sosiaalinen media oppimisympäristönä

Harto Pönkä, [email protected]

Sosiaalinen mediaSosiaalinen mediaoppimisympäristönäoppimisympäristönä

Oppimisympäristöt ja viestintä (5 op), 14.9.2009

Harto Pönkä

Learning and Educational Technology Research Unit (LET)


1. KEHITYKSEN KULKU1. KEHITYKSEN KULKU2. SOSIAALINEN MEDIA2. SOSIAALINEN MEDIA

3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT4. SOSIAALISET VERKOSTOT4. SOSIAALISET VERKOSTOT

5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA


Nyt olemme täällä, muttasemanttinen web ei ole mullistanut maailmaa.Sosiaalinen media on.


Web as platform• Web 1.0

– WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee: ”Web 1.0 was all about connecting people.”

• Web 2.0 (Tim O’Reilly 2004)– Ajax, JavaScript, XHTML, DOM– Käyttäjien ja yhteisöjen hyödyntäminen– Sisältöjen jakaminen ja julkaiseminen– KISS-design = yksinkertaista ja käytettävää

Webistä on tullut ohjelmien toiminta-alusta Pohja sosiaaliselle medialle

Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0 ja http://arstechnica.com/business/news/2006/09/7650.ars


Nykyisiä kehityssuuntia• Mobiilit web-palvelut • Kehittyneemmät web-palvelut, esim. Google Wave• Google Chrome OS –käyttöjärjestelmä (2010)

– Ensimmäinen WebOS: kaikki ohjelmat ovat netissä– Mihin enää tarvitaan offline-ohjelmia?

• Miniläppärit vs. älypuhelimet• Tiedonlouhinta, social computing, semantic web (joko nyt?)• 6th sense = ubiikki nettiaisti• Tangibles = ympäristöön sulautuva älykäs teknologia• Kehitys muuttaa myös kulttuuria ja yhteiskuntaa


Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.


Sosiaalisen median määritelmä

”Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.”

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media


Sosiaalinen media on enimmäkseen

a v o i n

Avoimuus vaatii näkökulman muutosta ja rohkeutta toimia omalla nimellään julkisesti.


Sosiaalisen median piirteitä

• Käyttäjien tuottama sisältö (user-generated content, UGC)

• Käyttäjätuotanto (produsage)• Mikrosisältö (microcontent)• Tagit (tags), folksonomiat = käyttäjien lisäämiin

avainsanoihin perustuva epähierarkkinen luokittelu (vrt. hierarkkiseen taksonomiaan)


Sosiaalisen median palvelut

Ominaisuuksien lisääntyessä myös oppimiskynnys kasvaa.

Yksinkertainenkin palvelu tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia.

Monimutkaiset palvelut koostuvat yleensä yksinkertaisten palvelujen toiminnoista.

Jakopalvelut, esim. Delicious

Mikroblogit, keskustelut

Blogit, wikit

Rajatut ryhmä- ja yhteisösivustot.

Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut


Tämän kaltainen sosiaalisen medianpalvelujen kategorisointi toimii huonosti.


Mistä SoMe-palvelut on tehty?

Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block

Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista).

Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmätpiirteet. Tässä yksi esimerkki.


Käyttäjien luomat sisällöt• Tiedostot: teksti, kuva, ääni, video, multimedia, esitykset...• Linkit, sosiaaliset kirjanmerkit• Kommentit, keskustelut• Arvostelut, pisteytykset• Muistiinpanot• Kalenterit, aikataulut• Jaetut paikkatiedot, paikkaan sidotut sisällöt• Metatiedot: tagit, kategoriat, nimet, kuvaustekstit,

kytkennät muihin sisältöihin, tekijä, lisenssitiedot Käyttäjät jakavat, suodattavat, jalostavat ja välittävät

relevantteja sisältöjä muille käyttäjille


Mitä olet valmis jakamaan netissä

ja kenelle?


Palvelujen koostamat sisällöt• Kävijätiedot, statistiikat• Suositusten esittäminen kävijätiedon/toiminnan

perusteella, esim. suositellut sisällöt ja käyttäjät• Suosituimman ja ajankohtaisimman sisällön

suodattaminen• Sisältöjen ja käyttäjien koostaminen

kokonaisuuksiksi, esim. kategoriat ja ryhmät• Edistyneet hakutoiminnot, reaaliaikaiset haut ym.• Sisältöjen välittäminen RSS-syötteinä ja API:en

kautta useiden palveluiden välillä, mashupit ym. Palvelut koostavat ja yhdistelevät sisältöjä


43EU:n väestöstä käy netissä joka päivä.

16-24-vuotiailla lukema on 66%.

Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä.

Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI


83% vastaajista käytti sosiaalista mediaa. 47% vastaajista käytti sosiaalista

mediaa vähintään viikottain.

Tärkein syy käyttää sosiaalista mediaa oli pitää

yhteyttä muihin käyttäjiin (54%).

(N=502, 13-54-vuotiaat, USA, 05/2009)

Lähde: http://www.knowledgenetworks.com/news/releases/2009/052009_social-media.html


Lähde: http://www.rapleaf.com/company_press_2008_06_18.html

Nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, mutta palveluiden välillä on isoja eroja.


Yli 250 milj. käyttäjää.Yli 120 milj. päivittäistä käyttäjää.

Yli 30 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää.

Yli 30 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä.

Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics


sisällön tekijät

sisällön käyttäjät

Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html

Sosiaalisen median käyttäjäryhmät


1/19/80 -sääntö1% tuottaa suurimman osan sisällöstä19% osallistuu sisällön tuottamiseen

80% osallistuu passiivisesti

Tämän siis voidaan olettaa toteutuvan ilman opettajaa.


Kuilu

Huippu

Innovaattorit, varhaiset omaksujat ja kaukana perässä tuleva enemmistö

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm

Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu

Viimeisetkin tulevat mukaan


”Nomadit” siirtyvät uudelle lähteelle, kun entinen kuivuu. Jaiku-mikroblogi tyhjeni vuoden 2009 alussa.


Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx

10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin

sosiaalisesta verkostosta.

Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin

sosiaalisesta verkostosta.

17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen

käytön kokonaan.

60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa

sosiaalisissa verkostoissa.

”Minä vain lopetin sen käytön.”


Mistä verkkoidentiteetti

koostuu?


Ihmiset muodostavat verkoston, jossa jokainen on enintään kuuden askeleen päässä muista.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation


Sosiaalisten verkostojen rakenneHeikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisen verkostonluomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.


Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä.

Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063


”Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi.

Kaveri = käyttäjä, johon on ollut suoraan yhteydessä vähintään kahdesti.

Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063


Verkostoituminen tapahtuu nopeasti.Tämä verkosto syntyi

noin kahdessa viikossa.

Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä.

Käyttäjien etäisyys toisistaanoli keskimäärin 2,23.

Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/


Reitti verkoston ytimeen

Jos olet verkoston reunalla, et tiedä millaista elämä on ytimessä.


On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.


Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma, vastavuoroisuus ja älyllistenponnistelujen jakaminen.

Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt

voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.


Yhteisöllisiä menetelmiä

• Crowdsourcing/verkostohaastattelu– Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin

kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista.

– Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu

• Liverapo (-rtointi)– Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun

voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla.– Esim. http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/

• Reaaliaikainen palautekanava– Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon

kommentteja ja keskustella aiheista.• Ja keskustelu jatkuu netissä


Sosiaalisen median ilmiöitä

• SOMETU, http://sometu.ning.com/ • Tutkimusparvi, http://tutkimus.parvi.fi/ • Porkkanamafia, http://porkkanamafia.wordpress.com/

• YLE:n mahdollistajatapaaminen• Innovaatiojuna Ouluun• Meemit, Facebookin trendit yms.


Wikipedian käyttäjien aktiivisuus on laskenut kaikissa muissa paitsi aktiivisimmassa käyttäjäryhmässä (=yli 1000 editointia).

Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html


Wikipedia-sivujen muokkausten kumoaminen lisääntyy. Jopa 25% satunnaisten käyttäjien muokkauksista kumotaan.

Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html

Luvut eivät sisällä robottien ja häiriköiden tekemien muutosten kumoamisia.


Miten olet käyttänyt sosiaalista mediaa

opetuksessa tai työssä?


Kaksi tapaaHelpoin tapa käyttää sosiaalista mediaa

opetuksessa on tuoda se koulun sisäpuolelle.

Harto Pönkä, [email protected] Kuva: http://xkcd.com/256/

Toinen vaihtoehto on lähteä opintomatkallesosiaalisen median yhteisöihin.


Onko sosiaalinen media uusi TVT:n opetuskäytön utopia?

Lehtinen, 2006soveltaen

Väsymättömän ja yksilöllisen

harjaannuttajan utopia

Älykkään tutorin utopia

Mikromaailmojen utopia

Virtualisoinnin utopia

Mobiilin oppimisen utopia

Web 2.0:n ja sosiaalisen median utopia


Sosiaalinen media oppimisympäristönä

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisresurssien seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen


Sosiaalinen media tarjoaa opetukseen sisältöjä, työkaluja ja ympäristöjä

Sosiaalinen media oppimisympäristönä

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisresurssien seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen


Kurssin yhteinen blogi tai wiki

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

Ning-sivusto:Keskustelut +Blogit +Ryhmät +Videot ja kuvat

Saatavana on myös valmiita rakennussarjoja

Wiki +Opiskelijoiden blogit +Kuvat ja videot +Miellekartat

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!


Tähtimalli avoimena verkko-oppimisympäristönä

• Oppimisympäristö rakennetaan sosiaalisen median palveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet ja linkit

• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä

Majava, 2005

Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm


Tähtimallin variaatioita

• Tähtimallin seurantasivuna/keskuksena voi olla esimerkiksi:– Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte– iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu tms. – Kurssiblogi– Wikisivusto– Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms.– Ning.com –yhteisösivusto tms.– Verkko-oppimisympäristö, esim. Moodle– Perinteinen www-sivusto

• Oleellista on, että opiskelijat voivat helposti seurata verkkotyöskentelyä seurantasivun kautta.


EdutoolSeurantasivuna

wikin etusivu

Blogit

Wikinsisältösivut

Wikintyötilat

Qaiku

MediaWiki

Jokaisella oppimisympäristön osalla on oma tarkoituksensa opetuksen ja oppimisen tukemisessa. Osa ympäristöstä on julkinen, osa suojattu.


Sosiaalisen median opetuskäytön periaatteita

• Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa

• Oppimistyylien ja -kulttuurin huomioonottaminen• Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus• Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet• Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen• Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus• Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja

vai vertais-?• Palautteen kerääminen ja antaminen


Lähita-paamine

n

Itsenäinen

työskentely

Blogissa

Yhteisöllinen

työskentely wikissä

Arviointi

Itsenäinen

työskentely

Semi-naari

Luento

Verkko-keskustel

u

Lukeminen

Luentopäivä-kirja

Arviointi

Arviointi

Arviointi

Arviointi

Itsearviointi

Itsesäätelytaidot

Oppimisstrategiat

Motivaatio

Yhteisöllinen tiedonrakentaminen

Oppimisprosessin ohjaaminen

Opetuksen vaiheistaminen

Opettajan ja opiskelijan roolit

Oppimispolku


Riittävästi aikaa ja tukea

• Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan• Välineiden täytyy olla hallussa ennen työskentelyä• Oma keskustelualue yleisille ja teknisille kysymyksille • Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä• Keskustelua syntyy harvoin itsestään –

tarvitaan hyvä tehtävänanto• Opettajan on oltava läsnä• Kannusta vertaistukeen


Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.


Sosiaalisen median opetuskäytön kompastuskiviä

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot

sosiaalinen media oppimisympäristönä

Education

ryhmprosessientukeminen

oppimisresurssienseuraaminenyhteislliset

sosiaaliset

sosiaalinen

yhteisllisestituotettu

kehityksen

sosiaalinen

yli 30 milj