Itä-Suomen TL 5 -työpajat Kuopio – Mikkeli – Joensuu

elo-syyskuu 2015

Anne Surakka ja Sakari Kainulainen

Hankkeet, palvelujärjestelmä ja ihminen

• Hankkeilla:

- kehitetään

- tutkitaan

- täydennetään ja tuetaan olemassa olevaa

palvelujärjestelmää

• Hankkeissa on mahdollista:

- testata uusia toimintamalleja

- tarjota erikoistuneempaa / henkilökohtaisempaa apua ja

tukea

- toimia “tulkkina” kohderyhmän ja palvelujärjestelmän

välillä

2

Kenen lähtökohdista tukea ja palveluita rakennetaan?

Avioliitto kariutunut, terveys mennyt, työuraongelmat suuria. Hoitoon

hakeudutaan vasta 11 vuoden viiveellä. Raittiitkaan jaksot eivät tahdo kestää.

Kehitys on sama miehillä ja naisilla, hieman eri tahtia. Varhainen kuolleisuus.Kemppinen 1998

Sotkuisen asunnon keskelle on raivattu polku, joka kulkee eteisestä

tietokoneelle – komeroituneen nuoren alttarille. Varsinaisten sosiaalisten

kontaktien puuttuessa nuori uppoutuu tietokoneensa ääreen keskustelemaan

muiden kaltaistensa kanssa erilaisilla foorumeilla.Komerot – kadotettujen nuorten tarinoita

On kulunutta toivottaa voimia, silla kestatte kuitenkin. On typeraa luvata

parempaa, silla ei pahempaakaan juuri voi tapahtua… Alkaa miettiko, mika on

asunnottoman kannalta paras ratkaisu, mita han tarvitsee vaan antakaa hanen

aanensa kuulua silla han sen parhaiten tietaa. Jos ihmiselta ei valiteta edes

kysya, tarkoittaa se ettei haluta edes tietaa. Nimim. Asunnoton asunnottomien sisällä

(Asunnottomien yö – asiantuntijalausunnot 2007, mukailtu)

3

Osallisuus

Osattomuus, köyhyys

copyright ©Sitra – kuvaaja Heikki Tuuli

Sosiaalinen osallisuus

• Syrjäytymisen vastakohta

• Vuorovaikutusta ja tekemistä

• Kokemus olla osa jotain yhteisöä / yhteiskuntaa

• Osallisuutta on olemassa myös palvelujärjestelmän

ulkopuolella

• Sosiaalista osallisuutta edistämällä

• Herätetään ja tuetaan yksilöä ponnistelemaan köyhyyden

poistamiseksi

• Vahvistetaan verkostoja ja sosiaalista pääomaa

• Kiinnitytään yhteisöihin

• Ohjataan palvelujen äärelle

6

LISÄÄNTYVÄ

ELÄMÄNHALLINTA

LISÄÄNTYVÄ

OSALLISUUS

Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihminen

oivaltaa osallisuuden mahdollistamat

hyödyt

Elämänhallinta

• Liittyy ihmisten kykyyn vaikuttaa päätöksillään ja

toimillaan oman elämänsä kulkuun

• Yksilön valintojen ensisijaisuus huono-osaisuuden

selittämisessä

• Yhteydessä:

– toimintakykyihin = resursseista toiminnoiksi / toimintakyvyksi

(transformaatio)

– mahdollisuusrakenteisiin = todennäköisyys, jolla eri sosiaalisissa

tilanteissa tarjolla olevat vaihtoehdot toteutuvat

– sitoutumiseen = kyky sitoutua panostamaan hyvinvointia

edistävästi

Lähde: Saari 20157

Elämänhallintaa haittaavia tekijöitä

• Oppimisvaikeudet

• Työttömyys

• Päihteet

• Sosiaaliset, psyykkiset ja / tai fyysiset vaikeudet

• Yhteyden puuttuminen palveluihin

Kysymys on loppujen lopuksi resurssien puutteesta:

taloudellinen puute, sosiaalinen puute, vallankaytosta ja

osallistumisesta syrjaytyminen, terveysongelmat,

tyomarkkinoilta, asuntomarkkinoilta ja koulutuksesta

syrjaytyminen (ks. esim. Särkelä-Kukko 2012)

8

Ongelmien kasautuminen (Rönkä, 1999)

• Ulkoinen kasautumisen väylä

- koulutus- ja työuran epävakaisuus

• Sisäinen kasautumisen väylä

- yksilön ajatukset itsestä ja omista mahdollisuuksistaan

• Käyttäytymisen haavoittuvuus

- ongelmia aiheuttavat käyttäytymistyylit

9

Elämänhallinnan tukeminen

• Miten edistää voimaantumista ja henkisiä voimavaroja?

ihmisen selviytyminen stressitilanteista, kiireestä ja

erilaisista vastoinkäymisistä

• Miten vahvistetaan ihmisen uskoa itseensä ja omiin

kykyihinsä, lisätään tahtoa tehdä valintoja sekä tuetaan

sopeutumista ja selviytymistä erilaisissa elämäntilanteista?

10

1 pienillä toimilla

pysyviä parannuksia

elämänhallintaan3 pysyvää ja

monialaista tukea

elämänhallintaan

tarvitsevat henkilöt 2 pitkäkestoisella ja

monialaisella tuella pysyviä

parannuksia elämänhallintaan

copyright ©Sitra – kuvaaja Heikki Tuuli

Elämänhallinnan tukeminen – pienet ja isot

tavoitteet

• Vuorokausirytmin normalisoinnista opiskelujen

jatkamiseen vrs. hampaiden paikkauttamisesta juomisen

vähentämiseen

1) Pienet, väliaikaiset toimet

2) Pitkäkestoinen ja monialainen tuki

3) Pysyvä, monialainen tuki

• Lopputuloksena osallisuuden ja yhteisöllisyyden

kokemuksen lisääntyminen

12

Osallisuuden toteutuminen ja matalat

kynnykset

13

Osallisuus ja Freiren pedagogiikka

• Rouvinen-Wilenius ym. 2011:

Osallisuus on osallistumisen mahdollistama tunneperustainen ja

yhteenkuuluvuuteen pohjautuva kokemus, jossa ihminen voi vaikuttaa

itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin ja toimia siinä aktiivisesti ja

sitoutuneesti. Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihmisissä herää

tietoisuus ja kokemus muutoksen mahdollisuudesta.

• Freiren pedagogiikka osallisuuden muotoutumisen kuvaamisessa:

- yksilö voimaantuu ja kokee vahvaa osallisuutta toimiessaan

vuorovaikutuksessa toisten kanssa

- ihmisten välinen kumuloituva osallisuus voidaan nähdä tekijänä,

joka antaa yksilöille voimaa toimia ja vaikuttaa siinä yhteisössä ja

yhteiskunnassa, jonka jäseniä he ovat.

14

Osallisuutta mistä / mihin? Asiakasosallisuuden jaottelua

1. Tieto-osallisuus: Asiakkaalla on oikeus saada tietoa eri palveluista ja niiden piiriin pääsemisen

edellytyksistä esteettömästi

Kohtaaminen, kuunteleminen, kysyminen, hyväksyminen

2. Suunnitteluosallisuus: Valmisteilla olevista hankkeista tiedottaminen ja suunnitteluprosesseihin

osallistaminen

Asiakkaan asiantuntemuksen hyväksyminen, tuettu osallistuminen ja osallisuuden mahdollistavat hallinnolliset rakenteet

3. Päätösosallisuus: Asiakkaalla päätösvaltaa palveluiden tuottamiseen

Vallan ja vastuun uudelleenjako, mahdollisuus tuettuun päätöksentekoon

4. Toimintaosallisuus: Toimintamahdollisuuksien luominen ja esteettömyys asiakkaan

elinympäristössä

5. Arviointiosallisuus: Varmistetaan asiakas- ja käyttäjäpalautteen

kulku päättäjille ja viranomaisille sekä huomioidaan palaute

Lähde: Leeman, Kuusio & Hämäläinen 2015

Osallisuuden mittaaminen

• Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija SOSTE ry :

- osallisuuden mittaaminen (hankkeessa) arvioimalla

osallisuuden syvyyttä ja itsearvioinnin kautta (esimerkki

kysymyslomakkeesta: www.alli.fi/binary/file/-/id/679/fid/2407/)

• Solmu -hanke:

- Kykyviisarin sosiaalisen osallisuuden kysymykset (mm-

lähisuhteiden laatu, käytännön avun saaminen,

osallistuminen järjestö- ym. toimintaan, kontaktien laatu

ja määrä)

- Kehittäminen yhteistyössä TL5 -hankkeiden kanssa

16

Osallisuuden toteutumisen esteinä voivat olla

• Sukupuoliroolit, perhesuhteet (ei mahdollisuuksia, lupaa tai aikaa

osallistua)

• Puuttuvat osallistumista koskevat tiedot ja taidot (koulutuksen puute,

vieras kulttuuri)

• Vähäiset kieli-, viestintä- ja tietotekniset taidot

• Keskustelua vai toimintaa?

• Heikko taloudellinen tilanne

• Ennakkoluulojen, leimautumisen pelko

• Ujous, huono itsetunto, itseluottamuksen ja uskalluksen puute

• Kokemus aiemman osallistumisen turhuudesta sekä sittä, ettei omaa

mielipidettä ole kuultu

• Miten hankkeessa huomioidaan se, mikä on ihmisille itselleen

mielekästä osallistumista?

17Lähde: Rahikka-Räsänen & Ryynänen 2014

Huomioita huono-osaisten ryhmien osallisuudesta (Särkelä 2009; 2012)

• Toimeentulotuen saajia tarkastellaan viranomais- ja

aktivointipolitiikan nakokulmista

- yksilolla vastuu aktivoitua viranomaisten vaatimalla tavalla, mutta ei

valtaa vaikuttaa niihin muotoihin, joilla osallistua

- toimeentulotuen saajien ja vankien osallisuus on lahinna

toimenpiteiden kohteena olemista eri yhteiskunnan tasoilla

• Vanki on vanki myos vapautumisensa jalkeen (asenteet ja

leimaaminen)

- ”vanki tulee sopeuttaa yhteiskuntaan” – miten kiinnittyä, jos ei

hyväksytä yhteiskunnan jäseneksi?

• Paihteidenkayttajien osallisuus nayttaytyy mahdollisena tulevana

osallisuutena, joka mahdollistuu kun paihteidenkayttaja on kuivilla

- kayton aikainen osallisuus on hoitokytkos-osallisuutta

18

Huomioita huono-osaisten ryhmien osallisuudesta II

• Asunnottomat ovat lähtökohtaisesti sivusta osallisuudesta (asuminen on

osallisuutta lahiyhteisoon ja yhteiskuntaan)

- yhteiskunnasta syrjayttava kodittomuus

- asunnottomille tarjotaan valmiit raamit, jonka sisalla he voivat tuntea

osallisuutta (esim. paivakeskukset)

- asunnottomuuskeskustelut suunnattu viranomaistoimijoille ja –tahoille ei

asunnottomille

• Pitkaaikaistyottomat ja koulupudokkaat nahdaan aktiivisina, osallistuvina

kansalaisina kun heidat on aktivointipolitiikalla tyoelamaan tai

koulumaailmaan sanktioiden uhalla

• Vammaisuuden, pitkaaikaissairaiden ja mielenterveyskuntoutujien

kysymyksia tarkastellaan lahinna laaketieteellisesta nakokulmasta

- ensisijaisena tavoitteena saavuttaa vammattomuuden tila

- arkielaman paatoksenteko saattaa siirtya hoitohenkilokunnalle,

omaisille tms.

19

Asiakasosallisuuden lisääminen ja kynnysten

madaltaminen

• Asiakasosallisuuden lisääminen:

- palvelusuunnitelma, kyselyt, ryhmähaastattelut,

systemaattinen palautteen kerääminen asiakastyöstä,

asiakasraadit, työpajat

- muita tapoja?

• Kynnysten madaltaminen:

- aukioloajat, sijainti, maksut, hoitoon / palveluun pääsyn

menettelyt, hoidon tavoitteet, päihteettömyys, valvonta,

leimautumisen ehkäiseminen, yksi luukku / palveluhybridi

Lähde: Leeman, Kuusio & Hämäläinen 201520

Matala kynnys käytännössä

- spontaaninen, omaehtoinen asiointi ilman ajanvarausta, lähetettä tms.

- aukioloajat pidennetty /sovitettu kohderyhmien tarpeisiin

- asiointikynnystä madallettu sijainnilla / maksuttomuudella / leimautumisen

välttäminen puheeksiotossa ja motivoinnissa

- mahdollisuus asioida anonyymisti

- päihteiden käyttö, asuinpaikka tai kansalaisuus tai muu asiat eivät ole

esteitä palveluun pääsylle

- avun ja tuen saaminen edellyttää mahdollisimman vähän byrokratiaa

- asiakkaan arvostaminen (asiakaslähtöisyyden ja itsemääräämisoikeus)

- ilmiön ymmärtäminen

- varhainen puuttuminen ja hoidon porrastus

- palveluiden yhdistäminen yhteen luukkuun / liikkuvaan palveluun

- palveluiden saamisesta tehdään vaivatonta (ei edellytä merkittäviä

elämäntavallisia muutoksia)

Lähde: Leeman, Kuusio & Hämäläinen 201521

Tutkimuksesta ja Itä-Suomen

tilanteesta

22

2. Ja 3. työpajan aiheita

• Kuulumisia Euroopasta (Absolute Poverty in Europe)

• Palautteet 1. työpajasta

• Tilastoja Itä-Suomesta

• Hyvän (nuorten) hankkeen ominaisuuksia

• Toteutettuja ja rahoituksen saaneita hankkeita

• Tietolähteet ja linkit

23

Absolute Poverty in Europe, 27.-28.8.2015

Salzburg

• Yhteiskuntien ja toimintaympäristön muutos pitkällä ja

lyhyellä aikavälillä (huono-osaisuus hyvinvointivaltioissa,

romani- ja pakolaiskysymys jne.)

• Kestävän kehityksen tavoitteet (David Hulme, The

University of Manchester)

• Kohderyhmien tutkimisen haasteet (Idesbald Nicaise,

The University of Leuven)

• Köyhyys ja häpeä (Robert Walker, The University of

Oxford)

24

Tutkimustiedon tarpeet

1. Kohderyhmän tarpeita avaava tieto:

riippuvuusongelmat ja työllisyys,

romanit, nuoret syrjäytyneet,

koulupudokkaat, mielenterveys- ja

päihdeasiakkaat, huumenuorten kanssa

toimiminen, kokemustietoa huono-

osaisuudesta

2. Palvelut ja toimintamallit: palveluiden

kynnykset ja kuinka ne poistetaan,

millainen toiminta tukee osallisuutta ja

miten sitä voidaan mitata, konkreettiset

toimet, joilla on pystytty ehkäisemään

syrjäytymistä / edistetty osallisuutta,

hyvinvointimittari asiakastyöhön,

osallisuuden parantaminen ja

mittaaminen, valmiit toimintamallit (mitä

on jo tehty)

3. Muut: apua ajankohtaisen tilastotiedon

löytäminen, tilasto- ja kokemustiedon

yhdistäminen, tietoa ja linkkejä

tutkimuksiin, alueiden hyvinvointia ja

sen puutteita koskeva tieto,

elämänhallinta, arjenhallinta, osallisuus

& tilanne eri puolilla Itä-Suomea,

tutkimustiedon hyödyntäminen omassa

työssä / hankkeessa, 3. sektorin

merkitys / vaikuttavuus auttamistyössä,

seurakuntien merkitys sosiaalisen

osallisuuden edistämisessä,

pahoinvoinnin hinta / syrjäytymisen

kustannukset, meneillään olevat

kehittämishankkeet (joisa olisi hyvä olla

tietoinen)

25

Huono-osaisimpien tilanteen parantaminen

- palveluiden saavutettavuus

- palveluiden pirstaleisuuden

vähentäminen

- asiakkaiden tiedonsaanti

- välityömarkkinoiden kehittäminen

- asenteet pitkäaikaistyöttömiä kohtaan

- selkokielisyys palveluissa

- kulttuurisensitiivisyys palveluissa

- romanien koulutuspolkujen

nivelvaiheet

- perhetyön tuki

- kynnysten madaltaminen esim.

päihteettömyysvaateen osalta

- palvelurakenteen rikkonaisuus ja pitkät

jonotusajat

- asenteiden ja rakenteiden kehittäminen

- rahaa tiloihin ja toimintaan (aina ei voi

vain jalkautua)

- lisää yhteistyötä julkisen ja 3. sektorin

välille

- ei huononneta ja valmiiksi huono

tilannetta (esim. karenssit)

- vähemmän painoarvoa valvonnalla ja

kyttäämiselle palveluissa

- työkyvyttömien pitkäaikastyöttömien

aseman parantaminen

- TE-palveluiden muutostarpeet

- joustavuutta rahoitusinstrumentteihin

• tukiverkon ulkopuolelle joutumisen

ehkäisy, etuuksien

oikeudenmukaisempi jakautuminen

26

Tilastotieto ja Itä-Suomi

27

Tilastoja hyvinvoinnista ja huono-osaisuudesta

• Näkökulmia:

- Tarve

- Käyttö

- Kustannukset

• Aihepiirejä:

- Työttömyys (esim. SOTKAnet:

riskiryhmien mahdollisuus osallisuuteen,

hyvinvointiin ja terveyteen)

- Päihdeongelmat (esim. SOTKAnet:

Päihdehaitat)

- Mielenterveys

- Nuorten syrjäytyminen ym.

28

Tilastotiedon lähteitä

THL:

• SOTKAnet

• Terveytemme

• Hyvinvointikompassi

• TEA-viisari

Muut:

• Tilastokeskus

• Kela

• Findikaattori

• Eurostat

• jne.

29

Tilastolähteiden jaottelua

• SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä

palvelujärjestelmiä koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista &

muilta keskeisiltä aluetasoilta

– Rajallinen alueellinen kattavuus

+ Alueelliset ja sosiaaliryhmittäiset vertailut mahdollisia

• Terveytemme.fi (mm. ATH-tulosraportit): tietoa väestöryhmien

välisistä terveyseroista

– Ei sosiaaliryhmittäistä tarkastelumahdollisuutta

+ Merkittävä määrä terveyseroihin liittyvää tietoa elinoloista

• TEAviisari: Terveydenedistämisen aktiivisuuden mittareita (terveyden

ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen kunnassa)

• Hyvinvointikompassi: 100 tärkeintä sote-palveluiden indikaattoria

kolmessa kokonaisuudessa (hyvinvointi-, palvelu- ja väestöprofiili)

alueiden vertailuun

Lähde: Murto, 2015 (mukaillen)30

Huono-osaisuudesta ja elämänhallinen ongelmista

tilastojen valossa

• Työttömyys

• Päihdeongelmat (päihdehaitat)

• Mielenterveys

• Nuorten syrjäytyminen

31

Hyvien (nuorten) hankkeiden

tunnusmerkkejä

Lähde: Paananen, 2015

32

Hyvän (nuorten) hankkeen tunnusmerkkejä

• leimaamaton

• kattavat palvelut yhdeltä luukulta, kokonaisvaltaisuus

• kohtaaminen

• kunnioitus (myös työkaverin)

• luottamus (ansaittava ja ylläpidettävä)

• kasvokkain tapaaminen

• asiakas aina mukana

• yhteinen sitoutuminen

• asiakaslähtöisyys (asiakkaat ovat yhteisiä)

• kokonaan uudenlainen työote ja työtavat (ei vanhojen

työmallien viemistä yhteen)

33

Hyvän (nuorten) hankkeen tunnusmerkkejä II

• kohderyhmän tavoittaminen jo olemassa olevilla järjestelmillä

• matala kynnys, lähelle asiakkaita, sopiva tila, maksuttomuus

• ’osaamiskorttien’ kayttaminen

• leimaamaton, toiminnan avoimuus

• suorat kontaktit, henkilökohtainen motivointi, rohkaisu, kannustus

osallistumiseen

• toiminnan sopiva vaativuustaso

• ruoka ja konkreettiset hyödyt osallistumisen porkkanoina

• toiminnan oltava motivoivaa (onnistuneiden elämysten

tarjoaminen ja vastuun antaminen, yhteisöön kiinnittymisen ja

sitoutuneen ohjauksen merkitys suuri)

• asiakkaat saavat vaikuttaa toiminnan sisältöön

34

Hyvän (nuorten) hankkeen tunnusmerkkejä III

• luottamus, kuuntelu, ohjaajan pitkäjänteisyys, asiakkaan

aktiivinen rohkaisu

• konkreettiset hyödyt, esim hygieniapassi

• yhteistyö koulun tms. tarpeellisen tahon kanssa

• oman työn jäljen näkyminen

• vastuun antaminen

• asiakkaille annettu aika ja välittäminen

• tekemällä oppiminen, arjen taitojen vahvistaminen

• käytännön työkokemus, oppipoika-kisälli-malli, nuorempien

tutorointi

• opintojen hyväksiluvut

• saa epäonnistua

35

Mitä osallistava hanke tuottaa ja, miten

hankkeessa voidaan onnistua?

36

Osallistavan hankkeen tuotoksia ja toimintatapoja

• voimaantuminen: kykyä vaikuttaa omaa elämää koskeviin

päätöksiin, päätöksentekotaitoa ja kykyä ohjata omaa elämää

• vastavuoroinen toiminta: keskeistä luottamus, sitoutuminen ja

kuulluksi tuleminen

• otettava huomioon ihmisten omat mahdollisuudet ja

voimavarat (kiinnitetään huomiota yksilöllisiin voimavaroihin ja

taitoihin)

• toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja

arviointiin osallistumisen mahdollistaminen

• tietoisesti pyrittävä tarjoamaan erilaisia vaikuttamisen

mahdollisuuksia

Lähde: Rouvinen-Wilenius 2014

37

Osallistavan hankkeen onnistumista edistävät

• rauhallisesti etenevä, räätälöity palvelukokonaisuus takaa

parhaan lopputuloksen

• ei voida saavuttaa aitoa muutosta asiakkaan

elämäntilanteessa ilman asiakkaan omaa halukkuutta ja

ponnistelua

• kuljettava rinnalla riittävän pitkään

• kohtaamisessa oltava kunnioittamista, välittämistä ja

arvostamista

• henkilökohtainen palvelu, yksilöllisyys, kuunteleminen,

luottamus, kunnioitus, tuetaan ilman syyllistämistä, ihminen

saa olla oma itsensä, ei odoteta liikaa

Lähde: Tanskanen 2014

38

Toteutettuja ja rahoituksen saaneita

hankkeita esimerkkejä ESR- ja RAY -hankkeista

39

Hankkeilla tukea elämänhallintaan (joitakin

esimerkkejä)

• Kannatellen (Eksote), 13-25-vuotiaiden mielenterveys-

ja päihdepalveluiden kehittäminen: rinnalla kulkeminen,

palveluverkko, viranomaisyhteistyö, kokonaisvastuun

ottaminen, hallintatyökalun kehittäminen,

kokemusasiantuntijuus

• Völjy-projekti (A-klinikkasäätiö), huono-osaisimmat

huumeiden käyttäjät: kansalaislähtöistä ja osallistavaa /

voimaannuttavaa palvelujärjestelmän kehittämistä, avun

ja tuen oikea-aikaisuus, palvelujärjestelmän

tehostaminen, asumisen tuki

40

Hankkeilla tukea elämänhallintaan II

• Nuorten kulttuuripajat (Sosped säätiö),

mielenterveyskuntoutujista vertaisohjaajia nuorten

aikuisten (18-35-vuotiaat) toiminnallisiin ryhmiin:

voimavaralähtöinen kuntoutuskäsitys, ohjattu

toiminnallinen vertaistukimalli, yhteisöllisyys

• Aggredi Kuopio (Setlementti Puijola), HelsinkiMission

Aggredi-menetelmään perustuva, vakaviin kodin

ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneet 18-39-vuotiaat

sekä 15 vuotta täyttäneet vakavasti väkivallalla oireilevat:

suunnitelmallinen, käytännönläheinen asiakastyö,

yksilöllinen kohtaaminen, asiantuntijaverkoston ja

informaatioalustan luominen

41

ESR ohjelmakausi 2014-2020, TL5 -hankkeet

• RR-tietopalvelu

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

TL5 -hankkeet:

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projektilista.php?tl=5

42

Hanke Toteuttaja

Kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen Joensuun kantakaupungin alueella (KaKe 2020-hanke) Joensuun kaupunki

Hoivafarmi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Verkkopalvelupohjaisella etäkuntoutuksella kohti parempaa työkykyä, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö

Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen työpajatoiminnan avulla Lieksassa -hanke Lieksan kaupunki

Pohjois-Savon Varikko -hanke ViaDia Pohjois-Savo ry

Etelä-Savon Varikko ViaDia Mikkeli ry

Asiakaslähtöinen palvelumallin kehittäminen nuorten aikuisten tukemiseen monikulttuurisessa toimintaympäristössä (AsPaKe)

Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry.

Varikko Pohjois-Karjala ViaDia Joensuu ry

Kortteliliiga- ja isä/äiti valmentajaprojektiKuopion Palloseuran Junioreiden Kannatusyhdistys ry

OSUMA - Osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Vamos Kuopio Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Haasteellisen palveluohjauksen kehittämishanke SARASTE Mikkelin kaupunki

Elämän pitkospuut; opinnollista kuntoutusta teknologian avulla Kiteen Evankelinen Kansanopisto

Hanke Toteuttaja

Starttiverstas -hanke Iisalmen Nuorison Tuki ry

Joensuun KAKE Joensuun kaupunki

Hoitava liikunta-aktivointi Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Joensuu Rock Academy Joensuun Popmuusikot ry

LEIJAT Lieksan Somali Perheyhdistys ry

Avoimet tilat ANTI - Contemporary Art Festival yhdistys ry

Kaiku Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Kuopion Saaristokaupungin nuoret kansalaiset - NuoriZaaristo Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

TAKUULLA YHDESSÄ! Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry

Nuorten oma Kuopio! Kuopion Rouvasväenyhdistys ry

Yhdessä eteenpäin ViaDia Savonlinna Ry

Kaiku - rinnakkaishanke ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Kansalaistoimijalähtöinen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työelämävalmiuksien lisääminen Kuopiossa Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys ry

Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishanke Kuopion kaupunki

Elämän teatteria ja Sporttia Etelä-Savon Liikunta ry

ESR ohjelmakausi 2007-2013, Itä-Suomi (poimintoja)

• Voimavuodet – Takaisin työelämään -hanke (MAMK)

• Asumisen tuki työllistymisen edistäjänä, ATTE (Kuopion kaupunki)

• Nuorten TEKOpaja (Pieksämäen Seudun Liikunta ry)

• Työpäivä -hanke (ViaDia Pohjois-Savo ry)

• Lähde - Voimaa matkalle -projekti (Siilinjärven kunta, sote-palvelut)

• Nuorten ohjauspalvelujen kehittämishanke Olkkari (Mikkelin kaupunki)

• Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen SOHVI -hanke (Karelia

AMK)

• Kytkin -hanke (Mäntyharjun kunta)

• Osallistuva ohjaaja-menetelmä (Mikemet Oy)

• Taitava Koti (Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys Josna ry)

• Ohjaus- ja tukikeskus Rehti (Kuopion kaupunki)

• Nuorten palvelupaikka (Varkauden kaupunki)

• Pop Rock – Voimaantuminen ja syrjäytymisen ehkäisy osana ammatinvalintaa

Kainuussa (Spartak Kajaani ry)

• Liikkuvat palvelut oppimisen ja työllistymisen väylänä (Karelia AMK)

• Toteuttaja: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

45

ESR ohjelmakausi 2007-2013, Pohjois-Suomi (poimintoja)

• Työelämä tutuksi ja töihin -hanke (Nuorten ystävät)

• STEP UP -projekti (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä / Keski-Pohjanmaan aikuisopisto)

• PAT - pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisen ehkäisy (Taukokangas-säätiö)

• Kompassi - Ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita (Lapin yliopisto,

yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

• Vankilaopetuksen hyvät käytännöt ja kehittäminen; Vakes P-P (Jokilaaksojen

koulutuskuntayhtymä / Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto)

• Kerttu ja Kauko (Pudasjärven kaupunki)

• Maahanmuuttajanuorten ohjaushanke (Oulun kaupunki, opetustoimi)

• TAKUUPOOLI -työpoolin toimintaedellytysten kehittäminen Koillismaalla (Koillis-Suomen

Aikuiskoulutus Oy/ Osatoteuttaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö)

• Keminmaan työpaja (Pohjantähti-opiston kannatusyhdistys ry)

• MOPOTuning - Osallisuuteen perustuva menetelmä nuorten miesten liikuntaan aktivointiin ja

syrjäytymisen ehkäisyyn (Oulun Diakonissalaitoksen säätiö)

• SPR:n Kontti - väylä tulevaisuuteen (SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju)

• Nuoret kokemusasiantuntijoina - Tarinasta totta (Lapin yliopisto)

• Pirilän porras, Pirilän toimintakeskuksen nuorten hanke (Oulun seudun koulutuskuntayhtymä)

• TYöPAKKI (Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry)

• Töihin -hanke (Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry)

• Nuorten ammatinvalintaan ohjaava toiminta Kainuussa (Spartak Kajaani ry)

• Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke, KaiTo

(Kainuun maakunta -kuntayhtymä)

RAY 5/2015: matalan kynnyksen palvelut (poimintoja)

• SAMARIA RF: Mobiilipäiväkeskustoiminnan kehittämiseen (Tehokas

päiväkeskustyö - köyhät kyykystä -projekti 2013-2016)

• OLKKARI-KOKEMUS- JA VERTAISTOIMIJAT RY: Matalan kynnyksen

kohtaamispaikan, vertais-, vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminnan

kehittämiseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä omaisille (2014-2016)

• VANTAAN NICEHEARTS RY: Kulttuuri-ja sukupuolisensitiivisen tyttötyön

kehittämiseen ja Tyttöjen Tilan perustamiseen Vantaalle 10-28-vuotiaille

sukupuolisensitiivistä tukea tarvitseville tytöille ja nuorille naisille (2013-2015)

• TOIVOLA-LUOTOLAN SETLEMENTTI RY: Kaksisuuntaista kotoutumista

tukevan kohtaamispaikan perustamiseen Kemiin (Mikseri -projekti, 2014-2016)

• SOVATEK-SÄÄTIÖ: Huumekuntoutujien vertaistoimintakeskuksen

perustamiseen (2012-2015)

• SETLEMENTTIYHDISTYS NAAPURI RY: Etnisesti monimuotoisen miestyön ja

verkostoyhteistyön kehittämiseen (Monikulttuurinen mieskeskus Mattila 2011-

2015)

47

RAY 5/2015: syrjäytymisen ehkäisy (poimintoja)

• NÄYTÖNPAIKKA RY: Näytön paikka -nettipalvelun ylläpitämiseen ja

juurruttamiseen (Näytön paikka 2015)

• TUKIHENKILÖTYÖ YHDISTYS RY: Syrjäytyneiden palveluohjauksen

koordinointiin ja voimaannuttavaan toimintaan (Avosetti - syrjäytymisestä

osallisuuteen -projekti 2013-2016)

• OPERAATIO RUOKAKASSI RY: Ruoka-apua hakevien ihmisten tukitoimien

kehittämiseen (Eväät arkeen 2013-2016)

• LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI RY: Harvaan asutuilla seuduilla asuvien

vaikeuksissa olevien ihmisten tuen ja avun saannin mahdollistamiseen

etäyhteyksiä käyttämällä (VISIOVERKKO 2011-2015)

• STOP HUUMEILLE RY: Päihdekuntoutuksen nivelvaiheiden tukeen ja

palveluohjaukseen (Radalta himaan -projekti 2013-2016)

• AUTA LASTA RY: Lastensuojelun jälkihuollon kehittämiseen vahvistamalla

nuoren osallisuutta omassa elämässään ja yhteiskunnassa sekä tarjoamalla

ammatillisen tuen rinnalle kokemusasiantuntijan tukea ja ohjausta (Veturointi -

vertaistuen toimintamalli lastensuojelun jälkihuoltoon 2015-2017)

48

RAY 5/2015: syrjäytymisen ehkäisy II

• PLAN SUOMI SÄÄTIÖ: Maahanmuuttajataustaisten yli 15-vuotiaiden

nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseen ja syrjäytymisen

ehkäisyyn (Muuttajat! 2015-2016)

• TURUN SEUDUN MIELENTERVEYSPALVELUYHDISTYS RY: Nuorten

vankilakierteen ehkäisemiseen (Tsemppiä Vapaudessa; vankilakierteen

alkamisen ehkäisy 2012-2015)

• HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖ: Nuorten syrjäytymistä

ehkäisevän yhteisöllisen mentorimallin juurruttamiseen ja levittämiseen

(Amigo 2.0, jatkoprojekti 2014-2015)

• ROMANO MISSIO RY: Vankilasta vapautuvien ja vapautuneiden romanien

tukitoimien kehittämiseen elämänhallinnan vahvistamiseksi (Muutoksen

vuoro - Rikostaustaisten romanien tukipolku vapauteen 2015-2016)

• R3 MAAHANMUUTTAJANUORTEN TUKI RY: Nuorten aktivoivan

toimintakeskuksen

49

Kysymyksiä hanketta suunnitteleville

50

Kohderyhmät

• Mistä hankeidea on tullut; mihin konkreettiseen ongelmaan

hankkeella etsitään ratkaisua?

• Mitkä ovat ne syyt, jotka aiheuttavat tämän ongelman?

• Mikä on ratkaisu tähän ongelmaan? Entä mihin tietoon tai

kokemukseen ongelman ratkaisu perustuu?

• Keitä ovat ihmiset, joita ongelma erityisesti koskee; paljonko

heitä on (tilastojen mukaan) maakunnassa tai

kaupungissa/kunnassa?

• Mitä aiempaa aihepiiriin liittyvää kehittämistoimintaa on tehty

ja kenen toimesta?

51

Toiminta- ja työtapojen kehittäminen

• Kuinka nämä ihmiset tavoitetaan ja miten motivoidaan

mukaan?

• Mitä ihmisten kanssa tehdään ongelman

ratkaisemiseksi? Entä keitä muita tarvitaan ongelman

ratkaisemiseen ja miten nämä tahot saadaan mukaan?

• Onko viranomaisten kanssa tai muutoin selvitetty

ihmisten toimeentulo hankkeen aikana?

52

Arviointi, juurruttaminen ja tuotteistaminen

• Millainen tuote tai toimintamalli hankkeesta syntyy ja

miten tuotettua toimintamallia arvioidaan?

• Mitä tarvitaan, että tuote tai toimintamalli jää pysyväksi

toiminnaksi?

• Onko toimintamalli arviosi mukaan paikallinen vai

levitettävissä?

53

Hankesuunnitelman edetessä pohdittavaa

• Minkälaisia sukupuolen tasa-arvoon ja kestävään

kehitykseen liittyviä asioita hankkeeseen sisältyy?

• Tulokset: Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset

• Riskiarviointi

• Resurssit: toiminnan laajuus, talous

54

Yhteystiedot

Anne Surakka

tutkija, Itä-Suomi

anne.surakka@diak.fi

040-1998965

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Huvilakatu 31, 76130 Pieksämäki

55

Lähteet ja linkit

56

Työpajaesitysten lähteet

• Kemppinen Juha 2013. Päihdeongelmien psykoedukaatio. Esitys 24.4.2013. Saatavissa:

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=3&ved=0CCUQFjACahUKEwj

Qzom9sfbHAhVHiywKHapxAfw&url=http%3A%2F%2Fjuhakemppinen.fi%2Findex.php%3Fact%3Dxfs7

dgjl4nmcv4&usg=AFQjCNE0OMaODOU7BboOhb9RUGt96xBXWA

• Leemann Lars & Hämäläinen Riitta-Maija 2015. Asiakasosallisuus. Sosiaalisen osallisuuden

edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: www.thl.fi/sokra.

• Leemann Lars & Hämäläinen Riitta-Maija 2015. Matalan kynnyksen palveleut. Sosiaalisen osallisuuden

edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: www.thl.fi/sokra.

• Leeman Lars, Kuusio Hannamaria & Hämäläinen Riitta-Maija 2015. Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen

osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa:

www.thl.fi/sokra.

• Murto Jukka 2015. Missä Etelä-Suomi makaa? Tietoperustainen kehittämistyö. Esitys 25.8.2015.

Saatavissa: http://www.slideshare.net/THLfi/osallistu-ja-osallista-etelsuomen-aluetilaisuusjukka-murto

• Paananen Reija 2015. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen

- mitä on tehty ja mitä voisi vielä kehittää. Esitys Nuorten Ystävät -järjestön tilaisuudessa 1.9.2015.

• Setlementtiliitto. http://setlementti-fi-

bin.directo.fi/@Bin/b3b1fc8f1fead779cab50c65704a1796/1442230094/application/pdf/516745/Rahikka_

Ryynanen2014.%20Osallistuminen%20ja%20osallisuus%20l%C3%A4hidemokratiassa%20-

tutkimusraportti.pdf

57

Työpajaesitysten lähteet II• Rahikka-Räsänen Niina & Ryynänen Sanna 2014. Osallistuminen ja osallisuus lähidemokratiassa.

Setlementtiliitto. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/779703/658008d1-9f65-44e8-8d9d-

3b3bfbeeabdd

• Rouvinen-Wilenius Päivi 2014. Kohti osallisuutta – mikä estää, mikä edistää? Teoksessa: Arja Jämsen &

Anne Pyykkönen (toim.) oSallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, 51-68. Saatavissa:

http://www.jelli.fi/lataukset/2014/05/oSallisuuden-j%C3%A4ljill%C3%A4-verkkoversio-pakattuna-

16052014.pdf

• Rouvinen-Wilenius Päivi & Koskinen-Ollonqvist Pirjo 2011 (toim.). Tasa-arvo ja osallisuus – väylä

terveyteen: järjestöt suunnan näyttäjinä. Terveyden edistämisen keskus. Saatavissa:

http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/tasa-arvo_ja_osallisuus_2012.pdf

• Rönkä Anna 1999. Sosiaalinen selviytyminen lapsuudesta aikuisuuteen. Teoksessa: Matti Kuorelahti &

Reijo Viitanen (toim.) Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun – nuorten syrjäytymisen riskit ja

selviytymiskeinot. Nuora, 7-15. Saatavissa.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neuvottelukunta/julkaisut/muut_tutki

mukset/holtittomasta_hallittuun.pdf

• Saari Juho 2015. Huono-osaiset: elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus, Tallinna.

• Särkelä-Kukko Mona 2012. Huono-osaisten osallisuus: osallisena yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Esitys

28.3.2012. Saatavissa: http://www.jelli.fi/lataukset/2012/03/Mona-S%C3%A4rkel%C3%A4-Kukko.pdf

• Tanskanen Anne 2014. Palautteella paremmaksi. Teoksessa: Arja Jämsen & Anne Pyykkönen (toim.)

oSallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, 110-121. Saatavissa:

http://www.jelli.fi/lataukset/2014/05/oSallisuuden-j%C3%A4ljill%C3%A4-verkkoversio-pakattuna-

16052014.pdf

58

Linkki- ja vinkkiluettelo (pajoissa esillä olleet)• Sokra-hanke: www.thl.fi/sokra

• Solmu-hanke: http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tyoura/solmu/Sivut/default.aspx

• Kykyviisari: http://www.ttl.fi/fi/tyoura/kykyviisari/sivut/default.aspx

• Rakennerahastot: http://www.rakennerahastot.fi/etusivu#.Vfpb1KPyXVI

• RR-tietopalvelu: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

• RAY-avustustietokanta: http://avustukset.ray.fi/fi-fi/yleiskatsaus/2015/avustukset-

toimialoittain

• ELY-keskukset – alueen tila ja näkymät:

- Etelä-Savo: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo-alueen-tila-ja-

nakymat?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_

resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14398#.VfpYjKPyXVI

- Pohjois-Savo: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-savo-alueen-tila-ja-

nakymat?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_

resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14251#.VfpYvaPyXVI

- Pohjois-Karjala: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo-alueen-tila-ja-

nakymat?p_p_id=122_INSTANCE_aluevalinta&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_564233524_

resetCur=true&p_r_p_564233524_categoryId=14398#.VfpYjKPyXVI

• Osallisuus

- Laaja kirjallisuus- ja linkkikokoelma osoitteessa

http://www.jelli.fi/osallisuus/osallisuusaineistoa/

59

Linkki- ja vinkkiluettelo (pajoissa esillä olleet) II

• Nuoret

- Hyvinvointikertomus: http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/

- Nuorisotakuu – tietoa nuorista: https://nuorisotakuu.tietoanuorista.fi/

• Tilastotieto

- SOTKAnet: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

- Hyvinvointikompassi: http://hyvinvointikompassi.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/

- Terveytemme: http://www.terveytemme.fi/

- TEAviisari (uudistunut 2015, testiversio käytössä):

http://beta.teaviisari.fi/teaviisari/fi/index

- Tilastokeskus (Tilastotietokanta Statfin): http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/

- Tilastokeskus (tee oma karttaesitys): http://tilastokeskus.fi/tup/aluetietoa/tee-oma-

karttaesitys.html

- Kela (Tilastotietokanta Kelasto): http://www.kela.fi/kelasto

- Findikaattori (Valtioneuvoston kanslia): http://www.findikaattori.fi/fi

- Eurostat: http://ec.europa.eu/eurostat

• SOS II -hankkeen loppuseminaarin materiaalit: http://www.sos-

hanke.fi/uutiset.html?17200

- Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen: https://asiakas.kotisivukone.com/files/sos-

hanke.kotisivukone.com/Koordinaatio/LOPPUSEMPPA/IDEAKIRJA_-_sahkoinen_versio.pdf

60