vuorovaikutusraportti keravan viher- ja liikunta-alueet ja... · kysely raportoidaan osana alueiden...

VUOROVAIKUTUSRAPORTTIKeravan viher- ja liikunta-alueet

17.10.2017

TIIVISTELMÄOSALLISUUSKÄYTÄNNÖT

Kerava kehittää osallisuuskäytännöistään koko ajan monipuolisempia. Jokainen laajempi suunnitelma käynnistetään aina asukaskyselyllä, jolla pyritään selvittä-mään keravalaisten yleiset näkemykset aiheesta. Asukaskyselyn jälkeen järjes-tetään asukastyöpaja, jossa voi vaikut-taa suunnitelman varsinaiseen sisältöön. Kaikki merkittävät suunnitelmat asete-taan myös nähtäville julkista kommen-tointia varten.

KYSELYAINEISTO

Viher- ja liikunta-aiheinen kyselykokoko-naisuus oli avoinna 27.2.–31.3.2017 väli-sen ajan. Kaikkiin neljään kyselyyn vastasi yhteensä noin 1500 vastaajaa:

1. Viher- ja liikuntakysely 603 vastaajaa2. Keinukalliokysely 409 vastaajaa3. Kalevan liikuntapuisto 262 vastaajaa4. Keravan kartanokysely 199 vastaajaa

Tässä raportissa käsitellään ainoastaan viher- ja liikuntakyselyn tulokset. Muut kysely raportoidaan osana alueiden kehit-tämissuunnittelmia.

NYKYTILA

Omatoimiset liikkujat vastasivat kaikkein ahkerimmin kyselyyn. Suurin osa kyselyyn vastanneista liikkui 3-4 kertaa viikossa. Noin 70 % vastaajista liikkui omaehtoises-ti, noin 20 % vastaajista osallistui urheilu-seurojen järjestämään toimintaan.

Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että Keravan liikuntamahdollisuudet ovat py-syneet viime vuosina ennallaan. Kolmas-osa vastaajista piti Keravan liikuntamah-dollisuuksia parempina kuin aikaisemmin.

Viher- ja liikuntakyselyssä Keravan viher- ja puistoalueiden nykytila arvioitiin hyväk-si. Suosikkipuistoiksi nimettiin Keskustan ja Sompion puistoalueet, Kalevan urheilu-puisto, Pihkaniitty, Ollilanlammen ympä-ristö sekä Keinukallion urheilupuisto.

Vastausaineiston mukaan Kalevan ja Kei-nukallion urheilupuistoja sekä Keskus-puiston aluetta käytetään useimmiten viikoittaisina vierailukohteina. Keravan lä-hipuistoja pidettiin hyvin saavutettavina, rauhallisina ja toiminnallisina. Kehittämis-tarpeita nähtiin erityisesti penkkien riittä-vyyden, kunnossapidon tason, esteettö-myyden ja valaistuksen tason suhteen.

Keravan kevyen liikenteen väylästöä pi-dettiin kattavana ja hyväkuntoisena. Lii-kenteen vaaranpaikkoja esitettiin eniten Keskustan alueelle. Kevyen liikenteen yhteyspuutteet painottuivat Keravanjoen varteen sekä seudullisten yhteyksien ke-hittämiseen Tuusulan ja Sipoon suuntiin.

ASUKKAIDEN KEHITTÄMISIDEAT

Tulevaisuudessa eniten tulisi panostaa metsälenkkeilyn olosuhteiden kehittämi-seen. Myös jalkapallon, retkeilyn, pyöräi-lyn sekä lihaskuntoharjoittelun olosuhtei-den parantamista tulee tulevaisuudessa parantaa. Noin 60 % vastaajista oli myös sitä mieltä, että kaupungin tulisi rahoittaa uuden monitoimihallin rakentaminen.

Viheralueiden osalta toivottiin aluei-den tasapuolista kehittämistä. Keravalle ei toivottu yhtä lippulaivapuistoa vaan aluepuistojen tasapuolista kehittämistä. Kaikista hankkeista eniten kannatusta sai jokivarren virkistysreitin kehittäminen, uuden urheiluhallin rakentaminen, Keinu-kallion alueen kehittäminen sekä kävely-keskustan kehittäminen.

Kerava on profiloitunut 1980-luvulta eteenpäin viherkaupunkina. Viheraluei-den kehittäminen on ollut tärkeässä asemassa kaupungin vetovoimaisuuden vahvistamisessa. Myös voimassa olevassa kaupunkistrategiassa on linjattu Keravan asemaa viherkaupunkina.

Keravan tiiviin yhdyskuntarakenteen takia täydennysrakentamisen toteuttaminen ja viheralueiden säilyttäminen ei aina ole yksinkertaista. Erityisesti Keravan uuden yleiskaavan 2035 (YK6) valmistelun yh-teydessä virisi vilkas kansalaiskeskustelu kaupunkilaisille tärkeiden viheralueiden säilyttämisen puolesta.

Asukasosallisuus on vakiinnuttanut paik-kansa suomalaisessa kaupunkisuunnitte-lussa viimeisen 15 vuoden aikana. Maan-käyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä osallisen käsite laajeni kos-kemaan kaikkia niitä, joiden elinoloihin kaavoitus- tai rakennushankkeella voisi olla vaikutusta. Myös uudessa kuntalaissa (v. 2015) otettiin selkeästi kantaa siihen, että asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toi-mintaan.

Tulevaisuudessa kaupunki haluaa mah-dollistaa aktiivisemman vuoropuhelun kuntalaisten kanssa Keravan kehityksen suunnasta. Keväällä 2017 kaupunki jul-

kaisi viher- ja liikunta-alueita käsittele-vän kyselykokonaisuuden. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, mikä on keravalaisten yleisnäkemys siitä, kuinka Keravaa tulisi tulevaisuudessa kehittää viheralueiden osalta.

Viher- ja liikuntakyselykokonaisuus koos-tui neljästä eri kyselystä:

Viher- ja liikuntakyselyKeinukalliokysely Kalevan liikuntapuistokyselyKeravan kartanoa koskevasta kysely

Keinukallion, Keravan kartanon ja Kale-van liikunta- ja terveyspuiston tulokset raportoidaan osana alueille laadittavia ke-hittämissuunnitelmia. Tässä vuorovaiku-tusraportissa on kuvattu viher- ja liikunta-kyselyn tulokset.

JOHDANTO SISÄLTÖ

OSALLISUUSKÄYTÄNNÖT 1

KYSELYAINEISTO 2

NYKYTILA 3

Liikuntatottumukset 3 Viher- ja puistoalueet 4 Suosikkipuistot 6 Liikenne 8 Liikenteen vaaranpaikat 8 Kevyen liikenteen yhteyspuutteet 9

ASUKKAIDEN KEHITYSIDEAT 10

Liikuntapalveluiden kehit- täminen 10 Viheralueiden kehittäminen 11 Mihin kyselyn tulokset vaikuttavat 12

LIITTEET 13

Taitto ja teksti: Emmi Malin

Vuoden 2015 kuntalain uudistamisen yhteydessä kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen nostettiin lain keskiöön. Kunnan asukkailla ja pal-velujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tulevaisuu-dessa kunnissa tullaan edistämään kunta-laisten osallistumismahdollisuuksia muun muassa kunnan talouden sekä palvelui-den suunnittelussa.

Keravan kaupungin kaikki merkittävät suunnitelmat perustuvat vuoropuheluun asukkaiden ja muiden sidosryhmien kans-sa. Vuoden 2016 aikana Keravalla aloi-tettiin palveluverkkosuunnittelu, jonka tarkoituksena on hakea synergiaetuja eri palveluiden tuottamisen välillä sekä luo-da strategisesti päivittyvä palveluverkosto kaikista Keravan palveluista. Palveluverk-kosuunnitteluun tullaan osallistamaan laajasti eri käyttäjäryhmiä. Viher- ja liikun-takysely on osa palveluverkkoon liittyvää osallistamista.

Keravan kaupunki osallistaa myös jatkos-sa käyttäjiä kaikissa isoissa rakennushank-keissa, kuten esimerkiksi uusissa päiväko-ti- ja kouluhankkeissa.

Keravan kaupunki on kehittämässä osalli-suuskäytännöistään monipuolisia. Tavoit-teena on, että jokaiselle keravalaiselle löy-tyisi mieleinen tapa osallistua kaupungin kehitystä koskeviin hankkeisiin.

Jokainen laajempi suunnitelma aloitetaan asukaskyselyllä, jolla pyritään selvittä-mään yleisellä tasolla keravalaisten nä-kemykset ko. aiheesta. Kyselyn pohjalta kartoitetaan, mitkä ovat kaupunkilaisia kiinnostavia aiheita ja, mitkä kysymykset jakavat mielipiteitä. Kyselyn tulokset ra-portoidaan vuorovaikutusraportin muo-dossa tai osana laadittavien suunnitelmi-en aineistoja.

Asukaskyselyn tulosten analysoinnin jäl-keen järjestetään asukastyöpaja, jossa suunnittelijat esittelevät alustavia suunni-telmaluonnoksia. Tilaisuudessa esitellään kootusti kyselyn tulokset ja se, mihin asu-kaskysely on vaikuttanut.

Kaikki merkittävät suunnitelmat asete-taan nähtäville julkista kommentointia varten. Suunnitelman nähtävillä oloaika-na voi antaa kirjallisen mielipiteen asiasta tai vastata sähköiseen palautekyselyyn.

OSALLISUUSKÄYTÄNNÖT

1

Viher- ja liikuntaiheinen kyselykokokonai-suus oli avoinna 27.2.–31.3.2017 välisen ajan. Kaikkiin neljään kyselyyn vastasi yh-teensä noin 1500 vastaajaa. Viher- ja lii-kuntakyselyyn vastasi 603 vastaajaa.

Asukaskysely toteutettiin karttakysely-pohjaisella Maptionnaire -karttakysely-työkalulla. Kyselyyn pystyi vastaamaan ainoastaan sähköisesti.

Keravan yhteispalvelupisteellä oli käytet-tävissä kaksi konetta, jotka olivat käytössä kyselyihin vastaamista varten. Yhteispal-velupisteessä oli myös tavattavissa kaksi kertaa viikossa tukihenkilö, joka auttoi tukea tarvitsevia henkilöitä kyselyyn vas-taamisessa.

Kyselyitä pyrittiin markkinoimaan mah-dollisimman laajasti ja niitä mainostettiin ympäri kaupunkia mainosjulistein. Kau-pungin omien tilojen lisäksi julisteita le-vitettiin mahdollisuuksien mukaan kaup-poihin ja muihin kaupallisiin tiloihin.

Lasten ja nuorten kohderyhmiä pyrittiin tavoittamaan Wilma-portaalin kautta. Keravan internetsivuilla mainostettiin ky-selyitä, minkä lisäksi sosiaalista mediaa pyrittiin hyödyntämään mahdollisimman laajasti. Paikallislehdet myös uutisoivat aiheesta.

Viher-ja liikuntakyselykokonaisuus suun-niteltiin toteutettavaksi siten, että varsi-naisessa viher- ja liikuntakyselyssä kysy-tään koko kaupungin tasolla viheralueiden käyttöön ja liikuntapreferensseihin liitty-viä kysymyksiä.

Aluekyselyissä taas keskityttiin tärkeim-pien liikunta-alueiden ja viheralueiden erityispiirteisiin. Aluekyselyissä kartoitet-tiin asukkaiden näkemyksiä alueiden ny-kykäytöstä ja kerättiin mielipiteitä, mitkä olemassa olevat toiminnot ovat suosittu-ja. Mielipiteitä myös kerättiin siitä, kuinka alueita pitäisi tulevaisuudessa kehittää. Kyselyissä sai esittää omia kehitysideoita tai pisteyttää annettuja vaihtoehtoja.

Vastaukset jakautuivat seuraavasti kyse-lyiden kesken:

Viher- ja liikuntakysely 603 vastaajaaKeinukalliokysely 409 vastaajaaKalevan liikuntapuisto 262 vastaajaaKeravan kartanokysely 199 vastaajaa

Viher- ja liikuntakyselyn vastaajien ikäja-kaumat noudattivat muiden kyselyiden yleistrendiä. Eniten vastauksia saatiin ai-kuisten (31-45 v.) ja keski-ikäisten (46-60 v.) ikäryhmistä. Vastanneista ainoastaan kolme henkilöä oli 76-vuotiaita tai van-

hempia. Noin 18 vastaajaa ei kertonut ikäänsä. Lapset ja nuoret vastasivat myös aktiivisesti kyselyihin, joka osaltaan seli-tyy sillä, että osa kouluista käytti liikunta-tunneilla aikaa kyselyyn vastaamiseen.

Kyselyiden ollessa käynnissä palautetta tuli siitä, että vanhempia vastaajia varten pitäisi kehittää paperinen vastauslomake. Yli 76-vuotiaiden vastausosuudet jäivät alhaisiksi kaikkien kyselyiden osalta.

KYSELYAINEISTO

2

Viher- ja liikuntakyselyyn vastaajista noin 60 % oli naisia ja noin 40 % miehiä. Noin kaksi prosenttia vastaajista ei halunnut määritellä sukupuoltaan.

Suurin osa vastaajista (25 %) asui Keravan pohjoisella alueella Kalevassa, Virrenkul-massa tai Keskustassa.

Vastauksia saatiin runsaasti myös Saviol-ta (14 %) ja Ahjosta (15 %). Keravan ulko-puolelta vastauksia kertyi yhteensä noin viisi prosenttia.

Liikuntatottumukset

Kyselyyn vastasi kaikkein ahkerimmin omatoimiset liikkujat. Noin 70 % vastaa-jista liikkui vapaa-ajallaan omaehtoisesti. Urheiluseurojen järjestämään toimintaan osallistui noin 20 %. Muiden tahojen jär-jestämään toimintaan osallistui noin 10 % vastaajista.

Kyselyssä kerättiin perustietoja keravalais-ten liikuntatottumuksista. Suurin osa ky-selyyn vastanneista harrasti liikuntaa 3-4 kertaa viikossa. Yli viisi kertaa liikuntaa harrastavia oli kyselyn mukaan noin 25 % vastaajista. Vastausaineiston perusteella näyttää siltä, että kyselyyn vastasi kaik-kein ahkerimmin usein liikkuvien ryhmä. Aineisto ei tarjoa vastauksia siihen, mil-laisia palveluita vähän liikkuvat Keravalle kaipaavat.

Keravan liikuntamahdollisuudet ovat py-syneet viime vuosina ennallaan (47 % vas-taajista). Noin kolmasosa (31 %) vastaajis-ta kuitenkin piti liikuntamahdollisuuksia parempina kuin aikaisemmin. Vain viides-

NYKYTILAosa vastaajista oli sitä mieltä, että Keravan liikuntamahdollisuudet ovat heikentyneet viime vuosina.

3

Viher- ja liikuntakyselyssä Keravan viher- ja puistoalueiden nykytila arvioitiin hyväk-si. Arvio annettiin kahden ääripään välillä (huono=0 ja loistava=100). Keskimäärin Keravan viher- ja puistoalueet pisteytet-tiin noin 62 pisteen arvoisiksi.

Vastausaineiston mukaan Kalevan ja Kei-nukallion urheilupuistoja sekä Keskus-puiston aluetta käytetään useimmiten vii-koittaisina vierailukohteina. Haukkavuori, Koivikon kenttä sekä Kurjenmäen puisto-metsä taas erottuivat kohteina, joissa ei juuri koskaan vierailtu.

Kyselyssä kartoitettiin eri kaupunginosien viher- ja puistoalueiden tilaa. Lähipuis-tojen nykytilasta esitettiin 11 kysymystä. Kysymyksiin vastattiin oman lähialueen puistojen tilan perusteella.

Esitetyt kysymykset liittyivät muun muassa puistojen nykyiseen saavutettavuuteen, laatuun, kunnossapitoon, valaistukseen, esteettömyyteen, penkkien määrään, toi-minnallisuuteen sekä puistojen viihtyisyy-teen. Kaikki kysymykset olivat pisteytetty 0-100 pisteen välille (0= täysin eri mieltä, 100=täysin samaa mieltä).

Keravan puistoja pidettiin kyselyn mukaan erittäin hyvin saavutettavina (84 pistet-tä). Lähellä omaa asuinpaikkaa sijaitsevia puistoja ja viheralueita käytettiin myös

kaikkein ahkerimmin. Ainoastaan Keravan ulkopuolella asuvien ryhmä arvioi puisto-jen saavutettavuuden heikommaksi (kes-kiarvo 71 pistettä).

Suurin osa vastaajista piti omaa lähipuis-toaan rauhallisena (keskiarvo 84 pistettä). Kyselyn perusteella Keravan puistoalueilla ei näyttäisi olevan vakavia järjestyshäiriöi-tä. Myöskään eri kaupunginosien välillä ei ilmennyt alueellisia eroja.

Myös oman lähipuiston toiminnallisuutta pidettiin keskimäärin hyvänä. Merkittäviä eroja eri kaupunginosien välillä ei noussut esiin. Puistojen toiminnallisuus sai koko kaupungin tasolla tarkastellen keskimää-rin 67 pistettä. Kaikkein tyytyväisimpiä puistojen toimintoihin oltiin Ahjossa (75 p.), Alikeravalla (74 p.) ja Saviolla (74 p.).

Osa kysymyksistä jakoi vastaajien mielipi-

Viher- ja puistoalueet

Vastaajat vastaisivat väitteisiin liuku-kytkinten avulla ottaen kantaa kahden

ääripään välillä (0 pistettä=täysin eri miel-tä, 100 pistettä=täysin samaa mieltä).

4

0=Täysin eri mieltä, 100= Täysin samaa mieltä



teitä. Mielipiteet jakautuivat esimerkiksi penkkien riittävyyden, kunnossapidon tason, esteettömyyden sekä valaistuksen tason suhteen.

Penkkien määrän lisäämistä tulisi tule-vaisuudessa harkita. Suurin osa vastaajis-ta oli sitä mieltä, että oman asuinalueen puistossa ei ole tarpeeksi penkkejä (kes-kisarvo 43 pistettä). Vastausaineistosta ilmeni, että Keskustan, Killan ja Alikeravan alueilla penkkejä oli riittävästi (yli 50 pis-tettä). Ylikeravalla penkkien määrää pidet-tiin aivan riittämättömänä (keskiarvo 10 pistettä). Ylikeravan tulosten tulkinnassa täytyy huomioida, että alueelta vastattiin vain kaksi kertaa.

Suurin osa vastaajista piti oman asuina-lueen valaistusta riittävänä (keskiarvo 55 pistettä). Vastaukset olivat muutoin alu-eellisesti yhteneväiset paitsi Ylikeravan osalta, missä valaistuksen taso määritel-tiin loistavaksi (100 pistettä). Myös tähän kysymykseen vastattiin Ylikeravalta vain yhden kerran.

Suurin osa vastaajista myös koki, että kun-nossapidon taso oman lähialueen puis-toissa on riittävää (keskiarvo 54 pistettä).Kaikkein tyytyväisimpiä kunnossapidon tasoon oltiin Killassa (63 p.) ja Ahjossa (61 p.). Myös Keskustan (56 p.), Kalevan (53 p.) ja Sompion (55 p.) kunnossapidon ta-

soa pidettiin kohtuullisena.

Keravan puistoalueille kulkemista pidet-tiin helppokulkuisena. Pääosa vastanneis-ta oli väitteen kanssa samaa mieltä (keski-määrin 64 pistettä).

Puistojen estettömyydessä taas nähtiin parantamisen varaa. Suurin osa vastaajis-ta oli väitteen kanssa eri mieltä (keskiar-vo 48 pistettä). Uusien puistohankkeiden suunnittelussa olisikin jatkossa hyvä ottaa paremmin huomioon esteettömyyteen liittyvät kysymykset. Esteettömyyden suh-teen merkittäviä alueellisia eroja ei ilmen-nyt.

5




Karttakyselyyn sai merkitä paikkamer-kintöjä liittyen lempipuistoihin, kevyen liikenteen yhteyspuutteisiin ja liikenteen vaaranpaikkoihin. Yhteensä karttamerkin-töjä tehtiin noin 800.

Viher- ja liikuntakyselyn yhteydessä vas-taajat saivat merkitä perusteluineen karttamerkintöjä suosikkipuistoistaan. Lempipuistoksi merkittiin yhteensä 519 kohdetta.

1. Eniten paikkamerkintöjä osoitettiin Ke-ravan keskustan alueelle Keskuspuistoon ja Aurinkomäelle.

Aurinkomäen keskeinen sijainti sai avo-vastauksissa runsaasti kehuja. Myös puis-ton huoliteltua ilmettä ja kunnossapitoa pidettiin hyvätasoisena. Aluetta pidettiin hyvänä konserttien ja muiden tapahtu-mien järjestämiseen. Jatkossa toivottiin, että erilaisia tapahtumia olisi vielä nykyis-tä enemmän. Lapsiperheiden antamissa kommenteissa positiivista palautetta an-nettiin Aurinkomäellä sijaitsevasta laiva-leikkipuistosta, jota pidettiin viihtyisänä ja miellyttävänä leikkipaikkana. Negatiivista palautetta annettiin Aurinkomäen rauhat-tomuudesta. Osa vastaajista piti puistoa lapsille sopimattomana.

Keskuspuistoa pidettiin myös siistinä ja hyvin hoidettuna. Erityistä kiitosta ke-

räsivät suihkulähteet ja vesiaihio. Myös puiston istutusvalintoja pidettiin onnis-tuneina. Kommenteissa ehdotettiin, että jatkossa puistoa voisi hyödyntää myös ta-pahtumapaikkana.

2. Sompion puistoalueelle osoitettiin toi-seksi eniten paikkamerkintöjä. Aluetta pidettiin kokonaisuutena hyvänä. Kesäisin puisto toimii viihtyisänä ulkoilu- ja ret-keilyalueena ja talvisin hiihtomaastona. Myös alueella sijaitseva pieni lampi lisäsi alueen viihtyisyyttä. Yhdessä avovastauk-sessa lampi oli osa lapsuuden muistoja.

Sompion puistoalueen vahvuutena on sen kokovuotinen käyttö. Puisto on tarpeeksi avara, jotta sitä voi käyttää moniin eri tar-koituksiin. Aluetta pidettiin urheilullisena puistoympäristöjä, jossa on myös metsää. Pelaajat auringonottajat ja piknik-seuru-eet mahtuvat hyvin samalle alueelle.

3. Kolmanneksi eniten paikkamerkintöjä osoitettiin Kalevan urheilupuiston alueel-le. Monipuoliset urheilumahdollisuudet keräsivät kiitosta. Kommenteissa myös toivottiin lisää liikuntamahdollisuuksia alueelle. Esimerkiksi uusi monitoimihalli olisi toivottu lisä. Erityisen paljon paikka-merkintöjä oli kohdistettu senioripuiston ympäristön metsäalueille. Kommenteissa kehuttiin alueen lenkkeily- ja kuntoilu-mahdollisuuksia.

Pistekartta

Suosikkipuistot

6

Kyselyssä asukkaat saivat merkitä kartalle pisteinä suo-sikkipuistojaan ja kommentoida, mikä tekee puistosta erityisen. Merkintöjä tehtiin yhteensä noin 800.

4. Pihkaniityn aluetta pidettiin erinomai-sena luonto- ja liikunta-alueena. Alueen polkuverkosto on monipuolinen ja mar-jastusmaastoja pidettiin arvossaan. Aluet-ta pidettiin myös tarpeeksi suurena, jotta luontoelämysten kokeminen on mahdol-lista. Alueen ongelmana nähtiin ajoittai-nen ilkivalta. Ongelmaksi koettiin luvatto-mat nuotiopaikat ja katkotut puut.

5. Ollilanlammelle osoitettiin myös pal-jon paikkamerkintöjä. Alueen vahvuutena nähtiin erityisesti luonnonläheisyys. Olli-lanlammen alueella käytiin rauhoittumas-sa luonnon äärellä, marjastettiin ja lenk-keiltiin. Ollilanlammen reitistöä pidettiin monipuolisena ja hiihtomahdollisuuksia talvisin hyvinä. Ollilanlampea pidettiin Ke-ravalle erittäin tärkeänä vesialueena.

6. Keinukallion aluetta pidettiin erityisen tärkeänä sen monipuolisten liikuntamah-dollisuuksien vuoksi. Karttakommenteissa Keinukallion harrastusolosuhteita kehut-tiin muun muassa polkujuoksun, maasto-pyöräilyn ja porrasjuoksun osalta.

Alueella ulkoiltiin aktiivisesti myös koirien kanssa. Kommenteissa myös korostet-tiin, että alueen etu on sen kokovuotinen käyttö. Tulevaisuudessa alueelle toivottiin järjetettävän enemmän ohjattua ryhmä-liikuntaa.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Lämpökartta

7

Kyselyssä asukkaat saivat merkitä kartalle pisteinä suo-sikkipuistojaan. Tehdyistä pistemerkinnöistä laadittiin lämpökartta-analyysit, joista ilmenee, minne alueille kohdistettiin eniten merkintöjä.

Valtaosa vastaajista liikkui Keravan sisällä yleensä kävellen tai pyörällä. Myös Kera-van viheralueille kuljettiin yleensä kävel-len (60 %). Seuraavaksi suosituin kulku-muoto oli pyöräily (21 %). Autolla viher- ja puistoalueelle kulki pääsääntöisesti vain 12 % vastaajista.

Liikenneosiossa esitettiin neljä väitettä liit-tyen Keravan kevyen liikenteen väylästön nykytilaan. Vastaajat vastaisivat väitteisiin liukukytkinten avulla ottaen kantaa kah-den ääripään välillä (0 pistettä=täysin eri mieltä, 100 pistettä=täysin samaa mieltä).

Keravan kevyen liikenteen väylästöä pi-dettiin kattavana. Vastaajista noin 80 % oli väitteen kanssa samaa mieltä (50 pistettä tai enemmän). Kevyen liikenteen väyläs-tön yleistä kuntoa pidettiin myös hyvänä. Väitettä puolsi noin 70 % vastaajista.

Vastaajien mielipiteitä jakoi kysymys kevy-en liikenteen väylästön kunnossapidosta. Noin 54 % vastaajista oli väitteen kanssa samaa mieltä (vastaajat antoivat 50 pis-tettä tai enemmän). Vastaavasti vajaa puolet vastaajista oli väitteen kanssa eri mieltä.

Myös kysymys kevyen liikenteen väylien hiekoituksen ja aurauksen laadusta jakoi mielipiteitä. Noin 54 % vastaajista oli väit-teen kanssa samaa mieltä.

Liikenne

Vastaavasti 46 % vastaajista näki hiekoi-tuksen laadussa ongelmia. Vastausaineis-ton pohjalta näyttääkin siltä, että aurauk-sen ja hiekoituksen osalta on alueellisia eroja, minkä vuoksi vastausten välillä il-meni hajontaa.

Viher- ja liikuntakyselyn yhteydessä vas-taajat merkkasivat yhteensä 196 liiken-teen vaaranpaikkaa kartalle.

Merkintöjä osoitettiin runsaasti keskus-ta-alueelle. Alueen merkinnöistä nousi esiin erityisesti kolme kohdetta.

Liikenteen vaaranpaikat


8



1.

2. 3.

1. Sibeliuksentien ja Kalevankadun riste-yksen näkyvyys koettiin huonona. Alueel-la ajettiin usein myös ylinopeutta. Paran-nustoimenpiteiksi ehdotettiin korotettua suojatiealuetta Lemminäisentien ja Sari-olantien kohdalle sekä opasteiden paran-tamista.

2. Asemansillan, Porvoonkadun ja Sam-polankadun risteys koettiin vaarallisena autoilijoiden piittaamattomuuden vuoksi. Ajonopeudet olivat risteysalueella suuria. Risteyksen vaaraallisuutta lisäsi myös kol-mesta eri suunnasta tulevat liikennevirrat.

3. Asemasillan ja Asematien risteyksen ongelmana koettiin liian suuret ajonopeu-det. Tasa-arvoisen risteyksen väistämis-sännöt aiheuttavat myös vaaratilanteita.

Keskusta ulkopuolelta merkintöjä osoi-tettiin muun muassa Porvoontien aliku-lun kohdalle sekä Jaakkolassa sijaitsevan Palokorvenkadun päähän. Porvoonkadun alikulkua arvosteltiin karttamerkinnöissä erittäin ahtaaksi ja vaaralliseksi. Alikulun näkyvyys on myös erittäin huono. Erityise-nä riskinä nähtiin se, että reittiä käyttävät päivittäin lapset ja nuoret. Jaakkolan Palo-korvenkadun päähän kaivattiin suojatietä. Suojatien puuttuessa autot eivät hiljennä ja vaaratilanteita syntyy lähes päivittäin.

Kevyen liikenteen yhteyspuutteita mer-kittiin kyselyyn yhteensä 84 kappaletta. Suurin osa tehdyistä merkinnöistä liittyi Keravanjokivarren kevyen liikenteen rei-tin kehittämiseen. Jokivarren kulttuuri-historiallisesti arvokas maisema-alue ha-lutaan ottaa aktiivisempaan virkistys- ja vapaa-ajan käyttöön.

Reittimerkintöjen yhteydessä esitetyissä kommenteissa nousi esiin, että jokivarren kevyen liikenteen reitin myötä myös Kera-van kartanon, Kaskelan ja Haukkavuoren alueet tulisivat paremmin saavutetta-vammaksi. Karttakommenteissa tuotiin esiin, että Jokivarrenreitti tulisi suunnitel-la siten, että reitti yhdistäisi Keinukallion alueen jokirantaa pitkin aina Tuusulanjär-velle saakka.

Muut karttamerkinnät koskivat pääasias-sa seudullisten yhteyksien kehittämistä Järvenpään, Tuusulan ja Sipoon suun-tiin. Myös pääradan varteen toivottiin rakennettavan uusi turvallinen kevyen liikenteen väylä. Karttakommenteissa perusteltiin, että pääradan varteen ra-kennettavalla kevyen liikenteen väylällä voitaisiin yhdistää paremmin uusi Virren-kulman alue Keskustaan.

Kevyen liikenteen yhteyspuutteet

Kevyen liikenteen yhteyspuutteet

Asukkaat toivoivat, että tule-vaisuudessa kehitettäisiin erityisesti

kevyen liikenteen yhteyksiä Sipoon, Tuusulan ja Järvenpään suuntaan.


9

ja liikuntakyselyssä haluttiin selvittää, mi-ten tavalliset keravalaiset näkevät alueen tulevan kehittämisen.

Noin 90 % vastaajista oli sitä, mieltä, että Keinukallion aluetta tulisi jatkossa ke-hittää mieluummin vapaa-ajan liikuntaa varten kuin kilpaurheilua varten. Sama tulos toistui myös Keinukalliolle tehdyssä omassa kyselyssään.

Keravalle on myös monessa eri yhtey-dessä esitetty uuden monitoimihallin rakentamista. Keravan kaupungin kanta monitoimihallin rahoitukseen on ollut, että kaupunki ei rahoita monitoimihallin rakentamista. Kyselyssä kysyttiin vastaaji-en kantaa siihen, miten julkisessa keskus-telussa käsitelty uusi monitoimihalli tulisi rahoittaa. Noin 62 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaupungin tulisi rahoittaa uu-den monitoimihallin rakentaminen. Vas-taavasti noin 37 % vastaajista oli asiasta päinvastaista mieltä.

Kyselyssä kartoitettiin, kuinka Keravan vi-her- ja liikunta-alueita tulisi jatkossa ke-hittää. Kysymykset koskivat mm. eri kau-punginosien viher- ja liikunta-alueiden kehittämistä, alueprofiileja sekä resurssi-en suuntaamista eri hankkeiden välillä.

Liikuntapalveluiden kehittäminen

Valtaosa kyselyyn vastanneista liikkui omaehtoisesti, eikä liikuntaharrastus liittynyt seurojen tai kaupungin järjestä-mään toimintaan. Suurin osa vastaajista koki, että Keravan liikuntamahdollisuudet ovat pysyneet viime vuosina ennallaan (47 %).

Kyselyssä vastaajat saivat pisteyttää kol-me lajia, joiden toimintaedellytyksiä tulisi tulevaisuudessa kehittää. Suosituimmaksi lajiksi nousi kaikissa kolmessa kategori-assa metsälenkkeilyn edellytysten pa-rantaminen. Myös jalkapallon, retkeilyn, pyöräilyn sekä lihaskuntoharjoittelun olo-suhteiden parantamista tulee tulevaisuu-dessa kehittää. Muita esiinnousseita laje-ja olivat skeittaus, scoottaus ja melonta.

Viime vuosina Keinukallion alueen kehit-tämisestä ja profiloinnista on käyty aika ajoin vilkasta julkista keskustelua. Viher-

ASUKKAIDEN KEHITTÄMISIDEAT

KOLME LAJIA JOIDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ

Asukkaat toivoivat, että jatkossa Keravalla kehitettäisiin eri-

tyisesti metsälenkkeilyn, jalkapallon, retkeilyn, pyöräilyn sekä lihakunto-harjoittelun harjoitteluolosuhteita

10

Viher- ja puistoalueita koskevassa osiossa selvitettiin, mikä merkitys viheralueilla on kaupungin imagolle. Osiossa kartoitettiin myös periaatteita, joilla eri viher- ja puis-toalueita tulisi kehittää tulevaisuudessa. Kyselyn lopussa vastaajien myös piti pis-teyttää hankkeita keskenään.

Keravan puistojen yleistä tilaa pidettiin nykyisellään hyvänä (76 % vastaajista). Suurin osa vastaajista (95 %) oli sitä miel-tä, että Keravan tulisi myös tulevaisuudes-sa profiloitua viherkaupunkina.

Vastaajat olivat lähes yksimielisesti sitä mieltä, että Keravan eri puistoalueita tu-lisi tulevaisuudessa kehittää alueellisesti tasapainoisesti. Kanta ilmeni niin keskus-tan puistoalueita koskevassa kysymykses-sä (65 % vastaajista), kuin siinä, että vas-taajat olivat sitä mieltä, että yhden ison perhepuiston sijaan eri kaupunginosien aluepuistoja on kehitettävä tasapuolisesti (90 % vastaajista).

Keravan kaupunki säilytti vuonna 2014 omistuksensa Keravan kartanosta. Alueel-le on vuosien 2016–2017 välillä alettu kehittää toimintoja. Kyselyssä haluttiin kuulla, mikä on keravalaisten näkemys ai-heesta.

Viher- ja puistoalueiden kehittäminen

Ehdoton enemmistö (90 %) vastaajista oli sitä mieltä, että Keravan kartano tulisi kunnostaa ja ottaa aktiivisempaan käyt-töön.

Keravan kartanon kehittämiseen liittyi myös osaltaan kysymys Keravanjoen vir-kistysreitin rakentamisesta. Kyselyssä esi-tettiin omana kysymyksenään, pitäisikö Keravanjoen varteen rakentaa virkistys-reitti. Vastaajista noin 76 % oli virkistysrei-tin rakentamisen kannalla.

Kyselyssä haluttiin vastaajien myös pis-teyttävän eri hankkeita ja valitsevan tär-keimmät. Kysymyksessä annettiin 100 pistettä, jotka tuli jakaa eri hankkeiden kesken.

Erot eri hankkeiden välillä eivät olleet suuria. Eniten pisteitä keräsi jokivarren virkistysreitin rakentaminen. Uuden ur-heiluhallin rakentaminen sai pienellä erolla toiseksi eniten pisteitä. Myös Kei-nukallion ja kävelykeskustan kehittäminen saivat kannatusta.

Keravan kartanon kehittäminen jäi kyse-lyssä viidennelle sijaille, vaikka alueen ke-hittäminen saikin kannatusta sille osoite-tussa omassa kysymyksessä. Myös uuden skeittipaikan rakentaminen jäi kyselyssä muiden isojen hankkeiden jalkoihin.

11



Mihin kyselyn tulokset vaikuttavat?

Viime vuosina kuntalaisten osallisuutta ja vuorovaikutuksen eri tapoja on kehitet-ty niin valtio- kuin kuntatasollakin. Myös lainsäädännölliset uudistukset ovat lisän-neet asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kuntalain uudistuksen yhteydessä (2015) linjattiin, että lain yhtenä tarkoituksena on luoda edellytykset osallistumis- ja vai-kutusmahdollisuuksien lisäämiselle.

Lain mukaan kaupunginvaltuuston on huolehdittava riittävistä ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Kun-talaisilla on oikeus osallistua kunnan toimintaan, vaikuttaa päätöksiin ennen päätöksentekoa ja ottaa osaa palveluiden suunnittelun.

Viher- ja liikuntakyselyn tuloksia tul-laan hyödyntämään kaupunkistrategian laadinnassa. Kyselyaineisto luo pohjan kaupungin viher- ja liikuntastrategialle. Kaupunkistrategian yhtenä lähtötietoai-neistona tulee toimimaan tämä viher- ja liikunta-alueista laadittu vuorovaikutus-raportti. Myös strategian pohjalta laadit-tavissa toimenpideohjelmissa hyödynne-tään asukkailta saatuja näkemyksiä.

Keravalla tullaan laatimaan seuraavan val-tuustokauden aikana palveluverkkosuun-nitelma kaikista kaupungin palveluista. Suunnitelma sisältää myös osion viher- ja liikunta-alueiden palveluverkostosta.

Suunnitelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille yhä parempia viher- ja liikuntapalveluita sekä tarkastella pitkäl-lä aikavälillä viher- ja liikunta-alueisiin kohdistuvia investointitarpeita. Viher- ja liikuntapalveluverkoston kehittäminen tulee perustumaan tehtyyn viher- ja lii-kuntakyselyyn. Kyselyä hyödynnetään ensisijaisesti palveluverkon taustaselvi-tyksissä (liikuntasuunnitelma ja vihera-lueohjelma), mutta asukaskyselyn tulok-set otetaan myös huomioon varsinaisen palveluverkon suunnittelussa.

Kysely otetaan huomioon myös laadit-taessa uusia asemakaavoja. Kysely antaa arvokasta tietoa kaavoittajille siitä, mit-kä ovat asukkaille tärkeitä viheralueita, missä sijaitsevat liikenteen vaaranpaikat ja minne tulisi suunnitella uusia kevyen liikenteen väyliä.

Viher- ja liikuntakyselyaineistoa hyö-dynnetään myös konkreettisena suun-nittelutyökaluna kuntateknisessä suun-nittelussa. Aineisto antaa paljon tietoa siitä, mitä parannustoimenpiteitä pitäisi liikennejärjestelyihin tehdä. Erityisen hyödyllinen kyselyaineisto on viher- ja puistosuunnittelun työkaluna.

Jatkossa viher- ja puistosuunnittelussa voidaan suunnitella eri kaupunginosien valaistusta, kunnossapitoa tai esimerkik-si istuinpenkkien sijainteja käyttäjäläh-töisemmin.

Kyselyaineistoa hyödynnetään myös lii-kuntasuunnittelun tukena. Syksyn 2017 aikana Keravan liikuntapalvelut ovat val-mistelleet uuden liikuntasuunnitelman, jonka yhteydessä on hyödynnetty viher- ja liikuntakyselyn tuloksia.

Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuu-det eivät pääty pelkkään kyselyihin vastaamiseen. Kaupunkistrategian, pal-veluverkkosuunnittelun, kaupunkisuun-nittelun sekä viheraluesuunnittelun yh-teydessä toteutetaan asukastyöpajoja, jossa mietitään tarkkarajaisemmin ai-heeseen liittyviä teemoja. Suunnitelmat asetetaan myös nähtäville, jolloin sisäl-töihin voi ottaa kantaa myös perinteises-ti lausuntojen muodossa.

12

LIITTEET

TAUSTATIEDOT

Kaavio 1

Kaavio 2

Kaavio 3

Kuinka luen taulukoita?

Osa kysymyksissä on esitetty kyselyssä väitteinä. Vastaajat ovat pysytyneet vastaamaan kysymyksiin liukukyt-kinten avulla, valitsemalla oman kantansa 0-100 pisteen väliltä. Minimivaihto (lukuarvo 0) kuvaa vaihtoehtoa ei koskaan/huono/täysin eri mieltä. Maksimivaihtoehto (lukuarvo 100) tarkoittaa aina, loistava, täysin samaa mieltä.

13

Kaavio 3

Kaavio 4

14

Kaavio 6

Kaavio 5

NYKYTILA

0=Huono, 100= Loistava

15

Kaavio 7

Kaavio 8

16

Kaavio 10

Kaavio 90=Täysin eri mieltä, 100= Täysin samaa mieltä


17

Kaavio 12



18

Kaavio 14



19

Kaavio 15

Kaavio 16



20

KEHITTÄMISTOIMET

Kaavio 17

Kaavio 18



21

Kaavio 19

Kaavio 20



22

Kaavio 22



23

Kaavio 23

Kaavio 24



24

Kaavio 25

Kaavio 26

25

Kaavio 27

26

Kaavio 28

Kaavio 29

LIIKENNE


27

Kaavio 30

Kaavio 31



28


29

vuorovaikutusraportti keravan viher- ja liikunta-alueet ja... · kysely raportoidaan osana alueiden...

Documents