Ku

va: Jo

ni O

ksan

en

, Gra

fiikka: Je

nn

i Liima

tta

Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj

Presidentti: Emme saa turtua

puolustusvoimien uutislehti 54. vuosikerta n:o 8 (1185) 21.4.2016 verkossa > www.ruotuvaki.fi

Suojaa selustasisomessa

Jousi vaatii tekniikkaa ja keskittymistäVAPAALLA, SIVU 15

Yhdysvallatlisää joukkojensamäärää EuroopassaMAAILMALLA, SIVU 6

Sotilas-musiikki on maankäyntikorttiKENTÄLLÄ, SIVU 10

Sosiaalisen median tiedustelusta on tullut yhä yleisempää. Tietovuodot johtuvat usein ihmisten varomattomuudesta eivätkä palveluiden järjes-telmäheikkouksista.

– Henkilöstö on organisaatiota ylläpitävä voima, mutta toisaalta myös riski. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin linkki, prikaatikenraali Markku Myllykangas muistuttaa.

UUTISET, SIVU 3

uutiset, sivu 4

Niinistö varoittaa tottumasta maailman epävakauteen.

NURKKA

Propaganda on hyvä termi ja se ymmär-

retään paremmin kuin esimerkiksi infor-

maatiovaikuttaminen. Valitettavasti pro-

pagandaan liittyy kuitenkin vielä paljon

arvolatauksia, ja se yhdistetään helposti

sodan aikaiseen natsien tai kommunistien

viestintään. Jos termi kuitenkin uppoaa pa-

remmin kansaan, olisi aika kaivaa se uudel-

leen käyttöön. On tärkeää erottaa musta ja

valkoinen propaganda toisistaan. Musta on

valheellista tai vääristeltyä propagandaa,

valkoisessa kerrotaan totuudenmukaisia

faktoja.

Termiä tärkeämpää on kuitenkin tunnus-

taa tilanne, että verkossa on runsaasti propa-

gandaa tai

informaa-

tiovaikut-

t a m i s t a ,

mustaakin.

Viime vii-

kolla uuti-

soitiin liet-

tualaisista

vapaaeh-

t o i s i s t a ,

jotka pyrkivät korjaamaan mustaa propa-

gandaa esimerkiksi verkkokeskusteluissa. Sa-

mankaltaista aktiivisuutta on ollut muissakin

maissa.

1990-luvun alkuun ajoittuu kaksi mullista-

vaa tapahtumaa: kylmän sodan päättyminen

ja internetin asteittainen muuttuminen kaik-

kia yhdistäväksi verkoksi. Näitä molempia

yhdisti usko länsimaisen demokratian voitto-

kulkuun.

Kylmän sodan päätyttyä puhuttiin jopa his-

torian lopusta, maailmanrauhasta. Viimeis-

tään syyskuussa 2001 nämä puheet osoittau-

tuivat haaveiksi.

Maailmaa yhdistävien tietoliikenneverk-

kojen nähtiin edistävän valistusta ja kehi-

tystä. Viimeistään tällä vuosikymmennellä

on huomattu verkon mahdollistavan myös

tehokkaan yhteydenpidon rikollisille ja epä-

demokraattisille voimille. Verkosta on tullut

informaatiosodan tanner, josta hyötyvät myös

keskusjohtoiset, epädemokraattiset valtiot.

Nämä ovat usein valtioita, jotka ovat valmii-

ta toteuttamaan mustaa propagandaa. Ennen

massatiedotusvälineillä oli rajallinen peitto,

nyt lähes kaikki maailman kansalaiset ovat

mahdollista yleisöä ja jopa osallistujia.

Sotapuheilla ei ole syytä maalata piruja sei-

nille. Mutta sota-käsitettäkin pitää pohtia. Sota-

tieteiden tohtori Saara Jantunen pohti, onko in-

formaatiosota sotaa. Hänen mukaansa oleellista

on informaatiovaikuttamisen päämäärät, ei niin-

kään keinot. Keskeistä on kysyä, mihin vaikutta-

misella pyritään ja kuinka valtiojohtoista se on.

Suomalaisten väitetään olevan teknologia-

orientoitunutta kansaa. Olemme huolissamme

kybermaailmassa viruksista, ja niistä suojautu-

miseen onkin kotimaassakin huipputeknolo-

giaa. Roskapostit suodattuvat helposti mutta

nyt tarvitaan samanlaista suodatinta propa-

gandaan. Siihen ei ole vielä kunnon teknolo-

gisia vastauksia, vaikka niitäkin kehitellään.

Keskeistä on informaatiovaikuttamisen tun-

nistaminen ja suodattaminen korvien välissä.

Suomessa propagandan tunnistamisessa on

luotettu medialukutaitoon. Suojautumisessa

keskeistä on luottamus omaan valtioon ja ins-

tituutiohin. Tätä tuetaan tarinalla demokraat-

tisesta, läpinäkyvästä ja oikeudenmukaisesta

valtiosta. Riittävätkö nämä keinot tunnistami-

seen ja suojautumiseen yhä aggressiivisemman

propagandan aikakaudella?

ruotuväki 8/20162

KUSTANTAJA: Puolustusvoimat

TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT:Puh. 0299 500 718 arkisin kello 8.00–16.15 ruotuvaki@mil.fi

Seuraava numero ilmestyy 6.5.2016

ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2016

21.4.2016

Propaganda – ruma sana?

Kevätauringon lämmittäessä Kau-

kasuksen vuoriston rinteitä sulivat

tänä keväänä lumien lisäksi myös

jäätyneet konfliktit. Huhtikuun

alussa Vuoristo-Karabahin väki-

valtaisuudet kuohahtivat pinnalle

aikaisempaa rajumpina ja tulok-

sena oli kymmeniä kuolonuhreja

niin Armenian tukeman Vuoris-

to-Karabahin kuin Azerbaidzha-

nin puolella. Niin kuin pitkään kes-

täneiden konfliktien luonteeseen

kuuluu, maailman mielenkiinto oli

melko vähäistä.

Neuvostoliiton romahtaessa

leimahteli sen alueella 1980–1990

-luvulla taisteluita, joissa purkau-

tuivat erilaiset kansojen väliset

ristiriidat. Sisällissotia ja pieni-

muotoisempia kahakoita käytiin

Vuoristo-Karabahin lisäksi useilla

muillakin alueilla. Näiden konflik-

tien tuloksena Venäjän federaati-

on reuna-alueille jäi lukuisia niin

kutsuttuja ”jäätyneitä konflikteja.”

Jäätyminen tapahtui käytännössä

niin, että Venäjä tuki jompaakum-

paa osapuolta sotilaallisesti, mikä

lopetti taistelut, ja kansainvälisellä

tasolla käynnistettiin rauhanneu-

vottelut, jotka eivät käytännössä

ole johtaneet mihinkään ja väki-

valtaisuudet ovat jatkuneet. Vas-

taavanlainen tapahtumasarja on

käytännössä käynnissä tällä het-

kellä Ukrainassa.

Jäätyneet konfliktit toimivat

eräänlaisena kansainvälisten suh-

teiden mittarina, josta voidaan teh-

dä päätelmiä vaikkapa suurvalto-

jen välisten suhteiden kehitykses-

tä. Näin ollen muutokset hyvään

tai huonoon suuntaan voidaan tul-

kita muutoksiksi valtioiden voima-

suhteissa tai eduissa. Voidaan esi-

merkiksi ajatella, että vahvistunut

Venäjä on pyrkinyt ruokkimaan

Vuoristo-Karabahin konfliktia si-

toakseen Armenian ja Azerbaidz-

hanin itseensä ja epävakauttamalla

Kaukasuksen tilannetta estämään

EU:n energiahankkeet alueella.

Vuoristo-Karabahin taisteluiden

käydessä huhtikuun alussa kuu-

mimmillaan ehtivät sekä Venäjä,

Turkki että Irankin sotkeutumaan

tilanteen selvittelyyn. Käytännös-

sä kaikkien kolmen valtion sekä

EU:n että USA:n edut risteävät

Kaukasuksen alueella ja mikäli

konflikti olisi kärjistynyt entises-

tään, se olisi hyvinkin voinut laaje-

ta alueelliseksi sodaksi. Tilannetta

rauhoitettaessa mitattiin varmasti

kaikkien toimijoiden tahto, edut ja

vaikutusvalta alueella.

Koska jäätyneet konfliktit ovat

kestäneet kovin pitkään, eivät ne

ymmärrettävistä syistä herätä yhtä

paljon huomiota ja mielenkiintoa

kuin vaikkapa Pariisin tai Brysselin

terrori-iskut. Lukijat eivät klikkaa

uutisia, media ei saa mainostuloja

ja niinpä uutisointikin jää vähäi-

seksi. Vuoristo-Karabah tai Ukrai-

na ovat kuitenkin paikkoja, joissa

suurvaltojen intressit ja voimasuh-

teet mitataan. Niiden tapahtumil-

la on syvät juurensa ja seuraukset

voivat koskettaa meitä kaikkia.

Niinpä kevätlumien sulaessa kan-

nattaa ajoittain keltavuokkojen

sijaan bongata pikku-uutisia maa-

ilmalta. Niiden takana voi olla Si-

nuakin koskettavia tarinoita.

Vuoristo-Karabahkoskettaa sinuakin

Edellisessä lehdessä kysyimme:

Asioitko mielummin sähköisesti vai paperilla?

Paperi Verkko74%

26%

Seuraava kysymys:

Oletko koskaan katunut sosiaalisen median julkaisuasi?

Äänestykseen voi osallistua Ruotuväenwww-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi

PÄÄKIRJOITUS

”Verkosta on tullut informaatiosodan tanner, josta hyö-tyvät myös keskus-johtoiset, epädemo-kraattiset valtiot.”

PÄÄTOIMITTAJAMikko Ilkko Puh. 0299 500 715 mikko.ilkko@mil.fi

UUTISPÄÄLLIKKÖ Ossian HartigPuh. 0299 500 716 ossian.hartig@mil.fi

VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖHelena Immonen Puh. 0299 500 717 helena.immonen@mil.fiLEVIKKISIHTEERIKaartinjääkäri Juho Naula Puh. 0299 500 718 ruotuvaki@mil.fiVERKKOTOIMITTAJAKaartinjääkäri Heidi Tuomola Puh. 0299 500 617verkkotoimittaja.ruotuvaki@mil.fi

TOIMITTAJAT Upseerikokelas Lasse LipsanenPuh. 0299 500 704Alikersantti Simo NuuttilaPuh. 0299 500 714Kaartinjääkäri Aleksi Lahikainen Puh. 0299 500 709Kaartinjääkäri Alec Neihum Puh. 0299 500 703Kaaartinjääkäri Matias HaikonenPuh. 0299 500 739toimittajat.ruotuvaki@mil.fi

GRAAFIKKOKaartinjääkäri Jenni Liimatta graafikko.ruotuvaki@mil.fi

VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Joni OksanenPuh. 0299 500 708 kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi

> jyrkivainio@hotmail.com

Juha Kukkola

Kapteeni, Strategian opettajaMPKK, Sotataidon laitos

KYSYMYS

TORNITOUHUA

15.4 @miikavakkilaine

En edes tiennyt, että jos Kelan tukia nostava #varusmies työsken-telee viikonloppuna, menettää hän tukiaan yhtä paljon kuin tienaa.

– Pirkkalassa asustava Miika Vakkilainen pohtii varusmiesten

toimeentuloa.

17.4 @heikki_hakala

Tuntuuko #ValkoVenäjä olevan jossain kovin kaukana? Etäisyys Helsingistä Minskiin on 715 km - sa-man verran kuin Helsingistä Kemiin.– Ulko- ja turvallisuuspolitiik-

ka tarkasti seuraava Heikki Hakala havainnoillistaa #tur-

po -keskustelussa välimatkoja.

16.4 @vorobjeff

Pitäisikö puolustusvoimin joh-taa strategista viestintää aktiivisesti?

– Gradunsa vapaaehtoisten joh-

tamista ja tietojärjestelmiä käyttä-

vistä urheilutapahtumista tehnyt

Andrei Vorobjeff haastoi keskus-

telua maamme strategisesta vies-

tinnästä MPK:n infoturvakurssilla.

14.4 @PauliAS

Jos Suomi joutuisi sotaan, jäisi muillakin kuin varusmiehillä mo-ni asia kesken.Ja kyllä, ikävältä se hyökkäys tuntuisi.

– Aller Median Oy:n toimitus-

johtaja ja toimittaja Pauli Aal-to-Setälä mietti rauhan ja konflik-

tin välistä muutosta arkeen.

SOSIAALISESTA MEDIASTA

Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi

Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.ruotuvaki.fi

* * *

* * *

* * *

* * *

Lasse Lipsanen

Merivoimien käyttämiin BOR-A

550 -rannikkotutkiin hankitaan

päivitys, jolla niiden elinkaar-

ta jatketaan vuoteen 2035 asti.

Päivitys sisältää vanhentuneiden

osakokonaisuuksien korvaami-

sen sekä kaapeleiden, varaosien,

dokumentaation, kuten huolto-

kirjojen, ja testilaitteiden päi-

vittämisen. Hankintaan kuuluu

lisäksi päivitetyn järjestelmän

huolto- ja käyttökoulutus sekä

varaosia.

Hankinnan hinnaksi tulee kah-

deksan miljoonaa euroa, ja se

kattaa 26 tutkajärjestelmää. Päi-

vitys on osa Meritiedustelukomp-

pania-projektia, jonka tavoitteita

ovat muun muassa joukon pa-

rempi liikkuvuus ja aiempaa tar-

kemman tilannekuvan tuottami-

nen. Rannikkotutka on meritie-

dustelukomppanian tiedustelun

ja valvonnan pääsensori.

Päivityksen läpikäyneet tutkat

saadaan koulutuskäyttöön vuon-

na 2018. Tutkat hankittiin puo-

lustusvoimille 2000-luvun alussa.

Rannikkotutka kykenee tar-

vittaessa maalinosoitukseen am-

puville yksiköille sekä suojautu-

maan elektroniselta häirinnältä

ja tiedustelulta. Tutkalla kyetään

havaitsemaan kohteita niin maal-

la, merellä kuin ilmassakin.

Komentaja Rami Keinänen Puolustusvoimien logistiikkalai-

tokselta kertoo BOR-A-tutkan

soveltuvan Suomen vaativiin olo-

suhteisiin mainiosti.

– Tutkan kantama mittaus-

kohteesta riippuen on kymme-

niä kilometrejä, ja toimintakyky

haastavista saaristo-olosuhteista

riippumatta on hyvä. Kantama

vaihtelee säätilan mukaan. Lumi-

tai räntäsateella se on pienempi,

sillä tutkan toiminta perustuu

radioaaltoihin. Säteilyn läpäisy

ilmakehässä on riippuvainen olo-

suhteista, Keinänen toteaa.

Tyypiltään BOR-A 550 on ny-

kyaikainen hyppivätaajuuksinen

dopplertutka. Vaihtuva lähetys-

taajuus tarkoittaa tutkaryhmän

suorituskyvyn kannalta sitä, että

ryhmän paikantaminen on hyvin

vaikeaa.

Aleksi Lahikainen

Sosiaalisen median (some) tieto-

vuodot pohjautuvat lähinnä yk-

silöiden inhimillisiin virheisiin ei-

vätkä tietojärjestelmien heikkoon

suojaukseen. Tässä puolustusvoi-

mat ei ole poikkeus.

Vastatakseen ongelmaan puolus-

tusvoimat lanseerasi tiedon turvaa-

misen kampanjan tammikuussa.

Kampanjan tavoitteena on muistut-

taa henkilöstöä sekä varusmiehiä

tietoturvariskeistä, jotka heidän pi-

täisi huomioida esimerkiksi omassa

some-käyttäytymisessään.

Pääesikunnan valmiuspäällikkö,

prikaatikenraali Markku Mylly-kangas kertoo aloitteen tulleen

puolustusvoimien johdolta. Kou-

lutusidea syntyi usean eri tapahtu-

man summana. Yksi näistä tapah-

tui keväällä 2015, jolloin turvaluo-

kiteltua tietoa vuoti julkisuuteen

vuorokaudessa.

– Puolustusvoimien kriisinhal-

lintajoukoissa palvelleita sotilas-

henkilöitä uhkailtiin. Laadimme

operatiivisella osastolla sisäisen

ohjeen. Siinä suosittelimme, ettei

ulkona liikuttaisi yksin sotilaspu-

vussa, mikäli se ei ole välttämätön-

tä. Tarkoituksena ei ollut pelotella

siviilejä, joten asiakirja oli turva-

luokiteltu, Myllykangas kertoo.

Ohjeistus päätyi kuitenkin leh-

distön käsiin ja siitä uutisoitiin laa-

jasti. Mikäli turvaluokiteltua ma-

teriaalia päätyy verkkoon, ei sitä

sieltä pois saa.

Yleisesti ottaen mahdolliset vir-

heelliset toimintatavat syntyvät

kuitenkin kiireessä tai epähuo-

miossa.

– Kyse on pienistä arjen asiois-

ta, joita yhdistelemällä tiedosta voi

koitua haittaa yksilölle tai organi-

saatiolle, valmiuspäällikkö selittää.

Myllykankaan mukaan esimer-

kiksi operatiivista tietoa sisältäviä

kokonaisia asiakirjoja ei ole tullut

julkisuuteen.

Halpaa, helppoa ja tehokasta

Puolustusvoimien avointen läh-

teiden tiedustelun toimialajohtaja

Peter Himberg sanoo some-tie-

dustelun olevan kasvava osa-alue

muiden tiedustelulajien joukossa.

Sitä toteuttavat valtiolliset sekä

rikolliset toimijat kaikissa ilman-

suunnissa.

– Kaikki tiedustelulajit kehitty-

vät, mutta tämä on viimeisen vii-

den vuoden aikana noussut entistä

tärkeämmäksi varmasti kaikilla

tiedustelupalveluilla. Ei kukaan

voi jättää somea seuraamatta,

Himberg toteaa.

Some-tiedonkeruuta käytetään

muun muassa kalliimpien tiedon-

hankintamenetelmien kohdista-

misessa. Somella voidaan myös

täydentää muiden tiedustelulajien

tuottamia havaintoja. Jos satelliitis-

sa näkyy panssarivaunu metsikös-

sä, voidaan samalta alueelta tul-

leen some-päivityksen avulla saada

tietoa yksikön tehtävästä.

– Tiedustelu sosiaalisen median

kautta on halpa, helppo ja nopea

menetelmä, johon on nykyisin saa-

tavilla hirvittävästi työkaluja jopa

kaupallisilta toimijoilta, Himberg

jatkaa.

Suojelupoliisin tietoverkkoasioi-

den erikoistutkija Sari Kajantien mukaan some-tiedustelua voidaan

toteuttaa aktiivisesti sekä passiivisesti.

– Ensin botti, eli automatisoitu

ihmistä esittävä tietokoneohjelma,

liittyy tuttavaksi vähän kauempaa.

Se alkaa vähitellen kerätä kon-

taktiverkkoa ihmisistä, jotka ovat

valmiita kontaktoimaan kenen ta-

hansa kanssa. Botti kerää itselleen

kontaktihenkilöitä, joiden avulla

pystytään lähestymään varsinaisia

kohteita, Kajantie sanoo.

Toisaalta passiivisessa tieduste-

lussa ei pyritä kontaktiin henkilön

kanssa, vaan kaikille näkyvää so-

me-sisältöä seurataan kuten sano-

malehteä. Himberg kehottaakin

käyttäjiä tutustumaan omiin julki-

suusasetuksiin somessa huolella,

koska tahattomat virheet ovat yleisiä

palveluiden muuttuessa jatkuvasti.

Avaintoimija on yksilö

Tiedustelua kiinnostavat ensisijai-

sesti aikeet ja tulevat tapahtumat.

Some-julkaisujen sijaintitiedot se-

kä kuvataustat ja henkilömerkin-

nät tarjoavat hyödyllistä metada-

taa urkkijoille.

– Hyvä tiedustelu painottuu

siihen, mitä tulee tapahtumaan.

Pahimpia ovat päivitykset, joissa

kerrotaan, että lähdemme harjoit-

telemaan jonnekin näiden kanssa,

ja olemme siellä tämän aikaa, toi-

mialajohtaja Himberg ohjeistaa.

Esimerkiksi suorat Periscope-lä-

hetykset varuskunta-alueelta,

Facebook-päivitykset kriisiope-

raatiosta tai Instagram-kuvat len-

tolipuista voivat vaarantaa sekä

yksilöiden että puolustusvoimien

turvallisuuden.

Suurin riski organisaatiolle on

ihmisten harkitsematon toiminta.

Puolustusvoimat suojautuu so-

me-tiedustelulta koulutuksen ja

yksilön harkinnan avulla.

– Henkilöstö on organisaatiota

ylläpitävä voima, mutta toisaalta

myös riski. Ketju on yhtä vahva

kuin sen heikoin linkki, valmius-

päällikkö Myllykangas toteaa.

Valmiuspäällikkö näkee tietotur-

vakoulutuksen lähinnä kertauksena

perusasiolle, jotka innokas somet-

taja unohtaa, ja joita kokematon ei

ymmärrä. Koulutus annetaan koko

puolustusvoimien henkilökunnalle

sekä kaikille varusmiehille 2/16 saa-

pumiserästä eteenpäin.

Suojelupoliisin Kajantie ohjeis-

taa some-käyttäytymistä lyhyesti:

käytä tervettä järkeä, muista laki,

ja älä vaaranna kaveria. Tutkimus-

työtä hakualgoritmeista tehdään

tällä hetkellä paljon, joten tulevai-

suudessa yksityisyys voi olla entistä

vaikeampi säilyttää.

– Kuva, joka tällä hetkellä on pii-

lossa, voi tulevaisuudessa olla löy-

dettävissä. Siksi on tärkeää, ettei lai-

ta sosiaaliseen mediaan kuvaa, joka

on tarkoitettu vain rajatun joukon

nähtäväksi, Kajantie muistuttaa.

ruotuväki 8/20163

UUTISET

Tietovuodot tukkoon päivitys kerrallaan Tiedustelupalvelut ovat entistä kiinnostuneempia sosiaalisesta mediasta tiedonkeruulähteenä.

Puolustusvoimat käynnisti tietoturvakampanjan vastauksena muuttuneeseen toimintaympäristöön.

Rannikkotutkien elinikää jatketaan päivityksellä

Ku

va: P

uo

lustu

svoim

ien

log

istiikkala

itos

Ku

va: Jo

ni O

ksan

en

Rannikkotutkan kantama on olosuhteista riippuvainen, ja esimerkiksi räntäsa-

de pienentää sitä. Teoreettisen ylärajan asettaa maapallon kaareutumisesta

aiheutuva tutkahorisontti.

Tiedon turvaamisen -kampanjassa hyödynnetään sarjakuvia, jotka havainnoivat arjen tietoturvariskejä. Prikaatikenraali Markku Myllykankaan mukaan sarjakuvat käyttävät esimerkkejä oikeasta

elämästä.

Mikko Ilkko

Tasavallan presidentti Sauli Niinis-tön esiintyminen houkutteli Maan-

puolustuskurssiyhdistyksen vuosi-

kokoukseen noin 850 osallistujaa.

Helsingin yliopiston juhlasali oli

täynnä ja lisäksi osa seurasi esitel-

mää naapurisalista videoyhteyden

turvin. Yleensä yhdistyksen tilai-

suuksissa on noin 500 osallistujaa.

Presidentti Niinistö toivoi anta-

vansa virikettä keskusteluun.

– On äärimmäisen tärkeää, että

Suomessa ajatellaan ja halutaan

olla mukana ajattelun virroissa; niin

koen läsnäolonne täällä, hän puhut-

teli yleisöä.

Valtakunnallisen maanpuolus-

tuskurssin on suorittanut 55 vuoden

aikana yli 8 000 henkilöä, joista lä-

hes kaikki hengissä olevat kuuluvat

yhdistykseen. Jäsenmäärä on tällä

hetkellä noin 5 500. Metsä Groupin

pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jor-dan on toiminut Maanpuolustus-

kurssiyhdistyksen puheenjohtajana

viisi vuotta. Hän sanoo yhdistyksen

tarjoavan mahdollisuuden kurssi-

laisten yhteydenpitoon.

– Yhdistys on ensinnäkin merkit-

tävä yhteisö valtakunnallisten maan-

puolustuskurssien käyneille. Tämän

päivän yhteiskunnassa se on ehkä

keskeisin turvallisuuspoliittinen kes-

kustelufoorumi, Jordan tuumii.

Jotta kiireiset jäsenet saataisiin

tilaisuuksiin mukaan, on tarjottava

korkeatasoista ohjelmaa.

– Tilaisuuksien ja lehden turvin

pyrimme tarjoamaan ajankohtaista

ensiluokkaista tietoa turvallisuus-

politiikasta.

Jordanin johtama yhdistys koh-

taa samanlaisia ongelmia kuin

muutkin vapaa-ajan aktiviteetit.

Työikäisten vähäisestä vapaa-ajasta

kilpaillaan.

– Meidän järjestämissä tilaisuuk-

sissa keski-ikä on aika korkea.

Nuorempien sukupolvien pitää ta-

sapainoilla työ- ja perhe-elämän se-

kä verkostoitumisen välillä. Mutta

halukkuudesta se ei ole kiinni, sillä

nuorillakin on hyvä maanpuolus-

tustahto.

Kansainvälisiä vieraita

Jordanin mukaan tarkoitus on kan-

sainvälistää puhujakuntaa. Tilaisuuk-

sissa käy puhumassa muun muassa

eri maiden asevoimien komentajia,

Yhdysvaltain Euroopan joukkojen

komentaja, poliitikkoja ja tutkijoita.

– Korkeatasoisten kotimaisten

puhujien ohella kansainväliset asi-

antuntijat tuovat uusia näkökulmia

kotimaiseen turvallisuuspoliitti-

seen keskusteluun. Puhetilaisuu-

det ovat olleet aina huippuhetkiä.

Niissä saa ruokaa ajatuksille ja op-

pii tuntemaan alansa huippuja.

Maanpuolustuskursseilla kes-

keisintä on kokonaisturvallisuus.

Koko yhteiskunnan sitouttaminen

turvallisuusasioihin on myös yhdis-

tyksen toiminnan taustalla.

– Mukana olevilla ihmisillä on

kokonaisturvallisuuden kannalta

sellainen työ, että heidät on päätet-

ty kutsua kursseille. Pienen maan

vahvuuksia on se, että pystytään

yhdistämään kaikki voimavarat tur-

vallisuustyöhön ja kriisivalmiuden

hoitamiseen, Jordan selventää.

ruotuväki 8/20164

UUTISET

Turvallisuuspolitiikan näköalapaikka Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuuksissa esitelmöivät kotimaiset ja kansainväliset huiput.

Presidentti Niinistö: ”Suomessa halutaan olla mukana ajattelun virroissa.”

LYHYESTI

Ku

va: Ju

ha

ni K

an

de

ll

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli alustuksensa jälkeen pitkään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenten kanssa. Hänen vierellään puheenvuoroja

jakavat yhdistyksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan ja valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtaja, eversti Mika Kalliomaa.

Suomi teki tarkkailu-lennon Venäjälle Seitsenhenkinen tarkkailuryhmä

toteutti Open Skies -lennon Ve-

näjällä 11.–15. huhtikuuta. Open

Skies -sopimuksen jäsenvaltiot

saavat suorittaa aseettomia ku-

vauslentoja toistensa ilmatiloi-

hin. Tarkkailuryhmää johti suo-

malainen majuri Timo Heinä-aho. Mukana oli myös kuuden

hengen ruotsalainen miehistö.

Tehtävä lennettiin Ruotsin

puolustusvoimien Saab 340B

-tarkkailukoneella.

– Toimintaan tarvitaan ser-

tifioitu kone, ja Ruotsilla sellai-

nen on. Ruotsalaiset ovat olleet

kumppaneitamme jo vuosien

ajan, joten vuokraamme konet-

ta heiltä, tehtäväryhmän johtaja

Heinäaho kertoo. ALa

Hallituksen esitys asevelvollisuuslaista eduskunnalle Hallitus on antanut eduskunnal-

le asevelvollisuuslain muutosta

koskevan esityksen. Sen yhtenä

tarkoituksena on sotilaallisen val-

miuden joustava kohottaminen.

– Tällä hetkellä kertaushar-

joituksiin on lähetettävä kutsu

kolme kuukautta ennen harjoi-

tuksen alkua. Esityksellä pyri-

tään siihen, että tästä voitaisiin

tietyissä tilanteissa poiketa,

puolustusministeriön hallitus-

sihteeri Perttu Wasenius toteaa.

Esityksessä ehdotetaan myös,

että kertausharjoitusvuorokau-

sien määrä kaksinkertaistettaisiin

nykyisestä. Lain ehdotetaan tule-

van voimaan heinäkuussa. MHa

Laivue 2020 jatkuu aikataulussaMerivoimien taistelualushanke

Laivue 2020 sai liikkeelle noin

50 kotimaista ja ulkomaista yri-

tystä. Toimittajat tarjosivat sekä

kokonaistoimitusta että osatoi-

mitusta kuten ase- ja sensori-

järjestelmiä. Puolustusvoimien

lähettämän tietopyynnön vas-

tauksia analysoidaan ja tarjous-

pyynnöt toimittajille lähetetään

tämän vuoden aikana.

Alukset suunnitellaan koti-

maan puolustuksen tarpeisiin,

ja niillä on kyettävä operoi-

maan myös talvella. Aluksia on

suunnitteilla rakentaa neljä.

Merivoimien nykyisistä tais-

telualuksista kuuden elinkaari

päättyy 2020-luvun puolessa

välissä. Poistuvien alusten elin-

kaarta ei voida enää jatkaa kus-

tannustehokkaasti. HTu

Taposta epäillyt varusmiehet yrittivät Suomeen Kolmea Venäjän asevoimien va-

rusmiestä epäillään kahden pie-

tarilaisen sairaanhoitajan tapos-

ta. Varusmiehet olivat hoidetta-

vana pietarilaisessa sotilasairaa-

lassa henkisten ongelmien takia.

Tapot tapahtuivat sairaalassa

tiistain 12. huhtikuuta vastaisena

yönä, jonka yhteydessä kolme

epäiltyä karkasi sairaalasta.

Varusmiehet jäivät kiinni Sve-

togorskin lähellä, aivan Suomen

rajan tuntumassa yrittäessään

paeta Suomeen. Rajavartijat

pysäyttivät heidät normaa-

lin rajavalvonnan yhteydessä.

(iltasanomat.fi 12.4.) SNu

Matias Haikonen

Puolustusvoimien on tulevaisuu-

dessa varauduttava ilmaston läm-

penemisen aiheuttamiin muutok-

siin arktisella alueella. Puolus-

tusministeriön projektipäällikkö,

kommodori evp Sakari Marti-mon mukaan ajatukset trooppi-

sesta tulevaisuuden Suomesta

saattavat tuntua humoristisilta ja

kärjistetyiltä, mutta niissä piilee

kuitenkin realismin siemen.

TK-Tiedotuskillan tilaisuu-

dessa puhunut Martimo uskoo,

että ilmastonmuutos tulee en-

nen pitkää vaikuttamaan puo-

lustusvoimien toimintaan sekä

turvallisuusasioihin. Hän myös

muistuttaa, että koko Suomi luo-

kitellaan kuuluvaksi arktiseen

alueeseen.

– Onneksi muutokset tapahtu-

vat todella hitaasti, ja kyllä kym-

menenkin vuoden säteellä vielä

saamme hankkia suksia. Jossain

vaiheessa vastaan tulee kuitenkin

hetki, että pohjoisessa on enää

kuukauden verran lunta. Muu-

toksen hitaus on kuitenkin avain

onneen tässä tilanteessa, Marti-

mo arvioi.

Puolustusvoimien on aina

täytynyt huomioida koulutuk-

sessaan arktisissa olosuhteissa

selviytyminen. Nykyään kuiten-

kin esimerkiksi kuusi kuukautta

palvelevat jääkärit saattavat suo-

rittaa varusmiespalveluksensa

hiihtämättä kertaakaan. Martimo

pitää tätä valitettavana, muttei

kuitenkaan ylitsepääsemättömä-

nä ongelmana.

– Vaikka osa varusmiehistä ei

tutustukaan talvisissa olosuhteis-

sa selviytymiseen, olen varma,

että riittävän suuri osa heistä saa

tätä koulutusta esimerkiksi Poh-

jois-Suomessa, hän toteaa.

Arktis yhä tärkeämpi

Sotilaallinen toiminta arktisella

alueella tulee lisääntymään tu-

levaisuudessa. Martimo kertoo,

että syynä tähän on hyödyntä-

mättömät luonnonvarat sekä

Koillisväylän avautuminen lai-

valiikenteelle jäiden sulamisen

myötä. Tämän ansiosta myös

kaupankäynnin määrä alueella

kasvaa.

Suomi kuuluu kansainväliseen

Arktiseen neuvostoon, jossa kä-

sitellään arktisten alueiden asioi-

ta ja ongelmia. Suomesta tulee

neuvoston puheenjohtajamaa

ensi vuonna, ja puheenjohtajuus-

kausi kestää kaksi vuotta. Arkti-

nen suurlähettiläs Aleksi Härkö-nen kertoo, että Suomella on nyt

uudenlainen mahdollisuus tuoda

arktista osaamistaan esille.

– Suomi on ollut kerran ai-

emminkin puheenjohtajamaana

2000-luvun alussa, mutta silloin

neuvoston toimintamalli oli

hieman erilainen. Tällä kertaa

puheenjohtajuus on herättänyt

poikkeuksellisen paljon keskus-

telua, Härkönen kertoo.

Ku

va: Jo

ni O

ksan

en

Puolustusministeriön projektipäällikkö Sakari Martimo ja arktinen suurlähetti-

läs Aleksi Härkönen korostivat TK-Tiedotuskillan tilaisuudessa arktisen alueen

kasvavaa merkitystä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös puolustusvoimiin

Nykymenoon ei saa turtuaMaanpuolustuskurssiyhdistyksen

vuosikokouksessa huhtikuun alussa

puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti kansainvälisen jär-

jestelmän elävän murroskauttaan.

Vanhat kriisit eivät tunnu laukea-

van, mutta uusia kyllä ilmaantuu.

– Alammeko kuitenkin tottua

ja hiljalleen ehkä vaarallisesti

turtuakin tähän menoon, Niinistö

kyseli huolestuneena.

Hän pohti, että eri tavoin han-

kalaa aikaa voi olla edessä pitkään.

Presidentin mukaan tärkein tehtä-

vä näissä oloissa on Euroopan tur-

vaaminen järjestyksen, vakauden

sekä kansanvallan ja ihmisoikeuk-

sien vyöhykkeenä. Niinistö katsoo

jännitteiden lisääntyneen Venäjän

ryhdyttyä Ukrainassa voimapoli-

tiikkaan, jota hän kuvaili kansain-

välisen oikeuden vastaiseksi.

– Vielä laajemmin nähtynä kyse on

myös Venäjän kasvaneesta sotilaalli-

sesta kyvystä ja monin paikoin yleisek-

si käyneestä arviosta, jonka mukaan

sen voimankäytön kynnyskin olisi

laskenut. Myös ydinaseen käytöstä on

puhuttu tavalla, jota ei taidettu juuri

kuulla kylmän sodankaan aikana, ai-

nakaan sen loppuvaiheissa.

Suomen kansainvälisessä ase-

massa Niinistö pitää tärkeänä liik-

kumavaraa ja sitä, ettei Suomen

ulko- ja turvallisuuspolitiikka voi

olla yhden asian liike. Tätä sel-

ventääkseen hän huomautti kes-

kustelun käymisen myös Venäjän

johdon kanssa olevan tärkeää.

Matias Haikonen

Hornet-monitoimihävittäjien ilma-

tankkausta harjoiteltiin huhtikuun

alussa viikon ajan Pohjois-Suomes-

sa. Harjoituksen päätukikohtana

oli Lapin lennosto Rovaniemellä,

ja siihen osallistui päivittäin noin

kymmenen hävittäjää Lapin, Sa-

takunnan ja Karjalan lennostoista.

Harjoitus pidettiin Rovaniemen

lisäksi myös Oulun, Kuusamon se-

kä Kajaanin alueella. Tankkaavia

koneita ilmatankkausta varten saa-

pui muun muassa Rovaniemeltä ja

Pirkkalasta.

Harjoitusta johtanut laivueen

komentaja, everstiluutnantti Sami Puuperä kertoo, että varsinainen

tankkauskone tuli harjoitukseen

Rovaniemeltä. Hän myös huomaut-

taa, että ilmatankkaus on ilmavoimi-

en toiminnan kannalta äärimmäisen

tärkeä asia.

– Ilmatankkaus merkitsee käytän-

nössä sitä, että lennolla ilmassa ole-

van koneeseen otetaan lennon aika-

na lisää polttoainetta. Tankkaus voi-

daan suorittaa toiminta-ajan lisäämi-

seksi lentoon lähdön jälkeen ennen

varsinaisen operaation alkua tai sen

aikana. Se voidaan tehdä myös ope-

raation jälkeen, jotta varmistetaan

polttoaineen riittäminen paluulen-

nolle. Lisäksi ilmatankkauksia käy-

tetään pitkien siirtolentojen aikana

toimintamatkan lisäämiseksi, Puu-

perä toteaa.

Harjoituksessa käytettiin Yh-

dysvaltain Euroopan-ilmavoimien

Boeing KC-135-konetta, jonka koti-

tukikohta on Iso-Britanniassa. Suu-

rimpana syynä tähän oli Puuperän

mukaan se, että Suomen ilmavoimil-

la ei ole omia ilmatankkauskoneita.

Puuperä muistuttaa myös, että Yh-

dysvaltojen kanssa on tehty jo pit-

kään yhteistyötä.

– Olemme tehneet sopimuksen

Yhdysvaltojen kanssa, ja yhteisiä

harjoituksia on pidetty jo vuosien

ajan. Myös koulutuksemme sekä

koneiden sertifioinnit ovat yhteen-

sopivia heidän kanssaan toimimista

varten, hän kuvailee.

Puuperän mukaan ilmavoimat on

järjestänyt ilmatankkausharjoituksia

viime aikoina kaksi kertaa vuodessa,

ja seuraava tullaan pitämään ensi

syksynä. Huhtikuun alussa pidetty

harjoitus sujui pieniä vastoinkäymi-

siä lukuun ottamatta suunnitelmien

mukaan.

– Tankkausalueilla oli koko vii-

kon ajan erinomaisen hyvä sää.

Tankkaaviin Horneteihin tuli muu-

tamia pieniä vaurioita, mutta se on

tavallista tämän tyyppisessä harjoit-

telussa. Esimerkiksi vakavilta vaa-

ratilanteita onneksi vältyttiin harjoi-

tuksen aikana, Puuperä kertoo.

Alec Neihum

Puolustusvoimien johtamisjärjestel-

mäkeskuksen esikunnassa Jyväsky-

lässä on taisteltu liikkumattomuutta

ja istumatyön haittoja vastaan uusin

keinoin alkuvuoden ajan.

Vuoden alusta lähtien kokoon-

tunut starttiryhmä on pyrkinyt

houkuttelemaan liikunnan pariin

etenkin heitä, jotka eivät aiemmin

ole liikkuneet juuri lainkaan. Ryh-

män kokoojan, keskuksen liikun-

takasvatusupseerin, kapteeni Matti Peltolan mukaan tilausta on ollut

jo pitkään.

– Ajatus syntyi halusta tarjota

liikuntalääkettä työntekijöiden

terveyteen. Kuten yhteiskunnassa

muutenkin, on puolustusvoimissa-

kin heikkokuntoisuutta ja liikku-

mattomuutta, Peltola toteaa.

Ryhmän ohjelmaan on kuulunut

muun muassa spinningiä, kahva-

kuulajumppaa sekä ulkoliikuntaa.

Lisäksi työpaikalle on hommattu

kaikille keppijumppakepit ja tau-

kojumppaohjeet. Alusta lähtien

toimintaan osallistunut Krista Huhtala kehuu starttiryhmän posi-

tiivisia vaikutuksia.

– Liikunnalla on ollut suoria vai-

kutuksia terveyteen. Itse olen ke-

vään aikana ollut aiempaa vähem-

män sairaslomalla. Yllätyksekseni

olen myös varannut personal trai-

nerin ja sitoutunut käymään sään-

nöllisesti salilla, Huhtala valottaa.

Liikuntakärpänen on puraissut

koko ryhmää. Kymmenestä osal-

listujasta yksikään ei ole lopettanut

toimintaa kesken.

– Valmistelut ja kartoitukset teh-

tiin huolella, ja ryhmä aidosti rää-

tälöitiin osallistujiaan varten. Tu-

loksena on syntynyt säännöllisyys

kuntoiluun. Vaikuttaa siltä, että

alunperin liikkumattomista osallis-

tujista on tullut elämäntapaliikku-

jia, ryhmän kokooja Peltola arvioi.

Matias Haikonen

Ilmavoimat siirsi huhtikuun puo-

lessavälissä kaksi Hornet-moni-

toimihävittäjää Yhdysvaltoihin

konekaluston uuden aseistuksen

integraatiovaihetta varten. Siir-

to on osa ilmavoimien hanketta,

jossa luodaan Horneteihin ilmas-

ta maahan -toimintakyky.

Ilmavoimien suunnittelupääl-

likön, everstiluutnantti Timo Herrasen mukaan ohjelmiston

kehitystä, tarkastuksia ja koelen-

toja sisältävä aseintegraatio on

toimintakyvyn saavuttamiseksi

vältttämätön.

– Ilmasta maahan -aseistus

koostuu pitkän kantaman JAS-

SM-rynnäkköohjuksista, kes-

kipitkän kantaman JSOW-lii-

topommeista sekä lyhyen

kantaman JDAM-pommeista.

Aseistuksella voidaan vaikuttaa

maalla oleviin kohteisiin tarkas-

ti, Herranen kuvailee.

Kaikkiin ilmavoimien 62

Hornetiin tehtävä sarja-asen-

nustyö on edennyt aikataulussa.

JASSM-rynnäkköohjuksen in-

tegraatiotyö voidaan suorittaa

vain aseen valmistajamaassa

Yhdysvalloissa.

– Kyseessä on rajoitetun saa-

tavuuden ase. Siihen liittyy esi-

merkiksi sellaisia tietoturvateki-

jöitä ja osaamiseen liittyviä syitä,

joiden vuoksi integraatiotyö on

suoritettava Yhdysvalloissa, Her-

ranen toteaa.

Ilmavoimien koelento-osas-

toon kuuluu reilut kymmenen

henkilöä. Hornet-kaluston täysi

ilmasta maahan -toimintakyky

saavutetaan vuonna 2018.

– Meillä on kuitenkin jo tällä

hetkellä mahdollisuus hyödyntää

ilmasta maahan -toimintakykyä

rajoitetusti, poislukien JAS-

SM-rynnäkköohjukset, Herranen

kertoo.

Hornetit harjoittelivat ilma-tankkausta Lapin lennostossa

Ku

va: ilm

avo

ima

t

ruotuväki 8/20165

UUTISET

Horneteihin asennetaan uutta aseistusta

Starttiryhmä rohkaisee liikkumaan

Hornet-hävittäjien ilmatankkausharjoituksia järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa. Kuvassa viime harjoituksessa

käytetty Boeing KC-135-kone.

Vielä jaksaa! Satu Kaperi (vas.), Annu Porttila ja Mari Kulmala ovat kuntoilleet

alkuvuoden ohjaaja Johanna Harjun johdolla.

Ku

va: p

uo

lustu

svoim

at

Lasse Lipsanen

Pitkän talven taittumisen huomaa

varuskunnissa paitsi lumikinosten

vaihtumisesta leskenlehtiin myös

siitä, että baretit korvaavat karvala-

kit, ja pakkastakit jäävät tupakaap-

piin. Jääkäriprikaatin esikuntapääl-

likkö, everstiluutnantti Jari Osmo-nen (JO) ja Uudenmaan prikaatin

komendantti, kapteeniluutnantti

Kjell Kämpe (KK) avaavat jouk-

ko-osastojensa käytäntöjä kesä- ja

talvivarustukseen liittyen.

Miten puolustusvoimat ohjeis-taa kesävarustuksen käytön?

JO: – Ohjeistuksen mukaan

kyseessä on paikallinen päätös,

eli paikalliset olosuhteet otetaan

huomioon sitä tehdessä. Helsin-

gissä ei taida olla lunta enää yh-

tään, mutta meillä täällä Sodan-

kylässä on vielä 80 senttimetriä.

Milloin päätös kesävarustukseen siirtymisestä annetaan?

JO: – Kun vuorokauden keski-

lämpötila alkaa olla nolla astetta

ja sen yli, ja lumet ovat lähteneet,

niin että kesävarustuksessa pys-

tyy liikkumaan maastossa.

KK: – Ohjeistuksemme on,

että talvivarustusta käytetään

joulukuusta helmikuuhun. Mar-

raskuu ja maaliskuu ovat harkin-

nanvaraisia ja riippuvat säästä.

Saako siirtymispäätöksen jälkeen käyttää talvivarusteita ollenkaan?

KK: – Meillä Uudenmaan pri-

kaatissa käskyssä on sanottu aina,

että yksittäinen sotilas itse katsoo,

koska on aika siirtyä kesä- tai tal-

vivarustukseen. Jos varusmiehet

liikkuvat osastona, johtaja päättää

mitä varustusta käytetään.

JO: – Vapaa-ajalla varuskunnan

sisällä varusmies saa itse esimerkiksi

sotilaskotiin lähtiessään laittaa varus-

tuksen, jonka hän kokee sopivaksi.

Joudutaanko varustuksesta huo-mauttamaan?

JO: – Lomatarkastuksessa var-

mistetaan, että joukko lähtee varus-

kunnasta lomille yhtenäisessä varus-

tuksessa. Varuskunnan ulkopuolella

varusmies tekee itse päätöksen siitä,

onko nyt liian kylmä tai kuuma.

KK: – Varusmiehet noudatta-

vat ohjeistuksia hyvin. Tosin, jos

he itse saisivat päättää, he käyt-

täisivät rannikkojääkärien vihre-

ää barettia ympäri vuoden. Näin

leikillisesti sanottuna.

Sellutehtaalle Metsä Boardin Kaskisiin tuli yllättäen puiden mukana

sodan aikainen kranaatti, joka aiheutti poikkeustilanteen tehtaalla.

Puiden käsittely keskeytyi viideksi tunniksi, kun kranaatti huomat-

tiin metalleja poistavassa magneetissa. Tehtaalle hälytettiin puo-

lustusvoimien asiantuntijat, jotka noutivat räjähteen. Kranaatti oli

80-millinen: jos sitä ei olisi huomattu, olisivat vahingot olleet suuret.

Tehtaan johtajan Timo Rissasen mukaan räjähtämätön kranaatin

on täytynyt olla tarttuneena puun runkoon ja irronnut kesken puun-

käsittelyn.

Maaseudun tulevaisuus 15.4.

Kalajoella ihmeteltiin iltakymmenen jälkeen lentänyttä puolustus-

voimien helikopteria. Paikalliset asukkaat ehtivät huolestua asiasta.

– Alle kolmensadan metrin lentokorkeus voi näyttää matalalta,

Taisto Alasimi, Kalajoen ilmailukerhon puheenjohtaja valottaa.

Puolustusvoimilta ei ollut tullut ennakkotietoa harjoituksista. Puolustusvoi-

mat tiedottaa harjoituksista, mutta ei yksittäisistä lennoista. Harjoitukseen tul-

lut helikopteri kuuluu Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoonalle.

– Kyseessä on NH-90, noin 10 000 kiloa painava, keskiraskas

kuljetuskopteri. Se on tilattu Lohtajalle ilmavoimien harjoitukseen

kohottamaan pelastusvalmiutta, helikopteripataljoonan komentaja,

majuri Kimmo Nordberg kertoo.– Kävimme harjoittelemassa Kala-

joen niin sanotulla korpikentällä laskeutumisia ja nousuja mahdolli-

sissa pelastustehtävissä, Nordberg kuvailee.

Keskipohjanmaa 12.4.

TÄHTÄIMESSÄ

Kevät toi varus- miehelle baretin

Kranaatti aiheuttivaaratilanteen sellutehtaalla

Toimittanut Juho Naula

Ilmavoimien pelastus-valmiusharjoitus Kalajoella

UUTISIA MUUALTA

Puolustusvoimat hankkii Accenturelta PVSAP-järjestelmän kehit-

tämispalveluita yli kahdella miljoonalla eurolla. Hankinnassa käy-

tetään suorahankintaa ilman kilpailutusta. Yhtiöllä on kokemusta

puolustusvoimien järjestelmistä ja toimintaprosesseista.

Sopimukseen kuuluu toiminnallisuuksien muutoksia ja lisäyksiä

sekä dokumentaation laadintaa. Ilman kokemusta sopimusehtojen

täyttyminen ei ole puolustusvoimien mukaan mahdollista. Sopimus

on voimassa vuoden loppuun.

Tivi 13.4.

Puolustusvoimien kehittämispalveluihin lisäpotkua

Simo Nuuttila

Maailman valtioiden asevoimien

kulut ovat keskimäärin nousussa

ensimmäistä kertaa vuoden 2011

jälkeen. Siprin (Stockholm Inter-

national Peace Research Institute)

julkaiseman tutkimuksen mukaan

maailman valtioiden asevoimien

yhteenlasketut kulut olivat 1 676

miljardia Yhdysaltain dollaria

vuonna 2015. Kulut lisääntyivät

yhdellä prosentilla edellisvuoteen

verrattuna. Luku pitää sisällään

asevoimien kokonaisbudjetit, ei ai-

noastaan asevarustelua.

Asevoimien menoja tutkivan

projektin johtaja, vanhempi tut-

kija Sam Perlo-Freeman kertoo,

että valtion taloudellinen ja geo-

poliittinen tilanne vaikuttavat

keskeisesti budjetin kokoon.

– Menojen suuruuteen vaikut-

taa esimerkiksi valtion sisäinen

poliittinen tilanne ja se, paljonko

varoja on käytössä. Öljyn hinnan

romahtaminen on joidenkin val-

tioiden osalta johtanut asevoi-

mien menojen pienentämiseen.

Venäjään liittyvä huoli on lisän-

nyt monien valtioiden asevoi-

mien budjettia.

Keski-Euroopan valtioiden

asevoimien kulut lisääntyivät

keskimäärin 13 prosenttia. Suu-

rimmat budjettilisäykset olivat

valtioissa, joilla on yhteistä rajaa

Venäjän ja Ukrainan kanssa.

– Huomioiden Suomen sijain-

nin Venäjään nähden on yllättä-

vää, että valtio leikkasi puolus-

tusmenojaan vuonna 2015, Per-

lo-Freeman arvioi.

Suomen puolustusbudjetti oli

viime vuonna noin 2,67 miljar-

dia euroa. Tänä vuonna se on

korkeampi, noin 2,89 miljardia

euroa.

Sipri on käyttänyt tiedonhan-

kintaan avoimia lähteitä, kuten

raportteja ja budjetteja. Joissain

tilanteissa on lähetetty kysely val-

tiolle yksityiskohtien varmistami-

seksi. Asiantuntijat vertaavat saa-

tuja tietoja ristiin ja suhteuttavat

niitä aiempien vuosien lukuihin.

Aleksi Lahikainen

Yhdysvallat kasvattaa Euroopan

taistelujoukkojaan ensi vuoden

helmikuussa. Sotilasvahvuus nou-

see kolmeen noin 4000 sotilaan

täysmiehitettyyn prikaatiin. Tällä

hetkellä prikaateja on kaksi.

Yhdysvaltain puolustusminis-

teriön alainen United States Eu-

ropean Command ilmoitti asiasta

keskiviikkona 30. maaliskuuta.

USA:n presidentti Barack Oba-ma julkisti European Reassurance

Initiative -aloitteen (ERI) vuoden

2014 kesäkuussa. Yksivuotiseksi

suunniteltua hanketta on jatkettu,

ja 2017 budjetiksi asetettu 3,4 mil-

jardia dollaria. Budjetti nelikertais-

tettiin verrattuna vuotta aiempaan.

ERI aloitettiin reaktiona Venä-

jän sotilaalliseen aggressiivisuu-

teen muun muassa Ukrainassa

viime vuosien aikana. Maanpuo-

lustuskorkeakoulun sotataidon

laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula arvioi, ettei Euroopan

turvallisuuspoliittinen asetelma ole

muuttumassa lähiaikoina, joten

lisäpanostusta kaivataan myös At-

lantin toiselta puolen.

– ERI tähtää itäeurooppalaisten

Nato-maiden puolustuksen vahvis-

tamiseen, ja Yhdysvallat on nopeasti

laajentanut projektin rahoitusta.

2000-luvulla USA:n sotilaallinen

mielenkiinto siirtyi Tyynenmeren

alueelle ja Lähi-itään. Nyt katse

on kääntymässä takaisin Euroop-

paan.

Tulkinnanvarainen perussopimus

Vuoden 1997 Nato–Venäjä-pe-

russopimuksessa sovittiin, ettei

senhetkisessä turvallisuustilantees-

sa lisättäisi Euroopassa pysyvien

Nato-joukkojen määrää merkit-

tävästi. Ulkopoliittisen instituutin

vanhemman tutkijan, Charly Sa-lonius-Pasternakin mukaan poliit-

tis-diplomaattinen ympäristö on

muuttunut ratkaisevasti 1990-lu-

vun loppuun verrattuna.

– Tuossa vaiheessa oli ihmisiä,

jotka miettivät, että Venäjä voisi

liittyä Nato-jäseneksi: tilanne on

muuttunut täysin, hän toteaa.

Etenkin Iso-Britanniassa ja

USA:ssa väitetään, ettei sopimusta

ole rikottu.

– Kiertävien joukkojen käyttö

ikään kuin kiertää tämän pysyvän

läsnäolon ongelman, koska jouk-

koja ei pysyvästi sijoiteta mihin-

kään maahan, Koivula sanoo.

– Verrattuna Irakin ja Afganis-

tanin kokemuksiin yhdysvaltalai-

set saavat Euroopassa harjoitusta

vähän enemmän konventionaa-

lisemmasta sodankäynnistä. Esi-

merkiksi Lähi-idässä ei tarvitse

hetkeäkään miettiä, kenellä on

ilmaherruus, Salonius-Pasternak

selittää.

Samaan aikaan yhdysvalta-

laisjoukot levittävät läsnäoloaan

useisiin maihin ja tutustuvat laa-

jasti mahdollisiin toiminta-alueisiin

Euroopassa. Suomen kannalta nä-

kyvintä on Nato-johtoisten sota-

harjoitusten vilkastuminen viime

vuosina ja lähitulevaisuudessa.

Taistelujoukoista tukitehtäviin

Ukrainan kriisin myötä Yhdysval-

tain taistelujoukkoja alettiin lisätä

Eurooppaan ensimmäistä kertaa

kylmän sodan jälkeen.

Saksojen yhdistyessä vuonna

1990 yhdysvaltalaisia sotilaita oli

Euroopassa noin 320 000. Kun

Suomi liittyi EU-jäseneksi viisi

vuotta myöhemmin, luku oli kutis-

tunut reiluun 100 000. Seuraavien

17 vuoden aikana vahvuus laski 80

000 sotilaaseen.

Salonius-Pasternakin mielestä

yksi selitys hidastuneelle laskut-

rendille aikavälillä 1995–2012 oli

USA:n epäsuora tarve tukea ope-

raatioitaan Lähi-idässä.

– Yhdysvallat tarvitsi tukikohtia

ja infrastruktuuria myös Lähi-idän,

etenkin Irakin takia. Esimerkiksi

lähin turvallisessa paikassa oleva

sotilassairaala oli Saksassa, joten

alkuhoidon saatuaan haavoittu-

neet lähetettiin sinne.

USA:n poistuessa Irakista 2007–

2011 ei tukipalveluita tarvittu enää

yhtä paljon. Erikoistutkija Koivula

muistuttaa yhdysvaltalaisjoukko-

jen laadullisesta muutoksesta kyl-

män sodan päätyttyä.

– Eurooppaan sijoitettujen jouk-

kojen käytettävyys taisteluihin las-

ki varsin alhaiseksi: tyypillisesti ne

olivat taistelujoukkojen sijaan tek-

nistä ja huoltohenkilökuntaa sekä

esikuntaväkeä, hän kertoo.

Tällä hetkellä Yhdysvaltain ase-

voimilla on noin 60 000 työntekijää

Euroopassa. Ensi vuonna taistelu-

joukkoja on 10 000–15 000, ja sekä

sotilasvahvuus että rahoitus ovat

kasvussa.

ruotuväki 8/20166

MAAILMALLA

Katse kääntyy takaisin Eurooppaan Yhdysvallat lisää taistelujoukkojaan Eurooppaan.

Kylmän sodan jälkeen yhdysvaltalaissotilaita siirrettiin pois Euroopasta, ja toiminta keskittyi tukitehtäviin.

LYHYESTI

Yhdysvallat: venäläis- hävittäjät öykkäröivät ItämerelläYhdysvaltalaisen sotilaslähteen

mukaan venäläiset SU-24 -hä-

vittäjät lensivät useaan ottee-

seen vaarallisen läheltä yhdys-

valtalaista sotilasalusta 11. ja

12. huhtikuuta. Välikohtaukset

tapahtuivat Itämeren eteläosis-

sa kansainvälisillä vesillä.

Hävittäjät lensivät lähteen

mukaan lähimmillään vain yh-

deksän metrin päästä yhdysval-

talaisen ohjushävittäjäalus USS

Donald Cookin ylitse.

Venäläishävittäjistä ei vas-

tattu yhdysvaltalaisten radio-

kutsuihin. USS Donald Cookin

kyydissä ollut puolalaishelikop-

teri joutui keskeyttämään har-

joituksensa hävittäjien takia.

(BBC, 13.4.) ANe

Venäjä perustaa kansalliskaartinVenäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti 5. huhtikuuta

maan perustavan kansalliskaar-

tin. Sisäministeriön joukoista

koostettava kaarti on tarkoitet-

tu terrorismismin ja järjestäyty-

neen rikollisuuden vastaiseen

taisteluun.

Kaarti tulee Putinin mukaan

jatkamaan sisäministeriön alais-

ten Omon-mellakkapoliisin ja

aseistautuneiden rikollisryhmi-

en vangitsemiseen erikoistunei-

den Sobr-joukkojen tehtäviä.

Kansalliskaartia tulee johta-

maan Putinin henkivartioston en-

tinen päällikkö Viktor Zolotov.

(BBC, 6.4.) ANe

Pohjoiskorealainen eversti loikkasi eteläänPohjois-Korean tiedustelu-

palvelun eversti on loikannut

Etelä-Koreaan. Nimettömien

viranomaislähteiden mukaan

loikkaus tapahtui mahdollisesti

jo viime vuonna. Seoulista il-

moitettiin tapauksesta maanan-

taina 11. huhtikuuta.

Eversti on korkea-arvoisin

tiedustelupalvelun viranomai-

nen, jonka tiedetään loikan-

neen etelään. Hänen uskotaan

antaneen Etelä-Korealle tietoja

pohjoisen vakoiluohjelmasta.

Loikkauksista ei usein ilmoiteta

julkisesti, sillä tieto voisi riskee-

rata asianomaisten henkilöiden

turvallisuuden.

(The New York Times, 11.4) ALa

Yhdysvalloille miehit-tämätön merialusYhdysvaltain asevoimien tutki-

musorganisaatio Darpan kehit-

tämä miehittämätön pinta-alus

kastettiin huhtikuun alussa. Noin

40 metriä pitkä kolmirunkoinen

alus on suunniteltu erityisesti

sukellusveneiden etsintään ja

miinantorjuntaan. Aluksen on

sanottu olevan valtamerikelpoi-

nen ja pystyvän kulkemaan jopa

10 000 merimailin matkoja.

Aluksen testaaminen alkaa

tänä kesänä ja Yhdysvaltain

laivasto saa sen käyttöönsä ai-

kaisintaan vuonna 2018. Käyt-

tökustannuksiksi on arvioitu

15 000–20 000 dollaria vuoro-

kaudelta, mikä on kymmeniä

kertoja vähemmän kuin miehi-

tetyillä aluksilla.

(defense.gov) LLi

Ku

vat: U

nite

d S

tate

s Arm

y Euro

pe

Kiertävien joukkojen avulla enemmän yhdysvaltalaisia saadaan koulutettua eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Rotaatio on myös pysyviä joukkoja

halvempi ylläpitää.

Maailma

Pohjois-Amerikka

Latinalainen Amerikka ja Karibia

Länsi- ja Keski-Eurooppa

Itä-Eurooppa

Aasia ja Oseania

Afrikka

-6 -4 -2 0 2 4 6 8

Muutokset asevoimien kuluissa alueittan vuonna 2014–2015 (%)

Luvu

t: Sip

ri; Gra

fiikka: R

uo

tuvä

ki

Asevoimien kulut nousussa maailmanlaajuisesti Tutkijan mukaan on yllättävää, että Suomi on vallitsevassa tilanteessa pienentänyt puolustusmenojaan.

– Ennakkoon tehty kaluston varastointi Eurooppaan mahdollistaa nopeankin jouk-

kojen siirroon alueella, erikoistutkija Tommi Koivula toteaa.

Simo Nuuttila

Kuusi Jääkäriprikaatin arktisiin

olosuhteisiin koulutettavaa tiedus-

teluryhmää on siirtynyt Sodankylän

harjoitusmaastoon. Sere B -harjoitus,

yksi tiedustelijan rankimmista koi-

toksista on alkamassa.

Harjoitus on tyypiltään uuden-

lainen ja poikkeuksellinen, mutta

erikoisemmaksi sen tekee siihen osal-

listuva yllätysvieras: televisiotuottaja

Arman Alizad on kuvaamassa uutta

televisiosarjaansa Arman Pohjantäh-

den alla.

Harjoituksen vääpeli, yliker-

santti Henri Miettinen jakaa Ruo-

tuväen toimitukselle maastoon

tarvittavat varusteet: trangian ja

termospullot, joissa on ”voimajuo-

maa”. Salaisen reseptin pohjana

on lämmin vesi ja sokeri.

Puhelin pirahtaa puoli yhden-

toista aikaan.

– Arman on saapunut, Miettinen

toteaa luurin laskettuaan.

Arman saapuu paikalle kahden

kuvaajan kanssa. Ennen maastoon

siirtymistä kuvausryhmä nauttii lou-

naan. Keskustelu urautuu inttiaiko-

jen muisteluun. Armanin lautaselle

jää yksi salaatinlehti.

Varusvarastolla kuitattava varus-

tuksen määrä saa maailmaa kuvaus-

matkoilla kiertäneen TV-tähden

häkeltymään. Hän pudistelee epäus-

koisesti päätään.

– Materiaalia on tolkuttoman

paljon. Ei meillä kuvausmatkoilla

tällaisia määriä tavaraa ole. On sai-

raan siistiä nähdä, mitä maastoon

otetaan mukaan. Tavarat pakataan

fiksusti ja tarkasti. Eiköhän siellä

tule äitiä ikävä, Arman naurahtaa.

Hän saa kupposen voimajuo-

maa Miettiseltä. On aika lähteä

maastoon.

Ei pelkkää selviytymistä

Käynnissä oleva Sere (survival, ev-

asion, resistance and extraction) B

-harjoitus on

Yhdysvalloissa

toisen maail-

mansodan jäl-

keen kehitetty

harjoitustyyppi,

jonka avulla

koulutettiin il-

mavoimien lentäjiä selviämään maas-

tossa ja järjestämään pääsyn omien

joukkojen luo onnettomuustilan-

teessa tai koneen pudottua vihollisen

alueelle. Harjoitustyyppi on myö-

hemmin levinnyt erikoisjoukkojen

ja kriisinhallinnan koulutuspalettiin.

Varusmieskoulutuksessa sitä hyö-

dynnetään jatkuvasti enemmän.

Harjoituksen johtaja, ylikersant-

ti Jussi Saikkonen kertoo, että Se-

re on erilainen verrattuna tyypilli-

seen selviytymisharjoitukseen.

– Tavoitteena on oppia selviy-

tymiseen, väistämiseen ja omien

joukkojen yhteyteen palaamiseen

liittyviä toimenpiteitä. Yhteydenot-

to omiin joukkoihin noutoa varten

treenataan niin viestivälineillä kuin

ilmankin. Talvella selviytyminen on

keskeisessä asemassa harjoituksessa.

Intoa puhkuva Arman toimii

harjoituksessa varusmiesten rinnal-

la samoissa tehtävissä. Toiminta on

lumeen kaivettua kieppimajoitusta

myöten identtistä.

Sotilaat suorittavat tiedusteluteh-

tävää puoliryhmittäin. Pian rinkan

kätkemisen jälkeen vastaan tulee

vihollisen vartiomies. Tulitaistelun

seurauksena joukot toimeenpanevat

etukäteen laaditun tehtäväkohtaisen

väistämissuunnitelman ja siirtyvät 24

tunnin kokoontumispaikalle. Siellä

odotetaan muita joukkoja vuorokau-

den ajan. Jos siihen mennessä ryhmä

ei ole koossa, jatketaan toimintaa

väistämissuun-

nitelman mu-

kaan ja pyritään

saamaan yhteys

omiin joukkoihin.

Arman on

uupunut hiihtä-

misestä ja taiste-

lemisesta. Valkoiset naamiomaalit

ovat levinneet ympäri kasvoja. Oh-

jelman kuvaaja Jan-Niclas Janssonja Sami Tuunanen kertovat, että

haastattelun saaminen saattaa olla

kiven alla. Kaiken kokenut mies ei

ole hiihtänyt pitkään aikaan, ja siirty-

mä puristi mehut.

Vaikka harjoituksissa pyritään

taistelutaktisesti oikeaan suorituk-

seen, kuvausteknisistä syistä jotkut

asiat tehdään eri tavalla. Kun tuo-

tantoryhmä ei ensiyrittämällä saa

rinkan kätkemistä videolle, se teh-

dään uudestaan. Toisto harjaan-

nuttaa kokeneetkin taistelijat.

Luppoajalla luppoa

Keskeisenä haasteena maastossa

selviytymisessä on ravinnon ja veden

hankkiminen. Vettä sotilaat saavat

lumesta sulattamalla, mutta ravin-

non suhteen tilanne on haastava.

Tiedustelijat turvautuvat tarvittaessa

luppokeittoon, joka on puun oksilla

kasvavasta mustaluposta valmistettu

keitos. Monivaiheinen valmistuspro-

sessi kestää kuitenkin lähes kolme

tuntia. Keitosta jatketaan esimerkiksi

näkkileivällä, jolloin oikea ruoka saa-

daan riittämään pidempään.

Yö kiepissä ilman makuupus-

sia on sotilaalle haastava. Arman

luonnehtii tilapäismajoitusta ahdis-

tavaksi, ja unta tulee mittariin vain

noin tunnin verran. Lupon hän

nauttii aamupalaksi.

– Luppokeitto oli todella hyvää.

Se ei hirveästi eronnut esimerkiksi

merilevästä.

Aamu valkenee, ja nälkä kurnii

taistelijoiden vatsoissa. On turvau-

duttava eläinravintoon. Varusmiehet

teurastavat, nylkevät ja paloittelevat

paikalle tuodon poron kokeneen po-

rotilallisen johdolla. Kalastaminen on

myös vaihtoehto, mutta paksu jääpei-

te on ongelma. Joku soittaa ja kertoo,

että jääpeite on liian paksu. Kalasta

saatava energian määrä ei ole yhtä

suuri kuin reiän tekemiseen kuluva.

Äärimmäistä hätätilannetta varten

tiedustelijalla on reisitaskussaan yksi

500 kilokalorin taistelumuona. Se on

selviytymiskeinoista viimeinen.

Varusmiesten taistelutahto hipoo

taivaankantta; he löytävät tahtoa ja

intoa tekemiseen, vaikka väsymys

ja kylmyys painaa. Arman kertoo,

että hänen varusmiesaikanaan ti-

lanne oli toinen.

– Kaikki ovat olleet tosi motivoi-

tuneita ja kokeneet, että tästä saa

jotain irti. Minun aikanani se oli

enemmän päivien laskemista, vaik-

ka jälkikäteen ajateltuna se oli mie-

lettömän hieno kokemus. Tämä on

puolustamisen arvoinen maa.

Arman Alizad tiedustelijoiden opissa Jääkäriprikaatin arktiset tiedustelijat toimivat haastavissa olosuhteissa joskus hyvinkin niukalla varustuksella.

Poikkeukselliseen Sere B -harjoitukseen toi lisämausteensa televisiotuottaja Arman Alizad.

ruotuväki 8/20167

REPORTAASI

Ku

vat: V

ille O

tsam

o

”500 kilokalorin taistelumuona on selviytymiskeinoista viimeinen.”

Tiedustelijoiden harjoitukseen kuuluu oleellisena osana maastossa selviytyminen, joka pitää sisällään ravinnon hankkimisen. Luppokeiton ja männynneulasteen rinnalla proteiinipitoisempaa ravintoa edustaa poron liha, jonka varusmiehet

hankkivat nyljettyään poron kokeneen porotilallisen johdolla. Arman Alizad johdattelee eläintä sen viimeisellä marssilla.

Tiedustelijan varustus painaa kokonai-

suudessaan yli kolmekymmentä kilo-

grammaa. Materiaalin määrä saa Ar-

manin huokaisemaan häkellyksestä.

Arman osallistui Sere B -harjoitukseen samalla tavalla kuin varusmiehet. Maastossa oli kaksi kuvaajaa taltioimassa

materiaalia uutta televisio-ohjelmaa varten. Jotkut kohtaukset uusitaan, jos tilannetta ei saada taltioitua tyydyttävästi.

ATALANTA-OPERAATIO8 ruotuväki 8/2016

Atalanta-operaatio oli ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio, jonka johtaminen

käskettiin Suomessa merivoimille.

ATALANTAN OPETUKSET

EU:n Atalanta-operaatio

aloitettiin vuonna 2008 tur-

vamaan avustuskuljetuksia sekä

muuta vesiliikennettä Adenin-

lahdella ja Intian valtamerellä.

Somalia kärsi sisällissodasta ja

nälänhädästä, jota oli pyritty lie-

ventämään esimerkiksi YK:n avus-

tuskuljetuksilla. Kuljetukset, kuten

muukin alueen meriliikenne, olivat

kuitenkin joutuneet merirosvojen

hyökkäysten kohteiksi.

Aluksi Suomi osallistui ope-

raatioon vain esikuntaupseereilla.

Vuonna 2010 tasavallan presiden-

tin ja hallituksen ulko- ja turvalli-

suuspoliittinen ministerivaliokunta

päätti puolustusvoimien osallistu-

misesta operaatioon alusyksiköllä.

Miinalaiva Pohjanmaan pitkä ja

kunniakas ura oli saamassa uuden

virstanpylvään: se päätettiin lähet-

tää kauas Adeninlahdelle, Somali-

an rannikolle.

Suomalaisia sotilaita ei lähetetä

kriisinhallintaoperaatioihin hu-

vin vuoksi. Kriisinhallintajoukon

komentajan ja miinalaiva Pohjan-

maan päällikön, komentaja Mika Raunun mukaan Atalanta-operaa-

tiolla oli suora vaikutus myös suo-

malaisten jokapäiväiseen elämään.

– Suomi on tuonnin ja viennin

kautta riippuvainen toimivista

meriyhteyksistä. Valtaosa hyödyk-

keistä valmistetaan Aasiassa, ja ne

tulevat Euroopan markkinoille

Afrikan sarven ohittaen. Meillä on

hyvin suora taloudellinen yhteys ti-

lanteeseen. Merirosvous vaikutti

kustannuksiin, ja maksaja on aina

tuotteen ostava kuluttaja.

Afrikkaan annetun materiaa-

liavun perille menemisestä oli

toisaalta ollut epävarmuutta, jo-

ten operaatiolla oli myös humani-

taarista tilausta. Kuljetuksia suo-

jaamalla varmistettiin, että YK:n

avustuskuljetukset menevät perille

eivätkä joudu rikollisiin käsiin ai-

nakaan merellä.

Merivoimien oma operaatio

Miinalaiva Pohjanmaa turvasi

noin kolmen kuukauden ajan

avustuskuljetuksia Mogadishun

ja Keniassa sijaitsevan Momba-

san välillä. Myös kauppameri-

liikennettä suojattiin runsaasti

ympäri Adeninlahtea. Alus oli

pisimmillään merellä 26 vuoro-

kautta yhtäjaksoisesti.

Atalanta-operaatio oli ensim-

mäinen kriisinhallintaoperaatio,

jonka johtaminen käskettiin Suo-

messa merivoimille. Merivoimien

henkilöstöä oli osallistunut kriisin-

hallintaan jo aiemmin, mutta nyt

kyseessä oli ehta merioperaatio.

– Oli luontevaa, että merivoimat

johti operaatiota kansallisesti. Joh-

taminen ei ollut pyörän keksimistä

uudelleen: meillä on pienet puolus-

tusvoimat, joten totta kai hyödyn-

simme kriisinhallinnan 60-vuoti-

sia kokemuksia, komentaja Mika

Raunu kertoo.

Yli 20 suojatun avustuskulje-

tuksen jälkeen Pohjanmaa palasi

toukokuussa lähtöpisteeseensä

Upinniemeen. Atalanta-operaa-

tio ei loppunut, vaan jatkuu yhä

– Suomi on vieläkin aktiivinen

operaatiossa esikuntaupseerien

kautta. Laaja sotilaallinen läsnä-

olo päättyi kuitenkin Pohjanmaan

kiinnittyessä Upinniemen laituriin

toukokuussa 2011.

Atalanta-operaatio on ollut

onnistunut. Operaation myötä

merirosvous Somalian ranni-

kolla on käytännössä loppunut.

Avustuskuljetuksia ei ryöstetä, ja

aasialaiset hyödykkeet pääsevät

Eurooppaan.

Hyötyjinä eivät kuitenkaan ol-

leet pelkästään somalialaiset ka-

lastajat ja suomalaiset shoppailijat.

Nyt, viiden vuoden jälkeen, myös

puolustusvoimien operaatiosta

saamat opit erottuvat selkeästi.

Testi merivoimien suorituskyvylle

Merivoimien aluksen suoritus-

kyvyn mittaus on pitkä prosessi.

Kun päätös aluksen tai joukon

sijoittamisesta kansainväliseen

joukkolistaukseen ja valmius-

tehtävään tehdään, pelkästään

evaluointiprosessi harjoituksi-

neen vie yleensä kaksi vuotta.

Merivoimien operaatiopäälli-

kön, kommodori Olavi Jantusenmukaan Atalanta-operaation an-

siosta merivoimien suoritusky-

kyä saatiin mitattua tehokkaasti

tositilanteessa ja osana kansain-

välistä joukkorakennetta.

– Kun mennään operaatioon,

on kyseessä kaikkein kovin testi.

Pystytäänkö siellä toimimaan?

Osataanko kansainväliset proses-

sit, suunnittelu, toimeenpano ja

raportointi? Kun tullaan pois, on

kykymme yhteistoimintaan mui-

den kanssa merkittävästi paran-

tunut. Me tiedämme sen, ja myös

muut valtiot tietävät sen, Jantunen

painottaa.

Somalian rannikolla toimitta-

essa opittiin toisaalta myös uutta.

Esimerkiksi kuumuus ja lämpö

pakottivat oppimaan uusia toi-

mintatapoja. Jantusen mukaan

merivoimien suorituskyky koheni

operaation myötä selvästi.

– Kun operaatiossa on oltu, opi-

taan paljon asioita, joista sopivat

jalkautetaan kansalliseen puo-

lustukseen. Atalanta-operaatio

näkyy tänä päivänä meidän toi-

mintatavoissa, taistelutekniikassa

ja varusteissa.

Myös miinalaiva Pohjanmaan

päällikkö Mika Raunu tunnistaa

selviä suorituskykyyn liittyviä ope-

raatiosta saatuja oppeja.

– Saatiin paljon vahvistusta sille,

että toimintatapamme ovat oikei-

ta. Alukset kyetään ylläpitämään

niin, että niillä voidaan olla puoli

vuotta poissa, kaukana Suomesta.

Koulutus on ollut onnistunutta, ja

pystymme ylläpitämään henkilös-

töä toimintakykyisesti pitkäkes-

toisesti. Kovaan voimankäyttöön,

kuten ohjusten ampumiseen tai

ilmatorjuntaan liittyen oppeja ei

niinkään löydy, mutta materiaa-

liin ja henkilöstöön liittyen löytyy,

Raunu toteaa.

Oppeja sovelletaan Välimerellä

Adeninlahti ja Itämeri ovat kuin

yö ja päivä. Merivoimien suori-

tuskyvyllä ei varauduta ensisi-

jaisesti merirosvojen ryöstöyri-

tyksiin, vaan Suomeen kohdistu-

vaan aseelliseen hyökkäykseen.

Somaliassa kerätyt opit ovat silti

hyvin sovellettavissa Suomen

puolustamiseen.

– Meriliikenteen suojaus on sa-

mantyyppistä. Valvotaan aluetta,

pidetään se puhtaana ja ongelmi-

en ilmaantuessa puututaan niihin,

tarvittaessa ääritilanteessa voiman-

käytöllä. Tämä on merivoimien

ykköstehtävä myös sodanaikana.

Nyt meillä on kokemusta ja väkeä,

joka on tehnyt sitä myös niin sano-

tusti kovassa tilanteessa, Jantunen

kertoo.

Kansainvälinen kriisinhallinta

on jatkunut, ja oppeja on sovellet-

tu edelleen. Vuonna 2013 Suomi

lähetti Atalanta-operaatioon noin

15 sotilaan vahvuisen alussuojaus-

osaston. Itsenäisesti toiminut osas-

to suojasi YK:n avustuskuljetusta

Caroline Scan -aluksella. Kun Syy-

rian kemiallisia aseita kuljetettiin

tuhottavaksi vuonna 2014, kulje-

tuksia oli suojaamassa suomalai-

nen itsenäinen alustarkastusosasto.

Viimeisimpänä alustarkastussosas-

Keskiviikkona 5. tammikuuta 2011 aamu valkenee Upinniemessä pienessä pakkasessa. Suomi on ottamassa uutta askelta kansainvälisessä kriisinhal-

linnassa. Merivoimien lippulaiva, miinalaiva Pohjanmaa miehistöineen ottaa suunnan kohti Intian valtamerta ja Atalanta-operaatiota. Nyt, viisi

vuotta jälkeenpäin, Atalantan opetukset alkavat erottua.

Teksti: Alec Neihum | Kuvat: Puolustusvoimat | Taitto: Jenni Liimatta

Kuva

: Puo

lust

usvo

imat

Miinalaiva Pohjanmaa vetää perässään merirosvoilta kiinni otettua alusta.

ATALANTA-OPERAATIO 9ruotuväki 8/2016

– Olin ensimmäistä kertaa merellä,

jos ruotsinlaivaa ei lasketa. Se oli

hyvin vaativaa. Kun meni kannelle

ja katsoi ulos, ei heti pystynyt edes

käsittämään, kuinka isolla alueella

toimimme, Bileh kertoo.

Somaliassa syntynyt Bileh muut-

ti Suomeen kahdeksanvuotiaana.

Varusmiespalveluksen hän suoritti

vuonna 2004 Kotkassa rannikkoty-

kistössä. Ennen laivalle päätymistä

hän toimi muun muassa nuoriso- ja

vapaa-ajan ohjaajana sekä taksin-

kuljettajana. Tulkkina hän ei ollut

toiminut päivääkään.

– Pistin ihan tavallisen työhake-

muksen. Kävin rekrytointitilaisuu-

dessa, olin vain oma itseni ja minut

otettiin tehtävään.

Bileh toimi toisena laivan tul-

keista. Työ koostui pääasiassa

kalastajien ja muiden alusten mie-

histöjen somalinkielisen puheen

tulkkaamisesta suomeksi. Toiminta

oli välillä todella hankalaa meren

pauhatessa ja koneiden huutaessa.

– Se oli mahdoton tehtävä, joka

meidän piti tehdä, ja joka tehtiin.

Atalanta-operaatio oli haaste

myös puolustusvoimille. Miina-

laiva Pohjanmaa toimi kaukana

kotoa, eksoottisissa olosuhteissa

konfliktialueen kupeessa. Bileh

Atalanta-operaatioon lähdettäessä suomalaisten sotilaiden ja somalialaisten välissä oli tuhansien meripeninkulmien lisäksi kielimuuri. Merirosvojen, mutta myös kalastajien ja muun kansan kanssa oli voitava kommunikoida heidän äi-dinkielellään: somaliksi. Miinalaiva Pohjanmaan miehistön

mukaan nousi somalin kielen tulkki Moustapha Bileh.

ERILAISTA TULKIN TYÖTÄ

pääsi todistamaan merivoimien

toimintaa aitiopaikalta, ja kehuu-

kin suoritusta vuolaasti.

– Puolustusvoimien toiminta

näytti rehdiltä ja reippaalta, mitä

nyt suomalaisilta voi odottaa. Jos

saisin päättää, ketkä lähetetään

Somalian rannikolle ehkäise-

mään merirosvousta, lähettäisin

sinne suomalaisia. Minusta kaikki

näytti hyvin järjestelmälliseltä, Bi-

leh toteaa.

Tavallisten ihmisten asialla

Atalanta-operaatiossa tulkin työ

ei ollut pelkästään harmaata toi-

mistopuurtamista. Pääasiassa tul-

kattavana oli kalastajia ja muita

rauhanomaisia vesilläliikkujia. Jos-

kus tulkattavaksi päätyi kuitenkin

myös henkilöitä, joiden toiminta ei

ollut kestänyt päivänvaloa.

Merirosvous oli todellinen

ongelma Somalian aluevesillä

2010-luvun alussa. Atalanta-ope-

raatio pyrki suojaamaan avustus-

kuljetuksia ja muuta meriliikennet-

tä merirosvoilta.

6. huhtikuuta 2011 miinalaiva

Pohjanmaan sotilaat ottivat kiinni

18 epäiltyä merirosvoa. Vasta va-

roituslaukaukset pysäyttivät meri-

rosvot, joiden alukselta löytyi asei-

ta ja muuta merirosvoukseen liit-

tyvää materiaalia. Bileh ei vaikuta

kuitenkaan olleen milläänsäkään

merirosvoista – tai ”merkkareista”,

kuten hän niitä itse kutsuu.

– Olin mukana kiinniotossa.

Tilanne meni rauhallisesti ja mu-

kavasti, vaikka kaikki tapahtui-

kin nopeasti. Merirosvot olivat

sekalaista porukkaa. He näyttivät

ihan normaaleilta ihmisiltä, Bileh

muistelee.

Atalanta-operaation myötä

merirosvous Somalian rannikolla

loppui käytännössä kokonaan. Bi-

leh arvostaakin suuresti operaation

avulla hänen synnyinmaansa So-

malian merialueille saatua rauhaa.

Tulkin työstä saadusta kokemuk-

sesta on ollut myös henkilökohtais-

ta hyötyä, sillä Bileh on jatkanut

tulkin töitä myös Suomessa. Ope-

raatio oli Moustapha Bilehille kai-

kin puolin unohtumaton kokemus.

– Kun lähdimme operaatioon,

ajattelin että lähdemme vain ha-

kemaan ”merkkareita”. Loppujen

lopuksi operaatioon kuului paljon

rannikolla kalastaneiden ja erit-

Moustapha Bileh oli miinalaiva Pohjanmaalla lähes ensimmäistä kertaa merellä. Hän päätyi tulkiksi sukulaisten rohkaistua häntä hakemaan paikkaa.

to on lähetetty Sophia-operaatioon

Välimerelle viime joulukuussa.

Miinalaiva Pohjanmaa suojasi

avustuskuljetuksia, Välimerellä

on taas pyritty auttamaan Euroop-

paan pyrkiviä hädänalaisia ihmisiä

sekä estämään ihmissalakuljetus.

Operaatiopäällikkö Jantusen mu-

kaan operaatiot ovat kuitenkin

toiminnallisesti samantyypisiä.

– Sophia-operaatiossa on toi-

minnallisesti hyvin paljon yhtymä-

kohtia Atalanta-operaatioon. Pitää

löytää merellä oleva kohde, ja ot-

taa se haltuun. Atalantan opit ovat

operaation nykyisessä vaiheessa

suoraan siirrettävissä Sophiaan.

Atalanta-operaatio on antanut

paljon Somalialle. Kalastajien ja

kauppalaivojen ei enää tarvitse

jatkuvasti pelätä merirosvoja. Ope-

raatio on ollut antoisa kuitenkin

myös puolustusvoimille. Merivoi-

mat on saanut komentaja Raunun

mukaan paljon hyödyllistä oppia

kansainvälisestä kriisinhallinnasta.

– Osaaminen on varmasti kor-

keampaa, kuin mitä se oli ennen

Atalanta-operaatiota. Puolustus-

voimat on jälleen suunnitellut ja

toteuttanut yhden operaation.

Vaikuttaa siltä, että tulevaisuu-

dessa nopeat ja yllättävät tilanteet

tulevat korostumaan, ja kokonai-

suudesta on opittu.

Merivoimien operaatiopääl-

likkö Olavi Jantunen on samoilla

linjoilla.

– Osaamme merivoimissa lait-

taa operaation pystyyn, ja meillä

on nyt hyvä osaaminen kansain-

välisistä prosesseista. Meillä on

kyky reagoida etelässä tapahtuviin

asioihin niin logistisesti kuin vies-

tinnällisestikin. Tämä ei ole enää

niin ihmeellistä ja eksoottista, me

olemme oppineet.

Kuva: Puolustusvoimat

Kuva: Juho Naula

Miinalaiva Pohjanmaan miehistöä tekemässä alustarkastusta Adeninlahdella.

täin peloissaan olleiden ihmisten

suojaamista. Tavallisten ihmisten

päivän parantaminen muodostui

minulle operaation tärkeimmäksi

hommaksi. Oli hienoa päästä sano-

maan, että ”Moi, me ollaan täällä

teidän kanssa, me jeesataan.”

Niko Pankka

Yhdysvaltain merijalkaväen soit-

tokunta on maan vanhin ammat-

tilaisyhtye. Soittokunta tunnetaan

paremmin tittelillä ’’The Presi-

dent’s Own’’. Nimi juontaa juuren-

sa vuoteen 1801, jolloin silloinen

Yhdysvaltain presidentti John Adams kutsui soittokunnan esiin-

tymään kartanoonsa.

Majuri Michelle Rakers – Yh-

dysvaltain merijalkaväen soitto-

kunnan apulaisjohtaja – laskee

kätensä polvelleen.

– Kulujen vuoksi soittajamme

eivät matkusta usein ulkomaille,

vaan enemmänkin Yhdysvaltojen

sisällä, Rakers kertoo hymyillen ja

vilkaisee taakseen Finlandia-talon

harjoitussaliin.

Suomeen matkustamisen syy-

nä oli 22. maaliskuuta Temppeli-

aukion kirkolla pidetty Töölö II

-konsertti, jossa Rakers toimii ka-

pellimestarina. Työskentely suo-

malaisten muusikoiden kanssa on

sujunut ongelmitta.

– Konsertissani suomalaiset soit-

tavat vaikeaa ohjelmistoa. Tilanne

on samanlainen, jos minä yrittäisin

soittaa suomalaista musiikkia ame-

rikkalaisella tavalla. Etenemisen

harjoituksissa huomaa kuitenkin

päivittäin, mikä on yksi ammatti-

laisen ominaisuuksista.

Puolustusvoimien ylikapelli-

mestari, musiikkieverstiluutnantti

Jyrki Koskinen, tunnistaa myös eri

kulttuurien erilaiset tavat tulkita

musiikkia. Sotilasmusiikin kehi-

tykseen ovat vaikuttaneet samat

kulttuurivirtaukset kuin yleisesti-

kin maamme musiikkikulttuuriin.

– Suomessa sotilasmusiikkiin

on juurtunut hieman rennompi ja

viihdyttävämpi rooli aina sotavuo-

sien viihdytyskiertueista alkaen.

Lisäksi meillä on käytössä vetävä

askel ja marssitempomme on sel-

keästi nopeampi kuin esimerkiksi

Englannilla, Koskinen havainnoi.

Kansainvälinen osaaminen osana kehitystä

Viime vuosina Suomen puolus-

tusvoimat on tuonut musiikillista

osaamistaan yhä aktiivisemmin

yleisön tietoon. Esimerkiksi kan-

sainvälisissä Tattoo-tapahtumissa

suomalaiset pääsevät vertailemaan

osaamistaan kansainväliseen ta-

soon. Esitettävät ohjelmistot ovat

Koskisen mukaan laajentuneet

niin määrällisesti kuin myös tyylil-

tään ja laadultaan.

– Suomalaisen musiikkioppilai-

tosjärjestelmän kehittymisellä on

ollut erittäin suuri merkitys myös

suomalaisen sotilasmusiikin kehit-

tymiseen. Koulutustaso ja samalla

osaaminen on parantunut viimeis-

ten vuosikymmenten aikana niin

soittajien kuin myös kapellimesta-

rien osalta.

Rakers taas palaa historiassa pit-

källe Thomas Jeffersonin hallinto-

kauteen, jolloin amatöörimuusik-

konakin tunnettu presidentti käski

Yhdysvaltojen puolustusvoimien

komendanttia rekrytoimaan italia-

laisia muusikoita merijalkaväkeen.

– Vuosikymmenten saatossa

soittokuntamme on vain kasvanut.

Tällä hetkellä soittokunta koostuu

154 henkilöstä, joista 134 on muu-

sikoita, Rakers tarkentaa.

Monenkirjavia tunnevärinöitä

Yksi musiikin alkuperäisistä ta-

voitteista on ihmisiin vaikutta-

minen. Muisto yhdistettynä mu-

siikkiin aiheuttaa usein jopa sy-

vemmän vaikutuksen henkilöön.

Erilaiset maailmanpoliittiset ta-

pahtumat herättävät säveltäjissä,

sanoittajissa ja muissa musiikinte-

kijöissä tarpeen käsitellä ja tulkita

tapahtuneita asioita. Esimerkiksi

Jean Sibeliuksen tuotantoon vai-

kuttivat merkittävästi Venäjän

sortotoimet ja maamme itsenäis-

tyminen.

– Erityisesti ensimmäisen ja toi-

sen maailmansodan aikana soit-

tokuntien tarkoitus oli kasvattaa

isänmaallisuuden tunnetta sekä

kerätä rahaa amerikkalaisilta.

Edelleen käymme joka vuoden lo-

kakuussa kiertueella, jonka tarkoi-

tuksena on edustaa erityisesti me-

rijalkaväkeä, Rakers taustoittaa.

Sotilas ei välttämättä tarvitse

kivääriä voidakseen edustaa maa-

taan. Tämä on näkynyt kaikkien

maiden puolustusvoimissa läpi

historian. Joskus sanoman välittä-

miseen riittää vaikkapa viulu.

– Suomalainen sotilas edustaa

aina Suomea ja suomalaisuutta.

Tämän esille tuominen on luon-

tevaa myös musiikissa, Koskinen

tiivistää.

ruotuväki 8/201610

KENTÄLLÄ

Sotilas edustaa maataan myös musiikissa Musiikillisista eroista huolimatta suomalaisten ja amerikkalaisten yhteistyö sujuu kitkatta.

Sotilasmusiikilla on tärkeä merkitys kansallistunteen nostattamisessa.

LYHYESTI

Kymmenet varus- miehet kotihoitoon Sodankylässä sijaitsevassa Jää-

käriprikaatissa on ollut kymme-

niä varusmiehiä kotihoidossa.

Sodankylän terveysaseman pääl-

likkölääkärin Katja Pulskan mu-

kaan pääsyy on viruksen aiheut-

tamat hengitystieinfektiot.

Normaalisti kyseinen sairaus

ei edellytä kotihoitoon lähettä-

mistä, mutta varuskunnan ter-

veysasema on ollut väistötiloissa

viime kesästä asti sisäilmaongel-

mien vuoksi. Tämän vuoksi va-

ruskunnassa ei ole lepo-osastoa.

– Sairastapausten määrä ei

ole poikkeuksellinen. Jos meil-

lä olisi lepo-osasto, kotihoitoon

lähetettäisiin pääsääntöises-

ti keuhkokuumeiset potilaat,

Pulska kertoo. SNu

663 taistelijaa matkalle reserviupseeriksi Reserviupseerikoulun aloitti

perjantaina 15. huhtikuuta 663

varusmiestä ympäri Suomea.

Naisia heistä on 38. Vuodesta

1920 aloitetun koulutuksen on

läpikäynyt yli 175 000 taistelijaa.

RUK:ssa koulutetaan vuosittan

noin 1400 reserviupseeria sod-

anajan tehtäviin. Koulutukseen

pääsee noin seitsemän prosent-

tia palveluksen aloittaneista va-

rusmiehistä. Alkava kurssi on

järjestyksessään 248.

– Valitut varusmiehet ovat

osoittaneet peruskokeissa hy-

vää johtamis- ja paineensieto-

kykyä, Reserviupseerikoulun

johtaja, eversti Markku Hutka kuvailee kurssilaisia. HTu

Ammunnat saavat jatkua SantahaminassaEtelä-Suomen aluehallintavi-

rasto on myöntänyt ympäristö-

luvan Santahaminan varuskun-

ta-alueen ampumatoiminnoille.

Puolustusvoimilla on päätöksen

johdosta lupa jatkaa esimerkiksi

raskaiden aseiden, kuten kerta-

sinkojen ammuntoja alueella.

Ampumatoiminnoilla ei ole

aiemmin ollut ympäristölupia,

ja niistä on valitettu useita ker-

toja viime vuosien aikana. Kaar-

tin jääkärirykmentin esikunta-

päällikön, everstiluutnantti Jari Haatajan mukaan päätös vah-

vistaa vakiintuneita käytäntöjä.

– Olemme tyytyväisiä sii-

tä, että ympäristöluvat on nyt

myönnetty ja voimme jatkaa

toimintaamme, Haataja kertoo.

ANe

Suomen Hornetit tankkaavat Ruotsin HerculeksestaIlmavoimien Hornet-monitoi-

mihävittäjät ovat suorittaneet

koelentokampanjan Ruotsin

ilmavoimien Hercules-ilma-

tankkauskoneen kanssa. Kam-

panjan tavoitteena oli todentaa

koneiden välinen tekninen yh-

teensopivuus sekä hyväksyttä-

vät lento-ominaisuudet ilma-

tankkaustoiminnassa.

– Koelentokampanja sujui

odotusten mukaan, ja tarvitta-

vat sertifioinnit on tehty, evers-

tiluutnantti Tuure Lehtoranta Satakunnan lennostosta kertoo.

Lentovaihe kesti viikon ajan,

ja tankkauskontakteja suoritet-

tiin noin 90. MHa

Ku

va: Jo

ni O

ksan

en

Michelle Rakersin johtama Töölö II -konsertti järjestettiin yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa.

Yleensä varusmiesruokailun hui-

pentaa kiittäminen. Kiitos on sa-

nottava puhtaasti siitä syystä, että

joku ylempiarvoinen käski joskus

toimia niin. Plussapisteitä saa, jos

mumisee sanan ilmoille mahdol-

lisimman epäselvästi. Ruokahan

tunnetusti ilmestyy linjastoihin it-

sestään.

Kunnioituksella ja sen vaatimi-

sella on puolustusvoimissa pitkät

perinteet. Kenraalikuntaa kun-

nioittaa jokaikinen. Yksiköissä

toimivaa kantahenkilökuntaa va-

rusmiehet katsovat joskus hiukan

salaa ylöspäin. Jopa upseerikoke-

laan tai alikersantin natsoilla voi

päästä kunnioituksen kohteeksi.

Voisikin luulla, että arvonanto ja

kunnioitus iskostuvat viimeistään

varusmiespalveluksessa jokaisen

takaraivoon. Kaikille kumarruksia

ei kuitenkaan riitä.

Kasarmialueella tehdään paljon

työtä, jota ei osata arvostaa tar-

peeksi.

Ilmiötä voi todistaa varusvaras-

tolla. Viikosta toiseen työntekijät

vaihtavat likaiset ja rikkinäiset

varusteet ja mahdollistavat näin

jokaiselle turvalliset palvelusolo-

suhteet. Tuntemattomaan sotilaan

Mäkilään, saitaan ja itsepäiseen

talousaliupseeriin verrattuna asia-

kaspalvelu on yleensä toista maata.

Varusmiehet mainitsevat varusva-

raston työntekijät silti usein vain

rikkinäistä nappia tai muuta varus-

teongelmaa kirotessa.

Muonituskeskuksen enkelit te-

kevät pitkiä päiviä tiskivuorten ja

nirsojen varusmiesten keskellä – il-

man sädekehää. Palkka ei huimaa

päätä, mutta varusmiesten vatsat

täyttyvät vuoden jokaikisenä päi-

vänä. Sotilaskodeissa munkkeja

myydään uutterasti vapaaehtois-

voimin. Myönnän, etten itsekään

välttämättä tunnista kaikkea ka-

sarmialueen ”näkymätöntä työtä”.

Tiettyjen töiden kunnioituksen

puute ei ole ilmiönä täysin kummal-

linen – samaa tapahtuu siviilissäkin.

Siivoojat ja kassamyyjät ovat arvo-

hierarkiassa kaukana lääkäreiden ja

lakimiesten alapuolella. Varuskun-

nissa samat asenteet voivat kohdis-

tua esimerkiksi muonituskeskuksen

tai varusvaraston työntekijöihin.

Ilman heitä varusmiespalvelus

ei kuitenkaan olisi millään lailla

mahdollinen – NBA-koripalloilija

Kevin Durantin sanoin he ovat ”oi-

keita MVP:itä”, varuskunta-alueen

arvokkaimpia pelaajia.

Kun seuraavan kerran kiität

muonituskeskuksen työntekijää

ruoan jälkeen, älä tee sitä vain ali-

kersantin käskystä. Tee se, koska

todella arvostat hänen työpanos-

taan. B-luokan töitä ei varuskun-

ta-alueella ole.

Osallistu keskusteluun Twitterissä #Ruotuväki

Alec Neihum

Varuskunnissa ei ole B-luokan töitä

Myönnän, etten it-sekään välttämät-tä tunnista kaikkea kasarmialueen nä-kymätöntä työtä.

> toimittajat.ruotuvaki@mil.fi

KOLUMNI

Lasse Lipsanen

Komentaja Kalevi WikströmRuotsin puolustusvoimista muutti

vanhempiensa mukana Suomesta

Ruotsiin ollessaan vasta lapsi. Suo-

messa vietettyjen lapsuuden kesien

lisäksi synnyinmaa on nyt tuttu myös

työn kautta. Wikström on työsken-

nellyt Pääesikunnassa vaihtoupseeri-

na viime elokuusta saakka.

Pohjoismaisen puolustusyh-

teistyörakenne Nordefcon alla

tehtävän vaihtoupseeritoiminnan

tarkoituksena on linkittää Poh-

joismaiden puolustusvoimien esi-

kuntia toisiinsa entistä tiiviimmin

ja tukea yhteistyötä. Toistaiseksi

vain Suomi ja Ruotsi hyödyntä-

vät tämän mahdollisuuden.

Wikströmin tausta on laivastos-

sa. Urallaan hän on ehtinyt toimia

moninaisissa tehtävissä eri aluksil-

la. Kokemusta Pohjoismaiden yh-

teen pelaamisesta on jo ajalta alus-

palveluksessa. Ollessaan aluksen

päällikkönä 1990-luvulla harjoituk-

set Suomen merivoimien kanssa

tulivat Wikströmille tutuiksi.

– Omat kokemukseni yhteisis-

tä laivastoharjoituksista suoma-

laisten, norjalaisten ja tanskalais-

ten kollegojen kanssa ovat todel-

la myönteisiä, Wikström kehuu.

Kaipaus merelle jäytää toimis-

totehtäviin rantautunutta laivas-

toupseeria toisinaan. Wikström

kertoo laivapalveluksen ahtaine

tiloineen ja pienine miehistöineen

luoneen työyhteisöön toverihen-

keä, jota muualta on vaikea ta-

voittaa. Merellä olemisen kaipuu-

ta hän pyrkii lievittämään viettä-

mällä vapaa-aikaansa purjehduk-

sen parissa, jos vain mahdollista.

Monimuotoista yhteistyötä Pohjolassa

Pohjoismainen yhteistyö on

Wikströmin mukaan vankalla pe-

rustalla. Hän muistuttaa, ettei Nor-

defco ole ainoa tie yhteistoimintaan.

– Nordefco on yksi yhteistyöfoo-

rumi muiden joukossa. Se täyden-

tää yhteistyötä esimerkiksi EU:n

tai Naton rauhankumppanuuden

puitteissa. Lisäksi on toimintaa

puhtaasti Suomen ja Ruotsin välil-

lä sekä YK:n lipun alla. Nordefco

on osoittanut hyödylliseksi alueel-

liseksi yhteistyöfoorumiksi puolus-

tusasioissa, Wikström toteaa.

Pohjoismaiden kumppanuuden

etuna Wikström pitää yhteistä ar-

vopohjaa.

– On tärkeää, että meillä on

samanlaiset perusarvot, ihan siitä

alkaen, miten kohtelemme toisia

humanitäärisestä näkökulmasta,

Wikström sanoo.

Vaikka eroavaisuudet ovat niin

Suomen ja Ruotsin kuin muidenkin

Pohjoismaiden välillä kansainvälises-

ti vertaillen pieniä, ovat ne olemassa.

Sen lisäksi, että Ruotsi on siirtynyt

ammattiarmeijaan, on ruotsalaisten

suhtautuminen puolustusvoimiin-

sa erilaista kuin Pohjanlahden tällä

puolen. Wikström epäilee sen johtu-

van maiden erilaisesta historiasta.

– Ruotsi on ollut sivussa sodista

yli 200 vuoden ajan, joten sillä on

väkisinkin merkitystä kansan asen-

teeseen puolustusvoimia kohtaan.

Merellisten tehtävien lisäksi

Wikström on ennen vaihtoupsee-

riuttaan ehtinyt toimia viisi vuotta

Ruotsin puolustusvoimien pää-

esikunnassa. Kriisinhallintaope-

raatiotkin tulivat tutuiksi kahdella

Kosovon komennuksella.

– Sotilaana kansainvälisellä ken-

tällä toimiminen vaatii oman maan

puolustusvoimien perusteellista

tuntemusta, kykyä kuunnella ja

myös taitoa tuoda oma näkemys

selkeästi esille, Wikström kertoo.

Tehtävät Suomessa ovat va-

kuuttaneet Wikströmin kan-

sainvälisten tehtävien mielen-

kiintoisuudesta. Tulevaisuuden

suunnitelmista kysyttäessä hän

pitääkin auki mahdollisuuden

jatkaa töitä Ruotsin ulkopuolel-

la, esimerkiksi Brysselissä.

Heidi Tuomola

Upseerien oma postimerkkikerho

perustettiin Katajanokan upsee-

rikerholla vuonna 1946. Suurena

innoittajana oli jo sotien aikana Ää-

nislinnassa postimerkkien pariin ko-

koontuneet upseerit. Filatelistit eivät

kuitenkaan edesmenneen jäsenensä

Juhani Hämäläisen mukaan syöneet

ja ryypänneet tarpeeksi, joten ko-

koukset siirtyivät muualle 1960-lu-

vulla. Seitsemänkymmentä vuotta

perustamisensa jälkeen valtakunnal-

linen upseerifilatelistien yhdistys ko-

kosi jäsenensä yhteen juhlistamaan

pitkää taivaltaan.

Yhdistyksen jäsenet ovat vuo-

sien saatossa harmaantuneet,

mutta innostus keräilyä kohtaan

on edelleen vahva. Harrastuksen

sitovuudesta kertoo paljon se, että

monet jäsenet ovat kuuluneet seu-

raan jo useita kymmeniä vuosia.

Tällä hetkellä pitkäaikaisin jäsen

on Jouko Kottila, joka on ollut

yhdistyksen toiminnassa mukana

55 vuotta. Juhlajuoman kilistelyn

yhteydessä naureskellaan, että jä-

senet tunnistaa siitä, että vanhana

upseerilta lähtee kuulo ja posti-

merkkeilyssä lähtee näkö.

Aktiivinen yhdistys vaalii ker-

hotoimintansa perinteitä. Kahdesti

kuussa jäsenet yhdistävä kokous

jatkaa alkuperäisellä kaavalla luen-

toineen ja keskusteluineen. Yrityk-

sistä huolimatta miehet eivät ole

saaneet vuosien varrella mukaansa

ensimmäistäkään naisjäsentä.

– Olemme päättäneet, että en-

simmäinen naisjäsen saa ilmaisen

jäsenmaksun mahtavan harras-

tusporukan lisäksi, yhdistyksen pu-

heenjohtaja Kai Vaisio väläyttää.

Taistelu jäsenistä

Perinteikäs yhdistys kamppailee

varsin tyypillisiä ongelmia vas-

taan. Jäsenmäärä on ollut tasai-

sessa laskussa useita vuosia. Nyt

yhdistyksellä on 36 jäsentä, joista

kymmenkunta asuu yli sadan kilo-

metrin päässä. Jäsenmäärässä Up-

seerifilatelistien kulta-aika sijoittuu

1980-luvun alkuun.

– Määrään vaikuttaa moni teki-

jä. Yksi suurimmista on tietenkin

ikääntyminen, mutta mukaan täytyy

laskea myös upseerikunnan vähene-

minen. Joukko-osastojen ja esikun-

tien lakkauttaminen on vaikuttanut

siihen, että on muutettu pois pää-

kaupunkiseudulta, Varsio pohtii.

Valtakunnallisen yhdistyksen

jäsenet koostuvat kaikenlaisista

upseereista vänrikistä kenraaliin,

mutta mukaan toimintaan voi tulla

jo upseerikokelaana.

Kuten monissa muissakin har-

rastuksissa, ansioiden kerääminen

kuuluu myös filateliaan. Yhdis-

tyksen jäsenet ovat saaneet useita

alalla merkittäviä palkintoja ja toi-

mineet useissa tuomaristotehtävis-

sä niin kotimaisissa kuin ulkomai-

sissakin kilpailuissa.

Pääkaupunkiseudulla kyseen-

alaista kuuluisuutta saavuttanutta

Eila-laivaa pitäisi Espoon kau-

punginhallituksen mielestä tarjota

puolustusvoimille. Jos ajatus toteu-

tuisi, tulisi puukylkisen sillilaivan

viimeiseksi tehtäväksi palvella ran-

nikkotykistön maalina.

– Tuollainen 40-metrinen laiva

näkyisi jo etäältä. Olisihan siinä

eroa käyttämiimme maalilauttoi-

hin, jotka ovat alle kymmenen

metrin mittaisia.

– Laivan käyttö maalina edel-

lyttäisi, että se tehtäisiin styroksilla

tai vastaavalla uppoamattomaksi.

Muuten siitä voisi nopeasti tulla me-

renkululle vaarallinen hylky, sanoo

Aspinjaakko.

Rannikkotykistö harjoittelee liik-

kuvaan maaliin, eikä ison aluksen hi-

naaminen ole Aspinjaakon mukaan

sekään aivan yksinkertainen asia.

Eila on tällä hetkellä toimettoma-

na ankkurissa Hanasaaren edustalla

Espoon ja Helsingin rajavesillä. Lai-

van yksityinen omistaja on tarjonnut

sitä Espoon kaupungin ostettavaksi.

Espoo ei kuitenkaan ollut kiinnos-

tunut kaupasta eikä huolinut Eilaa

edes lahjoituksena.

Koska pykäliä ei tunnu löytyvän

rapistuneen aluksen häätämisek-

si nykyiseltä paikaltaan, kaupunki

keksi ehdottaa yhteydenottoa puo-

lustusvoimiin.

Lasse Lipsanen

Majuri Janne Kempas aloitti osas-

toesiupseerina Pääesikunnan logis-

tiikkaosaston järjestelmäsektorilla

huhtikuussa. Aiemmin hän on toi-

minut Puolustusvoimien logistiik-

kalaitoksen Järjestelmäkeskuksessa

maajärjestelmäosastolla ilmatorjun-

tasektorin johtajana.

Valintani lähteä sotilasuralle

oli varmaan osittain sattuman

kauppaa. Ajatus sotilasurasta syntyi

varusmiespalveluksen aikana, jolloin

hain kadettikoulun pääsykokeisiin ja

tulin valituksi kadettikurssille. Valin-

taa en ole katunut, sillä se on tarjon-

nut erittäin monipuolisen uran.

Kadettikoulussa valitsin aselajik-

seni ilmatorjunnan ja valmistumiseni

jälkeen vuonna 2000 aloitin Varsi-

nais-Suomen ilmatorjuntarykmentis-

sä, jossa palvelin sen lakkauttamiseen

saakka vuoden 2002 loppuun. Tämän

jälkeen siirryin Panssariprikaatiin.

Olen toiminut myös Pirkanmaan

aluetoimistossa operatiivisella sek-

torilla osastoesiupseerina ja sektorin

johtajana sekä Maavoimien materi-

aalilaitoksen esikunnassa suunnittelu-

päällikkönä ja sektorin johtajana.

Edellinen tehtäväni Järjestelmä-

keskuksessa ilmatorjuntasektorin

johtajana tukee selkeästi tätä nykyistä

tehtävää. Aikaisemmat työtehtäväni

ovat valmistaneet minua nykyiseen

tehtävääni siten, että tiedän, mitä niin

sanotulla ruohonjuuritasolla näissä

hankkeissa tehdään. Se helpottaa tätä

työtä samoin kuin se, että tuntee ne

ihmiset, jotka tätä työtä siellä tekevät.

Uusi tehtäväni vaatii tuntemusta

puolustusvoimien hankkeista ja suun-

nittelujärjestelmästä siten, että ymmär-

tää, miten hankkeet ja hankinnat liit-

tyvät kokonaisuuteen. Työ vaikuttaa

mielenkiintoiselta. Pääsen katsomaan

hankkeita eri näkökulmasta kuin edel-

lisissä tehtävissä. Täällä näkee puolus-

tusvoimien hankkeiden koko kirjon.

Pyrin kuuntelemaan asianosais-

ten näkemyksen asiasta, ennen kuin

teen päätöksen. Haluan nähdä isom-

man kuvan, johon jokin asia liittyy,

jotta tiedän, miten se vaikut-

taa kokonaisuuteen.

Upseerit postimerkkien huumassa Postimerkkeilyllä on upseerien keskuudessa pitkät perinteet.

Joukko-osastojen lakkautukset ovat vaikuttaneet myös upseerifilatelisteihin.

Tuleeko Eila ammuttavaksi?

PALVELUKSESSA

ruotuväki 8/201611

KENTÄLLÄ

RUOTUVÄKI 40 VUOTTA SITTEN

ETEENPÄIN

ASUINPAIKKA

TOIMENKUVA

JOTAIN MUUTA, MITÄ?

NIMI JA SOTILASARVO IKÄ

KOULUTUS

54

Nordefco-vaihtoupseeri

Komentaja Kalevi Wikström

PALVELUSPAIKKAHelsinki

Yleisesikuntaupseeri

”Työilmapiiri Pääesikunnassa on lämminhenkinen kuin saunassa.” Pääesikunta,

Helsinki

Juhlakokouksen meklarina huutokauppakansaa suitsi yhdistyksen aktiivinen jäsen Kaj Hellman, joka huudettavien koh-

teiden välissä kertoi mielenkiintoisia tarinoita kaupan olevista merkeistä.

Ku

va: H

eid

i Tuo

mo

la

Merellinen vaihtoupseeri

Ku

va: R

uo

tuvä

ki

Tavoitteena tarkka kokonaiskuva

Ku

va: p

uo

lustu

svoim

at

Alec Neihum

Kuka on Barack Obaman suo-

sikkikoripalloilija? Entä minkä

supervoiman Madonna haluaisi?

Vastaus näihin ja lukemattoman

moniin muihin kysymyksiin löytyy

Reddit-keskustelupalstan Ask Me

Anything -keskusteluista. Nimensä

mukaisesti Ask Me Anything – eli

AMA-keskustelut – tarjoavat ta-

vallisille tallaajille tilaisuuden kysyä

kuuluisilta, menestyneiltä tai muu-

ten vain mielenkiintoisilta ihmisiltä

mitä ikinä mieleen juolahtaa.

Kyselemään pääsee helposti

Redditiin rekisteröitymällä. Pals-

tan normaalit käytännöt ovat voi-

massa: hyville kysymyksille voi

antaa ”upvoten”, jolloin vastaaja

huomaa ne huonoja todennäköi-

semmin. Toiminnon ansiosta ky-

symykset ovat yleensä kiinnostavia

– AMA-keskustelussa käsitellään

usein asioista, joista perinteinen

media ei tajua tai uskalla kysyä.

Nettiyleisön tentattavaksi on

vuosien saatossa päässyt mega-

luokan taiteilijoita, poliitikkoja ja

urheilijoita Bernie Sandersista ja

Harrison Fordista Bill Gatesiin ja Roger Federeriin. Keskustelut

ovat päivittäisiä, joten kyselemään

pääsee myös pienemmiltä nimiltä.

Huhtikuun lopulla vieraaksi on

tulossa esimerkiksi legendaarisen

merentutkija ja Ranskan merivoi-

mien upseeri Jacques Costeaun poika Philippe Costeau sekä

hiphop-artisti Astronautalis.

Joskus vieraat eivät ole etukä-

teen millään lailla tunnettuja. Täl-

löin heillä on kuitenkin mielenkiin-

toinen elämäntarina, tai he ovat

esimerkiksi todistaneet läheltä jo-

takin suurta tapahtumaa. Missään

muualla tuskin pääsee esittämään

kysymyksiä vaikkapa 92-vuotiaalle

Auschwitzista selvinneelle juuta-

laiselle. Redditin AMA-keskuste-

lut tarjoavatkin usein henkilökoh-

taisen tason näkemystä kiinnosta-

viin historiallisiin tai yhteiskunnal-

lisiin ilmiöihin.

Vieraiden laajan kirjon johdos-

ta AMA-keskusteluissa käsitel-

lään kaikkia mahdollisia aiheita

maan ja taivaan väliltä. Hienona

ominaisuutena keskustelut jää-

vät myös jälkikäteen luettaviksi.

AMA-keskusteluja lukemalla voi-

kin niin sivistää kuin viihdyttää it-

seään. Applea perustamassa olleen

Steve Wozniakin kiinnostavassa

AMA-keskustelussa käytiin läpi

yhtiön historiaa ja teknologian ase-

maa nykymaailmassa. Viihdyttä-

vämpää päätä taas edusti rap-artis-

ti Snoop Doggin AMA, jossa muu-

sikko vastaili kysymyksiin omalla

pilvenkepeällä huumorillaan.

Jos kysyjän sijasta kiinnostaakin

vastaajan asema, on Casual AMA

-osio oikea paikka. Kyseisessä

osiossa myös vastaajat ovat täysin

tavallisia pulliaisia. Osiosta löytyy-

kin esimerkiksi erään suomalaisen

alikersantin keskustelu, jossa kiin-

nostuneet ulkomaalaiset kyselevät

häneltä englanniksi inttielämästä.

Kantahenkilökuntaa ei osiossa ole

valitettavasti näkynyt – ainakaan

vielä.

AMA-keskustelut löytyvät osoit-teesta www.reddit.com/r/iama , ja Casual AMA -keskustelut osoittees-ta www.reddit.com/r/casualiama .

Matias Haikonen

Hornet-monitoimihävittäjiin

on hankittu uudet omasuoja-

heitteet. Omasuojaheitteillä py-

ritään häiritsemään ohjuksien

liikkeitä. Heitteitä on kahden-

laisia: silppu- ja soihtuheittimiä.

Silppu on hyvän tutkaheijasteen

tuottavaa metallikuitua. Pala-

vista materiaaleista koostuvat

pyrotekniset soihdut harhaut-

tavat hävittäjän tuottaman läm-

pöjäljen perusteella hakeutuvia

ohjuksen hakupäätä.

Uusi BOL-omasuojaheitinjär-

jestelmä asennettiin hävittäjien

MLU2 (Mid-Life Update)-päi-

vityksessä. Tällä parannetaan

hävittäjien omasuojaa soihtu- ja

silppuheittimien osalta. Eversti-

luutnantti Aki Heikkinen Ilma-

voimien esikunnasta kertoo, että

BOL-asennuksen avulla voidaan

muun muassa kasvattaa omasuo-

jaheitteiden lukumäärää.

– Kyseessä on erilainen ta-

pa heittää silppua ja soihtua.

Tekniikka ei ratkaisevasti eroa

Hornetien perinteisistä omasuo-

jaheittimistä, mutta heitteiden

lukumäärä on huomattavasti

suurempi. BOL:iin niitä saa jopa

satoja, Heikkinen toteaa.

Kehittyneempää tekniikkaa

Uuden omasuojasoihtujärjestel-

män avulla voidaan tehdä heiteoh-

jelmia aiempia heittimiä kehitty-

neemmällä tavalla.

– Hornet-hävittäjien heiteka-

setit ovat kuin uuden vuoden

ilotulitepatoja. ”Padasta” voi

laukaista yhden ammuksista ker-

rallaan, ja ammuksina on oma-

suojaheitteitä. Soihtuheitteitä voi

myös verrata esimerkiksi valo-

pistoolin ammuksiin, Heikkinen

vertailee.

Hänen mukaansa edellisessä

järjestelmässä on 120 omasuoja-

heitettä. BOL-heittimessä heit-

teitä riittää tuottamaan pidem-

piaikaisen suojan hävittäjälle ja

ne ovat aiempaa tehokkaampia.

Heittimet kiinnitetään Hor-

net-hävittäjän siipien alla oleviin

ripustimiin.

– Heitteet on pakattu BOL:in

sisällä jonossa olevaksi nipuksi,

ja erilaisen pakkaustavan vuok-

si niitä saa sinne huomattavan

suuren määrän. Tällöin silppua

ja soihtua voidaan annostella ai-

empaa monipuolisemmin, Heik-

kinen kertoo.

Varusmiehiä lataustöihin

BOL on ruotsalainen Saabin ke-

hittämä omasuojaheitin. Hankinta

on kuitenkin tehty Yhdysvalloista

Hornet-integroinnin vuoksi. Tu-

levaisuudessa BOL-järjestelmällä

operoivat hävittäjä- ja lentotek-

niikkalaivueet.

Heikkinen huomauttaa, että

uusien omasuojasoihtujen asen-

nus voi tulla näkymään myös va-

rusmiesten arjessa.

– Apumekaanikot saattavat

osallistua omasuojaheittimien

lataamiseen. Prosessi on osa am-

pumatarvikehuoltoa, Heikkinen

toteaa.

Patria tekee edelleen

MLU2-jaksopäivityksiä. Suurin

osa laivueesta on jo käytössä,

mutta Heikkisen mukaan uutta

omasuojasoihtujärjestelmää ei

ole otettu vielä vakituiseen käyt-

töön. Tämä tulee kuitenkin ta-

pahtumaan lähiaikoina.

ruotuväki 8/201612

KENTÄLLÄ

Hornetit saavat uudet omasuojasoihdut Uusi BOL-omasuojaheitinjärjestelmä otetaan käyttöön lähiaikoina.

Omasuojasoihduilla häiritään lämpöhakeutuvien ohjuksien liikkeitä.

Kysymyksiä kaikesta – Redditin AMA-keskustelut

DIGI

Serpentiiniammuntojen kovapanosvaihe alkaa. Suojatkaa kuulonne!

Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja

liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon.

HUOMIO!

Ku

va: Ju

ho

Na

ula

Ku

va: Jo

ni O

ksan

en

Kyssäreitä? Redditin AMA-keskusteluihin lähetetään parhaimmillaan tuhansia

kysymyksiä vastajaa kohden.

Uuden BOL-järjestelmän avulla Horneteissa voidaan käyttää omasuojaheitteitä entistä tehokkaammin.

Ku

va: ilm

avo

ima

t

Simo Nuuttila

Karateottelu alkaa, kun kamppaili-

jat kumartavat toisilleen. Kapteeni

Niko Koivula kertoo, että tapa on

erottamaton osa lajia ja havainnol-

listaa siihen kuuluvaa nöyryyttä ja

vastustajan kunnioittamista.

– Vastustajalle kumartaminen on

kuin sotilaan tervehtiminen, Koivula

havainnollistaa.

Koivula on intohimoinen karateka

eli karaten harrastaja. 1990-luvulla

aloitettu harrastus on muodostunut

pysyväksi osaksi upseerin arkea. Vuo-

sikymmenten saatossa saavutetusta

taitotasosta kielii musta vyö, jonka up-

seeri sitoo vyötärölleen ennen harjoi-

tusta. Musta väri edustaa alun perin ja-

panilaisen kamppailulajin taitohierar-

kian korkeinta tasoa. Kehittyneimmät

kamppailijat voivat saavuttaa vyöhön-

sä vielä kehittyneempiä tasoja, daneja,

joita voi enimmillään olla kymmenen.

Ne merkitään vyöhön usein raitoina.

– Minulla on kolmen danin musta

vyö, joten olen sensei eli kansainvä-

lisesti tunnustettu karateopettaja,

Koivula kertoo.

Sensei Koivula on edustamansa

karatesuunnan, wadoryun, Suomen

parhaimmistoa. Jopa 25 tuntia up-

seerin viikosta kuluu harrastuksen

parissa. Pääsääntöisesti hän valmen-

taa mustan vyön kamppailijoita.

Vastapainoa ja tukea sotilaalle

Koivula on sotilasurallaan toiminut

muun muassa yksikön päällikkönä ja

opettajana taktiikan laitoksella Maan-

puolustuskorkeakoulussa. Hän on soti-

lastyönsä ohella toiminut järjestöaktiivi-

na Suomen karateliitossa, viimeisimpä-

nä liiton varapuheenjohtajana. Nyt hän

opiskelee yleisesikuntaupseerikurssilla.

– Lajin kehittäminen ja huippu-ur-

heilun muutosryhmissä toimiminen

on opettanut aivan toisen puolen

harrastuksesta. Pidän kuitenkin tau-

koa järjestötoiminnasta opiskelujen

aikana, mutta harjoittelemista en ole

vähentänyt juuri lainkaan.

Karatekapteenin mukaan esimer-

kiksi varusmiesten kamppailulajikou-

lutukset ovat jääneet hänen vastuul-

leen, mutta harrastus on hyödyttänyt

muunkinlaisessa kouluttamisessa.

– Karate on tekninen laji. Siinä ope-

tettavia motorisia taitoja voi helposti

soveltaa sotilaan motoristen taitojen

opettamisessa, kuten asekäsittelyssä ja

syöksymisessä, Koivula vertaa.

Laji hyödyttää sotilasta henkisel-

läkin tasolla.

– Karate vaatii perehtymistä, nöy-

ryyttä ja esiintymistaitoa. Kamppai-

luissa on pidettävä pää kylmänä, mitä

on varmasti hyötyä sotilaan ammatis-

sa. Karate on minulle työn vastapaino;

kun valmennan tai itse harjoittelen, ar-

kihuolet saavat totaalisesti jäädä.

Maailmanlaajuinen jokamiehenlaji

Karate on levinnyt maailmanlaajui-

sesti. Kun sille haettiin olympiakelpoi-

suutta, arvioitiin, että harrastajia on

100 miljoonaa yli 200 maassa. Sitä ei

kuitenkaan hyväksytty kilpailulajiksi

olympialaisiin, mikä voi Koivulan mu-

kaan johtua lajin sirpaleisuudesta ja

tyylilajien erilaisuudesta. Alkuperäisiä,

vanhoja tyylilajeja on neljä.

Karate on myöhäisen huippu-ur-

heilun laji, eli paras kilpailukunto

saavutetaan vasta kahdenkymme-

nen vuoden paremmalla puolella.

Liikesarjakilpailuissa varttuneempi-

kin karateka voi menestyä. Koivula

kertoo, että laji sopii vanhemmalla-

kin iällä aloitettavaksi.

– Lajia voi harrastaa monella ta-

valla: asettamalla joko fyysiset, hen-

kiset tai taidolliset ominaisuudet kes-

kiöön. Kyseessä on liikuntamuotona

tehokas kokovartalolaji. Ei ole liian

myöhäistä ikää aloittaa.

ruotuväki 8/201613

VAPAALLA

Kolmen danin karatekapteeni Kaikenikäisille sopiva kokovartalolaji on sotilaalle mainio osaamisen ja rentoutumisen lähde.

Ku

vat: Jo

ni O

ksan

en

Kapteeni Niko Koivulan yläpuolella karatehierarkiassa Suomessa on noin viisi henkilöä. Mustan vyön saavuttamiseen menee keskimäärin noin kymmenen vuotta, ja taitojen kehittyessä siihen voi hankkia syvempää osaamista osoittavia daneja

kansainvälisissä graduoinneissa. Maija Laaksonen (vas.) on Koivulan kamppailupari harjoitellessa.

Sensei Koivulan arjessa karate vie

melkein yhtä paljon aikaa kuin soti-

laan työ. – Nyt olen reipas kurssilai-

nen yleisesikuntaupseerikurssilla,

Koivula hymyilee.

tupavisa1. Mihin käyttöön Kaartin kasarmi

alunperin suunniteltiin?

2. Kuinka pitkälle sotilaan on kyettävä

heittämään käsikranaatti seisten?

3. Minkä joukko-osaston tunnus

on kuvassa?

4. Mikä on kevyt kertasinko 66

KES 88 panssariteräksen läpäi-

sykyky?

5. Milloin Linnanmäen legen-

daarinen puinen vuoristorata

otettiin käyttöön?

6. Kuka oli Suomen kahdeksas

presidentti?

7. Mitä lentokonetta ilmavoimat

käyttää alkeiskoulukonekalus-

tona?

8. Kuka aloitti rannikkoprikaatin

komentajana 1.4.2016?

9. Minä vuonna perustettiin

Suomen Sotaveteraaniliitto ry?

10. Kenen joukot kukistivat talon-

pojat Nuijasodassa 1597?

vastaukset

1. Teatteri, 2. 30 m, 3. Karjalan lennosto, 4. 300 mm, 5. 1951, 6. Urho Kekkonen, 7. Valmet L-70

Vinka, 8. Kommondori Vesa Tuominen, 9. 1964 , 10. Klaus Fleming

PS4, Xbox One, PC MXGP 2Milestone

Ajopeleihin erikoistuneen italialai-

sen Milestonen kehittämä MXGP

2 päästää pelaajan kaahaamaan

motocross-moottoripyörällä sie-

lunsa kyllyydestä. Sora lentää,

moottorit pärisevät ja radalla riit-

tää ruuhkaa.

Peli tituleeraa itseään ”viralli-

seksi motocross-peliksi”. MXGP

2:een onkin mallinnettu aimo liuta

motocrossin maailmanmestaruus-

sarjan ratoja, kuskeja ja kusto-

moitavia pyöriä. Suurelle yleisölle

esimerkiksi kuskit lienevät suhteel-

lisen tuntemattomia, mutta mo-

tocross-fanit voivat olla mielissään.

Onnistuneet radat tekevät ajami-

sesta hetkittäin hauskaa. Hyppyris-

tä muiden kuskien sekaan liitäessä

pääsee hetkeksi tuntemaan ajami-

sen huumaa. Kokemusta pilaa kui-

tenkin esimerkiksi puolivillaisesti

toteutetut fysiikat: moottoripyörät

käyttäytyvät usein epärealistisesti,

eivätkä esimerkiksi radan eri pin-

noitteet tunnu juuri miltään. Grafii-

kat ovat vain keskinkertaista tasoa,

eivätkä missään vaiheessa saa pe-

laajaa haukkomaan henkeään.

Pelimuodoiltaan MXGP 2 on

varsin perinteinen. Mukana ovat

niin yksittäiset kisat, omaa aikaa

vastaan ajaminen kuin uramoodi-

kin. Eri muodot tarjoavat loppujen

lopuksi samaa pakettia eri kääreis-

sä – muodosta riippumatta paino-

piste on aina ajamisessa.

Vastoin kaikkia ajopelien kir-

joittamattomia sääntöjä, MXGP

2 ei tarjoa splitscreen-moninpeliä.

Esimerkiksi moottoripyöräpelisar-

ja Trialsin kaltaisista riemukkaista

moninpelielämyksistä ei kannata

haaveilla. Online-pelimuodot ovat

tervetulleita, mutta paikallisen mo-

ninpelin puute surettaa.

Pelimuotojen ja itse ajamisen

puutteista johtuen MXGP 2 ei ole

kovin upea pelikokemus. ”Viral-

lista motocross-peliä” voi suosi-

tella vain kaikista kovimmille mo-

tocross-faneille, jos heillekään.

Alec Neihum

Xbox One,PS4, PC Quantum BreakRemedy Entertainment

Espoolaisstudio Remedyn ke-

hittämässä Quantum Breakissa

maailmankirjat ovat sekaisin. Pää-

henkilö Jack Joycen ystävä yrittää

aikamatkustusta, mutta jokin me-

nee pieleen. Jack saa kyvyn hallita

aikaa, mutta maailmanloppu on

yhtäkkiä lähellä, eivätkä mysti-

sen Monarch-yhtiön aggressiiviset

palkkasotilaat helpota tilannetta.

Quantum Break on Suomen vi-

deopelialan historian kallein tuo-

tanto. Max Payne -sarjasta ja Alan

Wakesta tuttu Remedy luottaa pe-

lissä perinteiseen kaavaansa: Qu-

antum Break on kolmannen per-

soonan toimintapeli. Välillä vain

seikkaillaan scifihtävässä maail-

massa, välillä taistellaan Monarch-

in palkkasotilaita vastaan.

Juoni on kiinnostava ja lajityy-

pilleen varsin – ehkä välillä liian-

kin – perinteinen. Hienoa on, että

pelaajan omat valinnat vaikuttavat

myös juonen etenemiseen. Tari-

nan eri mahdollisuudet lisäävätkin

varsin lyhyen pelin uudelleenpe-

luuarvoa huomattavasti.

Pelin parhaimpia hetkiä edustavat

lukuisat tulitaistelut. Päähenkilön

kykyä kontrolloida aikaa hyödynne-

tään bullet time -tyylisesti erilaisissa

räiskintää tukevissa tekniikoissa.

Taistelu on hauskaa, innovatiivista

ja testaamassamme konsoliversiossa

graafisesti näyttävää.

Uudenlaisena ratkaisuna pelin

juonta pääsee seuraamaan myös

näyteltyä TV-sarjaa katsomal-

la. Pelaamisen keskeyttävä Hol-

lywood-sarja on ideana kiinnostava,

mutta toteutus ontuu. Näyttelijäsuo-

ritukset ovat pitkälti keskinkertaisia,

ja sarjaa katsoessa tekeekin vain

mieli päästä itse taas ohjaksiin.

Pelinä Quantum Break on eh-

dottoman onnistunut. Toiminta-

seikkailujen ja aikamatkustuksen

ystäville kyseessä on pakko-ostos.

TV-sarja ei sykähdytä, mutta pelinä

Quantum Break on erinomainen –

myös ilman sinivalkoisia laseja.

Alec Neihum

Poliittisen valokuvan festivaa-

li haastaa katsojansa pohtimaan

kotimaan käsitettä. Näyttely on

esillä Suomen valokuvataiteen

museossa Helsingissä. Festivaali

on kolme vuotta kestävä valokuva-

taiteen tutkimushanke. Hankkeen

tarkoitus on virkistää keskustelua

valokuvilla vaikuttamisesta, sekä

pyrkiä määrittelemään, mitä sana

”poliittinen” valokuvan yhteydes-

sä merkitsee, ja mikä tekee valoku-

vasta poliittisen.

Valokuvien etsiminen näyttelyä

varten ei valokuvataiteilija Sanni Sepon mukaan ollut helppoa. Esil-

le haluttiin nostaa kuvaajia, jotka

haluavat ottaa kantaa ja tarjota

esittämilleen epäkohdille ehdotuk-

sia paremmasta.

– Etsimme kuvaajia neljän hen-

gen työryhmässä. Tarjontaa on kyl-

lä, mutta olennaista on se, kuinka

saada mielenkiintoinen kokonai-

suus ja mahdollisimman erilaisia

lähestymistapoja, Seppo kertoo.

Esillä olevat kuvat leikittelevät

kuvajournalismin ja valokuvatai-

teen välillä. Kaikkien kuvien koh-

dalla ei löydä journalistista tai tai-

teellista tunnelmaa, vaan ne jättää

pohtimaan, onko kuva ennemmin-

kin otettu kotialbumista. Tämä tuo

kuvissa esiintyvät henkilöt vielä lä-

hemmäs katsojaa. Kuviin liittyvät

alustustekstit auttoivat selvästi mo-

nessa kohtaa

viestittämään

kuvaajan aja-

tuksen parem-

min.

– Politiikka

ja poliittisuus

ovat tulleet lähemmäksi meitä

kaikkia. Sen myötä tuntuu, että tä-

män tyyppiselle näyttelylle on ollut

tarvetta, Seppo arvioi.

Kotimaa-näyttely on ollut Suo-

men valokuvataiteen museon me-

nestyksekkäimpiä näyttelyitä kä-

vijämäärässä laskettuna. Festivaali

ei kuitenkaan rajoitu tänäkään

vuonna vain tähän näyttelyyn, sil-

lä tarjolla on ollut muun muassa

luentoja ja elokuvailtoja sekä rin-

nakkaisnäyttelyitä.

Monipuolinen leikkaus

Pääsääntöisesti kehystämättömis-

sä töissä on esillä muun muassa

Oksana Yushkon ottama kuva-

sarja Venäjän Beslanin nuorista

vuosikymmen koulukaappauksen

jälkeen. Adrian Pacin puhuttele-

va kuvat maa-

lattuine taus-

toineen, ovat

kertomuksia

ihmisten koh-

taamista väli-

tiloista. Niistä

välittyy haalistuvat muistot ja leiju-

va tunne hahmottomista toiveista.

– Poliittisen valokuvan ei tarvit-

se olla politiikkaa tai suoranaisen

kriittinen ja kantaa ottava. Katso-

jille tarjotaan mahdolisuus kurkata

asioiden taakse, Seppo pohtii.

Näyttelyn yhteyteen toimitettu

lehti on hieno lisä festivaalin antiin.

Lehden pääkirjoituksessa käsitel-

lään valokuvan voimaa viestinnässä.

Esimerkiksi nostetaan muun muassa

se, miten Isis on käyttänyt mediape-

lissään valokuvaa taitavalla tavalla.

Seppo uskoo, että valokuvatai-

de voi olla uusi foorumi vaikuttaa

yhteiskuntaa ja ajatusmalleihin.

Sepon ja hänen tyttärensä Kerttu Matinpuron osuus näyttelystä pal-

jastaa karun kauniisti länsisaha-

ralaisten, eli shraweiden kolmatta

sukupolvea kestäneen ahdingon

Saharan autiomaassa.

– Esimerkiksi minun ja tyttäre-

ni Valokuvilla hiljaisuutta vastaan

-kokonaisuus on saanut paljon

palautetta siitä, miksi shraweiden

oikeuksista ei ole valtamediassa

puhuttu, Seppo valottaa.

Heidi Tuomola

Poliittisen valokuvan festivaalin Kotimaa-näyttelyssä Suomen valo-kuvataiteen museolla on huhtikuun loppuun asti. Esillä teoskokonai-suudet seuraavilta valokuvaajilta:

Adrian Paci, Danila Tkachenko, Katja Tähjä, Kerttu Matinpuro, Sanni Seppo, Laura Böök, Maria Gruzde-va, Mattia Insolera, Miia Autio, Oksa-na Yushko ja Tuomo Manninen.

ViidakkokirjaOhjaaja Jon Favreau Pääosissa Bill Murray, Neel Sethi

Ensi-ilta 13.4.

Rudyard Kiplingin legendaari-

nen klassikkotarina Viidakko-

kirja on nähnyt jälleen päivän-

valon, tällä kertaa Disneyn osit-

tain näyteltynä versiona. Muun

muassa Iron Man -elokuvista

tutun Jon Favreaun ohjaamassa

uudessa filmatisoinnissa todel-

linen maailma kohtaa tietoko-

neanimoidut viidakon hahmot.

Elokuvan ainoassa näytellyssä

roolissa, pääosassa Mowglina

nähdään Neel Sethi.Elokuvassa susien kasvattama

ihmislapsi Mowgli joutuu napit

vastakkain ilkeän tiikerin She-

re Khanin (Idris Elba) kanssa.

Tästä syystä hän joutuu erka-

nemaan susilaumasta, ja vaa-

rallinen matka kohti ihmisten

asutusta alkaa. Tällä matkalla

Mowglia auttavat ystävällinen

Baloo-karhu (Bill Murray) se-

kä isällinen Bagheera-pantteri

(Ben Kingsley).

Jon Favreaun näkemys Vii-

dakkokirjasta on riemastutta-

van raikas yhdistelmä vanhaa

ja uutta. Elokuva yhdistelee to-

dellista ja animoitua maailmaa

ennennäkemättömällä tavalla.

Lisäksi Sethi tekee vilpittömän ja

aidontuntuisen roolin Mowglina.

Käsikirjoitus on toteutettu siten,

että niin päähenkilö Mowgli kuin

muutkin hahmot kehittyvät va-

jaan kaksituntisen aikana katso-

jalle läheisiksi. Toisaalta joiden-

kin hahmojen, kuten esimerkiksi

Scarlett Johanssonin ääninäytte-

lemän Kaa-käärmeen ruutuaika

jää harmillisen lyhyeksi.

Viidakkokirja on miellyttävän

sadunomainen ja hyvin toteu-

tettu elokuva kaikenikäisille.

Toivottavasti Disney jatkaa tällä

linjalla myös tulevissa satuelo-

kuvissaan.

Matias Haikonen

Batman v Superman: Dawn of JusticeOhjaaja Zack Snyder Pääosissa Ben Affleck, Henry Cavill, Amy Adams

Ensi-ilta 23.3.

Harvoin on elokuvaa odotettu

niin hartaasti kuin Batmanin ja

Supermanin maaliskuista koh-

taamista. Ja harvoin on elokuval-

le asetettu näin monta tehtävää:

Batman v Supermanin piti olla

paitsi lippukassamagneetti, myös

esitellä suurelle yleisölle uusi

Batman-näyttelijä (Ben Affleck)

ja luoda pohja tuleville sarjaku-

vajulkaisija DC:n hahmoihin pe-

rustuville elokuville

Hoppu saada Marvelin elo-

kuvat kiinni paistaa läpi ohjaaja

Zack Snyderin jäljestä kuin lepak-

kosignaali Gothamin taivaalla.

Batman v Superman olisi ollut

helppo jakaa kahdeksi tai useam-

maksi erilliseksi elokuvaksi. Eten-

kin Supermanin sielunmaiseman

kuvaus jää liian pintapuoliseksi ja

vaikuttaa päälle liimatulta. Tämä

on sääli, sillä Henry Cavillista sai-

si enemmänkin irti. Batman sen

sijaan varastaa show’n. Affleckin

Bruce Wayne on kaikkein aiko-

jen armottomin ja kovaotteisin

Batman. Elokuvan alkaessa hän

on toiminut supersankarina jo 20

vuotta, ja tämä on jättänyt mie-

heen jälkensä. Affleckin roolisuo-

rituksen nähtyään elokuvastudio

näytti vihreää valoa uudelle Bat-

man-elokuvatrilogialle.

Elokuvan nimikkotaistelu ei

lopulta ole niin suuri spektaakke-

li kuin toivoi odottaa – eikä edes

elokuvan suurin taistelukohtaus.

Sääli, sillä todellinen lopputaistelu

pohjustetaan niin pintapuolisesti,

ettei katsojalle muodostu siihen

minkäänlaista tunnesidettä.

Studion leffalle asettamien ta-

voitteiden valossa Snyder onnis-

tuu suhteellisen hyvin. Erityistä

kiitosta ansaitsee elokuvan ul-

koasu. Osa kohtauksista on kuin

suoraan sarjakuvalehden sivuilta

repäisty. Myös taistelukoreogra-

fiat ovat ehtaa nannaa.

Ossian Hartig

Paperittomat ja karkotetut -kuvasarja keskittyy ihmisiin, jotka joutuvat asumaan piilossa ilman oikeuksia. Näyttelyn kuvat ovat osa Katja Tähkän tulevaa

Karkotetut-kirjaa, joka ilmestyy syksyllä.

ruotuväki 8/201614

VAPAALLA

LEFFAT

”Isis on käyttänyt me-diapelissään valokuvaa taitavalla tavalla.”

VALOKUVATAIDE

Ku

va: H

eid

i Tuo

mo

la

PELIT

Kuvassa sanattomat voimat vaikuttavat

VAPAALLA 15ruotuväki 8/2016

Nuolet iskeytyvät maaliin kallion

sisälle louhitussa harjoittelutilassa

Helsingin Sörnäisissä. Paikalle on

tullut parikymmentä tulevaa Robin

Hoodia helsinkiläisen Wilhelm Tell

-jousiammuntaseuran alkeisam-

muntatunnille. Tapio Rautavaaran

maailmanmestaruuteen siivittänyt

kotiseura on varmasti hyvä ympä-

ristö tutustua lajiin.

– Laji on hyvä vastapaino monen

kiireiselle arjelle. Tässä joutuu kes-

kittymään ja kuuntelemaan omaa

kroppaansa, seuran pitkäaikainen

valmentaja Timo Hietanen selvittää.

Tunnelma hallissa on keskittynyt.

Jokainen jännittää omaa joustaan

hartaasti. Keskittyminen näkyy

ampujien silmistä. Jousiammunta

on taitolaji, joka houkuttelee kai-

kenikäisiä harrastajia, niin miehiä

kuin naisiakin. Suomessa lajia voi

harrastaa lähes kaikkialla maassa.

Hallissa ikäjakauma on laaja, nuo-

rimmat ampujat ovat 10-vuotiaita.

– Jousiammunta ei ole missään

nimessä voimalaji, jousen jännittä-

miseen tarvitaan oikeaa tekniikkaa,

jousiammuntaa kansainvälisellä ta-

solla kilpaileva Mikko Juutilainen

selvittää.

Olemme saaneet Juutilaisen ja

Hietasen opastamaan meitä am-

munnan saloihin. Usko omaan

ja kuvaajan ampumataitoihin on

vahva, sillä olemmehan ampuneet

vuodenvaihteen jälkeen rynnäk-

kökiväärillä useamman kerran

peruskoulutuskaudella.

Jousiammunnan harrastamiseen

kuuluu paljon muutakin kuin pelk-

kä ampuminen. Opastuskierroksella

pääsemme kurkistamaan pieneen

huoneeseen, jossa on kaikki tarvitta-

va nuolten tekemiseen. On muovisia

sulkia, teräskärkiä ja työkaluja. Juu-

tilaisen mukaan nuolten tekeminen

on varsin terapeuttista yön pimeinä

tunteina, kun ei nukuta.

– Hyvin tehdyt nuolet ovat kestä-

viä, kilpakäytössäkin niiden käyttö-

ikä on hyvinkin vuosi. Joskus tietysti

tulee sellaisia osumia, jotka rikkovat

jotain, mutta jokaisen ampumisen

jälkeen ei tarvitse tehdä uusia, Juu-

tilainen kertoo.

Valmistautuminen ja keskittyminen

Ennen ensimmäistä ampumista

kiinnitetään muovinen suoja ran-

teen ja kyynärpään väliin kuminau-

hoin, sekä nahkainen suoja oikean

käden keskimmäisiin sormiin. Lan-

teilla keikkuvassa nahkaisessa ko-

telossa on kolme nuolta, jotka olisi

tarkoitus ampua noin seitsemän

metrin päässä olevaan maaliin.

Jousiammunta on perinteikäs

olympiaurheilulaji. Erilaisia jousia

on useita. Saimme vaistojousen,

joka muistuttaa etäisesti lapsuuden

intiaanileikeistä. Se on perinteinen

vastakaarijousi, jonka molemmat

kärjet kaartuvat kohti maalia.

– Tällainen jousi on kevyt käsi-

tellä. Itse painon lisäksi jänne on

niin kevyt, että lapsetkin pystyvät

hyvin harrastamaan lajia, Juutilai-

nen valottaa.

Aloitamme kuivaharjoittelun

jousella. Mieleen muistuvat ensim-

mäiset rynnäkkökivääriammunnat

peruskoulutuskauden alussa tam-

mikuun kovilla pakkasilla. Haetaan

oikea ampuma-asento ja suoriste-

taan ryhti, jonka jälkeen jännitetään

jousi. Tässä kohtaa ymmärrän, että

jousiammunta eroaa rynnäkköki-

väärillä ampumisesta täysin. Yhteis-

tä on korkeintaan hengitystekniikka

ja se, että ammunnan loputtua ase

lasketaan ampujan jalkojen eteen

valmiuden merkiksi.

– Jännettä vetäessä käytetään

selkälihaksia. Kädessä ei pitäisi olla

Jousiammunta koukuttaa monet rauhalli-suudellaan ja haastavuudellaan. Harrastus-seurojen kokeilutunnit madaltavat kynnystä

aloittaa lajin harrastaminen.

NAPAKYMPPI

Teksti: Heidi Tuomola | Kuvat: Heidi Tuomola, Juho Naula | Taitto: Jenni Liimatta

minkäänlaista jännitystä, Hietanen

neuvoo.

Lapaluiden välissä suorastaan

kiristää ja jousen kevyestä painosta

huolimatta alkaa käsi tottumatto-

malla väsyä. Mitä enemmän am-

mumme, sitä huonompia tuloksia

saamme. Laji todella vaatii keskit-

tymistä ja tekniikan hallintaa.

Ammattilaisen ottein

Ampumisen jälkeen pyydämme

Juutilaista näyttämään, miten talja-

jousella ammutaan. Hänen jousensa

näyttää siltä kuin siihen olisi kiinni-

tetty kaikki mahdolliset lisävarus-

teet. Siinä on vakaajia ja tähtäin.

Ampuma-asento löytyy hetkessä,

ja metallisella apuvälineellä jänne

jännittyy kevyesti. Nuoli paukahtaa

maaliin niin, että sen noin puolimet-

risestä varresta näkyy arviolta kym-

menen senttiä. Omat nuolemme

menivät maaliin osuessaan saman

verran sisään.

– Jänteessä on noin 27 kilogram-

man vastus, jonka on kolme kertaa

teidän joustanne enemmän. Sen

vuoksi nuolet menevät noin syvälle,

Juutilainen lohduttaa.

Isän vanavedessä harrastuk-

seen pariin löytänyt Juutilainen

ampuu jousella lähes päivittäin ja

on kilpaillut useamman vuoden

tavoitteellisesti.

Olemme juuri jättämässä Juuti-

laisen harjoittelemaan tulevia kisoja

varten, kun eräs herra tulee kysy-

mään haluammeko kokeilla oikeaa

Robin Hood -jousta. Puinen jousi

ja sen puiset nuolet houkuttavat

kuvaajaa kokeilemaan. Ampuma-

asento ja tähtääminen muuttuvat

selvästi, kun jousi vaihtuu. Puinen

nuoli lähtee voimakkaasti maaliin

ja pitää aivan erilaista ääntä kuin

ohut hiilikuitunuoli.

Lähtiessämme pois metallinen

palo-ovi kolahtaa kiinni takanam-

me ja rajaa innostuneen keskustelun

pois kuuloetäsyydeltä. Ymmärräm-

me molemmat kuvaajan kanssa, että

yhdessä illassa ei opi Robin Hoodin

ampumataitoja, mutta Juutilainen

on harjoittelutahdillaan hyvin lähel-

lä niitä.

Yhdessä illassa ei opi Robin Hoodin ampumataitoja

Mikko Juutilainen voitti huhtikuun puolessa välissä pääsyn Euroopan mestaruuskilpailuihin.

Ruotuväen levikkisihteeri-valokuvaaja Juho Naula tarttui jousipyssyyn ensi kerran.

Juho Naula

Haluaisitko ottaa enemmän irti

intistä ja hyödyntää omaa osaa-

mistasi, syventää taitojasi ja

hankkia työkokemusta sekä uu-

sia kontakteja tulevaisuutta var-

ten? Erityistehtävähaku on nyt

auki kaikille aliupseeri- ja reser-

viupseerikurssilaisille.

– Varusmiesjohtajahaku on

käytännössä täydentävä haku.

Pyrimme kartoittamaan, jos näis-

tä varusmiesjohtajista olisi vielä

erityistaitoja omaavia henkilöitä,

jotka eivät ymmärtäneet hakea

peruskoulutuskaudella, majuri

Ville Kostian selittää.

– Erityisesti kybererityistehtä-

viin ja tiedusteluosastolle media-

seuraajan tehtäviin kaivataan nyt

varusmiesjohtajia, Kostian lisää

Johtajakoulutuksen jälkeen

palvelus jatkuu erityistehtävissä

varusmiesjohtajana. Palveluksen

kesto on 347 päivää. Täytä loma-

ke osoitteessa http://varusmies.fi/erityistehtavat ja toimita hake-

mus täytettynä yksikön päälliköl-

le tai vääpelille. Erityistehtävien

varusmiesjohtajahaku on 15.

huhtikuuta – 13. toukokuuta.

Antti Raunio

Saksalainen Tino Edelmann ei

ole tyytyväinen. Yhdistetyn maa-

ilmancupin osakilpailu Lahdessa

on kokeneelle urheilijalle jälleen

uusi näytön paikka, mutta mäki-

osuus ei ole sujunut miehen odo-

tusten mukaisesti. Sukset koski-

vat lunta jo 113 metrin kohdalla

ja Edelmann joutuu lähtemään

hiihto-osuudelle vasta sijalta 27,

yli kaksi ja puoli minuuttia kärjen

takaa.

Kaudella 2015–16 Edelmann

ei ole ollut normaalilla tasollaan.

Olympiamitalisti on Maailmancu-

pin kokonaiskilpailussa vasta 20.

sijan kohdilla. Edelmannin erot-

taa urheilijamassasta myös toinen

yksityiskohta kuin heikko kausi:

hän on ammattiurheilija sekä am-

mattisotilas samaan aikaan.

Syy miksi Tino Edelmann liittyi

Bundeswehriin eli Saksan asevoi-

miin, on perinteinen nuorelle sak-

salaiselle urheilijalle. Yksityiseltä

puolelta sponsorirahan hankkimi-

nen yksilölajin urheilijalle on usein

liian kova kanto kaskessa. Niinpä

elantoa on haettava muuta kautta.

Edelmannin ja useiden mui-

den nuorten saksalaisurheiljoiden

onneksi Bundeswehr rahoittaa

huippu-urheilua kymmenillä mil-

joonilla euroilla vuosittain. Liit-

tymällä asevoimiin Edelmann sai

mahdollisuuden harjoitella am-

mattimaisesti ja samalla hän voi

ostaa leipää pöytään.

Poika hyppyrimäen juurelta

Edelmann varttui An-

naberg-Buchholzin kaupungissa

lähellä Tšekin rajaa. Hän asui

mäkihyppytornin vierellä, joten

hyppäämisestä tuli luonnollinen

osa nuorukaisen liikuntareper-

tuaaria. Edelmann kertoo rakas-

tavansa myös hiihtoa, joten lajiksi

valikoitui yhdistetty.

Käytyään koulut loppuun täy-

tyi Edelmannin ajatella lupaavaa

urheilu-uraansa uudelta kantil-

ta – rahallisesti. Hän liittyi Bun-

deswehriin 18-vuotiaana ja on

ollut siitä lähtien ammattisotilas

urheilu-uransa ohella.

– Olen ollut Bundeswehrissä

pitkään, jo 11 vuotta. Liityttyäni

suoritin peruskoulutuksen. Bun-

deswehr on iso osa elämääni enkä

olisi pystynyt menestyksekkää-

seen uraani ilman sitä, 30-vuotias

Edelmann muistelee.

Edelmann oli junioritähti. Mi-

talikaappiin kertyi yhteensä kah-

deksan junioreiden MM-mitalia.

2005 Rovaniemellä Edelmann

nappasi kolme metallista kaulako-

rua. Hän debytoi miesten Maail-

mancupissa jo 2003 18-vuotiaana.

Saksalaisesta on tullut vuosien

varrella vakiokasvo niin Saksan

maajoukkueessa kuin ympäri

maailmaa hiihtolatujen ja hyppy-

rimäkien luona. Aikuisten tasolla

kuitenkin suurimmat voitot ovat

kiertäneet häntä.

MM-kilpailuista Edelmannille

on lohjennut peräti kuusi hopeaa,

Oslosta 2011 jopa kolme yksissä

kisoissa. Korkeimmalle korok-

keelle hän on noussut aikuisten

arvokisoissa vain kerran: viime

keväällä Ruotsin Falunissa jouk-

kuekilpailussa. Suurin saavutus on

2010 Vancouverin olympialaisten

joukkuekisan pronssi. Olympia-

renkaiden arvostus on suurta.

– Oman maansa edustaminen

olympialaisissa on upea hetki ja

pääasia urheilijalle, sen vuoksi

teemme tätä. Etenkin kun lajis-

samme ei ole seurajoukkuekult-

tuuria, on maajoukkueen merki-

tys valtava, Edelmann kertoo.

Hermokeskus Oberhofissa

Bundeswehr tarjoaa urheilijalle

muutakin kuin taloudellista var-

muutta. Kun Edelmann ei kilpai-

le ympäri maailmaa, on hänellä

majapaikka Oberhofin talviur-

heilukeskuksessa.

– Siellä voin viettää aikaa ja

syödä harjoitusten ja kilpailui-

den välillä. Myös muut fasilitee-

tit ovat käytössäni, kuten kunto-

sali ja fysioterapia. Olosuhteet

ammattimaiseen harjoitteluun

ovat todella hyvät: siellä on esi-

merkiksi hyppyrimäki ja hiihto-

mahdollisuus sisätiloissa.

Vaikka Edelmann on sotilas,

ei hän tee normaaleja sotilaiden

tehtäviä käytännössä ollenkaan.

Urheilijasotilaan tärkein tehtävä

on olla ammattiurheilija.

– Sotilaallinen osa on hyvin

pieni. Lähinnä peruskoulutusta

sekä mahdollisesti leirejä kevääl-

lä kilpailukauden jälkeen. Urhei-

lun ohella olen roolimalli nuoril-

le, Edelmann havainnoi.

Viime vuosina Edelmann ei

ole päässyt parhaiden vuosiensa

tasolle, jos Falunin kulta jätetään

huomiotta. Täksi kaudeksi har-

joittelussa tapahtui isoja muu-

toksia.

– Mäkihyppy on aina ollut pa-

rempi lajini. Tällä kaudella olen

panostanut hiihtoon, mutta nyt

hyppääminen on kärsinyt. Yh-

distetyn suola on löytää tasapai-

no kahden lajin välillä.

Tulevaisuudessa kersantin sil-

missä siintävät kuitenkin vuoden

2018 olympialaiset Etelä-Korean

Pyeongchangissa.

– Olen ollut onnekkaassa ti-

lanteessa, että olen päässyt olym-

pialaisiin jo kahdesti. Toivotta-

vasti kolmas kerta on tulossa.

Aion taistella sen puolesta, Edel-

mann lupaa.

ruotuväki 8/201616

TAKAKANSI

POTRETTI

Ku

va: Le

htiku

va

Kyberturvallisuus puhuttaa jälleenAalto-yliopistossa järjestetään 3.

toukokuuta klo 17.00 yleisöluento

”Suomi kyberturvallisuuden kärki-

maita 2016?”. Luennon paikkana

toimii Mellin Sali Espoossa. Luentoa

pystyy seuraamaan myös live-lä-

hetyksenä ja tallenteita voi katsoa

myöhemmin. Luento on vimeinen

”Kyberturvallisuus koskettaa meitä

kaikkia” -luentosarjasta.

Itsepuolustautumispäivä naisille RovaniemelläMaanpuolustuskorkeakoulun

järjestämä naisten itsepuolus-

tuskurssi on 14. toukokuuta

klo 11.00–16.00. Kurssille

ilmoittautuminen loppuu

6.5. ja hinta on 22 €. Kurssi

on tarkoitettu kaiken ikäisille

naisille ja sijaitsee Somerharjun

varuskunnassa Rovaniemellä.

Itsepuolustuskurssilla tullaan

käymään läpi teoriaa ja käytän-

töä itsepuolustamisesta sekä

fyysisiä harjoitteita.

Marssille LiminkaanMaanpuolustuskorkeakoulu

järjestää Pohjois-Pohjanmaalla

Limingassa 28. huhtikuuta kaikille

halukkaille marssikurssin. Kurssille

voi ilmoittautua viimeistään 28.

huhtikuun teoriaosuuden yhteydes-

sä. Kurssilla tullaan antamaan kat-

saus marssihistoriaan ja perustie-

toa moottori- ja jalkamarssimisesta

sekä ensiapukoulutuksesta. Marssi

on 28. toukokuuta ja alkaa 230 kilo-

metrin moottorimarssilla ja jatkuu

18 kilometrin jalkamarssilla.

OikaisuViime lehdessä oli virheellisesti

kalenterissa Kenraalintie-marssi 23.

toukokuuta. Marssin oikea päivä on

23. huhtikuuta. Ruotuväen toimitus

pahoittelee virhettä.

Johtajien erityistehtävien haku käynnistyy15.4.–13.5.

POIMINTA KALENTERI

Ku

va: V

ille O

tsam

o

Johtajahaussa on mahdollista hakeutua myös Ruotuväen toimittajaksi.

Maailman kirkkain kärki on karannut tällä kaudella Tino Edelmannilta, eikä häntä nähty Sotshin olympialaduilla 2014 mukana kuin yhdessä kilpailussa. Tämän kauden paras sijoitus henkilökohtaisessa kilpailussa on neljäs.

Johtajien erityistehtävähaku> http://varusmies.fi/erityistehtavat

Kersantti syttyy olympiarenkaista

• Ikä:

30 vuotta

• Ammatti:

urheilija ja sotilas

• Sotilasarvo:

kersantti

• Laji:

Yhdistetty

• Aikuisten arvokisamitalit:

Olympialaiset: pronssi 2010

MM-kisat: kultaa 2015; hopeaa 2007, 2009, 2009, 2011, 2011, 2011; pronssia 2013

Tino Edelmann

Ku

va: Je

sse H

iltun

en