1

1 || 2015

6UrapolullaVuoden esimiehenä palkittu Tuija Åstedt

24 Klik!-seminaari:Videot valtaavatyritysviestinnän

16 Suomalainen ruokahoukutteleematkailijoita

Johdetaankotyöpaikallasiinnostusta?12TEEMA

Haaga-He l ia

Ha

ag

a-H

eli

a a

mm

att

iko

rke

ak

ou

lun

sid

osr

yhm

äle

hti

2 3

6

Tässä numerossa

Klik! - videoita ja some-yhteisöjä

5 | Pääkirjoitus

6 | Urapolulla Esimiespalkittu Tuija Åstedt

Haaga-Helian Klik!-seminaarissa kokeiltiin visuaalisen viestin voimaa käytännössä. Yleisöä pyydettiin paina-maan sormella ensin otsaansa, sitten nenäänsä ja lopuksi niskaansa. Puhuja painoi viimeiseksi kaulaansa, ja suurin osa kuulijoista teki samoin. Visuaalinen viesti voitti sanallisen! Yritysviestintäkin ammentaa nykyisin nettivideoista ja some-yhteisöistä, kuultiin seminaarissa. 24

16 | Tutkimus & Kehitys Matkalla hyvän ruoan perässä HH6K: Myyntikulttuuri teräväksi Pohjoismainen henkilöstöjohtaminen MANIA: Hyvä myyjä poistaa pelot

22 | Yrittäjyys ohjaa opiskelua

24 | Pyöreän pöydän debatti Tunteella tehtyä viestintää

28 | Takaisin koulunpenkille Avointa väylää pitkin

30 | Makuasioita Hyydytä ilman liivatetta

31 | Viisi tärkeää paikkaa Viisiottelija Eevi Bengs

32 | Ajankohtaista 34 | Kolumni

35 | Alumnit

38 | Maailmalla

12

11 | 3 + 1 kysymystä Frank Martela

12 | TEEMA Anna vapautta, saat innostusta Intohimo tuo tulosta Työn imu syntyy sopivista haasteista Innostunut myyjä tekee kaupat

5

Pääkirjoitus

Haaga-Helia avoin ammattikorkeakoulu – avoin myös sinulle.

Avoin ammattikorkeakoulu on tarkoitettu kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.

avoinamktarjonta.haaga-helia.fi

Haaga-Helia

Ilmoituskoot ja -hinnat1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1650,-1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,-1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,-1/4 pysty: 124 x 94 mm 450,-

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat. Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@haaga-helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Haaga-Helia Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija Haaga-Helia ammatti korkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimi tusneuvosto Jouni Ahonen, Susan Heikkinen, Pekka Huolman, Teemu Kokko, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Pekka Nieminen / Otavamedia Oy ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Newprint Oy.

Tämän lehden kirjoittajat: Päivi Brink, Anneli Frantti, Sirpa Granqvist-Häiväläinen, Minna Huuhtanen, Elina Kuismin, Kati Laitinen, Erika Parvikoski, Nora Savolainen, Kristiina Söderström ja Päivi Tanninen.

Innostus! Mikä sen upeampi olotila! Muistatko, kun olit viimeksi todella innostunut – työstäsi? Innostus tuo hurjasti energiaa, sitä jaksaa mitä vaan. Vastoinkäymiset ovat vain haas-teita, joista mennään vauhdilla yli. Tuloksia syntyy.

Innostus näkyy muillekin. Sen huomaa erityisesti, kun kohtaa uusia työntekijöitä, jotka ovat päässeet tavoittelemaansa tehtävään. Se loistaa uusien aloittavien opiskelijoiden silmistä. Kaikki on uutta ja mielenkiintoista. Opettajan jokaista sanaa kuunnellaan. Katseet seuraavat.

Miten me onnistumme useinkin tämän innostuksen tappa-maan? Millä sen sijaan vahvistaisimme innostusta?

Työn ja tekemisen mielekkyys on numero yksi. On aivan välttämätöntä, että työntekijä tai opiskelija tunnistaa päivittäi-sen tekemisen taustalla olevan perustan, miksi jotakin tehdään. Kun tekemisen taustalta löytyy itseään suurempi arvo, mielek-kyyden kokemus vahvistuu erityisesti. Hyvä esimerkki on raskas hoitotyö. Työn mielekkyys – auttamisen tarkoitus – kannustaa jaksamaan ja innostumaan yhä uudelleen.

Tekemisellä on tarpeen olla myös selkeät tavoitteet. On ne sitten määritetty strategiassa, vuosisuunnitelmassa, henkilökoh-taisessa tavoiteasetannassa tai vaikkapa opintosuunnitelmassa, tavoitteisiin pyrkiminen ja niiden saavuttaminen – onnistumi-nen – tuo innostusta.

Tekemisessä on hyvä olla myös työn iloa. Usein se syntyy yhteistyössä muiden kanssa. Innostamme ja kannustamme toinen toisiamme. Positiivinen palaute vahvistaa innostusta.

Mitä on innostuksen johtaminen? Sen voisi pelkistää vastakohdakseen: ei tapeta innostusta! Sen sijaan luodaan työntekijälle tai opiskelijalle edellytyksiä edetä innostuneesti. Varmistetaan isojen visioiden näkyminen, tavoitteiden selkeys, luodaan mahdollisuuksia tehdä yhdessä ja poistetaan turhat byrokratiat, jotka eivät ole mielekkäitä. Näillä päästään alkuun.

Innostuksen johtaminenHaaga-Heliassa olemme käynnistäneet kolmevuotisen Leading

Passion -hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa vallankumouk-sellisia näkemyksiä ja käytännön ohjeita siihen, miten innostusta ja motivaatiota pitäisi suomalaisissa yrityksissä johtaa. Tämän hankkeen kautta saamme varmasti aivan uusia näkökulmia asiaan.

Itselläni on takana 40 vuotta työelämää, 16 vuotta rehtorina. Voin todeta, kuten kollegalla on tapana sanoa, haastaviakin päiviä on ollut matkan varrella, mutta ei koskaan tylsiä päiviä. Työ on ollut aina innostavaa. Jään eläkkeelle Haaga-Heliasta, mutta ehkä tapaamme uusissa innostuksen merkeissä.

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia Haaga-Helian kump-paneita ja alumneja hyvästä yhteistyöstä näiden vuosien aikana.

Ritva Laakso-Manninen Rehtori ja toimitusjohtaja

1111

+1 kysymystä

Suomi ei selviäIlman innostusta

1 Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirjasi ilmestyi vastikään.

Mikä on valonööri?Valonööri on ihminen, joka on ensinnäkin tunnistanut itselleen arvokkaat päämäärät elämässään – ja hänellä on myös kyky saavuttaa nämä päämäärät. Valonööri siis tie-tää, miksi hän tekee asioita, ja myös, miten hän ne tekee.

2 Puhut paljon innostuksen merkityksestä. Mitä innostus ratkaisee?

Innostus ratkaisee esimerkiksi Suomen kilpailukykyon-gelman. Globaalissa jälkiteollisessa talousjärjestelmässä, jossa Suomikin on mukana, innovaatiot ovat keskeinen talouskasvun lähde. Innovaatiot puolestaan vaativat oikeanlaista luovuutta ruokkivaa innostusta. Siksi ne yritykset, jotka panostavat henkilökuntansa sisäiseen motivaatioon, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

3 Miten yrityksissä osattaisiin rekrytoida innostuneita?

Olennaista on ensinnäkin se, että ihmiset tunnistavat, mistä asioista he itse ovat innostuneita. Ratkaisevaa on onnistua yhdistämään ihmisen henkilökohtaiset innos-tuksen kohteet ja niihin sopivat työtehtävät.

+1 Millaista työpaikkaa nuoret ja innos-tuneet osaajat arvostavat?

Sellaista, jossa heillä on tilaa toteuttaa itseään. Eli työ-paikkoja, joissa hierarkia on matala ja esimiehet luottavat alaisiinsa. Osaajat haluavat, että heille annetaan vastuuta ja mahdollisuus vaikuttaa toimintatapoihinsa ilman, että joku mikromanageroiva pomo huohottaa jatkuvasti niskaan. Ponnistelu kohti yhteistä päämäärää motivoi silloin, kun yrityksellä on aidosti jokin pelkkää seuraavaa kvartaalia suurempi missio. ▫

Miksi innostuksen merkitys työelämässä kasvaa? Mistä innostus syntyy? Miten sitä johdetaan? Tämän lehden teemaan johdattelee Aalto-yliopiston tutkija, FT Frank Martela, jonka oman innostuksen kohteena on ”Pyrkiä luomaan uusia oivalluksia, jotka vahvistavat ihmisten kykyä elää hyvä elämä”.

Teksti Anneli Frantti | Kuva Frank Martela

Frank Martela on filosofian tohtori Aalto-yliopistosta

ja toimii tutkijana ja kouluttajana Filosofian Akatemias-

sa. 2013–14 hän oli vierailevana tutkijana University of

Rochesterissa (NY). Koulutukseltaan hän on myös VTM ja

DI. Martela on mukana Haaga-Helian Leading Passion

-tutkimushankkeessa, jota esitellään sivulla 13.

12 13

”Suomalaisessa työelämässä innostumista ei juuri rohkaista, eikä onnistumisista huudella ääneen, vaikka juuri niiden

avulla olisi mahdollisuus päästä eteenpäin ja nousuun, sanoo tietokirjailija, toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Hän lähestyy työpaikan innostusvajetta konkretian kautta Innostus – Myötämani-puloinnin aakkoset -kirjassaan. Kysyimme ja keräsimme tähän innostuksen osasia Aalto-Setälältä.

Lue lisää: Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen: Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset. Talentum 2014.

Hei esimies,

Anna vapautta, saat innostustaÄmpärillä ei voi kaataa innostusta toisen päähän, mutta omaan työhönsä ja asenteeseensa voi monin tavoin vaikuttaa, niin työntekijä kuin esimieskin.

TeemaTekstit Päivi Brink, Anneli Frantti | Kuvitukset

Shutterstock ja 123rf | Kuva Karoliina Paavilainen

Uusiutuvassa työkulttuurissa ei voi johtaa organisaatiorakenteen kautta, vaan pitää johtaa sisäisen motivaation kautta. Pauli Aalto-Setälä

▪ Sisäinen motivaatio on innostuksen toinen

nimi. Työntekijän kohdalla kyse on asenteesta,

halusta uudistua ja motivoitua tekemään annettu

työ. Tähän voi itse vaikuttaa – kyse ei siis ole mis-

tään mystifioidusta tunteesta eikä hömpästä.

▪ Riittävän vaativa homma pitää sisäistä

motivaatiota yllä. Työ ei saa kuormittaa liikaa,

mutta ei myöskään leipiinnyttää. Esimiehen pitää

oppia tunnistamaan motivaatiotekijöitä ja poistaa

esteitä niiden tieltä. Esimerkiksi huonojen työkalu-

jen käyttämiseen on vaikea motivoida ketään.

▪ Reaaliaikainen kehityskeskustelu toimii

paremmin kuin kerran vuodessa toteutettu

vaivaannuttava istunto. Työn kehittämiseen kan-

nattaa ryhtyä heti. Vaikeneminen on innostuksen

vihollinen, sillä hiljaisuus ei tuo ratkaisuja.

▪ Nyky-esimies on palvelutyössä,

auttamassa muita ja edistämässä menestystä.

Uusiutuvassa työkulttuurissa ei voi johtaa organi-

saatiorakenteen kautta, vaan pitää johtaa sisäisen

motivaation kautta. Vuorovaikutus on niitä lajeja,

joissa voi aina parantaa.

▪ Pitää päästää irti epäonnistumisista ja

vanhoista kaunoista! Jututin kirjaa varten monia

yritysjohtajia, joista lähes jokainen oli joskus tehnyt

isoja mokia, mutta uskaltanut yrittää uudelleen.

Irtipäästämiseen on kirjassa erilaisia harjoituksia.

▪ Innostus lopahtaa joskus jokaiselta. Usein kyse

on omasta elämänhallinnasta – kun muistaa jär-

jestää aikaa syömiselle ja liikunnalle, harrastuksille

ja sosiaaliselle elämälle, innostus palautuu kyllä.

Kroppa on kokonaisuus. Varsinkin ruuhkavuosina

näiden itsestäänselvyyksien palauttaminen osaksi

elämää on arvokasta.

▪ Vapaudella on yhteys innostukseen. Start-up-

yrityksiä tutkiessani huomasin, että niissä tiimit toi-

mivat flowssa, luontaisesti innostusta hyödyntäen.

Sääntely on vähäistä ja tekijöillä on vapaus omaan

reitinvalintaan kohti päämäärää. Luovuus loppuu,

kun sääntöjä on liikaa, mutta ilman sääntöjäkään

ei selvitä. Itse aloittaisin muutoksen sisäisistä

start-upeista. Niiden myötä asioita voi haastaa

rakentavasti, eikä tarvitse jäädä penkomaan sitä,

mikä on huonosti. Sisäinen start-up-porukka saa

vapautta, mutta mission pitää olla yhtenäinen

yrityksen isojen tavoitteiden kanssa. ▫

Intohimo tuo tulostaTyöelämä on muuttunut niin, että ilman työntekijöiden intohimoista suhtautumista työhönsä tulosta ei synny. Tämän vuoksi tarvitaan uudenlaista johtamista – mutta millaista? Vastauksia etsitään Tekesin rahoittamassa Leading Passion -hankkeessa.

Leading Passion tutkii nuorten asenteita työelämässä ja

hyviä johtamiskäytäntöjä mukana olevissa yrityksissä kolmen

vuoden ajan autenttisten tilanteiden kautta.

– Aloitamme koko yrityksen henkilöstön sisäisen motivaation

mittauksella ja jatkamme haastattelemalla työntekijöitä, esimie-

hiä ja johtajia. Tunnistamme kehittämiskohteet ja organisaation

tavoitteet. Hanke tuottaa uutta tieteellistä tietoa innostuksen

johtamisesta ja konkreettisia työvälineitä yritysten käyttöön.

Järjestämme aiheesta seminaareja ja julkaisemme verkkosivuil-

lamme haastatteluja, tarinoita ja videoita, joissa keskustellaan

innostuksen johtamisesta, kertoo projektipäällikkö Johanna

Vuori Haaga-Heliasta.

Hankkeessa on mukana tutkijoita Haaga-Heliasta, Aalto-yli-

opistosta ja Filosofian akatemiasta. Suomen Ekonomit, Pipelife,

Clear Channel ja Santander ovat mukana yrityksinä ja organi-

saatioina, joita hankkeessa konkreettisesti tutkitaan. Yritykset

ovat mukana osarahoituksella, mutta pääosa rahoituksesta

tulee Tekesiltä. Hankkeen ohjausryhmässä on Tekesin edustaja ja

hanke raportoi rahoittajalle.

– Tutkimuskohteena ovat melko nuoret työntekijät eri yrityk-

sistä, joten tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden työelä-

mään, Vuori toteaa. ▫

Leading Passion – How to Create a Culture of Engagement ▪ Tekesin rahoittama 3-vuotinen hanke 2015–2017

▪ Tutkimuskonsortio: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto,

Filosofian Akatemia Oy, Suomen Ekonomit, Pipelife Oy,

Clear Channel Finland Oy ja Santander Consumer Finance Oy

▪ Kansainvälinen yhteistyö: University of Rochester (USA) ja

Westminster University (UK)

▪ Tuottaa tutkimukseen perustuen rekrytointityökalun, kulttuurin

arviointityökalun, johtamiskirjan ja case-videoita koulutukseen

▪ Haaga-Helian tietotekniikan opiskelijat rakentavat rekrytointityökaluja ja

TKI-projektipalvelupäällikkö Kitte Marttinen tutkii nuorten johtamista

▪ Lisätietoja: www.leadingpassion.fi, Twitter: @leadingpassion

14 15

Teema

Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tuonut suomalaiseen työntutkimukseen käsitteen ”työn imu”. Se ei ole pelkkää työtyytyväisyyttä vaan myös innostusta työhön ja sitoutumista tavoitteisiin. Esimies voi lähteä liikkeelle kartoittamalla tiiminsä jäsenten innostusta – ja omaansa.

Työn imu syntyy sopivista haasteista

– Esimies voi pyytää jokaista kehityskeskusteluun saapuvaa täyttämään Työn imu -testin etukäteen. Työntekijä voi tuoda testin palautteen mukanaan keskustelua pohjustamaan, vaikka hän ei haluaisikaan paljastaa tulostaan. Kehityskeskusteluissa on hyvä käydä läpi asioita, jotka työntekijää motivoivat, innostavat ja energisoivat. Yhdessä voidaan pohtia, miten niitä voisi työssä lisätä, Jari Hakanen kehottaa.

Hyvä esimies on Hakasen mukaan riittävästi läsnä työn arjessa ja tuntee omansa ja tiiminsä potentiaalin.

– Esimies pystyy antamaan tilaa työntekijöiden aloitteellisuudelle. Hän voi myös rohkaista sopivia henkilöitä tarttumaan tilaisuuteen. Esimiehen on myös hyvä pitää huolta, että palkitsevia ja haastavia tehtäviä riittää jokaiselle työyhteisössä. Välillä hän voi antaa jonkun oman tehtävänsä toisen vastuulle. Riittävän monipuoliset työtehtävät synnyttävät työn imua! Myönteistä palau-tetta, arvostusta ja kunnioitusta ei myöskään voi koskaan saada esimieheltä liikaa, Hakanen vakuuttaa.

Kirjassaan Työn imu Hakanen pohtii imua lisääviä tekijöitä ja johtajan roolia työn imun ylläpitäjänä ja kasvattajana. ▫

Lue lisää: Jari Hakanen: Työn imu. Työterveyslaitos 2011.

Palveleva johtaja ja esimies:▪ edistää työntekijöiden ammatillista kehittymistä

▪ valmentaa työntekijöitä ja rohkaisee ideointiin

▪ kuuntelee tarpeita ja rakentaa yhteisöllisyyttä

▪ on rehellinen, aito, nöyrä, empaattinen ja rohkea

▪ osaa astua syrjään ja antaa tilaa alaisilleen

kiitoksen hetkellä

▪ kykenee antamaan anteeksi, eikä kanna kaunaa

▪ toimii koko organisaation edun nimissä.

Myönteistä palautetta, arvostusta ja kunnioitusta ei voi

koskaan saada esimieheltä liikaa.Jari Hakanen

TESTAA, oletko imussa: www.ttl.fi/

tyonimu

Innostunut myyjä tekee kaupatProfessori Deva Rangarajan johtaa Sales Excellence -keskusta belgialaisessa Vlerick Business Schoolissa. Hänen erikoisalueisiinsa kuuluu myyjien ja asiakaskokemuksen johtaminen.

Mikä on sitouttamisen rooli myyntityön johtamisessa?

Tutkimusten mukaan iloiset ja sitoutuneet myyjät tekevät asiakkaat tyytyväisiksi. Myyjien sitouttaminen on myyntijohtajan keskeinen tehtävä, jos hän haluaa pa-rantaa koko organisaation suoritusta. Hyvä myyntijoh-taja tarjoaa merkityksellisen työn, jonka sisältö on oikea. Hän myös tarjoaa mahdollisuuden valmentautua tarpeen mukaan. Hyvä myyntijohtaja asettaa oikeat tavoitteet ja avaintulosmittarit.

Miten alaisten innostusta voi mitata myyntityössä?

Työtyytyväisyyskyselyjen lisäksi on tekijöitä, joita seuraa-malla saadaan epäsuorasti tietoa myyjien sitoutumisen ja innostuksen kasvusta. Tällaisia ovat muun muassa ryhmähengen paraneminen, myyntitiimin jäsenten

tuloksen samankaltaisuus, konfliktitilanteiden vähenty-minen, tyytyväiset asiakkaat, ongelmatilanteiden luova ratkaiseminen, halu työskennellä yhdessä, työntekijöiden vaihtuvuuden väheneminen ja poissaolojen vähentymi-nen.

Mitä hyötyä yritykselle on innostuneesta myyjästä?

Kun myyjän sitoutuneisuus kasvaa, asiakastyytyväisyys kasvaa. Tyytyväiset asiakkaat ovat uskollisempia ja osta-vat enemmän. Uskollisten asiakkaiden kanssa voi tehdä lisämyyntiä, ja heidät saa helpommin ostamaan kalliim-man tuotteen. Sitoutunut myyjä tarttuu asiakkaiden tarpeisiin ja keksii yhdessä heidän kanssaan innovatiivisia ratkaisuja. Tyytyväiset asiakkaat kertovat usein eteenpäin hyvistä kokemuksistaan. Sitoutuneet myyjät houkuttele-vat myös samanhenkisiä ihmisiä töihin yritykseen. ▫

Tyytyväiset asiakkaat ovat uskollisempia ja ostavat enemmän. Deva Rangarajan

16 1716

Teksti Nora Savolainen | Kuvitus Linda Saukko-Rauta | Kuvat Seppo Hinkula / Vastavalo, Juho Kuva / Visit Finland

Moni matkailija hakee nykyään ruokaelämyksiä. Ruoasta voidaankin rakentaa matkailutuote, joka toimii osana hyvinvointi-, kulttuuri-

ja talvimatkailua sekä kesän luontoaktiviteetteja. Suomi sai ensimmäisen ruokamatkailustrategiansa alkuvuodesta.

R uokamatkailustrategian takana ovat Haaga-Helian lehtorit Kristiina Adamsson ja Kristiina Havas, jotka ovat

tehneet opiskelijoiden kanssa yhteistyötä valtakunnallisen ruokamatkailun kehittä-miseksi vuodesta 2012.

Ruokamatkailustrategia tekee ruoasta elämyksellisen ja ostettavan osan Suomen matkailua. Painopisteinä ja teemoina ko-rostuvat suomalaisen ruoan paikallisuus, puhtaus ja innovatiivisuus.

Ruokaa merellä tai tunturin laella

– Nyt keskitymme kehittämään kärki-tuotteita, joita on useita. Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on sitä, että matkailija pääsee itse näkemään, kokemaan, osallis-tumaan ja oppimaan. Voidaan esimer-kiksi kuvitella, että Tuusulan Krapiho-vissa japanilaiset naiset ohjataan metsään poimimaan mustikoita. Ohjelmakeittiö Hellassa he sitten valmistavat ohjatusti mustikkapiirakan, ruokamatkailustrategi-an työstämisestä vastaava projektipäällikkö Kristiina Havas kertoo.

Ruokamatkailustrategia edistää myös matkailualan kehittymistä Suomessa. Alan toimijat saavat yhteiset suuntaviivat ja tavoitteet tekemiselle.

– Suomi idän ja lännen kohtauspaik-kana tuo keittiöömme oman ainutlaatui-suutensa. Erotumme hyvin myös muista Pohjoismaista, mikäli niin haluamme. Ruokamatkailu Suomessa ei kuiten-kaan ole pelkästään mikään yksittäinen ravintola. Se voi yhtä hyvin olla sieniretki,

kalastusta, ruokailu tunturin laella tai kulttuuriympäristössä, Kristiina Adams-son kertoo.

Konkreettiset työpajat käyntiin

Strategia viedään käytäntöön tänä ja ensi vuonna eri puolilla Suomea järjestettä-vissä alueellisissa työpajoissa. Mukaan on kutsuttu sekä ruoan että matkailun parissa toimivia yrityksiä.

Kehittämisen kolme painopistealuetta ovat: Suomalaisuus ja suomalainen elä-mäntapa maistuvat, Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja ruumiille ja Kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt.

– Meneillään on myös kansallinen ruokamatkailukilpailu, jossa on jo liki 80 osallistujaa. Kilpailun tuloksena saamme esille niitä kärkituotteita, joita Suomi tarvitsee. On paljon toimivia tuotteita, joista ei tiedetä laajasti. Markkinointivies-tinnän kehittäminen onkin yksi keskeisiä toimenpiteitämme, Adamsson sanoo.

Ruokakulttuuria tarjolle

Monet ruoat ja maut ovat nykyään globaaleja, ja kansainväliset ruoka-alan jätit dominoivat markkinoita. Toisaalta samalla myös paikallisherkkujen arvostus on noussut.

– Eniten itseäni on mietityttänyt Suo-men alueiden profilointi. Kaikki haluavat tietenkin olla ruokamaakuntia, jos sitä kysytään. Toki ominaisleimoja löytyy niin satakuntalaisesta kuin lappilaisestakin ruo-asta, mutta kovin pirstaleista jakoa emme voi tehdä kansainvälisille matkailijoille.

Matkalla hyvän ruoan perässä

Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on sitä, että matkailija pääsee itse näkemään ja kokemaan.Kristiina Havas

Niinpä olemme jakaneet Suomen neljään osaan, Adamsson sanoo.

Suomalaisen matkailun edistäjä Visit Finland nimeää kansainvälisen matkai-lumarkkinoinnin pääkohderyhmäkseen modernit humanistit. Nämä matkailijat arvostavat erilaisia kulttuureja ja kiinnos-tuvat uusista ilmiöistä. Ruoka voi olla jopa matkakohteen valintaperuste.

– Uskon, että Suomeen syntyy lisää loistavia ruokamatkailutuotteita, mikä saa kansainväliset asiakkaat kiinnostumaan meistä enenevissä määrin. Suomalai-nen ruokakulttuuri on persoonallista ja alueellisesti rikasta, ja Suomi voidaan nähdä myös kansainvälisesti kiinnostavana ruokatrendien luojana, Havas sanoo.

Ruokamatkailustrategian rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Visit Finland. ▫

Lue lisää: e-julkaisu.fi/haaga-helia/ruokamatkai-lustrategia_2015-2020

18 19

Tekstit Elina Kuismin ja Kati Laitinen | Kuvat Kati Laitinen

Haaga-Helian koordinoimassa MANIA-hankkeessa tutkitaan b-to-b-myyntiä ja sitä, miten myynnissä tuotetaan yritysasi-

akkaille arvoa. Poikkitieteellisessä tutkimus-hankkeessa on tarkasteltu, miten tunteet ja tarpeet vaikuttavat ja miten myyjien taitoja ja organisaatiokulttuuria tulisi kehittää.

– Myyntitilanteessa vuorovaikutus on keskeisessä roolissa ja monologista pitää päästä aktiiviseen dialogiin. Ensitapaaminen on tärkeä. Silloin löydetään yhteinen sävel ja uskottavuus ja luottamus alkavat rakentua, Kaski jatkaa.

Myyjän persoonallisuudella ja vuorovai-kutustaidoilla on merkitystä. Erityisesti palve-luiden myynnissä, kun myydään abstrakteja ratkaisuja eikä laatua voi ennalta arvioida,

henkilöt edustavat myytävää ratkaisua. – Fiilis myyntitilanteessa kohtaavien

ihmisten välillä on ratkaisevaa. Mikäli ostaja tuntee, että myyjän kanssa selviää kaikista haasteista, yhteistyöstä sopiminen on hyvässä vaiheessa. Jos taas arvot ja toimintatavat eivät kohtaa, yhteistyö on epätodennäköisempää, tutkija Pia Hautamäki kertoo.

Maailmalla ainutlaatuisia tutkimusmenetelmiä

Poikkitieteellisen tutkimuksen aineistoa ovat muun muassa haastattelut, persoonallisuus-tyyppiprofiloinnit, kertomukset onnistuneista ja epäonnistuneista myyntiprosesseista sekä aitojen myyntineuvottelujen videoinnit.

– Myyntineuvottelujen videointi on maa-ilmanlaajuisesti ainutlaatuista b-to-b-puolella.

Suomessa tämä on mahdollista, koska yritys-kulttuuri on avoimempaa ja luotetaan, että aineisto jää tutkijoiden käyttöön, tutkija Ari Alamäki kertoo.

– Tarvitaan uudenlaista henkilöstön kou-luttamista, käytännön harjoituksia ja sosiaa-lisempaa, yhdessä tekemällä ja reflektoimalla oppimista, jotta tieto muuttuu toiminnaksi, Kaski sanoo.

Tutkijat kehittävät niin organisaatio-, tiimi- kuin yksilötason työkaluja, jotka jäävät hankkeen kumppaniyrityksille, mutta ne py-ritään osin jakamaan myös muille. Yli 10 tie-teellistä artikkelia on jo lähetetty kansainvä-liseen vertaisarviointiin. Kumppaniyritykset ovat Barona Group, Canon, Fountain Park, Happimaa, Konecranes Finland, Movenium, Movenote ja Rocla Solutions. ▫

– Halusimme tutkia myyntikäytäntöjämme systemaattisesti ja saada herätteitä erityisesti kehittämiseen, perusteli johtaja Päivi Pentti pilotti-projektiin mukaan lähtemisen syitä.

Pentti on tyytyväinen myyntikulttuurin kehittämiseen tarkoitetun HH6K-työkalun toimivuuteen. Sen käyttö nosti myynnin taas erityi-seen fokukseen sekä synnytti hyvää keskustelua. Myyntiin liittyvä yhtei-nen sanasto kehittyi ja esimerkiksi arvo asiakkaalle sai uutta painoa.

– HH6K on mittarina kevyt, selkokielinen ja konkreettinen. Pro-sessi on mahdollista viedä ketterästi läpi, ja kuitenkin siinä osallistetaan organisaation eri ryhmiä.

Työkalu toi esiin sen, että HRM Partnersilla asiakkuuksia hoidetaan hyvin, ja tähän saadaan yksituumaista tukea yrityksen eri tahoilta – joh-dolta, markkinoinnilta, valmentajilta ja tukitoiminnoilta.

Kehitettävää löytyi verkostoitumisessa ja sosiaalisen median hyö-dyntämisessä. Jatkotyöstettäviksi otettiin muun muassa myynnillisen viestinnän terävöittäminen ja aktiivisuuden lisääminen somessa.

– Myyntikulttuurimme on entisestään vahvistunut. Sosiaalisen me-dian käyttö myynnissä ja markkinoinnissa on aktivoitunut ja monipuo-listunut, mikä on lisännyt verkostoitumista ja näkyvyyttä.

Projekti myös monipuolisti HRM Partnersin ja Haaga-Helian jo kahdeksan vuotta jatkunutta yhteistyötä. ▫

Martin Stenbergin (vas.) vastuulla on kurssin HR-sisältö. Kirsi Lehtoviita, Marjaana Halsas sekä Marit Keränen (ei kuvassa) vastaavat ruotsin kielen ja pohjoismaisen yrityskulttuurin sekä korkeakouluyhteistyön kehittämisestä.

Hyvä myyjä poistaa pelot– Myyjät puhuvat ennemmin mukavista asioista ja liiketoimintahyödyistä, kun pitäisi kiinnittää huomiota asiakkaan huolenaiheisiin. Pelkojen ymmärtäminen on keskeistä, muuten hankintaprosessi ei välttämättä etene, sanoo projektipäällikkö Timo Kaski.

HH6K-työkalulla

Johtamisen kehittämiseen erikoistunut valmennus-yritys HRM Partners innostui terävöittämään myynti-ään Haaga-Helian HH6K-työkalun avulla.

HH6K Myyntikulttuurin kehittämisen työkalu HH6K:n

avulla arvioidaan organisaation myyntikulttuuria ja hahmo-

tetaan myynnin kehittämiskohteita. Työkalussa yhdistyvät

organisaation itsearviointi, ulkoinen arviointi ja kehittämis-

dialogi.

HH6K voitti Laatukeskuksen järjestämän Laatuinnovaatio-

kilpailun ensimmäisen palkinnon potentiaalisten innovaati-

oiden sarjassa 2014. Lue lisää sivulta 32.

Ensi syksynä kurssin teemana on organisaation monikulttuurisuus ja sen hyödyntäminen yrityksen kehittämisessä.

– Haastattelemme kansainvälisiä yrityksiä. Miten esimerkiksi Ikeassa tai Veoliassa on hyödynnetty työntekijöiden monikulttuuri-suutta, ja millaisia haasteita siinä on, kertoo liiketalouden yliopettaja FT Martin Stenberg.

Osallistuvilta opiskelijoilta edellytetään HR-opintoja ja riittävää ruotsin kielen taitoa. Kurssiin haetaan ulkopuolista rahoitusta, jolloin mukaan otettaisiin Ruotsista Karlstadin, Tanskasta Roskilden ja Norjasta Stavangerin yliopistot. Jokaisessa maassa tehdään henkilöstö-johtamisen tutkimus samasta aiheesta.

Stenbergin mukaan opintojakso antaa tuntuman siitä, millaista on toimia HR-tehtävissä asiantuntijaroolissa ja tutkia ja raportoida haastavia aiheita. Opiskelijat pääsevät esittämään tuloksiaan yritysten johdolle sekä keskustelemaan ruotsiksi asiantuntijoiden kanssa. ▫

PohjoismainenhenkilöstöjohtaminenpuntarissaTrender i nordiskt ledarskap eli Pohjoismainen johtamisseminaari vie opiskelijat luokkahuoneista tositoimiin tutkimaan HR-johtamista.

Myyntikulttuuri teräväksi

MANIA – B-to-B Sales Success Driven by Understanding PeopleHanke tutkii ja kehittää business-to-

business -myyntiä monitieteellisin

menetelmin ja tarkastelee myyntiin

liittyviä emootioita, piileviä arvoja ja

motiiveja. Tavoitteena on rakentaa

kilpailukykyä suomalaisille yrityksille

tuottamalla tietoa, työkaluja ja mene-

telmiä myyntityöhön.

Tutkijat: Haaga-Heliasta, Aalto-

yliopistosta ja Helsingin yliopistosta,

yhteistyössä myös Toledon yliopisto

(USA) ja Snellman-korkeakoulu.

Kumppaniyrityksiä on 8, mukana on

yli 30 yritystä. Päärahoittaja on Tekes.

Lisätietoja:

www.maniaresearch.com

Myynti on koko organisaation asia, näkevät MANIA-hankkeen haagahelialaiset tutkijat. Takana: Ari Alamäki, Heidi Kock ja Martina Roos-Salmi, edessä Suvi Huovinen, Timo Kaski ja Pia Hautamäki.

20

– Haaga-Heliassa on tarjolla koulutusta, joka vastaa tulevai-suuden tarpeisiimme, Soneran Employer Branding Manager Terhi Ilmakari kertoo.

Vuodesta 2009 jatkunut yhteistyö on monipuolista. Sonera tarjoaa yritysvierailuja, asiantuntijaluentoja, lopputyöaiheita sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

– Tavoitteena on tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö. Haluam-me integroitua kursseille ja tutustuttaa opiskelijat toimialaam-me ja yritykseemme.

– Nuoret arvostavat kokemusta siitä, millaista on toimia oikeassa työelämässä, oikean yrityksen kanssa, oli se sitten kesätyötä, harjoittelua tai projektityöskentelyä. Aito yhteistyö ison kansainvälisen yrityksen kanssa on paljon enemmän kuin haalarimerkin tai opiskelijabileiden sponsoroimista.

Monta uramahdollisuutta

Sonera tekee yhteistyötä erityisesti Haaga-Helian myyntityön koulutuksen kanssa, ja on tarjonnut useana vuonna harjoitte-lupaikkoja neljännen vuosikurssin opiskelijoille. Opiskelijoista osa on jäänyt sitä kautta ensin kesätöihin ja jatkanut sitten työsuhdettaan erilaisissa tehtävissä.

– On ollut mukava huomata, kuinka sama koulutus on tar-jonnut monipuolisia uramahdollisuuksia organisaatiossamme, Ilmakari iloitsee.

Yhteistyö on tutustuttanut Soneran nuoreen sukupolveen ja heidän tapaansa toimia, tiedostaa ja hahmottaa maailmaa.

– Nuoret ovat avoimia ja ennakkoluulottomia sekä valmiita oppimaan uutta. He katsovat asioita tuorein silmin ja pystyvät antamaan uutta näkemystä ja lisäarvoa yrityksellemme.

Tekstit Elina Kuismin ja Marko Uutela |

Kuva Kati Laitinen

Nautiskele ja viihdy lentoasemallaHelsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

Almost@home Lounge

Sonera tarjoaa töitä:

Opiskelijat tuovat tuoreita ideoitaSoneran ja Haaga-Helian partneriyhteistyö tutustuttaa toisiinsa tulevaisuuden työntekijät ja potentiaalisen työnantajan. Aito yhteistyö on enemmän kuin haalarimerkin tai opiskelija-bileiden sponsorointia.

Mitä mieltä Haaga-Helian opettajat ja opiskelijat ovat uudes-ta missioehdotuksesta? Lehtori Johanna Vuoren mukaan lause osuu oikeaan.

– Kyllä meillä selkeästi pyritään siihen, että valmistu-neilla on työelämän vaatimaa kuranttia osaamista, Vuori sanoo.

Hänen mukaansa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä voisi korostaa voimakkaamminkin Haaga-Helian missiossa.

– Minusta missio voisi myös kuvata sitä, miten kehitämme työelämää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtamisen ja yrittämisen lehtorin Taru-Lotta Gumsenin mielestä yhteistyö työelämän kanssa on välttämätöntä. Opiskelijoilta tuleva hyvä palaute mission toteutumisesta vahvistaa opettajan työtä.

– Kun opiskelija on saanut harjoittelupaikan, kesätyöpaikan tai työpai-kan, siitä saan voimaa toteuttaa omaa yhtälöäni, johon kuuluvat laadukas koulutus sekä valmistumisen nopeuttaminen, Gumsen sanoo.

Myös Haaga-Helian urheilujournalismin opintokokonaisuuden vetäjän Esko Hatusen mielestä työelämälähtöisyys on ehdoton lähtökohta opiske-lulle.

– Kun jo opiskelun aikana avataan ovia työelämän puolelle, opiskelijat voivat opintojen jälkeen edetä sinne. Urheilujournalismin opinnoissa lähes puolet kaikesta tekemisestämme suuntaa suoraan työelämään. Yksipuolis-ta tämä ei voi olla, vaan myös työelämältä vaaditaan vastaan tulemista ja mahdollisuuksien järjestämistä.

Opiskelijat alusta asti työelämään kiinni

Opiskelijoiden mielipiteissä missio näyttäisi niin ikään olevan ajan tasalla.– Monella opettajalla on hyviä kontakteja työelämään toimijoihin ja

tätä kautta olemme saaneet mm. työharjoittelupaikkoja. Olen itsekin saa-nut useita työelämäkontakteja jo opiskelujen alusta asti, sanoo liikunnan-ohjaajaksi kolmatta vuotta opiskeleva Toni Tuulari.

Journalismia toista vuotta opiskeleva Janita Suojanen on samaa mieltä.– Opinnoissa kaikki pyrkii lähtökohtaisesti tähtäämään työelämän

oikeisiin tilanteisiin. Opetuskin on enemmän neuvomista ja virheiden korjausta, kuin ylhäältä alaspäin luennointia. Koko ajan saa myös hyviä kontakteja erilaisten yhteistyöprojektien ja tapaamisten kautta.

Haaga-Helia on uudistamassa strategiaansa kevään 2015 aikana. Stra-tegiaprosessissa ovat olleet mukana niin henkilökunta, opiskelijat, alumnit kuin yrityskumppanitkin. ▫

Haaga-Helian missio kirkkaaksiHaaga-Helia tiivisti missionsa yhteen lauseeseen: ”Avaa ovet työelämään”. Mitä ajatuksia uusi mis-sioehdotus herättää?

Työnantajamaine tutuksi

Joskus nopea reagointi on haasteellista, esimerkiksi kun halu-taan palkata opiskelijoita johonkin projektiin nopealla aikajän-teellä. Sonera elää kvartaalitaloudessa, kun taas opiskelijoiden vuosikelloa ohjaavat ennalta määrätyt kurssisuunnitelmat.

– Tärkeintä on ollut löytää oikeat ja toimivat tavat tehdä yhteistyötä siten, että siitä on aidosti hyötyä ja lisäarvoa kaikille, sanoo Ilmakari, ja uskoo yhteistyön jatkuvan entistä tiiviimpä-nä ja monipuolisempana.

– On tärkeä rakentaa suhteita tulevaisuuden työntekijöihin jo opiskeluaikana ja tutustua molemmin puolin. Haluamme nuorten tutustuvan Soneraan ja televiestintäalaan niin, että tulevaa työnantajaa miettiessään he pitäisivät meitä potentiaali-sena vaihtoehtona. ▫

– On ollut mukava huomata, kuinka sama koulutus on tarjonnut monipuolisia uramahdollisuuksia organisaatiossamme, Ilmakari iloitsee.

22 2322

Teksti Kati Laitinen Kuvat Kati Laitinen ja Suussasulava

– Juuremme ovat Haaga-Heliassa, mutta meillä on jäseniä myös esimerkiksi Metropoliasta, Aalto-yliopistosta ja Lahden muotoiluinstituutista, kertoo PuskaPromotionin toimitusjoh-taja Doris Tuohimaa.

Osaamista löytyy usealta alueelta ja Tuohimaa kuvailee jäsenistöä luovaksi, innovatiiviseksi ja haasteita pelkäämättö-mäksi.

Erilaisten tapahtumien järjestäminen on Puskan erikois-alaa. Lisäksi palveluihin kuuluvat muun muassa yritysten myynnin ja markkinoinnin tukipalvelut, messuedustukset, puhelintyöt ja tutkimukset.

– Hoidamme asiakkaan toiveen mukaan tapahtuman luomisen, konseptin tekemisen, myyntityön, kumppaneiden hankinnan ja käytännön järjestelyt tilavarauksista tuolien raahaamiseen ja narikan pitämiseen, Tuohimaa luettelee.

Puska on ollut järjestämässä muun muassa Haaga-Helian Duuniin.net- sekä THINK.IT-tapahtumia. Tänä keväänä järjestetään joukkoistamiseen ja joukkorahoitukseen liittyvä Crwdpuisto ja syksyllä Boost your Business Event, joka kerää yhteen start-up-yrityksiä läpi korkeakoulukentän.

Lisää liikevaihtoa ja vakipaikkoja

– Olemme räjähtävän kasvun suhdanteessa. Kymmenker-taistimme liikevoittomme viime tilikaudella, sanoo Tuohimaa.

Tavoitteena on, että Puskasta kehittyy täysipäiväinen työ-paikka sitä haluaville jäsenille ja hyvä työpaikka opiskelijoille, jotka haluavat haastaa itsensä ja edetä nopeasti.

Tuohimaan mukaan myynnin koulutus on tarjonnut erinomaisen tuen yrityksen perustamiseen ja kasvattamiseen. Haaga-Helia ja StartUp School ovat mahdollistaneet opiske-lun, yrittäjyyden ja työnteon yhdistämisen.

– Yritystyötä opinnollistamalla pystyin valmistumaan kahdessa ja puolessa vuodessa ja pyörittämään samalla yritystä, Tuohimaa kertoo. ▫

Lisätiedot: puskapromotion.fi doris.tuohimaa@puskapromotion.fi

YRITTÄJYYS OHJAA OPISKELUAPuskaPromotion ja Suussasulava ovat Haaga-Helian opiskelijoiden perustamia osuuskuntia. Yrittäjyys kulkee reippaasti opiskelun rinnalla.

Valmistuin kahdessa ja puolessa vuodessa ja pyöritin samalla yritystä.

Doris Tuohimaa

Melkein 40 tapahtumajärjestäjää

Seitsemän myynnin koulutusohjelman opiskelijaa samalta vuosikurssilta perusti PuskaPromotionin maaliskuussa 2013. Uusia jäseniä on rekrytoitu niin aktiivisesti, että nyt heitä on jo lähes 40.

Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman viisitoistahenkinen ryhmä hyppäsi konkreettisen oppimisen polulle tammikuussa 2014. Intohimoa ja energiaa pursuavalla porukalla oli halu pääs-tä toteuttamaan opiskeltuja asioita käytännössä. Pilottihankeen lopuksi he palauttavat kokemuksia ja kehitysideoita sisältävän raportin.

Suussasulava järjestää eri kokoisten tapahtumien catering-palveluita ja cocktail-tilaisuuksia. Esimerkkeinä tästä ovat mm. maa- ja metsätalousministeriön kasvukauden avajaiset sekä Haaga-Helian International Staff week -tapahtuman catering. He ovat järjestäneet myös kokkausiltoja alakoulun oppilaille.

Suussasulavaa ruokatarjoilua– Meille esitettiin mahdollisuus tarttua pilot-tiohjelmaan, jossa toteuttaisimme opiskelun osuuskuntatyöskentelynä. Meistä se oli mahta-va idea, sanoo Jessica Wahl Suussasulavasta.

PuskaPromotion vastasi 16.–17.4. Pasilan kampuksella järjestetyn SUS Idea Contest -liikeideakilpailun järjestämisestä. Doris Tuohimaa säätää fläppitaulua.

Suussasulavan virkityspäivänä jäsenet kokkailivat yhdessä omaksi ilokseen erilaisia herkkuja.

Suussasulava oli mukana Haaga-Helian ja WWF:n maaliskuussa 2015 järjestämässä Vaikuta Valinnoillasi -hyväntekeväisyystapahtumassa Kampin Narikkatorilla. Suussasulava valmisti ja jakoi tapahtumassa kestävän kehityksen mukaisesti valmistettua kalakeittoa noin kolmesadalle halukkaalle. Jessica Wahl kauhan varressa.

Tähdenlento Haagan kampukselta

Kun jäsenet valmistuvat, Suussasulava lakkautetaan. – On osa oppimisprosessia nähdä, miten yritys ajetaan alas. Lähdemme hyvillä mielin eri teille. Jäsenillä on kunnianhimoisia tavoitteita, ja moni lähtee varmasti hakemaan kansainvälistä uraa, Wahl perustelee.

Wahl jakaa kiitosta oppilaitoksen business-kurssivalikoimalle ja opettajille, jotka ovat olleet valmiita muokkaamaan kurssejaan osuuskunnan jäsenille sopiviksi.

– Suurin osa opettajista on helposti lähestyttäviä ja kompro-missivalmiita. Täällä on hyvä ilmapiiri, Wahl kiittää. ▫

Lisätiedot: osk.suussasulava@gmail.com

Jäsenillä on kunnianhimoisia tavoitteita, ja moni lähtee varmasti hakemaan kansainvälistä uraa.Jessica Wahl

24 25

Teksti Päivi Brink | Kuvat Arto Wiikari

Pyöreänpöydändebatti

24

Tunteella tehtyä viestintääNettivideot ja some-verkostot tuovat uusia mahdollisuuksia yritysviestintään. Pysytkö mukana muutoksessa? Huhtikuussa pidetty Klik! Viestinnän hetki -seminaari antoi vinkkejä niin uudistumiseen kuin muutosviestintäänkin. Tässä parhaat palat.

Haaga-Helian viestinnän lehtori Mirka Sunimenton mukaan vuosi 2015 on videon läpimurtovuosi yritys- ja organisaatioviestinnässä.

– Tutkimuksen mukaan 70 % hakukoneiden korkeimmalle asettamista verkkosivuista sisältää videota jo nyt.

Videoita jaetaan ennen muuta YouTuben, Vinen, Vimeon ja Dream Brokerin kautta sekä Facebookissa. Yritysvideon tuottamisen ohjeistus ei paljoa poikkea muusta viestinnästä: suunnittele, kuvaa, editoi, julkaise, seuraa ja arvioi. Video vaatii kuitenkin rohkeutta ja heittäytymistä. Se tulee lähelle ja on yhtä aikaa sekä henkilökohtainen että yhteisöllinen väline.

26 27

näkyvästi. Muutokselle annettiin nimi ja brändi, jonka mukais-ta tiedotusmateriaalia jaettiin toimipisteisiin.

UPM vetosi vahvasti myös tunteisiin työturvallisuusvideos-sa, joka muistuttaa jokaisen olevan vastuussa sekä omasta että työtoverin turvallisuudesta. Kolme vuotta uuden toiminta-kulttuurin lanseeraamisen jälkeen työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita on jopa 70 % vähemmän.

Assistentti- ja toimittajakoulutusyksikön johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta muistuttaa, kuinka tunteet ohjaavat toimintaamme järjen rinnalla.

– Tunteet ovat voimakkaita, ja ne pitää huomioida vies-tinnässä. Kun ihmiset lähtevät tunteella mukaan, hommat saadaan tehtyä. Johtajien on osallistuttava muutosviestintään ja henkilöstön motivaatiosta on pidettävä huolta. Viestintä on suunniteltava käsi kädessä muutoksen kanssa, Huttunen vahvistaa. ▫

Some-viestijälle täytyy antaa lupa olla persoonallinen, mutta sarkasmi on kielletty.Petteri Parkkisenniemi

– Videon ominaisuuksia ovat ennen muuta elämyksellisyys ja tarinallisuus. Video ja teksti tukevat toisiaan verkossa, ja mo-biililaitteet mahdollistavat videoiden katselun missä ja milloin vain, Sunimento sanoo.

Konkreettisia esimerkkejä videon mahdollisuuksista esittelee VR Trackin sisäisen viestinnän päällikkö Hanni Marin. VR Trackin 1500 työntekijää ovat infra-alan ihmisiä, jotka eivät istu päätteen ääressä. Niinpä sisäisen viestinnän on ollut vaikea tavoittaa heitä.

– Loimme uuden kanavan antamalla älypuhelimen jo-kaiselle, joka sen halusi. Pyrimme tuomaan työmaalle samat viestintäkeinot kuin vapaa-ajalle. Aloimme tehdä videoita saadaksemme yhtiön viestinnän kiinnostavammaksi ja henkilö-kohtaisemmaksi, Marin kertoo.

VR Track aloitti videonteon toimitusjohtajan tervehdyksellä. Hän esitti kolme asiaa kolmessa minuutissa, ja parissa päivässä video oli katsottu 400 kertaa.

– Tehokkaimmin saimme työntekijät mukaan työturvalli-suusohjeiden ja koneiden käyttöohjeiden videoinnilla. Työnte-kijät tekevät itse videot kännyköillään. Erityisesti Paras työtapa -haastekampanja, joka esittelee kätevimmän tavan tehdä työteh-tävä, on saanut työntekijät mukaan. Heidät on osallistettu ja he ovat ottaneet videot samalla omikseen, Marin toteaa.

Yhteisömanagerointia finanssialalla

OP Ryhmän digitaalisen markkinoinnin asiantuntijan Petteri Parkkisenniemen vastuualueena on some-markkinointi. OP Ryhmällä on huimat 14 000 Twitter-seuraajaa ja 170 000 Facebook-tykkääjää.

– Markkinointiviestintä ei ole enää yksisuuntaista, vaan some-yhteisö elää vuorovaikutuksessa keskenään. Some-viestin-tä on myös asiakaspalvelua. Jos somessa haluaa näkyvyyttä, se

vaatii investointeja. Se ei ole ilmaista, ja se pitää suunnitella ja toteuttaa hyvin, Parkkisenniemi sanoo.

Finanssialalla viestintäihmisten tukena täytyy olla asiantun-tijoita, joilta saadaan vastauksia asiakkaiden kysymyksiin. Yhtei-sön jäsenet viestivät myös keskenään ja jakavat kokemuksiaan. Parkkisenniemi kertoo, että OP Ryhmän viestinnän äänensävy on somessa rennompi kuin perinteisessä yritysviestinnässä, mutta silti asiantunteva.

– Meillä on yhteensä noin 10 henkilöä aktiivisesti mukana some-viestinnässä. Viestijälle täytyy antaa lupa olla persoonalli-nen, mutta sarkasmi on kielletty.

– Vastavuoroisuus on aina ollut osa yhteisöllisyyttä, vah-vistaa Haaga-Helian viestinnän ja journalistiikan yliopettaja Merja Drake omassa esityksessään. Hänen mukaansa sosiaa-lisen median yhteisöt koostuvat hyvin erilaisista ihmisistä, ja heidän osallistumisensa voi olla lyhytkestoista. Yhteinen tavoite kuitenkin yhdistää yhteisön jäseniä.

Muutosviestintä lähtee johtajista

UPM:n viestintäjohtaja Ari Voutilainen kertoo, miten vies-tinnällä ajetaan muutosta yrityksen sisällä. UPM:llä oli vielä muutama vuosi sitten ongelmia työturvallisuuden kanssa, mutta älyyn ja tunteisiin vetoavan viestinnän avulla on saatu aikaan merkittävä muutos.

– Toimitusjohtaja lähti vetämään hanketta ja vaati koko yhtiöjohtoa sitoutumaan siihen. Yritys asetti kaksi selvää tavoi-tetta: kolmessa vuodessa UPM muuttuu huonosta parhaaksi työturvallisuusasioissa, ja kuolemaan johtavat tapaturmat saadaan nollalinjalle, Voutilainen kertoo.

Yrityksessä tehtiin merkittäviä muutoksia käytännön tur-vallisuusasioissa. Turvallisuutta alettiin seurata ja mitata, ja sille asetettiin tavoitteet. Tavoitetason saavuttaminen huomioitiin

Assistentti- ja toimittajakoulutusyksikön johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta muistuttaa, kuinka tunteet ohjaavat toimintaamme järjen rinnalla.

Haaga-Helian viestinnän lehtori Mirka Sunimento ja VR Trackin sisäisen viestinnän päällikkö Hanni Marin keskustelevat videon läpimurrosta yritys- ja organisaatioviestinnässä.

Haaga-Helian viestinnän ja journalistiikan yliopettaja Merja Drake puhuu some-yhteisöistä.

Jos somessa haluaa näkyvyyttä, se vaatii investointe-ja, OP Ryhmän digitaalisen markkinoinnin asiantunti-jan Petteri Parkkisenniemi sanoo.

UPM:n viestintäjohtaja Ari Voutilainen kertoo, miten viestinnällä ajetaan muutosta yrityksen sisällä.

28 29

Takaisin koulun penkille

28

Haaga-Heliassa opiskelee tällä hetkellä yli 550 avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opetustarjontaa on lisätty jatkuvasti.

– Opiskelijamäärät ovat kasvaneet paljon viime vuo-sina. Lähes jokaisella opintojaksolla on mukana ainakin yksi avoimen opiskelija, sanoo avoimen AMK:n koulutus-vastaava Katriina Haverinen.

Tradenomiopinnot ykkössuosikkina

Opiskelijoista suuri osa tähtää AMK-tutkintoon. Koulu-tusohjelmista suosituin on liiketalous, sillä monet työssä-käyvät aikuiset tarvitsevat tradenomin tutkinnon.

Avoimen AMK:n opiskelijat voivat osallistua lähes kaikille tutkintokoulutuksen opintojaksoille. Opintojak-sot ja opettajat ovat samoja kuin tutkintokoulutuksen puolella ja suoritukset hyväksiluetaan suoraan mahdolli-sen tutkinnon osaksi.

– Avoimen väylän kautta tradenomitutkintoon hakevilla ei ole samoja pohjakoulutusvaatimuksia kuin yhteishaussa. Opiskelijat valitaan tutkinto-opiskelijoiksi opintomenestyksen ja opintopistemäärän sekä koulutus-ohjelman johtajan haastattelun perusteella.

Opinnoissa menestyneillä onkin hyvät mahdollisuudet päästä tutkinto-opiskelijoiksi, mikäli koulutusohjelman paikkatilanne sen sallii.

Työssäkäyvien ohella myös monet lukiosta valmistu-neet nuoret hyödyntävät välivuoden aloittamalla opinnot avoimen ammattikorkeakoulun puolella.

Liiketaloutta avoimessa AMK:ssa

Niklas Kolehmainen, 24, aloitti liiketalouden opinnot Haaga-Helian avoimessa AMK:ssa vuoden 2014 syksyllä.

– Viime kevään pääsykokeen aikoihin oli kaikkea häs-linkiä. En kauheasti keskittynyt, Kolehmainen myöntää.

Syksyn haun hän jätti väliin työkiireiden takia. Lisäksi hän oli kirjoilla Kokkolan Centria-ammattikorkeakou-lussa liiketalouden etäopiskelijana. Haaga-Helia tuntui kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta, sillä Kolehmaista kiinnostaa pääkaupunkiseutu varsinkin töiden kannalta.

Alkajaisiksi hän tutustui opintotarjontaan koulun verkkosivuilla, jotka tosin saivat pään pyörälle. Seuraava askel oli lähteä Katriina Haverisen puheille, joka saakin ”ison peukun” ystävällisestä avusta ja neuvoista.

– Meille järjestettiin orientaatiotapahtuma, missä kerrottiin avoimen opinnoista. Se oli informaatioryöppy, josta suurin osa meni toisesta korvasta ulos. Kirjallinen perustietopaketti olisi ollut hyvä.

150 euron lukukausimaksu ei Kolehmaisen mielestä käy liiaksi kukkarolle, varsinkin kun opintoja saa suorittaa niin paljon kuin haluaa.

Keskustelevan porukan keskellä

– Olen päässyt kaikille haluamilleni kursseille. Kaik-kiaan opiskelijoiden monipuoliset taustat ovat yllättäneet myönteisesti. Varsinkin iltatunneilta löytyy erilaisia ihmisiä maalareista diplomi-insinööreihin. He tuovat keskusteluihin mielenkiintoisia näkökulmia.

Kolehmaisen mielestä avoimen opinnot sopivat nuoril-le, joilla ei ole vielä täyttä varmuutta opiskeltavasta alasta. Avoimessa pääsee kokeilemaan monenlaisia opintoja eri koulutuslinjoilta.

– Se, mistä avoimen puolen opiskelija jää ehkä paitsi, on verkostoituminen ja yhdessä tekeminen. Kaverisuh-teita ei ehdi välttämättä muodostaa, kun vain käy eri luennoilla. ▫

Teksti ja kuvat Kati Laitinen

Avointa väylää pitkin Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi päivittää ammattitaitoaan suorittamalla yksittäisiä opintojaksoja. Avoimen väylän kautta voi hakea tutkinto-opiskelijaksi, kun vaadittu opintopistemäärä on kasassa.

29

Varsinkin iltatunneilta löytyy erilaisia ihmisiä maalareista diplomi-insinööreihin. He tuovat keskusteluihin mielenkiintoisia näkökulmia.Niklas KolehmainenTutkinto-opiskelijaksi

30

Makuasioita

Teksti Minna Huuhtanen,

Sirpa Granqvist-Häiväläinen ja Kristiina

Söderström | Kuva Joanna Moorhouse

4 annosta, valmistusaika 15 minuuttia + 4–5 tuntia kylmässä

Raaka-aineet:

4 dl kuohukermaa

1,5 dl sokeria

0.5 dl passionhedelmän mehua (3 passionhedelmää)

0,5 dl sitruunanmehua (1 iso sitruuna)

Valmistusohje:

Purista sitruunanmehu ja passionhedelmien mehu. Passionhedelmien

hedelmäliha siemenineen kannattaa pusertaa siivilän läpi.

Lisää pieneen kattilaan kerma ja sokeri, keitä n. 5 min koko ajan

sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon hedelmien mehu.

Kaada seos pieniin annoslaseihin tai kulhoihin. Peitä kelmulla

ja anna hyytyä jääkaapissa 4–5 tuntia. Lopputulos on samettinen,

lusikoitava hyydyke.

Koristeiksi sopivat passionin hedelmäliha tai tuoreet marjat ja

mantelikeksi.

Hyydytä ilman liivatetta

Ruokasivu on syntynyt Ruoka ja media -kurssin

harjoitustyönä. Opintojaksolla toteutettiin ruoka-

artikkeleja ja harjoiteltiin ruokavalokuvausta.

8 annosta,

valmistusaika 35 minuuttia + hyytymisaika

Pohja:

150 g keksejä

50 g sulatettua voita

puolen appelsiinin raastettu kuori

2 tl appelsiinimehua

Täyte:

5 dl kuohukermaa

1,75 dl hyytelösokeri Multia

150 g tummaa suklaata, kaakaopitoisuus vähintään 70 %

( 1 tl pikakahvijauhetta)

Hienonna keksit tehosekoittimessa tai muovipussissa kaulimen avulla.

Sekoita keksimurska, sulatettu voi, kuoriraaste ja mehu kulhossa. Vuoraa

kakkuvuoka (halkaisija n. 20 cm) tuorekelmulla. Painele keksiseos kakku-

vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita kylmään.

Mittaa kerma ja hyytelösokeri kattilaan, kuumenna kiehuvaksi ja keitä

seosta puoli minuuttia. Lisää kuumaan seokseen pikakakahvijauhe ja pa-

loiteltu suklaa. Älä keitä enää. Sekoita kunnes suklaa on sulanut ja massa

on tasaista. Kaada seos välittömästi vuokaan keksipohjan päälle. Peitä

kakku kelmulla ja laita se hyytymään kylmään, mielellään yön yli.

Nosta kakku vuoasta kelmun avulla. Poista kelmu ja laita kakku tarjol-

le. Koristele esimerkiksi sulatetulla valkosuklaalla, hedelmillä tai marjoilla.

Appelsiinilla maustettu suklaatorttu

Eläinperäisellä liivatteella hyydytetty kakku tai jälkiruoka ei sovi kaikkien ruokavalioon. Valmistamalla hyytymistä vaativat tuotteet hedelmien hapoilla tai kasviperäisillä hyytelöimisaineilla kaikki vieraasi voivat nauttia samoja herkkuja.

Posset-jälkiruoka on samettista ja lusikoitavaa ja se hyydytetään hedelmähapoilla. Suklaakakun hyytelösokeri sisältää Johanneksen leipäpuun jauhetta sekä karrageenia.

Intohimoisen passion-kermahyydyke (posset)

31

Viisi tärkeää paikkaa

Teksti ja kuvat Päivi Tanninen ja 123rf

Eevi Bengs, 25, on nykyaikainen viisiottelija lajeinaan miekkailu, uinti, ratsastus ja ampu-majuoksu. Hurjan harjoittelunsa ohella hän opiskelee Haaga-Heliassa englanninkielisessä

johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa. Eevi tähtää Rion vuoden 2016 olympialaisiin. Har-

joitusmäärät ovat 20–26 tuntia viikossa, joten opiskelulle on vain vähän aikaa. Rio de Janeiron lisäksi Eevi nimesi viisi tärkeää mielikohdettaan, joihin hän on tutustunut kilpailumatkoillaan. ▫

Viisiottelijan arki on matkustamista

Lanzarote, Club La Santa

”Lanzarotella on erinomainen urheilukeskus Club La Santa ja

hyvä buffet. Olen ollut siellä leirillä ainakin kolme, neljä kertaa. Lanzarotella on myös Suomen kaltainen kesäkeli lähes aina.

Unkari, Budapest

”P idän Unkarista, sillä se on lähellä ja sinne on helppo mennä. Käyn

Budapestissä noin kerran vuodessa kilpai-lemassa. Paikannimet ja ihmiset ovat haus-koja; unkarilaisilla on hieman kieroutunut huumorintaju.

Tanskan saari Bornholm

”S iellä on erinomaista jäätelöä, ja minulle jäätelö on suurta herkkua.

Olen Ursan jäsen ja innostunut tähtitie-teestä. Tanskassa näin poikkeuksellisen hienon tähtitaivaan, mikä johtui siitä, että valosaastetta oli vähän.

Hongkong

”V uonna 2009 teimme Hong-kongiin välilaskun. Vietin siellä

kaksi päivää siskoni ja valmentajani kanssa. Muistan, että erikoista olivat kaksikerrok-siset raitiovaunut ja sunnuntainen piknik jalkakäytävillä. Hongkongissa ei ole puis-toja, joten ihmiset levittivät viltin keskelle katua ja söivät eväitään, pelasivat tai lukivat lehteä. Ihmisiä oli niin paljon, että tuntui kuin olisin ollut Hulluilla päivillä.

Suomen saaristo

”Suomen saaristo on kaunis, varsinkin Sipoo, josta olen kotoisin. Olen

purjehtinut vanhempieni kanssa lapsesta saakka ja rakastan merta. Nykyisin ehdin vain harvoin nauttia saaristosta, koska treenit vievät lähes kaiken aikani.

Eevin viisi mielikohdetta

Eevi käy Budapestissä noin kerran vuodessa.

32

Koonnut Ari Nevalainen Kuvat Virpi M. Salmi ja Haaga-Helia

Suomen Laatuyhdistys ry on myöntänyt Haaga-

Helialle Suomen laatuinnovaatiopalkinnon myyntikulttuurin

kehittämisestä. Presidentti Sauli Niinistön allekirjoittama

kunniakirja luovutettiin Budapestissä, Unkarissa tammikuus-

sa ja sitä olivat vastaanottamassa vararehtori Lauri Tuomi,

projektipäällikkö Pirjo Pitkäpaasi ja lehtori Johanna Vuori.

Kilpailussa arvioitiin innovaation uutuusarvoa, hyödyn-

nettävyyttä, oppimista, asiakas- ja yhteiskuntalähtöisyyttä

sekä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Parhaista innovaati-

oista pyydettiin asiantuntijalausunnot ja lopullisen päätöksen

teki tuomaristo.

Haaga-Helia palkittiin laatuinnovaatiopalkinnolla ke-

hittämästään organisaatioiden myyntikulttuurin arvioinnin

työkalusta. Työkalu yhdistää organisaation itsearvioinnin, ul-

koisen arvioinnin ja kehittämisdialogin joustavalla ja nopealla

tavalla. Tuomaristo arvosti erityisesti innovaation käytännön-

läheisyyttä ja myyntikulttuuria edistävää vaikutusta. Lue lisää

sivulta 18. ▫

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhtey-dessä toimiva Sport Business School on solminut merkittävän liikunta-alan koulutus-sopimuksen kiinalaisen Guangzhoun liikun-takorkeakoulun, Guangzhou Polytechnic of Sportsin kanssa.

Sopimuskausi kattaa vuodet 2015–2020 ja pitää sisällään

mm. urheilujohtamista, -yrittäjyyttä ja -markkinointia.

Sopimuksen arvo kolmen vuoden aikana on runsaat puoli

miljoonaa euroa.

Kolmeen koulutuskokonaisuuteen valitaan vuosina 2015–

2017 yhteensä 75 kiinalaista opiskelijaa. Kunkin kokonai-

suuden kaksi ensimmäistä vuotta toteutetaan 18 miljoonan

asukkaan Guangzhoussa ja kolmas vuosi Suomessa.

Guangzhoun liikuntakorkeakoulua johtava rehtori Kong

Mao-sheng pitää tärkeänä Haaga-Helian Sport Business

Schoolin koulutusosaamista, kansainvälistä toimintaympä-

ristöä ja laajaa käytännönläheistä urheilun suurtapahtumien

kehittämiseen liittyvää tutkimustyötä.

Haaga-Helian puolesta sopimuksen allekirjoittanut vara-

rehtori Teemu Kokko näkee yhteistyön vahvana näyttönä

suomalaisen tutkimustietoon ja kansainväliseen verkos-

toitumiseen pohjautuvasta koulutusosaamisesta. Sopimus

vahvistaa vielä entisestään Haaga-Helian asemaa liikunta-alan

merkittävimpänä ammattikorkeakouluna. ▫

Vihdoinkin toimiva myynnin kehittämisen työkalu

Kiina hankkii suomalaistaurheilujohtamiskoulutusta

Teemu Kokkovalittiin rehtoriksi

Tänä vuonna syntyy sadas Haaga-Helian StartUp Schoolista alkava yritys.

Haaga-Helian StartUp School on tukenut ja kouluttanut

nuoria yrittäjiä vuodesta 2011. Tuloksena on tähän mennessä

lähes 100 opiskelijoiden perustamaa yritystä. Yritykset toimi-

vat monilla eri aloilla palveluyrityksistä uuteen teknologiaan.

Haaga-Helian tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat

entistä yrittämismyönteisempiä, ja yhä useampi opiskelija

haluaisi aloittaa yrittäjyyden jo opiskelujen aikana.

Vuonna 2011 aloittaneessa Haaga-Helian StartUp Schoo-

lissa opiskelee tällä hetkellä yli 200 opiskelijaa. Heitä valmen-

taa koulun henkilöstöstä valittu 14 yritysvalmentajan joukko,

joilla on kaikilla laaja liiketoiminta- tai yrittäjäkokemus.

Viime vuonna opiskelijat perustivat 29 yritystä, vuonna 2013

vastaava luku oli 25. Tänä vuonna opiskelijoiden perustamien

yritysten määrä rikkoo sadan rajan.

– Hyvän opetuksen, tukiverkoston ja motivoituneiden

opiskelijoiden leikkauspisteessä syntyy Suomen tulevaisuuden

kannalta tärkeitä uusia yrityksiä, sanoo Haaga-Helian StartUp

Schoolin ohjelmajohtaja Tommo Koivusalo. ▫

Sadas start-up saadaan tänä vuonna

Kauppatieteiden tohtori, dosentti Teemu Kokko on valittu Haaga-Helian uudeksi rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa työssään 1.6.2015. Tällä hetkellä hän toimii korkeakoulun vararehtorina.

Rehtoriksi haettiin henkilöä, jolla on vankka kokemus korkeakoulu- ja liike-maailmasta sekä kykyä johtaa isoa asiantuntijaorganisaatiota. Lisäksi rehtorilta edellytettiin strategista osaamista ja kykyä verkostoitua niin alueellisesti kuin kansainvälisesti.

Haaga-Helian rehtorina ja toimitusjohtajana sen perustamisesta alkaen toimi-nut Ritva Laakso-Manninen jää eläkkeelle kesäkuun 2015 alussa. Teemu Kokon tilalle liiketalouden koulutusyksikön johtajaksi on valittu KTT Minna Hiillos. Hän aloitti uudessa tehtävässään huhtikuun loppupuolella. ▫

Haaga-Helia sijoittui jälleen kärkijoukkoon korkeakoulujen

kevään yhteis- ja erillishauissa. Haaga-Heliaan haki yhteensä runsaat

16 000 hakijaa. 39 yliopiston ja ammattikorkeakoulun vertailussa

Haaga-Helia oli viidenneksi suosituin.

Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen valossa Haaga-Helia

sijoittuu tunnettuudessa ja kiinnostavuudessa kärkisijoille korkea-

koulujen välisessä vertailussa. Haaga-Helia on selvästi tunnetuin ja

kolmanneksi kiinnostavin ammattikorkeakoulu.

Nuorilta kysyttiin myös mielikuvia korkeakouluista kymmenen

imagoväittämän kautta. Niissä Haaga-Helia arvioitiin ykköseksi

väittämän ”on hyvin esillä sosiaalisessa mediassa” osalta. Muita

Haaga-Helian vahvuuksia olivat myönteinen näkyminen mediassa

(2.), erottuminen edukseen muista ammattikorkeakouluista (4.),

sijoituspaikan houkuttelevuus (4.) ja edelläkävijyys (4.).

Taloustutkimus Oy on toteuttanut korkeakoulujen imagotut-

kimusta vuodesta 2002 lähtien. Mielipiteet kerätään sähköisellä

nettikyselyllä, ja maaliskuussa 2015 kyselyyn vastanneita nuoria oli

kaikkiaan noin 1 200. ▫

Haaga-Helia on Suomen tunnetuin ammattikorkeakoulu

Palkittua arviointityökalua ovat olleet kehittämässä projekti-päällikkö Pirjo Pitkäpaasi ja lehtori Johanna Vuori.

Haaga-Heliaa on helppo lähteä kehittämään hyvistä lähtökohdista, näkee kesä-kuussa aloittava uusi rehtori Teemu Kokko

34

Innostus omaa työtä kohtaan tuo mukanaan paljon hyvää. Innos-tuksen merkitys on noteerattu muun muassa tuoreissa työtyytyväisyyttä mittaavissa tutkimuksissa, ja sen on osoitettu synnyttävän valtavasti positiivis-ta energiaa sekä työhön että yksityiselämään. Innostus saa yrityksissä aikaan parhaita tuloksia.

Kun porukka innostuu, konfliktit vähenevät. Tämä on erityisen tärkeää nykyajan organisaatioissa, joissa toimitaan usein globaalissa ja erilaisia yrityskulttuureita yhdistävässä työympäristössä. Esimerkiksi M-Brainilla on toimipisteitä 12 maassa, ja organisaatioon on yrityskauppojen myötä integroitunut työntekijöitä useista yrityksistä. Ihmisillä on erilaiset taustat ja toimintatavat, joten konfliktit ovat väistämättömiä. Intohimo yhteistä asiaa kohtaan auttaa kuitenkin suvaitsemaan erilaisuutta.

Miten innostusta luodaan ja ylläpidetään? Innostuksen johtamisessa tulisi ottaa huomioon kolme tärkeää asiaa. Ensinnäkin, työhyvinvoinnin perusasioiden täytyy olla kunnossa. Mitä tyytyväisempiä ihmiset ovat työpaik-kaansa, sitä helpommin yhteinen innostus syntyy.

Toiseksi, sisäiseen viestintään on panostettava. Innostus syntyy dialogin kautta. Erityisesti epävirallinen viestintä ja mahdollisuus rentoon jutusteluun ovat tärkeitä. Tätä havainnollistaa esimerkiksi perhemäinen tunnelma pienissä yrityksissä, joissa on usein vahvaa yhteistä innostusta ja tiimihenkeä. Samaa ilmapiiriä voidaan vaalia myös suurissa yrityksissä, vaikka työkavereita on paljon, eikä heitä kaikkia ole mahdollista tuntea henkilökohtaisesti. Myös so-siaalista mediaa voi hyödyntää sisäisessä viestinnässä. Työyhteisön sosiaalisessa mediassa vuorovaikutuksen ei tarvitse olla virallista eikä vakavaa: yhteishenkeä voi luoda vaikkapa jakamalla lomaterveiset työkavereille.

Yhteinen innostuksen kohde on se kolmas ja tärkein asia. Hyvinvoi-vien työntekijöiden ja avoimen viestinnän lisäksi tarvitaan tietysti vielä se jokin, mikä yhdistää koko työyhteisöä erilaisista taustoista ja kulttuureista huolimatta. Se, mikä yhteinen innostuksen kohde on, riippuu organisaati-osta. Mahdollisuuksia on lukemattomia: innostusta voidaan etsiä yhteisestä visiosta, strategiasta tai esimerkiksi yrityksen erityisosaamisesta ja toimialasta. Jokaisella organisaatiolla on varmasti jokin syy olla innostunut. Se syy pitää löytää, ja sitä pitää vaalia. ▫

Hyvinvoiva työyhteisö nostattaa

innostusta

Kolumnin kirjoittaja Sirpa Ojala toimii M-Brain Oy:n toimitusjohtajana.M-Brain on globaali tieto-, teknologia- ja konsultointiyritys, joka tarjoaa relevanttia ulkoista liiketoimintatietoa ja konsultoi tiedon tehokkaassa hallinnassa ja hyö-dyntämisessä. M-Brain on aloittanut tänä vuonna yhteistyön Haaga-Helian kanssa kehittääkseen keskustelua ja vuorovaiku-tusta tiedonhallinnan tulevien huippu-osaajien kanssa.

Sisäiseen viestintään on panostettava. Innostus syntyy dialogin kautta.

Kuv

a M

-Bra

in

Kolumni

35

Alumnit

Eva aloitti alumnityötTeksti Haaga-Helia | Kuvat Susan Heikkinen

Eva Loippo-Sännälä on aloittanut Haaga-Helian alumni-, ura- ja rekrytoin-

tipalveluiden koordinaattorina. Miltei ensi töikseen hän organisoi parhaillaan

alumnikyselyä.

– Kyselyssä kartoitamme tulevaisuuden toiveita ja kehittämiskohteita. Halu-

amme tietää, miten voimme olla jatkossa entistä paremmin avuksi, hän esittelee.

Eva Loippo-Sännälä on itse Haaga-Helian tupla-alumni.

– Olen ilokseni päässyt omienkin alumnikokemusteni kautta miettimään, mitä

on olla alumnina. Monia alumneja olen jo ehtinyt tavata ja yhdessä miettiä, keitä

me olemme ja mitä me haluaisimme alumnitoiminnalta.

Suurin projekti tänä vuonna on siirtää 25 000 Haaga-Helian alumnin tiedot

uuteen rekisteriin. Jatkossa alumniasioista viestitään pääsääntöisesti erilaisten

sähköisten sovellusten avulla.

Nyt onkin alumnin hyvä aika päivittää sähköpostiosoitteensa www.haaga-

helia.fi/alumni -sivuston kautta. Ethän halua missata juuri sitä tapahtumaa, josta

muut sitten puhuvat?

Evan tavoitat osoitteesta alumni@haaga-helia.fi tai 040 488 7343.

www.micros.fi

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai fi -myynti@micros.com

Eva Loippo-Sännälä on Haaga-Helian uusi alumni-, ura- ja rekrytointipalveluiden koordinaattori.

36 37

www.cmbravintolat.fi

Hyvän fiiliksen puolesta!

LAHTI

LAHTIMATKAMYYNTI

puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

Ota alle suomalainen laiva, suunnaksi Tallinna ja lähde rentoutumaan. Valitse

kuuden tunnin miniristeily, päivä Tallinnassa tai lisää matkaan hotelliyö perillä

kaupungin sykkeessä. Sekä meno että paluu kuluvat rattoisasti elävän musiikin,

edullisten ostosten ja hyvän ruoan parissa. Lähdöt Helsingistä 8.30 ja 15.30.

HAUSKAA MATKAA TALLINNAAN

m/s FINLANDIALLA.

eckeroline.fiN I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Tiesitkö, että voit hyödyntää myös avoimen

ammattikorkeakoulun väylää oman yrityksesi

henkilöstön kehittämisessä. Jos yrityksestäsi löytyy

noin 20 henkilöä, jotka haluavat kehittää osaamis-

taan ammattikorkeakoulussa, voimme rakentaa

yrityksellesi oman räätälöidyn kehittämispolun.

Kehittämispolkuja voidaan rakentaa esimerkiksi

liiketalouden, myynnin, tietotekniikan, matkailu-

ja ravintolatoiminnan, johdon assistenttityön jne.

koulutusohjelmien tarjonnasta tai yhdistelemällä

eri koulutusohjelmien tarjontaa.

Opintopolussa:

• Opiskelijat etenevät henkilökohtaisen suun-

nitelman ja tehostetun opintovalmennuksen

tukemana yleisillä opintojaksoilla ja verkko-

opinnoissa

• Opiskelijalla on käytössään opintovalmentaja,

joka ohjaa opiskelijan onnistumista opiskelijan

tavoitteiden mukaisesti

• Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset koulu-

tussuunnitelmat ja aikataulu

• Opiskelijaryhmälle nimetään opintovalmentaja,

joka toimii opiskelijoiden mentorina

• Opintojen edistymistä seurataan tehostetusti.

Opiskelijat ovat aluksi avoimen ammattikorkea-

koulun opiskelijoita. Kun vähintään 60 opin-

topistettä on suoritettu, opiskelija voi hakea

tutkintokoulutukseen. Opiskelijavalinta tehdään

opintomenestyksen, opintopistemäärän ja haas-

tattelun perusteella. Valinnan jälkeen opiskelija

suorittaa loput henkilökohtaisen opintosuunnitel-

man mukaisista opinnoista.

Lisätiedot:

Pia Hautamäki, +040 415 6827,

pia.hautamaki@haaga-helia.fi (liiketalous, myynti

ja finanssi)

Heidi Kock, 040 488 7543,

heidi.kock@haaga-helia.fi (tietotekniikka)

Elisa Aunola, 040 488 7186,

elisa.aunola@haaga-helia.fi

(hotelli- ravintola- ja matkailu)

Tuula Tuomainen, 050 305 3209,

tuula.tuomainen@haaga-helia.fi

(johdon assistenttityö)

Katriina Haverinen, 050 515 0543 ,

katriina.haverinen@haaga-helia.fi

(avoin amk).

JOHTAMINEN, MYYNTI, PALVELU, VIESTINTÄ

• HR-koulutus – Strategiasta käytäntöön

• Business Model Canvas -työpajat

• Service Design ja tuotekehitys palveluliiketoiminnassa

• Sales and Service Skills -sertifikaatti™

• Myyntiajattelua henkilöstölle

• Myyntikulttuurin kehittämisen työkalu HH6K

(Laatuinnovaatiopalkinnon voittaja 2014)

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALA

• Myynti ja myynnin johtaminen

• Menu Engineering – ruokalistasuunnittelu

• Boost Your Career with Online Courses

• Revenue Management -valmennus

ICT JA LIIKETALOUS

• Tietohallintomallin perusteet

• Teknisten asiantuntijoiden myynti- ja palveluosaaminen

Lisätiedot:

www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

SERVICE EXCELLENCE -OHJELMAT

• eMBA in Service Excellence (90 ECTS)

• Diploma in Service Excellence (30 ECTS)

• Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS)

For more information:

www.haaga-helia.fi/en/education/emba

Henkilöstön kehittäminen avoimen AMK:n kautta

Johdolle, esimiehille, henkilöstölle:

38 39

Maailmalla

Juttusarjassa esitellään opiskelijoiden

ja henkilökunnan kokemuksia ja kuvia

maailmalta.

38

Teksti Erika Parvikoski

Kuvat Jouko Keski-Säntti ja Akifoto

Voimistelufestivaali valtaa Helsingin heinäkuussaGymnaestrada-voimistelufestivaali tuo heinäkuussa Helsinkiin 21 000 voimistelun ystävää yli 50 eri maasta. Haaga-Helia on mukana suurtapahtuman taustajoukoissa lähes 150 opiskelijan voimin koko koulutuskirjollaan.

Gymnaestrada järjestetään pääosin vapaaehtois-voimin, ja kansainväliseltä osallistujamäärältään se on suurin koskaan järjestetty tapahtuma Suo-messa. Se on näytönpaikka paitsi Voimistelulii-

tolle ja Helsingille myös Haaga-Helialle, jolla on tapahtuman kanssa suurin oppilaitosyhteistyöprojekti.

Yhteistyötä koordinoiva Tuuli Itkonen arvioi, että heinä-kuun loppuun mennessä erilaisissa valmistelevissa projekteissa sekä paikan päällä tapahtumassa on mukana lähes 150 Haaga-Helian opiskelijaa kaikilta koulutusaloilta.

– Kansainvälisyys, liikunta, IT ja viestintä. Pystymme tarjoamaan työvoimaa, tietotaitoa ja suunnitteluapua kaikilla näillä alueilla, kieliprojekteja koordinoiva ruotsin lehtori Marjaana Halsas sanoo.

Kaikkiin pyyntöihin on pyritty vastaamaan myöntävästi. Myös sellaisiin, joissa on ollut ad hoc -aikataulu ja joihin ei ole ollut valmista kurssipohjaa.

– Olemme järjestäneet japanintaitoisen opiskelijan teke-mään käännöksiä, on kuvattu tanssivideo ja tehty opinnäy-tetyö tapahtumamarkkinoinnista, tuotettu espanjankielisiä

esitysmateriaaleja, suunniteltu help desk -toimintoja ja paljon muuta, Itkonen summaa.

Gymnaestradan viestintäpäällikkö Sanna Yli-Patolan mukaan ilman yhteistyötä moni asia olisi jäänyt tekemättä. Journalismin opiskelijat ovat kirjoittaneet tapahtumasta jut-tuja, tehneet taustatyötä ja osallistuneet mediasuunnitelman tekoon.

– Heiltä on tullut paljon hyviä ideoita, joita en olisi itse tullut ajatelleeksi. Tämä on win-win-tilanne, Yli-Patola sanoo.

Marjaana Halsas on samaa mieltä:– Opiskelijoille työelämäyhteistyö antaa enemmän kuin

pelkät opintopisteet.Vastaavanlaisia projekteja toivotaan lisää. Pasilan toimi-

pisteen sijainti Messukeskuksen vieressä on hyvä lähtökohta tapahtumayhteistyölle.

– Pitää vain olla innovatiivinen ja rohkeasti kokeilla uu-denlaisia yhteistyötapoja. Aikataulut ovat ennakkoon suunni-tellussa koulumaailmassa aivan erilaiset kuin hetkessä elävässä tapahtumaorganisaatiossa, joten venyäkin pitää. Olemme kuitenkin onnistuneet, Halsas iloitsee. ▫

Kansainvälisyys, liikunta, IT ja viestintä. Pystymme tarjoamaan työvoimaa, tietotaitoa ja suunnitteluapua kaikilla näillä alueilla.

150 opiskelijaa tukena järjestelyissä

Kerran neljässä vuodessa järjestettävä Gymnaestrada on Helsingissä 12.–18.7.2015.

Tule mukaan kehittämään digitaalista liiketoimintaasi Haaga-Helian kanssa

Tarvitsetko ulkopuolista näkökulmaa tai osaamista digitaalisen liiketoimintasi kehittämiseen?

DMC (Digital Master Class) projektissa rakennamme Haaga-Helialle uudenlaista tapaa toimia jossa ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat suorittavat tai täydentävät omaa koulutusohjelmaansa digitaalisen liiketoiminnan käytännön projekteilla.

Tällä palvelumallilla yritykset voivat toteuttaa omia digitaalisia projektejaan yhteistyössä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa ja opetushenkilökunnan kanssa.

Etsimme jatkuvasti uusia mielenkiintoisia digitaalisia yritysprojekteja osaksi digitaalista kurssitarjontaamme. Kysy lisää tiina.laiho2@haaga-helia.fi