sisin 2015/1

sisin Espoon työväenopisto

2015/1

Sisällys

Rehtorin puheenvuoro

Uuden työntekijän esi ely

Kaupunkitutkimus ja metropoli ikka ‐seminaari

Kevään 2015 ope ajan kokous

Työväenopiston kokkaajat Facebookissa

Tammiseminaari

Kestävän kehityksen ser fikaa

Samaa unta ‐palaute

Opinmäki

Ohjaus opistossa

Tajua mut! ‐hanke

Keke‐kehi ämispäivä

Opet oppii

2 Espoon työväenopisto Sisin 2015/1

Kannen kuva

Taija Rahikkala

Toimitus ja tai o

Sonia Pérez Alemán

Yhteistyö

Kris ina Santala

Sisin on Espoon työväenopiston henkilöstöleh .

Sisin tehdään yhdessä henkilöstön, tun ope ajien ja asiakkaiden kanssa.

Osallistu lehden tekemiseen!

Lisää etoa ja ar kkelien lähe äminen

[email protected]

Espoon työväenopisto

h p://www.espoo.fi/tyovaenopisto

3

4

5

6

8

10

13

15

16

18

20

22

23

Espoon työväenopisto

Espoossa helmikuu 2015

Rehtorin puheenvuoro

Vuoden 2015 alusta suuntaamme työyhteisömme työväenopiston koh tulevaisuu a visiona Oppijan

Omnia – osaamisen huippua. Työnantajana Omnia on kansallises monialainen ja arvoste u kuntayhty-

mä, jossa jokaisella oppilaitoksella on oma koulutuksellinen ydintehtävänsä. Espoon työväenopiston mis-

sio vapaan sivistystyön oppilaitoksena on toimia kuntayhtymässä monikul uurisena opiskelu- ja kohtaa-

mispaikkana kaupunkilaisille. Uuden ylläpitäjämme arvot ovat nyt myös meidän envii ojamme koh

tulevaisuu a: arvostamme amma taitoa, toimimme asiakaslähtöises , olemme vastuullisia ja raken-

namme yhteisöllisyy ä.

Espoon työväenopiston historia ase uu osaksi Espoon kaupunkia ja sen sivistystoimen toimi-alaa. Työvä-

enopistolla on osana julkista sektoria kehi ynyt täysin omia toimintatapoja, jotka ovat erilaisia kuin mitä

Omniassa on käytössä. Kuluneen kahden kuukauden aikana työväenopiston käytäntöjä on ak ivises yh-

denmukaiste u osaksi Omniaa. Jokaisella opistolaisella on omakohtaisia kokemuksia työyhteisömuutok-

sesta. Käynnissä oleva muutostyö tulee jatkumaan erilaisten prosessien tarkistuksella sekä pedagogisella

kehitystyöllä.

Juuri nyt jatkuvan dialogin käyminen Omnian ja työväenopiston henkilöstön kesken näissä yhdenmukais-

tamis- ja kehi ämistoimissa on tärkeää. Vapaan sivistystyön erityinen asema osana elinikäisen oppimisen

konteks a on ajankohtainen. Espoon työväenopistoa on kehite y Suomen toiseksi suurimpana vapaan

sivistystyön oppilaitoksena tehokkaas ja innova ivises . Toisaalta työväenopistolla on paljon kehite ä-

vää ja opi avaa Omniasta. Koska työväenopiston toiminta-alana on kansan yleissivistystä lisäävä ja de-

mokraa sta yhteiskuntaa rakentava vapaa sivistystyö, eroaa se ydintehtävänsä puolesta muista Omnian

yksiköistä. Tämä on keskeistä ja ote ava huomioon kaikessa kehitystyössä osana Omniaa.

Eräs urheiluvalmentaja totesi television uu slähetyksessä joukkueensa lasta: ”Hyvät kaksi ensimmäistä

kuukau a.” Totean samoin - tästä on hyvä jatkaa.

Intoa ja innova ivisuu a kaikille kehi ämistyöhön!

Iloisin kevä erveisin,

Hyvät kaksi ensimmäistä kuukau a

Tarja Lang

Sisin 2015/1 Espoon työväenopisto 3

Uusi työntekijä opistossa

T ulin marraskuun lopulla liikunta ja terveys - imiin imisihteeriksi

ja toimin Tapiolassa olevassa toimipisteessämme äi yslomasijai-

sena. Asun mieheni, 4,5-vuo aan poikamme ja kahden kissan

kanssa Leppävaarassa.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri Jyväskylän yliopistolta ja opiskellut

pääaineena yhteisövies ntää. Työväenopistoon siirryin liikuntajärjestön e-

do ajan ja toimistovastaavan tehtävistä. Olen aikoinaan perustanut myös

oman toiminimen, jonka muodossa olen tehnyt vies nnän alan töitä.

Vapaa-aikani kuluu kevään alkaessa pitkäl mökillä lapsuudenmaisemissa

Varsinais-Suomessa ja gol entällä. Kesällä on kiva käydä myös puisto-

jumpissa, retkeillä ja pyöräillä – liikkua ylipäätänsä ulkona ja luonnossa. Li-

säksi selailen mielellään ruokaleh ä ja kokkailen. Ajoi ain innostun teke-

mään myös käsitöitä. Monta monituista ja hikistäkin hetkeä olen elämäni

aikana vie änyt myös suunnistuksen parissa, vaikka sen harrastaminen on-

kin jo pitkään ollut satunnaisempaa.

Espoolaisena liikunnan ystävänä oli mukava tulla töihin nyt oman kunnan

liikuntapalvelujen pariin.

Mirja Argillander

imisihteeri

liikunta & terveys

Young Ones -hankkeen tutkimus on nyt loppuvaiheessa.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuo aa etoa siitä, millaisia nuori-soryhmiä pääkaupunkiseudulla on, ja millaisia erilaisia koulutustarpeita ja -asenteita heillä on.

Tutkimuksen edon avulla opisto pystyy suunni elemaan ja järjestä-mään en stä kohdennetumpia kursseja nuorille.

Viime syksynä 15/30 Research Oy vali in tutkimuksen tekijäksi.15/30 on vahva tausta nuorisotutkimuksessa sekä opetuksen tulevaisuuden hahmo amisessa. Sen työssä korostuu Young Ones -hankkeen ta-voi eiden kannalta tärkeä markkinoinnin ja vies nnän näkökulma.

Research esi elee tutkimuksen tulokset huh kuun kehi ämispäivässä. Kehi ämispäivään on kutsu u työväenopiston koko vakituinen henki-lökunta. Jos olet tun ope aja ja olet kiinnostunut teemasta, lähetä sähköpos a projek päällikölle: [email protected]

Varaa aika 10.4.2015 kalenteristasi!


K aupunkitutkimus ja metropolipoli ikka -

tutkimus ja yhteistyöohjelman uusi

”Metropolialueen kestävän kasvun haasteet

ja mahdollisuudet”-ohjelmakausi vuosille

2015–2018 käynniste in Helsingin yliopiston 5.2.2015

Pienissä juhlasalissa. Noin 100 ihmistä osallistui lai-

suuteen.

Neljätoista vuoden 2015 tutkimus- ja kehi ämishan-

ke a esi äytyi laisuudessa. Posterisession aikana oli

mahdollista keskustella hankkeiden toteu ajien kans-

sa.

Kaupungin viheralueiden kehi ämisen hankkeiden ja

eri kehi ämistutkimuksien päätöksenteon tueksi ajan-

kohtaiseksi tutkimusteemaksi nousi lisäksi jakamista-

lous.

Jakamistalous (sharing economy) perustuu yhteisölli-

syyden ja paikallisuuden hyödyntämiselle sekä yksiköi-

den ja yhteisöjen verkostoille. Se edistää resurssitehok-

kuu a, innova ivisia ympäristöjä, DIY-kul uuria, so-

meen osallistumista ja asukkaiden edon hyödyntämis-

tä. Se on todella tärkeä ilmiö kestävän kehityksen nä-

kökulmasta.

Lisää etoa: h p://jakamistalous.fi/

Kaupunkitutkimus ja metropolipoli ikka -ohjelman ra-

hoi amien hankkeiden tuloksia ar kkelimuodossa

esi elevä kokoomajulkaisu "Työkaluja metropolialu-

een kehi ämiseen - Kaupunkitutkimus ja metropoli-

poli ikka -ohjelman tuloksia vuosina 2010–

2014" (toim. Jussi Kulonpalo, 2014) on lada avissa va-

paas e-kirjana. OSAKE – imillä on myös yksi kappale

paperiversiona.

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka –ohjelma 2015–2018:

Metropolialueen kestä-vän kasvun haasteet ja

mahdollisuudet

Teks ja kuvat: Sonia Pérez Alemán


J uuri toteute u siirtyminen kaupun-

gilta koulutuskuntayhtymän palve-

lukseen on herä änyt pääosin

myönteisiä odotuksia, mu a nos-

ta myös monia kysymyksiä opiston tam-

mikuun ope ajakokousillassa. Tun-

ope ajia mie ty käytäväpuheissa mm.

omaan työsuhteeseen lii yvät muutokset

sekä se, tarjotaanko vapaan sivistystyön

koulutusta edelleenkin laajas eri aikuis-

ryhmille vai lähteekö opiston koulutustar-

jonta menemään amma llisia opintoja

tukevaan suuntaan.

Työväenopiston ylläpitäjän muutos ei nä-

kynyt vielä vuodenvaihteessa tun ope a-

jien silmiin kovinkaan suures : suurin osa

opetuksesta on myös keväällä 2015 raken-

teellises samanlaista ja toteutetaan pää-

osin samoissa loissa kuin aiemminkin.

Työväenopistolla on tärkeä tehtävä-

elinikäisen oppimisen mahdollistajana,

paino koulutuskuntayhtymän johtaja

Tapio Siukonen omassa puheessaan.

Omnialla on monia haasteita, mu a myös

uusia mahdollisuuksia edessään lähivuosi-

na. Isoimpia haasteita valtakunnallises -

kin ovat koulutuksen rakenne- ja rahoitus-

ratkaisut, jotka koske avat kaikkia koulu-

tusaloja ja koulutuksen järjestäjiä, myös

Espoota.

Siukonen esi eli ope ajayleisölle koulu-

tuskuntayhtymän strategisia painopisteitä.

Uudistuvan Omnian slogan, Tulevaisuus

työn alla, sisältää vision 2017: Omnia pal-

velee en stä paremmin elinikäisen oppi-

misen ellä! Keinot tähän löytyvät, kun

toimimme yhteiskuntavastuullises , kehi-

tämme oppimisratkaisuja ja innovaa oita,

teemme vaiku avaa alueellista yhteistyö-

tä ja varmistamme tuloksellisen toimin-

nan.

Rehtori Tarja Lang siirsi omassa puhees-

saan katseen aluksi historiaan: hän muis-

tu , e ä vapaan sivistystyön juuret ja

amma llisen koulutuksen juuret ovat lä-

hellä toisiaan. Kummallakin on nyt oma

erityinen koulutustehtävänsä, mu a niin

amma llinen aikuiskoulutus kuin vapaa

sivistystyökin ovat olleet avaintekijöitä

yhteiskunnan taloudellisessa kehityksessä.

Muutokset väestörakenteessa tuovat isoja

haasteita: meidän on mm. osa ava tun-

Teks : Annukka Wiikinkoski

Opettajat hyvin odotuksin

osaksi kuntayhtymää Ope ajakunta ja tarjonta ovat osin uudistuneet, kuten tähänkin as joka vuo-

si, mu a kaupunki on edelly änyt koulutuskuntayhtymän kanssa solmitussa

palvelusopimuksessa, e ä tarjonnan määrä säilyy vuonna 2015 samalla tasol-

la, eivätkä hinnat saa siirtymän vuoksi nousta merki äväs .


nistaa senioreiden muu uvat oppimis-

odotukset ja kehite ävä sukupolvien vä-

lisiä oppimisinnovaa oita. Pääkaupunki-

seutu monikul uuristuu kiihtyvällä vauh-

dilla, erityises työikäisen väestön osalta,

ja se on osa ava huomioida koulutuksen

kehi ämisessä proak ivises , Lang ko-

ros .

Tarja Lang huomau , e ä on pysty ävä

ratkaisemaan, kuinka saadaan rii äväs

osaavia osaajia tulevaisuuden työtehtä-

viin. Paine jatkuvaan oppimiseen ja sen

mahdollisuuksiin jatkuu teknologisesta ja

taloudellisesta muutoksesta huolima a. Vapaa

sivistystyö tarjoaa etojen ja taitojen opetusta

työkyvyn säily ämiseksi muu uvissa olosuh-

teissa.

Teknologinen kehitys jatkaa etenemistään. Se

vaa i ope ajilta uudenlaista osaamista, mu a

tarjoaa myös mahdollisuuden hankkia uu a e-

toa ja uusia taitoja. Ope ajasta tulee oppimisen

mahdollistaja, aikuisoppijoiden rohkaisija, itse-

oppimisen ohjaaja ja ak ivinen tutkija, Lang

visioi.

Ope ajakokousillan kohokoh in kuuluivat myös

Okka-sää ön jakamat kestävän kehityksen ser -

fikaa t. Vuoden 2014 aikana arvioidut organi-

saa ot, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

Omnia sekä Espoon työväenopisto, saivat kum-

pikin ser fikaa n. Ser fikaa t vastaano aneet

Tapio Siukonen ja Tarja Lang kii vät Okka-

sää ötä tunnustuksesta suut messingillä, mu a

paino vat myös, e ä tunnustus velvoi aa toi-

mimaan en stä enemmän kestävän kehityksen

periaa eiden mukaises .

Tänä vuonna uudistamme koko Omnian verkkosivustoa.

Verkkoviestinnän uudistamisprojektin blogin kautta tiedotamme projektin etenemisestä.

Voit nyt tutustuma projektin tilanteeseen: h p://blogit.omnia.fi/omnianverkkouudistus/

Ope ajakokousillan 8.1.2015 materiaa-

lia löytyy lisää Ne opistosta, ope ajien

yhteisestä työ lasta osoi eessa

www.espoone opisto.fi



idea perustaa sivut. Yhtenä tavoi eena on saada lisää opiskelijoita kursseille. Tun-ope ajamme eivät ole vielä innostuneet

kuvaamaan kursseilla. Vain muutamia jul-kaisuja valmiista ruoista on ollut. Tätä olisi kiva kehi ää eteenpäin, hyviä kuvia tarvi-taan aina ja ne elävöi ävät sivustoa. Minus-ta hauskaa on kuvata myös työvaiheita! Vi-deot kuvasin makkarakurssilla. Sekin oli helppoa, vaikken ollut ennen kuvannut! Suosi elen Facebook-sivuja muillekin i-meille – meillähän on paljon kursseja, joissa tehdään vaikka mitä hienoa! On kiva tehdä sivuja ja huomata, e ä asiakkaamme ovat meistä kiinnostuneita!

Kurkista keittiöön Facebookin kautta

V erkkopedagogiikka-kurssin innoi a-mana perus n viime syyskuussa fa-cebookiin ryhmän Espoon työväen-opiston kokkaajat. Epäilin aluksi ko-

vas , innostuvatko asiakkaat näistä sivuista. Pikkuhiljaa jäseniä on alkanut kertyä, ja luku on tällä hetkellä 63, mikä on kiite ävä määrä näin lyhyessä ajassa. Emme kuitenkaan edä, kuinka moni sivuilla käy, jotka ovat julkiset eli katsomassa voi käydä kuka vain. Jäsenille ku-vat tulevat aikajanalle ja niitä pääsee tykkää-mään ja kommentoimaan. Kommen eja ei ole paljoa tullut – ei kovas tykkäyksiäkään, mu a loppuvuodesta joka ku-vaa oli kuitenkin käynyt katsomassa noin 50 jäsentä. Kommen t olisivat kivoja, mu a tyk-käykset vähemmän kiinnostavia. Lähinnä läm-mi ää mieltä se, e ä lähes kaikki jäsenet seu-raavat kuvia, mitä sivuilla julkaistaan – työ ei ole mennyt hukkaan. Tuntuu, e ä oli hyvä

h ps://www.facebook.com/groups/espoontyovaenopistonkokkaajat/

Teks ja kuvat: Auli Korhonen

K ansalaisopistojen liiton järjestämä

Tammiseminaari pide in torstaina ja

perjantaina 29.–30.1.2015 Tampereen

seudun työväenopistossa, Sampolas-

sa. Samalla juhliste in aikuiskasvatusta, jota on

järjeste y kansalaisopistoissa Suomessa jo 115

vuoden ajan!

Kansalaisopistotoiminta on Suomessa edelleen

vahvaa. Ajan trendinä on ollut yhdistää opistoja

samalla kun kunnat ovat yhdistyneet. Kansalais-

opistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen

valo avauspuheenvuorossaan kentän tämän

hetken haasteita. Ne kulkevat samaa rataa julki-

sen sektorin leikkausten kanssa. Vapaan sivistys-

työn oppilaitokset joutuvat myös osallistumaan

säästötalkoisiin.

Vapaan sivistystyön rahoitus- ja rakenneuudistus

on tällä hetkellä eduskunnassa kuulemiskierrok-

sella. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitus-

perusteita on tarkenne ava toiminnan laadun ja

vaiku avuuden vuoksi. Tarkoituksena on perus-

taa rahoitusuudistus ylläpitäjälähtöiseksi vuoden

2016 alusta läh en. Taloudellisuus vaiku aa

opistokentällä myös niin, e ä vuonna 2015 suo-

ritetaan opistoille taloudellinen arvioin . Opisto-

jen arvoissa vaiku avat siis taloudelliset arvot

en stä enemmän.

Torstaina iltapäivällä pide in puolentoista tun-

nin sessio vapaata sivistystyötä koskevasta tutki-

muksesta ja kentän ajankohtaisista kuulumisista

otsikolla ” Vapaan sivistystyön eteellistämisen

ja tutkimuksen tarve?”

Kasvatus eteen professori Anja Heikkinen toi

esiin, e ä tutkimusrahoitus usein sääntelee sitä,

millaista tutkimusta yhteiskunnassa tehdään.

Hän nos esiin kysymyksen siitä, kuka rahoi aa

vapaata sivistystyötä koskevaa tutkimusta, kuka

on kiinnostunut sitä koskevista sisällöistä, onko

aihe kiinnostava ja relevan globaaleilla ede-

markkinoilla, pääsevätkö tutkijat sen avulla

eteenpäin urallaan? Kaikki nämä seikat vaiku a-

Tammiseminaarin

2015 an a Teks : Saara Patoluoto

Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuo anen ja Kansalaisopistojen liiton puheenjoh-taja Liisa Vornanen. Kuva: Annukka Wiikinkoski.


vat siihen, millaista tutkimusta yhteiskunnassa tuo-

tetaan.

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot, Åbo Akademi

ja Vapaa Sivistystyö ovat perustaneet vapaata sivis-

tystyötä tutkivan tutkimuksen yhteistyöohjelman:

Sivistystyön Vapaus ja Vastuu, SVV:

www.vapausjavastuu.fi. Ohjelman tarkoituksena

on vahvistaa vapaan sivistystyön tutkimusta ja

alan toimijoiden vuorovaikutusta. Ohjelman

toimintamuotoina ovat tutkijatapaamiset, tut-

kivat opintokerhot ja –piirit sekä vuorovaikutus

tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja päätöksen-

tekijöiden välillä. Ohjelman ko sivuille voi

jä ää ehdotuksia tutkimusaiheiksi!

1.Nykyelamantayttaakiirejahoppu.

Onoravanpyoras'moniihminenloppu.

Unohtaahetkeks'joshevoiskiirehensa,

antaisivataikaamyositsellensa.

2.Stressinuhrinaturhaonkaatuu.

Harrastuksillahyvillasaatelamaasilaatuu.

Panostuksellapienella,positiivisensavyn.

EttarvitsetulojaLauraRadyn.

3.Onpaikka,jossatouhuaavanhatjanuoret.

Siell'tittelitunohtuujamyosulkokuoret.

Saatkursseiltapalkaksitekemisentaidon.

Hyvanmielen,ystavyydenjatunnelmanai-don.

4.Monityotonjaseniorityhjioonjaa.

vaillehelpostijaavatsosiaalistaelamaa.

Tarjotajosvoisviikonkohokohdanheille

mielekastatekemista,puheseuraakavereille.

5.Lastenharrastamisestaunohtaamoni.

Eiliikatavoitteellisuusihankaikillesovi.

EikaikistapidatullaNHL-pelaajaa.

Vaankunpelaavatkaikki,eiooriemullarajaa!

6.Oppitunneillanaillaemme"Rakeja"mieti.

Vaantaitojenanto,seonmeikalaistenpieti.

Vaikkasaastotpaallepainaa,seyhtaeiesta,

Kiitoksetoppilailtasaammekokosydamesta.

7.SiispaattajathyvatTemuistakaataa,

Onsuuriaasioitapienenihmisennaa.

Kunpaatatteoikein,saatteaikaanpaljonhyvaa,

luottehedelmallisenmaan,jokakasvaakultajy-vaa.

Sanat:MikaPeltoniemi,tuntiopettajaSeinajoenjaLapuankansalaisopisto

Oodi kansalaisopistoille (esitelty Tammiseminaarissa)


Esimerkkinä tutkimusohjelmaan kuuluvasta

tutkimuksesta noste in KM Maija Sinisalon

Pro Gradu tutkimus: Lähikuvassa kansalais-

opiston tun ope aja (Tampereen yliopisto,

2014). Tutkimuksessa tuli esiin, e ä tun-

ope ajuus rakentuu eri diskursseissa hyvin

erilaiseksi, toisin sanoen riippuen siitä, keneltä

asiaa kysytään, nähdään tun ope ajana toimi-

minen hyvin erilaisessa valossa. Tun ope a-

juuteen lii yy monia merkityksiä ja ris riitai-

siakin iden tee ejä.

Toimijoiden puheessa korostui tun ope ajan

työn vuorovaikutuksellinen ja tunnepitoinen

rooli. Erilaisuuden ja toiseuden kunnioi ami-

nen on tun ope ajuuden y messä, samoin

vapaus on tärkeää, mu a tehokkuuden ta-

voi elu ei taas tutkimustulosten mukaan sovi

kansalaisopistoken ään.

Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang toi-

mii vetäjänä tutkimuspaneelissa, jossa käsitel-

in tutkimus edon tärkey ä ja tarpeellisuu a

vapaassa sivistystyössä. Paneeliin osallistuivat

toiminnanjohtaja Jaana Nuo anen, KoL:sta,

rehtori Leea Keto Järvilakeuden kansalaisopis-

tosta, rehtori Arto Jokela Ahjolan kansalais-

opistosta sekä tutkija Karin Frilander.

Paneelissa tode in tutkimus edon olevan tär-

keää, koska se antaa pohjan toiminnalle. Se

luo myös mahdollisuuksia toiminnan puolusta-

miselle, koska toimintaa voi pohjustaa eteelli-

siin havaintoihin. Tieteellistäminen tuo myös

esiin kentän ilmiöitä ja merkityksiä, joihin eivät

pelkät arkihavainnot riitä. Paneelissa koros-

te in myös arjen eteellisyyden tärkey ä ja

edon hyödyntämistä päätöksenteon tukena.

Tutkija Karin Frilander nos esiin sivistyshyö-

dyn käsi een: kuinka nostetaan esiin se, mitä

hyötyä on itsensä sivistämisestä? Eikö sivisty-

minen itsessään ole tärkeää? Oleellista on he-

rä ää edon, sivistymisen ja harrastamisen

halu, joka sinänsä on jo itsearvoisen tärkeää.

Perjantaina 30.1.2015 seminaarissa vieraili

opetusministeri Krista Kiuru.

Ministeri Kiuru koros osaamisen merkitystä yh-teiskunnassa, osaaminen on keskeinen osa kas-vun ja työllistymisen edistäjä. Työuria pidentävät työn mielekkyys, terveys ja työn ilmapiiri. Kiuru koros , e ä vapaan sivistystyön toiminta on eri äin merkityksellistä. Tämän tärkeän toi-minnan jatko on turva ava myös tulevaisuudes-sa. Vapaa sivistystyö tarjoaa ihmisille mahdollisuu-den oppia oppimaan, paikan jossa ymmärtää elä-män tarkoituksen, ymmärtää, e ä meistä jokaista tarvitaan. Samalla oppii olemaan osa yhteisöä. Tärkeää on kokemus siitä, e ä johonkin odote-taan. Kiuru paino sitä, e ä elinikäinen oppiminen ja jatkuva kehi yminen ovat tärkeitä. Oppimaan oppiminen on oleellinen yhteiskunnallinen taito. Vanhemmat antavat mallin oppimiseen. Oppimis-ta arvostavassa perheessä arvot siirtyvät seuraa-valle sukupolvelle ja koulutusmyönteisyys sen mukana.

Sini Käkönen, rehtori, Jämsän työväenopisto

sekä Espoon työväenopiston rehtori Tarja Lang

Kuva: Annukka Wiikinkoski

Verkostoitumassa Tammiseminaarissa


OKKA-säätiö myönsi Espoon työväenopistolle kestä-vän kehityksen sertifikaatin joulukuussa 2014. Reh-tori Tarja Lang otti sertifikaatin vastaan opettajako-kouksessa 8.1.2015. Samassa tilaisuudessa sertifi-kaatti luovutettiin myös Omnian Espoon ammat-tiopistolle ja aikuisopistolle.

Uudet sertifioinnit ovat OKKA-säätiöllekin merkittäviä. Tähän mennessä sertifikaatin on saanut 75 oppilaitosta, mutta tätä ennen yksikään koulutuskuntayhtymä ei ole audi-toinut kerralla koko toimintaansa. Espoon työväenopisto puolestaan on ensimmäinen suuri kestävän kehityksen sertifikaatin saa-nut vapaan sivistystyön oppilaitos. Pienem-piä on tähän mennessä yhteensä kymme-nen. OKKA-säätiö nosti sertifikaatin myöntämi-sen perusteluissaan esiin erityisesti Espoon työväenopiston laajan kestävän kehityksen kurssitarjonnan, syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan, laajan maahanmuuttajatyön se-kä pitkän linjan kansainvälisen toiminnan. Lisäksi säätiö kiitti sitä, että opisto on levit-tänyt toimintaansa ympäri Espoota ja pys-tyy joustavasti ja ketterästi reagoimaan yh-teiskunnan ja asiakkaan tarpeisiin.

Kestävän kehityksen sertifikaatit

Espoon työväenopistolle ja Omnialle

OKKA-säätiön suunnittelupääl-likkö Erkka Laininen (vasemmalla), kuntayhtymän johtaja Tapio Siukonen, työvä-enopiston rehtori Tarja Lang ja Eco-One -osuuskunnan halli-tuksen puheenjohtaja Risto Tenhunen.

Kuva Heli Mäkeläinen.



"Kiitos ihanasta SAMAA UNTA ‐esityksestänne täällä Heinolassa 8.2.2015 Jyränkölä setlementissä. Ei

ollut mitään ennakkokäsitystä millä tavalla toteutettuun esitykseen olin tulossa, mutta tarina nappasi

heti mukaansa. Lavasteet elävöittivät sopivasti tarinaa. Äänitehosteet ja valotkin ihan ok. Suuri nau‐

tinto oli unien tanssija. Niin kaunista, herkkää ja koskettavaa. Toni Edelmanin laulut hiipivät hiljaa

ihan sieluun asti. Lopussa oli aivan pakahduttavan surullinen olo. Tuntui että koko yleisö eli hiiskumat‐

ta hiljaa "samaa surua". Hetken verran ajattelin, että pakkoko tätä surua on näin tässä tihkuttaa ja pi‐

dentää, mutta niin olikin hyvä. On uskallettava astua keskelle surun tunnetta ja kohdattava se meidän

jokaisen elämään kuuluvana asiana. Suru on kaunis ja luonnollinen tunne kaikkien tärkeiden tun‐

teidemme joukossa. Nykyään on niin paljon kaikenlaista tekoiloista ja ylipirteätä esitystarjontaa, että

tämä on ihana helmi siellä joukossa. Ettemme unohtaisi rakkauden voimaa. Kiitos kaikille osallisille

oikein paljon. Hyvää jatkoa! Kikka"

Anne Sorjanen Jyränkölän Setlementti ry:stä lähet‐

ti työväenopiston kirjallisuus ja teatteri‐ilmaisun

suunnittelijaopettaja Sari Tenhuselle kauniin pa‐

lautteen katsojalta, joka oli ollut mukana Tapiolan

lausujien toteuttamassa esityksessä Samaa unta –

esityksessä Heinolassa 8.2.2015. Espoon kulttuuri‐

keskuksessa esitys oli loppuunmyyty ja esitettiin

yleisön pyynnöstä uudestaan viime syksynä. Sari

välitti meille tämän koskettavan palautteen:

Samaa unta-

palaute

Opinmäen kampus valmistuu

O pinmäen kampus Suurpellossa

valmistuu kovaa vauh a. Ryh-

mä työväenopistosta vieraili

tutustumassa uuden koulun

loihin torstaina 5.2.2015.

Opinmäkeen valmistuu uusi iso peruskoulu,

jossa on lat alakoululle ja yläkoululle. Päivä-

ko saa lisäksi erilliset lat. Kouluun ma-

joi uu Espoon kansainvälinen koulu sekä

Päivänkehrän koulu, joka tulee laan oman

koulun remon a väistöön. Opinmäkeen tu-

lee myös kirjasto ja nuoriso lat.

Teks : Saara Patoluoto

Vasemmalta erityissuunni elija Saara Patoluoto, imivastaava Katriina Leppänen, imivastaava Marjut

Joentausta-Marjava, toimintakeskusvastaava Katrin Looke.

Opinmäkeen on mahdollista suunnitella myös työ-

väenopiston opetusta. Tilat ovat käytössämme

iltaisin. Koulusta löytyy tavallisia koululuokkia,

joista suurimpiin mahtuu kerrallaan noin 26 opis-

kelijaa. Lisäksi koululla on erityisluokkia: ko ta-

lous-, musiikki- ja taideluokat sekä puutyö lat,

käsityöluokka ja monitoimi loja. Opinmäkeen val-

mistuu suuri liikuntahalli, joka tulee olemaan yh-

teiskäytössä. Opinmäen kampukselle suunnitel-

laan yhteinen käsikirja, jossa avataan toiminnan

pelisäännöt. Kampukselle tulee oma palvelukoor-

dinaa ori, jonka kau a lojen varaukset tulevat

menemään. Opinmäen kampus tulee

käy öön elokuussa 2015.

Opinmäen koulun loja symboloi valo: miltei

kaikki ikkunat ovat la asta ka oon ja ulkoa

pääsee sisään runsaas luonnonvaloa.

Opinmäen kampukselle tulee runsaas park-

ki laa. Alueen asuintaloissa on käytössä info-

tv –järjestelmä, jonka kau a voi lähe ää e-

toa Opinmäen kampuksen tapahtumista, mm.

työväenopiston kursseista.

Opinmäen tulevan koulun työmaalla


Kenelle ohjaan, jos en osaa vastata opiskelijan

kysymykseen?

O piskelijoilla on mitä moninaisempia

kysymyksiä työväenopistossa opis-

keluun lii yen. Kysymys voi koskea

niin parkkipaikkaa kuin jatkokoulutusmahdolli-

suuksia, niin laskutusta kuin oikean kurssitason

löytämistä. Aina kysymys ei he tule henkilölle,

joka siihen osaa parhaiten vastata, mu a kaik-

ki osaavat ohjata opiskelijoita eteenpäin.

Vastauksia moniin kysymyksiin löytyy ne sivuilta ja opinto-oppaasta

Opiskelijoiden neuvonnassa ja ohjauksessa lähtö-

kohtana on, e ä se, jolle opiskelijan kysymys tulee

ensimmäisenä au aa mahdollisimman pitkälle ja

yri ää etsiä tarvi avan edon opiskelijan kanssa.

Jos et kuitenkaan löydä vastauksia, alla on vinkkejä

siitä, kenelle opiskelija kanna aa ohjata eteenpäin.

Teks : Elina Nissinen

Asiakaspalvelukeskus

puh. 020 692 444 (paikallisverkkomaksu)

Avoinna ma‒pe klo 12–15

Laskutus ma‒pe klo 9–11 (puh. 020 692 333)

Sähköpos : [email protected]

Käyn osoite: Adjutan nkatu 1, V krs, 02650 Espoo

Pos osoite: Espoon työväenopisto, PL 7173, 02070 ESPOON KAUPUNKI

Faksi 09 75154248

Katso ne sivuilta esimerkiksi (vasemmalta valikosta):

Opiskelijalle > Usein kysytyt kysymykset

Opiskelijalle > Opintoneuvonta

Mistä löydän yhteys edot?


Mitä kysymys koskee? Kenelle voin ohjata?

Tieto kurssin sisällöstä ja tasoista

Ainealueen suunni elijaope aja

(myös imisihteerit osaavat usein vastata tai

imistä voidaan väli ää kysymys tun ope a-

jalle)

Tieto kurssin käytännön asioista:

esim. aikataulut, materiaalit, välineet

Tiimin imisihteeri, suunni elijaope aja tai

asiakaspalvelu

Ilmoi autuminen Asiakaspalvelu

Kurssin vaihtaminen Tiimin imisihteeri ja / tai asiakaspalvelu

Kurssin peruminen Asiakaspalvelu

Todistuspyynnöt Asiakaspalvelu tai imin imisihteeri

Jatkokurssi- ja opiskeluvinkit Ainealueen suunni elijaope aja

Ennakkoilmoi autuminen Asiakaspalvelu tai imin imisihteeri

Kurssimaksuihin lii yvät asiat:

esim. laskutus, alennukset, maksuvapau-

tukset

Asiakaspalvelu

Tila-asiat: aukioloajat, kulkuyhteydet, es-

tee ömyys, parkkipaikat, muut loihin

lii yvät asiat

Kunkin alueen toimintakeskusvastaava

Jos et edä, kenelle ohjata Asiakaspalvelu

Suunni elijaope ajat ja imisihteerit

Yhteys edot ne sivulla:

Opetus (vasemmalta valikosta) > valitse imi > yhteys edot imin sivun oikeassa

reunassa

tai opinto-oppaassa kohdassa Opetuksen yhteys edot

Toimintakeskusvastaavat

Yhteys edot ne sivulla:

Alueellinen toiminta Espoon työväenopistossa (vasemmalta valikosta) > valitse

alue > yhteys edot sivun oikeassa reunassa

tai opinto-oppaassa kohdassa Työväenopiston toimipisteet.


Tajua mut!-toimintamalli – väline nuorten kanssa toimivien

yhteistyön vahvistamiseksi

J os työväenopiston työntekijälle herää huoli nuoresta opiskelijasta Tajua mut!-toimintamalli voi tarjo-ta välineitä nuoren tukemiseen.

Mallin avulla saman nuoren kanssa toi-mivat tahot löytävät toisensa helpom-min, nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

Toimintamalli toimii käytännössä niin, e ä amma lainen, joka on huolestunut nuoresta syö ää tämän edot Tajua mut!-järjestelmään eli tekee liputuksen. Jos kaksi eri tahoa lisää saman nuoren

edot, voidaan aloi aa yhteistyö Tajua mut! –mallin pui eissa. Sekä liputus e ä yhteistyön aloi aminen tehdään aina nuoren ja mahdollises myös van-hemman luvalla.

Tajua mut! -toimintamallin käy öön-o oa on koordinoinut projek imi. An-ne Valkeapää on toiminut projek koor-dinaa orina ja kertoo kokemuksista en-simmäisen projek vuoden varrelta.

Millaisia kokemuksia ole e kuul-leet amma laisilta mallin käytös-tä?

Tietojärjestelmää on pide y helppo-käy öisenä, mu a huolen ja toiminta-mallin puheeksi o aminen ja luvan ky-

syminen on tuntunut vaikeammalta. Huolen puheeksi o amiseen tarvitaan ehkä vielä lisää tukea ja koulutustakin.

Miten nuoret ovat suhtautuneet mal-liin?

Olimme syksyllä tekemässä tutuksi toiminta-mallia kauppakeskuksissa ja siellä kohtaamil-tamme nuorilta sekä Espoon nuorisovaltuus-tosta olemme saaneet hyvää ja kannustavaa palaute a. Nuorten vies on usein: ”Kyllä mua saa au aa.”

Amma laisten kertomissa tapauksissa vas-taano o on ollut pääsääntöises posi ivista ja on anne u lupa käy ää mallia. Keväällä teetämme laadullisen tutkimuksen mallin käytöstä sekä nuorille e ä heidän vanhem-milleen, jo a saamme laajemmin selville käy äjien kokemuksia.

Mikä on ollut haastavaa mallin käy öön otossa?

Tajua mut! -toimintamalli haastaa osi ain uudenlaiseen aja eluun ja toimintakul uu-riin, jossa asioihin tartutaan varhain. Nyt on osi ain totu u reagoimaan vasta, kun on-gelmat ovat suurempia. Vaikka amma lai-set haluavat tehdä yhteistyötä, tarvitaan vie-lä lisää rohkeu a avata oman työton n rajo-ja ja o aa uusi työväline käy öön. Ensisijai-

Teks : Elina Nissinen


nen asia on joka tapauksessa oman huolen puheeksi o aminen nuoren kanssa. Mallin tarjoaminen on vain yksi osa sitä.

Mikä on ollut antoisaa mallin käy öönotos-sa?

Monet amma laiset ovat kertoneet, e ä yhteistyötä helpo avalle konkree selle välineelle on tarve a Espoossa ja olemme saaneet posi ivista palaute a amma lais-ten koulutuksista. Erityises ilahdu aa se, e ä kolmannelta sektorilta on oltu meihin itse yhteydessä ja halu u o aa malli käy öön, sillä Tajua mut! - toimintamalli mahdollistaa kaupungin toimijoiden ja kol-mannen sektorin tehokkaamman yhteis-työn.

Mitä toivoisit, e ä mallin pui eissa tapahtuu tämän kevään aikana?

Toivoisin, e ä amma laisilla olisi roh-keu a o aa malli käy öön mahdollisim-man laajas , jo a saisimme kokemusta myös amma laisten välisestä yhteistyöstä Tajua mut! -mallin pui eissa. Vielä lippupa-reja eli amma laisten välistä yhteistyötä ei ole syntynyt, ja olisi tärkeä nyt saada koke-musta yhteistyöstä käytännössä. Vaikka mallia kehitetään jatkossa, niin kesään mennessä Tajua mut! -toimintamallin tulisi olla käytännössä valmis Espoon osalta. Siksi kokemusten saaminen ennen sitä on todel-la tärkeää.

Lisä etoa Tajua mut! -toimintamallista:

www.espoo.fi/tajuamut

Lisä etoja toimintamallin käytöstä työväenopistossa:

opinto-ohjaaja Elina Nissinen,

p. 043 825 3393,

[email protected]

”Kyllä mua saa auttaa”



V uoden vaihteessa Espoon työväen-opistossa juhli in KEKE-ser fikaa n saamista. He vuoden vaihteen jälkeen kääri in hihat.

Ser fikaa n myöntäneen OKKA-sää ön audi-toijat antoivat työväenopistolle paljon plussia mu a osoi vat myös kehi ämiskohteita, joi-hin tar umalla työväenopiston toiminnasta voidaan tehdä en stä laadukkaampaa.

Kehi ämiskohteita: Tun opejen osallistaminen, opetuksen arvi-oin , brändi ja KEKE-näkyvyys

Osaamisen ja kehi ämisen imi Osake järjes tammikuussa kehi ämispäivän, jossa päätoi-minen henkilöstö kävi läpi auditoin rapor n ja valitsi muutamia rapor ssa osoite uja ke-hi ämiskohteita, joihin se halusi he pureu-tua.

Yksi ryhmä poh tun ope ajien osallistamis-ta, edo amista ja työhyvinvoin a. Tun-ope ajien yhtey ä opetus imeihin ja koko

opistoon halu aisiin vahvistaa esimerkiksi heille suunnatuilla työhyvinvoin - ja verkos-toitumistapahtumilla.

Toisessa ryhmässä mie in opetuksen arvi-oinnin kehi ämistä. Miten oppimistuloksia voisi arvioida systemaa semmin? Samalla pitäisi kuitenkin säily ää se vapaan sivistys-työn vahvuus ja erityisyys, e ä jokaisella op-pijalla on yksilölliset oppimistavoi eet.

Teks : Heli Mäkeläinen

Kolmas ryhmä käsi eli brändin vahvistamista. Vapaan sivistystyön näkyvyys ja kaikille avointen, edullisten oppimispalveluiden tarjoaminen uusille ja vanhoille asiakkaille vaa i erityistä huomiota nyt, kun työväen-opisto on lii ynyt Omniaan toisen asteen aikuiskoulu-tusoppilaitosten rinnalle.

Neljäs ryhmä poh keinoja tehdä KEKE-toimintaa nä-kyväksi. Ser fioitu oppilaitos voi pitää KEKE-asiaa nä-kyvillä monilla kanavilla ja kaikille asiakas- ja sidosryh-mille. Yhdessä tekemisellä, ideoimisella tuo amisella saadaan niin henkilökunta kuin opiskelijat innostu-maan ja sitoutumaan.

KEKE-asia vireänä koh seuraavaa arvi-oin a

Kestävän kehityksen oppilaitoksena oleminen vel-voi aa. Kehitys ei tule valmiiksi, vaan se on jatkuva prosessi. Jos Espoon työväenopisto haluaa säily ää ser fikaa n kolmen vuoden päästä, kun seuranta-arvioin tulee ajankohtaiseksi, KEKE-asiaa on pide ä-vä koko ajan vireillä.

Tiimivastaava Saana Karlssonin vetämä kestävän kehi-tyksen työryhmä pure in ser fikaa tavoi een saa-vu amisen jälkeen. Kolmen vuoden päästä ser fikaa-n uudelleenarvioinnin alla voidaan taas perustaa

väliaikainen työryhmä, jo a KEKE-toiminta saadaan paketoitua kirjalliseksi rapor ksi. Tällä välillä on kes-tävän kehityksen toteu amisen aika, ja koko työväen-opisto osallistuu siihen. Toimintaa koordinoi Osake-imi, jonka tehtävänkuvaan laatutyön alle sijoi uva

kestävä kehitys kuuluu.


U u a näkökulmaa opetukseen? Ra-kentavaa palaute a henkilöltä, joka tuntee opetustyön arjen? Teoriat sikseen, käytäntö ratkai-

see? Jos tämä kuulostaa virkistävältä oppimi-sen tavalta, niin kokeile varjostusta Opet oppii -hankkeessa. Pääset seuraamaan käytännössä toisen ope ajan tunteja ja oppimaan häneltä toimivia käytäntöjä. Saat myös asiantuntevaa palaute a, kun kollega osallistuu sinun tunnil-lesi.

Opet oppii -hankkeessa varjostus toteutetaan siten, e ä kumpikin ope aja vierailee kerran toistensa tunneilla. Lisäksi varjostukseen kuu-luu ohja u alku- ja loppukeskustelu. Myös varjostusparien kahdenkeskeiset keskustelut ovat mahdollisia. Aluksi on tärkeää sopia var-jostuksen pelisäännöistä ja ase aa varjostuk-selle omat tavoi eet. Loppukeskustelussa varjostuksen an puretaan.

Varjostuksessa tarkoitus ei ole arvostella toi-sia vaan löytää uusia ideoita omaan työhön ja kehi yä omista lähtökohdista omia tavoi eita koh . Se on työssäkäyvien ihmisten vertaisop-pimista parhaimmillaan.

Varjostus on luo amuksellista toimintaa. Var-jostukseen osallistuvaa sitovat samat vai olo-säännöt kuin ryhmän varsinaista ope ajaa.

Varjostuksesta ja vai olovelvollisuudesta kan-na aa kertoa etukäteen opiskelijoille, niin he eivät ihme ele vieraan ihmisen läsnäoloa luo-kassa.

On tärkeää, e ä varjostaja ei ryhdy tunnilla apuope ajaksi. Hän tekee parhaiten huomioi-ta, kun pysy elee sivussa.

Valaiseva työn

varjostus – Opet oppii toisiltaan

Teks : Heli Mäkeläinen

Voit etsiä varjostusparin itse tai il-moi aa kiinnostuksestasi Opet oppii -

hankkeen projek koordinaa orille Heli Mäkeläiselle, joka etsii sinulle

varjostusparin. Parin ei tarvitse väl ämä ä olla omasta opistosta.

Helin yhteys edot: [email protected],

puh. 043 824 5777.

sisin 2015/1

Documents