18.10.2015

SAK:N 22.

TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI

Valtiovallan tervehdys

Ylijohtaja Leo Suomaa

Kolmikanta kivijalkana

2

Suomen työsuojeluhallinnon toiminta nojaa lujaan

kolmikantaiseen kivijalkaan:

– ”Työsuojeluhallinnon tulee työsuojelun edistämiseksi: [--]

7) harjoittaa kiinteää yhteistoimintaa työnantajien ja

työntekijöiden järjestöjen kanssa työsuojelun alalla; [--]” (Laki

työsuojeluhallinnosta, 2 §1 momentti)

– ”Työsuojelua koskevien periaatekysymysten käsittelyä,

työsuojelun yhtenäistämistä ja edistämistä sekä alan

yhteistoiminnan kehittämistä varten on ministeriön yhteydessä

työsuojeluneuvottelukunta. Neuvottelukunnan kokoonpanossa,

jonka valtioneuvosto määrää kolmivuotiskaudeksi kerrallaan, on

otettava huomioon edustavimpien työmarkkinajärjestöjen ja

muiden työsuojelun kehittämisen kannalta merkittävien tahojen

edustus.[--]” (4 § 1 momentti)

17.10.2015 LSuo

Työsuojelun oikeudellinen perusta

Euroopan sosiaalisen peruskirjan 3 artiklassa on

määräykset siitä kuinka varmistetaan tehokas tapa

käyttää oikeutta turvallisiin ja terveellisiin työoloihin

(valtiosopimukset 80/2002)

ILO:n yleissopimukset (erit. nro 81) velvoittavat

Euroopan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden

toimintaa mm. erityisesti työympäristön

parantamisen alalla työntekijöiden terveyden ja

turvallisuuden suojelemiseksi.

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on

huolehdittava työvoiman suojelusta.

3 17.10.2015 LSuo

Työsuojelu on yrityksille kannattavaa

(ISSA 2012)

Hyvin hoidetuilla työsuojeluasioilla on suurin vaikutus vaarojen vähentymiseen, työntekijöiden turvallisuustietoisuuteen, vähentyneisiin työsuojelurikkomuksiin ja työpaikkaturmiin sekä yrityskuvan ja työpaikkakulttuurin parantumiseen samoin kuin seisokkien ja häiriöiden vähentymiseen

Yrityksistä 75 % arvioi, että työsuojeluinvestoinnitjoko vähentävät tai eivät ainakaan lisää pitkän ajankustannuksia

Työsuojeluinvestointi maksaa itsensä takaisin; ROP (the return of prevention) arvioitiin olevan 2,2 eli euro tulee takaisin 2,2 eurona

4 17.10.2015 LSuo

Viranomaisvalvonta on tuottava valtion sijoitus

Science 336, 907 (2012) on julkaissut Levinen

tutkimuksen, joka on paras tiedossa oleva laskelma

työsuojelutarkastusten kustannusvaikutuksista

Tarkastetuissa työpaikoissa

työtapaturmakustannukset olivat 26 % pienemmät

kuin niissä joita ei ollut tarkastettu

Professori Guy Ahonen on laskenut Levinen

tutkimuksen mukaisesti että Suomessa

työsuojeluvalvonnan hyöty/kustannus-suhde on noin

1,3 (= ROI eli sijoitetun pääoman tuotto on 30 %)

5 17.10.2015 LSuo

Suomen työsuojelun suuri linja

Suomessa työsuojeluvalvonta perustuu samalle

ajatukselle kuin työsuojelun säädösvalmistelu: mitä

työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä kehitetään

ja valmistellaan ja mistä ollaan yhtä mieltä, pannaan

yhdessä myös täytäntöön

Viranomaisvalvonta tukee ja toteuttaa luottamukseen

nojaavaa yhteistä kolmikantaista tahtoa:

– siksi viranomaisvalvonta tukee työpaikkojen omaa toimintaa

– siksi valvonnassa tarvitaan osaamista ja paneutumista

– siksi rangaistukset eivät ole viranomaisen ensisijainen keino

6 17.10.2015 LSuo

Kaikkiin pöytiin jossa asioista päätetään

7

Hallituksen näkökulmasta suuri osa työsuojelun asialistasta tulee Euroopan unionin toimielimistä

Työsuojeluasiat kuuluvat jaetun toimivallan alaan: jäsenvaltio voi käyttää sitä toimivaltaa, jota EU ei ole käyttänyt

Euroopan komissiolla on työsuojelun strategiakehys, se arvioi työsuojeluvalvonnan laatua ja se valmistelee työsuojelulainsäädäntöä

EU:lla on neuvoa-antava työsuojelukomitea (ACHS) ja työsuojeluvirasto (EU-OSHA) Bilbaossa

Neuvoa-antava komitea ja EU-OSHA:n hallintoneuvosto ovat Euroopan tason kolmikantapöytiä

Myös hallituksen edustajan kannalta on tärkeää, että näissä pöydissä on Suomesta kaikkien kolmikannan osapuolten vahva edustus

17.10.2015 LSuo

Eurooppalaisen pöydän asioita

8

EU arvioi (REFIT) työsuojelulainsäädäntöään eli työsuojelulainsäädäntöämme: COM(2013) 685/2

COWI– ”Evaluation of the practical implementation of the EU Occupational Safeyty and

Health (OSH) Directives in EU Member States” (September 2015)

ACHS:n kanta COWI:n raportista 24.9.2015

Neuvoston päätelmät työsuojelun strategiakehikosta

EU:n johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) arviointi Suomen työsuojeluvalvonnasta

– https://www.tyosuojelu.fi/-/kansainvalinen-arviointi-suomen-tyosuojeluvalvonta-toimii-hyvin-valvonnan-yhtenaistamisessa-kehitettavaa

Katso myös:

– http://www.tyosuojelu.fi/-/stm-n-ajankohtaista-eu-sta-tiedote-julkaistu

17.10.2015 LSuo

Suomen työsuojeluvalvonta:

SLIC-arviointiryhmän myönteiset havainnot

9

Työympäristöasiat ovat tärkeitä poliittisessa päätöksenteossa.

Kolmikantayhteistyö on toimivaa ja tehokasta, työmarkkinaosapuolten asiantuntemus ja tuki varmistetaan.

Strategiat ja keskeiset ammattitautien, työtapaturmien ja kuormituksen vähentämistavoitteet ovat osuvia ja perusteltuja.

Tarkastajat ovat päteviä, sitoutuneita ja ammattitaitoisia.

Vuoropuheluun perustuva tarkastusmenetelmä on tehokas, työnantaja poistaa yleensä puutteet ilman sanktioiden käyttöä.

Tarkastustoiminnasta valitetaan harvoin.

17.10.2015 LSuo

Suomen työsuojeluvalvonta:

SLIC-ryhmän esittämät kehittämiskohteet

10

Valvonnan toimintatavoissa on eroja vastuualueiden

(tarkastajien) välillä (mm. kirjallinen vaarojen arviointi,

tarkastusten asialistat), valvontaa tulisi yhtenäistää.

Tarkastusten lukumäärä on melko vähäinen, vaikka

tarkastusmääriä on nostettu.

Mikroyrityksiä tarkastetaan harvoin toimialoilla, joilla ei ole

erityisiä riskejä. Myös mikroyrityksiä tulisi valvoa tehokkaasti.

Tarkastuksia olisi tehtävä riittävästi ennalta ilmoittamatta.

Noin puolet resursseista käytetään työterveyden ja -

turvallisuuden valvontaan, loput käytetään ns. pelisääntöjen

valvontaan. Onko suhde oikea?

Yhteistyötä AVI-organisaation sisällä ja työsuojeluvalvonnan ja

työterveyshuollon välillä voisi kehittää.

17.10.2015 LSuo

Työsuojelun vastuualueiden

runkosuunnitelman 2016-19 valtakunnalliset valinnathttp://www.julkari.fi/handle/10024/126843

11 17.10.2015 LSuo

Muutama sana kansallisesta säädösvalmistelusta

12

Ajankohtaiset hankkeet liittyvät mm. räjäytystyön turvalliseen suorittamiseen, sähkömagneettisten kenttien haitallisten vaikutusten vähentämiseen, biologisten ja kemiallisten tekijöiden aiheuttamien vaarojen torjuntaan sekä koneturvallisuuteen

Harmaan talouden torjuntaa on tarkoitus tehostaa laajentamalla työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksia

Kolmikantaisesti tarkoitus myös arvioida, onko sellaista työsuojelusääntelyä, joka on vanhentunutta tai käynyt muuten tarpeettomaksi ja joka aiheuttaa haittaa yritystoiminnalle

Katso myös:

– http://www.tyosuojelu.fi/-/stm-n-katsaus-saadosvalmisteluun-julkaistu

17.10.2015 LSuo

Työsuojelun kehittäminen:

Tietoperustaa on määrätietoisesti vahvistettu

13

Työsuojelun vastuualueiden vertaisarvioinnit

Työsuojeluvalvonnasta vastuualueille annetut laatupalautteet

Työsuojeluvalvonnan toimintaympäristöanalyysi

Työelämä 2025 -katsaus

– http://www.julkari.fi/handle/10024/125724

Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus

– http://www.julkari.fi/handle/10024/126781

Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kustannukset

– http://stm.fi/menetetyn-tyopanoksen-kustannukset

Säädösten sujuvoittamisselvitys (TTN)

Tulossa: ”Vera tietää. Mitä haluaisit Veralta kysyä?”

17.10.2015 LSuo

Työsuojeluvalvonnan resurssinäkymiä:

talousarvio

14

33.02.07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden valvonta jatkuu vaikka erityisrahoitus loppuu

2014

tilinpäätös

(1000€)

2015

talousarvio

(1000€)

2016

talousarvio-

esitys

(1000€)

27 840 27 449 26 082

17.10.2015 LSuo

Työsuojeluvalvonnan resurssinäkymiä:

kehyspäätökset 2017-2019

15

33.02.07.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Resurssit vakaat ja jokseenkin toteutuneen käytön nykytasolla

2017

(1000€)

2018

(1000€)

2019

(1000€)

25 990 25 878 25 878

17.10.2015 LSuo

Työsuojeluresurssien riittävyydestä

työsuojeluhallinnon strategian mukaisesti

tarkasteltuna: ”500 - 5000 - 50000”

320.000

yritystä,

kaikissa

yritysjohto;

lisäksi

virastot ja

laitokset

Noin

5.000

asian-

tuntijaa

ja

ammatti-

henkilöä

Yli

50.000

työ-

suojelun

yhteis-

toiminta-

henkilöä

Kymmeniä

työsuojelu-

viestijöitä:

viranomaiset,

TTL, TTK,

järjestöt jne

Työsuojeluhallinto

runsas 500 henkilöä:

- ministeriö 60

- avit 450

Työnantajan järjestettävää Ei toteudu ilman yhteistoimintatahtoa Viranomaistoimintaa

16 17.10.2015 LSuo

Varsinaiset tekijät

Muutamia eturivin toimijoita ovat:

250.000 valvontatyöpaikkaa linjaorganisaatioineen ja esimiehineen

60.000 - 70.000 nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä

5.000 työterveyshuollon ammattilaista (noin 1/400 työntekijää)

600 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa (noin 1/3500 työntekijää)

350 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa

TTK, TSR, TVL jne. jne.

17 17.10.2015 LSuo

Vertailuja

Jos jokainen työsuojelun yhteistoimintahenkilö

käyttää työpaikallaan työsuojelutehtäviin yhden (1)

tunnin vuodessa, panos on yhtä suuri kuin valtion

työsuojelutarkastajien työpaikoilla käyttämä aika

Jos ja kun työsuojelutarkastuksia tehdään yhteensä

noin 30.000 vuodessa, vuosittain tarkastetaan noin

10 % valvontatyöpaikoista

– Useimpina työpäivinä jokainen työpaikka luo, ylläpitää ja

parantaa itse omaa työhyvinvointitasoaan

18 17.10.2015 LSuo

Onko mitään saatu aikaan?

19

25-vuotiaiden eläkkeellesiirtymisiän odote on

noussut 2,1 vuotta vuosina 2005–2014

Työkyvyttömyysläkkeelle siirtyneiden määrä on

laskenut 27 % vuodesta 2005 vuoteen 2014

Työpaikkatapaturmien taajuus (lukumäärä miljoonaa

työtuntia kohden) on laskenut 3,1 yksikköä vuoden

2005 tasosta (32,4) vuoden 2014 tasolle (29,3)

Vahvistettujen ammattitautien lukumäärä on lähes

puolittunut vuodesta 2005 vuoteen 2012

17.10.2015 LSuo

Tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto:

Työolojen tulevaisuudesta

17.10.2015 LSuo20

Ei ole myöskään mitään itsestään selviä trendejä, kuten työvoiman kahtiajakautuminen hyviin ja huonoihin töihin, tai työpaikkojen ja ammattien voimakas häviäminen digitalisoitumisen tai robottien vuoksi. Liian usein nämä muutokset otetaan annettuina. [--]

Aiemmat vuosikymmenet ovat osoittaneet, että työ-elämän laadun heikkenemiseen voidaan puuttua: kiirettä ja henkistä rasittuneisuutta on voitu vähentää ja pätkätöiden tai halpatöiden yleistyminen on voitu pysäyttää.

Lähde: Tieto&trendit 4/2015

Anna-Maija Lehto on tehnyt pitkän kansallisen ja kansainvälisen työuran työelämän tutkijana.

Työsuojelutyön hieno saavutus

Esimerkki valaisee Anna-Maija Lehdon väitettä:

– Kuolemaan johtaneilla tapaturmilla mitattuna elämä

työpaikoilla on keskimäärin suuruusluokaltaan kymmenen

kertaa turvallisempaa kuin suomalaisten muu elämä

keskimäärin, mikä on työsuojelutyön hieno saavutus

– Tästä on hyvä jatkaa kohti 0 tapaturmaa

Kiitokset, työsuojelun varsinaiset tekijät!

21 17.10.2015 LSuo