1

Askelkuusakoski oy asiakaslehti 2013 EdelläPuolustusvoimatmarssii ymPäristön asialla

rakennustyömaillakierrätyksessä huiPPutuloksia

saneerauspurkuonnistuu keskellä kauPPakeskusta

2

Pääkirjoitus Ympäristö-

vastuullisuus

on jokaiselle

yritykselle

avainasia.

ympäristövastuullisuus on jokaiselle yritykselle avainasia. Siitä saa myös kilpailu-

edun, kun teolliseen arvoketjuun sisällytetään huippuluokan materiaali- ja ener-

giatehokkuus. Tässä Kuusakoski auttaa asiakkaitaan monin tavoin. Kuusakosken toi-

minnassa ympäristövastuullisuus on tinkimätön arvo. Kun näemme läheltä jätteitä,

ymmärrämme paitsi niiden kuormituksen ympäristölle, myös niiden arvon kierrätet-

tyinä ja uudelleenkäytettyinä. Meillä on vahva teknologiaosaaminen ja menetelmät

materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Olemme luoneet yhdessä asiakkaidem-

me kanssa uudenlaisia palveluita parantaaksemme asiakkaidemme tuottavuutta, ym-

päristövastuun läpinäkyvyyttä, raportointia ja operatiivista tehokkuutta. Kuusakosken

kanssa on helppo onnistua ja saada viivan alle muutakin kuin hyvä mieli ja merkittävät

säästöt. Yhteistyö on tuottavaa ja taloudellisesti kannattavaa.

Yrityskulttuuriimme kuuluu rehti suomalainen suoraviivaisuus, asioiden tekeminen hy-

vällä otteella ja ystävällinen asiakaspalvelu. Vastuullinen johtaminen ja jatkuva panos-

taminen henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen varmistavat korkea-

laatuisen palvelun Kuusakosken asiakkaille. Toimintaympäristössä tapahtuva murros

luo haasteita, toisaalta antaa mahdollisuuksia. Näissä kansallisissa talkoissa haluam-

me olla mukana kehittämässä uudenlaisia ajattelumalleja ja ratkaisuja suomalaiselle

teollisuudelle. Tämän vuoden aikana Kuusakoski on tehnyt kymmeniä uudenlaisia pal-

velusopimuksia, joiden tavoitteena on asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuuden pa-

rantaminen innovatiivisten ratkaisujen kautta. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa

edellyttää vastuullisesta suhtautumista ympäristön kunnioittamiseen. Tämä on

kirjattu myös puolustusministeriön strategiaan. Aiheesta lisää seuraavalla au-

keamalla.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmän avulla pystymme jatkossa paremmin

vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin. Yhdessä asiakaspäälliköidemme

kanssa kartoitamme yrityksenne tarpeet ja etsimme niihin sopivat pal-

veluratkaisut.

Huolehditaan ympäristöstä ja rakennetaan parempaa huomista.

Se onnistuu Kuusakosken kanssa!

Juha ahvenainen

liiketoimintajohtaja, palvelut

kuusakoski palvelee vastuullisesti

Rehtiä suomalaista työtä ja

suoraviivaista palvelua jo

lähes sadan vuoden ajan

3

sisältö

ajankohtaista

Puolustusvoimat ympäristön asialla ............4

WEEE ja tietoturvapalvelu ............................ 10

Kivikolmio Kuusakoski-konserniin .................11

Rakennustyömailla kierrätys pelaa .............12

Saneerauspurkua kaupan keskellä ............. 14

Asbesti ja muut haitta-aineet ........................16

Uusi toiminnanohjausjärjestelmä ................17

Green Office -päivä Kivikossa ...................... 18

Alteams laajentaa Puolaan ........................... 18

Kuusakosken messu-uutisia ..........................19

JulkaisiJa KUUSAKOSKI OY

PäätoimittaJa MARJA-LEENA AHTIAINEN

toimituksen osoite KUUSAKOSKI OY,

asiakaslehti, Pl 9, 02781 esPoo

toimittaJat Teija Horppu, Hanna Rusila, Kati Vehkakoski

ulkoasu MAINOSTOIMISTO QUEENS OY

kansi Queens Oy

Paino MARKPRINT OY

Rakennusjätteistä jopa 90 % saadaan hyötykäyttöön.

Puolustusvoimillatähtäimessä puhdas luontoSivu 4

Janne Lainea, SARC Oy

Uudistunut Forumin Kukontori suunnitteluvaiheen havainnekuvassa.saneeraus alkaa

Puhtailta PinnoiltaKuusakoski purku-urakoi ForumissaSivu 12

4

Puolustushankinnat puhuttavat paljon,

mutta moniko tulee ajatelleeksi sitä,

mihin käytöstä poistuva puolustusmateriaa-

li päätyy?

Kuusakoskelle aihe on tuttu, sillä yhteis-

työtä Puolustusvoimien kanssa on tehty jo

ainakin 1940-luvulta lähtien.

Neljä vuotta sitten kumppanuus otti uu-

den harppauksen, kun Maavoimien materi-

aalilaitos ja Kuusakoski solmivat puitesopi-

muksen. Laitoksen kautta kulkee yli puolet

miljoonien kilojen savotta

Tykkejä terässulattoon, ammushylsyjä messinkitehtaalle, laivoja

alumiiniharkoiksi. Puolustusvoimat tarvitsee osaavan kumppanin,

kun sen materiaali vanhenee ja tekee tilaa uudelle.

kaikesta Puolustusvoimien hävitykseen pää-

tyvästä kierrätettävästä materiaalista.

Sitä tulee Kuusakoskelle vuosittain 3–4

miljoonaa kiloa – melkoinen röykkiö siis. Pari

miljoonaa kiloa on peräisin ampumatarvike-

huollosta, loppu muualta.

– Osaava kumppani kierrätysasioissa on

meille välttämättömyys, koska kierrätys ei

kuulu ydintoimintoihimme, ympäristöpääl-

likkö tytti martikainen Maavoimien materi-

aalilaitoksen esikunnasta kiteyttää.

vastuulliset kumppanit

Kuusakoskea ja Puolustusvoimia yhdistää toi-

mijoina vastuullinen suhtautuminen yhteis-

kuntaan sekä ympäristön kunnioittaminen.

Puolustusvoimissa ympäristöasioiden

merkitys korostuu koko ajan. Ympäristö-

vastuu on kirjattu puolustushallinnon kes-

keisiin asiakirjoihin, kuten puolustusminis-

teriön strategiaan. Viime vuonna valmistui

Puolustusvoimien vuoteen 2025 ulottuva

Ku

vat:

Pu

olu

stu

svo

imat

TEKSTI: HANNA RUSILA

5

miljoonien kilojen savotta

6

ympäristönsuojelun toimintasuunnitelma

sekä ympäristönsuojelun perusajatus, jos-

sa ympäristöpolitiikka nivotaan ISO 14001

-standardiin.

– Kymmenessä vuodessa on otettu huimia

edistysaskeleita. Puolustusvoimat teettää

jatkuvasti ympäristöselvityksiä ja -riskinar-

viointeja, ja esimerkiksi kaikille 48 ampuma-

radallemme on määritelty melualueet, Mar-

tikainen mainitsee.

Yleinen mielikuva on, että armeijan toi-

minta ainoastaan kuormittaisi ympäristöä.

Martikainen yllättää kertomalla, että asia

voi olla jopa toisin päin:

– Harjoitusalueille voi muodostua lajeille

otollisia elinympäristöjä. Esimerkiksi uhan-

alainen harjusinisiipi viihtyy Säkylän avoimel-

la ja matalakasvustoisella paahdealueella.

huutokauppaan vai romuksi?

Puolustusvoimien periaatteena on käyt-

tää kaikkea materiaalia mahdollisimman

pitkään. Aseet kestävät tyypillisesti kym-

meniä vuosia – hiljattain armeija on esi-

merkiksi luopunut vuoden 1929 kenttä-

keittiöistä.

Kaikki kuitenkin vanhenee joskus. Käytös-

tä poistuvaa materiaalia myydään huuto-

kaupoissa ja erillismyynneissä yksityishen-

kilöille ja yrityksille.

– Kuljetusmateriaalia kaupataan kuorma-

autoista moottorikelkkoihin. Myytävänä on

ollut myös veneitä ja perämoottoreita, vaat-

teita ja pientavaraa. Aseita menee deakti-

voituina keräilijöille, luettelee Maavoimien

materiaalilaitoksen esikunnan viestintäpääl-

likkö Juhani kauppinen.

Toimintakuntoista kalustoa saatetaan myy-

dä myös toisille valtioille, jos valtiosopimuk-

set ja muut reunaehdot sen mahdollistavat.

Kun jatkokäyttömahdollisuuksia ei ole,

materiaalit päätyvät Kuusakoskelle. Tämä-

kin polku mietitään tarkkaan, sillä Puolus-

tusvoimien kaikkien päätösten pohjana on

kustannustehokkuus.

– Hylätyn materiaalin myynti keräilijöille ei

ole aina valtiolle taloudellisin vaihtoehto.

Esimerkiksi lakkautettavien joukko-osasto-

jen rakennuksista ei välttämättä kannata

kaupata yksittäisiä huonekaluja, mutta suu-

rempina erinä ja ostajan noutamina niiden

myyminen voi olla kannattavaa, Kauppinen

havainnollistaa.

kierrätykseen ja energiaksi

Kuusakoskelle saapuvan poistomateriaalin

skaala on laaja.

Romutuslistalle on mahtunut vuosien var-

rella Merivoimien laivoja, Maavoimien maas-

toautoja sekä aseita rynnäkkökivääreistä

kenttätykistöön ja kranaatinheittimiin. Van-

hentuneiden aseiden poistuessa käytöstä

on hävitettävä myös niiden kanssa yhteen-

sopivat ammukset.

– Eniten Puolustusvoimilta tulee meil-

le rautaa. Sitä on saatu tuhansia tonne-

ja esimerkiksi tykeistä, kranaatinkuorista

Ku

vat:

Pu

olu

stu

svo

imat

Periaatteena on käyttää materiaalia

mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi vasta

hiljattain on luovuttu vuoden 1929 kenttäkeittiöistä.

ja puretuista teräslai-

voista, asiakaspäällik-

kö hannu heinonen

Kuusakoskelta kertoo.

Myös joitakin alumii-

nilaivoja on päätynyt

Kuusakoskelle purkuun.

– Aluksista saadaan nykyisin lähes kaikki

materiaali hyötykäyttöön. Ensin rungosta

poistetaan ongelmajätteet, sitten polttolei-

kataan se sopivankokoisiksi palasiksi, aines

murskataan ja lopuksi erotellaan muut me-

tallit. Energiapitoiset materiaalit, esimerkik-

si puu, toimitetaan voimalaitoksille poltto-

aineeksi, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä,

Heinonen kuvaa.

kohti uutta elämää

Erotellut metallit toimitetaan uusien metal-

lituotteiden raaka-aineiksi.

– Teräs päätyy yleensä uusiokäyttöön

auto- ja rakennusteollisuudelle, messinki

esimerkiksi hanoiksi ja lukoiksi, Heinonen

mainitsee.

7

Tytti Martikainen ja Juhani Kauppinen arvostavat sujuvaa kierrätysyhteistyötä.

Ähtärin räjähdelaitoksella kierrätykseen lähteviä ammuksia tutkailivat Jarmo Peltoniemi (vas.), Hannu Heinonen ja Timo Sikiö.

Ku

va: P

uo

lust

usv

oim

at

8

Alumiinia hyödyntää erityisesti elektroniik-

ka- ja autoteollisuus, mutta yhtä lailla se voi

päätyä valaisimeksi tai rakennusmateriaalin

alumiiniprofiiliksi.

Yksi merkittävä materiaalivirta Puolus-

tusvoimilta Kuusakoskelle on käytetty tie-

totekniikka, josta vastaa Puolustusvoimien

Johtamisjärjestelmäkeskus. Tietoturva on

tässä korvaamattoman tärkeää.

– Puolustusvoimat hoitaa kiintolevyjen

murskauksen pääosin itse. Osa hävitettävis-

tä atk-laitteista kuitenkin tulee lukituissa tie-

tosuojahäkeissä Kuusakoskelle, ja me murs-

kaamme levyt, Heinonen kertoo.

Kun tiedot on hävitetty sataprosenttisen

varmasti, laitteiden materiaalit erotellaan

toisistaan.

– Metallit, muovit, piirikortit… Lähes kaikki

päätyy uudelleen hyödynnettäväksi, Heino-

nen summaa.

räjähteet vaarattomiksi

Räjähdysaineita Kuusakoski ei käsittele. Rä-

jähteiden turvallinen hävittäminen on yksi

osa-alue, jota Puolustusvoimissa mietitään

jatkuvasti.

Toistaiseksi turvallisimmaksi ja kustan-

nustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi on to-

dettu massaräjäytykset, joita tehdään vuo-

sittain Kittilän Hukkakerossa. Tuhottavan

aineksen joukossa on niin kranaatteja kuin

julkista keskustelua herättäneitä jalkaväki-

miinojakin.

– Enimmillään keossa makaa 23–29 tonnia

räjähtävää materiaalia. Palamislämpötila on

niin korkea, että päästöjä ei synny juurikaan.

Räjäytysten jälkeen metallit otetaan talteen

magneettikeräimin kierrätettäviksi teräs-

teollisuuteen, Kauppinen selittää.

Keräämisen jälkeen Kuusakosken kuor-

ma-autot toimittavat metallit edelleen teh-

taille sulatukseen.

– Massaräjäytyksille on selvitetty vaih-

toehtoja jo pitkään, mutta teollinen purka-

minen on toistaiseksi kallista. Räjäytysten

ympäristövaikutuksia tarkkaillaan säännöl-

lisesti, ja nykyisellä toteutustavalla vaikutus

ympäröivään luontoon on vähäinen, Kaup-

pinen sanoo.

Vanhentuneiden aseiden lisäksi

on hävitettävä niiden kanssa

yhteensopivat ammukset.

Ku

vat:

Ku

usa

kosk

i Oy

9

kuusakoski ja Puolustusvoimat edistävät ympäristöarvoja myös

Itämeren ja saariston suojelutyössä – yhdessä ja erikseen.

Vuosina 2010–2012 Merivoimat ja Kuusakoski siivosivat yhteistyönä

useita puolustuskäytöstä poistuneita saaria. Joukossa oli esimerkiksi

Helsingin edustalla sijaitseva Isosaari. Saariin mentiin yhdessä laival-

la, ja kaikki tarpeettomaksi jääneet materiaalit purettiin ja kuljetettiin

pois, kertoo Kuusakosken hannu heinonen.

– Siivousoperaatio onnistui hyvin. On hienoa, että Kuusakoski sai

olla näin mukana saariston suojelussa, Heinonen iloitsee.

Molemmat osapuolet ovat osallistuneet vesien suojeluun myös

Puhdas Itämeri -hankkeen ja Pidä saaristo siistinä ry:n kautta muun

muassa lahjoituksin.

Ruotsinpyhtäällä Boistön entinen luotsiasema ja merivartiosaari

siirtyi puolustustoiminnan loputtua Puhdas Itämeri -hanketta vetä-

välle John Nurmisen säätiölle. Maanpuolustuskäyttö vaihtui siis suo-

raan ”ympäristön puolustukseen”.

Kuusakoski puolestaan on ollut mukana Pidä saaristo siistinä ry:n

romunkeräyskampanjoissa useana kesänä. Kampanjoilla on kerätty

saariston asukkailta lauttalasteittain ongelmajätteitä, sähkölaitteita

ja metalliromua.

itämeren ja saariston ystävät

Ähtärissä Puolustusvoimat harjoittaa myös

teollista purkutoimintaa. Sen merkitys on

kasvussa, joten ensi vuonna sitä saatetaan

tehdä päivittäin kahdessa vuorossa.

Tytti Martikainen ja Juhani Kauppinen

arvostavat työssään sujuvaa yhteispeliä

kumppaneiden kanssa. Sitä he kokevat löy-

tyvän Kuusakoskelta.

– Yhteydenpito on helppoa ja luontevaa.

Kun suunnittelemme hävitettävän materi-

aalin käsittelyvaihtoehtoja, viesti tai soit-

to Hannulle voi hyvinkin auttaa eteenpäin,

Martikainen hymyilee.

Hukkakeron massaräjäy-tyksistä syntyvät metalli-romut kerätään talteen.Kuusakoski toimittaa ne sulatettavaksi.

elektroniikan tietoturvapalvelu– muistitiedon turvallinen täystuho

yritysten tietokoneisiin ja muihin muis-

tilla varustettuihin it-laitteisiin on tal-

lennettu paljon yrityssalaisuuden piiriin

kuuluvaa tietoa, joka ei saa joutua vieraisiin

käsiin. Yritys ei myöskään saa vuotaa työn-

tekijöitään koskevia tietoja ulkopuolisille.

Kun laitteita poistetaan käytöstä, on tärke-

ää, että niiden sisältämät tiedot tuhotaan

asianmukaisesti.

Kovalevyjen mekaanista tuhoamista

Kuusakoski on toteuttanut jo parikymmentä

vuotta. Kansallisia ja kansainvälisiä tiedon-

hävitysstandardeja tukeva Blanco-ohjelma

sillä on ollut käytössä nelisen vuotta. Blanco

on digitaalinen ylikirjoitusohjelma, joka tu-

hoaa kovalevyjen elektronisen tiedon sata-

prosenttisen turvallisesti.

Kuusakosken tietoturvapalvelussa laittei-

ta käsittelevät vain turvaluokitetut työnte-

kijät. Käsittelytila on lukittu sekä varustettu

kamera- ja kulunvalvonnalla.

– Halutessaan tietoturva-asiakas voi tulla

Kuusakosken tiloihin valvomaan tietojen hä-

vittämistä, kertoo Kuusakosken tuotepääl-

likkö timo saarelainen.

nopea palvelupaketti

Vaivattomin tapa järjestää elektroniikkalait-

teiden kierrätys ja tietojen tuhoaminen on

käyttää Kuusakosken palvelupakettia, johon

sisältyvät SER-rullakko ja lukitussinetti, nii-

den toimitus ja nouto sekä laitteiden kierrät-

täminen EU-direktiivin mukaisesti. Paketissa

keräysastialla on kiinteä hinta, joka kattaa

sekä rahdin että käsittelyn.

Lisäpalveluksi yritys voi tilata laitteiden

vastaanottoraportin, joka kertoo laitteiden

kilomäärän, sekä tietoturvapalvelun tieto-

jen tuhoamisineen ja kilokohtaisine tuhous-

todistuksineen.

Prosessi on nopea: Asiakas saa tuhousto-

distuksen keskimäärin 3–6 työpäivän kulu-

essa siitä, kun laitteet ovat tulleet käsiteltä-

väksi Kuusakoskelle.

10

Kun yritys haluaa kierrättää käytöstä poistamansa tietokoneet tai muut tietoa

sisältävät laitteet luotettavasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti,

sen kannattaa valita yhteistyökumppaniksi Kuusakosken WEEE-tietoturvapalvelu.

Tämä on yksi monista Kuusakosken tarjoamista tietoturvapalveluista.

TEKSTI: TEIJA HORPPU

11

Weee-tietoturvaPalvelu

• lukittavan tietoturva-astian toimittaminen asiakkaalle laitteiden lastaamista varten• tietoturva-astian nouto asiakkaalta ja sen toimittaminen suoraan laitteiden käsittely- paikkaan• laitteiden muistin digitaalinen ylikirjaaminen Blancco-ohjelmalla tai kovalevyjen murskaaminen mekaanisesti• tuhoustodistuksen lähettäminen asiakkaalle• laitteiden kierrätys eu-direktiivin mukaisesti• Weee: waste of electronics and electrical equipments (suom. ser eli sähkö- ja elektroniikkaromu)

muistilla varustetut it-laitteet• Pöytätietokoneet• kannettavat tietokoneet• älypuhelimet• ulkoiset kovalevyt, muistitikut• Cd- ja dvd-levyt, datanauhat• monitoimilaitteet, tulostimet, kopiokoneet

kuusakosken uusi ProsessointiPalvelu – Betonin murskaus

kuusakosken purkuliiketoiminta ja asema rakennusjätteen käsittelijänä

vahvistuivat entisestään, kun yhtiö viime keväänä osti Raisiossa toimi-

van Kivikolmio Oy:n osakekannan. Kauppa yhdisti kahden kokeneen yrityk-

sen osaamisen ja sinetöi yhteistyön, jota yritykset olivat usean vuoden ajan

tehneet metallin kierrätyksen parissa.

Yrityskauppa on merkittävä, sillä sen myötä Kuusakosken toiminta laajeni

uudelle alueelle betonin prosessointiin.

– Kuusakoskelle betonin käsittely on uutta, joten yrityskauppa tukee Ener-

gia & jäte -liiketoimintamme kasvutavoitteita, sanoo tuotantopäällikkö mika

hiironen Kuusakoskelta.

Kivikolmio on betoni-, tiili- ja asfalttijätteen kierrätykseen ja murskauk-

seen erikoistunut yhtiö, jonka toimialueena on koko Suomi. Yhtiö murskaa

betonia sekä kunnallisteknisessä rakentamisessa että asiakkaidensa oman

tuotannon uusioraaka-aineena käytettäväksi.

Yhtiöllä on purkubetonin ja tiilen vastaanottopiste Raision Palovuoren alu-

eella. Yrityskaupan jälkeen Kuusakoski on avannut alueelle rakennusjätteen

siirtokuormausaseman.

Kivikolmio jatkaa liiketoimintaansa osana Kuusakoski Oy:tä, ja yhtiön toi-

mitusjohtajana jatkaa entinen omistaja Jukka tanner. Tanner kertoo yhteis-

työn Kuusakosken kanssa lähteneen käyntiin hyvin.

– Betonikierrätys täydentää rakennusjätteen kierrätystä hienosti, joten

toimialansa puolesta Kivikolmio sopii hyvin Kuusakosken konseptiin.

Kivikolmio on perustettu vuonna 2003, mutta sen toiminta alkoi jo vuonna

1992 osana toista yhtiötä. Yhtiö työllistää noin 20 henkilöä, ja sen viime tili-

kauden liikevaihto oli noin 5,3 miljoonaa.

rauhallinen yöuni

Läpinäkyvä tietoturvaraportointi antaa asia-

kasyritykselle varmuuden, että Kuusakos-

ki on tuhonnut laitteiden sisältämät tiedot

huolellisesti ja luotettavasti sekä kierrättä-

nyt laitteet ympäristöystävällisesti EU-di-

rektiivin mukaisesti

– Joku on sanonut osuvasti, että tieto-

turva on sydämen asia. Kuuntelemme aina

asiakkaan tarpeita ja räätälöimme palvelun

vastaamaan niitä. Raportointimme säästää

asiakkaan turhalta sydämentykytykseltä ja

antaa rauhallisen yöunen, Timo Saarelainen

sanoo.

Betonijätettä tulee runsaasti rakennus-purkuprojekteista.

TEKSTI: TEIJA HORPPU

12

r

akennusJätteistä JoPa

työmaan kier-

rätysvaati-

mukset perustuvat

lakiin, ja viranomaiset

vaativat sen mukaista

raportointia. Vastuu raken-

tamisen jätteistä on aina raken-

nushankkeeseen ryhtyvällä eli jät-

teen tuottajalla.

– Jätehuolto ei uudisrakennuksen kus-

tannuksissa paljon tunnu, sillä kustan-

nukset ovat yleensä alle puoli prosenttia

työmaan kokonaisbudjetista, kertoo ra-

kennusjäteliiketoiminnan johtaja ari virta

Kuusakoskelta.

Sitäkin tärkeämpää on hoitaa jätteiden

keräys ja lajittelu asianmukaisesti. Vas-

tuullisesti toimivan kumppanin valinnassa

onkin tärkeää varmistaa, että palvelun-

tarjoajan ympäristöluvat, sertifioinnit ja

raportointi ovat kunnossa. Kuusakosken

asiakaskunnassa rakennuttajia on kaiken

kokoisia, sillä nykyisessä lainsäädännössä

pienimmätkin työmaat ovat kierrätysvel-

voitteen piirissä.

lajittelu kuntoon syntypaikalla

Oikeanlaiset keräysastiat ovat edellytys

kustannustehokkaalle jätteiden lajittelulle ja

kierrätykselle. Asiakaskohtaisessa jätehuol-

tosuunnitelmassa määritellään työmaan

tarpeet syntyvän jätteen määrän ja laadun

mukaan.

Uudisrakennustyömaalla syntyvä jäte on pitkälti materiaali-

hukkaa, jonka rakennuttaja pyrkii minimoimaan.

Mitä työmaalta jätelavoille sitten kertyykin,

Kuusakoski Oy auttaa täyttämään lain velvoitteet

ja minimoimaan sekä kustannukset että kaato-

paikalle päätyvän jätteen määrän.

– Kun Kuusakoski pääsee aloittamaan työn-

sä jo suunnitteluvaiheessa jätteiden synty-

paikalla eli työmaalla, asiakas saa parhaan

hyödyn palvelusta. Silloin myös syntyvän

jätteen hyötykäyttöaste saadaan keskimää-

rin 90 prosenttiin, mikä on erinomainen tu-

los, sanoo Virta.

Rakennusjätteiden lisäksi rakennuttajan

on hoidettava työmaatoimiston ja sosiaaliti-

lojen jätehuolto. Tästäkin voi selvitä helpol-

la: halutessaan asiakas voi tilata Kuusakos-

kelta työmaan kaikkein jätteiden hoidon.

Silloin myös toimiston paperit, ongelmajät-

teet, yhdyskuntajäte, biojäte ja jopa lokakai-

vot ja wc-palvelut hoitaa Kuusakoski.

kaikki kunnossa ja raportit hanskassa

Rakennuspaikalla syntyvän jätteen seuranta

on tarkkaa. Isoilla rakentajilla onkin yleensä

selkeät tavoitteet sallitusta rakennusjätteen

enimmäismäärästä suhteessa rakennuskuu-

tiometreihin.

12

Yksi Kuusakosken

kokonaispalvelua

käyttävistä rakentajis-

ta on NCC Rakennus Oy,

jonka kanssa yhteistyö pää-

kaupunkiseudun rakennustyö-

mailla on kestänyt jo vuosia. Tällä

hetkellä Kuusakosken palveluja käyte-

tään muun muassa NCC:n Karakallion kou-

lun saneeraustyömaalla Espoossa.

– Hoidamme NCC:n työmaiden jäte- ja

kierrätysasiat jätehuoltosuunnitelmista

koulutukseen ja raportointiin. Asiakas saa

jätetiedot sähköisenä tiedonsiirtona suo-

raan omaan järjestelmäänsä sovituin vä-

liajoin, kertoo Virta asiakaskohtaisesti sovi-

tuista toimintatavoista.

Asiakkaan saama raportti sisältää aina

jätteiden määrät, erittelyn kierrätetyistä

materiaaleista ja hyödyntämistavoista, kus-

tannukset sekä hyötykäyttöasteen.

Viime vuonna Kuusakoski hoiti esimerkik-

si pääkaupunkiseudulla asiakkaittensa ra-

kennusperäisiä jätteitä asianmukaiseen kä-

sittelyyn ja kierrätykseen yli 100 000 tonnia.

– Kiitos nykyaikaisten ja tehokkaiden la-

jittelulaitosten kuten Ekoparkit Espoossa ja

Lahdessa, kaatopaikattavaksi päätyy enää

pari prosenttia linjastolle syötetystä raken-

nusjätteestä, kertoo Ari Virta ammattitai-

dolla hoidetun kierrätyksen hyödyistä.

Rakennuttajat voivat siis nukkua yönsä

hyvin, kun työmaan jätehuolto on Kuusakos-

ken käsissä.

TEKSTI: KATI VEHKAKOSKI

1313

• jätehuoltosuunnitelma

• keräysastiat ja -lavat

• lajitteluohjeistus ja -koulutus

• astioiden nouto ja tyhjennys

• materiaalien vastaanotto

• käsittely, hyötykäyttö ja loppusijoitus

• jätehuollon raportointi

• työmaakohtainen yhteyshenkilö

kuusakoskelta kokonaisPalvelua rakennustyömaille

minne rakennusJäte matkaa?• kiviaines maanrakennukseen• metallit uusiokäyttöön• puu ja muu palava materiaali energiahyötykäyttöön• paperi ja pahvi materiaalina hyötykäyttöön• pakkausjäte kierrätyspolttoaineeksi• ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn

Ku

vat:

Jak

ke N

ikka

rin

en, S

tud

io S

kaal

a

14

helsingissä Kuusakoski Oy on viime ai-

koina purku-urakoinut kauppakeskus-

kohteissa. Aiemmin tänä vuonna valmistui

City Centerin eli nk. Makkaratalon sanee-

raus ja nyt ahkeroidaan koko kansan tun-

temassa Forumin kauppakeskuksessa, jos-

sa on meneillään mittava perusparannus ja

laajennus.

– Forumissa työskentelyn haastavuutta

lisää se, että kauppakeskus on toiminnas-

sa ja työt pitää pystyä hoitamaan kauppa-

keskuksen elämänrytmin ja tavaraliikenteen

rinnalla. Viimeiset liiketilat sulkevat ovensa

vasta kello 23, joten melua aiheuttavat pur-

saneerauspurku sujuu ja kauppa käy

Mittava purkutyömaa ostosparatiisissa

keskellä pääkaupungin vilinää? Kuulostaa

epätavalliselta yhdistelmältä, mutta Kuusakoski Oy:ltä

saneerauspurkuprojekti sujuu kaikenlaisissa olosuhteissa.

kutyöt on hoidettava pääosin yöaikaan, ker-

too Kuusakosken aluepäällikkö kari kataja.

sisätöissä ollaan siististi

Melunhallinnan ohella erityisosaamista vaa-

tii pölyttömyys, josta on tiukat määräykset.

Pölyn kurissa pysyminen varmistetaan pur-

kualueiden osastoinnilla ja alipaineistuk-

sella. Purkualueilta tuleva ilma ajetaan HE-

PA-suodattimien läpi, minkä ansiosta se on

peräti 99,99 prosenttisen puhdasta – puh-

taampaa kuin ulkoilma.

– Sotkua ei sallita, kun töitä tehdään toi-

mivien kauppojen ja ravintoloiden läheisyy-

dessä. Purkualueen läheisyydessä olevissa

varastotiloissa säilytetään tekstiilejä, turkik-

sia, elektroniikkaa ja muita arkoja myynti-

tuotteita. Meidän tehtävämme on huolehtia

siitä, ettei pölyä kulkeudu purkualueen ulko-

puolelle, muistuttaa Kataja.

ehjänä purkamisen taito

Forumin Kukontorilla ja atriumaulassa

Kuusakoski hoiti portaiden, julkisivun ja lii-

ketilojen purkutyöt, sekä 2000 neliöisen

sisäpihan pintarakenteiden purkamisen.

Purkujätteen kierrätyksen ohella myös uu-

delleenkäyttö toteutui työmaalla hyvin.

Ku

va: K

im E

kman

(V

isio

n5

1)

TEKSTI: KATI VEHKAKOSKI

15

– Irrotimme portaiden marmorit ja Kukonto-

rin piha-alueen graniittilaatat ehjinä ja puh-

distuksen jälkeen ne käytettiin kohteessa

uudelleen, kertoo Kataja.

Yksi työmaan erikoisuuksia oli Forumin

keskuspihalla sijainneen kimmo kaivannon

Hopeiset sillat -taideteoksen irrotus ja siirtä-

minen. Pohjakerroksen lattiasta lasikattoon

kurotellut, yli 30 tonnia painava ja 15 metriä

korkea taideteos purettiin Kuusakosken toi-

mesta sopiviksi osiksi ja kuljetettiin väliva-

rastoon odottamaan uutta sijoituspaikkaa.

Purkaja taitaa myös pintatyöt

Laaja palvelutarjonta on avannut Kuusakos-

kelle monipuolisia mahdollisuuksia myös

Forumissa. Timanttileikkausta käytettiin

niin aukkojen tekemisessä betoniraken-

teisiin kuin purkutöissäkin. Niiden lisäksi

Kuusakosken lattiapalvelut uudistivat kella-

rikerroksen Alepan kivilattiat.

– Vaihdoimme rikkinäiset mosaiikkibe-

tonilaatat uusiin ja koko lattia hiottiin kuu-

teen kertaan. Viimeistelyhionnan ja va-

hauksen jälkeen ennallistettu kivilattia on

kiiltävä, helppohoitoinen ja kestää kovaakin

kulutusta, kertoo työpäällikkö tuomo oika-

rinen.

logistiikka ratkaisevassa asemassa

Forumin purkutöiden vaativimpia vaihei-

ta on ollut purkujätteiden poiskuljetus, sillä

kauppakeskukseen ja sisäpihoille ei niin vain

ajella raskailla ajoneuvoilla. Ykkösvaiheessa

Kuusakoski siirsi purkujätteitä pääosin sisä-

pihan porttikäytävän kautta. Esimerkiksi be-

tonia ja tiiltä ajettiin pois huimat 1 990 600

kiloa.

Nyt kakkosvaiheessa louhitaan kalliota ja

jyrsitään kovabetonipintoja kellarissa, jossa

valmistellaan uusia liiketiloja. Sinne pääs-

tään operoimaan parkkihallin ja lastauslai-

turin kautta, mikä helpottaa kummasti, kun

päivittäin liikutellaan noin 50 tonnin edestä

tavaraa. Olipa kyse melusta, pölystä tai kul-

kureittien organisoimisesta, on saneeraus-

purkajilla käytössä yksi hyvä mittari.

– Silloin on työt hoidettu hyvin, kun ku-

kaan ei huomaa mitään, tuumaa Kari Kataja.

tilaaja arvostaa sujuvuutta

Forumin vuoteen 2015 kestävän peruspa-

rannus- ja laajennusprojektin projektinjoh-

totehtäviä hoitaa Haahtela-rakennuttami-

nen Oy.

– Hanke on valtavan haastava, koska ra-

kennus on jatkuvassa asiakaskäytössä, sa-

noo myös Forumista vastaava työpäällikkö

tuukka turunen Haahtela-rakennuttami-

nen Oy:stä.

Vanhan talon purkutöissä tulee lähes

poikkeuksetta eteen myös yllättäviä asioita,

joissa ammattitaito ja kokemus punnitaan.

– Urakoitsijoiden valinnassa ollaan tarkko-

ja ja tarjouspyyntö lähtee vain tunnetuille

ja laatukriteerit täyttäneille yrityksille. Näin

varmistamme, että meillä on paras mahdol-

linen kokoonpano projektia toteuttamassa,

painottaa Turunen.

Kuusakoski saakin kiitosta hyvin suju-

neesta yhteistyöstä ja kyvystä tarttua myös

vaikeisiin asioihin.

Ennen-jälkeen:massiiviset betoniportaat Kuusakoski purki projektin ykkös-vaiheessa.

Sotkua ja pölyä

ei sallita, kun töitä

tehdään avoinna

olevien kauppojen ja

ravintoloiden

läheisyydessä.

haitta-aineiden purku on ammattilaisten hommaa

16

vanhoissa rakennuksissa piilee monenlaisia haitallisia aineita, joiden pur-

kaminen on osin luvanvaraista. Suomessa asbestia käytettiin yleisesti

rakentamisessa, kunnes sen käyttö kiellettiin kokonaan vuonna 1994. Ennen

vuotta 1988 rakennetuissa rakennuksissa onkin turvallisuussyistä tehtävä

haitta-ainekartoitus, ennen kuin mitään rakenteita saa purkaa.

– Purkutyön toteuttajana Kuusakoski Oy tilaa kartoitukset aina ulkopuoli-

selta, puolueettomalta asiantuntijalta, huomauttaa Kuusakosken työpäällikkö

Tero Simpura.

Kartoituksen jälkeen Kuusakosken osaamista on selvittää purkukohteen eri-

tyispiirteet ja löytää ratkaisut asiakkaan tarpeiden mukaan. Kiitosta hyvin hoide-

tusta työstä on tullut esimerkiksi Museovirastolta, jolle Kuusakoski on urakoinut

useita historiallisesti merkittäviä kohteita.

vaara vaanii hengitysilmassa

Haitta-aineiden kirjo on runsas ja esimerkiksi hometalojen ongelmat ovat

usein havaittavissa jo aistinvaraisesti. Tunnetuin haitta-aine lienee kuitenkin

salakavala ja aikanaan paljon käytetty asbesti. Asbestia käsiteltäessä syntyvä

asbestipöly on niin hienoa, että sitä on mahdotonta havaita paljain silmin. As-

bestipöly ei myöskään ärsytä hengitettäessä, vaan sen aiheuttamat haitat ja

sairaudet alkavat näkyä keuhkoissa vasta kymmenien vuosien jälkeen.

– Tavalliset hengityssuojaimet ja suodattimet eivät pysäytä asbestipölyä, jo-

ten ilman asianmukaisia varusteita haitalliselta pölyltä on mahdotonta suo-

jautua, muistuttaa Simpura.

asbestipurkutyö vaatii luvan

Asbestipitoisten rakenteiden purkaminen ja siivoustyö on luvanvaraista ja

työn saa suorittaa vain tehtävään koulutettu ja hyväksytty purkuammatti-

lainen. Turvallisen ja huolellisesti suoritetun lopputuloksen varmistamisek-

si haitta-aineiden purkutöistä tehdään aina purkusuunnitelma. Kuusakosken

haitta-ainepurkupalveluun kuuluu kartoitustyön ja näytteiden analysoinnin

organisointi, purkusuunnitelma, asiantuntijalausunnot, purku- ja siivoustyöt

sekä haitallisten aineiden asianmukainen hävittäminen. Homeelle altistuneis-

sa kohteissa voidaan hoitaa myös desinfiointi- ja hajunpoistotyöt.

Kaiken kokoisissa saneeraus- ja rakennuspurkuprojekteis-

sa on todennäköistä törmätä asbestiin, kreosoottiin tai

muihin haitallisiin aineisiin. Haitta-aineiden kartoittami-

nen on aina kiinteistön omistajalla. Kuinka tulee toimia, jos

työkohteena on ennen vuotta 1988 valmistunut rakennus?

missä asBestivaara

luuraa?

tyypillisiä asbestin käyttökohteita

ovat olleet mm.

• putki-, palo- ja muut eristeet

• tasoitteet ja kiinnityslaastit

• rakennuslevyt

• vesikatto- ja julkisivumateriaalit

• ilmastointikanavat

• muovimatot

TE

KS

TI:

KA

TI V

EH

KA

KO

SK

I

haitta-aineiden purku on ammattilaisten hommaa

17

uusi toiminnanohJausJärJestelmä vastaa asiakkaan tarPeisiin

uusi, vuoden 2014 alussa käyttöönotet-

tava toiminnanohjausjärjestelmämme

Kubus tehostaa toimintaamme ja vastaa asi-

akkaidemme vaatimuksiin niin raportoinnin

kuin läpinäkyvyydenkin osalta. Koko ketju

asiakkaalta valmiiseen tuotteeseen on seu-

rattavissa. Käyttöönoton ja sisäänajon jäl-

keen olemme entistä valmiimpia rakenta-

maan palvelumme asiakkaamme tarpeiden

mukaisesti, sanoo Pohjoisen-Euroopan joh-

taja Petri virtanen.

asiakkaan tarpeisiin

Kubus-järjestelmä ei ohjaa ainoastaan käy-

tännön kierrätysliiketoimintaa, vaan myös

asiakkaalle suunnattavaa raportointia sekä

laskutusta ja reskontraa.

– Ohjelma antaa esimerkiksi aiempaa re-

aaliaikaisemmat raportit, joissa palvelu on

pilkottu tähänastista pienempiin osiin. Näin

tehdään näkyvämmäksi, mitä asiakkaalle on

toimitettu, osaprojektipäällikkö mikko kas-

kismaa kuvailee.

Järjestelmä lähettää toimintaraportit sen

mukaan, mitä asiakkaan kanssa on sovittu:

vuosittain, kuukausittain tai viikoittain. Ex-

tranet-palvelulla asiakas voi myös itse ha-

kea järjestelmästämme tietoa.

mitä muuta asiakas tästä saa?

Mikko Kaskismaa selventää asiaa konk-

reettisella esimerkillä: Kun asiakas halu-

aa tilata rakennusjätelavan tyhjennyksen,

hän soittaa Kuusakoskelle ja ilmoittaa, että

lava on täynnä ja tilalle tar-

vitaan tyhjä lava. Ottaessaan

vastaan lavan vaihtotilauk-

sen Kuusakosken edustaja

hakee tietojärjestelmästä pal-

velupyyntöä koskevat tiedot: mitä palvelua

asiakas tarvitsee, mitä materiaalia palvelu

koskee, millainen lava tai astia on kyseessä,

millä kulkuneuvolla sen kuljetukset hoide-

taan, kuinka nopeasti tyhjennystilaukseen

pitää reagoida ja niin edelleen. Tietoja on

monella rivillä.

Kun käytössä on uusi toiminnanohjausjär-

jestelmä, tilauksen vastaanottajan tarvitsee

käsitellä vain yhden rivin tietoja – muu päivi-

tettävä tieto kulkee automaattisesti mukana.

– Palvelu paranee, koska samat tiedot

ovat koko kuljetusketjun, myös kuljettajien,

käytössä, Kaskismaa sanoo.

Ruotsissa Kubus on ollut käytössä ke-

väästä lähtien.

– Siellä havaitut haasteet on ratkaistu ja

olemme valmiimpia Suomessa järjestelmän

käyttöönottoon. Alkuvai-

heessa toiminta voi kui-

tenkin ruuhkautua ja het-

kelliset hidastumiset olla

mahdollisia, Kaskismaa

ennakoi. Oman henkilöstön koulutus on

aloitettu jo hyvissä ajoin alkusyksystä. Ta-

voitteena on tarjota asiakkaille selkeä, nyky-

aikainen ja toimiva ratkaisu.

Koko ketju asiakkaalta

valmiiseen tuotteeseen

on seurattavissa.

TEKSTI: TEIJA HORPPU

18

kuusakoski Groupiin kuuluva ja valimoliiketoimintaa harjoitta-

va Alteams Group on aloittanut toiminnan uudella tehtaallaan

Puolassa. Tuotanto näillä näkymin käynnistyy vaiheittain vuoden

2014 alkuun mennessä ja laajenee asteittain vuoteen 2016 asti. Teh-

dasinvestoinnin taustalla on halu palvella eurooppalaisia asiakkaita

tehokkaasti, joustavasti ja paikallisesti – siellä missä asiakkaat alu-

miinivaluja tarvitsevat.

– Erityisesti telekommunikaatiopuolen lisääntyvien toimitusnope-

us- ja joustavuusvaatimusten sekä kustannussäästöjen vuoksi asiak-

kaat haluavat nykyisin paikallisen alihankintaketjun lähelle tuotanto-

yksiköitään, kertoo Alteams Groupin toimitusjohtaja asko nevala.

Puolan tehdas on logistisesti lähellä etelä- ja keskieurooppalai-

sia asiakkaita ja myös telekommunikaatio-osien viimeistelyä hoita-

va alihankintaverkosto on kattava. Uusi tehdas sijaitsee Leborkissa

Pommerin alueella ja täydellä kapasiteetilla toimiessaan se työllistää

200-300 henkilöä.

valimoliiketoiminnan uusi tehdas käynnistetty

WWF järjesti Green Office –verkostota-

paamisen Kuusakosken Kivikon toi-

mipisteessä Helsingissä syyskuun alussa.

Green Office järjestää jäsenyrityksilleen

verkostotapaamisia 4-5 kertaa vuodessa.

Tällä kertaa paikalla oli isäntien lisäksi lähes

30 eri yritysten edustajaa.

Yksi konkreettinen ympäristöteko on yri-

tyskäytössä vanhentuneen tietotekniikan

ohjaaminen uudelleen käyttöön. Re-use-tie-

totekniikan käyttö on hyvä esimerkki ympä-

ristöteosta, jonka toivoisi yleistyvän.

–Uuden tietokoneen valmistaminen vaa-

tii huomattavasti enemmän energiaa kuin

tietokone koko elinkaarensa aikana käyt-

Green officekannustaa ympäristötekoihin toimistossa

kuusakoski GrouP laaJenee Puolaan

mikä on Green offiCe?

WWf:n Green office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, joka on

konseptoitu suomessa vuonna 2002. tällä hetkellä WWf:llä on Green office -toimintoja 10 eri maassa. yksi Green officen pääperiaatteista

on materiaalitehokkuuden lisääminen ja sitä kautta uusiokäyttö ja kierrätettävyys. Green officen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristö-

kuormitustaan, saavuttaa säästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta. ohjelman tavoitteena

on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasu-

päästöjen vähentäminen.

tää. Siksi yhteen tarkoitukseen liian vanha

kone voi palvella monessa muussa paikassa,

muistutti Kuusakosken WEEE Re-use-osas-

ton vetäjä Juha-Pekka lappi.

Yrityskäytössä vanhentunut tekniikka pal-

velee erinomaisesti esimerkiksi opetuskäy-

tössä. Uudelleenkäyttöön koneita luovutta-

va yritys voi olla huoletta, sillä Kuusakosken

uudelleenkäyttö- ja tietoturvapalveluun si-

sältyy laitteiden täydellinen tyhjentäminen

aiemmista tiedoista.

–Muistin ylikirjauksella koneista tuhotaan

kaikki vanhat tiedot ja sen jälkeen niihin voi-

daan asentaa uudet ohjelmat, kertoi tuote-

päällikkö timo saarelainen.

19

kuusakoskimessuili 2013

alihankinta- messuilla tamPereella

Syyskuun lopulla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa pidetyt Alihankinta- messut juhli 25-vuotistaivaltaan. Messut osoittivat paikkansa merkittävänä teollisuu-den tapahtumana, sillä haastavista ajoista huolimatta messuilla oli noin 17 000 kävijää ja ennätykselliset 993 näytteilleasettajaa 20 maasta.

kuusakosken osasto valittiin raksa-messuJen Parhaaksi

Maaliskuussa Lahdessa pidettiin Raksa 2013 -messutapah-tuma. Rakentamisen ja remontoimisen 30-vuotisjuhlamessut houkuttelivat jälleen kerran runsaasti väkeä Lahden messu-keskukseen. Kuusakosken osasto valittiin messujen parhaak-si osastoksi. Perusteluissaan raati kiinnitti erityisesti huomio-ta siihen, että osasto oli raikas ja korosti yritysmielikuvaa

20

kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi.

konsernijohto

kuusakoski Group oyPL 9 / Hyttipojankuja 202781 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7230etunimi.sukunimi@kuusakoski.com

kierrätysliiketoiminta

kuusakoski oykonsernin pääkonttoriPL 9 / Hyttipojankuja 202781 EspooPuh. 020 781 781 /vaihdePuh. 0800 3 0880 /asiakaspalveluFaksi 020 781 7230etunimi.sukunimi@kuusakoski.comwww.kuusakoski.fi

recycling technologies (rectec)PL 97 / Kymintie 118101 HeinolaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7741

suomi

airakselaRomulantie 7571490 AirakselaPuh. 020 781 7500Faksi 020 781 7501

ekopark lahti Rakennuskierrätysmateriaalin käsittelylaitos Norokatu 5, Lahti Puh. 020 781 7144

espoo – kauklahtiPL 6 / Lasihytti 402781 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7335

ekopark espooRakennuskierrätysmateriaalin käsittelylaitosÄmmässuonkuja 102820 EspooPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7371

heinolaPL 96 / Kuusakoskentie 518101 HeinolaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7411

helsinki – kivikkoPL 205 / Kivikonlaita 500941 HelsinkiPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7302

hyvinkääUudenkyläntie 2805950 HyvinkääPuh. 020 781 7375

iisalmiParkatinkuja 874120 IisalmiPuh. 020 781 7530Faksi 020 781 7531

imatraPilarikuusenkatu 555610 ImatraPuh. 020 781 7540Faksi 020 781 7541

JoensuuLylykoskentie 3580130 JoensuuPuh. 020 781 7550Faksi 020 781 7551

JyväskyläRuokomäentie 5040530 JyväskyläPuh. 020 781 7560Faksi 020 781 7561

kajaaniNuaskatu 687400 KajaaniPuh. 020 781 7580Faksi 020 781 7581

kalajokiSatamatie 42285180 RahjaPuh. 020 781 7590Faksi 020 781 7591

karjaaPL 20 / Keräystie 2010301 KarjaaPuh. 020 781 7600Faksi 020 781 7601

kotkaJänskäntie 948310 KotkaPuh. 020 781 7622Faksi 020 781 7060

lahtiSapelikatu 815160 LahtiPuh./faksi 020 781 7699

laihiaJarrumiehentie 4666400 LaihiaPuh. 020 781 7690Faksi 020 781 7691

lapuaKalliotie 162100 LapuaPuh. 020 781 7718

ouluRuskonniityntie 490630 OuluPuh. 020 781 7640Faksi 020 781 7641

PoriMäntyluoto28880 PoriPuh. 020 781 7660Faksi 020 781 7661

raisio - kivikolmioKivikolmio OyTuotekatu 8 B21200 Raisio

raumaHitsaajantie 1026820 RaumaPuh. 020 781 7680Faksi 020 781 7681

tampereLastikankatu 1033730 TamperePuh. 020 781 7700Faksi 020 781 7701

turkuRavurinkatu 3220380 TurkuPuh. 020 781 7720Faksi 020 781 7721

vantaaHanskalliontie 301760 VantaaPuh. 020 781 781Faksi 020 781 7341

www.kuusakoski.fi