seinäjoen elinkeinokatsaus 2018 › wp-content › uploads › 2019 › 02 › ...kuviossa 6....

Seinäjoen elinkeinokatsaus 2018

Yritysdynamiikka0903

Työllisyysdynamiikka1710

Tulodynamiikka2118

Osaamisdynamiikka2622

Hyvä lukija,

Seinäjoen kaupungin uusi strategia on alkuvuonna hyväksytty valtuustossa. Strategian painoaloihin kuuluu yrittäjyys, ja uusi strategia korostaa edellisen

tapaan yritystoiminnan kestävän kasvun merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa.

Tämä elinkeinokatsaus piirtää tilannekuvan, josta lähdemme uudelle strategiakaudelle. Se myös suhteuttaa kehitystämme muihin suuriin ns.

C21-kaupunkeihin. Yritys-, työllisyys- ja verotulodynamiikan lisäksi uutena näkökulmana katsauksessa on mukana osaamisdynamiikan analyysi.

Perustettujen uusien yritysten määrällä mitattuna viime vuosi oli ennätyk-sellisen korkea. Olemme yrittäjyyskaupunki, jossa on yrityksiä asukaslukuun

suhteutettuna 4. eniten. Toimivien yritysten kokonaismäärä jatkoi myös tasaista kasvuaan.

Työllisyysaste Seinäjoella on korkein pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ilah-duttavaa on teollisuuden liikevaihdon kääntyminen kasvuun 2017 keväästä lähtien. Tilitetyt yhteisöverot olivat vuonna 2017 15,6 milj.€ ja 20% edellis-

vuotta suuremmat. C21-kaupunkien joukossa yhteisöverot olivat 6. suurimmat asukasta kohden laskettuna.

Elinkeinokatsaus jatkaa viime vuonna aloitettua käytäntöä, jolla Into kaupungin elinkeinoyhtiönä nostaa yritystoiminnan tärkeitä näkökulmia

ja sisältöjä framille. Monet esitetyistä indikaattoreista ovat makrotalouden indikaattoreita, joihin kaupunkikonserni voi vaikuttaa yhdessä tehtävällä

pitkäjänteisellä työllä.

Toivomme tämän elinkeinokatsauksen tarjoavan sinulle mielenkiintoisiaja innostavia lukuhetkiä!

Into Seinäjoki OyHannu Kantonen

toimitusjohtaja

Into Seinäjoki 2018/1 Esipuhe – Sisällysluettelo 2

Yritysdynamiikka

Into Seinäjoki 2018 Yritysdynamiikka 3

1434ALOITTANUTTA YRITYSTÄ VUOSINA 2013-2017/Q3

Kuviossa 1. esitetään Seinäjoen aloittaneiden yritysten määrä neljännesvuosittain vuosien 2013-2017/Q3 aikana. Seinäjoella aloitti yhteensä 1 434 yritystä vuosien 2013-2017/Q3 aikana. Aloittaneiden yritysten määrä oli suurin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla lukuun ottamatta vuotta 2017. Vuonna 2017 aloit-taneiden yritysten määrä oli ensimmäisen kolmen kvartaalin aikana korkein vertailujakson aikana.

Kuvio 1. Seinäjoen aloittaneet yritykset kvartaaleittain 2013-2017 (Lähde: tilastokeskus, yritykset)

Kuvio 2. Seinäjoen ja C21-kaupunkien aloittaneet yritykset suhteessa 1000 asukkaaseen vuonna 2016 (Lähde: tilastokeskus, yritykset)

Kuviossa 2. verrataan yli 50 000 asukkaan kaupunkien eli niin sanot-tujen C21-kaupunkien aloittaneiden yritysten määrää suhteessa 1000 asukkaaseen vuonna 2016. Seinäjoella aloitti toimintansa 4,43 yritystä 1 000 asukasta kohden, joka oli C21–kaupunkien keski-tasoa suhteessa väestöpohjaan. Aloittaneiden yritysten määrässä oli huomattavaa hajontaa yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa: aloittaneiden yritysten määrä oli suhteessa väestöpohjaan korkein Helsingissä, Porvoossa ja Espoossa sekä alhaisin Kotkassa, Kouvo-lassa ja Lappeenrannassa.

KOTK

A

0,00

2,00

4,00

6,00

8,00

1,00

3,00

5,00

7,00

9,00

10,00

JOEN

SUU

JYVÄ

SKYL

Ä

MIK

KELI

LAPP

EENR

ANTA

PORI

TAM

PERE

HÄM

EENL

INNA

KOUV

OLA

VAAS

A

OUL

U

TURK

U

ESPO

O

LAHT

I

SALO

SEIN

ÄJO

KI

VANT

AA

KUO

PIO

PORV

OO

HELS

INKI

ROVA

NIEM

I

3,27 3,39 3,583,85 4,10 4,21 4,36 4,38 4,41 4,43 4,47 4,57 4,80 4,85 5,01

5,28 5,385,64 5,75

6,32

8,8612ALOITTANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA

2015 20162013 2014 2017

Q1 Q3Q2 Q4

93

114 106

85 91

102

76

64

55

71

69

49

50

68

70

52

82

77

60


Kuviossa 4. kuvataan Seinäjoella aloittaneiden ja lopetta-neiden yritysten määrää vuosineljänneksittäin vuosien 2013-2017 aikana. Yhtä kvartaalia kohden toimintansa aloitti keski-määrin 75 yritystä ja lopetti keskimäärin 65 yritystä. Aloit-taneiden yritysten määrä ylitti pääsääntöisesti lopettaneiden yritysten määrän jokaisen vuoden kolmen ensimmäisen vuosi-neljänneksen aikana. Seinäjoen yritysperustanta oli yhteensä 171 yritystä vuosina 2013-2017/Q1. Yritysperustanta oli keski-määrin +10 yritystä per neljännesvuosi.

Kuvio 4. Seinäjoen aloittaneet ja lopettaneet yritykset kvartaaleittain 2013-2017 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

75/64JOKAINEN VUOSINELJÄNNES ALOITTAA KESKIMÄÄRIN NOIN 75 YRITYSTÄ JA LOPETTAA 65 YRITYSTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

1085LOPETTANUTTA YRITYSTÄ VUOSINA 2013-2017/Q1

Kuvio 3. Seinäjoen lopettaneet yritykset kvartaaleittain 2013-2017/Q1 (Lähde: tilastokeskus, yritykset)

Kuviossa 3. esitetään Seinäjoen toimintansa lopettaneet yritykset kvartaaleittain vuosien 2013-2017/Q1 aikana. Seinäjo-ella toiminnan lopetti yhteensä 1 085 yritystä vuosien 2013-2017/Q1 aikana. Toiminnan lopettaneiden yritysten määrä oli ajanjakson aikana korkeinta aina vuoden viimeisellä neljännek-sellä. Vuoden 2017 ensimmäisellä kvartaalilla lopettaneiden yritysten määrä oli korkeampi kuin vuosien 2013-2016 ensim-mäisellä kvartaalilla.

2015 20162013 2014 2017

Q1 Q3Q2 Q4

5840

58 5063

50

55

81

56

39

92

56

45

116

61

49

116

ALOITTANEETLOPETTANEET

9382

77

60

114

6870

52

52

69

4950

85

64

55

71

91102

76

63

81

5050

92

39

5658

116

4556

40

116

49

6158

2013

Q1

2014

Q1

2015

Q1

2016

Q1

2017

Q1

2013

Q2

2014

Q2

2015

Q2

2016

Q2

2017

Q2

2013

Q3

2014

Q3

2015

Q3

2016

Q3

2017

Q3

2013

Q4

2014

Q4

2015

Q4

2016

Q4


Kuviossa 6. kuvataan Seinäjoen yritysperustanta toimialoittain vuosina 2015-2017/Q1. Yritysperustanta oli ajanjakson aikana yhteensä 96 yritystä. Yritysperustanta oli positiivinen 11 toimialalla ja nega-tiivinen viidellä toimialalla. Yritysperustanta oli vilkkainta kiinteis-töalan (L) toimialalla (+32). Yritysperustannan vahvoja positiivisia toimialoja olivat lisäksi tukku- ja vähittäiskauppa (G) ja ammatillinen tieteellinen, taiteellinen ja teknillinen toiminta (M). Vain kahdella toimialalla yritysperustanta oli selvästi negatiivista: teollisuus (C) sekä kuljetus- ja varastointi (H)

Kuvio 6. Seinäjoen yritysperustanta TOL-2008 toimintaluokituksen mukaisesti 2015-2017/Q1 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset toimialoittain)

11/5YRITYSPERUSTANTA POSITIIVINEN 11TOIMIALALLA JA NEGATIIVINEN 5TOIMIALALLA VUOSINA 2015-2017/Q1

4-1-12

-1

18-8

11

32

910

-10 5 20 35-5 10 25-15 0 15 30

16-2

93

44

A MAA-, METSÄ- JA KALATALOUS

C TEOLLISUUS

E VESI-, VIEMÄRI- JA JÄTEVESIHUOLTO

H KULJETUS JA VARASTOINTI

K RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA

N HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA

Q TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT

T KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA

B KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA

D SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO

G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA

J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ

M AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA

P KOULUTUS

F RAKENTAMINEN

I MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

L KIINTEISTÖALAN TOIMINTA

O JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS

R TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS

U KV ORGANISAATIOIDEN TOIMINTA

S MUU PALVEVUTOIMINTA

X TOIMIALA TUNTEMATON

Kuviossa 5. verrataan Seinäjoen ja muiden C21 -kaupunkien yritysten uusiutumisastetta tai niin sanottua ”luovan tuhon” astetta. Uusiutu-misaste saadaan laskemalla yhteen alueen aloittaneet ja lopettaneet yritykset, jonka jälkeen yhteismäärä suhteutetaan alueen yrityskan-taan (toimivien yritysten määrään). Perusoletus on, että alueen hyvää yritysdynamiikkaa kuvaa yhtäältä korkea aloittaneiden yritysten määrä ja toisaalta elinkelvottomien yritysten lopettaminen. Seinä-joen yritysten uusiutumisaste oli toiseksi alhaisin kaikista C21–kaupungeista Salon jälkeen. Yritysten uusiutumisaste oli korkein pääkaupunkiseudun keskuskaupungeissa ja muissa suurissa kaupun-geissa.

Kuvio 5. Seinäjoen ja muiden C21-kaupunkien yritysten uusiutumisaste (luova tuho) vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

20/21SEINÄJOEN YRITYSTEN UUSIUTUMISASTE OLI TOISEKSI HEIKON C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016

SALO

0

10

20

5

15

25

HÄM

EENL

INNA

VAAS

A

KOUV

OLA

MIK

KELI

PORI

TURK

U

ROVA

NIEM

I

SEIN

ÄJO

KI

KUO

PIO

LAPP

EENR

ANTA

OUL

U

HELS

INKI

JOEN

SUU

JYVÄ

SKYL

Ä

LAHT

I

TAM

PERE

KOTK

A

ESPO

O

VANT

AA

PORV

OO

12,5 12,9 12,9 13,0 13,414,1 14,1

14,7 14,8 15,0 15,1 15,3 15,4 15,5 15,6 15,6 16,1 16,717,5 17,7

19,1


Kuvio 7. Seinäjoen yrityskanta keskipitkällä aikavälillä kvartaaleittain (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

Graafissa 7. kuvataan Seinäjoen yrityskannan kehitystä neljän-nesvuosittain vuosien 2008-2017/Q1 aikana. Seinäjoella toimi 3 993 yritystä vuoden 2017 ensimmäisellä kvartaalilla: toimivien yritysten määrä oli +641 yritystä enemmän kuin vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Yrityskannan kehityksen trendi on ollut koko ajanjakson aikana positiivinen. Yrityskannan kasvu oli määrällisesti suurinta vuosien 2009-2012 aikana. Yrityskanta kasvoi +48 yrityksellä kvartaalien 2016/Q1 ja 2017/Q1 välisenä aikana.

3 993SEINÄJOEN YRITYSKANTA ELI TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ 2017/Q1

Puukartassa 8. kuvataan Seinäjoen yrityskannan sijoittumista päätoi-mialoittain vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Seinä-joen kaikista toimivista yrityksistä eniten eli yli viidennes (22,9 %) sijoittuu tukku ja vähittäiskaupan toimialalle. Seuraavaksi eniten toimivia yrityksiä on rakentamisen toimialalla (16,9 %), ammatilli-sessa tieteellisessä, taiteellisessa ja teknillisessä toiminnassa (16,9 %) ja kiinteistöalan toimialalla (12,7 %). Nämä neljä toimialaa käsit-tävät noin kaksi kolmasosaa kaikista Seinäjoen toimivista yrityksistä.

Kuvio 8. Seinäjoen yrityskanta 2017/Q1 toimialoittain (Lähde: Tilastokeskus, yritykset toimialoittain)

2/3NOIN KAKSI KOLMESTA SEINÄJOEN YRITYKSESTÄ SIJOITTUU TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPAN, RAKENTA-MISEN, AMMATILLISEN TIETEELLISEN JA TEKNILLISEN TOIMINNAN JA KIINTEISTÖALAN TOIMIALOILLE VUONNA 2017/Q1

3000

3400

3800

3200

3600

4000

4200

2013

Q1

2009

Q1

2008

Q1

2014

Q1

2010

Q1

2015

Q1

2011

Q1

2016

Q1

2012

Q1

2017

Q1

2013

Q2

2009

Q2

2008

Q2

2014

Q2

2010

Q2

2015

Q2

2011

Q2

2016

Q2

2012

Q2

2013

Q3

2009

Q3

2008

Q3

2014

Q3

2010

Q3

2015

Q3

2011

Q3

2016

Q3

2012

Q3

2013

Q4

2009

Q4

2008

Q4

2014

Q4

2010

Q4

2015

Q4

2011

Q4

2016

Q4

2012

Q4

G TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA 791

M AMMATILLINEN,TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA455

C TEOLLISUUS305

S MUU PALVELUTOIMINTA248

A MAA-, METSÄ- JAKALATALOUS 223

N HALLINTO- JATUKIPALVELUTOIMINTA162

Q TERVEYS- JASOSIAALIPALVELUT117

R TAITEET, VIIHDEJA VIRKISTYS114

J INFORMAATIO JA VIESTINTÄ83

PKOULUTUS55

I MAJOITUS-JA RAVITSEMIS- TOIMINTA120

H KULJETUS JA VARASTOINTI217

L KIINTEISTÖALANTOIMINTA439

F RAKENTAMINEN581


Kuviossa 9. verrataan yrityskannan eli toimivien yritysten määrää suhteessa väestöpohjaan yli 50 000 asukkaan C21-kaupungeissa. Seinäjoella oli 4:nneksi eniten toimivia yrityksiä suhteessa väestö- pohjaan vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä: Seinäjo-ella toimi 62,2 yritystä 1 000 asukasta kohden. Yrityskanta oli väes-töpohjaan suhteutettuna korkein Helsingissä, Salossa ja Porvoossa sekä alhaisin Oulussa, Kotkalla ja Vantaalla.

Kuvio 9. Seinäjoen yrityskanta 1000 asukasta kohden suhteessa muihin C21 -kaupunkeihin vuonna 2017/Q1 (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

Kuvio 10. Seinäjoen yritystoimipaikkojen liikevaihto (1 000 euroa) C21 -kaupungeissa vuoden 2016 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, yritykset)

Kuviossa 10. verrataan C21-kaupunkien yritystoimipaikkojen liike-vaihtoa henkilöä kohden (1000 euroa) vuoden 2016 lopussa. Seinä-joen yritysten liikevaihto oli 264 000 euroa henkilöä kohden, joka oli 6:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa. Yritystoimi-paikkojen liikevaihto oli korkein Porvoossa, Espoossa ja Vantaalla sekä alhaisin Kuopiossa, Rovaniemellä ja Mikkelissä.

4.

6.

SEINÄJOELLA OLI NELJÄNNEKSI ENITEN TOIMIVIA YRITYKSIÄ VÄESTÖPOHJAAN SUHTEUTETTUNA C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2017/Q1

SEINÄJOEN YRITYSTOIMIPAIKKOJEN LIIKEVAIHTO HENKILÖÄ KOHDEN KUUDENNEKSI SUURIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016

OUL

UKU

OPI

O

0

0

20

200

40

400

60

600

80

10

100

30

300

50

500

70

700

90

100

KOUV

OLA

TURK

U

LAHT

IPO

RI

JOEN

SUU

SALO

VANT

AAM

IKKE

LI

MIK

KELI

KOUV

OLA

TURK

UHE

LSIN

KI

VAAS

ALA

HTI

KOTK

ARO

VANI

EMI

LAPP

EENR

ANTA

HÄM

EENL

INNA

JYVÄ

SKYL

ÄJO

ENSU

U

SEIN

ÄJO

KIVA

ASA

PORV

OO

VANT

AA

ESPO

OKO

TKA

HÄM

EENL

INNA

LAPP

EENR

ANTA

ROVA

NIEM

IO

ULU

TAM

PERE

SEIN

ÄJO

KI

KUO

PIO

JYVÄ

SKYL

Ä

SALO

ESPO

O

HELS

INKI

PORV

OO

PORI

TAM

PERE

47,0

195

48,1

204

49,8

207

50,4

208

50,6

213

51,1

223

51,8

225

52,8

229

53,0

231

55,8

232

55,9

238

58,0

242

58,8

252

59,5

256

60,4

260

62,1

264

62,2

313

64,2

324

71,1

385

73,8

480

92,2

659


Kuviossa 11. esitetään Seinäjoen kaupungin kaikkien toimialojen viennin muutos neljännesvuosittain indeksinä (2010=100) vuosina 2011-2017. Seinäjoen kaikkien toimialojen viennin vuosimuutos olipositiivinen vuonna 2011. Seinäjoen kaikkien toimialojen vienti kääntyi negatiiviseksi vuosina 2012-2016 muutamaa kvartaalia lukuun ottamatta. Seinäjoen vienti kääntyi uudelleennousuun vuonna 2017.

Kuvio 11. Seinäjoen kaupungin kaikkien toimialojen viennin muutos neljännesvuosittain vuosina 2011-2017 (2010=100)

Kuvio 12. Seinäjoen kaupungin ja koko maan teollisuuden toimialan (C) vienti vuosina 2011-2017 (vuosimuutos%)

Kuviossa 12. kuvataan Seinäjoen kaupungin teollisuuden toimialan yritysten viennin vuosimuutosta vuosien 2011-2017 välisenä aikana. Seinäjoen teollisuuden toimialan viennin vuosimuutosta verrataan koko maan kehitykseen. Seinäjoen vienti kasvoi vuonna 2011, jonka jälkeen vienti kääntyi negatiiviseksi vuosina 2012-2016. Vuonna 2017 teollisuuden toimialan vienti on piristynyt merkittävästi ja saavut-tanut vuoden 2011 tason.

Käänne 2017

7,5 %

SEINÄJOEN KAIKKIEN TOIMIALOJEN VIENTI ON LÄHTENYT RIPEÄÄN NOUSUUN VUONNA 2017

SEINÄJOEN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN TOIMIALAN VIENNIN VUOSIMUUTOS VUONNA 2017

-15

-10

-20

0

10

20

25

-5

5

15

35

30

2011 Q2

2010=100

2012 Q2

2013 Q2

2014 Q2

2015 Q2

2016 Q2

2011 Q4

2012 Q4

2013 Q4

2014 Q4

2015 Q4

2016 Q4

2017 Q2

2017 Q4

-15,02011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

7,8 7,1

-6,4

0,1

-2,2-3,3

-12,3

-1,6

-7,2

-4,6 -4,9

0,4

7,59,1

SEINÄJOEN KAUPUNKIKOKO MAA


Työllisyysdynamiikka

2018Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 10

204

Kuviossa 13. kuvataan Seinäjoen työllisen väestön (15-64v.) osuus vastaavan ikäiseen väestöön eli työllisyysaste vuosien 2000-2016 välisenä aikana. Koko maan työllisyysaste oli 68,6 % vuoden 2016 lopussa. Seinäjoen työllisyysaste ylitti selvästi koko maan työlli-syysasteen ja oli 71,3 % vuonna 2016. Seinäjoen työllisyysaste oli 2,7 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan työllisyysaste. Seinä-joen työllisyysaste on erittäin kilpailukykyinen suhteessa koko maan tasoon tai suurten ja keskisuurten kaupunkien työllisyysasteeseen.

Kuvio 13. Seinäjoen työllisyysaste pitkällä aikavälillä (2000-2016) (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)

Kuvio 14. Seinäjoen ja C21-kaupunkien työllisyysaste vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)

Kuviossa 14. verrataan C21-kaupunkien työllisyysastetta vuoden 2016 lopussa. Työllisyysaste vaihteli merkittävästi yli 50 000 asuk-kaan kaupunkien välillä. Työllisyysaste ylitti hallitusohjelman tavoit-teen 72 % kolmessa kaupungissa (Porvoo, Espoo ja Vantaa) ja yli 70 % myös Seinäjoella ja Helsingissä. Seinäjoen työllisyysaste oli 4:nneksi korkein C21-kaupungeista ja korkein pääkaupun-kiseudun ulkopuolisista kaupungeista. Työllisyysaste oli alhaisin Kotkassa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Kotkan työllisyysaste jäi jopa alle 60 %:in tason.

2000

65,0

67,0

69,0

71,0

73,0

66,0

68,0

70,0

72,0

74,0

20022002 20042003 20062005 20082007 20102009 20122011 20142013 20162015

71,3 %/+2,7 %

4.

SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE OLI 2,7 %-YKSIKKÖÄ KORKEAMPI KUIN KOKO MAAN TYÖLLISYYSASTE VUONNA 2016

SEINÄJOEN TYÖLLISYYSASTE OLI NELJÄNNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016 JA KORKEIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN ULKOPUOLELLA OLEVISTA KAUPUNGEISTA

KOTK

A

0

20

40

60

10

30

50

80

70

TURK

U

SALO

PORI

JYVÄ

SKYL

Ä

ROVA

NIEM

I

HELS

INKI

LAPP

EENR

ANTA

JOEN

SUU

KOUV

OLA

OUL

U

SEIN

ÄJO

KI

VANT

AA

KUO

PIO

VAAS

A

LAHT

I

HÄM

EENL

INNA

TAM

PERE

ESPO

O

PORV

OO

MIK

KELI

59,563,9

60,363,9 63,9 64,0 64,4 64,6 65,0 65,2 65,5 65,9 66,2 67,2 68,3 68,9 70,1 71,3 72,9 73,2 74,4

Into Seinäjoki Työllisyysdynamiikka 112018

Kuviossa 15. tarkastellaan Seinäjoen työpaikkaomavaraisuuden kehitystä vuosien 2007-2015 aikana. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa alueella olevia työpaikkoja suhteessa alueella asuviin työllisiin. Yli 100 %:in arvo tarkoittaa, että alueella on enemmän työpaikkoja kun alueella asuu työllisiä eli eli alue on työpaikkaomavarainen. Seinäjoki on ollut työpaikkaomavarainen koko ajanjakson ajan. Työpaik-kaomavaraisuusaste on vaihdellut 110,1-112,5 %:in välillä. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuusaste oli 111,9 prosenttia vuonna 2015.

Kuvio 15. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuuden kehitys vuosien 2007-2015 aikana. (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)

Kuvio 16. Seinäjoen ja C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki ja seutuindikaattorit)

Kuviossa 16. vertaillaan C21 -kaupunkien työpaikkaomavaraisuus- astetta vuonna 2016. C21-kaupungeista pääosa (16) oli työpaik-kaomavaraisia vuonna 2016. C21 -kaupunkien työpaikkaomava-raisuus oli keskimäärin 108,1 %. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Helsingissä, Vaasassa ja Turussa sekä alhaisin Espoossa, Salossa ja Porvoossa. Seinäjoen työpaikkaomavaraisuus oli hieman C21-kaupunkien keskitasoa korkeampi. Seinäjoen työpaikkaoma-varaisuus oli 6:nneksi korkein yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukossa.

111,5

113

111

109,5

112,5

110,5

109

112

110

108,5

2007

101,1

110,6

112,5

111,7 111,9111,7

112,1

111,4

111,9

2008 2010 2011 2012 2013 2014 20152009

111,9 %

6.

SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE VUONNA 2015

SEINÄJOEN TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE OLI KUUDENNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2015

204

ESPO

O

0

40

80

120

20

60

100

140

HÄM

EENL

INNA

JYVÄ

SKYL

Ä

KOUV

OLA

PORV

OO

LAHT

I

JOEN

SUU

OUL

U

SALO

KUO

PIO

MIK

KELI

TAM

PERE

TURK

U

LAPP

EENR

ANTA

KOTK

A

PORI

SEIN

ÄJO

KI

ROVA

NIEM

I

VAAS

A

HELS

INKI

VANT

AA

92,6 93,392,896,9

99,0 102,8 104,3 104,8 105,2 105,4 107,6 107,8 108,1 109,4 110,9 111,9114,7

122,8 124,2 126,3 128,3


Kuviossa 17. kuvataan Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen kaik-kien yritysten liikevaihdon ja palkkasumman suhteellista muutosta kvartaaleittain vuosien 2010-2016/Q3 aikana. Muutokset seudun kaik-kien yritysten liikevaihdossa että palkkasummassa olivat ajanjakson aikana merkittäviä: liikevaihdon ja palkkasumman kasvu oli huomat-tava vuosina 2010-2011, jonka jälkeen ne laskivat vuoteen 2015 vaih-teeseen saakka. Seinäjoen seudulla käänne tapahtui vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä, jonka jälkeen yritysten liike-vaihto ja palkkasumma ovat lähteneet jälleen nousuun.

Kuvio 17. Seinäjoen seudun kaikkien toimialojen palkkasumman ja liikevaihdon kvartaalimuutos 2010-2016. (Lähde: TEM, toimialaonline)

2015/Q3SEINÄJOEN SEUDUN KAIKKIEN TOIMIALOJEN KAIKKIEN YRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO LÄHTI NOUSUUN VUODEN 2015 KOLMANNELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ

2010

/1

2010

/2

2010

/3

2010

/4

2011

/1

2011

/2

2011

/3

2011

/4

2012

/1

2012

/2

2012

/3

2012

/4

2013

/1

2013

/2

2013

/3

2013

/4

2014

/1

2014

/2

2014

/3

2014

/4

2015

/1

2015

/2

2015

/3

2015

/4

2016

/1

2016

/2

2016

/3

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

PALKKASUMMALIIKEVAIHTO

Kuviossa 18. kuvataan Seinäjoen seudun pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon suhteellista kehitystä vuosineljännek-sittäin ajanjakson 2014-2016 aikana. Pienyritysten liikevaihdon ja palkkasumman muutokset ovat olleet huomattavat kvartaalista ja vuodesta toiseen. Seinäjoen seudun pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon kehitys lähti ripeään nousuun vuoden 2016 vaih-teessa, jonka jälkeen kulmakerroin on ollut vahvasti nouseva.

Kuvio 18. Seinäjoen seutukunnan pienyritysten palkkasumman ja liikevaihdon kvartaalimuutos 2014-2016. (Lähde: TEM, toimialaonline)

2016/Q1SEINÄJOEN SEUDUN PIENYRITYSTEN PALKKASUMMA JA LIIKEVAIHTO LÄHTI NOUSUUN VUODEN 2016 ALUSSA

2014 Q1

2014 Q2

2014 Q3

2014 Q4

2015 Q1

2015 Q2

2015 Q3

2015 Q4

2016 Q3

2016 Q2

2016 Q1

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

PALKKASUMMALIIKEVAIHTO


Kuviossa 19. kuvataan Seinäjoen kaupungin (huom! ei seutu) liike-vaihdon kehitystä päätoimialoittain. Teollisuuden liikevaihto aleni yhtäjaksoisesti vuoden 2013 kolmannelta vuosineljännekseltä aina vuoden 2017 ensimmäiselle vuosineljännekselle, mutta kääntyi ensimmäisen kerran nousuun sen jälkeen huhti-kesäkuussa 2017. Vähittäiskaupan toimialan yritysten liikevaihdossa on ollut hajontaa, mutta kehitys on ollut positiivista vuoden 2016 toisesta vuosineljän-neksestä lähtien. Muiden palvelujen liikevaihdon kehitys on ollut posi-tiivinen lähes koko ajanjakson 2010-2017/Q2 ajan. Informaatiosektorin liikevaihdon kehityksen vuosimuutosvaihtelut ovat suuria, mutta kehitys on ollut positiivista vuoden 2015 viimeiseltä neljännekseltä lähtien.

Kuvio 19. Seinäjoen kaupungin päätoimialojen liikevaihdon vuosimuutos % kvartaaleittain vuosina 2010-2017/Q2 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu)

+2,3 %SEINÄJOEN KAUPUNGIN TEOLLISUUDEN TOIMIALAN LIIKEVAIHDON KASVU VUODEN 2017 TOISELLA VUOSINELJÄNNEKSELLÄ

Kuviossa 20. tarkastellaan Seinäjoen kaikkien työnantajasektoreiden työpaikkakehitystä vuosina 2000-2015. Seinäjoella oli yhteensä 29 623 työpaikkaa (työllistä) vuonna 2015. Työpaikkojen määrä lisääntyi yhteensä 5 058 työpaikalla vuosien 2000-2015 aikana. Seinäjoen työpaikkakehitys on ollut tasaisella kasvu-uralla koko 2000-luvun ajan lukuun ottamatta pientä notkahdusta vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Seinäjoen työpaikkakehityksen kasvuvauhti tasoittui vuosina 2011-2013 ja kääntyi jopa väliaikaisesti laskuun vuonna 2014. Vuonna 2015 työpaikkakehitys oli jälleen maltillisen positiivinen: uusia työpaikkoja syntyi 177 kyseisen 2015 aikana.

Kuvio 20. Seinäjoen työpaikkakehitys kaikilla työnantajasektoreilla vuosien2000-2015 aikana (Lähde: Tilastokeskus, alueella työssäkäyvät)

+5 058SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 2000-2015

-25,0

-20,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

C TEOLLISUUS MUUT PALVELUT (H, I, J, L, M, N, R, S) 47 VÄHITTÄISKAUPPA INFORMAATIOSEKTORI

32 000

30 000

24 000

28 000

22 000

26 000

20 000

20072006200520042003200220012000 2008 2010 2011 2012 2013 2014 20152009

2010

/120

10/2

2010

/320

10/4

2011

/120

11/2

2011

/320

11/4

2012

/120

12/2

2012

/320

12/4

2013

/120

13/2

2013

/320

13/4

2014

/120

14/2

2014

/320

14/4

2015

/120

15/2

2015

/320

15/4

2016

/120

16/2

2016

/320

16/4

2017

/120

17/2


Kuviossa 21. esitetään Seinäjoen työpaikkojen jakautuminen toimi-aloittain vuoden 2015 lopussa. Lähes joka neljäs Seinäjoen työpaikka oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muut suuret työllistävät toimialat olivat teollisuus (14,1%), tukku- ja vähittäiskauppa (13,1%) ja rakentaminen (6,6%).

Kuvio 21. Seinäjoen työpaikkojen jakaantuminen toimialoittain vuonna 2015(Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti)

23,2 %SEINÄJOEN TYÖPAIKOISTA LÄHES JOKA NELJÄS SIJOITTUU SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN

Kuviossa 22. kuvataan Seinäjoen työpaikkakehitystä toimialoittain (TOL-2008) vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Seinäjoki sai työpaik-kalisäystä yhteensä 502 työpaikkaa vuosina 2010-2015. Seinäjoen työpaikkakehitys oli kaksijakoista toimialoittain tarkasteltuna: työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 11 toimialalla ja laski 10 toimi-alalla. Työpaikkakasvu oli ylivoimaisesti suurinta sosiaali- ja terveys-palveluissa, mutta kasvu oli ripeää myös asiantuntijuuteen, osaa-miseen ja tietoon perustuvilla toimialoilla, etenkin ammatillisessa tieteellisessä ja teknillisessä toiminnassa sekä hallintoja tukipalve-luissa. Sen sijaan Seinäjoen teollisuuden ja rakentamisen toimialojen työpaikkakehitys oli erityisen heikkoa: näiltä aloilta katosi yhteensä yli 1 000 työpaikkaa vuosien 2010-2015 aikana.

Kuvio 22. Seinäjoen määrällinen työpaikkakehitys toimialoittain 2010-2015 (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti toimialoittain).

+502SEINÄJOEN TYÖPAIKKALISÄYS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2015. TYÖPAIKKALISÄYS MÄÄRÄLLISESTI SUURIN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA JA OSAAMISINTEN- SIIVISISSÄ PALVELUISSA

956

23,2

229

0,8

82

3,1

50

0,5

39

1,0

14

1,6

-618

14,1

-396

6,6

-181

13,1

-89

2,6

-69

1,7

-67

5,9

-40

0,9

-15

1,4

-15

0,3

-2

2,9

+600 200 800-400 400 1000-600

0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0

-800 0 600 1200

26

0,5

191

4,9

174

4,9

29

6,2

196

4,0

TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT

TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT

AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA

AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNINEN TOIMINTA

HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA

HALLINTO- JA TUKIPALVELUTOIMINTA

KIINTEISTÖALAN TOIMINTA

KIINTEISTÖALAN TOIMINTA

TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS

TAITEET, VIIHDE JA VIRKISTYS

RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA

RAHOITUS- JA VAKUUTUSTOIMINTA

INFORMAATIO JA VIESTINTÄ

INFORMAATIO JA VIESTINTÄ

RAKENTAMINEN

RAKENTAMINEN

KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA

KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA

JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS

JULKINEN HALLINTO JA MAANPUOLUSTUS

VESI- JA JÄTEHUOLTO, YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO

VESI- JA JÄTEHUOLTO, YMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO

SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO

SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO

KAIVOSTOIMINTA

KAIVOSTOIMINTA

KOULUTUS

KOULUTUS

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA

KULJETUS JA VARASTOINTI

KULJETUS JA VARASTOINTI

MUU PALVEVUTOIMINTA

MUU PALVEVUTOIMINTA

TOIMIALA TUNTEMATON

TOIMIALA TUNTEMATON

MAATALOUS

MAATALOUS

TEOLLISUUS

TEOLLISUUS

TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA

TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA


Kuviossa 23. tarkastellaan Seinäjoen työpaikkojen sijoittumista työpaikkasektoreihin. Vuonna 2015 kaksi kolmasosaa (63,2 %) Seinäjoen työpaikoista oli avoimen sektorin työpaikkoja eli yksi-tyisen sektorin ja yrittäjien työpaikkoja. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli vuonna 2015 alempi kuin 2010-luvun alussa; varsinkin yrittäjien suhteellinen osuus on alentunut viime vuosina. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni yhteensä -264 työpaikalla vuosien 2010-2015 aikana. Samanaikaisesti julkisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä noin tuhannella työpaikalla vuosina 2010-2015.

Kuvio 23. Seinäjoen työpaikkojen suhteellinen jakaantuminen työnantajasektoreittain vuosien 2010-2015 aikana (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti).

63,2 %

-1,4 %

SEINÄJOEN KAIKISTA TYÖPAIKOISTA KAKSI KOLMESTA ON AVOIMELLA SEKTORILLA

SEINÄJOEN AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN VÄHENNYS VUOSINA 2010-2015

Kuviossa 24. verrataan Seinäjoen avoimen sektorin suhteellista työpaikkakehitystä C21-kaupunkeihin. Avoimen sektorin työpaik-kojen määrä kasvoi vain seitsemässä C21-kaupungissa ja aleni 13 kaupungissa. Kuopiossa avoimen sektorin työpaikkakehityksessä ei tapahtunut muutosta. Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Vantaalla Turussa ja Oulussa sekä vähiten Salossa, Kotkassa ja Mikkelissä. Seinäjoen avoimen sektorin työpaikkavähennys oli maltillinen -1,4 %.

Kuvio 24. C21 -kaupunkien avoimen sektorin suhteellinen työpaikkakehitys vuosina 2010-2015

2010

2011

2012

2013

2014

2015

0% 20% 40% 60% 80% 100%

YRITTÄJÄT VALTIOYKSITYINEN KUNTA VALTIO OY

54,7

54,3

55,5

55,7

56,2

56,5

8,5

8,8

9,0

9,1

9,0

8,7

30,4

30,5

29,1

28,5

28,2

27,8

4,0

4,0

3,7 2,7

3,8 2,9

3,7 2,9

3,8 3,2

2,4

2,4

SALO

-25

-30

-15

-5

5

-20

-10

0

15

10

LAPP

EENR

ANTA

HÄM

EENL

INNA

KOUV

OLA

MIK

KELI

PORV

OO

JYVÄ

SKYL

Ä

ESPO

O

KOTK

A

VAAS

A

LAHT

I

TAM

PERE

OUL

U

JOEN

SUU

HELS

INKI

SEIN

ÄJO

KI

ROVA

NIEM

I

PORI

TURK

U

VANT

AA

KUO

PIO

-23,9 -9,2-10,6 -8,6 -7,4 -6,7 -4,2 -1,8 -1,7 -1,4 -0,6 -0,2 -0,1 -0,0 0,4 0,6 1,1 1,7 2,13,9

10,5


Kuviossa 25. verrataan Seinäjoen ja muiden C21 -kaupunkien työt-tömyysastetta vuoden 2017 vuosikeskiarvona. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien työttömyysasteet vaihtelivat Porvoon 9,2 %:sta Kotkan 17,4 %:iin. C21-kaupunkien työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 13 %. Seinäjoen työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 9,6 %, joka oli 3:nneksi alhaisin C21-kaupunkien joukossa. Seinäjoen työttömyys-aste laski 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2016 vuosikeskiarvoon verrattuna.

Kuvio 25. C21 -kaupunkien työttömyysaste vuoden 2017 vuosikeskiarvona (Lähde: TEM: työllisyyskatsaus).

3.SEINÄJOEN TYÖTTÖMYYSASTEEN VUOSI-KESKIARVO OLI KOLMANNEKSI ALHAISIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2017

PORV

PP

0

4

8

12

2

6

10

14

16

18

20

HELS

INKI

LAPP

EENR

ANTA

VAAS

A

SEIN

ÄJO

KI

SALO

TAM

PERE

MIK

KELI

ESPO

O

KUO

PIO

HÄM

EENL

INNA

OUL

U

LAHT

I

KOUV

OLA

TURK

U

ROVA

NIEM

I

PORI

VANT

AA

JOEN

SUU

KOTK

A

JYVÄ

SKYL

Ä

9,29,69,3

10,5 10,611,2 11,4

11,9 12,1

13,3 13,7 13,8 14,0 14,3 14,3 14,4 14,6 14,915,8

17,2 17,4


Tulodynamiikka

2018Into Seinäjoki Tulodynamiikka 18

Kuviossa 26. kuvataan Seinäjoen kaupungin tilitettyjen kunnallisverojen määrää vuosien 2016-3/2018 aikana kuukausittain. Tilitetyt kunnal-lisverot olivat yhteensä 208 miljoonaa euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden tili-tetyt kunnallisverot olivat yhteensä 60,7 miljoonaa euroa. Summa oli hieman korkeampi kuin vuosien 2016 ja 2017 kolmen ensim-mäisen kuukauden aikana, jolloin tilitetyt kunnallisverot olivat 59,7 miljoonaa ja 58,4 miljoonaa euroa. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttuvien jaksotusten vuoksi.

Kuvio 26. Seinäjoen tilitettyjen kunnallisverojen määrä kuukausittain vuosina 2016-3/2018 (Lähde: Verohallinto, kunnallisverojen tilitykset) 2016 20182017

TAM

MIK

UU

HELM

IKUU

MAA

LISK

UU

HUHT

IKUU

TOUK

OKU

U

KESÄ

KUU

HEIN

ÄKUU

ELO

KUU

SYYS

KUU

LOKA

KUU

MAR

RASK

UU

JOUL

UKLU

U

500 000

0

-500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

M€

+60,7 M€SEINÄJOEN TILITETTYJEN KUNNALLISVEROJEN MÄÄRÄ TAMMI-MAALISKUUSSA 2018, JOKA YLITTÄÄ VUOSIEN 2016 JA 2017 VASTAAVAN AJANKOHDAN MÄÄRÄN

Kuviossa 27. verrataan C21-kaupunkien kunnallisverotettavia tuloja asukasta kohden vuonna 2016. C21-kaupunkien kunnallisverotet-tavat tulot asukasta kohden vaihtelivat Joensuun 2 959 eurosta Espoon 4 466 euron välillä. Kunnallisverotettavat tulot olivat selvästi korkeimmat pääkaupunkiseudun ja pääkaupungin lähiseudun kunnissa suhteessa muuhun maahan. Seinäjoen kunnallisverotet-tavat tulot olivat 3 353 euroa asukasta kohden vuonna 2016. Seinä-joen arvo oli C21-kaupunkien keskitasoa. Seinäjoen kunnallisvero-tettavat tulot kasvoivat noin viidenneksellä (18 %) vuosien 2012-2016 välisenä aikana.

Kuvio 27. Seinäjoen ja C21 -kaupunkien kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit).

11.SEINÄJOEN KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 11. KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016

JOEN

SUU

0

1000

2000

4000

3000

5000

3500

500

1500

2500

4500

TURK

U

SEIN

ÄJO

KI

PORI

JYVÄ

SKYL

Ä

KOTK

A

HÄM

EENL

INNA

KUO

PIO

MIK

KELI

OUL

U

LAHT

I

VANT

AA

PORV

OO

TAM

PERE

VAAS

A

ROVA

NIEM

I

KOUV

OLA

SALO

HELS

INKI

ESPO

O

LAPP

EENR

ANTA

316331012959

3187 3225 3236 3269 3271 3313 3349 3353 3402 3432 3432 3438 3454 34963710

39284071

4466


Kuviossa 28. kuvataan Seinäjoen kaupungin tilitettyjen yhteisöve-rojen määrää vuosien 2016-3/2018 aikana kuukausittain. Seinäjoen kaupungin tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 13 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 15,6 miljoonaa euroa vuonna 2017 eli tilitettyjen yhteisöverojen määrä kasvoi 2,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen kuukauden tilitettyjen yhteisöverojen määrä oli 5,1 miljoonaa euroa, joka ylitti merkittävästi vastaavan ajan-kohdan vuonna 2016 (3,3 miljoonaa euroa) ja vuonna 2017 (3,2 miljoonaa euroa). Tosin tilitettyjen yhteisöverojen määrä ei kuiten-kaan ole täysin vertailukelpoinen kuukausitasolla tilitysten muuttu-vien jaksotusten vuoksi.

Kuvio 28. Seinäjoen tilitettyjen yhteisöverojen määrä kuukausittain vuosina 2016-3/2018 (Lähde: Verohallinto, yhteisöverojen tilitykset)

+5,1 M€SEINÄJOEN TILITETTYJEN YHTEISÖVEROJEN MÄÄRÄ TAMMI-MAALISKUUSSA 2018, JOKA YLITTÄÄ SELVÄSTI VUOSIEN 2016 JA 2017 VASTAAVAN AJANKOHDAN MÄÄRÄN

Kuviossa 29. verrataan C21-kaupunkien yhteisöverojen määrää asukasta kohden vuonna 2016. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien yhtei-söverojen määrässä asukasta kohden oli suuri hajonta. C21- kaupunkien yhteisöverojen määrä oli keskimäärin 268 euroa asukasta kohden. Keskiarvon ylittivät vain Helsinki, Vaasa, Espoo, Turku, Seinäjoki, Vantaa, Porvoo ja Lappeenranta. Helsingin yhtei-söverot olivat korkeimmat ja Kotkan alhaisimmat asukasta kohden laskettuna vuonna 2016. Seinäjoen yhteisöverot asukasta kohden olivat C21-kaupungeista 5:nneksi korkeimmat (366 €/asukas).

Kuvio 29. C21 -kaupunkien yhteisöverot asukasta kohden vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus, Kaupunki- ja seutuindikaattorit).

5.SEINÄJOEN YHTEISÖVEROT ASUKASTA KOHDEN LASKETTUNA OLIVAT VIIDENNEKSI KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016

KOTK

A

0

200

400

600

700

100

300

500

KUO

PIO

MIK

KELI

PORI

ROVA

NIEM

I

TAM

PERE

SEIN

ÄJO

KI

SALO

JYVÄ

SKYL

Ä

HÄM

EENL

INNA

LAHT

I

TURK

U

ESPO

O

JOEN

SUU

PORV

OO

KOUV

OLA

VANT

AA

OUL

U

VAAS

A

HELS

INKI

LAPP

EENR

ANTA

162152152166 169 179 185 189 198 205 209 226 238

295 298 302

366

414439

463

626

2016 20182017

TAM

MIK

UU

HELM

IKUU

MAA

LISK

UU

HUHT

IKUU

TOUK

OKU

U

KESÄ

KUU

HEIN

ÄKUU

ELO

KUU

SYYS

KUU

LOKA

KUU

MAR

RASK

UU

JOUL

UKLU

U

0,50

3,50

0,00

1,00

4,00

2,00

4,50

2,50

5,00

3,00


Kuviossa 30. verrataan C21-kaupunkien verotuloja asukasta kohden vuonna 2016. Verotuloihin lasketaan kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisö-verojen yhteissumma. Pääkaupunkiseudun kuntien verotulot olivat selvästi korkeimmat asukasta kohden. Joensuun, Porin ja Mikkelin verotulot asukasta kohden olivat alhaisimmat. Seinäjoen verotulot asukasta kohden olivat C21-kaupunkien keskitasoa. Seinäjoen vero-tulot asukasta kohden kasvoivat noin viidenneksellä (+18,5 %) vuosien 2010-2016 välisenä aikana.

Kuvio 30. C21 -kaupunkien verotulot asukasta kohden vuonna 2016 (Lähde: Sotkanet: verotulot).

11.SEINÄJOEN YHTEENLASKETUT KUNNALLIS-, KIINTEISTÖ- JA YHTEISÖVEROTULOT ASUKASTA KOHDEN OLIVAT 11. KORKEIMMAT C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016

JOEN

SUU

0

2000

4000

6000

1000

3000

5000

OUL

U

SEIN

ÄJO

KI

JYVÄ

SKYL

Ä

MIK

KELI

KOUV

OLA

VAAS

A

KUO

PIO

PORI

KOTK

A

LAHT

I

VANT

AA

PORV

OO

TURK

U

HÄM

EENL

INNA

TAM

PERE

LAPP

EENR

ANTA

SALO

HELS

INKI

ESPO

O

ROVA

NIEM

I

345836433626 3654 3677 3708 3760 3770 3868 3926 3929 3929 3996 3997 4051 4068 4198

43494561

50475268


Osaamisdynamiikka

2018Into Seinäjoki Osaamisdynamiikka 22

Kuviossa 31. verrataan C21-kaupunkien korkea-asteen suorittaneen yli 15-vuotiaan väestön osuutta koko väestöstä. Korkea-asteen suorit-taneen väestön osuus vaihteli merkittävästi C21 -kaupunkien välillä. Korkea-asteen suorittaneiden osuus väestöstä oli korkein Espoossa, Helsingissä ja Oulussa sekä alhaisin Kouvolassa, Salossa ja Kotkassa. Seinäjoen väestöstä noin kolmannes (31,9 %) oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon vuonna 2016. Seinäjoen korkea-asteen suorittaneiden osuus oli 9:nneksi korkein C21-kaupunkien joukossa ja korkein ei-yliopistokaupungeista. Seinäjoen korkea-asteen suorittaneen väestön osuus kasvoi 2,1 %-yksikköä vuosien 2010-2016 aikana.

Kuvio 31. C21 -kaupunkien korkea-asteen koulutuksen suorittaneen väestön osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2016 (Lähde: Sotkanet: koulutus).

9. SEINÄJOEN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUS YLI 15-VUOTIAASTA VÄESTÖSTÄ OLI YHDEKSÄNNEKSI KORKEIN C21-KAUPUNKIEN JOUKOSSA VUONNA 2016 JA KORKEIN EI-YLIOPISTOKAUPUNGEISTA

Kuviossa 32. tarkastellaan Seinäjoen kaupungin keski- ja korkea-as-teen suorittaneen väestön kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2010-2015 aikana. Seinäjoki sai muuttovoittoa sekä keskiasteen että korkea-asteen suorittaneista. Seinäjoen muuttovoitot painottuvat selvästi keskiasteen tutkinnon suorittaneeseen väestöön: Seinäjoki sai yhteensä noin 1 100 henkilöä muuttovoittoa keskiasteen suoritta-neista vuosien 2010-2016 aikana. Seinäjoki sai korkea-asteen suorit-taneista muuttovoittoa yhteensä 170 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2015.

Kuvio 32. Seinäjoen keski- ja korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto vuosien 2010-2015 aikana. (Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot)

+1100 ja +170SEINÄJOKI SAI MUUTTOVOITTOA MAAN SISÄLTÄ NOIN 1 100 HENKILÖÄ KESKIASTEEN JA 170 HENKILÖÄ KORKEA-ASTEEN SUORITTANEISTA VUOSINA 2010-2015

KOUV

OLA

0

0

10

40

20

50

30

5

35

15

45

25

LAPP

EENR

ANTA

PORV

OO

PORI

KOTK

A

SEIN

ÄJO

KI

JYVÄ

SKYL

Ä

VANT

AA

SALO

JOEN

SUU

MIK

KELI

TAM

PERE

OUL

U

KUO

PIO

TURK

U

HÄM

EENL

INNA

VAAS

A

LAHT

I

HELS

INKI

ESPO

O

ROVA

NIEM

I

24,726,125,1

26,9 27,729,1 29,3

30,4 30,6 30,8 31,6 31,9 31,9 32,0 33,334,5 35,3 35,8 35,9

41,3

45,4

2010

89

248 234

176 179223

53

18

106

36

19

15

-79-30

-83 -67

53

2976

7

1

54

2

14

-1

-6

2011 2012 2013 2014 2015

KESKIASTE YLEMPI KORKEA- KOULUTUSASTE

TUTKIJA-KOULUTUSASTE

ALINKORKEA-ASTE

ALEMPI KORKEA-KOULUTUSASTE


Kuviossa 33. kuvataan Etelä-Pohjanmaan toisen ja kolmannen asteen uusien opiskelijoiden määrää vuosina 2014-2016. Toisen asteen opinnoista on eroteltu lukio ja ammatillinen peruskoulutus erikseen. Kolmannen asteen on huomionarvoista, että Etelä-Pohjanmaalta puuttuu kokonaan yliopistokoulutus. Etelä-Pohjanmaalla oli toisen asteen uusia opiskelijoita yhteensä 4 153, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 71,7 % ja lukiossa 28,3 %. Toisen asteen koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi vuosina 2014-2016. Ammattikor-keakoulutuksessa aloitti yhteensä 1 140 uutta opiskelijaa vuonna 2016. Kolmannen asteen (AMK) uusien opiskelijoiden määrät aleni vuosina 2014-2016.

Kuvio 33. Etelä-Pohjanmaan 2. ja 3. asteen uudet opiskelijat (koulutuspaikat) vuosina 2014-2016. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)

5293ETELÄ-POHJANMAAN TOISEN JA KOLMANNEN ASTEEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2016

Kuviossa 34. tarkastellaan Etelä-Pohjanmaan toisen ja kolmannen asteen opintojen suorittaneiden tai vastavalmistuneiden määriä vuosina 2014-2016. Toisen asteen opinnot suoritti yhteensä 3 068 opiskelijaa vuonna 2016, joista 66,2 prosenttia suoritti ammatillisen perustutkinnon ja 33,8 prosenttia ylioppilastutkinnon. AMK-tut-kinnon suoritti yhteensä 883 henkilöä vuonna 2016. Valmistuneiden opiskelijoiden määrät laskivat hieman ylioppilastutkinnon suoritta-neiden osalta tarkastelujakson aikana, mutta kasvoivat ammatillisen perustutkinnon ja AMK-tutkintojen osalta samalla ajanjaksolla.

Kuvio 34. Etelä-Pohjanmaan 2. ja 3. asteen tutkinnon suorittaneet vuosina 2014-2016. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)

3951ETELÄ-POHJANMAAN TOISEN ASTEEN TAI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2016

2014 20162015

2014 20162015

YLIOPPILASTUTKINNONSUORITTANEET

LUKIO

AMMATILLISENPERUSTUTKINNON

SUORITTANEET

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

AMK

AMK

0

0

500

500

1000

1000

1500

1500

2000

2000

2500

2500

3000

3500

883

1140

890

1232

800

1359

2030

2976

2041

2744

1882

2878

1038

1177

1037

1158

1086

1119


Kuviossa 35. esitetään Seinäjoen kaupungissa ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuneiden henkilöiden määrät koulutusaloittain vuosien 2014-2016 aikana. Seinäjoella valmistui ammatillisesta koulu-tuksesta yhteensä 1 343 henkilöä vuonna 2016, joka on 151 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014. Eniten valmistuneita tuli tekniikan ja liiken-teen alalta, jonka osuus kaikista valmistuneista oli yli kolmannes (35,1 %). Vähän yli joka neljäs (27,8 %) valmistui yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallintotalouden alalta. Muita merkittäviä valmistuneiden koulutus-aloja olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Muiden koulutusalojen merkitys Seinäjoen valmistuneissa ammatillisen koulutuksen suorittaneista oli hyvin vähäinen.

Kuvio 35. Seinäjoen kaupungissa ammatillisesta koulutuksesta (sis. oppisopimus- opiskelijat) valmistuneet koulutusaloittain (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)

2014 20162015

KULT

TUUR

IALA

LUO

NNO

NVAR

A-JA

YM

PÄRI

STÖ

ALA

LUO

NNO

N-

TIET

EIDE

N AL

A

HUM

ANIS

TINE

NJA

KAS

VATU

SALA

MAT

KAIL

U-,

RAVI

TSEM

IS- J

ATA

LOUS

ALA

SOSI

AALI

-, TE

RVEY

S- JA

LIIK

UNTA

-ALA

YHTE

ISKU

NTAT

IETE

IDEN

,LI

IKET

ALO

UDEN

JAHA

LLIN

NON

ALA

TEKN

IIKAN

JA

LIIK

ENTE

EN A

LA

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

1343SEINÄJOELTA VALMISTUNEIDEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2016, JOKA OLI 151 HENKILÖÄ ENEMMÄN KUIN VUONNA 2014

Kuviossa 36. kuvataan Etelä-Pohjanmaalla asuvien ammatillisesta toisen asteen koulu-tuksesta valmistuneiden henkilöiden sijoittumista työelämään koulutusaloittain vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen. Vuonna 2016 Etelä-Pohjanmaalla asui 2 391 vuoden sisällä ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä, joista enemmän kuin joka toinen (56 %) oli sijoittunut työmarkkinoille, vähän alle joka viides opiskeli (18,2 %) tai oli työttömänä työnhakijana (18,1 %). Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työttömäksi jääneiden osuus oli lähes kolmikertainen verrattuna ylemmän koulutus-asteen suorittaneiden sijoittumiseen työelämässä. Valmistuneiden sijoittuminen vaih-teli merkittävästi koulutusalan mukaan: parhaiten työllistyivät terveyden ja hyvinvoinnin alalta valmistuneet, joista lähes seitsemän kymmenestä (67,8 %) oli työllisenä ja vain 8 % oli jäänyt työttömäksi. Työllistyminen oli vahvaa myös palvelualoilla ja kaupan, hallinnon sekä oikeuden aloilla. Työllisten osuus jäi alle 50 %:iin valmistuneista tekniikan alalla, humanististen ja taiteiden alalla sekä muiden alojen osalta. Työttömien osuus oli valmis-tuneista oli keskimääräistä suurempi suurimmalla koulutusalalla eli tekniikan ja liikenteen toimialkalla, joista joka neljäs oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen.

Kuvio 36. Etelä-Pohjanmaalla asuvat ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoittu-minen työelämään tai jatko-opintoihin vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen vuonna 2016. *Muut alat: Kasvatusala, Luonnontieteet ja ICT. **Muut: Varusmies/siviilipalvelus, Eläkeläinen, työkyvytön tai tuntematon työmarkkina-asema (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)

56 %AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN VUONNA 2016

MUUT ALAT (N=87)*

HUM. JA TAIDEALAT (N=99)

MAA- JA METSÄTALOUS (N=132)

KAUPPA, HALLINTOJA OIKEUS (N=366)

PALVELUALAT (N=423)

TERVEYS- JA HYVINVOINTI (N=522)

TEKNIIKAN ALAT (N=756)

KAIKKI ALAT (N=1338)

0% 20% 40% 60% 80% 100%

OPISKELIJA MUUT**TYÖLLINEN TYÖTÖN

67,8

47,6

56,0

61,7

62,3

59,1

33,3

27,6

19,0

16,7

18,1

16,3

18,0

13,6

27,3

27,6

8,0

26,6

18,2

14,9

14,8

18,2

21,2

34,5

5,2

9,1

7,8

7,1

4,9

9,1

18,2

10,3

9 2 8 15 3 728 22 23 29

44 33

125 136165

269264263 266

342

373

451

420

471


Graafissa 37. kuvataan Etelä-Pohjanmaalla asuvien ammattikor-keakoulu- tai ylipistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sijoittu-mista työelämään vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen vuonna 2016. Etelä-Pohjanmaalla asui yhteensä 1 137 henkilöä, jotka olivat suorittaneet vuoden sisällä joko ammattikorkeakoulu- tai yliopis-totason tutkinnon: näistä henkilöistä 71,8 prosenttia oli suorittanut AMK-tutkinnon ja 28,2 prosenttia yliopistotutkinnon. Etelä-pohjan-maalla enemmän kuin neljä viidestä (81,5 %) ammattikorkeakoulu tai yliopistotutkinnon suorittaneista henkilöistä oli työllistynyt vuoden aikana tutkinnon suorittamisesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 6,6 % oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Työllistyneiden osuus oli vuosi valmistumisen jälkeen ammattikorkeakoulututkinnon (82,7 %) suorittaneilla hieman korkeampi kuin yliopistotutkinnon (78,5 %) suorittaneilla. Ammat-tikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömien osuu-dessa ei ollut juurikaan eroa.

Kuvio 37. Etelä-Pohjanmaalla asuvat ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorit-taneiden sijoittuminen työelämään vuosi koulutuksen päättymisen jälkeen vuonna 2016. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen)

81,5 %AMMATTIKORKEA- TAI YLIOPISTOKOULUTUKSEN TYÖLLISTEN MÄÄRÄ VUOSI VALMISTUMISEN JÄLKEEN VUONNA 2016

AMK-TUTKINTO (N=816)

YLIOPISTOTUTKINTO (N=324)

YHTEENSÄ (N=1337)

0% 20% 40% 60% 80% 100%

TYÖLLINEN OPISKELIJA MUUPÄÄTOIMINEN TYÖLLINEN TYÖTÖN

6,69,281,5

6,512,178,5

6,68,182,7

2,6

2,8

2,6


01. HELSINKI

SIJOITUS YRITYSKANTA2017 Q1AS.

TYÖLLISYYSASTE2016

TYÖPAIKKAOMA-VARAISUUSASTE%2015

TYÖTTÖMYYSASTE%2017

YRITYSTENUUSIUTUMISASTE%2016

KUNNALLISVEROT €/AS. 2016

YHTEISÖVEROT €/AS. 2016

VEROTETTAVATTULOT €/AS.2016

AVOIMEN SEKTORINTYÖPAIKKOJENKEHITYS% 2010-2015

KORKEA-ASTEENSUORITTANUTVÄESTÖ 2016

ALOITTANEETYRITYKSET / 1000 AS.2016

YRITYSTOIMI- PAIKKOJEN LIIKEVAIHTO 2016

PORVOO PORVOO PORVOO ESPOO ESPOO ESPOOVANTAA VANTAAHELSINKI HELSINKIHELSINKI

06. TAMPERE HÄMEENLINNA HELSINKI SEINÄJOKI KOUVOLA LAPPEENRANTA VAASATAMPERE ROVANIEMIVAASA VANTAASEINÄJOKI

11. LAHTI SALO LAPPEENRANTA PORI SEINÄJOKI TURKU PORVOOVAASA HÄMEENLINNAJYVÄSKYLÄ MIKKELIJYVÄSKYLÄ

16. KOUVOLA TURKU PORI TURKU TURKU OULU LAPPEENRANTAHÄMEENLINNA LAPPEENRANTAJOENSUU KUOPIOHÄMEENLINNA

02 SALO ESPOO ESPOO ESPOO HELSINKI HELSINKI HELSINKIESPOO TURKUPORVOO VAASAVAASA

07. HÄMEENLINNA VAASA HÄMEENLINNA LAPPEENRANTA VAASA HÄMEENLINNA TURKUJYVÄSKYLÄ HELSINKISALO PORVOOKOTKA

12. ROVANIEMI LAHTI KOUVOLA OULU ROVANIEMI TAMPERE HÄMEENLINNALAHTI SEINÄJOKISEINÄJOKI KOUVOLAPORI

17. KUOPIO JYVÄSKYLÄ TAMPERE JYVÄSKYLÄ SALO SALO LAHTIKOTKA PORIKUOPIO OULUROVANIEMI

03. PORVOO VANTAA SEINÄJOKI VANTAA PORVOO PORVOO OULUHELSINKI OULUESPOO ESPOOTURKU

08. PORI MIKKELI MIKKELI TAMPERE LAPPEENRANTA ROVANIEMI ROVANIEMIPORVOO KUOPIOROVANIEMI LAPPEENRANTAVANTAA

13. LAPPEENRANTA KOUVOLA SALO HÄMEENLINNA OULU KOTKA JOENSUUKUOPIO VAASAVANTAA HÄMEENLINNAKUOPIO

18. JOENSUU PORI OULU SALO PORI JYVÄSKYLÄ PORIKOUVOLA KOUVOLAMIKKELI PORIKOUVOLA

04. SEINÄJOKI SEINÄJOKI VAASA VAASA VANTAA VANTAA TAMPEREOULU TAMPERETURKU TURKUTAMPERE

09. MIKKELI ROVANIEMI KUOPIO KOUVOLA KOTKA KOUVOLA SEINÄJOKIPORI PORVOOPORI TAMPERELAHTI

14. VAASA LAPPEENRANTA JYVÄSKYLÄ LAHTI KUOPIO KUOPIO VANTAAROVANIEMI ESPOOHÄMEENLINNA SALOOULU

19. VANTAA TAMPERE LAHTI MIKKELI JYVÄSKYLÄ MIKKELI KOTKAMIKKELI MIKKELILAPPEENRANTA ROVANIEMIPORVOO

05. TURKU HELSINKI VANTAA HELSINKI HÄMEENLINNA VAASA JYVÄSKYLÄTURKU JYVÄSKYLÄTAMPERE SEINÄJOKIJOENSUU

10. ESPOO KUOPIO ROVANIEMI KOTKA TAMPERE SEINÄJOKI KUOPIOJOENSUU JOENSUULAHTI JOENSUULAPPEENRANTA

15. JYVÄSKYLÄ OULU TURKU JOENSUU LAHTI LAHTI MIKKELILAPPEENRANTA LAHTIOULU LAHTIMIKKELI

20. KOTKA JOENSUU JOENSUU ROVANIEMI MIKKELI PORI SALOSEINÄJOKI KOTKAKOUVOLA JYVÄSKYLÄSALO

21. OULU KOTKA KOTKA KUOPIO JOENSUU JOENSUU KOUVOLASALO SALOKOTKA KOTKAESPOO

2018Into Seinäjoki Seinäjoen positio C21-kaupunkien joukossa eräillä tunnusluvuilla 27

SISÄLTÖ: VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO, TUTKIMUSPALVELU TIMO ARO OY GRAAFINEN SUUNNITTELU: KASPERI SALOVAARA LÄHTEET: TILASTOKESKUKSEN JA VEROHALLINNON TIETOKANNAT JA REKISTERIT, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

seinäjoen elinkeinokatsaus 2018 › wp-content › uploads › 2019 › 02 › ...kuviossa 6....

Documents