kiset tai taidolliset ominaisuudet kes-
kiöön. Kyseessä on liikuntamuotona
tehokas kokovartalolaji. Ei ole liian
myöhäistä ikää aloittaa.
ruotuväki 8/201613
VAPAALLA
Kolmen danin karatekapteeni Kaikenikäisille sopiva kokovartalolaji on sotilaalle mainio osaamisen ja rentoutumisen lähde.
Ku
vat: Jo
ni O
ksan
en
Kapteeni Niko Koivulan yläpuolella karatehierarkiassa Suomessa on noin viisi henkilöä. Mustan vyön saavuttamiseen menee keskimäärin noin kymmenen vuotta, ja taitojen kehittyessä siihen voi hankkia syvempää osaamista osoittavia daneja
kansainvälisissä graduoinneissa. Maija Laaksonen (vas.) on Koivulan kamppailupari harjoitellessa.
Sensei Koivulan arjessa karate vie
melkein yhtä paljon aikaa kuin soti-
laan työ. – Nyt olen reipas kurssilai-
nen yleisesikuntaupseerikurssilla,
Koivula hymyilee.
tupavisa1. Mihin käyttöön Kaartin kasarmi
alunperin suunniteltiin?
2. Kuinka pitkälle sotilaan on kyettävä
heittämään käsikranaatti seisten?
3. Minkä joukko-osaston tunnus
on kuvassa?
4. Mikä on kevyt kertasinko 66
KES 88 panssariteräksen läpäi-
sykyky?
5. Milloin Linnanmäen legen-
daarinen puinen vuoristorata
otettiin käyttöön?
6. Kuka oli Suomen kahdeksas
presidentti?
7. Mitä lentokonetta ilmavoimat
käyttää alkeiskoulukonekalus-
tona?
8. Kuka aloitti rannikkoprikaatin
komentajana 1.4.2016?
9. Minä vuonna perustettiin
Suomen Sotaveteraaniliitto ry?
10. Kenen joukot kukistivat talon-
pojat Nuijasodassa 1597?
vastaukset
1. Teatteri, 2. 30 m, 3. Karjalan lennosto, 4. 300 mm, 5. 1951, 6. Urho Kekkonen, 7. Valmet L-70
Vinka, 8. Kommondori Vesa Tuominen, 9. 1964 , 10. Klaus Fleming
PS4, Xbox One, PC MXGP 2Milestone
Ajopeleihin erikoistuneen italialai-
sen Milestonen kehittämä MXGP
2 päästää pelaajan kaahaamaan
motocross-moottoripyörällä sie-
lunsa kyllyydestä. Sora lentää,
moottorit pärisevät ja radalla riit-
tää ruuhkaa.
Peli tituleeraa itseään ”viralli-
seksi motocross-peliksi”. MXGP
2:een onkin mallinnettu aimo liuta
motocrossin maailmanmestaruus-
sarjan ratoja, kuskeja ja kusto-
moitavia pyöriä. Suurelle yleisölle
esimerkiksi kuskit lienevät suhteel-
lisen tuntemattomia, mutta mo-
tocross-fanit voivat olla mielissään.
Onnistuneet radat tekevät ajami-
sesta hetkittäin hauskaa. Hyppyris-
tä muiden kuskien sekaan liitäessä
pääsee hetkeksi tuntemaan ajami-
sen huumaa. Kokemusta pilaa kui-
tenkin esimerkiksi puolivillaisesti
toteutetut fysiikat: moottoripyörät
käyttäytyvät usein epärealistisesti,
eivätkä esimerkiksi radan eri pin-
noitteet tunnu juuri miltään. Grafii-
kat ovat vain keskinkertaista tasoa,
eivätkä missään vaiheessa saa pe-
laajaa haukkomaan henkeään.
Pelimuodoiltaan MXGP 2 on
varsin perinteinen. Mukana ovat
niin yksittäiset kisat, omaa aikaa
vastaan ajaminen kuin uramoodi-
kin. Eri muodot tarjoavat loppujen
lopuksi samaa pakettia eri kääreis-
sä – muodosta riippumatta paino-
piste on aina ajamisessa.
Vastoin kaikkia ajopelien kir-
joittamattomia sääntöjä, MXGP
2 ei tarjoa splitscreen-moninpeliä.
Esimerkiksi moottoripyöräpelisar-
ja Trialsin kaltaisista riemukkaista
moninpelielämyksistä ei kannata
haaveilla. Online-pelimuodot ovat
tervetulleita, mutta paikallisen mo-
ninpelin puute surettaa.
Pelimuotojen ja itse ajamisen
puutteista johtuen MXGP 2 ei ole
kovin upea pelikokemus. ”Viral-
lista motocross-peliä” voi suosi-
tella vain kaikista kovimmille mo-
tocross-faneille, jos heillekään.
Alec Neihum
Xbox One,PS4, PC Quantum BreakRemedy Entertainment
Espoolaisstudio Remedyn ke-
hittämässä Quantum Breakissa
maailmankirjat ovat sekaisin. Pää-
henkilö Jack Joycen ystävä yrittää
aikamatkustusta, mutta jokin me-
nee pieleen. Jack saa kyvyn hallita
aikaa, mutta maailmanloppu on
yhtäkkiä lähellä, eivätkä mysti-
sen Monarch-yhtiön aggressiiviset
palkkasotilaat helpota tilannetta.
Quantum Break on Suomen vi-
deopelialan historian kallein tuo-
tanto. Max Payne -sarjasta ja Alan
Wakesta tuttu Remedy luottaa pe-
lissä perinteiseen kaavaansa: Qu-
antum Break on kolmannen per-
soonan toimintapeli. Välillä vain
seikkaillaan scifihtävässä maail-
massa, välillä taistellaan Monarch-
in palkkasotilaita vastaan.
Juoni on kiinnostava ja lajityy-
pilleen varsin – ehkä välillä liian-
kin – perinteinen. Hienoa on, että
pelaajan omat valinnat vaikuttavat
myös juonen etenemiseen. Tari-
nan eri mahdollisuudet lisäävätkin
varsin lyhyen pelin uudelleenpe-
luuarvoa huomattavasti.
Pelin parhaimpia hetkiä edustavat
lukuisat tulitaistelut. Päähenkilön
kykyä kontrolloida aikaa hyödynne-
tään bullet time -tyylisesti erilaisissa
räiskintää tukevissa tekniikoissa.
Taistelu on hauskaa, innovatiivista
ja testaamassamme konsoliversiossa
graafisesti näyttävää.
Uudenlaisena ratkaisuna pelin
juonta pääsee seuraamaan myös
näyteltyä TV-sarjaa katsomal-
la. Pelaamisen keskeyttävä Hol-
lywood-sarja on ideana kiinnostava,
mutta toteutus ontuu. Näyttelijäsuo-
ritukset ovat pitkälti keskinkertaisia,
ja sarjaa katsoessa tekeekin vain
mieli päästä itse taas ohjaksiin.
Pelinä Quantum Break on eh-
dottoman onnistunut. Toiminta-
seikkailujen ja aikamatkustuksen
ystäville kyseessä on pakko-ostos.
TV-sarja ei sykähdytä, mutta pelinä
Quantum Break on erinomainen –
myös ilman sinivalkoisia laseja.
Alec Neihum
Poliittisen valokuvan festivaa-
li haastaa katsojansa pohtimaan
kotimaan käsitettä. Näyttely on
esillä Suomen valokuvataiteen
museossa Helsingissä. Festivaali
on kolme vuotta kestävä valokuva-
taiteen tutkimushanke. Hankkeen
tarkoitus on virkistää keskustelua
valokuvilla vaikuttamisesta, sekä
pyrkiä määrittelemään, mitä sana
”poliittinen” valokuvan yhteydes-
sä merkitsee, ja mikä tekee valoku-
vasta poliittisen.
Valokuvien etsiminen näyttelyä
varten ei valokuvataiteilija Sanni Sepon mukaan ollut helppoa. Esil-
le haluttiin nostaa kuvaajia, jotka
haluavat ottaa kantaa ja tarjota
esittämilleen epäkohdille ehdotuk-
sia paremmasta.
– Etsimme kuvaajia neljän hen-
gen työryhmässä. Tarjontaa on kyl-
lä, mutta olennaista on se, kuinka
saada mielenkiintoinen kokonai-
suus ja mahdollisimman erilaisia
lähestymistapoja, Seppo kertoo.
Esillä olevat kuvat leikittelevät
kuvajournalismin ja valokuvatai-
teen välillä. Kaikkien kuvien koh-
dalla ei löydä journalistista tai tai-
teellista tunnelmaa, vaan ne jättää
pohtimaan, onko kuva ennemmin-
kin otettu kotialbumista. Tämä tuo
kuvissa esiintyvät henkilöt vielä lä-
hemmäs katsojaa. Kuviin liittyvät
alustustekstit auttoivat selvästi mo-
nessa kohtaa
viestittämään
kuvaajan aja-
tuksen parem-
min.
– Politiikka
ja poliittisuus
ovat tulleet lähemmäksi meitä
kaikkia. Sen myötä tuntuu, että tä-
män tyyppiselle näyttelylle on ollut
tarvetta, Seppo arvioi.
Kotimaa-näyttely on ollut Suo-
men valokuvataiteen museon me-
nestyksekkäimpiä näyttelyitä kä-
vijämäärässä laskettuna. Festivaali
ei kuitenkaan rajoitu tänäkään
vuonna vain tähän näyttelyyn, sil-
lä tarjolla on ollut muun muassa
luentoja ja elokuvailtoja sekä rin-
nakkaisnäyttelyitä.
Monipuolinen leikkaus
Pääsääntöisesti kehystämättömis-
sä töissä on esillä muun muassa
Oksana Yushkon ottama kuva-
sarja Venäjän Beslanin nuorista
vuosikymmen koulukaappauksen
jälkeen. Adrian Pacin puhuttele-
va kuvat maa-
lattuine taus-
toineen, ovat
kertomuksia
ihmisten koh-
taamista väli-
tiloista. Niistä
välittyy haalistuvat muistot ja leiju-
va tunne hahmottomista toiveista.
– Poliittisen valokuvan ei tarvit-
se olla politiikkaa tai suoranaisen
kriittinen ja kantaa ottava. Katso-
jille tarjotaan mahdolisuus kurkata
asioiden taakse, Seppo pohtii.
Näyttelyn yhteyteen toimitettu
lehti on hieno lisä festivaalin antiin.
Lehden pääkirjoituksessa käsitel-
lään valokuvan voimaa viestinnässä.
Esimerkiksi nostetaan muun muassa
se, miten Isis on käyttänyt mediape-
lissään valokuvaa taitavalla tavalla.
Seppo uskoo, että valokuvatai-
de voi olla uusi foorumi vaikuttaa
yhteiskuntaa ja ajatusmalleihin.
Sepon ja hänen tyttärensä Kerttu Matinpuron osuus näyttelystä pal-
jastaa karun kauniisti länsisaha-
ralaisten, eli shraweiden kolmatta
sukupolvea kestäneen ahdingon
Saharan autiomaassa.
– Esimerkiksi minun ja tyttäre-
ni Valokuvilla hiljaisuutta vastaan
-kokonaisuus on saanut paljon
palautetta siitä, miksi shraweiden
oikeuksista ei ole valtamediassa
puhuttu, Seppo valottaa.
Heidi Tuomola
Poliittisen valokuvan festivaalin Kotimaa-näyttelyssä Suomen valo-kuvataiteen museolla on huhtikuun loppuun asti. Esillä teoskokonai-suudet seuraavilta valokuvaajilta:
Adrian Paci, Danila Tkachenko, Katja Tähjä, Kerttu Matinpuro, Sanni Seppo, Laura Böök, Maria Gruzde-va, Mattia Insolera, Miia Autio, Oksa-na Yushko ja Tuomo Manninen.
ViidakkokirjaOhjaaja Jon Favreau Pääosissa Bill Murray, Neel Sethi
Ensi-ilta 13.4.
Rudyard Kiplingin legendaari-
nen klassikkotarina Viidakko-
kirja on nähnyt jälleen päivän-
valon, tällä kertaa Disneyn osit-
tain näyteltynä versiona. Muun
muassa Iron Man -elokuvista
tutun Jon Favreaun ohjaamassa
uudessa filmatisoinnissa todel-
linen maailma kohtaa tietoko-
neanimoidut viidakon hahmot.
Elokuvan ainoassa näytellyssä
roolissa, pääosassa Mowglina
nähdään Neel Sethi.Elokuvassa susien kasvattama
ihmislapsi Mowgli joutuu napit
vastakkain ilkeän tiikerin She-
re Khanin (Idris Elba) kanssa.
Tästä syystä hän joutuu erka-
nemaan susilaumasta, ja vaa-
rallinen matka kohti ihmisten
asutusta alkaa. Tällä matkalla
Mowglia auttavat ystävällinen
Baloo-karhu (Bill Murray) se-
kä isällinen Bagheera-pantteri
(Ben Kingsley).
Jon Favreaun näkemys Vii-
dakkokirjasta on riemastutta-
van raikas yhdistelmä vanhaa
ja uutta. Elokuva yhdistelee to-
dellista ja animoitua maailmaa
ennennäkemättömällä tavalla.
Lisäksi Sethi tekee vilpittömän ja
aidontuntuisen roolin Mowglina.
Käsikirjoitus on toteutettu siten,
että niin päähenkilö Mowgli kuin
muutkin hahmot kehittyvät va-
jaan kaksituntisen aikana katso-
jalle läheisiksi. Toisaalta joiden-
kin hahmojen, kuten esimerkiksi
Scarlett Johanssonin ääninäytte-
lemän Kaa-käärmeen ruutuaika
jää harmillisen lyhyeksi.
Viidakkokirja on miellyttävän
sadunomainen ja hyvin toteu-
tettu elokuva kaikenikäisille.
Toivottavasti Disney jatkaa tällä
linjalla myös tulevissa satuelo-
kuvissaan.
Matias Haikonen
Batman v Superman: Dawn of JusticeOhjaaja Zack Snyder Pääosissa Ben Affleck, Henry Cavill, Amy Adams
Ensi-ilta 23.3.
Harvoin on elokuvaa odotettu
niin hartaasti kuin Batmanin ja
Supermanin maaliskuista koh-
taamista. Ja harvoin on elokuval-
le asetettu näin monta tehtävää:
Batman v Supermanin piti olla
paitsi lippukassamagneetti, myös
esitellä suurelle yleisölle uusi
Batman-näyttelijä (Ben Affleck)
ja luoda pohja tuleville sarjaku-
vajulkaisija DC:n hahmoihin pe-
rustuville elokuville
Hoppu saada Marvelin elo-
kuvat kiinni paistaa läpi ohjaaja
Zack Snyderin jäljestä kuin lepak-
kosignaali Gothamin taivaalla.
Batman v Superman olisi ollut
helppo jakaa kahdeksi tai useam-
maksi erilliseksi elokuvaksi. Eten-
kin Supermanin sielunmaiseman
kuvaus jää liian pintapuoliseksi ja
vaikuttaa päälle liimatulta. Tämä
on sääli, sillä Henry Cavillista sai-
si enemmänkin irti. Batman sen
sijaan varastaa show’n. Affleckin
Bruce Wayne on kaikkein aiko-
jen armottomin ja kovaotteisin
Batman. Elokuvan alkaessa hän
on toiminut supersankarina jo 20
vuotta, ja tämä on jättänyt mie-
heen jälkensä. Affleckin roolisuo-
rituksen nähtyään elokuvastudio
näytti vihreää valoa uudelle Bat-
man-elokuvatrilogialle.
Elokuvan nimikkotaistelu ei
lopulta ole niin suuri spektaakke-
li kuin toivoi odottaa – eikä edes
elokuvan suurin taistelukohtaus.
Sääli, sillä todellinen lopputaistelu
pohjustetaan niin pintapuolisesti,
ettei katsojalle muodostu siihen
minkäänlaista tunnesidettä.
Studion leffalle asettamien ta-
voitteiden valossa Snyder onnis-
tuu suhteellisen hyvin. Erityistä
kiitosta ansaitsee elokuvan ul-
koasu. Osa kohtauksista on kuin
suoraan sarjakuvalehden sivuilta
repäisty. Myös taistelukoreogra-
fiat ovat ehtaa nannaa.
Ossian Hartig
Paperittomat ja karkotetut -kuvasarja keskittyy ihmisiin, jotka joutuvat asumaan piilossa ilman oikeuksia. Näyttelyn kuvat ovat osa Katja Tähkän tulevaa
Karkotetut-kirjaa, joka ilmestyy syksyllä.
ruotuväki 8/201614
VAPAALLA
LEFFAT
”Isis on käyttänyt me-diapelissään valokuvaa taitavalla tavalla.”
VALOKUVATAIDE
Ku
va: H
eid
i Tuo
mo
la
PELIT
Kuvassa sanattomat voimat vaikuttavat
VAPAALLA 15ruotuväki 8/2016
Nuolet iskeytyvät maaliin kallion
sisälle louhitussa harjoittelutilassa
Helsingin Sörnäisissä. Paikalle on
tullut parikymmentä tulevaa Robin
Hoodia helsinkiläisen Wilhelm Tell
-jousiammuntaseuran alkeisam-
muntatunnille. Tapio Rautavaaran
maailmanmestaruuteen siivittänyt
kotiseura on varmasti hyvä ympä-
ristö tutustua lajiin.
– Laji on hyvä vastapaino monen
kiireiselle arjelle. Tässä joutuu kes-
kittymään ja kuuntelemaan omaa
kroppaansa, seuran pitkäaikainen
valmentaja Timo Hietanen selvittää.
Tunnelma hallissa on keskittynyt.
Jokainen jännittää omaa joustaan
hartaasti. Keskittyminen näkyy
ampujien silmistä. Jousiammunta
on taitolaji, joka houkuttelee kai-
kenikäisiä harrastajia, niin miehiä
kuin naisiakin. Suomessa lajia voi
harrastaa lähes kaikkialla maassa.
Hallissa ikäjakauma on laaja, nuo-
rimmat ampujat ovat 10-vuotiaita.
– Jousiammunta ei ole missään
nimessä voimalaji, jousen jännittä-
miseen tarvitaan oikeaa tekniikkaa,
jousiammuntaa kansainvälisellä ta-
solla kilpaileva Mikko Juutilainen
selvittää.
Olemme saaneet Juutilaisen ja
Hietasen opastamaan meitä am-
munnan saloihin. Usko omaan
ja kuvaajan ampumataitoihin on
vahva, sillä olemmehan ampuneet
vuodenvaihteen jälkeen rynnäk-
kökiväärillä useamman kerran
peruskoulutuskaudella.
Jousiammunnan harrastamiseen
kuuluu paljon muutakin kuin pelk-
kä ampuminen. Opastuskierroksella
pääsemme kurkistamaan pieneen
huoneeseen, jossa on kaikki tarvitta-
va nuolten tekemiseen. On muovisia
sulkia, teräskärkiä ja työkaluja. Juu-
tilaisen mukaan nuolten tekeminen
on varsin terapeuttista yön pimeinä
tunteina, kun ei nukuta.
– Hyvin tehdyt nuolet ovat kestä-
viä, kilpakäytössäkin niiden käyttö-
ikä on hyvinkin vuosi. Joskus tietysti
tulee sellaisia osumia, jotka rikkovat
jotain, mutta jokaisen ampumisen
jälkeen ei tarvitse tehdä uusia, Juu-
tilainen kertoo.
Valmistautuminen ja keskittyminen
Ennen ensimmäistä ampumista
kiinnitetään muovinen suoja ran-
teen ja kyynärpään väliin kuminau-
hoin, sekä nahkainen suoja oikean
käden keskimmäisiin sormiin. Lan-
teilla keikkuvassa nahkaisessa ko-
telossa on kolme nuolta, jotka olisi
tarkoitus ampua noin seitsemän
metrin päässä olevaan maaliin.
Jousiammunta on perinteikäs
olympiaurheilulaji. Erilaisia jousia
on useita. Saimme vaistojousen,
joka muistuttaa etäisesti lapsuuden
intiaanileikeistä. Se on perinteinen
vastakaarijousi, jonka molemmat
kärjet kaartuvat kohti maalia.
– Tällainen jousi on kevyt käsi-
tellä. Itse painon lisäksi jänne on
niin kevyt, että lapsetkin pystyvät
hyvin harrastamaan lajia, Juutilai-
nen valottaa.
Aloitamme kuivaharjoittelun
jousella. Mieleen muistuvat ensim-
mäiset rynnäkkökivääriammunnat
peruskoulutuskauden alussa tam-
mikuun kovilla pakkasilla. Haetaan
oikea ampuma-asento ja suoriste-
taan ryhti, jonka jälkeen jännitetään
jousi. Tässä kohtaa ymmärrän, että
jousiammunta eroaa rynnäkköki-
väärillä ampumisesta täysin. Yhteis-
tä on korkeintaan hengitystekniikka
ja se, että ammunnan loputtua ase
lasketaan ampujan jalkojen eteen
valmiuden merkiksi.
– Jännettä vetäessä käytetään
selkälihaksia. Kädessä ei pitäisi olla
Jousiammunta koukuttaa monet rauhalli-suudellaan ja haastavuudellaan. Harrastus-seurojen kokeilutunnit madaltavat kynnystä
aloittaa lajin harrastaminen.
NAPAKYMPPI
Teksti: Heidi Tuomola | Kuvat: Heidi Tuomola, Juho Naula | Taitto: Jenni Liimatta
minkäänlaista jännitystä, Hietanen
neuvoo.
Lapaluiden välissä suorastaan
kiristää ja jousen kevyestä painosta
huolimatta alkaa käsi tottumatto-
malla väsyä. Mitä enemmän am-
mumme, sitä huonompia tuloksia
saamme. Laji todella vaatii keskit-
tymistä ja tekniikan hallintaa.
Ammattilaisen ottein
Ampumisen jälkeen pyydämme
Juutilaista näyttämään, miten talja-
jousella ammutaan. Hänen jousensa
näyttää siltä kuin siihen olisi kiinni-
tetty kaikki mahdolliset lisävarus-
teet. Siinä on vakaajia ja tähtäin.
Ampuma-asento löytyy hetkessä,
ja metallisella apuvälineellä jänne
jännittyy kevyesti. Nuoli paukahtaa
maaliin niin, että sen noin puolimet-
risestä varresta näkyy arviolta kym-
menen senttiä. Omat nuolemme
menivät maaliin osuessaan saman
verran sisään.
– Jänteessä on noin 27 kilogram-
man vastus, jonka on kolme kertaa
teidän joustanne enemmän. Sen
vuoksi nuolet menevät noin syvälle,
Juutilainen lohduttaa.
Isän vanavedessä harrastuk-
seen pariin löytänyt Juutilainen
ampuu jousella lähes päivittäin ja
on kilpaillut useamman vuoden
tavoitteellisesti.
Olemme juuri jättämässä Juuti-
laisen harjoittelemaan tulevia kisoja
varten, kun eräs herra tulee kysy-
mään haluammeko kokeilla oikeaa
Robin Hood -jousta. Puinen jousi
ja sen puiset nuolet houkuttavat
kuvaajaa kokeilemaan. Ampuma-
asento ja tähtääminen muuttuvat
selvästi, kun jousi vaihtuu. Puinen
nuoli lähtee voimakkaasti maaliin
ja pitää aivan erilaista ääntä kuin
ohut hiilikuitunuoli.
Lähtiessämme pois metallinen
palo-ovi kolahtaa kiinni takanam-
me ja rajaa innostuneen keskustelun
pois kuuloetäsyydeltä. Ymmärräm-
me molemmat kuvaajan kanssa, että
yhdessä illassa ei opi Robin Hoodin
ampumataitoja, mutta Juutilainen
on harjoittelutahdillaan hyvin lähel-
lä niitä.
Yhdessä illassa ei opi Robin Hoodin ampumataitoja
Mikko Juutilainen voitti huhtikuun puolessa välissä pääsyn Euroopan mestaruuskilpailuihin.
Ruotuväen levikkisihteeri-valokuvaaja Juho Naula tarttui jousipyssyyn ensi kerran.
Juho Naula
Haluaisitko ottaa enemmän irti
intistä ja hyödyntää omaa osaa-
mistasi, syventää taitojasi ja
hankkia työkokemusta sekä uu-
sia kontakteja tulevaisuutta var-
ten? Erityistehtävähaku on nyt
auki kaikille aliupseeri- ja reser-
viupseerikurssilaisille.
– Varusmiesjohtajahaku on
käytännössä täydentävä haku.
Pyrimme kartoittamaan, jos näis-
tä varusmiesjohtajista olisi vielä
erityistaitoja omaavia henkilöitä,
jotka eivät ymmärtäneet hakea
peruskoulutuskaudella, majuri
Ville Kostian selittää.
– Erityisesti kybererityistehtä-
viin ja tiedusteluosastolle media-
seuraajan tehtäviin kaivataan nyt
varusmiesjohtajia, Kostian lisää
Johtajakoulutuksen jälkeen
palvelus jatkuu erityistehtävissä
varusmiesjohtajana. Palveluksen
kesto on 347 päivää. Täytä loma-
ke osoitteessa http://varusmies.fi/erityistehtavat ja toimita hake-
mus täytettynä yksikön päälliköl-
le tai vääpelille. Erityistehtävien
varusmiesjohtajahaku on 15.
huhtikuuta – 13. toukokuuta.
Antti Raunio
Saksalainen Tino Edelmann ei
ole tyytyväinen. Yhdistetyn maa-
ilmancupin osakilpailu Lahdessa
on kokeneelle urheilijalle jälleen
uusi näytön paikka, mutta mäki-
osuus ei ole sujunut miehen odo-
tusten mukaisesti. Sukset koski-
vat lunta jo 113 metrin kohdalla
ja Edelmann joutuu lähtemään
hiihto-osuudelle vasta sijalta 27,
yli kaksi ja puoli minuuttia kärjen
takaa.
Kaudella 2015–16 Edelmann
ei ole ollut normaalilla tasollaan.
Olympiamitalisti on Maailmancu-
pin kokonaiskilpailussa vasta 20.
sijan kohdilla. Edelmannin erot-
taa urheilijamassasta myös toinen
yksityiskohta kuin heikko kausi:
hän on ammattiurheilija sekä am-
mattisotilas samaan aikaan.
Syy miksi Tino Edelmann liittyi
Bundeswehriin eli Saksan asevoi-
miin, on perinteinen nuorelle sak-
salaiselle urheilijalle. Yksityiseltä
puolelta sponsorirahan hankkimi-
nen yksilölajin urheilijalle on usein
liian kova kanto kaskessa. Niinpä
elantoa on haettava muuta kautta.
Edelmannin ja useiden mui-
den nuorten saksalaisurheiljoiden
onneksi Bundeswehr rahoittaa
huippu-urheilua kymmenillä mil-
joonilla euroilla vuosittain. Liit-
tymällä asevoimiin Edelmann sai
mahdollisuuden harjoitella am-
mattimaisesti ja samalla hän voi
ostaa leipää pöytään.
Poika hyppyrimäen juurelta
Edelmann varttui An-
naberg-Buchholzin kaupungissa
lähellä Tšekin rajaa. Hän asui
mäkihyppytornin vierellä, joten
hyppäämisestä tuli luonnollinen
osa nuorukaisen liikuntareper-
tuaaria. Edelmann kertoo rakas-
tavansa myös hiihtoa, joten lajiksi
valikoitui yhdistetty.
Käytyään koulut loppuun täy-
tyi Edelmannin ajatella lupaavaa
urheilu-uraansa uudelta kantil-
ta – rahallisesti. Hän liittyi Bun-
deswehriin 18-vuotiaana ja on
ollut siitä lähtien ammattisotilas
urheilu-uransa ohella.
– Olen ollut Bundeswehrissä
pitkään, jo 11 vuotta. Liityttyäni
suoritin peruskoulutuksen. Bun-
deswehr on iso osa elämääni enkä
olisi pystynyt menestyksekkää-
seen uraani ilman sitä, 30-vuotias
Edelmann muistelee.
Edelmann oli junioritähti. Mi-
talikaappiin kertyi yhteensä kah-
deksan junioreiden MM-mitalia.
2005 Rovaniemellä Edelmann
nappasi kolme metallista kaulako-
rua. Hän debytoi miesten Maail-
mancupissa jo 2003 18-vuotiaana.
Saksalaisesta on tullut vuosien
varrella vakiokasvo niin Saksan
maajoukkueessa kuin ympäri
maailmaa hiihtolatujen ja hyppy-
rimäkien luona. Aikuisten tasolla
kuitenkin suurimmat voitot ovat
kiertäneet häntä.
MM-kilpailuista Edelmannille
on lohjennut peräti kuusi hopeaa,
Oslosta 2011 jopa kolme yksissä
kisoissa. Korkeimmalle korok-
keelle hän on noussut aikuisten
arvokisoissa vain kerran: viime
keväällä Ruotsin Falunissa jouk-
kuekilpailussa. Suurin saavutus on
2010 Vancouverin olympialaisten
joukkuekisan pronssi. Olympia-
renkaiden arvostus on suurta.
– Oman maansa edustaminen
olympialaisissa on upea hetki ja
pääasia urheilijalle, sen vuoksi
teemme tätä. Etenkin kun lajis-
samme ei ole seurajoukkuekult-
tuuria, on maajoukkueen merki-
tys valtava, Edelmann kertoo.
Hermokeskus Oberhofissa
Bundeswehr tarjoaa urheilijalle
muutakin kuin taloudellista var-
muutta. Kun Edelmann ei kilpai-
le ympäri maailmaa, on hänellä
majapaikka Oberhofin talviur-
heilukeskuksessa.
– Siellä voin viettää aikaa ja
syödä harjoitusten ja kilpailui-
den välillä. Myös muut fasilitee-
tit ovat käytössäni, kuten kunto-
sali ja fysioterapia. Olosuhteet
ammattimaiseen harjoitteluun
ovat todella hyvät: siellä on esi-
merkiksi hyppyrimäki ja hiihto-
mahdollisuus sisätiloissa.
Vaikka Edelmann on sotilas,
ei hän tee normaaleja sotilaiden
tehtäviä käytännössä ollenkaan.
Urheilijasotilaan tärkein tehtävä
on olla ammattiurheilija.
– Sotilaallinen osa on hyvin
pieni. Lähinnä peruskoulutusta
sekä mahdollisesti leirejä kevääl-
lä kilpailukauden jälkeen. Urhei-
lun ohella olen roolimalli nuoril-
le, Edelmann havainnoi.
Viime vuosina Edelmann ei
ole päässyt parhaiden vuosiensa
tasolle, jos Falunin kulta jätetään
huomiotta. Täksi kaudeksi har-
joittelussa tapahtui isoja muu-
toksia.
– Mäkihyppy on aina ollut pa-
rempi lajini. Tällä kaudella olen
panostanut hiihtoon, mutta nyt
hyppääminen on kärsinyt. Yh-
distetyn suola on löytää tasapai-
no kahden lajin välillä.
Tulevaisuudessa kersantin sil-
missä siintävät kuitenkin vuoden
2018 olympialaiset Etelä-Korean
Pyeongchangissa.
– Olen ollut onnekkaassa ti-
lanteessa, että olen päässyt olym-
pialaisiin jo kahdesti. Toivotta-
vasti kolmas kerta on tulossa.
Aion taistella sen puolesta, Edel-
mann lupaa.
ruotuväki 8/201616
TAKAKANSI
POTRETTI
Ku
va: Le
htiku
va
Kyberturvallisuus puhuttaa jälleenAalto-yliopistossa järjestetään 3.
toukokuuta klo 17.00 yleisöluento
”Suomi kyberturvallisuuden kärki-
maita 2016?”. Luennon paikkana
toimii Mellin Sali Espoossa. Luentoa
pystyy seuraamaan myös live-lä-
hetyksenä ja tallenteita voi katsoa
myöhemmin. Luento on vimeinen
”Kyberturvallisuus koskettaa meitä
kaikkia” -luentosarjasta.
Itsepuolustautumispäivä naisille RovaniemelläMaanpuolustuskorkeakoulun
järjestämä naisten itsepuolus-
tuskurssi on 14. toukokuuta
klo 11.00–16.00. Kurssille
ilmoittautuminen loppuu
6.5. ja hinta on 22 €. Kurssi
on tarkoitettu kaiken ikäisille
naisille ja sijaitsee Somerharjun
varuskunnassa Rovaniemellä.
Itsepuolustuskurssilla tullaan
käymään läpi teoriaa ja käytän-
töä itsepuolustamisesta sekä
fyysisiä harjoitteita.
Marssille LiminkaanMaanpuolustuskorkeakoulu
järjestää Pohjois-Pohjanmaalla
Limingassa 28. huhtikuuta kaikille
halukkaille marssikurssin. Kurssille
voi ilmoittautua viimeistään 28.
huhtikuun teoriaosuuden yhteydes-
sä. Kurssilla tullaan antamaan kat-
saus marssihistoriaan ja perustie-
toa moottori- ja jalkamarssimisesta
sekä ensiapukoulutuksesta. Marssi
on 28. toukokuuta ja alkaa 230 kilo-
metrin moottorimarssilla ja jatkuu
18 kilometrin jalkamarssilla.
OikaisuViime lehdessä oli virheellisesti
kalenterissa Kenraalintie-marssi 23.
toukokuuta. Marssin oikea päivä on
23. huhtikuuta. Ruotuväen toimitus
pahoittelee virhettä.
Johtajien erityistehtävien haku käynnistyy15.4.–13.5.
POIMINTA KALENTERI
Ku
va: V
ille O
tsam
o
Johtajahaussa on mahdollista hakeutua myös Ruotuväen toimittajaksi.
Maailman kirkkain kärki on karannut tällä kaudella Tino Edelmannilta, eikä häntä nähty Sotshin olympialaduilla 2014 mukana kuin yhdessä kilpailussa. Tämän kauden paras sijoitus henkilökohtaisessa kilpailussa on neljäs.
Johtajien erityistehtävähaku> http://varusmies.fi/erityistehtavat
Kersantti syttyy olympiarenkaista
• Ikä:
30 vuotta
• Ammatti:
urheilija ja sotilas
• Sotilasarvo:
kersantti
• Laji:
Yhdistetty
• Aikuisten arvokisamitalit:
Olympialaiset: pronssi 2010
MM-kisat: kultaa 2015; hopeaa 2007, 2009, 2009, 2011, 2011, 2011; pronssia 2013
Tino Edelmann
Ku
va: Je
sse H
iltun
en