VUOKATISSA PIENELLÄ PITÄJÄLLÄ ON ISO MAINEEDUSKUNTAVAALIT OVAT MYÖS ENERGIAVAALIT

SYSMÄ ULKOISTI KAUKOLÄMPÖVERKONKOLUMNISTINA KALLE HEISKANEN VAPO VIE TURVETTA TAIWANIIN

Vapo-konsernin sidosryhmä- ja asiakaslehti NRO 1 HELMIKUU / 2015

ILMASTON-MUUTOKSEN ILOSANOMA

SITRAN MARI PANTSAR-KALLIO JA

Kausi- työntekijät

tulevat taas

Sitran Mari Pantsar-Kallio pelastaa saman-aikaisesti ympäristöä ja taloutta. Hänen mukaansa ilmastonmuutokseen liittyy lii-ketoimintamahdollisuuksia ja kasvun eväät. Suomi voisi hyötyä näistä, jos osaisimme tarttua tilai-suuteen. Henkilöhaastat-

telussamme Pantsar-Kallio valottaa näitä mahdollisuuksia käytännön esimerkein.

Vapon Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alue tuottaa asiak-kailleen lämpöä, höyryä ja sähköä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Liiketoiminta-alue vastaa kymmenen voima-laitoksen, 140 lämpökeskuksen ja 24 kaukolämpöverkon operoinnista. Voimalaitosten tuottama sähkö myydään

pohjoismaiseen sähköpörssiin. Vapo tuottaa lämpöä ja sähköä kaksi terawattituntia vuodessa, mikä vastaa lähes sadantuhannen omakotitalon kulutusta. Yksi Vapon voi-malaitoksista sijaitsee Sotkamossa. Mitä yrittäjyydestään

ja matkailustaan tunnettuun pitä-jään kuuluu? Lue reportaasimme.

Pohjalaiset ja yrittäjyys – sehän on itsestään selvää. Vaan mitä tapah-tuu, kun kuutosluokkalaiset ottavat

Pohjanmaan Yrityskylässä firmat hyppysiinsä? Luvassa on tietysti isoja kauppoja.

Mukavia lukuhetkiä! Jaakko Silpolavt. päätoimittaja

sisältö

Mitä kuuluu yrittäjä- ja matkailupitäjä Sotkamoon?

Mari Pantsar-Kallio muistuttaa, että energiantuotannon lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös energiatehokkuuteen.

Vuokatti on tunnettu brändi ja ympärivuotinen lomakohde. Talvella nautitaan pohjoisen Suomen eduista, kesäisin Etelä-Suomen herkuista. 

Kokkolan Torkinmäen koulun kuudesluokkalaiset vierailivat Pohjanmaan Yrityskylässä.

JULK AISIJA Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä, Puh. 020 790 4000 Fax 020 790 5601, info@vapo.fi, www.vapo.fiPÄ ÄTOIMITTA JA Ahti Martikainen, Jaakko Silpola (vt) TOIMITUSKUNTA Jan-Juhani Laitinen, Markus Hassinen, Ari Huunonen, Martti Savolainen, Jaakko Silpola, Leena Hakulinen (toimituskunnan sihteeri) TOIMITUS Fondamenta Media Oy, Fredrikinkatu 24 A 3, 00120 Helsinki, puh. 0400 694 595 TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ Kirsi Poikolainen, kirsi.poikolainen@fondamenta.fi TOIMITUSSIHTEERI Virpi Melleri ULKOA SU Marko von Konow PAINO Multiprint Oy, Vantaa TIL AUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET info@vapo.fi ISSN 2342-3730 (Painettu) ISSN 2342-3749 (Verkkojulkaisu)K ANNEN KUVA Marja Väänänen

LUOKO ILMASTONMUUTOS MENESTYVÄÄ LIIKETOIMINTAA?

1220

6

Pääkirjoitus

Jos onnistumme lisäämään suomalaista työtä, voidaan julkisen sektorin rahoitusvaje ratkaista järkevässä mittakaavassa.”  – Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa

2_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 3

12 SUURISSA SAAPPAISSA

Bisnes kasvuun ympäristöteoilla Sitran Mari Pantsar-Kallio uskoo, että ekologisuus ja hiilineutraalisuus tuovat Suomeen työpaikkoja, kilpailukykyä ja vientituloja ja lisäävät siten hyvinvointia.

20 POLTTOPISTEESSÄ

Lämpöä talven keskelle Vuokatissa saattaa paukkua pakkanen, mutta matkailijat viihtyvät Kylpylän trooppisissa tunnelmissa tai touhupuistossa. Vapon kaukolämpöverkon varrella tarkenee hyvin.

28 TRENDI Suomalainen työ ykköseksiBioenergia ry:n asiantuntijat esittävät tulevalle hallitukselle, miten työllisyystilannetta saadaan korjattua satsaamalla kotimaiseen energiaan ja poistamalla esteitä energiainvestointien tieltä.

30 SYTYKE Energiavaalit lähestyvätEduskuntavaaleissa äänestetään myös energiapolitiikasta, sillä kansalaisten energia-asenteet jakautuvat puoluekartan mukaisesti.

UUTISET4 Vapo palkkaa kesäksi 65 kausityöntekijää5 Vapolle uutta kaukolämpöliiketoimintaa5 Vapaa-ajalla. Mirva Mantere ajaa koiravaljakolla6 Eteenpäin. Kuudesluokkalaiset tekevät bisnestä7 Välähdys. Lämpövoimakerho kävi vierailulla8 Ötökkä. Rahkahopeatäplä 8 Miten? Näin valmistat jäälyhdyn9 Ahjon äärellä. Export Manager Juha-Matti Karvetti10 Tapaus. Sysmä ulkoisti kaukolämpöverkon11 Kauppa käy Mikkelissä ja Haapavedellä11 Sari Rämö on Kekkilän uusi toimitusjohtaja

KOLUMNIT19 Kalle Heiskanen. Haastava harjoitus34 Tulilla. Päätoimittajan kolumni

MUUT27 Kipinämikko. Suot kiinnostavat keskipohjalaisia33 Tase. Ympäristönsuojelu on iso investointi

UU

TI

SE

T

Mirva Mantereella on yhdek-sän koiraa, eikä lainkaan vapaa-ajan ongelmia.

Hänelle koiranhoito tarkoittaa ruokkimisen ja hellimisen lisäksi niiden suunnitelmallista treenaa-mista. Seitsemän samojedinkoiraa ja yksi husky ovat kestävyysjuoksijoita, jotka osallistuvat myös koiravaljak-kokilpailuihin. Lisäksi perheessä on nuori afgaaninvinttikoira, jota viedään vinttikoirien kilpajuoksuihin ja näyttelyihin.

− Koirien harjoittaminen huippu-kuntoon on samanlaista kuin ihmis-ten valmentautuminen. Lihasten ja lihashuollon pitää olla kunnossa.

Metsälenkeillä Mantere saattaa viettää laumansa kanssa neljäkin tun-tia kerrallaan. Lisäksi hän juoksuttaa koiria pitkillä pyörälenkeillä. Mukana voi olla kerrallaan viisikin koiraa, koska ne osaavat juosta hihnassa kauniisti vieressä.

− Iso koiraporukka kerää katseita ja

ihmetystä. Vastaantulijat päivittele-vät, että miten ne ovat niin valkoisia ja karvaisia, Mantere kertoo.

Omakotitalossa Pohjanmaan lakeuksilla riittää hauvoille tilaa niin sisällä kuin aidatulla ulkopihallakin. Ajojärjestelijän työ rytmittyy siten, että Mantereella on keskimäärin 17 pitkää työpäivää kuukaudessa päivystyksineen ja loppuaika vapaata. Koirille jää siis aikaa.

Tässä mittakaavassa koirat ovat kallis harrastus.

− Mieheni sanoo, että samalla rahalla voisi harrastaa esimerkiksi ralliautoilua. Mutta en halua ralliau-toja, vaan koiria!

Mantere on myös hoitanut ja oh-jastanut hevosia, jopa ihan työkseen. Hevosonnettomuus vei kädestä toimintakykyä, eikä raviurheilu enää luonnistunut. Silloin hän aloitti koirien treenaamisen. TEKSTI SUSANNA CYGNEL

KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Mirva Mantere ---------- Työpaikka Vapo, Parkanon konttori ---------- Ammatti Ajojärjestelijä ---------- Ikä 27 ---------- Harrastus Koirien kasvatus, koiravaljakkoajo ja koiranäyttelyt

Vapaa-ajalla

KUN MIRVA MANTERE L ÄHTEE 30 KILOMETRIN PYÖRÄLENKILLE, HÄNEN VIERELL Ä ÄN JUOKSEE MONTA VALKOISTA KOIRA A.

FORTUM MYY JOKELAN KAUKOLÄMPÖLIIKE-TOIMINNAN VAPOLLEVapo ja Fortum ovat sopineet Tuusulan Jokelassa sijaitsevan kaukolämpöliiketoiminnan myynnistä Vapolle. Jokelan kaukolämpöverkon pituus on noin 8 kilometriä ja sen piirissä on noin 50 kiin-teistöä. Verkkoon kuuluu kaksi raskasta polttoöl-jyä polttoaineenaan käyttävää lämpökeskusta, joi-den kaukolämpöteho on yhteensä 8 megawattia.

Vapon strategiana on tuoda asiakkailleen arvoa olemalla maailman paras osaaja lähi-energian arvoketjussa. Tavoitteensa mukaisesti Vapo tähtää Jokelan kaukolämpötoiminnan han-kinnalla lämpöliiketoimintansa kasvattamiseen. Vapo selvittää millaisella aikataululla Jokelassa voidaan siirtyä öljyn sijasta kotimaisten polttoai-neiden käyttöön.

Kaupan mukana ei siirry henkilöstöä. Omistus on siirtynyt Vapolle tammikuun lopussa.

  NEOVA OSTAA ÅSTORP BIOENERGIN KAUKOLÄMPÖLIIKETOIMINNANVapo-konsernin ruotsalainen polttoaine- ja ener-giayhtiö Neova laajentaa kaukolämpöliiketoimin-taansa ostamalla Peabilta skoonelaisen Åstorp Bioenergin kaukolämpöliiketoiminnan. Yritysos-ton myötä Neovan kaukolämpöverkko laajenee Skånessa, jossa se jo omistaa kaukolämpöverkot Bjuvissa ja Billesholmissa. Kauppaan sisältyy kaukolämpöverkko sekä lämpölaitos.

− Kaupan myötä jatkamme laajentumista Ruot-sin kaukolämpömarkkinoilla. Åstorp Bioenergia on tärkeä lisäys liiketoiminnassamme, sanoo Neovan toimitusjohtaja Torbjörn Claesson.

− Meillä on meneillään prosessi, jossa virta-viivaistamme toimintaamme. Neova oli meille luonnollinen osapuoli, jolla on edellytykset kehittää liiketoimintaa edelleen pitkällä aikavä-lillä, toteaa toimitusjohtaja Magnus Bergendal Åstorp Bioenergistä.

Åstorpin kaukolämpöverkon ja lämpölaitok-sen energiantoimitus on yli 20 000 megawatti-tuntia. Yritys jatkaa kaupan myötä toimintaansa kuten ennenkin. Varsinainen liiketoiminnan luovutus tapahtuu maaliskuun alussa 2015.

Neova omistaa 10 kaukolämpöverkkoa ja neli-senkymmentä lämpölaitosta Ruotsissa. Neovan toimittaman energian kokonaismäärä Ruotsissa on noin 450 gigawattituntia. TEKSTI JA KUVA VAPO

VAPOON OTETAAN KESÄKSI 65 kausi-työntekijää, joista yli 40 alueoperaatioi-hin eri puolille Suomea.

– Tämän lisäksi palkkaamme kausi-työntekijöitä muun muassa tukitoimin-toihin. Olennaisinta on kuitenkin se, että alihankkijoidemme palvelukseen otetaan jopa 1 400 kausityöntekijää. Heistä noin puolet on nuoria, kertoo Vapon operatii-vinen johtaja Jyrki Vainionpää.

Kausityöntekijät otetaan Vapon palkkalistoille neljäksi kuukaudeksi, ja suurin osa tekee tuotantoalueiden ym-päristötarkastuksia. Työnkuvaan kuuluu muassa tuotannon laadun tarkkailua ja näytteenottoa.

Merkittävä osa kesätyöntekijöistä on ympäristö- ja metsäalan opiskelijoita. Yksi viime vuonna valituista oli Turun yliopistossa geologiaa opiskeleva Ida Tapiola. Hän työskenteli viime kesänä ympäristötarkastajana tehtävinään muun muassa turvetuotantoalueiden tarkastus, pintavalutuskenttien ja kosteikkojen pinta-alamittaukset sekä

rankkasadenäytteiden otto. Työkenttä sisälsi reilut kymmenkunta suota.

– Oma alueeni kattoi turvetuotanto-alueita Parkanossa, Virroilla, Kihniössä ja Jämijärvellä.

Kesän alussa ympäristötarkastajia perehdytettiin Vapon omavalvontame-nettelyyn ja tarkastuskriteereihin.

– Ne ovat meillä tiukemmat kuin mitä laissa vaaditaan, Vainionpää sanoo.

Koulutus antoi hyvät eväät ympä-ristötarkastusten tekemiseen. Ennen kentälle lähtöä Tapiola perehtyi myös ympäristölainsäädäntöön sekä turvetuo-tantoalueiden ympäristölupaehtoihin.

Ida Tapiola kertoo saaneensa en-simmäistä kertaa sekä vastuuta että vapautta aikatauluttaa ja suunnitella työtehtäviensä järjestyksen itse.

– Sain päättää, miten teen työni niin, että kaikki vaatimukset täyttyvät. Tuntui hyvältä, että työnantaja luotti minuun ja antoi vastuuta.

Myös monipuoliset tehtävät saavat Tapiolalta kiitosta.

– Suurin osa tehtävistäni oli maasto-töitä, mutta pääsin myös Avoimet ovet -yleisötapahtumiin. Siellä avustimme Vapon asiantuntijoita ja esittelimme tur-vetuotantoalueita sekä työtehtäviämme ympäristötarkastajina.

Vaikka Tapiola on aikaisemmin tehnyt kesätyökseen geologista suo- ja turvetut-kimusta, ympäristötarkastajan työ opetti turvetuotantoalasta runsaasti uutta.

– En ollut aiemmin edes käynyt tur-vetuotantoalueella. Oli hienoa päästä keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa ja oppia tarkemmin turvetuotannosta, ympäristölupamenettelystä, lainsäädän-nöstä sekä ELY-keskusten toiminnasta.

Vaikka kevään aikana etsitään nimen-omaan kesätyöntekijöitä, pestistä voi aueta pysyvämpikin työura Vapossa.

– Kesätyöntekijöiden palkkaus on luonteva tapa saada vakituisia tekijöitä organisaatioomme. Moni tuleekin taloon juuri tätä kautta, Vainionpää toteaa. TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ

KUVA MARI MÄNNISTÖ

Vapolle uudet kaukolämpöliiketoiminnot Suomessa ja Ruotsissa

Kausityöntekijät tuovat kesän

Suomalaiset kuvittelevat, että turvetuotannon pinta-ala on valtavan suuri. Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset olettavat, että 17 prosenttia kaikista Suomen soista on turvetuotannossa. Lisäksi suomalaiset toivovat, että osuus olisi 18 prosenttia, eli suuri yleisö toivoo turpeen tuotannon lisäämistä. Mutta mikä olikaan todellinen luku? Aivan: 0,7 prosenttia. Tosiasiassa alle prosentti Suomen soista on valjastettu turvetuotantoon. Tiedot perustuvat Bioenergia ry:n tammikuussa julkistamaan bioenergiabarometriin.

Paljonko turvetuotantoa olikaan?

Alle yksi prosentti Suomen soista on turvetuotannossa. 

1-2015 _ POLTE _ 54_ POLTE _ 1-2015

Ida Tapiola viihtyi viime kesänä ympäristötarkastajan pestissään ja päätti hakea paikkaa tänäkin vuonna. 

UU

TI

SE

T

a alto-yliopiston opis-kelijoiden Lämpö-voimakerho on yksi kanava, jonka avulla Vapo pitää yhteyksiä

opiskelijoihin. Vapo on kerhon kan-natusjäsen samoin kuin moni muukin energia-alan yritys.

Kerholaiset tutustuivat alkuvuo-desta Vapon toimintaan ja uusiin Vantaan-toimitiloihin sekä saivat tie-toa energiamarkkinoista. Tilaisuuden sisältö suunniteltiin opiskelijoiden toivomusten mukaan. Vapolaisten esitysten pääpaino oli polttoaineissa, hakkeessa, puussa ja turpeessa, joista kerholaiset halusivat uusinta tietoa. Esitysten ja keskustelun jälkeen ohjelma jatkui hiukan kevyemmin illastamisen merkeissä.

Kerho on perustettu jo vuonna 1966, kuten sen veikeästä nimestäkin voi päätellä. Perustamisella oli al-kujaan varsin konkreettinen tavoite: kerätä rahaa Länsi-Saksaan suuntau-tuvaa opintomatkaa varten. Maail-man muuttumista 50 vuodessa kuvaa hyvin se, että Lämpövoimakerhon seuraava ulkomaanmatka suuntau-tuu Itä-Afrikkaan, jossa tutustutaan mantereen nouseviin energiamark-kinoihin.

− Kerho toimii hyvin yhteydenpi-dossa opiskelijoiden ja työelämän välillä. Yrityksille tämä on yksi rekry-tointikanava ja meille opiskelijoille mukava tapa saada tietoa yrityksistä ja energia-alan kehityksestä. Itsekin sain tätä kautta tiedon Vapon harjoit-telupaikasta, kertoo kerhon aktiivijä-sen Taija Korjus.

Hän on työskennellyt Vapossa kesäharjoittelijana ja sen jälkeen osa-aikaisena, tehtävänään kau-kolämpöverkkojen dokumentointi. Hän opiskelee energiatekniikkaa,

kuten käytännössä kaikki lämpö-voimakerholaiset. Kerhon riveihin ovat tervetulleita Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan opiskelijat ja muut energia-alasta kiinnostuneet.

− Kerhossa on mukana noin sata aktiivista jäsentä. Vaikka se on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille, toistaiseksi mukana on vain meitä energia-alan opiskelijoita. Teemme useita yritysvierailuja vuodessa. Yksi retki on yleensä pidempi, 2−3 päivän mittainen ja silloin kohteena on useampia yrityksiä. Viime syksynä vierailimme Varkauden seudulla tutustumassa paperiteollisuuteen ja kattilayrityksiin, Korjus kertoo.

Tänä vuonna kerholaiset käyvät Vuosaaressa Helenin opastuksella, saunovat Atomiteknillisen seuran järjestämässä ydinvoimaillassa, vie-railevat Vantaan energian jätevoima-laitoksella, tutustuvat helsinkiläiseen asianajotoimisto JB Evershedsiin sekä osallistuvat Energiateekkaripäi-ville Tampereen Hervannassa.

Monipuolisen toiminnan mahdol-listavat yhteistyö yritysten kanssa sekä yritysten maksamat kannatus-jäsenmaksut. Kerhon tukeminen on Vapolle kuten muillekin kannatusjä-senille eräänlainen sijoitus: se tarjoaa työnantajille mahdollisuuksia päästä tutustumaan alan opiskelijoihin ja rekrytoimaan motivoituneita tulevai-suuden osaajia.

Kerho markkinoi itseään opiske-lijoiden keskuudessa tilaisuudella päästä viiden euron vuotuisella jäsen-maksulla tutustumaan energia-alan ilmiöihin ja vaikuttajiin sekä luomaan kontakteja ja oppimaan tärkeitä taitoja tulevaisuuden työkentille. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN

KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Välähdys YRIT YSVIERAILU VOI POIKIA T YÖPAIK AN

POHJANMAAN YRITYSKYLÄSSÄ käy innokas kuhina. Kokkolan Torkinmäen kuutosluokkalaiset käynnistävät juuri yritystensä toimintaa. Vapon konttorissa myyntipäällikkö Niilo Aalto, urakointi-päällikkö Edwin Kalliokoski ja aluejoh-taja Matias Humalajoki ovat työpäivänsä

alussa.Yhdentoista maissa yri-

tyksessä on jo täysi höyry päällä. Urakointipäällikkö Edwin on laskenut, kuinka paljon Vapon tulee toimit-taa puutavaraa uudelle

asuntoalueelle rakennettavaa puuker-rostaloa varten.

– Kanta kertaa korkeus. Siitä saadaan tarvittavan puutavaran pinta-ala, Edwin opastaa asiantuntevasti.

S-marketin toimitusjohtaja Venla Klemets kutsutaan toimistolle puupel-lettiesittelyyn ja pian Vapon pelletit ovat myynnissä paikallisessa S-marketissa.

– Tuu ostaan lisää jos tarvit! huikkaa myyntijohtaja Matias iloisesti perään tyytyväisen toimitusjohtajan palatessa markettiinsa.

Iltapäivällä kaupankäynti vain kiihtyy. Kukkamulta ja turvetuotteet käyvät kaupaksi. Wärtsilä ostaa Vapolta kolme arvokasta lämpökeskusta ja on innok-kaitten ostosten takia loppupäivästä konkurssin partaalla.

Aluejohtaja Matias seuraa tarkasti maksettuja laskuja ja tulokehitystä. Palkatkin on maksettava ajallaan, jotta alaisilla on varaa henkilökohtaisiin os-toksiin Yrityskylän myymälöissä.

YRITYSKYLÄSSÄ vietettävään päivään on valmistauduttu huolella. Torkimäen kuu-tosluokkien opettajat Piia Martikainen, Raisa Salin ja Annika Ojala kertovat, että viime viikkoina Yrityskylästä on puhuttu koulussa melkein joka päivä.

– Me opettajat kävimme ensin itse

koulutuksessa ja nyt olemme käyneet oppilaiden kanssa materiaalivihkosta läpi. Vihkossa on paljon hyviä tehtäviä ja tärkeää sanastoa. Oppilaille on tullut tutuksi, miten yhteiskunta toimii.

Kolmen kuutosluokan kesken on sovittu, mihin yrityksiin kunkin luokan oppilaat menevät töihin. Työnhaku oli tärkeä osa prosessia.

– Jokainen oppilas kirjoitti oman työhakemuksensa perustellen miksi ja mihin tehtävään Yrityskylässä haluaisi. Valtaosin pystyimme täyttämään toiveet, opettajat kertovat.

POHJANMAAN YRITYSKYLÄN alue-koordinaattori Karoliina Karjalalla on lennokas päivä.

– Yrityskylä aloitti juuri toimintansa Kokkolassa ja tämä on ensimmäinen ryhmä kylässä. Alku on aina melkoista touhua, kun pitää saada kaikki pyöri-mään, Karjala kertoo.

Näin se yhteiskunta toimii

Pohjanmaan Yrityskylä on mittava projekti. Yrityskylä oli ensin syksyllä pari kuukautta Vaasassa, tammikuun puoli-välistä maaliskuun puolelle Kokkolassa ja loppukevään Seinäjoella. Yrityskylän toimintaan osallistuu Kokkolassa ja Seinäjoella 18 alueellista yritystä, Vaa-sassa 19. Lukuvuoden aikana kaikkiaan viitisentuhatta 12–13-vuotiasta lasta viettää opettavaisen päivän Pohjanmaan Yrityskylässä.

– Vaasassa ja Kokkolassa Yrityskylä toimii sekä suomen- että ruotsinkielise-nä. Kokkolaan tulee parin kuukauden ai-kana 760 suomenkielistä ja 650 ruotsin-kielistä lasta laajalta alueelta Kokkolan ympäristöstä, Karhula kertoo.

Hän toteaa, että kuutosluokkalaiset ovat mainiossa iässä Yrityskylää varten.

– He ampautuvat täysillä mukaan roolileikkiin. Nyt on suunnitteilla saman konseptin laajennus myös yhdeksäs-luokkalaisiin. Hanke on Kuopiossa pilotointivaiheessa, ja toivoisin sen laajenevan pian myös Pohjanmaalle. Yhdeksäsluokkalaisilla on yritysasioihin globaalimpi ote kuin alakoululaisilla.

PÄIVÄN KÄÄNTYESSÄ kohti loppuaan on aika vetää Aarresaari-projektin suunnitelmat yhteen. Uuden asunto-alueen rakentamiseen tarvitaan monen yrityksen panosta. Jätehuolto, energia, infrastruktuuri, tietoliikenneyhteydet ja kerrostaloprojekti ovat hyvin hanskassa.

Loppupalaverin järjestelyt ovat kuiten-kin vastatuulessa, kun kaupungitalolta tulee ilmoitus palaverin siirtämisestä teknisen vian takia. Paljastuu, että kau-punginvaltuuston ratkaisevaa kokousta on jouduttu siirtämään mehukannun kaatumisen takia.

Päivä saadaan kuitenkin kunnialla pakettiin, Aarresaaren suunnitelmat ovat selvillä ja Vapon saldo komeasti plussalla.

– Kivaa! summaavat Vapon ahkerat työntekijät päivän annin. TEKSTI JOHANNA RANTANEN

KUVA PÄIVI KARJALAINEN

Wärtsilä ostaa Vapolta kolme lämpökeskusta ja on loppupäivästä konkurssin partaalla.

Lämpövoimakerhon iltamissa rentoudutaan ja rekrytoidaan, kertoo Taija Korjus.

Eteenpäin

1-2015 _ POLTE _ 76_ POLTE _ 1-2015

KUUTOSLUOKK AL AISET MY Y VÄT POHJANMA AN YRIT YSKYL ÄSSÄ PUUTA JA TURVETTA.

S-marketin toimitusjohtaja Venla Klemets (vas.), Vapon urakointipäällikkö Edwin Kalliokoski, aluejohtaja Matias Humalajoki ja myyntipäällikkö Niilo Aalto hierovat pellettikauppoja. 

Miten? TEHDÄ ÄN JÄ ÄLYHT Y

UU

TI

SE

T

JUURI NYT SUON hyönteiset uinuvat suojassa hangen alla. Myös rahkahopeatäpläperhosen keskenkasvuinen toukka vetelee hirsiä rahkasammalpedillään. Kun kevätaurinko alkaa kohta lämmittää, toukka herää ja koteloituu odottamaan kesää.

Täysikasvuinen kaunotar kuoriutuu kotelostaan kesän alussa ja ehtii lennellä pari viikkoa, ennen kuin naaraiden on aika laskea munat likelle suomuurainta eli ainoaa sille kelpaavaa ravintokas-via. Heinäkuussa kuoriutuvan toukan iloinen tehtävä on puputtaa vatsa täyteen ennen lumipeitteen tuloa.

Rahkahopeatäplä katoaa nopeasti ojitetulta suolta, mutta liihottaa pian takaisin, jos suo ennallistetaan. Rahkahopeatäplä-kanta on ollut uhattuna viime vuosikymmeninä, mutta nyt tilanne näyttää valoisammalta.TEKSTI SUSANNA CYGNEL_ KUVA JUSSI MURTOSAARI

Asiantuntijana perhosasiantuntija Jussi Päivinen Metsähallituksesta.

Mitä työtehtäviisi kuuluu?Vastaan kasvuturpeen viennistä Suomesta ja Baltiasta muualle, lähinnä Eurooppaan. Suurin osa toimitetaan laivalla kohdemaahan. Lisäksi Virossa pakataan puristepaaleja, joita viedään rekoilla tai konteilla kaukomaihin tai sellaisiin paikkoihin, joihin ei laivalla pääse.

Vierailen asiakkaiden kanssa turvesoilla Bal-tiassa tai Suomessa. Sovimme määrästä ja laadusta hyvissä ajoin ennen laivausta. Seuraavan kauden toimitusmäärät ja hinnat lyödään lukkoon syksyisin. Mahdollisuuksien mukaan sovitaan myös toimitus-ajat, jotka tarkentuvat vielä kauden aikana.

Kuka ostaa kasvuturvetta?Kasvuturvetta viedään asiakkaillemme Keski-Eurooppaan, Välimeren maihin ja Israeliin. Asiak-kaamme ovat isoja toimijoita, jotka jalostavat turvetta edelleen ja myyvät valmistamiaan tuotteita maailmanlaajuisesti. Uusina vientimaina ovat Taiwan ja Kiina, jotka ovat ennen ostaneet valmiita turvetuotteita, mutta ovat alkaneet nyt tuottaa niitä myös itse.

Millaista on hyvä kasvuturve?Vaalea rahkaturve on kysytyintä. Sillä on tummaa turvetta parempi veden pidätyskyky sekä imukyky, ravinteet ovat tallella eikä turve ole liiaksi maatu-nutta. Riippuu kuitenkin käyttötarkoituksesta, mikä on sopivin turve. Jos asiakkaan tarkoituksena on puristaa niin kutsuttuja istutuspaloja, joihin sieme-net tai taimet istutetaan, on tumma turve sopivampi vaihtoehto, sillä se pysyy hyvin kasassa. Lisäksi turvelaadun vaatimustasoon vaikuttaa se, tuleeko turve ammattilaisviljely- vai harrastekäyttöön.

Miten vietät vapaa-aikaasi?Perhe-elämä vaimon ja kolmen lapsen kanssa vie oman aikansa. Teemme mielellämme omatoi-mimatkoja kaukomaille sekä lyhyempiä reissuja eurooppalaisiin kaupunkikohteisiin. Harrastan squashia, laskettelua ja kesäisin golfia. Olen myös filatelisti ja kiinnostunut erityisesti Suomen posti-historiasta. TEKSTI SARI ALHAVA_ KUVA MARJA VÄÄNÄNEN

Pitkät nokoset hangen alla

Ahjon äärelläÖtökkä

EXPORT MANAGERINA TOIMIVA JUHA-MATTI K ARVETTI TOIMITTA A MA AILMALLE YLI 500 000 KUUTIOMETRIÄ K ASVUTURVETTA VUODESSA.

Turvetta Taiwaniin

Tälle kaunottarelle kelpaa vain suomuurain.

8_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 9

1 2 3 4 5

Täytä ämpäri vedellä. Halutessasi voit värjätä veden vaikkapa vesiväreillä.

Koristele 10 litran ämpärin reunat sisäpuolelta esimerkiksi heinillä, nauhoilla tai pihlajanoksilla. Koristeet jäävät valmiiseen jäälyhtyyn kiinni, kun se irrotetaan ämpäristä.

Anna vedellä täytetyn ämpärin jäähtyä pakkasessa, kunnes reunoilla on tarpeeksi paksu jääkerros. Lyhty kestää, kun kannen paksuus on kolmesta viiteen senttiä. Paksuutta voi koetella tekemällä kanteen puukolla sormen mentävän reiän.

Tee reikä jääkimpaleen päälle eli siihen osaan joka oli jäädytettäessä ämpärin pohjaa vasten. Aseta kynttilä lyhdyn keskelle, ettei yläaukon reunoilta sulava vesi sammuta sitä.

Irrota lyhty ämpäristä nostamalla tai kumoamalla. Se onnistuu kun ämpäriä hiukan lämmittää tuomalla sen sisään tai lämpimän veden avulla.

UU

TI

SE

T

KUNTA L ASKI, ETTEI K AUKOL ÄMPÖLIIKETOIMINTA OLE KUNNAN HARJOITTAMANA TALOUDELLISESTI K ANNATTAVA A.

s ysmän kaukolämpöliiketoiminta siirtyi Vapon vastuulle tämän vuoden alussa. Kauppaan sisäl-tyivät Sysmän kunnan omistamat kaukolämmön jakeluun tarvitta-

va kaukolämpöverkko ja laitteet sekä Sahan-tien vara- ja huippulämpökeskus.

Kaukolämpöverkon piirissä on 63 asukasta, jotka ovat tarvinneet lämpöä noin 12 000 me-gawattituntia vuodessa. Kaikkiaan Sysmän kunnan taajamassa on kaukolämpöverkostoa noin kuusi kilometriä.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki kertoo, että muutoksia olisi tullut joka tapauk-sessa.

− Kunnan olisi pitänyt yhtiöittää kaukoläm-pöliiketoiminta, koska sillä markkinalla on

kilpailijoitakin. Lisäksi nykyinen varalaitos ei täytä kaikilta osin tulevia ympäristölain vaatimuksia. Tarkemmat säädökset olisivat vaatineet lisäinvestointeja.

Niinpä kunta teetti asiantuntijaselvityksen tulevaisuuden näkymistä, velvoitteista ja muutostarpeista.

− Selvityksessä todettiin, ettei kaukoläm-pöliiketoiminta olisi tulevaisuudessa talou-dellisesti kannattavaa kunnalle, Kitkiöjoki perustelee.

Kaupan myötä Sysmän kunta pystyy myös keskittymään yhä paremmin ydintoimintaan-sa ja vapauttamaan resursseja omiin perus-tehtäviinsä, kuten sosiaali- ja terveystyöhön sekä opetukseen.

Vapon ja Sysmän kunnan yhteistyö käyn-nistyi jo vuonna 2011, kun Vapo investoi kolmen megawatin biokattilaan. Siitä lähtien se on toimittanut lämpöenergiaa kunnan kaukolämpöverkkoon.

− Vapo oli luonnollinen valinta kaukoläm-pöliiketoimintamme ostajaksi. Se on ollut pitkän linjan kumppani ja yhteistyömme on ollut erittäin hyvää molemmin puolin.

Nyt kun Vapo investoi uuteen, asetusten mukaiseen varalaitokseen, jää kunnan omis-tama vanha varalämpölaitos pois käytöstä. Kaupan vuoksi ei kuitenkaan ole tarvetta vähentää henkilöstöä.

Kuntalaiset ovat esittäneet huolensa siitä, miten kauppa vaikuttaa kaukolämmön hin-taan ja toimitukseen. Kitkiöjoki muistuttaa, että ostajana on iso, kokenut toimija ja asian-tuntija-arvioiden mukaan tällä järjestelyllä pystytään parhaiten huolehtimaan siitä, että kaukolämpö on kilpailukykyinen vaihtoehto kuntalaisille jatkossakin. TEKSTI SARI ALHAVA_ KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Sysmä ulkoisti kaukolämmön

LÄMPÖÄ HAAPAVEDEN SAHALLEVapon Haapaveden voimalaitos on aloittanut kuivauslämmön toimituksen Haapaveden sahalle sahatavaran kuivausenergiaksi. Viiden vuoden sopimus lämmöntoimituksesta tehtiin elokuussa 2014 ja laite- sekä verkostoasennuk-set tehtiin syksyn 2014 aikana.

Vapon toimittaman kaukolämmön ansiosta sahatavaran kuivauksen läpimenoajat lyhenevät, mikä lisää sahan kapasiteettia.

Vapon Haapaveden voimalaitoksen henki-löstö on tehnyt asennus-, hitsaus-, sähkö- ja automaatiotyöt, kuten myös suunnittelun ja lujuuslaskennat. Painehitsaukset ja eristystyöt teetettiin ulkopuolisilla palveluiden tuottajilla. Lämmönsiirron höyry- ja kaukolämpölaitteet asennettiin Vapon entisen pellettitehtaan tiloi-hin.

POLTTOAINETTA PURSIALAN VOIMALAITOKSILLE MIKKELIIN

Vapo jatkaa energiaturpeen ja puupolt-toaineen toimituksia Etelä-Savon Energian omistamille Pursialan voimalaitoksille. Vapolle asiakas on vanha tuttu, sillä toimitukset alkoivat jo vuonna 1981. Voimalat tuottavat ympäristöys-tävällistä sähköä, lämpöä ja höyryä lähes täysin kotimaisilla polttoaineilla.

– Arvostamme Vapon toimitusvarmuutta sekä laadukkaita polttoaineita. Meille on tärkeää, että energia on paikallista ja työllistää Mikkelin aluetta, toteaa Pursialan voimalaitosjohtaja Timo Leppänen.

Energiaturve ja puupolttoaineet toimitetaan Etelä-Savon seudulta. Kyse on todellisesta lähienergiasta, sillä toimitusmatkat ovat varsin lyhyitä. Vuonna 2013 Vapon investoinnit ja ostot Etelä-Savon alueella olivat yli kuusi miljoonaa euroa.

Etelä-Savon Energia Oy:n metsäpäällik-kö Lasse Lahtinen sanoo yhtiön arvostavan polttoainetoimittajaa, joka pystyy vastaamaan kulutuksen vaihteluihin niin lyhyellä kuin pitkäl-läkin aikajaksolla. Polttoaineen käyttö vaihtelee lämpötilojen mukaan.

– Lämpötilojen suhteen sää on ollut voima-laitosten kannalta poikkeuksellisen lämmin jo parin kalenterivuoden ajan. Kylmät ja pitkät talvetkaan eivät saa unohtua, niitäkin oli pari ennen tätä heikompaa jaksoa, Lahtinen muis-tuttaa.TEKSTI MATTI VALLI_ KUVA VAPO

EI LIENE HAITAKSI, että Kekkilä Oy:n uusi toimitusjohtaja, KTM Sari Rämö viih-tyy hyvin puutarhatöissä. Uuteen pestiin hänet valittiin kuitenkin pitkän ja moni-puolisen johtamiskokemuksensa vuoksi.

Hän on toiminut viimeksi pakkausyri-tys DS Smithin Suomen-toimitusjohtaja-na 13 vuotta ja sitä ennen talousjohtajana lattiapäällysteitä valmistavassa Upo-floorissa. Hänellä on urallaan vahvoja näyttöjä onnistumisista. Viimeisimmässä pestissään hän teki ison urakan nosta-malla yrityksen menestykseen.

− Kekkilässä minua kiinnostaa etenkin yrityksen toimiala ja lisäksi mahdolli-suus työskennellä taas uudessa liiketoi-mintaympäristössä, vaikka johtamisen lait eivät vaihdukaan toimialan mukana, Rämö sanoo.

Hän kertoo, että kun headhunter otti häneen yhteyttä ensimmäisen kerran, hän joutui päivittämään CV:nsä pitkän tauon jälkeen. Hän lisäsi harrastuksek-seen puutarhanhoidon, vaikka ei tuolloin tiennyt lainkaan, mistä yrityksestä oli kysymys.

− Ehkäpä se oli ratkaiseva lisäys, hän naurahtaa.

Rämön puutarhatyömaana on toiminut Lempäälän-kodin laaja pihapiiri.

− Olen kovin kiinnostunut puutarha-

töistä, mutta osaamisessa on kyllä pal-jonkin parantamisen varaa. Ymmärrys ja tietämys lisääntyvät varmasti uudessa työssä, hän arvelee.

Kekkilän toimitusjohtajan työpaikka on Vantaalla, missä tuore kakkoskoti odot-taa vielä sisustusta. Ykköskoti ja perhe pysyvät Lempäälässä.

Kekkilä on Vapon pääasiassa Pohjois-maissa toimiva puutarha-alan tytäryhtiö. Sen asiakkaita ovat sekä ammattiviljelijät että kotipuutarhurit ja viherrakentajat.

Suomessa, Virossa ja Venäjällä yhtiö toimii Kekkilä-nimellä. Ruotsissa, Nor-jassa ja Tanskassa se tunnetaan perin-teikkäällä Hasselfors Garden -nimellä.

Hasselforsin juuret juontavat Ruotsis-sa 1600-luvulla perustettuun ruukkiin. 1800-luvulla Hasselforsin ruukkia ympä-röivät suot otettiin hyötykäyttöön, kun turvetta alettiin nostaa ruukin polttoai-neeksi.

Kekkilä Group tuottaa kasvualustoja, kasviravinteita ja katemateriaaleja sekä kotipuutarhan ja pihan tuotteita. Suo-messa se on alan ainoa valtakunnallinen toimija ja kasvihuoneviljelyssä ylivoi-mainen markkinajohtaja yli 50 prosentin markkinaosuudella. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN

KUVA SAKARI PIIPPO

Lähienergiaa

Sari Rämö Kekkilän johtoon KEKKIL ÄN UUDELL A TOIMITUSJOHTA JALL A ON VAHVOJA NÄY TTÖJÄ. KOTIPUUTARHASSA AN HÄN T YÖNTÄ Ä MIELELL Ä ÄN SORMET MULTA AN.

TapausKaukolämpö on kilpailukykyinen vaihtoehto kuntalaisille jatkossakin.

1-2015 _ POLTE _ 1110_ POLTE _ 1-2015

ILMASTON-MUUTOS

LUO KASVUASITRAN MARI PANTSAR-KALLIO PELASTAA YMPÄRISTÖÄ JA TALOUTTA YHTÄ AIKAA. HÄNEN MUKAANSA ILMASTONMUUTOS JA SEN TORJUNNAN EDELLYTTÄMÄT TOIMET TUOVAT MUKANAAN

LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA JA KASVUA. SUOMI VOISI NÄISTÄ HYÖTYÄ, JOS OSAISIMME TARTTUA TILAISUUTEEN.

TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN_ KUVAT MARJA VÄÄNÄNEN

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

12_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 13

and Climaten syksyllä julkaisemasta raportista Better Growth, Better Climate, joka käsittelee ilmastonmuutoksen ja talouskasvun riippuvuutta. Sen mukaan ilmastonmuu-toksen ilmeinen business case on jo siinä, että ilmansaas-teet ja niiden terveysvaikutukset laskevat merkittävästi

kansantuotetta. Jo tästäkin syystä kannattaisi siirtyä mahdollisimman nopeasti vähähiilisiin rat-

kaisuihin. Raportti havainnollistaa myös, miten energiajärjestelmät, kaupungit ja

maankäyttö tulevat olemaan muutoksen ytimessä sen keskeisimpinä mahdol-

listajina ja luovat samalla valtavat liiketoimintamahdollisuudet.

NYT VAIN SUOMESSA pitäisi saada lisää puhtia hankkeisiin ja teknolo-

gioihin, joista saataisiin vientituot-teita. Pantsar-Kallion mukaan isot

yritykset Suomessa ovat tämän jo oi-valtaneet, mutta tarvittaisiin myös uusia

kasvuhakuisia yrityksiä. Ekologisen teema-alueensa puitteissa Sitra

on mukana rahoittamassa siihen sopivia hankkeita, rahastoja ja toimenpidekokonaisuuksia.

− Teemme lähes päivittäin rahoituspäätöksiä. Sitra on think-do-tank ja rahasto, jonka tarkoitus on edistää Suo-men tasapainoista kasvua. Teemme Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä toimia, mutta rahastona pyrimme myös siihen, että sijoitukset ovat meille kannattavia. Käytännön toimia varten meillä on omia rahoitusammattilaisia.

− Toimintamallimme on, että käynnistämme hank-keita, jotka pyrkivät luomaan systemaattisen muutoksen Suomeen. Käynnistysvaiheessa teemme ja rahoitamme hankkeita ensin itse ja etsimme niille sitten kotipaikan, jossa työ jatkuu. Pyrimme saamaan aina mukaan joko yksityistä tai julkista rahoitusta, sillä emme voi olla yhden yrityksen äänitorvi.

Sitra paitsi rahoittaa, myös kouluttaa, käynnistää kes-kusteluja ja pyrkii edistämään kannustavan toimintaym-päristön luomista Suomeen. Mari Pantsar-Kallion työstä suuri osa onkin puhumista erilaisissa tilaisuuksissa sekä yritysten ja päättäjien tapaamisia.

− Me myös teetämme puolueettomia selvityksiä ja tuom-me niitä keskusteluun. Pyrkimyksenä on saada Suomen teollisuus ymmärtämään, että hiilineutraalisuus on aito kilpailutekijä. Lisäksi meillä on resurssiviisautta edistäviä, kiertotalouteen liittyviä projekteja eri puolilla Suomea. Niissä pyritään saamaan materiaalia kiertämään yrityksis-sä, niiden välillä ja yhdyskunnissa mahdollisimman tehok-kaasti siten, että se samalla tuo kilpailukykyä alueille.

MARI PANTSAR-KALLION VASTUUALUEELLA Sitran tavoit-teena on saada Suomi tekemään kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Cleantech-hankkeisiin pitäisi saada vauhtia lisäämällä kansallisia tutkimus- ja kehityspanoksia ja edistämällä uusien ratkaisujen markki-noillepääsyä.

− Tuomme maailmalta parhaita esimerkkejä siitä, millä tavoin yritykset ovat saaneet kilpailukykyä ympäristöin-vestoinneilla. Teemme yhteistyössä yritysten kanssa niille oman tiekartan kohti hiilineutraalisuutta. Haluamme, että isot yritykset näyttävät tässä esimerkkiä. Tähän liittyen

”Ympäristön puolesta

toimiminen voi olla tuottava

sijoitus.”

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

FILOSOFIAN TOHTORI Mari Pantsar-Kallio haaveili eläinlääkärin amma-tista, mutta tuli työharjoittelussa toisiin ajatuksiin. Eläinten auttamisen sijasta hän ryhtyi työskentelemään ympäristöasioiden parissa. Eläimet eivät silti kadonneet hänen elämästään, sillä kymmenisen vuotta sitten hän hankki hevostilan Hollolasta.

Hevosista on sittemmin luovuttu, mutta koira ja kolme kissaa ovat pysy-neet. Perheeseen kuuluu myös kohta ylioppilaaksi kirjoittava tytär, jonka kaksi hevosta ovat muualla hoidossa.

Pantsar-Kallio kulkee päivittäin Helsinkiin junalla tai autolla, joka ”ikävä kyllä” kulkee toistaiseksi biodieselillä, vaikka sähköauto olisi toiveena. Hän kulkee reilun tunnin työmatkan mielellään, sillä kotitilalla on rauhoittavaa puuhailla hektisten työpäivien vastapainoksi.

Hänen harrastuksensa on halkojen hakkuu. Huhkiessa työstressi katoaa lopullisesti ja kunto pysyy hyvänä. Metsätöitäkin on 15 hehtaarin tilalla koko lailla, mutta onneksi perhe vanhempia myöten on apuna. Virtaa riittää vielä pyöräilyynkin.

TOINEN MINÄ

ari Pantsar-Kallio on helppo haastateltava, sillä hänellä on missio, josta hän on silminnähden innoissaan ja josta hän puhuu mielellään. Hän pelastaa ympäristöä ja siinä samalla Suomen taloutta. Tai ehkä pikemminkin toisin päin, sillä Sitran näkemyksen mukaan ekologisuuteen panostaminen on kasvua luova sijoitus.

Pantsar-Kallio johtaa Sitrassa ekologista teema-aluetta, jonka tavoitteena on luoda Suomesta hiilineutraali ja resurssiviisas yhteiskunta.

Näin vaalien alla Pantsar-Kallio on pyrkinyt aktiivisesti keskustele-maan puolueiden kanssa ja saamaan hiilineutraalisuutta ja resurssiviisaut-ta edistäviä toimia vaaliohjelmiin. Sitran edustajat vierailevat vaikut-tamistyössään myös paljon valiokun-nissa. Sitrahan on eduskunnan alainen organisaatio.

− Uskomme, että ekologisuus ja hiili-neutraalisuus tuovat Suomeen työpaikkoja, kilpailukykyä ja vientituloja ja lisäävät siten hyvinvointia.

Ympäristön puolesta toimiminen ei siis ole pelkästään välttämättömyys tai itseisarvoista hyvien asioiden edistä-mistä, vaan tuottava sijoitus sekä yrityksille että kansanta-loudelle.

Pantsar-Kallio viittaa muun muassa siihen, että energian tehokkaaseen käyttöön ja ekologiaan liittyvillä ratkaisuilla on huikeat maailmanmarkkinat. Työ- ja elinkeinominis-teriön arvion mukaan tämä globaali cleantech-markkina on arvoltaan 1 600 miljardia euroa vuodessa. Markkinan odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä.

Pantsar-Kallio osallistui joulukuussa Liman COP20-ilmastohuippukokoukseen, missä usko ilmastonmuutoksen luomiin mahdollisuuksiin vain vahvistui. Liman kokoukses-sa keskusteltiin paljon Global Commission on the Economy

1-2015 _ POLTE _ 1514_ POLTE _ 1-2015

Ennen Sitraan tuloaan Mari Pantsar-Kallio toimi työ- ja elinkeinoministeriössä Suomen hallituksen cleantechin strategisen ohjelman johtajana ja sitä ennen Suomen cleantech-klusterin vetäjänä.

Sitra oli mukana perustamassa Suomen suurimpien yri-tysten johdosta koostuvaa Climate Leadership Councilia kesällä 2014.

Hanke, josta Pantsar-Kallio on erityisen innoissaan, liittyy pääkaupunkiseudun kehittämiseen.

− Pyrimme saamaan pääkaupunkiseudusta kansainvä-lisen mittaluokan cleantech-näyteikkunan, jossa yritykset voivat esitellä omia teknologioitaan ja jonne kansainvälis-ten asiakkaiden on helppo tulla tutustumaan. Tämä lisäisi myös pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Hankkeen suun-nittelu on parhaillaan käynnissä ja käymme keskusteluja yritysten ja kaupunkien edustajien kanssa.

Suomen tavoite on olla lähes hiilineutraali vuonna 2050. Sitran näkemyksen mukaan tämän pitäisi tapahtua huo-mattavasti nopeammin, jo 2025−2030. Hiilineutraalisuus kansallisella tasolla tarkoittaa, ettei Suomi päästä hiili-dioksidia ilmaan enempää kuin sitä pystytään sitomaan. Jotta tähän päästäisiin, ensimmäisenä askeleena pitäisi luopua kivihiilen käytöstä.

− Sitra tiivistää tavoitteensa siten, että Suomen pitäisi luopua kivihiilen käytöstä energiantuotannossa sekä fos-siilisista polttoaineista liikenteessä vuoteen 2025 mennes-sä. Tämä voi kuulostaa radikaalilta, mutta tavoitteet on asetettava kunnianhimoisiksi. Haluaisimme kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan.

− Ilahduttavaa oli, että myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi New Yorkin ilmastokokouksessa viime syyskuussa Suomen tavoitteena olevan luopua kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä.

JOS FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA luovutaan, se tarkoit-taa siirtymistä uusiutuviin kotimaisiin energianlähteisiin. Uusiutuviksi kotimaisiksi energianlähteiksi Sitra lukee metsä- ja jäteperäisen biomassan, aurinko-, tuuli- ja vesi-energian.

Mari Pantsar-Kallio toteaa, että tässä tulee kuitenkin olla pragmaattinen: fossiilisia voidaan käyttää varapoltto-aineina tulevaisuudessakin, jos lämpöä tai sähköä tar-vitaan enemmän kuin uusiutuvalla energialla pystytään tuottamaan. Energiaturpeen roolin Pantsar-Kallio näkee tulevaisuudessa juuri tässä.

− Turve on kotimainen polttoaine, joka on hyvä huolto-varmuuden, vaihtotaseen ja työllisyyden kannalta, mutta se on polttoaineena korkeapäästöinen. Se on tulevaisuu-dessakin käyttökelpoinen vaihtoehto, mikäli hiilidioksidin talteenottoa pystytään nykyisestä huomattavasti kehittä-mään.

− Ylipäätään siirtymien tulee olla hallittuja. Sitra ei liputa myöskään uuden ydinvoiman puolesta, mutta ym-märrämme, että ydinvoimaa tarvitaan toistaiseksi, jotta teollisuuden energiansaanti pystytään turvaamaan.

− Minusta suomalaisen professorityöryhmän viime vuonna valmistunut Kasvua ja työllisyyttä uudella energia-politiikalla -raportti sisältää hyviä linjauksia. Siinähän eh-

dotetaan, että Suomi luopuisi tuontienergiasta ja investoisi sen sijaan kotimaiseen energiantuotantoon.

− Itse arvotan eri energiamuotoja viiden kriteerin mukaan, jotka ovat kotimaisuus, työllistävyys, vientitulot, kustannustehokkuus ja vähäpäästöisyys.

Pantsar-Kallio muistuttaa, että energiantuotannon lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös energiatehokkuu-teen.

− Esimerkiksi liikenteen ja rakentamisen fiksuilla ratkaisuilla ja suunnittelulla voidaan vähentää energian-tarvetta. Silloin myös pystytään tuottamaan suurempi osa energiasta kotimaisilla uusiutuvilla energianlähteillä.

− Myös uudet teknologiat voivat tuoda ratkaisuja. Eräs kiinnostava uusi teknologia, jota suomalaiset yritykset ku-ten Fortum ja ST1 nyt tutkivat, on geoterminen lämpö eli syvälämpö. Siinä lämpö otetaan maasta, mutta huomatta-vasti syvemmältä kuin perinteinen maalämpö eli kolmen, jopa kuuden kilometrin syvyydestä.

− Geoterminen lämpö oli esillä myös Liman ilmastoko-kouksessa. Ylipäätään voisi ajatella, että maapallomme on kauttaaltaan lämmön ympäröimä. Sitä on maan sisällä − tuskin kukaan edes tietää kuinka paljon − ja sitä on ulko-puolella tuuli- ja aurinkoenergiana.

Sitran tavoitteena on saada Suomi tekemään kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

”Suomen pitäisi luopua

fossiilisista polttoaineista

liikenteessä vuoteen 2025 mennessä.”

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA voisi hyvin toimia talouskasvun vetu-rina. Sopivaa teknologiaa on olemassa, ja tarvittavien investointien määrä on samaa luokkaa kuin talouden investoinnit olisivat muutenkin. Se mitä tarvitaan, on johdonmukainen politiikka.

Tämä on johtoajatus raportissa Better Growth, Better Climate, jonka Mek-sikon entisen presidentin Felipe Calderónin ja ekonomisti, lordi Nicholas Sternin perustama Global Commission on the Economy and Climate julkaisi viime syksynä.

Vähähiiliseen ja ilmastolle suotuisaan talouskasvuun päästään muun muassa paremmalla kaupunkisuunnittelulla. Rakentamalla kompakteja kaupunkeja, joissa on toimiva joukkoliikenne, voidaan parantaa elintasoa ja luoda työpaikkoja. Uusien maataloustekniikoiden avulla voidaan tuottaa enemmän ruokaa, vähentää köyhyyttä ja katkaista päästöt. Kunnostamal-la käyttöön 12 prosenttia maailman köyhtyneistä viljelysmaista voitaisiin ruokkia 200 miljoonaa ihmistä. Tuuli- ja aurinkoenergian hinta laskee jat-kuvasti, ja yhä suurempi osa kasvavasta energiantarpeesta voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä.

Raportin mukaan maailmantalouden syvä rakennemuutos tulee seuraa-van 15 vuoden aikana ratkaisemaan maapallon ilmaston tulevaisuuden. Innovaatiot luovat talouskasvua, ja ilmastonmuutoksen torjunta kannustaa uusiin ratkaisuihin.

UUSI VETURI TALOUSK ASVULLE?

16_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 17

− Tuomme maailmalta parhaita esimerkkejä siitä, millä tavoin yritykset ovat saaneet kilpailukykyä ympäristöinvestoinneilla, Mari Pantsar-Kallio sanoo.

− Pyrimme saamaan pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan cleantech-näyteikkunan, Mari Pantsar-Kallio kertoo.

”Suomen isoista

kaupungeista Turussa on

vähennetty eniten päästöjä.”

Uusiutuvaan energiaan siirtyminen Sitran ehdottamassa aikataulussa on varsin kova tavoite. Voidaanko siihen pääs-tä ilman tukipolitiikkaa, mistä on esimerkiksi Saksassa huonoja kokemuksia?

− Mitään ei pidä rakentaa tukien varaan, ainakaan pit-källä aikavälillä. Uusiutuvan energian tukia ei mielestäni pitäisi kuitenkaan ensimmäisenä lähteä purkamaan, sillä mehän tuemme myös fossiilisia polttoaineita.

− Pitäisi keksiä joku kannustinmekanismi, jotta energia-yhtiöiden ei kannattaisi katsoa vain omaa energiantuotan-toaan eli miten tuotetaan mahdollisimman halvalla ener-giaa jollekin alueelle. Pitäisi sen sijaan katsoa laajemmin kansantaloudellisia vaikutuksia.

− Meillähän on olemassa uusiutuvan energian inves-tointituki. Siinä pitäisi ottaa huomioon myös, paljonko in-vestoinnit tuovat työpaikkoja Suomeen. Samoin vaikkapa kilometrikorvaukset ovat samat kaikille, riippumatta siitä, millä polttoaineella kilometrit on ajettu. Niidenkin avulla voitaisiin ohjata käyttäytymistä.

RESURSSIVIISAUS ON TOINEN polku Pantsar-Kallion johta-massa teemassa. Siinä Sitran yhtenä pilottihankkeena on toiminut Jyväskylän kaupunki ja lisää on tulossa.

− Jyväskylä on eräänlainen kaupunkilaboratorio, jossa tähtäämme siihen, että siellä elettäisiin niin sanottua yh-den maapallon elämää vuoteen 2050 mennessä. Suomalai-sethan käyttävät luonnonvaroja kahden maapallon edestä,

mikä ei ole kestävää. Jyväskylässä kehitetään materiaalien kierrätykseen liittyviä toimenpiteitä, energiantuotantoa ja sitä, että käytettäisiin vain kotimaisia polttoaineita.

− Olemme etsineet samankaltaisiksi kehittämiskohteik-si kolmea muuta kaupunkia. Hakemuksia tuli runsaasti ja valitsimme niistä Turun, Forssan ja Lappeenrannan. Kirittäjänä Suomen kaupunkikentässä on tähän asti toi-minut Turku, joka aikoo olla hiilineutraali vuonna 2040. Suomessa isoista kaupungeista juuri Turussa on vähennet-ty eniten päästöjä.

Sitra julkisti kiertotaloudesta hiljattain selvityksen, jossa olivat kohteena konepajateollisuus, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus ja jakamistalous.

− Julkistamistilaisuus oli menestys. Paikalla oli yli 600 osanottajaa ja Raimo Sailaksen vetämään paneelikeskus-teluun osallistuivat viiden suurimman puolueen puheen-johtajat. Kaikki lupasivat ottaa kiertotalouden edistämisen hallitusohjelmaan, jos ovat siitä neuvottelemassa.

Pantsar-Kallion mukaan juuri tällaiset onnistumisen hetket ovat hänen työssään palkitsevimpia. Sanoma ote-taan hyvin vastaan ja asiat etenevät.

S U U R I S S A S A A P P A I S S A

KO

LU

MN

Ik yllä minua niin ärsyttää tuo sana haastava. Joku konsultti keksi, ettei enää saa puhua vaikeuksista tai ongelmista. Kaikesta tuli yhtäkkiä haastavaa. Ja entäs sana harjoitus. Isoistakin hankkeista, todella oikeasti haas-

tavista, puhutaan harjoituksena.Kovin älytöntä oman kielemme käyttöä.Ajatellaan nyt vaikka seuraavan hallituksen energiapo-

liittisia linjanvetoja. Ne ovat kaikkea muuta kuin haastavia harjoituksia. Edessä on hyvin vaikea savotta.

Uuden hallituksen hallitusohjelman, oli se sitten lyhyt tai pitkä, keskiössä ovat talous ja työllisyys. Energia on iso osa tuota kokonaisuutta. Pääministerin ohella elinkeinominis-terillä ja ympäristöministerillä on hallituksen elinkeinopoli-tiikan toteuttamisessa entistä suurempi rooli.

Harjoitetun energiapolitiikan pohja näyttää ainakin tällä hetkellä pettäneen. Fossiilisten polttoaineiden piti huveta ja hinnan nousta. Kävikin aivan päinvastoin. Kivihiiltä riittää ainakin pariksi sadaksi vuodeksi, uusia öljy- ja maakaasu-esiintymiä löytyy. Hinnat ovat romahtaneet.

Mieleen tulevat Rooman Klubin ja sen suomalaisjäsenen Pentti Malaskan povaukset luonnonvarojen ehtymisestä. En-nustaminen on tunnetusti vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.

KATAISEN HALLITUKSEN YLVÄÄSSÄ energiapoliittisessa strategiassa oli tavoitteena, että edistetään metsäpohjai-sen biomassan käyttöä kivihiilen korvaamiseksi siten, että kivihiilen voimalaitoskäyttö pääosin syrjäytyy vuoteen 2025

mennessä. Turpeen energiakäyttöä puolestaan pitäisi vähentää suunni-telmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä.

Ja kuinkas kävikään. Hallitus leikkasi suuressa viisaudessaan koti-maisen bioenergian tukia. Suomessa mustien möykkyjen hintakilpailukyky

ohitti ikioman puun ja turpeen. Nyt tuota virhettä on yritet-ty korjata. Eikä Suomi ole yksin. Kivihiili tupruttaa entistä enemmän päästöjä jopa uuden ajan airueen Saksan ilmaan.

On syytä olla huolissaan tapahtuneesta päästökehitykses-tä. Mutta jos vaihtoehdot ovat tuontikivihiili tai kotimainen turve, niin tässä tilanteessa ratkaisun luulisi olevan hyvin yksinkertainen.

Omat ongelmansa tuo se, miten energiasektorille turva-taan markkinaehtoiset perusvoiman investoinnit. Tuuli-energialle on luvattu 105 euron takuuhinta kilowattituntilta. Sähkön markkinahinta on siitä kolmannes. Huonommalla-kin matikkapäällä voi laskea, ettei kyse ole enää markkina-taloudesta.

Joudummeko kohta myöntämään, että energiatalous on kuin maataloutta? Huoltovarmuuden takaamiseksi on pian maksettava tukea, jotta Inkoon kaltaiset voimalat pidetään toimintakunnossa pahan päivän varalta.

Matti ja Maija Meikäläinen eivät aina ymmärrä, miten haavoittuvainen Suomi on, jos viidennes sähköstä tuodaan.

KALLE HEISKANEN Kirjoittaja on Pohjalaisen emeritus-päätoimittaja.

Kun pakkanen ärjyy kolmessakymmenessä koko maassa, ei tuulelta vastausta saa. Lauantain saunomiskieltokaan ei meitä pelasta, jos suuret voimalat on hitaasti kituutettu alas eikä uusia ole rakenteilla.

MITÄPÄ SEURAAVAN HALLITUKSEN pitäisi sitten tehdä? Kaiken a ja o ovat tietysti ministerivalinnat. Jotta Suomen kohtalon pitkälle ratkaisevassa työ- ja elinkeinopolitiikassa päästään johdonmukaisuuteen, on elinkeinoministerin ja ympäristöministerin oltava samasta puolueesta. Valintojen merkitystä korostaisi vielä se, jos kyseessä olisi pääministe-ripuolue.

On helppo ennustaa, että mikäli hallitus syntyy il-man vihreitä, hallitusohjelmassa luvataan turvata puun ja turpeen kilpailukyky energian tuotannossa. Turpeen tuotantoon liittyvää kaavoitusta pyritään nopeuttamaan. Lisävoiman rakentaminen jo valjastettuihin vesistöihin pulpahtaa myös jälleen pinnalle. Poru on epäilemättä kova ja voimakkaimmin keskisen ja pohjoisen Suomen hankkeita vastustetaan Kehä ykkösen sisäpuolelta.

Ugh, olen puhunut. Olo on kuin sillä entisellä pankinjoh-tajalla, jolla pyyhittiin pöytää kun kaikki kohkasivat hui-keista uusista finanssi-instrumenteista. Kriisit palauttivat sittemmin peruspankkiirin taas kunniaan.

Kannattaa siis kaiken tuuli- ja aurinkohypetyksen kes-kellä muistaa myös perusvoimainsinööriä, joka ei haasteita pelkää ja on valmis tositoimiin, ei pelkkiin harjoituksiin, jotta suomalaisilla olisi muitakin energian lähteitä kuin tuohettomia koivuklapeja.

HAASTAVA HARJOITUS

Huonommallakin matikkapäällä voi laskea, ettei kyse ole enää markkinataloudesta.

”Haluamme, että isot yritykset näyttävät esimerkkiä matkalla kohti hiilineutraalisuutta.”

18_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 19

KEIDAS KESKELLÄ KAAMOSTAVUOKATTI ON KUULUISA LADUISTAAN JA RINTEISTÄÄN. JOS KOVA PAKKANEN VIE HIIHTOHALUT, PUUHAA LÖYTYY MYÖS SISÄTILOISTA, SILLÄ VUOKATISTA ON KASVANUT MONIPUOLINEN LOMAKESKUS KYLPYLÖINEEN JA TOUHUPUISTOINEEN.

TEKSTI VIRPI MELLERI_ KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

P O L T T O P I S T E E S S Ä

20_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 21

uokatinrinteillä on alkuillasta pimeää. Pakkasta on 27 astetta, joten rinteessä suhaa lähinnä huoltomiesten moot-torikelkkoja. Tuolta tulevat vielä viimeiset laskijat, joukko urheilulukion lautailijoita. Puolentoista tunnin treenit ovat nyt ohi, ja nuoriso rientää varpaat pistellen ja naamat poltellen lämmittelemään.

Hehkuvat patterit ja kuuma suihkuvesi ovat niin itses-tään selviä asioita, että harva tulee ajatelleeksi, mistä läm-pö on peräisin. Vuokatissa lämpö syntyy mitä todennäköi-simmin Vapon voimalaitoksessa Sotkamossa tai Vuokatin kahdessa lämpökeskuksessa.

Kaikki alkaa voimalaitoksen kattilasta, jossa palaa puuta ja turvetta. Lämpö siirtyy kattilassa kiertävään veteen, joka puolestaan muuttuu höyryksi. Höyry johdetaan turbiiniin, jossa osa energiasta jää sähkön tekoon ja loput siirretään kaukolämpöveteen. Lämmitetty vesi lähtee nyt kiertämään kaukolämpöverkossa.

Harva tulee ajatelleeksi sitäkään, että kaukolämpövesi matkustaa putkea pitkin kahdeksan kilometrin matkan Sotkamosta Vuokattiin. Yksi putken haara vie kylpyläho-telli Katinkultaan. Hotellin uumenissa on vastassa läm-mönvaihdin, eräänlainen termostaatti, jonka kautta lämpö siirtyy Katinkullan omaan lämmitysveteen. Jäähtynyt kaukolämpövesi lähtee paluumatkalle voimalaan, ja kuu-ma vesi kohisee nyt hotellin lämpöpattereissa ja ryöpsäh-tää suihkun suuttimesta lomalaisen niskaan.

KYLPYLÄN OVELLA TUNTUU kuin astuisi kosteaan tropiik-kiin: +32 astetta, viidakonvihreitä palmuja, lehviä ja veden solinaa. Myös vesi on 32-asteista linnunmaitoa. Täällä tarkenee hyvin myös pulikoinnin lomassa, kun huilailee märässä uimapuvussa bambumajassa tai allasbaarissa.

Holiday Club Katinkullan kylpylässä on mistä valita, sillä altaita on yli 20. On ulkoallasta, poreallasta, vastavir-toja, hierovia suihkuja, suihkulähteitä ja vesiliukumäki. Kuntoilijoille löytyy myös 25-metrinen kuntouima-allas ratoineen. Saunamaailmassa voi lepuutella perinteisessä saunassa, höyrysaunassa tai savusaunassa.

Bambumajassa drinkkejään nautiskelevat naiset ovat tulleet rentoutumaan aktiivisen päivän jälkeen. Poruk-kaan kuuluvat Mari Backman-Hyrkäs ja hänen sisarensa Sari Kokkonen Simpeleeltä, Sarin tytär Tessa Kokkonen Kuusamosta sekä perhetuttu Tuula Laamanen Kajaanista.

Naiset ovat käyneet säännöllisesti Vuokatissa jo yli 20 vuoden ajan.

− Minä olin ensimmäisellä reissulla 2-vuotias, nyt 24-vuotias Tessa Kokkonen muistelee.

Joku aina toimii päävuokralaisena ja kutsuu muita mukaan sen mukaan miten petipaikkoja riittää. Kun lapset lähtivät tänään pois, tilalle tuli tuttavaperhe.

Lomaohjelmaan kuuluu sekä leppoisaa yhdessäoloa että itsenäistä harrastamista. Esimerkiksi tänään Sari kävi

aamulla hiihtämässä ja otti iltapäivällä Tuulan mukaan aurinkokävelylle järven jäälle. Mari ja Tessa kävivät aamulla kuntosalilla, päivällä laskettelemassa, ja Tessa vielä hieronnassa. Mieluisiin harrastuksiin kuuluvat myös lumikenkäily, ratsastus ja sulkapallo. Miehet viihtyvät hyvin pilkillä.

Ruokaa laitetaan yhdessä ja luppoaikoina pelataan trivial pursuitia, huojuvaa tornia tai heitä sikaa -peliä. Pelit voivat olla niin kiihkeitä, että vielä vuosienkin päästä muistellaan, mihin asentoon ne siat jäivätkään.

− Vuokatti on hyvä lomakohde, koska joka paikkaan pääsee kävellen, Tessa Kokkonen arvioi.

− Harvassa ovat ne Suomen kylpylät, joissa emme olisi 20 vuoden aikana käyneet. Katinkulta ei ole uusin, mutta se on monipuolisin ja siksi Suomen paras, naiset summaavat.

Yksi asia on kuitenkin tänä talvena toisin – venäläiset loistavat poissaolollaan ruplan kurssin heikkenemisen takia.

− Sama ilmiö on nähtävissä myös meillä päin, Imatralla ja Lappeenrannassa. Se on harmillista bisneksen kannalta, joten toivottavasti tilanne ei jatku pitkään, Mari Backman-Hyrkäs sanoo.

VUOKATIN LÄMPÖLAITOKSEN kupeessa on suuri punainen rakennus, jonka julkisivu on koristeltu tunnettujen hah-mojen kuvilla. Kyseessä on tietysti Hemmo, Angry Birds -parven vihreä banjonsoittoa harrastava lintu, sekä liuta vihreitä possuja.

Joulukuussa 2012 avattu Angry Birds Activity Park rakennettiin entisen Valcon kuvaputkitehtaan tiloihin. Aktiviteettipuiston ideana on saada lapset liikkumaan. Yli 8 000 neliön suuruisessa puistossa ei ole lainkaan motori-soituja laitteita, vaan kaikki hupi tapahtuu oman kaura-moottorin voimin. Freestyle-hallissa voi scootata, skeitata ja kokeilla parkouria. Game Arenalla voi puolestaan pelata vaikkapa lätkää, futisflipperiä, baseballia, salibandya, minigolfausta ja katukorista. Pienemmät lapset viihtyvät etenkin seikkailu- ja autoradoilla.

Skeittirampissa kiitää kypäräpäinen 8-vuotias Arttu temppupotkulaudalla eli scootilla. 10-vuotias sisar Jenni löysi itselleen kaverin, ja tytöt katosivat omiin leikkeihin-

Sotkamolaiset brändit kuten Vuokatti, Katinkulta, Angry Birds Park ja Sotkamon Jymy tunnetaan koko maassa.

P O L T T O P I S T E E S S Ä

Tuula Laamanen (vas.), Mari Backman-Hyrkäs, Tessa Kokkonen ja Sari Kokkonen rentoutuvat Katinkullan kylpylässä aktiivisen hiihto-, kävely- ja kuntosalipäivän jälkeen.

Pinolan perheen isot ja pienet viihtyvät Angry Birds Parkin seikkailuradalla.

1-2015 _ POLTE _ 2322_ POLTE _ 1-2015

P O L T T O P I S T E E S S Ä

sä. Artun perheellä on lomaosake, ja he viettävät jo kuu-detta peräkkäistä lomaansa Vuokatissa.

− Täällä riittää aina tekemistä. On hyvät rinteet, hiih-toladut ja pulkkamäet, ja jos on liian kylmä, menemme kylpylään, keilaamaan tai kuntosalille, äiti Paula Ruokolai-nen listaa.

Angry Birds Park on ainakin Artun ehdoton suosikki. Tänä vuonna puistossa on ollut erityisen jännittävää, sillä Arttu uskaltautui ensimmäistä kertaa Freestyle-hallin hyppytorniin. Hän laskee scootillaan mäen alas ja pomppaa hyppyrin nokasta komeassa kaaressa vaahtomuovimereen.

Perheellä on mukana myös siperianhusky Vallu, joka on pakkasessa kuin kotonaan, mutta osoittautui ensimmäisel-lä lomareissullaan läheisriippuvaiseksi.

− Ei se pysy huoneessa, kun ovet avautuvat kahvaa painamalla. Vetohalut ovat niin kovat, että karkuun pääs-tessään se juoksee 50 kilometriä putkeen. Onneksi se on ystävällinen luonne ja pysähtyi eilen tervehtimään koiraa, joten saimme sen kiinni, isä Jari Ruokolainen kertoo.

Vallun loma loppui lyhyeen ja se sai lähteä sukulaisten kyydissä kotiin Lieksaan.

Jari Ruokolainen työskentelee perheyrityksessä nimeltä Takomo-Pienkonekorjaamo Veljekset Ruokolainen. Yritys tuottaa pajallaan erilaisia metallituotteita, esimerkiksi lastaushakoja Vapon Lieksan ja Uimaharjun sahoille, ja korjaa mitä moninaisimpia koneita.

SEURAAVANA PÄIVÄNÄ PAKKANEN on lauhtunut 17 astee-seen. Ladulle leijailee kevyttä pakkaslunta, mikä tekee hiihtokelistä kovin hitaan. Yksi lumimies lykkii mäkeä ylös parta, ripset ja kulmat paksussa huurussa, mutta muuten on hiljaista.

Puolen kilometrin päässä sijaitsevassa Vuokatin hiih-totunnelissa on enemmän elämää. Pakkasta on leppoisat 7 astetta. Tuossa menee olympiavoittaja Iivo Niskanen ja tuossa maajoukkuemiehet Ari Luusua, Juho Mikkonen ja Perttu Hyvärinen. Kainuun prikaatin urheilukoululaiset lopettavat juuri treeniään ja lähtevät kiireesti takaisin kasarmille.

Ladulla viihtyy myös Ilkka Jarva, joka on Ari Luusuan ja Lari Lehtosen henkilökohtainen valmentaja. Vuokatin maisemat ovat valmentajalle tutut, sillä hän asuu kymme-

nen viikkoa kaudesta hiihtokeskuksessa. Urheiluopiston lähireitit tulevat jo ensilumen aikaan niin tutuiksi, että omille lenkeillään Jarva suuntaa mieluummin ylämaas-toon eli Vaaran laduille.

− Tykkään varsinkin 18 ja 22 kilometrin reiteistä, koska ne nousevat vaaran päälle ja maisemat ovat komeat. Lem-pikohteeni on myyttisen Paskakönkäänkurun nousu, jonka korkeusero on 120 metriä. Mutta sinne pääsyä ei ole tehty helpoksi. Ensin pitää hiihtää 13 kilometriä nousun juurelle, eikä yhdyslatuakaan ole aina ajettu.

Valmentajalla on kotona Paltamossa kaksi pientä lasta ja eduskuntavaalikampanjaa käyvä vaimo, joten omille hiihtolenkeille ei juuri jää aikaa. Jarva pyrkii järjestämään työnsä siten, että pääsee itsekin vähän liikkumaan. A-maa-joukkuemiesten perässä valmentaja ei pysy, mutta häntä näkee usein ladulla koululaisten kanssa. Jarva työskente-lee myös Kainuun hiihtoseurojen kehittämishankkeessa sekä Suomen Akatemian järjestämien yläkoululeirien valmentajana.

− Leireille tulee 7-, 8-, ja 9-luokkalaisia hiihtäjiä eri puo-lilta Suomea ja he käyvät keskellä päivää muutaman tunnin koulua. He saavat omasta koulustaan tehtäviä ja meillä on oma opettaja tukemassa opiskelua.

Leireilyn ja koulunkäynnin yhdistäminen on myös maistiainen urheilulukiosta, joka toivottavasti houkuttelee hiihtolupauksia Vuokattiin.

− Jos haluaa maastohiihdossa maailman huipulle, täytyy harjoitella ammattimaisesti. Tämä on siihen Suomen paras paikka.

Siitä ei taida olla epäilystäkään. Vuokatti Ski Team, Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia ja siihen kuuluva Sotka-mon urheilulukio ovat vahvoja brändejä ja myös tulokset puhuvat puolestaan. Sotšin talviolympialaisten viidestä suomalaismitalistista neljä oli Sotkamon urheilulukion kasvatteja: Iivo Niskanen toi miesten parisprintin kultaa, Iivon isosisko Kerttu Niskanen ja Krista Lähteenmäki vies-tihopeaa ja Enni Rukajärvi hopeaa lumilautailun slopesty-lessä. Olympiajoukkueessa oli kaikkiaan 24 urheiluakate-mian kasvattamaa urheilijaa.

Akatemiassa ovat opiskelleet myös tuore lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri ja MM-hopeaa saavutta-nut Merika Enne.

Hiihtovalmentaja Ilkka Jarvan henkilökohtaisia valmennettavia ovat muun muassa maajoukkuemiehet Ari Luusua ja Lari Lehtonen.

VAPON SOTKAMOSSA SIJAITSEVA CHP-yhteistuotantolaitos tuottaa ja jakelee lämpöä ja sähköä Sotkamon keskustan alueelle sekä Vuokatiin. Lisäksi Vapolla on Vuokatissa kaksi lämpölaitosta ja useita varakattiloita verkon varrella.

Sotkamon voimalaitoksen voimalaitos-päällikön Sami Vartiaisen mukaan läm-mön ja sähkön kotimaisuusaste on korkea, sillä Sotkamon voimalaitoksen käyttämästä polttoaineesta 70 prosenttia on turvetta ja 27 prosenttia puuta. Tukiaineena käytettävän öljyn osuus on vain 3 prosenttia.

− Polttoaine on paikallista, sillä turve tulee lähisoilta ja myös puu hyvin läheltä. Suurin

osa polttoaineesta tulee 50 kilometrin säteel-tä, Vartiainen kertoo.

Vapo suunnittelee Sotkamoon suuria in-vestointeja, joiden tavoitteena on nostaa sekä energiatehokkuus että ympäristötekniikka erinomaiselle tasolle.

Hankelistalla on muun muassa sähkösuo-din ja savukaasupesuri. Lisäksi Vapo aikoo investoida Sotkamon voimalaitoksen peruspa-rannukseen uudistamalla kattilarakenteita ja automaatiota. Sotkamon alueen kaukolämpö-verkko on Vapolla vuokralla, mutta Sotkamon kunta on päättänyt myydä kaukolämpöverk-konsa Vapolle.

Kylpylähotelli Katinkulta on yksi Vapon

suurista asiakkaista Vuokatin alueella. Läm-pöratkaisu on myös liiketoiminnan kannalta avainasemassa, sillä toimitusjohtajan mukaan sähkö- ja lämmityskustannukset ovat yrityk-sen suurin menoerä heti henkilöstökulujen jälkeen.

− Lomahuoneistot lämpiävät sähköllä ja varsinainen kylpylähotelli kaukolämmöllä. Ka-tinkullassa tarvitaan lämpöä 5 500 megawat-tituntia vuodessa ja vettäkin kuluu vuosittain 45 000 kuutiota, laskee Katinkullan Pallohal-li Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Antikainen.

− Olemme olleet tyytyväisiä sekä kauko-lämpöön että Vapoon kumppanina, Antikainen sanoo.  

PAIK ALLISTA ENERGIA A

Sotkamon kaukolämmön hinta on alle Suomen keskiarvon. Kahdessa vuodessa se on laskenut 6,2 prosenttia, samalla kun Suomen keskihinta on noussut 4 prosenttia, kertovat tuoreet tilastot. Tulevat energiatehokkuusinvestoinnit tukevat vakaata hintaa, samoin kuin turveveron lasku. Lähde: Energiateollisuus ry

1.1.2013

Ener

gian

hin

ta €

/MW

h

Sotkamo

Keskiarvo

75

73

71

69

67

1.1.2014 1.1.2015

24_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 25

KI

PI

NÄ

MI

KK

O

Mikä Helsingin Keskipohjalaiset ry on? Olemme maakuntayhdistys, joka on elänyt mo-nenlaisten vaiheiden läpi. 50-luvulla mietittiin, miten köyhää Keski-Pohjanmaata voitaisiin auttaa. 70-luvulla järjestimme pääkaupunkiin muuttaneille vapaa-ajan rientoja, kuten teatteri-iltoja ja taiteilija-vierailuja. 90-luvulta alkaen teemana oli pohjalainen kansanperinne. Viime vuosina olemme laajentaneet näkövinkkeliä ja järjestäneet maakuntaseminaareja yhdessä Keski-Pohjanmaan liiton kanssa. Olemme pyrkineet valitsemaan yleisesti kiinnostavia aiheita, jotka koskettavat muitakin kuin maakunnan väkeä.

Järjestätte maaliskuussa seminaarin otsikolla Onko soiden käytön ja vesiensuojelun välillä sovittamaton ristiriita? Miksi? Keski-Pohjanmaalla on paljon suota, metsää ja laa-joja valuma-alueita. Ongelmana on, että sakkaiset tulvavedet tulevat kerralla toukokuussa ja sitten vir-tauma tyrehtyy. Vesistöt saataisiin puhdistettua, jos suurten valuma-alueiden alajuoksulle kaivettaisiin saostusaltaita ja kosteikkoja. Tällöin myös virtauma jakautuisi tasaisesti koko kesäkaudelle ja vesistöt voisivat olla tuottavampia. Keski-Pohjanmaan ve-sistöt ovat arvokkaita matkailukohteita ja niihin voisi nousta myös arvokalaa.

Millaisia haasteita tähän liittyy? Jos saostusaltaita ja kosteikkoja halutaan rakentaa, maanomistajia tietysti kiinnostaa, kuka maksaa niiden rakentamisen, puhdistuksen ja muut huol-totoimet. Kalastajat ja vesistöjen virkistyskäyttäjät saavat hyödyn, mutta miten käy maanomistajien, joilta jää useita hehtaareita maata veden alle?

Keitä seminaarissa kuullaan?Olemme kutsuneet puhujiksi ympäristöasiantuntijoi-ta, kansanedustajia ja bioenergia-alan edustajia.

Miten keskipohjalaisuus näkyy pääkaupungissa? Keskipohjalaiset häätävät trulleja polttamalla perinteisen pääsiäiskokon Seurasaaressa. Kokko rakennetaan kiirastorstaina talkoovoimin ja polte-taan pääsiäislauantaina. TEKSTI VIRPI MELLERI_ KUVA MARJA VÄÄNÄNEN

HELSINGIN KESKIPOHJAL AISET RY HALUA A TIETÄ Ä, MITEN L AKEUKSIEN

VESISTÖT SA ATAISIIN HYÖT YK ÄY TTÖÖN – JA KUK A MAKSA A.

Pohjanmaan kautta

MIKÄPÄ ON KUNNANISÄN myhäillessä Sotkamon kirkon-kylällä sijaitsevan virastotalon kulmahuoneessa. 10 700 asukkaan kunta on ehkä väkiluvultaan pieni, mutta maine on sitäkin suurempi. Sotkamolaiset brändit kuten Vuo-katinrinteet, Vuokatin urheiluopisto, Katinkulta, Angry Birds Park, Sotkamon Jymy, Snowpolis ja Talvivaara tunnetaan koko maassa.

− Meillä on Sotkamossa tällainen vahvojen, hyvin ver-kostoituneiden toimijoiden yhteenliittymä. Ja kun niitä tuuppaa pienellä voimalla, syntyy hyviä asioita, kunnan-johtaja Petri Kauppinen kuvailee.

Vuokattia markkinoidaan ympärivuotisena koko per-heen matkakohteena. Ympärivuotisuutta tukevat myös ti-lastot, sillä alueen vilkkaimmat kuukaudet ovat maaliskuu, heinäkuu ja lokakuu – juuri ne ajankohdat, jolloin suoma-laiset perheet viettävät hiihto-, kesä- ja syyslomiaan.

− Vuosi 2013 oli tilastollisesti kaikkien aikojen matkailu-vuosi, viime vuonna jäimme tästä viisi prosenttia. Meiltä löytyy myös suhteellisesti vilkkain golfkenttä Suomessa, kunnanjohtaja iloitsee.

− Pystymme tarjoamaan monipuolisia palveluja, koska meillä on talvella pohjoisen Suomen talven edut, kesällä puolestaan kaikki Etelä-Suomen edut.

Sotkamo on elinvoimainen ja vetovoimainen kunta, joka on hyvässä positiivisessa kierteessä. Onnistumiset ruok-kivat uusia onnistumisia. Menestyksen salaisuus saattaa piillä myös paikallisessa mielenlaadussa. Sotkamossa ei olla turhan vaatimattomia, vaan ”täällä tehhään asioita etteenpäin kaatuen”, kuten kunnanjohtaja asian ilmaisee.

Vuokattiin rakennettiin muun muassa maailman ensimmäinen hiihtoputki ja lumilautatunneli. Katinkulta-kompleksia pidettiin aikoinaan järjettömänä hankkeena, samoin Angry Birds -aktiviteettipuistoa. Me tiedämme jo, millainen suksee Katinkullasta tuli, ja myös touhu-puistokonseptia monistetaan täyttä häkää. Viime vuonna avattiin vastaava SuperPark-aktiviteettipuisto Ouluun ja tämän vuoden tammikuussa Vantaan Tammistoon.

P O L T T O P I S T E E S S Ä

Helsingin Keskipohjalaisten Matti Heiniemen mukaan maakunnan vesistöt ovat arvokkaita matkailukohteita.

”Jos haluaa maastohiihdossa maailman huipulle, täytyy harjoitella ammattimaisesti. Vuokatti on siihen Suomen paras paikka.”

Juho-Pekka Rajamäki sai työharjoittelupaikan Pekka Forsströmiltä.

TILASTOKESKUKSEN MUKAAN Vuokatissa vierailee 1,3 miljoonaa päiväkävijää vuodessa, mikä tekee siitä Suomen suurimman ympärivuo-tisen matkailukeskuksen. Yöpymisiä oli viime vuonna vajaat 800 000, joista ulkomaalaisten osuus oli 80 000. Kaikista ulkomaalaisista venäläisiä oli 50 000.

− Tämä tarkoittaa, että 720 000 yöpymistä oli suomalaisia perhe-asiakkaita, kunnanjohtaja Petri Kauppinen laskee.

Monissa muissa kotimaisissa lomakohteissa matkakeskuksen ja taajaman välinen etäisyys voi olla kymmeniä kilometrejä. Vuokatille on leimallista, että lomakeskus sijaitsee keskellä taajamaa. Tämä tuo sekä sotkamolaisille yrittäjille että asuk-kaille infrastruktuurisia ja logistisia etuja.

− Kun me kehitämme palveluja matkailijoille, me kehitämme samalla kuntalaisten arkea, ja päinvastoin, Kauppinen summaa.

Hän uskoo alueen kiinnostavan myös yrityksiä, sillä kasvavassa kunnassa on aivan erilainen liiketoi-mintapotentiaali kuin kunnassa, jossa väki vähenee ja muuttaa pois.

Kunnassa on äskettäin käynnistetty iso matkailualan masterplan-hanke.

Tähän on valmistauduttu jo useiden vuosien ajan tekemällä uusille alueille asemakaavoja ja luomalla siten mahdollisuuksia jatkoinvestoinneille. Kunnanjohtajan mukaan tärkein on Itärinteen kaava, jonne on kaavoitettu 70 000 kerrosneliötä.

− Tämä on sekä energiapoliittisesti että matkailullisesti iso hanke.

Tulevien vuosien investoinnit pitävät sisällään uusia majoituspalveluja ja entistä monipuolisempia vapaa-ajan-viettomahdollisuuksia.

LOMAKESKUS KESKELL Ä TA A JAMA A

− Kun me kehitämme palveluja matkailijoille, me kehitämme samalla kuntalaisten arkea, sanoo kunnanjohtaja Petri Kauppinen.

26_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 27

TR

EN

DI

BIOENERGIA RY:N TOIMITUSJOHTA JA JA TOIMIAL APÄ ÄLLIKÖT ESITTÄVÄT VA ALIEN ALL A

EHDOTUKSENSA UUSILLE PÄ ÄTTÄ JILLE.

Suomalaista työtä bioenergialla, kiitos!

Kotimaisten polttoaineiden tuottajien ja käyttäjien etujärjestö Bioener-gia ry esittää tulevalle hallitukselle ja eduskunnalle, että kotimainen työ asetettaisiin ensi vaalikaudella keskeiseksi tekijäksi päätöksenteossa. Kun työllisyys kasvaa, aukeaa moni muukin Suomea vaivaava solmu. Tu-levan vaalikauden energiapäätöksillä

vaikutetaan suomalaiseen työllisyyteen ja verotuloihin.Suomen valtionvelasta on viime aikoina kannettu suurta

huolta. Kun katsotaan lisäksi muita mittareita, kuten työttömyyttä, vaihtotaseen kehitystä tai julkisen sektorin palveluiden rahoittamista, ne kaikki osoittavat yhteen ja samaan ratkaisuun: on luotava suomalaisia työpaikkoja. Bioenergia ry:n toimitusjohtajan Jyrki Peisan mukaan veronmaksajia ja verotuloja täytyy saada lisää.

– Jos onnistumme lisäämään suomalaista työtä, voidaan julkisen sektorin rahoitusvaje ratkaista järkevässä mitta-kaavassa. Nyt olisi tärkeintä saada laaja ja yhteinen tahtoti-la sen suhteen, että kotimaisen energian ja työpaikkojen lisääminen otetaan selkeästi ykkösasiaksi ensi vaalikau-della, Peisa toteaa.

– Poliittisesta päätöksenteosta on puuttunut selkeä linja. Kun iso linja on hämärä, tulee päätöksistäkin mitä sattuu. Linjan pitää olla kirkas ja selkeä alalla, joka työllistää ja te-kee investointeja kotimaassa. Turhasta kotimaisen energian kampittamisesta, kuten kankeasta byrokratiasta ja koti-maista rokottavasta verotuksesta pitää luopua, Peisa sanoo.

Suomalainen biotuotantoteollisuus ei ole pelkästään suomalaisen raaka-aineen korjaamista metsistä ja soilta. Kun tarkastellaan koko bioenergiaketjua maanomistuk-sesta ja hankinnasta voimalaitoksiin ja metsäyhtiöihin, ala käyttää poikkeuksellisen laajasti suomalaista osaamista. Alalle kehitetystä kotimaisesta teknologiasta on myös noussut paljon kansainvälisiä vientituotteita.

Biotaloudella on suuri merkitys myös aluetaloudelle, koska kotimainen energiantuotanto vahvistaa maakuntia ja kuntia. Eurot jäävät kiertämään ja luomaan paikallista hyvinvointia sinne, missä energia tuotetaan. Näin koko aluetalous vahvistuu verrattuna siihen, että sama energia tuodaan ulkoa, jolloin sen työllistävä vaikutus jää pääosin Suomen rajojen ulkopuolelle.

BIOENERGIA RY:N PUUENERGIAN, biopolttoaineiden sekä bionesteiden, -kaasun ja -jalosteiden toimialapäällikkö Tage Fredriksson linjaa, että kotimaisen bioenergian kilpailukykyä tulisi parantaa suhteessa tuontienergiaan. Kotimaisella energiapuulla ja turpeella voidaan tuot-taa merkittävä osa Suomen energiantarpeesta, kunhan

käyttökustannukset pidetään kilpailukykyisinä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikenteessä.

– Puuhakkeen osalta on nyt sellainen tilanne, että useilla suurilla kaupungeilla, kuten Helsingillä, Turulla, Oululla ja Lahdella on edessään linjapäätökset, mihin energian-tuotantomuotoon investoidaan lähivuosina. Kotimaisille polttoaineille pitää turvata mahdollisimman vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, jotta energiapäättä-jät uskaltavat tehdä päätöksen kotimaisen polttoaineen puolesta. Vero- ja tukipolitiikan pitää olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, Fredriksson korostaa.

Tällaiset suuret laitosinvestoinnit luovat kotimaista työllisyyttä pitkäksi aikaa eteenpäin, kun investointipää-tös on kerran tehty.

– Pitäisi myös tehdä kaikki voitava, jotta Suomeen saataisiin mahdollisimman kattavaa liikenteen biopolt-toainetuotantoa. Investoinnit biopolttonestetuotantoon ovat merkittäviä myös työllistämisen kannalta. Mitä tulee kotimaiseen sähköntuotantoon, on huomioitava, että koti-mainen sähköenergia kilpailee pohjoismaisen markkina-sähkön kanssa, mikä korostaa tuotantokustannusten mer-kitystä investoinneista päätettäessä, Fredriksson sanoo.

SUOMEN SUURTEN TURVEVARANTOJEN hyödyntämistä uhkaa tuotantopinta-alojen nopea väheneminen. Vanhoja tuotannosta poistuvia soita ei saada korvattua uusilla, koska turvetuotannon luvituskäytäntö on kovin byrokraat-tista ja hidasta.

– On erikoista, että kotimaisin voimin vaikeutetaan kotimaisen polttoaineen käyttöä. Samaan aikaan hei-kennetään vaihtotasetta ja riippuvuutta tuontienergiasta ostamalla Venäjältä kivihiiltä kotimaisen turpeen sijaan, toteaa Bioenergia ry:n turvetuotannon toimialapäällikkö Jouko Rämö.

Nykyisellään kehitys johtaa siihen, että turvesoiden tuotantoala vähenee nykyisestä 60 000 hehtaarista alle 45 000 hehtaariin vuoteen 2020 mennessä, jollei kankeita luvituskäytäntöjä pureta.

– Nykytrendi on hälyttävä ja tilanne pitää kääntää nopeasti. Nyt tarvitaan nopeasti uutta tuotantopinta-alaa. Avainkysymys ovat turvetuotannon luvat. Liiallista lupa-sääntelyä pitää purkaa. Poliitikot ovat onneksi alkaneet herätä, kun on huomattu, että tuontikivihiili on alkanut korvata kotimaista turvetta energianlähteenä.

Toinen vaalikauden tärkeä asia turvealalla on turpeen kilpailukyky energiakäytössä eli turpeen verotus.

– Meillä on tavoitteena, että nykyinen turpeen valmiste-vero, 3,4 euroa/MWh, poistettaisiin kokonaan. Nyt on lu-vattu, että vero laskisi 1,9 euroon/MWh ensi vuoden alusta lähtien. Veron pudotus on oikean suuntainen toimenpide ja

TEKSTI JARI PELTORANTA_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

auttaa jo turpeen kilpailukykyä. Koko ensi vaalikautta kat-sottaessa tavoite on saada turpeen valmistevero nollaan.

SUOMESSA KIINTEISTÖJÄ LÄMMITETÄÄN vielä paljon öljyl-lä, mutta lämmönlähteenä käytetyt öljytuotteet olisi help-po korvata pelleteillä ja muilla kotimaisilla vaihtoehdoilla. Tähän tulee kiinnittää huomiota tulevan hallituksen työssä, toteaa Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty, jonka vastuualueena on pelletti- ja pienkäyttö sekä lämpöyrittäjyys.

Nykyinen kotitalousvähennys pitää Tuohiniityn mukaan laajentaa koskemaan myös investointeja uusiutuvaan energiaan. Iso osa öljylämmitteisistä kiinteistöistä on 1980-luvun kiinteistöjä, joissa on suuri lämmön tarve. Lämmöntuottojärjestelmään tehtävät muutokset ovat

kustannuksiltaan kohtuullisia, koska olemassa oleva läm-mönjakojärjestelmä eli kiinteistön lämpöpatteriverkosto voidaan säilyttää pelletteihin siirryttäessä.

– Pienellä porkkanalla saataisiin ihmisiä siirtymään kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Kotitaloudet säästäi-sivät myös laitteiston käyttökustannuksissa. Kotitalousvä-hennyksen lisäksi vähävaraisille pitää myöntää harkinnan-varaista tukea, kuten esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n avustusta, jotta hekin voisivat siirtyä kotimaiseen polttoaineeseen, Tuohiniitty sanoo.

Pienemmille lämpöyrittäjille laitosinvestointi on iso päätös ja pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat kor-keat, mikä voi estää investoinnit. Siksi myös työ- ja elin-keinoministeriön investointituki pitää palauttaa takaisin aiemmalle korkeammalle tasolleen.

”Turvesoiden luvituskäytäntöjä ja verotusta helpotettava”

”Suomalainen työ ykkös-asiaksi”

”Vakaampi toimintaympäristö investointeja varten”

”Kotitalous-vähennys heille, jotka vaihtavat öljyn pellettiin”

”Pienellä porkkanalla saataisiin ihmisiä siirtymään kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Kotitaloudet säästäisivät myös laitteiston käyttökustannuksissa.”

28_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 29

SY

TY

KE

K ANSAL AISTEN ENERGIA-ASENTEET JAK AUTUVAT PUOLUEK ARTAN MUK AISESTI. EDUSKUNTAVA ALIT OVAT SITEN MYÖS ENERGIAVA ALIT.

Energia-asenteet muuttuvat hitaasti

Eduskuntavaaleissa äänestämällä on mahdollisuus vaikuttaa energiapoli-tiikkaan, sillä eri puolueiden ajama energiapolitiikka on linjassa niiden kannattajien näkemysten kanssa. Ei ole mikään yllätys, että ydinvoima-myönteisiä löytyy eniten Kokoomuk-sen kannattajista, kun taas ydinvoi-man vastustajia on etenkin Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajissa.

Puun ja biopolttoaineiden sekä turpeen kannattajia löytyy eniten Keskustasta. Tuuli- ja aurinkoenergiaa sen sijaan kannattavat kaikki.

– Nyt kun ydinvoimapäätökset on tehty, näissä vaaleissa niihin tuskin enää puututaan. Eri asia sitten on, mihin valoon Fennovoiman ydinvoimahanke poliittisella tasolla joutuu, jos EU:n Venäjä-pakotteet laajenevat. Vaaleissa ko-rostuvat kuitenkin todennäköisesti taloudelliset kysymyk-set, koska niukkuutta on luvassa. Oma talous, kansan talous sekä työllisyyskysymykset nousevat niukkoina aikoina myös energiapolitiikan keskiöön, pohtii energialiiketoi-minnan konsultti Pekka Järvinen ÅF-Consult Oy:stä.

Hänellä on hyvä käsitys suomalaisten energia-asenteista ja niiden muutoksista pitkältä ajalta, sillä hän on ollut mukana tekemässä ja analysoimassa energia-asennetut-kimuksia vuodesta 1982 lähtien vuoteen 2011 asti. Lisäksi hän on tutustunut tuoreempienkin kyselyjen raportteihin huolellisesti.

– Mielenkiintoista kyllä, kansalaisten energia-asenteissa näkyy selvästi sekä 1990-luvun laman alku että loppu jo ennakolta, ennen kuin niistä virallisesti tiedettiin mitään. Toki jälkiviisaana on helppo tehdä tällaisia tulkintoja.

Vaikka työllisyyttä ja kotimaisuutta on kaikkien helppo kannattaa, Järvinen muistuttaa, että työllisyys merkitsee hieman eri asioita eri ihmisille.

– Keskustalle työ merkitsee työtä maaseudulla, mitä puu ja turve tuovat. Demareille työ on enemmänkin raskasta teollisuutta, ja Perussuomalaiset ovat viime vaalien suu-rimpana duunaripuolueena jossain näiden välillä.

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEITA ja mielipiteitä on kartoitettu vuosittain jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Aluksi tutkimukset teetti Imatran Voima, myöhem-min rinnalle tuli myös Teollisuuden voima. Energiateolli-suus ry on toiminut tutkimuksen teettäjänä vuodesta 2012 alkaen.

Pitkästä aikasarjasta näkyy hyvin, miten suhdanteet ja

”Vaaleissa korostuvat todennäköisesti taloudelliset kysymykset, koska niukkuutta on luvassa.”

TEKSTI KATARIINA KRABBE_ KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

laajempi asenne-ilmasto ovat vaikuttaneet eri energiamuo-tojen suosioon. Muutokset näkyvät tuloksissa ennemmin-kin pitkäaikaisina trendeinä kuin äkillisinä vaihteluina.

– Kaiken kaikkiaan muutokset ovat hitaita ja kansalais-ten asenteet pysyvät vuodesta toiseen melko samanlaisi-na. Tosin etenkin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 sekä Fukushiman onnettomuus vuonna 2011 näkyvät selkeästi ydinvoiman kannatuksen äkillisenä laskuna, mutta niidenkin vaikutus oli melko lyhytaikainen, Järvinen kertoo.

Esimerkiksi turpeen suosio on tällä hetkellä suunnilleen samalla tasolla kuin 1990-luvun lamavuosina.

– Turpeen suosio on kuitenkin aaltoillut vuosien varrella melko paljon. 1990-luvulla se kasvoi, koska turpeen koti-maisuutta ja työllistävyyttä arvostettiin. Myöhemmin tur-peennoston haitat tulivat esille ja tietoisuus ilmastonmuu-toksesta lisääntyi niin, että vuonna 2007 turpeen kannatus energianlähteenä romahti. Vuoden 2011 kyselyaineisto taas kerättiin heti Fukushiman ydinvoimalaonnettomuu-den jälkeen, mikä näkyy myös turpeen suosion lisääntymi-senä. Viime vuosina turpeen kannatus on noussut samalle tasolle, jolla se oli ennen romahdusta. Siihen on vaikutta-nut toisaalta lamatietoisuuden lisääntyminen ja toisaalta ilmastohuolen laimentuminen, Järvinen analysoi.

Viime vuonna valmistuneen EVAn arvo- ja asennetut-kimuksen mukaan ilmastonmuutosta pidetään kyllä edel-leenkin suurena uhkana, mutta ei ollenkaan niin laajasti kuin viime vuosikymmenellä. Sama trendi näkyy myös energia-asennetutkimuksissa.

ENERGIA-ASENNETUTKIMUSTEN aikasarjoista näkee myös, kuinka hiili on muuttunut vallitsevasta energianlähteestä väistyväksi, tai kuinka aiemmin puhtaana energiana pide-tyn maakaasun suosio on vähentynyt. Asenteet maakaasua kohtaan ovat muuttuneet, kun on ymmärretty maakaasun ilmastovaikutus fossiilisena polttoaineena ja toisaalta luot-tamus sen häiriöttömään saatavuuteen on karissut.

– Vaikka maakaasun toimituksessa ei Suomessa ole ollut minkäänlaisia ongelmia, Ukrainan tilanteen takia siinä nähdään riskiä ja epävarmuutta. Hiilen suosion hiipumi-nen taas on lakannut, koska sen saatavuus ei ole kiinni yhdestä putkesta eikä siitä myöskään paljastu enää uusia kamaluuksia.

Vesivoimaa puolestaan vastustettiin aikoinaan, koska luonnontilaisia koskia valjastettiin ja vaelluskalojen nousu kutemaan estyi.

– Nuoremmille sukupolville vesivoima taas on olemassa

30_ POLTE _ 1-2015 1-2015 _ POLTE _ 31

SY

TY

KE

olevaa todellisuutta, ja sellaisenaan puhdasta, kotimaista ja luotettavaa energiaa. Vesivoiman kannatus onkin ollut pienessä nousussa.

ENERGIA-ASENNETUTKIMUKSET ON aiemmin toteutettu kirjeitse, mutta kolmena viime vuonna tutkimus on to-teutettu kirjetutkimuksen lisäksi internetpaneelin avulla. Viimeisimmän tutkimuksen toteutti IROResearch syys-lokakuussa 2014.

– Ukrainan tilanne on ollut silloin jo tiedossa, mutta eduskunta ei ollut vielä tehnyt uutta päätöstä Fennovoi-masta, Järvinen toteaa.

Internetpaneelin kautta kyselyyn vastasi 935 henkilöä. Kirjekyselyn saaneen 1 000 henkilön otoksesta vastauk-set palautti kirjelomakkeella 145 henkilöä ja 11 vastasi kysymyksiin internetissä. Eri menetelmillä kerätyn aineiston vastaajien taustatiedot eroavat toisistaan siten, että kirjeitse kerätyssä aineistossa korostuvat iäkkäämmät, vähemmän koulutetut sekä maaseudulla tai pienemmissä kaupungeissa asuvat, internetpaneelin kautta saadussa nuoremmat, koulutetummat ja pääkaupunkiseudulla asu-vat. Lopullinen otos painotettiin kuitenkin iän, sukupuo-len ja asuinpaikan mukaan koko väestöä edustavaksi, jotta tuloksista saatiin vertailukelpoisia aiempien tutkimusten kanssa.

TÄMÄNVUOTISET TULOKSET OLIVAT erittäin suotuisat puu- ja biopolttoaineille. Yhä useammat uskovat puun, turpeen ja muiden kotimaisten energianlähteiden käytön lisäämi-sen vaikuttavan työllisyyteen merkittävästi. 77 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että puu- ja biopolttoaineiden käyttöä sähköntuotannossa pitäisi lisätä. Vielä suurempi osuus vastaajista kannattaa tosin aurinkosähkön ja tuu-livoiman lisäämistä. Maakaasun kannatus on laskenut ja turpeen edelleen kasvanut.

Myös Bioenergia ry:n tammikuussa teettämän Bio-energiabarometrin mukaan yhä useampi suomalainen kannattaa turvetuotantoa. Sen mukaan 53 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä tai pitää turpeen energiakäy-tön ennallaan. Turpeen käytön lisäämistä kannatetaan energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden sekä työlli-syysvaikutusten takia. Huoli turvetuotannon vesistöpääs-töistä on puolestaan vähentynyt.

– Aurinko- ja tuulisähkön lisäämistä taas kannatetaan niin laajalti, ettei niiden suosio voi oikeastaan enää lisään-tyä. Itse asiassa tuulivoiman kannatus on hieman laske-nutkin nyt, kun ihmisillä on enemmän kokemusta tuuli-voimalan maisema- ja meluvaikutuksista, Järvinen pohtii, mutta muistuttaa myös mittakaavaharhasta:

”Oma talous, kansantalous sekä työllisyyskysymykset nousevat niukkoina aikoina myös energiapolitiikan keskiöön.”

On helppo ymmärtää, miksi päästö- ja vesistömittausten kustannukset nousevat miljooniin euroihin.

TURVETUOTANTOALUEIDEN YMPÄRISTÖTARKK AILUN KOKONAISKUSTANNUS ON YLI 5 MILJOONA A EUROA VUODESSA.

Ympäristönsuojelu työllistää satoja

VESIENSUOJELU ON OSA turvetuotantoa. Jotta Vapo pystyy täyttämään lupavaatimukset sekä pitämään itselleen asettamansa kunnianhi-moiset ympäristölupaukset, investoinnit ovat suuret. Esimerkiksi uudet parhaan tekniikan mukaiset vesienkäsittelyrakenteet maksoivat kaikkiaan noin 25 miljoonaa euroa.

– Turvetuotantoalueilla tehdään lisäksi säännöllistä ympäristötarkkailua, jonka kokonaiskustannukset ovat yli kaksinkertais-tuneet neljässä vuodessa. Kustannukset olivat viime vuonna 5 miljoonaa euroa, kertoo Vapon ympäristöinsinööri Teija Lehtonen.

Tästä summasta 4 miljoonaa euroa käytet-tiin päästötarkkailuihin, joissa turvetuotannon valumavesien laatua ja määrää tarkkaillaan säännöllisesti.

Vesistötarkkailun osuus oli puoli miljoonaa euroa ja kalataloustarkkailun neljännesmil-joona. Näin tarkkaillaan turvetuotantoalueen vaikutusta vesistöön ja kalakantaan.

Päästötarkkailun lisäksi Vapo tekee melu- ja pölymittauksia sekä pohjavesitarkkailua ympäristölupamääräysten mukaisesti. Turvetuotannon pölyn määrää ja leviävyyttä seurataan aistinvaraisesti sekä laskeuma- ja leijumamittauksin. Työkoneiden ja kuljetus-ajoneuvojen melua mitataan äänitasomitta-reilla.

TURVETUOTANTOALUEIDEN kuivatusvedestä otetaan vuosittain yli 10 000 näytettä ja niistä tehdään yli 70 000 analyysiä. Näytteenotto on ulkoistettu.

Sertifioidut näytteenottajat kiertävät näytteenottopisteitä, ottavat vesinäytteet ja lähettävät ne laboratorioon analysoitavak-si. Näytteenottopisteitä on valtavasti, sillä Vapolla on yli 450 turvetuotantoaluetta. Niiden vesienkäsittelyrakenteiden puhdistustehoa tarkkaillaan niin, että vesinäytteet otetaan

TA

SE

rakenteen yläpuoliselta ja alapuoliselta näyt-teenottopisteeltä.

Jokaisella turvetuotantoalueella on oma ym-päristölupa. Ympäristöluvassa voidaan määrä-tä esimerkiksi, että tammikuusta kevättulvan alkuun otetaan vesinäyte kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana yleensä kuukauden ajan kerran viikossa ja huhti-joulukuun aikana näyte otetaan kerran kahdessa viikossa.

– Me teemme lisäksi tehostettua, omaeh-toista tarkkailua, joka ylittää ympäristölupa-vaatimukset. Omaehtoisessa tarkkailussa kevättulvan seuranta-aikaa on pidennetty ja näytteet otetaan kerran viikossa huhti- ja toukokuun ajan. Näin varmistamme, että kevättulvan aikainen ylivirtaamatilanteen kuormitus tulee huomioiduksi luotettavasti, Lehtonen kertoo.

Sertifioidut näytteenottajat tekevät havain-toja mahdollisista poikkeamista näytteenoton yhteydessä. Jos he näkevät sortuneen penkan tai risujen tukkiman padon, Vapo saa heiltä tiedon heti. Toki myös kentällä työskente-levä turveurakoitsija työntekijöineen valvoo työmaata, pitää häiriöistä päiväkirjaa ja tekee rakenteiden huolto- ja korjaustyöt.

Yhden näytteen ottaminen maksaa keski-määrin 50 euroa. Analyysipaketista riippuen vesinäytteen analysointi maksaa 40–70 euroa.

On helppo ymmärtää, miksi vuosittaiset päästö- ja vesistömittausten kustannukset nousevat miljooniin euroihin.

YMPÄRISTÖTARKKAILU teettää paljon työtä. Pelkästään Vapossa ympäristöasioita hoitaa 15 kokoaikaista työntekijää ja kausityöntekijät päälle. Myös turvetuotantoalueiden ympäris-törakenteiden suunnittelu, valmistelu sekä huolto- ja kunnossapitotyöt työllistävät noin 50 vapolaista. Kun mukaan lasketaan ulko-puoliset näytteenoton ja analytiikan palvelut, sertifioidut näytteenottajat ja laboratorioiden henkilökunta, toiminta työllistää satoja.

Teija Lehtonen itse on viimeksi osallistunut hankintaprojektiin, jossa kilpailutettiin toimi-joita Vapon Länsi-Suomen alueen näytteen-ottoon ja analytiikkaan. Näytteenottajat ovat ammattilaisia.

Länsi-Suomen alueella päästö- ja vesistö-tarkkailua tekevät nyt Ahma Ympäristö ja Ko-kemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Vapon muilla alueilla toimivat muun muassa Pöyry, Nab Labs, Savo-Karjalan Ympäristötut-kimus ja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus.

Vaikutustarkkailua kuten melu- ja pöly-mittauksia sekä biologista tarkkailua tekevät omat, erikoistuneet toimijansa. TEKSTI VIRPI MELLERI_ KUVA JUHA MYLLYMÄKI

– Vaikka aurinko- ja tuulisähköä kannatetaan kaut-ta linjan, mittakaava on näissä energiamuodoissa aivan toinen kuin esimerkiksi ydinvoimassa. Uskon kyllä, että esimerkiksi pienet, hajautetut ratkaisut, kuten yksittäisten kiinteistöjen omaan sähköntarpeeseen vastaava tuotanto aurinkoenergialla tulee lisääntymään, mutta yksin sen varaan ei voida laskea. Aina tarvitaan vaihtoehtoista, aina saatavilla olevaa energiaa. Kaiken kaikkiaan koko energia-paletin hallinta muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä suu-rempi osa sähköstä tuotetaan sellaisilla energiamuodoilla, joiden saatavuus vaihtelee.

Suhtautuminen ydinvoimaan puolestaan jakaa kan-san hyvin voimakkaasti kahtia. Jako ei mene pelkästään puoluelinjojen tai koulutuksen mukaan, vaan ydinvoiman kannatuksessa on selkeä sukupuoliero. Miehet, etenkin korkeasti koulutetut, kannattavat ydinvoimaa, kun taas naiset, myös korkeasti koulutetut, vastustavat sitä.

– Tällaista sukupuolijakoa ei ole nähtävissä minkään muun energiamuodon suhteen. Sukupuolittain jaetut käyrät seuraavat hyvin tarkkaan samoja huippuja ja laak-soja, mutta ydinvoiman osalta ne ovat kaukana toisistaan. Korkea koulutuskaan ei saa naisia ydinvoimamyönteisem-miksi, mutta tähän voi hakea selitystä ammattialojen ja-kautumisesta sukupuolten mukaan. Teknis-taloudellisesti suuntautuneet kannattavat todennäköisemmin ydinvoi-maa kuin esimerkiksi humanistisen koulutuksen saaneet.

MIKSI SITTEN YDINVOIMAA valtapolitiikassa suositaan, vaikka hiiltä ja öljyä lukuun ottamatta kaikki muut ener-giamuodot saavat huomattavasti varauksettomampaa kannatusta kansan parissa?

– Poliittiset päättäjät ymmärtävät talouselämän näkö-kohtia, ja ydinvoimapäätökseen vaikutti varmaankin se, että siihen ei tarvittu valtion rahaa. Kaikkien uusiutuvien energiamuotojen edistäminen vaatii tukea. Lisäksi pää-tökset tehtiin tilanteessa, jossa ydinvoiman kannatus oli huipussaan.

Energiainvestoinnit ovat aina pitkäaikaisia hankkeita, ja siksi energiapolitiikkaan kaivattaisiin ennen kaikkea stabiiliutta.

– Energialaitosten laskennallinen käyttöikä on 25–30 vuotta, ja investointipäätökset ovat hyvin vaikeita, jos polt-toaineiden keskinäiset hintasuhteet vaihtuvat poliittisten päätösten takia tämän tästä. Esimerkiksi puun tukeen on taas esitetty muutoksia.

Poliitikot ovat toki päätöksissään monen tulen välissä. Päätöksentekoon vaikuttavat niin yleispoliittinen tilanne, taustaryhmät kuin mahdollisuus tulla valituksi uudestaan. Äänestäjien mielipiteet ovat kuitenkin energia-asenteissa yllättävänkin stabiileja.

– Sillä on kuitenkin merkitystä, mikä mediassa on esillä, mitä lobataan ja rummutetaan. Ihmiset luottavat suoma-laisiin viranomaisiin, mutta luottamus tutkimukseen on laskussa, koska ei ole selkeää, yhtä tutkimuksen viestiä. Ympäristöjärjestöistä luotettavimpina pidetään Suomen luonnonsuojeluliittoa ja WWF:ää, kun taas Greenpeaceen ei luoteta. Vähiten luotetaan johtaviin poliitikoihin sekä EU-viranomaisiin.

1-2015 _ POLTE _ 3332_ POLTE _ 1-2015

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖTARKKAILU

1. KäyttötarkkailuKäyttöpäiväkirjan pito, työvaiheet, laskeutusaltaiden tyhjennys, häiriötilanteet, sää, poikkeustilanteet

2. PäästötarkkailuKuivatusveden laatu ja määrä, kuormituslaskenta

3. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailuTurvetuotannon kuivatusveden laadun vertailu ennen ja jälkeen vesiensuojelurakenteen puhdistustehon selvittämiseksi

4. VaikutustarkkailuPöly- ja melutarkkailu, luonnonsuojelullinen tarkkailu, vesistön pohjasedimentin tarkkailu, vesistö- ja pohjavesitarkkailu ja kalataloustarkkailu

TU

LI

LL

A

b iotaloudesta odotetaan vaalipuheissa ve-toapua seisovaan kansantalouteen. Näyt-tääkin siltä, että energiapolitiikkaa ollaan reivaamassa kotimaista suosivaksi. Tähän on tarvetta.

Käyttämästämme energiasta kolmannes on kotimaista, mutta sen osuus voisi kasvaa puoleen. Kasvu toisi tullessaan uusia työpaikkoja, miljardiluokan investointeja ja uuden teknologian vientiä, paremman vaihtotaseen sekä viisasta ilmastonmuutoksen torjuntaa sitoumustemme mukaisesti. Kotimainen energia tuo mukanaan vakaammat hinnat ja pa-

remman huoltovarmuuden. Siinäpä tavoitteita hallitusohjelmaan.

Bioenergia ry:n vaaliohjelman mukaan puuenergian käyttö on nostettavissa 80 terawattitunnista yli sataan. Turpeen käyttö on viime vuosina lähes puolittunut, mutta siinä tulee palata aiempien vuosi-

kymmenten tasolle 25 terawattituntiin. Muiden kotimaisten energiamuotojen, kuten esimerkiksi vesivoiman, tuulivoi-man, peltoenergian, lämpöpumppujen ja aurinkoenergian käyttö voidaan kaksinkertaistaa nykyisestä 22 terawattitun-nista neljäänkymmeneen.

SUOMEN ENERGIAKAUPPATASE on tällä hetkellä 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Jos energiaomavaraisuus nostetaan 50 prosenttiin, paranee kauppatase lähes 3 miljardilla eurol-la. Kierrättämällä eurot Suomessa vahvistetaan kansantalo-utta ja kotimaista kysyntää.

Metsähakkeen käytön lisääminen tarkoittaa hallittua siir-tymistä kivihiilestä uusiutuvaan energiaan. Öljyä voidaan korvata lämmön erillistuotannossa alue- ja kaukolämpöver-koissa sekä kiinteistökohtaisesti.

Puupohjaisten liikennepolttoaineiden käyttö kasvaa. Öljyn halpamyynti tuskin jatkuu pitkään. Puusta tehdyllä dieselillä on kasvun edellytykset, mutta se edellyttää jakelu-velvoitteen jatkamista.

Turvetta tarvitaan puun varmistajana ja tukipolttoai-neena esimerkiksi lämmön erillistuotannossa, yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa eli niin sanotuissa CHP-voi-maloissa sekä sähkön erillistuotannossa. Voimalaitosten tu-lisi voida luottaa kotimaisten polttoaineiden saatavuuteen.

Mikäli energiaomavaraisuus nostetaan puoleen, yksin-omaan energiapuun ja turpeen lisäyksellä alan suorat ja

JAAKKO SILPOLA erityisasiantuntija Vapo Oy

välilliset työpaikat lisääntyvät nykyisestä 30 000 työpaikas-ta 45 000 työpaikkaan.

Jotta kotimaisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö voisivat kasvaa oleellisesti, tarvitaan 4,5 miljardin euron investoinnit. Investointien luvitusta on yksinkertaistettava ja nopeutettava.

MYÖS PAIKALLISTEN POLTTOAINEIDEN saatavuus on turvat-tava, jotta kotimaisen energian käyttö jatkaa kasvamistaan. Nuorten metsien hoitohakkuita lisäävää Kemera-tukea on jatkettava. Turvetuotannon luvitusta on yksinkertaistettava ja nopeutettava. Kotimaisten polttoaineiden rasitteista on luovuttava poistamalla turpeen vero ja nostamalla metsä-hakkeen tukea vastaavasti.

Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, jotta kotimaisen energian markkinat kasvaisivat edellä esitetyllä tavalla. Tavoitteet tulee asettaa vuoteen 2030 asti. Suomen vaikeaa talousti-lannetta voidaan kuitenkin helpottaa ottamalla kotimaista energiaa suosivat linjaukset tulevaan hallitusohjelmaan ja tarttumalla toimeen heti.

VAALEJA KOHTI

Suorat ja välilliset työpaikat lisääntyvät nykyisestä 30 000 työpaikasta 45 000 työpaikkaan.

34_ POLTE _ 1-2015