SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN 2011-2014 ARVIOINTIIN LIITTYVÄN KYSELYN TULOKSET

VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN MAAKUNNITTAIN, KAIKKI KUUSI MAAKUNTAA(%)• Korkein vastausprosentti oli

Varsinais-Suomessa (31,25), matalin Pirkanmaalla (19,4)

• Määrällisesti eniten vastaajia oli Pohjanmaan maakunnasta, (51 kpl), 21,7 % (N= 235)

• Vähiten vastaajia saatiin Keski-Suomen maakunnasta, 23,5 % (N=98)

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Satakunta

Varsinais-Suomi

0 5 10 15 20 25 30 35

31

23.5

19.4

21.7

23

31.25

VASTAAJIEN EDUSTAMAT TAHOT, KAIKKI KUUSI MAAKUNTAA

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi

Yht

Kunta, kuntajohtaja, pormestari tmv. 6 4 3 2 6 10 31

Kunta, kunnallinen luottamushenkilö 0 0 18 0 4 22

Kunta, kunnan työntekijä 1 2 4 2 2 11

Kuntayhtymä, muu kuin maakunnan liitto 0 4 1 1 0 0 6

Seudullinen kehittämisyhtiö 3 4 3 2 4 1 17

Maakunnan liiton työntekijä 4 4 1 3 1 4 17

Valtion alue- tai paikallishallinto 3 1 3 11 6 9 33

Yksityinen yritys 3 0 1 1 0 2 7

Yrittäjäjärjestö tai kauppakamari 3 0 2 4 1 2 12

Kansalaisjärjestö tai yhdistys 5 1 5 2 3 0 16

Muu etujärjestö 2 1 0 0 1 3 7

Yliopisto/korkeakoulu 2 4 1 0 1 5 13

Muu oppilaitos 0 0 3 0 2 0 5

Tutkimuslaitos tai muu kehittämisorganisaatio 2 0 0 1 1 1 5

Erillisrahoitteisen projektin edustaja 0 0 0 1 0 1 2

Ministeriö 0 0 0 0 0 0 0

Kansallinen rahoittajaorganisaatio tms (esim. Tekes) 0 0 0 0 0 1 1

Jokin muu taho, mikä 2 0 2 1 2 0 7

36 23 27 51 30 45

VASTAAJIEN ROOLIMAAKUNTAOHJELMAN SUHTEEN (%)

Olen ollut mukana maakuntaohjelman 2011-2014 ohjausryhmässä

Olen ollut mukana maakuntaohjelman 2011-2014 projektiryhmässä, teemaryhmässä tai vastaavassa valmistelevas...

Olen osallistunut maakuntaohjelman 2011-2014 valmistelutyöhön lähinnä kommentoimalla ohjelman sisältöjä

Olen ohjelmaan kuuluvan toimenpiteen, hankkeen, projektin tms. toteuttaja

Olen muulla tavalla yhteydessä maakuntaohjelmaan, miten?

En ole osallistunut maakuntaohjelman valmistelutyöhön

0 5 10 15 20 25 30 35 40

2.8

14.7

36.4

10.2

10.8

25

MAAKUNTAOHJELMA TUNNETAAN HYVIN (ERITTÄIN HYVIN + MELKO HYVIN N. 75%)

Erittäin huonosti

Melko huonosti

Melko hyvin

Erittäin hyvin

0 10 20 30 40 50 60 70

3.3

22.1

60.4

14.2

VAIKUTTAMINEN OMAN ALUEEN KEHITTÄMISEEN MAAKUNTAOHJELMAN KAUTTA (%)

En

Kyllä

0 10 20 30 40 50 60 70 80

32.1

67.9

MAAKUNNITTAISET EROT PIENIÄ SUHTEESSA OMAN ALUEEN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIIN MAAKUNTAOHJELMAN KAUTTA (%)

Etelä-

Pohjan

maa

Kesk

i-Suo

mi

Pirk

anm

aa

Pohjan

maa

Sata

kunt

a

Varsin

ais-Su

omi

0

10

20

30

40

50

60

70

80 72.2

65.2 66.6 66.6 66.6 68.8

27.7

34.8 33.3 33.3 33.3 31.1

KylläEn

SATAKUNTA: UUDISTUMISKYVYN EVÄÄT NYKYTILANTEESSAMAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS JA TULOKSELLISUUS: KYSELYN TULOKSET

VASTAAJIEN (30) JAKAUTUMINEN, KPL

Kunta, kuntajohtaja, pormestari tmv.

Kunta, kunnallinen luottamushenkilö

Kunta, kunnan työntekijä

Kuntayhtymä, muu kuin maakunnan liitto

Seudullinen kehittämisyhtiö

Maakunnan liiton työntekijä

Valtion alue- tai paikallishallinto

Yksityinen yritys

Yrittäjäjärjestö tai kauppakamari

Kansalaisjärjestö tai yhdistys

Muu etujärjestö

Yliopisto/korkeakoulu

Muu oppilaitos

Tutkimuslaitos tai muu kehittämisorganisaatio

Erillisrahoitteisen projektin edustaja

Ministeriö

Kansallinen rahoittajaorganisaatio tms (esim. Tekes)

Jokin muu taho, mikä

0 1 2 3 4 5 6 7

6

0

2

0

4

1

6

0

1

3

1

1

2

1

0

0

0

2

Muut: Kunta, johtava virkamies; kansanopisto/2 asteen koul.

MAAKUNTAOHJELMAN 2011 -2014 TUNTEMUS (%)

Erittäin huonosti

Melko huonosti

Melko hyvin

Erittäin hyvin

0 10 20 30 40 50 60 70 80

3.3

20

66.7

10

ROOLI MAAKUNTAOHJELMAN SUHTEEN (%)

Olen ollut mukana maakuntaohjelman 2011-2014 ohjausryhmässä

Olen ollut mukana maakuntaohjelman 2011-2014 projektiryhmässä, teemaryhmässä tai vastaavassa valmistelevas...

Olen osallistunut maakuntaohjelman 2011-2014 valmistelutyöhön lähinnä kommentoimalla ohjelman sisältöjä

Olen ohjelmaan kuuluvan toimenpiteen, hankkeen, projektin tms. toteuttaja

Olen muulla tavalla yhteydessä maakuntaohjelmaan, miten?

En ole osallistunut maakuntaohjelman valmistelutyöhön

0 5 10 15 20 25 30 35

0

23.3

33.3

10

6.7

26.7

Osallistuminen muulla tavoin: MYR; ollut mukana järjestämässä työpajoja

(tekninen toteutus)

MAAKUNTAOHJELMAN ROOLI ALUEKEHITYSTYÖSSÄ, KESKIARVO

Maakuntaohjelman myötä on muodostunut yhteinen näkemys alueen kehittämisen suunnasta

Maakuntaohjelman ansiosta alue on kyennyt profiloitumaan täsmällisemmin

Alueellinen yhteistyö on lisääntynyt ja aktivoitunut ohjelmaprosessin myötä

Maakuntaohjelmilla on selkeä rooli alueen kehittämisen kokonaisuudessa

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5

3.21

2.93

3.14

3.33

5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä

VAIKUTTAMINEN SATAKUNNAN KEHITTÄMISEEN MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUPROSESSIN KAUTTA (%)

• Miksi et?

• En ole saanut kutsua osallistua moiseen

• Olen tullut Satakuntaan töihin vasta äskettäin

• En ole osallistunut prosessiin mitenkään

• Kommenttejani ei otettu huomioon

• Muutto maakuntaan vasta 2009

• Mukana ollut, mutta ei vaikutusta

• Tulin työhöni vasta kun se oli hyväksytty

• Valmistelu hyvin moniportainen, dialogisuutta voisi korostaa

66.7

33.3

KylläEn

• Olen pystynyt vaikuttamaan oman

alueeni kehittämiseen maakuntaohjelman

valmisteluprosessin kautta?

MAAKUNTAOHJELMAN KEHITTÄMISKOHTEIDEN TÄRKEYS PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ, 2013 JÄLKEEN, KESKIARVO

Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa Satakunnassa tulisi..

Muuta: lisätä suunnitelmallista ennakointityötä

etsiä rohkeammin uusia ja innovatiivisia näkemyksiä maakunnan kehittämiseen

varmistaa osuvien ja oleellisten painopisteiden valinta

sitouttaa alueelliset toimijat maakuntaohjelman valmisteluprosessiin

turvata käytännön hyödyt ja vaikuttavuus

huomioida ohjelman merkitys edunvalvonnassa kansallisesti

varmistaa valmistelun osallistavuus

huomioida maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus

kehittää ja käyttää soveltuvia seurantaan ja arviointiin liittyviä menetelmiä

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5

4.14

4.58

3.89

4.53

4.13

3.51

3.53

3.34

5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä

MISSÄ MÄÄRIN OLLA OLEVAT VÄITTEET VASTAAVAT NÄKEMYSTÄSI MAAKUNNALLISESTA KEHITTÄMISTYÖSTÄ, KESKIARVO

Nykyinen järjestelmä tarjoaa asianmukaisia työkaluja maakunnan kehittämiseen myös tulevaisuudessa

Nykyisen järjestelmän rinnalle tarvitaan myös uusia työkaluja

Nykyinen järjestelmä ei ole riittävä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin

Nykyinen järjestelmä ei anna riittävästi välineitä kansallisen tason vuoropuheluun ja edunvalvontaan

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5

3.18

4.13

3.7

3.32

5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä

JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (KYSELYSTÄ): OHJELMAN STATUS

• Itse järjestelmähän on hyvä, kunhan sen rinnalta pudotettaisiin sivuelementit ja aidosti keskitettäisiin kehittäminen maakuntaohjelman kautta toteutettavaksi. Se vaan pitäisi ottaa tosissaan myös ministeriöissä. ELYjen tulosohjauksen, kaupunki- maaseutu- ja innovaatiopolitiikan pitäisi kaikkien sisältyä ja perustua maakuntaohjelmaan

• Satakunnassa on viime vuosina menty aimo harppauksia eteenpäin. Toiminta laadittujen strategioiden mukaiseksi, mm. elinkeinostrategiat, innovaatiostrategiat, alueelliset ja kansalliset ohjelmat. Nykyisin suunnitelmissa pyritään kiteyttämään, jotta saadaan napakkuutta. Samalla valitettavasti joudutaan oikomaan mutkat suoriksi.

• Suunnitelmille pitäisi antaa isompi painoarvo. Alueella tulisi olla vain yksi strategia ja ohjelma, joka olisi sitova ja siten määrämuotoinen. Ei lainkaan esimerkiksi keskushallinnon hallinnonalakohtaisia aluestrategioita.

• Maakuntasuunnitelman merkitys on aika ohut ja siihen sitoutuminen enempi henkistä.

JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (KYSELYSTÄ): PAINOPISTEIDEN JA VALINTOJEN TERÄVÖITTÄMINEN

• Strategiassa tulee olla painopisteitä ja valintoja - ei kaiken kattavaa höttöä.

• Perustekijät oivallettu, mutta ne eivät vaikuta tavoitteisiin ja tekemiseen. Maakuntasuunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota profilointiin, jotta päästäisiin eroon toiveiden tynnyristä.

• Selkeät painopisteet, toteutuksen roolituksen jämäköittämistä, byrokratiaa vähennettävä. Painopiste tekemiseen, ei hankkeiden suunnittelemiseen ja hallinnointiin.

• Enemmän konkretiaa, mm. kehittämällä ennakointijärjestelmiä, kokoamalla alakohtaisia asiantuntijaryhmiä ja selvittämällä tarkemmin PK-sektorin tarpeita.

JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (KYSELYSTÄ): SITOUTUMINEN JA TOIMIJAT

• Kaikki julkishallinnon alueviranomaiset saman strategian taakse. Maakuntaliiton tulee kyetä sitomaan myös kuntasektori aidosti mukaan.

• Yritykset ja yrittäjät vielä enemmän mukaan ja sitoutumaan maakunnan kehittämiseen. Helsinki kasvaa liikaa suhteessa muuhun maahan ja vetää yrityksiä ja niiden pääkonttoreita sinne. Myös valtion laitokset liikaa keskitetty pääkaupunkiseudulle.

• Kuntien näkemykset tulee kirjata tarkemmin ja sitovasti ohjelmiin, jos ne ovat päätavoitteiden suuntaiset. Välineitä ja työtapoja on kunhan niihin osallistuttaisiin ja tuloksia käytettäisiin ja niihin sitouduttaisiin.

• Poliittisten toimijoiden rinnalle vahvemmin alan ajankohtaiset ekspertit. Heitä on tutkimuksen edustajien lisäksi elinkeinoelämän ja yhteisöjen puitteissa.

• Järjestelmässä koulutuksen kaikilla tasoillaan tulisi kulkea vahvasti rinnalla, muutoksia ennakoiden ja toimintaympäristön muutoksiin ripeästi reagoiden. Tämä edellyttää joustavaa, itsenäisistä toimijoista rakentuvaa järjestelmää. Kohderyhmäviestinnän ja avainhenkilöiden sitouttamisen kautta.

• Kuntien toivelistat tulisi poistaa (esim. loputtomat tiehankkeet jne.) ja esittää vain ne konkreettiset kehittämiskohteet ja - hankkeet, joita kaikin keinoin pyrittäisiin toteuttamaan, Epäonnistuessa tulisi olla painavat ja hyväksyttävät perusteet.

JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (KYSELYSTÄ): SEURANTA JA ARVIOINTI

• Eritasoisia ja ajallisesti eri aikajänteisiä asiakirjoja tulisi yhdistää ja synkronoida paremmin yhteen, esim. maakuntaohjelma ja totsu. Myös suhdetta ELY-keskuksen strategia-asiakirjaan voisi harkita uudelleen esim. siltä pohjalta voisiko esim. osia eri asiakirjoista yhdistää.

• Vaikuttavuuden arviointi ja suunnitelman ja ohjelman toimeenpanon seuranta näkyvämmäksi.

• Toimijoiden informoiminen em. asioista myös toteutusvaiheessa, ei vain uuden suunnitelman valmistelussa

MITEN MAAKUNTAOHJELMASSA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA ON MIELESTÄNNE ONNISTUTTU, KESKIARVO

Energia-osaaminen Satakunnan veturiksi

Yrittäjyydestä elämänasenne

Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä

Maakunnan tasapainoinen kehittäminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana

Liikennejärjestelmä

Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto

Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet

Hyvä asua ja harrastaa

Toimiva kuntarakenne ja palvelutarjonta

Terveyttä, kulttuuria ja liikuntaa

Luontoa ja ympäristöä kunnioittaen

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5

2.85

3.1

2.95

2.92

3.2

3

2.64

2.46

3.34

2.8

2.48

5=onnistuttu erinomaisesti, 1=onnistuttu erittäin heikosti

MISSÄ MÄÄRIN MAAKUNTAOHJELMALLA TULISI PYRKIÄ VAIKUTTAMAAN SATAKUNNAN KEHITTÄMISEEN JATKOSSA?, KESKIARVO

Energia-osaaminen Satakunnan veturiksi

Yrittäjyydestä elämänasenne

Koulutusta, tutkimusta ja yhteistyötä

Maakunnan tasapainoinen kehittäminen maankäytön suunnittelun lähtökohtana

Liikennejärjestelmä

Yhdyskuntarakenteen tekninen huolto

Monipuoliset asumisen ja matkailun mahdollisuudet

Hyvä asua ja harrastaa

Toimiva kuntarakenne ja palvelutarjonta

Terveyttä, kulttuuria ja liikuntaa

Luontoa ja ympäristöä kunnioittaen

0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4 4.5 5

4.16

3.96

4.46

3.63

4.23

3.34

3.39

3.83

3.86

3.8

3.73

5= Ehdottoman tärkeä teema myös jatkossa, 1=ei syytä

sisällyttää maakuntaohjelmaan tässä muodossa jatkossa

KÄYTÄTKÖ TYÖSSÄSI MAAKUNTAOHJELMAA? (%)

Missä käytetään? • Strategisessa suunnittelussa, kunnan omassa

strategiatyössä, ELY-keskuksen suunnitelmia laadittaessa

• Hankesuunnittelussa ja hankehankehakemuksissa/perustelut; Hanketyön strategisessa kehittämisessä; projektien valmistelun lähtökohtana; ohjelma- ja hankevalmistelussa;

• Päätöksiä perusteltaessa; Perusteluissa eri tarpeisiin; hankevalintoja tehtäessä

• Maaseutuohjelmaa toteuttaessani• Oman organisaation ohjelmatyössä• Aluekehittämisessä• EdunvalvontatyössäMiksi et?• En ole tekemisissä sen kanssa oikeastaan

mitenkään• Liian epätarkka, ei konkretiaa tarpeeksi• Ei anna mitään

En

Kyllä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

23.3

76.7

TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN 1/3

• ENERGIA JA YMPÄRISTÖ: ympäristöliiketoiminta; ympäristö; luonto ja ympäristö; puhdas vesi; Kestävän kehityksen mukainen toiminta; Kestävä kehitys, puhdas ympäristö ja puhdas vesi tukemaan maakunnan kehitystä, ei asettamaan rajoja; Luonnontuotealan huomioiminen maakunnan rikkautena; ympäristön suojelu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen; Kestävä kehitys; uusiutuva energia ym.; Energia-asiat ja turvetuotanto; biotalouden kehittäminen; Energia; Metsävarojen tehokkaampi käyttö maakunnassa; Tuulienergia; energiateollisuus; Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen

• KOULUTUS JA TUTKIMUS: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus; Korkeakoulut, erityisesti yliopistokoulutuksen turvaaminen; Koulutusinfrastruktuuri; Lisää oikeaa yliopistotasoista tutkimusta Satakuntaan (AMK ei riitä); Kulttuuri, ja korkeakoulut; yrittäjyyskasvatus; kouluasteiden tasapainoinen kehittäminen; Koulutuksen kehittäminen; Koulutus, tutkimus ja yhteistyö - selkeä strategia, miten menestyä koulutusjärjestelmien murroksessa; Liiketoimintalähtöinen tutkimus, yritysten johtamisen uudet tavat; Satakunta LVI-rakentamisen osaamisen ja tutkimuksen kärkipaikaksi Suomessa

TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN 2/3

• RAKENTEET: Kuntarakenne; Kuntarakenne tukemaan maakunnan kehitystä, näennäiset verorajat pois maakunnan hyväksi; maakunnallinen yhdyskuntatekninen järjestelmä/toimintasuunnitelma; työssäkäyntialueisiin perustuva kunta-/yhteistoimintarakenne

• SAAVUTETTAVUUS: Liikenneverkko (rautatiet ja maantiet kuntoon); Liikenneyhteydet; Liikennejärjestelmä; tieverkon kokonaisselvitys (on muutakin kuin vt 8); liikenne (8-tie); liikenneverkko; Liikenneyhteydet ja -infra saavutettavuuden turvaamiseksi; Liikenneyhteyksien edunvalvonta (Myös raideliikenne)

TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN 3/3

• YHTEISTYÖ: Yliopiston ja maakunnan yhteistyön kehittäminen; Maakunnallisen yhteistyön koordinointi; Kuntarajat ylittävä yhteistyö; yhteistyötoiminnan kehittäminen ja nykyaikaistaminen; ihmiset, osallisuus ja yhdessä tekeminen

• YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN: toimeentulo (yrittäjyys ja yritysten tukeminen); hoiva-hyvinvointialan yrittäjyys; Lisää innovaatioita ja yrittämistä; Yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukeminen vetovoimaisia toimintaympäristöjä (fyysiset ja toiminnalliset) kehittämällä; Elinkeinorakenteen uudistaminen; Yrittäjyys; Teollisen ekologian tunnistaminen ja tunnustaminen; energia- ja metallitoimialat; meriteknologian ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen; teollisuuden uusiutuminen; pk-yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittäminen ja toimialakentän monipuolistaminen yrityshenkisyys: perinteisten teollisuusyritysten menestys ja merenkulun uusi nousu pohjoisilla vesillä; ruoantuotannon edellytysten parantaminen; ruokaketjun kehitys; Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; palveluelinkeinojen kehittäminen

• Osaaminen, Maakunnallinen ennakointi ja osaamistarpeiden ennakointi; Valitut osaamiskärjet ja selkeä maakunnallinen profiloituminen

• Asuminen, matkailu

• Terveys ja hyvinvointi

• Globaali kauppa

KYSELYN AVOVASTAUKSET SANAPILVENÄ

TÄYDENNYKSIÄ HAASTATTELUISTA: SWOT-TIIVISTELMÄ

Vahvuudet• Valmistelun osallistavuus ja avoimuus• Organisaatioiden yksituumaisuus ja

toimiva yhteistyö (maakunnan liitto, ELY, kehitysyhtiöt, Porin yliopistokeskus ja Satakunnan AMK)

• Sisällölliset TKI-edistysaskeleet (esim. energian alueella, OSKE)

• Yritysten kansainvälistyminenMyönteistä kehitystä:

Energia Työperäinen maahanmuutto Saavutettavuuden

parantamiseksi tehty lobbaus (valtatie 8)

Elintarvikeklusteri (lähiruoka) Elämystuotanto Hyvinvointiteknologian living lab PK-yritystoiminnan hyvä kehitys Tutkimusyhteistyö

Heikkoudet• Riittämätön priorisointi ja tavoitteiden

yhteismitallisuuden puute, ”toiveiden tynnyri”

• Selkeän mitattavissa olevan tavoitetilan puuttuminen, mittariosaamisen puute

• Tavoitteiden hajanaisuus ja ristiriitaisuus

• Toiminnan hajanaisuus • Tekstin virkamiesmäisyys ja

profiloimattomuus• Vähäinen TKI-intensiteetti• Puuttuva rohkeus tehdä valintoja• Valmisteluprosessin laatu välittyi

riittämättömästi toteutukseen • Konkretian puute ja sirpaleisuus• Ohjelmien erilaiset aikajänteet• Sisäänpäinlämpiävyys ja itseriittoisuus

TÄYDENNYKSIÄ HAASTATTELUISTA: SWOT-TIIVISTELMÄ

Mahdollisuudet • Valmisteluvaiheen hyvät ideat ja

niiden konkretisoiminen• Ennakoinnin uudet aloitteet (ENSA

aikuiskoulutuksen laadullisen arvioinnin alueella ja Sataviisari, maakunnallinen ennakointiportaali)

• Sidosryhmätyö• ”Satakunta on kuin Suomi

pienoiskoossa, siksi se on erinomainen testausalusta”

• Pienyritysosaaminen (mallia E- ja Pohjanmaalta)

• Maakunnan reuna-alueiden parempi kuuntelu

• Yritysten äänen parempi kuuleminen• Satakunnassa yksi parhaimmista

elinkeinoelämän järjestöistä, joka aktiivisesti koko ajan mukana

Uhat• Työvoiman uusintamisen epäonnistuminen

(ikääntyminen ja koulutuspaikkojen vähentäminen) • Kansallisen ja alueellisen tason puutuva dialogi,

valmistelutilanteen epäselvyys (EYU- ohjelmat ja INKA) ja maakunnan liiton passiivisuus (maakunta vs. keskuskaupunki-problematiikka ja kysymys saadaanko OSKEsta kaikki hyödyt siirrettyä?)

• Kansallisen aluepolitiikan puute (ei resursseja toteuttaa, hyvä suunnittelu edellyttäisi toteutuakseen vastintahoa eli resursseja)

• Nykyinen suunnittelujärjestelmä (liitolla omat suunnitelmansa, kansallisella tasolla omansa, ELYllä vielä omat, lisäksi näillä eri aikajänteet)

• Institutionalisoidumpi toimintamalli TKI-toiminnan tehostamiseksi, ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen tarvittaessa

Lisätietoja antavat:Kaisa Lähteenmäki-Smith, 050 552 1396kaisa@r-m.comHenri Lahtinen, 040 7796 975, Henri.lahtinen@r-m.com