Selkoa selkokielestä

Pertti Rajala

Kieli on

• ihmisen lajityyppinen ominaisuus

• sosiaalisen vuorovaikutuksen väline

• ajattelun väline

• ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaisemisen väline

• elämänhallinnan väline

• valtaa.

Tiede, taide ja koko inhimillinen kulttuuri lepää kielen varassa. Tieto kielestä auttaa ihmistä ymmärtämään ja jäsentämään kokemuksiaan. Kieli on osa identiteettiä.

Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja (Mikkola ym., WSOY 2003)

Kielen tehtäviä

Kieli muuttuu jatkuvasti

• Koulutus lisääntyy.

• Erikoiskielet lisääntyvät.

• Kansainvälistyminen lisääntyy.

• Tekstien määrä lisääntyy, ja samalla lisääntyy tekstilajien määrä.

• Visuaalisuus lisääntyy. Kirjoitus esiintyy kuvien kanssa.

• Kieli teknistyy (tietokoneiden vaikutus, lyhenteet ja koodit).

Kielen muodot

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on

mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja

rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja

ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille,

joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää

yleiskieltä.

Selkokieli

Perustuslaki (erikoiskieli)

Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa voi tehdä

valtioneuvostolle tai ministerille näiden toimialaan

kuuluvasta asiasta välikysymyksen. Välikysymykseen

tulee vastata eduskunnan täysistunnossa viidentoista

päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saatettu

valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn

päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai

ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun

aikana on tehty ehdotus epäluottamuslauseen

antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille.

Perustuslaki (yleiskieli)

Vähintään kaksikymmentä kansanedustajaa saa tehdä

valtioneuvostolle välikysymyksen. Hallituksen

vastauksesta käydyn keskustelun jälkeen eduskunta

äänestää siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan

luottamusta.

Perustuslaki (selkokieli) Kansanedustajalla on oikeus

tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille.

Vähintään 20 kansanedustajaa

voi tehdä hallitukselle välikysymyksen.

Kysymyksen pitää käsitellä niitä asioita,

joista hallitus on vastuussa.

Hallituksen pitää antaa vastaus välikysymykseen

eduskunnan täysistunnossa.

Tämän jälkeen asiasta käydään keskustelu,

jonka lopuksi on äänestys.

Tällöin äänestetään siitä,

luottaako eduskunta hallitukseen.

Jos äänestyksen tulos osoittaa,

että eduskunta ei luota hallitukseen,

hallituksen pitää erota.

Välikysymys voi johtaa myös siihen,

että joku ministereistä joutuu eroamaan.

Selkokielen

käyttäjäryhmät

Selkokielen käyttäjäryhmät

Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joiden kielitaidon puutteet

vaikeuttavat arjen tilanteista, opinnoista ja työelämästä

selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista.

Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt,

1. joiden kielelliset vaikeudet johtuvat synnynnäisestä ja

pysyvästä neurobiologisesta poikkeavuudesta (taustalla

esim. kehitysvamma, dysfasia, lukivaikeus, ADHD tmv.)

2. joiden kielelliset taidot ovat heikentyneet (taustalla esim.

muistisairaus tai afasia)

3. joille suomi ei ole äidinkieli (esim. kielenoppijat,

vähemmistökielten puhujat).

Selkokielen käyttäjäryhmät

Selkokielestä voivat hyötyä henkilöt,

1. joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa

ja keskittymisessä (esim. ADHD, FASD)

2. joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia)

3. joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt

ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia)

4. joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia

5. joilla on aivoverenkierron häiriö (esim. afasia)

6. joilla on muistihäiriö (erityisesti dementoituneet henkilöt)

ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä

7. jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä

(tavallisimmin maahanmuuttajat).

Vähemmistökielten puhujat

• Suomen perinteisiksi vähemmistökieliksi lasketaan

yleensä pohjois-, inarin- ja koltansaame, romanikieli ja

viittomakieli.

• Romanikieli on uhanalainen kieli Suomessa. Suomen noin

13 000 romanista valtaosa on kaksikielisiä, ja useimmille

suomi on vahvempi kieli.

• Suomen alueella puhutaan kolmea saamen kymmenestä

kielestä. Suomen noin 7 000 saamelaisesta vajaa puolet

puhuu saamea äidinkielenään.

• Viittomakieli on noin 5 000 kuuron tai huonokuuloisen

henkilön äidinkieli. Lisäksi sillä on noin 6 000–9 000

kuulevaa käyttäjää. Sisäkorvaistutteen myötä kuurojen

viittomakielisten määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.

Kirjoitusohjeet

Selkeän kirjoittamisen

edellytys on selkeä ajattelu.

Selkokielen periaatteita tiivistetysti

• Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle – Rajaa aihe.

– Tarkista tekstin johdonmukaisuus.

• Sanasto – Käytä yleistä, tuttua sanastoa.

– Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut.

• Yksinkertaiset rakenteet – Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla.

– Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja.

• Lyhyet lauseet – Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen.

– Käytä suoraa sanajärjestystä.

– Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset sivulauseeseen.

Selkokielen periaatteita tiivistetysti

• Teksti kokonaisuutena

– Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen.

– Tarkista, että tekstin rakenne on looginen.

– Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan.

– Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä.

– Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä.

– Käytä myönteistä kieltä.

– Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille.

• Tarkista teksti

– Hanki palautetta kohderyhmiltä!

Esimerkki hyvästä selkotekstistä

Mikael Agricola ja ABC-kirja Kustaa Vaasan aikaan

Suomen piispana oli Mikael Agricola.

Hän kirjoitti ABC-kirjan eli

ensimmäisen suomenkielisen aapisen.

Agricola loi perustan kirjakielelle

eli sille kielelle, jota kirjoitamme.

Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea

myös Raamattua omalla kielellään.

Siksi hän käänsi Uuden testamentin

suomen kielelle. Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä

Mikä tekee esimerkistä hyvän? Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto

• Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka.

• Tekstin teemana on Mikael Agricola,

joka esitellään heti alussa.

• Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä.

• Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista.

• Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

Selkojulkaisujen taitto

ja kuvitus

Selkojulkaisujen ulkoasu

• Teksti on ladottu oikealta liehuksi.

• Tavujakoja ei juuri käytetä.

• Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota.

• Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä 11–16

pistettä.

• Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein

päätteellinen kirjain.

Antiikvat – päätteellisiä, kaksivahvuisia

Groteskit – päätteettömiä ja tasavahvoja

Päätteellisistä hyviä esimerkiksi Minion Pro tai Times,

päätteettömistä esimerkiksi Arial tai Helvetica.

Selkojulkaisujen ulkoasu

• Rivien välit ovat ilmavia.

– Välit ovat 2–6 pistettä kirjainkokoa suurempia.

• Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan.

– Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista.

– Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä,

enintään 60 merkkiä.

• Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea.

– Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti

erottuvat riittävästi toisistaan.

Yleiskielinen esite eduskunnasta

Selkokielinen esite eduskunnasta

Selkeyttä tiedotteisiin

Selkokuva

• Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän.

• Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin

vaatimuksia:

– Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia.

– Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen.

– Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi

vastakohta.

– Vältä erikoisia kuvakulmia.

– Vältä symbolisia kuvia.

– Rajaa turhat yksityiskohdat pois.

– Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu

vierekkäisissä kuvissa.

• Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske taidekuvia.

Vihdoinkin hiihtosäät!

Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

Vihdoinkin hiihtosäät!

Selkosovellukset

Selkosovellukset painotuotteet

selkokirjat

selkolehdet

selkoesitteet

internet ja cd-rom

selkokieliset verkkosivut

cd-rom-julkaisut

radio ja tv

radion selkouutiset

(televisiossa ei ohjelmia)

näytelmät

muutamia kokeiluja

vuorovaikutus

selkoryhmät

kahdenkeskinen vuorovaikutus

Selkotunnukset

• Selkojulkaisun tunnistaa logosta.

• Tunnus toimii laadun takeena.

• Tunnuksen selkokirjoille myöntää

Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä.

• Selkokeskus myöntää tunnuksen muille

selkojulkaisuille

– esitteille

– lehdille

– internetsivustoille (yhteistyössä Papunet-

verkkopalvelun kanssa).

• Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen

logo

Selkokieliset lehdet

• Leija

– perustettu 1983

– kehitysvammaisten aikakauslehti

• Selkosanomat

– perustettu 1990 nimellä selkouutiset, nykyisin Selkosanomat

– ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille

• LL-Bladet

– perustettu 1990

– Selkosanomat ruotsiksi

• Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai

kokeiltu selkosivuja.

Selkosanomat

Selkokieli internetissä Papunetin selkosivujen navigaatio nyt

Muu tiedotus

• Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä

viranomaisten ja yritysten kanssa.

• Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa

– matkailusta

– rahankäytöstä

– Euroopan unionista

– kirjastossa asioimisesta

– kansanvallasta ja vaaleista

– eduskunnan toiminnasta.

• Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä.

• Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle.

Viime vuosien selkoesitteitä

Selkokirja

• Selkokirja voi olla

– suoraan selkokielelle kirjoitettu

– aiemmin ilmestyneestä kirjasta

selkokirjaksi mukautettu.

• Selkokielellä on julkaistu

– tietokirjoja

– oppikirjoja

– kaunokirjallisuutta:

romaaneja, novelleja,

runoja ja näytelmiä.

Selkokirjat

• Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta.

• Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt lähes 250

nimekettä.

• Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on

otettu jo viides painos.

• Tavallisesti painosmäärä on 500–1500 kpl.

Monikäyttöinen selkokirja

• Selkokirjaa voi lukea yksin, mutta se sopii hyvin myös

ryhmissä luettavaksi.

• Selkokirjaa voi käyttää ryhmissä

– keskustelun herättäjänä

– tunteiden ilmaisun välineenä

– lukuelämyksenä

– tiedonjakajana.

Selkokieli ja

vuorovaikutus

Selkokieli vuorovaikutuksessa

Selkokielisen vuorovaikutuksen tavoitteena

on helpottaa kummankin keskustelijan

mahdollisuuksia osallistua vuorovaikutukseen.

• Vuorovaikutustilanteissa osaavammalla keskustelijalla on

enemmän mahdollisuuksia tukea kommunikointia.

• Keskustelu on kuitenkin aina yhteistyötä, jossa kummankin

osallistuminen on ratkaisevaa.

• Tärkeintä on asenne: että haluaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi

ja on valmis näkemään vaivaa ymmärtämisen vuoksi.

Miten osaavampi viestijä voi tukea

selkokieltä tarvitsevaa?

1) Tue vuorottelua

Selkokielen käyttäjät eivät aina osaa ottaa vuoroaan

keskustelussa tai he eivät hahmota, kuinka kauan voivat itse

puhua vuorottelun häiriintymättä. Huolehdi, että kaikki

keskustelijat voivat osallistua yhdenvertaisesti.

2) Anna aikaa

Anna aikaa, siedä tavallista pidempää hiljaisuutta. Älä keskeytä.

Älä ole ymmärtävinäsi, jos et ole varma. Tauko selkokielisessä

keskustelussa voi olla tavallista pidempi, jos keskustelija tarvitsee

aikaa.

3) Suojele kasvoja

Älä nolaa keskustelukumppaniasi korostamalla epäsymmetriaa

välillänne. Kun kysyt tai korjaat, älä tuo väärinkäsityksiä

varsinaisiksi puheenaiheiksi.

Miten osaavampi viestijä voi tukea

keskustelussa selkokieltä tarvitsevaa?

4) Älä pelkää erimielisyyttä ja yllättäviä puheenvuoroja

Selkokielen käyttäjällä voi olla tarve osoittaa yksimielisyyttä

keskustelukumppanin kanssa, vaikka hän oikeasti olisikin toista

mieltä. Muista kannustaa odotuksenvastaisiin mielipiteisiin.

Mieti, miten muotoilet kysymykset.

5) Noudata intuitiotasi Esimerkiksi kasvojensuojelu vaatii tilanneherkkyyttä: joskus

ymmärtämisongelman voi ohittaa, joskus se täytyy ottaa

avoimesti esille. Usein on hyvä toimia oman intuition

mukaan. Vasta jos keskustelu jumittuu tai ongelma toistuu

usein, täytyy miettiä muita ratkaisuja.

Jos keskustelu sujuu vuorotteluna hyvässä ilmapiirissä,

periaatteita ei tarvitse koko ajan tietoisesti ajatella.

1. Kohtaaminen ja läsnäolo Puhekumppanin tiedot huomioiva kieli

Kun puhumme, olemme jollakin tasolla tietoisia siitä, mitä puhekumppanimme tietää ja ymmärtää puhumastamme aiheesta. Puhe suunnitellaan siten, että puhekumppanin on mahdollista ymmärtää sitä.

• Ota huomioon, että puhekumppanisi voi olla vaikea

muotoilla puhettaan vastaanottajan huomioivaksi.

• Anna puhekumppanillesi riittävästi aikaa reagoida.

2. Vuorottelu

• Tue tietoisesti keskustelun etenemistä

vuorotellen.

• Tee kysymyksiä, mutta älä kuulustele.

• Usein ymmärtämisen vaikeuksia

kannattaa selvittää kyselemällä ja

vuorottelemalla, ei niinkään

luennoimalla.

3. Selkokielisen puheen keinot Yleiset, puhekieliset sanat

• Käytä yleisiä ja puhekumppanille tuttuja sanoja.

• Vältä erikoiskielten sanoja, kuten eri ammattikielen

sanoja, vierassanoja, pienten ryhmien omia sanoja,

nuorison slangia – paitsi, jos puhut näiden ryhmien

edustajien kanssa.

• Jos erikoiskielen sanaa täytyy käyttää, se on

selitettävä.

4. Selkokielisen puheen keinot Kielikuvat

Kielikuvat ovat kielen voimavara, mutta kielen kuvallisuus

voi olla selkokielen käyttäjälle vaikeaa.

• Käytä kielikuvia harkiten.

• Kielikuvista voi keskustella ja niihin voi etsiä selityksiä

yhdessä puhekumppanin kanssa.

Mopo karkasi käsistä?

4. Selkokielisen puheen keinot Ei liian tiivistä

Liian tiivis puhe on kuuntelijalle vaativaa.

Älä rakenna puheenvuoroasi liian tiiviiksi.

• Vaikka neuvonnassa ja opastuksessa on hyvä karsia

ylimääräiset asiat ja tiedot pois, liian tiivis puhe on vastaanottajalle raskasta.

• Vuorottelu on keskustelun perusrakenne. Voit kysellä, pyytää vahvistusta tai kommenttia ja edetä puheessa vähän kerrallaan.

• Kaikkea ei tarvitse kertoa yhdessä puheenvuorossa.

4. Selkokielisen puheen keinot Puherytmi ja tauotus

Selkokielisen puheen rytmi on rauhallinen,

mutta ei luonnottoman hidas.

• Pidä vähän normaalia pidempiä taukoja

asiakokonaisuuksien rajoilla. Silloin puhekumppani saa

aikaa jäsentää kuulemaansa ja voi tehdä

tarkistuskysymyksiä.

• Älä pidä pitkiä taukoja asiakokonaisuuksien sisällä, sillä

ne voivat estää puhekumppania hahmottamasta, mitkä

osat puheesta kuuluvat yhteen

• Älä venytä puheen äänteitä luonnottomasti, sillä silloin suomen kielessä olennaiset kestovaihtelut hämärtyvät (esim. takka - taakka).

4. Selkokielisen puheen keinot Hyvät kysymykset

Kysymysten esittäminen on hyvä tapa osoittaa

kiinnostusta keskustelukumppania ja keskustelunaihetta

kohtaan.

• Kysyminen voi kuitenkin myös aiheuttaa ongelmia: – Keskustelun jatkaminen on hankalaa, jos keskustelija ei

pysty vastaamaan kysymykseen (kasvoja uhkaava tilanne).

– Jos toinen esittää kaiken aikaa kysymyksiä, keskustelu alkaa

muistuttaa kuulustelua tai opetustilannetta.

– Monilla selkokielien käyttäjillä on taipumus myöntyvyyteen.

Se tarkoittaa, että hän pyrkii vastaamaan siten, kuin arvelee

kysyjän toivovan. Myöntyvyyttä voi yrittää välttää

muokkaamalla kysymyksensä niin, että siitä ei näy, miten

kysyjä toivoisi vastattavan.

4. Selkokielisen puheen keinot Kysymyksiä tukevat eleet

• Korosta eleillä vaihtoehtoja.

• ”Paikantamalla” vaihtoehdon esimerkiksi käsiin voit

rakentaa tarjoamasi vaihtoehdot tasaveroisiksi.

Selkoryhmät

Selkoryhmät

• Selkoryhmissä ohjaajat voivat tietoisesti harjoitella

selkokielistä vuorovaikutusta ja kielen mukauttamista ja

ryhmäläiset keskustelutaitoja.

• Selkoryhmissä luetaan selkokirjoja ja -lehtiä sekä

keskustellaan luetun pohjalta.

• Toiminnan tavoitteena on tuettu vuorovaikutus.

Selkoryhmät

• Tavoite ei ole opiskelu tai lukutaidon ylläpito, vaan

vuorovaikutus, jossa ryhmän ohjaajan rooli on väistyvä.

• Ryhmänohjaajaa kuitenkin tarvitaan keskustelun

ohjailuun. Hän ei

voi vetäytyä

kokonaan

tilanteesta.

Yhteystiedot

Selkokeskus

Viljatie 4 A

00700 Helsinki

puhelin (09) 34809 240

selkouutiset@kvl.fi

www.selkokeskus.fi

Ruotsinkieliset palvelut:

LL-center

Nordenskiöldsgatan 18 A

00250 Helsingfors

(09) 4342 3621

ll-center@fduv.fi

Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja.

Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita.

Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla

sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha.

Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli.

Opi käyttämään pieniä

sanoja suurista asioista.

Se on vaikeaa.

Mutta pienillä sanoilla sanot,

mitä todella tarkoitat.

Kun et tiedä, mitä tarkoitat,

käytä silloin pitkiä, suuria sanoja

– ja usein hämäys onnistuu.

Runo Arthur Kudner

Käännös Ari Sainio