sisÄltÖohje maksutaseen kuukausikysely … · 5 (31) 1.1.2014 tiedot raportoidaan miljoonina...

SISÄLTÖOHJE – MAKSUTASEEN

KUUKAUSIKYSELY ULKOMAISISTA

RAHOITUSSAAMISISTA JA -VELOISTA

(BOPM) Versio 1.1

Voimassa 1.1.2014 alkaen

2 (31)

1.1.2014

Versio Päivämäärä Voimassaolo Muutokset

1.0

1.1.

1.1.2013

1.1.2014

1.1.-31.12.2013

1.1.2014 -

Siirtyminen SV-kyselystä BOPM-kyselyyn

BOPM-kyselyn päävastuu siirtyy Tilastokeskukselle

vuoden 2014 alusta

3 (31)

1.1.2014

SISÄLLYS

1 KYSELYSSÄ ILMOITETTAVAT TIEDOT ............................................................................... 4 2 LOMAKEKOHTAISET TIEDOT ................................................................................................ 6

2.1 YRITYSRYHMÄN ULKOPUOLISET ULKOMAISET ERÄT .............................................. 6

2.2 YRITYSRYHMÄN SISÄISET ULKOMAISET ERÄT ......................................................... 11

2.3 ULKOMAILLA ASUVIEN KANSSA TEHDYT JOHDANNAISSOPIMUKSET ............... 19

3 KYSELYN PERUSKÄSITTEITÄ .............................................................................................. 25 3.1 Ulkomaiset rahoitussaamiset ja -velat ...................................................................................... 25 3.2 Suomessa ja ulkomailla asuva .................................................................................................. 25 3.3 Ulkomaiset arvopaperisaamiset ja -velat .................................................................................. 25 3.4 Yritysryhmä, ulkomainen emo-, tytär-, osakkuus- ja sisaryritys sekä sivuliike....................... 26

3.5 Saamiset ja velat selvityskauden alussa ja lopussa .................................................................. 27 3.6 Nettomuutos ............................................................................................................................. 27 3.7 Valuuttakurssimuutos ............................................................................................................... 27 3.8 Muu arvonmuutos..................................................................................................................... 27

3.9 Suoriteperusteinen korko .......................................................................................................... 28

3.10 Maturiteetti ............................................................................................................................. 28

3.11 Noteerattu ja noteeraamaton osakeyhtiö sekä muu yhtiömuoto ............................................. 28 3.12 Vastapuolimaat ....................................................................................................................... 29

4 TILASTOKESKUKSEN JA SUOMEN PANKIN TIEDONHANKINTAVALTUUDET JA

TIETOJEN KÄYTTÖ ..................................................................................................................... 30

LIITE 1. Hyödyllisiä linkkejä ja yhteystietoja .......................................................................... 31

4 (31)

1.1.2014

1 KYSELYSSÄ ILMOITETTAVAT TIEDOT

Maksutaseen kuukausikyselyssä ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPM)

raportoidaan yritysryhmän ulkopuolisia ja sisäisiä eriä:

- Yritysryhmän ulkopuolisten erien osalta raportoidaan tiedot muista kuin arvopape-

rimuotoisista ulkomaisista saamisista ja veloista.

- Yritysryhmän sisäisten erien osalta raportoidaan kaikki ulkomaiset saamiset ja ve-

lat (pl. sijoitusrahastot).

Raportointivelvollisia ovat Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin otoksen perusteella

valitsemat Suomessa asuvat yritykset, rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä julkiseen

sektoriin kuuluvat yksiköt. Jokainen samaan yritysryhmään kuuluva Suomessa sijait-

seva raportointivelvollinen yhteisö tekee selvitykset erikseen.

Raportti tulee toimittaa viimeistään selvityskuukautta seuraavan kuukauden 15.

työpäivänä.

Yritysryhmän sisäisillä ulkomaisilla erillä tarkoitetaan suomalaisen raportoivan yhtei-

sön taseeseen merkittyjä rahoitussaamisia ja -velkoja, joissa vastapuolena on samaan

yritysryhmään kuuluva ulkomainen talousyksikkö (yhteisö tai luonnollinen henkilö).

Käsitteenä yritysryhmä on lähellä kirjanpidon käsitettä konserni, mutta käytännössä se

voi kattaa konsernia laajemman joukon talousyksiköitä. Yritysryhmän määritelmä ja

esimerkki löytyvät osiosta 3.4.

Yritysryhmän ulkopuoliset ja sisäiset erät jaotellaan maittain vastapuolen sijaintimaan

perusteella (pl. kauppaluotot).

Yritysryhmän ulkopuoliset erät (pl. vuokrausluotot ja johdannaissopimukset) jaotel-

laan sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus. Lyhytaikainen so-

pimus on alkuperäiseltä juoksuajaltaan enintään 12 kuukauden mittainen. Pitkäaikai-

siksi sopimuksiksi katsotaan alkuperäiseltä juoksuajaltaan yli 12 kuukauden mittaiset

sopimukset sekä sopimukset, joiden juoksuaikaa ei ole määritelty.

Yritysryhmän sisäiset erät (pl. johdannaissopimukset) jaotellaan edelleen yritysryh-

män sisäisten suhteiden perusteella sen mukaan, onko ulkomainen vastapuoli suoma-

laisen näkökulmasta 1) emoyritys, 2) tytär-, osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) sisary-

ritys.

Kyselyssä ilmoitetaan sekä ulkomaisissa johdannaispörsseissä tehdyt vakioidut että

ulkomaisten vastapuolten kanssa solmitut kahdenväliset, vakioimattomat johdannais-

sopimukset. Johdannaissopimuksista raportoidaan yritysryhmän ulkopuolisten ja si-

säisten vastapuolten kanssa tehdyt sopimukset. Raportointiajanjakson saamis- ja vel-

kakanta sekä maksuvirrat ilmoitetaan maittain eriteltyinä, johdannaispörssin tai vasta-

puolen sijaintimaan mukaan.

Valtiosektoriin kuuluvat raportoijat ilmoittavat myös ulkomaisia saamisia ja velkoja

koskevat lisäerittelyt.

5 (31)

1.1.2014

Tiedot raportoidaan miljoonina euroina kahden desimaalin tarkkuudella.

Kysely koostuu seuraavista lomakkeista:

BOPM A Yritysryhmän ulkopuoliset ulkomaiset saamiset (pois lukien arvo-

paperisaamiset)

BOPM B Yritysryhmän ulkopuoliset ulkomaiset velat (pois lukien arvopape-

rivelat)

BOPM C Yritysryhmän sisäiset ulkomaiset saamiset, velkainstrumentit (vain

muuhun kuin rahoitussektoriin kuuluvat raportoijat)

BOPM C2 Yritysryhmän sisäiset ulkomaiset saamiset, velkainstrumentit (vain

rahoitussektoriin kuuluvat raportoijat)

BOPM D Yritysryhmän sisäiset ulkomaiset velat, velkainstrumentit

BOPM E Yritysryhmän sisäiset oman pääoman ehtoiset sijoitukset

BOPM F Ulkomailla asuvien kanssa tehdyt johdannaissopimukset (yritys-

ryhmän ulkopuoliset ja sisäiset)

BOPM G Valtion lisäselvitykset (vain valtiosektoriin kuuluvat raportoijat)

Kysely toteutetaan internetin välityksellä Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin Opus-

Capitalta (ennen: Itella) tilaaman DCS-vastauspalvelun (Data Collection Services)

avulla. Raportoija tilaa käyttäjätunnuksen internetissä olevasta tunnustilauspalvelusta.

Tilastokeskus hyväksyy tunnustilauksen, minkä jälkeen OpusCapita aktivoi hakemuk-

sen ja lähettää käyttäjätunnuksen sekä avainlukulistan raportoijalle.

Yritysryhmän ulkopuoliset ulkomaiset arvopaperivelat ja -saamiset raportoidaan

Suomen Pankin arvopaperikohtaisessa kuukausikyselyssä ”Kysely ulkomaisista arvo-

paperisaamisista ja -veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille sekä valtiolle

(SAVE)”. Kuukausikyselyiden lisäksi Tilastokeskus ja Suomen Pankki keräävät tietoa

maksutaseen vuosikyselyssä, jossa pyydetään tietoja raportointivelvollisen yhteisön ja

sen suomalaisten tytäryhtiöiden ulkomaisista saamisista ja veloista raportointivuoden

lopussa (ns. BOPA-vuosikysely). Kuukausikyselyissä tietoja raportoivan yhteisön on

vuosikyselyssä raportoitava pyydetyistä tiedoista kuitenkin vain ne, joita se ei raportoi

kuukausikyselyissä.

6 (31)

1.1.2014

2 LOMAKEKOHTAISET TIEDOT

2.1 YRITYSRYHMÄN ULKOPUOLISET ULKOMAISET ERÄT

2.1.1 Yritysryhmän ulkopuoliset ulkomaiset saamiset BOPM A (pl. arvopaperisaamiset)

Lomakkeella BOPM A raportoijat ilmoittavat muut kuin arvopaperimuotoiset saami-

set samaan yritysryhmään kuulumattomilta ulkomaisilta talousyksiköiltä. Poikkeuk-

sena ovat yritysryhmän ulkopuoliset johdannaiset. Ne ilmoitetaan lomakkeella BOPM

F.

Yritysryhmällä tarkoitetaan kahden tai useamman talousyksikön muodostamaa koko-

naisuutta, jossa yksi talousyksiköistä hallitsee välittömästi vähintään 10 % tai välilli-

sesti (so. muiden yhteisöjen kautta) yli 50 % äänivallasta kaikissa muissa kyseisen yri-

tysryhmän yhteisöissä. Tarkempi määritelmä ja esimerkki yritysryhmästä löytyvät tä-

män ohjeen luvusta 3.4.

2.1.1.1 Lainat A.1

Lainoissa ilmoitetaan luotot, joissa lainanantaja ja -ottaja tekevät kahdenvälisen luot-

tosopimuksen. Velkakirjat, joihin luottosopimukset perustuvat, eivät ole jälkimarkki-

nakelpoisia eivätkä vapaasti siirrettävissä olevia. Lainoja ovat esimerkiksi yksittäis-

velkakirjalainat sekä luotonanto, joka toteutetaan arvopapereiden reposopimuksiin tai

lainaussopimuksiin perustuvina arvopapereiden hankintoina ulkomailla asuvilta.

Vapaasti siirrettävissä olevat lainat (kuten esim. Schuldschein- ja muut ns. private pla-

cement -tyyppiset lainat) raportoidaan velkapapereina kuukausittaisessa SAVE-

kyselyssä tai vuosittaisessa BOPA-kyselyssä.

Lainat eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus. Lyhyt-

aikainen sopimus on alkuperäiseltä juoksuajaltaan enintään 12 kuukauden mittainen.

Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi katsotaan alkuperäiseltä juoksuajaltaan yli 12 kuukauden

mittaiset sopimukset sekä sopimukset, joiden juoksuaikaa ei ole määritelty.

Lainat eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.1.1.2 Vuokrausluotot A.2

Vuokrausluotoissa ilmoitetaan ulkomaille vuokrattuihin tavaroihin liittyvät saamiset.

Vuokrausluoton (rahoitusleasing) nosto lasketaan vuokrattavan tavaran markkina-

arvon suuruisena. Sopimusehtojen mukainen, säännöllisin välein saatava leasingmak-

su sisältää sekä pääoman kuoletusta että korkoa, ja nämä ilmoitetaan sopimusehtojen

mukaisina. Kuoletukset lasketaan sopimuksen mukaisina sopimuksen päättymiskuu-

kautta lukuun ottamatta. Päättymiskuukautena ilmoitettava kuoletus on yhtä suuri kuin

edellisen kuukauden lopun saaminen. Sopimukseen liittyvä saaminen saadaan vähen-

7 (31)

1.1.2014

tämällä tavaran markkina-arvosta kaikkien edeltävien kuukausien (ml. selvityskuu-

kausi) kuoletusten yhteissumma.

Vuokrausluotot eritellään vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.1.1.3 Kauppaluotot A.3

Yritysryhmän ulkopuolisissa saamisissa kauppaluotoissa ilmoitetaan yritysryhmän ul-

kopuolisten ulkomaisten talousyksiköiden kanssa käytyyn tavara- ja palvelukauppaan

sekä rakennus- ja muihin projekteihin liittyvät myyntisaamiset ja maksetut ennakot.

Myyntisaamiset ilmoitetaan bruttomääräisinä, eli mukaan tulevat myös myyntisaami-

set, jotka on rahoitettu rahoitusluotoilla.

Kauppaluotot eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus.

Lyhytaikainen sopimus on alkuperäiseltä juoksuajaltaan enintään 12 kuukauden mit-

tainen. Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi katsotaan alkuperäiseltä juoksuajaltaan yli 12

kuukauden mittaiset sopimukset sekä sopimukset, joiden juoksuaikaa ei ole määritel-

ty.

2.1.1.4 Talletukset A.4

Talletukset-kohdassa ilmoitetaan ulkomailla sijaitsevissa rahoituslaitoksissa olevat

käyttelytilit, määräaikaistilit ja muut talletustilit sekä hallussa (käteiskassoissa) oleva

ulkomaanraha. Ulkomaanrahaksi katsotaan muut valuutat kuin euro. Ulkomaisten tili-

en saldot ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen perusteella.

Talletuksissa ilmoitetaan mm.

johdannaissopimuksiin liittyvät vakuustalletukset;

maksetut ja saadut vakuudet kirjataan myös BOPM A -lomakkeen kohtaan

Muut saamiset A.5 (annettu vakuus) ja BOPM B -lomakkeen kohtaan Muut ve-

lat L.4 (saatu vakuus)

tiedot niistä ulkomaisissa rahoituslaitoksissa olevista konsernitilien pää- ja ala-

tileistä, jotka raportoija omassa kirjanpidossaan luokittelee saamiseksi rahoi-

tuslaitokselta.

Erikoistapaus

Mikäli ulkomaisessa rahoituslaitoksessa olevan luotollisen tilin saldo menee

negatiiviseksi, ilmoitetaan saldo BOPM B -lomakkeen kohdassa Muut velat

L.4.

Talletukset eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus.



8 (31)

1.1.2014


ty.

Talletukset eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.1.1.5 Muut saamiset A.5

Muut saamiset -kohdassa ilmoitetaan kaikki lomakkeen BOPM A muihin kohtiin kuu-

lumattomat erät kuten

vekselit

maksuaikasaamiset

maksujenvälityssaamiset

vakuutuslaitosten jälleenvakuutustilisaamiset ja talletteet.

Lisäksi tähän kohtaan kirjataan johdannaissopimuksiin (yleensä vakioituihin) liittyvät

maksetut vakuudet, jotka palautuvat maksajalle sopimuksen eräännyttyä.

Vakuutuslaitosten ulkomaisia vakuutusmaksusaamisia ei ilmoiteta tässä selvityksessä.

Muut saamiset eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus.




ty.

Muut saamiset eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.1.2 Yritysryhmän ulkopuoliset ulkomaiset velat BOPM B (pl. arvopaperivelat)

Lomakkeella BOPM B raportoijat ilmoittavat muut kuin arvopaperimuotoiset velat

samaan yritysryhmään kuulumattomilta ulkomaisilta talousyksiköiltä. Poikkeuksena

ovat yritysryhmän ulkopuoliset johdannaiset. Ne ilmoitetaan lomakkeella BOPM F.






2.1.2.1 Lainat L.1

Lainalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilannetta, jossa lainanottaja ja -antaja tekevät

kahdenvälisen luottosopimuksen. Velkakirjat, joihin luottosopimukset perustuvat, ei-

vät ole jälkimarkkinakelpoisia eivätkä vapaasti siirrettävissä olevia. Lainanantaja voi

9 (31)

1.1.2014

olla pankki tai pankkien muodostama konsortio. Lainojen nostot ilmoitetaan täysimää-

räisinä vähentämättä niistä kuluja ja palkkioita.

Konsortiolainan nosto jaetaan maittain lainanantajien muodostamaan konsortioon

kuuluvien ulkomaisten pankkien sijaintimaiden perusteella niiden osuuksien suhtees-

sa. Konsortioon kuuluvien Suomessa sijaitsevien pankkien osuutta ei ilmoiteta.

Kohdassa ilmoitetaan myös varainhankinta, joka toteutetaan repo-sopimuksiin tai lai-

naussopimuksiin perustuvana arvopapereiden myynteinä (tai luovutuksina) ulkomailla

asuville.

Erikoistapauksia

Revolving Credit -luottosopimukset ilmoitetaan sitä mukaa kuin luottoa noste-

taan.

Raportoijan nimiin otettu ulkomainen laina, jota ei nosteta Suomeen, vaan lai-

nalla saadut varat jäävät raportoijan ulkomaiselle tilille: BOPM B -lomakkeen

Lainat L.1 -kohdan ohella laina ilmoitetaan myös lomakkeen BOPM A koh-

dassa Talletukset A.4, mikäli varat ovat tilillä selvityskuukauden lopussa.

Raportoijan nimiin otettu ulkomainen laina, jota ei nosteta Suomeen, vaan an-

netaan edelleen lainaksi ulkomaiselle tytäryritykselle tai käytetään yrityskau-

pan rahoitukseen: BOPM B -lomakkeen Lainat L.1 -kohdan ohella laina ilmoi-

tetaan myös lomakkeen BOPM C kohdassa Lainat, konsernitilit ja muut A.9 tai

lomakkeen BOPM C2 kohdassa Lainat ja konsernitilit A.13.

Vapaasti siirrettävissä olevat lainat (kuten esim. Schuldschein- ja muut ns. private pla-

cement -tyyppiset lainat) raportoidaan velkapapereina kuukausittaisessa SAVE-

kyselyssä tai vuosittaisessa BOPA-kyselyssä.

Lainat eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus. Lyhyt-

aikainen sopimus on alkuperäiseltä juoksuajaltaan enintään 12 kuukauden mittainen.

Pitkäaikaisiksi sopimuksiksi katsotaan alkuperäiseltä juoksuajaltaan yli 12 kuukauden

mittaiset sopimukset sekä sopimukset, joiden juoksuaikaa ei ole määritelty.

Lainat eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.1.2.2 Vuokrausluotot (rahoitusleasing) L.2

Vuokrausluoton nosto lasketaan vuokrattavan tavaran markkina-arvon suuruisena.

Sopimusehtojen mukainen, säännöllisin välein suoritettava leasingmaksu sisältää

periaatteessa sekä pääoman kuoletusta että korkoa, ja nämä ilmoitetaan sopimusehto-

jen mukaisina.

Kuoletukset lasketaan sopimuksen mukaisina sopimuksen päättymiskuukautta lukuun

ottamatta. Päättymiskuukautena ilmoitettava kuoletus on yhtä suuri kuin edellisen

kuukauden lopun velka.

10 (31)

1.1.2014

Sopimukseen liittyvä velka saadaan vähentämällä tavaran markkina-arvosta kaikkien

edeltävien kuukausien (myös selvityskuukauden) kuoletusten yhteissumma.

Vuokrausluotot eritellään vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.1.2.3 Kauppaluotot L.3

Yritysryhmän ulkopuolisissa veloissa kauppaluotoissa ilmoitetaan yritysryhmän ulko-

puolisten ulkomaisten talousyksiköiden kanssa käytyyn tavara- ja palvelukauppaan

sekä rakennus- ja muihin projekteihin liittyvät ostovelat ja saadut ennakot.

Kauppaluotot eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus.




ty.

2.1.2.4 Muut velat L.4

Tähän kohtaan sisällytetään kaikki BOPM B -lomakkeen muihin (lainat, kauppaluotot,

vuokrausluotot) kohtiin kuulumattomat erät. Esimerkiksi kohtaan Muut velat L.4 sisäl-

lytetään ulkomaisissa rahoituslaitoksissa oleviin tileihin perustuva luoton käyttö, vek-

selirahoitus, maksuaikavelat, maksujenvälitysvelat sekä vakuutuslaitosten jälleenva-

kuutustilivelat ja talletteet. Lisäksi tähän kohtaan kirjataan johdannaissopimuksiin

(yleensä vakioituihin) liittyvät saadut vakuudet, jotka palautetaan maksajalle sopi-

muksen eräännyttyä.

Vakuutuslaitosten ulkomaisia vastuuvelkoja (vakuutusmaksu- ja korvausvastuu) ei il-

moiteta tässä selvityksessä.

Erikoistapaus

Ulkomaisessa rahoituslaitoksessa olevat luotolliset tilit:

Mikäli ulkomaisessa rahoituslaitoksessa olevan luotollisen tilin saldo menee

negatiiviseksi, ilmoitetaan saldo tässä kohdassa. Tilin ollessa positiivinen ilmoi-

tetaan saldo BOPM A -lomakkeen kohdassa Talletukset A4.

Muut velat eritellään sen mukaan, onko kyseessä lyhyt- vai pitkäaikainen sopimus.




ty.

Muut velat eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

11 (31)

1.1.2014

2.2 YRITYSRYHMÄN SISÄISET ULKOMAISET ERÄT

2.2.1 Yritysryhmän sisäiset ulkomaiset saamiset, velkainstrumentit BOPM C (vain muuhun kuin

rahoitussektoriin kuuluvat raportoijat1)

Lomakkeella BOPM C ilmoitetaan vieraan pääoman ehtoiset saamiset samaan yritys-

ryhmään kuuluvilta ulkomaisilta talousyksiköiltä. Poikkeuksena ovat yritysryhmän si-

säiset johdannaiset. Ne ilmoitetaan lomakkeella BOPM F.

Ulkomaiselta talousyksiköltä olevat saamiset ilmoitetaan bruttomääräisinä eikä netto-

määräisinä veloilla vähennettyinä.






2.2.1.1 Joukkolainat A.6

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa joukkolainoissa ilmoitetaan samaan yritysryhmään

kuuluvan ulkomaisen talousyksikön liikkeeseen laskemat alkuperäiseltä maturiteetil-

taan yli 12 kuukauden mittaiset jälkimarkkinakelpoiset velkakirjalainat.

Joukkolainat eritellään sen mukaan, onko velkakirjan liikkeeseenlaskija 1) ulkomai-

nen emoyritys, 2)ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen

sisaryritys. Tarkempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yhteisön ja

samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhteesta löyty-

vät ohjeen luvusta 3.4.

Joukkolainat eritellään edelleen velkakirjan liikkeeseenlaskijan sijaintimaan mukaan.

2.2.1.2 Rahamarkkinapaperit A.7

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa rahamarkkinapapereissa ilmoitetaan samaan yritys-

ryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön liikkeeseen laskemat alkuperäiseltä ma-

turiteetiltaan enintään 12 kuukauden mittaiset jälkimarkkinakelpoiset velkakirjalainat.

Rahamarkkinapaperit eritellään sen mukaan, onko velkapaperin liikkeeseenlaskija 1)

ulkomainen emoyritys, 2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ul-

komainen sisaryritys. Tarkempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yh-

1 Raportoivan yhteisön sektoriluokka otetaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä, ja raportoivalle yhteisölle aukeaa

täytettäväksi joko lomake BOPM C tai lomake BOPM C2. Tässä yhteydessä rahoitussektoriin kuuluviksi määritellään

Tilastokeskuksen Sektoriluokitus 2012 -luokitusstandardin mukaiset rahalaitokset, yhteissijoitusyritykset sekä muut

rahoituksen välittäjät (S.122–S.125).

12 (31)

1.1.2014

teisön ja samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhtees-

ta löytyvät ohjeen luvusta 3.4.

Rahamarkkinapaperit eritellään edelleen velkakirjan liikkeeseenlaskijan sijaintimaan

mukaan


Yritysryhmän sisäisissä saamisissa kauppaluotoissa ilmoitetaan samaan yritysryhmään

kuuluvien ulkomaisten talousyksiköiden kanssa käytyyn tavara- ja palvelukauppaan

sekä rakennus- ja muihin projekteihin liittyvät myyntisaamiset ja maksetut ennakot.

Myyntisaamiset ilmoitetaan bruttomääräisinä, eli mukaan tulevat myös myyntisaami-

set, jotka on rahoitettu rahoitusluotoilla.

Kauppaluotot eritellään sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen emoyritys, 2) ul-

komainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen sisaryritys. Tar-

kempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yhteisön ja samaan yritys-

ryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhteesta löytyvät ohjeen lu-

vusta 3.4.

Tässä kyselyssä kauppaluottoja ei eritellä maittain. Yritysryhmän sisäisten kauppa-

luottojen arvo vuoden lopussa eritellään maittain Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin

maksutaseen ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikyselyssä (BOPA-

kysely).

2.2.1.4 Lainat, konsernitilit ja muut A.9

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa kohdassa Lainat, konsernitilit ja muut ilmoitetaan

samaan yritysryhmään kuuluvilta ulkomaisilta talousyksiköiltä olevat seuraavat rahoi-

tussaamiset yhteenlaskettuina: lainat, vuokrattuihin tavaroihin liittyvät vuokrausluotot,

konsernitileillä syntyneet saamiset sekä muut raportoivan yhteisön taseeseen kirjatut

vieraan pääoman ehtoiset rahoitussaamiset, joita ei sisällytetä joukkolainoihin, raha-

markkinapapereihin eikä kauppaluottoihin tai jotka ovat johdannaisia.

Lainat, konsernitilit ja muut eritellään sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen

emoyritys, 2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen si-

saryritys. Tarkempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yhteisön ja sa-

maan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhteesta löytyvät

ohjeen luvusta 3.4.

Lainat, konsernitilit ja muut eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

13 (31)

1.1.2014

2.2.2 Yritysryhmän sisäiset ulkomaiset saamiset, velkainstrumentit BOPM C2 (vain rahoitussekto-

riin kuuluvat raportoijat2)

Lomakkeella BOPM C2 rahoitussektoriin kuuluvat raportoijat ilmoittavat vieraan

pääoman ehtoiset saamiset samaan yritysryhmään kuuluvilta ulkomaisilta talousyksi-

köiltä. Poikkeuksena ovat yritysryhmän sisäiset johdannaiset. Ne ilmoitetaan lomak-

keella BOPM F.

Ulkomaiselta talousyksiköltä olevat saamiset ilmoitetaan bruttomääräisinä eikä netto-

määräisinä veloilla vähennettyinä.






2.2.2.1 Joukkolainat A.10

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa joukkolainoissa ilmoitetaan samaan yritysryhmään

kuuluvan ulkomaisen talousyksikön liikkeeseen laskemat ja raportoijan hallussa pitä-

mät alkuperäiseltä maturiteetiltaan yli 12 kuukauden mittaiset jälkimarkkinakelpoiset

velkakirjalainat.

Joukkolainat eritellään sen mukaan, onko velkapaperin liikkeeseenlaskija 1) ulkomai-

nen emoyritys, 2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen




Joukkolainat eritellään edelleen velkakirjan liikkeeseenlaskijan sijaintimaan mukaan.

2.2.2.2 Rahamarkkinapaperit A.11

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa rahamarkkinapapereissa ilmoitetaan samaan yritys-

ryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön liikkeeseen laskemat ja raportoijan hal-

lussa pitämät alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 12 kuukauden mittaiset jälki-

markkinakelpoiset velkakirjalainat.

2 Raportoivan yhteisön sektoriluokka otetaan Tilastokeskuksen yritysrekisteristä, ja raportoivalle yhteisölle aukeaa

täytettäväksi joko lomake BOPM C tai lomake BOPM C2. Tässä yhteydessä rahoitussektoriin kuuluviksi määritellään

Tilastokeskuksen Sektoriluokitus 2012 -luokitusstandardin mukaiset rahalaitokset, yhteissijoitusyritykset sekä muut

rahoituksen välittäjät (S.122–S.125).

14 (31)

1.1.2014

Rahamarkkinapaperit eritellään sen mukaan, onko velkapaperin liikkeeseenlaskija 1)

ulkomainen emoyritys, 2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ul-

komainen sisaryritys. Tarkempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yh-

teisön ja samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhtees-

ta löytyvät ohjeen luvusta 3.4.

Rahamarkkinapaperit eritellään edelleen velkakirjan liikkeeseenlaskijan sijaintimaan

mukaan.

2.2.2.3 Talletukset talletuspankeissa A.12

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa kohdassa Talletukset talletuspankeissa rahoitus-

sektoriin kuuluvat raportoijat ilmoittavat talletukset samaan yritysryhmään kuuluvissa

ulkomaisissa talletuspankeissa olevilla tileillä.

Talletukset talletuspankeissa eritellään sen mukaan, onko talletuspankki 1) ulkomai-

nen emoyritys,2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen




Talletukset talletuspankeissa eritellään edelleen talletuspankin sijaintimaan mukaan.

2.2.2.4 Lainat ja konsernitilit A.13

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa kohdassa Lainat ja konsernitilit rahoitussektoriin

kuuluvat raportoijat ilmoittavat samaan yritysryhmään kuuluvilta ulkomaisilta talous-

yksiköiltä olevat seuraavat rahoitussaamiset yhteenlaskettuina: lainat, vuokrattuihin

tavaroihin liittyvät vuokrausluotot sekä konsernitileillä syntyneet saamiset.

Lainat ja konsernitilit eritellään sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen emoyri-

tys, 2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen sisaryritys.

Tarkempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yhteisön ja samaan yritys-


vusta 3.4.

Lainat ja konsernitilit eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan


Yritysryhmän sisäisissä saamisissa kauppaluotoissa ilmoitetaan samaan yritysryhmään


sekä rakennus- että muihin projekteihin liittyvät myyntisaamiset ja maksetut ennakot.

15 (31)

1.1.2014

Myyntisaamiset ilmoitetaan bruttomääräisinä, eli mukaan tulevat myös saamiset, jotka

on rahoitettu rahoitusluotoilla.

Kauppaluotot ilmoitetaan sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen emoyritys, 2)

ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen sisaryritys. Tar-



vusta 3.4.




kysely).

2.2.2.6 Muut A.15

Yritysryhmän sisäisissä saamisissa kohdassa Muut rahoitussektoriin kuuluvat raportoi-

jat ilmoittavat ne taseeseen kirjatut vieraan pääoman ehtoiset rahoitussaamiset samaan

yritysryhmään kuuluvilta ulkomaisilta talousyksiköiltä, joita ei sisällytetä eriin jouk-

kolainat, rahamarkkinapaperit, talletukset talletuspankeissa, lainat ja konsernitilit tai

kauppaluotot tai jotka ovat johdannaisia.

Erä Muut jaotellaan sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen emoyritys, 2) ulko-

mainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen sisaryritys. Tarkempi

määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yhteisön ja samaan yritysryhmään

kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhteesta löytyvät ohjeen luvusta 3.4.

Erä Muut jaotellaan edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.2.3 Yritysryhmän sisäiset ulkomaiset velat, velkainstrumentit BOPM D

Lomakkeella BOPM D ilmoitetaan vieraan pääoman ehtoiset velat samaan yritysryh-

mään kuuluville ulkomaisille talousyksiköille. Poikkeuksena ovat yritysryhmän sisäi-

set johdannaiset. Ne ilmoitetaan lomakkeella BOPM F.

Ulkomaiselle talousyksikölle olevat velat ilmoitetaan bruttomääräisinä eikä nettomää-

räisinä saamisilla vähennettyinä.






16 (31)

1.1.2014

2.2.3.1 Joukkolainat L.5

Yritysryhmän sisäisissä veloissa joukkolainoissa ilmoitetaan suomalaisen raportoivan

yhteisön liikkeeseen laskemat ja samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen talous-

yksikön hallussa pitämät alkuperäiseltä maturiteetiltaan yli 12 kuukauden mittaiset

jälkimarkkinakelpoiset velkakirjalainat.

Joukkolainat eritellään sen mukaan, onko velkakirjojen hallussapitäjä 1) ulkomainen




ohjeen luvusta 3.4.

Joukkolainat eritellään edelleen velkakirjojen hallussapitäjän sijaintimaan mukaan.

2.2.3.2 Rahamarkkinapaperit L.6

Yritysryhmän sisäisissä veloissa rahamarkkinapapereissa ilmoitetaan suomalaisen ra-

portoivan yhteisön liikkeeseen laskemat ja samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomai-

sen talousyksikön hallussa pitämät alkuperäiseltä maturiteetiltaan enintään 12 kuu-

kauden mittaiset jälkimarkkinakelpoiset velkakirjalainat.

Rahamarkkinapaperit eritellään sen mukaan, onko velkakirjojen hallussapitäjä 1) ul-

komainen emoyritys, 2) ulkomainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulko-

mainen sisaryritys. Tarkempi määritelmä ja esimerkki suomalaisen raportoivan yhtei-

sön ja samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen talousyksikön välisestä suhteesta

löytyvät ohjeen luvusta 3.4.

Rahamarkkinapaperit eritellään edelleen velkakirjojen hallussapitäjän sijaintimaan

mukaan.

2.2.3.3 Kauppaluotot L.7

Yritysryhmän sisäisissä veloissa kauppaluotoissa ilmoitetaan samaan yritysryhmään


sekä rakennus- ja muihin projekteihin liittyvät ostovelat ja saadut ennakot.

Kauppaluotot eritellään sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen emoyritys, 2) ul-

komainen tytär- tai osakkuusyritys tai sivuliike vai 3) ulkomainen sisaryritys. Tar-



vusta 3.4.



17 (31)

1.1.2014


kysely).

2.2.3.4 Lainat, konsernitilit ja muut L.8

Yritysryhmän sisäisissä veloissa kohdassa Lainat, konsernitilit ja muut ilmoitetaan

samaan yritysryhmään kuuluvilta ulkomaisilta talousyksiköitä olevat seuraavat vie-

raan pääoman ehtoiset rahoitusvelat yhteenlaskettuina: lainat, vuokrattuihin tavaroihin

liittyvät vuokrausluottovelat, konsernitileillä syntyvät velat sekä muut raportoivan yh-

teisön taseeseen kirjaamat rahoitusvelat, joita ei sisällytetä joukkolainoihin, rahamark-

kinapapereihin tai kauppaluottoihin tai jotka ovat johdannaisia.

Lainat, konsernitilit ja muut eritellään sen mukaan, onko vastapuoli 1) ulkomainen




ohjeen luvusta 3.4.

Lainat, konsernitilit ja muut eritellään edelleen vastapuolen sijaintimaan mukaan.

2.2.4 Yritysryhmän sisäiset oman pääoman ehtoiset sijoitukset BOPM E

2.2.4.1 Raportoivan yhteisön oman pääoman ehtoiset sijoitukset ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyri-

tyksiin sekä sivuliikkeisiin E.1

Kohdassa E.1 ilmoitetaan tietoja suomalaisen raportoivan yhteisön oman pääoman si-

joituksista ulkomailla sijaitseviin tytär- ja osakkuusyrityksiin sekä sivuliikkeisiin, joi-

den äänivallasta raportoivalla yhteisöllä on hallussaan välittömästi vähintään 10 % tai

välillisesti yli 50 % (esim. yrityskauppojen tai oman pääoman korotusten seuraukse-

na). Tässä kyselyssä ei ilmoiteta tietoja sijoituksista ulkomaisiin sijoitusrahastoihin.

Ne ilmoitetaan kuukausittaisessa SAVE-kyselyssä tai vuosittaisessa BOPA-kyselyssä.

Omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat ulkomaisille tytär- ja osakkuusyrityksil-

le sekä sivuliikkeille ilmoitetaan lomakkeella BOPM C tai BOPM C2.

Pyydetyt tiedot eritellään sijoituskohteen yhtiömuodon mukaan noteerattuihin osake-

yhtiöihin, noteeraamattomiin osakeyhtiöihin ja muihin yhtiömuotoihin. Nämä tiedot

eritellään edelleen ulkomaisen sijoituskohteen sijaintimaan mukaan. Tarkempi määrit-

tely yhtiömuodoista löytyy tämän ohjeen luvusta 3.11.

o Kohdassa E.A ilmoitetaan selvitysperiodin aikana tehtyjen oman pääoman

sijoitusten ja pääoman palautusten erotuksena muodostuva nettomuutos.

Yrityskauppojen tapauksessa sijoitukseksi lasketaan tässä raportoivan yh-

teisön ulkomaisesta kohteesta maksama hankintahinta ja pääoman palau-

tukseksi raportoivan yhteisön kohteen myynnistä saama myyntihinta.

18 (31)

1.1.2014

o Kohdassa E.B ilmoitetaan tytär- ja osakkuusyritysten jakamat osingot sekä

sivuliikkeen voittovarojen palautukset suomalaiselle raportoivalle yhtei-

sölle selvitysperiodin aikana. Osingot ilmoitetaan sille selvitysperiodille,

jolle raportoiva yhteisö kirjaa ne tuotoiksi tuloslaskelmaansa.

o Kohdassa E.C ilmoitetaan raportoivan yhteisön noteerattuihin tytär- ja

osakkuusyrityksiin tekemien sijoitusten markkina-arvo selvitysperiodin

lopussa.

2.2.4.2 Ulkomaisen emoyrityksen oman pääoman sijoitukset raportoivaan yhteisöön E.2

Kohdassa E.2 ilmoitetaan tietoja sellaisen ulkomaisen talousyksikön oman pääoman

sijoituksista raportoivaan yhteisöön, jonka hallussa on raportoivan yhteisön äänival-

lasta välittömästi vähintään 10 % tai välillisesti yli 50 %(esim. yrityskauppojen tai

osakepääoman korotusten seurauksena). Tämä ulkomainen talousyksikkö on raportoi-

van yhteisön emoyritys. Omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat ulkomaiselta

emoyritykseltä raportoivalle yhteisölle ilmoitetaan lomakkeella BOPM D.

Pyydetyt tiedot eritellään maittain ulkomaisen emoyrityksen sijaintimaan mukaan.

o Kohdassa E.A ilmoitetaan ulkomaisen emoyrityksen selvitysperiodin aika-

na raportoivaan yhteisöön tekemien oman pääoman sijoitusten ja pääoman

palautusten erotuksena muodostuva nettomuutos. Yrityskauppojen tapauk-

sessa sijoitukseksi lasketaan tässä ulkomaisen ostavan emoyrityksen mak-

sama kauppahinta ja pääoman palautukseksi ulkomaisen myyvän emoyri-

tyksen saama myyntihinta.

o Kohdassa E.B ilmoitetaan raportoivan yhteisön ulkomaiselle emoyrityksel-

le jakamat osingot ja raportoivan sivuliikkeen voittovarojen palautukset

ulkomaiselle emoyritykselle selvitysperiodin aikana. Osingot ilmoitetaan

sille selvitysperiodille, jolloin raportoiva yhteisö kirjaa osingot pois taseen

omasta pääomasta.

19 (31)

1.1.2014

2.3 ULKOMAILLA ASUVIEN KANSSA TEHDYT JOHDANNAISSOPIMUKSET

Maksutasetta varten kerätään tiedot ulkomailla asuvien kanssa tehdyistä johdannais-

sopimuksista. Niihin liittyvät maksuvirrat sekä vastaavat saamis- ja velkakannat ilmoi-

tetaan erikseen, irrallaan kohde-etuuksista. Johdannaissopimusten toteuttamisesta

mahdollisesti seuraavat kohde-etuuksien kaupat ulkomailla asuvien kanssa ilmoitetaan

muilla lomakkeilla (mikäli kyseessä ovat olleet maksutasekyselyn piiriin kuuluvat

saamiset tai velat).

Raportointi kattaa sekä vakioidut johdannaissopimukset että vakioimattomat, kahden-

väliset sopimukset (ns. OTC-johdannaiset). Johdannaissopimuksissa ilmoitetaan myös

samaan yritysryhmään kuuluvan ulkomaisen vastapuolen kanssa tehdyt kahdenväliset

sopimukset. Ulkomaisista pörsseistä hankitut johdannaissopimukset katsotaan ulko-

mailla asuvien kanssa tehdyiksi.

Seuraavia sopimustyyppejä ei katsota johdannaisiksi maksutaseessa:

tavaroiden ja palveluiden kiinteähintaiset toimitussopimukset, ellei kyseessä

ole vakioitu sopimus (esimerkiksi hyödykefutuuri), jolla käydään kauppaa

pörssissä

vakuutussopimukset

takaukset ja muut luottojen vakuudet

johdannaisten kaltaiset sopimukset, jotka ovat kiinteä ja erottamaton osa koh-

de-etuutta ja joiden siten voidaan katsoa vaikuttavan kohde-etuuden arvoon

(esimerkiksi vaihtovelkakirjalainoihin liittyvät sopimusjärjestelyt, joiden mu-

kaan sijoittajalla on oikeus vaihtaa velkakirjansa liikkeeseenlaskijana toimi-

neen yhtiön osakkeisiin).

Lomakkeella BOPM F ilmoitetaan johdannaissopimuksista ainoastaan seuraavat tie-

dot: sopimuskannan bruttoarvot selvityskuukauden lopussa sekä toteutuneet maksuvir-

rat selvityskuukauden aikana. Näiden sisältö selostetaan jäljempänä tässä ohjeessa

(kohdat 2.3.1 ja 2.3.2). Instrumenttikohtaista erittelyä johdannaisten osalta ei tehdä.

2.3.1 Sopimuskannan bruttoarvot

Sopimuskannan bruttoarvolla tarkoitetaan kyselyn selvityskuukauden lopussa voimas-

sa (avoinna) olevien sopimusten markkina-arvoa. Saamisina (+) ilmoitetaan kaikkien

niiden sopimusten arvojen summa, joiden markkina-arvot ovat positiivisia. Velkoina

(–) ilmoitetaan niiden sopimusten arvojen summa, joiden markkina-arvot ovat negatii-

visia.

Sopimuksen markkina-arvo on raportoijan kannalta positiivinen silloin, kun ulkomail-

la asuvalle vastapuolelle syntyisi nettomääräinen maksuvelvoite kotimaassa asuvaa

raportoijaa kohtaan, mikäli sopimus selvitettäisiin heti (eli kuukauden lopussa). Vas-

taavasti markkina-arvo on negatiivinen silloin, kun kotimaassa asuvalle raportoijalle

syntyisi nettomääräinen maksuvelvoite ulkomailla asuvaan vastapuoleen nähden.

20 (31)

1.1.2014

Kohde-etuuksien arvoja ei ilmoiteta johdannaissopimusten arvoina.

Saamisia ja velkoja ilmoitettaessa sopimuksia käsitellään bruttoperiaatetta noudattaen.

Siten saman osapuolen kanssa tehtyjä sopimuksia ei nettouteta. Jos tietty sopimus sul-

jetaan tekemällä vastakkainen identtinen sopimus (eli lukitaan sopimuksesta syntyvä

tuotto tai kulu lopullisesti ennen eräpäivää), molempien sopimusten arvot ilmoitetaan.

Jos markkina-arvot eivät ole määriteltävissä sopimusten julkisista hinta- tai korkono-

teerauksista (OTC-johdannaiset), voidaan sopimukset arvostaa esimerkiksi sovelta-

malla teoreettisia hinnoittelumalleja tai arvioimalla sopimuksen jäljellä olevien netto-

maksuvirtojen diskontattu nykyarvo kohde-etuuden vallitsevan markkinahinnan perus-

teella.

Johdannaissopimuksen saamis- ja velkakanta eritellään maittain vakioimattoman so-

pimuksen vastapuolen sijaintimaan tai vakioidun sopimuksen tapauksessa johdannais-

pörssin sijaintimaan perusteella.

2.3.2 Maksut sopimusosapuolilta ja sopimusosapuolille

Maksut-kohdassa ilmoitetaan selvityskuukauden aikana toteutuneet ulkomailla asuvi-

en kanssa tehdyistä sopimuksista johtuneet maksuvirrat (kassavirrat). Toteutuneet

maksuvirrat ilmoitetaan jaoteltuina sopimusosapuolilta saatuihin ja sopimusosapuolil-

le maksettuihin maksuihin. Tässä ilmoitettavia maksuja ovat esimerkiksi vakioitujen

johdannaissopimusten alkaessa maksettavat preemiot, niiden voimassaoloaikana to-

teutetut välitilitykset (ns. ei-palautettavat marginaalimaksut) ja päättyessä toteutettavat

nettoarvotilitykset sekä kaikki vakioimattomiin sopimuksiin liittyvät maksut osapuol-

ten kesken.

Jos sopimus johtaa kohde-etuuden toimitukseen, kuten optioiden, futuurien ja termii-

nien tapauksessa on mahdollista, kohde-etuuden vallitsevaan markkinahintaan perus-

tuvan arvon ja toteutus- tai sopimushintaan perustuvan arvon erotus on ilmoitettava

tässä maksujen kohdassa. Eri instrumentteihin sovellettavat laskentamenetelmät ja il-

moitusperiaatteet selostetaan tämän ohjeen kohdissa 2.3.3.1–2.3.3.4.

Sopimusosapuolilta saatuja ja sopimusosapuolille maksettuja maksuja käsitellään

bruttoperiaatteella. Siten saman osapuolen kanssa tehtyjä sopimuksia ei nettouteta.

Sopimusosapuolilta saadut ja sopimusosapuolille maksetut maksut eritellään maittain

vakioimattoman sopimuksen vastapuolen sijaintimaan tai vakioidun sopimuksen tapa-

uksessa johdannaispörssin sijaintimaan perusteella.

Maksuihin ei sisällytetä sopimuksiin (yleensä vakioituihin) liittyviä selvitystileille

maksettavia vakuustalletuksia tai muita maksuja, jotka palautetaan maksajalle sopi-

muksen eräännyttyä. Ne ilmoitetaan talletussaamisina lomakkeen BOPM A kohdassa

Talletukset A4. Tämän lisäksi saadut ja maksetut vakuudet raportoidaan lomakkeen

21 (31)

1.1.2014

BOPM A kohdassa Muut saamiset A.5 (annettu vakuus) tai lomakkeen BOPM B koh-

dassa Muut velat L.4 (saatu vakuus).

Johdannaismaksuihin ei myöskään lueta sopimuksia hankittaessa tai niiden voimassa-

oloaikana pankeille, sijoituspalveluyrityksille tms. maksettuja välityspalkkioita tai

muita palvelumaksuja.

2.3.3 Esimerkkejä johdannaissopimusten käsittelystä

2.3.3.1 Optiot

Optioista kirjataan maksuihin niistä ostettaessa maksettavat ja niistä myytäessä (ase-

tettaessa) saatavat preemiot sekä sopimusten päättyessä mahdollisesti saata-

vat/maksettavat nettoarvotilitykset. Lisäksi eräiden vakioitujen optiotyyppien (lähinnä

korko-optiot) tapauksessa mahdolliset sopimusten voimassaoloaikana toteutettavat

säännölliset välitilitykset on myös luettava mukaan.

Mikäli optiosopimus johtaa kohde-etuuden toimitukseen, menetellään seuraavasti.

1) Jos kotimaassa asuva raportoija on sijoittaja (option haltija) ja jos kyseessä on os-

to-optio, kohde-etuuden vallitsevan markkinahinnan (kerrottuna kohde-etuuden

määrällä) ja toteutushinnan (kerrottuna kohde-etuuden määrällä) erotus rinnaste-

taan ulkomaisilta sopimusosapuolilta saataviin maksuihin (ks. kohta 2.3.2). Jos

kyseessä on myyntioptio, kohde-etuuden toteutushinnan (kerrottuna kohde-

etuuden määrällä) ja vallitsevan markkinahinnan (kerrottuna kohde-etuuden mää-

rällä) erotus rinnastetaan ulkomaisilta sopimusosapuolilta saataviin maksuihin.

Kohde-etuuden osto/myynti ilmoitetaan vallitsevaan markkinahintaan muilla lo-

makkeilla (mikäli kyseessä on maksutasekyselyn piiriin kuuluva saaminen tai vel-

ka).

2) Jos kotimaassa asuva raportoija on option myyjä (asettaja) ja jos kyseessä on osto-

optio, kohde-etuuden vallitsevan markkinahinnan (kerrottuna kohde-etuuden mää-

rällä) ja toteutushinnan (kerrottuna kohde-etuuden määrällä) erotus rinnastetaan

ulkomaisille sopimusosapuolille suoritettaviin maksuihin. Jos kyseessä on myyn-

tioptio, kohde-etuuden toteutushinnan (kerrottuna kohde-etuuden määrällä) ja val-

litsevan markkinahinnan (kerrottuna kohde-etuuden määrällä) erotus rinnastetaan

ulkomaisille sopimusosapuolille suoritettaviin maksuihin. Kohde-etuuden os-

to/myynti ilmoitetaan yllä kohdassa 1 selostetulla tavalla.

Optiosopimus katsotaan maksutaseessa aina sijoittajan (haltijan) saamiseksi ja myyjän

(asettajan) velaksi, joten sopimuskannan bruttoarvoja ilmoitettaessa saamisiin (+) si-

sällytetään ostetut optiot ja velkoihin (–) asetetut optiot.

22 (31)

1.1.2014

2.3.3.2 Futuurit

Futuureista maksuina kirjataan sopimusten voimassaoloaikana toteutetut välitilitykset.

Koska nämä maksut määritetään sopimusten arvonmuutoksien perusteella ja koska ne

ovat yleensä päivittäisiä, sopimuskannan bruttoarvoihin ei tavallisesti jää mitään ra-

portoitavaa.

Jos futuurisopimus johtaa kohde-etuuden toimitukseen3, menetellään seuraavasti.

1) Jos kotimaassa asuva raportoija on futuurisopimuksen ostaja ja jos kohde-etuuden

vallitseva markkinahinta on kalliimpi kuin sopimushinta, markkinahinnan (kerrot-

tuna kohde-etuuden määrällä) ja sopimushinnan (kerrottuna kohde-etuuden mää-

rällä) erotus rinnastetaan ulkomaisilta sopimusosapuolilta saataviin maksuihin (ks.

kohta 2.3.2). Jos kohde-etuuden sopimushinta on kalliimpi kuin vallitseva markki-

nahinta, sopimushinnan (kerrottuna kohde-etuuden määrällä) ja markkinahinnan

(kerrottuna kohde-etuuden määrällä) erotus rinnastetaan ulkomaisille sopimusosa-

puolille suoritettaviin maksuihin.

2) Jos kotimaassa asuva raportoija on futuurisopimuksen myyjä ja jos kohde-etuuden

vallitseva markkinahinta on kalliimpi kuin sopimushinta, markkinahinnan (kerrot-

tuna kohde-etuuden määrällä) ja sopimushinnan (kerrottuna kohde-etuuden mää-

rällä) erotus rinnastetaan ulkomaisille sopimusosapuolille suoritettaviin maksui-

hin. Jos kohde-etuuden sopimushinta on kalliimpi kuin vallitseva markkinahinta,

sopimushinnan (kerrottuna kohde-etuuden määrällä) ja markkinahinnan (kerrottu-

na kohde-etuuden määrällä) erotus rinnastetaan ulkomaisilta sopimusosapuolilta

saataviin maksuihin.

Kohde-etuuksien kaupat ilmoitetaan kuten optioiden tapauksessa (ks. ohjeen kohta

2.3.3.1).

2.3.3.3 Termiinit (myös FRA:t) ja valuuttaswapit

Termiineistä maksuihin kirjataan osapuolten välillä sopimusten kestoaikana ja päät-

tymisen yhteydessä suoritettavat maksut. Tyypillisiä maksuja ovat esimerkiksi obli-

gaatiotermiinien ja korkotermiinien (FRA:t) päättyessä toteutettavat nettoarvotilityk-

set.

Valuuttatermiinien4 tapauksessa sopimus yleensä johtaa kohde-etuuden toimitukseen.

Tällöin menetellään seuraavasti.

Jos kohde-etuutena olevan ostettavan valuutan vallitseva markkinakurssi (ns. spot-

kurssi) on korkeampi kuin sopimuskurssi5, spotkurssin (kerrottuna kohde-etuutena

3 Tämä on mahdollista pitkäaikaisissa sopimuksissa.

4 Valuuttakauppa määritellään termiinikaupaksi, jos valuutta toimitetaan myöhemmin kuin kahden pankkipäivän kulu-

essa kaupantekopäivästä.

23 (31)

1.1.2014

olevan valuutan määrällä) ja sopimuskurssin (kerrottuna kohde-etuutena olevan valuu-

tan määrällä) erotus rinnastetaan ulkomaisilta sopimusosapuolilta saataviin maksuihin

(ks. kohta 2.3.2). Jos ostettavan valuutan sopimuskurssi on korkeampi kuin spotkurssi,

sopimuskurssin (kerrottuna kohde-etuutena olevan valuutan määrällä) ja spotkurssin

(kerrottuna kohde-etuutena olevan valuutan määrällä) erotus rinnastetaan ulkomaisille

sopimusosapuolille suoritettaviin maksuihin.

Valuuttakauppa, jossa valuutta toimitetaan enintään kahden pankkipäivän kuluessa

kaupantekopäivästä, ilmoitetaan lomakkeen BOPM A kohdassa A.4Talletukset. Sekä

ostettavan valuutan määrä (saaminen kasvaa) että myytävän valuutan määrä (saami-

nen vähenee) muunnetaan raportointivaluutaksi toteutuspäivän spotkursseja käyttäen.

Jos kyseessä on muu kuin valuuttatermiini, ja kohde-etuus toimitetaan, menetellään

kuten futuureiden tapauksessa (kohta 2.3.3.2).

Termiinisopimuksen alkaessa sopimuksen markkina-arvo = 0. Sopimuksen voimassa-

oloaikana kohde-etuuden markkinahinnat kuitenkin muuttuvat ja sopimuksen arvo voi

olla myös positiivinen (saaminen) tai negatiivinen (velka). Lisäksi arvo voi vaihdella

positiivisesta negatiiviseksi (ja päinvastoin) voimassaoloaikana. Vakioimattoman ter-

miinisopimuksen arvo voidaan määrittää diskonttaamalla sopimuksen mukaiset mak-

suvirrat.

Valuuttaswapilla (foreign exchange swap) tarkoitetaan valuuttojen spotkauppaa, johon

liittyy vastakkaissuuntainen termiinikauppa. Selvityksessä ilmoitetaan tällaisen kau-

pan termiinipää valuuttatermiininä.

2.3.3.4 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset

Koron- ja valuutanvaihtosopimuksella tarkoitetaan tässä sopimusta, jossa osapuolet

vaihtavat keskenään tiettyyn nimellispääomaan liittyvät maksuvirrat (kassavirrat) en-

nalta sovitun maksuaikataulun mukaan. Jos kassavirrat ovat korkokassavirtoja ja sa-

man valuutan määräisiä, puhutaan koronvaihtosopimuksesta (interest rate swap). Jos

kassavirrat (ja nimellispääoma) ovat eri valuutan määräisiä, kyse on koron- ja valuu-

tanvaihtosopimuksesta (currency swap tai cross-currency interest rate swap). Lisäksi

koron- ja valuutanvaihtosopimukseen liittyy yleensä nimellispääoman vaihto sopi-

muksen lopussa (toisinaan myös alussa). Myös pääoman kuoletukset sopimuksen kes-

täessä ovat mahdollisia.

Maksuissa ilmoitetaan sopimuksesta johtuvat osapuolten väliset kassavirrat.

Vakioimattoman koron- ja valuutanvaihtosopimuksen arvo voidaan laskea sopimuk-

sesta jäljellä olevien kassavirtojen raportointiajankohtaan (selvityskuukauden loppu)

diskontattujen nykyarvojen erotuksena. Diskonttauskorkona tulisi käyttää sopimuksen

jäljellä olevaa juoksuaikaa vastaavaa markkinakorkoa.

5 Vakioidun valuuttatermiinin sopimuskurssilla tarkoitetaan tässä osto- ja myyntikurssien keskiarvoa (kuten spotkurssil-

lakin).

24 (31)

1.1.2014

Mikäli koron- ja valuutanvaihtosopimuksen taustalla on todellinen saaminen tai velka

(ts. sopimus voidaan kohdistaa yksittäiseen saamiseen tai velkaan) ja vaihdettavat kas-

savirrat liittyvät sekä korkoon että pääomaan, voidaan arvoa määritettäessä tarvittaes-

sa menetellä myös seuraavasti.

1) Jos koron- ja valuutanvaihtosopimuksen taustalla on saaminen, arvona ilmoite-

taan sopimuksella hankitun saamisen ja alkuperäisen (taustalla olevan) saamisen

jäljellä olevien pääomien (myös kertyneet korot) välinen erotus, joka voi olla posi-

tiivinen tai negatiivinen.

2) Jos koron- ja valuutanvaihtosopimuksen taustalla on velka, arvona ilmoitetaan al-

kuperäisen velan ja sopimuksella hankitun velan jäljellä olevien pääomien (myös

kertyneet korot) välinen erotus, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen.

Jos taustalla oleva alkuperäinen saaminen tai velka on ulkomainen, se ilmoitetaan al-

kuperäisten sopimusehtojen mukaisena lomakkeella BOPM A tai BOPM B tämän

saamis- tai velkalajin kohdassa.

25 (31)

1.1.2014

3 KYSELYN PERUSKÄSITTEITÄ

3.1 Ulkomaiset rahoitussaamiset ja -velat

Tässä kyselyssä ulkomaisia rahoitussaamisia ovat Suomessa asuvan rahoitussaamiset

ulkomailla asuvalta. Ulkomaisia rahoitusvelkoja ovat Suomessa asuvan rahoitusvelat

ulkomailla asuvalle.

3.2 Suomessa ja ulkomailla asuva

Suomessa asuviksi määritellään talousyksiköt, joiden taloudellinen toiminta keskittyy

pysyvästi Suomeen ja joilla on Suomessa jokin paikka, josta käsin toimintaa harjoite-

taan, esim. toimipaikka tai tuotantolaitos. Toiminta on pysyvää, jos taloudellista toi-

mintaa harjoitetaan vähintään vuoden verran. Muut talousyksiköt ovat ulkomailla asu-

via.

Käytännössä kaikki Suomeen rekisteröidyt yhteisöt ovat Suomessa asuvia. Poikkeuk-

sena ovat Suomeen rekisteröityjen yhteisöjen ulkomaiset sivuliikkeet, jotka määritel-

lään ulkomailla asuviksi. Vastaavasti ulkomaille rekisteröityjen yhteisöjen sivuliikkeet

Suomessa määritellään Suomessa asuviksi. Näin ollen kotimaisen rahoituslaitoksen

ulkomailla sijaitseva sivukonttori määritellään ulkomailla asuvaksi ja Suomessa sijait-

seva ulkomaisen pankin sivukonttori määritellään Suomessa asuvaksi.

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), Euroopan unionin instituutiot, kuten Euroo-

pan investointipankki, ja muut kansainväliset järjestöt määritellään ulkomailla asuvik-

si ja eritellään omilla maakoodeillaan.

3.3 Ulkomaiset arvopaperisaamiset ja -velat

Ulkomaisia arvopaperisaamisia ovat ulkomailla asuvien liikkeeseen laskemat jälki-

markkinakelpoiset osakkeet, joukkolainat ja rahamarkkinapaperit sekä ulkomaille re-

kisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuudet.

Ulkomaisia arvopaperivelkoja ovat ulkomailla asuvien hallussa olevat Suomessa asu-

vien liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, kuten osakkeet, joukko-

lainat ja rahamarkkinapaperit.

Joukkolainoja ovat jälkimarkkinakelpoiset alkuperäiseltä maturiteetiltaan yli vuoden

mittaiset velkapaperit. Rahamarkkinapapereita ovat jälkimarkkinakelpoiset alkuperäi-

seltä maturiteetiltaan enintään 12 kuukauden velkapaperit, kuten esimerkiksi yritys- ja

sijoitustodistukset.

Ulkomailla asuvien kanssa tehdyt johdannaissopimukset eivät ole ulkomaisia arvopa-

perivelkoja tai -saamisia.

BOPM-kyselyssä raportoidaan vain yritysryhmän sisäiset ulkomaiset arvopaperisaa-

miset ja -velat.

26 (31)

1.1.2014

3.4 Yritysryhmä, ulkomainen emo-, tytär-, osakkuus- ja sisaryritys sekä sivuliike

Tässä kyselyssä yritysryhmällä tarkoitetaan kahden tai useamman talousyksikön muo-

dostamaa kokonaisuutta, jossa yksi talousyksiköistä hallitsee välittömästi vähintään

10 % tai välillisesti (so. muiden yhteisöjen kautta) yli 50 % äänivallasta kaikissa muis-

sa kyseisen yritysryhmän yhteisöissä.

Käsitteenä yritysryhmä on lähellä kirjanpidon käsitettä konserni. Yritysryhmä kattaa-

kin aina vähintään samaan konserniin kuuluvat talousyksiköt, mutta joissain tapauk-

sissa yritysryhmä voi sisältää myös yrityksen kirjanpidossa tarkoitettuun konserniin

kuulumattomia talousyksiköitä. Myös luonnollinen henkilö voi olla raportoivan yhtei-

sön yritysryhmään kuuluva talousyksikkö, mikäli hallitsee välittömästi vähintään

10 % tai välillisesti yli 50 % äänivallasta raportoivassa yrityksessä.

Alla olevassa kuviossa on esimerkki yritysryhmästä.

Esimerkissä laatikot kuvaavat talousyksiköitä. Näistä X on kyselyyn raportoiva suo-

malainen yhteisö. X ja E ovat Suomessa asuvia ja muut ulkomailla asuvia. Nuolet ku-

vaavat päätös-/vaikutusvaltasuhteita ja vieressä olevat prosenttiosuudet ääniosuuksia.

Yritysryhmän sisällä suomalaisella raportoivalla yhteisöllä (X) voi olla suhde

1) ulkomaiseen emoyritykseen eli ulkomaiseen talousyksikköön, jonka hallussa

on välittömästi vähintään 10 % tai välillisesti yli 50 % raportoivan yhteisön

äänivallasta (esimerkissä yhteisön X emoyrityksiä ovat yksiköt A ja B)

2) ulkomaiseen tytär- tai osakkuusyritykseen tai sivuliikkeeseen eli ulkomai-

seen talousyksikköön, jonka äänivallasta suomalaisella raportoivalla yhteisöllä

on hallussaan välittömästi vähintään 10 % tai välillisesti yli 50 % (esimerkissä

F ja H ovat X:n ulkomaisia tytäryrityksiä ja G puolestaan X:n ulkomainen

osakkuusyritys)

3) ulkomaiseen sisaryritykseen eli sellaiseen samaan yritysryhmään kuuluvaan

ulkomaiseen talousyksikköön, joka ei ole suomalaisen raportoivan yhteisön

emo-, tytär- tai osakkuusyhtiö tai sivuliike. Sisaryrityssuhteessa olevilla talo-

usyksiköillä on kuitenkin yhteinen emoyritys. Esimerkissä yhteisön X ulko-

maisia sisaryrityksiä ovat yhteisöt C ja D.

B

D

F

E

H

E

80 %

X

C

G

E

100 % 80 %

100 % 20 %

60 %

Suomi Ulkomaat

A

C

100 %

100 %

Ulkomaat

27 (31)

1.1.2014

3.5 Saamiset ja velat selvityskauden alussa ja lopussa

Jälkimarkkinakelpoisiin joukkolainoihin ja rahamarkkinapapereihin liittyvät ulkomai-

set saamiset ja velat selvityskauden alussa ja lopussa ilmoitetaan markkina-arvoon,

joka sisältää velkakirjalle kertyneen koron (ns. dirty price -hintaan). Myös muut ul-

komaiset saamiset ja velat ilmoitetaan markkina-arvoon, jos niillä on olemassa jälki-

markkinat. Muussa tapauksessa ulkomaisten saamisten ja velkojen selvityskauden

alun ja lopun arvo ilmoitetaan nimellisarvoon, johon sisällytetään suoriteperusteisena

kertynyt korko.

Kauden lopun kanta muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin julkaise-

mia kuukauden viimeisen päivän keskikursseja. Yleisimmät valuuttakurssit ovat saa-

tavissa Suomen Pankin internetsivulta (www.suomenpankki.fi) kohdasta Valuutta-

kurssit.

Saamiset/velat selvityskauden alussa vastaavat edellisen kauden lopun saamiskan-

taa/velkakantaa. Saamisten/velkojen kanta- ja muutostiedoilla tulee olla seuraava kes-

kinäinen yhteys: saamiset/velat selvityskauden alussa + nettomuutos + valuuttakurs-

simuutokset + muut arvonmuutokset = saamiset/velat selvityskauden lopussa.

3.6 Nettomuutos

Nettomuutos-kohdassa ilmoitetaan selvityskauden aikana suoritettujen ostojen ja

myyntien tai nostojen ja kuoletusten välinen ero. Suoritukset ilmoitetaan tapahtuma-

päivän kurssiin. Mikäli kyseessä on muu kuin euromääräinen erä, muunnetaan suori-

tus euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin julkaisemaa tapahtumapäivän keskikurs-

sia.

Jos raportoijan ja sen ulkomaisen velallisen tai velkojan suhde muuttuu yrityskaupan

vuoksi yritysryhmän ulkoisesta yritysryhmän sisäiseksi tai päinvastoin, tehdään tästä

aiheutuvat muutokset lomakkeiden Nettomuutos-sarakkeisiin

3.7 Valuuttakurssimuutos

Tässä kohdassa ilmoitetaan selvityskauden aikana valuuttakurssien muutoksista aiheu-

tuneet saamisten ja velkojen arvonmuutokset. Valuuttakurssimuutos on positiivinen,

kun saaminen tai velka kasvaa, ja negatiivinen, kun saaminen tai velka vähenee.

3.8 Muu arvonmuutos

Muu arvonmuutos -kohdassa ilmoitetaan saamisten ja velkojen markkina- tai nimel-

lisarvossa kauden aikana muista syistä kuin ostoista, myynneistä, nettomuutoksesta tai

valuuttakurssimuutoksista aiheutuneet arvonmuutokset. Tällaisia arvonmuutoksia ai-

heuttavat esimerkiksi luottotappiot ja arvopapereiden hintojen muutokset. Arvonmuu-

tos on positiivinen, jos saaminen tai velka kasvaa, ja negatiivinen, jos saaminen tai

velka vähenee.

http://www.bof.fi/

28 (31)

1.1.2014

3.9 Suoriteperusteinen korko

Korot ilmoitetaan suoriteperusteisina. Suoriteperusteisen koron vastaerä kirjataan ve-

lan (saamisen) lisäykseksi kunkin velkalajin (saamislajin) kohdalle. Vastaerä kirjataan

nettomuutokseen (positiivisena eränä).

Suoriteperusteisena kirjattu velalle (saamiselle) kertynyt korko sisällytetään myös vel-

kakannan (saamiskannan) arvoon. Kun korko todellisuudessa maksetaan, maksettu

korko kirjataan velan (saamisen) vähennykseksi ja poistetaan velkakannasta (saamis-

kannasta). Maksetut korot kirjataan nettomuutokseen (negatiivisena eränä).

BOPM C-, BOPM C2- ja BOPM D -lomakkeilla raportoitujen joukkolainojen ja ra-

hamarkkinapapereiden korkoihin on otettava mukaan myös emissiovoitto tai -tappio,

joka jaksotetaan koko laina-ajalle.

Veloissa emissiotappio kirjataan korkokuluksi (positiivisena) ja emissiovoitto

korkokulun vähennykseksi (negatiivisena).

Saamisissa emissiotappio (eli ostajan kannalta emissiovoitto) kirjataan korko-

tuotoksi (positiivisena) ja emissiovoitto (eli ostajan kannalta emissiotappio)

korkotuoton vähennykseksi (negatiivisena).

Nollakuponkilainan ja lyhytaikaisen diskonttoinstrumentin korkokustannukset laske-

taan nimellis- ja liikkeeseenlaskuarvon erotuksena, joka jaksotetaan velan juoksuaika-

na. Vastaerä ilmoitetaan myynneissä.

Suoriteperusteiset korot muunnetaan euroiksi käyttäen Euroopan keskuspankin julkai-

semien kuukauden päivittäisten keskikurssien keskiarvoja.

3.10 Maturiteetti

Pitkäaikaisiksi saamisiksi ja veloiksi määritellään alkuaan yli 12 kuukauden saami-

set ja velat. Myös saamiset ja velat, joiden aikaa ei ole määritelty, katsotaan pitkäai-

kaisiksi.

3.11 Noteerattu ja noteeraamaton osakeyhtiö sekä muu yhtiömuoto

Lomakkeella BOPM E oman pääoman sijoitukset ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyri-

tyksiin sekä sivuliikkeisiin sekä näistä saadut osingot eritellään ulkomaisen sijoitus-

kohteen yhtiömuodon mukaan noteerattuihin osakeyhtiöihin, noteeraamattomiin osa-

keyhtiöihin ja muihin yhtiömuotoihin.

Noteerattuja osakeyhtiöitä ovat yhtiöt, joiden osakkeet ovat jälkimarkkinoilla notee-

rattuja oman pääoman ehtoisia siirtokelpoisia arvopapereita ja joiden osakkaat vastaa-

vat yhtiön veloista ja muista sitoumuksista vain yhtiön osakkeisiin sijoittamallaan

pääomalla.

Noteeraamattomia osakeyhtiöitä ovat yhtiöt, joiden osakkeet ovat jälkimarkkinoilla

noteeraamattomia oman pääoman ehtoisia siirtokelpoisia arvopapereita ja joiden

osakkaat vastaavat yhtiön veloista ja muista sitoumuksista vain yhtiön osakkeisiin si-

joittamallaan pääomalla.

29 (31)

1.1.2014

Muita yhtiömuotoja ovat muut kuin noteeratut ja noteeraamattomat osakeyhtiöt.

Muita yhtiömuotoja ovat esimerkiksi yhteisön toisessa maassa sijaitsevat sivuliikkeet

sekä yhtiöt, joiden osuudet eivät ole siirtokelpoisia ja joiden omistajat vastaavat yhtiön

veloista ja muista sitoumuksista koko omaisuudellaan.

3.12 Vastapuolimaat

Vastapuolimaana ilmoitetaan välittömän ulkomaisen velallisen ja velkojan sijaintimaa.

Joukkolainoissa, rahamarkkinapapereissa ja osakkeissa velallinen on paperin liikkee-

seenlaskija ja velkoja on paperin hallussapitäjä.

Poikkeus:

Johdannaispörsseissä tehdyt vakioidut johdannaissopimukset ilmoitetaan pörs-

sin sijaintimaan mukaan ja vakioimattomat kahdenväliset sopimukset ilmoite-

taan vastapuolen sijaintimaan mukaan.

Jos tietyn saamisen tai velan vastapuolimaa vaihtuu liiketoimien tuloksena, muutos

ilmoitetaan Nettomuutos-kohdassa. Muussa tapauksessa vastapuolimaan muutos ra-

portoidaan Muut arvonmuutokset -kohdassa.

Maiden lisäksi erittely sisältää muutamia kansainvälisiä järjestöjä, jotka ovat Euroo-

pan keskuspankki (EKP), Euroopan investointipankki (EIB), Euroopan unionin insti-

tuutiot, Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja muut kansainväliset järjestöt.

30 (31)

1.1.2014

4 TILASTOKESKUKSEN JA SUOMEN PANKIN TIEDONHANKINTAVALTUUDET JA

TIETOJEN KÄYTTÖ

Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004, 14§). Suomen Pankin tie-

donhankintavaltuudet perustuvat seuraaviin säännöksiin: laki Suomen Pankista

(214/1998 28§) ja Euroopan unionin asetus Euroopan keskuspankin valtuuksista kerä-

tä tilastotietoja (2533/1998, muutettu 951/2009).

Tilastokeskus ja Suomen Pankki keräävät yrityksiltä, rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta,

kunnilta ja valtiolta kuukausittain tietoja niiden ulkomaisista rahoitus–saamisista ja -

veloista. Tietoja käytetään Suomen, euroalueen ja EU-alueen maksutase-, rahoitus- ja

taloustilastojen laadintaan erityisesti Tilastokeskuksessa, Euroopan keskuspankissa ja

Eurostatissa. Tietojen anto koskee velkoja ja saamisia suoraan ulkomailla asuvalta.

Rahaliiton ja EU-alueen maksutaseen kokoamiseksi velat ja saamiset eritellään mait-

tain.

Maksutasetilastolla kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun

maailman välisiä taloussuhteita. Maksutase koostuu kahdesta kokonaisuudesta, vaih-

totaseesta ja rahoitustaseesta. Vaihtotase kuvaa reaalisia virtoja kuten tavaroiden ja

palveluiden ulkomaankauppaa. Rahoitustase puolestaan kuvaa ulkomaisten saamisten

ja velkojen muutoksia. Maksutasetilastoon liiketapahtumat kirjataan suoriteperusteisi-

na.

Tilastokeskus ja Suomen Pankki laativat Suomen maksutasetilaston kuukausittain.

Maksutasetilaston laadinnan vastuu on Tilastokeskuksella, mutta itse tiedonkeruu on

jaettu Tullihallituksen, Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin kesken. Tilastokeskus

hoitaa maksutaseen eri osa-alueiden kokoamisen ja tilaston laadunvalvonnan asian-

mukaisia tilastomenetelmiä käyttäen. Maksutasetilaston tietoja raportoidaan kuukau-

sittain kansainvälisille organisaatioille, joista nykyisin keskeisimpänä on Euroopan

keskuspankki. Aggregaattitilasto julkaistaan myös yleisön käyttöön, ja se on saatavis-

sa internetistä www.suomenpankki.fi (Julkaisut / Tilastojulkaisut / Maksutase) alku-

vuoden 2014 ajan ja 1.7.2014 lähtien verkko- osoitteesta www.tilastokeskus.fi.

http://www.bof.fi/

http://www.tilastokeskus.fi/

31 (31)

1.1.2014

LIITE 1. Hyödyllisiä linkkejä ja yhteystietoja

Kyselyihin liittyvissä sisältö- ym. muissa asioissa meihin voi ottaa yhte-

yttä sähköpostitse

osoitteeseen [email protected]

Henkilöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etuni-

[email protected].

Talous- ja ympäristötilasto-yksikön postiosoite on

00022 Tilastokeskus

Puhelinnumero Tilastokeskukseen on 029 551 1000

Maksutase ja ulkomainen varallisuus -tilasto on saatavissa Suomen Pan-

kin internetsivulta www.suomenpankki.fi (Tilastot) kesäkuuhun 2014

saakka. Tämän jälkeen tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-

sivustolla verkko- osoitteessa www.tilastokeskus.fi.

Teknisissä kysymyksissä raportoijat asioivat järjestelmän ylläpitäjän

(OpusCapita, ennen: Itella Information Logistics) teknisen asiakastuki-

palvelun kanssa. Tukipalvelu palvelee ympäri vuorokauden suomeksi,

ruotsiksi ja englanniksi. Yhteydenotoissa on hyvä mainita asian koske-

van BOPM- kuukausitiedonkeruuta.

OpusCapita HelpDesk palvelee 24h vuoden jokaisena päivänä.

Puh. 0204 529 348

[email protected]

http://www.tilastokeskus.fi/

sisÄltÖohje maksutaseen kuukausikysely … · 5 (31) 1.1.2014 tiedot raportoidaan miljoonina...

Documents