Johanna Lehto-Vahtera:

Taidemuseot ja TAKO-verkosto

Yhteistyön ja tallennustyönjaon kehittäminen

Taidemuseopäivät 28.−29.10.2014, Mänttä

Museot ovat yhteinen voimavara, jonka taustalla eurooppalainen kulttuuriperintökäsitys, yhteinen arvopohja

Me – muutNykyisyys – menneisyysAutenttisuus – epäautenttisuus, väärennettyNormaali – outoTunnistettava – tunnistamatonTaide – ei-taideAito – epäaitoKäsitettävä (tuttu) – käsittämätönTieteellisesti todistettu – kontekstitonErityinen, tärkeä – normaali, vakioMielenkiintoinen – pitkästyttäväHienostunut – sivistymätönPerinteinen – juuretonMestariteos – (arki)esine

Susan Pearce 1995. On collecting. An investigation in thecollecting in the European tradition. London.

Taustaa: Kokoelmat - Työnjako - Museot

Koko museokentällä on ollut pitkään tarve kehittää kokoelmanhallintaa ja sen työnjakoa

Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti Harju & Hälikkä & Ketonen 2006: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Taidemuseoiden kokoelmakartoitus. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. http://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/15777_kokoelmakartoitus2006.pdf

Edellistä päivittävä kartoitus, jossa pilottivaihe tehty Jyväskylän taidemuseossa/Keski-Suomen aluetaidemuseossaEsittely hankkeesta: http://www.nba.fi/fi/File/1939/valtakunnallinen-taidekokoelmakartoitus.pdf

- Taidekokoelmien tarkastelu kokonaisuutena sekä alueellisesti että valtakunnallisesti - Luoda edellytykset museoiden alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon selkeyttämiseen sekä taidekokoelmien yhteisten alueellisten ja valtakunnallisten painopisteiden täsmentämiseen

Kulttuurihistoriallisten museoiden TAKO-verkosto ja sen tavoitteet:1. museoiden välinen tallennustyönjako 2. nykydokumentoinnin koordinointi

Taustaa: Päin näköä! -ohjelma

”Visuaalisten taiteiden kirjo on runsas. Raja-aidat lajien välillä ovat kaatumassa; eri lajit ammentavat toisiltaan ja sekoittuvat keskenään. Visuaalisiin taiteisiin on tässä ohjelmassa sisällytetty maalaustaide, kuvanveisto, grafiikka, valokuva-, media- ja sarjakuvataide, taidekäsityö, performanssi ja paikkasidonnaiset taiteet (ympäristö- ja yhteisötaide) sekä lukuisat muut nykytaiteen piirissä kehittyvät ilmiöt.”Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma (OPM 2009)

Taustaa: Päin näköä! -ohjelma

Tavoitteena: ”Valmistellaan taidemuseoiden kansallinen kokoelmapolitiikka, jossa sovitaan museoiden välisestä työnjaosta, lähinnä teoshankintojen ja dokumentoinnin osalta. Kokoelmapolitiikassa tulee huomioida myös sarjakuva, taidekäsityö, kuvitustaide, mediataide ja ns. katoava taide.”Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma (OPM 2009)

Taustaa: Taidemuseot ja dokumentointi

”Selkeästi määriteltyjen ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden puuttuessa maamme taidemuseoiden verkosto ei – mm. päällekkäisestä työstä johtuen – ole tällä hetkellä edes osiensa summa. Avainkysymys kuuluu: kenen tulisi ottaa vastuu kokoelmapoliittisesta integraatiosta kansallisella tasolla?” (Esko Nummelin) Kuvataiteen dokumentointi – kysymyksiä asiantuntijoille. KEHYS. Lasuuri 11/2010.

Museopoliittinen ohjelma (2000)http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/1999/liitteet/opm_444_museo2000.pdf?lang=fi

Sederholm: Taiteen tulkkina (2001)http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/opm_409_taidemuseoselv.pdf?lang=fi

Kaikkia museoita ei voi tarkastella samasta näkökulmasta Taidemuseoiden erityisluonneKulttuuriperintökäsitysTaidemuseoiden toimintakenttä taiteilijoiden parissa, kh-museoiden kenttä esineistön parissa

Museokäsityksestä

Taidemuseoissa taiteilijat keskiössä → henkilöihin on helppo samaistua

Henkilöt - Tekijät

Kh-museoissa esineistön käyttäjä- tai tekijänäkökulmaan ei ole selkeä

Aikakaudet

Materiaalit

(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Museokäsityksestä

Median ja yleisön mielikuvat

Museoiden erilaiset brändit

Kh-museoiden taakkana on, että ne usein koetaan yleismuseoina

→ vaikeammin määriteltäviä

Taidemuseo on määritelmänä selkeämpi

Kansainvälisyyden taso(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Museokäsityksestä

Näyttelykritiikin merkitys, niiden kautta taidemuseot kiinni nykyisyydessä

Kulttuurihistoriallisista näyttelyistä ja taidemuseoiden kokoelmanäyttelyistä ei kirjoiteta kritiikkejä

Kokoelmateoksia ja -objekteja tehdään muilla tavoilla tunnetuksi(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Museokäsityksestä

Kulttuurihistorialliset museot tarjoavat ”eilispäivän uutisia”, taidemuseot tämän päivän uutisia

Onko museoiden katse riittävästi tulevaisuudessa? (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Objekti on se miten me sen määrittelemme

Museo-objektin merkitys ja tulkinta luodaan yhä uudelleen

Jokainen sukupolvi luo omat merkityksensä ja kiinnittää ne objekteihin

Samalla jo olemassa olevat merkitykset uusinnetaan

Uudet suhteet teoksiin – uudet yleisöt – uudet merkitykset (uusinnetut merkitykset)

Uusi yleisö – uudet tulkinnat(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Objekti on miten me sen määrittelemme

Taiteilijoiden erilaiset kaudet?

Otammeko kokoelmiin vain huippuja?

Epäonnistuneet tai keskeneräiset esineet eivät päädy myöskään kh-museoiden kokoelmiin

Toisto kh-museoissa - uniikki taidemuseoissa

(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Objekti on miten me sen määrittelemme

Erilaisten museoiden kokoelmatyö sisältö on monilta osin samankaltaista, mutta alan sisäinen puhunta erilaista

Taidemuseot käyttävät nykyään usein myös kh-esineistöä näyttelyissään laajentaakseen ja monipuolistaakseen kertomusta. Myös toisiin päin tapahtuu liikettä(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Objekti on miten me sen määrittelemme

Taiteen itseisarvoisuus: ylevyys, arvokkuus, pyhyys, harvinaisuus

AITOUS AINUTLAATUISUUS

Kulttuurihistorialliset objektit: edustavuus,hämmästyttävyys, harvinaisuus, objektin ikä

Yhteinen tavoite → demokraattinen museo

(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

MUISTI

KULTTUURIPERINTÖ TAIDEVARANTO

T U N N ET I E T O

Objektit - KOKOELMATTutkimustraditio

Kerääminen ja keruu

Aikakaudet

KOLLEKTIIVISUUS

Objektit - KOKOELMATTutkimustraditio

Kerääminen

Ismit

YKSILÖLLISYYS

TaidemuseotKH-museot

Tekijä

YKSILÖ

Käyttäjä

Halu suojella Halu säilyttää

Yhteistyön hyötyjä

• Mitä muut museot tekevät/keräävät ja miksi?

• Miten kokoelmat ovat kertyneet?

• Mistä kulmasta muut kokoelmiaan katsovat ja tutkivat?

• Syventyminen kokoelmien sisältöihin ja niiden kysymyksiin yleisesti

• Poolissa syntyvä verkosto syntyy parhaimmillaan yhteisökeskeisesti (sisältö), ei hankekeskeisesti (ajanjakso)

Yhteistyön hyötyjä

Parempi ymmärrys ja arvostus yli museo- ja tutkimustraditiorajojenTavat lähestyä kokoelmia: miten suhtaudumme museo-objekteihin, teoksiin ja dokumentteihin joita itse tuotamme?Miten taideteokset suhteutuvat kulttuurihistorialliseen esineistöön ja sen rajapinnoille?Kokoelmaprosessien erot ja samankaltaisuudet

Sisältö- ja arvokeskeisyys yhteistä, Kokoelma voi olla karttumaton, mutta konteksti muuttuu (sekä diakronisesti että synkronisesti)Uudet näkökulmat vaihtuvatUudet kysymykset kokoelmalle - objektit tarkasteluun uudessa yhteydessäKokoelmaprosessien erot ja yhtäläisyydetKäsitteiden erot ja samankaltaisuudet(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Yhteistyön hyötyjä

• Historian ja nykytaiteen museon Aboa Vetus & Ars Novan ”kokoelmissa on kiinteitä muinaisjäännöksiä, arkeologisia objekteja ja taidekokoelma. Kokoelma- ja näyttelyprosessit vaihtelevat talon sisällä, mutta hyötyä kahdesta erilaisesta näkökulmasta [...]on. ... kokemus olisi siirrettävissä muihinkin museoihin.[...] koko ajan muistetaan kokoelmien merkitys sekä menneisyyden, nykyisyyden että tulevaisuuden kannalta, on niiden kantama sisältö itseisarvoinen taideteos tai arkeologin esiin kaivama maalöytö.” (Lehto-Vahtera 2013, Puolilehti 1/2013)

• ”Loppujen lopuksi kun katsomme aikaa taaksepäin on välillä vaikeaa yrittää erotella taidetta ja kulttuurihistoriallisia esineitä. Olisi kiehtovaa poistaa näitä korkeiksi muodostuneita raja-aitoja ja ruveta puhumaan ennemminkin ihmisten tekemistä teoksista. Kuinka voimme ”tietää” ovatko esimerkiksi luolamaalaukset taidetta tai onko rukinlapa jotakin muuta kuin taidetta?” (Vuolasto 2013, Puolilehti 1/2013)

Kokoelmien rajapinnat ja harmaat alueet

Käyttötaide

Taidekäsityö

Lavastustaide

Harrastajataide

Taide − ei (vielä) taide

Ite-taide ja Outsider

(Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)

Pooli 6: Taide, oppi ja kokemus

Aalto-yliopistoAboa Vetus & Ars Nova

DesignmuseoEmil Aaltosen museo

Helsingin yliopistomuseoHiekan taidemuseo

Jyväskylän taidemuseoJärvenpään taidemuseo

Lahden kaupunginmuseo / julistekokoelmaLasten ja nuorten taidekeskus

Porvoon museoSuomalaisen kirjan museo Pukstaavi

Suomen kansallisgalleria / kuvakokoelmatSuomen kansallismuseo

Suomen lasimuseoSuomen valokuvataiteen museo

Teatterimuseo

Pooli 6: Taide, oppi ja kokemus

Menevät ja tulevat nykydokuhankkeet:

2013−2014 Kokoelmien avaimet

Vireillä rajapintahanke:

SVTM valtakunnallinen valokuvakokoelmien kartoitus. Missä määrin maamme taidemuseoiden valokuvataiteen kokoelmat heijastelevat valokuvataiteen kehityskulkuja viime vuosikymmenillä?

Jyväskylän taidemuseo

Minkälaisia ovat paikallismuseoiden taide- ja taideteollisuuskokoelmat?

Pooli 6: Taide, oppi ja kokemus

http://www.aboavetusarsnova.fi/files/tiedostot/Tekija_museo_yleiso.pdfhttp://www.aboavetusarsnova.fi/files/tiedostot/TAKO-raportti%20L

Esimerkki: Luovan työn dokumentointi

Osallistujat:

Aboa Vetus & Ars Nova Taiteilijaresidenssitoiminta

Jyväskylän taidemuseo Keskisuomalainen kuvataide kokoelmissa

Porvoon museo Keramiikkataiteilijan työskentely

Suomen lasimuseo Lasitaiteilijoiden työskentely

Suomen valokuvataiteen museo Pimiökulttuuri

Teatterimuseo Valtakunnallinen teatteriaineiston kartoitus

Tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO

tako.nba.fi

TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, joka on toiminut vuodesta 2009 alkaen ensin hankkeena ja vuoden 2013 alkaen osana Museoviraston toimintaa

Hallinnointi ohjausryhmässä, johon kuuluvat temaattisten poolien puheenjohtajat ja sihteerinä kansallismuseon edustajia

Tallennustyönjako

Määritellä järjestelmä, jonka avulla suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan keskeiset ilmiöt saadaan tallennettua museoiden kokoelmiin.

Luoda museoiden välinen työnjako, jonka avulla on mahdollista karsia päällekkäistallennusta.(Ahola)

Tallennustyönjako

Määritellä aihealueet, joita mikään museo ei tallenna kokoelmiinsa → mustat aukotKannustaa keskusteluun kokoelmapolitiikasta museorajoista välittämättäLisätä museoiden yleistä tietoisuutta tallennusteemoista rooleineenTuottaa museoiden lisääntyneeseen yhteistyöhän liittyvää lisähyötyä → aktivoida museoita yhteistoimintaan(Ahola)

Tallennustyönjako

Tällä hetkellä mukana 114 museota, joista suurin osa kh-museoita

Mukana on valtakunnallisia erikoismuseoita, maakuntamuseoita, erikoismuseoita, kaupunginmuseoita, taidemuseoita, taideteollisuusmuseoita ja yliopistomuseoita

Osallistujajoukko on heterogeeninen sekä kokonsa että edustamansa aihealueen mukaan(Ahola)

TAKO-verkoston temaattiset poolit

1. Ihminen ja luonto

2. Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä

3. Arki

4. Tuotanto, palvelut ja työelämä

5. Viestintä, liikenne ja matkailu

6. Taide, oppi ja kokemus

7. Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat

Tallennustyönjaon haasteita

Tallennustyönjako on luonteeltaan monimuotoinen ja monipolvinen kokonaisuus

Kokonaisuuden määrittely ja selkeiden, yksiselitteisten tehtävien määrittely on haastavaa

Yksittäisellä teemalla saattaa olla useampi tallentaja, riippuen museoiden näkökulmista(Ahola)

Tallennustyönjaon haasteita

Valtakunnallinen näkökulma on sovitettava paikalliseen → kaksinkertainen haaste ja etu

→ Osa ilmiöistä tallentuu nyt moneen kokoelmaan

→ Osa ilmiöistä jää tallentamatta kokonaan

Tallennustyönjaon laajentuminen taidemuseoihin olisi moninkertainen etu ja haaste

→ Yhteinen rajapintakeskustelu ja kokoelmatuntemus

Tallennustyönjaon haasteita

Tallennustyönjako voidaan nähdä lisäresurssina

Tallennukseen liittyvän roolituksen määrittäminen ei ole helppoa

Roolitusta ei voi määritellä yksittäinen henkilö, vaan siihen tarvitaan kentän yhteistyötä

Museot joutuvat myös kriittisesti arvioimaan omaa tallennustoimintaansa, tekemään kompromisseja ja kohdentamaan tallennustaan uudelleen(Ahola)

Kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmissa on taideteoksia

Taidemuseoiden kokoelmissa on esineitä

”Kaikissa” museoissa on valokuvia ja asiakirjoja

Kokoelmalukuja

Taidekokoelmat:200 000 taideteosta (67 kyselyyn vastannutta taidemuseota)(Taidemuseoiden kokoelmakartoitus: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti 2006, KEHYS)

VEM-kokoelmat: 820 000 esinettä ja lähes 6 miljoonaa valokuvaa(Kallio, Kalle: Valtakunnalliset erikoismuseot. Selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta 2012, OKM)

Paikallismuseoiden kokoelmat: Noin 2,4 objektia (900 kyselyyn vastannutta museota)8 375 taideteosta581 359 valokuvaa(Rakkaudesta kulttuuriperintöön: Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti 2012, OKM)

Yhteistyön hyötyjä

Monialaisuuden huomioiminen, multiosaajat

Henkilö- ja ateljeemuseot, jotka sisältävät monenlaisia objekteja

Erilaisten ja erikokoisten museoiden yhteistyön mahdollisuudet

Yhteistyön hyötyjä

Erilaisten näyttelyprosessien parempi ymmärtäminen

Kokoelmien suunnitelmallinen kerääminen ajankohtaista museotyypistä riippumatta

Museoiden ja museoammattilaisten verkosto on olemassa → pitää hahmottaa museo-objektien ja niiden sisältämän tiedon muodostama verkosto

- Museo etsii, löytää ja välittää -