Suomen Tieyhdistyksen ammattilehti10/2009

Kunnossapitoklusteri tarjoaa tietoa teiden ja katujen hoitoon ja ylläpitoonsivu 6

AArrii KKiillppoonneenn ppaarraannttaaaanneelloossttiieettää KKeemmiissssäässiivvuu 2222

Kitkamalli helpottaa

talvihoitoasivu 10

Moderni tiestö kehittää

yhdyskuntaasivu 32

TL0910_01 Kansi 8.10.2009 20:01 Sivu 1

• • • • •

TL0910_02-05 8.10.2009 21:41 Sivu 2

6 Yhteisöllisestä toiminnasta potkua infra-alan kehittämiseen

8 Kunnallistekniikan ulkoistaminen -onnistunut prosessi

10 Tiepinnan kitkaa ennustava malli talvihoidon avuksi

12 Uusi laki ajoneuvojen siirtämisestä

15 Kone- ja kuljetuspalvelujen hankinta

17 Liikennetiedotus monipuolistuu ja automatisoituu

20 TKK hankki uuden laitteen asfaltintestaamiseen

22 Kemin läpi pääsee pian sujuvasti

26 Kehä III:n parantaminen alkoi

28 Koillismaan tiekuntien hallinnot kuntoon

29 Autojen yhteiskäyttö voi täydentää joukkoliikennettä

JulkaisijaSuomen TieyhdistysKansainvälisen Tieliiton IRF:n jäsen

OsoiteKaupintie 16 A, 00440 HelsinkiPL 55, 00441 HelsinkiPuhelin 020 786 1000Faksi 020 786 1009toimitus@tieyhdistys.fiwww.tieyhdistys.fi

PäätoimittajaJaakko Rahja020 786 1001jaakko.rahja@tieyhdistys.fi

Julkaisupäällikkö, ilmoituksetLiisi Vähätalo020 786 1003liisi.vahatalo@tieyhdistys.fi

ToimittajaJouko Perkkiö020 786 1002jouko.perkkio@tieyhdistys.fi

ErikoistoimittajaElina Kasteenpohja020 786 1004elina.kasteenpohja@tieyhdistys.fi

Tilaukset, osoitteenmuutoksetTarja Flander020 786 1006toimisto@tieyhdistys.fi

Talousasiat, Pitkospuun varauksetTanja Pietarila-Juntunen020 786 1005tanja.pietarila-juntunen@tieyhdistys.fi

AsiantuntijakuntaKimmo AnttalainenMiia ApukkaMarit KålaOuti RyyppöSilja SiltalaJarkko Valtonen

Ulkoasu/taittoFKP Oy:n Taittopalvelu

PainopaikkaForssan Kirjapaino Oy, Forssa

Kirjoitusten lainausKirjoituksia ja otteita lainattaessa pyydetään Tie ja Liikenne mainitsemaan

Tilaushinnat Kestotilaus 50 eVuosikerta 60 e

Ilmoitushinnat 1.1.2009 alkaen e

Mv. 2-väri 4-väri1/4 s. 450 650 10501/2 s. 650 850 12501/1 s. 1000 1200 16002/1 s. 1600 1800 2200

Liitehinnat2-sivuinen 1000 e4-sivuinen 1600 e

ISSN 0355-785579. vuosikerta

5 Pääkirjoitus - Budjettipoimintoja

36 Kolumni - Leena Harkimo: Liikennepoliittiset suuntaviivat

37 Yksityistietolaari - Perintäkuluista

38 Uutisia

41 Liikehakemisto

43 Nimityksiä

Kannen kuva: Liisi Vähätalo

30 ITS Maailmankongressi Tukholmassa

32 Tieliikennepoliittinen katselmus Oulussa

34 Näkökulmia tulevaisuuteen

35 Ledit ja romuautot puhuttivat katupäivillä

35 Uusi TIKO tieisännöitsijäkurssi alkoi

Sisältö 10/2009

Koneet ja laitteet

Hankkeet

Tapahtumat

Palstat - kolumnit

Kunnossapito

s. 9

TL0910_02-05 8.10.2009 21:41 Sivu 3

Kuuden vuoden tauon jälkeen ripustetaan VÄYLÄT JA LIIKENNE -tapahtuman banderolli Jyväskylä Paviljongin seinälle 13.-14.10.2010

Esitelmien haku on alkamassa

Loka-marraskuun vaihteessa ilmestyvät Suomen Tieyhdistyksen kotisivulle www.tieyhdistys.fi ohjeet esitelmäehdotusten tekemiseksi. Käytäntö tulee olemaan sama kuin vuonna 2008. Sivulta

tulee löytymään alustava luettelo tapahtuman istuntojen otsikoista. Ehdotuksen tekijä valitsee niistä sopivimman, täyttää nettilomakkeen ja liittää mukaan lyhennelmän ehdotetusta esitelmästä.

Ehdotusten tekoaika umpeutuu maaliskuussa 2010.

Väylät ja Liikenne on suurin tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenteen yhteinen kotimainen kongressi.

Osanottajia odotetaan nytkin 800-900. Esitelmiä kaksipäiväisen tilaisuuden ohjelmaan mahtuu satakunta. Ohjelmaa täydentää liikenneinfra-alan ja liikenteen erikoisnäyttely TransInfra. Myös

muuta oheisohjelmaa on jälleen luvassa.

Uusia ajatuksia – verkottumista – tapaamisia – uusinta tietoa

Olethan mukana Väylät ja Liikenne- tapahtuman ainutlaatuisessa tunnelmassa Jyväskylä Paviljongissa 13.-14.10.2010?

TL0910_02-05 8.10.2009 21:41 Sivu 4

510/2009

E duskunnalla ja hallituksella on haastava tehtäväsaada maan talous- ja työllisyyskehitys positiivi-selle uralle. On selvää, ettei julkinen sektori yk-

sin kykene talouden syöksyä pysäyttämään. Kuiten-kin oikeilla investoinneilla ja resurssien suuntaamisil-la se voi antaa vahvoja impulsseja avoimeen talou-teen.

Eduskunnan käsittelyssä on muun muassa ensivuoden budjetti ja muitakin tärkeitä kysymyksiä, joil-la ohjataan valtion taloutta. Budjettiesityksen taustal-la on oikeansuuntaisesti nähty liikenneväylien ja eri-toten tiestön suuri merkitys kansantalouden ja työlli-syyden parantamisessa. Liikenneyhteydet eivät ole it-seisarvo, mutta ne ovat yhteiskuntakoneiston keskei-nen tuotantoväline. Tämä koskee ennen kaikkeaelinkeinoelämän kuljetuksia, mutta myös ihmistenliikkumista työssä ja vapaa-ajalla. Tiehankkeet ovatyhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä ja kannattavia.

Tämän hetken suurin ongelma on olemassa ole-van tiestön ylläpito ja hoito eli niin sanottu perus-tienpito. Viimeisen 15 vuoden aikana perustienpidonrahoitus on vähentynyt yli neljänneksen, mutta lii-kenne sekä kustannukset lisääntyneet viidenneksen.Esimerkki muutoksesta on ajoneuvojen suurin sallit-tu paino. Vain reilut 20 vuotta sitten se oli 42 tonnia,mutta nyt 60 tonnia.

Perustienpidon määrärahojen niukkuus näkyy kas-vavassa määrin siltojen huonona kuntona, liian vä-häisinä päällystystöinä sekä kantavuus- ja kuivatus-puutteina alemman luokan teillä. Huonokuntoisia sil-toja on noin 1 000 ja huonokuntoisia sorateitä yli 3 000 km. Huonoon kuntoon päässeitä kevyen lii-kenteen väyliäkin on reilusti yli 300 km. Eikä pieniä,liikenneympäristön turvallisuutta ja sujuvuutta paran-tavia toimia kyetä juurikaan tekemään.

Päivittäisen liikennöitävyyden turvaaminen pää-teillä on tienpidon ykkösasia. Sen tieviranomainenpystyy kohtalaisen hyvin tarjoamaan. Esimerkiksipääteiden päällysteet pystytään uusimaan noin seit-semän vuoden välein, mikä on aika lailla optimaali-nen tilanne. Mutta jo seuraavissa tieluokissa uusimi-sen kiertonopeus on noin 50 vuotta. Kukaan asiaa

tunteva ei voi edes teo-riassa pitää sitä mahdolli-sena tilanteena. Kuvitel-ma noin pitkästä kes-toiästä on kuin laittaisipään pensaaseen tosi-asioilta piiloon.

Talouden suhdanne- jahintatilannetta ajatellentätä parempaa aikaa ei tu-le ylläpidon jälkeenjää-neisyyden kuromiseen.Valtaosin paikallistenpienurakoitsijoiden teke-minä työllisyysvaikutuk-set ovat erinomaiset. Jo-kainen miljoona työllistää17...18 henkilöä vuodeksi.

Mainittujen perustienpidon töiden tekemistä ei voivälttää, vaan ne on tehtävä joka tapauksessa ennenpitkää. Myöhentäminen vaikuttaa ainoastaan sen, et-tä parin, kolmen vuoden kuluttua mainitut työt teh-dään kalliimmalla hintatason alkaessa jälleen nousta.

Eduskunnan kannattaa nyt hiukan lisätä perustien-pidon rahoitusta ensi vuoden budjettiin. Sen lisäksion syytä olla varuillaan ainakin vielä ensi kevääseenseuraten, mihin suuntaan talouden käyrät alkavat so-jottaa talven aikana. Valmiuksia uusiin toimenpiteisiinon syytä silloin olla.

KYMMENEN SANAAVain rikas valtio voi olla huolehtimatta ties-töstään ja muusta kansallisomaisuudestaan.

Budjettipoimintoja

6.10.2009

TL0910_02-05 8.10.2009 21:42 Sivu 5

6 10/2009

Uudentyyppinenyhteistyö on yksisuunta, josta haetaanuusia tapoja saadaenemmän aikaanpienemmin resurssein.

Hyvässä kunnossaoleva tiestö onkansantalouden jakansalaisen elämän

laadun perustekijöitä. Ties-tön ylläpito ja hoito nieleekuitenkin vuosittain suuriasummia ja esimerkiksi öljynhinnan noustessa kustan-nukset uhkaavat karata ra-hapulassa olevien julkistentoimijoiden käsistä. Painelöytää koko ajan uusia tapo-ja saada enemmän aikaanpienemmin resurssein kas-

vaa siten koko ajan. Vuonna2007 infrarakentamisen arvooli noin 5 mrd. euroa ja tei-den kunnossapidon osuusinfrarakentamisesta 1,5 mrd.euroa.

Yksi suunta, josta uusiu-tumista haetaan, on eri roo-leissa olevien toimijoidenvälinen uudentyyppinen yh-teistyö, jossa toimijoiden onmahdollista kehittää yhdessäeri osa-alueiden osaamista.Tähän liittyen toteutettiinvuonna 2008 Tiehallinnon jaInfra ry:n yhteistyönä osaa-misen kehittämisprojektiOSAKE.

Projektin toteutusta johtiohjausryhmä, johon kuului-vat Tiehallinnosta MattiHermunen, Keijo Pulkki-nen, Pasi Patrikainen jaMarkku Tervo sekä Infra

ry:stä Heikki Jämsä. Käy-tännön toteutuksesta vastasiteknologiaan perustuvien lii-ketoimintojen kehittämiseenerikoistunut Swot Consul-ting.

OSAKE- projekti toteutet-tiin Infra 2010 -kehittämis-ohjelman puitteissa sen tee-ma-alueella ”Osaaminen jainnovaatiotoiminta”. Projek-tin tavoitteena oli tuottaatoimintamalli, jolla alan toi-mijat kehittävät yhdessä ra-jatun sisältöalueen, esimer-kiksi teiden ylläpidon osaa-mista ja työmenetelmiä. Kes-keinen osa hanketta oliweb-portaalin ympärillekootun tiestön ylläpidonosaamisklusterin pilotointi.

Kohteeksi hahmottui Suo-men teiden ja katujen kun-nossapidon koko toimija-kenttä. Klusteriin kuuluvatkotimaiset tilaajat ja tuotta-jat, suunnitteluyritykset ja -organisaatiot, rakennuttaja-ja konsultointipalvelut, laite-ja järjestelmätoimittajat, ma-teriaalin toimittajat sekä tut-kimus- ja koulutustahot koti-maassa ja ulkomailla. Myöstoimialan järjestöillä on omaroolinsa klusterin kehittämi-sessä. Klusterin toimijoillaon enemmän tai vähemmänvakiintuneita kontakteja toi-siinsa.

OSAKE-projektissa analy-soitiin toimialan yhteisöra-

kennetta mm. asiantuntija-haastatteluin ja tehtiin ver-tailuja vastaaviin yhteisöihinkotimaassa ja maailmalla.Näkemyksiä ja palautettakerättiin laajalle infra-alantoimijajoukolle suunnatuillaweb-kyselyillä. Alan kehitys-haasteita ja linjauksia hah-motettiin kahdessa asiantun-tijoiden Round Table -ko-kouksessa ja projektia esitel-tiin toimialan tilaisuuksissakotimaassa ja ulkomailla.

Ylläpito + hoito =kunnossapito

Ylläpitotoiminta ja hoito onperinteisesti pidetty Tiehal-linnossa melko erillään. Yl-läpidoksi luetaan tiestön ra-kenteellisen kunnon säilyttä-miseen tähtäävä toiminta,kuten päällystys, tiemerkin-nät ja siltojen korjaus. Hoi-dolla taas tarkoitetaan esim.lumen aurausta ym. jatkuva-luonteista kunnossapitoa.

OSAKE-pilotoinnissa huo-mattiin nopeasti ylläpidon jahoidon toimijakunnan ja on-gelmien olevan siinä määrinpäällekkäiset, että ne kuulu-vat luontevasti samaan yh-teisöön. Ylläpitoklusteri laa-jennettiin projektissa tiestönja katujen hoidon suuntaankunnossapidon klusteriksi.

Hoidon toimijoiden mu-kaan ottaminen teki kluste-

Yhteisöllisestätoiminnasta haetaanpotkua infra-alanosaamisen kehittämiseksiJuhani Timonen, Pasi Patrikainen, Keijo Pulkkinen

OSAKE- hankekokonaisuus ja tavoitteet.

Kunnossapito

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:44 Sivu 6

10/2009

rista kiinnostavamman myöskunnossapitoa tilaavienkuntien ja kunnossapitopal-veluja tuottavien pienten jakeskisuurten yrittäjien kan-nalta. Näin toimintaa oliluontevaa laajentaa kuntiensuuntaan. Kuntatoimijoidentaholla olikin selvää kiinnos-tusta toimintaan. Kuntienmukaantulo saatiin projektinaikana alulle ja sen laajenta-mista pidettiin yhtenä tär-keänä jatkotoimenpiteenäprojektille.

Projektin linjaukset ja sisältöpohjautuvat suurelta osinkahteen laajaan alan toimi-joille suunnattuun web-pohjaiseen kyselyyn, joihinsaatiin runsaasti vastauksia.Kyselyjen lisäksi haastatel-tiin joukko eri toimijoitaedustavia avainhenkilöitä jajärjestettiin kaksi kutsuttujenasiantuntijoiden Round Tab-le -kokousta.

OSAKE-projektissa infra-alan osaamisklusterin kehit-tämistarpeet hahmotettiinseuraavaksi neljäksi teemak-si:• osaaminen• tulevaisuus• markkinat• toimijoiden yhteistyö.

Näiden teemojen kehittä-miselle laadittiin tiekarttavuosille 2008–2014.

Miksi mukaan, miksimukana?

Kun kootaaan yhteen jouk-ko ihmisiä tarkoituksenasynnyttää uutta tietoa luova

yhteisö, ovat seuraavat kysy-mykset kunkin toimintaanosallistuvan kannalta olen-naisia:• Miksi ilmoittautua mukaan

yhteisöön?• Miksi käyttää aikaa yhtei-

sössä kommunikointiin?• Miksi avata omia ideoitaan

muiden käytettäväksi jajatkokehitettäväksi yhteisössä?Näihin kysymyksiin pro-

jektissa haettiin vastauksiaeri tavoin.

BenchmarkingKoska erilaiset web-portaa-lin ympärille kootut yhteisötovat liiketoiminnassa yleisiä,projektissa tutustuttiin eritoimialojen klustereidenweb-portaaleihin. Projektiaverrattiin myös Norjan tie-hallinnon tavoitteiltaan vas-taavaan hankkeeseen sekäEuroopan infra-alan kong-ressissa esiteltyihin kansalli-siin innovaatioalustoihin.

PortaaliTiedon jakamisessa tärkeintyökalu on klusterin portaa-li, johon jokainen lukija voikäydä itse tutustumassaosoitteessa www.kunnossa-pitoklusteri.fi. Yksittäistenvierailujen lisäksi alan toimi-joilla on mahdollisuus kir-jautua portaalin vakiokäyttä-jäksi ja saada käyttöönsäenemmän tietoa ja oikeuk-sia.

Portaalin käyttö kehittyihankkeen aikana ja portaa-

lin sisältöä laajennettiin jasyvennettiin. Myös kävijä-määrässä tapahtui selvä ta-sonousu projektin aikana.Portaalissa on uutisten ja ta-pahtumien lisäksi mm. pal-velusopimusosio ja opinnäy-tepörssi.

Hyvin toimivilla kluste-rien ja verkostojen yhteisöl-lisillä areenoilla näyttääbenchmark-selvityksen pe-rusteella olevan seuraaviayhteisiä ominaisuuksia• selkeä yhteinen idea tai

missio• selkeästi määritelty rooli ja

tehtävät• selkeää näyttöä tuloksista,

jotka puolestaan stimuloi-vat uusia tuloksia

• jatkuva ja aktiivinen viestintä sekä

• aktiivinen areenan toimin-nasta vastaava operaattori.Lisäksi vahva reaali- tai

virtuaalimaailman verkoissatoimimisen kulttuuri paran-taa klusterin luovaa kykyä.

Suomen tiestön ja katujenkunnossapito on kunnossa-

pitoklusterin selkeä yhtei-nen idea. Klusterin yhteisöl-lisenä areenana toimivanportaalin osiot ovat pilotoin-nin aikana hakeneet muoto-aan ja samalla portaalin roo-li on selkiytynyt.

Hankkeen aikana saadunpalautteen perusteella klus-terin toimintaa pidettiin tar-peellisena ja edelleen kehit-tämisen arvoisena. Keskus-telut klusteritoiminnan yllä-pidon vastuista tulevaisuu-dessa eri toimijoiden keskenon käynnistetty.

Lähitulevaisuuden pää-asiallisena haasteena on pi-tää vireillä klusteritoiminnanhyvin alkanut kehitys jaesiin nousseet hyödyllisetkehitysaihiot toimialallaedessä olevien merkittävienrakennemuutosten yli. Vuo-den 2010 alusta alkaen Tie-hallinnon tilalle tulevat toi-saalta Liikennevirasto ja toi-saalta alueelliset elinkeino-liikenne- ja ympäristöviras-tot (ELY).

7

Klusterin toimijoita.

Uusia teknologioita hyödynnetään yhä enemmän teidenkunnossapidossa.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:44 Sivu 7

8

V arkaus on vesistö-jen ympäröimäteollisuuskaupun-ki, jossa asuu noin

23 000 ihmistä. Teollisuuson pääasiassa puu- ja metal-

liteollisuutta, mutta myösuusia innovatiivisia teolli-suuden aloja on syntymässä.Kaupungin talous kääntyialijäämäiseksi jo kauan en-nen nykyistä taantumaa.

Talousahdinko syventyimuutama vuosi sitten siinämäärin, että vuonna 2007alettiin etsiä nopeasti säästö-jä tuovia palvelujen tuotta-mistapoja; luotiin palvelu-strategiat. Yhdeksi palvelu-strategian toimenpiteeksi va-littiin kunnallistekniikan pal-velutuotannon kilpailuttami-nen.

Palvelustrategiaksikilpailuttaminen

Kunnallistekniikan palvelu-strategiaa alettiin työstää jou-lukuussa 2007. Palvelustra-

tegian päämääräksi oli ase-tettu kunnallistekniikan pal-velutuotannon ulkoistami-nen yksityiselle sektorille.

Valtuuston päätöksen mu-kaisesti oman toiminnanhintaa tuli vertailla urakoitsi-joilta saatuihin hintoihin si-ten, että oman toiminnankehittämisen toimenpiteethuomioidaan omaa hintaalaskettaessa. Lisäksi kaupun-ginhallitus päätti rajahinnanilmoittamisesta tarjouspyyn-nössä. Rajahinta muodostuioman toiminnan tehostetus-ta hinnasta vähennettynä100 000 €. Tarjouspyynnös-

10/2009

Varkaudessa on noin 23 000 asukasta.

Kunnallistekniikanulkoistaminen -onnistunut prosessiJani ViljakainenVarkaus

Pari vuotta sitten, talousahdingon syvenemisenmyötä, Varkauden kaupunki alkoi etsiä säästöjäpalvelun tuottamistapoihin ja yhdeksitoimenpiteeksi valittiin kunnallistekniikanpalvelutuotannon kilpailuttaminen.Ulkoistamisprosessi onnistui ja kilpailun voittanuturakoitsija aloitti työt kesän alussa.

Kunnossapito

Cop

y rig

ht V

arka

uden

kau

punk

i

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:45 Sivu 8

sä ilmoitettiin, että rajahin-nan ylittäviä tarjouksia eihuomioida.

Oman toiminnan kehittä-miselle perustettiin työryh-mä, joka koostui eri proses-sien johdosta sekä työnteki-jöistä. Ryhmä esitti toimen-piteet, joilla omaa toimintaavoidaan tehostaa nykyisestäja samalla sitouduttiin toteut-tamaan esitetyt toimenpiteet.

Toiseksi ”työrukkaseksi”perustettiin ohjausryhmä do-kumentoimaan urakkaan si-sältyviä asioita. Tämä tarkoit-ti mm. katu- ja viheralueidenkartoituksia sekä omana toi-mintana tehtyjen työtehtäviendokumentointia.

Tässä vaiheessa määritel-tiin kilpailutettavan urakanlaatutaso, joka asetettiin sa-malle tasolle oman toiminnankanssa. Näin urakoitsijoidenja oman toiminnan hintojenvertailu oli mahdollista.

Molempiin työryhmiinkuului myös niitä henkilöitä,joita oltiin ulkoistamassa jaheidän motivointinsa työhönolikin aluksi hankalaa. Lo-pulta ryhmässä ymmärret-tiin, että mitä tarkemminoman toiminnan hinta jatyötehtävät saadaan määri-tettyä, sen kilpailukykyisem-mäksi hinta saadaan urakoit-sijoihin nähden.

Hankintaklinikka Raklinjohdolla

RAKLIn kiinnostuminen Var-kauden hankkeesta osoit-tautui meille ”lottovoitoksi”.Raklin johdolla perustettiinhankintaklinikka, joka onRaklin lanseeraama toimin-tamalli erikoisten hankinto-jen suorittamiseksi.

Hankintaklinikkaan kerät-tiin tilaajan, potentiaalistentarjoajien ja alan asiantuntijoi-den edustajat pohtimaanhankintaan liittyviä kysymyk-siä. Hankintaklinikalla käsi-teltiin mm. ulkoistamisen ta-voitteita, keskeisiä pelisään-töjä sekä sopimusehtoja. Sa-manaikaisesti alettiin laatiatarjouspyyntö- ja sopimus-asiakirjoja.

Lisäksi käynnistettiin TE-KESin rahoittaman kehitys-hanke, jonka lopputuloksenaon julkaisu, joka käsitteleeVarkauden kunnallisteknii-kan ulkoistamista. Julkaisussaesitetään myös malliasiakirjatvastaavanlaisten hankkeidenkilpailuttamiseen.

Kilpailullinen neuvottelu-menettely käynnistettiin tou-kokuussa 2008. Hankintakli-nikka työskentelyä jatkettiinkilpailullisen neuvottelume-nettelyn rinnalla. Hankinta-klinikan loppuvaiheessaurakoitsijoilta ei enää saatu

vastauksia tilaajaa vielä as-karruttaneisiin kysymyksiin.Tällöin todettiin, että avoin-na olevat asiat menivätenemmän tai vähemmän yri-tysten liikesalaisuuksienpuolelle ja sen vuoksi kaik-kia vastauksia ei saatu. Tar-jouspyyntöasiakirjat lähetet-tiin urakoitsijoille 3.11.2008.

SopimuskunnallistekniikanulkoistamisestaKokonaistaloudellisesti edul-lisimman tarjouksen teki YITRakennus Oy. Heidän kans-saan aloitettiin sopimusneu-vottelut, jotka käytiin kevään2009 aikana. Toukokuun 15.päivänä allekirjoitettiin YITRakennus Oy:n kanssa sopi-mus Varkauden kunnallistek-niikan ulkoistamisesta.

Sopimus on kaksiosainenja se käsittää sekä liikkeen-luovutussopimuksen ettäpalvelusopimuksen. Liik-keenluovutussopimus sisäl-tää henkilöstön ja kalustonsiirtymisen YIT RakennusOy:n palvelukseen. Palvelu-sopimuksen sisällöllä määri-tetään urakkaan kuuluvattyöt, jotka Varkaudessa tar-koittavat katujen, ulkolii-kuntapaikkojen, yleisten- javiheralueiden kesä- ja talvi-kunnossapitoa sekä kunnal-

listekniikan rakentamista. Ylläpitourakka toteutetaan

kokonaishintaisena ja raken-nusurakka yksikköhintaisenaurakkana. Kilpailutus toteu-tettiin asiakirjojen laatimisi-neen noin 10 kuukaudessa.Aikataulu oli todella tiukka jasiihen ei olisi päästy ilmankonsultti Matti Heinon tuo-maa asiantuntemusta. Vastaa-van työn suorittamiseen onsyytä varata aikaa kaksi vuot-ta, riippuen siitä millä tasollaurakan lähtötietojen kartoituson.

Työt käynnistyivät hyvinYIT Rakennus Oy on aloitta-nut toiminnan 1.6.2009. Työtovat käynnistyneet hyvin.Tällaista urakkaa kilpailutet-taessa on hyväksyttävä se to-siasia, että täydellistä loppu-tulosta ei voi saada. Aina löy-tyy asioita, joita täytyy neuvo-tella myös urakan aikana.

Urakoitsijan ja tilaajan väli-sellä avoimuudella sekä hy-vällä yhteishengellä on ollutsuuri merkitys urakan käyn-nistysvaiheessa sekä onnistu-misessa. Neuvotteluissa onjoustettu puolin ja toisin.Myös päättäjien sitoututtami-nen suureen muutokseen oliavain asemassa ulkoistuksenonnistumisessa.

Muutaman kuukauden ko-kemuksen perusteella voin-kin todeta, että Varkaudenkunnallistekniikan ulkoista-minen on ollut onnistunutprosessi.

910/2009

Palvelusopimuksen mukaiseen urakkaan kuuluvat katujen, ulkoliikuntapaikkojen,yleisten- ja viheralueiden kesä- ja talvikunnossapito sekä kunnallistekniikan rakenta-minen.

Kirjoittaja toimii Varkau-den kaupungininsinööri-nä, päävastuualueenaankunnallistekniikan suun-nittelu ja rakennuttami-nen.

Cop

y rig

ht V

arka

uden

kau

punk

i

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:46 Sivu 9

10

O nnettomuusriskikasvaa talvellahuonon ajokelinvallitessa. Lumi-

sella tai jäisellä kelillä kitkaon alhainen ja jarrutusmatkapitenee. Suolauksella jamuilla tienhoitotoimenpiteil-lä pyritään parantamaan val-litsevaa ajokeliä ja liikenne-

turvallisuutta. Kelipäivystäjät tarkkaile-

vat tienpinnan tilaa käyttäenhyödykseen tiesääasemienhavaintoja, satelliitti- ja tut-kakuvia sekä sääennustus-malleja. Näin tarvittavat hoi-totoimenpiteet saadaan koh-dennettua sinne, missä niitätarvitaan.

10/2009

Talvikelin liukkautta.

Tienpinnan kitkaaennustava malli teidentalvihoidon avuksi

Marjo HippiIlmatieteen laitos

Ilmatieteen laitos on kehittänyt tiesäämallin, jokatoimii apuvälineenä teiden talvihoidossa.Jatkossa myös autoilijat tulevat saamaan entistäenemmän reaaliaikaista sää- ja kelitietoasuoraan ajoneuvopäätteisiinsä.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:46 Sivu 10

Varsinkin liukkaudentor-junnassa suolaus pyritäänsuorittamaan ennakoiden,jolloin parhaimmassa ta-pauksessa liukkautta ei pää-se edes muodostumaan.Varsinkin nollan alitukset tu-lisi tietää mahdollisimmantarkasti, jotta suolauksenajankohta saadaan ajoitettuamahdollisimman oikeaksi.Ilmatieteen laitos on kehittä-nyt tiesäämallin, joka toimiiapuvälineenä päätettäessähoitotoimenpiteistä ja suun-niteltaessa niitä.

Pienilläkin eroilla suurivaikutus

Tiesään tarkka ennustami-nen on haastavaa, sillä pin-talämpötila ja keliolosuhteetsaattavat vaihdella merkittä-västi lyhyelläkin matkalla.Metsän keskellä menevä tieon suojainen, kun taas pel-toaukealla tie viilenee no-peasti selkeänä yönä. Toi-saalta laakson pohjalle valuuyön aikana kylmin ilmamas-sa. Jäätön meri tai järvi läm-mittää selvästi lähialuetta jatämän takia esimerkiksi Suo-men rannikkokaistaleellaonkin usein sulan meren ai-kaan lauhempaa kuin sisä-maassa. Pienilläkin alueelli-silla lämpötilaeroilla voi ollasuuri vaikutus liukkauteen,jos lämpötila on nollan vai-heilla.

Suomen tieverkoston alu-eella on tällä hetkellä noin500 tiesääasemaa, joistanoin 100 on varustettu Vai-salan DSC111 optisella sen-sorilla. DSC111 sensori ha-vaitsee tienpinnalla olevanvesi-, jää- tai lumikerroksenpaksuuden sekä pystyymäärittämään myös tienpin-nan kitkan. Kitkan mittaami-nen on ollut aiemmin mah-dollista lähinnä vain jarru-tustestein, mutta nyt osaltatiesääasemilta saadaan arvo-kasta tietoa siitä, miten liu-kasta mittauskohdassa on jamiten kitka muuttuu säänkehittyessä.

Ilmatieteen laitos on ke-hittänyt muiden tiesäätuot-teiden rinnalle kitkaa ennus-tavan mallin. Malli perustuuVaisalan DSC111 mittareiden

havaintojen pohjalta tehtyyntilastolliseen analyysiin. Tal-ven 2007–2008 havainnoistasuoritettiin tilastollinen tar-kastelu, jonka pohjalta kehi-tettiin kitkaa ennustava yh-tälö. Ilmatieteen laitoksellaon ollut käytössään jo kym-menkunta vuotta tiesäämalli,joka ennustaa muun muassatienpinnan lämpötilaa ja ke-liä, mutta nyt malli tuottaamyös ennusteen kitka-arvol-le.

Kitkaan vaikuttavat monettekijät

Todellisuudessa kitkaan, elipitoon vaikuttavat monet eritekijät. Sään ja tienpinnan ti-lan lisäksi renkailla on mer-kittävä vaikutus pitoon. Pal-jaalla tiellä renkaan ja tien-pinnan välinen kitka onluokkaa 0,8 kun taas jäiselläkelillä kitka voi laskea 0,1paikkeille, jolloin on kysees-sä jo erittäin liukas pääkallo-keli. Tiehallinnon tekemienmääritelmien mukaan huo-non tai erittäin huonon ajo-kelin vallitessa kitka on 0,3tai sitä alempi.

Kitkamalli määrittelee kit-kan tienpinnan lämpötilansekä tiellä olevan veden, lu-men ja jään perusteella. Mal-li ei ota kantaa renkaiden taitien päällysteen kuntoon ei-kä ajotapaan, vaan mallituottaa arvion kitkasta pe-rustuen tienpinnalla vallitse-viin olosuhteisiin.

Kitkamallin logiikkaMallin logiikan muodostami-sessa käytettiin talvikauden2007–2008 havaintoja Utintiesääasemalta, jossa on pe-rinteisen tien pinnassa ole-van havaintoanturin lisäksiVaisalan optinen DSC111anturi. Havainnoista lasket-tiin erilaisia tilastollisia suu-reita, kuten miten kitka pie-nenee, kun jään määrä pin-nalla kasvaa. Lisäksi tutkit-tiin vaikuttaako tienpinnanlämpötila kitkaan.

Laskettujen tilastollistenanalyysien perusteella muo-dostettiin yhtälöt, miten kit-ka pienenee pintalämpötilanja tienpinnalla olevan ve-

den, lumen ja jään vaikutuk-sesta. Kaavat sisällytettiintiesäämalliin ja nyt mallituottaa uutena parametrinaennusteen kitkasta eri las-kentapisteille. Tarkasteluissahuomattiin, että pintalämpö-tilalla on hienoinen vaikutuskitkaan, mikäli pinnalla onjäätä tai lunta, mutta märäntai kostean tienpinnan tilan-teessa kitkalla ei ole lämpö-tilariippuvuutta.

Mallin ensimmäiset tulok-set vaikuttavat varsin lupaa-vilta. Korrelaatio, eli mallinosuvuus, mallinnetun ja ha-vaitun kitkan välillä on 0,85kun mallia ajettiin takautu-vasti Utin pisteelle riippu-mattomalla aineistolla, elitalvikauden 2008–2009 da-talla. Tulokset on esitettyoheisessa kuvassa.

Malli ennustaa hiukan lii-an korkeita kitka-arvoja sil-loin, kun on havaittu alhai-sia kitka-arvoja. Tämä näkyykuvassa vääristyneenä ja-kaumana vasemmassa ala-kulmassa. Tulevan talven ai-kana mallin antamia tuloksiatarkastellaan ja mallin logiik-kaa tullaan muokkaamaan,mikäli se on tarpeen.

Mallinkäyttömahdollisuudet

Kitkamalli tulee olemaanoperatiivisessa ajossa tuleva-na talvikautena, ja Ilma-tieteen laitoksen meteorolo-geilla ja Destian kelipäivys-täjillä on mahdollisuus seu-rata ja testata mallin tuottei-ta reaaliajassa. Mallista tulta-neen kehittämään tuote

myös mobiililaitteisiin, jol-loin testivaiheessa pilottiinosallistuvat autoilijat pääse-vät käyttämään kitkamallistajohdettuja keliennusteita.

Ilmatieteen laitoksen kit-kaa ennustava malli on en-simmäinen laatuaan Suo-messa ja täysin vastaavan-laista ei ole tullut maailmal-lakaan vastaan. Tuleva talvinäyttää miten paljon mallistaon hyötyä ja mitkä ovat senkäyttömahdollisuudet tule-vaisuudessa.

Tavoitteena on, että mallihelpottaisi kelipäivystäjiäsuolausajankohtien määrittä-misessä. Tulevaisuudessalangattomien palveluidenyleistyessä ja muun teknii-kan kehittyessä autoilijat tu-levat saamaan entistä enem-män reaaliaikaista sää- ja ke-litietoa suoraan ajoneuvo-päätteisiin, jolloin ajoreitin ja-ajan suunnittelu helpottuuja huonoon ajokeliin varau-tuminen helpottuu.

Esimerkkinä kitkamalliahyödyntävästä palvelusta ontuote, joka laskee vallitsevantai ennustetun kitkan perus-teella auton jarrutusmatkanajettavalle nopeudelle. Ajo-neuvopääte osaa näyttääajaako kuski liian lähelläedessä menevää autoa, josäkkijarrutus tulee eteen.

Kitkamalli on kehitettyEU FP7 ROADIDEA projek-tin yhteydessä. Projektin ta-voitteena on kehittää uusiainnovatiivisia palveluja lii-kenne- ja kuljetussektorinalueille.

1110/2009

Kunnossapito

0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9KITKA_MALLI

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9 Utti talvi 08–09.Havaittu ja mallinnettu kitkalumisessa/jäises-sä tilanteessa.Korrelaatio 0,85.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:46 Sivu 11

12

Laki ajoneuvojensiirtämisestä(828/2009) on tullutvoimaan 1.4.2009 jakorvannut vanhanromuajoneuvolain.Laissa on kuitenkinedelleenkin säännöksetmyös romuajoneuvojensiirtämisestä.

S iirtolaissa tarkoite-tuissa tilanteissa en-sisijainen velvolli-suus ajoneuvon siir-

tämiseen on ajoneuvonomistajalla tai haltijalla. Vas-ta laiminlyönti aiheuttaa vi-ranomaisten puuttumisenasiaan. Velvollisuuksia javaltuuksia siirtää onnetto-muusajoneuvot ja väärin py-säköidyt ajoneuvot teiden ja

katujen varsilta on lisätty.Varastoon siirrettyjen ajo-neuvojen varastointiaika onlyhentynyt kolmesta kuu-kaudesta yhteen kuukau-teen.

Kuten aiemminkin kun-nalla tulee olla käytettävis-sään siirrettyjen ajoneuvojensäilyttämistä varten varasto.Kunta vastaa varastoon siir-retyn ajoneuvon säilyttämi-sen järjestämisestä. Varasto

voi olla useamman kunnanyhteinen tai palvelu voidaanhankkia yksityiseltä. Varas-toon ei ole tarkoitus siirtääromuajoneuvoja, jotka tuleetoimittaa suoraan jätehuol-toon tuottajavastuujärjestel-mään.

Romuajoneuvoihin eiyleensä sovelleta jätelainroskaamispykäliä, vaan kun-ta on velvollinen huolehti-maan siitä, että romuajoneu-

vot poistetaan ympäristöstä.Siirtolakia ei kuitenkaan so-velleta esimerkiksi silloin,kun ajoneuvo jätetään omal-le pihalle tai maa-alueenomistajan suostumuksellatämän alueelle. Tällöin tule-vat sovellettaviksi jätelainmukainen roskaamiskielto jasiihen liittyvät alueen puh-distamisvastuuta koskevatsäännökset tai maankäyttö-ja rakennuslain mukaiset ra-kennuspaikan käyttöä ja ul-kovarastointia koskevatsäännökset.

Onnettomuusajoneuvojensiirtoperusteista

Jos onnettomuusajoneuvovielä kahden vuorokaudenkuluttua onnettomuudestaon tapahtumapaikalla, tien-pitoviranomainen on velvol-linen siirtämään sen varas-

10/2009

UUuussii llaakkii aajjoonneeuuvvoojjeennssiiiirrttäämmiisseessttää

Leena Eränkö, ympäristölakimiesSuomen Kuntaliitto

Ajoneuvon siirtämisperusteita ovat

● liikenneonnettomuus● virheellinen pysäköinti ● kunnossapito- tai rakennustyö ● tiealueella järjestettävä tapahtuma ● ajoneuvon hylkääminen● romuajoneuvo

Velvollisuuksia ja valtuuksia siirtää onnettomuusajoneuvot ja väärin pysäköidyt ajoneuvot teiden ja katujen varsil-ta on lisätty.Varastoon siirrettyjen ajoneuvojen varastointiaika on lyhentynyt kolmesta kuukaudesta yhteen kuukau-teen.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:46 Sivu 12

toon. Kahden vuorokaudenaika alkaa, kun tienpitäjä onsaanut tiedon onnetto-muusajoneuvosta.

Toimintavastuu on kul-loinkin sillä tienpitoviran-omaisella, jonka ylläpitämäl-lä tiellä liikennevahinko ontapahtunut. Tiehallinnonvastuulla ovat yleiset tiet elimaantiet ja kunnan vastuullakadut. Tienpitoviranomaisentoimintavelvollisuus koskeemyös niitä ajoneuvoja, jotkaovat liikennevahingon takiaajautuneet selvästikin tiealu-een ulkopuolelle kuten esi-merkiksi tien viereiselle pel-lolle tai yksityiselle pihalle.

Yksityisellä tiellä tapahtu-neen liikennevahingon osal-ta kunta siirtää yksityisentien tienpitäjän perustellustapyynnöstä ajoneuvon.

Jos ajoneuvon sijainti va-hinkopaikalla aiheuttaa vaa-raa liikenneturvallisuudelle,poliisi on velvollinen viipy-mättä toimittamaan ajoneu-von lähi- tai varastosiirron.

Pysäköityjen ajoneuvojensiirto

Pysäköimissääntöjen vastai-sesti pysäköityjen ajoneuvo-jen siirtämiseen on tienpitä-jällä tai kunnallisella pysä-köinninvalvojalla oikeus.Siirto tehdään varasto- tai lä-hisiirtona. Näihin siirtoihinpätee sama kahden vuoro-kauden aika kuin onnetto-muusajoneuvojen siirtoon.Aika alkaa virheellisen pysä-köinnin alkamisesta eli siitähetkestä, jona pysäköinti onmuuttunut säännösten vas-taiseksi.

Todettakoon, että tielii-kennelain 28 §:ään on lisättyuusi 2 momentti, jonka no-jalla voidaan siirtää tiellä taikadulla varastointitarkoituk-sessa säilytetty ajoneuvo,mistä eräin paikoin on ai-heutunut erityistä haittaa.

Jos ajoneuvo on pysäköi-ty pysäköimistä koskevansäännöksen vastaisesti yksi-tyiselle alueelle tai maas-toon, kunta tai kunnallinen

pysäköinninvalvoja ovat siir-tämiseen toimivaltaisia vi-ranomaisia. Nämä viran-omaiset voivat suorittaa lähi-siirron tai siirtää ajoneuvonvarastoon yksityisen alueenomistajan perustellustapyynnöstä. Siirtosäännöskoskee esimerkiksi puistoi-hin ja koulujen pihoille lu-vattomasti pysäköityjä ajo-neuvoja.

Jos ajoneuvon pysäköin-nistä aiheutuu vaaraa liiken-neturvallisuudelle, poliisi onvelvollinen toimittamaan ajo-neuvon lähi- tai varastosiir-ron viipymättä. Poliisilla onoikeus viipymättä toimittaakiinteistön pelastustielle py-säköidyn ajoneuvon siirto.

Jos pysäköidystä ajoneu-vosta aiheutuu haittaa tienkunnossa- tai puhtaanapi-dolle taikka korjaus- tai ra-kennustyölle taikka tiealu-eella suoritettavalle ojankai-vu-, kaapeli- yms. tienvarsi-töille, tienpitoviranomaisellaja kunnallisella pysäköinnin-valvojalla on oikeus tehdä

ajoneuvon lähisiirto. Yksityisellä tiellä kunta

tekee siirron ainoastaan yk-sityisen tien tienpitäjän pe-rustellusta ja asianmukaises-ta pyynnöstä.

Siirto tiealueen töiden jatapahtumien alta

Ennakkoon tiedossa olevas-ta tiealueella tehtävästä työs-tä on ilmoitettava asianmu-kaisin alueelle sijoitetuinmerkein tai ilmoituksin vä-hintään kahta vuorokauttaennen suunniteltua siirtoa.Ajoneuvo saadaan siirtäävasta tämän kahden vuoro-kauden määräajan kuluttua.

Tiealueella tienpitäjän lu-valla järjestettävän tapahtu-man, kuten urheilu- tai ylei-sötapahtuman, juhlan tai pa-raatin vuoksi tienpitoviran-omaisella on oikeus siirtäätapahtuman tiellä olevat ajo-neuvot. Järjestettävästä ta-pahtumasta on ilmoitettavaasianmukaisin alueelle sijoi-

1310/2009

Kunnossapito

Työkalut kaikkiin tienhoidon mittauksiin

Eltrip-45-sarjan kitkamittarit ja tarkkuustripit - kun mittatarkkuus ratkaisee.

Eltrip-7k - kitkan mittaus helposti.

Kallistusmittari Eltrip-45sl

Ajopäiväkirja Eltrip-50

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:46 Sivu 13

14

tetuin merkein tai ilmoituk-sin vähintään kahta vuoro-kautta ennen suunniteltuasiirtoa.

Hylättyjen ajoneuvojensiirto

Oman ryhmänsä siirrettävis-tä ajoneuvoista muodostavathylätyt ajoneuvot, jotka eivätvielä kuitenkaan ole romu-ajoneuvoja. Jos arvon, kun-non ja muiden ulkoisesti ha-vaittavien seikkojen perus-teella on ilmeistä, että ajo-neuvo on hylätty, tienpitovi-ranomainen on velvollinenalueellaan siirtämään ajo-neuvon varastoon. Hylätty-jen ajoneuvojen siirtäminenon laissa säädetty tienpitovi-ranomaisen tehtäväksi.

Yksityisellä tiellä tai alu-eella olevan hylätyn ajoneu-von kunta siirtää varastoonkuitenkin vain yksityisentien tienpitäjän tai alueenhaltijan perustellusta pyyn-nöstä. Tämä koskee soveltu-vin osin myös poliisin taka-varikoimia tai rikoksen taimuun sellaisen syyn johdos-ta esimerkiksi poliisilaitok-sen paikoitusalueelle siirtä-miä ajoneuvoja. Kunta voi

poliisin pyynnöstä siirtää va-rastoon tällaisen ajoneuvon,jos omistaja tai haltija ei po-liisin kehotuksista huolimat-ta hae ajoneuvoa pois. Pyy-täjä vastaa viimekädessä täl-laisten ajoneuvojen siirto-kustannuksista, jos niitä eisaada ajoneuvon omistajalta.

Romuajoneuvon siirtämisestäKunta on velvollinen huo-lehtimaan siitä, että romu-ajoneuvot poistetaan ympä-ristöstä kunnan alueella, josromuajoneuvon haltija lai-minlyö jätelain mukaisenvelvollisuutensa toimittaaajoneuvo asianmukaiseenvastaanottopaikkaan. Kun-nan velvollisuus siirtää ro-muajoneuvot romutettavaksikuuluu kunnalle ajoneuvonsijaintipaikasta riippumattaeli siis myös esim. maantei-den osalta. Käytännössä voi-daan joutua vetämään ra-jausta, onko kyse onnetto-muusajoneuvosta vai romu-ajoneuvosta, kun toimivaltaon näiden osalta erilainen.

Yksityiseltä piha-alueelta,varastoalueelta tai muultayksityiseen käyttöön tarkoi-tetulta erityiseltä alueelta

kunta siirtää romuajoneuvonkuitenkin vain yksityisenalueen omistajan perustel-lusta pyynnöstä. Tältä osinon huomattava, ettei siirtola-ki sovellu mm. tapauksiin,joissa on kyse alueen omis-tajan itse jättämästä romu-ajoneuvosta, johon saattaasoveltua esim. jätelain ros-kaamissäännökset.

Siirtolaissa romuajoneu-volla tarkoitetaan ajoneu-voa, jota on pidettävä jäte-laissa tarkoitettuna jätteenä.Jätelain mukaan jätteellä tar-koitetaan ainetta tai esinettä,jonka sen haltija on poista-nut tai aikoo poistaa käytös-tä taikka on velvollinenpoistamaan käytöstä.

Romuajoneuvoa ei yleen-sä pidä siirtää varastoon. Ro-muajoneuvo on syytä toimit-taa suoraan jätehuoltoon ro-mutettavaksi ja hyödynnet-täväksi. Tuottajavastuunalai-nen ajoneuvo, kuten henki-

lö- ja pakettiautoromu toimi-tetaan tuottajavastuujärjes-telmään kuuluvalle vastaan-ottajalle.

Muun romuajoneuvon eliesimerkiksi mopon, mootto-ripyörän tai kuorma-autonkunta toimittaa jätehuoltoonsiten kuin jätelaissa ja sennojalla säädetään. Romuajo-neuvon siirtäminen suoraanromutettavaksi ilman varas-tointia on yleensä tarkoituk-senmukaista myös siksi, ettäromuajoneuvojen varastointiedellyttää romuajoneuvoistaannetun valtioneuvostonasetuksen mukaan varasto-alueelta tiukempaa varuste-lutasoa kuin käyttökuntois-ten ajoneuvojen varastolta.Romuajoneuvojen vastaan-ottoon ja varastointiin käy-tettävä alue edellyttää ympä-ristölupaa, vaikka alueella eiesikäsiteltäisikään romuajo-neuvoja.

10/2009

Siirtolain perustelujen mukaan

● Romuajoneuvo on yleensä kunnoltaan sellainen ajo-neuvo, jolla ei käytännössä ole romuarvoa suurempaa käypää arvoa.

● Tällaisen ajoneuvon käyvän arvon voi suurimmillaan arvioida olevan korkeintaan muutama sata euroa.

● Liikennöitävässä kunnossa olevaa ajoneuvoa ei voida yleensä luonnehtia romuajoneuvoksi.

● Laissa määriteltyyn hylättyyn ajoneuvoon verrattuna romuajoneuvoksi määriteltävän ajoneuvon tulee samalla täyttää aina myös kyseisessä kohdassa tarkoitetut hylä-tyn ajoneuvon kriteerit, kun taas hylätty ajoneuvo ei kuitenkaan aina välttämättä ole romuajoneuvo.

● Esineen romuajoneuvoksi luokittelemiseen tulee siten suhtautua vieläkin kriittisemmin kuin esineen luokittele-miseen hylätyksi.

● Romuajoneuvoja ovat käytännössä esimerkiksi sellaiset ajoneuvot, jotka on niiden anastamisen jälkeen poltettu käyttökelvottomiksi.

Uudessa siirtolaissa säädetään myös ajoneuvojen siirtojakoskevista menettelyistä:

● Siirrosta ilmoitus ajoneuvon omistajalle/haltijalle

● Lähisiirrosta pöytäkirja, varastosiirrosta siirtopäätös

● Varastosiirretty kunnan omistukseen kuukauden kuluttua siirtopäätöksen tiedoksiannosta

● Korvauspäätös kustannuksien perimiseksi ajoneuvonomistajalta tai haltijalta

● Ennen romuajoneuvon siirtoa ilmoitus ja seitsemän päivän kehotusaika

● Romuajoneuvon siirtopöytäkirja tarpeen vaikkei säännöstä

Menettelyjä on tarkasteltu mm. Kuntaliiton yleiskirjeen9.3.2009 nro 8/80/2009 liitteenä olevassa muistiossa.Yleiskirje (Onnettomuusajoneuvojen siirtäminen nopeutuu)löytyy Kuntaliiton internetsivuilta osoitteestahttp://www.kunnat.net/ Etusivu - Yleiskirjeet ja lausunnot- Kuntaliiton yleiskirjeet tai Etusivu - Yhdyskunta, tekniikkaja ympäristö - Liikenne, kadut ja yleiset alueet (Ajankoh-taista)

Kunnossapito

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:46 Sivu 14

S uomen Kuntaliitonkone- ja kuljetuspal-velujen hankintaoh-jeiden päivitys tuli

ajankohtaiseksi syksyllä2007. Vanhasta asiakirjastaoli jo liki kymmenen vuo-den kokemukset, EU- mää-räykset olivat astuneet voi-maan ja lainsäädäntö koke-nut monia muutoksia.

Uudet ohjeet valmisteltiinedeltäjänsä tapaan SuomenKuntaliiton johdolla palvelu-jen tilaajista ja tuottajistakootussa, laajassa työryh-mässä. Uusi ohjeisto julkais-tiin seuraavana kesänä Kun-taliiton julkaisusarjassa ni-mellä Kone- ja kuljetuspal-velujen hankinta 2008 ja seon saatavissa sekä paino-tuotteena, että muokkaus-kelpoisena ATK-versiona.Tilausnumero on 509216.

Uusi toimintamalliUusi toimintamalli on puite-järjestely, jossa kone- tai ajo-neuvokohtaiset tarjouksetasetetaan helposti lasketta-van vertailuluvun avulla ko-konaistaloudelliseen parem-muusjärjestykseen. Järjestyson varsinaisten työtilaustenperusta.

Tilatut palvelut tuotetaantilaajan työnjohdon alaisuu-dessa tarjotulla tuntihinnalla,

johon sisältyy sekä kalustonettä kuljettajan kulut. Kone-vuokrausta ilman kuljettajaatai urakointia järjestely eikoske. Tarjoukset hankitaanavointa hankintamenettelyänoudattaen. Keskeisiä asioi-ta käytännön toiminnan oh-jaamisessa ovat:

1. Puitesopimus2. Kokonaistaloudellinen

edullisuusjärjestys ja 3. PalvelutilauksetPuitesopimukseen kirja-

taan kaikki koko sopimus-kautta koskevat vaatimuk-set, ehdot ja muut pelisään-nöt. Suositeltu puitesopi-muksen voimassaoloaika onkolme vuotta. Varsinainentyötilaus tehdään, kun pal-velun tarve tulee ajankohtai-seksi. Sen saa paremmuus-järjestyksessä ensimmäinenvapaana oleva kone tai ajo-neuvo.

Asiakirjojen ryhmittelyKone- ja kuljetuspalvelujatarvitaan käytännössä sekä”keikkaluonteisiin” että”kausiluonteisiin” tehtäviin.Kausiluonteisuutta edustavattalvi- ja kesäkauden kunnos-sa- ja puhtaanapitotyöt. Eri-tyyppisten palvelujen han-kintaa varten on laadittuomat, yhteiseltä pohjaltapalvelun luonteeseen sovite-

tut asiakirjamallit. Kaikillepalvelutyypeille yhteisiäosioita on käsitelty julkaisunjohdannossa sekä siihen lii-tetyissä, ajantasaistetuissayleisissä ehdoissa KE 08 jaajoneuvonostureiden vuok-rauksen yleisissä ehdoissa1.4.2007.

Jokaista palvelutyyppiävastaavien palvelujen hank-kimista varten on koottu

omiin kansioihinsa toimin-nan kattavat asiakirjamallit:1. Tarjouspyyntökirje 2. Kone- tai ajoneuvoluettelo 3. Tarjouskirje 4. Tarjouslomake5. Tarjousten vertailu 6. Puitesopimusluonnos 7. Tilaus 8. Lisälaitekorvaukset 9. Kone- tai ajoneuvolaji-

luettelo

1510/2009

Koneet ja laitteet

Kone- jakuljetuspalvelujenhankinta 2008Erkki Nevala

Kone- ja kuljetuspalvelujen hankkimiseen onSuomen Kuntaliiton johdolla laadittu uusittu ohjekuntien käyttöön, mutta ohje on helpostisovellettavissa muidenkin näitä palvelujahankkivien käyttöön.

Kone- ja kuljetuspalveluja Keravalla.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:47 Sivu 15

16

Julkaisun johdannossa ontarkemmin ohjeistettu asia-kirjojen päivittäminen ku-hunkin tarjouspyyntötilan-teeseen sopivaksi. Tekstinvahvennuksilla, kursivoin-nilla ja alleviivauksilla ohja-taan päivitystä.

Kokonaistaloudellisuudenarvioinnista

Asiakirjoissa on esitetty mal-li kokonaistaloudellisuudenarvioinnista ottaa huomioon: 1. tarjoushinnan €/h 2. kuljettajan ammattikurs-seilla tai kokemuksen kauttahankitun ammattitaidon ja 3. kaluston kuntoa ja senympäristöpäästöjä kuvaavankäyttöönottovuoden.

Käyttöönottovuosien por-rastus arvioinnissa on sovi-tettu yhteen kiristyvien ”EU-päästönormien” voimaantu-lon kanssa.

Tarjotun koneen tai ajo-neuvon kokonaistaloudelli-suus arvioidaan kertomalla

tarjoushinta etukäteen ilmoi-tetuilla, kuljettajan ammatti-taitoa ja kaluston eurokuntoakuvaavilla kertoimilla. Kertoi-met voidaan valita tilaajakoh-taisesti. Tulos on tarjousta ku-vaava vertailuluku.

Vertailulukujen perusteellatarjoukset asetetaan kone- jaajoneuvotyypeittäin vertailu-lukunsa mukaiseen tilausjär-jestykseen. Lisälaitekustan-nuksia ei ensi vaiheessa huo-mioida.

Jos lisälaitetta tarvitaan jatilauksessa noudatetaan yri-tyksen tarjoamia lisälaitehin-toja, lisälaitteen hinnan vai-kutus tarjouksen kokonais-taloudellisuuteen otetaan ti-lausta tehtäessä erikseenhuomioon.

Lainsäädäntöä jamääräyksiä

Monet lait ja määräykset oh-jaavat kuntien hankintoja.Keskeisessä asemassa ovathankintalait vuodelta 2007,

mutta myös muita huomi-oonotettavia lakeja ja mää-räyksiä on kosolti. Hankin-talakien lisäksi tulee huoma-ta mm:1. Tilaajavastuulaki2. Työturvallisuuslaki,

henkilötunnisteet3. Kabotaasilainsäädäntö4. Liikennelupalainsäädäntö5. Tieliikennelaki, kuljetus-

ketjun vastuu6. Työturvallisuus7. Katu- ja tieturvallisuus8. Ulkomaalaiset yritykset

Suomen markkinoilla Julkaisun johdanto-osaan

on koottu lyhyt ”rautaisan-nos” lainsäädännön ja mui-den määräysten sisällöstä jakeskeisistä velvoitteista.Koosteen tarkoituksena onhelpottaa näidenkin asioidenhallintaa ja huomioonottamis-ta toimintaa organisoitaessa.

Turvallisuutta hankintoihinKone- ja kuljetuspalvelujenhankinta 2008 on kattava

paketti asiakirjoja ja ohjeitaotsikon tarkoittamien palve-lujen kokonaistaloudellisiahankintoja varten. Ne onvalmisteltu alan tilaajista jatoimittajista kootussa laajas-sa työryhmässä. Asiantunti-joiden kokemukset ja näke-mykset on näin muokattuyhtenäiseksi toimintamallik-si.

Tavoitteena on ollut tur-vata hankintojen lainmukai-nen onnistuminen määräys-ten viidakossa. Ohjeistuksel-la pyritään myös toimintata-pojen yhdenmukaistamiseenvaltakunnassa. Yhdenmu-kainen käytäntö ja yhteisetkäsitteet luovat turvallisuuttaja lisäävät yhteistä ymmärtä-mistä. Varsinkin palveluntoimittajille yhtenäinen käy-täntö on iso, riskejä vähen-tävä helpotus joka voi näkyätilaajalle hinnoissakin.

10/2009

Koneet ja laitteet

Liukkaus on hyvää ja tarpeen, mutta vain oikeissa paikoissa.

TETRAn CC Road -liuos on tehokas liukkaudentorjuja ja se estäälumen ja jään tarttumista tiehen.

TETRA Chemicals Europe Oy, PL 551, 67701 KOKKOLA, puh. 010 861 550

Luistoa kunnioittaen

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:47 Sivu 16

S uomessa TMC-pal-velua tuottaa DestiaTraffic. Palvelu mah-dollistaa ajantasais-

ten liikennetiedotteiden ja-kamisen radiotaajuuksillasuoraan niihin autojen navi-gointilaitteisiin, joissa onTMC-RDS-valmius (TrafficMessage Channel - Radio

Data System). TMC-palveluapidetään parhaana ja käyte-tyimpänä tekniikkana Eu-roopassa liikennetiedon vä-littämiseksi autoilijoille.

Suomessa TMC-palvelutarjoaa tietoa onnettomuuk-sista, ruuhkista, isoista tie-töistä sekä erilaisista tapah-tumista, kuten kulkueista tai

1710/2009

Tiehallinto tarjoaa nettisivuillaan runsaasti liikennetietoasekä linkkejä mm.kaupunkiseutujen liikennetilannesivuille.

Porovaroitukset navigaattoriin

Liikennetiedotusmonipuolistuu jaautomatisoituuTeksti: Tiina Jäppinen, Mediakonttori

Nykyisin liikenteen sujuvuudesta ja häiriöistäsaa tietoa monesta lähteestä, kuten radiosta,teksti-tv:stä, internetistä ja matkapuhelimesta.Liikkumistamme ohjataan myös tienvarsieninfotauluilla tai kauppakeskuksissa julkisenliikenteen aikataulutiedolla. Vuodesta 2008lähtien liikennetietoa on saanut myös autonnavigaattoriin TMC-palveluna.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:48 Sivu 17

18

lauttojen liikenteen keskey-tyksistä. Navigaattorin ruu-dulle tulevat esiin liikenne-hälytykset ja laite ehdottaavaihtoehtoista reittiä.

Palvelu ei kata koko tie-verkkoa. Onnettomuuksista,isoista tietöistä sekä muistaliikenteen sujuvuuteen vai-kuttavista tapahtumista pal-velu välittää tietoa teille1–999. Lisäksi ruuhkatietoavoi saada myös pääkaupun-gin ja Oulun seuduilta. Yllät-tävistä keliolosuhteidenmuutoksista, kuten tielläolevasta mustasta jäästä tailumimyrskystä, välitetääntietoa teille 1–101.

Syyskuussa TMC-palvelunkautta alettiin välittää myösporovaroituksia. Destia Traf-ficin Liikenteen palvelukes-kus ottaa vastaan ympäri-vuorokautisesti paliskuntienporomiesten ilmoituksia po-rojen liikkeistä. Sen jälkeenpalvelukeskus tallentaa tie-dot ja lähettää välittömästiporovaroituksen TMC-kana-valla navigaattoreihin. Ky-seessä on kokeilu, jossa onmukana kuusi kuntaa yh-teensä 56 paliskunnasta. Jospalvelu koetaan hyväksi, si-tä voidaan laajentaa ja kehit-tää edelleen.

Älykäs liikenne tarvitseeälykkään infran

Mitä vaivattomammin tien-käyttäjä saa tietoa tien liuk-kaudesta, tietyöstä, ruuhkas-ta tai linja-auton tuloajasta,sitä paremmin liikennetie-don infrastruktuuri toimii.Tulevaisuuden skenaarionaon alettu tutkia mm. sitä, mi-ten ajoneuvot voisivat koh-datessaan vaihtaa liikenne-tetoja keskenään.

Esimerkiksi säätiedotmuuttuvat nopeasti, eikämaamme sääasemaverkostoanna tiestön tilasta kuvaakovin kattavasti. Sen sijaanjos ajoneuvot pystyisivätvaihtamaan tietoja keske-nään, voisi vastaantuleva au-to kertoa toiselle ajokille esi-merkiksi, että 10 kilometrin

päässä on liukasta. Liikennetiedon keruu ja

jakelu ovat keskeinen osans. älyliikennettä, joka onajankohtainen asia myösSuomessa. Liikenne- ja vies-tintäministeriö selvittää par-haillaan, mitä älykäs liiken-ne lähitulevaisuudessa tar-koittaa ja miten sen tarjo-amat mahdollisuudet kytke-tään kiinteästi liikennepoli-tiikan tavoitteisiin. Älykkäänliikenteen strategia pitäisi ol-la valmis vuoden 2009 lop-puun mennessä ja ensim-mäisiä luonnoksia voi löytääjo netistä.

Älykäs liikenne tarkoittaatieto- ja viestintätekniikanhyväksi käyttämistä liiken-nejärjestelmässä, kaikissa lii-kennemuodoissa niin henki-lö- kuin tavaraliikenteessä-kin. Tavoitteena on parantaaliikenteen tuottavuutta, tur-vallisuutta, sujuvuutta, te-hokkuutta ja ympäristöystä-vällisyyttä.

Älykkään liikenteen laa-dun tunnistaa esim. häiriö-tiedon ajantasaisuudesta jaluotettavuudesta sekä laittei-den helppokäyttöisyydestä.

Älyliikenteen pitäisi kat-taa palveluketjun kaikki osataina tiedon keruusta ja käsit-telystä sen jakeluun. Se kat-taa myös matkan suunnitte-lun sekä matkan aikaiset tie-topalvelut. Älyliikenteenpalvelut tukevat liikenteenseurantaa, hallintaa ja oh-jausta sekä tarjoavat tietoakuljettajille, liikkujille ja lii-kennejärjestelmän operoijil-le.

Viime keväänä myös jul-kistettiin ITS Plan Action, jo-ka kuvaa tulevaa EU-direk-tiiviä älyliikenteestä. Se ku-vaa eurooppalaista tahtotilaasiitä, mitä asioita liikenteenhallinnassa halutaan painot-taa ja koskee mm. tieliiken-nemaksuja sekä liikennetie-don keruuta ja hallintaa.

Panostus liikenteenhallintaan kannattaa

Vaikka aina ei voida välttyä

esim. uuden väylän rakenta-miselta, sitä odotellessa taijoskus jopa sen sijaan ratkai-suna voi olla myös älykäsliikenteen ohjaus.

- Keinovalikoima on mit-tava. Yhtenä esimerkkinätoimii Tampereen kehätienopastukset. Jos yhden on-gelmapaikan takia ei voidarakentaa rinnakkaisväyliä,voidaan tilannetta ainakinhelpottaa reitinopastuksella,sanoo ITS Finlandin toimin-nanjohtaja Kimmo Ylisiu-runen. ITS Finland ry onälykkään liikenteen ja yh-teistyöfoorumin verkosto.

Tampereen kaupunki jaTiehallinto toteuttavat Tam-pereen kehäteille ns. muut-tuvaa reitinopastusjärjestel-mää. Se ohjaa osan liiken-teestä toiselle reitille häiriöti-lanteissa ja heikoissa keli-olosuhteissa sekä tiedottaatienkäyttäjille näistä tiever-kon häiriöistä.

Ylisiurunen muistuttaa,että liikenteen suunnitteluon laajaa yhteistyötä, jossaotetaan huomioon kaikki lii-kennemuodot. Liikenne-ruuhkia voidaan torjua myössillä, että autoilijat houkutel-laan julkisen liikenteen käyt-täjiksi. Ainakin pääkaupun-kiseudulla on kesän jälkeenkeskustelu jälleen siitä, mis-tä saataisiin lisää liityntä-parkkipaikkoja. .

- Kun nyt laman aikanatieinfran rahahanoja on ki-ristetty, eikö silloin pitäisisuunnata huomio liikenteenhallintaan ja tehostaa ole-massa olevan infran käyttöä.Kun on vähän rahaa, eikösilloin liikenteen hallinnanprofiilia pitäisi nostaa, kysyyYlisiurunen.

Hän huomauttaa, ettävaikka liikenneinfrastruk-tuurin neliporrasajatus on josisäistetty hallinnossa, senpitäisi näkyä myös rahoitus-puolella. Neliporrasajattelutarkoittaa sitä, että infran ke-hittämistä ei ajatella liian in-vestointikeskeisesti. Sen si-jaan pyritään vaikuttamaanihmisten liikennetarpeeseen

ja kulkumuodon valintaansekä tehostamaan olemassaolevan infrastruktuurin käyt-töä. Vasta sen jälkeen ratkai-suksi tulee esim. uusien väy-lien rakentaminen.

- Kyse on liikennepolitii-kan ajattelutavan muutok-sesta. Tarvittaisiin joku mo-mentti, joka mahdollistaisitehdä myös liikenteen hal-linnan toimenpiteitä, joidenavulla voitaisiin siirtää suu-ria rakentamisen investoin-teja ja silti ylläpitää turvalli-suutta. Tiehallinnon perus-tiemäärärahoilla ei tätä työtäkuitenkaan tehdä, huomaut-taa Ylisiurunen.

Avoimuus kehityksen ehto Jokaisessa liikenteen häiriö-tilanteessa testataan liiken-neinfran toimivuutta. Liiken-netiedottamisessa ongelma-na ovat edelleen tosiaikai-sen tiedon saaminen suu-rimpien kaupunkien liiken-teestä.

- Tiehallinnon hallussaolevien väylien liikennetie-dot ovat melko hyvin jokaikkien käytettävissä. Lii-kenteen seurannan kulmaki-viä ovat kuitenkin kaupun-kiseutujen liikennetilanteenhallinta. Pääkaupunkiseu-dulla ei vielä tiedetä riittä-vän hyvin, mitä milläkin ka-dulla tapahtuu, väittää Yli-siurunen.

Toisaalta liikenteen häi-riötilanteessa testataan myösviranomaisten yhteistyöky-ky. Jos onnettomuus koskeeuseampaa virkahenkilöä, tu-lee eteen se, missä järjestyk-sessä mitäkin tehdään.

- Jos ajatellaan liikennetie-don tuottamista ja jakelua,Suomessa ollaan tässä asiassajossain määrin edellä muutaEurooppaa ja innovatiivisia,mikä johtuu osittain siitä, ettämeille on saatu avoin ilmapii-ri tämän asian ympärille.Meille on syntymässä ilmapii-ri, jossa saadaan syntymäänuusia palveluita ja myös vien-timahdollisuuksia, Ylisiuru-nen kehuu.

10/2009

Koneet ja laitteet

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:48 Sivu 18

Liikennetietoa kerätäänkoko ajan

Nykyisin liikennetietoa saa-daan esim. Tiehallinnon tie-sää- ja liikenteen mittausjär-jestelmistä, urakoitsijoilta,seudullisilta liikennekeskuk-silta, Ilmatieteenlaitokselta,poliiseilta, pelastusviran-omaisilta, hätäkeskuksista,tiepalvelulta sekä takseilta jamuilta teiden käyttäjiltä.

Tietoa saadaan myös yk-sityisiltä radioasemilta sekäkaupungeista ja kunnista.Tieto voi olla ennakoivaa,kuten tulevat tietyöt tai reaa-liaikaista, kuten tienkäyttä-jien ilmoitukset liikenne-ruuhkista radiokanaville.

Liikenteen hallinnan pal-velut ryhmitellään viran-omaispalveluihin ja lisäarvo-palveluihin. Viranomaispal-veluja ovat liikenteen oh-jaus, liikenteelle tiedottami-nen, kertominen tieverkonliikennöitävyys- ja turval-lisuusriskeistä, liikennehäi-riöihin liittyvä viranomaisyh-teistyö sekä tienpidon tuki-palvelut.

Lisäarvopalvelua näistätiedoista tuottaa taas yksityi-nen sektori, joka jalostaa tie-don kuluttajalle. Tällainenpalvelu on mm. aiemminmainittu Destian TMC-palve-lu. Lähtökohtana on, että vi-ranomaisten hallussa olevaliikennetieto annetaan ilmai-seksi yksityiselle sektorille,joka luo tiedosta liikennetie-topalveluita kysynnän mu-kaan.

Tiehallinto kerää tietoavaltakunnallisesti

Suomessa Tiehallinnolla onrunsaat 400 liikenteen auto-maattista mittausasemaa, jot-ka laskevat mittausasemanohittavaa liikennettä, luokit-televat ajoneuvot viiteenluokkaan ja mittaavat autojenajonopeuden. Mittausasemiaon ympäri maata, lähinnäkuitenkin vain pääteillä.

Lisäksi pääteillä on mat-ka-aikoja mittaava järjestel-

mä, joka mittaa matkano-peuksia noin 200 tiejaksolta,joiden pituus vaihtelee muu-tamasta kilometristä muuta-maan kymmeneen kilomet-riin. Järjestelmän päätarkoi-tus on välittää tuoretta tietoamaanteiden liikenteen toimi-vuudesta.

Tiehallinto kerää pää-väyliltä tietoa automaattises-ti mm. liikennemääristä jamillä nopeudella autot aja-vat teillä. Parhaiten tietoasaadaan pääväylistä jasuurilta kaupunkiseuduilta.

Sään ja kelin seuraami-seksi Tiehallinnon käytössäon 445 keli- ja liikenneka-meraa ja noin 500 tiesääase-maa. Sääasemat mittaavatlämpötiloja, sadetta ja senolomuotoa, tienpinnan omi-naisuuksia, tuulisuutta jamonia muita asioita. Tietojakäytetään tiedottamisenohella keliennusteiden teke-miseen sekä teiden hoidonsuunnittelussa ja ajoitukses-sa. Tietojen avulla ohjataanmyös muuttuvia varoitus- jaopastustauluja ja nopeusra-joitusmerkkejä.

Tiehallinnossa uskotaan,että tulevaisuudessa tiedonkeruu kattaa nykyistä pa-remmin koko tiestöä. Aluksikeliä ja tienpinnan tilaa seu-raavat ajoneuvoanturit, jotkaovat Tiehallinnon ja sen ura-koitsijoiden autoja tai linjalii-kennettä ajavia linja- jakuorma-autoja, mutta myö-hemmin aivan tavallisia au-toja. Matka-aikojen mittaa-miseen käytetään tulevai-suudessa luultavasti myösmatkapuhelimien paikan-nustietoja.

Tiellä liikkujan tietoarvokasta

Vaikka tietoa saadaan paljoneri järjestelmistä joko auto-maattisesti tai esim. viran-omaisten ilmoituksin, olen-nainen osa toimivaa liiken-netiedotusta ovat tienkäyttä-jien tekemät ilmoitukset.

Tiehallinnolla on käytös-sä Tienkäyttäjän linja -palve-

lunumero 0200–2100, jonnetoivotaan tietoa etenkin tienkunnosta ja häiriöistä. MyösDestia houkuttelee tieliikku-jaa kertomaan ruuhkista jatieliikenteen häiriöistä Des-tian Liikenteen palvelukes-kukseen palvelunumeroon0800 100 700 tai tekstiviestil-lä 0400 974 501.

Uusimpana keinona saa-da ajankohtaista tietoa ovattieagentit, joita Destia Trafficon rekrytoinut palvelukseentämän vuoden aikana. Tällähetkellä palveluksessa onnoin 100 agenttia, jotka ra-portoivat suoraan tien päältähavaitsemistaan tieliiken-teen häiriöistä Destian Lii-kenteen Palvelukeskukseen.

Destia Trafficin palvelu-päällikkö Jussi Kiuru ker-too, että Destia kerää liiken-netietoa useasta eri lähteestäja jalostaa eteenpäin eri pal-veluihinsa. Tieagentit välittä-vät tien päältä kaikkein ajan-tasaisimman tiedon, jokamahdollistaa kaikille liikku-jille turvallisemman ja suju-vamman liikenteen. Destiantieagenteiksi ovat lupautu-neet mukaan mm. SuomenTiepalvelumiehet.

- Tiepalvelumiehet liikku-vat paljon teillä ja sopivathyvin tieagentin tehtävään.Olemme myös mukana mo-nissa kesän tapahtumissaohjaamassa liikennettä taiauttamassa liikkujia. Myösnäistä tapahtumista vaihde-taan tietoja Liikenteen pal-velukeskuksen kanssa, Suo-men Tiepalvelumiesten pu-heenjohtaja Pertti Liuhtakertoo.

Näyttää kuitenkin siltä, et-tä tulevaisuudessa suurintiedontuottaja ovat tienkäyt-täjät itse. Esimerkiksi Keski-Euroopassa matkapuhe-linoperaattori on tehnyt so-pimuksia asiakkaiden kans-sa, jotta se voi seurata käyt-täjiensä kulkua tieverkoilla.Myös GPS-navigaattoreitaon kehitetty siihen suun-taan, että myös niistä voi-daan lähettää tietoa esim.kulkunopeuksista.

1910/2009

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:48 Sivu 19

20

Teknillisenkorkeakouluntietekniikantutkimusryhmä onhankkinut uudenasfalttipäällysteidentestauslaitteiston, jollavoidaan testatamateriaalin mekaanisiaominaisuuksia kutenlujuutta, moduulia jamuodonmuutoksia.

U TM-25 (UniversalTesting Machine)on servo-hydrauli-nen testauslaitteis-

to, jossa on 25 kN voima-an-turi. Laitteiston on valmista-nut australialainen IPC Glo-bal, jonka agentti Euroopas-sa on Controls Italy. Laitteenkävi asentamassa italialaineninsinööri, joka myös koulut-ti tutkimusryhmän laitteistonkäyttöön. Asennus ja koulu-tus kestivät viikon verran.

Laitteiston kokonaishinta140 000 euroa sisälsi myöskoulutuksen. Laite rahoitet-tiin TKK:lta anotulla kehittä-misrahalla sekä tutkimusryh-män omalla projektitoimin-nalla.

Helppokäyttöistämonimutkaista tekniikka

Materiaali testataan lämpö-kaapissa, jonka lämpötilaavoidaan säätää -15 ja +60Celsius-asteen välillä. Läm-pötila vaikuttaa voimakkaas-ti asfaltin ominaisuuksiin, jo-

ten testattaessa lämpötilanpitää olla hallussa. Laitettaohjataan ohjausyksiköllä(Control Device), jota puo-lestaan operoidaan tietoko-neella.

Professori Terhi Pelli-nen kehuu laitetta helppo-käyttöiseksi ja kertoo, ettälaitteiston toimittaja on teh-nyt valmiiksi EU-standardienmukaisia testausohjelmia,joilla voidaan helposti testa-ta näytteitä eri testaus-menetelmillä. Ohjelma tekeelyhyet raportit testauksestavälittömästi.

Laitteelle voidaan myösohjelmoida omia testejä tut-

kimuskäyttöön. Testeissä voiolla erilaisia kuormitustapo-ja ja -aikoja, ja mitattaviasuureita voidaan vaihdella.

Asfalttinäytteistä testatta-via ominaisuuksia ovat mm.deformaatiokestävyys, väsy-miskestävyys ja kylmänkes-tävyys. Mekaanisia ominai-suuksia, joita testataan, ovatlujuus, moduuli, pysyvämuodonmuutos ja palautuvamuodonmuutos.

Lisäksi voidaan testatahalkaisuvetolujuutta ja kol-miaksiaalista leikkauslujuut-ta, jossa näytettä kuormite-taan myös sivulta. Tähänkäytetään ns. geoteknistä

selliä, jossa paine saadaanaikaan ilmanpaineella. Sel-lissä voidaan tutkia myös si-tomattomien materiaalienmoduuleja.

Laitekehitys on ollutnopeaa

Pellisen mukaan testaustek-niikka on viimeisen kymme-nen vuoden aikana kehitty-nyt huimasti. Takavuosinavastaava laitteisto oli valta-van kokoinen. Nyt moni-mutkaisen tekniikan käyttöon pystytty tekemään yksin-kertaiseksi.

Datan manipulointi on

10/2009

TKK hankki asfaltintestaamiseen uudenlaitteistonLiisi Vähätalo

-Lämpötilan hallinta asfaltin testauksessa olennainen asia, Terhi Pellinen sanoo.Lämpökaapin lämpöä voidaan säätää -15 ja +60 asteen välillä.

Koneet ja laitteet

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:48 Sivu 20

suuri työ, jonka tietokonetekee automaattisesti. Aikai-semmin datan käsittelyynmanuaalisesti meni runsaastiaikaa. Pellinen näkee asiassasekä hyvää että huonoa.

- Kun itse väänsi laskel-mia, oppi paremmin, muttatoisaalta nyt testaus ei oleenää pelkästään asiaan vih-kiytyneiden salaisuus, hän

arvioi.Näytteet voivat olla eri-

muotoisia ja -kokoisia.Yleensä näytteet ovat sylin-terejä, joiden halkaisija voiolla 150 mm tai 100 mm jakorkeus voi vaihdella aina300 mm asti. Testaus voi-daan tehdä akselin suunnas-sa tai kohtisuoraan sitä vas-taan.

Tutkittavat näytteet jokovalmistetaan itse laborato-riossa tai otetaan valmiistatiestä.

Käyttö opetukseen,tutkimukseen jatuotekehittelyynLaitteistoa käytetään opetuk-sessa, tutkimuksessa sekäteollisuuden tarpeisiin esi-merkiksi laadunvalvontates-tauksessa ja suhteitukseenliittyvässä testauksessa.

- Päällysteen mitoituk-seen on kehitetty uusi mitoi-tusohje, joka perustuu moni-kerroslaskentaan ja dynaa-misen moduulin käyttöönmateriaaliominaisuutenaelastisessa analyysissä. Dy-naaminen moduuli mitataaneri lämpötiloissa ja kuormi-tusajoilla, jotta voidaan mää-rittää massan tyyppikäyrä,jota sitten hyödynnetään mi-toituksessa, kun lasketaankuormituksen aiheuttamiapäällysrakenteen vasteitakuten jännityksiä ja suhteel-lisia muodonmuutoksia, Pel-linen valaisee laitteen käyt-tömahdollisuuksia.

Pellinen on tyytyväinen,että opiskelijoiden käyttöön

saatiin ajanmukainen laite.Yhdysvalloissa lähes jokai-sessa laboratoriossa on vas-taava. Laitetta käytetään en-simmäisen kerran uudessaerikoismoduulin kurssissaTietekniikan laboratorio- jamaastoharjoitukset, jossaopiskelijat tekevät massansuhteituksia ja testaavatmassan mekaanisia ominai-suuksia näytteistä, joita heovat valmistaneet laborato-riossa. Kurssi käynnistyisyyskuun alussa ja sillä on 9tietekniikkaan erikoistunuttaopiskelijaa.

Tietekniikan tutkimusryh-mä voisi toteuttaa yhteisiätutkimusprojekteja myös yri-tysten kanssa.

- Olisi hyvä aloittaa suo-malaisten asfalttimassojenperustestaus. Olisi erittäintärkeää, että suomalaisetmassat saataisiin kansainvä-liseen vertailuun, jolloin voi-taisiin selvittää miten neovat kehittyneet ja mihinsuuntaan pitäisi lähteä. Esi-merkiksi ilmastonmuutok-sen mukanaan tuoma läm-pötilan nousu lisää asfaltindeformaatiota, Pellinen tote-aa.

2110/2009

Näyte lämpökaapissa yksiaksiaalista kuormitusta vartenasennettuna. Silikonipaperilla vähennetään kitkaa näyt-teen ja kuormituslevyjen välillä. Mitta-antureita kutsu-taan nimellä LVDT eli Linear Vertical Differential Trans-ducers.

Laitteiston ohjausyksikkö ja tietokone, jolla sitä operoi-daan. Lattialla painesäiliö.

Lisälaitteilla testausmahdollisuudet laajenevat.Vasem-manpuoleisen laitteen avulla voidaan testata jäännös-moduulia tai halkaisuvetolujuutta. Näytteen instrumen-tointi on tarkkaa puuhaa, sillä näytteeseen liimattaviennappien asentamiseen käytetään automaattista kiinni-tyslaitetta, jotta napit tulevat juuri oikeaan asentoon. Oi-kealla geotekninen selli.

TL 0910_6-21 Kunnossapito 8.10.2009 21:49 Sivu 21

22

Pian Kemin seudunläpi ja Kemijoen ylipääsee aiempaa su-juvammin ja turvalli-

semmin. Meneillään onvuonna 2001 valmistuneenKemi–Tornio -moottoritienjatkaminen sen eteläpäässä.Parannettavan valtatiejaksonpituus on lähes 18 kilomet-riä.

- Valtatien parantamisellaon merkittävät liikenteellisetja elinkeinopoliittiset vaiku-tukset, jotka ulottuvat kokoPohjois-Suomeen, uskooKemin kaupunginjohtajaOssi Repo.

Kaupunginjohtajan mu-kaan Kemin keskikaupun-gin ohittava E4-tie valmistui1981 siinä hengessä, että toi-nen ajorata rakennettaisiinhyvinkin pian ja tie muuttui-

si sen myötä moottoritieksi.- Odottavan aika on välil-

lä käynyt pitkäksi, mutta nytmyös Kemin kaupunginkannalta erinomaista han-ketta toteutetaan vauhdillaja se on käyntiin lähteneenäedennyt aikataulun mukaan.

- Hanke on erinomainenliikenteellisesti, kun kiihdy-tyskaistat ja rampit helpotta-vat teollisuuskaupunkimmerunsasta raskaan ajoneuvo-kaluston liikennöintiä. Han-ke on myös ajoitukseltaanoptimaalinen taantuman se-kä työttömyyden torjunnas-sa alueellamme.

Kemin kaupungin kan-

Hankkeet

Vt 4 on Suomen selkäranka

Kemissä liikenne sujuupian turvallisestiJaakko Rahja

Tunnettua on, että valtatie 4 on maamme tärkeintieyhteys etelä-pohjoissuunnassa alkaenpääkaupunkiseudulta ja ulottuen päälakeen.Tie välittää etenkin pitkämatkaista liikennettäLappiin sekä pohjoiseen Ruotsiin ja Norjaan.Harvemmin tulee ajatelleeksi, että erityisestiKemin kohta muodostaa tässä liikenne-käytävässä kriittisen pullonkaulan.

Hankkeen projekti-päällikkö Ari Kilposen mukaan moottoritieosuu-den rakentamisessa käytet-ty ST-urakkamalli on toimi-nut hyvin. Laadunvalvon-nan ulkoistamisessa tärke-ää on taata tiedon kulkueri osapuolten välillä

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 22:15 Sivu 22

nalta tärkeää myös on, ettähankkeen myötä kaupunginkatuverkkokin selkeytyy.

Tiehallinnon projektipääl-likkö Ari Kilponen arvioi,että Kemin eteläpuolelta al-kava ja valtakunnan rajalleTornioon johtava moottori-tie saadaan noin vuoden si-sällä standardiltaan yhtenäi-seksi.

- Valtatien liikennöitävyysKemin kohdalla selkeytyy japaranee. Liikenneturvalli-suus paranee ja vuositasollavältetään 2–3 henkilövahin-ko-onnettomuutta. Myös lii-kennemelun haittavaikutuk-set pienentyvät, jolloin tie-tysti asumisviihtyvyys para-nee.

Ensimmäisenä ja kalliinavaiheena on Kemijoen silto-jen rakentaminen. Tämäosio valmistuu liikenteelle jolokakuussa. Toinen vaihekestää ensi vuoden syksyynja sen jälkeen onkin osin ai-emmin valmistunutta ja osinnyt valmistuvaa moottoritie-tä valmiina Torniosta etelänsuuntaan aina Simon kun-nan rajalle Maksniemeen.Tiejakson kokonaispituuson tällöin 34 km.

Ajoksen liittymästä etelänsuuntaan valtatie 4 linjataannoin viiden kilometrin mat-kalla kokonaan uuteen paik-kaan. Tämä Kemin ja Simonrajalta alkava ja lähelle Ajok-sen eritasoliittymää päättyvätieosuus parannetaan moot-

toritieksi, jossa ajosuunnaterotetaan toisistaan kaiteel-la.

Nykyinen Ajoksen liitty-män pohjoispuolinen moot-toriliikennetie parannetaanmoottoritieksi.

Kaksi pääurakkaaNykyisen valtatien pahim-mat sujuvuus- ja turval-lisuuspuutteet nähtiin vii-meistään siinä vaiheessa,kun Kemi–Tornio -moottori-tietä suunniteltiin. Eräänäongelmana oli kohta, jossapohjoisesta tultaessa moot-toritie kaventuu yksiajoratai-seksi Kemijoen kohdalla eri-tasoliittymän alueella.

Muiltakin osin on esiinty-nyt hankaluuksia. Projekti-päällikkö Kilposen mukaanvanhan tien liittymien niinsanotut ”pönkkärampit”ovat toimineet huonosti.

- Tiellä on paljon raskas-ta liikennettä ja se on paljas-tanut ongelmia liikenteensujuvuudessa. Tämä on nä-kynyt muun muassa Ajoksenja Veitsiluodon liittymissä.Samoin ohitusmahdollisuu-det ovat olleet kehnot.

Työn alla olevan, nykyi-sen moottoriliikennetien lii-kennemäärä vaihtelee välillä7 000–12 000 autoa/vrk.Raskaan liikenteen osuus onnormaalisti vaihdellut välillä10–15 %, mutta nyt toki ta-louden lama on pudottanut

raskaan liikenteen osuutta.Liikenteen ennustetaan kas-vavan 1,4-kertaiseksi kym-menessä vuodessa.

Kemi–Tornio -moottori-tien rakentamisen yhteydes-sä ei rahoitus kuitenkaanriittänyt kuin Kemijoen ran-tapenkalle. Mahdollisuutta

23

Mar

kku

Suor

anta

Kemijoen kahden haaranylitse valmistuu uutta sil-taa noin puoli hehtaaria.

Kemin kaupungin elinkei-noelämälle hyvät liikenne-yhteydet ovat välttämättö-miä. Kaupunginjohtaja Os-si Repo on tyytyväinenmyös työnaikaiseen työlli-syysvaikutukseen.

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:51 Sivu 23

24

ei silloin ollut rakentaa joenylityskohtaa moottoritieta-soiseksi. Nyt meneillään ole-van projektin 1. vaihe tuleekorjaamaan tämän puutteen.Kemijoen kahden haaran ylirakennetaan uudet sillat.

Ensimmäisen vaiheen sil-takustannukset - Isohaaranja Vähähaaran sillat - muo-dostavat koko projektissahuomattavan potin, sillä ky-se on noin 13 miljoonastaeurosta. Pääurakoitsijana onYIT.

Hankkeen 2. vaihe onmoottoritietä 1. vaiheestaetelään Simon Maksnie-meen. Toisen vaiheen ura-kassa valtatiejakso muute-taan moottoritieksi. Lähinnäuusien eritasoliittymien takiakustannukset kohoavat noin46 miljoonaan euroon. Ky-seessä on ns. ST-urakka(suunnittelu-toteutus), jossaurakoitsijana toimivalla Des-tialla on vastuu suunnittelus-ta ja toteuttamisesta.

- Elinkaarihankkeisiinverrattuna tällainen ST-urak-ka on ilman muuta parempihallita tätä kokoluokkaa ole-vissa projekteissa, miettii

Tiehallinnon projektipäällik-kö Ari Kilponen.

Projektissa on tilaaja ul-koistanut siltahankkeen val-vonnan LaatukonsultitOy:lle ja moottoritieurakanTTC Infra Oy:lle. Ari Kilpo-sen mukaan tällaisessa me-

nettelyssä tärkeää on eriosapuolten toimivaltuuksientäsmällinen määrittely.

- Kaikkien täytyy tietää,mikä on tilaajan ja mikä val-vojan rooli ja toimivaltuudet.Jonkin verran pelisääntöris-tiriitoja tulee, joten tiedon-

kulku on tässäkin asiassaavainasemassa niin kuinprojektissa muutoinkin.

- Valvonnan ulkoistami-nen on tilaajalle positiivinenasia, sillä se vähentää tilaa-jan työpanosta varsin paljon.

10/2009

Kaiteiden viimeistelytyöt ja sillan eritystyöt meneillään Kemijoen sillalla.

Isohaaran ja Vähähaaran sillat- Isohaaran silta- Vähähaaran silta- moottoritien toinen ajorata 1,7 km- kevyen liikenteen väylää 1,8 km- tievalaistusta moottoritielle 1,8 km- tievalaistusta kevyen liikenteen väylille 2,1 km.

MoottoritieMoottoritieurakkaan kuuluu 17 kilometrin pituisen moottoritiejakson rakennussuunnittelu ja rakentaminen:- uusi yksiajoratainen keskikaiteellinen valtatie 1,3 km- uusi nelikaistatie 5,3 km- uusi moottoritie 1,7 km- moottoritien toinen ajorata 7,5 km- uusia eritasoliittymiä 3 kpl- nykyisten eritasoliittymien ramppijärjestelyjen

täydentäminen- muut maantiet 2,0 km- kadut 2,1 km- yksityistiet 2,5 km- kevyen liikenteen väylät 6,6 km ja sillat18 kpl- meluvalleja 4,9 km ja -aitaa 3,8 km- tievalaistusta 37 km- riista-aitaa 12 km- telematiikkaa.

Aikataulu

Koko projektin 1. vaihe käynnistyi lokakuussa 2007 Isohaaran ja Vähähaaran siltojen rakentamisella. Toisen vaiheen rakentaminen Kemin kohdalla alkoi kesäkuussa 2008.

Hankkeen ensimmäinen vaihe avattiin liikenteelle 21. lokakuuta 2009. Koko hanke valmistuu vuoden 2010 syyskuussa.

Rakennuttaja

TiehallintoProjektipäällikkönä dipl. ins. Ari Kilponen

Pääurakoitsijat- Isohaaran ja Vähähaaran sillat YIT Rakennus Oy,

työpäällikkönä Pertti Kärkkäinen ja työmaapäällikkönäJussi Laamanen

- Moottoritie Destia Oy, projektijohtajana Pauli Komala

Kemin kohta ja Kemijoen sillat lyhyesti

Hankkeet

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:52 Sivu 24

L apin tiejohtaja TapaniPöyryn mukaan Ke-min kohdan siltojen

valmistumisen myötä tuk-koisen ja kolariherkän vä-lin liikennöitävyys ja lii-kenneturvallisuus parane-vat oleellisesti:

- Kyse on Perämerenkaaresta. Ensi syksynä senSuomen puoleinen tie-osuus on moottoritietasoi-nen noin 34 km:n matkal-ta. Tieyhteyden pohjois-päässä on Suomen liiken-teellisesti vilkkain rajanyli-tyspaikka Tornion ja Haa-parannan välillä.

Kemin kohdan tiehank-keen valmistumisen Pöyrynäkee myös valtakunnalli-sesti merkittävänä:

- Valtatiellä 4 on suuretliikennemäärät ja se onkoko Pohjois-Suomenelinkeinoelämän ja kan-sainvälisen raskaan liiken-teen kannalta tärkeä tie-osuus.

Tiepiirin näkökulmastaLapin tiestön tila koko-naisuudessaan on kohtalai-nen. Tiejohtaja Pöyry arvioi,että päätiet ovat kunnoltaanvaltaosin hyviä.

- Seuraava Lapille tärkeäiso kehittämishanke on Ro-vaniemen eteläinen sisään-tulo. Tämä noin 6 kilometrinosuus on varsin tukkoinenja onnettomuusherkkä. Siel-lä on nyt neljä valo-ohjattuaristeystä. Tiesuunnitelma sii-tä on valmis.

- Toinen iso ja tärkeä han-ke on käsivarren tie E 8:lla.Kontrasti Suomen puolentien tappioksi edelleen kas-vaa, kun norjalaiset paranta-vat vuosina 2012–2014 rajal-ta Skibotniin samaa tietä jaleventävät sen 8,5 metriin.Suomen puolella sama tieon kapeimmillaan vain 6 mja kunnoltaan paikoitellenheikko.

Tiepiirin murheenkryyni-nä ovat seutu- ja yhdystiet.

Monen tien kunto onhuono ja liikennöitä-vyyden ylläpitäminentuottaa vähäisen rahanvuoksi lisää harmaitahiuksia.

- Sorateiden kanssaaina jollakin lailla pärjä-tään, mutta päällystetty-jen pintakunnoltaan jakantavuudeltaan heik-kojen teiden kanssa ol-laan vaikeuksissa.

- Onneksi valtaosatienkäyttäjistä ymmär-tää rahoitustilanteestajohtuvan ongelman, nä-kee tiejohtaja TapaniPöyry.

- Yhtä lailla tienpitäjänäymmärrän pitkien tieyhteyk-sin takana asuvien ihmistenmurheet, kun tie on välttä-mätön ja ainut pääsyreikäjoko työpaikalle tai asiointi-kohteeseen. Kuitenkaanmolemminpuolinen ymmär-rys ei vielä valitettavasti pa-ranna tieolosuhteita.

Tiejohtaja Pöyryn mu-kaan seuraavat tärkeättiehankkeet Lapin alu-eella ovat Rovaniemeneteläisen sisääntuloyh-teyden ja käsivarrentien parantamiset.

2510/2009

Kemin seudulla on muunmuassa Veitsiluodon tehdasja Ajoksen satama, joihinon raskaalla liikenteellä ol-lut hankaluuksia päästäturvallisesti ja sujuvasti.Uusi tieyhteys poistaa näi-tä ongelmia.

Lähikuvassa tiejohtaja Pöyry

Lapin tiestöllä riittää tekemistä

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:53 Sivu 25

26

P erusparannuksenensimmäisessä vai-heessa uusitaan Hä-meenlinnanväylän

ja Kehä III:n liittymän järjes-telyt. Lisäksi korvataan taso-ja liikennevaloliittymät eri-tasoliittymillä välillä Van-taankoski–Pakkala. Ensim-mäinen vaihe valmistuuvuoden 2011 loppuun men-nessä ja sen kustannusarvio

on 50 miljoonaa euroa. Toi-sen vaiheen rakentamisestaei ole vielä päätöstä, muttakustannusarvio ensimmäi-sestä ja toisesta vaiheestayhteensä on yli 200 miljoo-naa euroa.

Tavoitteena sujuvaliikenne

Kehä III:n liikennemäärät

ovat jo nyt suuret ja niidenuskotaan kasvavan huomat-tavasti. Arkiliikenne on ny-kyään paikoin 70 000 autoavuorokaudessa ja määrän ar-vioidaan kasvavan vuoteen2030 mennessä lähes 50prosenttia.

Liikenteen sujuvuus jaturvallisuus ovat keskeisiätavoitteita hankkeessa. No-peudet ruuhka-aikoina ovatnykyisin keskimäärin 35–50kilometriä tunnissa. Paran-nushankkeen myötä niidenarvioidaan nousevan 65–75kilometriin tunnissa vuoteen2015 mennessä. Henkilöva-hinkoon johtavien onnetto-muuksien arvellaan vähene-vän 30 prosentilla liikenne-

turvallisuustoimenpiteidenansiosta. Suunnittelujaksollaon tapahtunut keskimäärin12 henkilövahinko-onnetto-muutta vuosittain.

- Suurimmat työt tehdäänVantaankosken eritasoliitty-mässä. Sinne myös rakenne-taan suurin osa hankkeen 25sillasta, kertoo projektipääl-likkö Antti Koski Tiehallin-nosta. Liittymässä rakenne-taan uusia ramppeja ja ke-vyenliikenteen väyliä.

- Sillat tehdään pääosinensi vuonna. Vuonna 2011tehdään sitten luiskaus-,

10/2009

Kehä III:n parantaminen alkoi

Hankkeet

Liisi Vähätalo

Kehä III on yksi Suomen ruuhkaisimmista teistä,mutta nyt sen parantaminen on saatu alkuun.Parannushanke välillä Vantaankoski–Pakkala onkäynnistynyt Vantaan kaupunginaikaistamisrahoituksen ansiosta.

Vantaankosken liittymän parantaminen on alkanut sillan muottien teolla. Niska &Nyyssösen Markus Uusitalo ja Mikko Ratia vastaavat töiden sujumisesta.

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:53 Sivu 26

päällystys- ja viimeistelytöi-tä, kertoo hanketta ura-koivan Niska & NyyssönenOy:n työmaainsinööri Mik-ko Ratia.

- Vantaankosken vanhaliittymä puretaan vasta kunuusi on valmis. Työt teh-dään liikenteen ehdoilla,esimerkiksi louhinnat teh-dään ruuhka-aikojen ulko-puolella, Ratia lupaa.

Parannustoimenpiteitätehdään Kehä III:lla noinkahdeksan kilometrin mat-kalla. Uusia siltoja rakenne-taan 25 ja vanhoja korjataan7. Kalliota louhitaan noin200 000 kuutiometriä. Uusiapäällysteitä tehdään noin 20hehtaaria ja uusia maanalai-sia putkijohtoja tulee yli 50km.

Vuollejokisimpukatsiirretään rakennustöidenaltaKehä III:n työmaan välittö-mässä läheisyydessä virtaa-vassa Vantaanjoessa eläävuollejokisimpukoiden po-

pulaatio. Vuollejokisimpuk-ka kuuluu Euroopan laajui-sesti harvinaisiin lajeihin,jotka ovat voimakkaastitaantumassa. Rakennustyötvoisivat häiritä vuollejo-kisimpukoiden elämää, jo-ten ne siirretään koskialu-een yläpuolelle. Sukellus-

ryhmä on aloittanut työnsävuollejokisimpukoiden siir-tämiseksi Vantaankoskenkoskialueella ja sen ala-puolisella virtaosalla.- Simpukoiden siirtoa hoitaaIlmari Valovirta luonnon-tieteellisestä museosta, AnttiKoski kertoo.

2710/2009

Syksyn aikana töiden painopiste on Vantaan-kosken eritasoliittymän ja Kalliosolan alueella.

Kallionlouhinta, kivien pieniminen ja kuormausmenossa Kalliosolan tulevan liittymän pohjois-puolella. Murske hyödynnetään tiepenkereessä jakevyen liikenteen väylän pohjassa. Konevuori Oyhoitaa louhinnan, kaivuutyöt ja karkean täytön.

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:54 Sivu 27

28

Tiedonvälityshankkeenpääalueena on Kuu-samo, mutta hankejärjestää tiedotustilai-

suuksia myös Taivalkoskellaja Pudasjärvellä. Tiedotustaja neuvontaa annetaan kaik-kien kolmen kunnan yksi-tyistieasioita kiinnostuneille.

Hanketta hallinnoi Kuusa-mon kaupunki ja sen kestoon kaksi vuotta. Hanke kuu-

luu Manner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelmaan2007–2013. Euroopan unio-nin ja valtion osuus hankeenkustannuksista on 90 % jaKuusamon kaupungin osuus10 %. Hankkeen toimipisteon Kuusamon kaupunginta-lolla ja hankevetäjänä toimiiTIKO-tieisännöitsijäkoulutuk-sen vuonna 2006 käynyt Hei-no Ervasti.

Tiekunnan henkiinherätysensimmäinen tehtävä

Hanke on ollut käynnissäpuoli vuotta ja tiekunnatovat olleet erittäin aktiivisiaja ottaneet yhteyttä tiekun-nan asioissa. Koillismaallatiekunnat ovat nukkuneetruususen unta, joten ensim-mäisenä tehtävänä on järjes-tää ns. tiekunnan henkiinhe-rätyskokouksia. Monessatiekunnassa ei kokouksiaole pidetty kahteenkymme-neen vuoteen. Syynä tähänon, että tiekunnan hallintoaaiemmin hoitaneet henkilötovat hyvin iäkkäitä tai kuol-leet.

Hankkeen tavoitteena onsaada mahdollisemman mo-ni tiekunta siihen tilaan, ettähe pystyvät itse hoitamaantiekuntansa asiat. Hankkeentavoitteena on myös tiedot-taa tieisännöinnin mahdolli-suuksista tiekunnan asioi-den hoidossa.

Tällä hetkellä hankkeessaon noin 50 tiekuntaa, joiden

hallinto tulee saattaa kun-toon. Lisäksi hankkeen tie-dotuksen piiriin kuuluvatmetsäautotiet. Näitä teitähanke on ohjannut Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuk-seen, joka määrittelee kun-nostustarpeet Kemeran japuuhuollon kannalta tärkeil-le teille. Metsäautoteitä onohjattu metsäkeskukseen jouseita kymmeniä.

Toivomus on, että tiekun-tien osakkaat ottaisivat yh-teyden hankevetäjään ja kar-toitettaisiin yksityistien tilan-ne. Myös kesämökkiläistentoivotaan ottavan yhteyttä,koska monen metsäautotienkäyttötarkoitus on muuttu-nut mökkien tultua tien var-teen.

Tarkoitus ei ole toimia rii-ta-asioiden tuomarina vaantiedotuksella ja neuvonnallasaattaa asiat siihen kuntoon,ettei yksityistellä tulisi on-gelmia.

Hankevetäjän tavoittaaKuusamon kaupungintaloltanumerosta 040 860 8016.

10/2009

Hankkeet

Koillismaan tiekuntienhallinnot kuntoonHeino Ervasti

Koillismaan yksityisteiden toimijoille on alkanuttiedonvälityshanke, jonka tarkoituksena onsaattaa paikallisten tiekuntien hallinnot kuntoon.Hanke pyrkii auttamaan tiedotuksen janeuvonnan avulla kaikissa yksityisteitäkoskevissa kysymyksissä.

Koillismaan yksityisteiden tämänhetkinen tilanne Kuusamon yksityistietKaupungin kunnossapitoavustusta saavia teitä on 259kpl, yhteensä183,2 km. Tien pituus on vähintään 200 mja tie on pysyvän asutuksen ainut ulospääsytie.

Sekä valtion ja kaupungin kunnossapitoavustusta saa-via tieosia on 89 kpl, yhteensä 373,7 km.

Avustettavien yksityisteiden vaikutuspiirissä on tällähetkellä 1 150 pysyvästi asuttua taloutta.

Lisäksi valtion Kemera-avustuksilla rakennettuja ja pe-ruskorjattuja metsäteitä on noin 300 kpl.

Taivalkosken yksityistietSekä valtion ja kunnan kunnossapitoavustusta saavia tie-osia on 71 kpl, yhteensä 260,25 km.

Kunnan kunnossapitoavustusta (tai talviauraus) saaviateitä on 199 kpl, yhteensä 90,4 km. Tien pituus on vä-hintään 100 m ja tie on pysyvän asutuksen ainut ulos-pääsytie.

Avustettavien yksityisteiden vaikutuspiirissä on tällähetkellä noin 500 pysyvästi asuttua taloutta.

Pudasjärven yksityistietKaupungin hoidossa olevia valtionavustuskelpoisia yksi-tyisteitä on 67 kpl, yhteensä 306 km.

Muita kaupungin hoidossa olevia yksityisteitä on 22kpl, yhteensä 64 km.

Tieisännöitsijä Heino Ervastin vetämä tiedonvälityshanke Koillismaan yksityisteiden toi-mijoille on käynnistynyt hyvin.Tiekunnat ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä.

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:54 Sivu 28

Suomessa autojen yh-teiskäyttö on mah-dollista toistaiseksivain Helsingissä, jos-

sa City Car Club on tarjon-nut palveluitaan liki kymme-nen vuotta. Viime vuosinaviritelty yhteistyö HKL:n jaYTV:n kanssa kannustaa au-tojen yhteiskäyttöön konk-reettisella tavalla: joukkolii-kenteen kanta-asiakkaatsaavat alennusta City CarClubin palveluista.

Eurooppalainen momoCar-Sharing hanke lisää tie-toisuutta autojen yhteiskäy-töstä. Suomessa hankettakoordinoiva asiantuntija Jo-hanna Taskinen Motivastakertoo, että lähitulevaisuu-dessa autojen yhteiskäyttö-palveluita voi olla tarjollamuissakin suomalaisissa kau-pungeissa kuin Helsingissä.

- Kunnissa voitaisiin kehit-tää joukkoliikenteen ja auto-jen yhteiskäytön palvelupa-ketteja, joilla autojen yhteis-käyttö tulee joukkoliikenteenkanta-asiakkaille edullisem-maksi, Taskinen sanoo.

Taskisen mielestä kunnatvoisivat jopa tarjota ilmaisiakokeiluja esimerkiksi omastaautosta luopumista tai jopasen romuttamista vastaan.Porkkanana voisi toimia esi-merkiksi vuoden ilmainen

joukkoliikennelippu ja auto-jen yhteiskäyttöjäsenyys.

Belgiassa autojenyhteiskäyttö onmenestystarinaBelgiassa autojen yhteiskäyt-tö on yleistynyt nopeamminkuin monissa muissa maissaja kasvu jatkuu lupaavana.Tällä hetkellä Taxistop-järjes-tön organisoimaa autojen yh-teiskäyttöä on tarjolla jo 16kaupungissa noin 8 000asiakkaalle. Taxistopin koor-dinaattorina työskenteleväDavid Van Kesteren vierailiSuomessa puhumassa Bel-gian kokemuksista 15. syys-kuuta järjestetyssä Älä hiileeliikenteessä -seminaarissaFinlandia-talossa.

Belgian menestystarinantaustalla on harvinaisen laajayhteistyömalli, jonka voittoatavoittelematon Taxistop-jär-jestö on organisoinut. Davidvan Kesteren ja Taxistop ovattoimineet yhdistävänä linkki-nä paikallisten viranomais-ten, valtion hallinnon, saksa-laisyritys Cambion, julkisenliikenteen edustajien, auto-vuokraamo Herzin ja Belgianyksityisautoilijoiden etujärjes-tön VAB:n välillä.

- Autojen yhteiskäyttö al-kaa siitä, että joku uskoo asi-

aan ja on tarpeeksi sisukasviemään sitä eteenpäin, kos-ka tie ei ole helppo. Yhteis-käyttö lisää myös julkisen lii-kenteen, polkupyörien ja tak-sien suosiota, siksi kaupun-kien kannattaa tukea sitä, sa-noo Van Kesteren.

Taxistop perusti Cambionkanssa yhteisyrityksen vuon-na 2002. Samana vuonnaavattiin ensimmäinen autojenyhteiskäyttöä tarjoava asemaNamurissa. Cambion vastuul-la on verkossa toimiva va-rausjärjestelmä, autot jaasiakastietokanta. Taxistoptaas vastaa muun muassa yh-teiskunta- ja lehdistösuhteistasekä markkinoinnista.

Wallonian aluehallinto tukihankkeen käynnistämistä jamuut Belgian alueet liittyivätmukaan myöhemmin. Paikal-lishallinto saatiin innostu-maan asiasta säästyvän kau-punkitilan ja vihertyvän ima-gon avulla. Kolme julkista lii-kenneyhtiötä ovat niin ikäänmukana osakkaina.

Yhteiskäytössä on järkeäDavid Van Kesteren on lii-kennekysymysten konkari,joka on työskennellyt alallayli 20 vuotta. Vaikeinta hänentyössään on ollut yksityisau-toilun vähentäminen.

- Huomasin pian, että josjoku sijoittaa 20 000 euroaomaan autoon, hän myöstaatusti käyttää sitä, eikäedes harkitse muita liikku-mismuotoja.

Sen sijaan jos tarjolla onyhteiskäyttöauto aina tarvitta-essa, on paljon helpompisaada ihmiset käyttämäänmyös joukkoliikennettä, pol-kupyöriä ja muita liikkumis-

tapoja päivittäisiin työmatkoi-hin. Tästä havainnosta VanKesteren sai uutta intoa jat-kaa työtään.

Autojen yhteiskäyttö sopiihyvin henkilöille, jotka eivättarvitse autoa joka päivä jajotka ajavat vuodessa alle 10 000 kilometriä. Yhteis-käyttö vapauttaa huolto-huolista ja myös parkkipul-mista, koska yhteiskäyttöau-toille on varattu omat parkki-paikat. Yhteiskäyttö toimiiparhaiten alueilla, jossa onriittävästi myös joukkoliiken-nepalveluita.

Momo-hanke kuuluu Eu-roopan Älykäs energiahuolto(IEE) -ohjelmaan, ja se kestäävuoteen 2011 saakka.

Lisätietoja: johanna.taskinen@motiva.fiwww.CityCarClub.net

2910/2009

Autojen yhteiskäyttö voi täydentääjoukkoliikennettä Teksti ja kuva: Sirpa Mustonen, Motiva

Autojen yhteiskäyttö vähentää ruuhkia jaliikenteen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Yksiyhteiskäytössä oleva auto voi korvata seitsemänyksityisesti käytettävää menopeliä. Lisäksiyhteiskäyttö täydentää mainiosti joukkoliikenteenpalveluita. Sinne minne ei pääse sujuvastibussilla tai junalla, voi kulkea yhteiskäyttöautonkyydissä.

Asiantuntija Johanna Tas-kisen mielestä Suomessavoitaisiin ottaa mallia Bel-giasta, jossa autojen yhteis-käyttö on yleistynyt no-peasti. Koordinaattori Da-vid Van Kesteren kertoi Bel-gian kokemuksista Älä hii-lee liikenteessä -seminaaris-sa Helsingissä.

TL0910_22-29 Hankkeet 8.10.2009 21:55 Sivu 29

30 10/2009

16. ITS (IntelligentTransport Systems)MaailmankogressijärjestettiinTukholmassa syyskuunlopulla. Jättimäiseksikasvanut kongressi jasiihen liittyvä näyttelylienevät ainakin osoitussiitä, mikä on infra- jaliikennealan ”kuuma”sektori tänä päivänä.

Järjestäjät odottivatTukholmaankin perätiviittätuhatta osanotta-jaa. Jaetussa osanotta-

jaluettelossa nimiä oli kyllä

paljon vähemmän. Suoma-laisiakin löytyi listalta lähessata ja esitelmäpönttöön olimaastamme kelpuutettukymmenkunta asiantuntijaa.– Lehtemme palaa ITS-tee-maan joulukuussa tarkem-min.

Pääteemana kansalaistentarpeet

”ITS in Daily Life” oli kong-ressin pääteema. Se viittaaselvästi asiakasnäkökul-maan. Viranomaisten val-vonta- ja hallinnointitarpeetolivat siis taka-alalla. Tokion sanottava, että kongres-sin 245 istuntoa kattoivatalan eri aspektit varsin tyh-jentävästi.

160-sivuista ohjelmaa se-laillessa ei ole helppo hah-mottaa, mikä alalla on juurinyt tärkeintä ja oleellista.Siispä kuuntelemaan yleisis-tunnon puheita ja keskuste-luja.

Istunnon ”Future trans-port – a multimodal challen-ge: ITS solutions ensuringenvironmentally friendlytransport” puheenjohtajanaja moderaattorina toimi enti-nen Vägverketin pääjohtaja,nykyinen Västmanlandinmaaherra Ingmar Skogö.Teemaan johdatellut Ruotsinyritys-, energia- ja liikenne-ministeriön kansliapäällikköLeif Zetterberg vei ilmei-sesti sanat suusta moneltapanelistilta. Hän painotti

ITS Maailmankongressi Tukholmassa

Älykäs liikennearkielämän apunaTeksti ja kuvat: Jouko Perkkiö

Kiinan Zhongze Wun pu-hetta kuunneltiin tarkasti.Maassa panostetaan julki-seen liikenteeseen ja kehi-tellään seuraavan sukupol-ven luotijunaa.

Ruotsi oli totta kai vahvasti esillä niin

esitelmäpuolella kuin näyttelyssäkin. Useillamailla oli kansalliset

ITS-osastot.

Tapahtumat

TL 0910_30-35 Tapahtumat 8.10.2009 21:57 Sivu 30

edessä olevia haasteita: ym-päristö ja ilmastonmuutos,talouden kriisi ja sen muka-naan tuoma tehokkuudenparantamistarve, liikenne-muotojen yhteistyön lisää-misen välttämättömyys.Puhtaampi, turvallisempi jatehokkaampi liikenne näyttiolevan muidenkin panelis-tien tavoitteena.

Logika-yrityksen johtajaAndy Green odotti, ettäITS-tekniikka otetaan jää-kaapista ja myydään suurel-le yleisölle – siirretään ”lie-delle lämpiämään”. Hänmyös muisteli taannoisiaMumbain suurtulvia ja tote-si, että muutenkin varsin ka-oottisen kaupungin normaa-liakin katastrofaalisemmastaliikennetilanteesta sai tietoaainoastaan kännykällä jatwitterin sivuilta.

Vähäpäästöiset autot jajulkisen liikenteen suosimi-nen olivat pääosassa myösKiinan ja Korean edustajienpuheenvuoroissa. Moniaprojekteja on käynnissä. Jo-pa pyöräilyn ja jalankulunedistäminen vilahtivat esilleKorean Chulhho Lieun pu-heessa.

Mistä sitten kiikastaa?Vaikka multi/intermodalitys-tä puhutaan paljon, yhteis-työ eri liikennemuotojen vä-lillä ei ole välttämättä kovinyksinkertaista. Kyseessä lie-nee liikennejärjestelmäajat-telun sisäistäminen, käyttä-jien ja toimijoiden näkökul-masta.

Keskustelussa tuli esille,että multimodaalisuusajatte-lun läpimurtoa ovat estä-mässä mm. eri liikenne-muodoille historiallisistasyistä syntyneet erilaisetkäytännöt, kulttuuri ja eritoimijat. Sektoriajattelu onvieläkin syvälle juurtunut.

Erilaisia palveluja ollaantarjoamassa ITS-palvelutuot-tajien taholta niin henkilö-kuin tavaraliikenteenkin su-juvoittamiseksi. Mutta onkoasiakkaiden tarpeet unoh-dettu? ”Kuunnelkaa mitä tar-peita asiakkailla on”, kiteyttiLeif Zetterberg.

Amerikkalaisen TelventFerradyne-yrityksen johtajaLawrence Yermack poh-

diskeli, onko esim. liiken-teen tiedotuspalvelujen olta-va neutraaleja vai pitäisiköniillä pyrkiä ohjaamaan tien-käyttäjiä vihreämpään suun-taan.

Konkreettiset tuloksetedellyttävät yhteen hiileenpuhaltamistaPaneelissa korostettiin, ettäITS-alan olisi päästävä itsekonkreettisiin ehdotuksiinkansainvälisellä tasolla. Pe-rusasioista ollaan jo yksimie-lisiä. Tämä helpottaisi ”pake-tin” myymistä viranomaisilleja muille päättäjille. Toistai-seksi ollaan usein ymmälläänsatojen kehityshankkeiden ja

niiden tarjoamien mahdolli-suuksien edessä. Mihin tart-tua ja miten edetä ITS:n hy-väksikäytössä?

Kaiken kaikkiaan yhteis-työn tarvetta painotettiin. Tek-niikka on jo nyt varsin pitkäl-lä ja uusia innovaatiota ja so-velluksia syntyy kaiken aikaa.Mutta osataanko yhteistyö javuoropuhelu?

Andy Green siteerasi sattu-vasti erästä kirjailijaa, joka(vapaasti suomentaen) onlausahtanut: ”Kommunikaatioon pelkkää puhetta ja puheon puhumista itsekseen”.Kyyniseltä kuulostavan lau-sahduksen ei toivottu pätevänälykkäiden liikennesovellus-ten hyväksikäyttöön.

Arkiliikenne jyrääSeuraava ITS:n Maailman-kongressi pidetään KoreanBusanissa 25. - 29.10.2010.Ilmeisesti usko ITS:n voi-maan arkiliikenteen ongel-mien ratkaisijan on edelleenvahva, koska kongressinteemaksi on valittu ”Ubiqui-tous Society with ITS” eliteema on sama kuin Tukhol-massa, tosin vähän elegan-timpaa termiä käyttäen!

31

Destian osastolla ei vieläovien avautuessa ollut tun-gosta.

Risto Kulmala (oik) on Suomen ITS-guruja. Hän kertoivaikutelmanaan, että tällä kertaa ovat kongressissa ol-leet vahvasti esillä yhteistyöhankkeet, kun vuosi sittentapetilla olivat erityisesti ympäristöasiat.

VTT:n Matti Roine oli ITSFinlandin osastolla esittele-mässä maamme osaamis-ta.

TL 0910_30-35 Tapahtumat 8.10.2009 21:57 Sivu 31

32

W eisellin mu-kaan liiken-neväylillä onaivan keskei-

nen rooli kunnan pohtiessastrategiaansa ja menestysta-rinaansa. Näkemyksensätaustalla on kuntajohtajako-kemus Varsinais-SuomenNousiaisissa ja tuore pestiOulun koillispuolella Kii-mingissä. Aiemmin hän toi-mi kunnaninsinöörinä Li-mingassa, joka on useanvuoden ajan ollut eräs maansuhteellisesti voimakkaim-min kasvavista kunnista.

- Oulun sivuuttavanmoottoritien rakentamisenyhteydessä kehitimme Li-mingan maankäyttöä voi-makkaasti eri toimijoidenkanssa tuloksekkaalla yh-teistyöllä. Usein kauppa on

keihäänkärkenä hyvien lii-kenneyhteyksien varrelle,mutta nopeasti tulevat pe-rässä muutkin toimialat.

Tieliikennepoliittisen kat-selmuksen järjesti 28 yhteis-kunnallisen järjestön muo-dostama Auto- ja TieforumOulun seudulla syyskuunlopulla. Läsnä oli medianedustajien lisäksi asiantunti-joita elinkeinoelämän, am-mattiyhdistysliikkeen ja tie-viranomaisen parista.

Katselmuksessa tehtiin pi-kavierailu Oulun lähiseudunuusimpiin tiekohteisiin.Alustusten ja keskustelunpääaiheena olivat uuden jaaiempaa sujuvamman tienvaikutukset muun muassaelinkeinoelämän ja maan-käytön kehittymiseen. Yri-tysesimerkkinä oli Valion

Oulun meijeri, joka sijaitseemuutama kilometri kaupun-gin ydinkeskustasta itään.

Tienpito tehostaakansantaloutta

Tieliikennepoliittisessa kat-selmuksessa puhunut Raken-nusliiton puheenjohtaja Matti

Harjuniemi muistutti, ettätierakentamisen vaikutuksettyöllisyyteen ja koko yhteis-kuntaan eivät ole vain mieli-kuvaa, vaan selkeästi lasket-tavissa. Miljardi euroa tarkoit-taa rakentamisvaiheessa jasiihen liittyvissä kuljetuksissa17 000 henkilötyövuotta.- Tämän lisäksi tapahtuu val-

10/2009

Tieliikennepoliittinen katselmus Oulussa

Moderni tiestö kehittää yhdyskuntaa

Tapahtumat

Teksti ja kuvat Jaakko Rahja

- Kunnolliset tieyhteydet laajentavat tietyn alueenkeskuskaupungin vetovoimaista asuinaluetta jaedullista työssäkäyntialuetta. Siten esimerkiksiOulun seutu on päässyt kohtalaisten hyvientieyhteyksien takia kehittymään voimakkaasti,totesi Kiimingin kunnanjohtaja Jukka WeisellOulussa pidetyssä tieliikennepoliittisessakatselmuksessa.

Rakennusliiton Matti Harjuniemi kaipaa ensi talvelletyöllisyyttä parantavia toimia. Hänen mukaansa tulisitässä suhdanteessa ja hintatasossa tehdä enemmänmuun muassa siltojen korjaamisia.Taustalla olevat Ou-lun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen jaMetsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Harri Rumpu-nen vahvistivat Harjuniemen näkemyksen.

TL 0910_30-35 Tapahtumat 8.10.2009 21:58 Sivu 32

tavasti säpinää ympäröivässäyhteiskunnassa muutoinkin.Unohtaa ei sovi, että järke-vien hankkeiden rakentami-sen jälkeen saadaan aikaanvielä suurempiakin yhteis-kunnallisia hyötyjä, muistuttiMatti Harjuniemi.

- Rakennusala on tässäsuhdannetilanteessa oiva el-vytysruiskeen antaja.

Harjuniemi näki, että eri-tyisesti perustienpidossa tulisinyt käyttää hyväksi muunmuassa alentunut hintataso jatyöttömyys. Tarvetta hänenmukaansa on esimerkiksi sil-tojen korjaamisissa, sillä netyöt tuovat työtä paikallisilleyrittäjille ja työntekijöille.Työlistalla on myös lukuisialiittymien parantamisia, taso-risteyksien poistamisia ja ohi-tuskaistojen rakentamisia.

- Esimerkiksi huonokun-toisista silloista kiireellisenkorjauksen tarpeessa taitaaolla tuhat siltaa. Jotta hoitai-simme omaisuutemme vii-saasti, tulisi niiden korjaami-siin ryhtyä aiempaa ponnek-kaammin jo ensi talvena.

- Kaiken kaikkiaan perus-tienpito tarvitsisi kipeästi li-sää rahoitusta, koska olenymmärtänyt korjausvelankasvavan jatkuvasti. Olenhuolissani myös liikennetur-vallisuuden takia, sillä esi-merkiksi meidän jäsenkun-nassa rakennusmiehen kes-kimatka päivittäin on lähes60 km. Olisi kovin toivotta-

vaa, että työmies pääsisi tur-vallisesti töihin päivittäin.

Metsäteollisuus säilyySuomessa - kuljetuksetsaattavat lisääntyäMetsäteollisuus ry:n logis-tiikkapäällikkö Harri Rum-pusen mielestä on ajoittaintärkeää katsoa, mitä uusillatieyhteyksillä on muutamanvuoden jälkeen saatu ai-kaan.

- Helposti käy niin, ettäuutta tieyhteyttä ajetaan pon-nekkaasti ja sitä perustellaanmonilla argumenteilla. Tien

valmistumisen jälkeen tahtoositten unohtua arvioida kriitti-sesti aikaansaannosta.

- Näyttäisi siltä, että nimen-omaan tiestön parantaminentuo uutta elinvoimaisuuttaelinkeinoelämään ja maan-käyttöön jopa arvioituaenemmän. Oulun seutu ontästä hyvä esimerkki.

Harri Rumpusen mukaanviime aikojen tiedot metsä-teollisuuden eräiden tuotan-tolaitosten sulkemisesta ovatosin luoneet julkisuuteenharhaista käsitystä, että kokotoimiala olisi katoamassaSuomesta. Hän muistutti, ettämaassamme on edelleennoin 260 tuotantolaitosta jasen lisäksi noin 90 metsäha-ketta käyttävää energialaitos-ta.

- Kuljetukset voivat lisään-tyä huippuvuosista, sanoiMetsäteollisuus ry:n logistiik-kapäällikkö Rumpunen.

Rumpusen ennusteet poh-jautuvat siihen, että aiemminVenäjältä tuotiin parhaimpinavuosina noin 15 miljoonaam3 vuodessa. Nyt suurin piir-tein tuo määrä kootaan jat-kossa kotimaan metsistä.Kaikki kotimainen puu kulje-tetaan tiekuljetuksin. Pääte-pisteenä on joko tuotantolai-tos tai rautatien- tai vesikulje-tusreitti.

- Tiekuljetuksia lisää pää-osin metsäteollisuuden puu-

hankintaorganisaatioidenlämpö- ja voimalaitoksille toi-mittama metsähake, jonkakäyttömäärä on moninker-taistumassa.

- Energiakäyttö mukaanlukien puuraaka-aineen kul-jetukset saattavat - alenemi-sen sijasta - kasvaa jo aivanlähivuosina yli 6 000 täyspe-rävaunuyhdistelmän kuor-maan päivittäin. Ennen ta-louden alassyöksyä ne olivatenimmillään 5 500 kuormaapäivittäin.

Erityisen tyytyväinen Rum-punen oli siihen, että metsä-teollisuuden puuhuollon tur-vaamiseksi on niin sanottua”korvamerkittyä” rahoitustaalemman maantieverkon jayksityisteiden perusparan-nuksiin. Maanteille on koh-dennettu vuosina 2008–2012yhteensä 117 miljoonaa euroaja yksityisteille avustuksia 30miljoonaa euroa.

- Maanteiden kelirikkouh-kaa kyetään poistamaa noin8 000 kilometriltä ja lisäksimuutama kymmenen huo-nokuntoista siltaa voidaankorjata. Pidän tätä erittäintärkeänä seikkana, totesiRumpunen.

- Metsäteollisuuden mie-lestä myös ensi vaalikaudel-la alimman tieverkon kun-non parantamiseen tuleekohdistaa vastaavaa erillisra-hoitusta.

3310/2009

Oulun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonenkorostaa hyvien liikenneolojen merkitystä Oulun seudunkehittymisessä.Tupoksen liikennepalveluaseman taaksenousee uusi logistiikkakeskus.

Aamupäivisin meijerin piha on tyhjän tuntuinen. Sen sijaan iltapäivästä myöhäiseeniltaan saakka lastauspaikat täyttyvät raskaan liikenteen ajoneuvoista, jotka siirtyvätyöksi kuljetustehtäviinsä.

TL 0910_30-35 Tapahtumat 8.10.2009 21:58 Sivu 33

34

Liikenne otettavahuomioon jokaavoituksessa

Oulun Kauppakamarin toimi-tusjohtaja Jaakko Okkonenperäänkuulutti hyvää suun-nittelua ja kaavoitusta, jossaliikenteen tarpeet otetaanhuomioon jo ennakkoon.

- Turhan usein käy niin,että ensin rakennetaan jokinkohde ja vasta myöhemminmietitään liikenteen tarpeet.Toki on myönnettävä, ettäparempaan suuntaan olem-me menossa.

- Esimerkiksi kunnollisetliittymät ja riittävä pysäköin-tipaikkamäärä ovat useim-mille yrityksille lähes elintär-keitä. Erityisasiana on muis-taa raskaan liikenteen ajo-neuvot ja muun muassa nii-den paikoitustarpeet, kunkaavoitusta tehdään.

Toimitusjohtaja Okkosensuurena huolena oli perus-tienpidon rahoituksen pie-

nuus. Hän kaipasi teidenhoitoon korkeampaa tasoasekä pieniä liikenteen suju-vuutta ja turvallisuutta pa-rantavia toimia eri puolillaseutukuntaa.

- Unohtaa ei sovi, ettämeidän on hyvien pitkänmatkan liikenneyhteyksienohella pidettävä huoli kau-punkikeskustojen liikenteentarpeista.

Valio tarvitsee tiestöäkoko maassa

Oulun meijeri on Valionpohjoisin tuotantolaitos. Senkautta kulkee reilut 160 mil-joonaa kiloa vuodessa eri-tyyppistä tuotetta. Oulustakäsin operoidaan pääosinVaasa - Nurmes linjan poh-joispuolella eli likimain puo-len Suomen alueella. Niinpäjakelupäällikkö Esko Kor-honen kaipaakin hyviä jatasaisia tieoloja koko maassaja kaikilla tieluokilla.

- Meijeri siirtyi OulussaMaikkulan alueelle 1980-lu-vun alkupuolella. Silloinsuurimmat ajoneuvopainotolivat 42 tonnia ja nyt neovat 60 tonnia. Kuitenkaantiestö mielestäni ei ole kehit-tynyt samassa suhteessa.

- Meidän kuljetukset edel-lyttävät ennakoitavuutta ai-kataulun suhteen ja muu-toinkin kuljetusvarmuutta.Kuljetusvirrat ovat sen ver-ran haasteellisia, että tiestös-tä johtuvia ongelmia emmesuuresti kaipaisi. Ainoat va-rastot ovat Oulun meijerissä,mutta pääosa tavaroista onkoko ajan tien päällä.

Korhosen mukaan eri-tyisiä ongelmia raskaan lii-kenteen kuljetuksissa on ol-lut talvihoidon laadussa jasen tasaisuudessa. Myöshuonot liittymät ovat mur-heen aiheita.

- Meidän kuljetuksistasuurin osa tapahtuu yöai-kaan. Meillä kuljetusten jär-

jestäjinä täytyy olla täydelli-nen luottamus yrittäjiin jamyös liikkumisen olosuh-teisiin. Muutoin ei hommatoimi.

Tienpidon ongelmat elin-keinoelämän kannalta tun-nisti hyvin Oulun tiepiirinsuunnittelupäällikkö TimoMäkikyrö. Hänen mukaan-sa nykyisillä voimavaroillakyetään päätiet hoitamaankutakuinkin tyydyttävästi.

Hankaluuksia Mäkikyrönmukaan ilmenee sen sijaantiestön kehittämisinvestoin-tien pienissä määrärahoissa,varsinkin Pohjois-Suomessa.Samoin alemman tieverkonliikenneoloista tiepiiri joutuuvastaanottamaan narinaamelkoisen usein.

- Varsinkin raskaan liiken-teen kuljettajat kokevat talvi-hoidon laadun liian alhaise-na. Myöskään pienempienteiden rakenteellinen kuntoei tahdo enää täyttää nyky-ajan vaatimuksia.

10/2009

Näkökulmia tulevaisuuteen

Liisi Vähätalo

Rambollin tulevaisuusseminaari Näkökulma2009 keräsi yli 400 osanottajaaKalastajatorpalle Helsinkiin syyskuunpuolivälissä. Tulevaisuuteen tähyiltiinasiantuntijoiden ja poliitikkojen esitystenpohjalta

A vaussessiossa tulevaisuudentutkija Ilkka Halava ku-vaili tulevaisuuden yhteiskuntaa, jossa kiireen koke-muksen kasvu vaikuttaa yhdyskuntasuunnitteluun.

Työn rooli muuttuu, aikakustannukset nousevat ja etäläsnä-olo lähtee todella liikkeelle, esimerkiksi opiskelupaikka-kunnalle muutto ei ole välttämätöntä. Halavan tulevaisuu-dessa kansalaisuus, yhteisöpanos ja yhdistystoiminta vähe-nevät.

Pääekonomisti Jussi Mustonen Elinkeinoelämän kes-kusliitosta puhui maailman ja Suomen talousnäkymistä.Suomen erityinen herkkyys maailmantalouden muutoksilleselittyy viennin suurella osuudella bruttokansantuotteessa,viime vuonna viennin osuus bkt:stä oli 50 %. Maailmanta-louden romahdus on pysähtymässä ja kasvun merkit leviä-

mässä, mutta varmuutta kestävästä käänteestä ei Mustosenmukaan ole.

Erillisissä rinnakkaisohjelmissa käsiteltiin kestävän raken-tamisen mahdollisuuksia, huomisen rakennettua ympäris-töä, ilmastohaasteita sekä tulevaisuuden energiajärjestelmiä.Seuraavassa muutama poiminta runsaasta tarjonnasta.

Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström puhuikuntatalouden haasteista infran toiminnan kannalta. Lupaa-valta vaikutti suurimpien kaupunkien muodostama yhteis-työryhmän KEHTO-foorumi (kehittämisen haltuunotto ja to-teutus), joka on jo saanut eri kaupunkien toimintamallejalähestymään toisiaan.

Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen ajatushautomo De-mos Helsingistä toi esiin mielipiteen, että mitään julkistapalvelua ei saada ylläpidettyä, ellei siihen saada käyttömak-sua. Tämä pätee myös tieinfraan. Öljyn ja veden hinnat tu-levat Neuvosen mukaan konvergoitumaan sillä molempiakäytetään energian ja ruoan tuotantoon. Kuntien keskeineninvestointikohde on autoriippuvuuden korjaaminen.

Poliitikoista äänessä olivat Jan Vapaavuori, Oras Tynk-kynen ja Leena Harkimo, jonka ajatuksia liikenteen suun-taviivoista voi lukea toisaalla tässä lehdessä.

TL 0910_30-35 Tapahtumat 8.10.2009 21:58 Sivu 34

Liisi Vähätalo

Kadunsuunnittelijoidenja -rakentajien, katu-päälliköiden jatiemestareidenvuosittainen koke-mustenvaihtotilaisuusKatupäivät järjestettiinHelsingissä syyskuunalussa.

F CG Efekon Heikki Sa-lonsaaren luotsaama ti-laisuus keräsi aktiivisen

joukon alan ammattilaisiakunnista ja kaupungeistakuuntelemaan esityksiä jakeskustelemaan ajankohtai-sista kysymyksistä.

Päivien ensimmäinen ai-he oli ulkovalaistuksen uusi-minen ja EU-komission ase-tuksen vaatimukset, jotkamuun muassa kieltävät elo-hopealamppujen myynninvuodesta 2015 alkaen. Ai-hetta käytiin läpi KuntaliitonJussi Kaupin johdolla ja seherätti vilkkaan keskustelun.

Vantaalla on menossakahdeksan vuoden ohjelmavalaistuksen uusimiseksi.Tällä hetkellä siihen laite-taan miljoona euroa vuodes-sa. Ledejä kokeillaan Lauha-

tiellä Tikkurilassa ja JormaRannan mukaan ne vaikut-tavat hyviltä.

Salossa ja Halikossa led-kokeiluihin ei olla oltu tyyty-väisiä ja tiettävästi Kerava onpurkanut viimeisetkin kokei-luledinsä pois. Myös Ylöjär-vellä on led-valojen koekäy-tössä ollut ongelmia.

Osanottajien joukossa esi-tettiin arvioita, että nopeasti-kin voi tulla kelvollisia ledejäulkovalaistukseen. Vesa Leh-tinen kertoi Vaasassa kokeil-lun ledejä pyörätiellä. Ky-seessä on urbaani malli, jostaei ole vielä sanottu hyvää ei-kä huonoa. Valmistajien lu-paukset ledien kehityksestäovat kovia, joten Lehtinenherättikin kysymyksen olisi-ko järkevää uusia valaistustasitä mukaa kun ledit tulevat.

Jussi Kauppi totesi, ettämääräykset yksi keino saadatekniikka pakolla kehitty-mään.

Joensuussa ulkovalaistuk-sen ohjausjärjestelmä ja mitta-rointi on uusittu 2008, muttaasuntokatujen valojen uusi-minen on iso haaste. Ari Va-nosen mukaan aika, jona le-dien sanotaan kehittyvän riit-tävästi, lyhenee koko ajan,esimerkiksi Philips ja Osram

tarjoavat puistokaduille kehit-tynyttä lediä jo nyt.

Eila Kesti kertoi, että Tu-russa on tavoitteena päästäeroon elohopealampuistavuonna 2015. Tämän toteut-tamiseen pitäisi löytyä mil-joona vuodessa, 15 000 lamp-pua on vielä vaihtamatta, jamyös mittarointi vaatii rahaa

Myös lakiuudistuksen so-veltaminen ajoneuvojen siir-toon ja romuajoneuvoihinherättää kunnissa ja kaupun-geissa runsaasti kysymyksiä.Aiheesta on Suomen Kunta-liiton ympäristölakimiehenLeena Erängön artikkeli toi-saalla tässä lehdessä. Niin

ikään päivillä esitellystä kun-nossapitoklusterin toiminnas-ta on tässä lehdessä artikkeli.

Kaksipäiväiseen tapahtu-maan mahtui runsaasti muita-kin aiheita, kuten päällys-tysurakan uudet asiakirjamal-lit, sopimusmallit johtojen jalaitteiden sijoittamisesta ka-duille, ilmastonmuutos ka-dunpidon näkökulmasta, ta-loudellisen tilanteen vaikutuskatujen ylläpitoon, liikenteenrauhoittaminen kaava-alueel-la, katupöly, kunnossapidonohjaus ja väylien luokitus,InfraRYL, Vertti ja Kehto.

3510/2009

Ledit ja romuautot puhuttivat katupäivillä

Katupäivät kokosi aktiivisen joukon vaihtamaan koke-muksia alan ajankohtaisista aiheista.

Tieisännöitsijäkurssin en-simmäinen jakso pidet-tiin 22.9.24.9.2009 Maja-

talo Morvassa Jämsässä. Kurs-silaisia on yhteensä 22 henki-löä ympäri Suomea. Kurssikoostuu kolmesta kolmenpäivän mittaisesta lähiopiske-lujaksosta ja niiden välilläsuoritettavista välitöistä. Lop-pukokeen hyväksytysti suo-rittaneet voivat toimia TIKOtieisännöitsijöinä.

Tieisännöinti on nyt isän-nöinnin ammattitutkinnonyksi valinnaisista tutkinnonosista. Kurssin aikaisemmin

suorittanut tieisännöitsijä voilaajentaa ammattitaitoaanisännöinnin ammattitutkin-toon. Isännöinnin ammatti-tutkinto suoritetaan näyttö-tutkintona osoittamalla tut-kinnon perusteissa vaadittuammattitaito isännöitsijäntehtävissä. Lisätietoja antaakoulutusjohtaja Liisa Kalliopuh. (09) 3509 2911 ja tut-kintokoulutussihteeri SariPekanpalo puh. (09) 35092973 sähköposti: sukuni-mi.etunimi@kiinko.fi

Uusi TIKO tieisännöitsijäkurssi on alkanut

Ryhmäkuvassa uudet tieisännöitsijäkokelaat ja koulutta-jat.

TL 0910_30-35 Tapahtumat 8.10.2009 21:58 Sivu 35

Kolumni

Suomessa liikennepolitiikan pitkä-jänteistä suunnittelua on haitannutvuosien ajan sopivan työkalun puuttu-minen. Edellisen hallituksen aikanaliikenneministerinä toiminut LeenaLuhtanen tosin pyrki priorisoimaankiireellisimpiä väylähankkeita, muttaerilaisten välistävetojen vuoksi yritysvesittyi. Ratkaisuksi muodostui jo sini-vihreän hallituksen ohjelmassa päätet-ty liikennepoliittinen selonteko, jokaesiteltiin eduskunnalle maaliskuussa2008. Selonteon tavoitteet konkreti-soituvat suurelta osin liikenneverkonkunnossapito- ja kehittämisohjelmas-sa.

Selonteon selkeä etu aiempaankäytäntöön on sen pitkäjänteisyys; semahdollistaa liikennepolitiikan ja väy-lähankkeiden suunnittelun vaalikau-det ylittävinä kokonaisuuksina. Suo-men tieverkosto on pääosin peräisin1950-1970-luvuilta. Teiden käyttöikäon nopeasti kulumassa umpeen, ja sa-malla noin 14 000 maantiesiltaa odot-taa perusparannusta. Ilman merkittä-viä panostuksia ja suunnitelmallistakorjausrakentamista uhkana olisi ollutkansallisomaisuuden rapautuminen.Uusia väylähankkeita on käynnistettynykyisen hallituksen aikana enemmänkuin koskaan aikaisemmin. Väylästönparannukset ovat toimineet erinomai-sina elvytyshankkeina, sillä ne ovattyöllistäviä ja parantavat elinkeinoelä-män kilpailukykyä. Väyläinvestoinnitovat myös omiaan alentamaan elin-keinoelämän kustannuksia, sillä nepienentävät polttoainekustannuksia japarantavat liikenneturvallisuutta.

Tulevaisuuden liikennepolitiikkaatehdään ihmisen, elinkeinoelämän jailmastonmuutoksen näkökulmista. Lii-kennepolitiikan tulee myös huomioi-da koko Suomen menestyminen. Poh-jois-Suomen suunnitteilla ja osin jo

toiminnassa olevat kaivoshankkeetsynnyttävät valtavia logistisia haastei-ta, samoin esimerkiksi puun käytön li-sääntyminen biopolttoaineena. Nämäja muut vastaavat hankkeet aiheutta-vat erityisvaatimuksia väyläverkolle jasen kunnolle, mutta toisaalta ne ovatvaltavia mahdollisuuksia elinkeinoelä-mälle ja yhteiskunnalle.

Liikennepoliittisessa selonteossaotetaan huomioon myös ympäristösei-kat ja erityisesti ilmastonmuutos. Lii-kenne aiheuttaa noin viidenneksenmaamme haitallisista kasvihuonekaa-supäästöistä. Liikennemäärien kasvuon hillittävissä, mutta Suomen hajanai-nen yhdyskuntarakenne, joukkolii-kenteen kannattamattomuus suurtenkaupunkien ulkopuolella sekä teolli-suuden ja elinkeinoelämän sijoittumi-nen aiheuttavat väistämättä tarvetta ta-varoiden kuljettamiseen ja ihmistenarkiliikkumiseen. Joukkoliikenteenkehittäminen on voimakkaasti esilläselonteossa ja parasta aikaa eduskun-

takäsittelyssä on myös uusi joukkolii-kennelaki. Tärkeää on päästä tilantee-seen, jossa kuntarajat eivät katkaisesujuvaa liikennöintiä busseilla tai rai-teita pitkin. Myös lippujen hintojenalentaminen vaikuttaa joukkoliiken-teen houkuttelevuuteen merkittävästi.

Suomessa liikenneverkon ja logis-tiikan merkitys korostuu entisestään,sillä olemme kaukana tärkeimpienvienti- ja tuontikumppaniemme ydin-alueilta. Liikennepolitiikan kehittämi-sen kannalta haasteellista onkin logis-tiikkakustannusten jatkuva kasvu, mi-kä heikentää osaltaan yritystemme kil-pailukykyä. Ministeri Vehviläisen joh-dolla käynnistetyssä kansallisessa lo-gistiikkastrategiassa haetaankin vas-tauksia tähän. Työryhmän strate-gialuonnos valmistuu ensi keväänä.

Logistiikkakustannuksia alentaamyös hallituksen ensi vuonna toteut-tama tonnistoveron uudistus, jonkatarkoituksena on parantaa varustamoi-den kilpailukykyä. Suomen merilii-kenteen osuus on jatkuvasti kasvanut,mutta samaan aikaan kotimaistenalusten määrä on romahtanut. Tämäon huoltovarmuuden kannalta huoles-tuttava kehityssuunta.

Tulevaisuuden liikennepolitiikantavoitteena on edistää ihmisten ja ta-varoiden turvallista, kustannusteho-kasta, joustavaa ja ympäristöystävällis-tä liikkumista.

Leena Harkimo on liikenne- ja viestin-tävaliokunnan jäsen ja kolmannenkauden kansanedustaja. Liikennepo-litiikkaa hän on muotoillut eduskun-nassa jo kuuden vuoden ajan. Harki-mo toimii myös Kokoomuksen liiken-ne- ja viestintäpoliittisen työryhmänpuheenjohtajana ja on suuren valio-kunnan varajäsen.

Liikennepoliittisetsuuntaviivat

Leena HarkimoKansanedustaja, Uusimaa

36 10/2009

TL09109_ 36 kolumni 8.10.2009 22:00 Sivu 36

3710/2009

Yksityistietolaari

Tieosakas ei ole maksanuttiemaksuaan ja tarkoituson pistää maksuperintään. Voidaankotieosakkaalta periätiemaksun lisäksi myösperintäkuluja?

Tie- ja käyttömaksut ovatyksityistielain 88 §:n perus-teella perittävissä tieosak-kaalta suoraan ilman tuo-miota. Perintäasiakirjat ovattiekunnan kokouksen pöy-täkirja, jossa maksut on vah-vistettu sekä maksuun-panoluettelo. Näiden mak-sujen lisäksi voidaan velalli-selta periä lain mukainen 6%:n korko saatavalle.

Muutamassa tapauksessaon tullut esille se, voidaankokoron lisäksi velalliselta pe-riä perintälaissa (laki saata-vien perinnästä, 22.4.1999/513), mainittuja muitakuluja. Kyseisen lain 10 §:ssämainitaan seuraavasti: ”Josperittävänä on kuluttajasaa-tava, joka voidaan periäulosottotoimin ilman tuo-miota tai päätöstä siten kuinverojen ja maksujen perimi-sestä ulosottotoimin anne-tussa laissa säädetään, myössaatavan perintäkulut voi-daan periä ulosottotoimin il-man tuomiota tai päätöstäsiten kuin mainitussa laissasäädetään. Tämä koskee ku-luja siitä riippumatta, johtu-

vatko ne velkojan perintä-toimista vai perintätoimek-siannon hoitamisesta.”

Aikaisempi tulkinta on ol-lut, että tiemaksun lisäksivoidaan maksumuistutuk-sesta periä 5 euroa ja mak-suvaatimuksesta 12 eurojakuluja.

Nyt asiaa on selvitetty pe-rinpohjaisesti. Tiemaksun eikatsota olevan kuluttajasaa-tava, koska tiekunta ei oleelinkeinonharjoittaja. Tie-kunnan toiminta ei ole am-mattimaista, taloudelliseenvoittoon tähtäävää, vaan ke-rätyt varat käytetään tienpi-tokustannusten kattamiseen.Näin ollen tiemaksua ei voi-da pitää kuluttajasaatavanaja muita perintäkuluja ei siisvoida periä velalliselta.

Mitä viivästyskorkoakäytetäänmaksamattomientiemaksujen perinnässä?Miten viivästyskorkolasketaan?

Korkoasiaa on kyselty laa-jemmin aikaisemmassa Tieja liikenne -lehdessä nro. 5-6, mutta tässä vielä kertauk-sena. Jos muuta ei ole sovit-tu, niin viivästyskorko onkorkolain (20.8.1982/633)mukaan yksityisten välilläkuluvana vuonna 9,5 %.

Viivästyskorko lasketaan

seuraavalla tavalla:velkapääoma x korkopro-

sentti x viivästyspäivien lu-kumäärä / 360 = viivästysko-ron määrä

Eli, jos tiemaksun 60 eu-roa eräpäivä on ollut30.6.2009 ja se maksetaan1.8.2009, niin 9,5 %:n korol-la saadaan:60 euroa x 0,095 x 31/360 =0,49 euroa

Tiekunta on hakenuttienosan yhdistämistätiekunnan tiehen.Liitettävä tienosa sijaitseetoisen kunnan alueella jase ei muodosta omaatiekuntaa. Tiekunnan tietäon 2,5 km ja liitettävääosaa 4 km. Missäkunnassayhdistämispäätöskäsitellään? Pitääkötoimituksen yhteydessämäärätä uudet yksiköt?

Yksityistielain 53 §:n mu-kaan sen kunnan tielauta-kunta käsittelee, jossa tie taisuurin osa siitä on. Monenkunnan alueella sijaitsevallayksityistiellä, pelkästään jo-takin osaa koskeva erillis-toimenpide käsitellään ky-seisessä kunnassa.

Tiekuntien yhdistämises-sä ei ole kyse tällaisesta eril-

Perintäkuluista

Tällä palstalla Suomen Tieyhdistyksen yksityistie-asiantuntija Elina Kasteenpohja käsittelee vastaan tulleita yksityistieasioihin liittyviä kysymyksiä.

Elina Kasteenpohja

listapauksesta. Koska ky-seessä on tiekuntaan liittä-misestä, katsoisin, että tie-kunnalla on liittämiseen liit-tyen määräävämpi asemakuin tienosalla. Eli mielestä-ni asia tulee käsitellä siinäkunnassa, missä tiekunta si-jaitsee. Jos tiekunnat yhdis-tetään, jatkossa tiekunnanasioita hoitaa se kunta, jon-ka alueella tie suurimmaltaosin sijaitsee.

Uudelle yhdistetylle tie-kunnalle määrätään toimi-tuksessa uudet yksiköt. Yk-siköinnin kulut maksaa kun-ta, ellei asiasta ole etukäteensovittu hakijan kanssa. Toi-mituksen yhteydessä pääte-tään hoitaako tiekuntaa jat-kossa toimitsijamies vaikohoitokunta. Voimaantulostavoidaan päättää toimitukses-sa, yleensä se on valitusajanpäätyttyä.

TL09010_ 37 Yksit.tolaari 8.10.2009 22:00 Sivu 37

10/2009

Uutisia

on ollut turvallisuus, helppokäyttöisyys, helppo asennetta-vuus erilaisiin tiloihin sekä toimintojen muunneltavuus. La-tauspylvääseen voidaan esimerkiksi tarvittaessa lisätä GSM-maksuteknologiaa, ja se voidaan myös liittää osaksi pysä-köintiautomaatin toimintaa. Asiakkaan kannalta pylvästä onyhtä helppoa käyttää kuin perinteistä moottorilämmityspis-torasiaa. Sen lisäksi käyttöturvallisuutta on parannettu.

Ensimmäiset Fortumin ja Enston kehittämät uuden malli-set latauspylväät tullaan asentamaan Kaupinkallion paikoi-tustaloon Espoon Tapiolaan. Pylväiden on tarkoitus ollakäytössä marraskuun lopussa tänä vuonna.

Fortum käynnisti vuonna 2008 pohjoismaisen sähköauto-projektin, joka kehittää sähköautojen latausverkostoa muunmuassa Espooseen ja Tukholmaan. Hankkeessa testataan

erilaisia sähköauto- ja la-taustekniikoita sekä näi-den vaatimaa infrastruk-tuuria.

Sähköautoilla tarkoite-taan hybridi- ja täyssähkö-autoja, joihin sähkö lada-taan suoraan verkosta.

Ensto on kehittänyt yhteistyössä Fortumin kanssa uudensähköautojen latauspisteen, josta yritys toivoo vientituotettakasvaville sähköautomarkkinoille. Latauspisteen kehitys-työssä kiinnitettiin erityisesti huomiota käytettävyyteen jaturvallisuuteen.

Autonvalmistajat ovat nopeuttaneet sähköautojen kehit-tämistä ja tuovat lähivuosina markkinoille uusia ladattaviaautomalleja. Tieliikenteen sähköistäminen vaatii myös toi-mivaa latausverkostoa: autoja voidaan Pohjoismaissa ladatakotona normaaleista moottorilämmityspistorasioista, muttalatauspisteitä on sijoitettava myös julkisille paikoille. Tähäntarpeeseen Ensto on kehittänyt yhdessä Fortumin kanssauuden latauspistemallin.

Latauspisteen kehittämisessä suunnittelun lähtökohtana

Autokauppa elpyy -henkilöautojentilauskannat kasvussa

A utoalan Tiedotuskeskuksen tietojen mukaan syys-kuussa rekisteröitiin 7 525 uutta henkilöautoa, 688pakettiautoa, 274 kuorma-autoa ja 76 linja-autoa.

Autokaupassa vuoden ensimmäinen puolisko oli vaikea,mutta kesällä henkilöautokaupassa tapahtui käänne parem-paan. Tilausmäärät alkoivat kasvaa ja ovat jatkaneet kasvuasyksyn edetessä. Alalla uskotaankin, että pohjakosketus onohitettu. Autoalan ennusteryhmä totesi syyskuussa, että ke-säkuussa ennustettu 82 000 uuden henkilöauton määrä tu-lee ylittymään selkeästi. Tammi-syyskuussa uusia henkilö-autoja on rekisteröity 72 593 kappaletta.

Ajoneuvojen valovikojenmäärä kasvussa

A -Katsastuksessa on katsastettu kuluvana vuonna ylimiljoona ajoneuvoa. Näissä katsastuksissa havaittiinyhteensä lähes 400 000 valoihin liittyvää vikaa. Eni-

ten liikenneturvallisuuteen liittyviä vikoja löytyi lähivaloistaja niiden suuntauksesta, seuraavaksi lisävaloista ja sen jäl-keen jarruvaloista, suuntavaloista, seisontavaloista ja taka-valoista.

Valovikojen määrä on ollut nousussa 2000-luvulla. Ke-vyen kaluston kohdalla havaittiin vuonna 2000 valovikoja33 kpl jokaista sataa katsastusta kohti. Vuonna 2009 valovi-koja on ollut keskimäärin 39 kpl jokaista sataa katsastustakohti.

Poliisi seuraa ajovalojen kuntoa normaalin liikennevalvon-nan yhteydessä, mutta päävastuu on aina ajoneuvon haltijalla.

-Liikenteessä näkeminen ja näkyminen on ensiarvoisentärkeää. Aina kyse ei ole välinpitämättömyydestä, vaan osal-taan valovikojen lisääntymiseen vaikuttaa varmasti poltti-moiden vaihtotyön vaikeus nykyautoissa, Tekninen johtajaHannu Pellikka A-Katsastuksesta arvioi.

Ensto ja Fortum kehittivät sähköautojenlatauspisteen

TL0910_ 38-uutisia 8.10.2009 22:02 Sivu 38

3910/2009

Uutisia

K uluttajavirasto, Autotuojat ja Autoalan Keskusliittosopivat 14.9.2009 periaatteet, joilla ympäristöasioi-hin voidaan viitata autojen markkinoinnissa. Ta-

voitteena on, että asiakkaille ei anneta liian suuria lu-pauksia ajoneuvon ympäristöominaisuuksista.

Jotta tämä toteutuisi, markkinoinnissa annettavien tie-tojen on oltava täsmällisiä. Autoa ei esimerkiksi voi väit-tää yleisesti ”vihreäksi” tai ”puhtaaksi”. Väitteiden onmyös koskettava sellaisia ominaisuuksia, joilla on todel-la merkitystä ympäristölle, kuten esimerkiksi hiilidioksi-dipäästöjä, valmistusta, teknisiä ratkaisuja ja kierrätystä.Jos mainoksessa halutaan kertoa, miten auto poikkeaaedukseen muista autoista, vertailua voi tehdä vain samankokoluokan autoihin.

K ehäradan kahdeksankilometriä pitkän rata-tunnelin louhintatyöt

alkavat lokakuussa. Louhin-taurakka on jaettu neljääneri urakkaan, joista kolmekäynnistyy nyt ja neljäsvuonna 2010.

Kehäradan tunneli alittaalentoaseman alueen. Län-nestä tultaessa rata laskeu-tuu tunneliin Katriinantien jaTikkurilantien risteyksenkoillispuolella ja nouseepintaan Ilolassa Laaksotienitäpuolelle ja Koivukylän-väylän eteläpuolelle sijoittu-valla alueella.

Louhintaurakoiden yh-teenlaskettu hinta on noin60,5 miljoonaa euroa (alv 0).Urakoiden yhteenlaskettutyöllistävä vaikutus työmail-la on noin kolmesataa mies-työvuotta.

”Ensi vuosi tulee ole-maan infrarakentajille täy-den työllisyyden aikaa, jotenvarsinaisen tunnelilouhin-

nan käynnistyminen jo tässävaiheessa on Kehäradan töi-den etenemiselle selkeäetu”, projektipäällikkö Mai-ja Salonen sanoo.

Lentoaseman 1,8 km pit-

Kehäradan ratatunnelin louhintaan valittiin kolme louhintaurakoitsijaa

kän tunneliosuuden urakoti-sijaksi valittiin Skanska InfraOy. Aviapoliksen 2,1 km pit-kän tunneliosuuden urakoit-sijaksi valittiin YIT RakennusOy Infra. Ruskeasannan 1,8

km pitkän tunneliosuudenurakotisijaksi valittiin SRVToimitilat Oy. Viinikkalan2,2 km tunneliosuus kilpai-lutetaan myöhemmin.

Lentoaseman sisälaituri

Autojen ympäristömarkkinoinnille pelisäännöt

Kaikki markkinoinnissa esitettävät tosiasiaväitteet onpystyttävä todistamaan oikeiksi. Näytön on oltava val-miina jo siinä vaiheessa, kun markkinointi aloitetaan.

Uusien autojen markkinoinnissa tulee aina noudattaavaltioneuvoston asetusta polttoaineenkulutuksen ja hiili-dioksidipäästöjen ilmoittamisesta. Autovero on määräy-tynyt hiilidioksidipäästöjen perusteella 1.1.2008 lähtien.Päästöjen määrä vaikuttaa siis ympäristön lisäksi myöskuluttajan maksamiin auton hankinta- ja käyttökustan-nuksiin.

Ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hii-lidioksidipäästöt ovat alentuneet selvästi autoverouudis-tuksen jälkeen. Keväällä 2010 myös vuotuinen ajoneu-vovero muuttuu hiilidioksidipäästöperusteiseksi.

TL0910_ 38-uutisia 8.10.2009 22:02 Sivu 39

40

T ienhoitoterien oikealla valinnalla voidaan vaikuttaa erilisälaitteiden suoritustehoon, niin että suunniteltu työ-menetelmä sekä tuottaa asetetut tulos- ja laatutavoitteet

että täyttää tien pinnan kitkavaatimukset. Oikeilla laitevalinnoilla ja kerta-ajolla tehty auraus-kar-

hennus ja liukkaudentorjuntatyö säästävät kustannuksia javähentävät mahdollisia loukkaantumisia ja niistä aiheutuviakorvausvaatimuksia. Kevyen liikenteen väylien hoidossaaurauksen ja liukkaudentorjunnan huono laatu ei saa ohja-ta jalankulkijoita tai pyöräilijöitä käyttämään ajorataa.

Tieterien tekniset vaatimukset voidaan jakaa kolmeenosaan; tekniset ominaisuudet, suoritustehot ja taloudel-lisuusvaatimukset. Vaihtelevat keliolosuhteet, tien pinnanlaatu, lämpötilaerot, vauhti ja massa sekä eri peruskoneentai lisälaitteen erityisominaisuudet asettavat kulutusterälleerityisvaatimuksia.

Kovametalliterien käyttö vapauttaa resursseja muuhuntyöhön ja terien vaihtokertojen minimointi tuo kustannus-säästöjä. Kovametallitasaterät soveltuvat lumenauraukseenja työhön, jossa terän kuluminen on voimakasta, esim. so-rateiden lanaaminen.

Kovametallihammasterät soveltuvat lumenauraukseen japolanteen tasaukseen silloin kun tien pintaa karhennetaankitkavaatimuksien mukaiseksi. Kovametallihammasteränpuhdas ja karhea työjälki on erinomainen parantamaan ke-vyen liikenteen väylien liikkujien turvallisuutta. ArcticMachinen kovametalliterävalikoimalla voidaan tienhoidossakorvata perinteisiä rautateriä, kuten tasa-, hammas- tairei’itettyjä teriä.

Hyvin hankaavaa kulutusta kestävänä materiaalina onkovametallin käyttö tienhoitolaitteiden kulutusterissä yleis-tynyt. Arctic Machine Oy varustaa lähes kaikki valmista-mansa lumiaurat, alusterät ja sivuaurat jo tehtaalla asiak-kaan haluamalla kovametalliterämallilla.

Lisätietoja www.arcticmachine.com

10/2009

Kovametalliterillä kustannussäästöjä

Hoidon ja ylläpi-don alueurakoitsi-jat 1.10.2009.(Kuva Tiehallin-to)

Teiden talvihoitokausikäynnistyi lokakuunalussaTiehallinto kilpailutti aiemmin tänä vuonna 15 hoidon ja yl-läpidon alueurakkaa. Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lo-kakuuta Destia Oy:n markkinaosuus oli 66 %, YIT Raken-nus Oy:n 19 %, NCC Roads Oy:n 7 %, Koillistie Määtän 4 %,Savon Kuljetuksen 3 % ja Kuljetus- ja vihertyö Tapio Pah-kakangas Oy:n 1 %.

Uutisia

T alvirenkaissa käytettävien nastojen enimmäismäärääkoskevia säädöksiä on uudistettu. Jatkossa nastojenmäärä rajoitetaan enintään 50:een renkaan vierintäke-

hän pituuden metriä kohti. Samalla määräyksiä on muutet-tu niin, että nastojen sijoittaminen renkaan kulutuspinnankeskiosaan sallitaan.

Muutokset nastamääräyksiin annettiin 1.7.2009 voimaantulleella asetusmuutoksella. Nastamäärää koskevaa uutta ra-joitusta sovelletaan 1.7.2013 tai sen jälkeen valmistettuihinrenkaisiin.

Henkilöautojen renkaissa sallittujen nastojen määrä tulee

Uusiin renkaisiin nykyistä vähemmän nastoja pienenemään nykytilanteesta noin 15 prosenttia. Tienpin-nan kulumisen ja nastoista aiheutuvan tiepölyn odotetaanvähenevän vastaavasti. Nastarenkaiden pito-ominaisuuksienarvioidaan kuitenkin säilyvän jokseenkin nykyisellä tasollanormaalin tuotekehityksen kautta.

Säädökset nastojen tyyppihyväksynnälle ja nastamäärilleon valmisteltu Pohjoismaisessa virkamiestyöryhmässä yh-dessä rengas- ja nastateollisuuden kanssa.

Tutkimus nastojen ja nastarenkaiden hyväksymisvaatimustenmuutostarpeista (LVM julkaisu 51/2008) on luettavissa liikenne-ja viestintäministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.lvm.fi.

TL0910_ 38-uutisia 8.10.2009 22:02 Sivu 40

10/2009 41

LiikenneturvalaitteitaAjoratamerkintää

Pysäköinti-järjestelmiä

www.swarco.fi

Älykkäät liikenteen ohjaus-ja valvontajärjestelmät

KAIKKILIIKENNE-MERKITMEILTÄ!

• opasteet • vesitiemerkit• kilvet • pystytystarvikkeet

Puh. 014-720 354, fax. 014-720 044

MERKKIMIEHETYliahontie 5, 42700 Keuruu

www.merkkimiehet.fi

Åkerlundinkatu 3, 33100 Tamperemyynti@fi nnpark.fi , www.fi nnpark.fi

Tekniikka

KATTAVAT RATKAISUT PYSÄKÖINNIN

HALLINTAAN JA KULUN OHJAUKSEEN

Kaikki liikenteenvaroitus- ja

turvalaitteetja kadun-kalusteet

ELPAC OYManttaalitie 7 D01530 Vantaap. 09 - 870 1144f. 09 - 870 1201www.elpac.fi

Liikehakemisto-ilmoittajamme

edustavatalansa

korkeaaasiantuntemusta

Liikehakemisto

Konsultointipalveluja

Strategista liikenteen

suunnittelua ja tutkimusta

Strafica OyPasilankatu 200240 Helsinki

www.strafica.fipuh. (09) 350 8120fax (09) 3508 1210

INFRASUUNNITTELUA JA -RAKENNUTTAMISTA

Tiet ja kadutSillat ja taitorakenteetLiikenne ja ympäristöProjektinjohtotehtävätSuunnitelmien tarkastusHankinta ja kilpailuttaminenValvonta ja raportointi

••••••

•

Suunnittelu, puh. 0207 911 777Rakennuttaminen, puh. 0207 911 666

www.a-insinoorit.fi

Kumitehtaankatu 5, 04260 Keravainfo@cleanosol.fi

www.cleanosol.com

.Liikehakemisto 2009 8.10.2009 21:23 Sivu 41

42 10/2009

Liikennesuunnittelu, liikenteen hallinta

ja liikennejärjestelmän toimivuus

Upseerinkatu 1, Espoo www.trafi x.fi

Liikehakemisto

www.sito.fi

Palvelutarjontamme kattaa infran konsultoinnin, suunnittelun, rakennutta-misen, kunnossapidon ja tietotekniikan.

Puhelin 020 747 6000 Espoo • Kouvola • Kuopio Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere

Konsultointipalveluja

LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI

www.liidea.fi08-8810300

LIIDEA OY

I N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIKENNEJÄRJESTELMÄLIIKENTEEN HALLINTA LIIKENNETURVALLISUUSJOUKKOLIIKENNELOGISTIIKKA PROJEKTINJOHTO

Hallituskatu 36 A, 90100 Oulu

Pasilanraitio 9, 00240 Helsinki

www.plaana.fi

LIIKENNESUUNNITTELU HANKINTAPALVELUT

TIE- JA KATUSUUNNITTELU ALUESUUNNITTELU

YMPÄRISTÖSUUNNITTELU

S uunnittelu- ja konsulttitoimistojenliitto, Ratahallintokeskus ja Tie-hallinto pyrkivät yhteisesti tur-

vaamaan liikennesektorin nuorten am-mattilaisten työllistymisen ja ovat sopi-neet yhteisistä toimista, joilla lisätäännuorten osaajien käyttöä tie- ja rata-hankkeisiin liittyvissä suunnitteluteh-tävissä.

Sopimuksen osapuolet perustavattyöryhmän, joka selvittää sellaiset han-kintamenettelyihin parhaiten sopivatkriteerit, jotka edistävät nuorten työl-listymistä. Hankintamenettelyn kautta

saadaan näin palveluntuottajat sitoutu-maan siihen, että projekteissa käyte-tään enemmän nuoria osaajia.

Viime vuodet ovat olleet infra-alallapositiivista aikaa, alan houkuttelevuuson parantunut ja opiskelijamäärät ovatkasvaneet. Opiskelijat ovat myös työl-listyneet erittäin hyvin. Taloudellinentaantuma ja julkisen talouden heiken-tyminen ovat kuitenkin lisänneet epä-varmuutta nuorten työllistymisestä jasamalla alan osaamisen turvaamisestatulevaisuudessa. Etenkin vuosien2010-2011 ennakoidaan olevan infra-

alan suunnittelijoiden työllistymisenkannalta vaikeita.

Valtion rakennusalaan kohdistamatelvytystoimet ovat tuoneet työtä vainosalle suunnittelijoista. Elvytystoimeteivät ole kohdistuneet lainkaan esi-merkiksi teiden ja ratojen esi- ja yleis-suunnitteluun, liikennejärjestelmä-suunnitteluun, selvitystehtäviin tai tut-kimus- ja kehitystehtäviin. Nuoret am-mattilaiset työllistyvät parhaiten tällai-sissa tehtävissä.

”Koko infra-alan kannalta olisi erit-täin tärkeää, että suunnitteluun osoite-

Infrasektori edistää nuorten ammattilaisten työllistymistä

.Liikehakemisto 2009 8.10.2009 21:24 Sivu 42

10/2009

Tie- ja katuvalaistusta

AMMATTILAISTEN SÄHKÖTUKKU

KatuvalaistusTievalaistus

TaajamavalaistusJulkisivuvalaistus

AluevalaistusPuistovalaistus

PihavalaistusTunnelivalaistus

ValaisimetValonheittimet

Lamput

PylväätPylväsjalustat

Mastot

KaapelitLisälaitteetwww.slo.fi

Hannu Leinonen DestiantoimitusjohtajaksiDestia Oy:n uudeksi toimitusjohta-jaksi on nimitetty DI Hannu Leino-nen 1.10.2009 alkaen.

Hannu Leinonen on viimeksi toi-minut SRV Yhtiöiden hallituksen jä-senenä ja YIT:n toimitusjohtajana.Aikaisempaa kokemusta hän on ke-rännyt Soneran, Skanskan ja Hakanpalveluksessa.

– Tarvitsimme kokeneen ammat-tilaisen rakennusalalta ja kokeneenliikkeenjohtajan. Hannu Leinosella oli tässä mielessä juu-ri oikea tausta nykyiseen ja tulevaankin Destiaan. Hänel-lä on erinomainen maine positiivisena ja kannustavanajohtajana, sanoo Destian hallituksen puheenjohtaja Eeva-Liisa Virkkunen.

Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy:ssä on tehty seuraavat nimitykset

Nita Korhonen on nimitetty konsultiksi Ramboll Ma-nagement Consultingiin Espooseen 10.8.2009 alkaen.

Niklas von Schantz on nimitetty suunnittelijaksi Es-poon Liikenneväylät-yksikköön 25.8.2009 alkaen.

Jouni Sivenius on nimitettysuunnittelupäälliköksi TampereenLiikenneväylät-yksikköön 1.9.2009alkaen.

Kari Koivisto on nimitetty suun-nittelijaksi Vesihuoltoyksikköön Hel-sinkiin 3.9.2009 alkaen.

Tero Heiskanen on nimitettyprojektipäälliköksi Sisä-Suomenalueyksikköön 1.9.2009 alkaen.

Kari Kiviranta on nimitetty pro-jektipäälliköksi Sisä-Suomen alueyksikköön 1.9.2009 alka-en.

Ari Taina on nimitetty projektipäälliköksi Kaakkois-Suo-men alueyksikköön (infra) Kouvolaan 15.9.2009 alkaen.

Hannu Leinonen

Jouni Sivenius

Nimityksiä

Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja Suunnittelu- ja konsultti-toimistojen liitto SKOL ry ovat solmineet yhteistoimintasopi-muksen nuorten ammattilaisten työllistämiseksi. Sopimusallekirjoitettiin ja esiteltiin liikenneministeri Anu Vehviläi-selle 18.9. eduskunnassa.

taan elvytysrahaa, jolla turvataan nuorten työllistyminenlähivuosina. Edellisen laman takia menetettiin yksi taikaksikin opiskelijasukupolvea”, sanoo sopimuksen val-misteluun osallistunut Sito Oy:n toimitusjohtaja KimmoFischer. Lisäksi liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja tutki-mukseen kohdennettu rahoitus lisää koko väylärahoituk-sen tehokkuutta.

Ministeri Vehviläinen sanoi arvostavansa osapuoltenyhteistyötä ja halua rakentaa siltaa taantuman yli. Työhy-vinvoinnin kannalta hän pitää hyvänä työyhteisöä, jossaon eri ikäisiä ihmisiä.

Maa- ja vesirakentaminen työllistää suoraan yli 40 000suomalaista ja muilla toimialoilla saman verran. Infrara-kenteiden arvo on noin 60 miljardia euroa, mikä on noinkymmenen prosenttia Suomen kokonaiskansallisvaralli-suudesta.

.Liikehakemisto 2009 8.10.2009 21:24 Sivu 43

Mökkejä vuokraa Levin Matkailu, p. (016) 639 3300, levin.matkailu@levi.fi, www.levi.fi.

Tieyhdistyksen jäsenet saavat majoitushinnasta 15 % alennuksen! Jäsenet: varatkaa mökki Suomen Tieyhdistyksen toimistosta, p. 020 786 1005.

Lomaile Levillä Tieyhdistyksen mökillä

Kausi Viikot €/vko (II/I) €/vkl (II/I) €/vrk (II/I)

A 8–16,

Korkea sesonki 52–53 (2009), 51–52 (2010) 840 / 1280

B 1–7, 17–18, 36–39 (2009), 35–38 (2010),

Lumiaika ja ruska 45–51 (2009), 44–50 (2010) 570 / 850 255 / 370 130 / 185

C 19–35 (2009), 19–34 (2010),

Alennettu hintakausi 40–44 (2009), 39–43 (2010) 370 / 500 175 / 245 90 / 130

Suomen Tieyhdistyksen paritalomökki Pitkospuu I–II sijaitsee Rakkavaaran alueella,valaistun ladun varrella. Matkaa Levikeskukseen 3,5 km ja rinteeseen 2,3 km.

Pitkospuu I: 91 m2 + parvi 30 m2, takkatupa-tupakeittiö, 2 mh, 2 wc, sauna. Sopiva 7–10 hengelle.Pitkospuu II: 53 m2 + parvi 10 m2, takkatupa-tupakeittiö, 1 mh, wc, sauna. Sopiva 3–6 hengelle.Mökkien varustus: kaapeli-tv, radio/cd-soitin, videot, mikro, astian- ja pyykinpesukone, keskuspölyimuri, vaatteidenkuivaushuone, autopistokkeet. Pitkospuu I:ssä myös piirtoheitin ja valkokangas.

Aina on syytä lähteä Levin Pitkospuuhun! Varaa mökki kesä-, ruska- tai hiihtolomaksi.Jos haluat pelata golfia Pitkospuu-lomallasi, ota yhteys Jaakko Rahjaan, p. 020 786 1001.

Majoitushinnat

Lomaile Levillä Tieyhdistyksen mökillä

TL0909 44 Pitkospuu 8.10.2009 21:27 Sivu 2