talousarvio 2018 jataloussuunnitelma 2018–2020 …...talousarvio 2018 jataloussuunnitelma...

Talousarvio 2018ja taloussuunnitelma 2018–2020

Budget 2018 och ekonomiplan 2018–2020

Khs – Stn 13.10.2017

Pormestarin ehdotusBorgmästaren förslag

SISÄLLYS – INNEHÅLL Sivu Sida

YLEISPERUSTELUT – ALLMÄNNA MOTIVERINGAR 9

Johdanto – Inledning 9Yleinen taloustilanne ja toimintaympäristö – Det allmänna ekonomiska läget och omvärlden 9Kaupunkistrategia 2017–2021: Maailman toimivin kaupunki – Stadsstrategi 2017–2021:Världens bäst fungerande stad

20

Kaupunkistrategian toimeenpano 2018 – Verkställandet av stadsstrategin år 2018 34Talousarvioehdotus 2018 – Budgetförslaget 2018 35Helsinki-konsernin tytäryhteisöt – Helsingforskoncernens dottersammanslutningar 47Päätösehdotukset – Beslutsförslag 57Talousarvion sitovuus – Budgetens bindande verkan 61Selityksiä - Förklaringar 64

KÄYTTÖTALOUSOSA – DRIFTSEKONOMIDELEN

1 KESKUSHALLINTO – CENTRALFÖRVALTNINGEN 691 10 Keskushallinto – Centralförvaltningen 701 10 01 Vaalit, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi – Val, till centralvalnämndens disposition 701 20 Tarkastuslautakunta ja -virasto – Revisionsnämnden och -kontoret 711 30 Kaupunginhallitus – Stadsstyrelsen 761 30 01 Kaupunginhallituksen käyttövarat – Stadsstyrelsens dispositionsmedel 761 30 02 Kaupunginhallituksen avustukset – Stadsstyrelsens understöd 771 40 Kaupunginkanslia – Stadskansliet 781 50 Keskitetysti maksettavat menot – Utgifter som betalas centraliserat 891 50 01 Toimielinten toimintakustannukset, Kaupunginkanslian käytettäväksi – Kostnader för organens

verksamhet, till stadskansliets disposition89

1 50 02 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot, Kaupunginkanslian käytettäväksi – Personalutgiftersom betalas centraliserat, till stadskansliets disposition

90

1 50 03 Maksuosuudet, korvaukset ja jäsenmaksut, Kaupunginkanslian käytettäväksi –Betalningsandelar, ersättningar och medlemsavgifter, till stadskansliets disposition

92

1 50 04 Keskitetty hanketoiminta, Kaupunginkanslian käytettäväksi – Centraliserad projektverksamhet,till stadskansliets disposition

93

1 50 05 Työmarkkinatuen kuntaosuus, Kaupunginkanslian käytettäväksi– Arbetsmarknadsstödetskommunandel, till stadskansliets disposition

94

Palvelukeskusliikelaitos – Affärsverket servicecentralen 96Rakentamispalveluliikelaitos – Affärsverket byggtjänsten 105Taloushallintopalveluliikelaitos – Affärsverket ekonomiförvaltningstjänsten 114Työterveysliikelaitos – Affärsverket företagshälsan 119

2 KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALA – FOSTRANS- OCHUTBILDNINGSSEKTORN

125

2 10 Kasvatus ja koulutus – Fostran och utbildning 125

3 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA – STADSMILJÖSEKTORN 1473 10 Kaupunkiympäristö – Stadsmiljö 1473 10 01 Kaupunkirakenne – Stadsstruktur 1623 10 02 Rakennukset – Byggnader 1683 10 03 Asuntotuotanto – Bostadsproduktion 1703 10 04 HSL- ja HSY – kuntayhtymien maksuosuuudet – Betalningsandelar till Samkommunerna HRT

och HRM172

3 10 05 Pelastuslaitos – Räddningsverket 1733 10 06 Tuki Liikenneliikelaitokselle – Understöd till trafikaffärsverket 181

Liikenneliikelaitos – Trafikaffärsverket 183

4 KULTTUURI JA VAPAA-AJAN TOIMIALA – KULTUR- OCH FRITIDSSEKTORN 193

4 10 Kulttuuri ja vapaa-aika – Kultur och fritid 193

4 10 01 Kulttuuri ja vapaa-aika – Kultur och fritid 1944 10 02 Kulttuurin laitosavustukset – Understöd till kulturanläggningar 2044 10 03 Liikunnan laitosavustukset – Understöd till idrottsanläggningar 205

5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSSEKTORN 207

5 10 Sosiaali- ja terveys – Social- och hälsovård 207

5 10 01 Sosiaali- ja terveys – Social- och hälsovård 2085 10 02 Toimeentulotuki – Sysselsättningsstöd 2245 10 03 Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut – Flyktingförläggningar och

invandringstjänster som staten ersätter225

5 10 04 Apotti ja Sote ja maakuntauudistus – Apotti och vård- och landskapsreformen 2265 10 05 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri – Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt 227

7 TULOSLASKELMAOSA – RESULTATRÄKNINGSDELEN 229

Helsingin kaupungin tuloslaskelma 2016–2020 – Helsingfors stads resultaträkning 2016–2020 231Helsingin kaupungin tuloslaskelma 2018 eriteltynä – Helsingfors stads resultaträkning 2018specificerad

232

7 01 Toiminnan rahoitus – Finansiering av verksamheten 2337 02 Rahoitus- ja sijoitustoiminta – Finansierings- och investeringsverksamhet 2357 03 Rahastointi – Fondering 2407 05 Poistoerot – Avskrivningsdifferenser 241

8 INVESTOINTIOSA – INVESTERINGSDELEN 245

8 01 Kiinteä omaisuus – Fast egendom 2468 02 Rakennukset – Byggnader 2498 03 Kadut ja liikenneväylät – Gator och trafikleder 2538 04 Puistot ja liikunta-alueet – Parker och idrottsområden 2618 05 Irtaimen omaisuuden perushankinta – Grundanskaffning av lös egendom 2648 06 Arvopaperit – Värdepapper 2658 07 Muu pääomatalous – Övrig kapitalhushållning 2668 08 Korkeasaaren eläintarha – Högholmens djurgård 268

9 RAHOITUSOSA – FINANSIERINGSDELEN 269

Helsingin kaupungin rahoituslaskelma 2016–2020 – Helsingfors stad finansieringskalkyl 2016–2020

271

Helsingin kaupungin rahoituslaskelma 2018 eriteltynä – Helsingfors stads finansieringskalkyl2018 specificerad

272

9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus – Långfristig finansiering 273

RAHASTOT – FONDER 277

TALOUSARVION LIITTEET – BILAGOR TILL BUDGETEN1. Vuoden 2018 talousarvioon sisältyvät avustusmäärärahat ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat –

Understödsanslag och understödsmässiga ersättningsanslag i 2018 års budget2. Vuoden 2018 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely – Specifikation av medlemsavgifterna i

2018 års budget3. Konserniin kuuluvat yhtiöt ja säätiöt – Bolag och stiftelser inom koncernen4. Investointiohjelma vuosiksi 2018–2027 – Investeringsprogram för åren 2018–20275. Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma vuosiksi 2018–2027 – Byggnadsprogram för

husbyggnadsprojekt för åren 2018–20276. Vuokra- ja osakekohteiden suunnitteilla olevat uudis- ja peruskorjaushankkeet vuosina 2018–2020 –

Hyres- och aktieobjekt, planerade ny- och ombyggnadsprojekt under åren 2018–2020

7. HKL -liikelaitoksen investoinnit 2018–2027 – Investeringar vid affärsverket HST 2018–20278. Ottolainat – Upptagna lån

Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittely kaupunginvaltuustossa – Behandlingen av budgeten ochekonomiplanen i stadsfullmäktige

TALOUSARVIO – BUDGETTALOUSSUUNNITELMA – EKONOMIPLAN

9

YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR

Kaupunkistrategia on ollut lähtökohtana valmisteltaessatalousarvioehdotusta 2018 ja on lähtökohta valtuustokaudentalousarvioille ja -suunnitelmille sekä toimenpiteille.Keskushallinnon, toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjentulee toteuttaa kaupunkistrategian linjauksia toiminnassaan.Kaupunginhallitus päätti 12.6.2017 vuoden 2018talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- jataloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. Samassayhteydessä kaupunginhallitus totesi, että kaupunkistrategiassahyväksytyt linjaukset ohjaavat osaltaan raamipäätöksen sijastavuoden 2018 talousarvion laadintaa.

Stadsstrategin har varit utgångspunkt vid beredningenav förslaget till budget för år 2018 och är utgångspunktför andra budgetar, ekonomiplaner och åtgärder underfullmäktigeperioden. Centralförvaltningen, sektorerna,affärsverken och dottersammanslutningarna ska förverk-liga riktlinjerna i stadsstrategin i sin verksamhet. Stads-styrelsen fattade 12.6.2017 beslut om ramen förförslaget till budget för år 2018 och om anvisningar förarbetet på förslaget till budget och ekonomiplan.Samtidigt konstaterade stadsstyrelsen att de istadsstrategin godkända riktlinjerna för sin del i ställetför rambeslutet styr arbetet på budgeten för år 2018

Vuoden 2018 talousarvioehdotus perustuu lauta- jajohtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin.Talousarvioehdotuksessa on otettu huomioonkaupunkistrategian tavoitteet, toiminnalliset muutokset javäestönkasvu sekä viimeisin vuoden 2017 talouden jatoiminnan ennuste.

Förslaget till budget för år 2018 utgår från nämndernasoch direktionernas budgetförslag. Budgetförslaget be-aktar målen i stadsstrategin, de funktionellaändringarna, befolkningstillväxten och den senasteprognosen i för ekonomin och verksamheten år 2017.

Kaupunkistrategian mukaisesti kasvavan kaupungin tarpeet jakustannustason muutos on otettu huomioon toimintamenojenkokonaismitoituksessa, kohdennettuna erityisestiperuspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisääkustannuksia. Tämä näkyy talousarvioehdotuksessamäärärahalisäyksinä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksentoimialalle, jossa myös strategian toimenpiteet onkäynnistettävissä välittömimmin.

I enlighet med stadsstrategin beaktas den växandestadens behov och förändringen i kostnadsnivån itotaldimensioneringen av omkostnaderna som riktassärskilt till basservicen där befolkningstillväxten mestdirekt ökar kostnaderna. Detta syns i budgetförslagetsom anslagsökningar i synnerhet i fostrans- ochutbildningssektorn, där åtgärderna i strategin ocksåmåste börja vidtas snarast.

Vuonna 2017 toteutuneen organisaatiouudistuksenmahdollistama toimintojen tehostuminen on talousarviossahyödynnetty siten, että kokonaistuottavuuden 0,5 % vuotuisellanousulla on katettu osa väestönlisäyksen aiheuttamastatoimintamenojen lisäystarpeesta. Kokonaisinvestoinnit onmitoitettu tasolle, joka kyetään rahoittamaan strategiakaudellatulorahoituksella siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva.

Effektiviseringen av funktionerna som den år 2017genomförda organisationsreformen möjliggör har ibudgeten utnyttjats så att den årliga ökningen på 0,5 % itotalproduktiviteten har använts för att täcka en del avökningen i omkostnaderna som befolkningsökningenorsakar. Totalinvesteringarna har dimensionerats till ennivå som kan finansieras under strategiperioden medintern finansiering så att lånebeståndet per invånare inteökar.

2 YLEINEN TALOUSTILANNE JATOIMINTAYMPÄRISTÖ

2 DET ALLMÄNNA EKONOMISKALÄGET OCH OMVÄRLDEN

2.1 Yleinen talouskehitys 2.1 Den allmänna ekonomiska utvecklingen

Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu pohjautuu valtiontalousarvioehdotuksen yhteydessä (19.9.2017) esitettyyntaloudelliseen katsaukseen.

Den allmänna ekonomiska utvecklingen granskas utifrånden ekonomiska översikt som presenterades i sambandmed budgetpropositionen (19.9.2017).

Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteenmukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 selvästi nopeamminkuin edellisenä vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuukahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa

Finlands ekonomi är inne i en fas av snabb tillväxt.Enligt prognosen växer Finlands ekonomi 2017 klartsnabbare än året innan, men därefter kommertillväxttakten att stanna kring 2 %. De närmaste åren

10

lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näidenkehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessäkulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, muttaviennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevatkoheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritystenkustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksienkulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys.Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvunhiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannollisetinvestointihankkeet.

kommer såväl den inhemska som den utländskaefterfrågan att öka den ekonomiska aktiviteten. Det finnsemellertid en klar skillnad i hur dessa utvecklas. Inomden privata konsumtionsefterfrågan och delvis äveninom investeringsefterfrågan kommer tillväxttakten attavta, men när det gäller export kommer den att tillta.Exportens tillväxtmöjligheter stöds av den globalaökningen av efterfrågan och en stärktkostnadskonkurrenskraft bland företagen. Den dämpadeutvecklingen av köpkraften begränsar hushållenskonsumentefterfrågan. Investeringsökningen avtar pågrund av att tillväxten inom bostadsbyggandet bromsasupp, men tilltar till följd av stora investeringar iproduktionen.

Maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvättaloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu.Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuodenlopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti nousevattaloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksenmerkitys korostuu. Lähivuosina maailmankauppa kasvaasuurin piirtein yhtä nopeasti kuin maailman kokonaistuotanto.Maailmankaupan kasvu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuinglobalisaation kiihkeimpinä aikoina viime vuosikymmenellä.

Världsekonomins tillväxt upprätthålls särskilt av tillväxt-ekonomierna men tillväxten stärks även i industri-länderna. Världshandeln har utvecklats positivt sedanslutet av 2016. Det är särskilt de växande ekonomiernasom trappat upp handeln men i fortsättningen kommerden positiva utvecklingen i euroområdet att ha en störrebetydelse. De närmaste åren kommer världshandeln attväxa ungefär lika snabbt som den totala världs-produktionen. Världshandeln växer emellertid klart lång-sammare jämfört med förra årtiondets snabbasteglobaliseringsperioder.

Yhdysvalloissa myönteinen kehitys taloudessa jatkuu.Keskuspankki jatkaa rahapolitiikan normalisointia, mikä näkyylyhyiden markkinakorkojen nousuna. Euroopassa taloudenkuva on vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Yritysten jakuluttajien luottamus on korkealla. Työttömyys on laskenuteuroalueella alhaisimmalle tasolleen kahdeksaan vuoteen.Euroalueella talouskasvun pitää kuitenkin vielä lujittuapysyvämmin ennen kuin epätavanomaisesta rahapolitiikastairtaudutaan.

I Förenta staterna fortsätter den positiva ekonomiskautvecklingen. Centralbanken fortsätter att normaliserapenningpolitiken, vilket kommer till uttryck i stigandekorta marknadsräntor. I Europa har den ekonomiskabilden stärkts i år. Företagen och konsumenterna har ettstarkt förtroende för ekonomin. Arbetslösheten ieuroområdet har sjunkit till den lägsta nivån på åtta år. Ieuroområdet måste den ekonomiska tillväxten emellertidbli mer befäst innan den exceptionella penningpolitikenkan frångås.

Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %.Alkuvuonna myönteisen suhdanteen jatkumisesta on tullutuusia merkkejä. Näitä ovat mm. teollisuuden uusien tilausten jayksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekäkasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta.

År 2017 förutspås Finlands BNP växa med 2,9 %. Ibörjan av året sågs nya tecken på en fortsatt positivkonjunktur. Dessa är bland annat ökningen av nyaordrar, tillväxten inom den privata serviceproduktionenoch den fortsatt starka byggverksamheten itillväxtcentrumen.

Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyydenkohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopisteon siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiininvestointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koskamaailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritystenkustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyyBKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jaksonjälkeen.

I år fortsätter den privata konsumtionen att öka, stärkt avden förbättrade sysselsättningen. Tyngdpunkten iprivata investeringar håller på att förskjutas frånbyggande till investeringar i industriell produktion.Tillväxtförutsättningarna för exporten förbättrasallteftersom den globala efterfrågan ökar och företagenskostnadskonkurrenskraft stärks. Efter en period av fleranegativa år börjar utrikeshandeln igen ge stöd åt BNP-tillväxten.

Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopeavoimistuminen on lisännyt työllisyyttä alkuvuoden 2017 aikana,mutta työttömyys ei ole juurikaan alentunut alkuvuonna 2017.Työttömyysasteen trendi on pysynyt 8,7 prosentissa.Työttömyysasteen laskun pysähtyminen johtuu ainakin osittain

Att den ekonomiska aktiviteten stärktes snabbt och påbred bas ökade sysselsättningen i början av 2017, mendäremot sjönk arbetslösheten knappt alls under sammatid. Arbetslöshetsgraden har hållit sig på 8,7 %. Attarbetslöshetsgraden inte längre sjunker beror

11

piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolistenaktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaaliasuhdannetilanteen parantuessa.

åtminstone delvis på att dolda arbetslösa och andrapersoner utanför den egentliga arbetskraften aktiveratsig och sökt jobb, vilket är vanligt när konjunkturlägetförbättras.

Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikkaBKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminenjohtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoimankasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminenheikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samallatyöllisyyden paraneminen tukeekin sitä.

År 2018 kommer den ekonomiska tillväxten att varafortsatt stark även om BNP-tillväxten avtar till 2,1 %.Den avtagande tillväxten beror i hög utsträckning på denprivata konsumtionsefterfrågan: köpkraften väntas ökalångsammare än i år. Den accelererande inflationenförsämrar löntagarnas köpkraft, även om den samtidigtstöds av den förbättrade sysselsättningen.

Bruttokansantuotteen kasvun säilyminen kohtuullisen nopeanaparantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee siltihitaasti. Työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin v. 2018.Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viimevuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatillisetyhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden jaavoimien työpaikkojen välillä. Yhteensopivuusongelmat ovatvoimistuneen talouskasvun myötä jonkin verran vähenemässä.

Allteftersom bruttonationalprodukten fortsätter växa imåttfull takt förbättras också sysselsättningen, men trotsdet minskar antalet arbetslösa långsamt. Arbetslöshets-graden beräknas sjunka till 8,1 % 2018. På senare århar förbättringen i sysselsättningsläget fördröjts avproblem med att få arbetslösa arbetssökande och ledigaplatser att mötas i olika regioner och yrkesgrupper.Kompatibilitetsproblemen håller på att minska något tillföljd av den tilltagande ekonomiska tillväxten.

Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvuhidastuu, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu.Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kuntuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteensuunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaakohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin.Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin v. 2019.

År 2019 ökar BNP med 1,8 %. Den privatakonsumtionen ökar långsammare allteftersom ökningenav hushållens realinkomster avtar. Ökningen av privatainvesteringar är fortsatt god eftersom bland annat deplanerade storprojekten inom skogsindustrin ökarproduktionsinvesteringarna. Sysselsättningen fortsätteratt stiga, dock något långsammare än tidigare. Ökningenav konsumentpriserna planas ut till 1,5 % 2019.

Kokonaiskuva vuosista 2017–2019 on talouskasvun kannaltaaiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleisetedellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan olemuuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisinoussut. Vuosina 2020 ja 2021 talous kasvaa arviolta enääkeskimäärin alle 1½ % vuodessa. Työn tuottavuudenvoimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitäätyöllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoimantarjonta ei kokonaisuutena rajoita työllisyyden kasvuaennustejaksolla, sillä työttömiä ja piilotyöttömiä on edelleen yli400 000 henkeä. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa onsilti jo havaittavissa.

Om man ser till den ekonomiska tillväxten är helhets-bilden av 2017–2019 positivare jämfört med tidigare år.De allmänna förutsättningarna för ekonomisk tillväxt ochde strukturer som avgör förutsättningarna har emellertidinte förändrats så mycket att tillväxtpotentialen förekonomin skulle ha ökat. Åren 2020 och 2021uppskattas den ekonomiska tillväxten till mindre än1,5 % i snitt per år. En ekonomisk tillväxt som bygger påen kraftig ökning av arbetsproduktiviteten gör attsysselsättningsläget alltjämt förbättras måttfullt. Utbudetav arbetskraft som en helhet begränsar intesysselsättningsökningen under prognosperioden,eftersom det alltjämt finns över 400 000 arbetslösa ochdolda arbetslösa. I vissa yrkesgrupper kan man dockredan skönja brist på arbetskraft.

Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viimevuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksenpäättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyttalouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu lähivuosina.Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen taloudenrakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteestahuolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi.

Underskottet i de offentliga finanserna har minskatgradvis på senare år. De av regeringen fastställdaanpassningsåtgärderna och den ekonomiska tillväxtensom kom igång i fjol har stärkt Finlands offentligafinanser. Underskottet kommer att krympa gradvis ävenunder de närmaste åren. Konjunkturuppgången löseremellertid inte de strukturella problemen i den offentligaekonomin. Trots det positiva konjunkturläget kommer deoffentliga finanserna att uppvisa ett underskott.

12

Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämänpieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestönikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkinpitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino elikestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaakääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun.

Den offentliga skulden har mer än fördubblats sedan2008. Den snabbt växande bruttonationalprodukten ochdet krympande underskottet kommer att sänka skuld-kvoten under de närmaste åren. På grund av denåldrande befolkningen kommer det emellertid på långsikt att råda obalans mellan inkomsterna och utgifterna ide offentliga finanserna. De offentliga finanserna har etthållbarhetsunderskott som får skuldkvoten att vändauppåt igen de kommande årtiondena.

2.2 Taloudellinen tilanne Helsingin seudulla 2.2 Det ekonomiska läget iHelsingforsregionen

Helsingin seudulla tuotannon kasvu jatkui edellisiäneljänneksiä vaimeampana kuluvan vuoden toisellaneljänneksellä. Ennakkoarvion mukaan tuotanto nousi 1,5prosenttia edellisvuodesta, kun vuoden ensimmäiselläneljänneksellä kasvu ylti 4 prosenttiin. Valtakunnallisestituotanto kasvoi huhti–kesäkuussa yli 2 prosenttia, joka olienemmän kuin Helsingin seudulla. Kasvu oli edelleen laajallapohjalla, sillä kaikkien toimialojen liikevaihto nousi. NopeimminHelsingin seudulla kasvoivat liike-elämän palvelut, kuljetus javarastointi, majoitus- ja ravitsemisala sekä rakentaminen.

Produktionsökningen i Helsingforsregionen fortsatteunder andra kvartalet i år mer dämpad än under deföregående kvartalen. Enligt en förhandsberäkningökade produktionen med 1,5 procent från ett år tidigare,medan tillväxten under årets första kvartal nådde 4procent. Produktionen i hela landet ökade i april–junimed över 2 procent, vilket var mer än iHelsingforsregionen. Det skedde fortfarande en tillväxtpå bred bas, eftersom omsättningen ökade i allanäringsgrenar. Snabbast i Helsingforsregionen växtetjänsterna inom affärslivet, transport och magasinering,hotell och restauranger samt byggande.

Uudenmaan teollisuus- ja rakennusyritysten suhdannetilanneparani alkukesän aikana ja suhdannetilannearviot kohentuivat.Lähikuukausien suhdanneodotukset pysyivät varovaisenmyönteisinä heinäkuussa ja niitä kuvaava saldoluku sai arvon+17 (huhtikuussa +17). Uudenmaan teollisuuden jarakentamisen suhdannearviot ovat hieman maan keskiarvoasuotuisammat.

Konjunkturläget för industri- och byggföretagen i Nylandblev bättre under försommaren och ävenbedömningarna om konjunkturläget förbättrades.Konjunkturförväntningarna för de närmaste månadernavar fortsättningsvis försiktigt positiva och saldotalet sombeskriver dem var +17 i juli (+17 i april).Konjunkturprognoserna för industrin och byggandet iNyland är en aning gynnsammare än i landet i medeltal.

Uudenmaan palvelualojen yritysten yleinen suhdannetilannenousi heinäkuussa hieman tavanomaista paremmaksi.Suhdanneodotuksien saldoluku oli heinäkuussa +20(huhtikuussa +24) eli suhdannenäkymät tasaantuivat lievästialkukesän aikana. Uudenmaan palvelualojen yritystensuhdanneodotukset ovat vähän koko maan keskiarvoamyönteisemmät.

Det allmänna konjunkturläget för de nyländska företageni servicebranschen var en aning bättre än vanligt i juli.Saldotalet för konjunkturförväntningarna var +20 i juli(+24 i april), med andra ord jämnades konjunktur-förväntningarna ut en aning under början av sommaren.Konjunkturförväntningarna för nyländska företag iservicebranschen var en aning bättre än genomsnittet ihela landet.

Kuluttajat ovat olleet viime aikoina jopa ennätyksellisenluottavaisia myönteisissä näkemyksissään taloudentulevaisuuden suhteen. Luottamus on ollut vahvaa jo tämänvuoden alusta lähtien, ja korkeimmillaan saldoluku olitoukokuussa Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan.Pääkaupunkiseudun kuluttajat ovat olleet oletuksissaanperinteisesti myönteisempiä kuin kuluttajat koko maassa.Pääkaupunkiseudulla talouden kehitystä kuvaava kuluttajienluottamusindikaattori sai heinäkuussa arvon 26,5. Kokomaassa vastaava saldoluku oli 22,8.

Konsumenterna har under de senaste tiderna rent avvarit rekordartat tillförlitliga i sina positiva synpunkter påden ekonomiska framtiden. Förtroendet har varit starktalltsedan början av året, och enligt Statistikcentralenskonsumentbarometer var saldotalet som högst i maj.Konsumenterna i huvudstadsregionen har i sina an-taganden traditionellt varit positivare än konsumenterna ihela landet. Konsumenternas förtroendeindikator, sombeskriver den ekonomiska utvecklingen i huvudstads-regionen, fick i juli värdet 26,5. I hela landet varmotsvarande saldotal 22,8.

Pääkaupunkiseudun kuluttajista lähes joka kolmas ilmoitti I konsumentbarometerns förfrågan i juli uppgav nästan

13

heinäkuussa kuluttajabarometrin tiedustelussa luottavansasiihen, että oma talous tulee olemaan parempi vuodenkuluttua. Tätä kuvaava saldoluku sai arvon 14,8pääkaupunkiseudulla ja 10,5 koko maassa. Kuusi kuluttajaakymmenestä odottaa taloustilanteensa säilyvän samanlaisenakuin tiedusteluhetkelläkin. Näkemykset vaihtuivat aiempaamyönteisemmiksi pääkaupunkiseudulla vuoden vaihtuessa jakoko maassa helmikuussa.

var tredje konsument i huvudstadsregionen sig lita på attden egna ekonomin kommer att vara bättre om ett år.Saldotalet som beskriver detta var 14,8 i huvudstads-regionen och 10,5 i hela landet. Sex av tio konsumenterförväntar sig att den egna ekonomiska situationenbevaras likadan som vid tidpunkten för förfrågan.Synpunkterna blev positivare än tidigare vid årsskiftet ihuvudstadsregionen och i februari i hela landet.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnatolivat nousseet huhti–kesäkuussa 3,4 prosenttia vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna ja keskimääräinen neliöhintaoli 3 980 euroa. Vuoteen 2010 nähden nousua oli 18prosenttia. Voimakkainta vanhojen kerrostaloasuntojenhintojen nousu oli Helsingissä, jossa ne olivat kasvaneet 4,4prosenttia edellisvuodesta. Espoossa lisäystä oli 1,6prosenttia. Vantaalla hinnat olivat hieman laskeneet, silläpudotusta edellisvuoden toiseen neljännekseen oli puoliprosenttia. KUUMA-kunnissa hinnat olivat nousseet vuottaaiempaan tilanteeseen verrattuna 3 prosenttia. Helsingissäkeskimääräinen neliöhinta oli 4 520 euroa, Espoossa 3 320 jaVantaalla 2 420 euroa. KUUMA-kunnissa se oli 2 080 euroa.Pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa vanhojenkerrostaloasuntojen hinnat eivät juuri muuttuneetedellisvuodesta, sillä lisäystä oli vain 0,3 prosenttia jakeskimääräinen neliöhinta oli 1 730 euroa.

I huvudstadsregionen steg priserna på gamla bostäder iflervåningshus i april–juni med 3,4 procent jämfört medläget ett år tidigare. Det genomsnittliga kvadratmeter-priset var 3 980 euro. Jämfört med år 2010 var ökningen18 procent. Kraftigast steg priserna på gamla bostäder iflervåningshus i Helsingfors, med 4,4 procent från åretinnan. I Esbo var ökningen 1,6 procent. I Vanda hadepriserna gått något nedåt, med en halv procent frånandra kvartalet under föregående år. I KUUMA-kommunerna hade priserna ökat med 3 procent frånläget ett år tidigare. Det genomsnittligakvadratmeterpriset var 4 520 euro i Helsingfors, 3 320euro i Esbo och 2 420 euro i Vanda. I KUUMA-kommunerna var det 2 080 euro. I Finland utanförhuvudstadsregionen hade priserna på gamla bostäder iflervåningshus inte just förändrats från året innan, efter-som ökningen var bara 0,3 procent och det genom-snittliga kvadratmeterpriset 1 730 euro.

2.3 Kuntatalouden tilanne 2.3 Kommunernas ekonomiska läge

Kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuu valtiontalousarvioehdotuksen yhteydessä (19.9.2017) julkaisemaankuntatalousohjelmaan.

Kommunernas ekonomiska läge granskas utifrån detkommunekonomiprogram som publicerades i sambandmed budgetpropositionen (19.9.2017).

Kuntatalous vahvistui vuonna 2016. Manner- Suomen kuntienja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd. euroapositiivinen vuonna 2016. Vuosikate vahvistui yli 700 milj.euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot jaarvonalentumiset. Vuosikate vahvistui erityisestiasukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kuntayhtymienyhteenlaskettu vuosikate sen sijaan heikkeni vuonna 2016lähes 80 milj. euroa.

Den kommunala ekonomin stärktes år 2016. Detsammanlagda årsbidraget för kommunerna och sam-kommunerna i Fasta Finland var 3,4 miljarder europositivt år 2016. Årsbidraget förstärktes med över700 mn euro från året innan. Årsbidraget räckte till för atttäcka avskrivningarna och värdeminskningarna.Årsbidraget förstärktes speciellt i kommunerna med denstörsta folkmängden. Samkommunernas sammanlagdaårsbidrag försvagades däremot år 2016 med närmare80 mn euro.

Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisestiperuskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 prosentinkasvusta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittivät sekäkuntien omat sopeuttamistoimenpiteet, ettäkilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Vaikka kuntatalouskokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välilläedelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noinjoka kolmannessa kunnassa.

Att årsbidraget i den kommunala ekonomin förstärktesberodde i första hand på att baskommunernas om-kostnader ökade med bara 0,5 procent. Attverksamhetsbidraget växte måttligt förklaras både avkommunernas egna anpassningsåtgärder och avbesparingar i anslutning till konkurrenskraftsavtalet.Trots att den kommunala ekonomin som helhetförstärktes år 2016, finns det alltjämt stora skillnadermellan kommunerna. Räkenskapsperiodens resultat varnegativt i ungefär var tredje kommun.

Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli3,2 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd.euroa ja kuntayhtymien osuus noin 820 milj. euroa. Vuoteen2015 verrattuna investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj.euroa eli 0,7 prosenttia. Investointien varovaista kasvua

Nettoinvesteringarna inom den kommunala ekonominvar år 2016 drygt 3,2 miljarder euro, varavbaskommunernas andel var ca 2,4 miljarder euro ochsamkommunernas andel ca 820 mn euro. Jämfört medår 2015 ökade investeringarna med bara ca 20 mn euro,

14

selittää ennen kaikkea peruskuntien investointien lasku lähes70 milj. eurolla. Kuntayhtymien investoinnit sen sijaankasvoivat edellisvuoteen verrattuna yli 90 milj. eurolla.Valtaosa kuntayhtymien investointien määrällisestä kasvustaselittyy sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tekemilläinvestoinneilla. Sairaanhoitopiirien nettoinvestoinnit kasvoivatlähes 50 milj. eurolla eli 10,7 prosenttia yhteensä yli 500 milj.euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvua edelleen, tosinedeltäviä vuosia hitaammin. Kuntatalouden lainakanta kasvoivuoden 2015 noin 17,3 mrd. eurosta noin 18,1 mrd. euroon.

dvs. 0,7 procent. Den försiktiga ökningen iinvesteringarna förklaras framför allt av attbaskommunernas investeringar sjönk med närmare70 mn euro. Samkommunernas investeringar ökadedäremot med över 90 mn euro från föregående år.Största delen av den kvantitativa ökningen isamkommunernas investeringar förklaras av sjukvårds-distriktens och specialomsorgsdistriktens investeringar.Sjukvårdsdistriktens nettoinvesteringar ökade mednästan 50 mn euro, dvs. med 10,7 procent till samman-lagt över 500 mn euro. Kommunernas lånestockfortsatte öka, om också långsammare än åren innan.Lånestocken inom den kommunala ekonomin ökadefrån ca 17,3 miljarder euro år 2015 till ca 18,1 miljardereuro.

Valtion toimenpideiten vaikutus on kuntataloutta heikentävävuonna 2018. Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaanolevan nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntatalouttaheikentävä vuonna 2018. Hallitusohjelma sisältää useitatoimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja.Näitä ovat muun muassa erikoissairaanhoidon järjestämisentehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen.Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myösmuut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntientyövoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus.

Statens åtgärder inverkar försvagande på den kom-munala ekonomin år 2018. Effekterna av statensåtgärder beräknas försvaga den kommunala ekonominår 2018 med ungefär 129 mn euro netto.Regeringsprogrammet innehåller flera åtgärder somsyftar till att minska kommunernas utgifter. Till dessa hörbland annat effektivare ordnande av specialsjukvårdenoch utveckling av närstående- och familjevården. Denkommunala ekonomin påverkas år 2018 i hög gradockså av andra faktorer än statliga beslut, såsomkonkurrenskraftsavtalet, som sänker kommunernasarbetskraftskostnader.

Hallitusohjelman kuntatalouteen kohdistuvat sopeutustoimetovat jäämässä tavoitteesta. Suomen Kuntaliitto selvittikesäkuussa 2017 hallitusohjelman keskeisimpienkuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksiakunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi kyselyssä selvitettiinkilpailukykysopimuksen toimeenpanoa ja kuntien omiasopeutustoimia.

De anpassningsåtgärder i regeringsprogrammet somgäller den kommunala ekonomin förefaller inte nå upp tillmålet. Finlands Kommunförbund utredde i juni 2017vilka verkningar de viktigaste åtgärder iregeringsprogrammet som gäller den kommunalaekonomin har i kommunerna och samkommunerna.Dessutom utreddes det i en enkät hurkonkurrenskraftsavtalet har verkställts och vilka egnaanpassningsåtgärder kommunerna har vidtagit.

Saatujen vastausten perusteella hallitusohjelman liitteen 6sopeutustoimet eivät ole vielä edenneet kuntakentässäodotetulla tavalla. Vastausten perusteella näyttää siltä, ettäsäästötavoitteesta toteutuisi vain noin kolmannes. Muunmuassa omais- ja perhehoidon kehittämisen jaerikoissairaanhoidon keskittämisen osalta toimeenpano ontoisaalta vielä kesken tai niin alkuvaiheessa, että syntyvienkokonaissäästöjen arviointi ei ole mahdollista.Hallitusohjelmaan kirjattujen säästöjen lisäksi kunnissa onlisäksi tehty merkittävästi omia talouden sopeutuspäätöksiäliittyen muun muassa palveluverkkoon, henkilöstön määräänja toimitilojen käyttöön.

Enkätsvaren ger vid handen att anpassningsåtgärderna ibilaga 6 till regeringsprogrammet inte har avancerat somväntat på kommunfältet. Utifrån svaren ser det ut somom bara ungefär en tredjedel av sparmålen kommer attnås. Bland annat utvecklingen av närstående- ochfamiljevården och centraliseringen av specialsjukvårdenär å andra sidan ännu i en så tidig fas att det inte går attberäkna vilka de totala besparingarna blir. Utöver debesparingar som skrivits in i regeringsprogrammet harkommunerna fattat en hel del egna beslut om attanpassa ekonomin, vilka hänför sig bland annat tillservicenätet, personalnumerären ochlokalanvändningen.

Kuntatalouden arvioidaan olevan vahvimmillaan vuonna 2017,tunnusluvut heikkenevät hieman vuodesta 2018 alkaen.Suomen talous on selvässä nousussa. BKT:n kasvu jatkuumyös seuraavina vuosina, tosin hivenen hidastuen. Hyvätalouskasvu ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden ongelmia.Työttömyysaste pysyy rakenteellisten tekijöiden takia melkokorkeana, minkä vuoksi kuntien osaltaan rahoittamattyömarkkinatukimenot laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestönikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta jasiten kuntatalouden menopaineita. Myös kasvanutmaahanmuutto lisää kuntien tuottamien palvelujen tarvetta.

Den kommunala ekonomin beräknas vara som starkastår 2017, nyckeltalen försvagas något från och med2018. Finlands ekonomi är klart på väg uppåt. Tillväxteni BNP fortsätter också de följande åren, om också denavtar något. Den goda ekonomiska tillväxten löser dockinte problemen i den offentliga ekonomin. Strukturellafaktorer gör att arbetslöshetsgraden förblir rätt hög, ochutgifterna för arbetsmarknadsstödet, som kommunernadelvis finansierar, sjunker därför mycket långsamt.Befolkningens förändrade åldersstruktur ökar behovetav vård- och omsorgstjänster och därmed ocksåutgiftstrycket inom den kommunala ekonomin. Ocksåden ökade invandringen ökar behovet av sådanatjänster som kommunerna tillhandahåller.

15

Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos jarahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna selvästikevään 2017 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi.Etenkin verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin arvioituapaljon suotuisammin. Kuluvana vuonna kuntataloutta vahvistaatoimintamenojen supistuminen, mikä on seuraustakilpailukykysopimuksen toimenpiteistä, kuntatyönantajaneläkemaksujen alentumisesta sekä kuntien omista jahallituksen linjaamista sopeutustoimista. Kuntataloudenkehitysarvion mukaan kuntatalouden tilikauden tulosheikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen sote- jamaakuntauudistuksen voimaantuloon saakka.

Räkenskapsperiodens sammanräknade resultat och denfinansiella ställningen inom den kommunala ekonominser dock ut att bli klart starkare i år än vad som angavs ikommunekonomiprogrammet våren 2017. Specielltskatteintäkterna förväntas öka mycket gynnsammare ändet tidigare bedömdes. I år stärks den kommunalaekonomin av att omkostnaderna minskar, vilket är enföljd av åtgärderna i konkurrenskraftsavtalet,kommunarbetsgivarens sänkta pensionsavgifter ochkommunernas egna anpassningsåtgärder och de somföljer regeringens riktlinjer. Enligt uppskattningen av denkommunala ekonomins utveckling kommer dockräkenskapsperiodens resultat inom kommunekonominatt försvagas redan från år 2018 ända tills vård- ochlandskapsreformen träder i kraft.

Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvät edelleenkorkealla tasolla. Kuntien nykyisen rakennuskannankunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja.Lisäksi sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana huolimattavuoden 2016 kesällä voimaan astuneesta sote-investointejakoskevasta rajoituslaista.

Nettoinvesteringarna i den kommunala ekonominberäknas alltjämt hålla sig på en hög nivå. Underhålletav kommunernas befintliga byggnadsbestånd kräverfortfarande omfattande reparationsinvesteringar.Byggandet av sjukhus fortsätter livligt trots den lag ombegränsning av vårdinvesteringar som trädde i kraftsommaren 2016.

Kevään 2017 arvion mukaisesti julkisen taloudensuunnitelmassa paikallishallinnon netto-luotonannolle asetetturahoitusasematavoite ollaan saavuttamassa. Tavoitteenmukaan paikallishallinnon netto-luotonanto saa ollakorkeintaan -0,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

Enligt en bedömning våren 2017 i planen för deoffentliga finanserna kommer lokalförvaltningen att nåsitt mål för det strukturella saldot i fråga omnettokreditgivningen. Enligt målet får lokalförvaltningensnettokreditgivning vara högst −0,5 % i förhållande tillBNP år 2019.

2.4 Väestö, työllisyys ja elinvoima 2.4 Befolkning, sysselsättning och livskraft

Uuden väestöennusteen mukaan kaupunki kasvaa vuoden2017 aikana 7 920 asukkaalla eli 1,2 %, ja vuoden 2017 lopunväkiluku on silloin 643 101. Viime vuoden ennusteessa kasvunarvioitiin olevan tänä vuonna 1 000 henkeä pienempi eli 1,0prosentin kasvu. Vuosina 2018–2020 kasvun ennustetaanjatkuvan lähes yhtä suurena kuin tänä vuonna. Ensi vuoden2018 väestönkasvu on siten 7 553 (1,0 %), vuonna 2019 kasvuon 7 661 (1,2 %) ja vuonna 2020 kasvun arvioidaan olevan 7756 henkeä (1,2 %).

Enligt en ny befolkningsprognos ökar folkmängden istaden med 7 920 invånare, 1,2 %, år 2017. I slutet avåret 2017 har staden då 643 101 invånare. Enligtfjolårets prognos beräknades ökningen vara 1 000invånare mindre, dvs 1,0 .%. Under åren 2018-2020förutspås tillväxten fortsätta nästan i samma takt som iår. Antalet invånare ökar således med 7 553 (1,0 %) år2018, med 7 661 (1,2 %) år 2019 och med 7 756 (1,2 %)år 2020.

Helsingin vuotuisen väestökasvun ennustetaan olevankeskimäärin 7 723 henkeä vuosina 2017–2020, eli kasvu onvajaa sata asukasta pienempi kuin keskimääräinen kasvu olivuosina 2013–2016. Ennuste perustuu oletukseen, ettäpoikkeuksellisen pieni seudullinen muuttotappio onpalautumassa lähemmäs pitkän ajan keskiarvoja (-2 500) jaulkomailta saatu muuttovoitto alkaa supistua siksi, että VRKsaa väestörekisterin vastaamaan paremmin todellistaväestötilannetta. Helsingille merkittävä muuttovoitto Virosta onsekin vähentynyt huomattavasti. Toisaalta hyväntyöllisyyskehityksen oletetaan tuovan enemmän muuttajiaseudun ulkopuolisesta Suomesta. Tänä vuonna kasvua lisäämyös vuonna 2015 maahan saapuneidenturvapaikanhakijoiden saamat oleskeluluvat.

Den årliga befolkningstillväxten i Helsingfors beräknasvara i genomsnitt 7 723 personer åren 2017–2020, vilketär knappt hundra invånare färre än genomsnittstillväxtenåren 2013–2016. Prognosen baserar sig på antagandetatt det exceptionellt låga utflyttningsöverskottet i för-hållande till den övriga regionen håller på att närma siglångtidsgenomsnittet (−2 500) och att också inflyttnings-överskottet i förhållande till utlandet börjar minska, delspå grund av att Befolkningsregistercentralen får befolk-ningsregistret att bättre motsvara det faktiska be-folkningsläget. Inflyttningsöverskottet från Estland, somär betydande för Helsingfors, har också minskatavsevärt. Å andra sidan väntas den gynnsammasysselsättningsutvecklingen locka flera inflyttare frånövriga Finland utanför Helsingforsregionen. I årintensifieras ökningen också av uppehållstillstånden

16

som beviljats de asylsökande som kommit till landet år2015.

Varhaiskasvatusikäisten, 1-6-vuotiaiden määrän ennustetaankasvavan vähän hitaammin kuin edellisessä ennusteessaoletettiin, koska syntyvyys on alentunut. Tänä vuonna kasvuon 140, ensi vuonna 430 ja vuonna 2019 noin 370 lasta.Peruskouluikäisten, 6-14-vuotiaiden määrä kasvaa tänävuonna 1 553 ja ensi vuonna 1 432 hengellä. Vuoden 2019kasvuksi ennustetaan edelleen 1 440 asukasta. Toisen asteenopiskelijoiden ikäluokan, 15–17-vuotiaiden määrä väheneetänä vuonna vielä 66:lla ja ensi vuonna määrä pysyy samana,mutta sen jälkeen ikäluokka alkaa jälleen kasvaa, vuonna 2019lähes 400:lla.

Barnen i åldern för småbarnspedagogik, dvs. 1–6 år,väntas öka en aning långsammare än vad som beräk-nades i den föregående prognosen, eftersom nativitetenhar sjunkit. I år är ökningen 140, nästa år 430 och år2019 cirka 370 barn. Antalet barn i grundskoleåldern,dvs. 6–14 år, ökar i år med 1 553 och nästa år med1 432. För år 2019 förutspås fortfarande en ökning på1 440 invånare. Årsklassen med studerande på andrastadiet, dvs. 15–17-åringarna, minskar ännu i år med 66och nästa år håller sig antalet på samma nivå, mendärefter börjar den åter öka, med nästan 400 personerår 2019.

Työikäisten 18–64 -vuotiaiden määrän kasvun ennustetaanpysyvän viime vuosien suhteellisen korkealla tasolla,keskimäärin 3 600 asukasta vuosina 2017–2010, mikä vastaa0,8 prosentin vuosikasvua. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaatänä vuonna 2 300 ja kasvu jatkuu lähes tämän suuruisenaseuraavat 10 vuotta.

Ökningen i antalet personer i arbetsför ålder, dvs. 18–64år, väntas stanna på de senaste årens relativt höganivå, i genomsnitt 3 600 invånare under åren 2017-2020, vilket motsvarar en årlig ökning på 0,8 procent.Antalet 65 år fyllda ökar i år med 2 300, och tillväxtenfortsätter nästan lika stor under de nästa 10 åren.

Väestöennusteen muuttuminen vaikuttaa vuoden 2017 lopuntilannetta tarkastellessa 1-6 -vuotiaiden määrään -286 lasta, 6-14 -vuotiaiden määrään +226 lasta ja 15–17 -vuotiaidenmäärään +136 henkilöä. Työikäisten määrän ennustetaanolevan 1 150 enemmän kuin edellisessä ennusteessa.Eläkeikäisen väestön osalta uusi ennuste ei juuri poikkeaedellisestä.

Inverkan av att befolkningsprognosen förändras är islutet av år 2017 i fråga om 1–6-åringarna -286 barn, 6–14- åringarna +226 barn och 15–17-åringarna +136 per-soner. Antalet personer i arbetsför ålder väntas vara1 150 större än i den föregående prognosen. När detgäller befolkningen i pensionsåldern avviker den nyaprognosen inte nämnvärt från den föregående.

Uusi väestöennuste on ollut hallintokuntien käytettävissäheinäkuun 2017 puolivälistä alkaen. Väestöennusteenlähtötietoina ovat mm. valtion Tilastokeskuksesta toukokuussasaatavat edellisen vuoden toteutuneet väestötiedot,näkemykset kansallisesta ja Helsingin seudun aluetaloudenkehityksestä, arvio asuntotuotantoon käytettävissä olevastakaavavarannosta sekä kymmenen tulevan vuodenasuntorakentamisennuste.

Förvaltningarna har haft tillgång till den nya befolk-ningsprognosen sedan mitten av juli 2017. Källmaterialför befolkningsprognosen är bl.a. föregående årsfaktiska befolkningsuppgifter, som den statligaStatistikcentralen ger ut i maj, visionerna om hurområdesekonomin utvecklas nationellt och iHelsingforsregionen, beräkningen av denplanläggningsreserv som finns att tillgå förbostadsproduktion och prognosen för bostadsbyggandetunder tio år framöver.

Helsingin työllisyystilanne on parantunut vuoden 2017 aikana.Työpaikkojen määrä kasvoi Helsingissä vuoden 2017ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisestaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan.Pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin seudulla työpaikkoja olivuoden 2017 tammi-kesäkuussa reilu prosentti enemmän kuinvuosi sitten.

Helsingfors sysselsättningsläge har blivit bättre under år2017. Antalet arbetstillfällen ökade i Helsingfors underförsta halvan av år 2017 med två procent jämfört medåret innan. Det här framgår av Statistikcentralensarbetskraftsundersökning. I huvudstadsregionen ochhela Helsingforsregionen var antalet arbetstillfällen ijanuari-juni 2017 drygt en procent större än året innan.

Työpaikkamäärät kasvoivat Helsingissä nopeimminrakentamisen, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnansekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla. Myösmajoitus- ja ravitsemisalan sekä rahoitus- javakuutustoiminnan työpaikkoja oli selkeästi edellisvuottaenemmän. Sen sijaan kuljetus ja varastointi, terveys- jasosiaalipalvelut, muu palvelutoiminta ja kaupan ala menettivättyöpaikkoja.

I Helsingfors ökade antalet arbetstillfällen snabbast inombyggverksamhet, professionell, vetenskaplig och tekniskverksamhet samt förvaltnings- ochstödtjänstverksamhet. Antalet arbetstillfällen inom hotell-och restaurangbranschen och finans- ochförsäkringsverksamhet var betydligt större än året innan. Däremot minskade antalet arbetstillfällen inom transportoch magasinering, vård och omsorg; sociala tjänstersamt handelsbranschen.

17

Tehtyjen työtuntien määrä aleni Helsingissä vuoden 2017ensimmäisellä puoliskolla vajaan prosentin edellisvuodesta.Lasku johtuu arkityöpäivien pienemmästä määrästä. Liukuvanvuosikeskiarvon mukaan tehtyjen työtuntien määrä onHelsingissä kasvussa vuoden 2017 aikana.

Antalet arbetstimmar minskade i Helsingfors underförsta halvan av år 2017 med knappt en procent jämförtmed året innan. Minskningen beror på det mindreantalet vardagsarbetsdagar. Enligt det glidandeårsmedelvärdet har antalet arbetstimmar ökat iHelsingfors under år 2017.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaanHelsingissä oli vuoden 2017 heinäkuun lopussa 44 852työtöntä työnhakijaa, mikä oli 11 % vähemmän kuin vuosisitten. Työttömyysaste oli heinäkuussa 12,4 %. Vuottaaiemmin työttömyysaste oli 14 %.

Enligt arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlings-statistik fanns i Helsingfors 44 852 arbetslösa arbets-sökande vid utgången av juli 2017, vilket var 11 %mindre än föregående år. Arbetslöshetsgraden var i juli12,4 %. Året innan var arbetslöshetsgraden 14 %.

Heinäkuun lopussa Helsingissä oli 15 915 pitkäaikaistyötöntä,mikä oli 16 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hyvin pitkään(> 4 vuotta) työttömänä olleiden määrä ei kuitenkaan olekääntynyt laskuun. Kansallisuudeltaan muita kuin suomalaisiaoli työttömänä 8 541, mikä oli 10 % vähemmän kuin vuosisitten.

Det fanns 15 915 långtidsarbetslösa i Helsingfors vidutgången av juli, vilket är 16 % mindre än ett år tidigare.Antalet personer som varit arbetslösa i en mycket långtid (>4 år) har dock inte börjat minska. Antalet arbetslösasom inte har finsk nationalitet var 8 541, vilket är 10 %mindre än ett år tidigare.

Nuoria, alle 25-vuotiaita henkilöitä, oli Helsingissä työttömänäheinäkuun 2017 lopussa 3 847. Nuoria työttömiä oli 19 %vähemmän kuin vuosi sitten. Yli 50-vuotiaiden työttömienmäärä oli 13 228. Määrä aleni vuoden takaiseen tilanteeseenverrattuna 10 %.

Det fanns 3 847 arbetslösa ungdomar under 25 år iHelsingfors vid utgången av juli 2017, Antalet ungaarbetslösa var 19 % mindre än ett år tidigare. Antaletarbetslösa som fyllt 50 år var 13 228. Antalet minskademed 10 % jämfört med situationen året innan.

Kuva 1 – Työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Helsingissä 2008–2017/7 (liukuva vuosikeskiarvo) – Figur 1- Arbetslösaarbetssökande enligt åldersgrupp i Helsingfors 2008–2017/7 (glidande årsmedelvärden)

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

08/1 08/7 09/1 09/7 10/1 10/7 11/1 11/7 12/1 12/7 13/1 13/7 14/1 14/7 15/1 15/7 16/1 16/7 17/1 17/7

Henkilöä

Alle 25-vuotiaat 25-49-vuotiaat Yli 50-vuotiaat

18

Helsinki on noussut viime vuosina toden teolla kilpailemaanmuiden pohjoismaisten kaupunkien kanssamatkailijavirroista. Vaikka yöpymisten kokonaismäärät ovatHelsingissä pienempiä kuin vaikkapa Tukholmassa jaKööpenhaminassa, osittain alhaisemman lähtötason takiayöpymisten kasvu on nopeampaa.

Helsingfors har under de senaste åren på allvar börjat tävlamed städerna i de övriga nordiska länderna om turist-strömmarna. Trots att antalet övernattningar är mindre iHelsingfors än till exempel i Stockholm och Köpenhamn, ärökningen i övernattningarna snabbare, delvis på grund aven lägre startnivå.

Helsinki eroaa kilpailijoistaan erityisesti venäläistenmerkittävänä kohdemaana. Aasian kasvavat markkinat taasnäkyvät myös muualla, mutta omia vetovoimatekijöitävahvistamalla Helsinki voi jatkossa houkutella enemmänmyös niitä, jotka tulevat nimenomaan Helsinkiin.

Helsingfors skiljer sig från sina medtävlare särskilt som ettbetydande destinationsland för ryssar. Den växande mark-naden i Asien syns också på andra ställen, men genom attstärka de egna attraktionsfaktorerna kan Helsingfors i fort-sättningen locka också fler sådana som uttryckligenkommer till Helsingfors.

Helsingin osuus koko Suomen ulkomaalaisista yöpymisistäon noin kolmanneksen luokkaa. Kotimaisissa yöpymisissäosuus on selvästi pienempi. Helsingin osuus kaikistayöpymisistä vaihtelee sesongeittain ollen suurin kesällä japienin kevättalvella. Vaikka myös huippusesongin aikaankesällä yöpymisiä valuu myös muualle, Helsinki pysyySuomen merkittävimpänä matkakohteena vuodestatoiseen.

Helsingfors andel av de utländska övernattningarna i helaFinland är ungefär en tredjedel. Av de inhemska övernatt-ningarna är andelen betydligt mindre. Helsingfors andel avalla övernattningar varierar mellan säsongerna, störst ärden på sommaren och minst på vårvintern. Trots att över-nattningar under högsäsongen på sommaren strömmarockså till andra ställen är Helsingfors år efter år detviktigaste resmålet.

Viime aikoina on puhuttu erityisesti kiinalaisten jajapanilaisten yöpymisten lisääntymisestä. Nämä kaksilähtöaluetta ovatkin nousseet viime vuosina kärkeen, kuntärkeimpiä matkailumaita laitetaan järjestykseen. Saksa,Yhdysvallat, Britannia, Ruotsi ja taas nousussa olevaVenäjä ovat Kiinan ja Japanin lisäksi kärjessä, muttaAasian maat ovat luoneet Helsinkiin kokonaan uudetmarkkinat. Mikäli Helsinki haluaa houkutella matkailijoitanimenomaan omilla vahvuuksilla, haasteena on ottaahuomioon uusien kohderyhmien kenties entisistäkohderyhmistä eroavat tarpeet.

Under den senaste tiden har diskussionen särskilt kretsatkring ökningen i antalet kineser och japaner som övernattar.De här två avfärdsområdena har under de senaste årentoppat listorna över de viktigaste turistländerna. Tyskland,Förenta staterna, Storbritannien, Sverige och det återstigande Ryssland är utöver Kina och Japan på topp, menländerna i Asien har skapat en helt ny marknad iHelsingfors. Om Helsingfors vill locka turister uttryckligenmed sina egna styrkor ligger utmaningen i att beakta de nyamålgruppernas behov, som eventuellt skiljer sig från detidigare målgruppernas behov.

2.5 Kaupunkirakenteen kehittyminen ja asuminen 2.5 Utveckling av stadsstrukturen och boende

Helsingin toteutunut asuntorakentaminen on 2010-luvullaollut aiempaa korkeammalla tasolla. Rakenteilla olevienasuntojen määrä on pysynyt pitkään 7 000 asunnon tasolla.Keskikokoisen helsinkiläisen kerrostalon rakentamisaika onnoin puolitoista vuotta.

Utfallet av bostadsbyggandet i Helsingfors har legat påhögre nivå på 2010-talet än tidigare. Antalet bostäder somär under byggnad har länge stannat kring 7 000 bostäder.Byggtiden för ett medelstort flervåningshus i Helsingfors ärcirka ett och ett halvt år.

Kesäkuussa 2016 hyväksytyssä Kotikaupunkina Helsinki –ohjelmassa sekä syksyllä 2017 hyväksyssäkaupunkistrategiassa on asuntotuotantotavoite asetettuedelleen entistä korkeammalle tasolle nousten 7 000asuntoon vuonna 2019. Tuotantotason pysymiseenkorkealla tasolla on jatkossakin hyvät edellytykset. Vuosille2017-2027 tehdyssä rakentamisennusteessa on arvioituasemakaavoituksen tilanteen, kaupungin maantontinluovutusten sekä rakentamiskelpoisuuden avulla, ettäuusi tuotantotavoite on kaupungin luomien edellytystenosalta mahdollinen.

I programmet Hemstaden Helsingfors, som godkändes ijuni 2016, och i stadsstrategin, som godkänns hösten 2017,har bostadsproduktionsmålet ytterligare höjts, till 7 000bostäder år 2019. Det finns goda förutsättningar för att hållaen hög produktionsnivå också i fortsättningen. Enligt bygg-prognosen för åren 2017–2027 beräknas det på basis avplanläggningsläget, överlåtelsen av tomter på stadens markoch byggbarheten på tomterna att det är möjligt att uppnådet nya produktionsmålet genom de förutsättningar somstaden skapat.

Merkittävä osa lähivuosien asuntotuotannonasemakaavoista on lainvoimaisia ja asuntotontteja onluovutettuna toimijoille merkittävä määrä.Taloussuunnitelmakauden 2018-2020 asuntotuotannonasemakaavoista on yli 90 prosenttia vahvoja jo kesällä2017. Asuntotuotannon määrän korkeana pitämiselläpyritään sekä vastaamaan väestönkasvuun että omaltaosaltaan hillitsemään asuntojen vuokrien ja hintojen

En väsentlig del av detaljplanerna för bostadsproduktionenunder de närmaste åren har vunnit laga kraft, och etttillräckligt stort antal bostadstomter har blivit överlåtna tillaktörer. Mer än 90 procent av detaljplanerna förbostadsproduktionen under ekonomiplaneperioden 2018–2020 har fastställts redan sommaren 2017. Genom att hållabostadsproduktionsvolymen på hög nivå strävar staden attbåde svara på befolkningstillväxten och för sin del stävja

19

nousua. AM-ohjelman hallintamuotojakauma ja senmukaiset tontinluovutukset sekä maankäyttösopimuksetturvaavat säännellyn tuotannon toteutumisen ja sitä kauttakohtuuhintaisemman asumisen Helsingissä.

höjningen i bostadshyrorna och -priserna. Den i BM-programmet angivna fördelningen mellan upplåtelseformer,tomtöverlåtelser i enlighet med programmet ochmarkanvändningsavtal tryggar att den regleradeproduktionen förverkligas och säkrar därigenom ocksåboendet till rimligare priser i Helsingfors.

Rakentaminen jatkuu voimakkaana niin projektialueilla kuintäydennysrakentamisena. Syksyllä 2017 eniten asuntoja onrakenteilla Länsisataman alueella. Lähivuosinavoimakkaimmin kasvaa Kalasataman ja Pasilanasuntotuotanto Länsisataman pysyessä edelleen korkeallatasolla. Merkittävää asuntorakentaminen on myösKruunuvuorenrannan ja Kuninkaankolmion alueella.

Byggandet fortsätter kraftigt såväl i projektområdena som iform av kompletteringsbyggande. Hösten 2017 var detstörsta antalet bostäder under byggnad i Västra hamnen.Under de närmaste åren kommer bostadsproduktionen attöka kraftigast i Fiskehamnen och Böle, och produktionen iVästra hamnen stannar fortsättningsvis på hög nivå.Bostadsbyggandet har en betydligt stor roll också iKronbergsstranden och Kungstriangeln.

Kokonaisuudessaan puolet asuntotuotannosta tuleetäydennysrakentamalla. Suurimmat keskittymät ovatedelleen Myllypurossa ja Vuosaaressa. Rakentamista onpaljon myös Herttoniemessä ja Oulunkylässä.Täydennysrakentamisen asuntopoliittinen merkitys korostuuennen kaikkea kaupungin tasaisena kasvun jamahdollisuutena vaikuttaa segregaatiokehitykseen.

Sammanlagt ungefär hälften av bostadsproduktionen blir tillgenom kompletteringsbyggande. De största koncentra-tionerna ligger fortfarande i Kvarnbäcken och Nordsjö.Byggvolymen är stor också i Hertonäs och Åggelby.Kompletteringsbyggandets bostadspolitiska betydelse fram-hävs framför allt i stadens jämna tillväxt och i möjlighetenatt påverka segregationsutvecklingen.

Uudet asuntotuotantoalueet ovat sijainniltaan urbaaneja jasiten asuntotuotanto on hyvin kerrostalovoittoista.Valmistuvista asunnoista lähes 90 prosenttia tuleejatkossakin kerrostaloihin. Asuntojen hallintamuodoissasääntelemättömän vuokra- ja omistustuotannon osuus onviime vuosina ollut tavoitetta korkeampi. Kaupungin omantuotannon merkitys on korostunut erityisesti välimuodontuotannossa, mutta on erittäin korkea myös ara-vuokra-asuntojen tuotannossa. Asuntotonttien varauksetkaupungin maalta kuitenkin suuntaavat tuotantoa kohtitavoitteen mukaisuutta.

De nya bostadsproduktionsområdena har ett urbant lägeoch bostadsproduktionen är följaktligen mycketflervåningshusbetonad. Av de färdigställda bostädernakommer nästan 90 procent att byggas i flervåningshusockså i fortsättningen. I fråga om bostädernasupplåtelseformer har andelen oreglerade hyres- ochägarbostäder varit större än målsättningen under desenaste åren. Betydelsen hos stadens egen produktion harblivit framhävd i synnerhet i produktionen av bostäder avmellanformstyp, men andelen egen produktion ärsynnerligen stor också inom produktionen av Ara-hyresbostäder. Reserveringarna av bostadstomter påstadens mark styr dock produktionen mot målsättningen.

Toteutunut asuntotuotanto vuosina 2010–2016 jatuotantotavoite vuosille 2017–2020

Genomförd bostadsproduktion åren 2010–2016och bostadsproduktionsmål åren 2017–2020

20

3 HELSINGIN KAUPUNKISTRATEGIA2017–2021: Maailman toimivin kaupunki

3 HELSINGFORS STADSSTRATEGI 2017–2021 Världens bäst fungerande stad

Maailman toimivin kaupunki Världens bäst fungerande stad

Helsinki on hyvää elämää varten. Helsingfors är för ett gott liv.

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Tälläse luo parhaat urbaanin elämän edellytykset asukkailleen javierailijoilleen. Kaupungin strategisena tavoitteena on tehdäjatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläistenelämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Helsinkihaluaa olla päivä päivältä parempi.

Helsingfors vision är att vara världens bäst fungerandestad. Så skapar den de bästa förutsättningarna för etturbant liv för sina invånare och besökare. Stadensstrategiska mål är att hela tiden göra allting en aning bättreså att helsingforsarnas liv är trivsammare och behagligare.Helsingfors vill vara bättre varje dag.

Kaupungin perustehtävä on järjestää asukkailleenlaadukkaita palveluja ja luoda edellytyksiä virikkeelliselle jahauskalle elämälle. Helsinki on hyvä koti ja maanpääkaupunkina kaikkien suomalaisten yhteinen olohuone.Kansainvälisesti orientoituneena metropolina Helsinkipalvelee myös muualta tulevia.

Stadens grunduppgift är att ordna högklassiga tjänster försina invånare och skapa förutsättningar för ett stimulerandeoch trevligt liv. Helsingfors är ett bra hem och som landetshuvudstad ett gemensamt vardagsrum för alla finländare.Som en internationellt orienterad metropol betjänar Hel-singfors också de som kommer någon annanstans ifrån.

Toimiva kaupunki näkyy konkreettisina tekoina, valintoina jaarkea helpottavina asioina ihmisten jokapäiväisessäelämässä. Toimiva kaupunki tarkoittaa sitä, että päiväkoditlöytyvät läheltä, kouluun uskaltaa kävellä, ikäihmistenpalvelut ovat helposti saatavilla ja tietyöt hoidetaan tavalla,joka häiritsee kaupunkilaisten arkea mahdollisimmanvähän.

Den fungerande staden syns som konkreta gärningar, valoch saker som underlättar vardagen i människornas all-dagliga liv. Den fungerande staden betyder att daghemmenfinns nära, att man vågar promenera till skolan, atttjänsterna för de äldre är lätt tillgängliga och vägarbetenasköts på ett sätt som stör stadsbornas vardag så lite sommöjligt.

Toimivassa kaupungissa on paljon vahvuuksia ja vähänheikkouksia. Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,yhdenvertaisuudelle, vahvalle sosiaaliselle koheesiolle jaavoimelle osallistavalle toimintatavalle. Jokainen tunteeolonsa turvalliseksi Helsingissä. Toimivaa kaupunkiarakennetaan luottamuksen varaan. Turvallisuus jakaupunkilaisten keskinäinen luottamus jayhteenkuuluvuuden tunne on kaupungin kilpailuvaltti.Kaupunki on kaikkia varten. Kaupunkia rakennetaanyhdessä.

I den fungerande staden finns många styrkor och fåsvagheter. Funktionaliteten grundar sig på jämställdhet,likabehandling, stark social kohesion och ett öppet hand-lingssätt som uppmuntrar till deltagande. Varje människakänner sig trygg i Helsingfors. Den fungerande stadenbygger på förtroende. Trygghet och stadsbornasömsesidiga förtroende och samhörighetskänsla är stadenskonkurrensfördel. Staden finns till för alla. Staden byggstillsammans.

Toimiva kaupunki on Helsingille reitti edistyksellisen arjenluomiseen. Helsinki on turvallinen ja viihtyisä, sujuva,helppo ja välittävä. Helsinki on asukas- ja käyttäjälähtöinenkaupunki. Jokaisella helsinkiläisellä – niin nuorella,ikääntyneellä kuin toimintarajoitteisella – on mahdollisuuselää kokemusrikasta ja laadukasta elämää ja saada siihentarvittava tuki ja palvelut kaikissa elämän vaiheissa.Toimiva kaupunki on erityisesti ikääntyneiden sekä tukea jaapua tarvitsevien etu.

För Helsingfors är den fungerande staden ett sätt att skapaen framåtblickande vardag. Helsingfors är tryggt ochtrivsamt, smidigt, enkelt och hänsynsfullt. Helsingfors är eninvånar- och användarorienterad stad. Varje helsingforsare– såväl den unga, den äldre som den funktionshindrade –har en möjlighet att leva ett upplevelserikt och bra liv och fådet behövliga stödet och tjänster i alla skeden i livet. Denfungerande staden är en fördel särskilt för äldre och de sombehöver stöd och hjälp.

Yritysten ja osaajien arvostus hyvin organisoitua,luotettavaa ja ennakoitavaa toimintaympäristöä kohtaankasvaa, kun globaalit ongelmat kärjistyvät. Hyvin toimivakaupunki on myös parasta elinkeinopolitiikkaa.

Företagens och experternas uppskattning för envälorganiserad, pålitlig och förutsägbar omvärld ökar då deglobala problemen spetsas till. En välfungerande stad ärockså den bästa näringspolitiken.

21

Elävä ja kiehtovasti omaperäinen kaupunki En levande stad med fascinerande originalitet

Helsinki on yhdistelmä rationaalista toimivuutta jaomaperäistä rosoisuutta. Helsinki on moderni, dynaaminenja elävä kaupunki. Helsinki luo maailmanluokanmahdollisuuksia itsensä toteuttamiselle ja hauskalleelämälle yhdistäen ne turvallisiin, luotettaviin ja toimiviinpuitteisiin.

Helsingfors är en kombination av rationell funktionalitet ochoriginell grovhet. Helsingfors är en modern, dynamisk ochlevande stad. Helsingfors skapar möjligheter i världsklassför självförverkligande och ett roligt liv genom att kombineradem till trygga, pålitliga och fungerande omständigheter.

Helsinki on omaperäinen kontrastien kaupunki. Avoin,osallistava ja omintakeinen kulttuurimme synnyttääjatkuvasti uutta ja odottamatonta. Nämä yhdistettynäkaupungin toimivuuteen ja luotettavuuteen,maailmanluokan koulutukseen ja kulttuuritarjontaan,korkeaan teknologiseen osaamiseen, avoimen datanesimerkilliseen hyödyntämiseen sekä designinkokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen luovat edellytyksiä niinvirikkeelliseen arkeen kuin merkityksellisten ratkaisujenhakemiseen globaaleihin haasteisiin.

Helsingfors är en originell stad av kontraster. Vår öppnaoch egenartade kultur som uppmuntrar till deltagandeskapar ständigt något nytt och oväntat. De här kombineratmed stadens funktionalitet och pålitlighet, utbildning ochkulturutbud i världsklass, högklassiga teknologiskakunskaper, föredömliga utnyttjande av öppna data ochhelhetsbetonade förstående av design skaparförutsättningar både för en stimulerande vardag och försökande av betydelsefulla lösningar på globala utmaningar.

Helsinki edistää suvaitsevaisuutta ja monimuotoisuutta,lisää kansainvälisyyttään ja luo edellytyksiämielenkiintoisten kohteiden ja tapahtumien synnylle. Eläväkaksikielisyys on Helsingin rikkaus. Helsinki vauhdittaatoteuttamiskelpoisten suurhankkeiden etenemistä japanostaa kulttuurin ja urheilun suurtapahtumien sekäkongressien houkutteluun ja luomiseen. Helsinki panostaamatkailun edistämiseen ja kannustaa kaikkia kaupunginvetovoimaisuutta edistävien ideoiden kehittelyyn.

Helsingfors främjar tolerans och diversitet, ökar sininternationalitet och skapar förutsättningar för tillkomsten avintressanta objekt och evenemang. En levande två-språkighet är Helsingfors rikedom. Helsingfors påskyndarförverkligandet av genomförbara storprojekt och satsar påatt locka och skapa konferenser och storevenemang inomkultur och idrott. Helsingfors satsar på främjande av turismoch uppmuntrar alla till att ta fram idéer som gagnarstadens attraktivitet.

Helsingin tavoitteena on olla Euroopan kiehtovimpiasijaintipaikkoja uutta luovalle startup-toiminnalle jahoukuttelevin osaamiskeskittymä yrityksille ja yksilöille,jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan.Helsinki on riittävän iso, jotta siellä voi kehittää ja testatasysteemisesti merkittäviä innovaatioita, ja riittävän pieni,jotta se on myös käytännössä mahdollista. Helsinki onsamaan aikaan luotettava ja luova, spontaani jajärjestäytynyt. Kaupunkilaisten ja yritysten luomatjakamistalouden uudet toimintamallit monimuotoistavatkaupunkia yhteisöllisesti ja taloudellisesti.

Helsingfors mål är att vara bland Europas mestfascinerande lokaliseringsplatser för nyskapandeuppstartsverksamhet och det mest lockandekunskapsklustret för företag och individer som vill göravärlden till en bättre plats. Helsingfors är tillräckligt stort försystematisk utveckling och testning av betydandeinnovationer, och tillräckligt litet för att detta ska vara möjligtockså i praktiken. Helsingfors är samtidigt pålitligt ochkreativt, spontant och organiserat. Delningsekonomins nyaverksamhetsmodeller som stadsborna och företagen skapatgör staden gemenskapligt och ekonomiskt mångformigare.

Elinkeinopolitiikan tavoitteena on, että yksityisen sektorintyöpaikkamäärä kasvaa pitkällä aikavälillä vähintään yhtänopeasti kuin asukasluku. Maria 0-1 alueen kehittämistäPohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksijatketaan ja Meilahden kampuksen asemaa kansainvälisestimerkittävänä terveysalan innovaatio- jaliiketoimintaympäristönä vahvistetaan. Koko kaupunkiakehitetään alustana kokeiluille ja uutta luovalleelinkeinotoiminnalle.

Målet för näringspolitiken är att arbetstillfällena inom denprivata sektorn på lång sikt ökar minst lika snabbt sominvånarantalet. Arbetet för att utveckla Maria 0-1 till norraEuropas största campus för tillväxtföretag fortsätter ochMejlanscampus ställning som en internationellt betydandeinnovations- och affärsverksamhetsmiljö i hälsobranschenstärks. Hela staden utvecklas som en plattform förexperiment och nyskapande näringsverksamhet.

Hallitulla rytminmuutoksella nopeampaan jaketterämpään toimintakulttuuriin

En kontrollerad rytmväxling för en snabbare ochsmidigare verksamhetskultur

Helsinki on vakaa ja vastuullinen, turvallinen ja luotettava,mutta samalla dynaaminen ja vahvasti ajassa elävä.Kaupungin jatkuva omien toimintamallien kehittäminen jaketterä uusiutuminen ovat vahvin tae kaupunginpalvelulupausten lunastamiseksi, vireän kaupunkielämänylläpitämiseksi ja kaupungin kansainvälisen vetovoimanvahvistamiseksi.

Helsingfors är stabilt och ansvarsfullt, tryggt och pålitligt,men samtidigt dynamiskt och kraftigt tidsenligt. Stadenskontinuerliga utveckling och smidiga förnyelse av de egnaverksamhetsmodellerna är den starkaste garantin för attuppfylla stadens servicelöften, upprätthålla ett aktivt stadslivoch stärka stadens internationella attraktivitet.

22

Kaupunki mieltää kaikessa toiminnassaan olevansaperusluonteeltaan palvelutehtävässä. Helsingillä onmaanläheinen, käytännöllinen näkökulma. Tyytyväisetasukkaat ja asiakkaat lisäävät myös kaupungin henkilöstöntyötyytyväisyyttä ja ovat samalla paras keino kanavoidakaikkien helsinkiläisten into ja luovuus yhteiseksi eduksi.Asukas- ja käyttäjätyytyväisyys on kaupungintuloksellisuuden keskeisimpiä mittareita.

Staden uppfattar att den i all verksamhet till singrundkaraktär fungerar i ett serviceuppdrag. Helsingfors harett jordnära, pragmatiskt perspektiv. Nöjda invånare ochkunder ökar också arbetstillfredsställelsen bland stadensanställda och är samtidigt det bästa sättet att kanalisera allahelsingforsares entusiasm och kreativitet till en gemensamfördel. Invånar- och brukarnöjdheten är en av de viktigastemätarna för stadens resultat.

Helsinki pyrkii hahmottamaan paremmin globaaliamurrosta. Helsinki lisää henkilöstönsä ymmärrystätekoälystä ja muista maailmaa muuttavista teknologioistasekä niistä mahdollisuuksista, mitä tämä kehitys avaakaupungille, käynnistämällä johtaville viranhaltijoille sekäkeskeisissä suunnittelutehtävissä oleville työntekijöilleenräätälöidyn tekoäly- ja teknologiakoulutuksen. Helsingintavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiotahyödyntävä kaupunki maailmassa.

Helsingfors strävar att bättre gestalta de globalaomvälvningarna. Helsingfors förbättrar sina anställdasförståelse för artificiell intelligens och andra teknologier somförändrar världen, och för de möjligheter som den härutvecklingen öppnar för staden, genom att starta enskräddarsydd utbildning om artificiell intelligens ochteknologi för sina ledande tjänsteinnehavare och föranställda med centrala planeringsuppgifter. Helsingfors harsom mål att vara världens bästa stad på att utnyttjadigitaliseringen.

Helsinki nopeuttaa omaa päätöksenteko-, ennakointi- jareagointikykyään ja pyrkii hallittuun rytminmuutokseenomassa tekemisessään. Päätöksentekomalleja japalveluprosesseja tehostetaan ja byrokratiaa kevennetään.

Helsingfors snabbar upp sin egen förmåga att fatta beslut,förutse och reagera och strävar efter en kontrolleradrytmväxling i sin egen verksamhet. Modellerna för besluts-fattandet och serviceprocesserna effektiviseras och byrå-kratin lättas upp.

Helsinki on ensisijaisesti paikka ja yhteisö, ei virkakoneisto.Kaupunki on omaleimaisten kaupunginosiensa summa,asukkaidensa, yrittäjiensä ja vierailijoidensa muodostamaurbaanisti yhteisöllinen kokonaisuus.

Helsingfors är i första hand en plats och en gemenskap,inte en tjänsteapparat. Staden är summan av sinasärpräglade stadsdelar, en urbant gemenskaplig helhetsom formas av dess invånare, företagare och besökare.

Helsinki ymmärtää roolinsa yhä enemmän edellytystenluojana ja mahdollistajana. Helsinki luo aktiivisestikumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja kaikkien kaupunginkehittämisestä ja elävöittämisestä kiinnostuneiden kanssa.Helsinki on paitsi palveluorganisaatio myös alusta jamaailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi.Helsinki kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekeväthelpoksi seurata ja osallistua itseä kiinnostaviin ja koskeviinasioihin riippumatta siitä ovatko ne kaupungin vai muidentekemiä. Helsingin toimintamalli perustuu mahdollisimmansuureen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Helsinki onmaailman johtava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa jasen hyödyntämisessä.

Helsingfors uppfattar sin roll allt mer som skapare avförutsättningar och möjliggörare. Helsingfors skapar aktivtpartnerskap med medborgarorganisationer och med allasom är intresserade av att utveckla Helsingfors och görastaden levande. Helsingfors är en tjänsteorganisation, menockså en plattform och ett ekosystem för världens mestavancerade offentliga sektor. Helsingfors utvecklar digitalalösningar som gör det lätt att följa och delta i ärenden somintresserar och gäller en själv, oberoende om de har tagitsfram av staden eller av andra. Helsingfors verksamhets-modell grundar sig på så omfattande öppenhet och trans-parens som möjligt. Helsingfors är världens ledande stad iöppnande av offentlig information och i dess utnyttjande.

Kaupungin maineen tärkein sisältö ja tärkeimmät tekijätovat helsinkiläiset itse. Kaupunki ei koskaan ole valmis,mutta sitä rakennetaan joka päivä yhdessä. Tervekanssakaupunkilaisia kunnioittava paikallisylpeys on osakaupungin identiteettiä.

Det viktigaste innehållet i och de viktigaste skaparna avstadens rykte är helsingforsarna själva. Staden är aldrigfärdig, men den byggs varje dag tillsammans. En sundlokalstolthet med respekt för medinvånarna är en del avstadens identitet.

Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuudenkansainvälisenä edelläkävijänä. Jokaisella helsinkiläiselläon oikeus kokea itsensä helsinkiläiseksi ja tehdä vaikuttaviatekoja yhteisönsä hyväksi. Helsingissä on helppo toimiatoisten hyväksi. Tavoitteena on, että asukkaat ja yrityksetluottavat kaupungin toimintaan, että heidän todellinenvaikutuksensa toimintaan vahvistuu ja että modernitosallisuuskäytännöt parantavat väestöryhmien välistäymmärrystä, yhdenvertaisuutta ja palvelujen laatua.Sukupuolten tasa-arvo on läpäisevä periaate kaikessakaupungin toiminnassa. Sen edistämiseksi käynnistetääntutkimuspohjainen hanke, jossa valituille palveluilletoteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi.

Helsingfors stärker sin ställning som en internationellföregångare inom delaktighet och öppenhet. Varje helsing-forsare har rätt att uppleva sig själv som helsingforsare ochgöra verkningsfulla gärningar för sin gemenskap. IHelsingfors är det enkelt att fungera till förmån för andra.Målet är att invånarna och företagen litar på stadensverksamhet, att deras verkliga inflytande på verksamhetenförstärks och att modern delaktighetspraxis förbättrarförståelsen mellan olika befolkningsgrupper, likabehand-lingen och tjänsternas kvalitet. Jämställdheten mellankönen är en genomgående princip i all stadens verksamhet.För att främja den inleds ett forskningsbaserat projekt inomvilket man genomför en könskonsekvensanalys för ett antalutvalda tjänster.

23

Kaupunki edesauttaa dialogia sekä aktivoi heikommassaasemassa olevia osallistumaan. Asiakas on aina osallinenomassa palvelussaan.

Staden bidrar till att skapa dialog och aktiverar deltagandetbland dem som har det sämre ställt. Kunden är alltiddelaktig i sin egen tjänst.

Muotoilu on Helsingille kansainvälisesti merkittäväerottautumistekijä. Helsinki vahvistaa kansainvälistäprofiiliaan muotoilun suurkaupunkina. Design, digitaalisuusja dialogi yhdistäen rakennetaan helsinkiläisille hyvänkaupungin käyttökokemusta.

Formgivning är en internationellt betydande profilerings-faktor för Helsingfors. Helsingfors stärker sin internationellaprofil som en storstad då det gäller formgivning. Genom attkombinera design, digitalisering och dialog byggs den godastadens användarupplevelse för helsingforsarna.

Kaupunki varmistaa tuoreen organisaatiomuutoksentavoitteiden, erityisesti asukaslähtöisyyden, osallisuuden jakustannustehokkuuden toteutumisen sekäkaupunkikokonaisuuden ohjattavuuden paranemisen.Valtuustokauden painopisteenä on toimialamuutoksenhyötyjen varmistaminen ja kaupungin johtamistavanuudistaminen. Kaupunkia johdetaan ja henkilöstöpolitiikkaatoteutetaan eettisesti, vastuullisesti ja kestävästi.

Staden säkerställer målen för den färska organisations-reformen, särskilt förverkligandet av invånarorienteringen,delaktigheten och kostnadseffektiviteten samt förbättrandetav stadshelhetens styrbarhet. En prioritet för fullmäktige-perioden är att säkerställa nyttorna av sektorändringen ochatt reformera stadens ledarskapssätt. Förverkligandet avstaden ledarskap och personalpolitik sker på ett etiskt,ansvarsfullt och hållbart sätt.

Helsinki on hyvä työpaikka, jossa tavoitteena onerinomainen ihmisten johtaminen. Kaupunki panostaavaltuustokaudella johtamistyön parantamiseen ja viestinnänkehittämiseen.

Helsingfors är en bra arbetsplats, där målet är utmärktmänniskoledarskap. Staden satsar under fullmäktige-perioden på att förbättra ledarskapsarbetet och utvecklakommunikationen.

Kaupunkikonsernin omistajapolitiikassa kaupunginomistamisen ja määräysvallan tulee lähtökohtaisesti tukeaja palvella palvelujen järjestämistä, kaupungin taloutta taimuuten kaupungin yhteiskunnallisia tavoitteita. Kehitetäänavoimuutta ja osallisuutta koko kaupunkikonsernissa.Omistajuudella ja määräysvallalla tulee saavuttaataloudellista ja/tai toiminnallista hyötyä pitkällä aikavälillä.Toimintaympäristön muuttuessa ja palvelutuotannonvaihtoehtojen lisääntyessä kaupungin oman organisaationja kaupunkikonsernin rakennetta tarkastellaan avoimestisen varmistamiseksi, että kaupungin toimintojen japalvelujen kokonaisuus on järjestettytarkoituksenmukaisesti.

I stadskoncernens ägarpolitik är utgångspunkten attstadens ägarskap och bestämmande inflytande stöder ochbetjänar ordnandet av tjänster, stadens ekonomi ellerstadens samhälleliga mål i övrigt. Öppenheten ochdelaktigheten utvecklas i hela stadskoncernen. Med hjälpav ägarskap och bestämmande inflytande ska stadenuppnå ekonomiska och/eller verksamhetsmässiga fördelarpå lång sikt. Då omvärlden ändras och alternativen inomserviceproduktionen ökar granskas strukturerna för stadensegen organisation och stadskoncernen öppet för att säkraatt stadens helhet av funktioner och tjänster harorganiserats ändamålsenligt.

KESTÄVÄN KASVUN TURVAAMINENKAUPUNGIN KESKEISIN TEHTÄVÄ

TRYGGANDE AV HÅLLBAR TILLVÄXT STADENSMEST CENTRALA UPPGIFT

Helsingin väestö on lisääntynyt keskimäärin yli prosentinvuosivauhtia yli kymmenen vuoden ajan. Sama tahtinäyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Helsingin kasvukertoo kaupungin vetovoimasta ja siitä, että ihmisethaluavat asua täällä. Kasvu on Helsingille myönteinen asia,mutta myös resursseja edellyttävä haaste. Väestöryhmienvälisen ja alueiden välisen eriytymisen hillitseminen onkorkealla kaupungin agendalla. Sosiaalisen koheesionylläpitäminen on hyvän ja kilpailukykyisen kaupunginelinehto myös jatkossa. Kokonaisvaltaisen taloudellisen,sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden varmistaminen onkasvavan kaupungin tärkeimpiä tavoitteita. Kokonaisuuttaseurataan ja raportoidaan mittaristolla kaupungin toiminnanja talouden suunnittelurytmiin kytkettynä.

Helsingfors befolkning har ökat i genomsnitt med över enprocent per år, i över tio års tid. Samma takt verkar fortsättaockså i framtiden. Att Helsingfors växer tyder på att stadenär attraktiv och att människor vill bor här. Tillväxten är enpositiv sak för Helsingfors, men också en utmaning somkräver resurser. Att stävja differentieringen mellan olikabefolkningsgrupper och områden ligger högt på stadensagenda. Att upprätthålla den sociala kohesionen är också ifortsättningen ett levnadsvillkor för en bra och konkurrens-kraftig stad. Att säkra en helhetsbetonad ekonomisk, socialoch ekologisk hållbarhet hör till de viktigaste målen för denväxande staden. Helheten följs upp och rapporteras medhjälp av mätare och med koppling till planeringsrytmen förstadens verksamhet och ekonomi.

Eriarvoistumista vähentää erityisesti laadukas opetus javarhaiskasvatus. Siksi Helsinki tavoitteleevarhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista.Tulokselliseksi osoitettua myönteisen erityiskohtelunrahoitusta lisätään maltillisesti ja suunnataan lisäksiammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Helsingin jokaisenkoulun on oltava niin hyvä, että vanhemmat valitsevat

Differentieringen kan minskas särskilt genom högklassigundervisning och småbarnspedagogik. Helsingfors strävardärför att öka deltagandet inom småbarnspedagogiken.Finansieringen för den bevisligen resultatrika positivasärbehandlingen ökas måttligt och riktas dessutom till denyrkesinriktade utbildningen och gymnasieutbildningen.Varje skola i Helsingfors ska vara så bra att föräldrarna

24

mielellään lähikoulun. gärna väljer närskolan.

Kasvu velvoittaa kaupunkia. Tarvitsemme riittävästityöpaikkoja, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, kirjastoja,liikuntapaikkoja ja terveydenhuollon palveluita. Liikenteenon toimittava. Niistä, joita elämä on kolhinut, on pidettävähuolta. Kaupunkiin mahtuu laaja kirjo ihmisten kohtaloita.

Tillväxten förpliktar staden. Vi behöver tillräckligt mångaarbetstillfällen, bostäder, daghem, skolor, bibliotek,motionsplatser och hälsovårdstjänster. Trafiken måstefungera. Vi måste ta hand om dem som hamnat snett i livet.I staden ryms en brokig mångfald av människoöden.

Kasvava Helsinki tarvitsee toimia tasavertaistenmahdollisuuksien rakentamiseksi, mikä tarkoittaa ennenkaikkea investointeja koulutukseen. Helsingissä on myöspaljon ihmisiä, joiden elämässä on lyhytaikaisia taipitkäaikaisia vaikeita ongelmia: sosiaalipolitiikkamme oninhimillistä, mahdollisimman ajoissa toimivaa japitkäjänteistä. Kaupunki edistää sitä, että mahdollisimmanmoni pääsee kiinni työelämään ja oman sekä perheensäasioiden omaehtoiseen järjestämiseen. Maahanmuuttajienosaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla ja laajemminyhteiskunnassa on onnistuneen kotoutumisen edellytys.

Det växande Helsingfors behöver åtgärder för att byggalikvärdiga möjligheter, vilket innebär framför alltinvesteringar i utbildningen. I Helsingfors finns ocksåmånga människor vars liv präglas av kortvariga ellerlångvariga svåra problem: vår socialpolitik är human,långsiktig och fungerar i ett så tidigt skede som möjligt.Staden främjar tanken om att så många som möjligt kankomma in i arbetslivet och ordna sina och sin familjsärenden på egna villkor. Utnyttjandet av invandrarnaskunskaper på arbetsmarknaden och även bredare isamhället är en förutsättning för en lyckad integration.

Kaupunkien asukkaiden todellisuuden eriytyminen onmaailmalla yksi suurimmista kaupunkien haasteista.Kaupunginosien eriytyminen tulotason ja hyvinvoinninosalta otetaan Helsingissä vakavasti. Helsinki onkansainvälisessä vertailussa onnistunut hillitsemääneriytymistä paremmin kuin useimmat verrokkikaupunkimme.Helsinki tavoittelee jatkossakin asemaa segregaationehkäisyn eurooppalaisena huippuesimerkkinä jamahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden jahyvinvoinnin.

Differentieringen av verkligheten hos städernas invånare ären av de största utmaningarna för städerna i världen.Stadsdelarnas differentiering i fråga om inkomstnivå ochvälmående tas på allvar i Helsingfors. Helsingfors har enligtinternationella jämförelser lyckats stävja differentieringenbättre än många av våra referensstäder. Helsingfors villockså i fortsättningen vara ett europeiskt toppexempel påförebyggande av segregation och möjliggöra stadsdelarnasjämlikhet och välfärd.

Toimivat asuntomarkkinat ovat tärkeässä roolissa kasvunhaasteeseen vastaamisessa. Tavoitteena on rakentaavuosittain 6 000 asuntoa valtuustokauden alussa (2017 –2018) ja 7 000 asuntoa valtuustokauden jälkipuoliskolla(2019 – 2021). Helsinki panostaa kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon AM-ohjelman mukaisesti ja selvittääaktiivisesti toimenpiteitä asumisen hinnan nousunhillitsemiseksi.

En fungerande bostadsmarknad spelar en viktig roll imötandet av utmaningen som den växande staden ställer.Målet är att årligen bygga 6 000 bostäder i början avfullmäktigeperioden (2017–2018) och 7 000 bostäder underden senare halvan av fullmäktigeperioden (2019–2021).Helsingfors satsar i enlighet med BM-programmet på rimligtprissatt hyresbostadsproduktion och utreder aktivt åtgärderför att hålla tillbaka ökningen av priset på boende.

Helsinki huolehtii asuntotuotannon edellytyksistäkaavoittamalla vuosittain 600 000 – 700 000kerrosneliömetriä asuinkerrosalaa ja luovuttamalla riittävänmäärän tontteja. Kaupunki hillitsee rakentamisenkustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymälläkilpailukykyään ja saavutettavuuttaan vaarantamattaasteittain kohti alueellista ja markkinaehtoistapysäköintijärjestelmää uusista asuinalueista aloittaen.

Helsingfors värnar om bostadsproduktionens förutsättningargenom att årligen planlägga 600 000–700 000 kvadratmeterbostadsvåningsyta och överlåta ett tillräckligt antal tomter.Staden stävjar kostnaderna för byggandet och förtätarstadsstrukturen, utan att äventyra sin konkurrenskraft ochtillgänglighet, genom att stegvis övergå till ett lokalt ochmarknadsbaserat parkeringssystem med början i nyabostadsområden.

Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttöaina yhdessä. Liikenneinvestoinneilla huolehditaan kokoliikennejärjestelmän toimivuudesta. Kestävienliikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Samallahuolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä jaelinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukykyturvataan. Yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaanVihdintien bulevardista. Alueen pikaratikan suunnitteluetenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana.Tuusulanväylän bulevardin suunnittelua viedään eteenpäin.Malmin pikaratikan toteuttamisen edellytykset selvitetään.Keskustan raitiotieverkko ja Kalasatamanraitiotiesuunnitelman toteutus etenee. Helsinkiinrakentuvien uusien aluekokonaisuuksien ohella tehostetaantäydennysrakentamista.

I Helsingfors planeras trafikinvesteringarna och mark-användningen alltid tillsammans. Med trafikinvesteringartryggas hela trafiksystemets funktionalitet.Färdsättsandelen för hållbara trafikformer ökas. Samtidigtsköts utvecklingen av alla trafikformer och säkerställs denkonkurrenskraft inom trafiken som näringslivet kräver.Planeringen av förverkligandet av generalplanen inledsmed Vichtisvägens boulevard som första mål. Planeringenav snabbspårvägen i området avancerar till beslutsfattandetunder fullmäktigeperioden. Planeringen av Tusbyledensboulevard förs vidare. Förutsättningarna för att bygga ensnabbspårväg i Malm utreds. Förverkligandet avspårvägsnätet i centrum och spårvägsplanen förFiskehamnen avancerar. Utöver de nya områdeshelheternasom byggs i Helsingfors effektiviseras ocksåkompletteringsbyggandet.

25

Pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemmesyrjäytymistä

Vi tar hand om varje ungdom och förebyggerutslagning

Nuorten syrjäytymiskierre, erityisesti koulutuksesta jatyöstä, on yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia jahuolestuttava seuraus metropolialueilla korostuvastapolarisoitumiskehityksestä. Ongelman lievittäminen ontärkeää sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta jakaupungin turvallisuuden, viihtyisyyden kuinelinkeinopoliittisten intressien edistämiseksi.

Den onda utslagningscirkeln bland unga, särskilt då detgäller utbildning och arbete, är ett av de allvarligasteproblemen i vårt samhälle och en oroväckande följd avpolariseringsutvecklingen som märks särskilt i metropol-områden. Att lindra problemet är viktigt både ur ettmänskligt och ett ekonomiskt perspektiv och dessutom föratt främja stadens trygghet, trivsel och näringspolitiskaintressen.

Helsinki käynnistää laajan ja kokonaisvaltaisen hankkeenyhdessä kumppaneiden kanssa systeemisten ratkaisujenlöytämiseksi nuorten syrjäytymishaasteeseen. Projektinaikana selvitetään erityisesti ylisukupolvista syrjäytymistä jasen pohjalta otetaan käyttöön keinoja syrjäytymisenkatkaisemiseen. Autetaan vaikeasti työllistyvien javajaatyökykyisten ihmisten työllistymistä. Erityistä huomiotakiinnitetään vieraskielisten nuorten selkeästi muitasuurempaan suhteelliseen osuuteen koulutuksen ja työnulkopuolella olevista nuorista. Ohjaamo-toimintamalliajatketaan.

Helsingfors inleder ett omfattande och helhetsbetonatprojekt tillsammans med sina partner för att finna lösningarpå utslagningsutmaningen bland unga. Under projektetutreds framför allt generationsöverskridande utslagning ochutgående från det tas i bruk metoder för att bryta ut-slagningen. De som har svårt att finna sysselsättning ochde med nedsatt arbetsförmåga får hjälp med att finnasysselsättning. Särskild uppmärksamhet fästs vidsituationen för unga med främmande språk sommodersmål, vars proportionella andel bland unga som stårutanför utbildningen och arbetet är betydligt större än iövriga grupper. Verksamhetsmodellen Navigatorn fortsätter.

Helsingissä vahvistetaan lasten ja nuorten palveluketjuaperustasolla, kuten lähineuvolassa, päiväkodissa,perheneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, koulussa,nuorisotyössä, terveyspalveluissa ja lastensuojelussa.Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen sekä vapaa-ajanmahdollisuuksien korkea laatu kaikkialla kaupungissa onedellytys tasavertaiselle hyvälle elämälle. Helsinki käyttäätarvittaessa myönteistä erityiskohtelua. Huolehditaanerityistä tukea tarvitsevien opetuksesta järjestämälläsairaalakoululle asianmukaiset tilat.

I Helsingfors stärks servicekedjan för barn och unga påbasnivån, såsom närrådgivningen, daghemmet, familje-rådgivningen, skolhälsovården, skolan, ungdomsarbetet,hälsovårdstjänsterna och barnskyddet. En hög kvalitet pårådgivningsbyråer, daghem och skolor samt fritids-möjligheter överallt i staden är en förutsättning för ettlikvärdigt gott liv. Helsingfors utnyttjar vid behov positivsärbehandling. Undervisningen av personer med speciellabehov beaktas med ändamålsenliga lokaler för en sjukhus-skola.

Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorellaon harrastus, nuoret luottavat Helsingin tulevaisuuteenasuinpaikkana ja voivat vaikuttaa sen toimintaan.

Helsingfors har som mål att varje barn och ungdom har enhobby, att de unga litar på Helsingfors som boplats iframtiden och att de kan påverka dess verksamhet.

Eriarvoisuuden vähentäminen on Helsingissä lapsia januoria laajempi tavoite. Päämääränä on tavoittaaaikaisemmin apua ja tukea tarvitsevat kaupunkilaiset -erityisesti heidät, jotka tarvitsevat paljon tukea tai hoitoa.Sosioekonomisia ja alueellisia terveys- ja hyvinvointierojakavennetaan tietoon ja vaikuttavuuteen perustuvillamenetelmillä. Kaupunki tunnistaa syrjäytymisen ehkäisyllekeskeisiä ryhmiä myös työikäisten ja ikääntyvienikäryhmissä ja räätälöi heille yksilöllisiä ja parempiapalvelukokonaisuuksia. Etsivään työhön sekäyksinäisyyden ehkäisyyn panostetaan. Hyvinvointieroja jaeriytymiskehitystä sekä niihin kohdistuvia kaupungintoimenpiteitä toteutetaan ja seurataan kaupunkitasoisenakokonaisuutena.

I Helsingfors är minskandet av olikvärdigheten ett mål somomfattar mer än barn och unga. Målet är att tidigare nå uttill de stadsbor som behöver hjälp och stöd – särskilt tilldem som behöver mycket stöd eller vård. Socioekonomiskaoch lokala hälso- och välfärdsskillnader reduceras medhjälp av metoder som grundar sig på kunskaper ocheffektivitet. Även bland människor i arbetsför ålder ochäldre identifierar staden sådana grupper som är centrala förförebyggande av utslagning och för dem skräddarsysindividuella och bättre servicehelheter. Satsningar görs påuppsökande arbete och förebyggande av ensamhet.Välfärdsskillnaderna och differentieringsutvecklingen ochstadens åtgärder som riktas till dem förverkligas och följsupp som en helhet på stadsnivån.

Tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunkivarmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttääkoulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkistenalueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- jakansalaistoimintaan helpotetaan ja kaupunki pyrkiiedistämään myös vajaakäytössä olevien muiden kuinkaupungin omistuksessa olevien tilojen käyttöä.

För att skapa likvärdiga möjligheter säkerställs att stadenslokaler är enkla och trygga att använda för utbildnings-,medborgar- och kulturverksamhet. Tillfällig användning avallmänna områden och tomma lokaler för kultur- ochmedborgarverksamhet underlättas och staden strävarockså att främja användningen av sådana underutnyttjandelokaler som staden inte äger. Centrumbiblioteket Ode och

26

Keskustakirjasto Oodi ja Jätkäsaaren liikuntatila Bunkkeritoteutetaan tavalla, joka ei vaaranna lähipalveluja.

Busholmens idrottslokal Bunkern byggs på ett sätt som inteäventyrar närservicen.

Helsinki edistää asukkaidensa mielenterveyttä, toimijuuttaja päihteettömyyttä sekä vahvistaa ikääntyneidentoimintakykyä ja osallistumista Stadin ikäohjelmanmukaisesti. Helsinki torjuu asunnottomuutta aktiivisesti.

Helsingfors främjar den mentala hälsan, aktörskapet ochalkohol- och drogfriheten hos sina invånare och stärkerfunktionsförmågan och deltagandet bland de äldre enligtStadens seniorprogram. Helsingfors fungerar aktivt för attförebygga bostadslöshet.

Helsinkiläiset ovat osaamistaan, koulutustaan ja kykyjäänvastaavissa töissä. Kaupungin työllisyyttä edistäviäpalveluita suunnataan erityisesti niihin ryhmiin, joissaosallistuminen työmarkkinoille on vähäisintä. Kaupunkipanostaa erityisesti toisen polven maahanmuuttajienkoulutuksen, työllistymisen ja osallisuuden edistämiseen.Lähtömaiden tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen onjoustavaa ja maahanmuuttajien osaaminen onmahdollisimman hyvin työmarkkinoiden käytössä.Yrittäjyyttä tuetaan yhtenä vaihtoehtona työllistymiseen.

Helsingforsarna arbetar med uppgifter som motsvarar deraskunskaper, utbildning och förmåga. Stadens tjänster somfrämjar sysselsättningen riktas särskilt till de grupper i vilkadeltagandet på arbetsmarknaden är det minsta. Stadensatsar framför allt på främjandet av utbildningen,sysselsättningen och delaktigheten för invandrare i andragenerationen. Att känna igen och erkänna examina somavlagts i ursprungslandet är flexibelt och invandrarnaskunskaper utnyttjas så väl som möjligt påarbetsmarknaden. Företagsamhet stöds som ett alternativför att finna sysselsättning.

Kansainvälinen, elävä ja kiehtova tapahtumien Helsinki Ett internationellt, levande och fascinerande evene-mangens Helsingfors

Helsinki on elävä ja monikulttuurinen, liberaalindemokratian ja suvaitsevaisuuden vahva edistäjä.Kasvavassa Helsingissä on moniarvoisuutta sallivakulttuuri, joka mahdollistaa eri väestöryhmien kohtaamiset.Kaupunki kukoistaa ja kehittyy ilmapiirissä, jota leimaauuden oppiminen, avoimuus, toisten kuuleminen jahuomioiminen, ja jossa toisille annetaan tilaa ja otetaanheidät mukaan.

Helsingfors är levande och multikulturellt, en stark främjareav liberal demokrati och tolerans. Det växande Helsingforspräglas av en kultur som tolererar pluralism, vilket möjliggörmöten mellan olika befolkningsgrupper. Staden blomstraroch utvecklas i en atmosfär som präglas av inlärning avnytt, öppenhet, lyssnande och beaktande av andra, och därandra ges utrymme och inkluderas.

Helsingissä on paljon mahdollisuuksia eri lähtökohdistatulevien ja eri elämäntilanteissa olevien ihmistentasavertaiseen kohtaamiseen ja yhteiseen tekemiseen.Huippulaatuinen ja helposti saavutettava kulttuuri sekäurheilutapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja lisäävätkeskinäistä ymmärrystä. Tasavertainen ja toistakunnioittava kohtelu on edellytys sille, että kaupungin kasvuja muutos näyttäytyvät kaikille myönteisenä asiana.

I Helsingfors finns många möjligheter för ett jämliktmötande av människor från olika bakgrunder och i olikalivssituationer och för gemensamma aktiviteter med dem.Lättillgänglig kultur av toppkvalitet och sportevenemang församman människor och ökar den ömsesidiga förståelsen.Jämlik behandling som respekterar den andra är enförutsättning för att stadens tillväxt och förändring ska visasig som en positiv sak för alla.

Kaupungille kansainvälisyys on arvo sinänsä, mutta myöselinkeinopolitiikan keskeinen tavoite. Helsingin kasvu luomahdollisuuksia uusien työpaikkojen synnylle. Viihtyisäkaupunki, jonka asukkaat ovat korkeasti koulutettuja,houkuttelee ulkomaisia yrityksiä, investointeja jamatkailijoita. Helsingin vetovoiman vahvistaminen edellyttääkaupungin määrätietoista kansainvälistämistä. Työperäistämaahanmuuttoa ja sen osuutta kokonaismaahanmuutossapyritään kasvattamaan.

Internationalitet är ett värde i sig för staden, men också ettviktigt mål för näringspolitiken. Då Helsingfors växeruppstår också möjligheter till nya arbetstillfällen. En trivsamstad vars invånare är högt utbildade lockar utländskaföretag, investeringar och turister. Förstärkandet avHelsingfors attraktivitet förutsätter att stadeninternationaliseras på ett målmedvetet sätt. Avsikten är attöka arbetskraftsinvandringen och dess andel av den totalainvandringen.

Korkeatasoinen koulutus on kansainvälisille osaajille tärkeäsyy valita Helsinki asuinpaikakseen. Englanninkielisenkoulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamääräkaksinkertaistetaan. Helsinkiläisten kielitaitoamonipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteistaopetusta ja kasvatusta. Ensimmäisen vieraan tai toisenkotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa joensimmäiseltä luokalta. Kiinan kielen opetustalaajennetaan. Helsinkiin luodaan yhteistyössäPohjoismaiden verkostojen kanssa yhteinen konsepti”Nordiska skolan”.

Högklassig utbildning är en viktig orsak för internationellaexperter att välja Helsingfors som boplats. Antalet platserinom den engelskspråkiga utbildningen och småbarns-pedagogiken fördubblas. Helsingforsarnas språkkunskapergörs mångsidigare genom en ökning av språkbad ochspråkberikad utbildning och fostran. Undervisningen i detförsta främmande språket eller det andra inhemska språketinleds i staden redan från och med första årskursen.Undervisningen i kinesiska utvidgas. I samverkan medNordiska nätverk skapas det gemensamma konceptet"Nordiska skolan" i Helsingfors.

27

Helsinki on monipuolinen ja kansainvälisesti vetovoimainenkulttuuri-, urheilu- ja tapahtumakaupunki. Tavoitteena onsaada kaupunkiin uusia omaleimaisia vierailukohteita.Baanan ja Töölönlahden alueesta tehdään tasokas jakansainvälisesti tunnettu kulttuurin ja vapaa-ajankeskittymä. Suvilahden alueen kehittäminenkansainvälisesti erottuvaksi, pysyväksi tapahtuma-alueeksiselvitetään. Kehittyvää museoverkostoa pyritään edelleenvahvistamaan. Helsinki keventää lupa- jajärjestelykäytäntöjään siten, että kaupungissa on helppojärjestää erilaisia tapahtumia.

Helsingfors är en mångsidig och internationellt attraktivkultur-, idrotts- och evenemangsstad. Målet är att få nyaoriginella besöksobjekt till staden. Området kring Bananoch Tölöviken görs till ett högklassigt och internationelltkänt centrum för kultur och fritid. Utvecklandet av Söderviktill ett internationellt framstående, permanentevenemangsområde utreds. Museinätverket utvecklas ochstärks fortsättningsvis. Helsingfors lättar på sina tillstånds-och arrangemangsförfaranden så att det är enkelt att ordnaolika slags evenemang i staden.

Vetovoimainen keskusta on Helsingin käyntikortti jaelinehto. Helsingin keskusta on elinvoimainen kaupallisiapalveluja, tapahtumia, viihtymistä ja kansalaistoimintaakokoava vetovoimainen paikka. Keskustan elinvoimaisuuttakehitetään yhteistyössä alueen elinkeinoelämän toimijoidenkanssa

Ett attraktivt centrum är Helsingfors visitkort och livsvillkor.Helsingfors centrum är en livskraftig, attraktiv plats somsamlar kommersiella tjänster, evenemang, trivsel ochmedborgarverksamhet. Livskraften i centrum utvecklas isamverkan med näringslivets aktörer i området.

Kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä jatoiminnallisuutta edistävän kävelykeskustanmerkittävämmän laajentamisen sekä keskustanläpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettäkatutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadunedellytykset. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitetaan isoltaosin tienkäyttömaksuin. Olympiaterminaalilta Kauppatorilleulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään tavoitteena keskustanelinvoimaisuutta tukevan toiminnallisen kokonaisuudenaikaansaaminen.

Staden utreder förutsättningarna för en betydandeutvidgning av promenadcentrum, som främjar trivseln ochfunktionaliteten i stadskärnan, samt en underjordiskmatargata, som minskar genomfartstrafiken i centrum ochden tunga trafiken till och från hamnarna i gaturummet. Ommatargatan byggs finansieras den till en stor del med väg-avgifter. Strandzonen från Olympiaterminalen till Salutorgetutvecklas med målet att åstadkomma en funktionell helhetsom stöder livskraften i centrum.

UUDISTUVAT PALVELUT TJÄNSTERNA FÖRNYAS

Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia jaihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten kanssa.Kaupunki panostaa esteettömiin sähköisiin palveluihin sekädigitalisaation, tekoälyn ja robotisaation hyödyntämiseen.Sähköiset palvelut ovat ensisijaisia, ja ne ovat käytettävissäviikonpäivästä tai kellonajasta riippumatta. Palvelujenuudistamista jatketaan ja huolehditaan saavutettavuudesta,monialaisesta osaamisesta, yhden luukun periaatteenvahvistamisesta ja erilaisten asukasta lähellä olevientyömuotojen kehittämisestä. Kaupunki tarjoaa palveluita javiestii niistä molemmilla kansalliskielillä.

Helsingfors utvecklar samordnade, effektiva tjänster medmänskligt ansikte tillsammans med stadsborna. Stadensatsar på tillgängliga elektroniska tjänster och utnyttjandeav digitalisering, artificiell intelligens och robotisering. Deelektroniska tjänsterna ges prioritet och de kan användasoberoende av veckodag eller klockslag. Förnyandet avtjänsterna fortsätter och dessutom ses det till attnåbarheten, de branschövergripande kunskaperna ochsamserviceprincipen stärks och att olika slags arbetsformernära invånaren utvecklas. Staden erbjuder tjänster ochkommunicerar om dem på båda nationalspråken.

Helsingissä otetaan käyttöön sähköinen asiointimahdollisimman laajasti ja kerätään systemaattisestipalautetta sähköisesti. Henkilöstön hyvinvointiin jaosallistumiseen palveluiden uudistamisessa panostetaan.

I Helsingfors tas e-tjänster i bruk i så stor omfattning sommöjligt och elektronisk respons samlas in systematiskt.Satsningar görs på personalens välmående och delaktigheti förnyandet av tjänster.

Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia Helsingfors är världens mest verkningsfulla läroplats

Helsingissä hyödynnetään koko kaupunkia kaikenikäistenoppimisen tilana. Digitaalinen teknologia rikastuttaaoppimista ja mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomanoppimisen. Kumppanuusverkostot korkeakoulujen,yritysten, kolmannen sektorin ja kaupungin eri toimijoidenkesken monipuolistavat ja laajentavat opiskelua. Jottakaikilla helsinkiläisillä oppijoilla olisi tasavertaisetmahdollisuudet tutustua kotikaupunkiinsa, selvitetäänmahdollisuutta vapauttaa koululuokatjoukkoliikennemaksuista. Helsinki varmistaa, että kaikillakuntalaisilla on mahdollisuus hankkia ja vahvistaatietoyhteiskunnan edellyttämiä taitoja.

I Helsingfors utnyttjas hela staden som ett rum för inlärningi alla åldrar. Den digitala teknologin berikar inlärningen ochmöjliggör inlärning som är oberoende av tid och plats.Partnernätverken mellan olika aktörer på högskolor,företag, tredje sektorn och staden gör studiernamångsidigare och mera omfattande. För att alla lärandeindivider i Helsingfors ska ha likvärdiga möjligheter attbekanta sig med sin hemstad, utreds möjligheten att befriaskolklasser från kollektivtrafikavgifter. Helsingfors säkrar attalla kommuninvånare har en möjlighet att skaffa och stärkade kunskaper som informationssamhället förutsätter.

28

Helsinkiin rakennetaan älykoulun toimintamalli, jossainnovoidaan ja toteutetaan tulevaisuuden pedagogisiaratkaisuja. Data-analytiikka mahdollistaa oppimisenyksilöllisen etenemisen. Digitaaliset palvelut parantavatkasvatukseen ja koulutukseen hakeutumista ja siirtymistäkoulutuksen nivelvaiheissa.

I Helsingfors byggs en verksamhetsmodell för ensmartskola för innovation och förverkligande av framtidenspedagogiska lösningar. Dataanalys möjliggör individuellaframsteg i inlärningen. De digitala tjänsterna förbättraruppsökandet av fostran och utbildning och övergångenmellan utbildningens etappmål.

Helsingissä panostetaan fyysisiin oppimisympäristöihin,jotka edistävät työelämässä ja tietoyhteiskunnassatarvittavien taitojen oppimista. Myllypuroonammattikorkeakoulu Metropolian yhteyteen muodostetaankansainvälisesti kiinnostava rakennusalan kampus, jossakoulutetaan ammattikorkeakoulutason ja toisen asteenammattilaisia. Mäkelänrinteen opiskelun, urheilun jaasumisen yhdistävää Urhea-kampuksen rakentamistaedistetään.

I Helsingfors görs satsningar på fysiska inlärningsmiljöersom främjar inlärningen av kunskaper som behövs iarbetslivet och informationssamhället. I anslutning till yrkes-högskolan Metropolia i Kvarnbäcken bildas ettinternationellt intressant campus i byggbranschen, där detutbildas proffs på yrkeshögskolenivån och på andra stadiet.Byggandet av Backasbrinkens Urhea-campus somkombinerar studier, idrott och boende främjas.

Kasvatus ja koulutus lisäävät kaupungin kilpailukykyä jaluovat elinvoimaa ja sivistystä. Ennakointiin perustuvaammatillinen koulutus luo hyvät edellytykset työttömien jamaahanmuuttajien työllistymiselle. Helsingissä laaditaanmaahanmuuttajien osaamistason kohottamiseksimaahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksenkehittämissuunnitelma, joka ulottuu varhaiskasvatuksestaaikuiskoulutukseen. Osaamiskeskuksen toimintamalliakehitetään ja sille pyritään saamaan myös valtionrahoitusta. Turvapaikan saaneille luodaan nopea polkukotimaisen kielen opetukseen. Kaupunki huolehtii riittävästälasten suomi tai ruotsi toisena kielenä –opetuksesta.

Fostran och utbildning ökar stadens konkurrenskraft ochskapar livskraft och bildning. Yrkesutbildning som grundarsig på framförhållning skapar goda förutsättningar förarbetslösa och invandrare att finna sysselsättning. För atthöja invandrarnas kunskapsnivå utarbetas en utvecklings-plan för fostran och utbildning för invandrare, som sträckersig från småbarnspedagogik till vuxenutbildning. Verksam-hetsmodellen för kompetenscentrum utvecklas och ett målär att också få statlig finansiering för projektet. För demsom beviljats asyl skapas en snabb stig till undervisning iett inhemskt språk. Staden ser till att det finns tillräckligundervisning för barn i finska eller svenska som andraspråk.

Helsingistä luodaan elinikäisen oppimisen innovatiivinenkokeilukaupunki. Yhteistyö johtavien suomalaisten jakansainvälisten yliopistojen, kulttuurilaitosten, kehittäjiensekä yritysten kanssa edistää uuden kokeiluekosysteeminrakentamista.

Helsingfors görs till en innovativ experimentstad för livslångtlärande. Samverkan med ledande inhemska och inter-nationella universitet, kulturinstitutioner, utvecklare ochföretag främjar byggandet av ett nytt experimentekosystem.

Helsinki on erinomainen kaupunki opiskella ja tehdätiedettä. Korkeakouluopiskelijat ovat tärkeä osatulevaisuuden Helsingin vetovoimaisuutta jaelinvoimaisuutta. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötäpääkaupunkiseudun yliopistojen, korkeakoulujen jaopiskelijaverkoston kanssa edistääkseen kansainvälisentason opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä sekäkaupungin strategisia päämääriä.

Helsingfors är en utmärkt stad för studier och vetenskap.Högskolestuderande är en viktig del av Helsingfors framtidaattraktivitet och vitalitet. Staden utför ett tätt samarbete meduniversiteten, högskolorna och studentnätverket i huvud-stadsregionen för att främja förutsättningarna för under-visning och forskning på internationell nivå och stadensstrategiska mål.

Helsinkiläisillä on tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet.Suomen- ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja perusopetusovat vetovoimaisia lähipalveluita. Helsingissä säilytetäänsubjektiivinen päivähoito-oikeus ja varhaiskasvatuksenhenkilöstömitoitus nykyisellä tasolla. Varhaiskasvatuksenmaksuttomuutta edistetään siten, että se on maksutontaviiden vuoden iästä alkaen vähintään neljä tuntia päivässä.Valtuustokauden aikana valmistellaan päätöksetmaksuttomuuden ulottamisesta myös nuorempiinikäryhmiin. Varhaiskasvatuksessa panostetaan laatuun,työntekijöiden pysyvyyteen ja turvalliseen arkeen. Helsinginkouluissa aloitetaan kunnianhimoinen kiusaamisenvastainen ohjelma.

Helsingforsarna har likvärdiga utbildningsmöjligheter.Småbarnspedagogiken och den grundläggandeutbildningen på finska och svenska är attraktiv närservice. IHelsingfors bevaras den subjektiva rätten till dagvård ochpersonaldimensioneringen inom småbarnspedagogikenhålls på den nuvarande nivån. Avgiftsfriheten inomsmåbarnspedagogiken främjas så att den gäller dem somfyllt fem år i minst fyra timmar per dag. Underfullmäktigeperioden bereds beslut om utvidgande avavgiftsfriheten också till yngre åldersgrupper. Ismåbarnspedagogiken satsas på kvalitet, en trygg vardagoch att de anställda stannar kvar. I Helsingfors skolor inledsett ambitiöst antimobbningsprogram.

Helsingissä toteutuu koulutustakuu: perusopetuksenjälkeen kaikki saavat opiskelupaikan lukiosta taiammatillisesta koulutuksesta. Helsingin tavoitteena on, ettätoisen asteen läpäisyaste myös paranee selvästi.Kaupungissa huolehditaan siitä, että koulutus tavoittaaparemmin ilman toisen asteen tutkintoa olevat nuoret

I Helsingfors förverkligas utbildningsgarantin: efter dengrundläggande utbildningen får alla en studieplats inomgymnasie- eller yrkesutbildningen. Helsingfors mål är attfullföljandegraden inom utbildningen på andra stadietförbättras avsevärt. I staden ses det till att utbildningenbättre når unga vuxna utan examen på andra stadiet. Det

29

aikuiset. Vapaa sivistystyö järjestää toimintaaasiakaslähtöisesti muuttuvien sivistystarpeiden mukaan.Jokaisella helsinkiläisellä on mahdollisuus saavuttaapotentiaalinsa oppimisessa. Pedagogiikka ja oppimisen tukitasoittavat oppimisen eroja ottamalla huomioon tukeatarvitsevien ja hyvin edistyvien tarpeet.

fria bildningsarbetet ordnar kundorienterad verksamhetutifrån de växlande bildningsbehoven. Varje helsingforsarehar en möjlighet att uppnå sin potential inom inlärningen.Pedagogiken och inlärningens stöd utjämnar skillnader iinlärningen genom att beakta behoven hos de som behöverstöd och de som avancerar väl.

Helsingissä lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveellisetoppimisympäristöt. Helsinki tekee aktiivista yhteistyötävaltiovallan, muiden suurempien kaupunkien,korkeakoulujen ja tutkijoiden sekä rakennusalan kanssatoimivien ratkaisujen löytämiseksi julkisten tilojen jaerityisesti koulujen sisäilmaongelmiin. Kaupunki laatiikiinteistöstrategian, jossa linjataan kaupungin kiinteistöjensuunnittelua, rakennuttamista, rakentamista, ylläpitoa jaomistamista. Strategia sisältää suunnitelmansisäilmaongelmista kärsivien koulujen, päiväkotien jaleikkipuistojen rakennusten korjaamisesta tai korvaamisestauusilla rakennuksilla. Tavoitteena on kiinteistökannanlaadun parantamisen, laaturiskien hallinnan parantamisenmm. elinkaarimallilla ja sisäilmaongelmien vähentämisenohella tilatehokkuuden edistäminen ja tyhjiksi jääneidenarvorakennusten parempi hyödyntäminen.

I Helsingfors har barn och unga trygga och sundainlärningsmiljöer. Helsingfors för ett aktivt samarbete medstaten, andra större städer, högskolor och forskare ochbyggbranschen för att hitta fungerande lösningar för att lösaproblem med inomhusluften i offentliga lokaler och särskiltskolor. Staden tar fram en fastighetsstrategi med riktlinjerför planering, byggherreverksamhet, byggande, underhålloch ägande av stadens fastigheter. I strategin ingår en planför ombyggnad eller ersättande av skol-, daghems- ochlekparksbyggnader som lider av problem med inomhus-luften. Syftet är att förbättra kvaliteten på fastighets-beståndet, att förbättra hanteringen av kvalitetsrisker bl.a.med livscykelmodellen och att minska problemen medinomhusluften, men också att främja lokaleffektiviteten ochatt bättre utnyttja värdebyggnader som blivit tomma.

Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille En hälsosam stad i rörelse för alla

Liikkumattomuus on yksi merkittävimmistä hyvinvointiamurentavista tekijöistä. Vain noin neljännes väestöstäliikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Helsinki luokaupunkiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisenyhteistyörakenteet ja nostaa liikkumisen lisäämisenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisensä pilottihankkeeksi.

Orörlighet är en av de mest betydande faktorerna sombryter ner välfärden. Endast en fjärdedel av befolkningenrör sig tillräckligt med tanke på sin hälsa. Helsingforsskapar samarbetsstrukturer för främjande av hälsa ochvälfärd i staden och framhäver ökandet av rörligheten till ettpilotprojekt inom hälsa och välfärd.

Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungintuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikunta- jakulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen jaarkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti erikaupunginosissa. Lapsia ja nuoria liikutetaan yhä enemmänkiinteänä osana heidän arkeaan varhaiskasvatuksessa jakouluissa. Kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan tavalla,joka ottaa erilaiset käyttäjät huomioon. Väestöryhmien erottunnistetaan ja palveluja kohdennetaan erityistä tukeatarvitseville ja korkean riskin kohderyhmille. Helsinkihoukuttelee aktiivisesti ikäihmisiä liikkeelle, niin liikunnankuin kulttuurin pariin. Kuntalaisten liikkeelle lähtemisentukena hyödynnetään kaupunginmarkkinointiviestintäkampanjaa.

Rörligheten främjas allt mångsidigare med hjälp av tjänstersom staden producerar. Stadsmiljön och idrotts- och kultur-utbudet utvecklas så att det uppmuntrar till motion ochvardagsaktivitet jämlikt i olika stadsdelar. Rörelse görs alltmera till en fast del av vardagen för barn och unga inomsmåbarnspedagogiken och i skolorna. Staden planeras ochbyggs på ett sätt som beaktar olika slags användare.Skillnader mellan befolkningsgrupper identifieras ochtjänster riktas till personer som behöver särskilt stöd och tillmålgrupper med hög risk. Helsingfors lockar aktivt de äldreatt röra på sig, både till motion och till kultur. Stadensmarknadskommunikationskampanj utnyttjas som stöd föratt få kommuninvånarna att röra på sig.

Terveyden edistämiseksi Helsingissä lisätäänkaupunkilaisten toimintakykyä ja mahdollisuuksiaturvalliseen itse- ja omahoitoon ja kotona asumiseen.Helsingissä vahvistetaan kotihoitoa ja sen asiakkaiden jatyöntekijöiden hyvinvointia sekä pyritäänennaltaehkäisemään akuutteja tilanteita. Erityistä huomiotakiinnitetään toimintarajoitteisten kuten ikääntyneidenmahdollisuuksiin elää kokemusrikasta elämää.Ikääntyneiden palveluja kehitetään kokonaisuutenavarhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti.Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy turvataan silloin, kunhoidon turvaaminen kotona ei ole enää mahdollista.Palvelujen saatavuutta ja laatua arvioidaan säännöllisesti.

För att främja hälsan i Helsingfors ökas stadsbornasfunktionsförmåga och möjligheter till trygg själv- och egen-vård och hemmaboende. I Helsingfors stärks hemvårdenoch välbefinnandet hos dess kunder och anställda och finnsen strävan att förebygga akuta situationer. Särskilduppmärksamhet fästs vid möjligheterna för personer medfunktionsnedsättning, såsom äldre personer, att leva ettupplevelserikt liv. Tjänsterna för äldre utvecklas som enhelhet från tidigt stöd till livets slutskede. Tillgången tilldygnetruntvård tryggas då det inte längre är möjligt atttrygga vården hemma. Tjänsternas tillgänglighet ochkvalitet utvärderas regelbundet.

Helsinki rakentaa sote-palveluja, jotka helsinkiläisethaluavat valita. Riippumatta sote-uudistuksen etenemisestäHelsinki kehittää palveluita ja niiden saatavuutta. Yhden

Helsingfors bygger social- och hälsovårdstjänster somhelsingforsarna vill välja. Oberoende av hur vårdreformenavancerar utvecklar Helsingfors tjänsterna och tillgången till

30

luukun periaatetta vahvistetaan ja hoitoon pääsyäedistetään oikea-aikaisen avun saamiseksi. Aukioloaikojalaajennetaan ja työmuotoja uudistetaan niin, että palvelujentuloksellisuus ja asiakaskokemus paranevat .Terveyskeskusten maksuttomuus säilytetään. Kaikkeinhaavoittuvimpien ihmisryhmien tarpeisiin ja palveluihinkiinnitetään erityistä huomiota.

dem. Samserviceprincipen stärks och tillgången till vårdfrämjas för hjälp i rätt tid. Öppettiderna utvidgas ocharbetsformerna förnyas så att tjänsternas resultat ochkundupplevelsen förbättras. Hälsostationernas avgiftsfrihetbevaras. Särskild uppmärksamhet fästs vid behoven hosoch tjänsterna för de allra mest sårbaramänniskogrupperna.

Helsinki osallistuu aktiivisesti maakunta- ja sote -muutoksenvalmisteluun ja varmistaa että suuren kaupunginkysymykset huomioidaan uudistuksessa. Helsinki turvaapalvelujen jatkuvuuden järjestämisvastuun siirtyessämaakunnille ja yhteensovittaa kaupungin ja HUS:nerikoissairaanhoidon palvelut. Kaupungissa tunnistetaanuusia palvelujen yhdyspintoja sekä varmistetaanpalveluiden saumaton toimivuus helsinkiläisille kaupungintoimialojen, maakunnan ja muiden toimijoiden välillä.Helsinki huolehtii kaupunkilaisille tärkeiden järjestöjenmatalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujentoimintaedellytyksistä sote-uudistuksessa.

Helsingfors deltar aktivt i beredningen av landskaps- ochvårdreformen och säkrar att den stora stadens ange-lägenheter beaktas i reformen. Helsingfors tryggartjänsternas kontinuitet då organiseringsansvaret flyttas tilllandskapen och samordnar stadens och HNS:s special-sjukvårdstjänster. I staden identifieras de nya tjänsternasförbindelseytor och säkras att tjänsterna fungerar enhetligtför helsingforsarna mellan stadens sektorer, landskapenoch övriga aktörer. I vårdreformen värnar Helsingfors omverksamhetsförutsättningarna för de för stadsborna viktigasocial- och hälsovårdstjänsterna med låg tröskel.

Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat Levande, särpräglade och trygga stadsdelar

Helsinki on kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ovateläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevatkaupunginosan omakseen. Helsingissä rakennetaanmonipuolisia ja elinvoimaisia kaupunginosia kasvattamallaasukkaiden vaikutusvaltaa elinympäristönsä asioihin.Kaupunki investoi sekä infrastruktuuriin että ihmisiin eripuolilla kaupunkia. Helsinki tukee asukkaiden ja yhteisöjenalueellista oma-aloitteisuutta ja yhteistoimintaa. Asukkaidenvaikutusmahdollisuuksista huolehditaan ja demokraattinenohjaus varmistetaan kaupungin vuokra-asunnoissa.Täydennysrakentaminen auttaa kehittämään niin julkisiakuin yksityisiä palveluita.

Helsingfors är en stad där alla stadsdelar är levande,trivsamma och särpräglade och där invånarna känner sighemma. I Helsingfors byggs mångsidiga och livskraftigastadsdelar genom att öka invånarnas inflytande i ärendensom gäller deras livsmiljö. Staden investerar både i infra-struktur och i människor på olika håll i staden. Helsingforsstöder invånarnas och sammanslutningarnas lokala initiativ-rikedom och samverkan. Invånarnas påverkansmöjlighetervärnas om och den demokratiska styrningen säkras istadens hyresbostäder. Kompletteringsbyggandet hjälperatt utveckla både offentliga och privata tjänster.

Tiivis ja toiminnallisesti sekoittunut kaupunkirakenne luopohjan urbaanille elämälle. Helsingin kaikissakaupunginosissa on edellytykset hyvälle arjelle, toimivalleliikenteelle, monipuolisille lähipalveluille ja elinkeinoille.Varmistetaan suurten aluerakentamishankkeiden, sekäRaide-Jokerin että muiden raideyhteyksien kannattavuusriittävällä maankäytön tehokkuudella. Asuntotarjonta onmonipuolista, sekä uusille että täydennysrakennettavilleasuinalueille rakennetaan kaikkia hallintamuotoja Helsinginkaupungin vuokra-asunnoista vapaarahoitteisiinomistusasuntoihin. Tavoitteena on, että Helsingin alueidenvälinen eriytyminen vähenee ja kaupunginosien välisethyvinvointierot kaventuvat.

En tät och funktionellt blandad stadsstruktur skapargrunden för ett urbant liv. I alla stadsdelar i Helsingforsfinns förutsättningar för en bra vardag, fungerande trafik,mångsidig närservice och näringsgrenar. Lönsamheten förstora områdesbyggnadsprojekt, Jokerbanan och andraspårförbindelser säkerställs genom en tillräcklig effektivitet imarkanvändningen. Bostadsutbudet är mångsidigt och allabesittningsformer, från Helsingfors stads hyresbostäder tillfritt finansierade ägarbostäder, byggs både i nya bostads-områden och i områden med kompletteringsbyggande.Målet är att differentieringen mellan de olika områdena iHelsingfors minskar och välfärdsskillnaderna mellan stads-delarna reduceras.

Helsinki on viihtyisä kaupunki, jossa kiinnostavakaupunkitila luo edellytykset kohtaamisille ja hyvinvoinnille.Arkkitehtuuri on mielenkiintoista, moninaista jakorkeatasoista, ja rakentamisen korkea laatu luokaupungille vahvan identiteetin ja imagon.

Helsingfors är en trivsam stad där det intressantastadsrummet skapar förutsättningar för möten och välfärd.Arkitekturen är intressant, varierande och högklassig ochbyggandets kvalitet skapar en stark identitet och profil förstaden.

Helsingin tulee olla Suomen paras kaupunki yrityksille.Urbaani ympäristö tarjoaa hyvän kasvualustan yritysteninnovaatiotoiminnalle ja vetovoimaisen asuinympäristöntyövoimalle. Helsinki luo mahdollisuuksia kasvullekaavoittamalla riittävästi ja ketterästi tarvittavia työpaikka-alueita. Helsinki tukee yritysekosysteemejä ja -klustereitatarjoamalla monipuolisia sijaintimahdollisuuksia hyvinsaavutettavilla alueilla. Helsinki arvioi miten se voi omassahankintatoimessaan paremmin edistää innovatiivista

Helsingfors ska vara Finlands bästa stad för företag. Denurbana miljön erbjuder ett gott växtunderlag för företagensinnovationsverksamhet och en attraktiv boendemiljö förarbetskraften. Helsingfors skapar tillväxtmöjligheter genomatt i tillräcklig utsträckning och smidigt planlägga behövligaarbetsplatsområden. Helsingfors stöder företagsekosystemoch -kluster genom att erbjuda mångsidiga lokaliserings-alternativ i lättillgängliga områden. Helsingfors bedömer hurstaden i sin egen upphandlingsverksamhet kan främja

31

yrittäjyyttä. Teollisuuskadun akselia kehitetäänmerkittävänä työpaikka-alueena ja keskustanlaajenemisalueena.

innovativ företagsamhet på ett bättre sätt. Industrigatansaxel utvecklas som ett betydande arbetsplatsområde ochett utvidgningsområde för centrum.

Kaupungissa kehitetään aktiivisesti liike-elämän logistiikanedellytyksiä. Liikennejärjestelmän vähäpäästöisyys eteneeja terveydelle haitalliset päästöt vähenevät selvästi.

I staden utvecklas förutsättningarna för näringslivets logistikaktivt. Trafiksystemets utveckling mot lägre utsläpp avan-cerar och de hälsovådliga utsläppen minskar betydligt.

Helsinki on kokonaisvaltaisesti toimivan älykkäänliikennejärjestelmän edelläkävijä. Liikennesektori onteknologian kehittymisen ja jakamistalouden vahvistumisensekä päästövähennystavoitteiden takia nopeimminmuuttuvia sektoreita. Helsinki on vahvasti mukana tässäkehityksessä elinkeinoelämän, valtion ja HSL-alueenmuiden kuntien kanssa. Kaupunki edistää kysyntäohjattuunliikennejärjestelmään siirtymistä. Kaupunki toimiitestialustana liikennekaaren mahdollistamien uusienälykkään liikkumisen palveluiden (mm. Mobility as aService) kaupallistamiseksi ja tulevaisuuden teknologioidenedistämiseksi.

Helsingfors är en föregångare i fråga om ett helhetsbetonat,fungerande smart trafiksystem. Trafiksektorn är tack vareden teknologiska utvecklingen och den starkare delnings-ekonomin samt målen för minskningen av utsläpp en sektorsom präglas av snabb förändring. Helsingfors deltar starkt iden här utvecklingen tillsammans med näringslivet, statenoch de övriga kommunerna i HRT-området. Staden främjarövergången till ett trafiksystem som styrs enligt efterfrågan.Staden fungerar som en testplattform för kommersiali-seringen av de nya smarttrafiktjänster (bl.a. Mobility as aService) som trafikbalken möjliggör och för främjandet avframtidens teknologier.

Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimiikaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Viher- jasinialueiden ekologinen laatu, saavutettavuus jaterveysvaikutukset turvataan. Luonnonsuojeluohjelmaatoteutetaan ja metsäverkostoa vahvistetaan. Helsinginvesistöjen, sekä pienvesien että rannikkovesien tilaaparannetaan ja kiinnitetään huomiota vaelluskalakantojenelpymiseen. Metsissä ja metsäisillä alueillasuunnitelmallinen monimuotoisuuden lisääminen on hoidonkeskeisin tavoite. Hulevesien kustannustehokkaanhallinnan edistämiseksi viherpinta-alaa lisätäänkaupunkirakenteessa. Kaupungin puistojenmonimuotoisuutta lisätään. Kansallinen kaupunkipuisto–hankkeesta tehdään päätös kuluvan valtuustokaudenaikana, tekeillä olevan selvityksen valmistuttua.

Helsingfors värnar om sin värdefulla natur och agerar för attöka diversiteten i stadsnaturen. Den ekologiska kvaliteten,tillgängligheten och hälsokonsekvenserna i fråga om grön-och blåområden tryggas. Naturskyddsprogrammet förverk-ligas och skogsnätverket stärks. Läget för Helsingforsvattendrag, både småvatten och kustvatten, förbättras ochuppmärksamhet fästs vid vandringsfiskbeståndens åter-hämtning. I skogar och skogsområden är en systematiskökning av diversiteten det viktigaste målet för vården. Föratt främja effektiv hantering av dagvatten ökas grönytan istadsstrukturen. Diversiteten i stadens parker ökas. Ettbeslut om projektet Nationalstadsparken fattas under denpågående fullmäktigeperioden efter att den pågående ut-redningen färdigställts.

Helsingin merellinen sijainti on osa kaupunginperusluonnetta ja -olemusta. Merellisyyttä ei olehyödynnetty riittävästi kaupungin vetovoimatekijänä.Lähisaariston avaamista edelleen yleiseen käyttöönjatketaan. Helsinkiläisten virkistysmahdollisuuksienedistämiseksi, matkailupalvelujen kehittämiseksi jakaupungin yleisen vetovoiman vahvistamiseksi laaditaanmerellinen strategia, jossa haetaan keinoja mm. merellistenkohteiden saavutettavuuden parantamiseen, saaristonpalvelujen kehittämiseen ja merellisten tapahtumienedistämiseen. Helsingin saaristosta tehdään entistäkinhoukuttelevampi matkailu- ja virkistyskohde. Helsinkiinluodaan saaristoa hyödyntävä, kansainvälinen julkisentaiteen biennale.

Helsingfors havsnära läge är en del av stadengrundkaraktär och -väsen. Havsnärheten har inte utnyttjats itillräcklig grad som en attraktivitetsfaktor för staden.Öppnandet av den närliggande skärgården för allmänhetenfortsätter. För att främja helsingforsarnasrekreationsmöjligheter, utveckla turisttjänsterna och stärkastadens allmänna attraktivitet utarbetas en strategi för denhavsnära staden. I den söks metoder bl.a. för att förbättratillgängligheten till stadens havsnära mål, utvecklatjänsterna i skärgården och främja evenemang vid havet.Helsingfors skärgård görs till ett allt mer lockande turist- ochrekreationsmål. I Helsingfors skapas en internationellbiennal för offentlig konst som utnyttjar skärgården.

Modernia ilmastovastuuta Modernt klimatansvar

Helsinki korostaa toiminnassaan ekologisia arvoja ja pyrkiimukaan maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkostoon. Helsinki erottautuu globaalin vastuunpaikallisen toteuttamisen kansainvälisesti verkottuneenaedelläkävijänä.

Helsingfors betonar ekologiska värden i sin verksamhet ochhar som mål att bli medlem i klimatnätverket C40, sombestår av världens ledande städer. Helsingfors framträdersom en internationellt nätverkad föregångare inom lokaltförverkligande av globalt ansvar.

Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassavakavasti ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti.Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentinpäästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa

Helsingfors tar sitt ansvar i bekämpningen av klimat-förändringen på allvar och bekämpar klimatförändringen påett ambitiöst sätt. Helsingfors ställer som mål att minskautsläppen med 60 procent före utgången av år 2030 och

32

hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035.Helsinki varautuu valtion mahdolliseen päätökseen hiilenkäytön kieltämisestä energiatuotannossa. Tähän Helsinkitarvitsee valtion johdonmukaista tukea korvaavanenergiajärjestelmän osan kehittämiseksi.Hiilineutraalisuustavoite määritellään tavalla, joka vastaayleistä käytäntöä Suomessa.

tidigarelägga kolneutralitetsmålet från år 2050 till år 2035.Helsingfors förbereder sig för ett eventuellt beslut omförbud att använda kol i energiproduktionen. Här behöverHelsingfors statens konsekventa stöd för att utveckla enersättande del i energisystemet. Målet att vara kolneutraltdefinieras på ett sätt som motsvarar allmän praxis i Finland.

Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan sekäuudisrakentamisessa että vanhan rakennuskannankorjaamisessa. Helsingin energiatehokkuusnormit ovatkansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisemmat.Uusiutuva energia ja energiatehokkuus pyritäänyhdistämään Helsingissä optimaalisella tavalla paitsiyksittäisissä rakennuksissa myös alueellisesti. Liikenteenpäästövähennyksiä toteutetaan koko Helsinginliikennejärjestelmässä niin pyöräilyn ja kävelyn suosiotalisäämällä kuin sähköautojen, sähköbussien jaraidejoukkoliikenteen osuutta nostamalla. Helsingissäluodaan edellytykset sähköautojen määrän voimakkaallekasvulle mahdollistamalla sähköautojen julkisenlatausinfran rakentaminen markkinaehtoisesti. Uusiutuvaaenergiaa lisätään niin pienessä kuin suuremmassamittakaavassa.

Byggnadernas energieffektivitet förbättras både i ny-byggandet och i renoveringen av det gamla byggnads-beståndet. Helsingfors energieffektivitetsnormer är ambiti-ösare än den nationella miniminivån. Målet är att förnybarenergi och energieffektivitet kombineras i Helsingfors på ettoptimalt sätt, såväl i separata byggnader som lokalt.Trafikens utsläppsminskningar förverkligas i hela trafik-systemet i Helsingfors, både genom att öka gång- ochcykeltrafikens popularitet och genom att höja andelenelbilar, elbussar och spårvägstrafik. I Helsingfors skapasförutsättningar för en kraftig ökning i antalet elbilar genomatt möjliggöra byggandet av offentlig laddningsinfrastrukturför elbilar på marknadsvillkor. Förnybar energi ökas i såvälliten som större skala.

Päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaanHelsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaistenkanssa. Helsinki haluaa toimia yhä aktiivisemmin alustanamielenkiintoisille ja tuloksellisille innovaatioille, jotkatuottavat myös uusia vientimahdollisuuksia.

Utsläppsminskningar och projekt som gäller cirkulärekonomi förverkligas i Helsingfors i samverkan medföretagsvärlden och stadsborna. Helsingfors vill fungera alltaktivare som en plattform för intressanta och framgångsrikainnovationer som också skapar nya exportmöjligheter.

Päästövähennysten toteuttamisesta laaditaan vuoden 2018helmikuun loppuun mennessä aikataulutettutoimenpideohjelma. Kaupungin ilmastotyöryhmän raportti jaHelenin hyväksytty kehitysohjelma toimivat pohjana työlle.

Ett schemalagt åtgärdsprogram om genomförandet avutsläppsminskningarna tas fram före februari 2018.Rapporten av stadens klimatarbetsgrupp och Helens god-kända utvecklingsprogram fungerar som grund för arbetet.

VASTUULLINEN TALOUDENPITO HYVINVOIVANKAUPUNGIN PERUSTA

ANSVARSFULL EKONOMI SOM GRUND FÖR DENVÄLMÅENDE STADEN

Kaupungin taloutta hoidetaan vastuullisesti, kestävästi jatuottavasti, jotta kuntalaisten palvelut voidaan turvatapitkällä aikavälillä ja kaupunki on kilpailukykyinensijaintipaikka yrityksille.

Stadens ekonomi sköts ansvarsfullt, hållbart och produktivt,så att kommuninvånarnas tjänster kan tryggas på lång siktoch staden är en konkurrenskraftig lokaliseringsplats förföretag.

Suunnitteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa kaupungintulevien vuosien talouteen poikkeuksellista epävarmuutta.Helsingiltä maakunnille siirtyvien verotulojen ja menojenjälkeen kaupungin verorahoitus suhteessa kasvavankaupungin investointitarpeeseen alenisi merkittävästi.Kaupungin kunnallisverokertymästä poistuisi noin kaksikolmannesta. Nykyinen lainakanta jäisi kuitenkin kaupunginvastuulle eli suhteellinen velkaantuneisuus kasvaaolennaisesti. Valtionrahoituksen suhteellinen merkityskaupungin tulorahoituksessa olisi nykyistä suurempi, mikälisää osaltaan rahoituksellista epävarmuutta.

Den planerade landskapsreformen orsakar exceptionellosäkerhet i stadens ekonomi under de kommande åren.Efter skatteinkomsterna och utgifterna som överförs frånHelsingfors till landskapen minskar stadens skatte-finansiering avsevärt i förhållande till den växande stadensinvesteringsbehov. Cirka två tredjedelar av stadens kom-munala beskattningsutfall försvinner. Staden ansvarar dockfortsättningsvis för det nuvarande lånebeståndet, vilket be-tyder att den proportionella skuldsättningen ökar väsentligt.Den statliga finansieringens proportionella betydelse förstadens interna finansiering är större än den är nu, vilket isig ökar den finansiella osäkerheten.

Kasvavan kaupungin investointikyvystä on huolehdittavakaikissa oloissa. Uusiin haasteisiin varaudutaanmitoittamalla kokonaisinvestoinnit tasolle, joka kyetäänrahoittamaan strategiakaudella tulorahoituksella siten, etteilainakanta asukasta kohden kasva. Valtuustokaudenalkupuolella tehdään maapoliittinen tarkastelu, siten ettämaanmyynnin lähtökohtana ovat elinkeinopoliittiset ja muutkaupungin strategiset tavoitteet.

Den växande stadens investeringsförmåga ska tryggasunder alla omständigheter. De nya utmaningarna mötsgenom att totalinvesteringarna dimensioneras till en nivåsom kan finansieras under strategiperioden med internfinansiering så att lånebeståndet per invånare inte ökar. Ibörjan av fullmäktigeperioden utförs en markpolitisk gransk-ning där utgångspunkten för markförsäljningen ligger i denäringspolitiska målen och stadens övriga strategiska mål.

33

Helsingissä rahoituksen lähtökohtana on kuntalaistenverotuksen vakaus ja ennustettavuus. Vahva työllisyys onvakaan kaupunkitalouden perusta. Verotulojenkehityksessä tavoitteena on työllisyysasteen vahvistaminen,mikä näkyy helsinkiläisten verotettavienansiotulojen/asukas nopeampana nousuna muihinHelsingin seudun kuntiin verrattuna. Tavoitteena on, ettäHelsingin kuntakohtainen yhteisöveron jako-osuus nouseeyli 30 % tasolle valtuustokaudella.

I Helsingfors ligger finansieringens utgångspunkt i stabili-teten och förutsägbarheten av kommuninvånarens beskatt-ning. En stark sysselsättning utgör grunden för en stabilstadsekonomi. Målet för utvecklingen av skatteinkomsternaär att sysselsättningsgraden stärks, vilket syns i helsing-forsarnas beskattningsbara förvärvsinkomster/invånare somökar snabbare än i de andra kommunerna i Helsingfors-regionen. Målet är att Helsingfors kommunspecifika ut-delning av samfundsskatten stiger till över 30 % underfullmäktigeperioden.

Helsinki kantaa oman vastuunsa julkisen taloudentasapainottamisesta ja huolehtii kaupunginkokonaistuottavuuden parantamisesta. Kasvavankaupungin tarpeet ja kustannustason muutos otetaanhuomioon toimintamenojen kokonaismitoituksessa,kohdennettuna erityisesti peruspalveluihin, joissaväestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia.Organisaatiouudistuksen mahdollistama toimintojentehostuminen hyödynnetään siten, ettäkokonaistuottavuuden 0,5 % vuotuisella nousulla katetaanosa väestönlisäyksen aiheuttamasta toimintamenojenlisäystarpeesta. Kokonaistuottavuuden parantamistatehdään johtamiseen panostaen ja hyvässä yhteistyössähenkilöstön kanssa palvelujen laadusta huolehtien.Palvelujen kilpailukyvystä huolehditaan niitä uudistamalla.Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurtenkaupunkien keskiarvoa.

Helsingfors tar sitt eget ansvar för balanseringen av denoffentliga ekonomin och ser till att stadens totalproduktivitetförbättras. Den växande stadens behov och förändringen ikostnadsnivån beaktas i totaldimensioneringen av omkost-naderna som riktas särskilt till basservicen där befolknings-tillväxten mest direkt ökar kostnaderna. Effektiviseringen avfunktionerna som organisationsreformen möjliggör utnyttjasså att den årliga ökningen på 0,5 % i totalproduktivitetenanvänds för att täcka en del av ökningen i omkostnadernasom befolkningsökningen orsakar. Totalproduktiviteten för-bättras genom satsningar på ledarskapet och i god sam-verkan med de anställda och så att kvaliteten på tjänsternatas i beaktande. Tjänsternas konkurrenskraft bevarasgenom att de förnyas. I fråga om kostnader per enhet sökerHelsingfors uppnå medelvärdet för övriga stora städer.

Investointeja ohjaa vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus.Investointitaso mitoitetaan mahdollistaen kaupunginkilpailukyvyn, asuntopoliittisten tavoitteiden jaliikennejärjestelmän edellyttämät investoinnit.Merkittävimpien uusien alueiden toteuttamisen aikatauluistatehdään päätös strategiakauden aikana.

Investeringarna styrs av effektivitet och rättidighet. In-vesteringsnivån dimensioneras så att stadens konkurrens-kraft, bostadspolitiska mål och de investeringar som trafik-systemet förutsätter kan förverkligas. Understrategiperioden fattas beslut om tidsscheman för byggandeav de viktigaste nya områdena.

Kaupungin palvelutilojen korjausinvestointien tasoanostetaan tulevan kiinteistöstrategian mukaisesti tehokkaantilaverkon käyttökelpoisuuden turvaamiseksi. Painopisteinäon tilojen turvallisuus ja terveellisyys. Sisäilmakorjauksistaaiheutuvat investoinnit eivät nosta tiloista perittävää käypäävuokraa.

Nivån för reparationsinvesteringar i stadens servicelokalerhöjs enligt den kommande fastighetsstrategin för att tryggaen effektiv användbarhet av lokalnätverket. Prioriteter ärlokalernas trygghet och hälsosamhet. Investeringar or-sakade av reparationer som gäller inomhusluften höjer inteden gängse hyra som uppbärs för lokalerna.

Kaupunki harjoittaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa japanostaa hyvään johtajuuteen. Helsinki ei irtisanovakinaista henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisistasyistä. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessalähtökohtana on, että henkilöstöä siirtyy maakuntaan myöshallinnosta ja tukipalveluista maakuntaan siirtyviä tehtäviävastaavasti.

Staden utövar ansvarsfull personalpolitik och satsar på gottledarskap. Helsingfors säger inte upp fast anställd personalav produktionsmässiga eller ekonomiska orsaker. Då vård-och landskapsreformen genomförs är utgångspunkten attpersonal flyttas till landskapet också från förvaltningen ochstödtjänsterna, motsvarande de uppgifter som flyttas tilllandskapet.

HELSINKI VAHVISTAA JA MONIPUOLISTAAEDUNVALVONTAANSA

HELSINGFORS STÄRKER OCH DIVERSIFIERARSIN INTRESSEBEVAKNING

Globaali kilpailu on kasvavassa määrin kaupunkien jakaupunkiseutujen välistä kilpailua valtioiden välisenkilpailun sijaan. Kaupungistuminen globaalinamegatrendinä jatkuu. Helsingin ennakoitu vahva kasvukasvattaa jatkossa maan ainoan metropolin roolia kokomaan hyvinvoinnin turvaajana. Valtion vastuu Helsingistäkasvaa samoin kuin Helsingin vastuu koko maasta.

Den globala konkurrensen är i ökande grad konkurrensmellan städer och stadsregioner i stället för konkurrensmellan stater. Urbaniseringen som en global megatrendfortsätter. Helsingfors prognostiserade starka tillväxt ökar ifortsättningen landets enda metropols roll som bevarare avvälfärden i hela landet. Statens ansvar för Helsingfors ökar,likaså Helsingfors ansvar för hela landet.

Helsinki erilaistuu suhteessa muuhun maahan. Helsinki Helsingfors differentieras i förhållande till det övriga landet.

34

kansainvälistyy ja monimuotoistuu muuta maatanopeammin. Esimerkiksi asumismuodot ja -ihanteet,liikkumiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvät tavat,tottumukset ja mieltymykset erkaantuvat yhä vahvemmin.Urbaanin elämäntavan yleistyminen muokkaa myös arvo- jaasennemaailmaa ja kasvattaa henkistä eroa muuhunSuomeen. Tarve maan eri osien keskinäisen ymmärryksenlisäämiselle ja haitallisten jännitteiden loiventamisellekorostuu.

Helsingfors internationaliseras och diversifieras snabbareän det övriga landet. Exempelvis boendeformerna och-idealen, vanorna i fråga om motion och fritid, sederna ochpreferenserna skiljer sig allt starkare. Att den urbanalivsstilen blir vanligare omformar också värderingarna ochattityderna och ökar den mentala skillnaden i jämförelsemed övriga Finland. Behovet av att öka den ömsesidigaförståelsen mellan olika delar av landet och utjämnaskadliga spänningar betonas.

Kaupunki pyrkii yleisen ymmärryksen lisäämiseen maanainoan metropolin erityisestä luonteesta. Helsinginmenestyminen on koko Suomen etu. Helsinki tavoitteleevaltion kanssa toimivaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä, joka onverrattavissa muiden eurooppalaisten pääkaupunkien javaltioiden yhteistyöhön. Kasvavien kaupunkiseutujennäkökulmat koskevat Suomessa muitakin seutuja, jakaupunkipolitiikka on koko Suomen hyvinvoinnin kannaltakeskeistä. Helsinki vahvistaa omaa kansallistaedunvalvontaansa, edistää modernin kaupunkipoliittisenagendan luomista ja luo entistä aktiivisemminkumppanuuksia pääkaupunkiseudun sekä muiden suuriensuomalaisten kaupunkien kanssa.

Staden strävar att öka den allmänna förståelsen för landetsenda metropol och dess speciella karaktär. Att Helsingforsär framgångsrikt är en fördel för hela Finland. Helsingforseftersträvar ett fungerande och långsiktigt samarbete medstaten, som kan jämföras med samarbetet som finns mellanandra europeiska huvudstäder och stater. De växandestadsregionernas perspektiv gäller också andra regioner iFinland och stadspolitiken är viktig med tanke på välfärden ihela Finland. Helsingfors stärker sin egen nationellaintressebevakning, främjar skapandet av en modern stads-politisk agenda och fungerar allt aktivare för att skapapartnerskap mellan huvudstadsregionen och andra storafinska städer.

Helsinki vahvistaa kansainvälistä toimintaansa kärkinäänerityisesti digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen torjunta, jotkayhdistävät kaikkia johtavia kaupunkeja, ovat voimakkaimpiaglobaaleja muutostekijöitä ja siten luontevia kansainvälisentoiminnan profiloitumisalueita. Kaupunkidiplomatiaahyödynnetään elinkeinopoliittisten intressien edistämiseksiAasiassa ja erityisesti Kiinassa. Helsinki priorisoi Pekingiäkumppanikaupunkina ja edistää stopover-konseptiayhdessä valtion ja matkailualan kanssa.Kaksoiskaupunkikonseptia Tallinnan kanssa kehitetään,pohjoismaista yhteistyötä edistetään ja kaupunkisuhteitavenäläisiin kaupunkeihin vahvistetaan.

Helsingfors främjar sin internationella verksamhet, därdigitaliseringen och bekämpningen av klimatförändringenutgör de särskilda spetsarna. De här frågorna förenar allaledande städer, är bland de starkaste globala förändrings-faktorerna och därför även naturliga profileringsområdeninom den internationella verksamheten. Stadsdiplomati ut-nyttjas för främjande av näringspolitiska intressen i Asienoch särskilt Kina. Helsingfors prioriterar Peking sompartnerstad och främjar konceptet stopover tillsammansmed staten och turistbranschen. Tvillingstadskonceptetmed Tallinn utvecklas, det nordiska samarbetet främjas ochstadsrelationerna till ryska städer stärks.

Ollakseen vielä vahvemmin hyödyksi koko maan suotuisallekehitykselle Helsinki kohottaa omaa tavoitetasoaanmaailman johtavien kaupunkien välisissä vertailuissa.Kaupunki valitsee muutaman laadukkaan kansainvälisenvertailun ja rankingin, seuraa näitä systemaattisesti ja pyrkiiparantamaan sijoitustaan. Helsinki mieltää asemansakaikkien suomalaisten yhteisenä pääkaupunkina. Kaupunkilisää yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistavaavuorovaikutusta maan muiden osien kanssa.

För att vara till ännu större nytta för en gynnsam utveckling ihela landet ökar Helsingfors sin målnivå i jämförelsernamellan världens ledande städer. Staden väljer någrahögklassiga internationella jämförelser och rankningar,observerar dem systematiskt och strävar att förbättra sinplacering. Helsingfors uppfattar sin ställning somgemensam huvudstad för alla finländare. Staden ökarväxelverkan som stärker samhörighetskänslan med deövriga delarna av landet.

4 KAUPUNKISTRATEGIANTOIMEENPANO 2018

4 VERKSTÄLLANDE AVSTADSSTRATEGIN 2018

Kaupunkistrategia on ollut lähtökohtana valmisteltaessatalousarvioehdotusta 2018 ja on lähtökohtavaltuustokauden talousarvioille ja -suunnitelmille sekätoimenpiteille. Keskushallinnon, toimialojen, liikelaitosten jatytäryhteisöjen tulee toteuttaa kaupunkistrategian linjauksiatoiminnassaan.

Stadsstrategin har varit utgångspunkt vid beredningen avförslaget till budget för år 2018 och är utgångspunkt förandra budgetar, ekonomiplaner och åtgärder under full-mäktigeperioden. Centralförvaltningen, sektorerna, affärs-verken och dottersammanslutningarna ska förverkliga rikt-linjerna i stadsstrategin i sin verksamhet.

Kaupunkistrategian toteuttamista arvioidaan ja seurataanosana talouden ja toiminnan seurantaa. Valtuustokaudenpuolivälissä tehdään etenemisen tarkastelu.Kaupunginkanslia valmistelee yhteistyössä toimialojenkanssa kaupunginhallitukselle ehdotuksenkaupunkistrategian mittareiden ja indikaattoreiden

Genomförandet av strategin utvärderas och följs upp somen del av uppföljningen av ekonomin och verksamheten. Imitten av fullmäktigeperioden görs en granskning om hurgenomförandet har fortskridit. Stadskansliet bereder isamverkan med sektorerna ett förslag om en helhet förstadsstrategins mätare och indikatorer. Förlsaget lämnas

35

kokonaisuudesta alkuvuodeksi 2018. till stadsstyrelsen i början av år 2018.

Toimintakulttuurin muutos on kaupunkistrategian ytimessä.Muutoksen ja kehityksen ydin on, että kaupunki mieltääkaikessa toiminnassaan olevansa perusluonteeltaanpalvelutehtävässä. Työt ja palvelut tehdään jatkuvastihieman paremmin. Tekemistä nopeutetaan ja byrokratiaakevennetään. Muutos tehdään yhdessä tekemällä.Kaupungin oman organisaation lisäksi avaudutaan ulos japalveluja uudistetaan ja kehitetään yhdessäkaupunkilaisten ja kumppaneiden kanssa.

I stadsstrategins kärna finns en ändring av verksamhets-kulturen. Kärnan i förändringen och utvecklingen är attstaden uppfattar att den i all verksamhet till sin grund-karaktär fungerar i ett serviceuppdrag. Arbetet ochtjänsterna utförs fortgående lite bättre. Verksamheten görssnabbare och byråkratin lättas upp. Förändringen skergenom gemensamma åtgärder. Vid sidan av sin egenorganisation öppnar staden sig också utåt och tjänsternaförnyas och utvecklas tillsammans med stadsborna ochandra partner.

Työtapojen uudistaminen toteutetaan päivittäisessätoiminnassa ja johtamisessa. Hallittu rytminmuutos kuvaasitä, että kaupunki pyrkii aitoon muutokseen, ondynaaminen ja ajassa elävä. Kaupunki on samalla vakaa,vastuullinen ja luotettava.

Nya sätt att arbeta införs i den dagliga verksamheten ochledningen. En kontrollerad rytmväxling beskriver att stadeneftersträvar äkta förändring, är dynamisk och lever i tiden.Staden är samtidigt stabil, ansvarsfull och pålitlig.

Kaupungin jatkuvan omien toimintamallien kehittämisen jaketterän uusiutumisen erityisinä toimenpiteinä ovatpalvelujen kehittämishankkeet, kaupunkitasoisetkehittämishankkeet sekä johdon valmennukset javastaavat. Näkyvillä ja vaikuttavilla kaupunkitasoisillamuutoshankkeilla viestitään toimintakulttuurin muutosta.Palvelujen ja toiminnan kehittämisen konkreettisetmuutoshankkeet tarkennetaan toiminnanvuosisuunnittelussa työyhteisötasolle.

Speciella åtgärder när det gäller att kontinuerligt utvecklastadens egna verksamhetsmodeller och smidigt förnya sigär projekten för utveckling av tjänsterna, utvecklingsprojektpå stadsnivå och ledarskapsträning och liknande. Desynliga och effektfulla förändringsprojekten på stadsnivåsignalerar om en förändring i verksamhetskulturen. Kon-kreta förändringsprojekt för utveckling av tjänsterna ochverksamheten preciseras på arbetsgemenskapens nivå iårsplaneringen av verksamheten.

Kaupungin palvelutoiminnan toteuttaminen toimialoillakaupunkistrategian linjausten mukaisesti muodostaasuuren osan strategian toteutusta. Strategian toteutussuunnitellaan, aikataulutetaan ja resursoidaan toiminnan jatalouden suunnittelukellon mukaan vuosittaintalousarviossa, toimintasuunnitelmissa ja tulosbudjeteissa.Uutena suunnitteluelementtinä toteutetaankaupunkiyhteinen ja toimialojen yhteyspinnataikatauluttava neljän vuoden kokonaissuunnitelma vuoden2019 talousarviosuunnittelun lähtötiedoksi. Suunnittelutehdään kaupunginkanslian ja toimialojenyhteissuunnitteluna.

Att stadens serviceverksamhet i sektorerna följerriktlinjerna i stadsstrategin utgör en stor del avgenomförandet av strategin. Genomförandet av strateginplaneras och får ett tidsschema och resurser enligtplaneringsklockan för verksamheten och ekonomin årligeni budgeten, verksamhetsplanerna och resultatbudgetarna.Ett nytt planeringselement är en för hela stadengemensam fyraårig helhetsplan med tidsscheman försektorernas kontaktytor. Uppgifterna i planen användssom utgångspunkt vid planeringen av budgeten för år2019. Planeringen sker i samverkan mellan stadskanslietoch sektorerna.

5 TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 5 BUDGETFÖRSLAGET 2018

5.1 Talousarvioehdotuksen 2018 taustaa jatunnuslukuja

5.1 Bakgrund och nyckeltal i budgetförslaget2018

Kuntatalousohjelman 2018 mukaan kuntatalouden tilanneja näkymät ovat selvästi alkuvuoden 2017 odotuksiapositiivisemmat. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatevuonna 2017 ylittänee 4 miljardia euroa, tilikauden tuloslähentelee kahta miljardia euroa ja investoinnit kattavarahoitusjäämäkin nousee tänä vuonna plussalle.

Enligt kommunekonomiprogrammet 2018 är läget ochutsikterna i kommunekonomin betydligt bättre än förväntat ibörjan av år 2017. Kommunernas och samkommunernasårsbidrag år 2017 överskrider troligen fyra miljarder euro,räkenskapsperiodens resultat närmar sig två miljarder eurooch även finansieringsbehovet som täcker investeringarlandar i år på plussidan.

Hyvien lukemien siivittämänä kuntataloudenvelkaantuminen kääntyy laskuun. Lainankannanennustetaan pienenevän kuluvana vuonna absoluuttisestinoin 0,5 miljardilla eurolla, mikä on reilut kaksi prosenttiakuntatalouden velkamäärästä.

Tack vare de positiva siffrorna börjar skuldsättningen ikommunekonomin minska. Lånestocken väntas minskaunder det innevarande året absolut med cirka 0,5 miljardereuro, vilket är drygt två procent av skuldbeloppet ikommunekonomin.

Menopuolella kuntatalousohjelmassa korostuu På utgiftssidan i kommunekonomiprogrammet betonas den

36

toimintamenojen maltillinen kehitysura. Viime vuosinakuntatalouden menoja onkin pienennettykilpailukykysopimuksella ja eläkeuudistuksellapoikkeuksellisen paljon. Toimintamenojen kasvunkehityksen oletetaan kuntatalousohjelmassa jatkuvanmaltillisena myös tästä eteenpäin kuntien omintoimenpitein.

måttfulla ökningen i omkostnaderna. Kommunekonominsutgifter har under de senaste åren reducerats exceptionelltkraftigt med hjälp av konkurrenskraftsavtalet och pensions-reformen. Utvecklingen av ökningen i omkostnader väntas ikommunekonomiprogrammet vara fortsatt måttfull ocksåhädanefter med kommunernas egna åtgärder.

Kuntien vuoden 2018 talousarvioiden laadinnan yhteydessäesitettävät taloussuunnitelmat ulottuvat vuoteen 2020saakka. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltutoteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviälakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitähyväksytä vuoden 2017 aikana. Siksi mm. Kuntaliitto onsuositellut, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden2020 taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa eihuomioida mahdollista tulevaa uudistusta.

Ekonomiplanerna som presenteras i samband medutarbetandet av kommunernas 2018 års budgetar gäller tillår 2020. Vård- och landskapsreformen har planerats bligenomförd från och med år 2020. Lagarna som hänför sigtill reformen har dock ännu inte godkänts och de godkännsinte heller under år 2017. Därför har bl.a.Kommunförbundet rekommenderat att kommunerna ochsamkommunerna utarbetar sina ekonomiplaner utifrån attden eventuella reformen inte beaktas i deras siffror.

Kaupunkistrategia on ollut lähtökohtana valmisteltaessatalousarvioehdotusta 2018 ja on lähtökohtavaltuustokauden talousarvioille ja -suunnitelmille sekätoimenpiteille. Keskushallinnon, toimialojen, liikelaitosten jatytäryhteisöjen tulee toteuttaa kaupunkistrategian linjauksiatoiminnassaan. Kaupunginhallitus päätti 12.6.2017 vuoden2018 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- jataloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet. Samassayhteydessä kaupunginhallitus totesi, ettäkaupunkistrategiassa hyväksytyt linjaukset ohjaavatosaltaan raamipäätöksen sijasta vuoden 2018 talousarvionlaadintaa.

Stadsstrategin har varit utgångspunkt vid beredningen avförslaget till budget för år 2018 och är utgångspunkt förandra budgetar, ekonomiplaner och åtgärder underfullmäktigeperioden. Centralförvaltningen, sektorerna,affärsverken och dottersammanslutningarna ska förverkligariktlinjerna i stadsstrategin i sin verksamhet. Stadsstyrelsenfattade 12.6.2017 beslut om ramen för förslaget till budgetför år 2018 och anvisningar för arbetet på förslaget tillbudget och ekonomiplan. Samtidigt konstateradestadsstyrelsen att de i stadsstrategin godkända riktlinjerna istället för rambeslutet styr arbetet på budgeten för år 2018.

Vuoden 2018 talousarvioehdotus perustuu lauta- jajohtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin.Talousarvioehdotuksessa on otettu huomioonkaupunkistrategian tavoitteet, toiminnalliset muutokset javäestönkasvu sekä viimeisin vuoden 2017 talouden jatoiminnan ennuste.

Förslaget till budget för år 2018 baserar sig på nämndernasoch direktionernas budgetförslag. Budgetförslaget beaktarmålen i stadsstrategin, de funktionella ändringarna, befolk-ningstillväxten och den senaste prognosen för stadensekonomi och verksamhet år 2017.

Kaupunkistrategian mukaisesti kasvavan kaupungin tarpeetja kustannustason muutos on otettu huomioontoimintamenojen kokonaismitoituksessa, kohdennettunaerityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimminlisää kustannuksia. Tämä näkyy talousarvioehdotuksessamäärärahalisäyksinä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksentoimialalle, jossa myös strategian toimenpiteet onkäynnistettävissä välittömimmin.

I enlighet med stadsstrategin beaktas den växande stadensbehov och förändringen i kostnadsnivån itotaldimensioneringen av omkostnaderna som riktassärskilt till basservicen där befolkningstillväxten mest direktökar kostnaderna. Detta syns i budgetförslaget somanslagsökningar i synnerhet i fostrans- och utbildnings-sektorn, där åtgärderna i strategin också måste börja vidtassnarast.

Vuonna 2017 toteutuneen organisaatiouudistuksenmahdollistama toimintojen tehostuminen on talousarviossahyödynnetty siten, että kokonaistuottavuuden 0,5 %vuotuisella nousulla on katettu osa väestönlisäyksenaiheuttamasta toimintamenojen lisäystarpeesta.Kokonaisinvestoinnit on mitoitettu tasolle, joka kyetäänrahoittamaan strategiakaudella tulorahoituksella siten, etteilainakanta asukasta kohden kasva.

Effektiviseringen av funktionerna som den år 2017genomförda organisationsreformen möjliggör har ibudgeten utnyttjats så att den årliga ökningen på 0,5 % itotalproduktiviteten har använts för att täcka en del avökningen i omkostnaderna som befolkningsökningenorsakar. Totalinvesteringarna har dimensionerats till ennivå som kan finansieras under strategiperioden med internfinansiering så att lånebeståndet per invånare inte ökar.

Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurtenkaupunkien keskiarvoa.

I fråga om kostnader per enhet söker Helsingfors uppnåmedelvärdet för övriga stora städer.

37

Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut (ns. palkkojensivukulut) laskevat vuonna 2018 selvästi, mikä alentaakuntien henkilöstömenoja. Päivitettyjen arvioiden mukaankuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat ensivuonna keskimääräisesti yhteensä 1,25 prosenttiyksiköllä.Osa maksualennuksista aiheutuu kilpailukykysopimuksestaja osa taloustilanteen kehittymisestä parempaan suuntaan.

Socialförsäkringsavgifterna för kommunarbetsgivaren (s.k.lönebikostnaderna) sjunker betydligt år 2018, vilket sänkerkommunernas personalutgifter. Enligt uppdaterade pro-gnoser sjunker kommunarbetsgivarens socialförsäkrings-avgifter nästa år med totalt 1,25 procentenheter. En del avavgiftssänkningarna orsakas av konkurrenskraftsavtaletoch en del av att det ekonomiska läget utvecklas mot ettgynnsamt håll.

Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksuprosentiksiarvioidaan ensi vuonna 0,87 prosenttia, kun kuluvanavuonna maksu on 1,08 %. Myös työnantajantyöttömyysvakuutusmaksun ennakoidaan laskevan selvästi,jopa 0,7 prosenttiyksikköä. Työnantajan alempaanpalkkasummarajaan perustuva maksu on ennusteenmukaan ensi vuonna 0,65 prosenttia (0,80 % vuonna 2017)ja palkkasummarajan ylittävä ylempi maksu on 2,60prosenttia (3,30 % vuonna 2017).

Sjukförsäkringsavgiftens procentsats för kommunarbets-givaren beräknas nästa år vara 0,87 procent, då avgiftenunder det innevarande året år 1,08 procent. Även arbets-givarens arbetslöshetsförsäkringspremie väntas sjunkabetydligt, med hela 0,7 procent. Enligt prognosen äravgiften som baserar sig på arbetsgivarens lägre gräns förlönebeloppet 0,65 procent år 2018 (0,80 procent år 2017)och högre avgiften som överskrider gränsen för löne-beloppet 2,60 procent (3,30 procent år 2017).

Myös keskimääräinen Kevan jäsenyhteisön eläkemaksulaskee ensi vuonna merkittävästi, sillä maksun ennakoidaanlaskevan 21,95 prosentista 21,60 prosenttiin. Lopullisestisosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2018 vahvistetaanmarras- joulukuussa 2017.

Även den genomsnittliga pensionsavgiften för Kevas med-lemssammanslutningar sjunker betydligt eftersom avgiftenväntas minska från 21,95 procent till 21,60 procent. Deslutliga socialförsäkringsavgifterna för år 2018 fastställs inovember–december 2017.

Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa palkkojensivukulujen aleneminen on huomioitu osittainmäärärahoissa.

I förslaget till budget för år 2018 har de sänkta löne-bikostnaderna delvis beaktats i anslagen.

Taulukko 1 – Tabell 1. Helsingin kaupungin talouden tunnuslukuja (sisältäen liikelaitokset ja itsenäisinä taseyksiköinä toimivatrahastot) – Nyckeltal för Helsingfors stads ekonomi (omfattar affärsverksamheten och fonder som utgör självständiga balansenheter)

Milj. € Käyttö – Förbr2016

Ennuste –Progn 2017*

TA – BDG2018

TS – EP2019

TS – EP2020

Vuosikate – Årsbidrag 569 727 581 621 607Poistot – Avskrivningar 337 347 358 364 367Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räkenskapsperiodensöverskott (underskott)

465 389 230 264 244Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde förverksamheten och investeringar

159 58 -159 -82 -81Lainakanta – Lånestock 1 371 1 306 1 321 1 336 1 351

Vuosikate % poistoista – Årsbidraget täckeravskrivningarna, % 169 198 162 170 166Investointien tulorahoitus-% – Investeringar med internttillförda medel, %

88 105 75 87 86* Vuodesta 2017 alkaen omaisuuden myyntivoitot sisältyvät vuosikatteeseen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 9.4.2016 antaman yleisohjeenmukaan omaisuuden myyntivoitot kirjataan muihin tuottoihin. Helsingin kaupunki on tilikaudella 2016 noudattanut vuoden 2016 talousarviossakäytettyä kirjaustapaa satunnaisten tuottojen ja kulujen kirjaamisessa siten, että mm. kiinteään omaisuuteen kuuluvien maa-alueiden myyntivoitoton esitetty tuloslaskelman satunnaiset tuotot -erässä.

* Från år 2017 ingår vinsten av försäljningen av egendom i årsbidraget. Enligt bokföringsnämndens kommunsektions allmänna anvisning 9.4.2016upptas vinsten av försäljningen av egendom under övriga intäkter. Helsingfors stad har under räkenskapsperioden 2016 vid bokföringen avextraordinära intäkter och kostnader följt det bokföringssätt som tillämpats i budgeten för 2016, så att bl.a. vinster från försäljning av markområdensom ingår i fast egendom har tagits upp bland extraordinära intäkter i resultaträkningen.

38

Toimintamenojen osalta kaupunkistrategian tavoitelasketaan siten, että huomioidaan kaupunginväestöennusteen mukainen vuosittainen väestönkasvu japeruspalveluiden hintaindeksin mukainen kustannustasonmuutos vähennettynä kokonaistuottavuuden vuotuisella 0,5% nousulla.

I fråga om omkostnaderna räknas målet i stadsstrategin såatt först beaktas den årliga befolkningstillväxten enligtstadens befolkningsprognos och ändringen i kostnadsnivånjusterad enligt prisindex för basservicen minskad med 0,5procent, som beskriver den årliga ökningen av den totalaproduktiviteten.

Kesällä 2017 valmistuneen väestöennusteen mukaankaupunkistrategian tavoitteen laskennassa käytettävätväestönkasvuprosentit ovat vuoden 2018 talousarvionosalta 1,25 %, vuoden 2019 osalta 1,17 % ja vuoden 2020osalta 1,18 %.

Enligt befolkningsprognosen som färdigställdes sommaren2017 är procenttalen för befolkningstillväxten som användsi beräkningen av målet i stadsstrategin 1,25 procent för2018 års budget, 1,17 procent för år 2019 och 1,18 procentför år 2020.

Tuoreimman syyskuun ennusteen mukaan peruspalvelujenhintaindeksin muutoksen arvioidaan vuonna 2018 olevan0,60 %, vuonna 2019 ennuste on 1,30 % ja vuona 2020ennuste on 2,30 %.

I den senaste prognosen, som är från september; beräknasförändringen i prisindexet för basservicen vara 0,60 % år2018, 1,30 % år 2019 och 2,30 % år 2020.

Tuoreimmilla kustannustason nousun ja väestönkasvunennusteilla, sekä -0,5 % tuottavuustavoitteella,kaupunkistrategian tavoitteen mukainen menotaso on 18,3milj. euroa raamia suurempi.

De senaste prognoserna för stegringen i kostnadsnivån ochbefolkningstillväxten, och produktivitetsmålet -0,5 %,innebär att det belopp för utgiftsnivån som baserar sig påmålet i stadsstrategin överstiger beloppet i ramen med18,3 mn euro.

Kaupunkistrategian tavoite mahdollistaa toimintamenojenmäärärahojen (sisäiset määrärahat huomioiden jatarkasteltuna ilman liikelaitoksia ja rahastoja) kasvuksivuonna 2018: 1,35 %, vuonna 2019: 1,97 % ja vuonna2020: 2,98 %.

Stadsstrategins mål tillåter följande ökning i anslagen föromkostnaderna (med beaktande av interna anslag ochexklusive affärsverk och fonder) år 2018: 1,35 %, år 2019:1,97 % år 2020: 2,98 %.

Kaupungin tuloslaskelman mukaiset ulkoisetkokonaistoimintamenot (sisäiset erät eliminoitu jaliikelaitoksen sekä rahastot mukana) kasvavat 2,1 %tarkasteltaessa vuoden 2018 talousarviota vuoden 2017talousarvioon.

De externa totala omkostnaderna i stadens resultaträkning(interna poster har eliminerats och affärsverken ochfonderna inkluderats) ökar med 2,1 procent då 2018 årsbudget jämförs med budgeten för år 2017.

Ulkoiset kokonaistoimintamenot vuodelle 2019 kasvavat 1,4% ja vuodelle 2020 ne kasvavat 2,6 %.

De externa totala omkostnaderna för år 2019 ökar med 1,4procent och för år 2020 ökar de med 2,6 procent.

Kaupungin organisaatio uudistui ja toimialamalli otettiinkäyttöön valtuustokauden vaihtuessa 1.6.2017. Samallaotettiin käyttöön toimialamallin mukainentalousarviorakenne. Muutoksen myötä uusille toimialojentalousarviokohdille myönnettiin talousarviovuodelle 2017kaupunginvaltuuston 21.6.2017 päätöksellä määrärahatajanjaksolle 1.6.2017–31.12.2017. Näin ollen uusilletoimialamallin mukaisille talousarviokohdille ei ole vuodelle2017 myönnetty määrärahoja koko kalenterivuodelle jasiten vuoden 2017 lukuja ei ole esitetty vertailulukuinausien talousarviokohtien taulukoissa.

Staden omorganiserades och en ny sektormodell infördesdå en ny fullmäktigeperiod inleddes 1.6.2017. Samtidigttogs det i bruk en budgetstruktur som följer sektormodellen.I och med ändringen beviljades det anslag för perioden1.6.2017–31.12.2017 på sektorernas budgetmoment ienlighet med stadsfullmäktiges beslut 21.6.2017. På de nyabudgetmomenten har anslagen för år 2017 därför intebeviljats för hela kalenderåret och sålunda har talen för2017 inte framförts som jämförelsetal i tabellerna för de nyabudgetmomenten.

Toimialojen tulee varautua toiminnassaan kulloinkinvoimassa oleviin virka- ja työehtosopimuksiin toimialojentalousarviokohtien määrärahojen puitteissa.Kaupunginhallituksen käyttövaroihin ei ole varattukeskitettyjä palkkamäärärahoja.

Sektorerna ska i sin verksamhet utgå från de gällandetjänste- och arbetskollektivavtalen inom ramen för anslagenpå sektorernas budgetmoment. I stadsstyrelsens dispose-tionsmedel finns inga reserveringar för centraliseradelöneanslag.

Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaansiten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva. Sitenlainakanta voi euromääräisesti kaupunkistrategian mukaankasvaa n. 45 milj. eurolla kolmen vuodentaloussuunnitelmakauden aikana. Arvio vuoden 2017 lopun

Enligt stadsstrategin dimensioneras investeringsnivån så attlånestocken per invånare inte ökar. Därmed kanlånestocken enligt stadsstrategin ökar med ca 45 mn eurounder de tre åren av ekonomiplaneringsperioden.Lånestocken beräknas vid utgången av 2017 uppgå till

39

lainakannasta on 1 306 milj. euroa eli 2 031 euroa asukastakohti.

1 306 miljoner euro, dvs. 2 031 euro per invånare.

Kaupungin konsernitilivarat on luettu vuoden 2016tilinpäätöksestä lukien osaksi kaupungin likviditeettiä.Likviditeetinhallinta konsernitasolla mahdollistaa, hyvänyleisen maksuvalmiustilanteen ohella, kaupunginmaksuvalmiuspuskurin alentamisen.

Stadens koncernkontomedel utgör sedan 2016 års boksluten del av stadens likviditet. Likviditetshanteringen påkoncernnivå möjliggör, vid sidan av den goda allmännalikviditetsläget, en sänkning av stadens likviditetsbuffert.

5.2 Verotulot 5.2 Skatteintäkter

Kaupungin verotulot muodostuvat kunnallisverosta,yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2018 kaupunginverotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan3 355 milj. euroa.

Stadens skatteintäkter utgörs av kommunalskatt,samfundsskatt och fastighetsskatt. År 2018 beräknasstadens totala skatteintäkter bli 3 425 mn euro.

5.2.1 Kunnallisvero 5.2.1 Kommunalskatt

Vuonna 2017 kuntien verotulojen kehitys on ollut odotettuaparempaa. Kunnallisveron odotettua parempi kehitys johtuupääosin palkkasumman kasvusta. Vuoden 2017palkkasumman odotetaan kasvavan yli 2 prosenttia.Loppuvuoden kunnallisveron tilitysoikaisut näyttävätviimeisimpien tietojen valossa myönteisiltä kunnille, mikäosaltaan parantaa ennusteita aiempaan verrattuna.Positiivisen kehityksen arvioidaan nostavan kunnallisverontilitykset lähes vuoden 2016 tasolle kilpailukykysopimuksenja siihen liittyvien veronkevennysten aiheuttamistaveromenetyksistä huolimatta. Vuoden 2018 kehityksenarvioidaan olevan maltillisesti positiivista.

År 2017 har utvecklingen av kommunernas skatteintäktervarit bättre än väntat. Att kommunalskatteintäkternautvecklats bättre än väntat beror i huvudsak på ökningen ilönesumman. År 2017 väntas lönesumman öka med såmycket som över 2 procent. Årsslutets redovisnings-korrigeringar i kommunalskatten blir enligt de senasteuppgifterna positiva för kommunerna, vilket bidrar till attförbättra prognoserna i jämförelse med det tidigare. Denpositiva utvecklingen beräknas lyfta redovisningarna avkommunalskatten nästan till 2016 års nivå, trots kon-kurrenskraftsavtalet och de skatteförluster som därtillhörande skattelättnader orsakar. Utvecklingen år 2018beräknas vara måttligt positiv.

Kunnallisveron tuotoksi Helsingissä vuonna 2017arvioidaan lokakuussa tehdyn ennusteen mukaan 2 575milj. euroa eli 80 milj. euroa talousarviota enemmän.

Kommunalskatten beräknas i Helsingfors år 2017 inbringa2 575 mn euro, 85 mn euro mer än budgeterat. Detta enligten prognos från augusti.

Kaikkiaan verotuloja arvioidaan vuonna 2017 saatavanlokakuussa tehdyn ennusteen mukaan 245 milj. euroavuoden 2017 talousarviota enemmän erityisestiyhteisöveron talousarviota suuremman tilitysennusteenseurauksena. Tämä näkyy kaupungin maksuvalmiudenhyvänä tasona vuonna 2017.

Inalles beräknas skatteintäkterna år 2017 enligt en prognosi oktober uppgå till 245 mn euro mer än i 2017 års budget,speciellt till följd av att samfundsskatten beräknas bliredovisad till ett större belopp än budgeterat. Detta syns såatt stadens likviditet är på en bra nivå år 2017.

Vuoden 2018 talousarvio perustuu kunnallisveroprosenttiin18,0 %, joka on 0,5 %-yksikköä matalampi kuin vuoden2017 kunnallisveroprosentin taso 18,5 %. Veroprosentinlasku 0,5 %-yksiköllä merkitsee noin 70 milj. euronvähennystä kunnallisverotulokertymään.

Budgeten för år 2018 baserar sig på enkommunalskattesats på 18,0 %, vilken är 0,5procentenheter mindre än kommunalskattesatsens nivå år2017, dvs. 18, %. Att skattesatsen sänks med 0,5procentenheter innebär en minskning på ungefär 70 mneuro i de kommunalskatter som flyter in.

Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2 530 milj.euroa kunnallisveroprosentilla 18,0 %. Tämä on 1,7 %vuoden 2017 ennustetta vähemmän. Kunnallisveron tuotonarviot perustuvat valtion ja Kuntaliiton arvioihin kuntienyhteenlasketusta kunnallisveron tuoton kasvusta sekäkaupungin vuonna 2017 saamiin verotilityksiin. Tuottoarvionpohjana ovat valtiovarainministeriön syyskuussa 2017esittämät suhdannenäkymät vuodelle 2017 sekävaltiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2018talousarvioksi.

Intäkterna från kommunalskatten beräknas år 2018 bli2 530 mn euro med 18,0 % som kommunal skattesats.Detta är 1,0 % mer än i prognosen för år 2017. Deberäknade intäkterna från kommunalskatten baserar sig påstatens och Kommunförbundets beräkningar över densammanlagda tillväxten i kommunernas intäkter frånkommunalskatten och på den redovisade skatt som stadenfått år 2017. De beräknade intäkterna grundar sig på dekonjunkturutsikter för år 2017 som finansministerietpresenterade i september 2017 och på ministerietsbudgetproposition för 2018.

40

Kunnallisveropohjan kehitykseen vaikuttavat mm. seuraavattekijät. Hallitus päätti budjettiriihessä vuoden 2018veronkevennyksistä, jotka toteutetaan ansiotuloperusteidenindeksitarkistuksena ja työnverotuksen keventämisenä.Kyseiset veronkevennykset vähentävät verotuloja kokomaassa yhteensä noin 270 miljoonalla eurolla, josta 182miljoonaa euroa kohdistuu kunnallisveroon.

Regeringen fattade vid budgetmanglingen beslut omskattelättnader som genomförs i form av en indexjusteringav skattegrunderna för förvärvsinkomster och lättnader ibeskattningen av arbete. Skattelättnaderna i fråga minskarskatteintäkterna med sammanlagt cirka 270 miljoner euro,varav 182 miljoner gäller kommunalskatten.

Käytännössä veronkevennykset toteutetaan korottamallaprogressiivisen tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekäkasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksenenimmäismäärää. Tuloveroasteikon muutoksen johdostakuntien verotulojen arvioidaan jäävän 51 miljoonaa euroaalhaisemmiksi, kun verosta tehtäviä vähennyksiä(työtulovähennys 48 milj. € ja alijäämä hyvitys 3 milj. €)siirtyy tehtäväksi aiempaa enemmän kunnallisverosta.Työtulovähennyksen korotus taas vähentää kuntienverotuloja 115 miljoonalla eurolla ja perusvähennyksenenimmäismäärän korotus 16 miljoonalla eurolla. Tätenbudjettiriihessä päätetyt veronkevennykset alentavatkuntien verotuloja arviolta 182 miljoonalla eurolla. Aiempienpäätösten perusteella kunnallisveroon kohdistuuasuntolainojen korkovähennysoikeuden rajaaminenentisestään (+13 milj. €) sekä lapsivähennyksenvoimassaolon päättyminen vuoden 2017 lopussa (+38 milj.€). Nämä toimenpiteet lisäävät kuntien verotuloja ja otetaanmyös huomioon veroperustemuutoksia kompensoitaessa.Täten veroperustemuutosten perusteella kunnillevaltionosuuksien lisänä kompensoitavaksi määräksimuodostuu 131 miljoonaa euroa.

I praktiken genomförs skattelättnaderna genom en höjningav alla inkomstgränser i den progressiva inkomstskatte-skalan och genom en ökning av det maximala arbets-inkomstavdraget och grundavdraget. På grund av änd-ringarna i inkomstskatteskalorna beräknas kommunernasskatteintäkter minska med 51 miljoner euro när allt flerinkomstskatteavdrag görs från kommunalskatten (arbets-inkomstavdraget 48 miljoner euro och underskottsgott-görelse 3 miljoner euro). Det höjda arbetsinkomstavdragetkommer att minska kommunernas skatteintäkter med 115miljoner euro och höjningen av det maximalagrundavdraget minskar skatteintäkterna med 16 miljonereuro. Därmed kommer de skattelättnader som beslutats ibudgetmanglingen att minska kommunernas skatteintäktermed uppskattningsvis 182 miljoner euro. Utgående fråntidigare beslut påverkas kommunalskatten av ytterligarebegränsningar i rätten att dra av bostadslåneräntor (+13miljoner euro) och av att barnavdraget slopas i slutet av2017 (+38 miljoner euro). Dessa åtgärder ökarkommunernas skatteintäkter och kommer att beaktas ikompensationen av förändringarna i skattegrunderna.Därmed ska kommunerna kompenseras med 131 miljonereuro på grund av ändringarna i skattegrunderna utöverstatsandelarna.

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin erinäisistä palkansaajienmaksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017–2020.Maksujen muutokset alentavat kunnallisverotuloja vuonna2018 reilulla 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2017verrattuna. Näiltä osin veromenetyksiä hallitus eikompensoi (kuten ei tehnyt vuoden 2017 osaltakaan).

I konkurrenskraftsavtalet kom parterna överens om vissaändringar i löntagaravgifterna under åren 2017–2020.Ändringarna minskar kommunernas skatteintäkter meddrygt 100 miljoner euro år 2018 jämfört med 2017. Tilldenna del får kommunerna ingen kompensation förförlorade skatteinintäkter (detsamma gällde år 2017).

5.2.2 Yhteisövero 5.2.2 Samfundsskatt

Valtakunnallisesti yhteisöveron tilitykset vuonna 2017 ovat20 % kasvussa edelliseen vuoteen verrattuna. Pääosapositiivisesta kehityksestä johtuu verovuoteen 2016kohdistuvista ennakontäydennysmaksuista, mutta myöskuluvan vuoden ennakkoverot ovat nousussa myönteisentalouskehityksen seurauksena. Vuonna 2018maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan kasvavan,mutta tilitysten jäävän vuoden 2017 tasoa alemmaksi, tänävuonna tilitettyjen kertaluonteisten täydennysmaksujenjohdosta.

Redovisningarna av samfundsskatt år 2017 ser ut att stigamed 20 procent jämfört med året innan. Den positivautvecklingen beror i huvudsak på avgifterna för förskotts-komplettering som riktas till skatteåret 2016, men ocksåinnevarande årets förskottsskatter är stigande på grund avden gynnsamma ekonomiska utvecklingen. Samfunds-skatten som debiteras år 2018 beräknas öka, men samtidigtväntas redovisningarna stanna under 2017 års nivå, pågrund av kompletteringar av engångskaraktär som redo-visats i år.

Yhteisöveron tuotoksi Helsingissä vuonna 2017 arvioidaanlokakuussa tehdyn ennusteen mukaan 545 milj. euroa eli155 milj. euroa talousarviota enemmän.

Samfundsskatten beräknas i Helsingfors år 2017 inbringa545 mn euro, 155 mn euro mer än budgeterat. Detta enligten prognos från augusti.

Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 540 milj.euroa. Arvio on tehty Helsingin kuntakohtaisen jako-

Intäkterna från samfundsskatten år 2018 beräknas uppgåtill 540 mn euro. Stadens beräknade intäkter från

41

osuuden 29,06 % tason pohjalta. Helsingin vuoden 2018yhteisöveron tuoton arviot perustuvat valtion ja Kuntaliitonarvioihin kuntien yhteenlasketusta yhteisöveron tuotonkasvusta sekä kaupungin vuonna 2016 saamiinverotilityksiin. Tuottoarvion pohjana ovatvaltiovarainministeriön syyskuussa 2017 esittämätsuhdannenäkymät vuodelle 2018 sekävaltiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2018talousarvioksi.

samfundsskatten år 2018 baserar sig på statens ochKommunförbundets beräkningar över den sammanlagdatillväxten i kommunernas intäkter från samfundsskatten ochpå den redovisade skatt som staden fått år 2016. Deberäknade intäkterna grundar sig på de konjunkturutsikterför år 2018 som finansministeriet presenterade i september2017 och på ministeriets budgetproposition för 2018.

Hallitus on päättänyt varhaiskasvatusmaksujenalentamisesta vuodesta 2018 lähtien. Tästä kunnilleaiheutuvia tulonmenetyksiä ja lisäkustannuksia on päätettykompensoida kunnille yhteensä 110 miljoonan euronedestä. Kompensaatio toteutetaan seuraavasti. Kuntienyhteisöveron jako-osuuden korottaminen (60 miljoonaneuron edestä), kiinteistöveroprosenttien alarajojenkorottaminen (25 miljoonan euron edestä) javaltionosuuksien korottaminen (25 miljoonan euron edestä).Kompensaation johdosta kuntien yhteisöveronryhmäosuutta korotetaan 1,01 prosenttiyksikköä 30,34prosentista 31,35 prosenttiin.

Regeringen har fattat beslut om sänkning av avgifterna försmåbarnspedagogik från år 2018. Det har beslutats attkommunerna ska kompenseras med sammanlagt 110miljoner euro för de inkomstförluster och merkostnader somdetta orsakar dem. Kompenseringen genomförs på följandesätt: Kommunernas andel av samfundsskatten höjs (60miljoner euro), de nedre gränserna förfastighetsskatteprocenterna höjs (25 miljoner euro) ochstatsandelarna höjs (25 miljoner euro). Med anledning avkompensationen höjs kommunernas gruppandel avsamfundsskatten med 1,01 procentenhet från 30,34 till31,35 procent.

5.2.3 Kiinteistövero 5.2.3 Fastighetsskatt och hundskatt

Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 285 milj.euroa (vuoden 2017 tilitysarvio on 258 milj. euroa).Kiinteistöverotuoton arvion nousu on seurausta valtiontekemistä muutoksista yleisen kiinteistöveron sekävakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron alarajoissa.

Intäkterna från fastighetsskatten beräknas år 2018 uppgåtill 285 mn euro (den beräknade redovisningen år 2017 är258 mn euro). Fastighetsskatteintäkterna beräknas stiga tillföljd av att staten ändrat nedre gränsen för den allmännafastighetsskatten och fastighetsskatten för hus somanvänds för stadigvarande boende.

Hallitus esittää muutoksia vuosien 2018 ja 2019kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin. Hallitusohjelmanmukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikanapäätösperusteisesti 25 miljoonalla eurolla vuosittain.Vuodelle 2017 hallitus kuitenkin päätti tämän lisäksikorottaa kiinteistöverotusta 50 miljoonalla eurolla. Vuodelle2018 hallitus päätti toteuttavansa osan, 25 miljoonaa euroa,varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatiostakunnille kiinteistöverotusta korottamalla. Tähän mennessähallitus on siten korottanut kiinteistöveroa vuosina 2016 ja2017 yhteensä 100 miljoonalla eurolla ja esittääkorottavansa vuodelle 2018 kiinteistöveroa 50 miljoonallaeurolla ja vuodelle 2019 edelleen 25 miljoonalla eurolla.

Regeringen förslår ändringar i variationsbredderna för 2018och 2019 års fastighetsskattesatser. Enligt regerings-programmet höjs fastighetsskatten under regeringsperiodenbeslutsbaserat med 25 miljoner euro per år. För år 2017beslutade regeringen dock att utöver detta höja fastighets-skatten med 50 miljoner euro. För år 2018 beslutaderegeringen att förverkliga en del, 25 miljoner euro, avkompensationen till kommunerna för de sänkta avgifternaför småbarnspedagogik genom att höja fastighetsbeskatt-ningen. Hittills har regeringen alltså höjt fastighetsskattenunder åren 2016 och 2017 med totalt 100 miljoner euro ochföreslår en höjning i fastighetsskatten på 50 miljoner år2018 och på ytterligare 25 miljoner euro år 2019.

Vuodelle 2018 yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuinvakituisen asuinrakennuksen ala- ja ylärajoja korotetaan.Uudet vaihteluvälit ovat hallituksen esityksen perusteella1,03 - 2,00 % (vuonna 2017 vaihteluväli on 0,93 - 1,80 %).Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan nostonseurauksena kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainittujenpääkaupunkiseudun kuntien rakentamattomanrakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään4,03 %.

År 2018 höjs nedre och övre gränserna för den allmännafastighetsskatteprocentsatsen och skatteprocentsatsen förandra bostadsbyggnader än sådana som används förstadigvarande boende. Den nya gränserna enligtregeringens proposition är 1,03–2,00 procent (år 2017 vargränserna 0,93–1,80 procent). Som en följd av höjningenav nedre gränsen för den allmännafastighetsskatteprocentsatsen ska skatteprocentsatsen förobebyggda byggplatser i de kommuner ihuvudstadsregionen som nämns i 12 b § ifastighetsskattelagen bestämmas till minst 4,03 procent.

42

Hallituksen toimenpiteiden seurauksena 170 kunnassatulee nostaa yleistä kiinteistöveroprosenttia, koska kunnannykyinen kiinteistöveroprosentti on alle uuden alarajan.Tämän arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja noin48 miljoonalla eurolla, josta Helsingin osuus on noin 22miljoonaa euroa ja mm. Espoon noin 9 miljoonaa euroa.

Den allmänna fastighetsskatteprocentsatsen ska medanledning av regeringens åtgärder höjas i 170 kommunereftersom kommunens nuvarande fastighetsskatteprocent-sats ligger under den nya nedre gränsen. Det här beräknasöka kommunernas fastighetsskatteintäkter med cirka 48miljoner euro, varav Helsingfors andel är ca 22 miljonereuro och bl.a. Esbos andel ca 9 miljoner euro.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosenttiajoudutaan nostamaan 89 kunnassa. Tämän arvioidaankuitenkin tuottavan vain noin 1 miljoonan euron verran lisääverotuloja. Vähintään joko yleistä tai muiden kuinvakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia tuleenostaa 184 kunnassa. 10 pääkaupunkiseudun kunnassa onnostettava rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttia.

Skatteprocentsatsen för andra bostadsbyggnader änsådana som används för stadigvarande boende måstehöjas i 89 kommuner. Det här beräknas dock genereraendast cirka 1 miljon euro mera i skatteintäkter. Åtminstoneantingen den allmänna skatteprocentsatsen ellerskatteprocentsatsen för andra bostadsbyggnader änsådana som används för stadigvarande boende måstehöjas i 184 kommuner. Skatteprocentsatsen för obebyggdabyggplatser måste höjas i 10 kommuner iHelsingforsregionen.

Vuodelle 2019 on tulossa muutoksia asuinrakennusten ala-ja ylärajan korotusta siten, että uudet rajat olisivat 0,45 -1,00 %. Vuonna 2018 rajat ovat 0,41 - 0,90 %.

År 2019 kommer nedre och övre gränserna för byggnadersom används för stadigvarande boende att höjas så att denya gränserna blir 0,45–1,00 procent. År 2018 är gränserna0,41–0,90 procent.

Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia joutuisivuoden 2017 tietojen perusteella nostamaan 55 kuntaa sentuottaessa 16 miljoonan euron edestä lisää verotulojakunnille. Tästä Helsingin, Espoon ja Vantaan osuus on noin9,6 miljoonaa euroa. Edellä mainituista 55 kunnasta vain 8on sellaisia joihin ei kohdistu kiinteistöveroprosenttienpakkokorotuksia vuonna 2018.

Skatteprocentsatsen för byggnader som används förstadigvarande boende måste utgående från 2017 årsuppgifter höjas i 55 kommuner och det genererar 16miljoner euro i nya skatteinkomster till kommunerna. Av detär Helsingfors, Esbos och Vandas andel cirka 9,6 miljonereuro. Av de ovannämnda 55 kommunerna är endast 8sådana som inte berörs av tvångshöjningar avfastighetsskatteprocentsatsen år 2018.

Kiinteistöverotuksen verotusarvojen uudistamishankeuudistaa verotusarvojen laskentaa vuodesta 2020eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on luoda uusihintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojenmäärittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maankattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuvatmarkkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen jakaupunkiseuduilla osin myös asuntojenkauppahintatietoihin.

Projektet för reform av fastighetsbeskattningens beskatt-ningsvärden förnyar räkningen av beskattningsvärdena frånoch med år 2020. Projektet har som mål att skapa en nyapriszonskarta för definierandet av beskattningsvärden förmark inom fastighetsbeskattningen som täcker hela landet.Områdena med enhetliga pris grundar sig på marknads-priser, dvs. uppgifter angående realiserade köpesummor förfastigheter och i huvudstadsregionen också delvis förbostäder.

5.2.4 Koiravero 5.2.4 Hundskatt

Vuoden 2018 talousarvioehdotukseen sekä vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmaan ei sisälly koiraveron perimistäHelsingissä vuodesta 2018 alkaen.

I 2018 års budgetförslag och i ekonomiplanen för åren2018–2020 ingår inte uppbärande av hundskatt iHelsingfors från och med 2018.

Vuonna 2017 koiraverosta arvioidaan kertyvän noin 0,350milj. euroa.

År 2017 beräknas hundskatten inbringa ca 0,350 n euro.

5.3 Valtionosuudet 5.3 Statsandelar

Vuonna 2017 valtionosuuksia arvioidaan elokuussa tehdynennusteen mukaan kertyvän Helsingissä 220 milj. euroa.Vuonna 2018 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 175 milj.euroa.

Enligt en prognos från augusti beräknas staden fåstatsandelar på 220 mn euro år 2017. Staden beräknas fåstatsandelar på 175 mn euro år 2018.

43

Kuntien vuoden 2018 valtionosuuksien taso on noin 150milj. euroa (2 %) vähemmän kuin vuonna 2017. Suurimmatmuutokset valtionosuusrahoituksessa johtuvatkilpailukykysopimuksesta (-119 milj. euroa) javaltionosuuslain mukaisesta kustannustenjaontarkistuksesta (-177 milj. euroa). Kuntien veromenetystenkompensaatio puolestaan lisää valtionosuutta valtiontalousarvioesityksen mukaan 131 milj. euroa vuonna 2018.Kilpailukykysopimuksen johdosta kuntien valtionosuuttaleikattiin 356 milj. euroa (-64 €/as) vuonna 2017.Sopimukseen sisältyvän työajan pidentämisen arvioidaantuottavan kunnissa lisää säästöjä vuonna 2018, mistäjohtuen valtionosuudesta leikattava euromäärä kasvaavuonna 2018 yhteensä 468 milj. euroon (-85 €/as). Uuttakilpailukykysopimuksesta johtuvaa leikkausta tulee siis 21euroa asukasta kohden (yht. 119 milj. euroa) vuonna 2018.Eräitä keskeisiä valtionosuuslaskennan tunnuslukuja:

•Valtionosuusprosentti 25,34 %

•Kunnan omarahoitusosuus, peruspalvelujen valtionosuus:3 540,30 €/as

•Kunnan omarahoitusosuus, OKM:n valtionosuus: 255 €/as

•Ikäryhmittäiset perushinnat (€/ikäryhmään kuuluva),kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa:

◦ikä 0-5 8 199

◦ikä 6 8 699

◦ikä 7-12 7 291

◦ikä 13-15 12 522

◦ikä 16-18 4 011

◦ikä 19-64 1 009

◦ikä 65-74 2 029

◦ikä 75-84 5 564

◦ikä 85+ 18 911

Nivån för kommunernas statsandelar år 2018 år cirka150 mn euro (2 procent) lägre än år 2017. De största änd-ringarna i statsandelsfinansieringen beror på konkurrens-kraftsavtalet (−119 mn euro) och justeringen av kostnads-fördelningen i enlighet med statsandelslagen (−177 mneuro). Enligt statens budgetförslag gör kompensationen förkommunernas skatteförluster att statsandelarna ökar med131 mn euro år 2018. Med anledning av konkurrenskrafts-avtalet skars kommunernas statsandel ned med 365 mneuro (−64 euro/invånare) år 2017. Förlängningen av arbets-tiden som ingår i avtalet beräknas resultera i ytterligarebesparingar i kommunerna år 2018, varför summan somtas bort från statsandelarna ökar till totalt 468 mn euro (85euro/invånare) år 2018. Den nya minskningen som orsakasav konkurrenskraftsavtalet är alltså 21 euro per invånare(tot. 119 mn euro) år 2018.Vissa viktiga nyckeltal för räknandet av statsandelar:

•Statsandelsprocent 25,34 %

•Kommunens självfinansieringsandel, statsandelen för kom-munal basservice: 3 540,30 euro/invånare

•Kommunens självfinansieringsandel, Undervisnings- ochkulturministeriets statsandel: 255 euro/invånare

•Grundpriser per åldersgrupp (euro/person som hör tillåldersgruppen), i statsandelen för kommunal basservice:

◦ålder 0-5 8 199

◦ålder 6 8 699

◦ålder 7-12 7 291

◦ålder 13-15 12 522

◦ålder 16-18 4 011

◦ålder 19-64 1 009

◦ålder 65-74 2 029

◦ålder 75-84 5 564

◦ålder 85+ 18 911

Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus onvuoden 2018 osalta ennakkotietojen mukaan -325 milj.euroa. vuonna 2017 vastaava luku oli -289 milj. euroa.Verotulotasauksen nousu on seurausta Helsingin hyvästäverotulokasvusta, erityisesti hyvästäyhteisöverotulokasvusta, edeltävinä vuosina. Helsinginmaan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestälaskennallisesti hieman yli 37 % (Helsingintasausvähennysprosentti valtionosuusjärjestelmässä) siirtyyverotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi

Skatteintäktsutjämningen som hör till Helsingfors stats-andelar uppgår år 2018 enligt förhandsuppgifter till−325 mn euro, då den år 2017 var -289 mn euro. Ökningeni skatteintäktsutjämningen är en följd av Helsingforsgynnsamma skatteintäktsutveckling, särskilt den godaökningen av samfundsskatteintäkterna, under de senasteåren. Av Helsingfors skatteintäktsutveckling, som är bättreän i landet i genomsnitt, överförs en aning över 37 procent(Helsingfors utjämningsavdragsprocent istatsandelssystemet) till en faktor som ökar statsandelarna

44

tekijäksi. för kommunerna som får skatteinkomstutjämning.

Taulukko – Tabell Verotulot – Skatteinkomster

Milj. €TP - BSL

2016

TA - BDG

2017

Ennuste -Prognos

2017

TA - BDG

2018

TA - BDG2018/2017

%

TA/EnnusteBDG/Prognos

%

TS - EP

2019

TS - EP

2020

Kunnallisvero - Kommunalskatt 2 586,1 2 495,0 2 575,0 2 530,0 1,4 −1,7 2 611,0 2 695,0

Yhteistövero - Samfundsskatt 397,3 390,0 545,0 540,0 38,5 −0,9 555,0 570,0

Kiinteistövero - Fastighetsskatt 221,9 248,0 258,0 285,0 14,9 10,5 300,0 305,0

Koiravero - Hundskatt 0,4 0,4 0,4 −100,0 −100,0

Verotulot - Skatteintäkter 3 205,6 3 133,4 3 378,4 3 355,0 7,1 −0,7 3 466,0 3 570,0

Valtionosuudet - Statsandelar 316,3 220,0 220,0 175,0 175,0 175,0

Verotulot ja valtionosuudet yhteensä -Skatteintäkter och stadsdelar tillsammans 3 521,9 3 353,4 3 598,4 3 530,0 5,3 −1,9 3 641,0 3 745,0

45

5.4 Investoinnit 5.4 Investeringar

Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 774,0 milj.euroa, josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) investointiosanmenot ovat 592,2 milj. euroa. Investointimenoihin sisältyyaikaisemmista vuosista poiketen mm. keskustakirjaston jaTanssin talon investoinnit bruttomääräisinä (aiemminbudjetoitu vain kaupungin osuus) ja kaupungin saamatmuiden tahojen maksuosuudet kyseisiin investointeihin onkirjattu tuloihin. Lisäksi aikaisempien vuosien tapaantalousarvion tuloihin ja menoihin on arvioitu Metropoliaammattikorkeakoulun käytössä olevien kiinteistöjenmyyntitulot ja myyntitulojen sijoittaminenKiinteistöosakeyhtiö Myllypuron kampukseen.

Stadens investeringsutgifter är sammanlagt 774,0 mn euro,varav utgifterna för staden (utan affärsverken) iinvesteringsdelen är 592,2 mn euro. I motsats till tidigare åringår i den här summan bl.a. investeringsutgifterna förcentrumbiblioteket och Dansens hus i sin helhet (tidigarebudgeterades endast stadens andel). För båda projektenhar andra instansers betalningsandelar i investeringarna,som staden fått, registrerats i inkomsterna. Underbudgetinkomsterna och -utgifterna finns dessutom, i likhetmed tidigare år, de beräknade inkomsterna frånförsäljningen av fastigheter i yrkeshögskolan Metropoliasbruk och placering av försäljningsinkomsterna iFastighetsaktiebolaget Kvarnbäckens campus.

Liikelaitosten investoinnit ovat 181,8 milj. euroa. Kaupungininvestointimenot kasvavat yhteen laskien vuoden 2017talousarvioon verrattuna 111,1 milj. euroa (16,8 %). Ilmanedellä mainittuja investointihankkeiden muiden tahojenmaksuosuuksien tulo- ja menokirjauksia Helsinginkaupungin talousarvioon kasvavat Helsingininvestointimenot 91,6 milj. euroa (14,3 %). Liikelaitosteninvestoinnit kasvavat yhteensä 11,5 milj. euroa.Taloussuunnitelmakaudella vuoden 2019 kaupungininvestointimenot ovat 725 milj. euroa ja vuonna 2020arviolta 732 milj. euroa.

Affärsverkens investeringar uppgår till 181,8 mn euro.Stadens investeringsutgifter sjunker jämfört med 2017 årsbudget med 111,1 mn euro (16,8 %). Utan ovannämndainkomst- och utgiftsregistreringar av andra instansers betal-ningsandelar i investeringsprojekt i Helsingfors stadsbudget ökar Helsingfors investeringsutgifter med 91,6 mneuro (14,3 procent). Affärsverkens investeringar ökar medsammanlagt 11,5 mn euro. Stadens investeringsutgifterunder ekonomiplaneperioden är 725 mn euro år 2019 ochår 2020 beräknas de uppgå till 732 mn euro.

Investointiohjelmassa painotukset ovat kaupunkistrategianmukaisia. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaanja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Kaupungin kasvunedellytykset varmistetaan panostamallaasuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiininvestointeihin ja palveluverkon kehittämiseen.Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjenhankkeiden toteuttamisen edellytykset.

I investeringsprogrammet följer prioriteringarna stads-strategin. Att den byggda egendomen är användbar, säkeroch sund tryggas och byggnadernas reparationsskuldstävjas. Förutsättningarna för stadens tillväxt tryggasgenom satsningar på bostadsproduktionsmålet ochinvesteringar som näringslivet förutsätter och utveckling avservicenätet. Genom investeringar i kollektivtrafiken säkrasförutsättningarna för projekt som det redan fattats beslutom.

Korjausrakentamisen lähtökohtana on toimitilojen erityisestikoulurakennusten ja päiväkotien turvallisuudenterveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen.Suunnitelmakaudella korjausvelan hillintään käytetäänkorvaava uudisrakentaminen mukaan lukien runsasneljäsosa investointiosan menoista.

Utgångspunkten för reparationsbyggandet är att säkerställaatt lokalerna, speciellt skolhusen och daghemmen, ärsäkra, sunda och användbara. Under planperiodenanvänds inklusive nybyggnad drygt en fjärdedel avutgifterna i investeringsdelen för att stävjareparationsskulden.

Kaupunkistrategian mukaisesti merkittävän osaninvestoinneista muodostavat edellytysten luominen vuonna2016 solmitun valtion ja Helsingin seudun kuntien välisenmaankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2016–2019 (MAL-sopimus) sekä vuonna 2016 hyväksytyn uudenasumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman(AM-ohjelma) mukaisten asuntotuotantotavoitteidensaavuttamiselle. MAL-sopimuksessa ja uudessa AM-ohjelmassa asetettiin kaupungin tavoitteeksi luodakaavoituksella ja tonttien luovutuksella edellytyksetvähintään 6 000 asunnon rakentamiselle vuosittain.Samalla AM-ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luodaedellytykset nostaa asuntotuotannon määrä 7 000asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Kalasataman,Länsisataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan sekäKuninkaankolmion alueiden rakentamista jatketaan.Suunnitelmakaudella keskeisten projektialueiden ja

I enlighet med stadsstrategin har en betydande del avinvesteringarna att göra med att skapa förutsättningar förbostadsproduktionsmålen i det mellan staten och kom-munerna i Helsingforsregionen år 2016 ingångna avtaletom markanvändning, boende och trafik 2016–2019 (MBT-avtalet) och i genomförandeprogrammet för boende ochhärmed sammanhängande markanvändning (BM-program-met) som godkändes 2016. I MBT-avtalet och det nya BM-programmet sattes det upp som mål att staden genomplanläggning och tomtöverlåtelse ska skapa förutsättningarför byggande av minst 6 000 bostäder årligen. Samtidigtsattes det i BM-programmet upp som mål att det skaskapas förutsättningar för att höjabostadsproduktionsvolymen till 7 000 bostäder fram till år2019. Byggandet i Fiskehamnen, Västra hamnen, Böle ochKronbergsstranden och i områdena i Kungstriangelnfortsätter. Den grundberedning som de nya områdena och

46

täydennysrakentamisen edellyttämän esirakentamisen sekäkatujen ja puistojen rakentamisen osuus investointiosanmenoista on noin neljäsosa.

kompletteringsbyggandet förutsätter och byggandet avgator och parker utgör cirka en fjärdedel av utgifterna iinvesteringsdelen under planperioden.

Liikelaitosten investoinnit muodostuvat käytännössä HKL-liikelaitoksen investoinneista, jotka ovat 177,6 milj. euroa.Eniten investoidaan 2000-luvun alussa hankittujamatalalattiaraitiovaunuja korvaaviin raitiovaunuihin 35,4milj. euroa. Muita suuria investointikohteita ovat nykyisenraitiovaunuhankinnan maksut 16,1 milj. euroa,metroasemien perusparannukset 11,0 milj. euroa, vanhojenmetrovaunujen peruskorjaukset 11,0 milj. euroa ja metronkulunvalvonnan uusiminen 7,2 milj. euroa. Liikelaitosteninvestoinnit ovat vuonna 2019 yhteensä 149 milj. euroa javuonna 2020 yhteensä 174 milj. euroa.

Affärsverkens investeringar består i praktiken avinvesteringarna vid trafikaffärsverket, vilka uppgår till177,6 mn euro. Mest investeras i spårvagnar som ersätterlåggolvsspårvagnarna som anskaffades i början av 2000-talet, 35,4 mn euro. Andra stora investeringsobjekt ärbetalningarna för de nuvarande spårvagnsanskaffningarna,16,1 mn euro, ombyggnader av metrostationer 11,0 mneuro, grundliga reparationer av gamla spårvagnar, 11,0 mneuro, och förnyande av metrons tågkontroll, 7,2 mn euro.Affärsverkens investeringar uppgår år 2019 till sammanlagt149 mn euro och år 2020 till sammanlagt 174 mn euro.

Talousarvion liitteissä on esitetty kaupungin ja HKL-liikelaitoksen investointiohjelmat vuosiksi 2018–2027.Suunnitelmakauden jälkeisten vuosien 2021–2027 osaltainvestointiohjelmat ovat alustavia.

I bilagorna till budgeten anges stadens och trafikaffärs-verkets investeringsprogram för åren 2018–2027. Investe-ringsprogrammen för åren 2021–2027 efter ekonomi-planeperioden är preliminära.

Taulukko 7 – Tabell 7 Investoinnit - Investeringar

Milj. €TP - BSL

2016

TA - BDG

2017

Ennuste

2017

TA - BDG

2018

TA - BDG2018/2017% -muutos

TA/Ennuste -BDG/Prognos% -muutos -förändr.%

TS - EP

2019

TS - EP

2020

Investointiosa - Investeringsdelen 481,2 490,7 562,0 592,2 20,7 5,4 575,4 557,6

Työterveys-liikelaitos •Affärsverketföretagshälsan 0,0 0,0 0,0 0,0 −22,5 0,0 0,0

Liikennelaitos-liikelaitos •Trafikaffärsverket 176,5 169,1 135,0 177,6 5,0 31,6 145,0 170,1

Taloushallinto -liikelaitos •Affärsverketekonomiförvaltningen 0,2 0,2 0,3 0,3 50,0 0,4 0,3

Palvelukeskus liikelaitos - •Affärsverketservicecentralen 0,3 0,8 0,8 0,8 −5,1 −5,1 0,8 0,8

Rakentamispalvelu liikelaitos •Affärsverketbyggnadstjänsten 3,0 3,0 3,0

Liikelaitokset yhteensä - Affärsverkensammanlagt 177,0 170,2 136,2 181,8 5,0 33,5 149,2 174,2

Kaikki yhteensä - Alla sammanlagt 658,2 660,9 698,2 773,9 16,7 10,9 724,7 731,9

47

6 HELSINKI-KONSERNINTYTÄRYHTEISÖT JA KONSERNIOHJAUS

6 HELSINGFORSKONCERNENS DOTTER-SAMMANSLUTNINGAR OCH KONCERN-STYRNING

Kaupunkikonserni on omistus- ja hallintorakenne, jonkatarkoituksena on mahdollistaa siihen kuuluvien yksiköidenvälinen yhteistyö, josta koituu hyötyä kaupungin asukkailleja alueelle. Kaupunki emoyhteisönä vastaa kehityksenohjaamisesta sekä järjestettävien palvelujen määrittelystä.Kaupunkikonsernia johdetaan ja kehitetään kaupungin jasen määräysvallassa olevien yhteisöjen muodostamanakokonaisuutena kokonaistaloudellisesti. Helsinginkaupunkikonsernin muodostavat Helsingin kaupunki ja neyhteisöt sekä säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvalta.Helsingin kaupungilla oli suorassa omistuksessaan 68tytäryhtiötä ja määräysvallassaan 11 tytärsäätiötä per8.9.2017. Suurin osa tytäryhtiöistä on kaupunginsataprosenttisesti omistamia. Kaupunkikonserniin kuuluvatyhteisöt ja säätiöt on lueteltu liitteessä

Stadskoncernen är en ägande- och förvaltningsstruktur varsändamål är att möjliggöra sådan samordning och sådantsamarbete mellan de därtill hörande enheterna som gagnarinvånarna och staden som område. Staden som moder-sammanslutning är ansvarig när det gäller att styra stadensutveckling och bestämma vilka tjänster staden skatillhandahålla. Stadskoncernen leds och utvecklastotalekonomiskt och som en helhet bestående av stadenoch av de sammanslutningar där staden har bestämmandeinflytande. Helsingfors stadskoncern bildas av Helsingforsstad och av de sammanslutningar och stiftelser där stadenhar bestämmande inflytande. Helsingfors stad hade i sindirekta ägo 68 dotterbolag och bestämmande inflytande i11 dotterstiftelser 8.9.2017. Staden äger största delen avdessa dotterbolag till hundra procent. Sammanslutningarnaoch stiftelserna inom stadskoncernen är förtecknade ibilaga

Kaupunkikonserniin kuuluvia yhtiöitä ja säätiöitä käytetääntäydentämään kaupungin palvelutuotantoa ja hoitamaaneräitä muita konsernin tehtäviä. Kaupunkikonserni tuottaatytäryhteisömuodossa palveluja mm. seuraavilla toimialoilla:opetus, kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi, kiinteistöt,pysäköinti, matkailu, liikunta, energia, bussiliikenne,elinkeino ja henkilöstö. Alueen elinvoimaisuutta tukeviayhteisöjä ovat mm. kehittämis- ja markkinointiyhtiöt.Kaupungilla on sen tehtäviä toteuttavissa tytäryhteisöissäensisijaisesti omia julkisen palvelun tavoitteita, vaikkayleistavoitteena on, että toiminta on kustannustehokasta jataloudellisesti kannattavaa.

Bolagen och stiftelserna inom stadskoncernen används föratt komplettera stadens tjänsteproduktion och för att skötavissa andra uppgifter inom koncernen. Staden producerartjänster i form av dottersammanslutningar bl.a. på följandeområden: undervisning, kultur, socialväsendet, hälsovårds-väsendet, fastigheter, parkering, turism, idrott, energi, buss-trafik, näringsliv och personal. Sammanslutningar ochföretag som främjar områdets livskraft är bl.a. utvecklings-och marknadsföringsbolagen. Staden har i de dotter-sammanslutningar som utför dess uppdrag i första handegna mål för den offentliga servicen, även om det allmännamålet är att verksamheten ska vara kostnadseffektiv ochekonomiskt lönsam.

Kaupunkikonsernin talouden kannalta merkittävimmättytäryhteisöt ovat Helen Oy / Helen-konserni, Helsinginkaupungin asunnot Oy, Helsingin Satama Oy / HelsinginSatama -konserni ja Palmia Oy. Muista edellä mainituistayhtiöistä poiketen Helsingin kaupungin asunnot Oy toimiiomakustannusperiaatteella eikä tavoittele voittoa.

De viktigaste dottersammanslutningarna med tanke påstadskoncernens ekonomi är Helen Ab/Helen-koncernen,Helsingfors stads bostäder Ab och Helsingfors Hamn Ab/koncernen Helsingfors Hamn och Palmia Ab. Med avvikelsefrån de övriga bolagen ovan fungerar Helsingfors stadsbostäder Ab enligt självkostnadsprincipen och eftersträvaringen vinst.

Kaupungin osingonjakoon liittyvänä tavoitteenamarkkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjensä osalta on,että yhtiöt jakavat suunnitelmakaudella noin puolettuloksestaan osinkona. Kaupungin arvioidaan saavanvuonna 2018 osakeomistuksistaan osinkoa yhteensä noin29,7 miljoonaa euroa. Maksettava osinkotavoite on eriteltytytäryhteisöille asetetuissa toiminnallisessa tavoitteissa.Vuonna 2017 osinkotulojen arvioidaan olevan yhteensänoin 25 miljoonaa euroa.

Ett av stadens mål med anknytning till utdelningen i frågaom de av stadens dottersammanslutningar som verkar påmarknadsvillkor är att bolagen under planperioden skabetala ungefär hälften av sitt resultat i form av dividender.Staden beräknas år 2018 få sammanlagt ca 29,7 miljonereuro i dividender för sitt aktieinnehav. Målet för dividendersom betalas har specificerats i de funktionella målen somställts för dotterbolagen. År 2017 beräknas dividend-inkomsterna uppgå till sammanlagt ca 25 miljoner euro.

Kaupungin omistajapolitiikan lähtökohtana onkaupunkistrategia, konserniohje ja muut omistajapolitiikkaakoskevat päätökset. Omistajapolitiikka on mahdollisimmanavointa ja aktiivista toimintaa, jossa pyritäänjohdonmukaisiin ja ennustettaviin ratkaisuihin.Omistajapolitiikan tarkoituksena on liittää konserniinkuuluvat yhteisöt osaksi kaupungin strategista johtamista jatoimintaa sekä varmistaa kaupunginvaltuuston asettamientavoitteiden tehokas toteuttaminen.

Utgångspunkten för stadens ägarpolitik är stadensstrategiprogram, koncerndirektivet och de övriga beslut somgäller ägarpolitiken. Ägarpolitiken är så öppen och aktivverksamhet som möjligt, där konsekventa och förutsägbaralösningar eftersträvas. Avsikten med ägarpolitiken är attansluta sammanslutningar som hör till koncernen till en delav stadens strategiska ledarskap och verksamhet och attsäkra att de mål som stadsfullmäktige har fastställt fullföljseffektivt.

48

Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä. Omistamisenja määräysvallan tulee lähtökohtaisesti tukea ja palvellapalveluiden järjestämistä, kaupungin taloutta tai muutenkaupungin yhteiskunnallisia tavoitteita. Kaupunginomistajuus on luonteeltaan strategista ja sillä tuleesaavuttaa taloudellista ja/tai toiminnallista hyötyä pitkälläaikavälillä. Toimintaympäristön muuttuessa japalvelutuotannon vaihtoehtojen lisääntyessä kaupunginoman organisaation ja kaupunkikonsernin rakennettatarkastellaan avoimesti sen varmistamiseksi, ettäkaupungin toimintojen ja palvelujen kokonaisuus onjärjestetty tarkoituksenmukaisesti. Seuraavassa luettelossaon esitetty sellaiset Helsingin kaupungin tytäryhteisöt,joiden avustamiseen on talousarviossa varattumäärärahoja. Helsingin kaupunki myöntää avustuksiaseuraaville tytäryhteisöille: Finlandia-talo Oy, Helsinginkaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö sr, Helsingin seudunkesäyliopistosäätiö sr, Helsingin teatterisäätiö sr, HelsinkiStadion Oy, Helsinki-viikon säätiö sr, Jääkenttäsäätiö sr,Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr, MäkelänrinteenUintikeskus Oy, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy,Stadion-säätiö sr, UMO-säätiö sr, Urheiluhallit Oy jaVuosaaren Urheilutalo Oy. Avustukset on yksilöityliitteessä 1.

Ägande hör inte till stadens grunduppgifter. Ägarskap ochbestämmande inflytande stöder och betjänar ordnandet avtjänster, stadens ekonomi eller stadens samhälleliga mål iövrigt. Stadens ägarskap är till naturen strategiskt och meddet ska staden uppnå ekonomiska och/eller verksamhets-mässiga fördelar på lång sikt. Då omvärlden ändras ochalternativen inom serviceproduktionen ökar granskas struk-turerna för stadens egen organisation och stadskoncernenöppet för att säkra att stadens helhet av funktioner ochtjänster har organiserats ändamålsenligt. Nedan nämns deav Helsingfors stads dottersammanslutningar som ibudgeten får understöd i form av anslag. Helsingfors stadbeviljar understöd till följande dottersammanslutningar:Finlandia-huset Ab, Stiftelsen Helsingfors stads 450-årskonstnärshus sr, Stiftelsen för Helsingforsnejdenssommaruniversitet sr, Helsingfors teaterstiftelse sr, HelsinkiStadion Oy, Stiftelsen Helsingforsveckan sr,Isbanestiftelsen sr, Stiftelsen för Högholmens djurgård sr,Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, HuvudstadsregionensÅterandvändningscentral Ab, Stadion-stiftelsen sr, UMOStiftelsen sr, Urheiluhallit Oy och Vuosaaren Urheilutalo Oy.Understöden har specificerats i bilaga 1.

Tytäryhteisöille asettettavat tulostavoitteet Resultatmål för dottersammanslutningarna

Talousarviossa on asetettu tytäryhteisökohtaisiatulostavoitteita kaupungin avustusta saaville tytäryhteisöillesekä muille keskeisimmille tytäryhteisöille.Strategiaohjelmassa vuosille 2017–2021 konserniajatteluon painottunut aiempaa enemmän. Tytäryhteisökohtaistentulostavoitteiden kattavuutta laajennetaan seuraavienvuosien talousarvioissa strategiaohjelman 2017–2021linjauksiin perustuen.

I budgeten har det satts resultatmål för enskilda dotter-sammanslutningar, närmare bestämt för de dottersamman-slutningar som får understöd av staden eller som i övrigt ärmest centrala. I strategiprogrammet för åren 2017-2021betonas koncerntänkandet mer än tidigare. Resultatmålenför de enskilda dottersammanslutningarna görs mertäckande i budgetarna för de följande åren med stöd avriktlinjerna i strategiprogrammet 2017-2021.

Yhteisö – Sammanslutning Sitova tavoite 2018 – Bindandemål 2018

Muu tavoite 2018 – Annat mål 2018

Finlandia-talo Oy – Finlandia-huset Ab

1. Yhtiö varautuu kiinteistönperuskorjaukseen. – Bolagetförbereder sig för en ombyggnadav fastigheten.

1. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. – Kundnöjd-heten bevaras minst på föregående årsnivå.2. Kiinteistön lämpöenergian kulutussuhteessa tapahtumien määräänlämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta. – Fastighetensförbrukning av värmeenergi i förhållandetill antalet evenemang med beaktande avuppvärmningsbehovet minskar jämförtmed föregående år.3. Sijoitetun pääoman tuotto vähintäänedellisen vuoden tasolla.– Avkastningenpå investerat kapital bör vara minst påföregående års nivå.

Forum Virium Helsinki Oy 1. Yhtiö ottaa käyttöön vaikuttavuus-mittariston, jonka avulla arvioidaan yhtiönhankkeiden ja muun toiminnanvaikuttavuutta. – Bolaget tar i brukeffektivitetsmätare som används för att

49

utvärdera effektiviteten av bolagetsprojekt och övriga verksamhet.2. Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen. –Bolaget uppnår minst ett nollresultat.

Helen Oy – Helen Ab Omistajan päätöksen mukaisenkehitysohjelman toteuttaminensuunnitelman mukaisesti. –Utvecklingsprogrammet genomförsenligt planen i enlighet medägarens beslut.

1. Suunnitelmakaudella yhtiö jakaatuloksestaan (voitto ennen tilinpäätös-siirtoja – maksettu tulovero) noin 50 %osinkona, vähintään 25 milj. euroa. –Utdelningen under planperioden ca 50 %av bolagets resultat (vinst före boksluts-överföringar – betald inkomstskatt), minst25 mn euro.2. Sijoitetun pääoman tuotto vähintäänedellisen vuoden tasolla. – Avkastningenpå investerat kapital bör vara minst påföregående års nivå.

Helsingin Asumisoikeus Oy Kiinteistöjen ylläpitokustannusten(€/m2) nousu enintään ylläpito-kustannuksia kuvaavan indeksi-nousun suuruinen verrattunakolmen vuoden keskiarvoon (vrt.Tilastokeskuksen kiinteistönylläpidon kustannusindeksi). –Kostnadsstegringen inomfastighetsunderhållet högst likastor som den indexstegring sombeskriver underhållskostnaderna(jfr Statistikcentralens kostnads-index för fastighetsunderhåll).

1. Kiinteistön lämpöenergian kulutuslämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta 2 %. – Fastighetensförbrukning av värmeenergi medbeaktande av uppvärmningsbehovetminskar med 2 % jämfört medföregående år.2. Kiinteistöjen käyttöveden kulutusalenee edellisvuodesta vähintään 1 %(litraa/asukas/vrk). – Förbrukningen avbruksvatten sjunker med 1 %(liter/invånare/dygn) från året innan.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

Helsingin kaupungin asunnotOy – Helsingfors stadsbostäder Ab

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten(€/m2) nousu enintään ylläpito-kustannuksia kuvaavan indeksi-nousun suuruinen verrattunakolmen vuoden keskiarvoon (vrt.Tilastokeskuksen kiinteistönylläpidon kustannusindeksi). –Kostnadsstegringen inomfastighetsunderhållet högst likastor som den indexstegring sombeskriver underhållskostnaderna(jfr Statistikcentralens kostnads-index för fastighetsunderhåll).

1. Kiinteistön lämpöenergian kulutuslämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta 2 % – Fastighetensförbrukning av värmeenergi medbeaktande av uppvärmningsbehovetminskar med 2 % jämfört medföregående år.2. Kiinteistöjen käyttöveden kulutusalenee edellisvuodesta vähintään 1 %(litraa/asukas/vrk). – Förbrukningen avbruksvatten sjunker med 1 %(liter/invånare/dygn) från året innan.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.4. HSY:n laskutuksen perusteena olevakokonaisjätemäärä enintään vuoden2017 tasolla. – Den totala mängden avfallsom ligger till grund för HRM:s faktureringhögst på 2017 års nivå.

Helsingin Leijona Oy –Helsingfors Lejon Ab

1. Asiakastyytyväisyys paraneeedelliseen vuoteen verrattuna. –Kundnöjdheten förbättras jämfört medföregående år.2. Tilojen vuokrausaste vähintään 90 %.– Uthyrningsgraden för lokalerna minst

50

90 %.3. Yhtiön tulos on posiitivinen – Bolagetsresultat är positivt

Helsingin Markkinointi Oy 1. Yhtiö tekee uusia kansainvälisenyhteismarkkinoinnin avauksia jakumppaneiden tekemä Helsinki-sisältöinen markkinointi lisääntyy. –Bolaget gör nya insteg i den inter-nationella gemensamma marknads-föringen och marknadsföringen medHelsingforsinnehåll ökar.2. Yhtiön omarahoitusosuus kasvaa. –Den egna andelen av finansieringenökar.

Helsingin Satama Oy –Helsingfors Hamn Ab

1. Suunnitelmakaudella yhtiö jakaatuloksestaan noin 50 % osinkona,vähintään 2,5 milj. euroa. – Utdelningenunder planperioden ca 50 % av bolagetsresultat, minst 2,5 mn euro.2. Sijoitetun pääoman tuotto vähintäänedellisen vuoden tasolla. – Avkastningenpå investerat kapital bör vara minst påföregående års nivå.

Helsingin Seniorisäätiö sr Säätiö valmistautuu sote-uudistukseen kaupungin kanssasovittujen linjausten mukaisesti. –Stiftelsen förbereder sig förvårdreformen enligt de riktlinjersom har fastställts med staden.

1. Säätiö kehittää palvelumuotoilunakilpailukykyisiä (laatu, vaikuttavuus jahinta) palvelutuotteita vanhustentarpeisiin kaupungin vanhuspalveluidenlinjaukset huomioiden ja lisää kotona-asuville vanhuksille kohdennettujenpalveluiden tuottamista osana kaupunginpalveluja. – Stiftelsen utvecklar kon-kurrenskraftiga (kvalitet, effektivitet ochpris) serviceprodukter för de äldres behovoch med beaktande stadens riktlinjer förtjänster för äldre i utvecklingen av sinatjänster och ökar produktionen av tjänsterför hemmaboende äldre som en del avstadens tjänster.2. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

Helsinki-viikon säätiö sr –Stiftelsen Helsingforsveckan

1. Tapahtumanimikkeitä vähintään 40,kantaesityksiä vähintään 7, esityskertojavähintään 380. – Minst 40 evenemang,minst 7 uruppföranden, minst 380uppföranden.2. Kokonaiskäyntitavoite yli 150 000 japääsymaksullisten esitysten täyttöastevähintään 80 %. – Totalmålet för antaletåskådare är över 150 000 ochbeläggningsgraden på avgiftsbelagdaföreställningar är 80 %.3. Pääsylipputulojen osuus vähintään29 % ja yritysyhteistyörahoituksen osuusvähintään 16 % tuloista. –. Inträdes-biljetternas andel är minst 29 % ochfinansieringen från företagssamarbete16 % av intäktsbudgeten.

51

Jääkenttäsäätiö sr –Isbanestiftelsen sr

1. Jäähallikauden keskimääräinenjäänkäyttöaste säilyy vähintään edellisenvuoden tasolla. – Den genomsnittligaanvändningsgraden för isbanan underhallsäsongen stannar minst påföregående års nivå2. Helsingin jäähallin osalta sähkön jalämmön kulutus alenee verrattuna 5vuoden keskiarvoon. – I fråga omHelsingfors ishall minskar förbrukningenav el och värme jämfört med medeltaletför de fem senaste åren.

KeskinäinenkiinteistöosakeyhtiöHelsingin Korkotukiasunnot –Ömsesidiga fastighetsbolagetHelsingforsRäntestödsbostäder


1. Kiinteistön lämpöenergian kulutuslämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta 2 %. – Fastighetensförbrukning av värmeenergi medbeaktande av uppvärmningsbehovetminskar med 2 % jämfört medföregående år.2. Kiinteistöjen käyttöveden kulutusalenee edellisvuodesta vähintään 1 %(litraa/asukas/vrk). – Förbrukningen avbruksvatten sjunker med 1 %(liter/invånare/dygn) från året innan.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.4. HSY:n laskutuksen perusteena olevakokonaisjätemäärä enintään vuoden2017 tasolla. – Den totala mängden avfallsom ligger till grund för HRM:s faktureringhögst på 2017 års nivå.

Kiinteistö Oy Auroranlinna –Fastighets Ab Auroraborg


1. Kiinteistön lämpöenergian kulutuslämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta 2 %. – Fastighetensförbrukning av värmeenergi medbeaktande av uppvärmningsbehovetminskar med 2 % jämfört medföregående år.2. Kiinteistöjen käyttöveden kulutusalenee edellisvuodesta vähintään 1 %(litraa/asukas/vrk). – Förbrukningen avbruksvatten sjunker med 1 %(liter/invånare/dygn) från året innan.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

52

Kiinteistö Oy HelsinginToimitilat – Fastighets AbVerksamhetslokalerna iHelsingfors


1. Yhtiö toteuttaa yhteistyössä kaupunginkanssa tontinluovutuskilpailun vaiheen IIToinen linja 7:ssä ja Siltasaarenkatu13:ssa sijaitsevien kiinteistöjenkehittämiseksi kaupungin strategia-ohjelman suuntaisesti. – Bolagetgenomför i samverkan med staden fas II itomtöverlåtelsetävlingen för att utvecklafastigheterna på Andra linjen 7 ochBroholmsgatan 13 i enlighet medriktlinjerna i strategiprogrammet.2. Yhtiö toteuttaa yhteistyössä kaupunginja Helsingin kaupungin asunnot Oy:nkanssa jakautumismenettelyn, jossaKontulan ja Kinaporin monipuolisetpalvelukeskukset siirretään Helsinginkaupungin asunnot Oy:öön ja KiinteistöOy Helsingin Toimitilat jatkaatoimintaansa muilta osin entisellään. –Bolaget genomför i samverkan medstaden och Helsingfors stads bostäderAb en delningsprocedur, där Kinaborgsoch Gårdsbacka mångsidigaservicecentraler överförs till Helsingforsstads bostäder Ab och Fastighets AbVerksamhetslokalerna i Helsingfors iövrigt fortsätter med sin verksamhet somvanligt.3. Kiinteistön lämpöenergian kulutuslämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta 2 %. – Fastighetensförbrukning av värmeenergi medbeaktande av uppvärmningsbehovetminskar med 2 % jämfört medföregående år.

Kiinteistö Oy Kaapelitalo –Fastighets Ab Kabelhuset

1. Kiinteistöjen ylläpito-kustannusten (€/m2) nousuenintään ylläpitokustannuksiakuvaavan indeksinousun suuruinenverrattuna kolmen vuodenkeskiarvoon (vrt. Tilastokeskuksenkiinteistön ylläpidon kustannus-indeksi). – Kostnadsstegringeninom fastighetsunderhållet högstlika stor som den indexstegringsom beskriver underhålls-kostnaderna (jfr Statistikcentralenskostnadsindex för fastighets-underhåll).2. Tanssin talo -hankkeentoteuttaminen suunnitelmanmukaisesti. – Genomförande avprojektet Dansens hus enligtprojektplanen.

1. Yhtiön tilikauden tulos on positiviinen.– Bolagets resultat för räkenskaps-perioden är positivt.2. Tilojen vuokrausaste vähintään 95 %.– Uthyrningsgraden för lokalerna minst95 %.

Kiinteistö Oy MyllypuronKampus – Fastighets AbKvarnbäckens campus

Kampuksen rakentamishankeetenee suunnitelmien mukaisesti. –Beredningen av campusbyggprojekt avancerar enligtplanerna.

53

KiinteistöosakeyhtiöHelsingin Tennispalatsi –FastighetsaktiebolagHelsingfors Tennispalats


Kiinteistön lämpöenergian kulutuslämmitystarve huomioon ottaen aleneeedellisvuodesta 2 %. – Fastighetensförbrukning av värmeenergi medbeaktande av uppvärmningsbehovetminskar med 2 % jämfört medföregående år.

MetropoliLab Oy Yhtiö varmistaa ja turvaaelintarvikkeiden, veden jaympäristön tilan seurantaantarvittavien laboratorioanalyysi- janäytteenottopalveluidensaatavuuden pääkaupunkiseudullakaikissa epidemia- ja muissapoikkeus- ja häiriötilanteissa sekätakaa näiden saatavuuden alueenyrittäjille, viranomaisille jakuntalaisille. – Bolaget säkerställeroch tryggar tillgången i huvud-stadsregionen till sådana labora-torieanalys- och provtagnings-tjänster som behövs föruppföljningen av livsmedels-,vatten- och miljötillståndet i allaepidemisituationer och andraundantags- och störnings-situationer och garanterar attsådana tjänster finns att tillgå förföretagarna, myndigheterna ochkommuninvånarna i området.

1. Suunnitelmakaudella yhtiö jakaatuloksestaan noin 50 % osinkona,Helsingin osuus vähintään 0,2 milj.euroa. – Utdelningen under planperiodenca 50 % av bolagets resultat, Helsingforsandel minst 0,2 mn euro.2. Sijoitetun pääoman tuotto vähintäänedellisen vuoden tasolla. – Avkastningenpå investerat kapital bör vara minst påföregående års nivå.

Mäkelänrinteen UintikeskusOy

1. Käyntikerrat/henkilötyövuodet säilyvätvähintään edellisen vuoden tasolla. –Antalet besök/årsverken bevaras minstpå föregående års nivå.2. Sähkönkulutus/käyntikerta javedenkulutus/käyntikerta alenevatedellisestä vuodesta. –Elförbrukningen/besök ochvattenförbrukningen/besök minskarjämfört med föregående år.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

Niemikotisäätiö sr – StiftelsenUddhemmet sr

Säätiö valmistautuu sote-uudistukseen kaupungin kanssasovittujen linjausten mukaisesti. –Stiftelsen förbereder sig förvårdreformen enligt de riktlinjersom har fastställts med staden.

1. Työelämään ja opiskeluihinvalmentavien palveluiden kehittäminen jamäärällinen lisääminen Niemikotisäätiöntoiminnallisessa kuntoutuksessa. –Utveckling och ökande av antalet tjänstersom förbereder för arbetslivet ochstudierna i Stiftelsen Uddhemmetsfunktionella rehabilitering.2. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –

54

Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

Oulunkylän sairaskotisäätiösr

Säätiö valmistautuu sote-uudistukseen kaupungin kanssasovittujen linjausten mukaisesti. –Stiftelsen förbereder sig förvårdreformen enligt de riktlinjersom har fastställts med staden.

1. Säätiön ylläpitämä, kaupunginsidosyksikkönä toimiva Oulunkylänkuntoutussairaala tuottaa geriatrisiakuntoutuspalveluita osana kaupunginpalveluverkkoa. – Åggelbyrehabiliteringssjukhus, en enhet anknutentill staden med stiftelsen som huvudman,producerar geriatriskarehabiliteringstjänster som en del avstadens servicenät.2. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

Oy Helsingin AsuntohankintaAb


1. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.2. Talouden tervehdyttämistä jatketaan. –Saneringen av ekonomin fortsätter.

Palmia Oy – Palmia Ab 1. Yhtiön toiminta sopeutuukilpailutuksiin kannattavuuttaheikentämättä. – Bolagetsverksamhet anpassar sig tillkonkurrensutsättningar utan attförsämra lönsamheten.2. Valmistautuminen kaupungintuleviin palvelukilpailutuksiin. –Bolaget förbereder sig på stadenskommande servicekonkurrens-utsättningar.

1. Yhtiön markkinaosuus kasvaaHelsingissä. – Bolagets marknadsandelökar i Helsingfors.2. Suunnitelmakaudella yhtiö jakaatuloksestaan noin 50 % osinkona,vähintään 2 milj. euroa. – Utdelningenunder planperioden ca 50 % av bolagetsresultat, minst 2 mn euro.3. Sijoitetun pääoman tuotto vähintäänedellisen vuoden tasolla. – Avkastningenpå investerat kapital bör vara minst påföregående års nivå.

PääkaupunkiseudunKierrätyskeskus Oy –HuvudstadsregionensÅteranvändningscentral Ab

1. Yhtiö tekee vähintään nollatuloksen. –Bolaget uppnår minst ett nollresultat.2. Vähintään 30 % työkokeilijoista saajatkopolun (palkkatuelle) yhtiössä taimuualle (muut työnantajat, oppilaitokset).– Minst 30 % av arbetsprövarna får enfortsättningsstig (lönesubvention) ibolaget eller till ett annat ställe (annanarbetsgivare, läroanstalt).3. Vähintään 50% työhönvalmennetuistalöytää jatkopolun yhtiöstä eteenpäin. –Minst 50 % av de som deltar påarbetsträning finner en fortsättningsstigvidare från bolaget.4. Säästettyjen luonnonvarojen

55

nettomäärä lisääntyy edellisestävuodesta 10 %. – Nettomängden sparadenaturresurser ökar med 10 % jämförtmed året innan.

Seure Henkilöstöpalvelut Oy Henkilöstövuokrauksenvolyymipalvelutuotteiden hintojennousu enintään kustannustasonnousua vastaava. – Prishöjningen ivolymservicetjänsterna inompersonaluthyrningen motsvararhögst ökningen i kostnadsnivån.

1. Volyymipalvelutuotteidenyhteenlaskettu keskimääräinen täyttöasteon 91 %. – Den sammanräknadegenomsnittliga användningsgraden förvolymservicetjänsterna är 91 %.2. Liikevaihto/henkilötyövuosi paraneeedellisestä vuodesta. –Omsättningen/årsverke förbättras jämförtmed året innan.

Stadion-säätiö sr –Stadionstiftelsen sr

Olympiastadionin perusparannus-ja uudistamishanke eteneekustannusarviossa ja aikataulussa.– Ombyggnaden och förnyandet avOlympiastadion fortsätter enligtkostnadskalkylen och tidsschemat.

UMO-säätiö sr – UMO-stiftelsen sr

1. Vähintään 20 000 kävijää – Minst20 000 besökare2. Omarahoitusosuus tuloista vähintään22 %. – Självfinansieringsandel avinkomsterna minst 22 %.3. Tuotantokohtainen yleisömäärienlisääminen. – Ökande av publiksiffrornaper produktion.

Urheiluhallit Oy 1. Käyntikerrat/henkilötyövuodet säilyvätvähintään edellisen vuoden tasolla. –Antalet besök/årsverken bevaras minstpå föregående års nivå.2. Sähkönkulutus/käyntikerta javedenkulutus/käyntikerta alenevatedellisestä vuodesta. –Elförbrukningen/besök ochvattenförbrukningen/besök minskarjämfört med föregående år.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

Vuosaaren Urheilutalo Oy 1. Käyntikerrat/henkilötyövuodet säilyvätvähintään edellisen vuoden tasolla. –Antalet besök/årsverken bevaras minstpå föregående års nivå.2. Sähkönkulutus/käyntikerta javedenkulutus/käyntikerta alenevatedellisestä vuodesta. –Elförbrukningen/besök ochvattenförbrukningen/besök minskarjämfört med föregående år.3. Asiakastyytyväisyys säilyy vähintäänedellisen vuoden tasolla. –Kundnöjdheten bevaras minst påföregående års nivå.

57

PÄÄTÖSEHDOTUKSET BESLUTSFÖRSLAG

Hallintosäännön mukaisesti rahoitusjohtajan tehtävänä onpäättää kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissatalousarvio- ja tilapäislainojen ottamisesta, lainojentakaisinmaksusta ja lainaehtojen muuttamisesta. Vuoden2018 talousarvioehdotuksessa varaudutaan 135 milj. euronlainanottoon. Lisäksi tulisi varautua lyhytaikaiseenlainatarpeeseen tilapäislainavaltuuksin, mm.kuntatodistusohjelmaa käyttäen.

Enligt förvaltningsstadgan har finansdirektören till uppgift attinom av stadsfullmäktige godkända gränser besluta omupptagande av budgetlån och tillfälliga lån, omåterbetalning av lån och om ändring av lånevillkoren.Förslaget till budget för år 2018 baserar sig på en upplåningpå 135 mn euro. Likaså bör det med tanke på behovet avkortfristiga lån beviljas rätt att ta upp tillfälliga lån, bl.a. medhjälp av ett kommuncertifikatsprogram.

Rahoitusjohtaja tulisi lisäksi oikeuttaa ottamaan uutta lainaamahdollisesti ennenaikaisesti poismaksettavien lainojentilalle (ns. lainojen konvertointi). Konvertointiin tarvitaanlainanottovaltuus, vaikka kaupungin lainapääoma eilisäänny.

Finansdirektören bör dessutom berättigas att ta upp nya låni stället för sådana lån som eventuellt återbetalas tidigareän planerat (s.k. konvertering av lån). För konverteringbehövs fullmakt att ta upp lån, fastän stadens lånekapitalinte ökar.

Lisäksi rahoitusjohtaja tulisi oikeuttaa tekemäänleasingsopimuksia päätösehdotuksessa mainituin ehdoin.

Vidare bör stadsdirektören ha rätt att ingå leasingavtalenligt villkoren i beslutsförslaget.

Kaupungin liikelaitosten toimintasääntöjen mukaanliikelaitoksen johtokunta päättää lainanotosta Kvstonvuosittain vahvistamien lainanottovaltuuksien rajoissa.Kvsto päättää valtuuksista talousarviossa ja laina hankitaanKaupunginkanslian toimesta.

Enligt verksamhetsstadgorna för stadens affärsverkbeslutar affärsverkets direktion om upplåning inom de avstadsfullmäktige årligen fastställda gränserna förupplåningsbefogenheter. Stadsfullmäktige beslutar ombefogenheterna i budgeten och lånet upptas genomstadskansliet försorg.

HKL-liikelaitoksen johtokunnalle tulisi antaa enintään 300milj. euron lainavaltuus investointien rahoittamiseen. LainaHKL:lle on tarkoitus järjestää kaupungin sisäisenä lainana.Metro- ja raitiovaunuhankintojen osalta vaihtoehtoisenarahoitusmuotona tulee varautua leasing-rahoitukseen.Mahdolliset leasing-sopimukset käsittävät kalustohankinnankokonaisarvon (metrovaunut noin 150 milj. euroa jaraitiovaunut noin 290 milj. euroa). HKL-liikelaitoksenjohtokunnalle tulisi siten antaa oikeus tehdä leasing-sopimuksia enintään 440 milj. euron pääoma-arvosta

Direktionen för affärsverket HST bör ges rätt att uppta lånpå högst 300 mn euro för finansiering av investeringar. Detär meningen att lånet till HST ska ordnas som ett internt låninom staden. Som en alternativ finansieringsform för metro-och spårvagnsupphandlingarna bör det finnas beredskapför leasingfinansiering. Eventuella leasingavtal omfattartotalvärdet för materielupphandlingen (metrovagnarca 150 mn euro och spårvagnar ca 290 mn euro).Direktionen för affärsverket HST bör således ges rätt attingå leasingavtal för ett kapitalvärde på högst 440 mn euro.

Edellä olevan perusteella kaupunginhallitus esittääkaupunginvaltuuston päätettäväksi

På grundval av det ovanstående föreslår stadsstyrelsen attstadsfullmäktige beslutar

1) että rahoitusjohtajalla on oikeus vuonna 2018 1) att finansdirektören under 2018 har rätt

a) ottaa 500 milj. euroa kotimaisia ja/tai ulkomaisialainoja, joiden laina-aika on vähintään yksi vuosi jaenintään 30 vuotta ja joiden nimelliskorkolainanottohetkellä saa olla enintään 7 prosenttia taijoiden emissiokurssin ja nimelliskoron perusteellalaskettava efektiivinen korko saa ollalainanottohetkellä enintään 7 prosenttia,

a) att uppta inhemska och/eller utländska lån om500 mn euro med en löptid på minst ett år ochhögst 30 år och med en nominell ränta på högst 7procent vid tidpunkten för upptagandet av låneteller en på grundval av emissionskursen och dennominella räntan beräknad effektiv ränta på högst7 procent vid tidpunkten för upptagandet av lånet,

b) ottaa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin ollaenintään 200 milj. euroa,

b) att uppta tillfälliga lån, dock så att de tillfälligalånen får uppgå till högst 200 mn euro,

c) tehdä 100 milj. euron pääoma-arvosta ja enintään7 prosentin korolla leasing-sopimuksia, joidenvuokra-aika on enintään 30 vuotta,

c) att ingå leasingavtal på högst 30 år för ettkapitalvärde på 100 mn euro och med en ränta påhögst 7 procent,

58

d) tehdä korko- ja valuuttariskin suojaamiseksitarkoitettuja johdannaissopimuksia otettaessauusia lainoja tai koskien olemassa olevaalainakantaa kuitenkin siten, että sopimuksiavoidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisenosapuolen kanssa, jonka pitkäaikainenluottokelpoisuus on hyvä sekä

d) att ingå derivatavtal som skydd mot ränte- ochvalutarisker vid upptagande av nya lån eller i frågaom befintliga lån, dock så att avtal kan ingås medinhemska eller utländska parter som under en långtid har god kreditvärdighet, och

2) että HKL-liikelaitoksen johtokunnalla on oikeusvuonna 2018

2) att direktionen för affärsverket HST under 2018har rätt

a) ottaa enintään 300 milj. euroa lainaa, jokaannetaan talousarvioehdotuksen mukaisestikaupungin sisäisenä lainana.

a) att uppta lån om högst 300 mn euro, som i enlighetmed budgetförslaget ges som ett internt lån inomstaden,

b) tehdä enintään 259 milj. euron pääoma-arvosta jaenintään 7 prosentin kotolla leasing-sopimuksia,joiden vuokra-aika on enintään 30 vuotta.

b) att ingå leasingavtal på högst 30 år för ettkapitalvärde på högst 259 mn euro och med enränta på högst 7 procent.

Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto päättää kunnanpalveluista ja muista suoritteista perittävien maksujenyleisistä perusteista. Johtosääntömallin mukaanlautakuntien tehtävänä on päättää hinnoista, maksuista,vuokrista ja korvauksista, sekä hyväksyä perusteet, joidenmukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.Kaupunginhallituksen mielestä olisi perusteltua päättäätalousarvion hyväksymisen yhteydessä palveluista jamuista suoritteista perittävien maksujen yleisistäperusteista. Edellä olevan perusteella kaupunginhallitusesittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi

Enligt 14 § i kommunallagen ska fullmäktige fatta beslut omde allmänna grunderna för de avgifter som ska tas ut förkommunens tjänster och andra prestationer. Enligtinstruktionsmodellen har nämnderna till uppgift att beslutaom priser, avgifter, hyror och ersättningar och att godkännagrunder enligt vilka en tjänsteinnehavare kan fatta beslutom sådana. Stadsstyrelsen anser att det vore motiverat att ianslutning till godkännandet av budgeten besluta om deallmänna grunderna för de avgifter som tas ut för tjänsteroch andra prestationer. På grundval av det ovanståendeföreslår stadsstyrelsen att stadsfullmäktige beslutar

3) että niiden maksujen, joista ei ole erikseenpäätetty, yleisinä perusteina noudatetaanomakustannushinnan mukaista taikkaviranomaisen päättämää alempaa taksaa.

3) att såsom allmänna grunder för de avgifter omvilka det inte har beslutats separat följs en taxasom motsvarar självkostnadspriset eller en lägretaxa föreskriven av en myndighet.

Kaupunginhallituksen päättämien avustusten käytönvalvontaa koskevien ohjeiden mukaan kaupunginviranomaisilla ja tarkastusvirastolla on mahdollisuus jaoikeus tarkastaa avustuksensaajien varainkäyttöäavustusehtojen täyttämisen selvittämiseksi. Samallakaupunginhallitus katsoo, että avustusehtoja olisitarkoituksenmukaista täydentää siten, että avustettavienyhteisöjen tulee noudattaa kaupunginhallituksen antamiaohjeita. Lisäksi kaupunginhallituksen mielestä ontarpeellista, että kaupunginhallitukselle annetaanmahdollisuus käyttää avustusmäärärahaa asianomaisestatoiminnasta kaupungille lainojen takaamisen tai muun syynjohdosta syntyneiden saatavien korvaamiseksi.Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättäisi

Enligt stadsstyrelsens direktiv om övervakningen av hurunderstöden används har stadens myndigheter och revi-sionskontoret möjlighet och rätt att granska understöds-tagarnas medelsdisponering för att utreda om villkoren förunderstödet uppfylls. Stadsstyrelsen anser det samtidigtvara ändamålsenligt att det i dessa villkor görs en kom-plettering om att de sammanslutningar som får understödska följa stadsstyrelsens direktiv. Dessutom anser stads-styrelsen att stadsstyrelsen bör beredas möjlighet attanvända understödsanslag för ersättande av utgifter somstaden åsamkats genom verksamheten i fråga på grund avborgen för lån eller av annan orsak. Stadsstyrelsen föreslåratt stadsfullmäktige beslutar

4) kehottaa lauta- ja johtokuntia avustustenmyöntämispäätöksissä ilmoittamaan avustuksenehdoksi, että avustettavien yhteisöjen tuleetoiminnassaan ja taloudenhoidossaan noudattaakaupunginhallituksen antamia ohjeita ja

4) uppmana nämnderna och direktionerna att ibesluten om beviljande av understöd ställa somvillkor för understödet att de sammanslutningarsom får understöd i sin verksamhet och ekonomiföljer stadsstyrelsens direktiv och

oikeuttaa kaupunginhallituksen käyttämäänavustusmäärärahoja kaupungille avustettavasta

bemyndiga stadsstyrelsen att användaunderstödsanslag för ersättning av utgifter som

59

toiminnasta lainojen takaamisen tai muun syynjohdosta mahdollisesti syntyvien saatavienkorvaamiseen.

staden eventuellt åsamkas genom verksamheteni fråga på grund av borgen för lån eller av annanorsak.

Kaupungin hallintokuntien toimintoihin voidaan käyttääulkopuolista yksityistä rahoitusta siten, että hallintokunnatsisällyttävät talousarvioehdotustensa tulopuolellealakohdan Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta, jollemerkitään asianomaisen toiminnan arvioidut tulot.Vastaavat arvioidut menot merkitään asianomaisillemenolajeille. Näiden hallintokuntien talousarvioidenerityisperusteluissa on mainittu, miten suuri osamäärärahasta on varattu ulkopuolisin varoin rahoitettavaatoimintaa varten. Tätä osaa määrärahasta saa käyttää vainsaman verran kuin ulkopuolista rahoitusta on kertynyt.Edellä olevan perusteella kaupunginhallitus esittääkaupunginvaltuuston päätettäväksi

För funktionerna vid stadens förvaltningar är det möjligtmed extern privat finansiering, varvid förvaltningarna påinkomstsidan i sina budgetförslag ska införaundermomentet Externt finansierad verksamhet, på vilketde beräknade inkomsterna för funktionen i fråga antecknas.Motsvarande beräknade utgifter antecknas för de berördautgiftsslagen. Specialmotiveringarna i de enskildaförvaltningarnas budgetar anger en hur stor del av anslagensom reserverats för externt finansierad verksamhet. Dennadel av anslagen får bara användas i samma utsträckningsom extern finansiering har flutit in. På grundval av detovanstående föreslår stadsstyrelsen att stadsfullmäktigebeslutar

5) että hallintokunnilla, joilla on talousarviossa varattumääräraha ulkopuolisin varoin rahoitettuatoimintaa varten, on oikeus käyttää kyseistämäärärahaa ainoastaan ehdolla, että tulopuolellekertyy ulkopuolisista rahoituslähteistä vastaavasumma.

5) att de förvaltningar som i budgeten har ett anslagreserverat för externt finansierad verksamhet harrätt att använda detta anslag endast på villkor attett motsvarande belopp från externafinansieringskällor upptas på inkomstsidan.

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttäväkunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Senhyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävämyös kolmea tai useampaa vuotta koskevataloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelmanensimmäinen vuosi.

Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budgetför kommunen för följande kalenderår. I samband med attden godkänns ska fullmäktige också godkänna en ekonomi-plan för tre eller flera år. Budgetåret är ekonomiplanensförsta år.

Toimialojen talousarvioasetelmien kehittämistä on edelleenjatkettu. Tarkoituksena on palvella paremmin toiminnanohjausta ja päätöksentekoa. Talousarviorakenteenuusimisen yhteydessä on pyritty kehittämään myös sisäisiäsuunnittelu- ja seurantajärjestelmiä. Jotta kehitystyösaadaan joustavaksi, talousarviorakenteessa suoritettujenuudistusten hyväksyminen on tarkoituksenmukaistasuorittaa edelleen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Näinollen kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuustopäättäisi

Utvecklingen av de enskilda sektorernas budget-uppställningar har alltjämt fortsatt. Avsikten är att bättretjäna verksamhetsledningen och beslutsfattandet. Ianslutning till att budgetstrukturen läggs om har man ocksåsträvat att utveckla de interna planerings- ochuppföljningssystemen. För att utvecklingsarbetet ska blismidigt, är det ändamålsenligt att förnyelserna ibudgetstrukturen fortfarande godkänns i samband medbudgetbehandlingen. Stadsstyrelsen föreslår därför attstadsfullmäktige beslutar

6) hyväksyä vuoden 2018 talousarvioehdotuksenvalmistelun yhteydessä toteutetuttalousarviorakenteen muutokset ja

6) godkänna de ändringar i budgetstrukturen somgjorts vid beredningen av förslaget till 2018 årsbudget och

7) oikeuttaa kaupunginhallituksen jatkamaantoimialojen talousarviorakenteen uudistamistasekä sisäisen laskentatoimen ja raportoinninkehittämistä.

7) bemyndiga stadsstyrelsen att fortsätta att förnyasektorernas budgetstruktur samt utveckla detinterna räkenskapsväsendet och rapporteringen

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan valtuutetulla onoikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Aloite,joka koskee määrärahan ottamista seuraavan vuodentalousarvioon, tulee tehdä viimeistään 15. maaliskuuta.Kaupunginhallituksen on esitettävä aloite valtuustonkäsiteltäväksi talousarvion yhteydessä.

Enligt 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan har fullmäktige-ledamöterna rätt att väcka motioner om stadensgemensamma angelägenheter. En motion som gällerupptagande av anslag i budgeten för följande år ska väckassenast den 15 mars. Stadsstyrelsen ska förelägga full-mäktige motionen i anslutning till budgeten.

60

Liitteenä kaupunginhallituksen vastaukset 22talousarvioaloitteeseen. Edellä olevan perusteellakaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättäisi

Stadsstyrelsens svar på 22 budgetmotioner är bifogade.På grundval av det ovanstående föreslår stadsstyrelsen attstadsfullmäktige beslutar

8) katsoa mainittujen aloitteiden 1–22 tulleenlopullisesti käsitellyiksi.

8) anse motionerna 1–22 vara slutligt behandlade.

Edellä olevaan viitaten kaupunginhallitus esittää, ettäkaupunginvaltuusto päättäisi

Med hänvisning till det ovan anförda föreslår stadsstyrelsenatt stadsfullmäktige beslutar

9) hyväksyä oheisen ehdotuksen Helsinginkaupungin talousarvioksi vuodeksi 2018 sekätaloussuunnitelmaehdotuksen ohjeellisena vuosille2019–2020.

9) godkänna bilagda förslag till Helsingfors stadsbudget för år 2018 och förslag till ekonomiplansom anvisning för åren 2019–2020.

10) hyväksyä kaupungin ja HKL-liikelaitokseninvestointiohjelmat ohjeellisena vuosille 2021–2027 talousarvion liitteiden 4 ja 8 mukaisinaotettavaksi huomioon seuraavien vuosientaloussuunnitelmien valmistelussa.

10) godkänna stadens och affärsverket HST:sinvesteringsprogram som anvisning för åren 2021–2027 enligt bilagorna 4 och 8 till budgeten ochsom underlag för beredningen avekonomiplanerna för de följande åren.

61

TALOUSARVION SITOVUUS BUDGETENS BINDANDE VERKAN

1 YLEISTÄ 1 ALLMÄNT

Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy kunnantoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa jataloudessa on noudatettava talousarviota.Kaupunginvaltuuston nähden sitovaksi eräksi talousarviossavoidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate.Toiminnallisia tavoitteita voidaan myös määritellä sitoviksi.Sitovuus merkitsee sitä, että esim. määrärahaa ei voi ylittääilman kaupunginvaltuuston päätöstä.

I budgeten godkänner stadsfullmäktige målen förkommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten ska iakttasi kommunens verksamhet och hushållning. Ett anslag, enberäknad inkomst och ett verksamhetsbidrag kan i budgetengöras till en post som är bindande gentemot stadsfullmäktige.Också verksamhetsmål kan bli bindande. Att t.ex. ett anslagär bindande innebär att det inte får överskridas utan ettbeslut av stadsfullmäktige.

Talousarviossa on bruttobudjetoituja ja nettobudjetoitujayksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia kunnanliikelaitoksia. Näille kaikille määritellään erikseen talousarvionsitovuustaso.

I budgeten finns enheter med bruttobudgetering och enhetermed nettobudgetering och kommunala affärsverk inrättadeav stadsfullmäktige. För alla dessa fastställs det separat hurbindande budgeten ska vara.

Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä onbruttobudjetoiduilla yksiköillä menojen yhteissumma(=määräraha) ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate.Kunnan liikelaitoksia sitovat erät on esitetty tuloslaskelma- jarahoitusosassa.

I regel är de sammanlagda utgifterna (= anslagen) inomenheterna med bruttobudgetering och verksamhetsbidragetinom enheterna med nettobudgetering bindande postergentemot stadsfullmäktige. De poster som är bindande för dekommunala affärsverken framgår av resultaträknings- ochfinansieringsdelen.

Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovaterät on varjostettu lukuun ottamatta liitteen 1 sitovia eriä.

I budgetboken är de bindande posterna skuggade, frånsettde bindande posterna i bilaga 1.

Mikäli tulot yhteensä, tavoitteet sekä eräiden hallintokuntientuottotavoitteet ovat hallintokuntia sitoviakaupunginvaltuustoon nähden, on ne erikseen määriteltynäiden hallintokuntien kohdalla.

Om de sammanlagda inkomsterna, målen och vissaförvaltningars avkastningsmål är bindande för förvaltningarnagentemot stadsfullmäktige, är de fastställda särskilt vid deolika förvaltningarna.

Yhteisöille myönnettävien avustusten määrärahat onmääritelty talousarvion liitteen 1 mukaisesti (Vuoden 2018talousarvioon sisältyvät avustusmäärärahat jaavustuksenluonteiset korvausmäärärahat). Lautakunnilla onoikeus päättää avustusliitteessä mainituistakokonaismäärärahoista lukuun ottamatta rasteroidullamerkattuja avustusmäärärahoja. Kokonaismääräraha onlautakuntaa sitova. Avustusta ei kuitenkaan voi siirtääsellaiseen käyttökohteeseen, johon talousarviovuodelle eiole varattu avustusta.

De anslag som beviljas till sammanslutningar har fastställts ienlighet med bilaga 1 (Understöd och understödsmässigaersättningsanslag i 2018 års budget). Nämnderna har rätt attbesluta om totalanslagen upptagna i bilagan med undantagav de understöd som är rastrerade. Totalanslaget ärbindande gentemot nämnden. Understödet får dock inteöverföras på ett objekt som inte har beviljats något understödför budgetåret.

2 KÄYTTÖTALOUSOSAN SITOVATMÄÄRÄRAHAT

2 BINDANDE ANSLAG I DRIFTSEKONOMI-DELEN

2.1 Bruttobudjetoidut yksiköt 2.1 Enheter med bruttobudgetering

Menot yhteensä on sitova lukutasolla (talousarviotilinkolmen merkin tarkkuudella) seuraavilla talousarvioluvuilla

Utgifter sammanlagt är bindande på kapitelnivå (de treförsta siffrorna av budgetkontot) i fråga om följandebudgetkapitel

1 10 Vaalit, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi 1 10 Val, till centralvalnämndens disposition1 20 Tarkastuslautakunta ja -virasto 1 20 Revisionsnämnden och -kontoret1 30 Kaupunginkanslia 1 30 Stadskansliet2 10 Kasvatus ja koulutus 2 10 Fostran och utbildning

Menot yhteensä on sitova kohtatasolla (talousarvio-tilinviiden merkin tarkkuudella) seuraavilla talousarvioluvuilla

Utgifter sammanlagt är bindande på momentnivå (de femförsta siffrorna av budgetkontot) i fråga om följande

62

budgetkapitel1 30 01 Kaupunginhallituksen käyttövarat 1 30 01 Dispositionsmedel, till stadsstyrelsens disposition1 30 02 Kaupunginhallituksen avustukset 1 30 02 Stadsstyrelsens understöd1 50 01 Toimielinten toimintakustannukset,Kaupunginkanslian käytettäväksi

1 50 01 Kostnader för organens verksamhet, tillstadskansliets disposition

1 50 02 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot,Kaupunginkanslian käytettäväksi

1 50 02 Personalutgifter som betalas centraliserat, tillstadskansliets disposition

1 50 03 Maksuosuudet ja korvaukset, Kaupunginkansliankäytettäväksi

1 50 03 Betalningsandelar och ersättningar, tillstadskansliets disposition

1 50 05 Työmarkkinatuen kuntaosuus, Kaupunginkansliankäytettäväksi

1 50 05 Arbetsmarknadsstödets kommunandel, tillstadskansliets disposition

3 10 01 Kaupunkirakenne 3 10 01 Stadsstruktur3 10 04 HSY ja HSL kuntayhtymien maksuosuudet 3 10 04 Betalningsandelar till Samkommunerna HRT och

HRM3 10 05 Pelastuslaitos 3 10 05 Räddningsverket4 10 02 Kulttuurin laitosavustukset 4 10 02 Understöd till kulturanläggningar4 10 03 Liikunnan laitosavustukset 4 10 03 Understöd till idrottsanläggningar5 10 01 Sosiaali ja terveys 5 10 01 Social- och hälsovård5 10 02 Toimeentulotuki 5 10 02 Utkomststöd5 10 05 HUS-kuntayhtymän maksuosuus 5 10 05 Betalningsandelen till Samkommunen HNS

63

2.2 Nettobudjetoidut yksiköt 2.2 Enheter med nettobudgetering

Seuraavien lukujen/kohtien ”Toimintakate” on sitova Under följande kapitel/moment är verksamhetsbidragetbindande

1 50 04 Keskitetty hanketoiminta, kaupunginkansliankäytettäväksi

1 50 04 Centraliserad projektverksamhet, tillstadskansliets disposition

3 10 02 Rakennukset 3 10 02 Byggnader3 10 03 Asuntotuotanto 3 10 03 Bostadsproduktion4 10 01 Kulttuuri ja vapaa-aika 4 10 01 Kultur och fritid5 10 03 Vastaanottokeskukset 5 10 03 Flyktingförläggningar5 10 04 Apotti 5 10 04 Apotti

3 TULOSLASKELMA-, INVESTOINTI- JARAHOITUSOSAN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT JATULOARVIOT

3 BINDANDE ANSLAG OCH BERÄKNADEINKOMSTER I RESULTATRÄKNINGS-,INVESTERINGS- OCH FINANSIERINGSDELEN

Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitoviamäärärahoja ovat menot kohtatasolla (talousarviotilin viidenmerkin tarkkuudella).

I regel är utgifterna bindande anslag gentemotstadsfullmäktige på momentnivå (de fem första siffrorna avbudgetkontot).

Investointiosassa lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdäalakohtien välisiä siirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voisiirtää sellaiselle hankkeelle, johon talousarviovuodelle eiole varattu määrärahaa.

I investeringsdelen har nämnderna och direktionerna rätt attgöra överföringar mellan undermomenten. Ett anslag fårdock inte överföras på ett projekt som inte har något anslagför budgetåret.

Kunnan liikelaitoksia sitovat perustamispäätösten mukaisestiperustamislainan korot ja peruspääoman tuotto, jotka onesitetty tuloslaskelmaosassa tuloina luvun 7 02 alakohtina, japerustamislainan lyhennykset tuloina rahoitusosan luvun9 01 alakohtina. Kunnan liikelaitoksia ovatpalvelukeskusliikelaitos, rakentamispalveluliikelaitos,taloushallintopalveluliikelaitos, työterveysliikelaitos jaliikenneliikelaitos.

I enlighet med grundläggningsbesluten är räntorna pågrundläggningslånet och avkastningen på grundkapitaletbindande för de kommunala affärsverken. De är inkomstfördai resultaträkningsdelen som undermoment i kapitel 7 02.Amorteringarna på anläggningslånet är inkomstförda somundermoment i kapitel 9 01 i finansieringsdelen. Dekommunala affärsverken är affärsverket servicecentralen,affärsverket byggtjänsten, affärsverket ekonomiförvaltnings-tjänsten, affärsverket företagshälsan och trafikaffärsverket.

64

Selityksiä Förklaringar

Käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosantalousarviotaulukoiden sarakkeessa 2 ja investointiosantalousarviotaulukoiden sarakkeessa 3 on esitettymäärärahojen käyttö vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan.

Kolumn 2 i budgettabellerna i driftsekonomidelen, resultat-räkningsdelen och finansieringsdelen och kolumn 3 itabellerna i investeringsdelen anger anslagsförbrukningenenligt bokslutet för år 2016.

Käyttötalousosassa, tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassasarakkeeseen 3 ja investointiosassa sarakkeeseen 4 onotettu vuoden 2017 talousarvioon merkityt määrärahat.Kursiivilla on merkitty Kvston 30.8.2017 sekä sitäaikaisemmin kuluvan vuoden tileille myöntämätylitysoikeudet.

Kolumn 3 i driftsekonomidelen, resultaträkningsdelen ochfinansieringsdelen och kolumn 4 i investeringsdelen bestårav de i 2017 års budget upptagna anslagen. De anslags-överskridningar som stadsfullmäktige 30.8.2017 och tidigarebeviljat för konton i 2017 års budget är angivna med kursiv.

Käyttötalousosassa sarakkeeseen 5, tuloslaskelmaosassa jarahoitusosassa sarakkeeseen 4 ja investointiosassasarakkeeseen 5 on merkitty lauta- ja johtokuntien ehdottamatmäärärahat vuodelle 2018. Seuraavienlukujen/kohtien/alakohtien em. sarakkeissa olevatmäärärahat ovat Kaupunginkanslian (ei lauta- taijohtokuntien) ehdottamia:

Kolumn 5 i driftsekonomidelen, kolumn 4resultaträkningsdelen och finansieringsdelen och kolumn 5 iinvesteringsdelen består av de anslag som föreslagits för2018 av nämnder och direktioner. Anslagen i deovannämnda kolumnerna i fråga om följandekapitel/moment/undermoment är föreslagna avStadskansliet (inte nämnder eller direktioner):

Luku 1 10 Kaupunginkanslia Kapitel 1 10 StadskanslietLuku 1 30 Kaupunginkanslia Kapitel 1 30 StadskanslietLuku 1 40 Kaupunginkanslia Kapitel 1 40 StadskanslietLuku 1 50 Kaupunginkanslia Kapitel 1 50 StadskanslietLuku 7 01 Kaupunginkanslia Kapitel 7 01 StadskanslietKohta 7 02 01 Moment 7 02 01alakohdat 01 – 69 Kaupunginkanslia undermomenten 01 – 69 StadskanslietKohta 7 02 02 Kaupunginkanslia Moment 7 02 02 StadskanslietKohta 7 02 05 Kaupunginkanslia Moment 7 02 05 StadskanslietLuvut 7 03 – 7 05 Kaupunginkanslia Kapitlen 7 03 – 7 05 StadskanslietKohta 8 01 02 Kaupunginkanslia Moment 8 01 02 StadskanslietKohta 8 0501 Kaupunginkanslia Moment 8 05 01 StadskanslietLuku 8 06 Kapitel 8 06kohdat 02,03 Kaupunginkanslia momenten 02,03 StadskanslietLuku 8 07 Kaupunginkanslia Kapitel 8 07 StadskanslietKohta 9 01 01 Kaupunginkanslia Moment 9 01 01 StadskanslietKohta 9 01 02 Moment 9 01 02alakohdat 52–54 Kaupunginkanslia undermomenten 52–54 StadskanslietKohta 9 01 03 Kaupunginkanslia Moment 9 01 03 Stadskansliet

Käyttötalousosassa sarakkeeseen 6, tuloslaskelmaosassa jarahoitusosassa sarakkeeseen 5 ja investointiosassasarakkeeseen 6 on merkitty vuoden 2017 talousarvionmäärärahat.

Kolumn 6 i driftsekonomidelen, kolumn 5 i resultaträknings-delen och finansieringsdelen och kolumn 6 i investerings-delen består av de i 2017 års budget upptagna anslagen.

Käyttötalousosassa sarakkeeseen 7, tuloslaskelmaosassa jarahoitusosassa sarakkeeseen 6 ja investointiosassasarakkeeseen 7 on merkitty vuoden 2018taloussuunnitelmaan sisältyvät määrärahat.

Kolumn 7 i driftsekonomidelen, kolumn 6 i resultaträknings-delen och finansieringsdelen och kolumn 7 i investerings-delen består av de i ekonomiplanen upptagna anslagen för2018.

Käyttötalousosassa sarakkeeseen 8, tuloslaskelmaosassa jarahoitusosassa sarakkeeseen 7 ja investointiosassasarakkeeseen 8 on merkitty vuoden 2019taloussuunnitelmaan sisältyvät määrärahat.

Kolumn 8 i driftsekonomidelen, kolumn 7 i resultaträknings-delen och finansieringsdelen och kolumn 8 i investerings-delen består av de i ekonomiplanen upptagna anslagen för2019.

Investointiosassa sarakkeeseen 1 on merkitty ao. luvunkohdan tunnus ja sarakkeeseen 2 kohdan sekä alakohdannimike selityksineen.

Kolumn 1 i investeringsdelen består av momentetsbeteckning och kolumn 2 av momentets ochundermomentets beteckning med förklaring.

Perusteluosan suluissa olevat luvut ovat vuoden 2017 lukuja,ellei tekstissä toisin ole mainittu.

Siffrorna inom parentes i motiveringsdelen är 2017 års siffror,om annat inte är angivet i texten.

65

Tuottavuuden kehityksen indeksisarjan perusvuosi on vuosi2016 (= 100) ellei tekstissä ole toisin mainittu.

Grundår för den indexserie som beskriver produktivitets-utvecklingen är 2016 (= 100), om annat inte är angivet itexten.

Taulukoissa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkastaarvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

I tabellerna är varje tal avrundat separat från det exaktavärdet, och alla uträkningar stämmer därför inte.

Yhdistelmä sidotuista avustuksista on liitteessä 1.Talousarvioon on lisäksi liitetty erittely jäsenmaksuista (liite 2)sekä luettelo konserniin kuuluvista eräistä yhtiöistä (liite 3).Liitteessä 4 on esitetty 10 -vuotinen investointiohjelma,liitteessä 5 talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma, liite6 vuokra- ja osakekohteiden suunnitteilla olevat uudis- japeruskorjaushankkeet ja liite 7, HKL –liikelaitoksen 10-vuotinen investointisuunnitelma.

En sammanställning över de bundna understöden utgörbilaga 1. Till budgeten har dessutom fogats en specifikationöver medlemsavgifterna (bilaga 2) och en förteckning övervissa bolag inom koncernen (bilaga 3). Bilaga 4 utgörs avett investeringsprogram för tio år, bilaga 5 av ett byggnads-program för husbyggnadsprojekt, bilaga 6 av hyres- ochaktieobjekt/planerade nybyggnads- och ombyggnadsprojektoch bilaga 7 av en investeringsplan för affärsverket HST förtio år.

Talousarviomäärärahojen käyttöoikeus on ao. lauta- taijohtokunnalla, ellei talousarvion luvun, kohdan tai alakohdanyhteydessä ole toisin ilmoitettu.

Vederbörande nämnd eller direktion har rätt att disponerabudgetanslagen, om annat inte är angivet i anslutning tillkapitlet, momentet eller undermomentet.

67

KÄYTTÖTALOUSOSADRIFTSEKONOMIDELEN

69

1 KESKUSHALLINTO

1 000 €

KäyttöFörbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelmaEkonomiplan

2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 21 330 22 678 21 239 21 239 21 239 19 439Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 276 555 267 593 288 696 288 696 294 062 303 124Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 20 296

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −255 225 −244 915 −267 457 −267 457 −272 823 −283 685

Poistot - Avskrivningar 7 363 1 248 6 008 6 008 6 008 6 008

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −262 588 −246 164 −273 465 −273 465 −278 831 −289 693

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −262 588 −246 164 −273 465 −273 465 −278 831 −289 693

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −8,5Menot - Utgifter 3,1

*Talousarvio 2017 ja ennuste 2017 –sarakkeet ovat muutetun talousarvion mukaiset. Tilinpäätös 2016 ei olevertailukelpoinen uuteen organisaatioon. Kolumnerna Budget 2017 och Prognos 2017 följer den ändrade budgeten 2017.Bokslut 2016 är inte jämförbart med den nya organisationen.

70

1 10 01 Vaalien järjestäminen, keskusvaalilautakunnan käytettäväksi – Ordnandeav val, till centralvalnämndens disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 1 800 1 800 1 800Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 332 3 618 2 950 7 966 7 966 5 968 1 238Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −332 −3 618 −2 950 −6 166 −6 166 −4 168 −1 238

Poistot - Avskrivningar

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −332 −3 618 −2 950 −6 166 −6 166 −4 168 −1 238

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −332 −3 618 −2 950 −6 166 −6 166 −4 168 −1 238

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −100,0Menot - Utgifter 988,0 −18,5 120,2 120,2 −25,1 −79,3

Vuoden 2018 määrärahat sisältävät presidentinvaalinkustannukset. Maakuntavaaleja koskeva valmistelu onkesken eikä tässä vaiheessa ole lopullista tietoa vaalienajankohdasta eikä tehtävien jaosta eri vaaliviranomaistenkesken. Talousarviossa on lähdetty siitä oletuksesta, ettämaakuntavaalit toimitetaan vuoden 2018 lokakuussa.Tämän vuoksi talousarvioehdotukseen on sisällytettymaakuntavaalin kustannukset. Vuonna 2019 toimitetaansekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit. Vuonna2020 ei toimiteta mitään säännönmukaisia vaaleja, muttamäärärahoissa varaudutaan seuraavana vuonnatoimitettaviin kuntavaaleihin.

I 2018 års anslag ingår kostnaderna för presidentvalet.Förberedelserna inför landskapsvalet pågår och än sålänge är det inte slutligt känt när valet förrättas och huruppgifterna fördelas mellan de olika valmyndigheterna.Budgeten utgår från antagandet att landskapsval förrättas ioktober 2018. Kostnaderna för landskapsvalet ingår därför ibudgetförslaget. År 2019 förrättas det både riksdagsval ochEuropaparlamentsval. År 2020 förrättas det inget ordinarieval, men en anslagsreservering görs för kommunalvaletdärpåföljande år.

Vaaleja koskevat määrärahat sisältävät varauksensähköisen äänioikeusrekisterin käytön laajentumisellevaalipäivän äänestyspaikoilla. Sähköisenäänioikeusrekisterin käyttö tulee todennäköisestiajankohtaiseksi tulevien vuosien aikana.

Anslagen för val omfattar en reservering för utvidgadanvändning av det elektroniska rösträttsregistret påröstningsställena under valdagen. Att använda detelektroniska rösträttsregistret blir sannolikt aktuellt under dekommande åren.

Vaaleja koskevissa määrärahoissa on varauduttu yleistenennakkoäänestyspaikkojen määrän lisääntymiseen.Ennakkoäänestyspaikkojen perustamisen keskeisimmätkustannukset liittyvät henkilöstökuluihin,tietotekniikkamenoihin ja koulutukseen sekä tilojen vuokriin.

Anslagen för val innehåller en reservering för att deallmänna förhandsröstningsställena kommer att bli fler. Destörsta kostnaderna för grundandet avförhandsröstningsställen hänför sig till personalkostnader,utgifter för informationsteknik, utbildning ochfastighetshyror.

71

1 20 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA –VIRASTO – REVISIONSNÄMNDEN OCH-KONTORET

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 10 3 3 3 3 3 3Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 1 917 1 987 1 945 1 977 1 977 1 993 2 029Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −1 907 −1 984 −1 942 −1 974 −1 974 −1 990 −2 026

Poistot - Avskrivningar 5 8 8 8 8 8 8

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −1 912 −1 992 −1 950 −1 982 −1 982 −1 998 −2 034

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −1 912 −1 992 −1 950 −1 982 −1 982 −1 998 −2 034

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −71,0Menot - Utgifter 3,6 −2,1 −0,5 −0,5 0,8 1,8

Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon jatalouden tarkastuksen sekä arvioinnin kuntalain 14. luvunmukaisesti. Lautakunta arvioi, ovatko valtuustonkaupungille ja kaupunkikonsernille asettamat toiminnan jatalouden tavoitteet toteutuneet ja onko kuntalain 6 §:ntarkoittamalla tavalla määritelty kunnan toiminta järjestettytuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakuntavalmistelee valtuustolle sen päätettävät hallinnon jatalouden tarkastusta koskevat asiat sekä huolehtiikaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksenyhteensovittamisesta. Lisäksi tarkastuslautakunta valvoolakisääteisen sidonnaisuusilmoitusvelvollisuudennoudattamista ja raportoi siitä kaupunginvaltuustolle.

Revisionsnämnden organiserar granskningen av för-valtningen och ekonomin samt utvärderingen i enlighet med14 kap. i kommunallagen. Nämnden bedömer huruvida demål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige sattupp har nåtts i kommunen och kommunkoncernen ochhuruvida kommunens verksamhet i enlighet med 6 § ikommunallagen är ordnad på ett resultatrikt och ändamåls-enligt sätt. Nämnden bereder de ärenden som gällergranskningen av förvaltningen och ekonomin och somfullmäktige ska fatta beslut om och ser till att granskningenav kommunen och dess dottersammanslutningar sam-ordnas. Revisionsnämnden övervakar dessutom att denlagstadgade skyldigheten att redogöra för bindningar iakttasoch tillkännager redogörelserna för fullmäktige.

Helsingin kaupungin tilintarkastajana toimiva JHTT-yhteisöhuolehtii kaupungin hallinnon ja talouden lakisääteisestätilintarkastuksesta.

Den OFR-sammanslutning som är Helsingfors stads revisorutför den lagstadgade granskningen av stadens förvaltningoch ekonomi.

Tarkastusvirasto arvioi lautakunnan apuna valtuustonasettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnantuloksellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä. Virastohuolehtii lautakunnan apuna sidonnaisuusilmoituksiakoskevasta valvonnasta, hoitaa osan lakisääteisestätilintarkastuksesta tilintarkastajan kanssa sovitulla tavalla javalmistelee lautakunnalle sen toimivaltaan kuuluvat asiat.

Revisionskontoret biträder nämnden vid bedömningen avom de mål som fullmäktige satt upp har nåtts och omverksamheten är ordnad på ett resultatrikt ochändamålsenligt sätt. Revisionskontoret biträder nämndenvid övervakningen av redogörelserna för bindningar, sköteren del av den lagstadgade granskningen på ett sätt somöverenskommits med revisorn och bereder de ärenden somhör till nämndens behörighet.

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2018talousarvioon

Hur förändringar i omvärlden påverkar budgetenför år 2018

Valtuuston hyväksymä uusi kaupunkistrategia ohjaakaupunkikonsernille asetettavien vuotuistentalousarviotavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunnanarviointitoiminnan kohdentumista ja painotuksia. Lisäksi

Den av fullmäktige godkända nya stadsstrategin styr utomde årliga budgetmålen för stadskoncernen också in-riktningen och betoningarna i revisionsnämndens ut-värderingsverksamhet. Dessutom påverkar reformen år

72

vuoden 2017 johtamisjärjestelmän uudistus jakaupunkiorganisaation uusi toimialamalli vaikuttavatarviointi- ja tarkastustoiminnan painotuksiin.

2017 av ledarskapssystemet och den nya sektormodellen istadsorganisationen prioriteringarna i utvärderings- ochgranskningsverksamheten.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojenkehityksestä 2018 – 2020

Bedömd utveckling i efterfrågan på tjänster och iproduktionssätten 2018–2020

Kaupunkistrategia ja vuonna 2017 toteutetut kaupunginsisäiset organisaatiorakenteen muutokset sekä muutoksetkaupunkikonsernissa otetaan huomioon tilintarkastuksen jaarvioinnin toteutustavassa. Kaupunkikonsernia jakaupungin toiminnan tuloksellista ja tarkoituksenmukaistajärjestämistä koskevan arviointitiedon tarpeen ennakoidaankasvavan.

Stadsstrategin och de interna omstruktureringarna inomstaden och ändringarna i stadskoncernen år 2017 kommerockså att påverka hur revisionen och utvärderingengenomförs. Behovet att bedömningsuppgifter om stads-koncernen och om huruvida stadens verksamhet är ordnadpå ett resultatrikt och ändamålsenligt sätt förutspås öka.

Tarkastuslautakunnan ja -viraston uudensidonnaisuusilmoitusten valvonta- ja raportointitehtäväntoteutusta kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Genomförandet av revisionsnämndens och -kontorets nyauppgift att övervaka och tillkännage redogörelserna förbindningar utvecklas utifrån den respons som kommer in.

Palvelustrategiset vaihtoehdot Servicestrategiska alternativ

Vuonna 2018 on voimassa vuosien 2013–2016kilpailutuskierroksen tuloksena solmittu kaupungintilintarkastussopimus ja siihen perustuva optio vuosille2017–2018. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjentilintarkastussopimukset on syksyllä 2016 kilpailutettuvuosille 2017–2018. Vuoden 2018 syksyllä käynnistyykaupungin ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksenhankinnan valmistelu vuonna 2019 alkavalle kaudelle.

År 2018 gäller det revisionsavtal för staden som träffatsmed stöd av konkurrensutsättningen för åren 2013–2016och en på detta baserad option för åren 2017–2018.Revisionsavtalen för sammanslutningarna inomstadskoncernen konkurrensutsattes hösten 2016 för åren2017–2018. Hösten 2018 inleds förberedelserna införupphandlingen av revisionen för staden och dessdottersammanslutningar för den period som börjar 2019.

Tilintarkastuspalveluiden osuus viraston bruttomenoistataloussuunnitelmakaudella on lähes kymmenen prosenttia.Viraston muissa hankinnoissa hyödynnetään kaupunginyhteishankintaelinten suorittamaa kilpailutusta. Hankinnattehdään viraston hankintasuunnitelman mukaisesti.

Revisionstjänsternas andel av verkets bruttoutgifter underekonomiplaneperioden är nästan tio procent. I verketsövriga upphandlingar utnyttjas den konkurrensutsättningsom stadens organ för gemensamma upphandlingar hargenomfört. Upphandlingarna görs enligt en årligupphandlingsplan för verket.

Riskienhallinta Riskhantering

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vaatimattoimenpiteet otetaan toiminnan ohjauksessa huomioonkaupungin ohjeistuksen sekä tarkastuslautakunnanhyväksymän riskienhallinnan ja sisäisen valvonnankuvauksen mukaisesti.

De åtgärder som utvecklingen av riskhanteringen och deninterna tillsynen kräver beaktas i styrningen av verksam-heten i enlighet med såväl stadens anvisningar som den avrevisionsnämnden godkända beskrivningen av risk-hanteringen och den interna tillsynen.

Kaupunkistrategian 2017 -2021 tavoitteidentoteutuminen toimialoilla

Hur stadens strategiska utgångspunkter och målgenomförs i sektorerna

Talousarvion pohjana olevien strategisten lähtökohtientoteutuminen tarkastustoimessa

Hur de strategiska utgångspunkter som budgetenbygger på genomförs inom revisionsväsendet

Tarkastuslautakunta tuottaa arviointikertomuksella ja muillaarviointiraporteilla valtuustolle tietoa tavoitteidentoteutumisesta ja toiminnan tuloksellisesta jatarkoituksenmukaisesta järjestämisestä kaupunginstrategista ohjausta ja päätöksentekoa varten. Arvioinnintulokset kuvaavat demokraattisen päätöksenteonvaikuttavuutta. Arviointi toteutetaan suunnitelmallisesti jakohdennetaan valtuustokaudella kaupunkistrategiankaikkiin pääkohtiin.

Revisionsnämnden producerar medutvärderingsberättelsen och andra utvärderingsrapporteruppgifter för fullmäktige om huruvida målen har nåtts ochverksamheten varit ordnad på ett resultatrikt ochändamålsenligt sätt med tanke på stadens strategiskastyrning och beslutsfattande. Resultaten av utvärderingenbeskriver det demokratiska beslutsfattandetsgenomslagskraft. Utvärderingen genomförs planmässigtoch inriktas under fullmäktigeperioden på alla huvudpunkteri stadsstrategin.

Kaupunkikonsernin tilintarkastus järjestetään niin, että sesuoritetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti

Revisionen av stadskoncernen organiseras så att den skerkostnadseffektivt och högklassigt i enlighet med de

73

tilintarkastusta koskevien säädösten ja määräysten sekäjulkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

bestämmelser och föreskrifter som gäller för revisionen,liksom också god revisionssed i den offentligaförvaltningen.

Virasto toteuttaa kaupunkistrategiaa huolehtimallapalvelujensa laadusta, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta.Tarkastusviraston visio 2020 on olla kuntasektorinarvostetuin toiminnan tuloksellisuuden edistäjä jalaillisuuden varmentaja.

Revisionskontoret genomför stadsstrategin genom att se tillsina tjänsters kvalitet, produktivitet och genomslagskraft.Revisionskontorets vision 2020 är att vara kommunsektornsbäst uppskattade främjare av resultatrik verksamhet ochlaglighetsgarant.

Henkilöstön osaamista vahvistetaan riittävällä koulutuksellaja osaamisen jakamisella sekä henkilöstöntyöhyvinvoinnista huolehtimalla. Sidosryhmä- jakoulutusyhteistyötä Valtiontalouden tarkastusvirastonkanssa jatketaan. Edistyksellistä uutta tapaa osaamisenjakamisessa tarkastusvirastojen kesken edustaa vuosille2016–2020 tehty sopimus henkilökierrosta, jonka toteutustajatketaan vuonna 2018.

De anställdas kompetens stärks med hjälp av tillräckligutbildning och kunskapsdelning och genom omsorg ompersonalens arbetshälsa. Intressentgrupps- och utbildnings-samarbetet med Statens revisionsverk fortsätter. Avtalet föråren 2016–2020 om personalrotation representerar ettprogressivt nytt sätt att dela kompetensen mellanrevisionskontoret och Statens revisionsverk.Genomförandet av avtalet fortsätter år 2018.

Sitovien tavoitteiden kytkeytyminen strategisiinlähtökohtiin

Hur de bindande målen kopplas till de strategiskautgångspunkterna

Tarkastuslautakunnan ja -viraston sitova tavoite kytkeytyysuoraan kaupunkistrategian tavoitteisiin ja linjauksiin.

Revisionsnämndens och -kontorets bindande mål är direktkopplat till målen och riktlinjerna i stadsstrategin.

Toimialan henkilöstösuunnitelma 2018 – 2020 Sektorns personalplan 2018–2020

Virastossa noudatetaan henkilöstön kanssa yhteistyössäpäivitettyä henkilöstöohjelmaa ja kaupungin sekä virastontasa-arvosuunnitelmaa. Työhyvinvointia edistävättoimenpiteet sisältyvät henkilöstöohjelmaan jatyöhyvinvointisuunnitelmaan. Työhyvinvoinnin mittaamiseenkäytetään Kunta10-tutkimuksen ja motivaatiokyselyntuloksia sekä sairauspoissaolojen seurantaa.Sairauspoissaolot pyritään jatkossakin pitämään alhaisellatasolla (1,6 prosenttia henkilötyöpäivistä vuonna 2016 ja2,1 prosenttia vuonna 2015).

Vid revisionskontoret följs det personalprogram somuppdaterats i samråd med de anställda, likaså stadens ochverkets jämställdhetsplan. Åtgärder som främjar arbets-hälsan ingår i personalprogrammet och arbetshälsoplanen.Arbetshälsan mäts med resultaten av Kommun10-undersökningen och en motivationsenkät och genomuppföljning av sjukfrånvaron. Revisionskontoret försökerbevara den låga sjukfrånvaroprocenten (1,6 % av dags-verkena år 2016 och 2,1 % år 2015).

Osaamisen ja toiminnan kehittämisessä noudatetaanstrategiaan pohjautuvaa suunnitelmaa. Yhteistyössähenkilöstön kanssa valmistellaan koulutus- jakehittämisohjelma, jonka laadinnassa otetaan huomioonviraston johdon, henkilöstön, tarkastuslautakunnan jatilintarkastajan näkökulmat. Ohjelmassa hyödynnetäänkoulutuskyselyn, asiakastyytyväisyyskyselyjen,työhyvinvointikyselyjen ja kehityskeskustelujen tuloksiasekä yksilötason kehittymissuunnitelmia. Ammattitaidontaso ja laadukkuus pyritään varmistamaan onnistuneillahenkilöstön ja johdon rekrytoinneilla sekä kannustamallahenkilökuntaa osallistumaan tilintarkastajatutkintoihin.

Vid utvecklingen av kompetensen och verksamheten följsen plan som bygger på strategin. I samråd med deanställda utarbetas ett utbildnings- och utvecklingsprogram,och i arbetet på detta beaktas verksledningens,personalens, revisionsnämndens och revisorns synpunkter.I programmet utnyttjas resultaten av utbildningsenkäten,kundnöjdhetsenkäterna, arbetshälsoenkäten ochutvecklingssamtalen, likaså utvecklingsplanerna påindividuell nivå. Revisionskontoret vill säkerställastandarden och kvaliteten på yrkeskunskapen genomlyckad rekrytering av personal och chefer och genom attuppmuntra anställda att avlägga revisorsexamen.

Viraston tilankäyttösuunnitelma 2018 – 2020 Verkets plan för lokalanvändningen 2018–2020

Tarpeettomaksi käyvät työtilat luovutetaan sopivinakokonaisuuksina kaupungin muiden toimintojen käyttöön.Etätyön edellytyksiä kehitetään mahdollisuuksien mukaanedelleen.

Arbetslokaler som blir obehövliga överlåts i lämpligahelheter för andra av stadens funktioner. Möjligheterna attarbeta på distans utvecklas alltjämt i möjligaste mån.

Digitalisaatio ja tietotekniikan palvelutuotannon japrosessien kehittämisessä

Digitalisering och IT vid utvecklingen av tjänste-produktionen och processerna

Virasto käyttää kaupungin keskitetysti kilpailutettuja ICT-palveluita. Tarkastusvirasto on mukana kaupungintietotekniikka- ja viestintäosaston vastuulla olevassa

Revisionskontoret använder stadens centraliseratkonkurrensutsatta ICT-tjänster. Revisionskontoret deltar iett utvecklingsprojekt som stadskansliets IT- och

74

työpapereiden hallintaa ja sähköistä arkistointia koskevassakehittämishankkeessa. Vuonna 2018 hankkeen tuottamansovelluksen odotetaan olevan osittain tuotantokäytössä.

kommunikationsavdelning ansvarar för och som gällerhantering och elektronisk arkivering av arbetspapper. År2018 väntas den applikation som projektet för med sigdelvis vara i produktionsanvändning.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavattavoitteet

Mål som granskas vid budgetuppföljningen

Sitovat toiminnan tavoitteet Bindande verksamhetsmål

Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmaan sisältyvistävuosittain vaihtuvista aiheista vähintään 60 prosenttia liittyykaupunkistrategiassa asetettujen linjausten tai tavoitteidenarviointiin.

Minst 60 procent av de årligen varierande temana irevisionsnämndens utvärderingsplan hänför sig tillutvärdering av riktlinjer eller mål fastställda i stadsstrategin.

75

Määrä- ja taloustavoitteet

2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020

Suoritetavoitteet – Prestationsmål

Henkilötyöpäivät – Dagsverken 3 566 3 650 3 670 3 700 3 700 3 700

Tehokkuus/taloudellisuus –Effektivitet/lönsamhetArviointi- ja tarkastustyöhön käytettyjentyöpäivien osuus henkilötyöpäivistä –Utvärderings- ochgranskningsarbetsdagarnas andel avdagsverkena

74,1 % 73,5 % 74,0 % 74,0 % 74,0 % 74,0 %

Arviointikertomus valmistuu 30.4.mennessä 13.4. 30.4. 12.4. 30.4. 30.4. 30.4.

Tilintarkastuskertomus annetaan 30.4.mennessä 26.4. 30.4. 28.4. 30.4. 30.4. 30.4.

Toiminnan laajuustiedot –Verksamhetens omfattningTilintarkastuspäivät, ulkoisentilintarkastajan toteutuneet tarkastuspäivät– Revisionsdagar, utfall för den externarevisorns revisionsdagar

325 390 390 390 390 390

Resurssit – Resurser

Henkilöstön määrä – Antal anställda 18 18 18 18 18 18

Tarkastusta ja arviointia tekevänhenkilöstön määrä – Antal anställda somutför granskning och utvärdering

16 16 16 16 16 16

Tuottavuuden toteutuminen 2016 -2020 (tuottavuus 2015=100) –Produktivitetsutfall 2016 - 2020(produktivitet 2015=100)


20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet (2015=100) 103,9 100,0 101,3 101,4 102,1 103,0

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2016 - 2020 – Effektivitet i lokalanvändningen 2016 - 2020


20172018 2019 2020

Tilojen kokonaispinta-ala htm2 – Lokalytasammanlagt, m² lägenhetsyta 602 602 602 602 560 560

76

1 30 KAUPUNGINHALLITUS – STADSSTYRELSEN

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 1 298Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 12 773 15 363 19 406 19 050 19 050 25 050 35 750Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 17 526





Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −100,0Menot - Utgifter 20,3 26,3 24,0 24,0 31,5 42,7

1 30 01 Kaupunginhallituksen käyttövarat - Stadsstyrelsens dispositionsmedel

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 1 298Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 9 740 11 983 16 026 16 855 16 855 22 955 33 755Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 17 526






Kaupunginhallituksen käyttövaroihin sisältyy yleisetkäyttövarat sekä kaupungin viihtyisyyteen ja turvallisuuteenliittyvien hankkeiden varat.

Stadsstyrelsens dispositionsmedel omfattar allmännadispositionsmedel och medel för projekt som hänför sig tilltrivseln och säkerheten i staden.

Yleisissä käyttövaroissa on myös varauduttu mm.pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja seutuyhteistyöstä

Allmänna dispositionsmedel reserveras också bl.a. för deallmänna kostnaderna för samarbetet i huvudstadsregionen

77

aiheutuviin yleisiin kustannuksiin. och det övriga regionsamarbetet.

Kaupungin viihtyisyyteen ja turvallisuuteen osoitetullamäärärahalla on tarkoitus jatkaa kaupunkiympäristönviihtyisyyttä lisääviä hankkeita yhteistyössä asukkaiden,kaupungin toimialojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

Det är tänkt att anslaget för trivseln och säkerheten i stadenska användas för fortsatta projekt som ökar trivseln i stads-miljön, närmare bestämt för ett samarbete med invånarna,stadens utbildningssektorer och de centrala intressent-grupperna.

Kaupunginhallituksen käyttövaroihin sisältyvät varauksetlaatupalkintokilpailun järjestämistä varten 100 000 euroa,tiedepalkintoa varten 10 000 euroa ja tutkimusapurahoihin77 000 euroa.

Stadsstyrelsens dispositionsmedel omfattar också reser-veringar för ordnandet av kvalitetspristävlingen, 2 195 000euro, för ett vetenskapspris, 10 000 euro, och förforskningsstipendier, 77 000 euro.

1 30 02 Kaupunginhallituksen avustukset - Stadsstyrelsens understöd

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagtMenot yhteensä - Utgifter sammanlagt 3 033 3 380 3 380 2 195 2 195 2 095 1 995Ylitysoikeus - Överskridningsrätter





Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 11,4 −35,1 −35,1 −4,6 −4,8

Kaupunginhallitus myöntää avustuksia vuosittain sellaisillejärjestöille, joiden toiminta ei kuulu minkään muunlautakunnan toimialaan. Määräraha vuonna 2018 on2 195 000 euroa. Määrärahaan sisältyy eräitäkaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen avustuksia sekäavustuksenluonteisia korvausmäärärahoja. Lisäksimäärärahaan sisältyy asukasosallisuuden avustukset jamuut avustukset. Muut avustukset koostuvat mm.kansainvälisen kaupunkiyhteistyön tukemisesta,henkilöstöjärjestöjen avustuksista, kunnallisentiedostustoiminnan edistämisestä ja avustuksistaopaskoulutuksen järjestämiseen.

Stadsstyrelsen beviljar årligen understöd till organisationervilkas verksamhet inte hör till någon annan nämndsområde. Anslaget uppgår år 2018 till 2 195 000 euro. Ianslaget ingår vissa understöd till sammanslutningar somhör till stadskoncernen och understödsmässigaersättningsanslag. I anslaget ingår dessutom understöd förinvånardelaktighet och övriga understöd. De övrigaunderstöden består bl.a. av stöd för internationelltstadssamarbete, understöd till personalorganisationer,främjande av kommunal informationsverksamhet ochunderstöd för ordnande av guideutbildning.

78

1 40 KAUPUNGINKANSLIA – STADSKANSLIET

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 20 042 15 422 14 696 16 086 16 086 16 086 16 086Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 114 626 127 701 128 314 126 758 126 758 127 768 130 059Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 2 670





Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −23,1 −4,7 4,3 4,3Menot - Utgifter 11,4 0,5 −0,7 −0,7 0,8 1,8


Hur förändringar i omvärlden påverkarbudgeten för år 2018

Kaupunginkanslia toimii kaupunginvaltuuston jakaupunginhallituksen yleisenä suunnittelu-, valmistelu- jatoimeenpanoelimenä sekä vastaa kaupunginkehittämisestä.

Stadskansliet sköter uppgiften som allmänt planerings-,berednings- och verkställighetsorgan för stadsfull-mäktige och stadsstyrelsen och svarar för utvecklingenav staden.

Kaupungistumiseen liittyviä haasteita on jatkossaratkaistava. Helsingin on lähitulevaisuudessa pidettävätalouden tasapaino, menestyttävä kansainvälisessäkaupunkien välisessä kilpailussa, turvattava kestävänelinkeinokehitys, työskenneltävä asumisen kustannustennousun hillitsemiseksi, pysäytettävä asukkaideneriarvoistumiskehitys sekä parannettava heikommassaasemassa olevien alueiden ja väestöryhmien asemaa.

Utmaningar som hänför sig till urbaniseringen måstelösas i fortsättningen. Helsingfors måste i den närmasteframtiden bevara den ekonomiska balansen, ha fram-gång i den internationella konkurrensen mellan städer,trygga en hållbar näringslivsutveckling, arbeta för attstävja ökningen i boendekostnaderna, stoppa utveck-lingen mot olikvärdighet mellan invånarna och ge deområden och befolkningsgrupper som har det sämst enbättre ställning.

Erityisiä kaupunginkanslian toimintaan vaikuttaviamuutoksia talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella ovatkaupungistumiseen liittyvät talouden, asumisen jatyöllisyyden haasteet.

Speciella förändringar med inverkan på stadskanslietsverksamhet under budget- och ekonomiplaneperiodenär de utmaningar i ekonomin, boendet och sysselsätt-ningen som är förknippade med urbaniseringen.

Kaupunginkanslia ohjaa kaupungin menokasvuatavoitteellisesti ja pyrkii pitämään investoinnittulorahoituksen tasolla, jotta kaupungin talous pysyytasapainossa lähitulevaisuudessa.

Stadskansliet sätter upp mål för styrningen av stadensutgiftsökning och försöker hålla investeringarna påsamma nivå som inkomstfinansieringen för att stadensekonomi ska vara i balans inom den närmasteframtiden.

Asuinalueiden tasapainoinen kehitys ja asuinalueideneriytymiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisessä roolissajatkossa. Kaupunginkanslia luo osaltaan edellytyksiäasumistuotantotavoitteiden nostamiselle ja tasapainoisellekaupunkikehitykselle.

En balanserad utveckling av bostadsområdena ochfrågor som hänför sig till differentieringen mellanbostadsområdena spelar en central roll i fortsättningen.Stadskansliet bidrar till att skapa förutsättningar för enhöjning av bostadsproduktionsmålen och för en balan-serad stadsutveckling.

Parantuneista kokonaistyöllisyyden näkymistä huolimatta Trots de förbättrade utsikterna när det gäller syssel-

79

kaupunginkanslian työllisyydenhoidon toimenpiteitätarvitaan edelleen erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja nuortentyöllistämiseksi.

sättningen över lag behövs det alltjämt sysselsättnings-åtgärder av stadskansliet speciellt i syfte att sysselsättalångtidsarbetslösa och ungdomar, som är i densvagaste ställningen på arbetsmarknaden.

Helsingin väestön kansainvälistyminen jaulkomaalaistaustaisten keskittyminen Helsinkiin jatkaakasvuaan. Heidän siirtymistään työelämään nopeutetaankaupunginkanslian kohdennetuilla ohjaus- janeuvontapalveluilla.

Helsingfors befolkning blir fortfarande allt inter-nationellare och det sker likaså i högre grad enkoncentration av personer med utländsk bakgrund tillstaden. Deras inträde i arbetslivet påskyndas genomriktade styr- och rådgivningstjänster vid stadskansliet.

Meneillään on useita kaupungin ja kaupunginkansliantoimintaan vaikuttavia lainsäädäntöuudistuksia. Keskeisinkaupungin toimintaan vaikuttava on sote- jamaakuntauudistus.

Ett flertal lagstiftningsreformer som påverkar stadensoch stadskansliets verksamhet är aktuella. Den sommest påverkar stadens verksamhet är vård- ochlandskapsreformen.

Kaupungille luodaan uutta johtamis-, palvelu- jatyökulttuuria. Muutoksen toteuttaminen edellyttäämuutosjohtamisosaamista, jota painotetaan johdon jaesimiesten tekemisessä.

För staden skapas en ny ledarskaps-, service- ocharbetskultur. Att genomföra ändringen kräverkompetens i förändringsledning, vilket betonas iledningens och chefernas verksamhet.

Kaupunginkanslian toimintaan vaikuttavat erityisesti uudenjohtamisjärjestelmän käyttöönoton jatkaminen ja uudenkaupunkistrategian painopisteet.

Stadskansliets verksamhet påverkas speciellt av denfortsatta implementeringen av det nya ledarskaps-systemet och av prioriteringarna i den nya stads-strategin.

Kanslian talousarviokohdan rakenne muuttui organisaationmuutoksessa 1.6.2017 alkaen seuraavasti:kaupunginkanslian talousarviokohtaan 1 40 01määrärahaan yhdistettiin keskitetty tietotekniikka (ent. ta-kohta 11002), työllisyyspolitiikka (ent. ta-kohta 11004) jakehittämishankkeet (ent. ta-kohta 13913). Lisäksikaupunginkanslian määrärahaan siirrettiin 1.6.2017 alkaentietokeskus (ent. ta-luku 208) ja osa hankintakeskuksesta.1.1.2018 kaupunginkansliaan siirtyy sosiaalitoimestasovittelutoiminta.

Stadskansliets budgetmoment omstrukturerades vidorganisationsreformen 1.6.2017 på följande sätt: tillanslaget på stadskansliets budgetmoment 1 40 01hänfördes den centraliserade informationstekniken (f.d.momentet 11002), sysselsättningspolitiken (f.d.momentet 11004) och utvecklingsprojekt (f.d. momentet13913). Till stadskansliets anslag överfördes från1.6.2017 dessutom faktacentralen (f.d. momentet 208)och en del av anskaffningscentralen.Förlikningsverksamheten överförs 1.1.2018 frånsocialväsendet till stadskansliet.

Alla on esitetty koko kaupunkia palvelevan tietotekniikan(ent. keskitetty tietotekniikka) ja työllisyyspalvelun (ent.työllisyyspolitiikka) määrärahat. Kuvaus ko. yksiköidentoiminnasta on esitetty perustelutekstiosuudessa.

Nedan visas anslagen för den informationsteknik somtjänar hela staden (f.d. centraliserad informationsteknik)och för sysselsättningstjänsten (f.d. sysselsättnings-politik). En beskrivning av enheternas verksamhet ingåri textavsnittet med motiveringar.

Kaupunginkanslian määräraha 2018 (1000 €) Stadskansliets anslag 2018 (1000 €)

2018 kaupungin-kanslia(muut

määrärahat)

tieto-tekniikka

työllisyys-asiat

yhteensä

Tulot 2 576 2 510 11 000 16 086Menot 67 721 25 002 34 035 126 758

2018 stads-kansliet(övrigaanslag)

informations-teknik

syssel-sättningsärenden

samman-lagt

Inkomster 2 576 2 510 11 000 16 086Utgifter 67 721 25 002 34 035 126 758



Kaupunginkanslia tuottaa suunnittelu-, asiantuntija-,hallinto- ja oikeuspalveluja kaupungin johdolle,kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle jakaupunkikonsernille. Ne ovat joko viranomaistehtäviä taistrategisen suunnittelun tehtäviä, jotka tehdään pääosinkaupungin omana toimintana. Yhteiskunnanoikeudellistuminen ja moninaiset lainsäädäntöhankkeettulevat entisestään lisäämään oikeudellisten palveluidenkysyntää.

Stadskansliet producerar planerings-, sakkunnig-,förvaltnings- och rättstjänster för stadens ledning,stadsfullmäktige, stadsstyrelsen och stadskoncernen.Det är fråga om antingen myndighetsuppgifter ellerstrategiplaneringsuppgifter som staden i huvudsakproducerar själv. Förrättsligandet av samhället ochmånga slags lagstiftningsprojekt kommer allt mer attöka efterfrågan på juridiska tjänster.

80

Kaupunkilaisia, matkailijoita ja muita kävijöitä vartenkaupunginkanslia hankkii neuvonta- ja tiedotuspalvelujakaupungin konserniyhtiöltä Helsingin Markkinointi Oy:lta.Kasvava vierailijoiden määrä lisää palvelujen kysyntää.Yrityksille tarjotaan neuvontapalveluja.

För helsingforsare, turister och andra besökareförvärvar stadskansliet rådgivnings- ochinformationstjänster av stadens koncernbolag HelsinginMarkkinointi Oy. Det växande antalet besökare ökarefterfrågan på dessa tjänster. Rådgivningstjänstererbjuds även för företag.

Kaupunkilaisille ja yrityksille tarjotaan työllisyyspalveluja. För stadsbor och företag erbjudssysselsättningstjänster.


Kaupunginkansliassa tuotetut palvelut tehdään pääosinkaupungin omana toimintana. Organisaatiomuutoksenmyötä kaupunginkanslia sai uutta ja täydentävääosaamista.

De tjänster som produceras vid stadskansliet är i regelsådana som staden själv tillhandahåller. I och medorganisationsreformen fick stadskansliet ny och kom-pletterande kompetens.

Kaupungin hankintojen kehittäminen ja ohjausuudistuneessa kaupunkiorganisaatiossa edellyttäähankintojen yhteistyömallin rakentamista toimialojen jakeskushallinnon välille.

Att utveckla och styra stadens upphandlingar i den nyastadsorganisationen kräver att det byggs upp ensamarbetsmodell för upphandlingar mellan sektorernaoch centralförvaltningen.

Kaupunginkanslia on hankintalain mukainenyhteishankintayksikkö, joka huolehtii kaupunginyhteishankintojen kilpailuttamisesta. Merkittävä osahankintasopimuksista on myös kaupungin tytäryhteisöjenkäytettävissä Helsingin Konsernihankinta Oy:n kautta.

Stadskansliet är en i upphandlingslagen avseddinköpscentral, som sköter konkurrensutsättningen avstadens gemensamma upphandlingar. En betydandedel av upphandlingskontrakten står även stadensdotterbolag till förfogande via Helsingfors Koncern-upphandling Ab.

Kaupunginkanslian suurin hankintakokonaisuus ovatkaupungin keskitetyt tietotekniikkapalvelut ja -hankkeet.Kaupunginkanslia tukee hankintojen lainmukaista jatarkoituksenmukaista toteuttamista konsultoinnilla jaosallistumalla keskeisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaylläpitää kaupungin hankintakäsikirjaa ja huolehtiikeskitetystä harmaan talouden torjunnasta.

Stadens centraliserade IT-tjänster och IT-projekt utgörstadskansliets största upphandlingshelhet. Stads-kansliet stöder ett lagenligt och ändamålsenligtgenomförande av upphandlingar genom konsulteringoch medverkan i de viktigaste projekten. Stadskanslietupprätthåller stadens upphandlingshandbok och skötercentraliserat bekämpningen av den grå ekonomin.


Kaupunginkanslian riskienhallinnan kehittämistä jatketaanhuomioiden johtamisuudistuksen aiheuttamat muutokset.Kaupunkitasoisesti koordinoidaan riskienhallinnankehittämistä uudessa johtamisjärjestelmässä yhteistyössätoimialojen kanssa.

Utvecklingen av riskhanteringen vid stadskanslietfortsätter med beaktande av de förändringar somledarskapsreformen medför. På stadsnivå samordnasutvecklingen av riskhanteringen i det nya ledarskaps-systemet i samråd med sektorerna.

Osana kaupunkitasoista riskienhallintaa onkaupunginkanslian toimesta otettu käyttöönsopimushallintajärjestelmä. Sopimusten hallinta helpottuukoko sopimuksen elinkaaren ajaksi. Järjestelmämahdollistaa ajantasaisen ja luotettavan kokonaiskuvanmuodostamisen sopimusten tilasta. Tämä edistääkaupungin taloudellisten ja toiminnallisten riskien hallintaa.

Som en del av riskhanteringen på stadsnivå harstadskansliet tagit i bruk ett avtalshanteringssystem.Hanteringen av avtal underlättas under avtalets helalivscykel. Systemet gör det möjligt att bilda en aktuelloch tillförlitlig helhetsbild av avtalsläget. Detta främjarhanteringen av stadens ekonomiska risker ochverksamhetsrisker.

Kaupunkistrategian 2017 -2021 tavoitteidentoteutuminen toimialoilla

Hur målen i stadsstrategin 2017–2021 uppfyllsi sektorerna

Talousarvion pohjana olevien strategisten lähtökohtientoteutuminen toimialoilla

Hur de strategiska utgångspunkter som budgetenbygger på genomförs i sektorerna

Kaupunginkanslian keskeiset tavoitteet ovat varmistaakanslian vastuulla olevien keskushallinnon toimintojenhäiriötön ja luotettava toteutus, ohjata ja tukeakaupunkistrategian ja talousarvion toteuttamista

De viktigaste målen för stadskansliet är att säkerställaatt de funktioner inom centralförvaltningen som är påkansliets ansvar genomförs störningsfritt och tillförlitligt,att styra och stödja genomförandet av stadsstrategin

8 1

k a u p u n ki k o n s er ni s s a s e k ä h u ol e hti a k a u p u n gi n k a n sli a nv a st u ull e k u ul u vi e n k a u p u n ki str at e gi a n j a t al o u s ar vi o nt oi m e n pit ei d e n v al mi st el u st a j a t ot e utt a mi s e st a.

o c h b u d g et e n i n o m st a d s k o n c er n e n o c h att b er e d a o c hv er k st äll a d e åt g är d er i st a d s str at e gi n o c h b u d g et e ns o m h ör till st a d s k a n sli et s a n s v ar.

K a u p u n gi n k a n sli a n v a st u ull a ol e vi a k e s k ei si äk o k o n ai s u u k si a k a u p u n ki str at e gi a n t ot e utt a mi s e s s a o v at:

St a d s k a n sli et b är a n s v ar et f ör vi kti g a h el h et er ig e n o mf ör a n d et a v st a d s str at e gi n:

t al o u d e n t a s a p ai n o st a h u ol e hti mi n e n di git ali s a ati o n h y ö d y nt ä mi s e n o hj a u s j a s ä h k öi st e n

p al v el uj e n k e hitt ä mi n e n m o ni p u oli st e n a s u mi s v ai ht o e ht oj e n e di st ä mi n e n j a

k a u p u n gi n o si e n k e hitt y mi s e d ell yt y st e n l u o mi n e n k a u p u n gi n k a n s ai n v äli s e n t u n n ett u u d e n

v et o v oi m ai s u u d e n j a yrit y s m y ö nt ei s y y d e np ar a nt a mi n e n

k a u p u n gi n eli n k ei n o-, i n n o v a ati o- j akil p ail u k y k y p olitii k k a s e k ä nii hi n liitt y v ä k e hitt ä mi n e n

k a u p u n gi n t y ölli s y y s a si oi d e n h oit a mi n e n j ak e hitt ä mi n e n s e k ä m a a h a n m u utt o a si oi d e n k o or di n oi ntij a str at e gi n e n t u ki

e si mi e st y ö n j a j o ht a mi s e n k e hitt ä mi n e n v a st u ulli s e n j a oi k e u d e n m u k ai s e n h e n kil ö st ö p olitii k a n

j a h e n kil ö st öj o ht a mi s e n k e hitt ä mi n e n l ä pi n ä k y v ä n h alli n n o n j a o s alli s u u d e n k e hitt ä mi n e n k a u p u n ki k e hit y st ä t u k e v a n k a u p u n kiti e d o n t u ott a mi n e n h a n ki nt at oi mi n n a n t e h o st a mi n e n j a y m p äri st ö v a st u u n

li s ä ä mi n e n.

s örj er f ör st a d e n s e k o n o mi s k a b al a n s st yr ut n yttj a n d et a v di git ali s eri n g e n o c h ut v e c kl ar

el e ktr o ni s k a tj ä n st er fr ä mj ar m å n g si di g a b o e n d e alt er n ati v o c h s k a p ar

ut v e c kli n g sf ör ut s ätt ni n g ar f ör st a d s d el ar f ör b ättr ar st a d e n s i nt er n ati o n ell a n a m n k u n ni g h et,

attr a kti vit et o c h f ör et a g s v ä nli g h et s v ar ar f ör st a d e n s n äri n g s-, i n n o v ati o n s- o c h

k o n k urr e n s kr aft s p oliti k o c h d e n d ärtill h ör a n d eut v e c kli n g e n

s k öt er o c h ut v e c kl ar st a d e n s s y s s el s ätt ni n g s-är e n d e n o c h s a m or d n ar i m mi gr ati o n s är e n d e n a o c hg er str at e gi s kt st ö d

ut v e c kl ar c h ef s ar b et et o c h l e d ar s k a p et ut v e c kl ar e n a n s v ar sf ull o c h r ätt vi s p er s o n al p oliti k

o c h p er s o n all e d ni n g ut v e c kl ar tr a n s p ar e nt f ör v alt ni n g o c h d el a kti g h et pr o d u c er ar st a d si nf or m ati o n s o m st ö d er st a d s-

ut v e c kli n g e n eff e kti vi s er ar u p p h a n dli n g s v er k s a m h et e n o c h ö k ar

milj ö a n s v ar et.

K a u p u n gi n k a n sli a t ot e utt a a t al o u d e n j a t oi mi n n a no hj a u k s e s s a k a u p u n ki str at e gi a n 2 0 1 7 – 2 0 2 1 t a v oitt eit a.V er ot ul oj e n k e hit y k s e n t a v oitt e e n a o n t y ölli s y y s a st e e nv a h vi st a mi n e n, mi k ä n ä k y y h el si n kil äi st e n v er ot ett a vi e na n si ot ul oj e n/ a s u k a s n o p e a m p a n a n o u s u n a H el si n gi ns e u d u n k u ntii n v err att u n a. H el si n gi n k u nt a k o ht ai st ay ht ei s ö v er o n j a k o- o s u utt a p yrit ä ä n n o st a m a a n yli 3 0 %t a s oll e v alt u u st o k a u d ell a.

St a d s k a n sli et g e n o mf ör m ål e n i st a d s str at e gi n 2 0 1 7 –2 0 2 1 i st yr ni n g e n a v e k o n o mi n o c h v er k s a m h et e n.M ål et f ör s k att ei nt ä kt s ut v e c kli n g e n är att st är k as y s s el s ätt ni n g s gr a d e n, vil k et s y n s i att h el si n gf or s ar n a sb e s k att ni n g s b ar a f ör v är v si n k o m st er/i n v å n ar e ö k ars n a b b ar e i f ör h åll a n d e till d e ö vri g a k o m m u n er n a iH el si n gf or sr e gi o n e n. St a d e n vill h öj a si n a n d el a vk o m m u n er n a s ut d el ni n g a v i nt ä kt er n a fr å ns a mf u n d s s k att e n till ö v er 3 0 % u n d erf ull m ä kti g e p eri o d e n.

K a u p u n gi n k a n sli a v al mi st el e e t al o u s ar vi o n r a a mi n,t al o u s ar vi o n, 1 0 v u o d e n i n v e st oi nti o hj el m a n j a t al o u s ar vi o-o hj e et k a u p u n ki str at e gi a n t a v oitt ei d e n m u k ai s e sti.K a u p u n gi n k a n sli a s e ur a a t al o u s ar vi o n t ot e ut u mi st a s e k äo hj a a t oi mi al oj a, lii k el ait o k si a j a t yt är y ht ei s öj ä str at e gi a nt a v oitt ei d e n t ot e ut u mi s e n v ar mi st a mi s e k si.

St a d s k a n sli et b er e d er b u d g etr a m e n, b u d g et e n,i n v e st eri n g s pr o gr a m m et f ör 1 0 år o c h a n vi s ni n g ar n ao m h ur b u d g etf ör sl a g et s k a ut ar b et a s i e nli g h et m e dm ål e n i st a d s str at e gi n. St a d s k a n sli et f ölj erb u d g et utf all et o c h st yr s e kt or er n a, aff är s v er k e n o c hd ott er s a m m a n sl ut ni n g ar n a i s yft e att s ä k er st äll a attm ål e n i str at e gi n u p p n å s.

V u o d e n 2 0 1 8 al u s s a H el si n gi s s ä o n k ä y n ni s s ä 1 3pr oj e kti m ai s e sti j o h d ett u a al u er a k e nt a mi s k o k o n ai s u utt a.Nii d e n o hj a u st a j a k o or di n oi nti a o n t e h o st ett u v a st a a m a a nk a u p u n gi n k a s v a n eit a t a v oitt eit a. S a m all ak e s k e n er äi s y y d e n h alli nt a a n, y ht ei st y ö h ö n j a vi e sti nt ä ä np a n o st et a a n r a k e nt a mi s e n j a v äli ai k ai s u u d e n h aitt oj e nli e vitt ä mi s e k si. A s u nt or a k e nt a mi n e n j at k u u vil k k a a n av ar si n ki n J ät k ä s a ar e s s a, K al a s at a m a s s a j aKr u u n u v u or e nr a n n a s s a. K al a s at a m a n j a P a sil a nk a u p u n ki k e s k u s h a n k k e et et e n e v ät. P a sil a s s a k a u p u n gi ni n v e st oi n nit v ä ylii n j a k u n n alli st e k nii k k a a n o v at v u o d e nai k a n a erit yi s e n s u uri a.

Vi d i n g å n g e n a v år 2 0 1 8 p å g år tr ett o n pr oj e kt m ä s si gtl e d d a h el h et er f ör o mr å d e s b y g g a n d e i H el si n gf or s.St yr ni n g e n o c h s a m or d ni n g e n a v d e s s a h areff e kti vi s er at s i s yft e att l e v a u p p till st a d e n s h ö gr e m ål.S a mti di gt s at s a s d et p å h a nt eri n g a v h al vf är di g h et, p ås a m ar b et e o c h p å k o m m u ni k ati o n f ör att li n dr aol ä g e n h et er n a a v b y g g a n d e o c h t e m p or är a l ö s ni n g ar.B o st a d s b y g g a n d et f ort s ätt er li vli gt åt mi n st o n e p åB u s h ol m e n, i Fi s k e h a m n e n o c h i Kr o n b er g s str a n d e n.St a d s c e ntr u m pr oj e kt e n i Fi s k e h a m n e n o c h B öl ea v a n c er ar. I B öl e är st a d e n s i n v e st eri n g ar i tr afi kl e d ero c h k o m m u n alt e k ni s k a a n or d ni n g ar s p e ci ellt st or au n d er år et.

N y k yi st e n al u er a k e nt a mi s pr oj e kti e n li s ä k si v al mi st a u d ut a a nu u si e n k o ht ei d e n j a u u d e n yl ei s k a a v a n o s oitt a mi e nr a k e nt a mi s al u ei d e n t ot e utt a mi s e e n. E si k a u p u n ki al u ei d e nt ä y d e n n y sr a k e nt a mi st a e di st et ä ä n eri p u olill a k a u p u n ki a.

Vi d si d a n a v d e n u v ar a n d e pr oj e kt e n f öro mr å d e s b y g g a n d e g ör s d et f ör b er e d el s er f ör ut b y g g n a da v n y a o bj e kt o c h d e b y g g o mr å d e n s o m i n g år i d e n n y ag e n er al pl a n e n. K o m pl ett eri n g s b y g g a n d e fr ä mj a s p å

82

Erityisesti Raide-Jokerin vaikutusalueen kehittymistäpyritään vauhdittamaan. Keskustan elinvoimaa javetovoimaisuutta kehitetään yhteistyössä alueen toimijoidenkanssa. Osallistutaan Vihdintien bulevardin suunnitteluunsekä Malmin pikaratikan toteuttamisedellytystenselvitykseen.

olika håll i ytterstaden. Speciellt är det meningen attsätta fart på utvecklingen i Jokerbanansinfluensområde. Centrums livskraft och attraktivitetutvecklas i samråd med aktörerna i området.Stadskansliet medverkar i planeringen av Vichtisvägensom boulevard och i utredningen av förutsättningarnaatt anlägga en snabbspårväg till Malm.

Asumisen osalta jatketaan vuonna 2016 hyväksytynasumisen ja maankäytön ohjelman toimenpiteitäkaupunkistrategian painotusten mukaisesti. Keskeisiätehtäviä vuonna 2018 ovat asuntopolitiikan koordinointi,rakentamisennuste ja asunto-ohjelmoinnin kehittäminen,seudullisen asumisen, maankäytön ja liikenteensuunnitelman tekeminen, asuntorakentamisen, kaupunginasunto-omaisuuden ja täydennysrakentamisenkehittäminen.

När det gäller boendet fortsätter åtgärderna i det 2016godkända programmet för boende och markanvändningi enlighet med prioriteringarna i stadsstrategin. Centralauppgifter år 2018 är samordning av bostadspolitiken, enbyggprognos, utveckling av arbetet på bostadsprogram,en regional plan för boende, markanvändning och trafikliksom också utveckling av bostadsbyggandet, avstadens bostadsegendom och av kompletterings-byggandet.

Helsingin kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä vahvistetaanentisestään, tavoitteena synnyttää uusia yksityisen sektorintyöpaikkoja Helsinkiin. Helsinki parantaa kykyä tarttuanopeasti ja rohkeasti merkittäviin elinkeinopolittiisiinsuurhankkeisiin, jotta Helsinki on yhä houkuttelevampi jamenestyy kilpailussa Euroopan johtavien metropolienkanssa.

Helsingfors konkurrenskraft och internationalism stärksytterligare i syfte att ge upphov till nya jobb i den privatasektorn i Helsingfors. Helsingfors förbättrar förmåganatt snabbt och djärvt ta itu med betydelsefulla närings-politiska storprojekt för att Helsingfors ska bli alltattraktivare och ha framgång i konkurrensen med deledande metropolerna i Europa

Elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa, kilpailukykyä,työllisyydenhoitoa, maahanmuuttoa, kansainvälisiä asioita,kaupunkimarkkinointia ja korkeakouluyhteistyötä koskevistaperiaatteista sekä seuraa niiden toteutumistakaupunginhallituksen linjausten mukaisesti.

Näringslivssektionen beslutar om principerna förnäringspolitiken, konkurrenskraften, sysselsättnings-åtgärderna, invandringen, de internationella ärendena,stadsmarknadsföringen och högskolesamarbetet ochföljer utfallet av dessa i enlighet med stadsstyrelsensriktlinjer.

Yritysmyönteisyyttä edistetään soveltamallayritysvaikutusten arviointimallia yhä laajemmin. Helsinginelinkeinorakennetta ja vetovoimaisia yritysalueita ja –keskittymiä kehitetään erilaisten yritystensijoittumistarpeisiin. Kaupungin keskustan vetovoimaa jasaavutettavuutta kasvatetaan, kuten myös Helsinginlaajempaa liikenteellistä saavutettavuutta henkilö- jatavaraliikenteen osalta.

Företagsvänligheten främjas genom tillämpning avmodellen för företagskonsekvensbedömning i allt högregrad. Helsingfors näringslivsstruktur och de attraktivaföretagsområdena och -klustren i staden utvecklas medtanke på olika företags etableringsbehov. Stadenscentrum görs attraktivare och lättare att nå, och fram-komligheten förbättras också i det övriga Helsingforsnär det gäller person- och godstrafik.

Helsingin kansainvälistä tunnettuutta, paikallisylpeyttä,mainetta hyvänä ja luotettavana liiketoimintaympäristönäsekä kiinnostavana asumis- ja matkailukaupunkinavahvistetaan mm. MyHelsinki – sivuston kautta.Brändikonseptin ja markkinointistrategisten linjaustenjalkauttamista jatketaan. Lisäksi jatketaan suurtapahtumienja kongressien hakemista.

Helsingfors internationella namnkunnighet, lokalstolthetoch rykte som en bra och tillförlitlig omgivning föraffärsverksamhet och som en intressant stad att bo ioch besöka som turist stärks bl.a. via webbplatsenMyHelsinki. Arbetet med att omsätta varumärkes-konceptet och riktlinjerna för marknadsföringsstrategin ipraktiken fortsätter. Dessutom ansöks det om flerstorevenemang och kongresser.

Helsinki toimii testi- ja kokeilualustana ja mahdollistaainnovaatio, kehitys- ja tutkimusyhteistyötä mm. 6Aika -hankkeiden kautta. Keskeisten kansainvälisten markkina-alueiden sekä maailman johtavien kaupunkien javerkostojen kanssa synnytetään pitkäkestoisiayhteistyösuhteita. Helsinki vahvistaa kansainvälistämarkkinointia mm. pr-työllä ja yritysten ja muidenkumppanien kanssa toteutettavilla kansainvälisillätapahtumilla.

Helsingfors utgör en test- och försöksplattform ochmöjliggör innovations-, utvecklings- och forsknings-samarbete bl.a. genom projekten 6Aika. Med deviktigaste internationella marknadsområdena och medstadens ledande städer och nätverk inleds långvarigasamarbetsrelationer. Helsingfors stärker den inter-nationella marknadsföringen bl.a. genom pr-arbete ochgenom internationella evenemang som arrangeras till-sammans med företag och andra partner.

Matkailun ja tapahtumien kehittämisessä painopisteitä ovaterityisesti pysyvien ja väliaikaisten tapahtuma-alueidensekä lupa- ja järjestelykäytäntöjen kehittäminen.Suvilahdesta on tavoitteena rakentaa maailmanluokantapahtuma-alue. Helsingin merellisyyttä ja saaristoa tullaan

Turismen och evenemangen utvecklas med tonvikt isynnerhet på permanenta och tillfälliga evenemangs-områden och på utveckling av tillstånds- och organi-seringsrutinerna. Målet är att bygga ut Södervik till ettevenemangsområde i världsklass. Det havsnära Hel-

83

hyödyntämään vahvemmin vetovoimatekijänä sekämatkailun, kulttuurin ja eri toimialojen yritystoiminnanedistämisessä.

singfors och skärgården kommer starkare att utnyttjassom en attraktionsfaktor och för att främja turismen,kulturen och företagsverksamheten i olika branscher.

Merkittävien elinkeino- ja innovaatiopoliittisten investointientoimintamallia kehitetään. Yritystoiminnankasvupotentiaalia, alueen yrittäjyys- jakasvuyritysekosysteemin toimivuutta vahvistetaanparantamalla kaupungin yrityspalvelu NewCo Helsingintoimintaa, jatkamalla Helsinki Think Company toimintaa,laajentamalla Startup –keskittymä Maria 01 toimintaa sekäsynnyttämällä sen ympärille kasvuyrityskampus. Lisäksimahdollistetaan uusien yrityshautomo- jakiihdyttämötoimintojen syntyminen ja varmistetaan HealthCapital Helsinki allianssin toiminnan jatko.

Verksamhetsmodellen för betydande närings- ochinnovationspolitiska investeringar utvecklas. Tillväxt-potentialen inom företagsverksamheten och funktions-dugligheten i områdets ekosystem för företagsamhetoch tillväxtföretag stärks genom förbättrad verksamhet istadens företagstjänst NewCo Helsinki, fortsatt verk-samhet i Helsinki Think Company, utvidgad verksamheti uppstartsklustret Maria 01 och ett campus för tillväxt-företag kring detta. Dessutom öppnas det möjligheterför ny verksamhet med företagskuvöser ochacceleratorer och säkerställs fortsatt verksamhet ialliansen Health Capital Helsinki.

Korkeakouluyhteistyöllä edistetään Helsinginvetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta sekä alueenkampusten kehitystä kansainvälisesti vahvoiksi koulutus-,tutkimus- ja yrityskeskittymiksi, opiskelija- ja tutkijalähtöistäyrittäjyyttä, tutkimuksen kaupallistamista sekä kaupunginkehittymistä vetovoimaisena opiskelijakaupunkina.Erityisenä kohteena ovat Myllypuron ja Arabian kampustenkehittäminen.

Genom högskolesamarbete främjas Helsingfors attrak-tivitet och livskraft och utvecklingen av campus-områdena i staden till internationella starka utbildnings-,forsknings- och företagskluster. Likaså främjasstuderande- och forskarorienterad företagsamhet, kom-mersialisering av forskningen och stadens utvecklingsom en attraktiv stad för studerande. Ett speciellt objektär utvecklingen av campus i Kvarnbäcken och Arabia.

Kaupungin työllisyydenhoidon kohteena ovat erityisestinuoret, pitkään työttömänä olleet sekä maahanmuuttajat.Tavoitteena on heidän pääsynsä avoimille työmarkkinoillejoko suoraan tai koulutuksen kautta. Yksilöllistä tukeanuorille tarjoavaa Ohjaamo – toimintaa kehitetään edelleen.Pitkään työttömänä olleille asiakkaille tarjotaan palvelujakaupungin monialaisessa yhteispalvelussa sekä Työrasti –hankkeessa sekä hankitaan tulosperusteista valmennusta.

I synnerhet ungdomar, sådana som länge varitarbetslösa och invandrare är föremål för stadenssysselsättningsåtgärder. Målet är att de ska nå denöppna arbetsmarknaden antingen direkt eller genomutbildning. Verksamheten i Navigatorn, som erbjuderindividuellt stöd för ungdomar, utvecklas vidare. Kundersom länge varit arbetslösa erbjuds tjänster i stadensbranschövergripande samservice och i projektetTyörasti och de får dessutom resultatbaserad träning.

Työllisyys- ja yrityspalvelut luovat uusia alueenyrittäjäpotentiaalia tukevia toimintamalleja.Yrityskumppaneita autetaan osaavan työvoimanrekrytoinnissa ja muutostilanteissa. Yritysasiakkuuksienpalvelun toimintamalli ja yrityskoordinaattoreiden toimintapyritään vakinaistamaan.

Sysselsättnings- och företagstjänsterna skapar nyaverksamhetsmodeller som stöder områdets företagar-potential. Företagspartner får hjälp i rekryteringen avkunnig arbetskraft och i förändringssituationer.Verksamhetsmodellen med tjänster för företagskunderoch företagskoordinatorernas verksamhet görs ommöjligt permanent.

Maahanmuuttajien työelämään siirtymisen nopeuttamiseksikehitetään mm. kohdennettua ohjausta jaosaamiskeskuksen palveluita. International House Helsinki– palvelun rakentamista jatketaan.

För att invandrare snabbare ska komma in i arbetslivetutvecklas bl.a. den riktade handledningen och kom-petenscentrumets tjänster. Uppbyggnaden av tjänstenInternational House Helsinki fortsätter.

Helsinki rakentaa omaa toimintamalliaan valtionkasvupalvelu-uudistukseen liittyen. Helsinki on yhteistyössäpääkaupunkiseudun kuntien ja valtion toimijoiden kanssavalmistelemassa kasvupalvelu-uudistukseen liittyvääkuntayhtymää pääkaupunkiseudulla, mikäli kuntayhtymääkoskeva lainsäädäntö hyväksytään.

Helsingfors bygger upp sin egen verksamhetsmodell ianslutning till statens tillväxttjänstreform. Helsingforshar för avsikt att i samråd med kommunerna ihuvudstadsregionen och statliga aktörer inrätta ensamkommun för huvudstadsregionen i anslutning tilltillväxttjänstreformen, om lagstiftningen om ensamkommun godkänns.

Johtamisen ja hallinnon kehittämisessä toteutetaan uudenjohtamisjärjestelmän edellyttämää johtamisenkehittämistoimintaa. Keskeisiä tehtäviä vuonna 2018 ovattoimintakulttuurin ja johtamisen uudistamisen edistäminenmm. suunnittelemalla ja toteuttamalla johtamisenvalmennuksia sekä arvioimalla johtamisjärjestelmää.Digitaalisen muutoksen vieminen osaksi kaupungintoimintaa vaatii kulttuurisen muutoksen. Tämä tuleenäkymään johtamisessa ja sen muuttamisessa, uusissa

Vid utvecklingen av ledarskapet och förvaltningengenomförs den verksamhet med ledarskapsutvecklingsom det nya ledarskapssystemet kräver. Viktiga upp-gifter år 2018 är att främja en förnyelse avverksamhetskulturen och ledarskapet bl.a. genomplanering och genomförande av ledarskapsträning ochgenom utvärdering av ledarskapssystemet. För att dendigitala förändringen ska bli en del av stadensverksamhet måste kulturen ändras. Detta kommer att

84

toimintatavoissa ja –malleissa, uusissa kyvykkyyksissä jaresurssien käytössä.

synas i ledarskapet och i hur det förändras, i nyaverksamhetssätt och -modeller, i nya kompetenser och iresursanvändningen.

Uuden johtamisjärjestelmän mukaisenpäätösvalmisteluprosessin ja kaupungin yhtenäistenvalmistelutapojen kehittämistä ja toimeenpanoa jatketaan.Erityisesti kiinnitetään huomiota toimialojen sisäiseen jatoimialojen väliseen yhteisvalmisteluun sekä toimialojen jakaupunginkanslian väliseen valmisteluun.

Arbetet med att utveckla och implementera besluts-beredningsprocessen utifrån det nya ledarskaps-systemet och enhetliga beredningsrutiner inom stadenfortsätter. Särskild uppmärksamhet ägnas åtgemensam beredning inom och mellan sektorerna ochåt beredningen mellan sektorerna och stadskansliet.

Kaupunginkanslian toiminnan suunnittelua ja sisäistenhallinto- ja tukipalveluiden yhteistyörakennetta kehitetään.

Verksamhetsplaneringen vid stadskansliet och sam-arbetsstrukturen för de interna förvaltnings- och stöd-tjänsterna utvecklas.

Organisaation kyvykkyyttä edistetään erinomaisellajohtamisella ja esimiestyöllä. Johtaminen ja esimiestyöperustuvat tietoon, hyvään asiakasymmärrykseen ja tulevanennakointiin. Kaupunkistrategian toteuttamisen kannaltakeskeiset henkilöstö- ja osaamistarpeet tunnistetaan.

Kompetensen inom organisationen främjas genomutmärkt ledarskap och chefsarbete. Ledarskapet ochchefsarbetet baserar sig på kunskap, godkundförståelse och framförhållning. De viktigastepersonal- och kompetensbehoven med tanke pågenomförandet av stadsstrategin identifieras.

Kehitetään palkitsemismalleja, jotka huomioivat yksikön jaryhmän työtulosten näkökulmat.

Det utvecklas belöningsmodeller som beaktar syn-punkterna med avseende på enhetens och gruppensarbetsresultat.

Helsinki toteuttaa työantajana vastuullista jaoikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstölleturvataan osallistumisen mahdollisuudet oman toiminnankehittämiseen ja tavoitteiden asettamiseen.

Helsingfors för som arbetsgivare en ansvarsfull ochrättvis personalpolitik. Personalen garanteras möjlig-heter att medverka då den egna verksamhetenutvecklas och mål sätts upp.

Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmaa toteutetaan kokokaupungissa. Syrjintäkokemuksia ennaltaehkäistään javarmistetaan kaikkien työntekijöiden yhtäläisetmahdollisuudet osallistua ja kehittyä.

Stadens likabehandlingsplan förverkligas i hela staden.Upplevd diskriminering förebyggs och det säkerställs attalla anställda har samma möjligheter att delta och ut-vecklas.

Kaupunginkanslia vastaa kaupunkitasoisen osallisuudenohjaamisesta. Koko kaupungin kattavan osallisuusmallintoimeenpanossa korostuu alueellinen osallisuus, jokahuomioi erilaisten asukasryhmienosallistumismahdollisuudet.

Stadskansliet svarar för styrningen av delaktigheten påstadsnivå. Då delaktighetsmodellen för hela stadenverkställs betonas den lokala delaktigheten, sombeaktar möjligheterna för olika befolkningsgrupper attdelta.

Kaupunginkanslian viestintä huolehtii kaupunginviestinnästä, ohjaa kaupungin viestintätoimintoja javisuaalista ilmettä sekä avustaa kaupungin johtoaviestintäasioissa.

Stadskansliets kommunikation sköter stadenskommunikation, styr stadens kommunikationsfunktioneroch visuella profil och biträder stadens ledning ikommunikationsärenden.

Viestinnän painopisteitä ovat kaupunkistrategiantavoitteiden viestinnän lisäksi uuden johtamisjärjestelmän jatoimialamallin toteuttamisen tukeminen sekä kaupunginviestinnän linjausten mukainen viestintä kokokaupunkiorganisaatiossa.

Prioriteringar inom kommunikationen är utöver kom-munikationen om målen i stadsstrategin också delsstöd vid genomförandet av det nya ledarskapssystemetoch sektormodellen, dels kommunikation i enlighet medstadens kommunikationsriktlinjer i hela stadsorganisa-tionen.

Viestintää kehitetään yhteistyössä kaupungin markkinoinninja brändin kehittämisen kanssa tavoitteena ohjatakaupunkia tunnistamaan vahvuutensa omaperäisenäkontrastien kaupunkina. Työ auttaa Helsinkiä kehittämäänvahvuuksiaan ja löytämään yhtenäisen tavan kertoakaupungista sen palveluista.

Kommunikationen utvecklas i samverkan med stads-marknadsföringen och utvecklingen av varumärket isyfte att styra staden så att den identifierar sin styrkasom en originell stad av kontraster. Arbetet hjälperHelsingfors att utveckla sina styrkor och att hitta ettenhetligt sätt att berätta om staden och dess tjänster.

Viestinnän linjaukset korostavat vuorovaikutuksen jakeskustelun lisäämistä kaupunkiyhteisön kanssa jakaupungin lähestyttävyyden parantamista. Digitaalisistakanavista pyritään muodostamaan entistä yhtenäisempi ja

Kommunikationsriktlinjerna betonar en ökning av växel-verkan och diskussionen med stadssamhället och enförbättring av möjligheterna att närma sig staden. Det ärmeningen att de digitala kanalerna ska bilda en allt mer

85

tavoittavampi kokonaisuus. Hel.fi-sivujen konseptiakehitetään käyttäjälähtöisemmäksi ja uuden konseptinmukaiset uudistukset viedään tuotantoon.

sammanhängande helhet med större räckvidd. Kon-ceptet på webbplatsen Hel.fi utvecklas så att det blirmer användarorienterat och reformerna enligt det nyakonceptet tas i produktion.

Yhtenäiseen visuaaliseen ilmeeseen siirtyminen tehostaatoimintaa ja tuottaa kustannussäästäjä pidemmällätähtäimellä.

Övergången till en enhetlig visuell profil gör verksam-heten effektivare och leder till kostnadsbesparingar pålängre sikt.

Kaupunkitiedon laatua ja käytettävyyttä parannetaantiedolla johtamisen tueksi. Tutkimus- ja tilastotoimintojensiirtyminen kansliaan mahdollistaa aiempaa laaja-alaisemman tuen kaupunkiorganisaation johtamiseen.

Kvaliteten på stadsinformationen och dess användbar-het förbättras med information som stöd förledarskapet. Att forsknings- och statistikverksamhetenöverförts till stadskansliet gör det möjligt att i störreutsträckning än tidigare stödja ledningen avstadsorganisationen.

Kaupunginkanslia tuottaa koko kaupunkia ja erikaupunginosia koskevaa tietoa. Yksikön tietoja jatietopalvelua hyödynnetään monipuolisesti erilaisissaHelsingin kaupungin tietotarpeissa. Julkaisujen ohellaylläpidetään erilaisia kaupunkiteemoihin liittyviäinternetsivustoja ja tietokantoja. Koko kaupunkia ja erikaupunginosia koskevaa tietoa vuosille 2016–2018tuotetaan laaditun Tietoa Stadista -ohjelman mukaisesti.Ohjelmassa on varauduttu myös uuden kaupunki-strategian mukaisiin linjauksiin. Ohjelmakaudellapainottuvat hyvä tiedonhallinta ja sähköinen julkaiseminen,tiedon visuaalisuus sekä uusien julkaisualustojentoiminnallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Avoimendatan Helsinki Region Infoshare -palvelu (HRI) ja 6Aika-hanke edistävät avoimen tiedon hyödyntämistä sekäkehittävät tiedon avaamisen prosesseja ja välineitä.

Stadskansliet producerar information om hela stadenoch om stadsdelarna. Uppgifter från enheten och dessinformationstjänst utnyttjas mångsidigt för olika slagsinformationsbehov inom Helsingfors stad. Vid sidan avpublikationer upprätthålls olika internetsidor och data-baser med anknytning till stadsteman. Information omhela staden och olika stadsdelar för åren 2016–2018produceras i enlighet med programmet Tietoa Stadista.Programmet beaktar också riktlinjerna enligt den nyastadsstrategin. Under programperioden betonas brainformationshantering och elektronisk publicering, infor-mationens visualitet och utnyttjande av de funktionellamöjligheterna hos nya publiceringsunderlag. TjänstenHelsinki Region Infoshare (HRI) och projektet 6Aika,vilka bygger på öppna data, främjar utnyttjandet avöppna data och utvecklar processerna och redskapenför öppnande av data.

Uuden asianhallintajärjestelmän version (Ahjo2)kehittämistyö jatkuu hallinnollisen asianhallinnankehittämisen rinnalla. Ahjo-järjestelmäkokonaisuuteenvaikuttaa lisäksi merkittävästi EU:n tietosuoja-asetuksenvoimaantulo. Järjestelmäkokonaisuuteen kuuluvakaupunginvaltuuston salijärjestelmä uusitaan.

Arbetet på att utveckla en ny version av ärende-hanteringssystemet (Ahjo2) fortsätter jämsides medutvecklingen av den administrativa ärendehanteringen.Ahjo-systemhelheten påverkas dessutom avsevärt avatt EU:s dataskyddsförordning träder i kraft. Systemet istadsfullmäktigesalen, som utgör en del av system-helheten, förnyas.

Kaupungin digitaalisia tiedonhallintakäytäntöjä kehitetäänyhteistyössä toimialojen kanssa. Asiakirjahallinnon jaasianhallinnan toimintatapoja ja -käytäntöjä yhtenäistetään,sähköistä tiedon käsittelyä ja tiedon säilyttämistäkehitetään. Analogisessa muodossa olevaa aineistoadigitoidaan.

Stadens digitala informationshanteringsrutinerutvecklas i samråd med sektorerna. Verksamhetssättenoch praxis för dokumentförvaltning och ärendehanteringförenhetligas och behandlingen av elektroniskinformation och förvaringen av informationen utvecklas.Material i analog form digitaliseras.

Kaupunki siirtyy vaiheittain säilyttämään asiakirja-aineistoaan sähköisessä muodossa. Vuoden 2018 aikanaotetaan käyttöön kaupunkiyhteinentiedonohjaussuunnitelma, joka mahdollistaa sähköiseensäilyttämiseen siirtymisen jatkossa. Avoimen kehityksenperiaatteella toteutettava kaupunkiyhteinentiedonohjausjärjestelmä tarjoaa tiedonohjauksen metatiedotasianhallintajärjestelmän uuteen versioon (Ahjo2) jajatkossa myös muihin operatiivisiin tietojärjestelmiin.

Staden övergår etappvis till att förvara sitt dokument-material i elektronisk form. Under år 2018 tar staden ibruk en gemensam informationsstyrningsplan, som gördet möjligt att övergå till elektronisk förvaring i fortsätt-ningen. Det för hela staden gemensamma informations-styrningssystemet, som bygger på principen för öppenutveckling, tillhandahåller metadata för informations-styrningen med tanke på den nya versionen av ärende-hanteringssystemet (Ahjo2) och i fortsättningen ocksåmed tanke på andra operativa datasystem.

Kaupunginkanslia varautuu EU:n tietosuoja-asetuksenvoimaanastumiseen.

Stadskansliet bereder sig på att EU:s dataskydds-förordning träder i kraft.

Kaupunginkanslia huolehtii kaupungin turvallisuusasioidenkoordinoimisesta ja edistämisestä sekä varautumisen jajatkuvuudenhallinnan ohjaamisesta. Turvallisuus on yksi

Stadskansliet svarar för samordningen och främjandetav stadens säkerhetsärenden och för styrningen av be-redskapen och kontinuitetshanteringen. Tryggheten är

86

Helsingin kaupungin toimintaa ohjaavista vahvuuksista. en av de styrkor som styr Helsingfors stadsverksamhet.

Turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen liittyvientilastojen ja mittareiden hyödyntämistä kehitetään sekätoteutetaan kaupungin turvallisuustutkimus. Kaupunginvarautumista ja jatkuvuudenhallintaa sekä siihen liittyviäteknisiä ja muita järjestelyjä kehitetään siten, että Helsinginkaupunki entisestään parantaa asemaansa varautumisen jajatkuvuudenhallinnan kansallisena edelläkävijänä.Kaupungin oman toiminnan turvallisuutta kehitetäänorganisaatioturvallisuuden eri osa-alueilla yhteistyössätoimialojen kanssa.

Utnyttjandet av statistik och mätare som hänför sig tilltryggheten och känslan av trygghet utvecklas, och detgenomförs en trygghetsundersökning i staden. Stadensberedskapsåtgärder och kontinuitetshantering och dedärtill anslutna tekniska och andra arrangemangenutvecklas så att Helsingfors stad får en allt starkareställning som nationell föregångare när det gällerberedskapsåtgärder och kontinuitetshantering. Säker-heten i stadens egen verksamhet utvecklas inom deolika delområdena av organisationssäkerheten i sam-arbete med sektorerna.



Uutta kaupunkistrategiaa 2017 - 2021 on valmisteltu keväänaikana ja esityksessä on otettu huomioonstrategiavalmistelun yhteydessä tehtytoimintaympäristöanalyysi. Kaupunkistrategisten linjaustenvaikutukset kaupunginkanslian toimintaan tarkentuvattoimintasuunnitelman ja tulosbudjetin yhteydessä.

Den nya stadsstrategin 2017–2021 bereddes undervåren och i framställningen beaktas denomvärldsanalys som gjorts i anslutning till beredningenav strategin. Effekterna av de stadsstrategiskariktlinjerna på stadskansliets verksamhet preciseras ianslutning till verksamhetsplanen och resultatbudgeten.


Johtamisjärjestelmäuudistuksen myötä uudistuneenkaupunginkanslian tulevaisuuteen vaikuttavat myösjatkossa olennaisesti muutokset toimintaympäristössäerityisesti sosiaali- ja terveystoimen suunniteltavatuudistukset, maakuntauudistus ja mahdollinenkasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskeva Uudenmaanerillisratkaisu. Muutoksen vaikutukset otetaan huomioonkehittämällä nykyisiä tehtäviä toiminnan tehostamisennäkökulmasta ja suunnittelemalla korvaavien rekrytointientehtävänkuvat muuttuneiden osaamistarpeiden mukaisesti.Eläköitymisten ja muun vaihtuvuuden yhteydessä harkitaanaina tapauskohtaisesti uuden resurssin tarve ja profiiliottaen huomioon kaupungin tukipalvelujentuottavuustavoite.

I och med reformen av ledarskapssystemet påverkasdet nyligen omorganiserade stadskansliets framtidockså i fortsättningen väsentligt av förändringarna iomvärlden, speciellt de reformer som planeras försocial- och hälsovårdsväsendet, landskapsreformenoch eventuell särlösning för ordnandet avtillväxttjänsterna inom Nyland. Förändringarnas effekterbeaktas genom att de nuvarande uppgifterna utvecklasmed tanke på en effektiviserad verksamhet och genomatt uppgiftsbeskrivningarna vid de ersättande rekry-teringarna planeras i enlighet med de förändradekunskapsbehoven. Vid pensioneringar och annanpersonalomsättning prövas vid varje fall behovet av enny resurs och profilen för denna med beaktande avproduktivitetsmålet inom stadens stödtjänster.

Toimialan tilankäyttösuunnitelma 2018 – 2020 Sektorns plan för lokalanvändningen 2018–2020

Kaupunginkanslian tilankäyttösuunnitelmassa otetaanhuomioon kaupunkistrategian tavoitteet toimitilojen jaerityisesti hallinnon tilojen käytön tehostamisesta.Tilaratkaisuissa lähtökohtana ovat eri toimintojen tarpeet jaerilaisten palvelujen sujuva tuottaminen.Johtamisjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat muutoksetkaupunginkanslian organisaatioon ja toimintaan vaikuttavatmyös tilankäyttöön.

I stadskansliets plan för lokalanvändningen beaktasstadsstrategins mål i fråga om effektivare användningav verksamhetslokaler och i synnerhet av lokalerna iförvaltningens bruk. Utgångspunkten förlokallösningarna är behoven för olika funktioner och ensmidig produktion av olika typer av tjänster. Deförändringar som reformen av ledarskapssystemetinnebär för stadskansliets organisation och verksamhetpåverkar också lokalanvändningen.



Digitalisaatio on sekä teknologinen muutosvoima että välinekaupungin toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen jauudistamiseen. Digitalisaation tavoitteena on aikaansaadaälykäs ja uudistuva kaupunki ja taata sujuva arkikaupunkilaisille. Kaupunginkanslia ohjaa digitalisaationhyödyntämistä ja sähköisten palvelujen kehittämistä.Digitalisaatiotoimikunta seuraa ja valvoo kaupungin

Digitaliseringen är såväl en teknologisk förändringskraftsom ett redskap för övergripande utveckling ochomläggning av stadens verksamhet. Målet meddigitaliseringen är att åstadkomma en intelligent stadsom förnyar sig och att garantera en smidig vardag förstadsborna. Stadskansliet styr utnyttjandet avdigitaliseringen och utvecklingen av de elektroniska

87

digitalisaatio-ohjelman toteutusta. tjänsterna. Digitaliseringskommittén följer och övervakarhur stadens digitaliseringsprogram genomförs.

Tavoitteena on uudistaa merkittävästi kaupungin palvelujaja niiden tuottamiseen tarvittavia toiminnallisia prosessejahyödyntäen digitalisaation tarjoamia keinoja mm.automaatiota, tekoälyä ja robotiikkaa. Näillä toimilla tuetaantoimialojen tuottavuuskehitystä. Palvelut tuotetaanlähtökohtaisesti digitaalisina aina kun se on mahdollista jatarkoituksenmukaista. Kokonaisarkkitehtuurin ja prosessienkuvaamiseen tarkoitettu työväline otetaan käyttöönkaupunginlaajuisesti tukemaan palvelujen kehittämistä.

Målet är att märkbart förnya stadens tjänster och defunktionella processer som behövs för att produceradessa och att här utnyttja de sätt som digitaliseringenerbjuder, bl.a. automation, artificiell intelligens ochrobotik. Med dessa åtgärder stöds produktivitets-utvecklingen i sektorerna. Utgångspunkten är atttjänsterna produceras digitalt alltid när det är möjligtoch ändamålsenligt. Ett verktyg avsett för beskrivningav helhetsarkitekturen och processerna tas i bruk avhela staden i syfte att stödja utvecklingen av tjänsterna.

Sähköisiä asiointipalveluita kehitetään siten, että asiakaslöytää Helsingin palvelut helposti. Asiakkaan palvelutrakennetaan helppokäyttöisiksi ja eri päätelaitteillatoimiviksi, ajasta ja paikasta riippumatta. Kaupunginasiointipalveluja kootaan yhteen ja kehitetään kattamaanyhä laajemmin kaupungin toimialojen palvelut. Digitaalistenpalvelujen kokeileva kehittäminen organisoidaan osaksiDigitaalinen Helsinki –ohjelmaa. Digitalisaatiokehitystätuetaan avaamalla dataa ja rakentamalla avoimiarajapintoja.

Tjänsterna för elektronisk kommunikation utvecklas såatt kunden lätt hittar Helsingfors tjänster.Kundtjänsterna byggs upp så att de är lättanvända ochfungerar med olika slags terminalutrustning, oberoendeav tid och plats. Stadens e-tjänster förs samman ochutvecklas så att de i allt högre grad täcker tjänsterna istadens sektorer. Den experimentella utvecklingen avdigitala tjänster organiseras som en del av programmetDigitaalinen Helsinki. Digitaliseringsutvecklingen stödsgenom att öppna data och bygga öppna gränssnitt.

Keskitetyn tietotekniikan määräraha on tarkoitettu kokokaupungin hallintoa koskeviin tietotekniikkapalveluihin ja -hankkeisiin. Se sisältää myös kaupunkiyhteistenjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistuvankaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastontietotekniikkahenkilöstön henkilöstömenot.

Anslaget för centraliserad informationsteknik är avsettför IT-tjänster och -projekt som gäller hela stadensförvaltning. Det omfattar dessutom personalutgifternaför de anställda vid stadskansliets IT- ochkommunikationsavdelning som deltar i att utveckla ochupprätthålla de för hela staden gemensammasystemen.

Keskeisiä hallintokunnille tuotettavia kaupunkiyhteisiäpalveluja ovat tietoliikennepalvelut, työasemaympäristönhallintapalvelut, puhe- ja viestintäpalvelut jakaupunginkanslian kaupunkiyhteiseen käyttöön hankkimatalusta- ja sovelluspalvelut. Lisäksi määrärahassa onvarauduttu kaupunkiyhteiseen infrastruktuuri- jajärjestelmäkehitykseen mm. seuraavilla alueilla: HR-järjestelmät, talousjärjestelmät ja – raportointi,tietoliikenteen runkoverkon uudistaminen, Ahjonjatkokehittäminen, Hel-keskus palvelujen jatkokehittäminen,toimipiste- ja palvelurekisteri, avoin ohjelmistokehitys jadigitaalisen kaupunkimallin (3D) jatkokehittäminen.

Viktiga för hela staden gemensamma tjänster somproduceras för förvaltningarna är datakommunikations-tjänster, tjänster för hantering av arbetsstationsomgiv-ningen, tal- och meddelandetjänster och plattforms- ochapplikationstjänster som stadskansliet skaffat förstadens gemensamma bruk. Anslaget omfattar dess-utom en reservering för utveckling av infrastruktur ochsystem på stadsnivå bl.a. på följande områden: HR-system, ekonomiska system och ekonomisk rappor-tering, förnyande av stomnätet för datakommunikation,fortsatt utveckling av Ahjo, fortsatt utveckling av Hel-keskus-tjänsterna, arbetsplats- och serviceregister,öppen programutveckling och fortsatt utveckling av dendigitala stadsmodellen (3D).

Kuntalaisille tarjotaan perinteisten osallistumistapojenrinnalla digitaalisia vaikuttamismahdollisuuksia. Kaikkientoimialojen käytössä olevan palautejärjestelmänseurantatietoja hyödynnetään suunnittelun ja johtamisentukena ja sen julkaisujärjestelmää kehitetään.Kuulemispalvelujärjestelmä lisää kansalaistenosallistumismahdollisuuksia, ja sen käyttöä lisätäänvalmistelussa. Osallistuvaan budjetointiin otetaan käyttöönsähköinen alusta.

Vid sidan av de traditionella sätten att delta erbjudskommuninvånarna digitala påverkansmöjligheter.Uppföljningsuppgifter från det responssystem somanvänds av alla sektorer utnyttjas som stöd förplaneringen och ledarskapet och dess publicerings-system utvecklas. Systemet för hörandetjänster ökarmedborgarnas möjligheter att medverka, och systemetbörjar användas mer inom beredningen. För deltagandebudgetering tas det i bruk en elektronisk plattform.

Neuvonta painottuu perinteisten neuvontapalveluiden lisäksiyhä enemmän verkkopohjaiseen palveluun sekädigitaalisten sovellusten hyödyntämiseen.Maahanmuuttajien neuvontapalvelussa kehitetäändigitaalinen neuvontasovellus ja uudistetaanmaahanmuuttajien kotouttamista edistävä suomenkielenkurssien hakutyökalu.

Rådgivningen inriktas inte bara på traditionella rådgiv-ningstjänster utan också allt mer på nätbaseradetjänster och på utnyttjande av digitala applikationer.Inom rådgivningstjänsten för invandrare utvecklas endigital rådgivningsapplikation och dessutom förnyas detsökverktyg för kurser i finska som främjar integrationenav invandrare.

8 8

T al o u s ar vi o n s e u r a n n a s s a t ar k a st elt a v att a v oitt e et

M ål s o m g r a n s k a s vi d b u d g et u p pf ölj ni n g e n

Sit o v at t oi mi n n a n t a v oitt e et Bi n d a n d e v er k s a m h et s m ål

V u o n n a 2 0 1 8 r a k e n n et a a n 6 0 0 0 u utt a a s u nt o a.K a u p u n ki str at e gi a n m u k ai s e sti v u o si n a 2 0 1 9 – 2 0 2 1r a k e n n et a a n v u o sitt ai n 7 0 0 0 u utt a a s u nt o a. R a k e nt a mi s e ntil a n n ett a s e ur at a a n r a k e n n u s v al v o n n a n yll ä pit ä m ä st äk u nt ar e ki st eri st ä.

År 2 0 1 8 b y g g s 6 0 0 0 n y a b o st ä d er. I e nli g h et m e dst a d s str at e gi n b y g g s d et år e n 2 0 1 9 – 2 0 2 1 årli g e n 7 0 0 0n y a b o st ä d er. B y g gl ä g et f ölj s m e d d et k o m m u nr e gi st ers o m b y g g n a d still s y n e n u p pr ätt h åll er.

Eli n k ei n o p olitii k a n t a v oitt e e n a o n, ett ä y k sit yi s e n s e kt ori nt y ö p ai k k a m ä är ä k a s v a a pit k äll ä ai k a v älill ä y ht ä n o p e a stik ui n a s u k a sl u k u.

M ål et f ör n äri n g s p oliti k e n är att ar b et stillf äll e n a i n o md e n pri v at a s e kt or n p å l å n g si kt ö k ar li k a s n a b bt s o mi n v å n ar a nt al et.

T a v oitt e e n a o n, ett ä 6 0 % k a u p u n gi n v alt u u st o n j a –h allit u k s e n p ä ät ett ä v ä k si t ul e vi st a a si oi st a k ä sit ell ä ä ne ni nt ä ä n 1 0 0 p äi v ä s s ä.

Ett m ål är att 6 0 % a v d e är e n d e n s o m f ör el ä g g sst a d sf ull m ä kti g e o c h st a d s st yr el s e n b e h a n dl a s i n o mh ö g st 1 0 0 d a g ar.

T a v oitt e e n a o n, j ärj e st ä ä t y ött ö mill e h el si n kil äi sill e p al v el u at y ö p ai k oill a y ht e e n s ä 3 5 0 0 t y ött ö m äll e. P al v el ut o v at:

Ett m ål är att f ör s a m m a nl a gt 3 5 0 0 ar b et sl ö s a h el-si n gf or s ar e till h a n d a h åll a tj ä n st er p å ar b et s pl at s er n a.Tj ä n st er n a o mf att ar:

P al k k at u ett u t y ö k a u p u n kit y ö n a nt aj a n j a m ui d e nt y ö n a nt aji e n j ärj e st ä m ä n ä, y ht e e n s ä 2 0 0 0h e n kil öll e.

L ö n e s u b v e nti o n er at ar b et e f ör 1 2 0 0 p er s o n eri st a d s ar b et s gi v ar e n s r e gi o c h 8 0 0 p er s o n er ia n dr a ar b et s gi v ar e s r e gi.

P al k k at u ett u o p pi s o pi m u s k a u p u n kit y ö n a nt aj a n j am ui d e n t y ö n a nt aji e n j ärj e st ä m ä n ä, y ht e e n s ä 3 0 0h e n kil öll e.

L ö n e s u b v e nti o n er at l är o a vt al f ör 2 5 0 p er s o n eri st a d s ar b et s gi v ar e n s r e gi o c h 5 0 p er s o n er ia n dr a ar b et s gi v ar e s r e gi.

T y ö k o k eil u k a u p u n kit y ö n a nt aj a n j a m ui d e nt y ö n a nt aji e n j ärj e st ä m ä n ä, y ht e e n s ä 1 2 0 0h e n kil öll e.

Ar b et s pr ö v ni n g f ör 1 0 0 0 p er s o n er i st a d s-ar b et s gi v ar e n s r e gi o c h 2 0 0 p er s o n er i a n dr aar b et s gi v ar e s r e gi.

H a n ki nt a kil p ail ut u k s et, j oi s s a y m p äri st ö- j a t aiv a st u ulli s u u s n ä k ö k ul m a o n h u o mi oit u k a u p u n gi n k e st ä vi ä j av a st u ulli si a h a n ki nt oj a m ä äritt el e vi e n j a o hj a a vi e n li nj a u st e nm u k ai s e sti ( % y ht ei s h a n ki n n oi st a j a k a u p u n gi n k a n sli a nh a n ki n n oi st a). V u o n n a 2 0 1 8 y m p äri st ö- j a t aiv a st u ulli s u u s n ä k ö k ul m a n h u o mi oi vi a h a n ki nt oj a o n 6 5 %.V u o n n a 2 0 1 9 p yrit ä ä n t a v oitt e e s e e n 7 0 % j a 2 0 2 0t a v oitt e e s e e n 7 5 %.

K o n k urr e n s ut s ätt ni n g e n a v u p p h a n dli n g ar, d är milj ö-o c h/ ell er a n s v ari g h et s a s p e kt e n h ar b e a kt at s i e nli g h etm e d st a d e n s ri ktli nj er s o m f a st st äll er o c h st yr h åll b ar ao c h a n s v ari g a u p p h a n dli n g ar ( % a v d e g e m e n s a m m au p p h a n dli n g ar n a o c h st a d s k a n sli et s u p p h a n dli n g ar). År2 0 1 8 är a n d el e n u p p h a n dli n g ar s o m b e a kt ar milj ö-o c h/ ell er a n s v ari g h et s a s p e kt e n 6 5 %. År 2 0 1 9 eft er-str ä v a s m ål et 7 0 % o c h år 2 0 2 0 m ål et 7 5 %.

2 0 1 6 2 0 1 7e n n u st epr o g n o s

2 0 1 72 0 1 8 2 0 1 9 2 0 2 0

S u orit et a v oitt e et – Pr e st ati o n s m ål

P er u st ett uj e n yrit y st e n m ä är ä ( v u o sitt ai n e n k a s v u 5%) – A nt al bil d a d e f ör et a g ( årli g till v ä xt 5 %)

1 0 0 0 1 0 5 0 1 1 0 3 1 1 5 8

M at k ailij a m ä är ät ( v u o sitt ai n e n k a s v u 4 %) – A nt alt uri st er ( årli g till v ä xt 4 %)

3 8 3 0 6 0 0 3 9 8 3 8 2 4 4 1 4 3 1 7 7 4 3 0 8 9 0 4

T ut ki m u s- j a til a st o ai h ei st e n v er k k o p al v el ui d e nk ä vij ä m ä är ät – A nt al b e s ö k ar e i w e b btj ä n st er m e df or s k ni n g s- o c h st ati sti kt e m a

4 0 5 0 0 0 4 1 0 0 0 0 4 1 0 0 0 0 4 1 5 0 0 0 4 2 0 0 0 0 4 2 5 0 0 0

H RI- p al v el u st a l a d att uj e n ti et o ai n ei st oj e n m ä är ä,k pl / v u o si – N e dl a d d at i nf or m ati o n s m at eri al fr å nH RI-tj ä n st e n, st./ år

2 1 0 0 0 2 2 0 0 0 2 2 0 0 0 2 3 0 0 0 2 4 0 0 0 2 5 0 0 0

K a u p u n gi n ar ki st o n v er k k o si v uj e n j a Si n etti-ar ki st oti et oj ärj e st el m ä n k ä y n nit/ v u o si – St a d s-ar ki v et s w e b b pl at s o c h ar ki v d at a s y st e m et Si n etti,b e s ö k/ år

4 0 0 0 0 4 0 0 0 0 4 0 0 0 0 4 1 0 0 0 4 2 0 0 0 4 3 0 0 0

H e n kil ö st ö n m ä är ä – A nt al a n st äll d a 6 0 1 7 6 6 7 6 6 7 6 6 7 6 6 7 6 6

Til at – L o k al er, m 2 2 5 9 5 4 3 7 2 5 4 3 7 2 5 4 3 7 2 5 4 3 7 2 5 4 3 7 2 5 4

89

1 50 Keskitetysti maksettavat menot − Utgifter som betalas centraliserat

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 3 840 1 350 3 424 3 350 3 350 3 350 3 350Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 61 791 119 951 107 016 132 945 132 945 133 283 134 048Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 100


Poistot - Avskrivningar 18



Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −64,8 153,6 148,1 148,1Menot - Utgifter 94,1 −10,8 10,8 10,8 0,3 0,6

1 50 01 Toimielinten toimintakustannukset, pormestarin ja kaupunginkanslian käytettäväksi– Kostnader för organens verksamhet, till borgmästarens och stadskansliets disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 8Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 5 807 6 844 6 944 7 553 7 553 7 612 7 745Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 100






Määräraha sisältää kaupunginvaltuuston,kaupunginhallituksen, vieraanvaraisuuden, virkamatkojen jakaupungin historiatoimikunnan menot.

Anslaget omfattar utgifterna för stadsfullmäktige, stads-styrelsen, representation, tjänsteresor och stadens historie-kommitté.

Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen menotmuodostuvat pääasiassa puheenjohtajiston, jäsenten jajaostojen puheenjohtajien sekä toimielinten jäsenten

Stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens utgifter består ihuvudsak av arvoden och kostnadsersättningar till presidiet,ledamöterna och ordförandena för sektionerna och till

90

palkkioista ja kulukorvauksista. 1.6.2017 valtuustokaudenvaihtuessa luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia ontarkistettu. Lisäksi menot sisältävät pormestarin jaapulaispormestarien sekä pormestarien erityisavustajienhenkilöstökustannukset, tilakustannukset ja muitayleishallinnon kuluja. Määrärahasta maksetaan myösluottamushenkilöiden asiointilippujen ja puhelintenkäyttökustannukset.

ledamöterna i organen. De förtroendevaldas ekonomiskaförmåner justerades 1.6.2017 då en ny fullmäktigeperiodinleddes. Utgifterna omfattar dessutom borgmästarens,biträdande borgmästarnas och deras specialmedarbetarespersonalkostnader, lokalkostnader och andra utgifter förallmän förvaltning. Ur anslaget betalas också kostnadersom hänför sig till de förtroendevaldas telefonanvändningoch biljetter för tjänsteärenden.

Määrärahaan sisältyy valtuustoryhmien toiminnantukemiseen tarkoitettu 392 000 euron määräraha, joka onsuuruudeltaan 3 500 tai 7 000 euroa valtuutettua kohden.

I anslaget ingår 392 000 euro för stöd till fullmäktige-gruppernas verksamhet. Stödet uppgår till 3 500 euro eller7 000 euro per fullmäktigeledamot.

Kaikkiaan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksenmenoihin on varattu noin 6,4 miljoonaa euroa.

För stadsfullmäktiges och stadsstyrelsens utgifter har sam-manlagt ca 6,4 miljoner euro reserverats.

Talousarviokohdan määrärahassa on varauduttu kaupunginedustus- ja vieraanvaraisuusmenoihin ja pormestarikunnanja muiden luottamushenkilöiden virkamatkoihin sekäeräiden toimikuntien kuten historiatoimikunnan menoihin.

Anslaget på budgetmomentet är reserverat för stadensrepresentations- och PR-utgifter, för borgmästarkollegietsoch andra förtroendevaldas tjänsteresor och för vissa kom-mittéers utgifter, såsom historiekommittén.

1 50 02 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot, kaupunginkanslian käytettäväksi –Personalutgifter som betalas centraliserat, till stadskansliets disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 638Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt −35 072 18 310 3 976 19 410 19 410 19 410 19 410Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag 35 710 −18 310 −3 976 −19 410 −19 410 −19 410 −19 410


Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat 35 710 −18 310 −3 976 −19 410 −19 410 −19 410 −19 410

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) 35 710 −18 310 −3 976 −19 410 −19 410 −19 410 −19 410

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −100,0Menot - Utgifter −152,2 −78,3 6,0 6,0

Kohdan menoiksi kirjataan hallintokuntien (lukuun ottamattaliikelaitoksia) lomapalkkojen ja niihin liittyvienhenkilösivukulujen jaksotusten muutos.

Som utgifter på momentet upptas förändringen i semester-lönerna vid förvaltningarna (frånsett affärsverken) och i dendärtill anknutna periodiseringen av lönebikostnader.

Määrärahaan on varattu kaupungin oman eläkejärjestelmänmukaiset sekä lakkautetun leski- ja orpoeläkekassanvastuisiin perustuvat eläkkeet. Mukana on myös HelsinginBussiliike Oy:n lisäeläkeosuus sekä kaupunginosuus Kevansuorittamiin eläkkeisiin. Lisäksi määrärahaan sisältyvätPalvelukeskus Helsinki -liikelaitoksen ja Palmia Oy:nlisäeläkevastuut, jotka on siirretty konsernin vastuulle. KuEL

Anslaget är reserverat för pensioner inom stadens egetpensionssystem och för pensioner som baserar sig på an-svar hos den upplösta änke- och pupillpensionskassan. Detomfattar också den tilläggspensionsandel som hänför sig tillHelsingfors Busstrafik Ab och stadens andel av depensioner som betalas av Keva. Dessutom omfattaranslaget ansvaret för den tilläggspension som hänför sig till

91

eläkkeiden tasaus on arvioitu laskelmassa. affärsverket Helsingfors stads servicecentral och tillPalmia Ab. Detta ansvar har överförts på koncernen. Ikalkylen beaktas också utjämningen i KomPL-pensioner.

Eläkkeet - Pensioner2017 2018 2019 2020

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

Kaupungin omat eläkkeet – Stadens egna pensioner 17 274 15 500 14 000 13 500Leski- ja orpoeläkekassan eläkkeet – Änke- ochpupillpensionskassans pensioner 530 500 470 440

Eläkevastuun muutos – Förändring i pensionsansvaret -11 966 -11 702 -10 913 -10 102

KuEL-eläkkeiden tasaus – Utjämning i KomPL-pensioner -2 800 -2 800 -2 800 -2 800

Helsingin Bussiliikenne Oy – Helsingfors Busstrafik Ab 1 400 1 300 1 300 1 300

KEVA (Palmia) 8 000 8 000 8 000 8 000

KEVA (HSY–HRM) 2 2 2 2KEVA valtiokonttorille – KEVA till statskontoret 100 100 100 100

Hallinto – Förvaltning 60 60 60 60

Yhteensä – Sammanlagt 12 600 10 960 10 219 10 500

Kohdassa on varauduttu työmatkasetelien hankintaan 3milj. eurolla. Työmatkaseteli on ympäristöystävällinenhenkilöstöetu, jolla osaltaan vaikutetaan kaupungin kykyynsaada osaavaa henkilöstä ja tuetaan kaupungin mainettayhteiskunnallisesti vastuullisena työnantajana.Vaihtoehtoisesti henkilöstö voi valita työmatkasetelin tilallepolkupyöräedun.

På momentet ingår en reservering för anskaffning avarbetsresesedlar för 3 miljoner euro. Arbetsresesedeln ären miljövänlig personalförmån som är avsedd att påverkastadens konkurrenskraft så att staden får kompetentpersonal och att bidra till att staden uppfattas som enarbetsgivare med samhällsansvar. Alternativt kanpersonalen i stället för arbetsresesedeln välja encykelförmån.

92

1 50 03 Maksuosuudet, korvaukset ja jäsenmaksut, kaupunginkanslian käytettäväksi –Betalningsandelar, ersättningar och medlemsavgifter, till stadskansliets disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020






Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 0,8 −2,8 35,8 35,8 0,8 1,8

Määrärahasta kohdentuu vuonna 2018 arviolta noin15 400 000 euroa valtion veloittamiin verohallintolain 11 §:nmukaisiin verotuksen toteuttamisesta aiheutuviinkustannuksiin. Näihin kustannuksiin kaupunki ei voivaikuttaa.

År 2018 gäller ca 15 400 000 euro av anslaget i 11 § i lagenom skatteförvaltning avsedda kostnader för genomförandeav beskattningen, som staten debiterar. Staden kan inte på-verka dessa kostnader.

Määrärahassa on varauduttu Uudenmaan liitollemaksettavaan maksuosuuteen sekä Helsingin Väylä Oy:llemaksettaviin rahoituskustannusosuuksiin.

I anslaget ingår reserveringar för betalningsandelen tillNylands förbund och för andelarna till Helsingforsleden Abför finansieringskostnader.

Määrärahasta maksetaan kaupungin elinkeinopolitiikantoteuttamiseen liittyviä avustuksia Helsingin MarkkinointiOy:lle, Forum Virium Helsingille ja Helsinki Business HubLtd Oy:lle.

Ur anslaget betalas understöd i anslutning tillgenomförandet av stadens näringspolitik till HelsinginMarkkinointi Oy, Forum Virium Helsinki och HelsinkiBusiness Hub Ltd Oy.

Määrärahasta maksetaan koko kaupunkia koskeviinjäsenyyksiin liittyen jäsenmaksuja mm. SuomenKuntaliitolle, KT Kuntatyönantajat-järjestölle sekäUudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle. Kohdastamaksettavat kaikki jäsenyydet on listattu liitteessä 2(jäsenmaksuliite).

Ur anslaget betalas medlemsavgifter i anslutning tillmedlemskap som gäller hela staden, bl.a. till FinlandsKommunförbund, organisationen KT Kommunarbetsgivarnaoch Föreningen Nylands friluftsområden rf. Allamedlemskap med betalningar från momentet är förtecknadei bilaga 2 (medlemsavgiftsbilagan).

93

1 50 04 keskitetty hanketoiminta, kaupunginkanslian käytettäväksi – Centraliserad projekt-verksamhet, till stadskansliets disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 3 194 1 350 3 424 3 350 3 350 3 350 3 350Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 5 002 4 145 6 174 6 145 6 145 6 145 6 145Ylitysoikeus - Överskridningsrätter


Poistot - Avskrivningar 18



Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −57,7 153,6 148,1 148,1Menot - Utgifter −17,1 49,0 48,3 48,3

Talousarviokohdan määrärahoissa on varauduttu Maria 01start up keskittymän vuokra-, käyttö- jakehittämiskustannuksiin. Maria 01 (Start up Maria Oy)vuokraa start up-keskittymää varten tilatkaupunginkanslialta, joka edelleen vuokraa ne kaupungintilapalveluilta. Maria 01 tehtävänä on kehittää ja operoidaentisen Marian sairaalan tiloihin syntynyttä startupkeskittymää sekä siihen liittyen keskittymän tilojenvuokraaminen start up-yrityksille ja muille toimijoille, tilojenylläpito sekä tukipalvelujen järjestäminen. Lisäksi Maria 01tehtävänä on kehittää keskittymän toimintaa ja palveluita,tukea keskittymän start up yhteisöä, tarjota palveluitatiloissa toimiville yrityksille ja yhteisöille sekä toteuttaatoimintaan liittyviä tapahtumia.

Anslagen på budgetmomentet omfattar reserveringar förhyres-, drifts- och utvecklingskostnader för uppstartsklustretMaria 01. Maria 01 (Start up Maria Oy) hyr lokaler föruppstartsklustret av stadskansliet, som i sin tur hyr dem avstadens lokaltjänster. Maria 01 har till uppgift att utvecklaoch driva det uppstartskluster som anlagts i f.d. Mariasjukhus lokaler och att i anslutning till detta hyra ut lokaler iklustret till uppstartsföretag och andra aktörer, attunderhålla lokalerna och att ordna stödtjänster. Maria 01har dessutom till uppgift att utveckla verksamheten ochtjänsterna i klustret, att stödja uppstartsgemenskapen iklustret, att erbjuda tjänster till företag ochsammanslutningar i lokalerna och att ordna evenemangsom hänför sig till verksamheten.

Keskitetyn hanketoiminnan määrärahassa on varauduttumyös kaupungin keskitetysti maksettavien EuroopanUnionin ja muulla ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavienprojektien kustannuksiin. Kaupunki saa Euroopan Unionintai muiden ulkopuolisten rahoittajien rahoittamiinprojekteihin rahoitusosuuksia suhteessa hankkeidenkustannuksiin ja siten talousarviokohdan sitovuustaso ontoimintakate. Toimintakatteessa on huomioitu myös se, ettätulojen ja menojen maksatuksessa saattaa tullakaupungista riippumattomia aikataulullisia muutoksia jasiten tulot ja menot voivat ajoittua eri vuosille.Pääsääntöisesti toimialojen tulisi sisällyttää omat EuroopanUnionin tai muun ulkopuolisen rahoittajan rahoittamatkehittämishankkeensa omiin talousarvioihin. Keskitetyllämäärärahalla varaudutaan niiden projektien rahoittamiseen,

Anslaget för centraliserad projektverksamhet omfattarockså reserveringar för kostnaderna för EU-projekt somstaden betalar centraliserat och för projekt som betalasmed annan extern finansiering. Staden fårfinansieringsandelar för projekt som finansieras avEuropeiska Unionen och andra utomstående i förhållandetill projektkostnaderna och budgetmomentet är därförbindande på verksamhetsbidragsnivån. Iverksamhetsbidraget har det också beaktats att det vidutbetalningen av inkomster och utgifter kan uppståändringar i tidsschemat som inte beror på staden och attinkomsterna och utgifterna därmed kan hänföra sig till olikaår. De utvecklingsprojekt som finansieras av EuropeiskaUnionen eller någon annan utomstående bör i regel ingå isektorernas egen budget. Det centraliserade anslaget är

94

joihin toimialat eivät ole aikataulusyistä voineet varautuaja/tai joista ei ole saatu vielä rahoituspäätöstä tai joihinHelsinki haluaa hyötynäkökulmasta sitoutuakuntarahoittajana tai jotka ovat muuten merkittäviä ja kokokaupunkia hyödyttäviä hankkeita. Määrärahaa voidaankäyttää myös suurten hankekokonaisuuksien kustannuksiin,joissa Helsinki toimii hankkeen hallinnoijana.

avsett för sådana projekt som sektorerna inte har kunnatbereda sig på till följd av tidsschemat och/eller somfortfarande väntar på ett finansieringsbeslut eller somHelsingfors från nyttosynpunkt vill förbinda sig vid iegenskap av kommunal finansiär eller som i övrigt ärbetydelsefulla och gagnar hela staden. Anslaget kan likasåutnyttjas för kostnaderna för stora projekthelheter somsamordnas av Helsingfors.

Keskitetyn hanketoiminnan määrärahassa on varauduttumyös Euroopan Unionin rahoittamaan kuuden isoimmankaupungin yhteiseen 6Aika -strategian toteuttamiseen.Määräraha voidaan käyttää lisäksi isojen ja merkittävienhankkeiden valmistelusta aiheutuneiden kustannustenkattamiseen.

Anslaget för centraliserad projektverksamhet innehållerockså en reservering för genomförande av strategin 6Aika,som finansieras av Europeiska Unionen och som är gemen-sam för de sex största städerna. Anslaget kan dessutomanvändas för täckande av kostnader för förberedelse avstora och betydelsefulla projekt.

1 50 05 Työmarkkinatuen kuntaosuus, kaupunginkanslian käytettäväksi – Arbets-marknadsstödets kommunandel, till stadskansliets disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020






Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 7,3

Työmarkkinatukea maksetaan työttömälle, joka on vastatullut työmarkkinoille tai työttömälle, joka ei voi saadatyöttömyyspäivärahaa. Kun työmarkkinatukea on maksettuyhteensä 300 päivältä, siirtyy kustannuksista puoletkotikunnan maksettavaksi. Kun maksupäiväkertymä on1000 päivää, nousee kunnan maksuosuus 70 %:iin. Kerrankuntaosuuden piiriin tultuaan työtön pysyy siellä, kunnes onollut työssäoloehdon täyttävässä työssä. Maksuosuudenpiiristä voi olla väliaikaisesti pois, ilman ettämaksupäiväkertymä nollautuu, esimerkiksi lyhyentyösuhteen, opiskelun tai muun toimenpiteen aikaan.Lisäksi osa-aikatyössä olevaa henkilöä ei tilastoidatyöttömäksi, mutta hän voi saada soviteltuatyömarkkinatukea, josta kunta maksaa yhä osuuden.Maksuosuuden piirissä olevat ovat pääosin kaikista

Arbetsmarknadsstöd betalas till arbetslösa som nyligenkommit in på arbetsmarknaden och till arbetslösa som intekan få arbetslöshetsdagpenning. När arbetsmarknadsstödhar betalats för sammanlagt 300 dagar, tar hemkommunenöver betalningen av hälften av kostnaderna. När antalet be-talningsdagar uppgår till 1 000, stiger kommunens betal-ningsandel till 70 %. Arbetslösa som börjat omfattas avkommunandelen hör till denna kategori tills de har ett jobbsom uppfyller arbetsvillkoren. Det går att tillfälligt varautanför betalningsandelen utan att antalet betalningsdagarnollas, t.ex. vid ett kort anställningsförhållande, studier ellerandra åtgärder. Dessutom räknas personer i deltidsarbeteinte som arbetslösa i statistiken, men de kan få jämkatarbetsmarknadsstöd, av vilket kommunen fortfarandebetalar en andel. De som omfattas av betalningsandelen är

95

vaikeimmin työllistyviä. Työllisyystilanteen yleisestäparanemisesta huolimatta kuntaosuuden määrässä ei oleodotettavissa nopeasti tapahtuvaa merkittävää alenemista,koska pisimpään työttömänä olleiden työllisyystilanneparanee kaikkein hitaimmin. Kaupungin järjestämiätyöllisyyden hoidon palveluita kehitetään ja uusiatoimintamalleja kokeillaan jatkuvasti pyrkimyksenäkohdentaa niitä mahdollisimman suuressa määrintyömarkkinatuen kuntaosuutta saaviin.

i huvudsak svårast att sysselsätta av alla. Trots attsysselsättningsläget över lag har förbättrats är någon snabbbetydande nedgång i kommunandelsbeloppet inte att vänta,eftersom sysselsättningsläget förbättras allra långsammastför dem som längst har varit arbetslösa. Desysselsättningstjänster som staden ordnar utvecklas ochnya verksamhetsmodeller prövas fortgående i syfte att de imaximal utsträckning ska riktas till dem som omfattas avarbetsmarknadsstödets kommunandel.

96

Palvelukeskusliikelaitos – Affärsverket servicecentralen

Toiminta-ajatus Verksamhetsidé

Palvelukeskuksen (Palvelukeskus Helsinki) toiminta-ajatuksena on olla aktiivinen kumppani ja tuottaa sekäkehittää monipuolisia palveluita kuten ruoka- ja siivous- javahtimestaripalveluita sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelujaja logistiikkapalveluita Helsingin kaupungin toimialoillenäiden osoittamissa kohteissa kuten kouluissa,päiväkodeissa ja hoitoalan paikoissa. Monipalvelut tarjoavatpäivittäin n.100 000 ateriaa ja vastaavat 54.000 m2siivouksesta, vaihdepalvelut hoitavat yli 65 000 puheluakuukaudessa ja kuljetuspalvelut järjestävät yli 65 000matkaa kuukaudessa sekä logistiikkakeskus tarjoaakeskitetyn hankintapaikan yli 200 eri sopimustoimittajantuotteille

Servicecentralen (Helsingfors stads servicecentral) har somverksamhetsidé att vara en aktiv partner och producera ochutveckla mångsidiga tjänster såsom mat- och städ- ochvaktmästartjänster, telefon- och välbefinnandetjänster ochlogistiktjänster för stadens sektorer i objekt som de anvisar iskolor, daghem och vårdinstitutioner. Multiservicen serverardagligen cirka 100 000 måltider och ansvarar förstädningen av lokaler på sammanlagt 54 000 m²,växeltjänsterna sköter över 65 000 samtal per månad,transporttjänsterna ordnar över 65 000 resor per månadoch logistikcentralen erbjuder en centraliseradupphandlingsplats för mer än 200 olika avtalsleverantörersprodukter.

Palvelukeskuksen tehtäviin kuuluvat myös kaupunginvalmius-, päivittäistavarahuolto- japelastuspalvelusuunnitelmissa määritellyt poikkeusolojenruokahuoltotehtävät.

Till servicecentralens uppgifter hör också de mattjänster förundantagsförhållanden som är angivna i stadens planerrörande beredskap, dagligvaruförsörjning ochräddningstjänst.

Palvelukeskuksen toimintaan liittyy kaksi kaupunginkokonaan omistamaa yhtiötä: Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie30 ja Työmaahuolto Oy Ab. Kiinteistöyhtiö omistaaVantaalla sijaitsevan ruokatehdaskiinteistön, jossaPalvelukeskus on vuokralaisena. Työmaahuolto Oy Abhuolehtii tehdaskiinteistön sekä koneiden ja laitteidenkunnossapidosta. Mainittujen yhtiöiden toimitusjohtajanatoimii liikelaitoksen toimitusjohtaja

Till servicecentralens verksamhet hör två bolag som stadenhelt och hållet äger: Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30 ochTyömaahuolto Oy Ab. Fastighetsbolaget äger enmatfabriksfastighet i Vanda, där servicecentralen ärhyrestagare. Työmaahuolto Oy Ab underhåller ochreparerar fastigheten, maskinerna och anläggningarna.Affärsverkets verkställande direktör fungerar somverkställande direktör för bolagen.



Kaupunginhallitus on päätöksellään 20.10.2014 (§ 1053)muun ohella kehottanut opetusvirastoa, sosiaali- jaterveysvirastoa sekä varhaiskasvatusvirastoa laatimaanyhteistyössä kaupunginkanslian, hankintakeskuksen jaPalvelukeskus -liikelaitoksen kanssa 31.12.2015 mennessäkaupunginvaltuuston linjaamaan viiden vuoden kuluessatoteutettavaan ruokahuoltopalvelujen kilpailutuksenlisäämiseen liittyvät useampivuotiset ja asteittain laajenevatsuunnitelmat, joissa muun muassa määritelläänsiirtymäkauden aikana kunakin vuonna kilpailutettavattoimipisteet, sekä kehottaa opetusvirastoa, sosiaali- jaterveysvirastoa sekä varhaiskasvatusvirastoa toteuttamaankilpailutuksen lisäämisen laadittujen suunnitelmienmukaisesti. Päätöksellä on merkittävä vaikutusPalvelukeskuksen talouteen, koska Palvelukeskus ei voienää jatkossa osallistua kilpailutuksiin.

Stadsstyrelsen har 20.10.2014 (§ 1053) bland annatuppmanat utbildningsverket, social- och hälsovårdsverketoch barnomsorgsverket att i samarbete med stadskansliet,anskaffningscentralen och affärsverket servicecentralenföre 31.12.2015 utarbeta fleråriga och gradvisexpanderande planer som hänför sig till ökandet avkonkurrensutsättningen av mattjänsterna under fem år ienlighet med stadsfullmäktiges riktlinjer och i vilka det blandannat anges vilka verksamhetsställen som skakonkurrensutsättas de enskilda åren under övergångstidenoch att uppmana utbildningsverket, social- ochhälsovårdsverket och barnomsorgsverket att genomföraden ökade konkurrensutsättningen i enlighet med planerna.Beslutet har en betydande verkan för servicecentralensekonomi, eftersom servicecentralen i fortsättningen intelängre kan delta i konkurrensutsättningar.

Kaupunginvaltuustossa 16.3.2016 hyväksytty ja 1.6.2017toteutettu johtamisjärjestelmän uudistus vaikuttiliikelaitokseen siten, että uudistuksessa Palvelukeskussiirtyi osaksi keskushallintoa sekä hankintakeskuksenlogistiikkakeskus siirtyi osaksi Palvelukeskusta. Uudistusmahdollistaa kaupungin tukipalveluiden keskittämisen

Ledarskapsreformen, godkänd av stadsfullmäktige16.3.2016 och verkställd 1.6.2017, påverkade affärsverket ioch med att servicecentralen överfördes till en del avcentralförvaltningen och anskaffningscentralenslogistikcentral blev en del av servicecentralen. Reformengör det möjligt att i allt större utsträckning centralisera

97

tiiviimmin osaksi Palvelukeskusta. stadens stödtjänster till servicecentralen.

Logistiikkakeskuksen sosiaali- ja terveysalaa palvelevientoimintojen siirtoa HUS-Logistiikkaan on valmisteltu vuosien2016-2017 aikana ja siirron pitäisi toteutua viimeistään1.7.2018.

Överföringen av logistikcentralens funktioner som tjänarsocial- och hälsovården till HNS-Logistik har beretts underåren 2016–2017 och väntas bli genomförd senast 1.7.2018.

Vuonna 2018 kaupungin sisäisten, kilpailuttamattomienpalvelujen hintoihin ei ole suunniteltu korotusta. Tästäpoiketen sosiaali- ja terveystoimialan kanssa on sovittuvuodelle 2018 hintojen korotus Palvelukeskuksentoimialalta vuokraamien tilojen vuokranmaksuvelvoitteenlisääntyessä.

År 2018 planeras inga höjningar i priserna på stadensinterna, icke-konkurrensutsatta tjänster. Med avvikelse fråndetta har man kommit överens med social- ochhälsovårdssektorn om höjning av priserna år 2018 dåhyresbetalningsskyldigheten för de lokaler somservicecentralen hyr hos sektorn ökar.

Palvelukeskus varautuu toimintaympäristön muutoksiinkehittämällä omaa toimintaansa, jotta tiukentuvassataloustilanteessa voidaan varmistaa asiakasarvonluominen, palvelujen laadukas tarjonta sekä monipuolisuustoimialoja, kaupunkikonsernia ja muita sidosryhmiätyydyttävällä tavalla.

Servicecentralen beaktar förändringarna i omvärldengenom att utveckla sin egen verksamhet så att verket i ettallt stramare ekonomiska läge kan garantera ett högtkundvärde, ett högklassigt utbud av tjänster ochmångsidighet på ett sätt som tillfredsställer sektorerna,stadskoncernen och andra intressentgrupper.



Palvelukeskus on jo käynnistänyt valmistautumisenvaltakunnan tason sote- ja maakuntauudistuksentoteutumiseen. Uudistuksen mahdolliset vaikutuksetkoskettavat Palvelukeskuksen toimintaa tämän hetkisentiedon mukaan vuodesta 2020 alkaen.

Servicecentralen har redan inlett förberedelserna förgenomförandet av den riksomfattande social- ochhälsovårdsreformen och landskapsreformen. Enligtnuvarande uppgifter gäller de eventuella verkningarna avreformen servicecentralens verksamhet räknat från år 2020.

Yleisesti arvioiden palvelutarve Palvelukeskuksen hoitoalanruokapalveluiden toiminnoissa laskee, kun näidentoimintojen painopiste siirtyy kotihoitoon. Kotihoito tarjoaaPalvelukeskukselle myös uusia mahdollisuuksia kehittäänykyisin tuotettuja hyvinvointipalveluita, joita tuotetaanpääasiallisesti suoraan asiakkaiden kotiin. Koulujen japäiväkotien palvelutarpeen arvioidaan nousevanpääkaupunkiseudun tasaisen väestönkasvun seurauksena

Enligt en allmän bedömning minskar vårdsektornsservicebehov i fråga om servicecentralens mattjänster dåfunktionernas tyngdpunkt flyttas till hemvården. Hemvårdenöppnar även nya möjligheter för servicecentralen attutveckla de välbefinnandetjänster som servicecentralenproducerar och som i huvudsak produceras direkt tillkundernas hem. Skolornas och daghemmens servicebehovberäknas stiga som en följd av den jämnabefolkningstillväxten i huvudstadsregionen.

Palvelukeskus varautuu siihen, että toimialat ulkoistavatvapaille markkinoille Palvelukeskuksen tuottamia palveluja.Vuonna 2018 Sote kilpailuttaa Myllypuron ja Töölönmonipuolisen palvelukeskuksen toiminnot, jossaPalvelukeskuksen liikevaihto on ollut n. 2,8 miljoonaaeuroa. Tämän lisäksi opetuslautakunta päättikokouksessaan 27.10.2015 kilpailuttaa ruokapalvelut 25kohteessa vuosien 2018-2019 aikana, tämän kilpailutuksenliikevaihto on n. 2,5 miljoonaa euroa. Palvelukeskuksenliikevaihto opetustoimen nykyisissä kilpailutetuissakohteissa on noin 1,8 miljoonaa euroa, näissä kohteissaPalvelukeskuksen sopimus päättyy 31.7.2019.Varhaiskasvatuslautakunta on laatinut kokouksessaan27.10.2015 kilpailutussuunnitelman, jonka perustellakilpailutus käynnistyy vuonna 2018 ja laajenee vuonna2019 ja jatkuu vuoteen 2023 saakka. Vuoden 2018 ja 2019kilpailutusten vaikutus Palvelukeskuksen liikevaihtoon onnoin 1,7 miljoonaa euroa

Servicecentralen bereder sig på att en del tjänster somservicecentralen tillhandahåller börjar upphandlas avsektorerna på den fria marknaden. År 2018konkurrensutsätter social- och hälsovårdsverketfunktionerna i de mångsidiga servicecentralerna iKvarnbäcken och Tölö, där servicecentralens omsättninghar varit cirka 2,8 miljoner euro. Utöver detta beslutadeutbildningsnämnden 27.10.2015 om enkonkurrensutsättning av mattjänsterna i 25 objekt underåren 2018–2019. Konkurrensutsättningen gäller enomsättning på cirka 2,5 miljoner euro. Servicecentralensomsättning i utbildningsverkets nuvarandekonkurrensutsatta objekt är cirka 1,8 miljoner euro. I dessaobjekt går servicecentralens avtal ut 31.7.2019.Barnomsorgsnämnden har också 27.10.2015 utarbetat enplan för konkurrensutsättning enligt vilkenkonkurrensutsättningen börjar år 2018, utvidgas år 2019och fortsätter ungefär till år 2023. Konkurrensutsättningarna

98

åren 2018 och 2019 påverkar servicecentralens omsättningmed cirka 1,7 miljoner euro.

Tuottavuustavoitteiden saavuttaminen on ulkoistamisista jakaupungin palvelusuhdeturvasta johtuen yhähaasteellisempaa. Tuottavuutta kehitetään edelleenpalvelutuotannon tehokkuuteen panostamalla mm. ostojenseurantaan, tehostamalla tukipalveluiden prosesseja jatyökaluja sekä tiiviistämällä tuotantoa mahdollisuuksienmukaan.

Att nå produktivitetsmålen blir en allt större utmaning pågrund av externaliseringar och anställningstryggheten hosstaden. Produktiviteten utvecklas alltjämt genom satsningarpå serviceproduktionens effektivitet, bl.a. genom uppföljningav inköp, effektivering av stödtjänsternas processer ochverktyg och koncentrerad produktion där det är möjligt.

Palvelukeskus kehittää toimintaa ja palveluja, joilla luodaanasiakkaille ja toimialoille asiakasarvoa. Palvelu- jatuotekehityksessä tulee korostumaan entisestäänpalveluiden moninaisuus, väestön vanheneminen,kansainvälistyminen, vastuullisuus ja innovaatioiden jateknisten sovellusten hyödyntäminen. Korkeaanasiakastyytyväisyyteen, laatuun ja toimintavarmuuteenpäästään toimintajärjestelmän mukaisella, ohjatulla jaennakoidulla toiminnalla. Päämääränä on mahdollisimmansujuva toiminta niin asiakkaiden, Helsingin kaupungin, kuinPalvelukeskuksen kannalta.

Servicecentralen bygger upp verksamheten och tjänsterna,med vilka kundvärde skapas för kunderna och sektorerna.Inom service- och produktutvecklingen kommer tjänsternasmångsidighet, den åldrande befolkningen,internationaliseringen, ansvarsfullheten och utnyttjandet avinnovationer och tekniska applikationer att framhävas i alltstörre utsträckning. En hög kundnöjdhet, kvalitet ochfunktionssäkerhet kan nås genom styrd och förutseendeverksamhet i enlighet med verksamhetssystemet. Målet äratt göra verksamheten så smidig som möjligt från såvälkundernas, Helsingfors stads som servicecentralensperspektiv.


Palvelukeskuksen roolina on olla kumppani ja asiantuntijakaupungin sisällä palvelujen ja erityisesti ruoka-,hyvinvointi- ja logistiikkapalvelujen alueella.Palvelukeskuksen tarjoamia palveluja ei tarvitse kaupunginsisällä kilpailuttaa.

Servicecentralens roll är att vara partner och sakkunniginom staden i området för tjänster och speciellt mat-,välbefinnande- och logistiktjänster. De tjänster somservicecentralen tillhandahåller behöver intekonkurrensutsättas inom staden.

Palvelukeskus hankkii tarvitsemansa aineet, tarvikkeet japalvelut pääosin kaupungin yhteishankintayksiköidenkilpailuttamien hankintasopimusten kautta. HankintojaPalvelukeskuksessa ohjaa oma hankinta- jalogistiikkatoiminto

Det material och de förnödenheter och tjänster somservicecentralen behöver skaffar den främst i enlighet medde upphandlingsavtal som stadens övriga enheter förgemensam upphandling konkurrensutsatt.Servicecentralens upphandlingar styrs av en egenupphandlings- och logistikfunktion.

Palvelukeskuksen logistiikkakeskus tarjoaakaupunkikonsernin toimipisteille edullisesti ja kattavastipäivittäisessä työssä tarvittavat välineet ja tarvikkeet.Logistiikkakeskus tarjoaa asiakkaille keskitetynhankintapaikan, josta kaupunkikonsenrin toimipisteet voivattilata pienissä erissä useamman sopimustoimittajantuotteita yhdellä tilauksella. Logistiikkakeskuksenvarastointipalvelun osalta tullaan tekemään selvitys, jollapyritään saamaan ratkaisu kaupungin kannaltamahdollisimman tehokkaaseen jakeluun ja varastointiin.

Servicecentralens logistikcentral erbjuderverksamhetsställena inom stadskoncernen de behövligaredskapen och materialen i det dagliga arbetet till ettförmånligt pris. Logistikcentralen erbjuder sina kunder encentraliserad upphandlingsplats där stadskoncernensverksamhetsställen kan beställa olika avtalsproducentersprodukter i små mängder på en och samma beställning. Ifråga om logistikcentralens lagringservice kommer det attgöras en utredning i syfte att komma med en lösning för såeffektiv distribution och lagring som möjligt ur stadensperspektiv.


Palvelukeskuksessa kehitetään toimintaa, prosesseja jariskienhallintaa kokonaisvaltaisesti. Riskienhallinta onorganisoitu suoraan toimitusjohtajan alaisuuteenturvallisuus- ja riskienhallinta -toiminnolle, jota johtaaturvallisuuspäällikkö. Yksiköiden laatiman riskiarvion

Servicecentralen utvecklar verksamheten, processerna ochriskhanteringen på ett övergripande sätt. Riskhanteringenhar organiserats direkt under verkställande direktören tillfunktionen säkerhet och riskhantering, som leds avsäkerhetschefen. Med stöd av en riskbedömning som

99

perusteella Palvelukeskuksen keskeisistä riskeistä onlaadittu riskienhallintasuunnitelma riskiluokituksineen jatoimenpiteineen. Palvelukeskuksen riskiarvioinneissakäytetään hyväksi riskienhallintajärjestelmää.

enheterna gjort har det för servicecentralens största riskerutarbetats en riskhanteringsplan med riskklassificeringaroch åtgärder. Vid servicecentralens riskbedömningarutnyttjas ett riskhanteringssystem.

Kaupunkistrategian 2017 -2021 tavoitteidentoteutuminen liikelaitoksessa

Hur målen i stadsstrategin 2017–2021 uppfylls vidaffärsverken

Palvelukeskuksen tavoitteet pohjautuvat kaupunkistrategianlähtökohtiin ja erityisesti kaupunkistrategian tavoitteisiin,joilla luodaan helsinkiläistä erityisyyttä ja kilpailukykyä.Palveluilla luodaan vetovoimaa mm. liittymälläruokapalvelujen osalta ruokakulttuuristrategiaan, ikääntyvänväestön kotona asumisen tukemiseen uusimmallateknologialla tai mahdollisimman tehokkaaseen jaluotettavaan logistiikkaan.

Servicecentralens mål baserar sig på stadens strategiskautgångspunkter och i synnerhet på målen förfullmäktigestrategin, med vilka helsingforsisk särprägel ochkonkurrenskraft skapas. Då skapas det dragningskraft medhjälp av tjänster genom att bl.a. ansluta sig tillmatkulturstrategin i fråga om mattjänsterna, använda dennyaste teknologin för att stöda hemmaboendet för denåldrande befolkningen eller satsa på så effektiv och pålitliglogistik som möjligt.

Palvelukeskus tekee tiivistä yhteistyötä toimialojen kanssapalvelujen kehittämiseksi. ”Parasta yhdessä” –arvolupaustajalkautetaan kaikille tasoille, niin sisäisesti kuinasiakastyöhön. Asiakkaiden osallisuutta lisätään mm.asiakasraadein sekä sosiaalista mediaan hyödyntämällä.Esimerkiksi erityisryhmien kuljetusten välityspalvelua sekävirtuaalihoitoa kehitetään yhteistyössä sosiaali- jaterveystoimialan kanssa sekä ruokalistoja ja yhteisiäprosesseja kehitetään järjestelmällisesti yhteistyössäkasvatus- ja koulutus toimialan kanssa.Kotiateriapalveluista on edelleen merkittävä osa keskitettyPalvelukeskukseen. Kaikkea toimintaa kehitetään jatehostetaan pitkällä aikavälillä yhdessä toimialojen kanssa.Palvelukeskuksen palveluiden laatua kehitetään mm.sisäisten auditointien avulla.

Servicecentralen samarbetar intensivt med sektorerna närdet gäller att utveckla tjänsterna. Värdelöftet "Det bästatillsammans" förankras på alla nivåer, såväl internt sominom kundarbetet. Kundernas delaktighet ökas bl.a. medhjälp av kundråd och utnyttjande av sociala medier.Exempelvis utvecklas förmedlingen av färdtjänster förspecialgrupper och virtualvården tillsammans med social-och hälsovårdssektorn, och lunchlistor och gemensammaprocesser utvecklas systematiskt tillsammans medfostrans- och utbildningssektorn. En väsentlig del avmåltidstjänsten till hemmen har centraliserats tillservicecentralen. All verksamhet utvecklas ocheffektiviseras på sikt tillsammans med sektorerna.Kvaliteten på servicecentralens tjänster utvecklas i enlighetmed strategiprogrammet bl.a. med hjälp av internakontroller.

Palvelukeskus pyrkii huomioimaan omassapalvelutuotannossaan jo nyt tulevan valtakunnallisen sote-ja maakuntauudistuksen palvelurakenteeseen tuomathaasteet.

Servicecentralen strävar att i sin egen serviceproduktionredan nu beakta de utmaningar som den riksomfattandereformen av servicestrukturen inom social- och hälsovårdenför med sig.



Palvelukeskus edistää kaikella toiminnallaan Helsinginpalvelujen yksikkökustannusten alentamista.Palvelukeskuksen tuottavuus on kasvanut kokoliikelaitoksen olemassa olon ajan ja näin tuottanutkaupungille taloudellista etua sekä auttanut Helsinkiälähenemään muiden suurempien kaupunkien palveluidenkustannusten keskiarvoa

Servicecentralen främjar sänkandet av à-kostnaderna förHelsingfors tjänster i all sin verksamhet. Servicecentralensproduktivitet har ökat under hela tiden som affärsverk ochpå så sätt producerat ekonomisk nytta för staden ochbidragit till att Helsingfors närmar sig de andra storastäderna i fråga om medeltalet för kostnaderna för stadenstjänster.

Tuottavuutta kehitetään suunnitelmallisesti sekäPalvelukeskuksen liiketoimintayksiköissä ettätukitoiminnoissa päivittäisen johtamisen, jatkuvanprosessien parantamisen ja kehitysprojektien avulla.

Produktiviteten utvecklas systematiskt både iservicecentralens affärsenheter och i stödfunktioner genomdagligt ledarskap, fortsatt förbättrande av processerna ochutvecklingsprojekt.

100

Palvelukeskuksessa on toteutettu viimeisen kahden vuodenaikana organisaatiouudistuksia, jolla valmistaudutaantulevaisuuden muutoksiin sekä tähdätään joustavuuden jaskaalautuvuuden lisääntymiseen sekä tuottavuudenparantamiseen.

Servicecentralen har under de senaste två åren genomförtorganisationsreformer för att beakta de kommandeförändringarna och uppnå förutom bättre flexibilitet ochskalbarhet också förbättringar i produktiviteten.

Palvelukeskuksen tukipalveluiden tehokkuutta kehitetäänsitoutumalla kaupunkiyhteisiin tukipalveluidenkehityshankkeisiin sekä jalkauttamalla kaupunkiyhteisettukipalvelujärjestelmät ja -prosessit osaksiPalvelukeskuksen toimintaa.

Effektiviteten inom servicecentralens stödtjänster utvecklasgenom att servicecentralen förbinder sig vid stadensgemensamma projekt för utveckling av stödtjänsterna ochgör stadens gemensamma stödtjänstsystem och processertill en del av sin verksamhet.

Liikelaitoksen henkilöstösuunnitelma 2018 – 2020 Affärsverkets personalplan 2018–2020

Palvelukeskuksen nykytilanteessa menestymisen edellytyson korkeaa osaamista edustava, motivoitunut ja hyvinvoivahenkilöstö.

För framgång i servicecentralens nuvarande situation krävsatt de anställda är högt kunniga och motiverade och att deorkar i arbetet.

Palvelukeskus panostaa erityisesti henkilöstöntyöhyvinvointiin ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.Ulkoistettaessa Palvelukeskuksen tuottamia palvelujanäiden merkitys korostuu. Henkilöstömäärä tuleekilpailutusten seurauksena laskemaan tasaisesti tulevienvuosien aikana

Servicecentralen satsar särskilt på personalens arbetshälsaoch på att kontinuerligt utveckla kompetensen. Detta fårökad betydelse då servicecentralen externaliserar tjänster.Antalet anställda kommer att minska jämnt under dekommande åren till följd av konkurrensutsättningarna.

Henkilöstön kehittämisen painopiste siirtyy ammatilliseenmoniosaamiseen, mutta myös monimuotoisen henkilöstönja työyhteisöjen työssäjaksamista tuetaan. Esimiestenosaamista ja henkilöstöjohtamisen taitoja kehitetäänedelleen tavoitteena osallistavampi vuorokeskustelu,muutosvalmiuden parantaminen ja ratkaisukeskeisyydenlisääminen. Osallisuuden kokemus ja välitön palaute tukeeetenkin uusien työntekijöiden mielikuvaaPalvelukeskuksesta ja sen houkuttelevuudestatyönantajana. Oppilaitosyhteistyö ja ennakoiva rekrytointion osa työnantajamielikuvan vahvistamista.

Tyngdpunkten för utvecklingen av personalen flyttas tillprofessionell mångkunnighet, men stöd ges också för attden mångformiga personalen och arbetsgemenskapernaska orka med sitt arbete. Chefernas kompetens ochpersonalledningskunskaper utvecklas vidare där dialog medmera delaktighet, bättre förändringsbenägenhet och ökadlösningsorientering är målet. Upplevelsen av delaktighetoch omedelbar respons stöder särskilt nya anställdasuppfattning av servicecentralen och dess attraktivitet somarbetsgivare. Samarbete med läroinrättningar ochförutseende rekrytering är en del av stärkandet avarbetsgivarbilden.

Palvelukeskus on aktiivisesti mukana kehittämässähenkilöstöhallinnon prosesseja ja toimintatapoja kaupunginlinjausten mukaisesti ja toiminnassa toteutetaan Helsinginkaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelmanliikelaitoskohtaisia toimenpiteitä

Servicecentralen deltar aktivt i utvecklingen avpersonaladministrationens processer och verksamhetssättenligt stadens riktlinjer och i verksamheten förverkligas deåtgärder per affärsverk som ingår i Helsingfors stadsjämställdhetsplan för personalen.

Liikelaitoksen tilankäyttösuunnitelma 2018 – 2020 Affärsverkets plan för lokalanvändningen 2018–2020

Palvelukeskus toimii yhteistyössä kaupunginasiantuntijayksikköjen kanssa tilojenkäyttösuunnitelmissa janiiden toteutuksessa.

Servicecentralen samarbetar med stadenssakkunnigenheter i fråga om planer för lokalanvändning ochi genomförandet av planerna.

Palvelukeskuksen monipalvelut on pääosinvuokrasuhteessa sosiaali- ja terveystoimialan tilahallintoon.Koulut sekä päiväkodit antavat keittiötilat palvelutuottajankäyttöön korvauksetta.

Servicecentralens multiservice är huvudsakligen hyresgästhos social- och hälsovårdssektorns lokalförvaltning.Skolorna och daghemmen upplåter kökslokalerna åtserviceproducenten utan ersättning.

Monipalvelut joutunee luopumaan useistatuotantokiinteistöistä niiden heikon kunnon,saneeraustarpeen tai palvelujen ulkoistuksen johdosta.

Multiservicen måste troligen avstå från fleraproduktionsfastigheter på grund av deras dåliga skick,behovet av sanering eller externaliseringen av tjänster.

101

Koko kaupungin keittiöverkkoinvestoinnit on ratkaistavasiten että kaupungin oma tuotanto säilyy tehokkaana,laadukkaana ja erinomaisena pysynyt toimintavarmuussäilyy.

Hela stadens investeringar i köksnätet bör lösas så attstadens egen produktion förblir effektiv och högklassig, ochatt den utmärkta funktionsdugligheten bibehålls.

Sosiaali- ja terveystoimialan kilpailutukset sekä sotetoimialaa palvelevan logistiikkakeskuksen osan siirtoHUSiin vähentävät Palvelukeskuksen tilojen neliöitä jakustannuksia vuosien 2018 ja 2019 aikana. Toisaaltasosiaali- ja terveystoimialan palvelutaloissa astuu voimaanuusi vuokranmaksuvelvoite vuoden 2018 alussa ja tämäpuolestaan lisää Palvelukeskuksen sosiaali- jaterveystoimialalle maksamia vuokrakustannuksia n. 43 %.ja kasvattaa vuokraneliöiden määrää.

Konkurrensutsättningarna inom social- ochhälsovårdssektorn och överföringen av logistikcentralen tillHNS minskar antalet kvadratmeter i servicecentralenslokaler och kostnaderna för dessa år 2018 och 2019. Åandra sidan träder en ny hyresbetalningsskyldighet i kraftpå social- och hälsovårdssektorns servicehus i början av2018, vilket för sin del höjer de hyreskostnader somservicecentralen betalar till social- och hälsovårdssektornmed cirka 43 % och ökar antalet hyrda kvadratmeter.

Palvelukeskus jatkaa vuokratiloissa Vantaan Pakkalankiinteistössä hallinnon ja tuotannon osalta. Puhelin jahyvinvointipalvelut ovat vuokratiloissa HelsingissäElimäenkadulla.

Servicecentralen fortsätter hyra lokalerna i fastigheten iBackas i Vanda för förvaltning och produktion. Telefon- ochvälbefinnandetjänster är hyresgäst i lokalerna vidElimägatan i Helsingfors.


Digitalisering och IT vid utvecklingen avtjänsteproduktionen och processerna

Palvelukeskus ottaa käyttöön lopuissakin toimipaikoissaantyöasemat ja toiminnanohjausjärjestelmän, sekä siirtyyraaka-aineiden sähköiseen ostamiseen, mikä automatisoi jatehostaa ruokatuotannon prosesseja, sekä tekee taloudestaennustettavamman.

Servicecentralen tar också på resten av sinaverksamhetsställen i bruk arbetsstationer och ett system förverksamhetsstyrning, och övergår i anskaffningen avråvaror till elektronisk anskaffning vilket automatiserar ocheffektiviserar matproduktionens processer och görekonomin mera förutsägbar.

Palvelukeskus avaa sähköisen ruokalistojenjulkaisujärjestelmän kautta rajapinnan kolmansilleosapuolille Palvelukeskuksen jatkuvasti kehittyviinruokalistoihin.

Servicecentralen öppnar genom publiceringssystemet förelektroniska menyer ett gränssnitt för tredje parter tillservicecentralens matlistor som utvecklas fortlöpande.

Palvelukeskuksen keskeisiä tietotekniikan hyödyntämisentavoitteita ovat liiketoimintaa tukevien sovellusten entistäparempi hyödyntäminen koskien sekä hankintoja,työvoiman käyttöä, että myynnin ja asiakasvirtojenseurantaa. Näitä tavoitteita tukevia kehitysprojektejaseurataan kaupungin tietotekniikkahankehallinnan mallinmukaisesti

Ett centralt mål för servicecentralen i fråga om utnyttjandeav IT är att allt bättre utnyttja applikationer som stöderaffärsverksamheten i fråga om såväl upphandlingar ochutnyttjande av arbetskraften som uppföljning av försäljningoch kundflöden. Utvecklingsprojekt som stöder de härmålen uppföljs i enlighet med stadens modell för hanteringav IT-projekt.

Palvelukeskus hyödyntää sosiaalista mediaa mm.viestinnässä, rekrytoinnissa, tiedottamisessa jaasiakaspalautteiden käsittelyssä. Tavoitteena on kehittääaktiivista vuorokeskustelua kaupunkilaisten kanssa sekäsähköisesti, että osallistuttamisen keinoilla.

Servicecentralen utnyttjar sociala medier bl.a. i kommunika-tion, rekrytering, information och hantering av kundrespons.Ett mål är att utveckla den aktiva dialogen med stadsborna,både elektroniskt och med metoder som uppmuntrar tilldelaktighet.

Puhelin- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamavirtuaalihoitopalvelu sosiaali- ja terveystoimialan kotihoidonasiakkaille edustaa uutta teknologiaa, jonka avulla toimialasaa lisättyä merkittävästi kustannustehokkuutta. Yksikkökehittää myös vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluihinmobiilisovellusta helpottamaan tilauksia. Uutena kanavanakaupungin yhteiseen kontaktienhallintajärjestelmäänotetaan tunnistava chat -mahdollisuus kuntalaisille.

Virtualvårdtjänsten som telefon- ochvälbefinnandetjänsterna erbjuder social- ochhälsovårdssektorns kunder inom hemvården representerarny teknologi, med hjälp av vilken sektorn kan förbättrakostnadseffektiviteten avsevärt. Enheten utvecklardessutom en mobilapplikation för transporttjänster för äldreoch handikappade, som ska underlätta beställningarna.Möjligheten till chatt med identifiering för kommuninvånaretas in som en ny kanal till stadens gemensamma

102

kontakthanteringssystem.

Palvelukeskus osallistuu aktiivisesti kaupunkiyhteistentukijärjestelmien kehitysprojekteihin sekä ottaa niitäsoveltuvin osin omaan käyttöönsä.

Servicecentralen deltar aktivt i stadens gemensammaprojekt för utveckling av stödtjänsterna och implementerardem själv i tillämpliga delar.



Vuonna 2018 kaupungin sisäisten, kilpailuttamattomienpalvelujen hintoihin ei ole suunniteltu korotusta

År 2018 planeras inga höjningar i priserna på stadensinterna, icke-konkurrensutsatta tjänster.

Puhelin- ja hyvinvointipalveluiden suhteellinen osuusPalvelukeskuksen liiketoiminnoissa kasvaa.Hyvinvointipalveluista on tavoitteena kehittää ikäihmistenkotona asumista tukeva palvelukokonaisuus.

Telefon- och välbefinnandetjänsternas relativa andel avservicecentralens affärsverksamhet ökar. Avsikten är attorganisera välbefinnandetjänsterna som en helhet till stödför äldre som bor hemma.

Mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusta ei olehuomioitu. Taloussuunnitelmassa on otettu huomioontoimialojen tulevat ja päätetyt kilpailutukset

Verkningarna av den riksomfattande vårdreformen har intebeaktats. Sektorernas kommande och avslutadekonkurrensutsättningar har beaktats i ekonomiplanen.


Sitovana toiminnallisena tavoitteena onasiakastyytyväisyys vähintään 3,5 (asteikolla 1-5).

Det bindande verksamhetsmålet är att kundnöjdheten skavara minst 3,5 (på skalan 1–5).

Määrä- ja taloustavoitteet Kvantitativa och ekonomiska mål

Suoritetavoitteet, tehokkuus/taloudellisuus, toiminnan laajuustiedot, resurssit ja tuottavuus –Prestationsmål, effektivitet/lönsamhet, verksamhetens omfattning, resurser och produktivitet

Kehityksen tunnusluvut – Nyckeltal för utvecklingen 2016ennusteprognos

20172018 2019 2020

Toiminnan laajuus – Verksamhetens omfattning

Liikevaihdon muutos – Förändring i omsättningen, % 2,2 10,4 0,6 −9,8 −3,5

Henkilöstön määrä – Antal anställda (31.12.) 1 463 1 517 1 480 1 425 1 382Investoinnit liikevaihdosta – Investeringar av omsättningen,%

0,3 0,8 0,7 0,8 0,9

Tehokkuus – Effektivitet

Liikevaihto/henkilö – Omsättning/person, 1 000 € 66,0 70,3 72,5 67,9 67,6

Tuottavuus – Produktivitet , (2015=100)

Kannattavuus – LönsamhetLiikeylijäämä liikevaihdosta – Rörelseöverskott avomsättningen, % 7,2 5,2 2,4 2,0 1,9

Sijoitetun pääoman tuotto – Avkastning på investerat kapital,% 13,5 9,6 4,2 3,0 2,7

Rahoitusrakenne – Finansieringsstruktur

Omavaraisuusaste – Soliditetsgrad, % 78,5 80,4 86,5 89,3 91,2

103

Muut tavoitteet vuodelle 2018 ovat: Övriga mål för 2018:- Liikeylijäämä vähintään 1,5 % liikevaihdosta - Rörelseöverskottet minst 1,5 % av omsättningen- Sijoitetun pääoman tuotto on vähintään 2,0 % - Avkastningen på investerat kapital minst 2,0 %- Henkilöstökulut (ml. työvoiman ostot) enintään 55

% liikevaihdosta- Personalkostnaderna (inkl. köp av arbetskraft)

högst 55 % av omsättningen.

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2016 – 2020 Effektivitet i lokalanvändningen 2016–2020

Palvelukeskuksen tilankäytön tehokkuudelle ei ole asetettumittareita.

Några mätare för effektiviteten hos servicecentralenslokalanvändning har inte satts upp.

104

Tuloslaskelma - Resultatsräkning

€1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Liikevaihto - Omsättning 96 529 106 615 107 241 96 737 93 370

Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga intäkter av affärsverksa 879 −1 119 880 792 768

Varsinaiset kulut - Kostnader −89 858 −99 580 −105 024 −95 108 −91 863Poistot - Avskrivningar −589 −366 −500 −500 −500

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 6 961 5 550 2 598 1 921 1 776

Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −80 −80 −80 −80 −80

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 6 881 5 470 2 518 1 841 1 696

Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Toiminnan rahavirta - Kassaflöde från verksamheten


Poistot - Avskrivningar 589 366 500 500 500

Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −80 −80 −80 −80 −80

Investointien rahavirta - Kassaflöde från investeringar

Investointimenot - Investeringsutgifter −281 −843 −800 −800 −800Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 7 189 4 993 2 218 1 541 1 396

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten 707 −3 −320 −320 −320

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering 707 −3 −320 −320 −320

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 7 897 4 990 1 898 1 221 1 076

105

Rakentamispalveluliikelaitos – Affärsverket byggtjänsten



Kaupunginvaltuusto päätti 1.3.2017 perustaa 1.6.2017alkaen keskushallintoon kuuluvan Helsingin kaupunginrakentamispalveluliikelaitoksen Staran. Liikelaitoksenmyynti on tasaantunut joidenkin asiakkaiden tilausmäärienvähentymisen ja hankekoon pienenemisen vuoksi.

Stadsfullmäktige beslutade 1.3.2017 räknat från 1.6.2017inrätta affärsverket Helsingfors stads byggtjänst Stara, somhör till stadens centralförvaltning. Affärsverkets försäljninghar jämnat ut sig då volymen på beställningarna från en delav kunderna minskar och projektstorleken blir mindre.

Kaupungistumisen myötä rakentaminen keskittyykasvukeskuksiin ja rakentaminen Helsingissä on edelleenvilkasta. Tällä voi olla vaikutusta työvoiman saantiin jaStaran kilpailuttamien palveluiden hintatasoon.

Urbaniseringen medför att byggandet koncentreras i tillväxt-centrum och att byggverksamheten fortfarande är aktiv iHelsingfors. Detta kan påverka tillgången till arbetskraft ochprisnivån för de tjänster som Stara konkurrensutsätter.

Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessäeri virastoissa olleet rakennuttamistehtävät yhdistettiinsamaan palvelukokonaisuuteen. Tämä tulleeyhtenäistämään Staran suurimman asiakkaanrakennuttamisen toimintamalleja ja vaikuttanee myösyhteistyöhön Staran kanssa.

I samband med reformen av stadens ledarskapssystemöverfördes byggherreuppdragen, som tidigare var på fleraolika förvaltningars ansvar, till en och samma servicehelhet.Detta kommer sannolikt att harmonisera verksamhets-modellerna för byggherreverksamheten hos Staras störstakund och inverkar troligen också på samarbetet med Stara.



Rakentamisessa tilaukset suurimmilta asiakkailta ovatjonkin verran vähentyneet viime vuosina. Staran onhintakilpailukyvyn parantamiseksi saavutettavakustannussäästöjä prosessejaan edelleen kehittämällä.Stara tehostaa kokonaisvaltaisesti taloudellistakilpailukykyään strategiansa mukaisesti.

Inom byggandet har beställningarna från de störstabeställarna i viss mån minskat under de senaste åren.Stara ska nå kostnadsbesparingar genom attvidareutveckla sina processer för att förbättra förmågan attkonkurrera med priserna. Stara effektiviserar sinekonomiska konkurrenskraft heltäckande i enlighet med sinstrategi.

Staran palvelujen hinnoittelussa otetaan huomioonkilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja alentavatvaikutukset. Vuosina 2019–2020 liikevaihdon odotetaanolevan samalla tasolla kuin vuonna 2018.

Vid prissättningen av Staras tjänster beaktas det attkonkurrenskraftsavtalet inverkar sänkande på personal-utgifterna. Åren 2019–2020 väntas omsättningen hålla sigpå samma nivå som år 2018.


Ulkopuolisten urakoitsijoiden ja palveluntuottajienkäyttämisessä ei ole ennakoitavissa suuria muutoksia,mutta Staran omien resurssien kokonaisvaltaiseenoptimointiin on kiinnitettävä edelleen huomiota. Hankintalainmuutos ja hankintadirektiivit vaikuttavatkilpailuttamiskäytäntöihin.

Några stora förändringar är inte att vänta i anlitandet avexterna entreprenörer och serviceproducenter, men upp-märksamhet ska fortfarande fästas vid denhelhetsbaserade optimeringen av Staras egna resurser.Förändringen i upphandlingslagen ochupphandlingsdirektiven påverkar praxis förkonkurrensutsättningar.

Kilpailutetut hankinnat muodostavat merkittävän osanStaran kustannuksista tuotantoon liittyvienalihankintapalveluiden suuren osuuden takia.Kokonaisuudessaan hankintojen osuus on noin puolet.Hankintatoimen tehostamista jatketaan Staran kilpailukyvynja tuottavuuden parantamiseksi.

De konkurrensutsatta upphandlingarna utgör en betydandedel av Staras kostnader till följd av den stora andelenunderleveranstjänster inom produktionen. I sin helhet ärupphandlingarnas andel cirka hälften. Effektiviseringen avupphandlingarna fortsätter med avsikten att förbättra Staraskonkurrenskraft och produktivitet.

Helsinki on strategiansa mukaisesti eturivin toimija Helsingfors går enligt sin strategi i bräschen när det gäller

106

globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti, mikä ilmeneeesimerkiksi ympäristönsuojelussa sekä hankintapolitiikassa.Ympäristönäkökulman huomioon ottavien hankintojenosuutta on kasvatettu vuosittain. Vuoteen 2018 mennessä80 %:ssa hankinnoista otetaan huomioonympäristönäkökulma.

att ta ett globalt ansvar på lokal nivå, vilket kommer framexempelvis i miljöskyddet och upphandlingspolitiken. An-delen upphandlingar i vilka miljöperspektivet beaktas harökat varje år. Miljöaspekten beaktas år 2018 i 80 % av upp-handlingarna.

Helsingin kaupungin hankintatoimen yleiset linjaukset onmääritetty strategiassa, jota täydentävät muut hankintojaohjaavat asiakirjat ja toimintaohjelmat, joissa on painotettuerityisesti rakentamissektorin yksiköiden yhteistyötä jaroolia hankintojen koordinoinnissa ja harmaan taloudentorjunnassa.

Allmänna riktlinjer för Helsingfors stads upphandlingar ingåri strategin, som kompletteras av andra dokument som styrupphandlingarna och av handlingsprogram, vilka betonarsärskilt samarbetet mellan enheterna i byggsektorn ochderas roll när det gäller att samordna upphandlingar ochbekämpa den grå ekonomin.

Stara kehittää hankintatoimintaansa systemaattisesti jayllämainitut näkökohdat huomioidaan hankintojenkehitystyössä. Lisäksi Stara on osallistunut aktiivisestihankintoihin liittyvien järjestelmien sekä käytäntöjenkehittämiseen omalta osaltaan koko kaupunginhankintatoimessa.

Stara utvecklar sin upphandlingsverksamhet systematisktoch synpunkterna ovan beaktas också i fortsättningen dåupphandlingarna utvecklas. Stara har dessutom aktivt del-tagit i utvecklingen av system och praxis i anslutning tillupphandlingar med tanke på hela stadens upphandlingar.

Staran asiakkailla on omien tehtäviensä ulkoistamiseenliittyviä suunnitelmia, joilla voi olla vaikutusta myös Staraan.Asiakkaat voivat ulkoistaa mm. rakentamis- ja ylläpitotöitä.

Staras kunder har planer på att externalisera sina egnauppgifter, vilket kan påverka även Stara. Kunderna kanexternalisera bl.a. bygg- och underhållsarbeten

Asiakkaiden mukaan Staran hintatason tulisi ollakilpailukykyisempää muihin toimijoihin verrattuna. Staranvahvuutena nähdään töiden tilaamisen helppous.

Enligt kunderna bör Staras prisnivå vara konkurrenskraftigjämfört med andra aktörer. Det anses som en styrka att detär lätt att beställa hos Stara.


Staralla riskienhallintaa koordinoi liikelaitostasoinenriskienhallinnan arviointiryhmä, joka tukee riskienhallinnankehittämistä sekä arvioi ja välittää riskienhallintaan,riskiennusteisiin ja vuosittaisiin selontekoihin liittyviä tietoja.Teknisen palvelun lautakunta on hyväksynyt Staransisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksenhuhtikuussa 2015. Osastoilla on tehtyriskienhallintakuvauksen mukaisia riskiarvioita.

Riskhanteringen vid Stara koordineras på affärsverksnivånav en bedömningsgrupp för riskhantering, som stöder ut-vecklingen av riskhanteringen och bedömer och förmedlarinformation som hänför sig till riskhantering, riskestimat ochårliga redogörelser. Nämnden för tekniska tjänstergodkände i april 2015 en beskrivning av Staras internatillsyn och riskhantering. På avdelningarna har gjortsriskbedömningar i enlighet medriskhanteringsbeskrivningen.

Taloudellisista riskeistä merkittävin liittyy työkannansupistumisen uhkaan ja sen mukanaan tuomiinkannattavuushaasteisiin. Toimintaa sopeutetaan tällöinhallitusti työkantaa vastaavaksi.

Den största ekonomiska risken är förknippad med hotet omen minskad arbetsmängd och de lönsamhetsutmaningardetta för med sig. Verksamheten anpassas då kontrolleratså att den motsvarar arbetsmängden.

Operatiivisista riskeistä merkittävimmät kohdistuvattoimialalla tyypillisesti harmaan talouden torjumiseen jaerityisesti vakavien työtapaturmien mahdollisuuksiin.Kaupunkitason merkittävimmistä riskeistä rakentamisenlaadun parantaminen koskee suoraan myös Staraa, jokaosallistuu laadunvarmistustyöhön monin eri tavoin.Rakentamisen korkeasuhdanteessa osaavan työvoimanliikkuvuus ja saatavuus muodostavat toiminnallisen riskin.

De mest betydande operativa riskerna är typiska förbranschen och har att göra med bekämpning av gråekonomi och särskilt eventuella allvarliga arbetsolyckor. Enförbättring av kvaliteten inom byggandet, som är en av destörsta riskerna på stadsnivå, gäller direkt också Stara, sompå många olika sätt deltar i arbetet på att säkra kvaliteten. Ien högkonjunktur inom byggbranschen utgör denkompetenta arbetskraftens rörlighet och tillgången till dennaen risk för verksamheten.

Kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteidentoteutuminen liikelaitoksissa

Hur stadens strategiska utgångspunkter och målgenomförs vid affärsverket

107

Kaupungin hallintosäännön mukaisestirakentamispalveluliikelaitos Stara huolehtii rakennusalan,ympäristönhoidon ja logistiikan asiantuntija-, tuotanto- jaylläpitopalvelujen tuottamisesta kaupungille jakaupunkikonsernin yhteisöille.

I enlighet med stadens förvaltningsstadga tillhandahålleraffärsverket byggtjänsten expert-, produktions- och under-hållstjänster som hör till byggbranschen och till miljövårdoch logistik för staden och för sammanslutningar i stads-koncernen.

Staran visiona on olla alansa halutuin palveluntuottaja jatyönantaja – vastuullinen ja kilpailukykyinen edelläkävijä.Visio tukee hyvin kaupungin strategisia lähtökohtiapalveluajattelun, talouden ja johtamisen sekä henkilöstönnäkökulmista. Staran strategisia kehittämishankkeita jatoimenpiteitä jatketaan edelleen vuonna 2018kilpailukykyisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on vahvaasiakaslähtöisyys ja tuottavuuden parantaminen, jotatavoitellaan mm. kehittämällä johtamista, prosesseja,hankintoja, resurssien hallintaa ja osaamista.Toimintajärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoajatketaan.

Stara har som vision att vara den mest eftertraktadeserviceproducenten och arbetsgivaren inom sin bransch –en ansvarsfull och konkurrenskraftig föregångare. Visionenstöder väl stadens strategiska utgångspunkter när det gällerservicetänkandet, ekonomin och ledarskapet samtpersonalen. Stara fortsätter med sina strategiskautvecklingsprojekt och åtgärder år 2018 i syfte att förbättrakonkurrensförmågan. Målet är en stark kundorientering ochförbättring av produktiviteten, vilket eftersträvas bl.a. genomutveckling av ledarskapet, processerna, upphandlingarna,resurshanteringen och kompetensen. Utvecklingen ochibruktagandet av verksamhetssystemet fortsätter.

Kumppanuus- ja palvelusopimusten uudistaminen, tuote- japalveluvalikoiman kehittäminen ja resurssien hallinta jamoniosaamisen edistäminen – hankkeet aloitetaan vuonna2017 – 2018. Tavoitteena on aseman vahvistuminenkaupungin sisäisenä tuottajana ja liikevaihdon säilyminenvähintään nykyisen tasolla.

Projekt för förnyande av partnerskaps- och serviceavtalen,för utveckling av produkt- och serviceutbudet och resurs-hushållningen samt för främjande av multikompetens inledsåren 2017–2018. Målet är att stärka stadens ställning somstadens interna producent och att bibehålla omsättningenminst på nuvarande nivå.

Stara on asettanut tavoitteekseen kehittää hankintojaaneettisissä periaatteissa linjatulla tavalla. Stara on myösmukana pääkaupunkiseudun cleantech hankintojenverkostossa. Staralla on käytössä Ekokompassi -ympäristöjärjestelmä, joka koostuu ympäristöohjelmasta jaympäristöpolitiikasta. Staran ympäristöpolitiikka pohjautuuHelsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymäänympäristöpolitiikkaan. Stara on laatinut uudenympäristöohjelman seuraavalle kolmivuotiskaudelle, jokaauditoidaan syksyllä 2017. Starassa selvitetään mah-dollisuuksia hyödyntää alueiden hoidon yhteydessä kertyviäbiomassoja biokaasun tuotannossakuivamädätystekniikalla.

Stara har ställt upp som mål att utveckla sina upphandlingarpå det sätt som fastställs i de etiska principerna. Staramedverkar också i huvudstadsregionens nätverk förcleantech-upphandlingar. Stara använder miljösystemetEkokompassen som består av ett miljöprogram och enmiljöpolicy. Staras miljöpolicy grundar sig på miljöpolicyngodkänd av stadsfullmäktige år 2012. Stara har utarbetatett nytt miljöprogram för den därpåföljande treårsperioden.Programmet bedöms hösten 2017. Stara utredermöjligheterna att utnyttja de biomassor som samlas isamband med skötseln av områdena i produktion av biogasgenom torrötningsteknik.

Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki vaalii arvokastaluontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuudenlisäämiseksi, missä työssä Staralla on merkittävä rooli.Stara toimii tilaajien kanssa yhteistyössä, jotta tavoitteetmielenkiintoisista, toimivista ja kauniista asuinalueista jaympäristöistä toteutuvat. Kaupunki laatii erillisen merellisenstrategian mm. kohteiden saavutettavuudenparantamiseksi. Merellinen Helsinki ja siitä huolehtiminenon jo aiemminkin ollut näkyvässä asemassa Starantoiminnassa ja Staran saaristohuollolla on nyt mahdollisuusottaa lisävastuita. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myrskyja tulva vaurioiden korjaaminen ja ennaltaehkäisy kuuluvatStaran palveluihin.

I enlighet med stadstrategin värnar Helsingfors om sinvärdefulla natur och agerar för att öka diversiteten i stads-naturen. Stara har en väsentlig roll i detta arbete. Starasamarbetar med beställarna i syfte att förverkliga målen,dvs. bygga intressanta, funktionella och vackrabostadsområden och miljöer. Staden utarbetar en separathavsstrategi bl.a. i syfte att förbättra objektens tillgänglighet.Havs-Helsingfors och hur man ska ta hand om detta harredan tidigare haft en synlig roll i Staras verksamhet, ochStaras skärgårdsunderhåll har nu en möjlighet ett ta meransvar. Extrema väderfenomen ökar, och reparation avstorm- och översvämningsskador hör till Staras tjänster.

Helsinki laatii kiinteistöstrategian julkisten rakennustensisäilmaongelmien ja energiatehokkuuden parantamiseksi,johon Staralla on tuotavana kokemuksensa ja osaamisensa

Helsingfors gör upp en fastighetsstrategi i syfte att minskaproblem med inneluften i offentliga byggnader och förbättraenergieffektiviteten i dessa. I detta arbete kan Stara erbjuda

108

koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja sekä arvokiinteistöjenremontoinnista. Sekä asiakkaiden että asukkaidenvaatimustaso kasvaa, mikä tuo tarvetta asiakaspalvelun jatyön laadun nostamiseen. Kiristyneen taloustilanteenvaatimusten mukaan Stara tekee yhä enemmänkokonaisurakkatarjouksia ja uuden teknologian tarjoamienmahdollisuuksien hyödyntämistä korostetaan. Kun kaupunkikasvaa, Stara varautuu ottamaan lisävastuuta laajenevankaupungin toimivuudesta hoitamalla ja ylläpitämällä infraakatujen, pyöräteiden ja puistojen osalta.

sin erfarenhet av och kunskap i renovering av skolor,daghem, sjukhus och värdefastigheter. Både kundernasoch invånarnas kravnivå blir högre, vilket ökar trycket atthöja även nivån på kundservicen och arbetskvaliteten. Somdet skärpta ekonomiska läget kräver ger Stara allt flertotalentreprenadanbud, och utnyttjandet av möjligheternasom den nya teknologin erbjuder framhävs. Staden växeroch Stara förbereder sig på att ta mer ansvar för att stadenska fungera genom att sköta och underhålla infrastruktureni fråga om gator, cykelvägar och parker.

Stara on työllistänyt kesäisin koululaisia ja opiskelijoitamuun muassa ympäristönhoidon tehtäviin puistojen, lähi- javirkistysmetsien ja muiden yleisten viheralueiden siivous- jahoitotehtävissä. Stara on ollut yksi kaupungin suurimmistakesätyöpaikkojen tarjoajista nuorille mm. kaupungin Siistikesä -hankkeessa. Staralla on myös kaupungin sisäisiähenkilöstön uudelleensijoitukseen, työkokeiluun jaosatyökykyisten työllistämiseen liittyviä vastuita. Stara arvioierikseen, miten se liikelaitoksen voi tarjota em. tehtäviäjatkossa.

Stara har på sommaren sysselsatt skolelever ochstuderande bland annat i miljövårdsuppgifter, såsomstädning och skötsel av parker, när- och rekreationsskogaroch andra allmänna grönområden. Stara har varit en avstadens största arbetsgivare i fråga om sommarjobb tillunga bl.a. inom stadens projekt Siisti kesä. Stara har ocksåinternt inom staden ansvar som hänför sig till omplaceringav personal, arbetsprövning och sysselsättning av partielltarbetsföra. Möjligheterna att i egenskap av ett affärsverkvara med om att förverkliga funktionerna ovan i den tidigareomfattningen måste bedömas separat.



Talouden tavoitteiden toteutumista edistetään tuottavuuttajakustannustehokkuutta parantamalla. Staraa sitooperuspääoman tuotolle asetettu tavoite. Henkilöstömääränkehitys on laskeva taloussuunnitelmakaudella. Staralla onollut käynnissä useampivuotinen kehittämisohjelma, jonkatavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja.

Genomförandet av ekonomimålen främjas genom attförbättra produktiviteten och kostnadseffektiviteten. Måletatt få avkastning på grundkapitalet är bindande för Stara.Utvecklingen av antalet anställda är sjunkande underekonomiplaneperioden. Vid Stara har i flera år pågått ettutvecklingsprogram i syfte att minska sjukfrånvaron.


Vuoden 2017 toukokuussa Stara työllisti 1241 vakituista ja340 määräaikaista työntekijää. Yhteensä työntekijöitä oli1581. Edellisen vuoden toukokuusta vakituisen henkilöstönmäärä oli vähentynyt 50 työntekijää (-3,9%). Vuoden 2020lopun tilanteessa palveluksessa ennustetaan olevan 1215vakituista työntekijää, 2,1% vähemmän kuin nyt. Vuosina2018 – 2020 työntekijöistä 78 saavuttaa yleisen,laskennallisen eläkeiän. Koska Staran vakituistentyöntekijöiden määrä on vähentynyt 11,4 % vuodesta 2013.Eläköitymisiä ja muuta lähtövaihtuvuutta korvaaviarekrytointeja arvioidaan palvelutuotannon pitempiaikaisentarpeiden perusteella. Moniosaamisen lisääminen,resurssien tehokas yhteiskäyttö ja prosessien tehostaminenovat lisäksi keinoja tuotannon tehostamiseen. On myöshuomattava, että Staran työ on kausiluonteista, javerrattuna toukokuun 340 määräaikaiseen työntekijään,tammikuussa Stara työllisti ainoastaan 140 määräaikaistatyöntekijää. Henkilöstörakenteessa ei ole nähtävissä 2018 –2020 merkittäviä muutoksia.

I maj 2017 hade Stara sammanlagt 1 241 ordinarieanställda och 340 visstidsanställda. Antalet anställdauppgick till sammanlagt 1 581. Antalet ordinarie anställdahade minskat med 50 (−3,9 %) sedan maj 2016. Vidutgången av år 2020 beräknas Stara ha 1 215 ordinarieanställda, vilket är 2,1 % mindre än nu. Åren 2018–2020kommer 78 anställda att uppnå den allmänna, beräknadepensionsåldern. Eftersom antalet ordinarie anställda vidStara har minskat med 11,4 % sedan år 2013 bedömsnyrekryteringar som ersätter pensionsavgångar och övrigpersonalomsättning utifrån behoven inomtjänsteproduktionen under en längre tid. Ökningen avmultikompetens, effektiv användning av gemensammaresurser och effektivisering av processerna är dessutombra sätt att effektivisera produktionen. Det ska ocksåmärkas att Staras arbete är säsongsarbete, och jämförtmed 340 visstidsanställda i maj hade Stara endast 140visstidsanställda i januari. Betydande förändringar ipersonalstrukturen är inte akutella under åren 2018–2020.

109

Staran organisaatiomallia valmistelleen työryhmänloppuraportin (19.1.2017) mukaankilpailuneutraliteettisäännöksistä ja liikelaitostamisestajohtuva ulkoisesta myynnistä luopuminen aiheuttaa noin 20henkilötyövuoden vähennystarpeen. Vähennystarvevoidaan hallita luonnollisen poistuman avulla sekäkehittämällä edelleen henkilöstöresurssien hallintaa jamoniosaamista, joka on Staran nimetty strateginenkehittämishanke. Lisäksi toiminnan tavoitteidentoteutuminen ja tuottavuus turvataan tehokkaammillaprosesseilla ja tietojärjestelmillä sekä käyttämällä toiminnanulkoistuksia ja henkilöstövuokrausta silloin kun se onkokonaistaloudellisesti edullista ja tehokasta.

Enligt slutrapporten (19.1.2017) från den arbetsgrupp somberedde Staras organisationsmodell orsakar avståendetfrån extern försäljning med anledning avkonkurrensneutralitetsföreskrifterna och övergången till ettaffärsverk behovet att minska personalen med cirka 20årsverken. Minskningsbehovet kan hanteras genom naturligavgång och genom att vidareutveckla hanteringen avpersonalresurserna och multikompetensen, som har tagitsupp som Staras strategiska utvecklingsprojekt. Attverksamhetsmålen nås och att verksamheten är produktivsäkerställs dessutom med effektivare processer ochdatasystem och genom att externalisera verksamhet ochhyra in personal då detta är totalekonomiskt förmånligt ocheffektivt.

Stara on työllistänyt vuosittain merkittävän määräänkaupunginkanslian rahoittamia, nuoria kesätyöntekijöitä.Vuonna 2017 näitä työntekijöitä oli yhteensä 138,suurimmaksi osaksi Siisti Kesä! -hankkeessa.

Stara har årligen sysselsatt ett avsevärt antal ungasommarjobbare med stadskansliets finansiering. År 2017uppgick antalet till sammanlagt 138 unga sommarjobbareav vilka största delen jobbade inom projektet Siisti Kesä!

Ollakseen aidosti kiinnostava palveluntarjoaja kaupunginsisäisille asiakkaille, Stara pyrkii alentamaan työnkustannuksia kilpailukykyisimmiksi ja panostaa edelleentyön tuottavuuteen. Pääsääntöisesti tuottavuutta pyritäänlisäämään tehostamalla oman henkilöstön käyttöä.Kuitenkin esim. Staran rakennustekniikka jakaupunkitekniikan rakentaminen toimintansa luonteestajohtuen teettävät isot ja erikoisosaamista vaativat työtpääsääntöisesti kilpailutetun aliurakointiverkoston avulla.Aliurakoitsijoita käytetään myös ruuhkahuippujentasaamiseen. Vastaavasti kuin noin 40 %:lla rakennusalanyrityksistä, Staran rakennustekniikalla ja kaupunkitekniikanrakentamisella on haasteita rekrytoida osaavaa työvoimaa,erityisesti työnjohtajia.

I syfte att vara en genuint intressant serviceleverantör förkunder inom staden strävar Stara att sänka kostnaderna förarbetet till en mer konkurrenskraftig nivå och satsar fort-farande på produktiviteten i arbetet. I regel strävar affärs-verket att öka produktiviteten genom att effektivisera an-vändningen av den egna personalen. Verksamheten inomStaras byggteknik och byggandet av stadstekniken ärsådan att större projekt som kräver specialkompetenshuvudsakligen genomförs med hjälp av ett konkurrensutsattnätverk av underentreprenörer. Sådana anlitas också för attutjämna toppar. Såsom cirka 40 % av företagen inom bygg-branschen har också Staras byggteknik och byggandet avstadstekniken mött utmaningar i att rekrytera kompetentarbetskraft, speciellt arbetsledare.

Stara on määritellyt HR-tunnusluvut ja niille tavoitearvot.Mittareita seurataan johtamisessa ja poikkeamiin puututaanreaaliaikaisesti. Sitovana toiminnallisena tavoitteena onsairauspoissaoloprosentin laskeminen 5,03%:sta 4,85%:iin.Tavoitteeseen pyritään tehostetun ja seuratun VATU-keskusteluprosessin avulla, lisätyllä yhteistyöllä esimiesten,Staran HR:n ja Työterveys Helsingin välillä sekä ottamallatehokkaammin käyttöön osa-aikainen sairausloma ja ns.korvaavan työn malli. Niissä työyhteisöissä, joissaKunta10:n mukaan on työhyvinvointihaasteita, jatketaanhenkilöstön ja esimiesten tukitoimia.

Stara har fastställt nyckeltal för HR och målsatta värden fördessa. Mätarna följs upp inom ledarskapet och i avvikelseringrips i realtid. Det bindande verksamhetsmålet är attsänka sjukfrånvaroprocenten från 5,03 % till 4,85 %. Mansträvar att uppnå målet genom en effektiviseraddiskussionsprocess enligt produktivitets- ochresultatprogrammet Vatu, ökat samarbete mellan cheferna,Staras HR och Företagshälsan Helsingfors och genom attmer effektivt ta i bruk sjukledigheten på deltid och modellenför s.k. ersättande arbete. I de arbetsgemenskaper där detfinns utmaningar enligt Kommun10-enkäten fortsätterstödåtgärderna för personalen och cheferna.


Staran toimitilatavoite painottaa edelleen liikelaitoksentilankäytön tehokkuuden parantamista ja muiden toimialojenkanssa tapahtuvan, sekä Staran sisäisen, yhteiskäytönmerkittävää lisäämistä. Starassa valmistui vuoden 2015aikana toimitilaverkoston inventointi ja analyysi. Senpohjalta on alkanut tehostamissuunnitelman laadintatyö.

I Staras lokalanvändningsmål betonas fortfarande enförbättring av effektiviteten i affärsverkets lokalanvändningoch en märkbar ökning av sambruket med andra sektoreroch internt inom Stara. Vid Stara färdigställdes eninventering och analys av lokalnätverket under år 2015.Utifrån den har arbetet för att ta fram en effektiviseringsplankommit i gång.

110

Roihupellon itäinen päätukikohta korvataan Vuosaarenyhteistukikohdalla. Yhteistukikohdassa Stara on kulttuurin javapaa-ajan toimialan kanssa parantanut tilatehokkuutta jayhteiskäyttöä suunnitteluvaiheessa alkaen. Uudet tilat ovatmolempien käyttäjien osalta lähes 40 % nykyisiäpienemmät. Vuosaaren uusi tukikohta Itäreimarintie 5:ssävalmistuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihevalmistuu kesällä 2018 ja toinen vuonna 2019. VastaavastiRoihupellon nykyisistä tiloista luovutaan vaiheittain vuoden2018–2019 aikana. Todennäköistä on, että Stara joutuuluopumaan tulevaisuudessa myös Toukolan toimipisteestä.

Den östliga huvudarbetsstationen i Kasåkern ersätts av engemensam arbetsstation i Nordsjö. På den gemensammaarbetsstationen har Stara tillsammans med kultur- ochfritidssektorn förbättrat lokaleffektiviteten och sambruketalltsedan planeringsfasen. De nya lokalerna äruppskattningsvis 40 % mindre än de nuvarande för bådaanvändarnas del. Den nya arbetsstationen vidÖstremmarvägen 5 i Nordsjö blir färdig i två faser. Förstafasen blir färdig sommaren 2018 och andra fasen år 2019.På motsvarande sätt avstår Stara från sina nuvarandelokaler i Kasåkern stegvis under åren 2018–2019. Det ärdessutom sannolikt att Stara måste avstå frånverksamhetsstället i Majstad i framtiden.

Staran toimitiloista huomattava osa on puolilämmintäajoneuvo- ja kalustohallitilaa. Staran tilojen pinta-alanarvioidaan pienenevän oleellisesti tulevaisuudessakin.

En betydande del av Staras lokaler utgörs av halvvarmafordons- och utrustningshallar. Fram till år 2026 planeras enväsentlig minskning i ytan på Staras verksamhetslokaler.



Stara osallistuu kaupunkiyhteisiin hankkeisiin ja hyödyntääkaupunkiyhteisiä ratkaisuja ja palvelujaperustietotekniikkapalveluissa. Keskeisenä tietotekniikassaon viedä loppuun siirtyminen kaupunkiyhteiseen Laske SAPjärjestelmään ja saada raportointi toimivaksi. Stara siirtyi2017 kaupunkiyhteiseen Laske SAP järjestelmään javuoden 2018 tavoitteena on jatkaa loppuvuonna 2017alkanutta raportoinnin kehittämistä uudesta järjestelmästä.

Stara deltar i projekt som är gemensamma för hela stadenoch utnyttjar gemensamma lösningar och tjänster i dengrundläggande IT-servicen. Ett centralt IT-projekt är attslutföra övergången till stadens gemensamma SAP-systemLaske och att få rapporteringen att fungera. Stara övergickår 2017 till stadens gemensamma SAP-system Laske ochmålet för 2018 är att fortsätta utvecklingen avrapporteringen från det nya systemet som inleddes år 2017.

Digitalisaatio, robotiikka ja tietomäärän lisääntyminen (ns.massadata) tulevat muuttamaan työn tekemistä. Staraosallistuu näihin liittyviin kaupunkitasoisiinkehittämishankkeisiin ja ratkaisujen hakemiseen. Staravastaa kaupungin tietotekniikkaohjelman Smart City –osuuden reaaliaikaisesta datasta osallistumallapilottiyksikkönä kaupungin ja yhteistyökumppaneidensyksyllä 2016 käynnistämään IoT-hankkeeseen sekätelemetroitujen hyötyajoneuvojen massadatanhyödyntämishankkeeseen 6Aika -hankesuunnitelman jarahoituksen mukaisesti. Hankkeisiin liittyy ulkopuolistarahoitusta ja yhteistyötä alan erityisosaajien kanssa.

Digitaliseringen, robottekniken och den ökade massdatankommer att förändra arbetssätten. Stara deltar iutvecklingsprojekt på stadsnivå som hänför sig till dessaoch i att söka lösningar. Stara ansvarar för realtidsdatan istadens IT-programs avsnitt Smart City genom att sompilotenhet delta i projektet IoT, som staden och desssamarbetspartner startade hösten 2016, och i projektet föratt utnyttja massdata från nyttofordon som mättstelemetriskt i enlighet med projektplanen och finansieringenför 6Aika. Projekten får utomstående finansiering och idessa ingår samarbete med personer som harspecialkompetens inom branschen.

ICT:n käyttöä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksitehostetaan kehittämällä ja ottamalla käyttöön sähköisiä jamobiilitekniikkaa hyödyntäviä järjestelmiä ja hyödyntämälläniitä töiden ohjauksessa, työsuoritetietojen tuottamisessa jatoiminnan analysoinnissa. Lisääntyvän datan myötä myösanalytiikan hyödyntämistä päätöksenteon tukenakehitetään.

Utnyttjandet av ICT för att förbättra produktiviteten och kon-kurrensförmågan effektiviseras genom att utveckla och ta ibruk elektroniska system och system som utnyttjar mobil-teknologi, och genom att utnyttja dessa i styrningen avarbetsuppdragen, produktionen av uppgifter om arbets-prestationer och verksamhetsanalysen. I takt med att data-mängden ökar utvecklas också möjligheterna att utnyttjaanalyser som stöd för beslutsfattande.



Sitovat toiminnalliset tavoitteet Bindande verksamhetsmål

Energiansäästötavoite on 14 % vuoden 2010 Energisparmålet är 14 % av energiförbrukningen år 2010,

111

energiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosiensäästötavoitteet. Tavoitteeseen sisältyvät sähkön- jakaukolämmönkulutus.

inklusive de tidigare årens energisparmål. I målet ingår el-och fjärrvärmeförbrukningen.

Työhyvinvointia kehitetään siten, että sairauspoissaolojenmäärä vähenee vuodesta 2017 vähintään 0,2prosenttiyksikköä.

Arbetshälsan utvecklas så att sjukfrånvaron minskar medminst 0,2 procentenheter från år 2017.

Muut toiminnalliset tavoitteet Övriga verksamhetsmål

Asiakaskyselyyn perustuva nettosuositteluindeksin arvovähintään edellisen mittauksen tasolla (24).Nettosuositteluindeksi kuvaa Staraa suosittelevienasiakkaiden osuutta koko asiakaskunnasta. Indeksinvaihteluväli on -100 ja 100.

Värdet på nettorekommendationsindexet uppgår på basisav kundenkäten minst till samma nivå som i denföregående mätningen (24). Nettorekommendationsindexetbeskriver den andel kunder som rekommenderar Stara avhela kundkretsen. Indexets variationsintervall är mellan−100 och +100.

Energiatehokkuutta ja ympäristöä koskevat tavoitteet Energieffektivitets- och miljömålStaran hankintapäätöksistä 80 % sisältääympäristökriteerejä.

I 80 % av Staras upphandlingsbeslut ingår miljökriterier.

Staran hyötyajoneuvoista 70 % on siirtynyt käyttämään vainuusiutuvia biopolttoaineita.

Sammanlagt 70 % av Staras nyttofordon har övergått till attanvända enbart förnybara biobränslen.

112



20172018 2019 2020


Tehokkuus/taloudellisuus – Effektivitet/lönsamhet

Liikevaihto/henkilö, 1 000€ – Omsättning/person, 1 000 € 146,5 140,7 146,6 148,6 150,2 151,8

Käyttökate/henkilö, 1 000€ – Förädlingsvärde/person, 1 000 € 6,3 6,3 6,2 6,1 6,1 6,2

Toiminnan laajuustiedot – Verksamhetens omfattning

Liikevaihdon muutos, % – Förändring i omsättningen, % 0,3 −3,7 −1,6 1,9 0 0

Investoinnit liikevaihdosta, % – Investeringar av omsättningen, % 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5


Henkilöstön määrä (31.12.) – Antal anställda (31.12.) 1 417 1 421 1 394 1 371 1 356 1 342

Kannattavuus – Lönsamhet

Käyttökate, % – Driftsbidrag, % 4,1 4,3 4,2 4,0 4,0 4,0Liikeylijäämä liikevaihdosta, % – Rörelseöverskott av omsättningen,% 2,5 2,3 2,4 2,3 2,3 2,3

Tuottavuuden toteutuminen 2016 - 2020 (tuottavuus 2015=100) – Produktivitetsutfall 2016 - 2020 (produktivitet2015=100)


20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet 109 112 112 115 118 120



20172018 2019 2020

Indeksi (2015= 79 294 htm2 kokonaispinta-ala) – Index (2015=79294 m² effektiv totalyta) 102 102 102 96 96 96

Tilojen kokonaispinta-ala (htm2) – Lokalytasammanlagt, (m² lägenhetsyta) 81 006 81 006 81 006 76 400 76 400 75 904

113

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Liikevaihto - Omsättning 66 914 100 800 100 800 100 800Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga intäkter av affärsverksa 2 791 3 688 3 688 3 688Varsinaiset kulut - Kostnader −121 966 −195 396 −195 396 −195 396Poistot - Avskrivningar −2 254 −3 557 −3 557 −3 557

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 25 223 4 758 4 758 4 758

Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −1 134 −1 944 −1 944 −1 944Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott – (underskott) 24 089 2 814 2 814 2 814

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 25 223 4 758 4 758 4 758Poistot - Avskrivningar 2 254 3 557 3 557 3 557Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −1 134 −1 944 −1 944 −1 944


Investointimenot - Investeringsutgifter −1 759 −3 000 −3 000 −3 000Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 24 584 3 371 3 371 3 371

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikvididetenRahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringVaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 24 584 3 371 3 371 3 371

114

Taloushallintopalveluliikelaitos – Affärsverket ekonomiförvaltningstjänsten

Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitos onkeskushallinnon toimialaan kuuluva kunnallinen liikelaitos.Liikelaitos käyttää toiminnassaan nimeä Talpa.

Affärsverket Helsingfors stads ekonomiförvaltningstjänst ärett kommunalt affärsverk inom centralförvaltningen. Affärs-verket använder namnet Talpa i sin verksamhet.

Talpan perustehtävänä on tuottaa talous- ja palkkahallinnonpalveluja Helsingin kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille,tytäryhtiöille, kaupungin johdolle ja kaupungin henkilöstölle

Talpas basuppgift är att tillhandahålla ekonomiförvaltnings-och löneadministrationstjänster för Helsingfors stadssektorer och affärsverk, dotterbolag, ledning och anställda.



Talpa kehittää palveluitaan ja toimintaansa huomioidenlainsäädännön ja toimintaympäristön mahdolliset muutoksetkuten esimerkiksi maakuntauudistus. Asiakkuudet japalvelutuotanto toteutetaan kaupungin konsernijohdonasettamien tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2018talousarvioon on sisällytetty vain jo päätetyt ja tiedossaolevat muutokset asiakaskunnassa.

Talpa utvecklar sina tjänster och sin verksamhet medbeaktande av eventuella ändringar i lagstiftningen och iomvärlden, såsom landskapsreformen. Kundrelationernaoch serviceproduktionen baserar sig på de mål stadenskoncernledning satt upp. I budgeten för år 2018 ingår barade förändringar i kundkretsen som redan är bestämda ochkända.



Talpa osallistuu kaupunkiyhteisten talous- japalkkahallinnon prosesseissa käytettävien järjestelmienkehittämishankkeisiin, mm. henkilöstöhallinnontietojärjestelmän kehittämiseen. Palkanlaskennassavalmistaudutaan ottamaan syksyllä 2018 käyttöön Hijat 2.0järjestelmä. Käyttöönotto edellyttää tietojen migraatiotauuteen järjestelmään, samalla kehitetään palkanlaskennanprosesseja. Kansallisen tulorekisterin käyttöönottoonvuonna 2019 valmistaudutaan osallistumalla työryhmiin jatestaukseen

Talpa deltar i projekt för utveckling av stadensgemensamma system för processerna inomekonomiförvaltningen och löneadministrationen, bl.a.utveckling av informationssystemet inompersonaladministrationen. Inom löneberäkningen görsförberedelser för att hösten 2018 ta i bruk systemet Hijat2.0. Ibruktagandet kräver migration av data till det nyasystemet. Samtidigt utvecklas löneberäkningsprocesserna.Talpa bereder sig på att det nationella inkomstregistret tas ibruk år 2019 genom att delta i arbetsgrupper och testning.


Helsingin kaupungin perintää hoitavan yrityksen kanssa ontehty optiokauden sopimus vuodelle 2018 ja optiokauttajatketaan mahdollisesti vielä vuodelle 2019. Myyntilaskujenvälityspalvelu päättyy 30.11.2018, joten palvelukilpailutetaan vuoden aikana. Myös matka- ja pienkulujenhallintajärjestelmä kilpailutetaan vuoden 2018 keväällä jasamalla arvioidaan nykyisen prosessin toimivuutta. Uusijärjestelmä otetaan käyttöön syksyllä 2018.

Med det företag som sköter indrivning för Helsingfors stadhar det för optionsperioden ingåtts ett avtal för år 2018 ochoptionsperioden förlängs eventuellt också till år 2019.Tjänsten för förmedling av försäljningsfakturor upphör30.11.2018 och kommer därför att konkurrensutsättasunder året. Också systemet för hantering av resekostnaderoch små kostnader konkurrensutsätts våren 2018 ochsamtidigt utvärderas det hur den nuvarande processenfungerar. Det nya systemet tas i bruk hösten 2018.

Nykyisten maksuliikenneohjelmistoversioiden kehittäminenpäättyy järjestelmätoimittajan osalta vuoden 2018 aikana.Uudet maksuliikenneohjelmistot otetaan käyttöön kevään2018 aikana vuonna 2017 käynnistetyn kilpailutuksenpohjalta.

Systemleverantören slutar utveckla de nuvarande versio-nerna av programmet för betalningsrörelsen under år 2018.Nya program för betalningsrörelsen tas i bruk under våren2018 utifrån den konkurrensutsättning som inletts 2017.


Talpalla on vuosittain päivitettäväriskienhallintasuunnitelma. Riskienhallintasuunnitelmassaon arvioitu toiminnan kannalta merkittävimmät riskit jakiinnitetty erityistä huomiota riskien hallintatoimenpiteisiin.Riskien menettelyjen toteuttamisen valvonta onvastuutettu. Merkittävimpien riskien hallintatoimenpiteidentoteutumista seurataan Talpan johtoryhmässä. Sisäisenvalvonnan elementtejä ja toimenpiteitä käydäänjohtoryhmässä säännöllisesti läpi. Jatkuvuudenhallinta on

Talpa har en riskhanteringsplan som uppdateras årligen. Iriskhanteringsplanen bedöms de största riskerna medtanke på verksamheten och ägnas särskilduppmärksamhet åt riskhanteringsåtgärder. Övervakningenav hur riskförfarandena genomförs har getts till ansvariga.Talpas ledningsgrupp följer hur åtgärderna för hantering avde största riskerna utfaller. Element och åtgärder inom deninterna kontrollen genomgås regelbundet iledningsgruppen. Kontinuitetshantering utgör en del av

115

kytketty osaksi johdon raportointia. rapporteringen till ledningen.

Vuonna 2017 Talpassa tehtiin riskiperusteisten vaikutustenarviointia sekä tietosuojan ja tietoturvan omavalvontaa,minkä pohjalta vuonna 2018 vaiheistetaan ja toteutetaantietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset. Lisäksihuolehditaan henkilöstön tietosuojaosaamisestakoulutusten ja sisäisten ohjeiden avulla.

År 2017 gjorde Talpa en bedömning av riskbaseradekonsekvenser och egenkontroll av dataskyddet ochinformationssäkerheten, utifrån vilket de ändringar somdataskyddsförordningen kräver indelas i faser ochgenomförs. Dessutom ses det till att personalen hardataskyddskunskaper med hjälp av utbildning och internaanvisningar.

Kaupunkistrategian 2017-2021 tavoitteidentoteutuminen liikelaitoksissa

Hur målen i stadsstrategin 2017–2021 uppfylls vidaffärsverken

Talpan strategiset tavoitteet on johdettu kaupunginstrategiaohjelman kohdasta ”Tasapainoinen talous ja hyväjohtaminen”, jossa tavoitteena on talouden pysyminentasapainossa, tuottavuuden paraneminen sekä tehokkaat jatoimivat tukipalvelut. Lisäksi Talpa tukee toiminnallaankaupungin strategista tavoitetta: ”Helsingin muita kuntiakorkeammat palvelujen yksikkökustannukset lähenevätmuiden suurimpien kaupunkien keskiarvoa.”

Talpas strategiska mål har härletts ur punkten "Balanseradekonomi och gott ledarskap" i stadens strategiprogram,med en balanserad ekonomi och förbättrad produktivitetsom mål, liksom också effektiva och fungerandestödtjänster. Talpa stöder med sin verksamhet stadensstrategiska mål: "À-kostnaderna för service, som är högre iHelsingfors än i andra kommuner, närmar sig medeltalet förde andra stora städerna."

Talpan strategiset tavoitteet ovat kilpailukyky, kumppanuus,tehokkaat ja laadukkaat prosessit sekä osaava jamotivoitunut henkilöstö. Strategian toteutuminentodennetaan sitovilla tavoitteilla: tilikauden tulos on ≥ 30 000ja asiakastyytyväisyys on vähintään 3,85. Lisäksituotavuudelle on asetettu talousarviovuodelle viidenprosentin vuosittainen kasvutavoite. Tuottavuuden nousunon laskettu toteutuvan prosessien automatisoinnin jaohjelmistorobotiikan käytön laajentamisen kautta.

Affärsverkets strategiska mål är konkurrenskraft,partnerskap, effektiva och högklassiga processer och enkunnig och motiverad personal. Att strategin blir genomfördverifieras med bindande mål: räkenskapsperiodens resultatär ≥ 30 000 och kundnöjdheten är minst 3,85. För budgetårethar det dessutom ställts som mål att produktiviteten ska ökamed fem procent. Det har beräknats att produktiviteten kanöka genom automatisering av processer och utvidgadanvändning av automation med mjukvarurobotar.

Talpan palvelujen kilpailukykyä arvioidaan jatkuvasti mm.vertaamalla palvelujen hintaa ja laatua vastaaviintaloushallinnon palvelukeskuksiin. Asetettujentehokkuustavoitteiden toteutumista seurataan palvelujenyksikkökustannuksilla, työn tuottavuudella jakokonaistuottavuudella. Palvelujen laatua seurataanluvatun palvelutason toteutumisella jaasiakastyytyväisyydellä. Tavoitteen toteutuminenvarmistetaan tuottamalla johdon tueksi tunnuslukuja, joidenavulla seurataan prosesseihin tehtyjen toimenpiteiden jatyöskentelytapojen muutosten vaikutuksia työntavoitetasoihin ja tuottavuuteen.

Konkurrenskraften hos Talpas tjänster bedöms fortgåendebl.a. genom priset och kvaliteten på tjänsterna i jämförelsemed motsvarande servicecenter för ekonomiförvaltning.Utfallet följs med hjälp av kostnaderna per enhet förtjänsterna, arbetets produktivitet och totalproduktiviteten.Servicekvaliteten följs genom hur den utlovade servicenivånhar nåtts och genom kundnöjdheten. Att målet nås säker-ställs genom nyckeltal för ledningens bruk, med hjälp avvilka det följs hur åtgärderna i processerna ochförändringarna i arbetssätten har påverkat målnivåerna ochproduktiviteten i arbetet.

Helsingin kaupungin uuden toimialamallin odotetaan tuovansynergiaetuja talous- ja palkkahallinnon prosesseihin.

Helsingfors stads nya verksamhetsmodell väntas leda tillsynergieffekter inom ekonomiförvaltnings- och löne-administrationsprocesserna.

Talpa kehittää kaupunkiyhteisiä talous- ja palkkahallinnonprosesseja kaupungin kokonaisetu huomioiden tiiviistiyhdessä asiakkaidensa kanssa.

Talpa utvecklar de för hela staden gemensammaekonomiförvaltnings- och löneadministrationsprocessernatillsammans med kunderna och med beaktande av stadenshelhetsintresse.

Tehokkaisiin ja laadukkaisiin prosesseihin tähdätäänyhdenmukaisilla ja yhtenäisillä toimintatavoilla sekätoimintavarmoilla ja tietoturvallisilla tietojärjestelmillä.Tavoitteen toteutumista seurataan mm. toteutuneillayksikkökustannuksilla.

Effektiva och högklassiga processer eftersträvas medharmoniserade och enhetliga tillvägagångssätt och medfunktionssäkra och datasäkra informationssystem. I vilkengrad målet nåtts följs bl.a. med de faktiska kostnaderna perenhet.

Henkilöstötavoitteena on oikein mitoitettu ja osaavahenkilöstö. Tavoitteeseen pyritään vuorovaikutteisellajohtamisella sekä panostamalla rekrytointeihin,perehdytykseen ja osaamisen kehittämiseen.Työhyvinvoinnin tilaa seurataan organisaation kaikilla

Personalmålet är en rätt dimensionerad och kunnigpersonal. Målet främjas med interaktivt ledarskap och medsatsningar på rekrytering, introduktion och kompetens-utveckling. Arbetshälsoläget följs på allaorganisationsnivåer och det mäts med Kommun10-

116

tasoilla ja sitä mitataan Kunta10 -tutkimuksella.Työnantajakuvaan vaikutetaan mm. aktiivisellaoppilaitosyhteistyöllä.

undersökningen. Arbetsgivarbilden påverkas bl.a. av aktivtsamarbete med läroanstalter.


Talpan henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän 11henkilötyövuodella vuonna 2018, mikäli digitalisoinninhankkeet etenevät suunnitellusti, eikä palveluvalikoimaantule muutoksia tai uusia palveluja tuotettavaksikaupunkikonsernille. Talpan henkilöstörakenteessatapahtuu muutoksia: vaikka automatisaatio vähentääresurssien tarvetta rutiinitehtävissä, tulee talous- japalkkahallinnon asiantuntijuutta entisestään vahvistaa.Esimerkiksi ohjelmistorobotiikan osaamista lisätään.

Antalet anställda vid Talpa beräknas minska med 11årsverken år 2018, om digitaliseringsprojekten framskriderplanenligt och inte det sker förändringar i tjänsteutbudet ellerstadskoncernen får nya tjänster att producera. Det skerförändringar i Talpas personalstruktur: trots att automationenminskar resursbehovet inom rutinuppgifterna, bör sak-kunskapen inom ekonomiförvaltningen och löneadministra-tionen ytterligare stärkas. Exempelvis ökas kompetensen iautomation med mjukvarurobotar.

Organisaation uudistumiskyky, innovatiivisuus jahenkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ovat Talpankeskeisiä toimintaperiaatteita. Henkilöstön osaaminenvarmistetaan toteuttamalla osaamisenkehittämissuunnitelmassa sovitut toimenpiteet jaseuraamalla tavoitteiden toteutumista. Johtamista jaesimiestyötä kehitetään tavoitteellisesti. Esimiestenosaamisen kehittämisen painopisteitä ovatvuorovaikutteinen johtaminen, toiminnan kehittäminen jaasiakaslähtöinen toiminta.

Centrala verksamhetsprinciper för Talpa är förmåga att för-nya organisationen, innovativitet och fortgående utvecklingav personalkompetensen. Personalkompetensensäkerställs genom att de åtgärder som överenskommits iplanen för kompetensutveckling vidtas och genomuppföljning av måluppfyllelsen. Ledarskapet ochchefsarbetet utvecklas målinriktat. Prioriteringar iutvecklingen av chefskompetensen är interaktivt ledarskap,verksamhetsutveckling och kundorienterad verksamhet.


Talpan toimintoja on kahdessa toimipisteessä. Konttori 27Sörnäisten rantatiellä ja Kallion virastotalon ensimmäisessäkerroksessa on yleisökassatilat. Taloussuunnitelmakaudelleei ole tiedossa muutoksia toimitilojen laajuuteen.

Talpa har verksamhet på två olika ställen, Konttori27 vidSörnäs strandväg och kassalokaler för allmänheten ibottenvåningen på ämbetshuset i Berghäll. Ändringar ilokalernas omfattning väntas inte ske underekonomiplaneperioden.



Talpan asiakaspalvelua kehitetään lisäämällä sähköisenasioinnin mahdollisuuksia. Toiminta suunnitellaan siten, ettäasiakkaiden yhteydenotot käsitellään mahdollisimmankattavasti sähköisiä palvelukanavia, esim. lomakkeita jasähköistä palautejärjestelmää hyväksi käyttäen.Asiakasjärjestelmään toteutetaan yhteydenottolomakkeet,joiden pohjalta osa asiakkaiden tehtäväpyynnöistä voidaanrobotisoida.

Talpa utvecklar sin kundtjänst genom att öka möjligheternatill elektronisk kommunikation. Verksamheten planeras såatt kundkontakterna i så hög grad som möjligt behandlasmed hjälp av elektroniska servicekanaler, t.ex. blanketteroch det elektroniska responssystemet. I kundsystemetinförs kontaktblanketter, utgående från vilka en del avkundernas aktivitetsbegäranden kan robotiseras.

Talpan palkka- ja taloushallinnon prosesseissa otetaankäyttöön automatisoinnin, robotiikan, tarjoamiamahdollisuuksia ja niistä saatavia hyötyjä. Robotiikkaaotetaan käyttöön vuonna 2017 tehdyn ohjelmistorobotiikan(RPA) analyysin pohjalta useissa Talpan prosesseissa.

Talpas löneadministrations- och ekonomiförvaltnings-processer börjar tillämpa de möjligheter som automati-seringen och robotiken erbjuder, likaså fördelarna meddessa. Robotik tas i bruk i ett flertal av Talpas processerutifrån en analys av automationen med mjukvarurobotar(RPA) som gjordes 2017.

Prosessien sujuvuutta edistetään ottamalla käyttöön mm.muistiotositteen automaattinen käsittelyjärjestelmä.

Att processerna löper främjas genom att bl.a. ettautomatiskt system för hantering av memorialverifikat.




117

Tilikauden tulos ≥ 30 000 €Asiakastyytyväisyys 3,85 asteikolla 1 – 5 (toteutunut 3,67vuonna 2016).

Räkenskapsperiodens resultat ≥ 30 000 €Kundnöjdheten är minst 3,85 på skalan 1–5 (utfall 3,67 år2016).

Määrä- ja taloustavoitteet – Kvantitativa och ekonomiska mål


20172018 2019 2020

Suoritetavoitteet (tuhatta) – Prestationsmål (tusen)

Sähköiset muistiotositerivit, kpl – Elektroniska memorialverifikat, antal rader 225 200 175Myyntilaskut ja myyntireskontralaskut, kpl – Försäljningsfakturor ochförsäljningsreskontrafakturor, st. 1 288 1 240 1 250 1 280 1 280 1 280

Maksumuistutukset ja perintätoimeksiannot, kpl – Betalningspåminnelser ochinkassouppdrag, st. 218 206 225 225 225 225

Ostolaskut, kpl – Inköpsfakturor, st. 787 771 783 780 780 780

Palkka- ja palkkiolipukkeet – Löne- och arvodesbesked 777 783 801 783 783 783

Tehokkuus/taloudellisuus – Effektivitet/lönsamhetAutomaattisesti täsmäytyvät tilioteviennit – Automatisktavstämda kontoudragsnoteringar, % 66,00 62,50 68,00 70,00 72,00 74,00

E-laskujen osuus lähtevistä laskusta – Andel e-fakturorav utgående fakturor, % 23,50 27,00 28,00 29,00 31,00 33,00

Automaattisesti täsmäytyvät ostolaskut – Automatisktavstämda köpfakturor,% 14,50 14,50 14,50 18,00 21,00 24,00

CM-järjestelmässä täsmäytyvät ostolaskut – I CM-systemetavstämda köpfakturor, % 9,40 9,00 9,00 12,00 14,00 16,00

Sähköisesti ilmoitetut poissaolot – Elektroniskt anmäldfrånvaro, % 68,90 72,50 73,00 75,00 78,00 80,00

Sähköiset palkkalipukkeet – Elektroniska lönebesked, % 72,90 74,00 75,00 76,00 77,00 78,00

HTV – Årsverken 373 355 375 364 354 344

Tuottavuuden toteutuminen 2016 - 2020 (tuottavuus 2015=100) –Produktivitetsutfall 2016 - 2020 (produktivitet 2015=100)


20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet 100 106 102 107 110 113

Liikevaihto/henkilötyövuosi – Omsättning/årsverke 75 77 76 78 79 80

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2015 - 2019 – Effektivitet ilokalanvändningen 2015 – 2019

118


20172018 2019 2020

Tilojen kokonaispinta-ala (htm²) – Lokalytasammanlagt, m² lägenhetsyta 8 306 6 959 6 959 6 959 6 959 6 959

Tilat, neliötä/henkilötyövuosi – Lokaler,kvadratmeter/årsverke 19 20 19 19 20 20

Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma – Resultatsräkning och finansieringskalkyl

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Liikevaihto - Omsättning 28 127 28 657 28 250 27 930 27 647Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga intäkter avaffärsverksamheten 43 90 40 40 40

Varsinaiset kulut - Kostnader −27 559 −28 390 −27 918 −27 620 −27 325Poistot - Avskrivningar −207 −272 −286 −264 −276

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 404 86 86 86 86

Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −56 −56 −56 −56 −56Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 348 30 30 30 30

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 404 86 86 86 86Poistot - Avskrivningar 207 272 286 264 276Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −56 −56 −56 −56 −56


Investointimenot - Investeringsutgifter −165 −300 −300 −400 −300

Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 390 2 16 −106 6

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikvidideten 1 030

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering 1 030Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 1 420 2 16 −106 6

119

Työterveysliikelaitos – Affärsverket företagshälsan



Toimintaympäristön muutoksista merkittävimmät ovat sote-uudistukseen varautuminen, kaupungin toimialauudistuksenvaikutukset työterveyspalveluiden kysyntään sekädigitaalisten palveluiden voimakas kehitystarve jahyödyntäminen.

De största förändringarna i omvärlden är förberedelsernapå social- och hälsovårdsreformen, effekterna av stadenssektorreform på efterfrågan av företagshälsovårdstjänsteroch behovet att kraftigt utveckla och utnyttja digitalatjänster.

Työterveyshuollon toimintakäytäntöjä on arvioitava jakehitettävä suhteessa sote-uudistuksen tavoitteisiin.Laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä kustannustenhillintä edellyttävät tietoon perustuvaa ohjausta jajohtamista. Vaikuttavuuden kannalta olennaista ontunnistaa hoidosta tai palvelusta hyötyvät asiakkaat jatoisaalta taata sujuva palvelukokemus myös arkipäiväisissäasioissa.

Företagshälsans verksamhetsförfaranden måste utvärderasoch utvecklas i förhållande till målen för social- och hälso-vårdsreformen. Att förbättra tjänsternas kvalitet och effektoch stävja kostnaderna förutsätter styrning och ledarskapsom bygger på kunskap. Med tanke på effekten är detväsentligt att identifiera klienter som får nytta av vårdeneller tjänsten och å andra sidan säkerställa en smidigserviceupplevelse också i vardagliga angelägenheter.

Kaupungin toimiala- ja johtamisjärjestelmäuudistusvaikuttaa työterveyspalveluiden kysyntään. Asiakkaatodottavat räätälöityjä palveluita omiin muutostarpeisiinsa.Asiakastarpeisiin ja palvelukulttuurin muutoksiinvastaaminen edellyttää työterveyshuollon omaltahenkilöstöltä rohkeutta ja ketteryyttä uuden oppimiseensekä valmiutta palveluiden yhteiskehittämiseen asiakkaidenkanssa.

Stadens reform av sektor- och ledarskapssystemetpåverkar efterfrågan av företagshälsotjänster. Klienternaförväntar sig skräddarsydda tjänster för sina egna behov iförändringen. Att svara på klienternas behov och föränd-ringarna i servicekulturen förutsätter av företagshälso-vårdens egen personal oräddhet och smidighet att lära signytt och beredskap att utveckla tjänsterna tillsammans medklienterna.



Palveluiden kysyntään ja tuotantotapaan vaikuttaviatekijöitä ovat asiakkaiden valinnanvapauden jakuluttajakäyttäytymisen muutos sekä odotukset palveluidenjoustavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämisestä.Näihin tarpeisiin vastataan digitaalisia palveluita lisäämälläja älyteknologiaa hyödyntäen.

Faktorer som påverkar efterfrågan på tjänsterna och derasproduktionssätt är förändringen i klienternas valfrihet ochkonsumentbeteende samt förväntningarna om ökningen avtjänsternas flexibilitet och kostnadseffektivitet. Dessa behovbesvaras genom att öka de digitala tjänsterna och utnyttjasmartteknologi.

Vaikuttavuus- ja kustannustehokkuustavoitteiden myötätyökyvyn edistämiseksi ja työurien pidentämiseksisuunnatut työterveyshuollon toimet lisääntyvät.Työterveyshuollon pitää pystyä tunnistamaan työpaikanriskiryhmät ja - yksilöt ja toisaalta palvella tukea tarvitseviatyöyhteisöjä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vid sidan av målen i fråga om tjänsternas effekt ochkostnadseffektivitet ökar företagshälsoåtgärderna somsyftar till att främja arbetsförmågan och förlänga arbets-karriärerna. Företagshälsovården måste kunna identifierariskgrupperna och riskindividerna på arbetsplatsen och åandra sidan i så tidig fas som möjligt betjäna de arbets-gemenskaper som behöver stöd.

Asiakasprofiloinnilla sekä työterveyskyselyllä tunnistetaankaupunkitasoisesti yksilötason riskejä ja työkyvyn tuentarpeita. Strategisella työkykyjohtamisella ja siihen liittyvienmittareiden avulla on mahdollisuus muodostaa työpaikantyöhyvinvoinnin tilannekuvaa. Tietoon perustuva toiminnanohjaus ja johtaminen jäntevöittää työterveysyhteistyötä japarantaa työterveyspalveluiden tarpeenmukaistakohdentamista.

Genom klientprofilering och företagshälsoenkäten identi-fieras risker och behov av stöd för arbetsförmågan hosindivider på stadsnivå. Strategiskt ledarskap av arbets-förmågan och mätarna för detta gör det möjligt att bilda ensituationsbild av arbetshälsan på arbetsplatsen. Verksam-hetsstyrning och ledarskap som bygger på kunskap görsamarbetet kring arbetshälsan stadigare och förbättrarinriktningen av företagshälsotjänsterna enligt behov.


Työterveys Helsingin ensisijainen toimintatapa on tuottaaennaltaehkäisevät työterveyspalvelut omana toimintana.Tunnemme kaupungin työntekijät ja heidän työnsä.Pitkäaikainen yhteistyö työnantajan kanssa on luonut hyvätmahdollisuudet tuottaa kaupunkistrategian tavoitteiden

Företagshälsan Helsingfors primära verksamhetssätt harvarit att producera förebyggande företagshälsotjänster somsin egen verksamhet. Vi känner stadens anställda ochderas arbete. Ett långvarigt samarbete med arbetsgivarenhar skapat goda möjligheter att producera tjänsterna i enlig-

120

mukaiset palvelut. het med målen för stadsstrategin.

Laboratorio- ja röntgentoiminnan sijoittuminen samoihintiloihin vastaanottotoiminnan kanssa tukee asiakkaidenmahdollisimman nopeaa asioimista työterveyshuollossa.

Förläggningen av laboratorie- och röntgenverksamheten tillsamma lokaler som mottagningsverksamheten stöder attklienterna så snabbt som möjligt kan uträtta sina ärendeninom företagshälsovården.

Oman palvelutoiminnan tueksi tarvittavatterveyspalveluostot hankitaan kilpailutuksen kautta.Kilpailutettujen terveyspalveluiden osuus on noin 13prosenttia Työterveys Helsingin kokonaismenoista.

Hälsovårdstjänster som är nödvändiga för att stöda denegna serviceverksamheten upphandlas genom konkurrens-utsättning. Andelen konkurrensutsatta hälsovårdstjänster ärcirka 13 procent av Företagshälsan Helsingfors totalutgifter.


Työterveys Helsingin johtokunta hyväksyy vuosittainsisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksen.Työterveyden laatujärjestelmän auditointi on tehty vuoden2016 lopussa ja tältä osin toiminnanohjauksen kokonaisuuson hyvällä tasolla. Asiakastarpeiden ja palvelutuotannonmuutokset tuovat esiin uusia kehityskohteita.

Direktionen för Företagshälsan Helsingfors godkännerårligen en beskrivning av affärsverkets interna kontroll ochriskhantering. En auditering av företagshälsovårdenskvalitetssystem genomfördes under slutet av år 2016 och tilldessa delar är helheten av verksamhetsstyrning på en branivå. Förändringarna i klienternas behov och service-produktionen lyfter fram nya utvecklingsobjekt.

Merkittävin strateginen ja taloudellinen riski liittyyasiakkuuksien pysyvyyteen. Sote-uudistuksen toteutuessaasiakkaiden määrä ja toiminnan volyymi vähenee.Resurssien ja toiminnan sopeuttamiseen varaudutaanennakoivalla suunnittelulla.

Den största strategiska och ekonomiska risken hänför sigtill klientrelationernas varaktighet. När social- ochhälsovårdsreformen genomförs minskar både antaletklienter och verksamhetsvolymen. Företagshälsan för-bereder sig genom prognoserande planering på attanpassa resurserna och verksamheten.

Henkilöstön suorituskyvyn ja toiminnan jatkuvuudenhäiriönä on työterveyslääkäreiden rekrytointivaikeudet.Henkilöstösuunnittelussa ja -resursoinnissa keskitetyttääntyöterveyshoitajien rekrytointiin ja osaamisenkehittämiseen.

Svårigheterna att rekrytera företagshälsoläkare har medförtstörningar för personalens prestationsförmåga ochverksamhetens kontinuitet. Inom personalplaneringen ochhushållningen av personalresurserna koncentreras det pårekryteringen av företagshälsovårdare och utvecklingen avpersonalens kompetens.

Vuonna 2017 tehty laajamittainen Tietohallinnontilannekuva -selvitys ja analyysi luo vuodelle 2018kehityspolun, jolla varmistetaan tietojärjestelmien jatoimittajasuhteiden parempi hallittavuus ja tulevaisuuteenvarautuminen.

År 2017 genomfördes en omfattande utredning och analysom dataförvaltningens situationsbild som skapar en utveck-lingslinje för år 2018 och med vilken bättre hanterbarhet avdatasystemen och leverantörsförhållandena samt bered-skap på framtida förändringar säkerställs.

Kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteidentoteutuminen toimialoilla

Hur målen i stadsstrategin 2017–2021 uppfylls isektorerna

Työterveys Helsinki edistää omalla toiminnallaanuudistuvan kaupunkistrategian tavoitteita, jotka liittyvätjohtamistyön ja tuottavuuden paranemiseen. Tiedollajohtamisen kehittyminen mahdollistaa ennakoivantoimintaotteen ja työterveyspalveluiden tarpeenmukaisenkohdentamisen.

Företagshälsan Helsingfors främjar med sin verksamhetdem av den förnyade stadsstrategins mål som hänför sig tillbättre ledarskap och förbättrad produktivitet. Utvecklingenav kunskapsledarskapet möjliggör ett förebyggande verk-samhetsgrepp och inriktningen av företagshälsotjänsternaenligt behov.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on edelleensairauspoissaolojen ja varhaiseläkemaksujenvähentäminen sekä eläkkeellesiirtymisiän nostaminen.Näihin voidaan vaikuttaa sekä työterveyshuollon ettätyöpaikan toiminnalla ja työkykyjohtamisella.

Målet för verksamheten som främjar arbetsförmågan är fort-farande att minska sjukfrånvaron och betalningarna för för-tidspension samt att höja pensioneringsåldern. På dessakan man inverka såväl genom företagshälsovårdens ocharbetsplatsens verksamhet som genom hälsofrämjandeledarskap.

121



Sitovana toiminnallisena tavoitteena on asiakaskokemustakuvaavan nettosuositteluindeksin (NPS) taso 70.Asiakaslähtöisyyden yhdistäminen palveluidensaatavuuteen, hyötyihin ja talouden tunnuslukuihin auttaatekemään oikeat kehittämistoimenpiteet.

Det bindande verksamhetsmålet är att uppnå nivån 70 förnettorekommendationsindex som beskriver kundupplevel-sen (NPS). Att kundperspektivet kombineras med tillgångenpå tjänsterna, nyttorna av dessa och ekonomiska nyckeltalhjälper att vidta rätta utvecklingsåtgärder.


Työterveyshuollon henkilöstötarpeen muutoksia arvioidaanja ennakoidaan systemaattisesti suhteessapalvelutuotannon (mm. digitalisaatio) ja asiakastarpeidenmuutoksiin. Kysynnän muutoksiin varaudutaan ennakoivallahenkilöstösuunnittelulla.

Förändringarna i personalbehovet inom företagshälsan be-räknas och prognoseras systematiskt i förhållande till för-ändringarna i serviceproduktionen (bl.a. digitalisering) och ikundernas behov. Företagshälsan förbereder sig på föränd-ringar i efterfrågan genom förutseende personalplanering.

Haasteena on edelleen työterveyshuollonerikoislääkäreiden saatavuus. Työterveys Helsinki pyrkiijatkuvasti kehittämään työnantajaimagoa, jotta olisihoukutteleva ja varteenotettava työpaikka työterveyshuollonammattilaisille. Näkyvyyttä lisätään muun muassaosallistumalla aktiivisesti terveysalan valtakunnallisiinammatillisiin tapahtumiin.

Tillgången till specialläkare inom företagshälsovården ärfortfarande en utmaning. Företagshälsan Helsingforssträvar att kontinuerligt utveckla sin arbetsgivarimage för attvara en lockande och beaktansvärd arbetsplats för experterinom företagshälsovården. Företagshälsan görs synligarebland annat genom att aktivt delta i landsomfattandefackevenemang inom hälsovårdsbranschen.


Työterveys Helsinki on keskittänyt kaikki toimintansakaupungin omistamaan kiinteistöön osoitteessaHelsinginkatu 24. Uusia toimitilatarpeita ei ole.

Företagshälsan Helsingfors har centraliserat all sin verk-samhet till fastigheten i stadens ägo vid Helsingegatan 24.Det finns inget behov av nya lokaler.



Työterveys Helsingin potilastietojärjestelmään yhteydessäolevat tietotekniset ratkaisut ovat vuoden 2018painopistealueita. Uusien ratkaisujen avulla tavoitellaantyön sujuvuutta sekä asiakaspalvelun paranemista.

De informationstekniska lösningarna i anslutning till Före-tagshälsan Helsingfors patientdatasystem är ett prioritets-område för år 2018. Genom nya lösningar strävar man attgöra arbetet smidigare och förbättra kundtjänsten.

Henkilöasiakkaille kohdennettuja etäpalveluja parannetaanmuun muassa hoidontarpeen arvioinnin kehittämisellä.Terveydentilan selvittämiseen kohdennettavienetätutkimismenetelmien käytettävyyttä ja hyötyä arvioidaansekä taloudelliselta että toiminnalliselta kannalta.

Distanstjänster avsedda för personkunder förbättras blandannat genom att utveckla bedömningen av vårdbehovet.Verket bedömer ur ett ekonomiskt och ett funktionelltperspektiv användbarheten hos metoder för undersökningav hälsotillståndet på distans och nyttan från dessa.

Etäpalvelujen laajentaminen tehostaatyöterveyshenkilöstöresurssien sekä asiakkaidenajankäyttöä ja yhteydenpito Työterveys Helsinkiin helpottuu.

När distanstjänsterna utvidgas effektiviseras också använd-ningen av personalresurserna inom företagshälsovårdenoch klienterna kan använda sin tid mer effektivt. Det blirdessutom lättare att kontakta Företagshälsan Helsingfors.

Asiakasorganisaatioiden johtoa palvelevan työterveystiedonraportointimenetelmää kehitetään entistäinformatiivisemmaksi hyödyntäen olemassa olevienjärjestelmien laajoja mahdollisuuksia.

Metoden för rapportering av uppgifter om företagshälsansom betjänar ledningen i klientorganisationerna byggs uppoch görs mer informativ genom att utnyttja de befintligasystemens omfattande möjligheter.

Sisäistä talouden ja toiminnan raportointia kehitetään jalaajennetaan johtamisen tueksi sekä toimintaprosessienkehittämiseksi hyödyntämällä tehokkaammin nykyisiäraportointijärjestelmiä.

Den interna rapporteringen om ekonomin och verksam-heten utvecklas och utvidgas som stöd för ledarskapet ochutvecklingen av verksamhetsprocesserna genom att mereffektivt utnyttja de nuvarande rapporteringssystemen.

Tietoteknisten hankkeiden tavoitteena on parantaaasiakaspalvelua ja lisätä työterveyden tietokannoistasaatavan laajan tietovarannon hyödyntämistä sekäasiakaspalvelun että oman toiminnan kehittämiseksi.

Målet för de IT-tekniska projekten är att förbättrakundservicen och i större utsträckning utnyttja denomfattande datareserven om företagshälsan för att utvecklabåde kundservicen och den egna verksamheten.

122




Sitovana toiminnallisena tavoitteena on asiakaskokemustakuvaavan nettosuositteluindeksin (NPS) taso 70. NPSennustaa todennäköisyyttä suositella tai käyttää palveluauudelleen. Indeksin arvo määritetään suosittelijoiden(tyytyväiset) ja tyytymättömien (arvostelija) asiakkaidenvälisenä erotuksena. Asiakaskokemusta mitataan eriasiakasryhmistä.

Det bindande verksamhetsmålet är att uppnå nivån 70 förnettorekommendationsindex som beskriver kundupplevel-sen (NPS). NPS prognoserar sannolikheten att klientenrekommenderar tjänsten eller använder den på nytt.Indexvärdet beräknas som skillnaden mellan de somrekommenderar tjänsten (nöjda klienter) och de somkritiserar tjänsten (missnöjda klienter). Kundupplevelsenmäts i olika klientgrupper.



20172018 2019 2020

Suoritetavoitteet - Prestationsmål

Työterveysneuvottelut - Företagshälsoförhandlingar 1 603 1 600 2 000

Esimieskonsultaatiot - Konsultationer med chefer 4 277 3 500 3 500

Työpaikkaselvitykset - Arbetsplatsutredningar 512 560 560

Vastaanotto- ja etäkontaktit - Mottagnings- och distanskontakter 242 250 230 000 230 000

Nettosuositteluindeksi - Nettorekommendationsindex (NPS) 70 70 70 70Työterveyshuollon kustannukset (€/henkilö) - Kostnader förföretagshälsovården (euro/person) 372 372 372 372

Työterveyshuollosta kirjoitetut sairaspoissaolopäivät -Sjukfrånvarodagar beviljade av Företagshälsan 281 361 280 000 280 000 280 000

Asiakasmäärä - Antal användare 41 000 40 500 40 500 39 500 39 500 39 500Kirjanpidon myynti/asiakasmäärä - Försäljning i bokföringen/antalanvändare 420 403 415 419 419 419

Tehokkuus - Effektivitet

Liikevaihto/henkilö - Omsättning/person 117 115 115 111 111 111

Resurssit - Resurser

Henkilöstön määrä - Antal anställda 144 144 144 144 144 144

Tuottavuuden toteutuminen 2016 - 2020 (tuottavuus2016=100) – Produktivitetsutfall 2016 - 2020(produktivitet 2016=100)


20172018 2019 2020

Tuottavuusindeksi - Produktivitetsindex 100 100 100 101 101

123

Muina toiminnallisina tavoitteina ovat työterveyshuollonkustannusten (€/henkilö) ja työterveyshuollosta kirjoitettujensairauspoissaolojen (kpl) aleneminen vuoden 2016 tasosta.

Övriga verksamhetsmål är att minska företagshälsovårdenskostnader (euro/person) och sjukfrånvaro (st.) beviljad avFöretagshälsan från 2016 års nivå.

Tuottavuuden kehittymistä kuvaavat tunnusluvut Nyckeltal för produktivitetsutvecklingen

Tuottavuuslaskennassa otettiin vuoden 2017 alussakäyttöön tuottavuusmatriisimalli aiemman tuotos/panos -mallin sijaan. Uuden mallin avulla arvioidaantalousnäkökulman lisäksi asiakaskokemusta,henkilöstöresurssia, työntekijöiden työhyvinvointia japalveluiden saatavuutta.

I produktivitetsberäkningen togs en produktivitetsmatris ibruk i slutet av 2017 i stället för den tidigare modellen sombaserade sig på insats och avkastning. Med hjälp av dennya modellen bedöms förutom det ekonomiska perspektivetockså kundupplevelsen, personalresurserna, de anställdasarbetshälsa och tillgången till tjänsterna.


Kivikonkujan potilasarkistotilasta luovuttiin suunnitelmienmukaan.

Företagshälsan avstod från patientarkivlokalerna vid Stens-bölegränden enligt planerna.

Tuloslaskelma – Resultaträkning

€1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Liikevaihto - Omsättning 16 872 16 200 16 000 16 000 16 000Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga intäkter av affärsverksa 367 430 558 558 558Varsinaiset kulut - Kostnader −16 708 −16 453 −16 388 −16 388 −16 388Poistot - Avskrivningar −34 −36 −29 −25 −23

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 497 140 140 144 146

Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −40 −40 −40 −40 −40Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 457 100 100 104 106

Rahoituslaskelma – Finansieringskalkyl

€1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 497 140 140 144 146Poistot - Avskrivningar 34 36 29 25 23Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −40 −40 −40 −40 −40


Investointimenot - Investeringsutgifter −16 −40 −31 −31 −31Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 475 96 98 98 98

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikvidideten −20

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering −20Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 455 96 98 98 98

125

2 KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALA – FOSTRANS- OCHUTBILDNINGSSEKTORN

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 36 448 37 014 66 000 56 000 56 545 57 245Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 662 155 655 388 1 109 625 1 138 125 1 160 457 1 194 905Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −625 707 −618 374 −1 043 625 −1 082 125 −1 103 912 −1 137 660


Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −636 582 −635 845 −1 063 625 −1 102 125 −1 126 412 −1 160 160

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −636 582 −635 845 −1 063 625 −1 102 125 −1 126 412 −1 160 160

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster 1,0 1,2Menot - Utgifter 2,0 3,0

*Talousarvio 2017 ja ennuste 2017 –sarakkeet ovat muutetun talousarvion mukaiset. Tilinpäätös 2016 ei ole vertailukelpoinenuuteen organisaatioon. - Kolumnerna Budget 2017 och Prognos 2017 följer den ändrade budgeten 2017. Bokslut 2016 är intejämförbart med den nya organisationen.





Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelujen kysyntä tuleekasvamaan suunnitelmakaudella: kasvatuksen jakoulutuksen toimialan palvelujen ensisijaisina käyttäjinäolevien helsinkiläisten 1-18-vuotiaiden lasten ja nuortenmäärä kasvaa suunnitelmakaudella noin 5 %. Muuta kuinsuomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määräkasvaa myös suunnitelmakaudella ja kyse on yhäkasvavasta ryhmästä kasvatuksen ja koulutuksennäkökulmasta. Lisäksi yli 18-vuotiaiden helsinkiläistenmäärä kasvaa. Toimialan elinikäisen oppimisen tehtäväkorostuu. Koulutustarpeisiin vaikuttaa myös se, ettähelsinkiläisistä 25 - 29-vuotiaista noin 20 000 on vaillaperuskoulun jälkeistä tutkintoa.

Efterfrågan på barnomsorgs- och utbildningstjänsterkommer att öka under planperioden: de preliminära an-vändarna av fostrans- och utbildningssektorns tjänster, dvs.helsingforsiska barn och ungdomar i 1–18 års ålder, ökarmed cirka 5 % under planperioden. De som talar någotannat språk än finska, svenska eller samiska som sittmodersmål ökar också till antalet under planperioden, ochdet är fråga om en allt större grupp med tanke på fostranoch utbildning. Dessutom ökar antalet helsingforsare somfyllt 18 år. Sektorns uppgift för livslång inlärning framhävs.Utbildningsbehovet påverkas också av att cirka 20 000helsingforsare i 25–29 års ålder saknar examen eftergrundskolan.

Digitalisaation vaikutuksia tuotantotapoihin käsitelläänkohdassa Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon japrosessien kehittämisessä. Muutoksia tilankäytössäkäsitellään kohdassa Toimialan tilankäyttösuunnitelma2018 – 2020.

Digitaliseringens effekter på produktionssätten behandlas ipunkten Digitalisering och IT vid utvecklingen av tjänste-produktionen och processerna. Förändringarna i lokal-användningen behandlas i punkten Sektorns plan förlokalanvändningen 2018–2020.

126

Varhaiskasvatus ja esiopetus Småbarnspedagogik och förskoleundervisning

Asiakasmäärä kasvaa suunnitelmakaudella kaupunginjärjestämässä varhaiskasvatuksessa arviolta 1 130 lapsella.Kunnallisessa päiväkotihoidossa on tällä hetkellävieraskielisiä lapsia yli 4 600 noin 18 % kaikista lapsista.Vieraskielisten lasten määrä kasvaa.

Antalet kunder inom den av stadens ordnade småbarns-pedagogiken beräknas öka med 1 130 under planperioden.Inom den kommunala daghemsvården finns för tillfället merän 4 600 barn med ett främmande modersmål, dvs. cirka18 % av alla barn. Antalet barn med ett främmandemodersmål ökar.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten suhteellisen määränarvioidaan pysyvän ennallaan, mutta lapsimääränkasvaessa myös erityistä tukea tarvitsevien lastenkokonaismäärä kasvaa. Erityistä tukea tarvitsevia on tällähetkellä varhaiskasvatuksessa noin 5 %, mikä tarkoittaasuomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vajaata 1 200lasta ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa runsasta100 lasta (kunnalliset päiväkodit ja ostopalvelut).

Det relativa antalet barn som behöver särskilt stöd inomden grundläggande undervisningen beräknas stanna på nu-varande nivå men när barnantalet ökar, ökar också total-antalet barn i behov av särskilt stöd. Andelen barn sombehöver särskilt stöd är inom barnomsorgen cirka 5 %,vilket innebär att antalet uppgår till knappt 1 200 inom denfinska barnomsorgen och drygt 100 inom den svenskabarnomsorgen (kommunala daghem och köpta tjänstersammanlagt).

Varhaiskasvatuksen kysyntään vaikuttaa väestön kasvunlisäksi se, mitä varhaiskasvatusta perheet valitsevat jakäyttävät (kotihoidon tuki ja kuntalisä, yksityisen hoidon tukija kuntalisä, päiväkotihoito, perhepäivähoito, kerhotoiminta).Myös työllisyys vaikuttaa varhaiskasvatuksen kysyntään.Kotihoidon tuen käyttö on viime aikoina vähentynyt japäiväkotihoidon käyttö on vastaavasti kasvanut.

På efterfrågan av småbarnspedagogik inverkar förutom be-folkningstillväxten också vilken barnomsorgsform familjernaväljer och använder (hemvårdsstöd och kommuntillägg,stöd för privat vård och kommuntillägg, daghemsvård,familjedagvård, klubbverksamhet). Också sysselsättningenpåverkar efterfrågan på barnomsorgstjänster.Användningen av hemvårdsstödet har minskat på sistoneoch daghemsvården har på motsvarande sätt ökat.

Suunnitelmakaudella keskeistä on kehittää koululaisteniltapäivä- ja leikkipuistotoimintaa lapsia ja perheitäpalvelevaksi yhdeksi kokonaisuudeksi. Aamutoiminnanosalta on käynnistynyt pilotti.

Det är viktigt att under planperioden utveckla eftermiddags-och lekparksverksamheten för skolelever till en enda helhetsom tjänar barn och familjer. Ett pilotprojekt har inletts ifråga om morgonverksamhet.

Erityisen tuen resurssit kohdennetaan siten, että jokainenlapsi saa tarvitsemansa tuen lähellä kotiaan.

Resurserna för särskilt stöd riktas så att varje barn får detnödvändiga stödet nära sitt hem.

Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön uusi Helsinginvarhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa uusiesiopetuksen opetussuunnitelma. Helsinginvarhaiskasvatussuunnitelma korostaa aiempaa enemmänlapsen oikeutta, varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuutta japedagogiikkaa sekä edellyttää pedagogiikan jatoimintakulttuurin uudistumista. Uusia sisällöllisiä asioitaovat monilukutaitoon ja digitalisaatioon sekä arviointiinliittyvät asiat. Tavoitteeksi on asetettu, että jokaisessalapsiryhmässä on lastentarhanopettaja.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat ensi kertaanormiperusteiset ja ne muodostavatopetussuunnitelmallisen jatkumon perusopetukseen.

Inom småbarnsfostran har Helsingfors stads nya plan försmåbarnspedagogik tagits i bruk, likaså har en ny läroplanför förskoleundervisningen tagits i bruk inom förskole-undervisningen. Helsingfors stads plan för småbarns-pedagogik betonar mer än tidigare barnens rättigheter ochplanenligheten och pedagogiken inom småbarnsfostran,och förutsätter att pedagogiken och verksamhetskulturenska förnyas. De nya innehåll som tas upp hänför sig tillmultilitteraciteten och digitaliseringen. Det har satts uppsom mål att det ska finnas en barnträdgårdslärare i varjebarngrupp. Grunderna för planen för småbarnspedagogik ärför första gången normbaserade och de skapar ettläroplansmässigt kontinuum inom den grundläggandeutbildningen.

Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus palveluista on noin 12%. Talousarviossa on varauduttu yksityisenvarhaiskasvatuksen kuntalisän pieneen korottamiseen ylikolmevuotiaille ja perhepäivähoidossa alle 3-vuotiaidenosalta.

Andelen privata tjänster inom småbarnsfostran är cirka12 %. I budgeten ingår det en reservering för att något höjakommuntillägget för barn som fyllt tre år inom den privatasmåbarnsfostran och för barn under tre år inom familje-dagvården.

Hallituksen esityksen mukaan varhaiskasvatuksen Enligt en regeringsproposition sänks klientavgifterna inom

127

asiakasmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta 1.1.2018lähtien. Toteutuessaan tämä tulee vähentämäänasiakastuloja ja mahdollisesti lisäämäänvarhaiskasvatuksen palvelujen käyttöä, jolloinvarhaiskasvatuksen asiakasmäärä ja varhaiskasvatuksenmenot kasvavat. Todennäköistä on, että osa yksityisenvarhaiskasvatuksen käyttäjistä siirtyy kunnan järjestämäänvarhaiskasvatukseen. Talousarviossa on varauduttuvarhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentumiseen sekätuloissa että menoissa.

småbarnspedagogiken för dem som har små eller medel-stora inkomster räknat från 1.1.2018. Om propositionenverkställs kommer klientinkomsterna att minska ochanvändningen av de småbarnspedagogiska tjänsternaeventuellt att öka, och då ökar även klientantalet inomsmåbarnsfostran och utgifterna för barnomsorgstjänsterna.Det är sannolikt att en del av kunderna inomsmåbarnsfostran övergår till de av staden organiseradetjänsterna för småbarnsfostran. Budgeten utgår från attklientavgifterna inom småbarnspedagogiken sänks på bådeutgifts- och inkomstsidan.

Perusopetus Grundläggande utbildning

Oppilasmäärä kasvaa suunnitelmakaudella kaupunginjärjestämässä perusopetuksessa noin 2 400 oppilaalla eli 6%.

Antalet elever ökar under planperioden med ca 2 400 (6 %)inom stadens grundläggande utbildning.

Suomenkielisen perusopetuksen oppilaista on tällä hetkellävieraskielisiä 7 800 eli noin 21 %. Ruotsinkielisessäperusopetuksessa vieraskielisiä oppilaita on 70 oppilasta elinoin 2,0 %. Vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu jatkuusuunnittelukaudella. Valmistavaa opetusta toteutetaanalkuopetuksessa siten, että lähtökohtaisesti kaikkialkuopetusikäiset valmistavan opetuksen oppilaatopiskelevat lähikoulussa 1-2. -luokalla. Vanhemmillaoppilailla yhden lukuvuoden kestävä valmistava opetusjärjestetään edelleen keskitetysti.

För tillfället har 7 800 elever, dvs. cirka 21 procent, aveleverna inom den finska grundläggande utbildningen ettfrämmande modersmål. Inom den svenska grundläggandeutbildningen finns 70 elever med ett främmandemodersmål, dvs. cirka 2 procent. Antalet elever med ettfrämmande modersmål fortsätter att öka underplanperioden. Den förberedande undervisningenförverkligas inom nybörjarundervisningen utgående från attalla elever inom den förberedande undervisningen iårskurserna 1 och 2 går i sin närskola. Den förberedandeundervisningen under ett läsår för äldre elever ordnasfortfarande centraliserat.

Erityisoppilaiden suhteellisen osuuden arvioidaan säilyvännykyisellä tasolla runsaassa 11 %:ssa ja ruotsinkielisessäperusopetuksessa 7,7 %:ssa, mutta luokkamuotoisenerityisopetuksen ja integratiivisen opetuksen välinen suhdemuuttuu suunnittelukauden aikana vastaamaanvaltakunnallista keskiarvoa. Tällä hetkellä luokkamuotoistaerityisopetusta saa noin 60 % erityisoppilaista ja integraatio-oppilaita on noin 40 %. Tavoitteena on muuttaa tämä suhdetoisinpäin.

Den relativa andelen elever inom specialundervisningenberäknas stanna på nuvarande nivå på drygt 11 % ochinom den svenska grundläggande utbildningen på 7,7 %,men förhållandet mellan specialundervisningen i klassformoch den integrerade undervisningen förändras under plan-perioden så att det motsvarar det nationella genomsnittet.För närvarande uppgår andelen elever som får special-undervisning i klassform till cirka 60 % av eleverna inomspecialundervisningen och andelen integrationselever tillcirka 40 %. Målet är att få relationen att vända om.

Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuosiluokilla 1-6syksystä 2016 ja käyttöönotto jatkuu portaittain vuosina2017–2018. Opetussuunnitelmassa korostuuilmiöpohjainen oppiminen ja tulevaisuudessa tarvittavatlaaja-alaisen osaamisen sekä digitaalisen yhteiskunnantaidot. Tavoitteena on inklusiivinen koulu, jossa oppilaatopiskelevat omassa lähikoulussaan oman ikäryhmänsäkanssa. Jokainen saa tarvitsemansa tuen omassalähikoulussaan. Tarvittavan tuen saaminen edellyttäätuotantotavan muutosta kohti avoimia ja joustaviaoppimisen tiloja ja polkuja.

Den nya läroplanen togs i bruk i årskurserna 1–6 hösten2016 och ibruktagandet fortsätter stegvis under åren 2017–2018. I läroplanen betonas fenomenbaserad inlärning samtmångsidig kompetens och digitala samhällskunskaper somär nödvändiga i framtiden. Målet är en inklusiv skola vilketinnebär att eleverna studerar i sin egen närskola och i sinegen åldersgrupp. Alla elever får det stöd de behöver i sinegen närskola. För att alla ska få det stöd de behöverförutsätts det att produktionssättet ska ändras mot öppnaoch flexibla inlärningslokaler och studievägar.

Esi- ja perusopetuksen oppilashuolto muodostaasaumattoman jatkumon. Ensimmäisen luokanterveystarkastusten yhteydessä kokeillaan uuttamoniammatillista toimintamallia. Koulujen yhteistyötä

Elevvården inom förskoleundervisningen och den grund-läggande utbildningen skapar ett sömlöst kontinuum. Isamband med hälsokontrollerna i årskurs 1 prövas en nymångprofessionell verksamhetsmodell. Skolornas sam-

128

psykiatristen hoitotahojen ja lastensuojelun kanssakehitetään, minkä tavoitteena on asiakaslähtöinen, yhdenluukun toimintatapa.

arbete med psykiatriska vårdinrättningar och barnskyddetutvecklas i syfte att bygga upp ett kundorienteratverksamhetssätt under ett och samma tak.

Pääkaupunkiseudun Lape (lapsiperheiden palveluidenmuutosohjelma) hankkeessa luodaan yhteisölliseen jayksilökohtaiseen oppilashuoltoon paremmin lapsentarvitseman tuen huomioonottavia toimintamalleja. Lisäksiarvioidaan oppilashuollon vaikuttavuutta.

Inom huvudstadsregionens projekt LAPE (programmet förutveckling av barn- och familjetjänster) skapas medbeaktande av det stöd som barnet behöver verksamhets-modeller som bättre lämpar sig för gemenskaplig och indi-viduell elevvård. Dessutom bedöms elevvårdens effektivitet.

Opetuksen digitalisaatio-ohjelman toteuttaminen muuttaaoppimista ja opettamista. Teknologia sulautuu luontevaksiosaksi koulujen oppimisympäristöjä ja toimintatapoja.Kaikilla opettajilla on tietokone käytössään jasuunnittelukauden aikana myös oppilaiden käyttöönhankitaan tietokoneet. Innovatiivisten kokeilukoulujentoimintaa jatketaan ja kaikissa kouluissa on tutor-opettajat.Oppimisympäristöt ovat joustavia ja avoimia, oppimistatapahtuu kaikkialla ja koko kaupunki on oppimisen tilana.Oppilaiden aktiivinen rooli oppimisprosessissa painottuu.Digitalisia palveluja kehitetään koulutukseenhakeutumisessa oppijan palvelupolun kautta.

Digitaliseringsprogrammet inom undervisningen betyderförändringar i inlärningen och undervisningen. Teknologinintegreras till en naturlig del av skolornas inlärningsmiljöeroch verksamhetssätt. Alla lärare har en dator till sitt för-fogande och under planperioden anskaffas datorer ocksåför eleverna. Verksamheten på de innovativaförsöksskolorna fortsätter och alla skolor har tutorlärare.Inlärningsmiljöerna är flexibla och öppna, inlärning skeröverallt och hela staden är ett rum för inlärning. Elevernasaktiva roll inom inlärningsprocessen betonas. Digitalatjänster utvecklas inom ansökningen till utbildning genominlärarens servicestig.

Suomenkielisessä perusopetuksessa noin neljä viidestäoppilaasta käy tällä hetkellä kaupungin ylläpitämää koulua,vajaa 5 prosenttia valtion koulua ja vajaa 15 prosenttiayksityistä koulua. Oppilasmäärän kasvaessa koulujenkeskimääräinen oppilasmäärä kasvaa, jolloin koulujentilankäyttö vastaavasti tehostuu. Tavoitteena on vahvistaaoppijan polkua lisäämällä esiopetuksen järjestämistäperuskoulujen tiloissa. Oman tilankäytön tehostumisenlisäksi tulee tehostaa koulutilojen aktiivisempaa käyttöäkouluajan ulkopuolella. Tavoitteena on tarjota kaikillelaadukas ja turvallinen lähikoulu, joka toimii alueensatoiminnan yhtenä keskuksena.

Inom den finska grundläggande utbildningen går cirka fyraav fem elever för tillfället i en skola som upprätthålls avstaden, knappt fem procent i en statlig skola och knappt 15procent i en privat skola. När det totala elevantalet ökar,ökar också det genomsnittliga antalet elever i skolorna. Dåeffektiviseras lokalanvändningen i skolorna i samma mån.Målet är att stärka inlärarens studieväg genom att oftareordna förskoleundervisning i grundskolornas lokaler.Förutom effektivisering av användningen av egna lokalerska skollokalerna mer aktivt utnyttjas utanförundervisningstimmarna. Målet är att erbjuda alla enhögklassig och trygg närskola som fungerar som ettcentrum för verksamheten i området.

Lukiokoulutus Gymnasieutbildning

Kaupungin lukioiden opiskelijamäärän arvioidaan kasvavansuunnitelmakaudella vain 15 opiskelijalla.

Antalet studerande i stadens gymnasier beräknas öka medendast 15 under planperioden.

Suomenkielisten nuorten lukiokoulutuksen opiskelijoistanoin 10 % ja aikuislukion opiskelijoista noin 20 % onvieraskielisiä. Ruotsinkielisissä lukioissa on vain muutamiavieraskielisiä opiskelijoita.

Cirka 10 % av studerandena inom den finska gymnasie-utbildningen har ett främmande modersmål och detsammagäller för cirka 20 % av studerandena vid vuxengymnasiet. Ide svenska gymnasierna finns bara ett fåtal studerandemed ett främmande modersmål.

Vuonna 2016 käyttöön otettu lukiokoulutuksenopetussuunnitelma muuttaa lukioiden pedagogiikkaa,toimintakulttuuria, toimintatapoja ja oppimisympäristöjä.Oppimista tapahtuu kaikkialla ja monimuotoiset oppimisentilat ottavat huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat.Lukiot hyödyntävät pääkaupunkiseudun laajaa kulttuuri- jatiedetarjontaa sekä yritystoimintaa monipuolisenaoppimisympäristönä. Lukioiden välinen yhteistyö laajentaafyysistä ja virtuaalista oppimisympäristöä, jolloin yksilöllistenoppimispolkujen määrä lisääntyy ja monipuolistuu.

Läroplanen för gymnasieutbildningen, som togs i bruk år2016, ändrar pedagogiken, verksamhetskulturen, verksam-hetssätten och inlärningsmiljöerna i gymnasierna. Inlärningsker överallt, och i lokaler för mångformig inlärning beaktasolika inlärare och inlärningssätt. Gymnasierna utnyttjarhuvudstadsregionens omfattande kultur- och vetenskaps-utbud och företagsverksamhet som en mångsidiginlärningsmiljö. Samarbetet mellan gymnasierna utvidgarden fysiska och virtuella inlärningsmiljön, vilket ökar antaletindividuella studievägar och gör dessa mångsidigare.

129

Opiskelijoiden ja opettajien käytössä on oppimistavahvistava digitaalinen toimintaympäristö. Verkossatapahtuva yhteisöllinen ja opettajan ohjaama etäopiskelulisääntyvät. Opiskelijat osallistuvat koulun toiminnan,opetuksen ja oman oppimisensa suunnitteluun, mikävahvistaa heidän sitoutumistaan oppimiseen.

Studerandena och lärarna har tillgång till en digitalinlärningsmiljö som främjar inlärningen. Gemenskaplig in-lärning på webben och distansstudier med lärarenshandledning ökar. Studerandena deltar i planeringen avskolans verksamhet och undervisning och sin egeninlärning, vilket stärker elevernas förbindelse till inlärningen.

Lukiokoulutuksessa uudistetaan ja monipuolistetaanarviointia lisäämällä mm. itse- ja vertaisarviointia, opettajanja opiskelijan välisiä arviointikeskusteluja sekä lisäämälläoppimispäiväkirjojen, portfolioiden ja projektityöiden käyttöäarvioinnissa.

Inom gymnasieutbildningen förnyas bedömningen och dengörs mångsidigare bl.a. genom att öka självvärderingar ochkamratvärderingar, bedömningsdiskussioner mellan lärareoch studerande samt användningen avinlärningsdagböcker, portföljer och projektarbeten ibedömningen.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet syksyllä 2016ja sähköistyminen etenee vaiheittain siten, että keväällä2019 kaikki ylioppilaskokeet ovat sähköisiä. Lukiot ovatvalmistautuneet ylioppilaskokeen sähköistymiseenkäyttämällä Abitti-koejärjestelmän sähköisiä kurssikokeita.

Elektroniska studentskrivningar har börjat hösten 2016 ocharbetet fortskrider i faser så att alla studentskrivningar skerelektroniskt våren 2019. Gymnasierna har förberett sig påde elektroniska studentskrivningarna genom att användaelektroniska kursprov i provsystemet Abitti.

Digitalisaatio tukee pedagogisen toimintakulttuurinmuutosta. Lukioissa on toimivat langattomat verkot.Opettajat sekä opiskelijat käyttävät opetuksessa jaoppimisessa kannettavia tietokoneita.

Digitaliseringen stöder förändringen i den pedagogiskaverksamhetskulturen. Gymnasierna har fungerandetrådlösa nätverk. Lärarna och studerandena utnyttjarbärbara datorer i undervisningen och inlärningen.

Kaikissa lukioissa on uudistettu oppimisen tilojamonimuotoisiksi. Oppimista tapahtuu yhdessä käyttäenmonipuolisia oppisen menetelmiä.

Alla gymnasier har förnyat sina inlärningslokaler så att delämpar sig för mångformig inlärning. Inlärningen sker till-sammans genom mångsidiga inlärningsmetoder.

Helsingissä on tällä hetkellä kahdeksan erityisenkoulutustehtävän saanutta lukiota. Nykyiset erityistehtävätovat voimassa 31.7.2018 saakka. Helsingin kaupunki hakikesällä 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityistehtäväänykyisille erityistehtävälukioille ja lisäksi Medialukioonmedian ja Brändö gymnasietiin urheilun erityistehtävää.

I Helsingfors finns för tillfället åtta gymnasier som fått ensärskild utbildningsuppgift. De nuvarandespecialuppgifterna gäller till 31.7.2018. Helsingfors stadansökte sommaren 2017 om en specialuppgift för denuvarande gymnasierna med en specialuppgift hosundervisnings- och kulturministeriet och dessutom enspecialuppgift inom medier för gymnasiet Medialukio och enspecialuppgift inom idrott för Brändö gymnasium.

Lukiokoulutuksen valtion rahoitus muuttuu uusienerityistehtävien myötä. Jatkossa erityistehtävälisäämyönnetään vain niille koulutuksen järjestäjille, joilla onerityinen koulutustehtävä eikä kaikille erityistehtävänomaavassa kunnassa sijainneille lukiokoulutuksenjärjestäjille kuten nyt.

Den statliga finansieringen för gymnasieutbildningförändras med anledning av nya specialuppgifter. Ifortsättningen beviljas tillägget för särskildautbildningsuppgifter bara till de utbildningsanordnare somhar en särskild utbildningsuppgift och inte till alla anordnareav gymnasieutbildning som är belägna i samma kommunsom gymnasiet med en särskild utbildningsuppgift såsomnu.

Ammatillinen koulutus Yrkesutbildning

Ammatillisessa koulutuksessa on käytössä kaikki opetus- jakulttuuriministeriön järjestämisluvan mukaiset ammatillisenperuskoulutuksen paikat. Järjestämisluvat uudistuvatammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön tullessavoimaan 1.1.2018. Uudet järjestämisluvat tulevatperustumaan opiskelijamäärien sijasta opiskelijavuosiin eliopiskelijoiden toteutuneisiin opiskelupäiviin. Järjestämislupakattaa tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen ja

Inom yrkesutbildningen utnyttjas i nuläget alla studieplatserför grundläggande yrkesutbildning inom ramen förtillståndet att ordna grundläggande yrkesutbildning.Tillstånden att ordna utbildning förnyas när lagstiftningen förreformen av yrkesutbildning träder i kraft 1.1.2018. De nyatillstånden kommer att basera sig på studerandeår, dvs.antalet fullbordade studerandedagar per studerande, istället för utfallet av studiedagar. Tillståndet omfattar den

130

oppisopimus- ja työvoimakoulutuksen. Koska uudenjärjestämisluvan laajuudesta ei ole ollut talousarvionvalmisteluvaiheessa tietoa, ehdotus perustuu nykyiseenjärjestämislupaan. Uusi järjestämislupa huomioidaantulosbudjetissa.

examensinriktade yrkesutbildningen, läroavtalsutbildningenoch arbetskraftsutbildningen. Eftersom man inte hadekännedom om omfattningen av det nya tillståndet att ordnautbildning i budgetens beredningsfas, baserar sig förslagetpå det nuvarande tillståndet. Den nya tillståndet att ordnautbildning beaktas i resultatbudgeten.

Helsingin kaupunki on hakenut opetus- jakulttuuriministeriöltä uuteen järjestämislupaanopiskelijavuosien vähimmäismääräksi 10 500. Tämä onnoin 1 000 opiskelijavuotta enemmän, kuin nykyinenjärjestämislupa muunnettuna opiskelijavuosiksi.Ammatillisen koulutuksen kasvun tarve perustuuväestömäärän ja erityisesti maahanmuuttajataustaisenväestön kasvuun Helsingissä sekä ammattityöntekijöidentyövoimapoistumaan.

Helsingfors stad har ansökt om ett nytt tillstånd att ordnautbildning av en volym på 10 500 studerandeår hos under-visnings- och kulturministeriet. Detta är cirka 1 000 stu-derandeår mer än det nuvarande tillståndet konverterat tillstuderandeår. Behovet att öka yrkesutbildningen baserarsig på att befolkningen i Helsingfors, och specielltbefolkningen med invandrarbakgrund, ökar och påarbetskraftsavgången bland yrkesarbetare.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa vieraskielistenopiskelijoiden osuus on jo 25 % eli noin 2 100 opiskelijaapuhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia taisaamea. Vieraskielisten osuuden arvioidaan kasvavan.

Inom den grundläggande yrkesutbildningen har andelenstuderande med ett främmande modersmål redan gått upptill 25 %, dvs. cirka 2 100 studerande har ett annat moders-mål är finska, svenska eller samiska. Andelen studerandemed ett främmande modersmål beräknas öka.

Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö muuttaaammatillista koulutusta ja sen toimintakulttuuria. Muutoskoskee koulutukseen hakeutumista, työssäoppimista,ammatillisen koulutuksen toteutustapoja jaoppimisympäristöjä, rahoitusjärjestelmää, opettajien työtä jaopiskelijoiden työllistymisen varmistamista. Stadinammattiopiston organisaatio uudistetaan huomioidenreformilainsäädäntö ja erityisesti näyttöön perustuva jaosaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaatutkinto.

Lagstiftningen för reformen av yrkesutbildningen innebär enförändring av yrkesutbildningen och dessverksamhetskultur. Förändringen gäller ansökningen tillutbildningen, inlärningen i arbetet, sätten att genomförayrkesutbildningen, inlärningsmiljöer, finansieringssystemet,lärarnas arbete och säkerställande av studerandenassysselsättning. Yrkesinstitutet Stadin ammattiopistosorganisation förnyas med beaktande avreformlagstiftningen och i synnerhet sättet att få examengenom yrkesprov oberoende av hur kunskaperna harförvärvats.

Reformin myötä koulutusta siirretään enemmän työpaikoille,mikä muuttaa opettajien roolia oppimisen ohjaajaksi.Työpaikalla käytännön tehtävien yhteydessä järjestettäväkoulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena taikoulutussopimuksena. Koulutussopimus korvaa nykyisentyössäoppimisen. Oppisopimus säilyy keskeisiltä osinnykyisellään perustuen määräaikaiseen työsuhteeseen.Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työnantajallekoulutuskorvausta. Koulutussopimuksessa opiskelija ei oletyösuhteessa. Opiskelijalle ei makseta palkkaa eikätyöpaikoille koulutuskorvausta millään aloilla. Opiskelija voisiirtyä joustavasti koulutussopimuksesta oppisopimukseen.

Genom reformen flyttas utbildningen i större grad tillarbetsplatserna, vilket ändrar lärarens roll till en handledareför inlärning. Utbildningen sker på arbetsplatsen i anslutningtill de praktiska arbetsuppgifterna och genomförs i form avläroavtalsutbildning eller genom utbildningsavtal. Utbild-ningsavtalet ersätter den nuvarande inlärningen i arbetet.Läroavtalet bevaras till de centrala delarna sådant det äroch bygger på ett arbetsförhållande på viss tid. Tillstuderanden betalas lön och arbetsgivaren fårutbildningsersättning. I fråga om utbildningsavtal ärstuderanden inte i anställningsförhållande till arbetsgivaren.Till studeranden betalas ingen lön och arbetsplatserna fåringen utbildningsersättning inom någon av branscherna.Studeranden kan flexibelt övergå från ett utbildningsavtal tillett läroavtal.

Ammatillisessa koulutuksessa kehitetään reformin myötäjatkuvaa hakeutumista opiskelemaan ja ohjaustyönkäytäntöjä. Peruskoulun päättävät nuoret hakeutuvatkoulutukseen edelleen yhteishaussa. Muu haku tuleeolemaan jatkuvaa hakua suoraan oppilaitokseen.

Inom yrkesutbildningen utvecklas samtidigt med reformenden fortlöpande ansökan till studier och praxisen inomhandledningsarbetet. Ungdomar som går ut grundskolansöker sig fortfarande till utbildning genom dengemensamma antagningen. Annan antagning kommer attbetyda ansökan direkt till läroinrättningen.

131

Ammatillisen koulutuksen koulutustarjonta on suunniteltutehdyn ennakointityön pohjalta vastaamaan laadullisesti jamäärällisesti työvoimatarpeisiin ja mahdollisuuteensuorittaa tutkintojen lisäksi tutkinnon osia. Toiminnan jatalouden tehokkuutta lisätään karsimalla koulutuksenpäällekkäisyyksiä, poistamalla nuorten ja aikuistenkoulutusten raja-aitoja ja lisäämällä työpaikalla tapahtuvaaoppimista. Lisäksi opiskelijan nopeaa valmistumistatuetaan. Elokuussa 2017 käyttöönotettua uuttaopiskelijahallintojärjestelmää kehitetään edelleen siten, ettäsieltä saatava tieto tukee toiminnan tuloksellistakehittämistä.

Utbudet inom yrkesutbildningen har planerats på basis avprognoseringsarbete så att den kvalitativt och kvantitativtmotsvarar arbetskraftsbehovet och möjligheten att avläggaförutom examina också delar av examen. Verksamhetensoch ekonomins effektivitet ökar genom att dubbleringarinom utbildningen elimineras, vuxenutbildningens skrankoravlägsnas och inlärningen på arbetsplatsen ökas.Dessutom främjas möjligheterna för studerandena attsnabbt avlägga examen. Det nyastuderandeförvaltningssystemet som togs i bruk i augusti2017 utvecklas vidare så att de uppgifter som fås ursystemet stöder en resultatrik utveckling av verksamheten.

Stadin ammattiopisto on ollut mukana opettajienvuosityöaikakokeilussa syksystä 2017 alkaen. Vuosityöaikamahdollistaa opettajien työn suunnittelun aiempaatyöaikamallia joustavammin ja pedagogisia ratkaisujahyödyntäen.

Yrkesinstitutet Stadin ammattiopisto har deltagit i ett försökmed årsarbetstid för lärarna sedan hösten 2017. Års-arbetstiden gör det möjligt att planera lärararbetet flexiblareän enligt den tidigare arbetstidsmodellen och med ut-nyttjande av nya pedagogiska lösningar.

Stadin aikuisopistossa toimii maahanmuuttajienosaamiskeskus, jonka palveluissa keskitytäänmaahanmuuttajien osaamisen kartoittamiseen, sosiaaliseenkuntoutukseen, kielikoulutukseen, ammatillisiin pajoihinsekä työelämävalmennukseen. Tavoitteena onmaahanmuuttajien osaamisen lisääminen ja nopeatyöllistyminen. Osaamiskeskuksen tuloksellista toimintaa ontarvetta jatkaa suunnittelukaudella.

Vid yrkesinstitutet Stadin aikuisopisto fungerar ettkompetenscenter för invandrare vars tjänster koncentrerarsig på att kartlägga invandrarnas kompetens och erbjudasocial rehabilitering, språkutbildning, yrkesverkstäder ocharbetslivsträning. Målet är att öka invandrarnas kompetensoch främja deras snabba sysselsättning. Det är behövligt attfortsätta kompetenscentrets resultatrika verksamhet underplanperioden.

Oppimisen tuen suunnitelma uudistetaan vastaamaanreformilainsäädäntöä. Jokaiselle opiskelijalle tehdäänhenkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma,johon kirjataan myös opiskelijan saama tuki oppimiseen.

Planen för inlärningsstöd förnyas så att den motsvararreformlagstiftningen. En personlig plan för utveckling avinlärningen görs upp för varje studerande. I planen upptasockså hurdant stöd studeranden får för sin inlärning.

Yritysyhteistyötä tullaan lisäämään ja kehittämään uudellatavalla tuoden oppilaitokseen yritystoimintaa ja tarjoamallaopiskelijoiden toteuttamia palveluja. Myös joidenkintyöllistävien alojen vetovoimaisuutta kehitetään yhteistyöllätyöelämän ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Samarbetet med företag kommer att öka och utvecklas påett nytt sätt genom att införa företagsverksamhet i läroinrätt-ningen och erbjuda tjänster producerade av studerandena.Dessutom främjas vissa sysselsättande branschers attrak-tivitet genom att samarbeta med arbetslivet och yrkeshög-skolor.

Stadin ammattiopiston Brygga kokoaa yhteentutkintotavoitteisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen.Lisäksi Brygga tarjoaa Stadin ammattiopistossa joopiskeleville vaihtoehdon, jos opinnot ovat vaarassakeskeytyä. Koulutuksilla ja palveluilla vastataankoulutustakuuseen ja jokaiselle nuorelle ja nuorelleaikuiselle tarjotaan sopiva vaihtoehto joustavasti. Ohjaamonja etsivän nuorisotyön kanssa tehdään tiivistä yhteistyötäkoulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuortenaikuisten palveluihin ohjaamiseksi.

Yrkeshöskolan Stadin ammattiopistos Brygga samlar ihopden examensinriktade utbildningen och läroavtalsutbild-ningen. Brygga erbjuder också de nuvarande studerandenavid yrkeshögskolan Stadin ammattiopisto ett alternativ omdet finns risk för att de avbryter sina studier. Utbildningarnaoch tjänsterna svarar på utbildningsgarantin och ett lämpligtalternativ erbjuds flexibelt för alla ungdomar och ungavuxna. Samarbetet med Navigatorn och det uppsökandeungdomsarbetet är tätt i syfte att styra ungdomar och ungavuxna utanför utbildning till tjänsterna.

Bryggaan on koottu ammatilliseen peruskoulutukseenvalmentava koulutus Valma, nuorten työpajatoiminta,perusopetuksen lisäopetus ja avoimet opinnot. Valmassaopiskelija voi parantaa opiskeluvalmiuksiaan ja kokeillaerilaisia koulutusvaihtoehtoja oman alan löytämiseksi.Nuorten työpajat mahdollistavat toiminnallisenoppimisympäristön työkokeilun keinoin. Työpajatoiminnalla

I Brygga har man samlat ihop den handledandeutbildningen Valma, verkstadsverksamheten för unga,påbyggnadsundervisningen inom den grundläggandeundervisningen och öppna studier. I Valma kanstuderandena förbättra sina studiefärdigheter och prövaolika utbildningsalternativ för att hitta sin egen bransch,Verkstäderna för unga möjliggör en funktionell

132

tavoitetaan sellaisia nuoria, joilla on haasteita koulutukseensiirtymisessä tai vaikea elämäntilanne. Perusopetuksenlisäopetuksen toteuttaminen ammatillisessa oppilaitoksessatarjoaa perusopetuksen päättöluokan jälkeenmahdollisuuden parantaa jatko-opiskeluvalmiuksia jakorottaa perusopetuksen päättönumeroita.

inlärningsmiljö med arbetsprövningens metoder.Verkstadsverksamheten når ungdomar för vilka det är ut-manande att övergå till utbildning eller som är i en svårlivssituation. Att förverkliga den grundläggande utbild-ningens påbyggnadsundervisning vid enyrkeslärorinrättning ger efter avgångsklassen inom dengrundläggande utbildningen en möjlighet att förbättrafärdigheterna för fortsatta studier och höja avgångsbetygenfrån den grundläggande utbildningen.

Ohjaamo-Helsinki tarjoaa neuvontaa ja ohjausta erityisestityön ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Stadinammattiopisto tarjoaa Ohjaamon asiakkaille yksilöllisiäpolkuja opiskelun aloittamiseksi. Ohjaamotoimintamallinjatkamiseen on varauduttu talousarviossa.

Navigatorn Helsingfors erbjuder rådgivning ochhandledning speciellt för ungdomar som har förblivit utanförarbete och utbildning. Stadin ammattiopisto tillhandahållerindividuella möjligheter för att börja på en studieväg förNavigatorns kunder. Budgeten utgår från attverksamhetsmodellen för Navigatorn fortsätter.

Etsivä nuorisotyö tarjoaa tukea ja ohjaustasyrjäytymisvaarassa, alle 29 -vuotiaille koulutuksen jatyöelämän ulkopuolella oleville nuorille. Työmuodoltaanetsivä nuorisotyö vaihtelee lyhytkestoisesta ohjauksestapitkäkestoiseen sosiaaliseen vahvistamiseen kohtipalveluihin kiinnittymistä. Helsingin kaupunki tuottaa etsiväänuorisotyötä itse sekä hankkii sitä yhteistyösopimuksinpalveluntarjoajilta yhteensä 20 etsivän nuorisotyöntyöntekijän volyymilla. Toimiala rahoittaa toimintaavaltionavustuksen (kattaa n. 65 %) ylimenevällä osuudella.

Det uppsökande ungdomsarbetet ger stöd och handledningför ungdomar under 29 år som har förblivit utanförutbildning och arbetslivet. Det uppsökande ungdomsarbetetvarierar till arbetsformerna från kortvarig handledning tilllångvarig social förstärkning som syftar till att ungdomarnaengagerar sig i tjänsterna. Helsingfors stad produceraruppsökande ungdomsarbete både själv och upphandlardetta delvis genom samarbetsavtal hos serviceproducenter,och har sammanlagt 20 anställda inom det uppsökandeungdomsarbetet. Sektorn finansierar den andel avverksamheten som överskrider statsunderstödet (täckercirka 65 %).

Investointisuunnitelmia laadittaessa tehdään yhteistyötätyöelämän kanssa. Työelämä digitalisoituu ja robotisoituunopeasti, joten oppilaitoksessa on pysyttävä tässäkehityksessä mukana.

Då investeringsplaner utarbetas samarbetar sektorn medarbetslivet. Arbetslivet digitaliseras och robotiseras i ensnabb takt och läroinrättningarna måste hålla samma taktmed utvecklingen.

Ammatillisessa koulutuksessa tehostetaan tilojen käyttöä.Tulevaisuudessa tavoitteena on keskittää opetusta entistäsuurempiin ja tehokkaampiin kampuksiin.

Inom yrkesutbildningen effektiviseras användningen avlokalerna. Ett mål i framtiden är att koncentreraundervisningen till större och mer effektiva campusområdenän tidigare.

Vapaa sivistystyö Fritt bildningsarbete

Vapaan sivistystyön kohderyhmä kasvaa määrällisestiasukasmäärän kasvaessa. Kurssilaisten määrä on pysynytviime vuodet samalla tasolla kurssien ollessa täynnä.Kurssien minimiopiskelijamäärä on pääsääntöisesti 10ilmoittautunutta, mutta maksimiopiskelijamäärä riippuuluokan koosta ja pedagogisista seikoista. Erityisryhmien,kuten vammaisryhmien opetus voidaan aloittaapienemmällä kurssilaisten määrällä.

Målgruppen för det fria bildningsarbetet ökar i volym närantalet invånare blir större. Antalet kursdeltagare harstannat på samma nivå under de senaste åren ochkurserna har varit fullsatta. Minimiantalet studerande påkurserna är i regel 10 anmälda deltagare, menmaximiantalet studerande beror på klassrummets storlekoch pedagogiska frågor. I fråga om kurser förspecialgrupper, såsom grupper av handikappade, kanundervisningen börja även om antalet kursdeltagare ärmindre.

Opetussuunnitelmaa kehitetään vastaamaan kuntalaistenmuuttuvia sivistystarpeita ja tavoitteena on saavuttaa uusiaasiakkaita. Vapaan sivistystyön opiskelijat edustavatikäluokkia 16-95 vuotta. Suurin ikäryhmä on 65-74-vuotiaat.. Työväenopiston opiskelijoista noin 10 % on

Läroplanen utvecklas så att den motsvarar kommun-invånarnas förändrade bildningsbehov och målet är att fånya kunder. Studerandena inom det fria bildningsarbetethör till åldersgruppen 16–95 år. Den största gruppen är 65–74 år. Ungefär 10 % av dem som studerar vid

133

maahanmuuttajataustaisia. arbetarinstitutet har invandrarbakgrund.

Vapaan sivistystyön toiminta on tarkoitettu lähinnä yli 16-vuotiaille helsinkiläisille. Osana kasvatus- jakoulutustoimialaa vapaa sivistystyö rakentaa muuntoimialan kanssa yhdessä elinikäisen oppimisen Helsinkiä.Erityisesti lukio- ja ammatillisen koulutuksenpalvelukokonaisuuden yhteistyön mahdollisuudet avaavatuudella tavalla kuntalaisten itsensä ja osaamisensakehittämisen mahdollisuuksia.

Verksamheten inom det fria bildningsarbetet är främstavsedd för helsingforsare som fyllt 16 år. Som en del avfostrans- och utbildningssektorn bygger det fria bildnings-arbetet ett Helsingfors för livslång inlärning tillsammansmed den övriga sektorn. Speciellt samarbetet med service-helheten gymnasie- och yrkesutbildning öppnar möjligheterför kommuninvånarna att på ett nytt sätt utveckla sig självaoch sin kompetens.

Vapaan sivistystyön opetussuunnitelma painottaakuntalaistarpeiden huomioon ottamista, demokratian jaosallisuuden tukemista, terveyden ja hyvinvoinninedistämistä, uusia oppimisympäristöjä sekä opetuksenjohtamista näiden tavoitteiden mukaan.Opetussuunnitelman toteuttaminen pitää sisällään myösopetuksen laajatavoitteisuuden ja monialaisuuden.Opetuksen sisällön ohella tavoitellaan aikaisempaamonipuolisempia opetus- ja oppimismenetelmiä.

Det betonas i läroplanen för det fria bildningsarbetet attinvånarnas behov ska beaktas, demokrati och delaktighetstödjas, hälsa och välbefinnande främjas, nya lärmiljöerskapas och undervisningen ledas i enlighet med målen.Verkställandet av läroplanen omfattar ävenundervisningens breda mål och övergripande karaktär.Förutom undervisningsinnehållet strävar man eftermångsidigare undervisnings- och inlärningsmetoder äntidigare.

Yhteiskunnan muutoksen myötä kuntalaisten digitaalistenvalmiuksien kehittämistarve kasvaa merkittävästi. Vapaansivistystyön tehtävänä on mahdollistaadigitalisaatiovalmiuksien ajan tasalla oleminen myössellaisille henkilöille, jotka eivät saa näitä valmiuksiatyöelämän tai ammatillisen koulutuksen kautta.

Samhället förändras, vilket medför att behovet att utvecklainvånarnas digitala färdigheter ökar väsentligt. Det friabildningsarbetet har till uppgift att göra det möjligt att hålladigitaliseringsfärdigheterna ajour också hos dem som intefår färdigheterna i arbetslivet eller yrkesutbildningen.


Varhaiskasvatus ja esiopetus Småbarnspedagogik och förskoleundervisning

Hallitus on päättänyt esittää kannustusloukkujenpurkamisen yhteydessä varhaiskasvatuksenasiakasmaksujen alentamista vuoden 2018 alusta. Tähänon varauduttu talousarviossa.

Regeringen har beslutat föreslå sänkning avklientavgifterna inom småbarnspedagogiken i sambandmed undanröjningen av flitfällor räknat från ingången av år2018. Detta har beaktats i budgeten.

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksenjatkumon pedagogista vahvistamista tuetaan yhteisillätilaratkaisuilla alueilla. Esiopetuksen osalta tavoitteena on,että toiminnan verkkoa rakennetaan siten, että etsitäänratkaisuja, joissa esiopetus jatkuu samoissa tiloissa kuinvarhaiskasvatus tai esiopetus järjestetään koulun kanssasamoissa tiloissa.

Förstärkningen av ett pedagogiskt kontinuum mellansmåbarnspedagogiken, förskoleundervisningen och dengrundläggande utbildningen stöds genom gemensammalokallösningar i områdena. Målet inom förskolan är attverksamhetsnätverket byggs upp så att man sökerlösningar enligt vilka förskoleundervisningen sker i sammalokaler som småbarnspedagogiken eller förskolan ordnas isamma lokaler med skolan.

Kielirikasteisen esiopetuksen kokeilut alkoivat syksyllä 2017neljässä päiväkodissa englannin, ranskan, venäjän jaespanja kielillä. Kokeilun tuloksia ja jatkoa arvioidaanvuoden 2018 aikana.

Försök med språkberikad förskoleundervisning börjadehösten 2017 på fyra daghem på engelska, franska, ryskaoch spanska. Försökets resultat och fortsättning utvärderasunder år 2018.

Päiväkotien koko on kasvanut. Suurempien yksiköidenpedagogisen toiminnan kehittämiseen ja johtamiseenkiinnitetään siksi erityistä huomiota ja luodaan lapsen hyvänkasvun kannalta toimivia tilaratkaisuja.

Daghemmen har blivit större. Större avseende fästs därförvid utvecklingen av de större enheternas pedagogiskaverksamhet och ledarskap och lokallösningar som stöderen bra uppväxt hos barnen byggs upp.

Strategisena tavoitteena on automatisoida ja digitalisoidapalveluihin hakeutumista.

Det strategiska målet är att automatisera och digitaliserasätten för att söka sig till service.

134

Perusopetus Grundläggande utbildning

Väestökasvun johdosta kaupungin koulujen oppilasmääräkasvaa ja uusille asuinalueille rakennetaan uusiaperuskouluja. Vaihtoehtoisena mallina selvitetään nykyistensopimuskoulujen halukkuus tuottaa enemmänperusopetuspalveluja.

Med anledning av befolkningstillväxten ökar elevantalet istadens skolor och nya grundskolor byggs i de nyabostadsområdena. Som en alternativ modell utreds denuvarande avtalsskolornas beredvillighet att producera mertjänster inom den grundläggande utbildningen.

Perusopetuksen kieliohjelmaa tarkistetaan siten, ettäensimmäinen vieras kieli tai toinen kotimainen kieli alkaapääsääntöisesti 1. luokalla.

Språkprogrammet inom den grundläggande utbildningenjusteras så att det första främmande språket eller det andrainhemska språket i regel börjar i årskurs 1.

Oppilaiden ohjausta on tarpeen lisätä peruskoulunpäättövaiheessa. Tavoitteena on syventää oppilaidentietämystä toisen asteen opinnoista sekä parantaatyöelämätuntemusta.

Det är behövligt att öka elevhandledningen inför avgångenfrån grundskolan. Målet är att fördjupa elevernas kunskaperom studier på andra stadiet och förbättra deras kännedomom arbetslivet.

Digitaalisia palveluja kehitetään niin hakuprosesseissa kuinoppilaan oppimisen ja opiskelun tueksi.

Digitala tjänster utvecklas både inom sökprocesserna ochsom stöd för elevernas inlärning och studier.

Koulupäivän jälkeistä harrastus- ja vapaa-ajan toimintaakoulun tiloissa kehitetään edelleen. Palvelustrategisenavaihtoehtona kokeillaan mallia, jossa jokaisellekoulupäivälle on saatavilla vähintään yksi vapaaehtoinen,ilmainen harrastustoiminta koulun tiloissa.

Hobby- och fritidsverksamheten i skollokalerna efter skol-dagen utvecklas vidare. Som ett servicestrategisktalternativ prövas en modell som bygger på att det varjeskoldag finns tillgång till minst en frivillig gratishobbyfunktion i skollokalerna.

Tämä toteutetaan yhteistyössä koulun kerhotoiminnan,nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.Selvitetään myös vapaaehtoistyön toimijoidenosallistuminen koulun arkeen.

Detta förverkligas i samarbete med skolans klubb-verksamhet, ungdomsväsendet och aktörer inom den tredjesektorn. Dessutom utreds möjligheterna för aktörer inomfrivilligarbetet att delta i skolans vardag.

Lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Gymnasie- och yrkesutbildning och frittbildningsarbete

Mikäli Helsinki ei saa erityistehtävälupaa hakemiinsalukioihin, sillä on vaikutusta opettajien työllistymiseen,lukioiden vetovoimaan, palveluverkkoon ja opiskelijoidenkurssisuorituksiin ja –valintoihin.

Om Helsingfors inte får tillstånd till en särskild utbild-ningsuppgift i de angivna gymnasierna påverkar detta lärar-nas sysselsättning, gymnasiernas attraktivitet, servicenätetoch studerandenas kursprestationer och kursval.

Ammatillisen koulutuksen reformi tulee voimaan 1.1.2018.Se muuttaa ammatillista koulutusta ja sentoimintakulttuuria. Muutos koskee mm. koulutukseenhakeutumista, työssäoppimista, ammatillisen koulutuksentoteutustapoja ja oppimisympäristöjä, rahoitusjärjestelmää,opettajien työtä ja opiskelijoiden työllistymisenvarmistamista.

Reformen av yrkesutbildningen träder i kraft 1.1.2018. Denändrar yrkesutbildningen och dess verksamhetskultur.Förändringen gäller bl.a. ansökningen till utbildning,inlärningen i arbetet, sätten att genomförayrkesutbildningen och inlärningsmiljöer,finansieringsystemet, lärarnas arbete och säkerställandetav studerandenas sysselsättning.

Maahanmuuttajiin erikoistunut Osaamiskeskus on toiminutvuoden 2016 kesäkuusta alkaen osana Stadinaikuisopistoa. Talousarviossa on varauduttuOsaamiskeskus toiminnan jatkumiseen.

Kompetenscentret, som är specialiserat på invandrare, harsedan juni 2016 varit en del av Stadin aikuisopisto.Budgeten utgår från att verksamheten i Kompetenscentretfortsätter.

Stadin ammattiopistossa on tarjolla avoimia opintojahelsinkiläisille alle 29-vuotiaille nuorille. Avoimina opintoinaon tarjolla ammatillisia koulutuskokonaisuuksia mm.asiakaspalvelu, yrittäjyys, yksilöllistä erioppimisympäristöihin vietyä suomi toisena kielenä tukea

Stadin ammattiopisto tillhandahåller öppna studier förhelsingforsiska ungdomar under 29 år. I form av öppnastudier tillhandahålls yrkesutbildningshelheter, bl.a. kund-service, företagsverksamhet, individuellt stöd för finska somandra språk i olika inlärningsmiljöer och tillståndskorts- och

135

sekä työelämän tuntemia lupakortti- ja passikoulutuksia.Avoimina opintoina voi myös saavuttaa perusopetuksenpäättötodistuksen yksilöllisen suunnitelman mukaisesti.Kolmen viikon välein aloittava Treenaamo toimiivauhdinottona tutkintokoulutukseen tai oman suunnanlöytämisen tukena. Avoimissa opinnoissa ohjataan jatuetaan vuosittain yli 550 koulutuksen ulkopuolella olevaanuorta. Avoimia opintoja on rahoitettu kasvatuksen jakoulutuksen toimialan omalla rahoituksella ja tätä jatketaan.

passkolningar med tanke på arbetslivet. Genom öppnastudier är det också möjligt att få avgångsbetyg från dengrundläggande utbildningen i enlighet med en individuellplan. Treenaamo börjar med tre veckors mellanrum ochfungerar som en ansats till examensinriktad utbildning ellersom ett stöd för att hitta sin egen riktning. I de öppnastudierna får mer än 550 ungdomar utanför arbete ochutbildning årligen handledning och stöd. Öppna studier harfinansierats genom egen finansiering från fostrans- ochutbildningssektorn och detta fortsätter.

Aikuisopistossa järjestetään lastenhoidolla tuettuja suomenkielen kursseja maahanmuuttotaustaisille kotivanhemmillesekä töihin pääsyä edistäviä vertaisryhmiähankerahoituksella. Hankerahoitusta saadaan vuoden 2018loppuun asti.

Vid vuxeninstitutet ordnas kurser i finska medbarnvårdsstöd för hemmaföräldrar med invandrarbakgrundoch sysselsättningsfrämjande kamratgrupper medprojektfinansiering. Projektfinansieringen fortsätter tillutgången av 2018.

Ohjaamo on työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- jakulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriönyhteishanke. Se on osa hallitusohjelmaan kirjattuaNuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo-toiminta saaEuroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta Keski-SuomenELY-keskuksen kautta helmikuun loppuun 2018 saakka.Hallituksen puoliväliriihessä on päätetty edetä Ohjaamojenvakinaistamisessa. Päätös koskee vuosia 2018 -2021.Ohjaamoiden vakinaistamiseen saadaan valtiontukea.Valtion tuki riippuu kuitenkin siitä miten kunnat sitoutuvatsijoittamaan Ohjaamotoimintaan. Kasvatuksen jakoulutuksen toimiala on sitoutunut osallistumaan yhtenätoimialana Ohjaamon toimintaan.

Navigatorn är arbets- och näringsministeriets, undervis-nings- och kulturministeriets och social- och hälsovårds-ministeriets gemensamma projekt. Den är en del avförverkligandet av Ungdomsgarantin, som har antecknats iregeringsprogrammet. Navigatorn-verksamheten har be-viljats medel ur Europeiska socialfonden via NTM-centraleni Mellersta Finland till utgången av februari 2018. Iregeringens halvtidsöversyn har man beslutat skrida framåti att göra Navigatorns verksamhet stadigvarande. Beslutetgäller för åren 2018–2021. Statligt understöd beviljas för attgöra Navigatorns verksamhet stadigvarande. Statsbidragetberor dock på i vilken grad kommunerna förbinder sig till attinvestera i Navigatorns verksamhet. Fostrans- och utbild-ningssektorn har förbundit sig till att delta i Navigatornsverksamhet som en sektorhelhet.


Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sitovana tavoitteenaon, että joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavathuomioon erilaisten oppijoiden tarpeet.

Fostrans- och utbildningssektorns bindande mål är attflexibla studiestigar för livslång inlärning beaktar olikainlärares behov.

Varhaiskasvatuksessa tavoitteen mittarina on, ettäjokaiselle lapselle on laadittu uudenvarhaiskasvatussuunnitelman mukainen lapsenvarhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatuksessa tavoiteedellyttää toimintakulttuurin ja työprosessin läpikäyntiäperustuen Helsingin varhaiskasvatuksen suunnitelmaan jauusiin valtakunnallisiin suunnitelman perusteisiin. Riskinäon, että suunnitelma toteutetaan kuten ennenkin jauudistuksen tavoitteet, kuten osallisuus javarhaiskasvatussuunnitelman käyttö osana toiminnansuunnittelua, toteutusta ja arviointia ei toteudu.

Inom småbarnsfostran är mätaren för målet att en plan försmåbarnspedagogik har gjorts upp för varje barn i enlighetmed den nya läroplanen för småbarnspedagogik. Måletförutsätter inom småbarnspedagogiken genomgång avverksamhetskulturen och arbetsprocessen på basis avHelsingfors stads plan för småbarnspedagogik och nyariksomfattande grunder för planen. Risken finns att planengenomförs på samma sätt som tidigare och målen för re-formen, såsom delaktighet och användningen av planen försmåbarnspedagogik som en del av planeringen, verk-ställandet och utvärderingen, inte realiseras.

Tavoitteen toteutumista edistetään ottamallavarhaiskasvatuksen opettajia mukaan olemassa oleviinasiantuntijaverkostoihin. Päiväkodin johtajien, rehtoreiden jaalueen päälliköiden yhteistyötä lisätään: kartoitetaan uudentoimintakulttuurin ja johtamisen tarpeita ja synergiaetuja.Tämän perusteella suunnitellaan ja järjestetäänpedagogisen johtamisen valmennusta.

Målet främjas genom att lärarna inom småbarns-pedagogiken tas med i befintliga sakkunnignätverk.Samarbetet mellan daghemsföreståndare, rektorer ochområdeschefer ökar: behovet och synergifördelarna av enny verksamhetskultur och nytt slags ledarskap kartläggs.Utifrån detta planeras och ordnas handledning ipedagogiskt ledarskap.

136

Perusopetuksessa mittarina on, että portfolio-oppimistatoteutetaan kaikissa peruskouluissa. Oppijanoppimisprosessi nähdään kokonaisuutena ja portfolioseuraa oppijan mukana koko hänen oppimispolkunsa ajan.Riskinä on, että koulujen käyttöön ei saada järjestelmiä,jotka tukevat portfolio-oppimisen toteutumista. Riskinä onmyös, että opettajien osaaminen oppimisprosessinohjaajana ei toteudu kaikissa kouluissa.Riskinhallintakeinona on, että koulujen tutor-opettajientoimintaa ohjataan portfolio-oppimisen toteutumiseenkouluissa ja kaikille opettajille tarjotaan portfolio-oppimiseenkoulutusta.

Inom den grundläggande utbildningen används som mätareatt inlärning genom portföljmetoden genomförs i alla skolor.Inlärarens inlärningsprocess betraktas som en helhet ochportföljen följer inläraren genom hela inlärningsstigen.Risken finns att skolorna inte får tillgång till system somstöder förverkligandet av portföljmetoden. En annan risk äratt lärarnas kompetens som handledare i inlärnings-processen inte realiseras i alla skolor. Som en risk-hanteringsåtgärd styrs skolornas tutorlärares verksamhetmot portföljinlärning i skolorna och alla lärare får möjlighettill skolning i portföljmetoden.

Toisena kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sitovanatavoitteena on tehostaa toimialan yhteistä tilankäyttöä.Riskinä on, että tilatarpeet ja tilakapasiteetti eivät kohdennualueellisesti järkevästi lähipalvelun periaatteennäkökulmasta. Tavoitteen toteutumista edistetään yhteisilläosallistavilla palveluverkkoprosesseilla, jotka perustuvatkaupungin palvelutarpeeseen ja strategiaan.

Ett andra mål inom fostrans- och utbildningssektorn är atteffektivisera den gemensamma lokalanvändningen inomsektorn. Risken är att lokalbehoven och lokalkapaciteten iområdena inte fördelas förnuftigt med tanke på principernaför närservice. Målet främjas med gemensammaaktiverande servicenätsprocesser som baserar sig påstadens servicebehov och strategi.

Kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteidentoteutuminen toimialalla


Eriarvoistumisen ehkäisy Förebyggande av ojämlikhetsutvecklingen

Eriarvoistumisen ehkäisy on toimialan ydintoimintaa. Att förebygga ojämlikhetsutvecklingen utgör sektorns kärn-verksamhet.

Eriarvoistumiseen pyritään vaikuttamaan takaamalla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet jokaiselle helsinkiläiselle.Keskeistä eriarvoistumisen vähentämisessä on, ettävarhaiskasvatus ja perusopetus sekä ruotsinkieliset palvelutovat vetovoimaisia lähipalveluita. Lasten ja nuortensyrjäytymistä ehkäistään tukemalla heidän kiinnittymistäänyhteiskuntaan ja kulttuuriin moniammatillisena yhteistyönä.Varhaiskasvatusyksiköitä ja kouluja vahvistetaan erityisestiniillä alueilla ja niissä toiminnoissa, joissa nuortenyhdenvertaisen aseman varmistaminen sitä edellyttää.

Sektorn strävar att påverka ojämlikhetsutvecklingen genomatt garantera jämlika utbildningsmöjligheter för varjehelsingforsare. Det är viktigt med tanke på minskningen avojämlikheten att småbarnspedagogiken och den grund-läggande utbildningen på finska och svenska är attraktivnärservice. Utslagning bland barn och unga förebyggsgenom stöd som gör att de unga får fotfäste i samhället ochkulturen. Detta sker genom multiprofessionellt samarbete.Enheterna för småbarnspedagogik och skolorna stärkssärskilt i de områden och i den verksamhet där åtgärderkrävs för att alla unga ska ha samma ställning.

Tavoite on, että perusopetuksen jälkeen kaikki saavatopiskelupaikan (koulutustakuu). Stadin ammattiopistonBrygga tarjoaa joustavia väyliä toisen asteen opintoihinilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille ja toisenasteen opinnoissa keskeyttämisvaarassa oleville. Brygganavoimissa opinnoissa räätälöidään yksilöllisiäkoulutuspolkuja nuorten erilaisiin tarpeisiin. Etsivänuorisotyö tarjoaa tukea ja ohjausta 15-29 -vuotiaillenuorille, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoidenulkopuolella. Ammatillista koulutusta järjestetääntyövoimatarpeen mukaisesti koulutuksen määrällisen jalaadullisen ennakoinnin perusteella.

Målet är att alla får en studieplats inom gymnasie- elleryrkesutbildningen (utbildningsgaranti). Yrkesinstitutet Stadinammattiopistos Brygga erbjuder smidiga vägar till studier påandra stadiet dels för sådana som blivit utan studieplats påandra stadiet, dels för sådana som fått en studieplats menär frestade att avbryta sina studier. I de öppna studierna vidBrygga skräddarsys individuella utbildningsvägar för olikabehov hos de unga. Det uppsökande ungdomsarbeteterbjuder stöd och handledning för 15–29-åringar som ärutanför utbildning och arbetsmarknaden. Yrkesutbildningordnas enligt arbetskraftsbehovet på basis av prognoseringav utbildningens kvantitet och kvalitet.

Myös oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluja lisätäänasiakasmäärien kasvun edellyttämällä tavalla. Yhteisöllinenoppilashuolto edellyttää vahvaa yhteistyötä kouluissa ja

Också elev- och studerandehälsovårdstjänster ökas enligtvad ökningen i kundantalet förutsätter. En gemenskapligelevhälsovård förutsätter ett starkt samarbete mellan olika

137

oppilaitoksissa eri toimijoiden kesken. aktörer i skolor och läroinrättningar.

Myönteisen erityiskohtelun rahoitusta jatketaan ja lisätäänkaupunkistrategian mukaisesti maltillisesti. Määrärahallatuetaan tasa-arvoisten varhaiskasvatus- jakoulutuspalvelujen toteutumista sekä ehkäistäänsyrjäytymistä. Sillä tuetaan lasten ja oppilaiden oppimista jakasvua, koulunkäyntiä sekä varmistetaan erityisestisyrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden osalta peruskoulunpäättäminen ja toiselle asteelle siirtyminen. Myönteisenerityiskohtelun rahoitus otetaan käyttöön vuonna 2018ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja ammatillisessakoulutuksessa. Tämän jälkeen rahoitus kattaavarhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen jaammatillisen koulutuksen.

Finansieringen för positiv särbehandling fortsätter och ökasmåttligt i enlighet med stadsstrategin. Anslaget bidrar till attjämlikheten förverkligas inom småbarnspedagogiken ochutbildningstjänsterna, och anslagen förebygger utslagning.Med anslagen för positiv särbehandling stöder fostrans- ochutbildningssektorn elevernas inlärning, uppväxt och skol-gång, och ser särskilt till att elever som riskerar att bliutslagna går ut grundskolan och fortsätter med studier påandra stadiet. Finansiering för positiv särbehandling tas ibruk år 2018 inom den svenska småbanspedagogiken ochyrkesutbildningen. Därefter täcker finansieringen småbarns-pedagogiken, den grundläggande utbildningen, gymnasie-utbildningen och yrkesutbildningen.

Kaupunkistrategian 2017–21 toteuttaminen käynnistetäänkasvatuksen ja koulutuksen toimialalla vuonna 2018seuraavilta osin:

Helsingissä toteutuu koulutustakuu: perusopetuksenjälkeen kaikki saavat opiskelupaikan lukiosta taiammatillisesta koulutuksesta.

Englannin kielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksenpaikkamäärä kaksinkertaistetaan.

Ensimmäisen vieraan kielen opetus aloitetaan kaupungissajo ensimmäiseltä luokalta.

Helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan lisäämälläkielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta.Varhaiskasvatuksen kielirikasteista kokeilua jatketaan.

Kiinan kielen opetusta laajennetaan. Peruskouluissatarjonta kaksinkertaistetaan ja lukiokoulutuksessa kiinankielen opiskelu mahdollistetaan kaikille kaupungin lukioissaopiskeleville.

Helsingissä säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus javarhaiskasvatuksen henkilöstön mitoitus nykyisellä tasolla.Varhaiskasvatuksen maksuttomuutta edistetään siten, ettäse on maksutonta viiden vuoden iästä alkaen vähintäänneljä tuntia päivässä.

Osaamiskeskuksen toimintamallia jatketaan ja kehitetään jasille pyritään saamaan myös valtion rahoitusta.

Avoimen ammattiopiston toimintaa jatketaan.

Ohjaamo-toimintamallia jatketaan

Kaupunki huolehtii riittävästä lasten suomi tai ruotsi toisenakielenä -opetuksesta.

Monikulttuuristen ohjaajien toimintaa jatketaan.

Helsingissä laaditaan maahanmuuttajien osaamistason

Verkställandet av stadsstrategin 2017–2021 inleds ifostrans- och utbildningssektorn år 2018 till följande delar:

I Helsingfors förverkligas utbildningsgarantin: efter dengrundläggande utbildningen får alla en studieplats inomgymnasie- eller yrkesutbildningen.

Antalet platser inom den engelskspråkiga utbildningen ochsmåbarnspedagogiken fördubblas.

Undervisningen i det första främmande språket inleds istaden redan från och med första årskursen.

Helsingforsarnas språkkunskaper görs mångsidigaregenom en ökning av språkbad och språkberikad utbildningoch fostran. Försöket med språkberikad undervisning inomsmåbarnspedagogiken fortsätter.

Undervisningen i kinesiska utvidgas. Utbudet i grund-skolorna fördubblas och inom gymnasieutbildningen görsdet möjligt att studera kinesiska för alla studerande istadens gymnasier.

I Helsingfors bevaras den subjektiva rätten till dagvård ochpersonaldimensioneringen inom småbarnspedagogikenhålls på den nuvarande nivån. Avgiftsfriheten inom små-barnspedagogiken främjas så att den blir avgiftsfri från femårs ålder i minst fyra timmar per dag.

Verksamhetsmodellen för kompetenscentrum fortsätter ochett mål är att också få statlig finansiering för projektet.

Verksamheten i det öppna yrkesinstitutet fortsätter.

Verksamhetsmodellen Navigatorn fortsätter.

Staden ser till att det finns tillräcklig undervisning för barn ifinska eller svenska som andra språk.

Verksamheten med mångkulturella handledare fortsätter.

För att höja invandrarnas kunskapsnivå utarbetas i

138

kohottamiseksi maahanmuuttajien kasvatuksen jakoulutuksen kehittämissuunnitelma, joka ulottuuvarhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

Helsingfors en utvecklingsplan för fostran och utbildning förinvandrare, som sträcker sig från småbarnspedagogik tillvuxenutbildning.

Myllypuroon ammattikorkeakoulu Metropolian yhteyteenmuodostetaan kansainvälisesti kiinnostava rakennusalan jahoiva-alan kampus, jossa koulutetaanammattikorkeakoulutason ja toisen asteen ammattilaisiayhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.Mäkelänrinteen opiskelun, urheilun ja asumisen yhdistävääUrhea-kampuksen rakentamista edistetään.

I anslutning till yrkeshögskolan Metropolia i Kvarnbäckenbildas ett internationellt intressant campus i bygg- ochomsorgsbranschen, där det utbildas proffs på yrkes-högskolenivån och på andra stadiet tillsammans medstadsmiljösektorn. Byggandet av Backasbrinkens Urhea-campus som kombinerar studier, idrott och boende främjas.

Tuottavuus Produktivitet

Tuottavuutta pyritään parantamaan tilankäyttöätehostamalla, digitalisaation edistämisellä sekäjärjestämällä erityisen tuen palvelut oppilaillelähikoulussaan (inklusiivinen koulu).

Produktiviteten förbättras såvitt möjligt genom effektivarelokalanvändning, främjande av digitalisering och anord-nande av tjänsterna med särskilt stöd för eleverna i derasnärskola (inklusiv skola).



Sitova tavoite ” Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisenpolut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet ” tukeekaupungin strategisen lähtökohdan Eriarvoistumisenehkäisy toteutumista. Sitova tavoite ”Tehostetaan toimialanyhteistä tilankäyttöä.” puolestaan kytkeytyy kiinteästikaupungin strategisiin lähtökohtiin Tuottavuudenparantaminen.

Det bindande målet "Helsingfors har flexibla studievägar förlivslång inlärning vilka beaktar behoven hos olika inlärare."stöder uppfyllandet av stadens strategiska utgångspunktom förebyggande av ojämlikheten. Det bindande målet"Den gemensamma lokalanvändningen inom sektorneffektiviseras" kopplas för sin del fast till stadensstrategiska utgångspunkter om förbättring avproduktiviteten.

Toimialan henkilöstösuunnitelma 2018–2020 Sektorns personalplan 2018–2020

Varhaiskasvatuksessa lasten määrä kasvaasuunnitelmakaudella vuoteen 2020 asti. Kasvatus- jahoitohenkilöstön määrään esitetään kasvua samassasuhteessa ottaen huomioon varhaiskasvatuslain ja lastenpäivähoidosta annetun asetuksen mukaisen mitoituksen.Leikkipuistotoiminnan henkilöstömäärä pysyy vuoden 2017tasolla.

Antalet barn inom småbarnsfostran ökar underplanperioden till år 2020. I antalet personer i fostrings- ochvårduppgifter föreslås en ökning i samma proportion medbeaktande av dimensioneringen i lagen omsmåbarnspedagogik och i förordningen om barndagvård.Antalet anställda inom lekparksverksamheten stannar på2017 års nivå.

Perusopetuksen oppilasmäärän kasvusta johtuensuomenkielisen ja ruotsinkielisen perusopetuksenopettajatarve kasvaa. Suunnitelmakaudella esitetäänperustettavaksi uusia opettajan virkoja. Lisäksi palkataanoppilasmäärän kasvun edellyttämä määrä päätoimisia jasivutoimisia tuntiopettajia.

I och med att antalet elever inom den grundläggandeutbildningen ökar behövs det fler lärare inom den finska ochden svenska grundläggande utbildningen. Nya lärartjänsterföreslås bli inrättade under ekonomiplaneperioden. Dess-utom anställs timlärare med befattningen som huvud- ellerbisyssla i det antal som ökningen i antalet elever kräver.

Ammatillisen koulutuksen virkaehtosopimuksentyöaikajärjestelyjen muutos tulee vaikuttamaansuunnittelukaudella opetushenkilöstön rakenteeseenmääräaikaisen henkilöstön osalta.

Ändringen av arbetstidsarrangemangen enligt tjänste-kollektivavtalet för yrkesutbildningen kommer att påverkaundervisningspersonalens struktur under planperioden ifråga om personalen på viss tid.

Hallinnon henkilöstösuunnitelma perustuukaupunginkanslian asettamaan hallinto- ja tukipalvelujenhenkilöstömäärän tavoitetasoon.

Personalplanen inom förvaltningen bygger påstadskansliets målsatta nivå för antalet anställda inomförvaltnings- och stödtjänsterna.

Vuosina 2018 - 2020 nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä Åren 2018–2020 beräknas 662 av de nuvarande ordinarie

139

arvioilta 662 saavuttaa eläkeiän. Muuksi henkilöstönlähtövaihtuvuudeksi arvioidaan noin 900 henkilöä.Tehtävien vapautuessa tuottavuutta parannetaantehtäväjärjestelyjä toteuttamalla ja toimintaprosessejauudistamalla. Vapautuvat opetustehtävät sekävarhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävät täytetäänpalvelutarpeen mukaisesti.

anställda uppnå pensionsåldern. Den övriga personal-omsättningen omfattar uppskattningsvis ca 900 anställda.Då anställningar blir lediga förbättras produktiviteten genomatt arbetsuppgiftsarrangemang genomförs ochverksamhetsprocesser förnyas. De anställningar som blirlediga inom undervisningen och inom vården och fostraninom småbarnspedagogiken tillsätts i enlighet med behovet.


Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee huolehtia siitä,että se voi tarjota tarpeelliset ja tarkoituksenmukaisetoppimisen tilat. Tilamitoitusta, suunnittelua ja käytäntöäohjaavat myös Opetushallituksen suosituksetperusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.Päivähoidon tilojensuunnittelussa noudatetaanympäristökeskuksen ohjeita ja entisenvarhaiskasvatusviraston suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita.Perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksenpalveluverkkoa kehitetään kaupunginhallituksenmaaliskuussa 2015 päättämien linjauksien ja tavoitteidenmukaisesti.

Fostrans- och utbildningssektorn ska se till att kunnaerbjuda nödvändiga och ändamålsenliga lokaler förinlärning. Lokaldimensioneringen, planeringen och praxisstyrs också genom rekommendationer frånutbildningsstyrelsen när det gäller den grundläggandeutbildningen och utbildningen på andra stadiet.Dagvårdslokaler planeras i enlighet med anvisningar frånmiljöcentralen och planerings- och dimensio-neringsprinciper från före detta barnomsorgsverket.Servicenätet för grundläggande utbildning,gymnasieutbildning och yrkesutbildning utvecklas i enlighetmed de riktlinjer och mål som stadsstyrelsen fattade beslutom i mars 2015.

Tavoitteena on, että tilojen yhteiskäytöllä tehostetaantoimialan tilankäyttöä ja että kaikki kasvatuksen jakoulutuksen toimialan tilat ovat tehokkaassa käytössä.Uusilla ja kasvavan oppilasmäärän alueilla huolehditaanpalvelujen oikea-aikaisesta toteutuksesta.Perusparannusten yhteydessä tarvittavien väistötilojenkäyttö ja kustannukset optimoidaan käyttämällä niitäuseiden lähekkäin sijaitsevien koulujen väistötiloinaperäkkäin.

Målet är att effektivisera lokalanvändningen inom sektorngenom sambruk av lokaler och att effektivt utnyttja fostrans-och utbildningssektorns alla lokaler. I nya områden och iområden där elevantalet ökar ser man till att servicenförverkligas i rätt tid. Användningen av och kostnaderna förde tillfälliga lokalerna i samband med ombyggnaderoptimeras genom att utnyttja de tillfälliga lokalerna för fleraombyggnader i sträck i skolor som ligger nära varandra.

Uusi opetussuunnitelma ja oppimisen digitalisaatiomahdollistavat uudenlaisen ja tilatehokkaammankoulurakennuksen sekä ympäristön tilojen käytön.Tilankäyttöä tehostetaan suunnittelemalla joustavia jamuunneltavia tiloja ja käyttämällä ruokasali-, aula-, käytävä-sekä muita tiloja oppimisen tiloina. Toteutettavatmuuntojoustavat opetustilat mahdollistavat luopumisenosasta nykyisiä tiloja. Tilatehokkuutta parannetaan myösoppilaspaikkoja lisäämällä.

Den nya läroplanen och digitaliseringen inom inlärningengör det möjligt att på nya och mer effektiva sätt utnyttjalokalerna i skolhuset och i omgivningen.Lokalanvändningen effektiviseras genom att planera flexiblaoch modifierbara lokaler och genom att utnyttja matsalar,entréhallar, korridorer och andra lokaler som lokaler förinlärning. De modifierbara lokalerna gör det möjligt att avståfrån en del av de nuvarande lokalerna. Effektiviteten ilokalanvändningen förbättras också genom att öka antaletelevplatser.

Perusopetuksen palveluverkkotarkastelun avulla on voitutehostaa koulutilojen käyttöä. Koulun ja päiväkodinyhteishankkeissa voidaan yhteisillä keittiö-, ruokasali-,liikunta- ja hallinnon tiloilla tehostaa tilankäyttöä.Varhaiskasvatuksessa luovutaan pienistä ja haavoittuvistayksiköistä, tiivistetään nykyisiä tiloja sekä sijoitetaantoimintaa kaupungin omistamiin tiloihin. Ammatillisessakoulutuksessa opetusta keskitetään tulevaisuudessaRoihupellon kampukselle.

Med hjälp av granskning av servicenätet för den grund-läggande utbildningen har det varit möjligt att effektiviseraanvändningen av skollokaler. I samprojekt mellan skoloroch daghem kan man effektivisera lokalanvändningengenom gemensamma köks-, matsals-, gymnastik- ochförvaltningslokaler. Lokaler med små och sårbara enheterinom barnomsorgen avstås, nuvarande lokaler användseffektivare och verksamhet förläggs till lokaler i stadensägo. Inom yrkesutbildningen koncentreras undervisningen i

140

fortsättningen till campusområdet i Kasåkern.

Koulu- ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöä onlisätty pidentämällä tilojen varauskautta. Koulujen jaoppilaitosten liikuntatilojen vapaa-ajan käyttöä koskevahallinnointi siirrettiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalleliikunnan palvelukokonaisuuteen 1.6.2017 lähtien.Tilasuunnittelussa ja kulunvalvonnassa huomioidaanmuiden toimialojen käyttäjien tarpeet. Kaupunkitasollayhteiskäytöllä saavutetaan kustannussäästöjä, kunhallintokuntien kokonaistilantarve vähenee.

Möjligheterna att använda skolornas och läroanstalternaslokaler för kvälls- och fritidsaktiviteter i högre grad har ökat ioch med att reserveringsperioden har förlängts. Administra-tionen av användningen av skolornas och läroinrätt-ningarnas idrottslokaler för fritidsaktiviteter överfördes tillservicehelheten för idrott inom kultur- och fritidssektorn1.6.2017. I planeringen av lokalerna och i passerkontrollenbeaktas behoven hos andra sektorer. Genom sambruketuppnår man kostnadsbesparingar på hela stadens nivå närförvaltningarnas sammanlagda behov av lokaler minskar.

Hallinnon osalta tilankäyttö tehostui entisestäänvarhaiskasvatusviraston ja osan Työväenopistonhallinnosta muuttaessa keväällä 2017 Töysänkadunmonitilatoimistoon. Varhaiskasvatusviraston toimitiloista (3460 m²) luovuttiin kokonaan ja osa Työväenopistonvapautuneista hallinnon tiloista voidaan ottaa muuhunkäyttöön.

Administrationen av lokalanvändningen blev ännu effek-tivare då barnomsorgsverket och en del avarbetarinstitutets administration våren 2017 flyttade till detaktivitetsbaserade kontoret vid Töysägatan. Sektorn avstodfrån barnomsorgsverkets verksamhetslokaler (3 460 m²)helt och hållet och en del av de administrationslokaler somblev lediga kan nu tas i annat bruk.

Tilankäytön tehostamisen seurauksena kiinteistöjenilmanvaihdon ja muiden teknisten järjestelmien sekäsaniteetti- ja ruokahuollon tilojen lisääntynyt tarve aiheuttaaerikokoisia perusparannus- ja korjaustarpeita, jotkatoteutuessaan saattavat nostaa toimialanvuokrakustannuksia suunnitelmakaudella 2018–2027.

Till följd av lokaleffektiviseringen orsakar det ökade behovetav ventilation och andra tekniska system och sanitets- ochmatförsörjningslokaler i fastigheterna ombyggnads- ochreparationsbehov av olika volymer som kan höja sektornshyreskostnader under planperioden 2018–2027 då deförverkligas.



Digitalisaatiolla tarkoitetaan systeemistä ydintoiminnanmuuttamista. Yhteiskunnan ja työelämän digitalisoituminenja muutos asettaa merkittäviä haasteita kasvatukselle jakoulutukselle, jotta lapset ja nuoret saavat yhteiskunnassatarvittavat taidot. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaationkehittäminen on myös edellytys uusienopetussuunnitelmien ja varhaiskasvatussuunnitelmientoteuttamiselle. Uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmienperusteet syventävät tapaa oppia tuomalla opetukseenainesisältöjen lisäksi laaja-alaiset taidot, yhteisöllisenoppimisen ja ilmiöpohjaisen opetuksen. Koulultaedellytetään osaamisperusteisuutta, yksilöllistenopintopolkujen rakentamista sekä oppimisen monipuolistaarviointia. Myös varhaiskasvatussuunnitelmanvaltakunnalliset perusteet tuovat laaja-alaisen osaamisenosaksi opeteltavia taitoja. Lukion ylioppilaskirjoituksetmuuttuvat asteittain sähköiseksi vuosien 2016 - 2019aikana. Ammatillista koulutusta uudistetaanvaltakunnallisesti vastaamaan tulevan yhteiskunnan jadigitalisaation haasteita. Elinikäisen oppimisennäkökulmasta digitalisaation vaatimiin taitoihin vastaapitkälti vapaa sivistystyö mm. seniorien osalta.

Med digitalisering avses systematisk förändring av kärn-verksamheten. Digitaliseringen och förändringen av sam-hället och arbetslivet innebär stora utmaningar för fostranoch utbildning för att barn och ungdomar ska tillägna sig dekunskaper de behöver i samhället. Utvecklingen av digitali-seringen inom fostrans- och utbildningssektorn är också enförutsättning för att efterleva de nya läroplanerna ochplanerna för småbarnspedagogik. De nya grunderna för denationella läroplanerna fördjupar sättet att lära sig genomatt förutom ämnesinnehåll även införa mångsidigkompetens, gemenskaplig inlärning och fenomenbaseradundervisning i inlärningen. Av skolan förutsättskompetensbas, uppbyggande av individuella studievägaroch mångsidig utvärdering av inlärningen. Också i denationella grunderna för planen för småbarnspedagogik tasmångsidig kompetens upp bland de kunskaper som skatillägnas. Studentskrivningarna i gymnasiet blir stegviselektroniska under åren 2016–2019. Yrkesutbildningenförnyas i hela landet så att den motsvarar det framtidasamhällets och digitaliseringens utmaningar. Urperspektivet för livslång inlärning svarar det friabildningsarbetet till en stor del för de kunskaper somdigitaliseringen kräver bl.a. i fråga om seniorer.

Palvelutuotanto on ajasta ja paikasta riippumaton.Digitalisaation myötä toteutetaan siirtyminenpalvelujohtoiseen toimintaan, johon liittyy keskeisesti

Serviceproduktionen är oberoende av plats och tid. I taktmed digitaliseringen övergår man till tjänsteledarskaps-baserad verksamhet i vilken kundorienteringen har en

141

asiakaslähtöisyys, korostuu asiakasymmärryksenkehittäminen digitaalisissa ympäristöissä sekä resurssien jakokeilukulttuurin kehittäminen. Tämä edellyttää toiminnanprosessien systemaattista seurantaa.

central roll, utvecklingen av kundförståelse i digitala miljöerframhävs, likaså utvecklingen av resurserna och försöks-kulturen. Detta förutsätter systematisk uppföljning av verk-samhetsprocesserna.

Teknologian pedagogisesti mielekkään ja toimivan käytönedellytyksenä on johtamisen kehittäminen sekä henkilöstönosaamisen kehittäminen. Teknologian täysimääräinenhyödyntäminen kasvatuksen ja koulutuksen uudistamisessaedellyttää digitalisaation pedagogista johtamista, uudenkehittämistä, uutta osaamista sekä koko kaupunginnäkemistä oppimisympäristönä. Helsingin kaupunginopetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016–2019 sekävarhaiskasvatuksessa käynnistetty digitalisaatio-ohjelmavuosille 2016 - 2020 vastaavat digitalisoituneenyhteiskunnan tarpeisiin ja sisältävät keskeiset tavoitteet jatoimenpiteet kasvatuksen ja koulutuksen digitaaliselleuudistamiselle. Vapaalle sivistystyölle on valmisteilladigitalisaatio-ohjelma, jonka avulla kehitetään sekäopetuksen sisältöjä että henkilöstön digiosaamista. Nämädigitalisaatio-ohjelmat yhdistetään ja kehitetäänkasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteiseksidigitalisaatio-ohjelmaksi.

För att kunna användan teknologin på ett pedagogisktmeningsfullt och fungerande sätt krävs det att ledarskapetoch personalens kunskaper utvecklas. För att till fulloutnyttja teknologin inom förnyelsen av fostran och utbildningbehövs pedagogiskt ledarskap av digitaliseringen,utveckling av nytt, ny kompetens och förmåga att betraktahela staden som en inlärningsmiljö. Helsingfors stadsdigitaliseringsprogram för undervisningen för åren 2016–2019 och digitaliseringsprogrammet försmåbarnspedagogiken för åren 2016–2020 svarar mot detdigitaliserade samhällets behov och innehåller centrala måloch åtgärder för förnyelse av fostran och utbildning. För detfria bildningsarbetet bereds för närvarande ettdigitaliseringsprogram med hjälp av vilket innehåll förundervisningen och personalens digikunskaper utvecklas.Digitaliseringsprogrammen slås ihop och byggs upp till ettgemensamt digitaliseringsprogram för fostran ochutbildning.




Tavoite 1: Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polutottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet.

Mål 1: Helsingfors har flexibla studievägar för livslånginlärning vilka beaktar behoven hos olika inlärare.

Mittarit: Mätare:

Esiopetus: Jokaiselle lapselle on laadittu uudenvarhaiskasvatussuunnitelman mukainen lapsenvarhaiskasvatussuunnitelma.

Förskoleundervisning: För varje barn har det utarbetats enpersonlig plan för småbarnspedagogik i enlighet med dennya planen för småbarnspedagogik.

Perusopetus: Portfolio-oppimista toteutetaan kaikissaperuskouluissa. Oppijan oppimisprosessi nähdäänkokonaisuutena ja portfolio seuraa oppijan mukana kokohänen oppimispolkunsa ajan.

Grundläggande utbildning: Inlärning genom portföljmetodengenomförs i alla skolor. Inlärarens inlärningsprocess be-traktas som en helhet och portföljen följer inläraren genomhela inlärningsstigen.

Lukiot: Opiskelijat laativat urasuunnitelmanohjaushenkilöstön tuella 1. vuoden loppuun mennessä.

Gymnasier: Studerandena gör upp en karriärplan med stödav handledningspersonalen före slutet av första läsåret.

Ammatillinen koulutus: Jokaiselle opiskelijalle on laadittuhenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jokasisältää puuttuvan osaamisen hankkimistavan.

Yrkesutbildning: En personlig plan för kompetensutvecklinghar gjorts upp för varje studerande. I planen anges sätt påvilka den kompetens som saknas kan nås.

Vapaa sivistystyö: suunnitellaan ja otetaan käyttöön opituntunnistamisen ja tunnustamisen menetelmät.

Fritt bildningsarbete: metoder för identifikation ocherkännande av det inlärda planeras och tas i bruk.

Tavoite toteutuu, jos kolmessa mittarissa saavutetaanasetettu tavoitetaso.

Målet uppnås om den målsatta nivån uppnås på tre mätare.

Tavoite 2: Tehostetaan toimialan yhteistä tilankäyttöä. Mål 2: Den gemensamma lokalanvändningen inom sektorneffektiviseras.

142

Mittari: Mätare:

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tilankäyttöätehostetaan järjestämällä opetusta koulun/oppilaitoksenulkopuolella 5 % ja neljä suomenkielisen esiopetuksenryhmää käynnistyy peruskoulujen tiloissa.

Lokalanvändningen på daghem och i skolor och läro-inrättningar effektiviseras genom att ordna 5 % av under-visningen utanför skolan och fyra grupper för förskole-undervisning på finska börjar i grundskolornas lokaler.

143

Suoritetavoitteet – Prestationsmål 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020

Varhaiskasvatus ja esiopetus – Småbarnspedagogik ochförskoleundervisningSuomenkielinen varhaiskasvatus – Finsk förskolepedagogikHoidossa olevat alle kouluikäiset lapset 31.12.2016 – Barn underskolåldern i vård 31.12.2016 37 012 37 769 37 596 38 096 38 596 39 096

Omissa päiväkodeissa – Vid egna daghem 31.12. 22 052 22 759 23 229 23 579 23 929 24 279Ostopalvelupäiväkodeissa 31.12. (sis. maksusit.) – Vid daghem medköpt service (inkl. betalningförbindelse) 210 290 290 290 290 290

Perhepäivähoidossa – I familjedagvård 31.12. 1 000 997 951 951 951 951

Lasten kotihoidontuki, lapset – Hemvårdsstöd, barn31.12. 8 900 8 706 8 423 8 423 8 423 8 423

Yksityisenhoidontuki, lapset – Stöd för privat vård, barn31.12. 3 237 3 396 3 411 3 536 3 661 3 786

Kerhoissa, lapset – I klubbar, barn 31.12.* 1 500 1 500 1 200 1 225 1 250 1 275Esiopetus, perusopetuksessa– Förskola, i grundläggande utbildning 113 121 93 93 93 93

Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminnan oppilaat – Eleverinom eftermiddagsverksamheten I enlighet med lagen omgrundläggande utbildning:

5 600 5 400 5 807 5 800 5 800 5 800

Kaupungin järjestämässä iltapäivätoiminnassa olevat oppilaat – Eleverinom eftermiddagsverksamhet som ordnas av staden 1 400 1 400 1 560 1 400 1 400 1 400Muiden järjestämässä avustettavassa iltapäivätoiminnassa olevatoppilaat – Elever inom eftermiddagsverksamhet som beviljasunderstöd och som ordnas av andra 4 200 4 000 4 247 4 400 4 400 4 400

Suomenkielinen perusopetus – Finsk grundläggande utbildning 36 441 37 348 37 428 38 646 39 790 40 916

Suomenkielinen lukiokoulutus – Finsk grundläggandegymnasieutbildning 7 157 7 300 7 189 7 229 7 259 7 244Lukiokoulutus - Gymnasieutbildning 7 105 7 248 7 142 7 177 7 207 7 192Valmistava opetus - Förberedande undervisning 52 52 47 52 52 52

Ammatillinen koulutus opiskelijavuosina*)– Yrkesutbildning9 399 9 574 9 574 9 588 9 678 9 678

Valtionosuuteen oikeuttava koulutus – Utbildning som berättigar tillstatsandel 7 840 7 857 7 857 7 857 7 857 7 857Valtionosuuteen oikeuttava lisäkoulutus – Tilläggsutbildning somberättigar till statsandel 148 150 150 150 150 150Oppisopimuskoulutus – Läroavtalsutbildning 1 411 1 567 1 567 1 581 1 671 1 671*) opiskelijamäärä*0,9 – *) antal studerande × 0.9

Muu ammatillisen koulutuksen järjestämä koulutus – Övrigutbildning ordnad av en yrkesutbildningsanordnareMaksullinen palvelutoiminta henkilötyövuosina– Avgiftsbelagdserviceverksamhet, årsverken 300 300 300 300 300 300Työpajatoiminta, opiskelijamäärä henkilötyövuosina -Verkstadsverksamhet, antal studerande, årsverken 137 132 132 132 132 132Perusopetuksen lisäopetus oppilasmäärä – Antal elever inompåbyggnadsundervisningen inom den grundläggande utbildningen 40 40 40 40 40 40

144

Suoritetavoitteet – Prestationsmål 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020

Suomenkielinen vapaa sivistystyö – Fritt bildningsarbete påfinska

Opetustunnit – Undervisningstimmar 102 500 101 500 102 500 101 500 101 500 101 500Kurssilaiset, kurssipaikan saaneet – Kursdeltagare, anmäldastuderande

78 000 78 000 78 000 76 000 76 000 76 000

Kokeileva, Integroiva, Strateginen opetus – Experimenterande,Integrerande, Strategisk undervisning

12 500 15 000 15 000 14 500 14 500 14 500

Ruotsinkieliset palvelut – Svenska tjänster

Ruotsinkielinen varhaiskasvatus – Svensk småbarnspedagogikHoidossa olevat alle kouluikäiset lapset – Barn under skolåldern ivård 31.12.2016 2 265 2 348 2 340 2 356 2 443 2 487

Omissa päiväkodeissa – Vid egna daghem 31.12. 1 875 1 943 1 940 1 970 2 045 2 085Ostopalvelupäiväkodeissa 31.12. (sis. maksusit.) – Vid daghem medköpt service (inkl. betalningsförbindelse) 190 200 205 200 200 200

Perhepäivähoidossa – I familjedagvård31.12. 123 120 95 95 95 95Esiopetus, perusopetuksessa– Förskola, i grundläggande utbildning 77 85 100 91 103 107

Ruotsinkielinen perusopetus – Svensk grundläggande utbildning 3 399 3 445 3 442 3 524 3 568 3 656

Ruotsinkielinen lukiokoulutus – Svensk gymnasieutbildning

1 221 1 214 1 205 1 215 1 215 1 215

Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö – Fritt bildningsarbete påsvenska

Opetustunnit – Undervisningstimmar22 500 22 500 23 000 22 500 22 500 22 500

Opiskelijamäärä – Antal studerande 6 300 6 300 6 600 5 700 5 700 5 700

Kurssilaiset, ilmoittautuneet opiskelijat – Kursdeltagare, anmäldastuderande

18 500 18 500 17 500 17 000 17 000 17 000

Opintonsa loppuunsuorittaneiden maahanmuuttajien määrä – Antalinvandrare som slutför sina studier

15 15 15 15 15 15

Kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut yhteensä – Stadenstjänster för småbarnspedagogik sammanlagt 39 277 40 117 39 936 40 452 41 039 41 583

Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta – EftermiddagsverksamhetI enlighet med lagen om grundläggande utbildning 5 600 5 400 5 807 5 800 5 800 5 800Kaupungin tuottaman perusopetuksen oppilaat yhteensä - Förskolaoch grundläggande utbildning sammanlagt 39 840 40 793 40 870 42 170 43 358 44 572Kaupungin tuottaman lukiokoulutuksen opiskelijat yhteensä -Studerande inom gymnasieutbildningen sammanlagt 8 378 8 514 8 394 8 444 8 474 8 459Ammatillinen koulutus – Yrkesutbildning 9 399 9 574 9 574 9 588 9 678 9 678

145

Kotikuntakorvausten perusteena olevat oppilasmäärät - Elevantalsom ligger till grund för hemkommunsersättningarHelsingin kaupungin järjestämässä esi- ja perusopetuksessa olevatmuiden kuntien oppilaat – Elever från andra kommuner iförskoleundervisning och grundläggande utbildning som ordnas avHelsingfors stad

553 626 580 626 626 626

Muiden koulutuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksessa olevathelsinkiläiset oppilaat – Helsingforselever i förskoleundervisning ochgrundläggande utbildning som ordnas av andra utbildningsanordnare

8 834 8 750 8 750 8 750 8 750 8 750

Tehokkuus /taloudellisuus – Effektivitet/lönsamhet ennuste prognos2017 2018 2019 2020

Varhaiskasvatus ja esiopetus – Småbarnspedagogik ochförskoleundervisningKeskimääräiset nettomenot €/lapsi*) – Nettoutgifter i genomsnitt,euro/barn*)

Suomenkielinen varhaiskasvatus – Finsk förskolepedagogik 8 818 9 273 9 419 9 585

Ruotsinkielinen varhaiskasvatus – Svensk förskolepedagogik 10 585 10 832 10 579 11 007

Keskimääräiset nettomenot €/oppilas/opiskelija *) – Nettoutgifter igenomsnitt, euro/elev/studerande*)Suomenkielinen esi- ja perusopetus – Finsk förskola och grundläggandeutbildning 9 260 9 188 9 137 9 212

Suomenkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus – Finsk gymnasie- ochvuxengymnasieutbildning 7 968 7 848 7 960 8 306

Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus – Svensk förskola och grundläggandeutbildning 9 849 9 993 9 895 9 784

Ruotsinkielinen lukio- ja aikuislukiokoulutus – Svensk gymnasie- ochvuxengymnasieutbildning 8 585 8 806 9 158 9 152

Ammatillinen koulutus ilman opso – Yrkesutbildning exkl. läroavtal 9 937 11 278 11 271 11 570

Vapaa sivistystyö nettomenot €/opetustunti *) – Fritt bildningsarbete,nettoutgifter, euro/undervisningstimme*)

Suomenkielinen vapaa sivistystyö – Fritt bildningsarbete på finska *116 *118 *119 *123

Ruotsinkielinen vapaa sivistystyö – Fritt bildningsarbete på svenska *140 *140 *166 *166

*) kyseessä keskimääräinen hinta – genomsnittligt pris

Tuottavuuden toteutuminen 2016 - 2020 (tuottavuus 2015=100) – Produktivitetsutfall 2016 – 2020(produktivitet 2015=100)

2016 2017 2018 2019 2020

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kokonaistuottavuus –Fostrans- och utbildningssektorns totala produktivitet2015=100

Suoriteindeksi – Prestationsindex 102,4 104,5 107,0 109,0 110,7

Kustannusindeksi – Kostnadsindex 101,6 103,8 107,5 110,2 113,9

Tuottavuusindeksi – Produktivitetsindex 100,8 100,7 99,5 98,9 97,2

146

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2016 – 2020 – Effektivitet i lokalanvändningen 2016 - 2020

2016 2017 2018 2019 2020

htm²/asiakas – m² lägenhetsyta/användare

Varhaiskasvatus – Förskolepedagogik 9,4 9,4 9,4 9,5 9,4

Yleissivistävä koulutus – Allmänbildande utbildning 12,2 12,2 11,9 11,7 11,4

Lukio – Gymnasium 9,7 9,5 9,5 9,5 9,6

Ammatillinen koulutus – Yrkesutbildning 19,9 16,3 16,2 16,6 16,6

Tilankäyttöohjelman mukaan suunnitelmakaudella 2018 -2027 tilankäyttö tehostuu. Uudella toimialallatarkastelualueita on lisätty, jolloin kaikilta alueilta ei olekäytettävissä aikaisempien vuosien vastaavia vertailulukuja.Varhaiskasvatuksen (suomen- ja ruotsinkielinen)hyötyneliömäärän asiakasta kohden (htm²/opp.) arvioidaantehostuvan vuoden 2016 tasosta 9,37 htm² tasoon 9,14vuoteen 2027 mennessä. Perusopetuksen (suomen- jaruotsinkielinen) neliömäärä oppilasta kohden laskee vuoden2016 tasosta 12,22 tasoon 10,56 vuoteen 2027 mennessä.Lukioiden (suomen- ja ruotsinkielinen) neliömääräopiskelijaa kohti laskee vuoden 2016 tasosta 9,67 tasoon9,10 vuoteen 2027 mennessä ja ammatillisen koulutuksenvastaava luku vuoden 2016 tasosta 19,85 tasoon 15,40vuoteen 2026 mennessä.

Enligt lokalanvändningsprogrammet effektiviseras lokal-användningen under ekonomiplaneperioden 2018–2027.Inom den nya sektorn har antalet granskningsområden ökatvarför det inte finns tillgängliga referenssiffror från tidigare årför alla områden. Inom barnomsorgen (finska och svenska)beräknas antalet kvadratmeter effektiv yta per klient(m² lägenhetsyta/elev) sjunka från 2016 års nivå(9,37 m² lägenhetsyta/elev) så att utfallet år 2027 blir9,14 m² lägenhetsyta/elev. Inom den grundläggandeutbildningen (finska och svenska) beräknas antalet kvadrat-meter per elev sjunka från 2016 års nivå (12,22) så att utfalletår 2027 blir 10,56. Vid gymnasierna (finska och svenska)sjunker antalet kvadratmeter per studerande från 2016 årsnivå (9,67) så att utfallet år 2027 blir 9,10 och inom yrkes-utbildningen sjunker motsvarande siffra från 2016 års nivå(19,85) så att utfallet år 2026 blir 15,40.

147

3 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA – STADSMILJÖSEKTORN

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 548 451 541 600 897 484 1 007 060 1 011 976 1 019 026Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 557 745 538 833 759 370 756 322 768 745 785 160Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 440

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −9 294 2 767 138 114 250 737 243 230 233 865





*Talousarvio 2017 ja ennuste 2017 –sarakkeet ovat muutetun talousarvion mukaiset. Tilinpäätös 2016 ei ole vertailukelpoinenuuteen organisaatioon. - Kolumnerna Budget 2017 och Prognos 2017 följer den ändrade budgeten 2017. Bokslut 2016 är intejämförbart med den nya organisationen.





Kaupunkiympäristön toimialaan vaikuttavat alla luetellutmuutokset talousarvio- ja taloussuunnittelukaudella:

Stadsmiljösektorn påverkas av följande ändringar underbudget- och ekonomiplaneperioden:

Yleiskaava 2002:n kaavavaranto on loppumassa. Uusiyleiskaava on hyväksytty. Lähivuosienasemakaavoitustavoitteeseen pääseminen edellyttääyleiskaavan uusien suurten aluekokonaisuuksien siirtymistäasemakaavoitukseen mahdollisimman pian.

Planreserven i Generalplan 2002 håller på att ta slut. En nygeneralplan har godkänts. För att de närmaste årensdetaljplaneläggningsmål ska uppnås måste överföringen avde nya stora områdeshelheterna i generalplanen till detalj-planeläggningen ske så fort som möjligt.

Asemakaavoittamisesta yhä suurempi osuus ontäydennyskaavoitusta, joka on hitaampaa kuin täysin uusillealueille kaavoittaminen. Kaavojen pohjaksi tarvittavienselvitysten määrä on lisääntynyt.

Av detaljplaneläggningen är en allt större andel komplet-teringsplanläggning som är långsammare än planläggning ihelt nya områden. Antalet utredningar som behövs till grundför planerna har ökat.

Raide-Jokerin ja muiden raideinvestointien toteuttaminentulevat vaikuttamaan maankäytön potentiaaliin, muunmuassa täydennysrakentamismahdollisuuksiin.

Förverkligandet av Jokerbanan och andra spårvägsinves-teringar kommer att påverka markanvändningens potential,bland annat möjligheterna till kompletteringsbyggande.

Tonttikohtaisen täydennysrakentamisen kysyntä lisääntyy. Efterfrågan på tomtspecifikt kompletteringsbyggande ökar.

Omistusasuntojen yleinen markkinatilanne vaikuttaakäynnistettävien kohteiden määrään ja sitä kauttatalousarvion toteutumiseen.

Den allmänna marknadssituationen för ägarbostäder på-verkar antalet byggstarter och därigenom också budget-utfallet.

Liityntäpysäköintipaikkojen hallinnoinnin ja investointien Centraliseringen av administreringen av och

148

keskittäminen HKL:lle toteutuu vuonna 2018.Helsingin asukasluku kasvaa voimakkaasti. Yleisiä alueitakäytetään entistä enemmän oleskeluun, monenlaisiinharrastuksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Ikääntyneidenasukkaiden suhteellisen osuuden kasvu edellyttää alueidenkäytön esteettömyyteen panostamista.

investeringarna i infartsparkeringsplatser till HSTförverkligas år 2018.Helsingfors invånarantal växer kraftigt. Allmänna områdenanvänds allt oftare för utevistelse, varierande hobbyer ocholika slags evenemang. Ökningen i den proportionella an-delen äldre invånare förutsätter satsningar på tillgänglig-heten av användningen av områdena.

Yleisten alueiden palveluverkon kasvaminen jaikääntyminen on kadunpidossa haasteena.

Utvidgningen och åldrandet av servicenätet för allmännaområden är en utmaning inom gatuunderhållet.

Ylläpidettävä infraomaisuus lisääntyy ja monimutkaistuu,millä on vaikutusta muun muassa hulevesien hallintaan,lumilogistiikkaan ja tekniikan sovittamiseenkaupunkirakenteeseen.

Infrastrukturegendomen som underhålls ökar och blir merakomplicerad, vilket påverkar bland annat hanteringen avdagvatten, snölogistiken och anpassandet av tekniken tillstadsstrukturen.

Rakennetun kaupunkialueen kasvu, kaupungin tiivistyminenja julkisen kaupunkitilan uudet käyttötavat lisäävät alueidenvalvontatarvetta, valmisteltavien lupien sekä käsiteltävienpalautteiden määriä.

Att det byggda stadsområdet utvidgas, stadens förtätas ochdet offentliga stadsrummet används på nya sätt ökarbehovet av övervakning i områden och antalet tillstånd somska beredas och mängden respons som ska behandlas.

Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutostenseurauksena vastuut hulevesiviemäröinnin kustannuksissamuuttuvat. Helsingin kaupungin maksettavaksi tulevakustannusosuus yleisiltä alueilta johdettavien hulevesienkäsittelystä Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY)ratkeaa loppuvuonna 2017. Kaupunki voi halutessaan periähulevesistä aiheutuvat kustannukset alueensa kiinteistöiltä.

Ändringar i markanvändnings- och bygglagen och lagen omvattentjänster har lett till att ansvaren i kostnaderna föravloppshanteringen av dagvatten ändras. Den andel avkostnaderna som staden ska betala för behandlingen avdagvatten som leds från allmänna områden till Helsingfors-regionens miljötjänster (HRM) avgörs under slutet av år2017. Staden kan vid behov uppbära de kostnader somdagvattnen orsakar av fastigheterna i sitt område.

Ympäristön tilassa tapahtuvat mahdolliset kielteisetmuutokset kuten ilmastonmuutoksen eteneminen, ilmanlaadun heikkeneminen sekä merialueen tilanhuononeminen vaikuttavat ympäristöpalveluiden kysyntään.

Negativa förändringar som eventuellt sker i miljöns tillstånd,såsom den fortskridande klimatförändringen, en försämradluftkvalitet och ett försvagat tillstånd i havsområdet påverkarefterfrågan på miljötjänster.

Elintarvikelain kokonaisuudistus on käynnistymässä.Kokonaisuudistuksen tavoitteena on vähentäälainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille javalvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaavaarantamatta kuitenkaan elintarviketurvallisuutta.

Helhetsreformen av livsmedelslagen håller på att komma igång. Målet med reformen är att minska den administrativabördan som lagstiftningen orsakar för aktörer och tillsyns-myndigheter i livsmedelsbranschen, utan att äventyra livs-medelssäkerheten.

Turvallisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi koulujenja päivähoitotilojen kunnon valvonnan tarve kasvaa.

För att säkra tryggheten och hälsosamheten ökar behovetav uppföljningen av skicket på skolor och daghemslokaler.

Mikäli suunnitteilla oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen(Sote) sekä pelastustoimen siirtyminen maakuntahallintoontoteutuu, vuokraa kaupunki kaikki siirtyvän toiminnankäytössä olevat toimitilat perustettavalle maakunnan yhtiöllekolmeksi vuodeksi yhden lisävuoden optiolla. Tämänjälkeen yhtiölle vuokrattavat tilat sovitaan maakunnankanssa erikseen.Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessävaltaosa työsuhdeasunnoista on tarkoitus vuokrata sote-alueen käyttöön. Sote-toimialan työntekijöiden käytössä onnoin 1 700 asuntoa. Sote-toimialalla on käytössä myösyhteensä noin 6 000 asiakasasuntoa.

Om den planerade överföringen av social- och hälsovårds-tjänsterna och räddningsväsendet tilllandskapsförvaltningen förverkligas hyr staden ut allaverksamhetslokaler som verksamheten i fråga använder tilllandskapets bolag för tre år med en option på ett tilläggsår.Därefter koms det separat överens med landskapet omvilka lokaler som hyrs ut till bolaget. Det är meningen attstörsta delen av tjänstebostäderna ska hyras ut till social-och hälsovårdsområdet i anslutning till vård- ochlandskapsreformen. De anställda inom social- ochhälsovårdssektorn förfogar över cirka 1 700 bostäder.Social- och hälsovårdssektorn förfogar också över cirka6 000 kundbostäder.

149

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojenkehityksestä 2018–2020

Bedömd utveckling i efterfrågan på tjänster och iproduktionssätten 2018-2020

Uuden Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL 2016–2019) sopimuksen ja Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman(AM-ohjelma) edellyttämä asuntokaavoituksen määrällinenlisääminen 600 000 kerrosalaneliömetriin (k-m2) edellyttäähenkilöstön ja rahoituksen resursointia. Lisäksiasuntotuotantotavoitteen nostaminen vaatiisuunnitteluprosessin sujuvoittamista sekä lisääntyvääyhteistyötä toimialan sisällä ja sidosryhmien kesken.Vuosien 2018 ja 2019 osalta vanhojen projektialueidenasemakaavoituksen valmistuttua asuntokaavoitus painottuuentistä enemmän täydennysrakentamiseen.Täydennysrakentamista edistetään kaupunginvuokratonteilla, erityisesti kiinteistöyhtiöiden hallinnassaolevissa kohteissa. Östersundomin yleiskaavoitus onkesken ja alueen asemakaavoittaminen merkittävässämitassa tulee tapahtumaan alkavan MAL-sopimuskaudenjälkeen. Malmin lentokenttäalueen kerrosalatuotantopainottuu MAL-sopimuskauden loppuun. MikäliKoivusaaren ja Vartiosaaren osayleiskaavat saavatlainvoiman, painottuu myös niiden asuntokaavoitus MAL-sopimuskauden loppupuolelle.

Den volymmässiga ökningen av bostadsplanläggningen till600 000 kvadratmeter våningsyta (m² vy), som krävs iavtalet rörande markanvändning, boende och trafik (MBT2016–2019) och programmet Hemstaden Helsingfors (BM-programmet), förutsätter allokering av resurser i fråga omanställda och finansiering. Dessutom kräver höjningen avbostadsproduktionsmålet att planeringsprocessen görssmidigare och att samarbetet inom sektorn och mellanintressentgrupperna intensifieras. Efter attdetaljplaneläggningen i gamla projektområden färdigställsges en större betoning på kompletteringsbyggande inomdetaljplaneläggningen 2018 och 2019.Kompletteringsbyggandet främjas på stadensarrendetomter, speciellt i objekten i fastighetsbolagens be-sittning. Generalplaneläggningen i Östersundom pågår ochdetaljplaneläggningen av området kommer att i betydandeomfattning ske efter MBT-avtalsperioden. Produktionen avvåningsyta på Malms flygplatsområde kommer att skefrämst i slutet av MBT-avtalsperioden. Omdelgeneralplanerna för Björkholmen och Vårdö vinner lagakraft, sker bostadsplanläggningen även där under slutet avMBT-avtalsperioden.

Asuntotuotantoprosessin sujuvoittamiseksiesirakentamisprosessin koordinointia tehostetaan jasuunnittelua aikaistetaan. Esirakentamisprosessi onkriittinen asuntotuotannon sujuvuuden näkökulmasta.Asuntohankkeiden suunnittelua, tonttientoteutuskelpoisuuden suunnittelua ja töiden ohjelmointiatehdään samanaikaisesti yleisten alueiden ja infraverkostonsuunnittelun kanssa. Tonttien ja sitä ympäröivien yleistenalueiden esirakentaminen yhdistetään katujenperustustöiden ja infraverkostojen rakentamiseenkustannus- ja aikataulusäästöjen saavuttamiseksi.

Samordningen av grundberedningen effektiviseras ochplaneringen tidigareläggs för att göra bostadsproduktions-processen smidigare. Grundberedningsprocessen spelar enkritisk roll för bostadsproduktionens smidighet. Bostads-projekten, möjligheterna att bebygga tomterna och bygg-arbetena planeras samtidigt med de allmänna områdenaoch infrastrukturen. Grundberedningen på tomterna och påde omgivande allmänna områdena kopplas ihop medgrundläggningen av gator och byggande av infrastruktur föratt spara i kostnaderna och förkorta tidtabellen.

150

AM-ohjelman ja elinkeinostrategian toteuttaminen edellyttääuusien alueiden sekä täydennysrakentamiskohteidenkäyttöönottoa ja haastavien kaavaratkaisujen toteuttamistasekä mittavien esirakentamis- ja infrainvestointienrahoittamista ja toteuttamista. Kaavoitettujen ja varattujentonttien oikea-aikainen rakentamiskelpoiseksi saattaminenedellyttää koordinointia useiden eri tahojen välillä.Tehokkaasti rakennettavien kantakaupunki- jatäydennysrakentamisalueiden sekä uudentyyppistentiiviiden pientaloalueiden luovuttaminen edellyttäätavanomaista enemmän ohjausta ja palveluiden tarjontaa.Vaativat kaavaratkaisut, korkeana säilyvätmaanmyyntitavoitteet, toiminnan avoimuuden lisääminen,laajoja sopimusjärjestelyjä vaativattäydennysrakentamishankkeet sekä erilaisettontinluovutuskilpailutukset edellyttävät resurssienkohdentamisen suunnittelua. Vuosikymmenen vaihteessauusittavien asuntotonttien maanvuokrasopimusten suurimäärä (noin 1000 sopimusta) aiheuttaa myös resurssienuudelleen kohdentamisen tarvetta. Merkittävienraideliikenneinvestointien luoman maankäyttöpotentiaalintäysimääräiseksi hyödyntämiseksi maapoliittistentoimenpiteiden, kuten maanhankinnan, painopistesuuntautuu näille alueille.

Förverkligandet av BM-programmet och näringsstrateginkräver att nya områden och kompletteringsbyggobjekt tas ibruk, utmanande detaljplanelösningar förverkligas ochvidsträckta investeringar i grundberedning och infrastrukturfinansieras och förverkligas. Att göra planlagda ochreserverade tomter byggbara vid rätt ögonblick förutsätterkoordinering mellan flera olika aktörer. Överlåtelse avområden som ska utnyttjas för effektivt byggande iinnerstaden och för kompletteringsbyggande och nya slagstättbebyggda småhusområden förutsätter mer handledningoch ett större serviceutbud än vanligt. Krävande detalj-planelösningar, fortsättningsvis höga försäljningsmål, störreöppenhet i verksamheten, kompletteringsbyggobjekt somkräver omfattande avtalsarrangemang och olika tävlingarom tomtöverlåtelse förutsätter planering avresursallokeringen. Det stora antalet arrendeavtal (ca1 000) som ska förnyas vid decennieskiftet orsakar ocksåett behov att planera resursallokeringen. För att fullt ututnyttja markanvändningspotentialen som de betydandespårvägsinvesteringarna skapar riktas tyngdpunkten för demarkpolitiska åtgärderna, såsom markförvärv, till de härområdena.

Tulevien vuosien asuntotuotantotavoitteen toteutumistaturvataan järjestämällä vuosittain yleinen asuntonttienvarauskierros sekä järjestämällä erilaisiatontinluovutuskilpailuja ja -menettelyjä.

Uppfyllelsen av bostadsproduktionsmålet för de kommandeåren tryggas genom att årligen arrangera en allmän rundaför reservering av bostadstomter och arrangera olika slagstomtöverlåtelsetävlingar och -förfaranden.

Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaanlaajentamalla tehostetussa talvihoidossa olevaa verkostoavähintään yhdellä uudella reitillä.

Förhållandena för gång- och cykeltrafik förbättras genom attnätet med effektiviserat vinterunderhåll utvidgas med minsten ny rutt.

Asukkaiden toiveet ja odotukset tulee ottaa suunnittelussaentistä paremmin huomioon ja vuorovaikutteistasuunnittelua kehitetään.

Kundernas önskemål och förväntningar ska beaktas alltbättre i planeringen och den interaktiva planeringen ut-vecklas.

Kaupungin kasvu edellyttääliikenneturvallisuustoimenpiteitä myös nykyisellekatuverkolle, etenkin pahimpiin onnettomuuspaikkoihin.Myös nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamisellaparannetaan katuverkon turvallisuutta.

Då staden växer måste trafiksäkerhetsåtgärder vidtasockså i det nuvarande gatunätet, särskilt på de värstaolycksplatserna. Säkerheten i gatunätet förbättras ocksågenom förnyande av hastighetsbegränsningssystemet.

Puisto- ja viheralueiden käyttäjien määrä lisääntyykaupungin kasvaessa. Uusien puistoja viheralueidentoteutuksessa ja nykyisten peruskorjauksessa otetaanhuomioon kasvavan asuntotuotannon edellyttämäthankkeet. Myös muiden puistojen peruskorjauksia tehdäänmahdollisuuksien mukaan. Asukkaiden osallisuus jakaupunkiaktivismi näkyvät viheralueiden toteutuksen jahoidon suunnittelussa, jota tehdään asukkaisen jajärjestöjen kanssa vuorovaikutteisesti.

Antalet användare i park- och grönområden ökar då stadenväxer. I förverkligandet av nya och iståndsättningen avbefintliga park- och grönområden beaktas projekten somden ökande bostadsproduktionen förutsätter. Även andraiståndsättningar görs i den mån det är möjligt. Invånarnasdelaktighet och stadsaktivism syns i förverkligandet avgrönområden och i planeringen av underhållet, som utförs isamverkan med invånare och organisationer.

Merkittävä osa hulevesien käsittelystä tapahtuutulevaisuudessa viheralueilla, mikä edellyttää viheralueidensuunnitteluun panostamista ja toteutus- ja ylläpitoprosessinselkiyttämistä ja sujuvoittamista.

En betydande del av behandlingen av dagvatten sker iframtiden i grönområden, vilket kräver att satsningar görs iplaneringen av grönområden och att förverkligande- ochunderhållsprocessen görs tydligare och smidigare.

Uudis- ja korjausrakentaminen edellyttää myös panostusta Nybyggande och renoveringar förutsätter också satsningar

151

tarveselvityksiin, hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseensekä väistötiloihin. Palvelutilaverkkotarkasteluilla selvitetäänalueelliset palvelukysynnän muutokset sekä nykyistenrakennusten kunto ja sopivuus uusiin vaatimuksiin.

på behovsutredningar, projektplanering och byggherre-verksamhet och på skyddsrum. Genom granskningar avservicelokalsnätet utreds lokala ändringar i efterfrågan påtjänster och skicket på befintliga byggnader och deraslämplighet i förhållande till de nya kraven.

Asumisoikeuden viranomaistehtävät on keskitetty Helsinginseudun osalta asuntopalveluiden hoidettavaksi.Asumisoikeuden palvelu laajenee Porvoon liittyessämarkkina-alueeseen ja palvelun tilaajaksi. Kaupunginvuokra- ja asumisoikeusasuntojen kysynnän arvioidaankasvavan.

Hanteringen av de bostadsrättsliga myndighetsuppgifterna iHelsingforsregionen har centraliserats till bostadstjänsterna.Bostadsrättens service utvidgas då Borgå ansluter sig tillmarknadsområdet och blir en beställare av tjänsten.Efterfrågan på stadens hyres- och bostadsrättsbostäderväntas öka.

Uusien alueiden tulo asukaspysäköintijärjestelmään lisääpysäköinninvalvonnan tarvetta. Valvontatekniikanhyödyntämistä lisätään esimerkiksi ottamalla käyttöönliikkuva, autoon liitetty valvontakamera. Valvojienliikkuvuutta parannetaan mm. sähköavusteisillapotkulaudoilla.

Behovet av parkeringsövervakning ökar då nya områdenansluts till boendeparkeringssystemet. Utnyttjandet av över-vakningsteknik ökas till exempel genom att ta i bruk enrörlig övervakningskamera som ansluts till bilen.Övervakarnas rörlighet förbättras bl.a. med elassisteradesparkbrädor.

Pysäköinninvalvonnassa käyttöönotettava ns. kamera-autotehostaa pysäköinnin maksullisuuden valvontaa.Virhemaksujen oletetaan aluksi nousevan, muttapysäköintikäyttäytymisen parantuessa virhemaksujenmäärä laskee ja tulot maksullisesta pysäköinnistäpuolestaan kasvavat.

Den s.k. kamerabilen som tas i bruk i parkerings-övervakningen effektiviserar övervakningen av att avgiftbetalats för parkeringen. Felparkeringsavgifterna väntasinledningsvis stiga, men då parkeringsbeteendet blir bättreminskar antalet felparkeringsavgifter medan inkomsternafrån avgiftsbelagd parkering ökar.

Ympäristön tilaa koskevan vaatimustason kasvu tuleelisäämään ympäristönsuojelun edistämisen ja valvonnantehtäviä.

Ökningen i kravnivån för miljöns tillstånd kommer att ökaantalet uppdrag angående främjande och tillsyn inommiljöskyddet.

Ympäristöterveydenhuollossa elintarvikelain mukaistenvalvontatehtävien tarpeen arvioidaan kasvavan.Elintarvikevalvontatietojen julkistaminen jaelintarvikeyritysten kasvava määrä vaatii valvonnankattavuuden parantamista ja nykyistä useammin toistuviatarkastuksia.

Behovet av tillsynsuppgifter enligt livsmedelslagenberäknas öka inom miljö- och hälsoskyddet. Publiceringenav tillsynsinformation om livsmedelslokaler och det ökandeantalet livsmedelsföretag kräver att omfattningen avtillsynen ökas och att granskningar görs oftare än förtillfället.

Kartta- ja kaupunkimalliaineiston tuotantoon vaikuttavatkaupungin uudet 3D-tietomallit, joiden ylläpito tuleeratkaista ja käynnistää perinteiseen kartastoylläpitoonyhteen sovitettuna. Tähän liittyen tärkeä on myös julkisenhallinnon paikkatietoalustahanke, johon sisältyvät muunmuassa kansallisen maastotietokannan jaosoitejärjestelmän uudistaminen. Tuotannon muutostarpeitaaiheuttavat myös 3D-kiinteistönmuodostuksenmahdollistavan järjestelmän käyttöönotto sekävaltakunnallisesti yhtenäisten paikkatietotuotteidentoteutushankkeet.

Produktionen av kart- och stadsmodellmaterial påverkas avstadens nya 3D-datamodeller, vars underhåll ska lösas ochpåbörjas i anpassning med det traditionella underhållet avkartmaterial. En annan viktig sak i anslutning till det här ärden offentliga förvaltningens projekt för en geoinformations-plattform, som innehåller bl.a. en riksomfattande terräng-databas och förnyande av adressystemet. I produktionenorsakas ändringsbehov också av ibruktagandet av systemetsom gör det möjligt med 3D-fastighetsbildning och avgenomförandeprojekten för nationellt integrerade geo-informationsprodukter.


Kaupungin rakentamisessa otetaan käyttöön uusiahankkeiden toteutusmuotoja, joiden käytön tavoitteena onhallita rakennushankkeisiin liittyviä riskejä ja parantaarakentamisen laatua. Ylläpidon toimintatapoja ja osaamistakehitetään tavoitteena rakennusten ennakoivakunnossapito.

I stadens byggande tas i bruk nya genomförandeformer förprojekt. Målet är att hantera risker som hänför sig till bygg-projekt och förbättra kvaliteten i byggandet.Handlingssätten och kunskaperna inom underhålletutvecklas mot förebyggande underhåll av byggnader.

152

Katujen ja puistojen suunnittelu tehdään yksityisiäkonsulttitoimistoja käyttäen. Suunnitteluhankintoja onkehitettävä pitkäjänteisesti varmistaen, että edellytyksetsuunnittelukonsulttien toiminnan ja kilpailukyvynkehittämiselle säilyvät. Tämä tapahtuu yhteistyöllä jariittävän pitkäkestoisilla puitesopimuksillasuunnittelukonsulttien kanssa.

Planeringen av gator och parker utförs med hjälp av privatakonsultbyråer. Planeringsupphandlingarna ska utvecklaslångsiktigt och så att förutsättningarna för utveckling avplaneringskonsulternas verksamhet och konkurrenskraftbevaras. Det här sker genom samarbete och med tillräckligtlångvariga ramavtal med planeringskonsulterna.

Kartta- ja paikkatietojen kysynnän ja käytön edelleenlisääntyessä jatketaan palveluiden ja tarjonnanlaajentamista sekä edistetään myös aineistojen avaamistavapaaseen maksuttomaan käyttöön. Verkonjakelupalveluiden ja itsepalveluperiaatteella toimivankarttapalvelun kehittymisen myötä pienenevät työmäärätmuun muassa aineistojen teknisissä irrotustehtävissä sekäkäyttö- ja julkaisulupien käsittelyssä. Sähköisen asioinninsovellusten vaiheittainen laajentaminen ja jatkokehitys ovattavoitteena myös rakennusvalvontamittausten,rakentamisen tietopalvelun, maalämmönrakennettavuusselvitysten ja kiinteistönmuodostuksensektoreilla. Lisäksi jatketaan sähköisten käyttöarkistojen,prosessien ja työmenetelmien kehittämistä.

Då efterfrågan och användningen av kart- ochgeoinformation fortfarande ökar fortsätter utvidgandet avtjänsterna och utbudet och främjas också öppnandet avmaterial för avgiftsfritt bruk. Då nätets delningstjänster ochkarttjänsten som fungerar enligt självbetjäningsprincipenutvecklas, minskar arbetsmängden bland annat inom dettekniska öppnandet av material och behandlingen avanvändnings- och publiceringstillstånd. Den stegvisautvidgningen och vidareutvecklingen av e-tjänsternasapplikationer är ett mål också inom områdena förbyggnadstillsynsmätning, byggandets informationstjänst,byggbarhetsutredningar för jordvärme och fastighets-bildning. Dessutom fortsätter utvecklingen av elektroniskadokumentarkiv, processer och arbetsmetoder.

Mikäli suunniteltu Sote- ja maakuntauudistus toteutuu,ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntien tehtäväksi,ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuuelintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain osalta voidaansiirtää kuitenkin maakunnalta riittävät resurssit omaavallekunnalle tai kunnille.

Om den planerade vård- och landskapsreformen för-verkligas, överförs miljö- och hälsoskyddet till landskapensuppgifter, organiseringsansvaret för miljö- och hälsoskydds-uppgifterna i fråga om livsmedels-, hälsoskydds- ochtobakslagen kan dock överföras från landskapet till en ellerflera kommuner som har tillräckliga resurser.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimiensuunnittelu ja toteutus edellyttää jatkossa entistä enemmänpoikkihallinnollista yhteistyötä, kumppanuutta sidosryhmienkanssa sekä tehokkaampaa sisäistä ja ulkoista viestintää.Vireillä ja käynnissä olevien maankäyttömuutosten vuoksipilaantuneen maaperän kunnostaminen tulee jatkumaankoko suunnitelmakauden vilkkaana.

Planeringen och genomförandet av åtgärderna förstävjandet av klimatförändringen och anpassningen tillförändringarna förutsätter i fortsättningen allt mer tvär-administrativt samarbete, partnerskap med intressent-grupper och effektivare intern och extern kommunikation.På grund av aktuella och pågåendemarkanvändningsändringar kommer saneringen avförorenad mark att fortsätta livligt under hela planperioden.

Kilpailuttaminen Konkurrensutsättning

Toimialalla hankintojen ympäristövaikutukset, kestäväkehitys ja eettinen kelpoisuus nousevat jatkossa yhäenemmän valintakriteeriksi kaupungin ympäristöpoliittistentavoitteiden ja globaalin vastuun strategian vaatimallatavalla.

Inom sektorn fungerar upphandlingarnasmiljökonsekvenser, hållbar utveckling och etisk duglighet ifortsättningen allt oftare som kriterium i enlighet med kraveni stadens miljöpolitiska mål och strategi för globalt ansvar.

Maankäytön ja kaupunkirakenteen hankinnan lähtökohtanaon, että pääsääntöisesti palvelukokokonaisuus hoitaa itsemaankäytön ja liikenteen suunnittelun ja ohjauksen. Katu-ja puistosuunnitelmat, katujen ja puistojenrakennussuunnitelmat sekä siltojen ja muidentaitorakenteiden suunnitelmat hankitaan yksityisiltäsuunnittelu- ja asiantuntijapalveluja tarjoaviltakonsulttitoimistoilta. Suunnittelua ohjaavat maankäytön jakaupunkirakenteen palvelukokonaisuuden asiantuntijat.Suunnittelupalvelut hankitaan kilpailutettuja

En utgångspunkt för upphandlingen inom markanvändningoch stadsstruktur är att servicehelheten i regel själv sköterplaneringen och styrningen av markanvändningen ochtrafiken. Gatu- och parkplanerna, gatornas och parkernasbyggplaner och planer för broar och andra konstbyggnaderupphandlas hos privata konsultbyråer som erbjuderplanerings- och experttjänster. Planeringen styrs avexperter inom servicehelheten markanvändning ochstadsstruktur. Planeringstjänsterna upphandlas med hjälpav konkurrensutsatta ramavtal eller genom

153

puitesopimuksia käyttäen tai kilpailuttaensuunnittelupalvelujen hankinta hankekohtaisesti.Suunnittelupalvelut tilataan pääsääntöisestikokonaistaloudellisuuteen perustuen. Katujen, puistojen jataitorakenteiden suunnittelupalvelujen lisäksi yksityisiltäkonsulttitoimistoilta hankitaan ympäristö- jateknistaloudellisia tutkimuksia ja selvityksiä. Kehitetään javalmistellaan innovatiivisia toteutuskilpailuja merkittäviinkohteisiin kuten Lapinlahden sairaala-alueelle sekäHerttoniemen metroaseman kortteleihin.

konkurrensutsättning av planeringstjänsterna per projekt.Planeringstjänsterna beställs i huvudsak med beaktande avden totalekonomiska nyttan. Utöver planeringstjänster förgator, parker och konstbyggnader skaffasmiljöundersökningar och teknisk-ekonomiskaundersökningar från privata konsultbyråer. Innovativabyggtävlingar utvecklas och bereds för stora objekt, såsomLappvikens sjukhusområde samt kvarteren vid Hertonäsmetrostation.

Toimitilojen ylläpidossa jatketaan Palmian yhtiöittämisenliittyvää kaupungin tilojen kiinteistöhoidon kilpailuttamista.Vuosittain kilpailutetaan 20 prosenttia kaupungin omassaylläpidossa olleesta toimitilakannasta. Vuoden 2018 alussaastuvat voimaan vuonna 2017 kilpailutetut uudetkiinteistöhoitosopimukset noin 120 kohteessa. Vuoden2018 aikana kilpailutetaan 2. hankintakori, jossa on yli 100kiinteistön kiinteistönhoitosopimukset. Hankintamenettelyjäsekä sopimusmalleja kehitetään edelleen ja yhtenäistetäänkaupunkiympäristötoimialalla. Toimivatpuitesopimuskäytännöt ovat sujuvan ja tehokkaankuntotutkimus-, suunnittelu-, ylläpito- ja korjaustoiminnanedellytys. Hankintojen toteuttamisen suunnittelussa otetaanhuomioon kaupungin oma tuottajaorganisaatiorakentamispalveluliikelaitos Stara.

Inom underhållet av verksamhetslokaler fortsätter kon-kurrensutsättningen av underhållet av stadens lokaler, somhänför sig till bolagiseringen av Palmia. Årligen konkurrens-utsätts 20 procent av verksamhetslokalerna som haftstadens eget underhåll. De nya avtalen om fastighets-underhåll som konkurrensutsattes år 2017 träder i kraft ibörjan av år 2018 i cirka 120 objekt. Under år 2018 kon-kurrensutsätts den 2:a upphandlingskorgen, med under-hållsavtal för fler än 100 fastigheter. Upphandlings-förfarandena och avtalsmodellerna utvecklas vidare ochförenhetligas i stadsmiljösektorn. Fungerande ramavtals-praxis är en förutsättning för smidig och effektiv konditions-undersöknings- planerings-, skötsel- och reparations-verksamhet. I planeringen av genomförandet av upphand-lingarna beaktas stadens egen producentorganisationbyggtjänstaffärsverket Stara.

Yleisten alueiden ylläpitopalvelut järjestetäänkustannustehokkaasti paikalliset tarpeet huomioiden.Yksityisiltä palveluntuottajilta tilattavat palvelutkilpailutetaan. Suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut tilataanpääsääntöisesti kokonaistaloudellisuuteen perustuen. Kaksikäynnissä olevaa alueurakkaa, Lauttasaari – Munkkiniemija Kulosaari – Laajasalo – Herttoniemi, kilpailutetaan jakäynnistetään uudelleen syksyn 2018 aikana. Molempienurakka-alueiden sisältöä laajennetaan mm. katukunnossapitotöillä ja alueiden rajauksia tarkistetaan.

Underhållstjänsterna för allmänna områden ordnaskostnadseffektivt med beaktande av lokala behov. Detjänster som beställs av privata serviceproducenterkonkurrensutsätts. Planerings- och experttjänsterna beställsi huvudsak utgående från den totalekonomiska nyttan. Tvåpågående områdesentreprenader, Drumsö – Munksnäs ochBrändö – Degerö – Hertonäs, konkurrensutsätts och startaspå nytt under hösten 2018. Innehållet i båda entreprenad-områdena utvidgas bl.a. genom gatuunderhållsarbeten ochgränserna i områdena justeras.

Kaupungin oman palveluntuottajan, sisäisenrakentamispalveluliikelaitos Staran kanssa käynnistetäänyhteistyössä yleisille alueille laaditun ylläpidonpitkänaikavälin suunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaankirjattujen toimintatapojen tavoitteena on lisätä toiminnankustannustehokkuutta ja linjata, mitkä alueet ja työt tehdäänitse, ja mitkä kilpailutetaan jatkossa.

Förverkligandet av den långsiktiga planen för underhåll iallmänna områden, som tagits fram i samverkan medstadens egen serviceproducent, interna byggtjänst-affärsverket Stara, påbörjas. Målet med handlingssätten iplanen är att öka verksamhetens kostnadseffektivitet ochdra upp riktlinjer för vilka områden och arbeten som utförssjälv och vilka som konkurrensutsätts i fortsättningen.

Asuntohankkeissa kilpailutetaan rakentamispalvelut elirakentamisen ja suunnittelupalvelut sekä rahoitus.Rakentamisen volyymit ovat poikkeuksellisen korkeallapääkaupunkiseudulla, mikä on nähtävissärakennusliikkeiden halukkuudessa ja mahdollisuuksissaurakkatarjousten tekemiseen sekä tarjousten hintatasossa.Rakentamisen vilkkaus voi vaikuttaa merkittävästiloppuvuoden urakkakilpailujen onnistumiseen jakohtuuhintaisen tuotannon toteutusmahdollisuuksiin.

I bostadsprojekten konkurrensutsätts byggtjänsterna dvs.bygg- och planeringstjänsterna och finansieringen.Volymerna inom byggandet är exceptionellt höga ihuvudstadsregionen vilket kan ses i byggfirmornas villighetoch möjligheter att lämna in entreprenadofferter och iofferternas prisnivå. Det livliga byggandet kan betydligtpåverka hur entreprenadtävlingarna lyckas under slutet avåret och möjligheterna att förverkliga rimligt prissattproduktion.

154

Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu hankintojenympäristöasiantuntijana kaupungin ja toimialan hankintojenkilpailutuksen kehittämiseen. Ympäristökeskuksentarvitsemien elintarvike-, vesi- ja ympäristönäytteidentutkimus- ja näytteenottopalvelujen hankinta on kilpailutettuvuonna 2013 ja sopimusta MetropoliLab Oy:n kanssajatkettu option mukaisesti lokakuuhun 2019.Laboratoriopalveluiden kilpailuttaminen on ajankohtaistakeväällä 2019.

Miljöskyddsenheten deltar som miljöexpert i upphandl-ingarna i utvecklingen av konkurrensutsättningen avstadens och sektorns upphandlingar. Upphandlingen avforsknings- och provtagningstjänster för livsmedels-, vatten-och miljöprover som miljöcentralen behöver harkonkurrensutsatts år 2013 och avtalet med MetropoliLab Oyhar förlängts enligt optionen till oktober 2019. Enkonkurrensutsättning av laboratorietjänsterna är aktuellvåren 2019.

Kaupunkimittauksen hankinnat perustuvat vuosittainlaadittavaan suunnitelmaan, jonka toteutumista seurataanyhdessä talousarvion muun seurannan kanssa. Viimevuosina ovat kilpailutusta edellyttävät hankinnatkohdistuneet kartastotehtävien ilmakuvauksiin jakeilauksiin. Muut hankinnat on voitu perustaa kaupunginpuitesopimuksiin tai ne ovat olleet arvoltaan vähäisempiä jatoimittajasidonnaisia.

Stadsmätningens upphandlingar grundar sig på en årligplan, var utfall följs upp i samband med den övrigauppföljningen av budgeten. Under de senaste åren harupphandlingarna som förutsätter konkurrensutsättning gälltflygfotograferingar och avsökningar för kartverksuppgifter.Övriga upphandlingar har kunnat göras utgående frånstadens ramavtal eller till värdet varit mindre ochleverantörsbundna.

RRiskienhallinta Riskhantering

Toimiala tulee tekemään vuosittain toimintasuunnitelmanlaatimisen yhteydessä riskianalyysin strategisten,toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden osalta.

Sektorn kommer att årligen i samband med utarbetandet avsin verksamhetsplan ta fram en riskanalys för strategiska,funktionella och ekonomiska mål.

Toimialan henkilöstöriskejä pyritään välttämäänennakoivalla henkilöstösuunnitelmalla ja tunnistamallakriittiset osaamisresurssit. Sisäisiä henkilöresurssejakohdistetaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimallatavalla. Henkilöstön osalta pyritään varmistamaansijaisuuksien toimivuus sopimalla sijaistukset ennakolta.Henkilöstön osaamiseen panostetaan ja sitä kehitetäänjatkuvasti.

Sektorn strävar efter att undvika personalrisker genomförebyggande personalplanering och genom att identifierade kritiska kunskapsresurserna. Interna personalresurserinriktas på det sätt som den föränderliga omvärldenförutsätter. I fråga om de anställda strävar sektorn efter attsäkra vikariatens funktionalitet genom att komma överensom vikariaten på förhand. Satsningar görs på de anställdaskunskaper och de utvecklas kontinuerligt.

Jatkuva prosessien kehittäminen pienentää toiminnanriskien syntyä. Toimialalla on käynnistettyprosessikuvausten tarkastelu osana toimintatapojenkehittämistyötä. Ympäristöriskien vähentämiseksi toimialalaatii ympäristöohjelman.

En kontinuerlig utveckling av processerna minskaruppkomsten av risker i verksamheten. I sektorn har inlettsen granskning av processbeskrivningarna som en del avarbetet på att utveckla handlingssätten. Sektorn tar fram ettmiljöprogram för att minska miljöriskerna.

Hankintariskejä vähennetään laatujärjestelmiä kehittämälläja panostamalla asiakirjojen valmisteluun hankintojenvalmisteluvaiheessa. Toimialan hallinnonhankintalakimiehet tarkastavat sopimusasiakirjojen japäätösten oikeellisuuden ja lainmukaisuuden.

Upphandlingsriskerna minskas genom utveckling avkvalitetssystemet och satsningar på beredningen av doku-menten i upphandlingarnas beredningsfas. Upphandlings-juristerna i sektorns förvaltning granskaravtalsdokumentens och beslutens riktighet och lagenlighet.

Maankäyttöön liittyvissä hankkeissa huolehditaankaupungin oikeudellisen aseman turvaamisestatontinluovutus- ja muin sopimusehdoin. Lisäksihuolehditaan siitä, että luovutettavat tontit ovat oikea-aikaisesti rakentamiskelpoisia ja että maaperä puhdistetaanviimeistään rakentamisen yhteydessä. Yritystonttien jasääntelemättömään asuntotuotantoon tarkoitettujen tonttienhinnoittelussa hyödynnetään ulkopuolisia asiantuntijoitatonttien yli- ja alihinnoittelun välttämiseksi ja markkina-arvonmäärittämiseksi.

I projekt som gäller markanvändning ses det till att stadensrättsliga ställning säkras med tomtöverlåtelsevillkor ochövriga avtalsvillkor. Dessutom tar sektorn hand om att detomter som överlåts är i byggbart skick i rätt tid och attmarken saneras senast i samband med byggandet. Iprissättningen av företagstomter och tomter som avses föroreglerad bostadsproduktion utnyttjas externa experter föratt undvika över- och underprissättning och för att fastställamarknadsvärdet.

Kaupungin toimitilarakentamisen ja korjaamisen Riskerna med den betydligt ökade investeringsnivån i

155

merkittävästi kasvaneeseen investointitasoon liittyy riskeinätoteutuksen pullonkaulat, joita on tarveselvitysvaiheessa,hankesuunnittelussa ja rakennuttamisessa sekäväistötilojen hankinnassa. Riskienhallinnan kehittämisessätavoitteena on tunnistaa ja hallita eri tilojen hankintatapoihinliittyviä riskejä sekä valita toteutusmuoto ja riskienhallinnantaso hankkeen alkuvaiheessa tehtävän analyysin pohjalta.Lisäksi riskien hallinnan kohteena ovat suunnittelunpuitesopimusten kilpailuttamisen, puitesopimusten käytön,hankkeiden läpimenoajan ja rakentamisen laadun hallinnansekä kasvavan investointitarpeen toteuttamisenmuodostama kokonaisuus.

stadens byggande och reparation av verksamhetslokalerhar att göra med flaskhalsarna i byggandet somförekommer i behovsutredningsfasen, projektplaneringenoch anskaffningen av temporära lokaler. Målet förutvecklingen av riskhanteringen är att identifiera ochkontrollera risker som har att göra med upphandlingssättenför olika lokaler och välja en genomförandemodell ochriskhanteringens nivå utgående från en analys som görs idet inledande skedet. Dessutom riktar sig riskhanteringentill helheten som bildas av konkurrensutsättning av ramavtalför planering, användning av ramavtal, hantering avgenomgångstiden för projekt och av kvalitet i byggandesamt det ökande investeringsbehovet.

Ilmastomuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiötkasvattavat omaisuusriskiä (mm. tulvavahingot,myrskyvahingot). Vaihtelevat talviolosuhteet ja lisääntyvätsateet aiheuttavat haasteita talviaikana katujen hoidossa jakaupungin toimivuudessa. Lisäksi sateet ja sahaavatlämpötilat rapauttavat päällysteitä ja rakenteita.Ilmastonmuutoksen vaikutusten hallintaa on parannettulaatimalla talvihoidon varautumissuunnitelma. Tulva- jahulevesien hallintaa tehostetaan jatkamallatulvantorjuntasuunnitelman mukaistentulvansuojeluhankkeiden toteuttamista ja kehittämällähulevesiriskikohteiden ylläpitoa. Ilmastonmuutos lisää myösuusien kasvitautien ja tuholaisten leviämisriskiä.Kasvillisuuteen liittyviä riskejä ehkäistään laajentamallapuistokasvien ja kaupunkipuiden lajivalikoimaa sopimaanparemmin muuttuviin ilmasto-oloihin. Vieraslajien leviämistäehkäistään. Yleisten alueiden toimivuuden ja turvallisuudenvarmistamiseksi operatiivisessa toiminnassa onvakiintuneita riskienhallintamenettelyjä. Esimerkiksi siltojentilaa seurataan säännöllisin tarkastuskäytännöin jakuntoarvioinnein. Leikkivälineiden sekä katujen ajoratojentarkastusten, kuntoarviointien ja -mittausten menettelyjä jatietojen hallintaa parannetaan ja systematisoidaan.

De extrema väderfenomen som klimatförändringen för medsig ökar egendomsrisken (bl.a. översvämningsskador,stormskador). Varierande vinterförhållanden och ökanderegn orsakar utmaningar under vintertid i gatuunderhålletoch i stadens funktionalitet. Dessutom bryts beläggningarnaoch konstruktionerna ner av regnen och de skiftandetemperaturerna. Hanteringen av verkningarna av klimat-förändringen har förbättrats genom att man har utarbetat enberedskapsplan för vinterunderhållet. Hanteringen avöversvämnings- och dagvatten effektiveras genom attförverkligandet av projekten för skydd mot översvämningarfortsätter och underhållet av objekt med dagvattenriskerutvecklas. Klimatförändringen ökar också risken att nyaväxtsjukdomar och skadedjur sprids. Risker som hänför sigtill växtligheten förebyggs genom att utvidga artutbudet påparkväxter och stadsträd så att det lämpar sig bättre för deombytliga klimatförhållandena. Spridningen av introdu-cerade arter förebyggs. För att säkra funktionaliteten ochtryggheten i allmänna områden finns det etablerade risk-hanteringsförfaranden i den operativa verksamheten.Exempelvis broarnas tillstånd följs upp med regelbundnagranskningsrutiner och konditionsbedömningar. Gransk-ningarna av lekredskap och gatornas körbanor,förfarandena i konditionsbedömningarna och -mätningarnaoch informationshanteringen förbättras och systematiseras.

Ympäristöpalvelut koordinoi kaupungin ympäristöjohtamistatavoitteena yhtenäinen Ekokompassi-ympäristöjärjestelmäjoka toimialalle. Ympäristöraportoinnin tiedonkeruutauudistetaan tavoitteena päällekkäisyyksien poistaminenmm. raportoinnissa. Ympäristötiedon avaamista kaikkienkäytettäväksi jatketaan. Yhteistyötä ilmastonmuutoksenhillinnän ja kaupungin sisäisen energiansäästötyönkoordinoinnissa lisätään.

Miljötjänsterna koordinerar stadens miljöledarskap medmålet att skapa ett enhetligt Ekokompassen-miljösystem förvarje sektor. Informationsinsamlingen inom miljörappor-teringen förnyas med målet att avlägsna överlappningarbl.a. i rapporteringen. Öppnandet av miljöinformation så attalla kan använda den fortsätter. Samverkan ikoordineringen av stävjandet av klimatförändringen ochstadens interna energibesparingsarbete intensifieras.





Uuden kaupunkistrategian 2017 – 2021 vaikutuksetkaupunkiympäristön toimialalle on esitetty seuraavassa:

Verkningarna av den nya stadsstrategin 2017–2021 förstadsmiljösektorn redogörs för i det följande:

Asemakaavoitetaan 600 000 – 700 000 k-m2 uutta Det planläggs 600 000–700 000 m² vy nytt bostads-

156

asuntorakentamista vuodessa, josta vähintään 40 % eli240 000 k-m2 on täydennysrakentamista.

byggande per år, varav minst 40 procent dvs.240 000 m² vy är kompletteringsbyggande.

Työpaikkamäärän kasvun turvaamiseksi varmistetaankaavoituksella, että toimitilakaavavaranto ei vähenenykyisillä työpaikka-alueilla eikä keskustoissa.

För att trygga ökningen i antalet arbetstillfällen säkrasgenom planläggning att detaljplanebeståndet förverksamhetslokaler inte minskar i de nuvarandearbetsplatsområdena eller i centrumen.

Laaditaan Vihdin kaupunkibulevardinyleissuunnitelma/kaavarunko, joka valmistuu 2018. Malminpikaratikan toteuttamisen edellytykset selvitetään jatiivistetään kaupunkirakennetta mm. Viikinrannassa,Viikissä, Pihlajistossa ja Pihlajamäessä.

En översiktsplan/dispositionsplan tas fram för Vichtisvägensstadsboulevard som färdigställs 2018. Förutsättningarna förbyggandet av Malms snabbspårväg utreds och stads-strukturen förtätas bl.a. i Viksstranden, i Vik, i Rönninge ochi Rönnbacka.

Laaditaan merellisen Helsingin yleissuunnitelman luonnos2018.

Ett utkast till översiktsplan för det havsnära Helsingfors tasfram 2018.

Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan koko Helsinginliikennejärjestelmässä niin pyöräilyn ja kävelyn suosiotalisäämällä kuin sähköautojen, sähköbussien jaraidejoukkoliikenteen osuutta nostamalla. Helsingissäluodaan edellytykset sähköautojen määrän voimakkaallekasvulle mahdollistamalla sähköautojen julkisenlatausinfran rakentaminen markkinaehtoisesti.

Trafikens utsläppsminskningar förverkligas i hela trafik-systemet i Helsingfors, både genom att öka gång- ochcykeltrafikens popularitet och genom att höja andelenelbilar, elbussar och spårvägstrafik. I Helsingfors skapasförutsättningar för en kraftig ökning i antalet elbilar genomatt möjliggöra byggandet av offentlig laddningsinfrastrukturför elbilar på marknadsvillkor.

Kaupunki selvittää ydinkeskustan viihtyisyyttä jatoiminnallisuutta edistävän kävelykeskustanmerkittävämmän laajentamisen sekä keskustanläpiajoliikennettä ja satamien raskasta liikennettäkatutilassa vähentävän maanalaisen kokoojakadunedellytykset. Toteutuessaan kokoojakatu rahoitetaan isoltaosin tienkäyttömaksuin. Olympiaterminaalilta Kauppatorilleulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään tavoitteena keskustanelinvoimaisuutta tukevan toiminnallisen kokonaisuudenaikaansaaminen.

Staden utreder förutsättningarna för en betydandeutvidgning av promenadcentrum, som främjar trivseln ochfunktionaliteten i stadskärnan, samt en underjordisk matar-gata, som minskar genomfartstrafiken i centrum och dentunga trafiken till och från hamnarna i gaturummet. Ommatargatan byggs finansieras den till en stor del medvägavgifter. Strandzonen från Olympiaterminalen till Salu-torget utvecklas med målet att åstadkomma en funktionellhelhet som stöder livskraften i centrum.

Keskustan raitiotieverkko ja Kalasatamanraitiotiesuunnitelman toteutus etenee.

Förverkligandet av spårvägsnätet i centrum och spårvägs-planen för Fiskehamnen avancerar.

Helsinkiin rakentuvien uusien aluekokonaisuuksien ohellatehostetaan täydennysrakentamista. Kaupunki hillitseerakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennettasiirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaanvaarantamatta asteittain kohti alueellista jamarkkinaehtoista pysäköintijärjestelmää uusistaasuinalueista aloittaen.

Utöver de nya områdeshelheterna som byggs i Helsingforseffektiviseras också kompletteringsbyggandet. Staden stäv-jar kostnaderna för byggandet och förtätar stadsstrukturen,utan att äventyra sin konkurrenskraft och tillgänglighet,genom att stegvis övergå till ett lokalt och marknadsbaseratparkeringssystem med början i nya bostadsområden.

Valtuustokauden alkupuolella tehdään maapoliittinentarkastelu, siten että maanmyynnin lähtökohtana ovatelinkeinopoliittiset ja muut kaupungin strategiset tavoitteet.

I början av fullmäktigeperioden utförs en markpolitiskgranskning där utgångspunkten för markförsäljningen liggeri de näringspolitiska målen och stadens övriga strategiskamål.

Laaditaan kiinteistöstrategia, jossa linjataan kaupunginkiinteistöjen suunnittelua, rakennuttamista, rakentamista,ylläpitoa ja omistamista.

Det tas fram en fastighetsstrategi med riktlinjer förplanering, byggherreverksamhet, byggande, underhåll ochägande av stadens fastigheter.

Kiinteistöstrategia sisältää suunnitelman sisäilmaongelmistakärsivien rakennusten korjaamisesta tai korvaamisesta

Fastighetsstrategin inkluderar en plan för ombyggnad ellerersättande av byggnader som lider av problem med

157

uusilla rakennuksilla. inomhusluften.

Tavoitteena on kiinteistökannan laadun parantamisen,laaturiskien hallinnan parantamisen mm. erilaisillahankkeiden toteutusmuodoilla.

Målet är att förbättra kvaliteten på fastighetsbeståndet,förbättra hanteringen av kvalitetsrisker bl.a. med varierandegenomförandeformer för projekten.

Tilatehokkuuden edistäminen, tilojen avaaminenkansalaistoiminnalle ja tyhjiksi jääneiden arvorakennustenparempi hyödyntäminen

Främja lokaleffektivitet, öppna lokaler för medborgar-verksamhet och utnyttja värdebyggnader som blivit tommapå ett bättre sätt

Kaupungin ilmastotavoitteiden vaikutukset; Verkningar av stadens klimatmål;

Rakennusten energiatehokkuustavoitteet tarkistetaan Målen för byggnadernas energieffektivitet justeras

Energiatehokkuustavoitteet ja ylläpito otetaan huomioonsuunnittelussa.

Målen för energieffektiviteten och underhållet beaktas iplaneringen.

Päästövähennysten toimenpideohjelman laatimiseen jatoteuttamiseen osallistuminen

Deltagande i utarbetandet och förverkligandet av åtgärds-programmet för utsläppsminskningar

Verkostoituminen - lisätään yhteistyötä mm. valtion jamuiden kuntien kanssa (esim. benchmarkingsisäilmaongelmien ratkaisussa ja rakentamisen laadunhallinnassa).

Nätverksbildning - ökad samverkan bl.a. med staten ochandra kommuner (t.ex. benchmarking i lösandet av problemmed inomhusluften och hanteringen av kvaliteten ibyggandet).

Liikkuva ja terveellinen kaupunki - tilojen esteettömyys,koulujen ja päiväkotien pihat yms.

En hälsosam stad i rörelse - lokalernas tillgänglighet,skolornas och daghemmens gårdar etc.

Panostus oppimisympäristöihin - turvalliset ja terveellisetoppimisympäristöt, ammatillisen opetuksen tilat (esim.Myllypuron rakennusalan kampus ja Urhea-hankkeenedistäminen).

Satsningar i inlärningsmiljöer - trygga och hälsosammainlärningsmiljöer, lokaler för yrkesinriktad undervisning (t.ex.byggbranschens campus i Kvarnbäcken och främjande avprojektet Urhea).

Alueiden eriytymisen estäminen, panostus heikommillealueille esim. parempaa arkkitehtuuria.

Förhindrande av differentiering mellan områden, satsningarpå svagare områden t.ex. bättre arkitektur.

Huolehditaan erityistä tukea tarvitsevien opetuksestaesimerkiksi järjestämällä sairaalakoululle asianmukaisettilat.

Undervisningen av personer med speciella behov beaktastill exempel med ändamålsenliga lokaler för ensjukhusskola.

Toimiala keventää lupa- ja järjestelykäytäntöjään siten, ettäkaupungissa on helppo järjestää erilaisia tapahtumia.

Sektorn lättar på sina tillstånds- och arrangemangs-förfaranden så att det är enkelt att ordna olika slagsevenemang i staden.

Helsinki vahvistaa kansainvälistä toimintaansa kärkinäänerityisesti digitalisaatio ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Helsingfors stärker sin internationella verksamhet meddigitaliseringen och bekämpandet av klimatförändringensom särskilda spetsfrågor.

Toimiala kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekeväthelpoksi seurata ja osallistua itseä kiinnostaviin ja koskeviinasioihin riippumatta siitä ovatko ne kaupungin vai muidentekemiä. Helsinki on maailman johtava kaupunki julkisentiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä.

Sektorn utvecklar digitala lösningar som gör det lätt att följaoch delta i ärenden som intresserar och gäller en själv,oberoende om de har tagits fram av staden eller av andra.Helsingfors är världens ledande stad i öppnande avoffentlig information och i dess utnyttjande.



Laaditaan MAL-sopimuksen ja AM-ohjelman mukaisesti Detaljplaner för bostadsproduktion om minst 600 000 m² vy

158

asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 600 000 k-m2pääosin raideliikenteen palvelualueelle. Kerrosalasta ontäydennysrakentamista vähintään 240 000 k-m2.

bereds i enlighet med MBT-avtalet och BM-programmethuvudsakligen inom serviceområdet för spårtrafiken. Avvåningsytan är minst 240 000 m² vy kompletterings-byggande.

Asuntotuotantoon luovutetaan rakennusoikeutta vähintään380 000 k-m2.

Byggrätt på minst 380 000 m² vy överlåts för bostads-produktion.

Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojenyhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattunaviiden edellisen vuoden keskiarvoon.

Den sammanlagda andelen av alla resor som sker till fots,med cykel och med kollektivtrafik ökar jämfört medmedeltalet för de fem senaste åren.

Rakennetaan ja otetaan käyttöön systemaattinenasiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmä Tyhjien tilojenosuus tilakannasta on enintään 4 prosenttia.

Ett systematiskt mätningssystem för kundnöjdhet byggs uppoch tas i bruk. Andelen tomma lokaler av lokalbeståndet ärhögst 4 procent.

Energiansäästötavoite on 3 prosenttia ulkovalaistuksen jatoimitilojen osalta vuoden 2015 energiankulutuksesta.

Energisparmålet är 3 procent för utomhusbelysningen ochverksamhetslokalerna jämfört med energiförbrukningen år2015.

Asuntotuotanto rakennuttaa 1 500 asuntoa. Bostadsproduktionen låter bygga 1 500 bostäder.

Vuoden 2018 aikana laaditaan kaupungintoimitilakiinteistöjen korjausvelan hallintasuunnitelma jaesitys sen seurannasta.

Under år 2018 utarbetas en plan för hantering avreparationsskulden i stadens verksamhetslokaler och ettförslag för uppföljningen av planen.


Kaupunkiympäristön toimialan vakituisen henkilöstön määräon yhteensä 1 420 henkilöä. Toimialan strategia, tavoitteetja toimintaympäristön muutokset ovathenkilöstösuunnittelun lähtökohtia. Henkilöstö-suunnittelullavarmistetaan tulevaisuuden henkilöstö- ja osaamistarvemm. määrittelemällä tehtäväkuvat ja vastuut sekäkehittämällä osaamista tavoitteellisesti.

Antalet ordinarie anställda i stadsmiljösektorn är totalt 1420. Sektorns strategi, mål och ändringarna i omvärlden ärutgångspunkter för personalplaneringen. Med hjälp avpersonalplaneringen säkras det framtida personal- ochkunskapsbehovet bl.a. genom att fastställa uppgifts-beskrivningar och ansvar och utveckla kunskaperna på ettmålinriktat sätt.

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon myös hallinto-ja tukipalveluille asetetut tavoitteet, joiden mukaanhenkilöstömäärän tulisi olla noin 12,5 prosenttia suhteessatoimialan henkilöstöön nähden sen ollessa nykyisillään noin18 prosenttia. Hallinto- ja tukipalveluiden mitoitustavoitetoteutetaan vähentämällä päällekkäisiä tehtäviä,kehittämällä työnkuvia, yhteistyötä ja työn tekemisen tapojasekä tehtävärakenteita uudistaen. Henkilöstöneläköitymisen yhteydessä huolehditaan siitä, että tarvelisärekrytoineille on sisäisin tehtäväjärjestelyinmahdollisimman pieni. Tarkempi hallinto- ja tukipalveluidenhenkilöstösuunnitelma valmistuu syksyllä 2017.

I personalplaneringen beaktas också målen som fastställtsför förvaltnings- och stödtjänsterna, enligt vilka antaletanställda ska vara cirka 12,5 procent i förhållande till antaletanställda inom sektorn, då den i nuläget är cirka 18 procent.Förvaltnings- och stödtjänsternas dimensioneringsmål för-verkligas genom att minska överlappande uppgifter,utveckla uppgiftsbeskrivningar, samarbete ocharbetsmetoder och förnya arbetsstrukturer. I anslutning tillpensionsavgångarna ser man genom interna arrangemangtill att behovet att rekrytera ny personal är så litet sommöjligt. En noggrannare personalplan för förvaltnings- ochstödtjänsterna färdigställs under hösten 2017.

Palvelutuotannossa tarvittavan henkilöstön saatavuus japysyvyys varmistetaan panostamalla etenkin ennakoivaanrekrytointiin, perehdyttämiseen, työyhteisöjen toimivuuteensekä osaamisen kehittämiseen. Monipaikkaisen työn kauttakehitetään uusia työ-, yhteistyö- ja toimintatapoja mukaanlukien erilaisten viestintäkanavien hyödyntäminen ja etätyö.Henkilöstöä kannustetaan joustavan ja monipaikkaisentyöntekemisen avulla laajaan yhteistyöhön ja avoimeenvuorovaikutukseen sekä tiedon jakamiseen. Toimialan

I serviceproduktionen säkras det att behövlig personal finnsatt tillgå och att de anställda stannar kvar genom satsningarsärskilt på förutseende rekrytering, arbetsintroduktion,arbetsgemenskapernas funktionalitet och utveckling av kun-skaperna. Genom arbete på många ställen utvecklas nyaarbets-, arbetsgemenskaps- och verksamhetssätt medräknatutnyttjande av olika slags kommunikationskanaler ochdistansarbete. De anställda uppmuntras att genom flexibeltarbete på många ställen föra ett brett samarbete och öppen

159

työhyvinvointihankkeessa edistetään mm. muutos- jaetäjohtamista, vahvistetaan aktiivista esimiestyön otetta jakehitetään uusia digitaalisia vuorovaikutteisia työtapoja.

växelverkan och dela information. I sektorns arbetshälso-projekt främjas bl.a. förändrings- och distansledarskap,förstärks det aktiva chefsarbetet och utvecklas nya digitalainteraktiva arbetssätt.

Henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista vahvistetaanhenkilökohtaisilla osaamisen kehittymissuunnitelmilla.Osaamisen kehittämissuunnittelu (koulutussuunnittelu)ulotetaan kattamaan koko toimiala. Henkilöstön valmiuksiatyöskennellä tulevaisuuden monitilatyöympäristössä jadigitalisoituvien palveluiden parissa vahvistetaan mm.tietoteknisiä valmiuksia ja ns. mobiilityöskentelytaitojaparantamalla sekä asiakaspalvelutaitojen vahvistamisella.

De anställdas yrkeskunskaper och expertis förstärks medpersonliga kunskapsutvecklingsplaner. Planeringen av kun-skapsutvecklingen (utbildningsplanering) utvidgas att täckahela sektorn. De anställdas färdigheter att arbeta iframtidens månglokalmiljö och med digitaliserade tjänsterförstärks bl.a. genom förbättrande av datatekniskafärdigheterna och s.k. mobila arbetskunskaperna samtförstärkande av kundservicekunskaperna.

Henkilöstön osallisuutta vahvistetaan jaetun johtajuudenavulla, jossa yhteisön jäsenet johdon tuella osallistuvattoiminnan ja itsensä johtamiseen. Tavoitteena on mm.uusien toimintatapojen yhteinen kehittäminen ja kokeilu,yhteinen tavoitteiden asettelu ja niihin sitoutuminen sekämuutosta ja oppimista tukevan työympäristön rakentaminen.

De anställdas delaktighet förstärks med hjälp av delatledarskap, där gemenskapens medlemmar med stöd avledningen deltar i ledandet av verksamheten och sig själv.Målet är bl.a. att utveckla och pröva nya verksamhetssätt,ställa gemensamma mål och binda sig till dem och att byggaen arbetsmiljö som stöder ändring och inlärning.

Toimintaympäristön muutoksiin, tuottavuuden lisäämiseen japalvelutoiminnan tehostamiseen kohdistuviin odotuksiinvaraudutaan lisäämällä yhteistyötä palvelukokonaisuuksienja yksiköiden sekä muiden toimialojen kanssa.Kaupunkiympäristö toimialan tavoitteena on mm. yhteistenprosessien sujuvoittaminen ja asiakaspalvelunparantaminen.

Förväntningarna i fråga om ändringar i omvärlden, ökandetav produktiviteten och effektiviserandet avtjänsteverksamheten beaktas genom en ökning avsamarbetet mellan servicehelheterna och enheterna och deandra sektorerna. Stadsmiljösektorns mål är bl.a. att göra degemensamma processerna smidigare och förbättrakundservicen.


Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa yhteistyössäkaupunginkanslian kanssa toimialan uudentoimitaloratkaisun valmistelua. Tilahanke tulee vaikuttamaankoko toimialan tulevaan tilankäyttöön.

Stadsmiljösektorn fortsätter i samverkan med stadskanslietatt bereda en lösning för sektorns nya verksamhetshus.Lokalprojektet kommer att påverka den kommande lokal-användningen i hela sektorn.

Kaupunkiympäristötoimialan tilankäyttö on 1.10.2017yhteensä 38 700 m2. Tekvitalon valmistuessa tilankäyttövähenee 27 300 m2:iin eli 13,4 htm²/ henkilö.

Stadsmiljösektorns lokalanvändning är 1.10.2017 totalt38 700 m². Då huset för de tekniska verksamhetsområdenafärdigställs minskar lokalanvändningen till 27 300 m², dvs.13,4 m² ly/person.


Tuottavuuden laskentajärjestelmä ja tuottavuudenkehittymistä kuvaavat tunnusluvut valmistellaan syksyn2017 aikana.

Kalkylsystemet för produktiviteten och nyckeltalen sombeskriver produktivitetsutvecklingen bereds under hösten2017.

Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon japrosessien kehittämisessä


Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen Hur IT-programmet genomförs

Toimiala on vahvasti mukana kaupunkiyhteisissähankkeissa. Ydintoiminnan kehittäminen toteutetaan ottaenhuomioon kaupungin kokonaisuus.

Sektorn deltar kraftigt i projekten som är gemensamma förhela staden. Kärnverksamheten utvecklas med beaktandeav staden som helhet.

Taloteknisten tietojärjestelmien parempaan hallittavuuteentähtäävää kehittämishanketta jatketaan. Osana

Utvecklingsprojektet som syftar till att förbättra hanter-barheten av de hustekniska informationssystemen fortsätter.

160

kehittämishanketta täsmennetään kiinteistöturvallisuudenvastuunjakoa yhdessä kaupunginkanslian kanssa.

I utvecklingsprojektet ingår också att ansvarsfördelningeninom fastighetssäkerheten preciseras tillsammans medstadskansliet.

Talotekninen tietoverkko -hankkeen tavoitteena on selvittääja kuvata toimialan omistamien sekä hallinnoimienrakennusten ja niiden tilojen taloteknisten tietojärjestelmiennykytila ja määritellä niille kehitystavoitteita tieto- jatilaturvallisuuden, hallittavuuden, etähallinnan,yhtenäistämisen, automaatiotason noston, hankinnanyhtenäistämisen ja yleisen kustannustehokkuuden osalta.

Projektet för ett hustekniskt datanät har som mål att utredaoch beskriva nuläget för byggnaderna i sektorns ägo ellerbesittning och för de hustekniska anordningarna i bygg-naderna och att sätta upp utvecklingsmål för dessa i frågaom data- och lokalsäkerhet, hanterbarhet, fjärrkontroll,harmonisering, höjning av automationsnivån, enhetligupphandling och allmän kostnadseffektivitet.

Paikkatietosektorin yhteistyö jatkuu tiiviinä niin kaupungin,seudun kuin valtakunnankin tasoilla. 3D-tietomallit ovatvahvasti tulossa perinteisten kartastojen ynnä muidenpaikkatietoaineistojen rinnalle ja niissä sovelletaan avoimiintietorakenteisiin ja ohjelmistoihin perustuvia ratkaisuja.Myös muissa järjestelmissä lisätään mahdollisuuksienmukaan vaiheittain avoimen lähdekoodin ohjelmistojenosuutta. Valtakunnallisista hankkeista erityisen merkittäviäovat kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksenmahdollistavan järjestelmän toteutus ja käyttöönotto,valtakunnallisesti yhtenäisten paikkatietotuotteidenkehittäminen sekä julkisen hallinnon paikkatietoalustantoteutus.

Geoinformationssektorns intensiva samarbete fortsätter påstadens, regionens och hela landets nivå. 3D-datamodellerna är starkt på kommande vid sidan av detraditionella kartmaterialen och andrageoinformationsmaterial och i dem utnyttjas lösningar somgrundar sig på öppna datastrukturer och program. Också iandra system ökas andelen öppen källkod stegvis i den måndet är möjligt. Speciellt viktiga bland de riksomfattandeprojekten är skapande och ibruktagande av ett system förtredimensionell fastighetsbildning och utveckling avnationellt enhetliga geoinformationsprodukter ochförverkligandet av den offentliga förvaltningens geo-informationsplattform.

Asumisen palvelut on keskitetty kaupungin sähköiseenasiointipalveluun. Näiden palveluiden laatua kehitetäänasioinnin helppoutta ja vuorovaikutteisuutta lisäämällä.

Alla boendetjänster har koncentrerats till stadens webbportalför elektroniska tjänster. Tjänsternas kvalitet utvecklasgenom att göra dem lättare att använda och ökainteraktiviteten i tjänsterna.

Ympäristöpalveluiden ympäristöterveydenhuollonvalvontatietojärjestelmään tulee muutoksia, koskaympäristöterveydenhuoltoon on tulossa omavaltakunnallinen valvontatietojärjestelmä (VATI). Eviranjohtaman hankkeen tavoitteena on luoda uusiympäristöterveydenhuoltoa koskeva tietojärjestelmä, jokaolisi käytössä jo 1.1.2019. Nykyisin ympäristöpalveluidenkäytössä olevasta Tarkastaja by Digiavalvontatietojärjestelmästä luovutaan tai sen käyttöäjatketaan riippuen VATIn aikataulusta. Ympäristönsuojeluntarpeita palveleva tietojärjestelmä hankitaan viimeistäänvuoden 2019 alussa. Vuonna 2018 kartoitetaan tarpeet jaselvitetään tarjolla olevien tietojärjestelmien vahvuudet jaheikkoudet sekä kilpailutetaan tietojärjestelmän toteuttaja.

I miljötjänsternas tillsynsdatasystem för miljö- och hälso-skyddet görs ändringar, eftersom miljö- och hälsoskyddetkommer att få ett eget riksomfattande tillsynsdatasystem(VATI). Projektet, som leds av Evira, har som mål att skapaett nytt datasystem som gäller miljö- och hälsoskyddet ochsom kan användas så tidigt som 1.1.2019. Användningen avmiljö- och hälsoskyddets nuvarande tillsynsdatasystemTarkastaja by Digia slutar eller fortsätter beroende påtidsschemat för VATI. Ett tillsynsdatasystem som motsvararmiljö- och hälsoskyddets behov anskaffas senast i början avår 2019. År 2018 kartläggs och utreds de nu tillgängligadatasystemens styrkor och svagheter och konkurrensutsättsutvecklaren av datasystemet.

Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Utvecklingsprojekt inom elektronisk kommunikation

Toimialalla lisätään sähköisen asioinnin mahdollisuuksia jaasiakaslähtöisyyttä parannetaan muun muassaesteettömyyden näkökulmasta. Valtion sähköisen asioinninhankkeiden edistymistä seurataan ja tarpeen mukaanlisätään kaupungin asiointi.hel.fi -palvelun lomakkeita.Sähköisen asioinnin käyttäjämääriä pyritään lisäämäänmäärätietoisesti hyödyntämällä erilaisia viestintäkanavia.Chatin käyttöä laajennetaan asiointikanavana.

I sektorn utvidgas möjligheterna i fråga om e-tjänster ochförbättras kundorienteringen bl.a. ur ett tillgänglighets-perspektiv. Utvecklingen inom statens projekt för elektroniskkommunikation följs och vid behov läggs nya blanketter tillstadens tjänst på asionti.hel.fi. Sektorn strävar att ökaantalet användare av elektronisk kommunikation genom attmålmedvetet utnyttja olika kommunikationskanaler. Använd-ningen av chatt utvidgas som kanal för uträttande avärenden.

161

Toimitilojen ylläpitoon liittyvän sähköisen huoltokirjan uudenkehitysversion (BEM) ns. kohdetietojärjestelmä toimiisähköisen asioinnin työkaluna ylläpidossa. Sähköisenhuoltokirjan ja Haltia-ohjelmaan integroinnin myötähelpotetaan ohjelmien ylläpitoa ja laajennetaan niidensisältämän tiedon käyttöä yhä monipuolisemminpalvelemaan kiinteistöjen ylläpitoa elinkaaren aikana. BEM-kohdetietojärjestelmään kootaan jatkossakunnossapitokorjaustarpeista ja pienistä toiminnallisistainvestointitarpeista korjaustarverekisteri, joka muuttuutoiminnan myötä korjausohjelmaksi (PTS) ja Haltiantilaustietojen sekä BIP:n laskujenkäsittelyn myötäkorjaushistoriarekisteriksi. Ohjelman kautta niin tilankäyttäjä, huollonedustaja sekä isännöinti pystyvätseuraamaan ajan tasalla rekisterin tapahtumia. Sähköisenhuoltokirjan käyttöä lisätään edelleen asiakkaidenpalvelupyyntöjen ja heidän havaitsemiensa korjaustarpeidenilmoittamisessa, sisäilmaongelmien ilmoittamisessa,korjauksiin liittyvässä tiedottamisessa, tiedotteiden yms.asiakirjojen säilyttämisessä.

Det s.k. datasystemet för tillsynsobjekt i den nya utvecklings-versionen av den elektroniska serviceboken (BEM), somhänför sig till underhållet av fastigheter, fungerar som ett e-tjänstverktyg inom underhållet. Den elektroniska service-boken och integreringen till Haltia-programmet underlättarunderhållet av program och utvidgar användningen avinformationen i dem så att de på ett allt mångsidigare sättbetjänar fastigheternas underhåll under livscykeln. Isystemet samlas i fortsättningen ett register överreparationsbehov och små funktionella investeringsbehovsom så småningom ändrar registret till ettreparationsprogram på lång sikt (PTS). Tillsammans medbeställningsuppgifterna i Haltia och fakturahanteringen i BIPblir programmet ett register över gjorda reparationer. Medhjälp av programmet kan såväl lokalanvändaren,underhållspersonalen som disponenten följauppdateringarna i transaktionerna i registret. Användningenav den elektroniska serviceboken ökas ytterligare när detgäller kundernas begäran om service, anmälan om repara-tionsbehov de upptäckt eller om inneluftsproblem,information om reparationer eller lagring av meddelandenm.m.

Vuonna 2018 varaudutaan katu- ja puistohankkeidenHankerekisterityökalun parantamiseen, yleisten alueidenomaisuustietorekisterin raportointikyvykkyydenkehittämiseen ja uusimissuunnitelman laatimiseen sekäLasso-urakanhallintajärjestelmän hankintaan.

År 2018 görs förberedelser för förbättrandet av gatu- ochparkprojektens projektregisterverktyg, utveckling av rappor-teringsförmågan i egendomsdataregistret för allmännaområden och utarbetandet av en förnyelseplan och upp-handlingen av entreprenadhanteringssystemet Lasso.

Paikkatietosektorin palvelukokonaisuuden aineistoja,toimintoja ja kapasiteettia kehitetään edelleen tiiviissäyhteistyössä julkishallinnon muiden palvelutuottajien kanssa.Resurssien puitteissa jatketaan myös aineistojen avaamistavapaaseen maksuttomaan käyttöön ja laajennetaanitsepalveluperiaatteella toimivaa karttapalvelua. Lisäksipaikkatietojen käyttöä tuetaan kaupunkiyhteiselläasiointialustalla ja muilla palvelusivustoilla. Sähköisenasioinnin toimintoja kehitetään edelleen ja käyttöälaajennetaan vaiheittainen myösrakennusvalvontamittausten, rakentamisen tietopalvelun,maalämmön rakennettavuusselvitysten jakiinteistönmuodostuksen sektoreilla.

Material, funktioner och kapacitet i servicehelheten för geo-informationssektorn utvecklas vidare i tätt samarbete medandra serviceproducenter inom den offentliga förvaltningen.Öppnandet av material för avgiftsfritt bruk fortsätter inomramen för de tillgängliga resurserna och karttjänsten somfungerar enligt självbetjäningsprincipen utvidgas. Dessutomfrämjas användningen av geografisk information med engemensam plattform för stadens e-tjänster och andraservicewebbplatser. E-tjänsternas funktioner utvecklasfortsättningsvis och användningen utvidgas stegvis också tillområdena för byggnadstillsynsmätning, byggandets infor-mationstjänst, byggbarhetsutredningar för jordvärme ochfastighetsbildning.

Rakennusvalvonnan hankkeet sisältävät Lupapiste-palvelun jatkokehittämisen lupakäsittelyn- ja rakentamisenaikaisen valvonnan toiminnoissa sekä asiakaspalvelussa.Myös paperilla haetun ja arkistoidun materiaalindigitalisointia jatketaan, 3D-kaupunkimallin päivittämiseentarvittavien IFC-mallien keräämistä ja hyödyntämistäpilotoidaan sekä arkiston sähköinen asiointipalvelu (Arska)integroidaan lupakäsittelyn sähköiseen asiointiin(Lupapiste). Lisäksi tehdään rakennusrekisterin (Facta),valtion tietojärjestelmien (VRK) ja lupakäsittelyn sähköisenasioinnin (Lupapiste) integraatioiden jatkokehittämistä.

I byggnadstillsynens projekt ingår den fortsatta utvecklingenav Lupapiste-tjänsten i funktionerna för tillsynen undertillståndsbehandlings- och byggtiden och i kundservicen.Dessutom fortsätter digitaliseringen av material som söktspå papper och arkiverats, görs ett pilotprojekt för insamlingav IFC-modeller som behövs för uppdatering av 3D-stadsmodellen och integreras arkiveringens e-tjänst (Arska)med tillståndbehandlingens e-tjänst (Lupapiste). Därtillutförs fortsatt utveckling av integrationen mellanbyggnadsregistret (Facta), statens informationssystem(VRK) och tillståndsbehandlingens e-tjänst (Lupapiste).

Asuntopalveluissa sähköisen asioinnin laatua kehitetäänedelleen vuorovaikutteisuutta lisäämällä. Yhteinenasiakaspalvelu ottaa käyttöön sähköisen

I bostadstjänsterna utvecklas e-tjänsternas kvalitet vidaregenom en ökning av interaktiviteten. Den gemensammakundservicen tar i bruk ett elektroniskt tidsbeställnings-

162

ajanvarausjärjestelmän asiantuntijapalveluidenvälittämisessä. Sen lisäksi puhelujärjestelmää kehitetään –asiakkaille se näyttäytyy yhtenä palvelunumerona. Alueidenvalvonnan digitaalista järjestelmää kehitetään edelleen.

system i förmedlingen av experttjänster. Dessutomutvecklas samtalstjänsten – för kunderna syns den som ettservicenummer. Det digitala systemet för övervakning avområden utvecklas vidare.

Pysäköinnin tietovaraston käyttöönotto ja tiedon jakaminenavoimena datana mahdollistaa pysäköinnin tilannekuvienkehittämisen. Se on ensimmäinen vaihe kehitettäessäpalvelua kohti isompaa tavoitetta eli reaaliaikaista tietoasallituista ja mahdollisesti vapaista pysäköintipaikoista.Jotta tämä tavoite voi onnistua, tarvitaan vielä useitakehitysvaiheita. Koska voimassaolevistaliikennejärjestelyistä ei ole käytettävissä reaaliaikaistasähköistä tietoa, pysäyttämistä ja pysäköintiä koskevialiikennejärjestelyjä viedään kartalle manuaalisesti.

Ibruktagandet av parkeringens datareserv och delandet avuppgifter som öppna data gör det möjligt att utvecklaparkeringens situationsbilder. Det är det första steget iutvecklingen av tjänsten mot ett större mål, dvs. informationi realtid om tillåtna och eventuellt lediga parkeringsplatser.För att det här ska lyckas behövs ännu många utvecklings-skeden. Eftersom det inte finns elektronisk information irealtid om gällande trafikarrangemang, förs trafik-arrangemang som gäller stannande och parkering in påkartan för hand.

Helsingin pysäköintipolitiikan mukaisesti selvitelläänpysäköinnin maksullisuuden joustavaa hinnoittelua.Tarkoitus on, että joustava hinnoittelu voidaan ottaakäyttöön vuoden 2018 alussa. Tämä edellyttää muutoksiapysäköintimaksuautomaatteihin.

Flexibel prissättning för parkeringens avgifter utreds ienlighet med Helsingfors parkeringspolitik. Avsikten är attden flexibla prissättningen kan tas i bruk från och medbörjan av år 2018. Det här förutsätter ändringar iparkeringsautomaterna.




3 10 01 Kaupunkirakenne 31001 Stadsstruktur

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 221 419 211 550 350 000 457 400 452 916 453 566Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 124 461 118 683 188 661 185 192 186 675 190 035Ylitysoikeus - Överskridningsrätter 440

Toimintakate - Verksamhetsbidrag 96 958 92 867 161 339 272 208 266 241 263 531

Poistot - Avskrivningar 53 406 95 915 95 915 95 915 95 915

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat 43 552 92 867 65 424 176 293 170 326 167 616

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) 43 552 92 867 65 424 176 293 170 326 167 616

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −1,0 0,1Menot - Utgifter 0,8 1,8

163


Laaditaan MAL-sopimuksen ja AM-ohjelman mukaisestiasemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 600 000kerrosneliömetriä pääosin raideliikenteen palvelualueelle.Kerrosalasta on täydennysrakentamista vähintään 240 000kerrosneliömetriä.

Detaljplaner för bostadsproduktion om minst 600 000 m²våningsyta bereds i enlighet med MBT-avtalet och BM-programmet huvudsakligen inom serviceområdet förspårtrafiken. Av våningsytan är minst 240 000 kvadratmetervåningsyta kompletteringsbyggande.

Asuntotuotantoon luovutetaan rakennusoikeutta vähintään380 000 kerrosneliömetriä.

Byggrätt på minst 380 000 kvadratmeter våningsytaöverlåts för bostadsproduktion.

Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojenyhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattunaviiden edellisen vuoden keskiarvoon.

Den sammanlagda andelen av alla resor som sker till fots,med cykel och med kollektivtrafik ökar jämfört med medel-talet för de fem senaste åren.

Rakennetaan ja otetaan käyttöön toimialanasiakastyytyväisyyden mittausjärjestelmä.

Ett mätningssystem för kundnöjdhet byggs och tas i brukinom sektorn.


Vuotuinen asuntotuotantotavoite nousee 6 000 asuntoon jaedelleen 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä.

Det årliga bostadsproduktionsmålet höjs till 6 000 bostäderoch vidare till 7 000 bostäder före år 2019.

Laaditaan tarkemmat yleissuunnitelmat yleiskaavantoteuttamisohjelman 1. vaiheen painopistealueille.

Noggrannare översiktsplaner utarbetas för insatsområdenai första fasen av generalplanens genomförandeprogram.

Turvataan yritysten toimintaedellytykset ja elinkeinoelämäntoimivuus laatimalla riittävästi ja oikea-aikaisestitoimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuudenkannalta hyville paikoille.

Verksamhetsförutsättningarna för företag och ettfungerande näringsliv säkerställs genom att det i rätt tidutarbetas tillräckligt med detaljplaner förverksamhetslokaler på platser med bra stadsstruktur ochtillgänglighet.

Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessäkeskustaan on vähintään 74 % ja joukkoliikenteen osuuspoikittaisliikenteessä on vähintään 22 %.

Kollektivtrafikens andel i morgontrafiken mot centrum ärminst 74 % och kollektivtrafikens andel i tvärtrafiken ärminst 22 %.

Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleidenkokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % viidenedellisen vuoden keskiarvosta.

Nedgången i det sammanlagda antalet personer somskadas och omkommer i trafikolyckor är minst 2 % jämförtmed medeltalet för de fem senaste åren.

Asunto-ohjelman mukaisille tonteille rakennetaan katusellaiseen vaiheeseen, että tontin rakentaminen on oikea-aikaisesti mahdollista.

Gatorna till tomter i bostadsprogrammet byggs till ett sådantstadium att det är möjligt att bebygga tomten i rätt tid.

Keskusta-alueiden kävely-ympäristön toiminnallinen jakaupunkikuvallinen laatu paranee. Mittari: Jatketaanedellisvuonna (2017) käyttöönotetun seurantamenetelmänkäyttöä.

Den funktionella och stadsbildsmässiga kvaliteten på gång-miljöerna i centrumområdena förbättras. Mätare: Använd-ningen av uppföljningsmetoden som togs i bruk år 2017fortsätter.

Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia,jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilynlisääminen ja turvallisuuden edistäminen. Mittari:Pyöräliikenteen automaattilaskentapisteissä pyörämäärätkasvavat kolmen edellisen vuoden keskiarvosta. Pyöräilyn

Sektorn stöder i samarbete med andra förvaltningaråtgärder som främjar cykelåkning. Målet är attcykelåkningen ska öka och säkerheten förbättras. Mätare:På cykeltrafikens automaträknepunkter ökar antalet cyklarjämfört med medeltalet under de tre senaste åren. Andelen

164

turvallisuuteen tyytyväisten osuus kasvaa edelliseenpyöräilybarometrin tulokseen (2016) verrattuna.

personer som är nöjda med cykelåkningens säkerhet ökarjämfört med resultaten i den föregåendecykelåkningsbarometern (2016).

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksenensimmäinen vaihe valmistuu.

Det första skedet i utredningen om inrättande en national-stadspark färdigställs.

Luonnon monimuotoisuutta turvataan laatimalla hoito- jakäyttösuunnitelmat sekä rauhoitusesitykset kolmelleluonnonsuojelualueelle.

Naturens mångfald tryggas genom att verket utarbetarvård- och användningsplaner samt fridlysningsförslag för trenaturskyddsområden.

Ympäristötalon kokonaisenergiankulutus vuonna 2018 on 3prosenttia pienempi kuin vuonna 2015.

Miljöhusets energiförbrukning år 2018 är 3 procent mindreän år 2015.

Rakennusvalvontaan saapuneista lupahakemuksistavähintään 80 prosenttia käsitellään 6 viikossa.

Av tillståndsansökningarna som byggnadstillsynen mottarbehandlas minst 80 procent inom 6 veckor.

Pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevistailmoituksista 80 prosenttia ratkaistaan 80 vuorokaudenkuluessa ilmoituksen vireille tulosta.

Sammanlagt 80 procent av anmälningarna om sanering avförorenad mark avgörs inom 80 dygn från att ärendetväckts.

Asumisterveyttä koskevista toimenpidepyynnöistä 80prosenttia ratkaistaan 200 vuorokaudessa asian vireilletulosta.

Sammanlagt 80 procent av åtgärdsansökningarna omboendehälsa avgörs inom 200 dagar från att ärendetväckts.

Oleskelutilojen, mm. päivähoitotilat, koulut, majoitustilat jank. hygieniaa edellyttävien huoneistojen käyttöönottoakoskevista ilmoituksista 80 prosenttia käsitellään alle 15vuorokaudessa.

Sammanlagt 80 procent av anmälningarna omibruktagande av vistelselokaler, bl.a. daghem, skolor,inkvarteringslokaler och lokaler med s.k. högre hygienkrav,behandlas inom högst 15 dygn.

Maanmittaustoimintaan liittyvien keskeisten palvelujentoimitusaikojen keskiarvo enintään 19 pv.

Den genomsnittliga utförandetiden för centrala tjänster ianslutning till lantmäteriverksamheten är högst 19 dagar.

Uusia elintarvikehuoneistoja ja toimijanvaihdoksiakoskevien ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika onenintään 7 vuorokautta.

Den genomsnittliga behandlingstiden för anmälningar omnya livsmedelslokaler och byte av aktör är högst 7 dygn.

Ympäristöä ja energiatehokkuutta koskevat tavoitteet Mål som gäller miljö och energieffektivitet

Sähköiseen asiointiin ja säilytykseen siirtyminen luoedellytykset monipaikkaiselle työskentelylle ja digitaaliselleasiakaspalvelulle vähentäen paperinkulutusta,liikenteeseen kulutettua energiamäärää sekä ympäristönkuormitusta.

Övergången till e-tjänster och elektronisk förvaring skaparförutsättningar för arbete på flera platser och för digitalkundservice, och minskar pappersanvändningen, energi-mängden som trafiken förbrukar och miljöbelastningen.

Rakennusvalvontapalvelu valvoo, että rakentajat täyttävätenergiatehokkuudessa laissa säädetyn vähimmäistason.

Byggnadstillsynstjänsten övervakar att byggarna uppfyllerminimikraven för energieffektivitet som ställs i lagen.

165

Määrä- ja taloustavoitteet

31001 Kaupunkirakenne 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020

Suoritetavoitteet

Vapautuvien vuokra-asuntojen markkinointiaika,keskiarvo enintään arkipäivää 3,1 5,0 5 5 5 5

Maanmittaustoimintaan liittyvien keskeistenpalvelujen toimitusaika enintään, keskiarvo pv 16 19 19 19 19 19

Ulkoiset maanvuokrat, milj. €, vähintään 207,2 210 210 214 218 222

Kaupungin tuella rakennettujen hissien määrä, kpl 76 60 60 60 60 60

Geoteknisestä suunnittelusta johtuvia, yli 0,5 milj.euron vahinkoja ei toteudu pohja- jakalliorakentamisessa, vahinkojen määrä, kpl

0 0 0 0 0 0

Rekisteröityjä kiinteistöjä ja rasitteita 560 550 550 550 550 550

Uudisrakennusmittauksia 617 650 650 650 650 650

Pysäköinnin valvontatapahtumat 1 000 000 1 000 000 1 200 000 1 200 000 1 200 000

Ympäristönsuojelussa tehdään suunnitelmalliseenvalvontaan kuuluvia tarkastuksia vähintään 515 430 430 430 430

Elintarviketurvallisuudessa tehdäänsuunnitelmalliseen valvontaan kuuluvia tarkastuksiavähintään

2 600 2 700 2 700 2 700

Ympäristöterveydessä tehdään suunnitelmalliseenvalvontaan kuuluvia tarkastuksia vähintään 400 350 500 500 500

Tehokkuus/taloudellisuus

Kaupunkisuunnittelun menot €/ asukas 41 41 41 41 40 40

Kaupunkisuunnittelun menot €/ kaavoitettukokonaiskerrosala (k-m2 5 v keskiarvo) 20 20 23 22 23 23

Ulkovalaistuksen energian kulutus KWh/asukas 79,1 79,1 73,4 71,2 69,1 69,1

166


20172018 2019 2020

Toiminnan laajuustiedot

Kaavoituksen mahdollistamat uudet asunnot (kpl)* 5 500 5 500 6 000 6 000 7 000 7 000

Kaavoitettu kokonaiskerrosala (kem2)** 1 000 000 1 000 000 1 250 000 1 300 000 1 400 000 1 400 000

Suunnitellut baana- ja pyöräilyn pääväyläkilometrit(km) ** 10 10 10 10 10

Suunniteltujen pyöräpysäköintipaikkojen lkm ** 300 300 300 300 300

Alueidenkäytön valvontatapahtumat 15 000 15 000 15 000 15 000 15 000

Katutyöluvat 5 500 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000

Tilapäiset liikennejärjestelyt, kpl 5 425 5 425 6 700 6 700 6 700 6 700

Sijoitusluvat ja -suostumukset 425 425 450 450 450 450

Maanvuokrasopimukset, HKR 1150 1150 1500 1500 1500 1500

Tonttikorkeusilmoitukset 500 500 600 600 600 600

Pysäköintivirhemaksut ja -huomautukset, kpl 266 465 190 000 200 000 200 000 200 000 200 000

Pysäköintiautomaatit, kpl 550 550 500 450 400 400

Pysäköintitunnukset 28000 28000 28000 28000

Kunnossa- ja puhtaanapitosiirrot, kpl 14 645 11 900 11 900 11 900 11 900 11 900

Pysäköinninvalvonnan siirrot, kpl 4 100 4 100 4 100 4 100 4 100 4 100

Ylläpidettävä katuala, ha 2 088 2 125 2 102 2 112 2 122 2 132

Ylläpidettävät sillat, m² 317 565 318 778 320 000 322 000 324 000 326 000

Yleiset käymälät, kpl 38 40 39 39 40 40

Uudelleen päällystetty katuala, ha 62 45 46 46 46 46

Rakennetut puistot, ha 918 907 919 924 929 934

Pellot ja niityt, ha 1 055 1 180 1 045 1 045 1 045 1 045

Metsäiset alueet, ha 4 641 4 739 4 655 4 655 4 655 4 655

Katuvihreä , ha 456 491 491 496 501 506

Rakennusvalvonnan lupapäätökset, kpl 2 443 3 500 3 500 3 600 3 600 3 600

Uudisrakentamista koskevat lupapäätökset, kpl 423 650 650 700 700 700

167


20172018 2019 2020

Uudisrakentamisen lupapäätökset, asuntoja kpl 5 327 5 000 6 000 6 000 6 000 6 000

Käyttötarkoituksen muutokset, asuntoja kpl 270 500 1 000 1 000 1 000 1 000

Uudisrakentamisen lupapäätökset, toimistot, liiketilat,julkiset tilat kem2 351 424 200 000 300 000 300 000 300 000 300 000

Uudisrakentamisen lupapäätökset, teollisuus javarastotilat kem2 19 786 90 000 90 000 90 000 90 000 90 000

Uudisrakentamisen lupapäätökset, muut kem2 4 506 7 500 7 500 7 500 7 500 7 500

Rakennusvalvonnan erityissuunnitelmat, kpl 43 215 35 000 36 000 42 000 42 000 42 000

Rakennusvalvonnan katselmukset, kpl 14323 15000 15000 15000 15000 15000

Uudisrakentamisen määrä milj. m3 4,1 3,8 4,3 4,3 4,3 4,3

*) sisältää poikkeamispäätökset

**) kyseisen vuoden lisäys

Resurssit

Henkilöstön määrä – Antal anställda *) 1 140 1 103 1 066 1 066

Toimialan tilojen kokonaispinta-ala htm² – Lokalytasammanlagt, m² lägenhetsyta 38 708 37 946 37 946 37 946 37 946 27 321

*) suuruusluokka-arvio hallinto- jatukipalveluhenkilöstön määrän vähentämisen

Tuottavuuden toteutuminen 2017 - 2020 (tuottavuus 2017=100)

2016 2017 ennusteprognos

20172018 2019 2020

Tuottavuus 100,0 100,5 101,0 101,5

168

3 10 02 Rakennukset – Byggnader

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 302 347 301 127 510 019 512 094 521 094 527 094Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 167 622 166 402 276 095 276 095 279 595 283 095Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag 134 725 134 725 233 924 235 999 241 500 243 999



Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) 49 685 49 501 73 924 75 999 81 500 83 999



Energiansäästötavoite ulkovalaistuksen ja toimitilojen osaltaon 3 prosenttia toimitilojen ja ulkovalaistuksen vuoden 2015energiankulutuksesta.

Energisparmålet i fråga om utomhusbelysning och verksam-hetslokaler är 3 procent av utomhusbelysningens och verk-samhetslokalernas energiförbrukning år 2015.

Vuoden 2018 aikana laaditaan kaupungintoimitilakiinteistöjen korjausvelan hallintasuunnitelma jaesitys sen seurannasta.

Under år 2018 utarbetas en plan för hantering avreparationsskulden i stadens verksamhetslokaler och ettförslag för uppföljningen av planen.

Tyhjien tilojen osuus vuokrattavissa olevastatoimitilakannasta on enintään 4 prosenttia.

Andelen tomma lokaler av det uthyrbara verksamhets-lokalbeståndet är högst 4 procent.

169

31002 Rakennukset 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020


Tyhjien tilojen osuus tilakannasta enintään % *) –Andelen tomma lokaler i lokalbeståndet högst, %*)

3,7 4 4 4 4 4

Uudisrakennukset ja peruskorj, m² – Nybyggnadoch ombyggnad, m² 76 376 30 000 76 376 60 000 65 000 75 000

Arkkitehtuuripalvelun projekteille tehdyt tunnit –Timmar avlagda för arkitekturavdelningens projekt 40 396 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000

Tehokkuus/taloudellisuus –Effektivitet/lönsamhet

Kaupungin palvelurakennusten sääkorjattulämpöenergian kulutus, kWh/brm2/v –Väderkorrigerad förbrukning av värmeenergi istadens servicebyggnader, kWh/m² bruttoyta/år

141,0 141 141 140 139 139

Toiminnan laajuustiedot – Verksamhetensomfattning

Tiloja vuokrauksessa, m2 – Uthyrda lokaler, m² 2 676 000 2 970 000 2 970 000 2 970 000 2 970 000 2 970 000

Tiloja ylläpidossa, m2 – Underhållna lokaler, m² 1 821 000 1 880 000 1 880 000 1 880 000 1 870 000 1 870 000Tilojen pinta-ala suhteessa asiakasmäärään –Lokalernas yta i relation till antalet kunder 0,97 0,97 0,96 0,95 0,68


Henkilöstön määrä – Antal anställda 393 393 393 393

Tuottavuuden toteutuminen 2017 - 2020 (tuottavuus 2017=100) – Produktivitetsutfall 2017 - 2020(produktivitet 2017=100)


20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet 100 100,5 101,0 101,5

170

31003 Asuntotuotanto – Bostadsproduktion

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020


Toimintakate - Verksamhetsbidrag −1 237 4 165 3 734 3 731 3 341 2 953

Poistot - Avskrivningar 26 26 45 45 45 45

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −1 263 4 139 3 689 3 686 3 296 2 908

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −1 263 4 139 3 689 3 686 3 296 2 908

Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 2,0 2,0


Asuntotuotanto rakennuttaa 1 500 asuntoa. Bostadsproduktionen låter bygga 1 500 bostäder.

31003 Asuntotuotanto 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020


ARA-tuotanto: käynnistyspäätöksiä asuntoja, kpl - ARA-produktion:startbeslut , bostäder, st. 807 1407 1543 1238 1200 1200

Muu uudistuotanto: käynnistyspäätöksiä asuntoja, kpl - Annannyproduktion: startbeslut, bostäder, st. 238 93 268 262 300 300

Uudistuotanto yhteensä: käynnistyspäätöksiä asuntoja kpl -Nyproduktion: startbeslut, bostäder st. 1 045 1 500 1 811 1 500 1 500 1 500

Peruskorjaus: käynnistyspäätöksiä asuntoja kpl - Ombyggnad:startbeslut, bostäder st. 864 815 555 697 1165 834



Henkilöstön määrä – Antal anställda 56 56 56


171


20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet 100,0 100,5 101,0 101,5



20172018 2019 2020

Tilojen kokonaispinta-ala htm2 – Lokalyta sammanlagt, m² lägenhetsyta 1 787 1 787 1 984 1 984 1 984 1 984

172

3 10 04 HSL- ja HSY-kuntayhtymien maksuosuudet – Betalningsandelar tillSamkommunerna HRT och HRM

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020






Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 5,7 −5,3 1,0

Helsingin seudun liikenne, HSL –kuntayhtymänmaksuosuus

Betalningsandel till Samkommunen Helsingfors-regionens trafik, HRT

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymärahoittaa toimintansa lipputuloilla, jäsenkuntienkuntaosuuksilla, valtion avustuksilla ja muilla tuloilla.Jäsenkunnille kohdistetaan kuntayhtymän eri tehtävistäaiheutuvat kulut palvelujen käytön mukaisesti. Lipputulotkohdistetaan kunnittain kuntakohtaisen lipputulokertymänperusteella. Kuntaosuuksilla katetaan kullekin kunnallekohdistettujen kulujen ja tuottojen erotus.

Enligt grundavtalet för samkommunen finansierar den sinverksamhet med biljettintäkter, med kommunandelar frånmedlemskommunerna, med statsunderstöd och med övrigainkomster. De kostnader som uppstår på grund avsamkommunens olika uppgifter hänförs tillmedlemskommunerna i enlighet med användningen avservicen. Biljettintäkterna fördelas kommunvis enligt dekommunvis ackumulerade biljettintäkterna. Medkommunandelarna täcks den skillnad mellan kostnader ochintäkter som hänför sig till respektive kommun.

Määrärahan mitoitus vuodelle 2018 perustuu HSL:nhallituksen 25.10.2016 hyväksymän toiminta- jataloussuunnitelman 2017 – 2019 mukaiseen Helsinginmaksuosuusarvioon vuodelle 2018. Mikäli HSL:n toiminta-ja taloussuunnitelman 2018 – 2020 mukainen Helsinginkaupungin maksuosuus toteutuu suurempana, onmahdollinen maksuosuuden lisätarve katettavissa edellisiltävuosilta kertyneellä ylijäämällä.

Dimensioneringen av anslaget grundar sig på Helsingforsberäknade betalningsandel år 2018 enligt verksamhets- ochekonomiplanen 2017–2019, godkänd 25.10.2016 av HRT:sstyrelse. Om Helsingfors beräknade betalningsandel enligtverksamhets- och ekonomiplanen 2017–2019 blir större,kan det eventuella extra behovet av betalningsandelartäckas med överskott som flutit in under tidigare år.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY –kuntayhtymän maksuosuus

Betalningsandel till Samkommunen Helsingfors-regionens miljötjänster, HRM

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymärahoittaa toimintakulunsa vesihuolto- jajätehuoltotoimintojen maksuilla, kuntaosuuksilla ja muillatuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudetmuista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä aiheutuviinkustannuksiin.

Enligt grundavtalet för samkommunen finansierar den sinaverksamhetsutgifter genom avgifter för vattentjänst- ochavfallshanteringsfunktioner, kommunandelar och andra in-komster. Samkommunen tar ut avgiftsandelar hos sinamedlemskommuner för kostnader föranledda av uppgifterutöver vattentjänster eller avfallshantering.

173

3 10 05 Pelastuslaitos – Räddningsverket

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020



Poistot - Avskrivningar 1 742 1 751 1 665 1 958 1 958 1 403 551



Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −6,7 0,5 0,0 0,7 2,8 2,7Menot - Utgifter −0,6 −0,0 0,1 0,9 2,0 3,0





Pelastuslaitoksen arvion mukaan yleinenturvallisuustilanteen muutos heijastuutaloussuunnitelmakaudella pelastuslaitoksen toimintaanentistä vahvemmin. Pelastuslaitoksen on kyettäväreagoimaan riittävän tehokkaasti ennakoimatta tapahtuviinja mahdollisesti päällekkäisiin suuronnettomuuksiin jamuihin monipotilastilanteisiin. Valmiuden ylläpito pyritäänpitämään riittävänä myös pelastustoiminnanpoikkeuksellisissa tilanteissa. Ensihoitotehtävien määränjatkuva kasvu puolestaan on hallittavissa vainensihoitoyksiköiden valmiutta kasvattamalla.

Enligt räddningsverkets bedömning återspeglas ändringen idet allmänna säkerhetsläget allt starkare i räddningsverketsverksamhet under ekonomiplaneperioden. Räddningsverketmåste kunna reagera tillräckligt effektivt på oförutsebaraoch eventuellt samtidiga storolyckor och andra situationermed flera patienter. Räddningsverkets nuvarandedimensionering gör det inte möjligt att upprätthålla entillräcklig beredskap i exceptionella situationer inomräddningsverksamheten. Den fortsatta ökningen i antaletuppdrag inom den prehospitala akutsjukvården kankontrolleras endast genom att förbättra beredskapen hosenheterna för prehospital akutsjukvård.

Suunnitteilla olevan maakuntauudistuksen myötä Helsinginpelastuslaitos ja muut Uudenmaan pelastuslaitoksetyhdistyvät ja siirtyvät 1.1.2020 alkaen Uudenmaanmaakunnan alaisuuteen. Rakennemuutoksella ei olevälittömiä taloudellisia vaikutuksia talousarviossa, muttamuutoksen valmistelu sitoo huomattavan määränpelastuslaitoksen johdon ja tukitoimintojen työaikaa.

I och med den planerade landskapsreformen slås Helsing-fors räddningsverk och de övriga räddningsverken i Nylandihop och från och med 1.1.2020 lyder de under landskapetNyland. Strukturreformen har inga omedelbara ekonomiskaverkningar i budgeten men beredningen av reformen binderen betydande del av arbetstiden för räddningsverkets led-ning och stödfunktioner.

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyntoiminnassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä kysynnän taituotantotapojen muutoksia. Ensihoitopalvelussatehtävämäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan 2-4 %, mikäon haastavaa ensihoitopalvelun henkilöstöntyönsuunnittelun sekä palvelutason ylläpitämisen kannalta.

I räddningsverksamheten och verksamheten för att före-bygga olyckor väntas inga betydande ändringar i fråga omefterfrågan eller produktionssätt. Ökningen i antaletuppdrag inom den prehospitala akutsjukvården väntasfortsätta med 2–4 % per år, vilket är en utmaning när detgäller att planera personalens arbete och att upprätthålla

174

servicenivån inom den prehospitala akutsjukvården.

Pelastustoiminnassa suuronnettomuuksiin vaadittavapäivittäinen mitoitus edellyttää, että pelastustoiminnanresursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella kuudellahenkilötyövuodella.

I räddningsverksamheten förutsätter den dagliga dimen-sioneringen som storolyckorna kräver att räddnings-verksamhetens resurser ökas med 6 årsverken underekonomiplaneperioden.

Ensihoitopalvelussa palvelun tuottajana toimivapelastuslaitos ja palvelun järjestämisvastuussa olevaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat tunnistaneetriskin kiireellisen ensihoidon palvelutason laskusta.Helsingissä kuljettavien ensihoitoyksiköidentehtäväsidonnaisuusaika 51 % oli vuoden 2017 puoliskollakorkea (50 % v. 2016) ja ylittää sairaanhoitopiirin asettamanvaihteluvälin ylärajan 45 %. Tehtäväsidonnaisuusaikaaparannetaan taloussuunnitelmakauden aikana lisäämälläensihoidon henkilöresursseja yhteensä 17henkilötyövuodella.

I fråga om prehospitala akutsjukvårdstjänster harräddningsverket som serviceproducent och Helsingfors ochNylands sjukvårdsdistrikt som organiseringsansvarigidentifierat en risk för att kvaliteten på den prehospitalaakutsjukvården försämras. I Helsingfors var tiden som detransporterade enheterna för prehospital akutsjukvård varbundna vid uppdrag, 51 %, mycket hög under första halvanav år 2017 (50 % år 2016) och överskrider övre gränsen på45 % i variationsintervallet som sjukvårdsdistriktet fastställt.Den tid som enheterna är bundna vid uppdrag förbättrasunder ekonomiplaneperioden genom att de prehospitalaakutsjukvårdstjänsternas resurser ökas med 17 årsverken.

Vuoden 2010 tasoon verrattuna lähes 40 % kumulatiivinenensihoidon tehtävämäärän kasvu ja kriittiselle tasollenoussut tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat suuria paineitaensihoitohenkilöstön työssä jaksamiselle ja palvelunlaatutason säilyttämiselle. Tilanteen korjaamiseksiensihoitopalvelun resursseja kasvatetaantaloussuunnitelmakaudella 17 henkilötyövuodella.

En kumulativ ökning i antalet uppdrag inom denprehospitala akutsjukvården på nästan 40 % jämfört med2010 års nivå och den numera kritiska nivån i fråga om tidsom enheterna är bundna vid uppdrag skapar stort tryck förhur personalen inom den prehospitala akutsjukvården orkarmed sitt arbete och hur kvalitetsnivån för tjänsterna kanbevaras. För att korrigera situationen ökas de prehospitalaakutsjukvårdstjänsternas resurser med 17 årsverken underekonomiplaneperioden.


Pelastuslaitos kilpailuttaa hankinnat kaupunginhankintaohjeiden mukaisesti. Yhteishankintamenettelyäkaupungin virastojen ja laitoksien sekä pääkaupunkiseudunpelastuslaitosten kesken jatketaan. Kaupunkikonserninsisältä hankitaan pääosin siivous- ja ruokapalvelut,rakentamis- ja rakennuttamispalvelut, taloushallintopalvelut,työterveyshuolto sekä toimitilat. Ostot ulkopuolisiltatoimittajilta ovat noin 22 % pelastuslaitoksen hankinnoista.

Räddningsverket konkurrensutsätter upphandlingarna i en-lighet med stadens upphandlingsdirektiv. De gemensammaupphandlingarna mellan stadens förvaltningar och mellanräddningsverken i huvudstadsregionen fortsätter. Inomstadskoncernen köper verket främst städ- och mattjänster,bygg- och byggherreuppdrag, ekonomiförvaltningstjänster,företagshälsovård och verksamhetslokaler. Ungefär 22 %av verkets upphandlingar köps hos utomstående.


Pelastuslaitoksen päätehtävä on tuottaa monipuolisiaonnettomuus- ja henkilöriskienhallinnan palveluita omallatoimialueellaan. Toiminta kohdentuu alueen ihmisiin,yrityksiin, yhteisöihin sekä kaupunkikonsernin toimijoihin.

Räddningsverkets huvuduppgift är att produceramångsidiga tjänster för olycks- och personriskhantering i sitteget verksamhetsområde. Verksamheten riktas tillmänniskor, företag, sammanslutningar ochstadskoncernens aktörer i området.

Virastona pelastuslaitos arvioi säännöllisesti taloudellisia jatoiminnallisia riskejä toimintaansa liittyen. Sisäisissä jaulkoisissa tarkastuksissa havaittuihin epäkohtiin puututaanvälittömästi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnankehittäminen on sisällytetty turvallisuuspäälliköntoimenkuvaan ja toteuttaminen tapahtuu toimintasäännönmukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osatoiminnanohjauksen prosessia.

Räddningsverket bedömer som förvaltning regelbundetekonomiska och funktionella risker för sin verksamhet.Verket ingriper omedelbart i olägenheter som upptäcks vidinterna och externa granskningar. Utvecklingen av deninterna kontrollen och riskhanteringen har inkluderats isäkerhetschefens befattningsbeskrivning ochgenomförandet sker i enlighet med verksamhetsstadgan.Den interna kontrollen och riskhanteringen är en del avprocessen för verksamhetsstyrning.

175





Helsingin kaupungin uudessa strategiassapelastuslaitoksen kannalta korostuu kaupungin turvallisuussen asukkaille. Uhka tavanomaisesta poikkeavillepelastustoiminnan tehtäville ja monipotilastilanteille onkasvanut aikaisemmasta. Muuttuneeseen tilanteeseenvaraudutaan varmistamalla henkilöstömitoituksen riittävyystaloussuunnitelmakaudella sekä pelastustoiminnassa ettäensihoitopalvelussa.

I Helsingfors stads nya strategi betonas förräddningsverkets del stadens trygghet för dess invånare.Hotet mot uppdrag och mångpatientsituationer inomräddningsverksamhet som avviker från de vanliga har ökatjämfört med tidigare. Räddningsverket beaktar denförändrade situationen genom att säkra tillräckligheten avpersonaldimensioneringen under ekonomiplaneperiodenbåde inom räddningsverksamheten och inom denprehospitala akutsjukvården.

Valtakunnallisesta rakennemuutoksesta johtuenpelastuslaitoksen strategiassa ei tehdä vain Helsinginpelastustoimen aluetta koskevia muutoksia, vaanstrategisessa suunnittelussa huomioidaan suunniteltuyhteenliittyminen Uudenmaan muiden pelastuslaitostenkanssa vuoden 2020 alusta.

På grund av den riksomfattande strukturreformen gällerändringarna i räddningsverkets strategi inte endast Helsing-fors räddningsområde, utan den planerade sammanslag-ningen av räddningsverken i Nyland från och med år 2020beaktas i den strategiska planeringen.

Pelastuslaitoksen strategian keskeisenä tavoitteena onpelastuslaitoksen tuottavuuden jatkuva parantaminen, millätarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessien tehokkuutta,resurssien suuntaamista sekä kaikkia muita tekijöitä, joidenavulla saavutetaan asiakkaiden ja yhteiskunnan kannaltaparas lopputulos. Huomioiden vuosina 2013-2015 tehtykehitystyö, rakennuskannan uudistumisesta johtuvatkiinteistökustannusten nousu sekä maakuntauudistukseenliittyvät epävarmuustekijät ovat tuottavuuden kannaltahaastavia vuosina 2018-2020.

Det centrala målet för räddningsverkets strategi är attkontinuerligt förbättra räddningsverkets produktivitet. Medproduktivitet avses här helhetsbetonad produktivitet, dvs.effektiva processer, inriktning av resurser och alla andrafaktorer som bidrar till det bästa resultatet för kunderna ochsamhället. Med beaktande av utvecklingsarbetet åren2013–2015, ökningen av fastighetskostnaderna som enföljd av förnyelsen av byggnadsbeståndet ochosäkerhetsfaktorerna som hänför sig till landskapsreformenter sig åren 2018–2020 produktivitetsmässigt utmanande.

Onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan alueellistenriskienhallintatoimenpiteiden kehittämistä sekäasuinkiinteistöjen omavalvontatoimintaa. Alueelliset toimetkohdistuvat asiakaskunnasta vuoden aikana nouseviin sekäalueellisen riskianalyysin perusteella tunnistettuihintarpeisiin.

I arbetet för att förebygga olyckor fortsätter utvecklingen avregionala riskhanteringsåtgärder och bostadsfastigheternasegenövervakningsverksamhet. De regionala åtgärdernariktas mot behov som kommer fram under året inomkundkretsen och behov som identifieras utifrån riskanalys.

Turvallisuusviestinnän keinoja ja volyymiä kehitetäänkohdistumaan yhä tarkemmin havaittujen riskien jatapahtuneiden onnettomuuksien perusteella.Sopimuspalokuntien roolin kehittämistä selvitetään sekäturvallisuusviestinnän että pelastustoiminnan osalta.Turvallisuusyhteistyötä Helsingin sosiaali- ja terveystoimensekä opetustoimen kanssa jatketaan.

Metoderna och volymen inom säkerhetskommunikationenutvecklas så att de riktas allt noggrannare utifrån de riskersom upptäcks och de olyckor som inträffar. Utvecklandet avavtalsbrandkårernas roll utreds både i fråga om säkerhets-kommunikation och räddningsverksamhet. Säkerhets-samarbetet med Helsingfors social- och hälsovårdsväsenoch utbildningsväsen fortsätter.

Pelastuslaitos vahvistaa yhteistyötä muidenturvallisuusviranomaisten kanssa tavoitteena havaitamuuttuneen turvallisuustilanteen mukaiset uhkat entistäaikaisemmin, ennaltaehkäistä uhkia sekä tehokkaastivarautua yllättäviin onnettomuustilanteisiin.

Räddningsverket stärker sitt samarbete med andraräddningsmyndigheter med målet att upptäcka hot enligtden ändrade säkerhetssituationen allt tidigare, förebyggahot och effektivt förbereda sig för överraskandeolyckssituationer.



176

Pelastustoimen tuottavuus on valtakunnan kärkitasoa. Räddningsväsendets produktivitet är i nationell toppklass.

Pelastustoimen kustannukset per asukas ovat kaupunginsisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioidenvaltakunnan keskiarvoa paremmat.

Räddningsväsendets kostnader per invånare är medbeaktande av höjningen i kostnadsnivån för stadens internatjänster bättre än det riksomfattande medeltalet.

Ensihoitopalvelun kustannukset per asukas ovat kaupunginsisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioidenvaltakunnan keskiarvoa paremmat.

Den prehospitala akutsjukvårdens kostnader per invånareär med beaktande av höjningen i kostnadsnivån för stadensinterna tjänster bättre än det riksomfattande medeltalet.


Pelastuslaitoksen henkilöstömäärän arvioidaan vuonna2018 pysyvän vuoden 2017 tasolla. Pelastuslaitos kehittääjatkuvasti henkilöstörakennetta, työnkuvia jahenkilöstöpolitiikkaa tulevaisuuden pelastustoimenvaatimusten mukaiseksi sekä arvioi palveluidentuottamiseksi tarvittavien henkilötyövuosien määrääsuhteessa hyväksyttyyn palvelutasoon.

Antalet anställda vid räddningsverket väntas år 2018 stannapå samma nivå som 2017. Räddningsverket utvecklar kon-tinuerligt personalstrukturen, uppgiftsbeskrivningarna ochpersonalpolitiken enligt de framtida kraven för räddnings-väsendet och bedömer det för serviceproduktionen nöd-vändiga antalet årsverken i förhållande till den godkändaservicenivån.

Nykyiset pelastustoimen resurssit eivät mahdollista kaikkienyksiköiden jatkuvaa valmiutta. Pelastusyksiköidenmiehityksen tavoitemitoitus ja ensihoitopalvelun kasvavatehtävämäärä edellyttää palvelun tuotannon kasvattamista.Tunnistettu tarve pelastustoiminnassa on kuusihenkilötyövuotta ja ensihoitopalvelussa 17 henkilötyövuotta,joka tarkoittaa 17 uutta palomies-lähihoitajan taipäätoimisen perustason ensihoitajan sekä kuusi hoitotasonpalomies-ensihoitajan tai päätoimisen hoitotasonensihoitajan vakanssia.

Räddningsväsendets nuvarande resurser möjliggör intekontinuerlig beredskap på alla enheter. Målet för dimensio-neringen av bemanningen vid räddningsenheterna och detökande antalet uppdrag inom den prehospitala akut-sjukvården kräver att serviceproduktionen byggs ut. Detidentifierade behovet inom räddningsverksamheten är 6årsverken och inom den prehospitala akutsjukvården 17årsverken, vilket innebär 17 nya anställningar sombrandman-närvårdare eller heltidsanställd förstavårdare påbasnivån och 6 som brandman-förstavårdare på vårdnivåneller heltidsanställd förstavårdare på vårdnivån.


Pelastuslaitos tehostaa tilahallintaansa luopumalla muistakuin ydintoimintojen kannalta välttämättömistä tiloista.Osasta väestönsuojatiloja ja niiden ylläpidosta luovutaan,mutta kriittiset johtokeskustilat pidetään pelastuslaitoksenhallussa. Palvelutasopäätöksen mukaisesti kartoitetaantarvetta suunnitella pelastusasemia tunnistetuillekatvealueille riskianalyysin perusteella.

Räddningsverket effektiviserar sin lokalhantering genom attavstå från de lokaler som är mindre viktiga med tanke påkärnfunktionerna. En del av skyddsrummen och derasunderhåll avstås från, men de kritiska lokalerna förledningscentralerna bevaras i räddningsverkets besittning.Verket kartlägger i enlighet med servicenivåbeslutetbehovet att planera räddningsstationer i områden som visatsig vara svårnådda på basis av en riskanalys.

Malmin vanhan aseman korvaavan tilan rakentamisensuunnittelua on aloitettu. Aseman henkilöstö on nyt sijoitettuväliaikaisiin tiloihin sisäilmaongelmien vuoksi.

Planeringen av byggandet av en ersättande lokal för Malmsgamla räddningsstation har inletts. De anställda på rädd-ningsstationen har nu placerats i tillfälliga lokaler på grundav problem med inomhusluften.

Malmin alueen lisäksi ensihoidon ja pelastustoiminnantoimintavalmiudessa on tarpeita Konala-Lassilan alueilla.Laajasalon pelastusaseman rakentamistarve liittyyolennaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamiseen ja alueenväestömäärän merkittävään kasvuun alueen muunrakentamisen valmistuessa. Näiden alueiden mahdollisettilatarpeet tarkentuvat taloussuunnitelmakauden lopulla.

Utöver Malmområdet finns brister i beredskapen inom denprehospitala akutsjukvården och räddningsverksamheten iKånala-Lassas. Behovet att bygga Degerö räddningsstationhar väsentligen att göra med byggandet av Kronbergs-stranden och den betydande befolkningsökningen i områdetdå det övriga byggandet färdigställs. De eventuella lokal-behoven i de här områdena fastställs under slutet avekonomiplaneperioden.

177



Pelastuslaitos on osallisena valtakunnallisissapelastustoimen ICT-hankkeissa (kenttäjohtamisjärjestelmäKEJO, hätäkeskusjärjestelmä ERICA sekävalvontasovellushanke VARANTO). Kyseiset hankkeet ovatpalvelutuotannon kannalta strategisesti merkittäviä jajärjestelmien käyttöönottaminen on välttämätöntä. ERICANarvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2018. Muidenhankkeiden osalta maakuntauudistus sekä pelastustoimensisäinen uudistus aiheuttavat epävarmuutta hankkeidentoteutumisaikatauluun eikä niiden kustannuksia senjohdosta ole voitu täysimääräisesti huomioidataloussuunnitelmassa.

Räddningsverket medverkar i riksomfattande ICT-projekt förräddningsväsendet (fältledningssystemet Kejo, lägesbild-systemet Erica och datareserv- ochinspektionsapplikationsprojektet Varanto). De nämndaprojekten är strategiskt viktiga med tanke påserviceproduktionen och det är nödvändigt att ta i bruksystemen. Erica beräknas tas i bruk år 2018. I fråga om deövriga projekten orsakar landskapsreformen ochräddningsväsendets interna reform osäkerhet gällandetidsschemat för genomförandet och det har därför inte varitmöjligt att beakta projektkostnaderna till fullt belopp iekonomiplanen.

Pelastuslaitos osallistuu valtakunnalliseen VARANTO-hankkeeseen, jossa kehitetään valvonta-sovellusta, jossaolisi asiakkaille muodostettu rajapinta sähköistä asiointiavarten. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja toteutuessaan seedellyttää investointeja tulevina vuosina. Pelastuslaitoshyödyntää sosiaalista mediaa osana onnettomuuksienehkäisytyötä ja viestintää.

Räddningsverket deltar i det riksomfattande projektetVaranto, som har till syfte att utveckla ett kontrollprogramsom omfattar ett användargränssnitt för elektroniskatjänster för kunderna. Projektet är i planeringsfasen och deteventuella genomförandet av projektet förutsätterinvesteringar under de kommande åren. Räddningsverketutnyttjar de sociala medierna som en del av förebyggandetav olyckor och kommunikationen.




Onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä omatoimisenvarautumisen kehittämiseksi kuntalaisiin sekä alueellatoimiviin tahoihin kohdistetaan turvallisuuteen jaonnettomuusriskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Vuoden2017 tavoitteena on vähintään 8600 turvallisuuspistettä.

För att olyckor ska förebyggas och den egna beredskapenutvecklas utförs det årligen säkerhetsgranskningar ocholycksriskförebyggande åtgärder som gäller invånarna ochaktörerna i kommunen. Målet för år 2017 är minst 8 600säkerhetspoäng.

I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- jaajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksikölläon enintään 6 minuuttia vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

Den genomsnittliga utrycknings- och körtiden till objektet förden första räddningsenheten med bemanningsberedskapen1+3 är högst 6 minuter i minst 50 % av uppdragen i risk-område I.

Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttiavähintään 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.

Insatstiden i den prehospitala akutsjukvården är högst 8minuter i minst 70 % av uppdragen i prioritetsklasserna Aoch B.


Määräaikaisen valvontatoiminnan piirissä olevissavalvontakohteissa riskiluvun 3-5 saaneiden kohteidenosuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista ei laske.

Andelen objekt i riskkategorierna 3–5 inom den tids-bestämda övervakningsverksamheten av alla objekt inomövervakningen minskar inte.

Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyyvähintään 32 %.

Minst 32 % av de hjärtflimmerpatienter som lekmänupptäckt klarar sig.

Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuus ei nouse vuoteen2017 verrattuna.

Uppdragsbundenheten inom enheterna för prehospital akut-sjukvård ökar inte jämfört med 2017.

178

VATU-menettelyt toteutuvat 100 % Förfarandena enligt produktivitets- och resultatprogrammetVatu genomförs till 100 %

Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuinvuonna 2017.

År 2018 ordnas minst lika mycket kompletterande utbildningsom år 2017.

Pelastustoimialueen alueellinen pelastusliitto sekäsopimuspalokunnat tuottavat onnettomuuksien ehkäisyyn jaomatoimiseen varautumiseen liittyviä palveluja kuntalaisillevähintään sama kuin vuonna 2017.

Det lokala räddningsförbundet och avtalsbrandkårerna iräddningsområdet producerar minst lika mycket tjänster förförebyggande av olyckor och egen beredskap som år 2017för kommuninvånarna.

179

Suoritetavoitteet −Prestationsmål 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020

Turvallisuuspisteet – Säkerhetspoäng 8 200 8600 8 600 8 600 8 600 8 600

Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttiavähintään 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja Btehtävistä. – Insatstiden i den prehospitalaakutsjukvården är högst 8 minuter i minst 70 % avuppdragen i prioritetsklasserna A och B.

67 69 70 70 70 70

I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö-ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisellayksiköllä on enintään 6 minuuttia vähintään 50 %:ssatehtävistä. – Den genomsnittliga utrycknings- ochkörtiden till objektet för den första räddningsenhetenmed bemanningsberedskapen 1+3 är högst 6 minuter iminst 50 % av uppdragen i riskområde I.

54 57 50 50 50 50

Muut tavoitteet – Övriga målMääräaikaisen valvontatoiminnan piirissä olevissavalvontakohteissa riskiluvun 3-5 saaneiden kohteidenosuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista eilaske. – Andelen objekt i riskkategorierna 3–5 inom dentidsbestämda övervakningsverksamheten av alla objektinom övervakningen minskar inte.

100 100 100 100 100 100

Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaistaselviytyy vähintään 32 %. – Minst 32 % av dehjärtflimmerpatienter som lekmän upptäckt klarar sig.

100 100 100 100 100 100

Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuus ei nousevuoteen 2017 verrattuna. – Uppdragsbundenheten inomenheterna för prehospital akutsjukvård ökar inte jämförtmed 2017.

100 100 100 100 100 100

VATU-menettelyt toteutuvat 100 % – Förfarandenaenligt produktivitets- och resultatprogrammet Vatugenomförs till 100 %.

100 100 100 100 100 100

Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuinvuonna 2017. – År 2018 ordnas minst lika mycketkompletterande utbildning som år 2017.

100 100 100 100 100 100


Kaukolämmön kulutus – Fjärrvärmeförbrukning(2010=100) 90 88 88 85 82 80

Sähkön kulutus – Elförbrukning (2010=100) 90 88 88 85 82 80

Toiminnan laajuustiedot – VerksamhetensomfattningAsukasluku – Invånartal 628 208 635 181 635 181 643 103 650 654 658 315Palo- ja pelastustehtävät ilman ensivastetta – Brand–och räddningsuppdrag exkl. första insatsen 7 400 7 300 7 300 7 500 7 500 7 500

Ensihoitotehtävät ensivaste mukaan lukien – Prehospitalakutsjukvård inkl. första insatse 60 695 55 150 61 900 63 000 64 400 65 700

180

Suoritetavoitteet −Prestationsmål 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020


Vakanssit vuoden lopussa, 31.12. – Anställningar vidutgången av året, 31.12 693 693 693 688 716 716

Palkansaajat keskimäärin tilikaudella – Löntagare underredovisningsperioden 672 670 670 670 693 693

Bruttokäyttömenot – Bruttodriftsutgifter 52 198 51 953 51 953 52 017 53 620 53 620

Nettokäyttömenot – Nettodriftsutgifter 38 335 37 690 37 690 37 752 39 355 39 355

Tuottavuuden toteutuminen 2016 - 2020 (tuottavuus 2015=100) – Produktivitetsutfall 2016 - 2020(produktivitet 2015=100)


20172018 2019 2020

Bruttokäyttömenot, euroa/asukas – Bruttodriftsutgifter,euro/invånare (000) 83,1 81,8 81,8 80,9 82,4 81,5

Nettokäyttömenot, euroa/asukas – Nettodriftsutgifter,euro/invånare (000) 61 59,3 59,3 58,7 60,5 59,8

Uusi tuottavuusindeksi – Nytt produktivitetsindex(2014=100) 100 98,5 98,5 98,4 97,3 98,8



20172018 2019 2020

Tilojen kokonaispinta-ala (htm²) – Lokalyta sammanlagt,m² lägenhetsyta 173 624 178 681 178 681 182 477 182 477 182 477

Tilojen pinta-alamäärä (htm²) suhteessaasukasmäärään – Lokalyta (m² lägenhetsyta) iförhållande till antalet användare

0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3

Vuokrakustannukset euroa vuodessa (000) –Hyreskostnader, euro per år (000) 6 061 6 761 6 761 6 907 7 074 7 074

Toimipaikkojen määrä – Antal verksamhetsställen 10 10 10 10 10 10

181

3 10 06 Tuki HKL –liikelaitokselle – Stöd till affärsverket HST

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagtMenot yhteensä - Utgifter sammanlagt 21 081 21 081 25 099 32 672Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −21 081 −21 081 −25 099 −32 672


Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −21 081 −21 081 −25 099 −32 672

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −21 081 −21 081 −25 099 −32 672

Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 0 0,2 0,3

Kaupunki maksaa HKL:lle suoraa tukea 21,1 milj. euroavuonna 2018. Kaupungin tuella HKL kattaa ne menot, joitaHKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä tai muulta taholta.Suoran tuen nousu edellisestä vuodesta johtuu länsimetroninfrakuluista.

Staden betalar HST direkt understöd på 21,1 mn euro år2018. Stadens understöd täcker huvudsakligen dekostnader för infrastruktur som HST inte kan fakturera HRTeller en annan instans. Ökningen i det direkta understödetberor på kostnaderna för västmetrons infrastruktur.

HSL:n ja kaupunkien välisessä infrasopimuksessa onmääritelty, että infran pääomakuluista kaupungit voivatlaskuttaa puolet HSL:ltä. Toinen puoli infranpääomakuluista jää suoraan kaupunkien maksettavaksi;Helsingin osalta HKL laskuttaa infraomaisuuden poistoista50 % ja 100 % infraomaisuuden hankintaan kohdistuvistatodellisista korkokuluista kaupungilta. HKL palauttaaHSL:ltä laskutettavan laskennallisen infrakorontäysimääräisesti kaupungille. Lisäksi HSL:ninfrasopimuksessa on rajattu pois tiettyjä infratoimintojakuten liityntäpysäköinti ja polkupyöräinfra. Kaupungintukeen sisältyy myös Suomenlinnan tavaraliikennekorvaus,johon HKL ei saa erillistä korvausta muualta.

I infrastrukturavtalet mellan HRT och städerna har det an-getts att städerna kan fakturera HRT för hälften av kapital-kostnaderna för infrastrukturen. Andra hälften avkapitalkostnaderna för infrastrukturen ska betalas direkt avstäderna. När det gäller Helsingfors fakturerar HST stadenför 50 % av avskrivningarna av infrastrukturtillgångarna och100 % av de faktiska räntekostnaderna för anskaffning avinfrastrukturtillgångar. HST återbetalar till fullt belopp tillstaden den kalkylmässiga infrastrukturränta som HRTfakturerats för. I HRT:s infrastrukturavtal har dessutomvissa infrastrukturfunktioner utelämnats, såsominfartsparkeringen och cykelinfrastrukturen. I stadens stödingår också ersättningen för godstrafik till Sveaborg, förvilken HRT inte får någon separat ersättning från annat håll.

182

Erittely kaupungin tuesta 2018-2020 – Specificering avstadens stöd 2018–2020

2016 2017 2018 2019 2020

Kaupungin suora tuki – Direkt stöd av staden:Poistotuki, 50 % infrainvestointien poistoista –Avskrivningsstöd, 50 % av de avskrivna investeringarna iinfrastruktur

6 073 6 829 5 705 7 490 8 434

Poistotuki, lisäosuus 2015 alkaen – Avskrivningsstöd,tilläggsandeln sedan 2015

1 902 1 875 1 707 1 875 1 832

Poistotuki Suomenlinnan poistot, vanha omaisuus –Avskrivningsstöd, Sveaborgsavskrivningar, gammal egendom

60 26 29 26 24

Poistotuki juna-asemien poistot, vanha omaisuus –Avskrivningsstöd, tågstationsavskrivningar, gammal egendom

182 182 143 140 128

Korkotuki, infran todelliset korot – Räntestöd, effektiva räntorpå infrastruktur

1 570 1 822 3 550 4 122 9 308

Länsimetro, kaupungin osuus vastikkeista – Västmetron,stadens andel av vederlagen

210 6 958 7 819 9 319 10 819

Liityntäpysäköinti-infra – Infartsparkering, infrastruktur 711 654 693 693 693

Bussipysäkkiinfra – Busshållplatser, infrastruktur 517 457 0 0 0

Kaupunkipyörä – Stadscyklar 982 254 782 782 782

Pyöräinfra – Cykelinfrastruktur 176 241 428 428 428

Suomenlinnan tavaraliikennekorvaus – Sveaborg, ersättningför godstrafik

88 225 225 225 225

Sammanlagt 12 470 19 522 21 081 25 099 32 672

Vuodesta 2015 alkaen kaupunki on maksanut HKL:lleerillistä poistotukea noin 1,7- 1,9 milj. euroa vuodessa.HSL:n infrasopimuksen mukaan vanha infraomaisuus, jokaoli kirjanpidolliselta arvoltaan nollilla 31.12.2009, mutta jollaoli käypää arvoa, poistettiin HSL:n infrakorvauslaskennassaviiden vuoden aikana 31.12.2014 mennessä. Tämä johtisiihen, että HKL:n kirjanpidossa olevan vanhaninfraomaisuuden todelliset poistot ovat suuremmat kuinHKL:n saama infrakorvaus vanhan omaisuuden poistoistaHSL:ltä vuodesta 2015 alkaen. Kaupungin suoralla tuellakorvataan todellisten poistojen ja HSL:n maksamankorvauksen erotus.

Sedan 2015 har staden betalat HST ett särskiltavskrivningsstöd på ungefär 1,7–1,9 mn euro om året.Enligt HRT:s infrastrukturavtal avskrevs de gamlainfrastrukturtillgångar som 31.12.2009 hadebokföringsvärdet noll, men som hade ett verkligt värde, iHRT:s uträkning av infrastrukturersättningar under fem årstid fram till 31.12.2014. Detta ledde till att de faktiskaavskrivningarna av gamla infrastrukturtillgångar i HST:sbokföring från år 2015 är större än den infrastruktur-ersättning som HST får från HRT för avskrivningen avgamla tillgångar. Med ett direkt stöd från staden ersättsskillnaden mellan de faktiska avskrivningarna och denersättning som HRT betalar.

Länsimetrosta kaupungin maksettavaksi tulee infrakuluistase osuus, jota HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä.

När det gäller västmetron ska staden betala den andel avinfrastrukturkostnaderna som HST inte kan fakturera HRTför.

183

Liikenneliikelaitos (HKL) –Trafikaffärsverket (HST)





Länsimetron liikenne käynnistyy syksyllä 2017. HKL tuleevastaamaan länsimetron liikennöinnistä ja radanylläpidosta. Lisäksi HKL vastaa isännöitsijänä uusienmetroasemien ylläpidosta.

Trafiken med västmetron börjar under hösten 2017. HSTkommer att ansvara för trafikeringen av västmetron ochunderhållet av banan. Dessutom ansvarar HST som dispo-nent för underhållet av de nya metrostationerna.

Raitioliikenteen kehittämissuunnitelman toteuttaminen lisääraitioliikenteen ajokilometrejä yhteensä noin 8 %:llavuodesta 2017 vuoteen 2020.

Förverkligandet av planen för utveckling avspårvägstrafiken ökar antalet körkilometer inomspårvägstrafiken med totalt cirka 8 % från år 2017 till år2020.


HKL tuottaa itse raitio- ja metroliikenteen liikennetuotannon.Lauttaliikenteen HKL ostaa Suomenlinnan Liikenne Oy:ltä,joka on HKL:n tytäryhtiö.

HST ansvarar själv för spårvägs- och metrotrafikens trafik-produktion. HST köper färjetrafiken av Sveaborgs Trafik Absom är HST:s dotterbolag.

Vaunukaluston ja infraomaisuuden huollon ja korjauksenHKL tuottaa pääsääntöisesti itse. Kiinteistöjen osaltakorjaukset hankitaan ostopalveluna ja huolto hoidetaanosittain itse ja osittain ostopalveluna.

Underhållet och reparationerna på vagnmaterielen ochinfrastrukturegendomen producerar HST i huvudsak själv. Ifråga om fastigheter skaffas reparationerna som köptatjänster och underhållet sköts delvis själv och delvis somköpt tjänst.

HKL hankkii investointityöt pääsääntöisesti ostopalveluinakilpailuttamalla. Raide-Jokerin infra- ja varikkohankintatoteutetaan allianssimallilla. Myös Kruunusilta–hankkeenosalta selvitetään allianssimallin käyttöä. HKL:n omanatyönä toteutetaan ratojen sekä raitio- ja metrovaunujenperuskorjauksia.

HST skaffar investeringsarbetena huvudsakligen som köptatjänster genom konkurrensutsättning. Jokerbanans infra-struktur- och depåupphandling genomförs enligt en allians-modell. Användningen av en alliansmodell utreds också ifråga om projektet Kronbroarna. Grundliga reparationer avspårvägar och spår- och metrovagnar utförs som HST:seget arbete.


Toimintavuoden 2018 aikana otetaan käyttöön vuoden2017 lopussa uudistettavat sisäisen valvonnan jariskienhallinnan järjestelyt -asiakirja sekä HKL:nriskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeet.Riskienhallinta toteutuu HKL:ssä suurelta osintoimintaprosesseihin, työnkulkuihin, investointeihin jahankkeisiin sisällytettävinä päivittäisinä toimenpiteinä.

Dokumentet den interna kontrollens och riskhanteringensarrangemang och HST:s direktiv för riskhantering och internkontroll som uppdateras under slutet av år 2017 tas i brukunder verksamhetsåret 2018. Riskhanteringen förverkligasvid HST huvudsakligen genom dagliga åtgärder som inklu-deras i verksamhetsprocesserna, arbetsförloppen, investe-ringarna och projekten.

Yksiköt arvioivat toimintaansa sisältyvät riskit kevään –kesän 2018 aikana niin, että riskienhallinta tukeetalousarvioprosessia sekä toiminnan ja taloudensuunnittelua. Yksiköiden riskien kartoitus ja arviointitehdään syksyllä vastaamaan toimintavuoden 2018 lopuntilannetta. Tämä tukee osaltaan tilinpäätösprosessia sekäraportointia.

Enheterna uppskattade riskerna som ingår i deras verksam-het under våren/sommaren 2018 så att riskhanteringenstöder budgetprocessen och planeringen av verksamhetenoch ekonomin. En kartläggning och utvärdering av enheter-nas risker görs under hösten för att motsvara situationenvid utgången av verksamhetsåret 2018. Det här stöderbokslutsprocessen och rapporteringen.

Yksiköiden riskienhallinnasta nostetaan merkittävimmät De viktigaste riskerna i enheternas riskhantering lyfts till

184

riskit liikelaitostason riskienhallintaan ja HKL:n riskikarttaesitellään johtokunnalle vuoden 2018 loppuun mennessä.

riskhanteringen på affärsverksnivån och HST:s riskkartapresenteras för direktionen före utgången av år 2018.

Kaupungin strategisten lähtökohtien jatavoitteiden toteuttaminen liikelaitoksessa

Hur stadens strategiska utgångspunkter och målgenomförs vid affärsverket



Maailman toimivin kaupunki• HKL:n johtamisjärjestelmä ja tavoitteet perustuvat

vahvasti jatkuvaan parantamiseen niintuottavuuden, asiakaspalvelun kuin johtamisenkinosalta. Toiminnasta saatua palautetta kerätään jaanalysoidaan aktiivisesti ja käytetään palveluidenja toimintatapojen kehittämiseen.

• Toimiva joukkoliikenne on kaupungin toimivuuden,viihtyisyyden ja sujuvuuden keskiössä. HKLkehittää joukkoliikenteen palveluja matkustajanmatkaketjun sujuvuuden ja mukavuudennäkökulmasta kokonaisuutena, yhdistämälläjoukkoliikenteen infran – asemien, pysäkeiden japysäköintialueiden- palvelut saumattomasti osaksiliikkumista raitiovaunulla, metrolla tai pyöräillen.Tämä tarkoittaa esimerkiksi metroasemiltasaatavien palvelujen laadun ja määrän lisäämistä.

• HKL panostaa esteettömyyteenjoukkoliikenneinfrassa ja liikennevälineissä.

• HKL tarjoaa tilojaan monimuotoistenkulttuuritoimijoiden käyttöön luodakseen helpostisaavutettavia kulttuurikohtaamisia.

• HKL tukee nopeiden kokeilujen kulttuuria ja tutkiiaktiivisesti erilaisia keinoja lisätä joukkoliikenteenhoukuttelevuutta digitaalisten palvelujen avulla.

Världens bäst fungerande stad• HST:s ledarskapssystem och mål grundar sig

starkt på kontinuerlig förbättring, i fråga om såvälproduktiviteten och kundservicen som ledarskapet.Respons om verksamheten samlas ochanalyseras aktivt och används i utvecklingen avtjänsterna och tillvägagångssätten.

• Fungerande kollektivtrafik ligger i centrum för sta-dens funktionalitet, trivsel och smidighet. HST ut-vecklar kollektivtrafikens tjänster som en helhet,där perspektivet handlar om passagerarenssmidiga resekedja och bekvämlighet, genom attkombinera tjänsterna i kollektivtrafikensinfrastruktur, stationer, hållplatser ochparkeringsområden till en enhetlig del av resandemed spårvagn, metro eller cykel. Med det häravses exempelvis en ökning av antalet ochkvaliteten på tjänsterna som erbjuds på metro-stationerna.

• HST satsar på tillgänglighet i kollektivtrafikensinfrastruktur och trafikmedel.

• HST bjuder ut sina lokaler till mångformiga kultur-aktörer för att skapa lätt tillgängliga kulturmöten.

• HST stöder en kultur med snabba prövningar ochundersöker aktivt olika metoder för att ökakollektivtrafikens attraktivitet med hjälp av digitalatjänster.

Kestävän kasvun turvaaminen• HKL:n tavoitteena on hanke- ja

teknologiaosaamisen korkea taso jakustannustehokkuus.

• HKL tukee Helsingin seudun väestönkasvuatoteuttamalla yhteiskunnalle tärkeitäjoukkoliikenteen infrastruktuurihankkeita sekäkehittämällä ja tuottamalla kestäviäliikkumispalveluja.

• HKL osallistuu aktiivisesti Kalasataman raitiotientoteuttamiseen ja kantakaupungin raitioverkonkehittämiseen sekä Vihdintien pikaraitiotientoteutuksen suunnitteluun ja Malmin pikaraitiotientoteuttamisen edellytysten selvittämiseen.

• HKL kehittää kokonaisvaltaisesti Helsinginliityntäpysäköintiverkoston palveluja entistäkäyttäjälähtöisemmiksi. Näin mahdollistetaanyksityisautoa ja joukkoliikennettä hyödyntävienmatkojen yhdistäminen kokonaisuudeksi, jollavoidaan vähentää kuormitusta liikenneverkolla ja

Tryggande av en hållbar tillväxt• HST:s mål är en hög nivå på projekt- och

teknologikunskaperna och konstadseffektivitet.• HST stöder befolkningstillväxten i Helsingfors-

regionen genom att genomföra flera samhälleligtviktiga infrastrukturprojekt inom kollektivtrafikenoch utveckla och producera hållbara transport-tjänster.

• HST deltar aktivt i förverkligandet avFiskehamnens spårväg och utvecklingen avinnerstadens spårvägsnätverk och förverkligandetav planeringen av Vichtisvägens snabbspårvägoch utredningen av förutsättningarna för attförverkliga Malms snabbspårväg.

• HST utvecklar helhetsbetonat tjänsterna iHelsingfors infartsparkeringsnätverk för att göradem allt mera användarorienterade. På det härsättet görs det möjligt att kombinera resor somutnyttjar privatbil och kollektivtrafik till en helhetmed hjälp av vilken det är möjligt att minska

185

houkutella yhä suurempi osa kaupunginasukkaista joukkoliikenteen käyttäjiksi.

• HKL edistää pyöräilyä kaupungissa mm.vastaamalla kaupunkipyöräpalvelun sujuvuudestaja edelleen kehittämisestä. Samalla kehitämmemuun pyöräilyn palvelutasoa mm. pyöräkeskustenja pyörien liityntäpysäköintipaikkojen lisäämisenkautta.

belastningen på trafiknätet och locka en allt störredel av stadens invånare att använda kollektiv-trafiken.

• HST främjar cykelåkningen i staden bl.a. genomatt ansvara för smidigheten och den fortsatta ut-vecklingen av stadscykeltjänsten. Samtidigtutvecklar vi servicenivån inom övrig cykelåkningbl.a. genom att öka antalet infartsparkeringsplatserför cyklar.

Uudistuvat palvelut – modernia ilmastovastuuta• HKL perustehtävä erityisesti raidejoukkoliikenteen

operaattorina toteuttaa suoraan kaupunginilmastotavoitteita. HKL on käyttänyt liikenteen jainfran sähkön lähteenä vain uusiutuvaa energiaajo vuoden 2014 alusta lähtien.

• HKL toteuttaa suunnitelman mukaisestisähköbussien latausinfran Helsingin alueella jatutkii mahdollisuuksia edistää sähköautojenlatauspisteiden lisäämistäliityntäpysäköintialueillaan.

• HKL selvittää mahdollisuuksia lisätäaurinkosähkön hyödyntämistä varikoillaan.

Tjänsterna förnyas - modernt klimatansvar• HST:s grunduppgift särskilt som operatör för

spårvägskollektivtrafiken förverkligar direktstadens klimatmål. HST använder sedan början av2014 endast förnybar energi som elkälla förtrafiken och infrastrukturen.

• HST förverkligar planenligt laddningsinfrastruk-turen för elbussar i Helsingforsområdet och under-söker möjligheter att främja ökandet av laddnings-punkter för elbilar i sina infartsparkeringsområden.

• HST utreder möjligheterna att öka utnyttjandet avsolel på sina depåer.



HKL:n sitovissa tavoitteissa painottuvat asiakas- jataloustavoitteet, jotka ovat myös koko kaupunginnäkökulmasta tärkeitä strategisia lähtökohtia.

I HST:s bindande mål betonas kund- och ekonomimålen,som är viktiga strategiska utgångspunkter utifrån helastadens perspektiv.

HKL tähtää taloudellisesti tasapainoiseen tulokseen.Liiketoiminnan tuottavuutta kehitetään jatkuvasti.Tavoitteena on tuottavuuden kehittyminen n. 10% vuoden2024 loppuun mennessä.

HST strävar att uppnå ett ekonomiskt stabilt resultat. Affärs-verksamhetens produktivitet utvecklas kontinuerligt. Måletär att produktiviteten förbättras med ca 10 % före utgångenav år 2024.

HKL:n tavoitteena on varmistaa joukkoliikenteen toimivuus.Toiminnan tavoitteena on operoinnin korkea luotettavuussekä jatkuvasti kehittyvä palvelun mukavuus ja turvallisuus.

HST har som mål är att trygga kollektivtrafikens funktio-nalitet. Ett mål för verksamheten är hög pålitlighet i trafi-keringen och att servicens bekvämhet och trygghet ut-vecklas hela tiden.

HKL:n toiminnan perusta on ammattitaitoinen jamotivoitunut henkilöstö. Tavoitteena on kehittäätyöhyvinvointia mm. kehittyvien johtamiskäytäntöjen jaesimiestyön avulla. Työtapaturmien vähentämisen tavoiteon erittäin kunnianhimoinen.

Grunden för HST:s verksamhet är en yrkeskunnig ochmotiverad personal. Mål är att utveckla arbetshälsan bl.a.med hjälp av utveckling av ledningspraxis och chefsarbete.Mål för att minska antalet arbetsolyckor är mycketambitiöst.

Kehitystavoitteisiin pääsemiseksi HKL on käynnistänyt neljäkehitysohjelmaa. Ohjelmat tähtäävät taloudellisentehokkuuden sekä henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseenstrategian mukaisesti.

För att uppnå våra utvecklingsmål har HST inlett fyrautvecklingsprogram. Med programmen eftersträvasekonomisk effektivitet och utveckling av personalensvälmående i enlighet med strategin.

HKL on valmistautunut toteuttamaan strategiassa esitetytmerkittävimmät joukkoliikenne-infran hankkeetkustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Jo käynnistetytRaide-Jokeri sekä Kruunusillat -hankkeet toteutetaansuunnitelman mukaisesti. Tämän lisäksi HKL varautuulaajenevaan kaupunkiraideliikenteeseen käynnistämällä

HST har förberett sig för att genomföra de viktigasteprojekten för kollektivtrafiken infrastruktur som presenteras istrategin på ett kostnadseffektivt och högklassigt sätt. Deredan inledda projekten Jokerbanan och Kronbroarnagenomförs enligt planerna. Utöver det förbereder sig HSTför den expanderande stadsspårtrafiken genom att starta

186

varikoiden kehittämisen tulevaisuuden operointitarpeitavastaavasti.

utvecklingen av depåerna för att de ska motsvara deframtida trafikeringsbehoven.


HKL:n henkilömäärä on keskimäärin 1 295 henkilöä vuonna2020. Vuodesta 2017 henkilömäärä kasvaa 54 henkilöllä.

Antalet anställda vid HST är i medeltal 1 295 år 2020.Antalet anställda ökar med 54 jämfört med år 2017.

HKL palkkaa henkilöstöä länsimetroa varten vuoden 2017aikana. Vuoden 2017 aikana on koulutettu uusia kuljettajiamyös raitioliikenteeseen sekä palkattu asiantuntijoita HKL:ninvestointiprojekteihin. Vuodesta 2017 vuoteen 2018keskimääräinen henkilömäärä nousee 46 henkilöllä.

HST anställer ny personal för västmetron under år 2017.Under år 2017 har nya förare utbildats också till spårvägs-trafiken och experter anställts till HST:s investeringsprojekt.Från år 2017 till år 2018 ökar det genomsnittliga antaletanställda med 46 personer.

Vuosina 2019 ja 2020 henkilöstömäärässä ei tapahdumerkittäviä muutoksia.

Under åren 2019 och 2020 sker inga betydande ändringar iantalet anställda.


Tilankäytön tehostaminen on tunnistettu yhdeksi toiminnankehittämisalueeksi ja HKL on kirjannut tavoiteohjelmaan2016 – 2020 osaksi omaisuuden hallinnan kehitysohjelmaainfra- ja kiinteistösuunnitelmien laadinnat. Suunnitelmissatullaan selvittämään omien tilojen käyttötarkoitus jatulevaisuuden toimenpiteet tilojen osalta. Suunnitteluntavoitteena on kiinteistöomaisuuden hallinnan kehittäminensekä tilojen käytön kriittinen tarkastelu.

Effektivisering av lokalanvändningen har identifierats somett utvecklingsområde i verksamheten och HST har i mål-programmet 2016–2020 antecknat utarbetandet av infra-struktur- och fastighetsplaner som en del av programmet förutveckling av egendomshanteringen. I planerna utreds an-vändningssyftet för de egna lokalerna och de framtida åt-gärderna i fråga om lokalerna. Målet med planeringen är attutveckla hanteringen av fastighetsegendomen och göra enkritisk granskning av lokalanvändningen.

HKL on valmistellut vuoden 2017 aikanavarikkosuunnitelmaa, jolla varaudutaan pitkän aikavälinkaupunkikehitykseen aina 2040-luvulle asti.Suunnitelmassa selvitetään mm. Koskelan varikonuudistamista ja laajentamista sekä uuden raitiovarikonrakentamista Ruskeasuolle.

HST har under 2017 berett en depåplan för att förberedasig för den långsiktiga stadsutvecklingen ända fram till2040-talet. I planen utreds bl.a. Förnyandet ochutbyggandet av Forsby depå och byggandet av en nyspårvägsdepå i Brunakärr.

Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon japrosessien kehittämisessä


HKL pyrkii parantamaan huollon ja kunnossapidontehokkuutta, laatua ja dokumentointia kehittämällä jalaajentamalla huollon ja kunnossapidontoiminnanohjausjärjestelmää. Myös suoritekustannustenlaskentaa kehitetään ja investointien suunnittelu- jatalousseurantajärjestelmän käyttöä laajennetaan pieniininvestointihankkeisiin. Turvallisuuden hallintaa parannetaankilpailuttamalla metron tilannekuvajärjestelmä ja siihenliittyviä palveluja. Lisäksi digitalisaatiolla ja tietotekniikallapyritään tehostamaan kuljettajien työn tehokkuutta jaenergiatehokkuutta sekä kuljettajien ja työnjohdonkeskinäistä viestintää.

HST strävar att förbättra effektiviteten inom servicen ochunderhållet genom att utveckla kvaliteten och dokumenta-tionen och utvidga servicens och underhållets system förverksamhetsstyrning. Dessutom utvecklas kalkyleringen avprestationskostnader och användningen av planerings- ochekonomiuppföljningssystemet utvidgas till små investerings-projekt. Säkerhetshanteringen förbättras genom att metronssituationsbildssystem och därtill hörande tjänster kon-kurrensutsätts. Vidare avser HST att med hjälp avdigitalisering och IT effektivisera förarnas arbete ochenergieffektiviteten och arbetsledningens inbördeskommunikation.

HKL:llä ei ole omia sähköisen asioinnin kehittämishankkeitasillä vuodesta 2010 alkaen Helsingin seudun liikenne (HSL)on vastannut joukkoliikenteen sähköisen asioinninjärjestelmistä. Yhteistyössä HSL:n kanssa selvitetäänasiakaspalautteiden käsittelyn kehittämistä jasaatavuustietojen jakelua kaupunkipyöriin ja

HST har inga utvecklingsprojekt för elektronisk kommunika-tion eftersom Helsingforsregionens trafik (HRT) sedan år2010 har ansvarat för systemen för elektronisk kom-munikation inom kollektivtrafiken. I samverkan med HRTutreds utveckling av behandlingen av kundrespons ochutdelning av tillgänglighetsinformation i anslutning till stads-

1 8 7

liit y nt ä p y s ä k öi ntii n liitt y e n. M er kitt ä v ä o s a H S L: n

li p p u a ut o m a at ei st a j a i nf o n ä yt öi st ä sij ait s e e H K L: n

o mi st a mi s s a j a h alli n n oi mi s s a kii nt ei st öi s s ä, j oi s s a H K L

t oi mitt a a j ärj e st el mi e n t oi mi nt a a m a h d olli st a vi a ti et ot e k ni si ä

p al v el uit a.

c y kl ar n a o c h i nf art s p ar k eri n g e n. E n b et y d a n d e d el a v

H R T: s bilj ett a ut o m at er o c h i nf or m ati o n s s k är m ar fi n n s i

f a sti g h et er s o m H S T ä g er o c h f ör v alt ar, d är H S T l e v er er ar

d e d at at e k ni s k a tj ä n st er s o m s y st e m e n b e h ö v er f ör att

f u n g er a.

T al o u s ar vi o n s e u r a n n a s s a t ar k a st elt a v att a v oitt e et

M ål s o m g r a n s k a s vi d b u d g et u p pf ölj ni n g e n

Sit o v at t oi mi n n a n t a v oitt e et Bi n d a n d e v er k s a m h et s m ål

Tili k a u d e n t ul o s o n v ä hi nt ä ä n n oll a.

Lii k e n n öi nti k u st a n n u k s et p er p ai k k a- k m l a s k e v at

( p o sitii vi n e n t u ott a v u u s k e hit y s)

R ä k e n s k a p s p eri o d e n s r e s ult at är mi n st n oll.

Tr afi k eri n g s k o st n a d er n a p er pl at s- k m sj u n k er ( p o siti v

pr o d u kti vit et s ut v e c kli n g)

R aiti o- j a m etr olii k e nt e e n a si a k a st y yt y v äi s y y s s äil y y

v ä hi nt ä ä n v u o d e n 2 0 1 6 t a s oll a (r aiti o 2 0 1 6: 4, 0 4; m etr o

2 0 1 6: 4, 1 9)

K u n d n öj d h et e n i n o m s p år v ä g s- o c h m etr otr afi k e n h åll s

mi n st p å 2 0 1 6 år s ni v å ( s p år v ä g 2 0 1 6: 4, 0 4; m etr o

2 0 1 6: 4, 1 9)

R aiti o- j a m etr olii k e nt e e n l u ot ett a v u u s s äil y y v ä hi nt ä ä n

v u o d e n 2 0 1 6 t a s oll a (r aiti o 2 0 1 6: 9 9, 8 4 %; m etr o 2 0 1 6:

9 9, 8 4 %)

P ålitli g h et e n i n o m s p år v ä g s- o c h m etr otr afi k e n h åll s

mi n st p å 2 0 1 6 år s ni v å ( s p år v ä g 2 0 1 6: 9 9, 8 4 %; m etr o

2 0 1 6: 9 9, 8 4 %)

M at k u st aji e n k o k e m a j ärj e st y s j a t ur v alli s u u s s äil y y

v ä hi nt ä ä n v u o d e n 2 0 1 6 t a s oll a (r aiti o 2 0 1 6: 4, 2 2; m etr o

2 0 1 6: 4, 1 8)

Or d ni n g e n o c h tr y g g h et e n s o m p a s s a g er ar n a u p pl e v er

i n o m s p år v ä g s- o c h m etr otr afi k e n h åll s mi n st p å 2 0 1 6

år s ni v å ( s p år v ä g 2 0 1 6: 4, 2 2; m etr o 2 0 1 6: 4, 1 8)

M u ut t oi mi n n alli s et t a v oitt e et Ö vri g a v er k s a m h et s m ål

H e n kil ö st öt y yt y v äi s y y s k y s el y s s ä mit att u j o ht a mi s e n j a

e si mi e st y ö n ar v o s a n a p ar a n e e

V a k a vi st a t y öt a p at ur mi st a j o ht u vi e n

s air a u s p oi s s a ol o p äi vi e n m ä är ä l a s k e e 2 5 %

Vit s or d et f ör l e d ar s k a p o c h c h ef s ar b et e s o m m ät s i e n

e n k ät o m p er s o n al n öj d h et e n f ör b ättr a s

A nt al et sj u kfr å n v ar o d a g ar s o m b er or p å all v arli g a

ar b et s ol y c k or mi n s k ar m e d 2 5 %

S e ur a a vi e n k e hit y s o hj el mi e n t ot e ut u mi n e n

s u u n nit el m a n m u k ai s e sti: O p er atii vi s e n t e h o k k u u d e n k e hit y s o hj el m a O m ai s u u d e n h alli n n a n k e hit y s o hj el m a T ur v alli s u u d e n k e hit y s o hj el m a H e n kil ö st ö o hj el m a

U p pf yll el s e n a v f ölj a n d e ut v e c kli n g s pr o gr a m e nli gt

pl a n er n a: Ut v e c kli n g s pr o gr a m f ör d e n o p er ati v a

eff e kti vit et e n Ut v e c kli n g s pr o gr a m f ör e g e n d o m s h a nt eri n g Ut v e c kli n g s pr o gr a m f ör s ä k er h et e n P er s o n al pr o gr a m

R ai d e- J o k eri n t ot e ut u s et e n e e s u u n nit el m a n

m u k ai s e sti

F ör v er kli g a n d et a v J o k er b a n a n a v a n c er ar e nli gt pl a n e n

Kr u u n u silt oj e n v al mi st el u et e n e e s u u n nit el m a n

m u k ai s e sti

B er e d ni n g e n a v Kr o n br o ar n a a v a n c er ar e nli gt pl a n e n

V ari k k o s u u n nit el mi e n v al mi st el u j a t ot e ut u k s e n

s u u n nitt el u et e n e e s u u n nit el m a n m u k ai s e sti

B er e d ni n g e n o c h pl a n eri n g e n a v g e n o mf ör a n d et a v

d e p å pl a n er n a a v a n c er ar e nli gt pl a n e n.

T u ott a v u u d e n k e hitt y mi st ä k u v a a v at t u n n u sl u v ut N y c k elt al f ör pr o d u kti vit et s ut v e c kli n g e n

T u ott a v u u s mitt ari n s u oritt e e n a k ä yt et ä ä n r aiti o- j a

m etr olii k e nt e e n p ai k k a kil o m etr ej ä p ai n ot ett u n a lii k e n n öi nti-

j a i nfr a k or v a u k si e n m u k a a n. P a n o k s e n a mitt ari s s a

k ä yt et ä ä n k o k o n ai s m e n oj a il m a n k or k o m e n oj a j a v ar a u k si a

s e k ä l ä n si m etr o n r a h oit u s v a sti k ett a.

Pr e st ati o n e n s o m pr o d u kti vit et s m ät ar e n f ölj er u p p är pl at s-

kil o m et er vi kt a d e e nli gt tr afi k eri n g s- o c h i nfr a str u kt ur-

er s ätt ni n g ar. S o m i n s at s i m ät ar e n a n v ä n d s t ot al ut gift er n a

ut a n r ä nt e ut gift er o c h r e s er v eri n g ar o c h v ä st m etr o n s

fi n a n si eri n g s v e d erl a g.

188

Määrä- ja taloustavoitteet – Kvantitativa och ekonomiska mål


20172018 2019 2020


Paikkakilometrit – Platskilometer

Raitioliikenne – Spårvägstrafik 613 660 662 734 785 796

Metroliikenne – Metrotrafik 2 119 3 513 2 574 3 513 3 513 3 513

Yhteensä – Sammanlagt 2 733 4 172 3 235 4 247 4 298 4 309


Liikeylijäämä-% – Rörelseöverskott, % 14,6 15,3 13,6 16,3 17,0 20,3

Koko pääoman tuotto-% – Avkastning på hela kapitalet, % 2,9 3,3 2,9 3,5 3,4 4,0Sijoitetun pääoman tuotto-% – Avkastning på investerat kapital,% 3,4 3,7 3,6 4,0 3,6 4,1

Omavaraisuusaste-% – Soliditetsgrad, % 52,0 44,4 47,3 41,9 38,7 36,1

Paikkakilometrikustannus, € – Kostnader/platskilometer, € 0,067 0,057 0,068 0,058 0,058 0,061

Toiminnan laajuustiedot – Verksamhetens omfattning

Liikevaihto, milj. € – Omsättning, mn € 160,50 205,80 196,70 221,10 225,70 238,60

Liikevaihto/henkilö, 1000 € – Omsättning/person, 1000 € 138,00 163,00 159,00 172,00 175,00 184,00

Liikevaihdon muutos,% – Ändring i omsättningen, % 4,3 23,3 22,6 12,4 2,1 5,7


Henkilöstö keskimäärin – Personal i medeltal 1163 1264 1 241 1 287 1 289 1 295



20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet (2015=100) 96 109 96 110 113 113



20172018 2019 2020

Toimistotilojen kokonaispinta-ala yhteensä, m² –Kontorslokalernas totala yta sammanlagt, m2 6 050 6050 6 050 6 050 6 050 6 050

Toimistotilojen pinta-ala suhteessa toimistotilojenhenkilömäärään m2/hlö – Kontorslokalernas yta i relation tillantalet anställda i kontorslokalerna, m²/person

32 32 31 30 30 30

189

Rahoitus ja investoinnit Finansiering och investeringar

HKL nostaa uutta lainaa 551,2 milj. euroa vuosina 2018 –2020. Omavaraisuusaste on 41,9 % vuonna 2018, 38,7 %vuonna 2019 ja 36,1 % vuonna 2020

Under åren 2018–2020 upptar HST nya lån på 551,2 mneuro. Soliditetsgraden är 41,9 % år 2018, 38,7 % år 2019och 36,1 % år 2020.

Liikennelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2018- 2027. HKL:n investointien yhteissumma on 1 245,7 milj.euroa. Lisäksi mahdollisesti yhtiömuotoisena toteutettavanRuskeasuon raitiovarikon investoinnit ovat suuruudeltaan74,8 milj. euroa. Vuosien 2018 – 2027 suurin yksittäineninvestointihanke on Raide-Jokeri, johon on varattu 10-vuotiskaudella 263,3 milj. euroa. Raide-Jokeria vartenhankittavaan uuteen raitiovaunukalustoon on varattu 90,8milj. euroa sekä Raide-Jokerin rataan ja varikkoon yhteensä172,5 milj. euroa; ratavaraus sisältää vain Helsinginkaupungin osuuden.

HST:s investeringsplan omfattar åren 2018–2027. Total-summan för HST:s investeringar är 1 245,7 mn euro. Dess-utom är storleken på investeringarna i Brunakärrs spårvägs-depå, som eventuellt förverkligas i bolagsform, 74,8 mneuro. Det största enskilda investeringsprojektet under åren2018–2027 är Jokerbanan, för vilken det reserveras263,3 mn euro under tioårsperioden. För spårvagns-materielen som skaffas för Jokerbanan reserveras 90,8 mneuro och för Jokerbanans bana och depå totalt 172,5 mneuro; banreserveringen innehåller endast Helsingfors andel.

Kruunusillat -hankkeeseen on varattu 10-vuotiskaudella235,5 milj. euroa, johon sisältyvät uudet raitiovaunut 56,4milj. euroa ja uusi varikko 22,0 milj. euroa sekä raitiorata- jasiltainvestoinnit 157,1 milj. euroa.

För projektet Kronbroarna reserveras 235,5 mn euro undertioårsperioden, i vilket ingår nya spårvagnar för 56,4 mneuro och en ny depå för 22,0 mn euro och spårvägs- ochbroinvesteringar för 157,1 mn euro.

Vuoden 2018 suurin yksittäinen investointihanke on 2000-luvun alussa hankittujen matalalattiaraitiovaunujenkorvaavat raitiovaunut 35,4 milj. euroa. Muita suuriainvestointikohteita ovat nykyisen raitiovaunuhankinnanmaksut 16,1 milj. euroa, vanhojen metrovaunujenperuskorjaukset 11,0 milj. euroa ja metron kulunvalvonnanuusiminen 7,2 milj. euroa.

Det största enskilda investeringsprojektet år 2018 är spår-vagnarna som ersätter låggolvsspårvagnarna från början av2000-talet, 35,4 mn euro. Andra stora investeringsobjekt ärbetalningarna för de nuvarande spårvagnsanskaffningarna,16,1 mn euro, grundliga reparationer av gamla spårvagnar,11,0 mn euro, och förnyande av metrons tågkontroll, 7,2 mneuro.

Vaikutus kaupungin talouteen Konsekvenser för stadens ekonomi

HKL maksaa kaupungille peruspääoman tuottoa 8,4 milj.euroa vuosittain. Lisäksi HKL palauttaa HSL:ltälaskuttamansa infran korkotulon kaupungille. Koron määräon 20,0 milj. euroa vuonna 2018. Kaupunki maksaa HKL:llesuoraa tukea 21,1 milj. euroa. Kaupungin tuella HKL kattaane menot, joita HKL ei pysty laskuttamaan HSL:ltä taimuulta taholta. Suoran tuen nousu edellisestä vuodestajohtuu länsimetron infrakuluista.

HST betalar staden årligen en avkastning på grundkapitaletpå 8,4 mn euro. Dessutom återbetalar HST staden den avHRT fakturerade ränteinkomsten för infrastruktur. Räntanuppgår till 20,0 mn euro år 2018. Staden betalar HST direktunderstöd på 21,1 mn euro. Stadens understöd täckerhuvudsakligen de kostnader för infrastruktur som HST intekan fakturera HRT eller en annan instans. Ökningen i detdirekta understödet beror på kostnaderna för västmetronsinfrastruktur.

Kaiken kaikkiaan HKL:n nettovaikutus kaupungin budjettiinon 7,4 milj. euroa vuonna 2018.

HST:s nettoeffekt på stadens budget är totalt 7,4 mn euro år2018.

Vuosina 2019 – 2020 nettovaikutus kaupungin budjettiintulee olemaan 4,0 milj. euroa ja -3,4 milj. euroa.

Åren 2019–2020 kommer nettoeffekten på stadens budgetatt vara 4,0 mn euro respektive −3,4 mn euro.

HKL:lle maksettavan infratuen lisäksi liikenneliikelaitoksentekemät investoinnit vaikuttavat kaupungin talouteenvuosittain niiden käyttöönoton jälkeen HSL:n kuntakohtaisenmaksuosuuden kautta. HSL:n maksuosuuden kauttaHelsinki osallistuu käytön mukaisesti tekemiensäjoukkoliikenneinvestointien HSL:lle aiheuttamien infra-,operointi- ja yleiskulujen kattamiseen.

Utöver infrastrukturstödet till HST påverkar de investeringarsom trafikaffärsverket gör stadens ekonomi årligen efter attde tagits i bruk via HRT:s betalningsandel som erläggs perkommun. Via HRT:s betalningsandel deltar Helsingforsenligt användningen i täckandet av de infrastruktur- ochtrafikeringskostnader och allmänna kostnader som stadensinvesteringar i kollektivtrafiken orsakar HRT.

190

Investoinnit – Investeringar 2016 2017 2018 2019 2020

Infrainvestoinnit – Investeringar iinfrastruktur 42 538 70 995 88 762 95 290 97 594

Vaunukalustoinvestoinnit – Investeringar ivagnmateriel 131 151 54 132 68 208 30 926 43 505

Muut tuotantoinvestoinnit – Övrigaproduktionsinvesteringar 2 834 9 873 21 670 27 600 64 005

Yhteensä – Totalt 176 523 135 000 178 640 153 816 205 104

HKL:n suurimmat investoinnit ovatseuraavat – De största investeringarna vidHST är följande:

2016 2017 2018 2019 2020

Raide-Jokeri, raitiorata/sähkö – Jokerbanan,spårväg/el 273 2 445 5 915 25 941 28 062

Ruskeasuon raitiovaunuvarikko, toteutusmahdollisesti yhtiömuotoisena osittain –Brunakärrs spårvagnsdepå, genomförseventuellt delvis i bolagsform

0 0 1 000 8 800 40 000

Uudet raitiovaunut, nykyisten variotram-vaunujen korvausinvestointi – Nyaspårvagnar, ersättande investering för denuvarande variotram-vagnarna

5 529 9 000 35 350 5 579 2 500

Metroasemien korjaukset ja kehittäminen –Reparationer och utveckling på metrostationer 4 862 15 851 16 000 12 995 11 446

Raide-Jokeri, raitiovaunut – Jokerbanan,spåvagnar 15 148 151 1 113 5 732 29 140

Olemassa olevien raitioratojenperuskorjaukset ja muutokset – Ombyggnaderoch ändringar på befintliga språvägsbanor

1 919 6 580 11 160 12 856 9 990

Metrovaunujen peruskorjaukset –Ombyggnad av metrovagnar 1 803 900 11 875 9 485 9 525

Raide-Jokeri, varikko – Jokerbanan, depå 0 338 700 5 000 19 000

Kruunusilta, raitiorata ja -sähkö sekä sillat –Kronobroarna, spårväg och spårvägsel samtbroar

1 531 2 827 5 100 6 500 12 800

2016 2017 2018 2019 2020

Peruspääoman tuotto – Avkastning pågrundkapitalet 8 442 8 442 8 442 8 442 8 442

Infran korkotulo – Ränteinkomst förinfrastruktur 11 238 14 396 20 036 20 698 20 853

Tuki kaupungilta – Stadens stöd −12 470 −19 662 −21 081 −25 099 −32 672

Netto 7 210 3 176 7 397 4 041 −3 377

Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys –Minskning i långfristigt främmande kapital 1 988 1 988 1 988 1 988 1 988

Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko – Räntapå långfristigt främmande kapital 22 7 184 164 222

191

Liikennelaitos liikelaitoksen tulos- ja rahoituslaskelmat – Trafikaffärsverkets resultaträkning och finansieringskalkyl

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Tuki infrainvestointien pääomakuluihin - Stöd för kapitalkostnaderför investeringar i infrastruktur 12 470 19 662 21 081 25 099 32 672

Muut myyntitulot - Övriga försäljningsinkomster 148 023 176 727 199 644 200 212 205 585Liikevaihto - Omsättning 160 493 196 389 220 725 225 311 238 257Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 3 519 5 999 6 473 6 473 6 473Liiketoiminnan muut tuotot - Övriga intäkter avaffärsverksamheten 16 296 15 331 16 844 17 907 17 982

Varsinaiset kulut - Kostnader −115 983 −142 655 −158 299 −157 736 −157 311Poistot - Avskrivningar −40 927 −48 608 −50 038 −53 881 −57 400


Rahoitustuotot - Finansiella intäkter 26 5Rahoituskulut - Finansiella kostnader

Korkokulut kaupungin lainasta - Räntekostnader för stadens lån −22 −7 −4184 −4164 −4222

Muut korkomenot - Övriga ränteutgifter −2 658 −4 515 −3 593 −4 704 −13 383Korvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −8 442 −8 442 −8 442 −8 442 −8 442Muut rahoitusmenot – Övriga finansieringsutgifter −11 238 −14 396 −20 036 −20 698 −20 853Satunnaiset erät - Exrtaordinära posterYlijäämä/alijäämä ennen varauksia - Överskott/underskottföre reserveringar 1 065 −554 −207 408 1 444

Poistoeron muutos - Förändring i avskrivningsdifferens −14 749 3 047 2 767 2 647 2 448Varausten muutos - Förändring i reserveringar 16 300 −2 060 −2 560 −3 055 −3 892Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 2 615 433 0 0 0

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 23 398 26 801 36 048 38 416 48 344Poistot - Avskrivningar −40 927 −48 608 50 038 53 881 57 400Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnadeKorvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitalet −8 442 −8 442 −8 442 −8 442 −8 442

Korkokulut kaupungin lainasta - Räntekostnader för stadens lån −22 −7 −184 −164 −222

Muut - Övriga −13 896 −18 911 −27 629 −29 402 −38 236


Investointimenot - Investeringsutgifter −176 523 −135 000 −177 640 −145 016 −170 104Rahoitusosuudet investointimenoihin - Finansieringsandelar Iinvesteringsutgifter 5 000 23 000

Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar −134 558 −86 951 −122 809 −90 727 −88 260

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringLainakannan muutokset – Förändringar i lånestockenPitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån 60 000 299 500 124 200 127 500Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning avlångfristiga lån från andra 50 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån −1 992 −6 306 −14 975 −16 085Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys – Minskning avlångsfristiga lån från andra −10 008 −11 546 −13 967 −18 562 −23 290

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten 20 095 50 483 −156 418 64 136

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansierings 70 087 86 945 122 809 90 727 88 261

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten −64 470 −6 0 0 1

193

4 KULTTUURIN JA VAPAA-AJAN TOIMIALA – KULTUR- OCH FRITIDS-SEKTORN

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020







*Talousarvio 2017 ja ennuste 2017 –sarakkeet ovat muutetun talousarvion mukaiset. Tilinpäätös 2016 ei ole vertailukelpoinenuuteen organisaatioon. - Kolumnerna Budget 2017 och Prognos 2017 följer den ändrade budgeten 2017. Bokslut 2016 är intejämförbart med den nya organisationen..

1 9 4

4 1 0 0 1 K ultt u uri j a v a p a a -ai k a – K ult u r o c h f riti d

1 0 0 0 €

K ä ytt öF ör br u k ni n g

2 0 1 6

T al o u s ar vi oB u d g et

2 0 1 7

E n n u st e -Pr o g n o s

2 0 1 7

E h d ot u sF ör sl a g

2 0 1 8

T al o u s ar vi oB u d g et

2 0 1 8

T al o u s-s u u n nit el m aE k o n o mi pl a n

2 0 1 9

T al o u s-s u u n nit el m aE k o n o mi pl a n

2 0 2 0

T ul ot y ht e e n s ä - I n k o m st er s a m m a nl a gt 1 4 7 7 1 1 5 9 8 0 2 7 2 4 3 2 7 2 4 3 2 7 4 6 1 2 7 9 5 5

M e n ot y ht e e n s ä - Ut gift er s a m m a nl a gt 1 0 8 1 7 4 1 1 0 7 3 0 2 0 0 1 9 5 1 9 9 7 3 8 2 0 4 9 3 6 2 0 8 6 2 5

Ylit y s oi k e u s - Ö v er s kri d ni n g sr ätt er

T oi mi nt a k at e - V er k s a m h et s bi dr a g − 9 3 4 0 3 − 9 4 7 5 0 − 1 7 2 9 5 2 − 1 7 2 4 9 5 − 1 7 7 4 7 5 − 1 8 0 6 7 0

P oi st ot - A v s kri v ni n g ar 7 4 2 0 1 9 9 6 3 3 5 4 3 3 5 4 3 3 5 4 3 3 5 4

Tili k a u d e n t ul o s - R ä k e n s k a p s p eri o d e n sr e s ult at

− 1 0 0 8 2 3 − 9 6 7 4 6 − 1 7 6 3 0 6 − 1 7 5 8 4 9 − 1 8 0 8 2 9 − 1 8 4 0 2 4

Tili k a u d e n ylij ä ä m ä ( alij ä ä m ä) – R ä k e n-s k a p s p eri o d e n s ö v er s k ott ( u n d er s k ott)

− 1 0 0 8 2 3 − 9 6 7 4 6 − 1 7 6 3 0 6 − 1 7 5 8 4 9 − 1 8 0 8 2 9 − 1 8 4 0 2 4

M u ut o s - F ör ä n dri n g, %

T ul ot - I n k o m st er 0, 8 1, 8

M e n ot - Ut gift er 2, 6 1, 8

T oi mi nt a y m p äri st ö n m u ut o st e n v ai k ut u k s et 2 0 1 8t al o u s ar vi o o n

H u r f ö r ä n d ri n g ar i o m v ärl d e n p å v er k ar b u d g et e nf ö r år 2 0 1 8

K ultt u uri n j a v a p a a- aj a n t oi mi al a yll ä pit ä ä j a p ar a nt a a eri-i k äi st e n h el si n kil äi st e n m a h d olli s u u k si a h e n ki s e e n j af y y si s e e n h y vi n v oi ntii n, si vi st y mi s e e n j a a ktii vi s e e nk a n s al ai s u ut e e n s e k ä t u k e e H el si n gi n eli n v oi m ai s u utt a.

K ult ur- o c h friti d s s e kt or n u p pr ätt h åll er o c h f ör b ättr ar b å d eu n g a o c h äl dr e h el si n gf or s ar e s m öjli g h et er till p s y ki s kt o c hf y si s kt v äl m å e n d e, bil d ni n g o c h a kti vt m e d b or g ar s k a p o c hst ö d er H el si n gf or s li v s kr aft.

V ä e st ö n k a s v u li s ä ä v a p a a- aj a n p al v el uj e n t ar v ett a j a

k ä ytt ö ä. V oi m a k k ai nt a v ä e st ö n k a s v u o n l a p si s s a, n u ori s s a

j a yli 6 5- v u oti ai s s a. V ä e st ö n k a s v u, u u si e n a s ui n al u ei d e n

p al v el ut arj o nt a j a v ä e st ö n m o ni m u ot oi st u mi n e n k a s v att a v at

v a ati m u k si a p al v el uj e n k u st a n n u st e h o k k u u d ell e j a

s u u n nitt el u o s alli s u u d ell e.

B ef ol k ni n g still v ä xt e n ö k ar b e h o v et o c h a n v ä n d ni n g e n a v

fri dti d stj ä n st er. D e n kr afti g a st e b ef ol k ni n g still v ä xt e n s k er

bl a n d b ar n, u n g a o c h p er s o n er s o m f yllt 6 5 år. B ef ol k-

ni n g still v ä xt e n, s er vi c e ut b u d et i n y a b o st a d s o mr å d e n o c h

b ef ol k ni n g e n s di v er sifi eri n g h öj er kr a v e n p å tj ä n st er n a s

k o st n a d s eff e kti vit et o c h pl a n eri n g s d el a kti g h et.

V u ott a 2 0 1 8 l ei m a a t oi mi n n alli s e sti k a u p u n gi n u u d e nt oi mi al a m alli n si s ä ä n aj o j a sii h e n p er u st u v at r at k ai s utt oi mi n n a n mitt ar ei st a j a l a at uj ärj e st el mi st ä.

V er k s a m h et s m ä s si gt pr ä gl a s år 2 0 1 8 a v i n k ör ni n g e n a vst a d e n s n y a s e kt or m o d ell o c h l ö s ni n g ar o m v er k s a m h et e n sm ät ar e o c h k v alit et s s y st e m s o m gr u n d ar si g p å d e n.

Str at e gi a v al mi st el u n ai k a n a k ultt u uri n j a v a p a a- aj a n

t oi mi al a o n t u n ni st a n ut m m. s e ur a a vi a k e s k ei si ä

y ht ei s k u n n alli si a m u ut o s h a a st eit a str at e gi a k a u d ell e:

U n d er str at e gi b er e d ni n g e n h ar k ult ur- o c h friti d s s e kt or n

i d e ntifi er at bl. a. f ölj a n d e c e ntr al a s a m h äll eli g a ä n dri n g s-

ut m a ni n g ar f ör str at e gi p eri o d e n: a s e n n eil m a st o n k ärji st y mi n e n j a e p ä v ar m u u d e n

li s ä ä nt y mi n e n

di git ali s a ati o

till s p et s a d e attit y d er o c h ö k a d o s ä k er h et

di git ali s eri n g e n

m u utt u v at j a eri yt y v ät p al v el ut ar p e et ä n dri n g ar o c h diff er e nti eri n g i s er vi c e b e h o v e n

H el si n gi n v et o v oi m ai s u u d e n v a h vi st a mi n e n st är k a n d e a v H el si n gf or s attr a kti vit et

o s alli s u u d e n li s ä ä mi n e n ö k ni n g a v d el a kti g h et e n

eril ai st u v at j a eri ar v oi st u v at k a u p u n gi n o s at st a d s d el ar n a diff er e nti er a s o c h d e s o ci al a s kill-n a d er n a m ell a n d e m blir st örr e

k a u p u n gi n k a s v u n s y n n ytt ä m ät m a h d olli s u u d ets e k ä k a s v u n m u k a n a a n t u o m at o n g el m at

m öjli g h et er n a o c h pr o bl e m e n s o m e n v ä x a n d est a d f ör m e d si g

1 9 5

v ä e st ö n i k ä ä nt y mi n e n j a erit yi s e sti i k ä ä nt y n e e nv ä e st ö n t oi mi nt a k y k y

att b ef ol k ni n g e n ål dr a s o c h s är s kilt d e n äl dr e b e-f ol k ni n g e n s f u n kti o n sf ör m å g a

Ar vi o p al v el uj e n k y s y n n ä n j a t u ot a nt ot a p oj e n

k e hit y k s e st ä 2 0 1 8 – 2 0 2 0

B e d ö m d ut v e c kli n g i eft erfr å g a n p å tj ä n st er o c h i

pr o d u kti o n s s ätt e n 2 0 1 8- 2 0 2 0

V ä e st ö n k a s v u e d ell ytt ä ä u u si a p al v el u m all ej a,

t e h o k k a a m p a a til a n k ä ytt ö ä n y k yi si s s ä til oi s s a s e k ä u u si a

til oj a. K ultt u uri n j a v a p a a- aj a n t oi mi al a tii vi st ä ä y ht ei st y öt ä

m ui d e n t oi mi al oj e n j a y ht ei st y öt a h oj e n k a n s s a.

B ef ol k ni n g still v ä xt e n f ör ut s ätt er n y a s er vi c e m o d ell er,

eff e kti v ar e l o k al a n v ä n d ni n g i d e n u v ar a n d e l o k al er n a o c h

n y a l o k al er. K ult ur- o c h friti d s s e kt or n f ört ät ar s a m ar b et et

m e d d e ö vri g a s e kt or er n a o c h m e d s a m ar b et s p art n er.

Str at e gi a k a u d e n k e s k ei si m pi ä t a v oitt eit a o n k a v e nt a ak ultt u uri n j a v a p a a- aj a n o s alli st u mi s e n al u e elli si a j as o si a ali si a er oj a s e k ä p ar a nt a a H el si n gi n h o u k utt el e v u utt aa s ui n p ai k k a n a j a m at k ail u k o ht e e n a. U u d e n H el si n ki br ä n di nj al k a utt a mi n e n o n k e s k ei st ä v et o v oi m a n li s ä ä mi s e s s ä s e k ävi er ailij oill e ett ä a s u k k aill e. K o s k a p al v el ut ar p e et m u utt u v atj a m o ni m u ot oi st u v at e nti s e st ä ä n, p al v el uj a k e hit et ä ä ntii vii s s ä y ht ei st y ö s s ä yrit y st e n, y ht ei s öj e n j a p al v el uj e nk ä ytt äji e n k a n s s a.

D e vi kti g a st e m ål e n u n d er str at e gi p eri o d e n är att mi n s k a d el o k al a o c h s o ci al a s kill n a d er n a i d elt a g a n d et i k ult ur- o c hfriti d s a kti vit et er o c h f ör b ättr a H el si n gf or s attr a kti vit et s o mb o pl at s o c h r e s m ål. Att f ör a n kr a H el si n gf or s n y a v ar u m är k eär e n c e ntr al fr å g a f ör ö k a n d et a v attr a kti vit et e n, b å d e f örb e s ö k ar e o c h i n v å n ar e. Eft er s o m s er vi c e b e h o v e n ä n dr a so c h blir allt m å n g si di g ar e, ut v e c kl a s tj ä n st er n a i t äts a m v er k a n m e d f ör et a g, s a m m a n sl ut ni n g ar o c h tj ä n st er n a sa n v ä n d ar e.

P al v el u str at e gi s et v ai ht o e h d ot S er vi c e str at e gi s k a alt er n ati v

T oi mi al a n p al v el ut j a k a ut u v at lii k u n n a n, k ultt u uri n j an u ori s o n p al v el u k o k o n ai s u u k sii n.K ultt u uri p al v el u k o k o n ai s u u s v a st a a k a u p u n gi nk ultt u uri p olitii k a st a s e k ä kirj a st o-, k ultt u uri-, or k e st eri-,m u s e o- j a t ai d e m u s e ot oi mi n n oi st a.Lii k u nt a p al v el u k o k o n ai s u u s v a st a a lii k u n n a st a,lii k u nt a p olitii k a st a, lii k u n n a n j ärj e st ä mi s e st ä j alii k u nt a p ai k oi st a s e k ä l eiri nt ä al u e e st a.N u ori s o p al v el u k o k o n ai s u u s h u ol e htii n u ori s ot y ö st ä j an u ori s o p olitii k a st a.

S e kt or n s tj ä n st er d el a s u p p i s er vi c e h el h et er f ör i dr ott,k ult ur o c h u n g d o m ar. K ult ur s er vi c e h el h et e n a n s v ar ar f örst a d e n s k ult ur p oliti k o c h f ör st a d e n s bi bli ot e k s-, k ult ur-,or k e st er-, m u s ei- o c h k o n st m u s ei v er k s a m h et.I dr ott s s er vi c e h el h et e n a n s v ar ar f ör i dr ott e n o c hi dr ott s p oliti k e n, f ör or d n a n d et a v m oti o n o c h i dr ott, f öri dr ott s a nl ä g g ni n g ar n a o c h f ör c a m pi n g pl at s e n.U n g d o m s s er vi c e h el h et e n s k öt er o m u n g d o m s ar b et et o c hu n g d o m s p oliti k e n.

T oi mi al all a o n v a h v a al u e elli n e n p al v el u v er k k o erit yi s e stikirj a st oj e n, n u ori s otil oj e n j a lii k u nt a p ai k k oj e n o s alt a.T oi s a alt a k a u p u n gi n t ai d el ait o k s et j a a v u st u k si n t u ett ua m m attit ai d e o v at k e s kitt y n e et k a nt a k a u p u n kii n. K ultt u uri nal u e elli st a s a a v ut ett a v u utt a t a s a p ai n ot et a a n al u e elli sill ak ultt u urit al oill a, k o h d e n n et uill a a v u st u k sill a s e k ä j ul ki s ell at ait e ell a.

S e kt or n h ar ett st ar kt l o k alt s er vi c e n ät s är s kilt i fr å g a o mbi bli ot e k, u n g d o m sl o k al er o c h i dr ott s pl at s er. Å a n dr a si d a nh ar st a d e n s k o n sti n stit ut o c h d e n bi dr a g s st ö d d a yr k e s-k o n st e n k o n c e ntr er at s till i n n er st a d e n. D e n l o k al atill g ä n gli g h et e n a v k ult ur b al a n s er a s m e d hj äl p a v l o k al ak ult ur h u s, ri kt a d e bi dr a g o c h off e ntli g k o n st.

R a k e n n ett u t oi mi nt a y m p äri st ö m u utt u u k ul u v a nv alt u u st o k a u d e n ai k a n a m er kitt ä v ä sti. L ä hi v u o si n at ot e ut et a a n m er kitt ä v ä m ä är ä s u uri a til a h a n k k eit ak a u p u n gi n o mi n a pr oj e kt ei n a, y ht ei st y ö h a n k k ei n a t aik ol m a n si e n o s a p u olt e n t ot e utt a mi n a. V alt u u st o k a u d e ns u uri m pi a h a n k k eit a o v at k e s k u st a kirj a st o O o di, S u vil a h d e nk a a s u k ell oj e n m a h d olli n e n k ä ytt ö ö n ott o, J ät k ä s a ar e nB u n k k erii n t ot e ut ett a v a lii k u nt atil a, Ur h e a- ur h eil u k a m p u s,Ol y m pi a st a di o ni n p er u s p ar a n n u s s e k ä T a n s si n t al o. O o di j aOl y m pi a st a di o ni n p er u s p ar a n n u s k a s v att a v atm a h d olli s u u k si a erit yi s e sti K a m pi n- T ö öl ö nl a h d e n al u e e nv oi m a k k a a m p a a n br ä n d ä ä mi s e e n k a n s ai n v äli s e stie n sil u o k k ai s e n a t ait e e n j a v a p a a- aj a n k e s kitt y m ä n ä.

D e n b y g g d a milj ö n ä n dr a s b et y dli gt u n d er d e n p å g å e n d ef ull m ä kti g e p eri o d e n. U n d er d e n är m a st e år e n f ör v er kli g a sett b et y d a n d e a nt al st or a l o k al pr oj e kt s o m st a d e n s e g n apr oj e kt, s a m ar b et s pr oj e kt ell er pr oj e kt s o m utf ör s a v tr e dj ep art er. D e st ör st a pr oj e kt e n u n d er f ull m ä kti g e p eri o d e n ärc e ntr u m bi bli ot e k et O d e, d et e v e nt u ell a i br u kt a g a n d et a vg a s kl o c k or n a i S ö d er vi k, i dr ott sl o k al e n s o m b y g g s iB u n k er n p å B u s h ol m e n, i dr ott s c a m p u s Ur h e a,o m b y g g n a d e n a v Ol y m pi a st a di o n o c h D a n s e n s h u s. O d eo c h o m b y g g n a d e n a v Ol y m pi a st a di o n ut ö k ar m öjli g h et er n aatt allt st ar k ar e ut v e c kl a v ar u m är k et f ör K a m p e n – T öl ö vi k e ns o m ett i nt er n ati o n ellt f ör st kl a s si gt kl u st er f ör k o n st o c hfriti d.

Til oj e n o s alt a t ul e v a n str at e gi a k a u d e n h a a st e o nv a n h e n e v a n til a k a n n a n k orj a u s v el k a j a t oi s a alt a u u si e nh a n k k ei d e n m y öt ä k a s v a v at til a k u st a n n u k s et. T oi mi al a m allis y n n ytt ä ä m a h d olli s u u k si a t e h o k k a a m p a a n, y ht ei s e e ntil a n k ä ytt ö ö n s e k ä h alli n n o s s a ett ä p al v el ut u ot a n n o s s a.

I fr å g a o m l o k al er n a k o m m er ut m a ni n g e n u n d er d e n k o m-m a n d e str at e gi p eri o d e n att v ar a l o k al b e st å n d et s r e p ar a-ti o n s s k ul d o c h, å a n dr a si d a n, d e v ä x a n d e l o k al k o st n a d er n as o m d e n y a pr oj e kt e n or s a k ar. S e kt or m o d ell e n s k a p ar m öj-li g h et er till e n eff e kti v ar e, g e m e n s a m l o k al a n v ä n d ni n g b å d ei a d mi ni str ati o n e n o c h i s er vi c e pr o d u kti o n e n.

196


Toimialan palveluille on ominaista, että palvelut ja toimitilatovat avoimia kaikille. Tämä edellyttää, että toimialalla onlaadittu huolelliset suunnitelmat sekä asiakkaiden ettähenkilökunnan turvallisuudesta sekä varmistettuhenkilökunnan osaaminen poikkeustilanteissa.Toimialamalli luo aiempaa organisaatiota paremmatedellytykset osaamisen varmistamiseen sekä sovittujenlinjausten seurantaan.

Det är kännetecknande för sektorns tjänster att tjänsternaoch verksamhetslokalerna är öppna för alla. Det härförutsätter att det inom sektorn har utarbetats utförligaplaner för både kundernas och de anställdas trygghet ochatt de anställdas kunskaper i avvikande situationer harsäkrats. I förhållande till den tidigare organisationen skaparsektormodellen bättre förutsättningar för att säkrakunskaperna och följa upp överenskomna riktlinjer.

Toimialan laaja erityistilojen verkko, tilojen korjausvelkasekä käynnissä olevat suuret kiinteistöhankkeetmuodostavat merkittävän taloudellisen riskin.

Sektorns omfattande nätverk av speciallokaler, lokalernasreparationsskuld och de pågående stora lokalprojektenutgör en betydande ekonomisk risk.

Toimintavuoden 2018 merkittävin digitaalisuuteen liittyvähaaste on EU-tietosuoja-asetus ja sen mahdollisestiedellyttämät suuren mittaluokan muutokset nykyisiintietojärjestelmiin. Ennakkotietojen mukaan toukokuussa2018 voimaan astuva asetus tulee kiristämään merkittävästirekistereihin liittyviä vaatimuksia. Muutoksia ja niidenkustannuksia on tällä hetkellä vaikea tarkasti arvioida.

Den mest betydande utmaningen under verksamhetsåret2018 då det gäller digitalisering är EU:s dataskydds-förordning och de omfattande ändringar i de nuvarandedatasystemen som förordningen eventuellt förutsätter.Enligt förhandsuppgifter kommer förordningen som träder ikraft i maj 2018 att betydligt skärpa kraven som hänför sigtill register. Ändringarna och deras kostnader är i nulägetsvåra att uppskatta.



Toimialalle keskeisiä mainintoja kaupunkistrategiassa ovatmm:

För sektorn centrala punkter i stadsstrategin är bl.a.:

Helsinki vauhdittaa toteuttamiskelpoisten suurhankkeidenetenemistä ja panostaa kulttuurin ja urheilunsuurtapahtumien sekä kongressien houkutteluun jaluomiseen.

Helsingfors påskyndar förverkligandet av genomförbarastorprojekt och satsar på att locka och skapa konferenseroch storevenemang inom kultur och idrott.

Helsinki on kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ovateläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevatkaupunginosan omakseen. Helsingissä rakennetaanmonipuolisia ja elinvoimaisia kaupunginosia kasvattamallaasukkaiden vaikutusvaltaa elinympäristönsä asioihin.Kaupunki investoi sekä infrastruktuuriin että ihmisiin eripuolilla kaupunkia. Helsinki tukee asukkaiden ja yhteisöjenalueellista oma-aloitteisuutta ja yhteistoimintaa.

Helsingfors är en stad där alla stadsdelar är levande,trivsamma och särpräglade och där invånarna känner sighemma. I Helsingfors byggs mångsidiga och livskraftigastadsdelar genom att öka invånarnas inflytande i ärendensom gäller deras livsmiljö. Staden investerar både iinfrastruktur och i människor på olika håll i staden.Helsingfors stöder invånarnas och sammanslutningarnaslokala initiativrikedom och samverkan.

Jokaisella helsinkiläisellä on oikeus kokea itsensähelsinkiläiseksi ja tehdä vaikuttavia tekoja yhteisönsähyväksi. Helsingissä on helppo toimia toisten hyväksi.

Varje helsingforsare har rätt att uppleva sig själv somhelsingforsare och göra verkningsfulla gärningar för singemenskap. I Helsingfors är det enkelt att fungera tillförmån för andra.

Helsinki käynnistää laajan ja kokonaisvaltaisen hankkeenyhdessä kumppaneiden kanssa systeemisten ratkaisujenlöytämiseksi nuorten syrjäytymishaasteeseen. Erityistähuomiota kiinnitetään vieraskielisten nuorten suurempaansuhteelliseen osuuteen koulutuksen ja työn ulkopuolellaolevista nuorista.

Helsingfors inleder ett omfattande och helhetsbetonatprojekt tillsammans med sina partner för att finna lösningarpå utslagningsutmaningen bland unga. Särskild uppmärk-samhet fästs vid situationen för unga med främmandespråk som modersmål, vars proportionella andel blandunga som står utanför utbildningen och arbetet är betydligtstörre.

197

Kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallistakäyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan.

Staden säkerställer att dess lokaler är enkla och trygga attanvända för utbildnings-, medborgar- och kulturverksamhet.

Keskustakirjasto Oodi ja Jätkäsaaren liikuntatilabunkkeritoteutetaan tavalla, joka ei vaaranna lähipalveluja.

Centrumbiblioteket Ode och Busholmens idrottslokalBunkern byggs på ett sätt som inte äventyrar närservicen.

Helsinki varmistaa, että kaikilla kuntalaisilla onmahdollisuus hankkia ja vahvistaa tietoyhteiskunnanedellyttämiä taitoja.

Helsingfors säkrar att alla kommuninvånare har enmöjlighet att skaffa och stärka de kunskaper sominformationssamhället förutsätter.

Baanan ja Töölönlahden alueesta tehdään tasokas jakansainvälisesti tunnettu kulttuurin ja vapaa-ajankeskittymä.

Området kring Banan och Tölöviken görs till ett högklassigtoch internationellt känt centrum för kultur och fritid.

Kehittyvää museoverkostoa pyritään edelleenvahvistamaan.

Museinätverket utvecklas och stärks fortsättningsvis.

Suvilahden alueen kehittäminen kansainvälisestierottuvaksi, pysyväksi tapahtuma-alueeksi selvitetään.

Utvecklandet av Södervik till ett internationellt framstående,permanent evenemangsområde utreds.

Helsingin päämäärä on, että jokaisella lapsella ja nuorellaon harrastus.

Helsingfors mål är att varje barn och ungdom har en hobby.

Liikkumista edistetään yhä laaja-alaisemmin kaupungintuottamilla palveluilla. Kaupunkiympäristöä sekä liikunta- jakulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen jaarkiaktiivisuuteen kannustavaksi. Lapsia ja nuorialiikutetaan yhä enemmän kiinteänä osana heidän arkeaanvarhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Väestöryhmien erottunnistetaan ja palveluja kohdennetaan erityistä tukeatarvitseville ja korkean riskin kohderyhmille.

Rörligheten främjas allt mångsidigare med hjälp av tjänstersom staden producerar. Stadsmiljön och idrotts- och kultur-utbudet utvecklas så att det uppmuntrar till motion ochvardagsaktivitet. Rörelse görs allt mera till en fast del avvardagen för barn och unga inom småbarnspedagogikenoch i skolorna. Skillnader mellan befolkningsgrupperidentifieras och tjänster riktas till personer som behöversärskilt stöd och till målgrupper med hög risk.

Helsingin saaristosta tehdään entistäkin houkuttelevampimatkailu- ja virkistyskohde. Helsinkiin luodaan saaristoahyödyntävä kansainvälinen julkisen taiteen biennale.

Helsingfors skärgård görs till ett allt mer lockande turist- ochrekreationsmål. I Helsingfors skapas en internationellbiennal för offentlig konst som utnyttjar skärgården.



Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sitovat tavoitteetkeskittyvät palvelujen houkuttelevuuteen ja toimialamallinläpivientiin.

De bindande målen för kultur- och fritidssektorn fokuserarpå tjänsternas attraktivitet och genomförandet av sektor-modellen.

Strategisiin lähtökohtiin sitovat tavoitteet kytkeytyvätstrategiamittariston luomisen prosessissa. Toimialanyhteisen strategiamittariston valmistuminen on yhdensitovan tavoitteen mittari.

De bindande målen kopplas till de strategiska utgångs-punkterna i samband med processen för skapandet avstrategimätare. Färdigställandet av gemensamma mätareför sektorn är en mätare för ett bindande mål.

Toimialan sisältämät palvelut ovat perinteisesti olleeterillään toisistaan. Toimialamallin hyötyjen realisoituminenedellyttää yhteistä laatujärjestelmää ja yhteisiä tavoitteita.Näiden rakentaminen on merkittävä osa vuoden 2018tavoitteita.

Tjänsterna som ingår i sektorn har traditionellt varitseparata i förhållande till varandra. Förverkligandet avnyttorna av sektormodellen förutsätter ett gemensamtkvalitetssystem och gemensamma mål. Byggandet avdessa är en betydande del av målen för år 2018.

Tämän lisäksi sitoviin tavoitteisiin on nostettu erityisestipalvelujen houkuttelevuutta osoittavia suoritetavoitteita.Koska toimialan palvelut ovat käyttäjilleen vapaaehtoisia,suoritetavoitteet kertovat myös palvelujen laadusta.

I de bindande målen ingår dessutom prestationsmål somriktas särskilt till tjänsternas attraktivitet. Eftersom tjänsternai sektorn är frivilliga för användarna, beskriver prestations-målen också tjänsternas kvalitet.

1 9 8

T oi mi al a n h e n kil ö st ö s u u n nit el m a 2 0 1 8 – 2 0 2 0 S e kt or n s p er s o n al pl a n 2 0 1 8 – 2 0 2 0

K ultt u uri n j a v a p a a- aj a n t oi mi al a n v a ki n ai s e n h e n kil ö st ö nm ä är ä o n v u o d e n 2 0 1 8 al u s s a ar vi olt a 1 6 3 3 h e n kil ö ä. S eo n v ä h e m m ä n k ui n v u o n n a 2 0 1 7, mi k ä s elitt y y p ä ä o si nel ä k öit y mi s ell ä. T oi mi al a n k o k o h e n kil ö st ö m ä är ä v a ki n ai s etj a m ä är ä ai k ai s et y ht e e nl a s k ett u n a o n v u o d e n 2 0 1 8 al u s s aar vi olt a 1 8 1 1 h e n kil ö ä. L ä ht ö v ai ht u v u u d e n ar vi oi d a a nv u o n n a 2 0 1 8 ol e v a n 8 0 h e n kil ö ä, j oi st a 3 0 h e n kil ö n o s alt ap al v el u k s e st a er o a mi s e n s y y o n el ä k k e ell e siirt y mi n e n.

A nt al et or di n ari e a n st äll d a i k ult ur- o c h friti d s s e kt or n är ib örj a n a v år 2 0 1 8 u p p s k att ni n g s vi s 1 6 3 3 p er s o n er. D et ärf ärr e ä n år 2 0 1 7, vil k et h u v u d s a kli g e n b er or p å p e n si o-n eri n g ar. S e kt or n s all a a n st äll d a, or di n ari e o c h vi s sti d s-a n st äll d a, är i b örj a n a v år 2 0 1 8 u p p s k att ni n g s vi s 1 8 1 1p er s o n er. P er s o n al o m s ätt ni n g e n b er ä k n a s år 2 0 1 8 v ar a 8 0p er s o n er, v ar a v 3 0 p er s o n er g år i p e n si o n.

T oi mi al a n j a t oi mi al a h alli n n o n h e n kil ö st ö s u u n nitt el u a

j at k et a a n v u o n n a 2 0 1 8. K e s k ei n e n h e n kil ö st ö ö n liitt y v ä

m u ut o s liitt y y t oi mi al a n h alli nt o- j a t u ki p al v el uill e

m ä ärit elt y y n t a v oit et a s o o n, j o k a o n s a a v ut ett a v a 1. 1. 2 0 1 9

m e n n e s s ä. M ä ärit elt y t a v oit et a s o o n n oi n 4 0

h e n kil öt y ö v u ott a m at al a m pi k ui n v u o d e n 2 0 1 6 l o p u n

h e n kil ö st ö m ä är ä. T a v oit et a s o n j äl k e e n h e n kil ö st ö m ä är ä n ei

t oi mi al all a e n n u st et a m u utt u v a n.

S e kt or n s o c h s e kt orf ör v alt ni n g e n s p er s o n al pl a n eri n g f ort-

s ätt er år 2 0 1 8. E n c e ntr al f ör ä n dri n g i fr å g a o m d e a n st äll d a

h ä nf ör si g till m ål ni v å n f ör s e kt or n s f ör v alt ni n g s- o c h

st ö dtj ä n st er, s o m s k a u p p n å s f ör e 1. 1. 2 0 1 9. D e f a st st äll d a

m ål ni v å n är cir k a 4 0 år s v er k e n l ä gr e ä n a nt al et a n st äll d a

vi d ut g å n g e n a v år 2 0 1 6. Eft er m ål ni v å n v ä nt a s a nt al et

a n st äll d a i nt e ä n dr a s i n o m s e kt or n.

Kil p ail u k y k y s o pi m u s v ai k utt a a p al k a n si v u k ul ui hi n j al o m ar a h oi hi n j a s e n v ai k ut u k s e st a h e n kil ö st ö m e n otal e n e v at.

K o n k urr e n s kr aft s a vt al et p å v er k ar l ö n e bi k o st n a d er n a o c hs e m e st er p e n ni n g e n o c h p er s o n al ut gift er n a mi n s k ar m e da nl e d ni n g a v a vt al et.

T oi mi al a n til a n k ä ytt ö s u u n nit el m a 2 0 1 8 – 2 0 2 0 S e kt or n s pl a n f ör l o k al a n v ä n d ni n g e n 2 0 1 8 – 2 0 2 0

K ultt u uri n j a v a p a a- aj a n t oi mi al a n til a n m ä är ä ä k a s v att a v at

t ar k a st el u k a u d ell a erit yi s e sti k e s k u st a kirj a st o O o di j a

J ät k ä s a ar e n B u n k k eri n lii k u nt atil a j a ui m a h alli.

I k ult ur- o c h friti d s s e kt or n ö k ar l o k al yt a n u n d er

r a p p ort eri n g s p eri o d e n s är s kilt m e d a nl e d ni n g a v

c e ntr u m bi bli ot e k et O d e o c h B u n k er n s i dr ott sl o k al o c h

si m h all p å B u s h ol m e n.

M u ut til a h a n k k e et liitt y v ät k a u p u n kir a k e nt e e n m u utt u mi s e e nt ai til a n k ä yt ö n t e h o st a mi s e e n. N äit ä h a n k k eit a o v atk a n s ai n v äli s e n k ultt u uri k e s k u s C ai s a n v u o kr atil at,m a h d olli s e sti t ot e ut ett a v a S u vil a h d e n k a a s u k ell oj e nk ä ytt ö ö n ott o, L a aj a s al o n kirj a st o j a n u ori s otil a,H ertt o ni e m e n kirj a st o j a n u ori s otil a, H yr yl ä nk o k o el m a k e s k u k s e n k or v a a v a n til a n h a n k ki mi n e n,M al mi n k art a n o n n u ori s ot al o j a J a k o m ä e n s y d ä m e nn u ori s otil at.

D e ö vri g a l o k al pr oj e kt e n h ar att g ör a m e d ä n dri n g ar ist a d s str u kt ur e n ell er eff e kti vi s eri n g a v l o k al a n v ä n d ni n g e n.S å d a n a pr oj e kt är i nt er n ati o n ell a k ult ur c e ntr et C ai s a sh yr e sl o k al er, d et e v e nt u ell a i br u kt a g a n d et a v g a s kl o c k or n a iS ö d er vi k, D e g er ö bi bli ot e k o c h u n g d o m sl o k al, H ert o n ä sbi bli ot e k o c h u n g d o m sl o k al, a n s k aff ni n g a v e n er s ätt a n d el o k al f ör s a mli n g s c e ntr al e n i S k a v a b öl e, M al m g år d s u n g-d o m s g år d o c h u n g d o m sl o k al er i J a k o b a c k a s k är n a.

Di git ali s a ati o j a ti et ot e k nii k a n p al v el ut u ot a n n o n j a

pr o s e s si e n k e hitt ä mi s e s s ä

Di git ali s eri n g o c h I T vi d ut v e c kli n g e n a v

tj ä n st e pr o d u kti o n e n o c h pr o c e s s er n a

T oi mi al a n di git ali s a ati o n k e s k ei s et t a v oitt e et o v at: D e c e ntr al a m ål e n f ör di git ali s eri n g e n i s e kt or n:

m a h d olli st a a s a u m at o n, a si a k k a a n o mi st at ar p ei st a l ä ht e v ä a si a k a s k o k e m u s t oi mi al a np al v el ui s s a

att i s e kt or n s tj ä n st er m öjli g g ör a e n h el gj ut e nk u n d u p pl e v el s e utifr å n k u n d e n s e g n a b e h o v

t e h o st a a t oi mi nt a a y ht e n äi st ä m äll ä p al v el uj a,k e hitt ä m äll ä j a a ut o m ati s oi m all a t a u st a pr o s e s s ej as e k ä h y ö d y nt ä m äll ä eril ai si a k a u p u n ki y ht ei si ä,al u e elli si a t ai v alt a k u n n alli si a di git a ali si a p al v el uit ao s a n a t oi mi al a n p al v el uit a

att eff e kti vi s er a v er k s a m h et e n g e n o m att i nt e gr er atj ä n st er, ut v e c kl a o c h a ut o m ati s er a b a k gr u n d s-pr o c e s s er o c h ut n yttj a oli k a sl a g s l o k al a ell ern ati o n ell a di git al a tj ä n st er f ör h el a st a d e n s o m e nd el a v s e kt or n s tj ä n st er

e h k äi st ä a ktii vi s e sti di git a ali st a s yrj ä yt y mi st äm a h d olli st a m all a k ai kill e k a u p u n kil ai sill e p ä ä s ydi git a ali sii n p al v el ui hi n s e k ä t u k e m all ak a n s al ai st e n ti et o y ht ei s k u nt a- j a di git ait oj a

att a kti vt f ör e b y g g a di git al ut sl a g ni n g g e n o m attg ör a d et m öjli gt f ör all a st a d s b or att t a d el a vdi git al a tj ä n st er o c h g e n o m att st ö d am e d b or g ar n a s k u n s k a p er i i nf or m ati o n s s a m h äll eto c h a n v ä n d ni n g a v di git al a tj ä n st er

siirt y mi n e n s ulj et ui st a ti et oj ärj e st el mi st ä k o htir aj a pi nt a- j a al u st a- aj att el u a j a e k o s y st e e m ej ä,mi k ä o s alt a a n m a h d olli st a a e m. k ol m a n si e no s a p u oli e n t u ott a mi e n p al v el ui d e n h y ö d y nt ä mi n e n

att ö v er g å fr å n sl ut n a d at a s y st e m m ot gr ä n s s nitt s-o c h pl attf or m st ä n k a n d e o c h e k o s y st e m, vil k et g örd et m öjli gt att ut n yttj a tj ä n st er pr o d u c er a d e a vo v a n n ä m n d a tr e dj e p art er s o m e n h el gj ut e n d el a v

199

saumattomana osana toimialan digitaalistapalvelutarjoamaa.

sektorns digitala tjänsteutbud.

Toimialan järjestelmäarkkitehtuuri rakentuuidentiteetinhallintajärjestelmän ja asiakkuuden ympärille.Järjestelmäarkkitehtuurilla valmistaudutaan myös EU:ntietosuoja-asetuksen vaatimuksiin kokoamalla yhteentoimialan useissa eri järjestelmissä olevia henkilötietoja jamahdollistamalla näin niiden parempi hallinnointi.Järjestelmäarkkitehtuuriratkaisua kokeillaan Helsinki-sovelluksessa, joka mahdollistaa käyttäjälle yhtenäisenkäyttökokemuksen usean eri palvelun välille.

Sektorns systemarkitektur bygger på ett identitets-hanteringssystem och kring kundrelationen. System-arkitekturen är också en del av förberedelserna inför kraveni EU:s dataskyddsförordning, då den används för att samlaihop sektorns personuppgifter som finns i många olikasystem och därmed bidrar till en bättre hantering av dessa.Systemarkitekturlösningen testas i Helsingfors-applikationen som gör det möjligt att skapa en integreradanvändarupplevelse mellan flera olika tjänster.

Tila- ja resurssivarausjärjestelmiä kuten Varaamoa jaliikuntapalveluiden varausjärjestelmiä kehitetään eteenpäin.Koulujen liikuntatilojen hallinnoinnin siirto kulttuurin javapaa-ajan toimialan aiheuttaa merkittäviä teknisiälisähaasteita. Vuonna 2018 tehostetaan erityisestivarauksiin liittyviä taustaprosesseja ja parannetaantoimialan eri varausjärjestelmien yhteen toimivuutta. Hanketukee toimialalla meneillään olevaa tilojen käytönperiaatteiden selvitystä. Avoimet rajapinnat mahdollistavatjärjestelmien yhteen toimivuuden lisäksi kolmansienosapuolien mahdollisuuden hyödyntää tuotettuatietoaineistoa. Vuonna 2018 aloitetaan avoimen kurssi- jakoulutusrajapinnan suunnittelu ja rakentaminen.

Lokal- och resursreserveringssystem såsom Varaamo ochreserveringssystemet för idrottstjänster utvecklas vidare.Överföringen av hanteringen av skolornas idrottslokaler tillkultur- och fritidssektorn orsakar betydande tekniska extrautmaningar. År 2018 effektiviseras särskilt bakgrunds-processerna som gäller reserveringar och förbättrasinteroperabiliteten mellan sektorns olikareserveringssystem. Projektet stöder utredningen avprinciper för användningen av lokaler som pågår i sektorn.Utöver interoperabiliteten gör de öppna gränssnitten detmöjligt för tredje parter att utnyttja producerat datamaterial.År 2018 inleds planeringen och byggandet av ett öppetkurs- och utbildningsgränssnitt.

Kirjaston ja museoiden perusjärjestelmien suunnitellullauusimisella lisätään työprosessien automatisointia jasujuvuutta sekä tuotetaan logistiikassa kustannussäästöjä.Kaupunginmuseon ja taidemuseonkokoelmanhallintajärjestelmä uusitaan vuonna 2018.Kirjastopalvelut ovat täysin riippuvaisia kirjastojärjestelmäntoimivuudesta. Nykyiset ratkaisut eivät vastaa kirjastonnykytarpeisiin muun muassa puutteellisten rajapintojentakia.

Genom det planerade förnyandet av bibliotekens ochmuseernas grundsystem ökas arbetsprocessernasautomatisering och smidighet och produceras kostnads-besparingar i logistiken. Stadsmuseets och konstmuseetssamlingshanteringssystem förnyas år 2018. Biblioteks-tjänsterna är helt beroende av hur bibliotekssystemetfungerar. De nuvarande lösningarna motsvarar inte dagenskrav på biblioteken bland annat på grund av bristfälligagränssnitt.

Keskustakirjastohanke Oodi on toimialan digikehityksenlähiaikojen kärkihanke. Se sitoo yhteen ja konkretisoiyhdessä merkittävässä kohteessa pyrkimykset fyysisten jadigitaalisten palvelujen yhtenäistämiseksi. Nämäkinratkaisut ovat skaalattavissa muihin toimintaympäristöihin.

Centrumbiblioteket Ode är den närmaste tidensspetsprojekt för den digitala utvecklingen i sektorn. Detbinder ihop och konkretiserar strävandena att kombinerafysiska och digitala tjänster i ett betydande objekt. Även dehär lösningarna kan anpassas till andraverksamhetsmiljöer.




a) Tiedolla johtaminen: Monipuolista tietoahyödyntävän toimintatavan käyttöön ottaminentoimialalla. Tavoitteen toteutumisen mittarina ovattiedolla johtamisen tavoitteiden ja mittareidenvalmistuminen, tiedolla johtamisen käytäntöjenkuvaus sekä toimintatavan käyttöön ottaminenvuoden 2018 aikana.

b) Faktabaserat ledarskap: Ibruktagande av etttillvägagångssätt som utnyttjar mångsidiga fakta isektorn. Mätare för förverkligandet av målet ärfärdigställandet av målen och mätarna förfaktabaserat ledarskap, en beskrivning av praxisför faktabaserat ledarskap och ibruktagandet avtillvägagångssättet under år 2018.

c) Asiakaskokemus: Toimialan eri palvelujenkohderyhmät määritellään asiakastuntemukseenperustuvien motivaatiopohjaisten kävijäprofiilienavulla. Kullekin palvelulle määritelläänasiakaslupaukset ja tavat arvioida

d) Kundupplevelse: Målgrupperna för sektorns olikatjänster definieras utifrån motivationsbaseradeanvändarprofiler som grundar sig på kund-kännedom. För varje tjänst definieraskundgarantier och sätt att utvärdera kvaliteten på

200

asiakaskokemuksen laatua. Tavoitteentoteutumisen mittarina on asiakaslupausten jaensimmäisten asiakaskokemusarvioidenvalmistuminen. Näitä käytetään lähtötietoina sekäniiden pohjalta laaditaan vuoden 2019 sitoviatoiminnallisia tavoitteita.

kundupplevelsen. Mätare för förverkligandet avmålet är färdigställandet av kundgarantierna ochde första utvärderingarna av kundupplevelsen. Dehär utnyttjas som ursprungsdata och utifrån demutarbetas 2019 års bindande funktionella mål.

e) Digitaalisuus: Toimialan palveluissa toteutetaanrajattu kokeilu eri palveluja yhdistävästädigitaalisesta asiakkuudesta, jolla lisätääntoimialan palvelujen saavutettavuutta. Kokeiluntulokset ovat koko kaupunkiorganisaationkäytössä. Tavoitteen toteutumisen mittarina ovatkokeilun toteuttaminen ja sen tulostenvalmistuminen.

f) Digitalisering: I sektorns tjänster genomförs ettbegränsat försök med en digital kundrelation somförenar tjänster och som används för att öka till-gängligheten av tjänsterna i sektorn. Försökets re-sultat kan utnyttjas inom hela stadsorganisationen.Mätare för förverkligandet av målet är genom-förandet av försöket och färdigställandet av dessresultat.

201


Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan suoritetavoitteet ovat sitovia minimitavoitteita. – Kultur- och fritidssektorns prestationsmål ärbindande minimimål.


20172018 2019 2020


Liikunta – Motion och idrottKäyntikerrat – Antal besök 8 300 000 8 300 000 8 400 000 8 400 000 8 400 000

Aukiolopäivät (monitoimi- ja uimahallit,maauimalat ja tekojääkentät) –Öppethållning, dagar (allaktivitets- ochsimhallar, friluftsbad och konstisbanor)

2 670 2 670 2 730 2 754 2 768

Nuoriso – UngdomarKäyntikerrat – Antal besök 1 410 000 1 410 000 1 425 000 1 430 000 1 430 000 1 440 000Toiminnan tuottamiseen osallistuneet nuoret– Unga som varit med och produceratverksamhet

1300 1430 2800 3300 3500 3700

RuutiBudjettiin osallistuneet yläkoulut (%) –Deltagarskolor (årskurserna 7-9) iKrutBudgeten (%)

100 100 100 100 100 100

Kulttuuri – KulturYleiset kulttuuripalvelut – Allmännakulturtjänster Tapahtumien määrä – Antal evenemang 1 680 1 680 1 680 1 680 1 680 1 680

Käyntikerrat – Antal besök 425 000 430 000 430 000 430 000 430 000 430 000

Yhteisöllisesti tuotetut tapahtumat – Gemenskapligt producerade evenemang

255 255 255 255 255 255

Haettujen avustusten määrä – Understöd som sökts

990 990 990 990 990 990

Orkesteri – Orkester Sinfoniakonserttien määrä – Antal symfonikonserter 44 43 43 44 44 44

Käyntikerrat – Antal besök 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000 110 000

HAM Käyntikerrat – Antal besök 253 522 145 000 180 000 145 000 145 000 145 000

Museo – Museum Käyntikerrat – Antal besök 401 181 200 000 330 000 300 000 300 000 300 000

Julkiseen verkkoon avatut tietueet – Poster som öppnats till det offentliga nätverket

51 502 52 500 52 500 60 000 67 500 75 000

Kirjasto – Bibliotek Aukiolotunnit – Öppettimmar 106 912 106 500 106 500 106 000 106 000 106 000

Käyntikerrat – Antal besök14 400 000 14 400 000 15 900 000 15 500 000 17 000 000 17 000 000

Tehokkuus / taloudellisuus –Effektivitet/lönsamhet

202

Toiminnan laajuustiedot – Verksamhetensomfattning

Resurssit – ResurserHenkilötyövuosi – Årsverke 1 807 1 828 1 828 1 811 1 787 1 787Tilat m² – Lokaler m2 308 578 308 316 308 316 316 078 328 298 324 259

Tuottavuuden toteutuminen – Produktivitetsutfall


20172018 2019 2020

Tuottavuus – Produktivitet (2014=100)



20172018 2019 2020

Tilojen kokonaispinta-ala htm2 – Lokalytasammanlagt, m² lägenhetsyta 308 578 308 316 308 316 316 078 328 298 324 259

Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessaasiakasmäärään – Lokalyta (m² lägen-hetsyta) i förhållande till antalet användare

2,02 2,09 2,09 2,37 2,22 2,14

Hallintokunnan oma mittari – Sektorns egenmätare


Vuoden 2018 aikana rakennetaan kulttuurin ja vapaa-ajantoimialan tuottavuusmatriisi siten, että se kannustaatoteuttamaan kaupunkistrategiaa sekä lisäämäänpalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

Under år 2018 byggs kultur- och fritidssektorns produk-tivitetsmatris så att den uppmuntrar till att förverkligastadsstrategin och öka tjänsternas kvalitet och kostnads-effektivitet.

Toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus Verksamhetens resultat och effekt

Toimialan tulee strategiakaudella vahvistaakustannustiedon tietopohjaa ja vertailtavuutta. Kulttuurin javapaa-ajan toimialalla ei ole kirjastoalaa lukuun ottamattaolemassa yhdenmukaista kustannusten vertailutietoa.Kuntakohtaisessa vertailussa tiedonkeruunvertailukelpoisuutta heikentää palveluidenjärjestämistapojen erilaisuus eri kunnissa.

Sektorn ska under strategiperioden förstärka kunskaps-underlaget för och jämförbarheten av kostnadsuppgifterna. Ikultur- och fritidssektorn finns inga, med undantag avbiblioteksbranschen, enhetliga jämförelsedata om kost-nader. I en jämförelse per kommun försvagas jämförbar-heten av informationsuppsamlingen av olikheten sompräglar tjänsternas organiseringssätt i olika kommuner.

203

Palvelujen vaikuttavuuden arviointi edellyttää nykyistäparempaa raportointimallia. Vuodesta 2014 toteutettunuorten hyvinvointikertomus on hyvä malli raportoinnille,jossa yhdistetään tunnuslukuja, asiakkaiden ja henkilöstönkokemustietoa sekä akateemista tutkimusta. Samointoimialan on kehitettävä nykyistä systemaattisempiatoimintamalleja kerätä havainnointitietoa asiakastilanteista.Ennaltaehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminenedellyttää vastaavanlaista, eri tietoaineistoja yhdistäväätoimintatapaa myös muille väestöryhmille.

Utvärderingen av tjänsternas effektivitet förutsätter enrapporteringsmodell som är bättre än den nuvarande.Välfärdsberättelsen om de unga i Helsingfors som harutförts sedan år 2014 är en bra modell för rapportering, somkombinerar nyckeltal, kunders och anställdas empiriskakunskap och akademisk forskning. Likaså ska sektorn ut-veckla verksamhetsmodeller som är mera systematiska ände nuvarande för att samla in observationsinformation omkundsituationer. Att främja välmående och hälsa genomförebyggande åtgärder förutsätter ett motsvarandeverksamhetssätt som kombinerar olika datamaterial ocksåför andra befolkningsgrupper.


Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluverkko koostuu n.200 toimipisteestä, joiden tilamäärävuonna 2017 on 308316 htm². Tilamäärän ennustetaan kasvavan vuosina2017–2027 noin 9 %. Toimialan tilamäärää kasvattavattarkastelukaudella keskustakirjasto Oodi ja JätkäsaarenBunkkerin liikuntatila ja uimahalli.

Kultur- och fritidssektorns servicenätverk består av ca 200verksamhetsställen vars lokalyta år 2017 är 308 316 m²lägenhetsyta. Lokalytan väntas öka med cirka 9 % underåren 2017–2027. Sektorns lokalyta ökas under rappor-teringsperioden av centrumbiblioteket Ode och Bunkernsidrottslokal och simhall i Busholmen.

Tilankäytön tehostamistoimenpiteistä keskeisin onyhteiskäyttötarkastelut ja niiden mahdollistamaasiakasmäärän kasvattaminen suhteessa käytettävissäoleviin neliöihin. Toinen merkittävä mahdollisuus tilankäytöntehostamiselle on parantaa toimialan hallinto- jatoimistotilojen tilatehokkuutta ja käyttöastetta keskittämälläniitä yhteisiin toimitiloihin.

Den viktigaste effektiviseringsåtgärden i fråga om lokal-användning är sambruksgranskningar och den ökning avantalet kunder som de möjliggör i förhållande till antaletkvadratmeter som är tillgängliga. En annan betydandemöjlighet för att effektivisera lokalanvändningen är att för-bättra lokaleffektiviteten och användningsgraden avsektorns förvaltnings- och kontorslokaler genom attkoncentrera dem till gemensamma verksamhetslokaler.

204

4 10 02 Kulttuurin laitosavustukset – Understöd till kulturanläggningar

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagtMenot yhteensä - Utgifter sammanlagt 9 080 8 854 17 353 24 331 24 357 24 383Ylitysoikeus - Överskridningsrätter






Kulttuurin laitosavustuksiin on taloussuunnitelmakaudellelisätty Korkeasaaren eläintarhan säätiön avustukset.Kaupunginvaltuusto päätti 27.9.2017 hyväksyäKorkeasaaren eläintarhan säätiö sr -nimisen säätiönperustamisen, hyväksyä Korkeasaaren eläintarhantoiminnan siirtämisen perustettavan säätiön hoidettavaksi1.1.2018 lukien. Samalla kaupunginvaltuusto päättihyväksyä Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr:lle annettavaatoimintatukea koskevan avustusohjelman vuosille 2017–2027. Avustusohjelman mukaisesti kaupunki maksaasäätiölle peruspääomana toimintatukea 1,2 miljoonaa euroavuonna 2017 ja tämän jälkeen, vuosina 2018 - 2027,vuosittain enintään viisi miljoonaa euroa edellyttäen, ettävuosittaisessa talousarviossa myönnetään tarkoitukseenmääräraha. Talousarvioon on huomioitu Korkeasaareneläintarhan säätiön avustuksiin 4,6 milj. euroa.

I understöden till kulturanläggningar har för ekonomi-planeperioden tillagts understöd till Högholmens djurgårdsstiftelse. Stadsfullmäktige beslutade 27.9.2017 godkännabildande av en stiftelse med namnet Högholmens djurgårdsstiftelse sr och godkänna överföring av Högholmensdjurgårds verksamhet till den stiftelse som bildas räknatfrån 1.1.2018. Stadsfullmäktige beslutade samtidigtgodkänna ett understödsprogram som gällerverksamhetsstöd till Högholmens djurgårds stiftelse srunder åren 2017–2027. Enligt understödsprogrammetbetalar staden ett grundkapital på 1,2 miljoner euro i formav verksamhetsstöd till stiftelsen år 2017 och därefter,under åren 2018–2027, högst fem miljoner euro årligenmed den förutsättningen att anslag för detta ändamålbeviljas i den årliga budgeten. I budgeten har det beaktatsatt 4,6 mn euro betalas som understöd till Högholmensdjurgårds stiftelse.

Myös Helsinki viikon säätiön ja Umo säätiön avustuksetsisältyvät Kulttuurin laitosavustuksien talousarviokohtaan.

Också understöden till stiftelsen Helsingforsveckan ochUmo-stiftelsen ingår i budgetmomentet Understöd till kultur-anläggningar.

205

4 10 03 Liikunnan laitosavustukset – Understöd till idrottsanläggningar

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagtMenot yhteensä - Utgifter sammanlagt 4 225 4 556 9 525 9 525 10 578 10 877Ylitysoikeus - Överskridningsrätter






207

5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA – SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDS-SEKTORN

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 285 986 199 476 208 074 199 524 192 439 192 439 192 439Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 2 188 497 2 025 287 2 071 818 2 042 105 2 039 580 2 078 946 2 139 669Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −1 902 511 −1 825 810 −1 863 744 −1 842 581 −1 847 142 −1 886 508 −1 947 231

Poistot - Avskrivningar 9 604 16 801 16 800 16 800 16 800 16 800 16 800

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −1 912 115 −1 842 612 −1 880 544 −1 859 381 −1 863 942 −1 903 308 −1 964 031

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −1 912 115 −1 842 612 −1 880 544 −1 859 381 −1 863 942 −1 903 308 −1 964 031

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −30,2 4,3 0,0 −3,5Menot - Utgifter −7,5 2,3 0,8 0,7 1,9 2,9

Sosiaali- ja terveystoimiala sisältää viisi talousarviokohtaa:sosiaali- ja terveyspalvelut, toimeentulotuki,vastaanottokeskukset ja valtion korvaamatmaahanmuuttopalvelut, Apotti ja sote- ja maakuntauudistussekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä.

Social- och hälsovårdssektorn innehåller fem budget-moment: social- och hälsovårdstjänster, utkomststöd,flyktingförläggningar och invandringstjänster som statenersätter, Apotti och vård- och landskapsreformen samtsamkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt.

208

5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut − Social- och hälsovårdstjänster

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 194 875 169 324 170 824 169 323 164 571 164 571 164 571Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 1 470 233 1 445 718 1 447 218 1 441 929 1 432 602 1 460 818 1 504 342Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −1 275 358 −1 276 393 −1 276 394 −1 272 606 −1 268 031 −1 296 247 −1 339 771

Poistot - Avskrivningar 9 582 16 800 16 800 16 800 16 800 16 800 16 800

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −1 284 940 −1 293 193 −1 293 194 −1 289 406 −1 284 831 −1 313 047 −1 356 571

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −1 284 940 −1 293 193 −1 293 194 −1 289 406 −1 284 831 −1 313 047 −1 356 571

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −13,1 0,9 −0,0 −2,8Menot - Utgifter −1,7 0,1 −0,3 −0,9 2,0 3,0



Taloussuunnitelmakausi 2018–2020 on Helsingin kaupunginsosiaali- ja terveystoimialalla suurten muutosten aikaa.Vuosina 2018−2019 toimitaan kesäkuussa 2017 voimaantulleen Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän mukaisesti,ja vuonna 2020 on suunniteltu toteutuvaksi valtakunnallinenmaakunta- ja sote-uudistus sekä asiakas- japotilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto Helsingissä.Toimialalla jatketaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujenuudistamista. Kesällä 2017 käynnistyi Itäkeskuksenperhekeskus, syksyllä 2017 Vuosaaren perhekeskus javuoden 2018 alkupuolella aloittaa toimintansa Kalasatamanterveys- ja hyvinvointikeskus.

Ekonomiplaneperioden 2018–2020 innebär stora för-ändringar för Helsingfors stads social- ochhälsovårdssektor. Under åren 2018−2019 ordnasverksamheten enligt Helsingfors stads ledarskapssystemsom trädde i kraft i juni 2017, och det finns planer på att år2020 förverkliga en nationell landskaps- och vårdreformsamt ta i bruk klient- och patientdatasystemet Apotti iHelsingfors. I sektorn fortsätter också förnyandet av social-och hälsovårdstjänsterna. Sommaren 2017 öppnadefamiljecentret i Östra centrum, hösten 2017 familjecentret iNordsjö och i början av 2018 inleder Fiskehamnens hälso-och väldfärdscenter sin verksamhet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminenmuuttuvat todennäköisesti 1.1.2020 alkaen, kun sosiaali- jaterveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille jajärjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Myössosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja ohjaus muuttuvat.

Ordnandet och produktionen av social- och hälsovårdenförändras antagligen räknat från 1.1.2020 då ordnandet avsocial- och hälsovårdstjänster övergår från kommunerna tilllandskap och ordnandet och produktionen separeras frånvarandra. Förändringarna gäller även finansieringen ochstyrningen av social- och hälsovården.

Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdäänperustuslakivaliokunnan 29.6.2017 antaman lausunnonedellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitusantaa uuden hallituksen esityksen aikaisintaan lokakuussa2017. Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistustasekä valinnanvapautta koskevat lakiesitykset käsitellääneduskunnassa samaan aikaan.

I lagförslagen som är under behandling i riksdagen görs deändringar som grundlagsutskottets utlåtande 29.6.2017förutsätter. I fråga om lagen om valfrihet föreläggerregeringen riksdagen ett nytt förslag tidigast i oktober 2017.Landskapsreformen och reformeringen av social- ochhälsovårdstjänsterna och lagförslagen om valfrihetbehandlas samtidigt i riksdagen.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan palvelutuotannostaosa siirtynee nykyistä laajemman valinnanvapauden piiriin.Pääkaupunkiseudulla tuottajien välistä kilpailua tulee

En del av serviceproduktionen i Helsingfors social- ochhälsovårdssektor kommer antagligen att flyttas så att denomfattas av en bredare valfrihet. I huvudstadsregionen

209

olemaan johtuen runsaasta yksityisen ja kolmannen sektorinpalvelutarjonnasta alueella. Tavoitteena on toimialanpalvelutuotannon järjestäminen mahdollisimmankustannustehokkaasti, vaikuttavasti, asiakaslähtöisesti jahenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtien. Helsinki osallistuuaktiivisena toimijana maakunta- ja sote-uudistuksenvalmisteluun.

kommer det att förekomma konkurrens mellan producenterpå grund av det stora serviceutbudet inom privata sektornoch den tredje sektorn. Målet är att serviceproduktionen isektorn ordnas så kostnadseffektivt, effektfullt ochkundorienterat som möjligt och med beaktande av deanställdas arbetshälsa. Helsingfors deltar aktivt iberedningen av landskaps- och vårdreformen.

Tavoitteena on, että Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut ovat kaikilta osin kilpailukykyisiä. Riippumattamaakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä palvelujauudistetaan määrätietoisesti sellaisiksi, jotka helsinkiläisethaluavat jatkossakin valita. Tämä saavutetaan palveluja japalvelurakennetta uudistamalla, ja huolehtimallaasiakaskokemukseltaan ja saatavuudeltaan hyvistä,vaikuttavista ja laadukkaista monipuolisista palveluista sekäasianmukaisista toimitiloista. Isossa muutoksessamyönteinen henkilöstökokemus edellyttää henkilöstönosaamisen kehittämistä ja itseohjautuvuutta tukevaa,valmentavaa johtamista sekä selkeitä tavoitteita ja mittareita.

Målet är att social- och hälsovårdens tjänster i Helsingforsär konkurrenskraftiga till alla delar. Oberoende av hurlandskaps- och vårdreformen avancerar förnyas tjänsternamålmedvetet så att helsingforsarna också i fortsättningenvill välja dem. Det här uppnås genom att förnya tjänsternaoch servicestrukturen och tillhandahålla tjänster som äreffektfulla, högklassiga och till kundupplevelsen ochtillgängligheten goda, likaså ändamålsenligaverksamhetslokaler. En positiv personalupplevelse i denstora reformen förutsätter utveckling av de anställdaskunskaper och förberedande ledarskap som stödersjälvinstruktion samt tydliga målsättningar och mätare.

Omaishoitolaki uudistui 1.7.2016 lukien ja uudistuksenyhteydessä vapaapäiväoikeus laajeni koskemaan kaikkiakaupungin kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia. Lainmyötä omaishoitoperheillä on oikeus vähintään kahteenlakisääteiseen vapaapäivään kuukaudessa. Uudistuksenarvioidaan tuovan lisäkustannuksia jatkossa lakisääteistenvapaiden käytön lisääntyessä. Omaishoitoa kehitetään ja senosuutta sekä houkuttelevuutta pyritään kasvattamaanmuiden hoitomuotojen rinnalla. Omaishoitajia tuetaanomaishoitolain mukaisesti hoitopalkkioilla, vapailla jayksilöllisesti suunnitelluilla palveluilla tarvittaessapalveluseteleitä käyttäen. Omaishoitoa kehitetäänpitkäjänteisesti yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudunkuntien ja järjestöjen kanssa.

Lagen om stöd för närståendevård reformerades 1.7.2016och i samband med reformen utökades rätten till ledigadagar så att den omfattar alla närståendevårdare som haravtal med staden. I och med lagen har närståendevårdar-familjerna rätt till minst två lagstadgade lediga dagar permånad. Reformen väntas i fortsättningen skapa tilläggs-kostnader då utnyttjandet av de lagstadgade ledigadagarna ökar. Närståendevården utvecklas och dess andeloch attraktivitet ska förbättras vid sidan av de andra vård-formerna. Närståendevårdarna ges stöd i enlighet medlagen om stöd för närståendevård med vårdarvoden, ledigadagar och individuellt planerade tjänster, vid behov medhjälp av servicesedlar. Närståendevården utvecklaslångsiktigt i samverkan med andra kommuner ochorganisationer i huvudstadsregionen.

Valmisteilla on lisäksi vammaispalvelulain jakehitysvammalain yhteensovitus uudeksi vammaispalvelujakoskevaksi erityislaiksi ja esitys laiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisesta kuntoutuksesta.Lakiuudistukset ovat osin viivästyneet. Lakien edellyttämättoiminnalliset muutokset toteutetaan säädösten tullessavoimaan. Vammaislainsäädännön uudistuksen on tarkoitusastua voimaan vuoden 2019 alusta.

För närvarande bereds dessutom en sammanslagning avlagen om service och stöd på grund av handikapp ochlagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda tillen ny speciallag som gäller tjänster för personer medfunktionsnedsättning och ett förslag till lag omsysselsättningsfrämjande social rehabilitering.Lagreformerna har delvis blivit fördröjda. De funktionellaförändringar som lagarna förutsätter genomförs närförfattningarna träder i kraft. Det är meningen att reformenav handikapplagstiftningen träder i kraft från ingången av år2019.

Hyvinvointi- ja terveyserot ja eriarvoisuus eivät olevähentyneet tavoitellusti. Sosioekonomisten ja alueellistenhyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen tietoon javaikuttavuuteen perustuvilla menetelmillä on edelleenkeskeinen tavoite Helsingissä. Tavoitteen saavuttamisessakorostuu yhteistyö eri toimijoiden kesken, erityisestihaavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisriskissä olevientunnistamiseksi ja tavoittamiseksi.

Välfärds- och hälsoskillnaderna och ojämlikheten har inteminskat såsom planerat. Att minska socioekonomiska ochlokala välfärds- och hälsoskillnader med hjälp av metodersom grundar sig på information och effekt är fortfarande ettcentralt mål i Helsingfors. I uppfyllelsen av målet betonassamverkan mellan olika aktörer, särskilt för att identifieraoch nå ut till personer i sårbar situation och personer somlöper risk att bli utslagna.

Hallituksen puoliväliriihessä on esitetty Ohjaamoidentoiminnan vakinaistamista. Päätös koskee vuosia 2018 –2021. Ohjaamoiden vakinaistamiseen saadaan valtion tukea.Valtion tuki riippuu kuitenkin siitä, miten kunnat sitoutuvatOhjaamotoimintaan. Sosiaali- ja terveystoimialan panostuskattaa kahden sosiaalityöntekijän, asumisneuvojan jaterveydenhoitajan kustannukset.

I regeringens halvtidsöversyn har det föreslagits attNavigatorernas verksamhet görs stadigvarande. Beslutetgäller åren 2018–2021. Statligt stöd beviljas för att göraNavigatorerna stadigvarande. Statens stöd beror dock påhur kommunerna binder sig till Navigatorverksamheten.Social- och hälsovårdssektorns satsning omfattar kost-naderna för två socialarbetare, en boenderådgivare och enhälsovårdare.

210

Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole kasvanut, mutta Helsinkion sitoutunut vastaanottamaan kertaluontoisellakuntapaikkakiintiöllä oleskeluluvan saaneita lapsiperheitä.Kuntapaikkakiintiön lisäksi koko ajan kasvaa muualtaSuomesta pääkaupunkiseudulle tapahtuva omaehtoinenmuuttamista. Samoin yksin Suomeen tulleiden alaikäistenlasten vastaanotto lisääntyy ja tähän on sitouduttu ELY:n jaHelsingin kaupungin välisellä sopimuksella.

Antalet asylsökande har inte ökat men Helsingfors harförbundit sig till att genom en kommunplatskvot avengångsnatur ta emot barnfamiljer som beviljatsuppehållstillstånd. Utöver kommunplatskvoten ökar antaletpersoner som på egna villkor flyttar från andra delar avFinland till huvudstadsregionen. Likaså ökar mottagandetav minderåriga barn som kommit till Finland och det harman förbundit sig till genom ett avtal mellan NTM-centralenoch Helsingfors stad.

Väestöennusteen mukaan Helsingin väestömäärä kasvaanoin 23 000 henkilöllä vuosien 2017−2020 välillä. Allekouluikäisten, kouluikäisten ja yli 65-vuotiaiden määränkasvu on voimakkainta. Osa Helsingin väestönkasvustaperustuu vieraskielisen väestön kasvuun.

Enligt befolkningsprognosen ökar Helsingfors befolkningmed cirka 23 000 personer under åren 2017−2020. Denkraftigaste ökningen sker inom grupperna barn i skolåldernoch personer som fyllt 65 år. En del av Helsingforsbefolkningstillväxt grundar sig på ökningen i befolkningenmed främmande modersmål.

Helsingin talous- ja työllisyyskehitys vaikuttaa sosiaali- jaterveydenhuollon palvelujen kysyntään väestön kasvunohella.

Helsingfors ekonomi- och sysselsättningsutveckling på-verkar efterfrågan på social- och hälsovårdstjänster utöverbefolkningstillväxten.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojenkehityksestä 2018–2020

Bedömd utveckling i efterfrågan på tjänster och iproduktionssätten 2018-2020

Palvelujen kysyntä kasvaa väestön kasvun myötä, väestönikääntyessä ja palvelutarpeiden kasautuessamyöhäisempään ikään. Palvelutarpeisiin vastaamiseksitoiminnassa painotetaan erityisesti kuntoutumista edistäviä jakotona asumista tukevia palveluita.

Efterfrågan på tjänster ökar i och med befolkningstillväxten,då befolkningen åldras och servicebehoven ackumuleras tillhögre ålder. Servicebehoven beaktas i verksamhetengenom en betoning särskilt på tjänster som främjarrehabiliteringen och stöder boendet hemma.

Vuoden 2015 aikana voimakkaasti lisääntynytmaahanmuutto on rauhoittunut. Turvapaikanhakijoille vuoden2017 aikana myönnettävät oleskeluluvat tulevatkasvattamaan palvelujen piiriin tulevien maahanmuuttajienmäärää. Palvelujen kysyntää kasvattaa myös oleskeluluvansaaneiden muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle jatkuvaomaehtoinen muuttaminen.

Invandringen som ökade kraftigt under år 2015 har avtagit.De uppehållstillstånd som asylsökande beviljas under år2017 kommer att öka antalet invandrare som omfattas avtjänsterna. Efterfrågan på tjänster ökar också medanledning av att personer som beviljats uppehållstillståndfortsätter flytta in från övriga Finland till huvudstadsregionenpå egna villkor.

Työttömien osuus työvoimasta on vähentynyt, muttapitkäaikaistyöttömyys ei ole vähentynyt samaan tahtiin.

Andelen arbetslösa av arbetskraften har minskat menlångtidsarbetslösheten har inte minskat i samma takt.

Toimialan palvelujen tuottaminen on muutosvaiheessa.Taloussuunnittelukaudella käynnistyvät ja laajenevatperhekeskusten, terveys- ja hyvinvointikeskusten sekämonipuolisten palvelukeskusten uudet toimintamallit, joissapalvelujen tuottamistapa muuttuu konkreettisesti nykyiseentoimintamalliin verrattuna. Taloussuunnittelukaudellesijoittuva sosiaali- ja terveyspalvelujen mahdollinensiirtyminen maakuntaan muuttaa palvelujen järjestämistä jatuottamistapoja.

Serviceproduktionen vid social- och hälsovårdssektorn be-finner sig i en förändringsfas. Under ekonomiplaneperiodeninleds och utvidgas familjecentrens, hälso- och välfärds-centralernas och de mångsidiga servicecentralernas nyaverksamhetsmodeller, vilket innebär att sättet att produceraservicen förändras konkret jämfört med den nuvarandeverksamhetsmodellen. Den eventuella övergången avansvaret för social- och hälsovårdstjänsterna till landskapet,som infaller under ekonomiplaneperioden, ändrar påordnandet av tjänsterna och deras produktionssätt.

Toimintatavat ja palvelut uudistuvat sosiaali- jaterveydenhuollon ydinprosessien mukaisten uudistettujentoimintamallien vakiinnuttamisella ja laajentamisella kokokaupunkiin. Palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuudenedistäminen parantaa asiakaskokemusta jahenkilöstökokemusta ja sitä kautta tuottavuutta.Tuottavuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden lisäksitoimintaa arvioidaan sekä asiakas- ettähenkilöstökokemuksen näkökulmista. Palvelujenvaikuttavuutta arvioidaan sukupuoli- jayhdenvertaisuusnäkökulmasta. Vaikuttavuudenseuraamiseksi on sovittu terveys- ja hyvinvointi-indikaattorit.Palvelujen saatavuuden parantamiseksi laajennetaan myös

Verksamhetssätten och tjänsterna förnyas genom attverksamhetsmodellerna, som förnyats enligt hälsovårdenskärnprocesser, etableras och utvidgas så att de gäller helastaden. Främjandet av tillgängligheten och effekten avtjänsterna förbättrar kundupplevelsen och personal-upplevelsen och på så sätt produktiviteten. Verksamhetenbedöms förutom utifrån dess produktivitet, tillgången tillservicen och dess effekt också ur både klient- ochpersonalperspektiv. Tjänsternas effekt bedöms ur köns- ochlikabehandlingsperspektiv. För att följa upp effekten harman kommit överens om hälso- och välfärdsindikatorer. Isyfte att förbättra tillgången till service utvidgas ocksåöppettiderna för servicen så att de fortfarande motsvarar

211

palvelujen aukioloaikoja edelleen vastaamaan palvelujenkysyntää.

efterfrågan på tjänsterna.

Palvelujen tuotantotapoja kehitetään vahvistamallaasiakkaan roolia vaikuttavien ennaltaehkäisevien toimien,itsehoidon, omahoidon ja digitaalisten palvelujen avulla niin,että helsinkiläiset tekevät hyvinvointia ja terveyttä edistäviävalintoja arjessaan. Moniammatillisia, integroituja palveluja,kotiin ja asiakkaan omaan toimintaympäristöön vietäviäpalveluja sekä sähköisiä palveluja uudistetaan vastaamaanparemmin asiakastarpeita. Vastaanottotoiminnan rinnalle javaihtoehdoiksi vakiinnutetaan edelleen kevyempiä palveluja,joita ovat muun muassa sähköiset palvelut, hoitopuhelut,ryhmätoiminta, jalkautuvat palvelut sekä monimuotoisetkotiin vietävät palvelut.

Tjänsternas produktionssätt utvecklas genom att klientensroll stärks med hjälp av effektfulla förebyggande åtgärder,egenvård, egenvård och digitala tjänster så att helsing-forsarna i sin vardag gör val som främjar välfärden ochhälsan. Mångprofessionella, integrerade tjänster, tjänstersom tas till klienternas hem och egen funktionsmiljö ochelektroniska tjänster förnyas så att de bättre motsvararklienternas behov. Lättare tjänster byggs fortfarande uppvid sidan av mottagningsverksamheten och som alternativtill denna, såsom elektroniska tjänster, vårdsamtal, grupp-verksamhet, uppsökande tjänster och mångformiga tjänsterförlagda till hemmet.

Osana palvelujen uudistamista jatketaan perhekeskusmallinkehittämistä. Tavoitteena on turvata kokonaisvaltainen,tarpeen mukainen tuki perheille kokoamallaperhekeskukseen lasten ja perheiden palveluja ehkäisevistäpalveluista korjaaviin palveluihin. Osana toimintamalliakehitetään yhteistä lapsiperheiden neuvontaa, tilanteenselvittelyä ja palvelutarpeen arviointia. Tavoitteena on, ettäniitä kootaan nykyistä vahvemmin yhdeksi kokonaisuudeksi.Ensimmäinen perhekeskus käynnistyi kesäkuussa 2017Itäkadulla ja Vuosaaren perhekeskus käynnistyy syksyllä2017.

Som en del av utvecklingen av tjänsterna fortsätter verketplanera modellen med familjecenter. Målet är att trygga etthelhetsbetonat och behovsenligt stöd till familjer genom att ifamiljecentret samla ihop tjänster för barn och familjer frånförebyggande till reparerande tjänster. Som en del avverksamhetsmodellen utvecklas en gemensam rådgivning,situationsutredning och bedömning av servicebehovet förbarnfamiljer. Målet är att de i jämförelse med nulägetsamlas ihop starkare till en helhet. Den förstafamiljecentralen öppnade i juni 2017 på Östergatan ochfamiljecentralen i Nordsjö inleder sin verksamhet underhösten 2017.

Terveys- ja hyvinvointikeskus on toimintamalli, jossaavosairaanhoito, fysioterapia, aikuissosiaalityö, psykiatria japäihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto ovat asiakkaankannalta toiminnallinen kokonaisuus.

Hälso- och välfärdscentret är en verksamhetsmodell i vilkenden öppna sjukvården, fysioterapin, socialarbetet blandvuxna, psykiatrin och missbrukarvården samt mun- ochtandvården bildar en enda funktionell helhet ur klientensperspektiv.

Kiireettömän hoidon saatavuutta terveysasemillaparannetaan edelleen.

Tillgången till icke-brådskande vård på hälsostationer för-bättras fortsättningsvis.

Monipuolisen palvelukeskuksen toimintamalli sisältää muunmuassa lähipalvelut, sähköiset palvelut, jalkautuvat, etsivätja kotiin vietävät palvelut sekä yhteistyön terveys- jahyvinvointikeskusten ja perhekeskusten, muidenkumppaneiden ja järjestöjen sekä kolmannen sektorinkanssa. Monipuolinen palvelukeskus kokoaa kotonaasumista tukevia palveluja.

Verksamhetsmodellen för mångsidiga servicecentraleromfattar bl.a. närservice, elektroniska tjänster, uppsökandetjänster, tjänster förlagda till hemmet och samarbete medhälso- och välfärdscentraler, familjecenter, andra sam-arbetspartner och organisationer och den tredje sektorn.Mångsidiga servicecentralen samlar tjänster som stöderboendet hemma.

Ikääntyneiden palveluissa palvelurakenteen muutostajatketaan. Toiminnan painopistettä siirretään kotonaasumisen tukemiseen, eikä ympärivuorokautistenhoitopaikkojen määrää tarvitse lisätä. Ikääntyneidenpalveluohjaus Helsingissä uudistuu vuoden 2017 loppuunmennessä, jolloin käynnistyy yhteinen ikääntyneidenneuvonta ja asiakasohjausyksikkö. Yksikköön keskitetäänpalveluneuvonta, asiakkaiden tilanteen selvittely,palvelutarpeiden arviointi ja palvelujen seuranta jayhteensovittaminen.

Ändringen av servicestrukturen i tjänsterna för äldrefortsätter. Verksamhetens prioritetsområde flyttas till attstöda boendet i hemmet, varför antalet vårdplatser inomdygnetruntvården inte behöver ökas. Servicevägledningenför äldre i Helsingfors förnyas före utgången av 2017 ochdå börjar den gemensamma enheten för rådgivning ochklientvägledning för äldre. Enheten fokuserar på service-rådgivning, utredning av klienternas situation, bedömningav servicebehovet och uppföljning och sammanjämkning avtjänster.

Kaupunginsairaalassa painopiste on geriatrisessaakuuttihoidossa ja kuntoutuksessa. Tavoitteena on, että sekäsairaala- että arviointi- ja kuntoutustoiminnassa hoitojaksotlyhenevät ja aiempaan asumiseen palaavien osuus nousee.

Vid stadssjukhuset betonas den geriatriska akutvården ochrehabiliteringen. Målet är att vårdperioderna blir kortarebåde inom sjukhusverksamheten och inom bedömningenoch rehabiliteringen. Andelen klienter som återgår till sintidigare boendeform ökar.

Helsingin kaupungin neurologiset toiminnot siirtyvät HUS:llevuoden 2018 alussa. Sosiaali- ja terveystoimeen jäävätkuntoutuksen osaamiskeskuksen toiminnat ja

Helsingfors stads funktioner inom specialiteten neurologiövergår till HNS i början av år 2018. Verksamheterna förrehabiliteringens kunskapscenter och stadssjukhuset

212

kaupunginsairaala muodostavat yhdessä yhden uudenpalvelun.

stannar kvar vid social- och hälsovårdsväsendet och bildaren ny tjänst.

Asukkaiden, ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidonakuuttitilanteiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössäpäivystysten, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin(HUS) ja ensihoidon kanssa. Hoitoketjuyhteistyötä jageriatrista osaamista kehitetään kaupunginsairaalan japalvelualueiden kanssa. Geriatrian poliklinikan palvelujakehitetään muistisairauksien estämiseksi ja muistioireidenhidastamiseksi tehostetun elintapaohjauksen keinoin.

Servicestyrningen för invånare, dygnetruntvård ochhemvårdens akutsituationer utvecklas i samverkan medjourerna, Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt (HNS)och den prehospitala akutsjukvården. Vårdkedjesamarbetetoch de geriatriska kunskaperna utvecklas med stads-sjukhuset och serviceområdena. Geriatriska poliklinikenstjänster utvecklas för att förhindra minnessjukdomar ochstävja förekomsten av minnessymptom genomeffektiviserad levnadssättsstyrning.

Helsingin kaupungin päivystystoiminnan, mukaan lukienvirka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys,siirto HUS:lle valmistellaan niin, että se toteutuu vuoden2019 alussa.

Överföringen av Helsingfors stads jourverksamhet,inklusive mun- och tandvårdens jour utanför tjänstetider, tillHNS förbereds så att den genomförs i början av år 2019.

Psykiatria- ja päihdepalveluissa kysyntään vastataantuotantotapoja muuttamalla ja tehtyä integraatiotahyödyntäen. Palvelurakenne kevenee laitospalvelujavähentämällä ja avohoidon eri muotoja, kuten intensiivistäavohoitoa, liikkuvaa avohoitoa, psykoterapiaa japäiväsairaalapalveluja kehittämällä ja vahvistamalla.Voimavarojen oikea kohdentaminen jatoipumissuuntautuneeseen palvelujärjestelmään siirtyminenmahdollistavat vaikuttavamman hoidon. Liikkuvatpalvelumuodot mahdollistavat asiakkaan elämänpiiriinvietävät palvelut, lisäävät osallisuutta, vahvistavat kotonaarjessa selviämistä ja vähentävät osaltaan psykiatrisensairaalahoidon ja päihdelaitospalvelujen tarvetta.Psykiatrisessa avohoidossa pyritään siihen, että takaisinsairaalahoitoon hakeutuvien potilaiden määrä väheneevuoteen 2017 verrattuna.

Inom den psykiatriska vården och missbrukarvårdentillgodoses efterfrågan med ändringar i produktionssättenoch utnyttjande av integrationen. Servicestrukturen blirlättare genom att anstaltsvården minskar ochöppenvårdens olika former, såsom intensiv öppenvård,rörlig öppenvård, psykoterapi och dagsjukhustjänsterutvecklas och stärks. Korrekt allokering av resurserna ochövergången till ett konvalescensinriktat servicesystemmöjliggör en effektfullare vård. De rörliga serviceformernagör det möjligt att erbjuda tjänster som förs till klientenslivsmiljö, ökar delaktigheten, stärker klientens möjligheteratt klara sig hemma i vardagen och bidrar till att minskabehovet av sjukhusvård och institutionstjänster förmissbrukare. Inom den psykiatriska öppenvården strävarman efter att antalet patienter som söker sig tillbaka tillsjukhusvården minskar i jämförelse med år 2017.

Suun terveydenhuollon palvelutarve kasvaa edelleen vuonna2018. Väestön kasvun lisäksi kysyntää lisäävätyksityissektorin asiakasmaksujen korkea omavastuuosuus jamaahanmuuttajien ja hampaallisten ikääntyneidenhenkilöiden määrän kasvu. Palvelutarpeeseen vastataanmuun muassa kerralla kuntoon -malleilla ja liikkuvilla suunterveyspalveluilla sekä uudentyyppisellä palvelusetelillä, jokaannetaan asiakkaalle hoidon tarpeen arvion yhteydessä.Suun terveydenhuollon laaturekisteripalvelua hyödynnetäänkliinisen työn laadun parantamisessa.

Servicebehovet inom mun- och tandvården ökar fortfarandeår 2018. Utöver befolkningstillväxten ökar efterfrågan pågrund av den höga självriskandelen på privata sektornskundavgifter och ökningen i antalet invandrare och äldrepersoner med egna tänder. Servicebehovet tillgodosesbland annat med i skick på en gång -modeller och rörligamun- och tandvårdstjänster och med en ny typ avservicesedlar som ges till klienten i samband medbedömningen av vårdbehovet. Mun- och tandvårdenskvalitetsregistertjänst utnyttjas i förbättrandet av kvalitetenpå det kliniska arbetet.

Lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuden kehittämistäsosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla jatketaan.Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvatatarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti niin, ettälastensuojelun asiakkuuksien tarve vähenee.

Utvecklingen av servicehelheten tjänster för barnfamiljerfortsätter på det sätt som socialvårdslagen förutsätter.Målet är att sänka tröskeln för att söka stöd och trygga detbehövliga stödet för familjer i rätt tid så att behovet avkundrelationer inom barnskyddet minskar.

Lastensuojelun sijaishuollossa palvelurakenteenkeventämistä jatketaan vähentämällä laitoshuoltoa jalisäämällä perhehoitoa. Perhehoidon osuus on korkeaHelsingissä ja, jotta tämä voidaan ylläpitää, tulee palkkioidenolla kilpailukykyisiä.

Arbetet på att göra servicestrukturen lättare inom vården avbarn utom hemmet fortsätter genom att minska institutions-vården och öka familjevården. Familjevårdens andel är högi Helsingfors och för att det här ska kunna upprätthållasmåste arvodena vara konkurrenskraftiga.

Kuljetuspalvelut toteutetaan jatkossa yhteishankintanapääkaupunkiseudun PKS-kuntien kanssa. Uudethankintasopimukset tehdään vuoden 2018 aikana.

Transporttjänsterna förverkligas i fortsättningen somgemensam upphandling med kommunerna i huvudstads-regionen. Nya upphandlingsavtal tecknas under år 2018.

Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen suunnitelma (ns.Asu-hanke) etenee suunnitelman mukaisesti.Valtioneuvoston 2010 tekemän periaatepäätöksen mukaisen

Planen för individuellt boende för utvecklingsstörda (pro-jektet Asu) fortskrider enligt planen. Enligt programmet somgrundar sig på statsrådets principbeslut från år 2010 läggs

213

ohjelman mukaan kehitysvammaisten omat laitospalvelutlakkaavat arviolta vuoden 2019 loppuun mennessä ja nekorvataan asumispalveluilla. Asumispalvelurakennettakevennetään ja kehitysvammaisten asumispalveluissaitsenäisesti asuvien osuus kasvaa kaksi prosenttiyksikköävuodessa.

den egna institutionsservicen för utvecklingsstörda neruppskattningsvis senast vid utgången av 2019 och ersättsmed boendetjänster. Boendetjänststrukturen görs lättareoch andelen personer som bor självständigt inom boende-tjänsterna för utvecklingsstörda ökar med tvåprocentenheter per år.

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen sovittelutoiminta siirtyykaupunginkansliaan vuoden 2018 alussa.

Social- och krisjourens förlikningsverksamhet övergår tillstadskansliet i början av år 2018.

Palvelusetelin osuutta palvelujen tuottamistapana lisätään jauusia palvelusetelivaihtoehtoja selvitetään. Myös toimialantytäryhteisöt (Helsingin Seniorisäätiö, Niemikotisäätiö jaOulunkylän sairaskotisäätiö) ovat osa toimialanpalvelukokonaisuutta ja omaan toimintaan rinnastettavatuotantotapa.

Servicesedelns andel som serviceproduktionssätt ökar ochnya servicesedelsalternativ utreds. Dottersammanslutning-arna inom sektorn (Helsingin Seniorisäätiö, Stiftelsen Udd-hemmet och Oulunkylän sairaskotisäätiö) utgör också endel av servicehelheten inom sektorn och ett produktionssättsom kan likställas med den egna verksamheten.

Työttömille suunnattuja palveluja järjestetään sosiaali- jaterveystoimialalla ja kaupunginkansliassa. Sosiaali- jaterveystoimiala suunnittelee ja järjestää kuntouttavantyötoiminnan palvelun. Työllisyydenhoidon asiakkailletarjottavan kuntouttavan työtoiminnan tavoite on sosiaalisentoimintakyvyn ylläpitäminen ja siirtyminen työhön,koulutukseen tai palvelupolulla eteenpäin. Työllisyyttäedistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) työntekijätvastaavat monialaisen työllistymissuunnitelman tekemisestä,kuntouttavan työtoiminnan aikaisesta asiakasprosessista jamuista työllisyyteen liittyvistä palveluista, kuten osaamisentunnistamisesta, työvoimakoulutuksista tai erillisestätyövalmennuksesta.

Tjänster som riktas till arbetslösa ordnas i social- och hälso-vårdssektorn och på stadskansliet. Social- och hälsovårds-sektorn planerar och ordnar tjänsten för rehabiliterandearbetsverksamhet. Målet för den rehabiliterande arbets-verksamheten som erbjuds sysselsättningstjänsternaskunder är upprätthållande av den socialafunktionsförmågan och övergången till arbete, utbildningeller framåt på servicevägen. De anställda vid stadensbranschövergripande samservice (TYP) ansvarar förutarbetandet av en sysselsättningsplan, klientprocessenunder den rehabiliterande arbetsverksamheten och andratjänster som hänför sig till sysselsättning, såsomidentifiering av kunskaper, arbetskraftsutbildningar ellerseparat arbetsträning.


Mahdollisen maakuntauudistuksen vuoksi palvelujenkilpailutuksissa ja hankinnoissa kehitetään liiketoiminnallistalähestymistapaa ja osaamista. Hankintaosaamista kehitetäänkohti markkinaehtoisen toiminnan ymmärtämistä jastrategista ennakointia. Toimiala on avoinkuntalaispalveluiden uudenlaiseen tuottamiseen jahankkimiseen, mutta samaan aikaan tehokas ja huomioitaloudelliset realiteetit.

På grund av den eventuella landskapsreformen utvecklasden kommersiella approachen och kunskaperna i kon-kurrensutsättningarna och upphandlingarna av tjänster.Upphandlingskunskaperna utvecklas mot förståelse avmarknadsbestämd verksamhet och strategisk förutsägelse.Sektorn är öppen för nya sätt att producera och upphandlakommuninvånartjänster men samtidigt är den effektiv ochbeaktar de ekonomiska realiteterna.

Toimialan jokainen palvelun hankintatarve käydäänhankintapalveluiden ohjauksessa läpi ja varmistetaan että eriratkaisuvaihtoehdot, kustannusvaihtoehdot jatulevaisuushorisontti on huomioitu. Merkittävät ja strategisethankintakokonaisuudet projektoidaan ja niiden toteutuksessahuomioidaan mahdollisuus hankintakumppanuuksiin tulevanmaakunnan toimijoiden kanssa. Lisäksi merkittävistäinvestoinneista ja hankinnoista laaditaanmaakuntauudistuksen huomioiva takaisimaksusuunnitelma.

I sektorn behandlas varje tjänsteupphandlingsbehov iupphandlingstjänsternas styrning och säkras att de olikalösningsalternativen, kostnadsalternativen och säkerhets-horisonten har beaktats. Betydande och strategiskaupphandlingshelheter projekteras och i genomförandet avdem beaktas möjligheten till upphandlingspartnerskap meddet kommande landskapets aktörer. För betydande in-vesteringar och upphandlingar utarbetas dessutom enamorteringsplan, som beaktar landskapsreformen.

Tavoitteena on lisätä joustavuutta ja lyhentäähankintaprojektien läpivientiaikaa sekä innovatiivisuuttamyös ulkopuolisia asiantuntijapalveluita hyödyntämällä.

Syftet är att öka flexibiliteten och förkorta upphand-lingsprojektens genomförandetid och intensifiera innova-tionerna också genom att utnyttja externa experttjänster.


Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ontapahtumassa merkittäviä muutoksia, jotka muodostavatlähivuosina merkittävän strategisen riskikokonaisuuden,jonka hallinta edellyttää laajoja koordinaatio- jahallintatoimenpiteitä. Samaan aikaan voimakkaasti säädellynsosiaali- ja terveydenhuollon toimialan liikkumavapausresurssien käytössä kaventuu ja käytettävissä olevat

I social- och hälsovårdens omvärld håller det på att skebetydande ändringar som under de närmaste åren bildar enbetydande strategisk riskhelhet, vars hantering förutsätteromfattande samordnings- och hanteringsåtgärder.Samtidigt sker en betydande minskning i den kraftigtreglerade social- och hälsovårdssektorns rörelsefrihet ifråga om användningen av resurser. De tillgängliga

214

voimavarat eivät kasva. resurserna ökar inte.

Sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteena on vuoden 2018aikana edelleen parantaa sisäistä ja toimintaympäristöönliittyvää tilannekuvaa ja ennakointia, toteuttaariskienarviointia, kehittää riskienhallintaa sekä siihen liittyvääseurantaa ja raportointia.

Social- och hälsovårdssektorns mål är att år 2018ytterligare förbättra den interna och omvärldsbundnalägesbilden och prognoseringen, bedöma risker ochutveckla riskhanteringen samt uppföljningen av ochrapporteringen om denna.

Sisäisen valvonnan toteuttamista jatketaan vuonna 2018osana normaalia esimiestyötä sekä osana mm. talous- jahenkilöstöhallinnan prosesseja. Sisäisessä valvonnassahyödynnetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnankuvausta sekä tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksentarkastusraporteista saatuja tietoja prosessienkehittämiseksi.

Den interna kontrollen fortsätter år 2018 som en del av detnormala chefsarbetet och bl.a. som en del av deekonomiska och personaladministrativa processerna.Beskrivningen av den interna kontrollen och riskhanteringenoch informationen i revisorernas och den internarevisionens rapporter utnyttjas inom den interna kontrollen isyfte att utveckla processerna.

Sosiaali- ja terveystoimialan tunnistamat lähitulevaisuudenmerkittävimmät riskit liittyvät organisaatioiden muutokseen(kuten Uudenmaan Sote-ratkaisu, kaupunginjohtamisjärjestelmän uudistus, toimialan hallinnon uudistus,toimialan palvelujen uudistus, sekä kuntien, HUS:n jamaakunnan yhteistyö), tulevaanpalveluntuottamisympäristöön valmistautumiseen (kutenkilpailukykyiset toimintamallit ja palvelut) sekä johtamiseen jahenkilöstöön liittyviin riskeihin (kuten muutosjohtaminen jakilpailu ammattitaitoisesta henkilökunnasta).

De mest betydande riskerna som social- och hälsovårds-sektorn har identifierat hänför sig till organisations-ändringarna (såsom social- och hälsovårdslösningen iNyland, stadens ledarskapsreform, förnyandet av sektornsförvaltning, förnyandet av tjänsterna i sektorn ochsamarbetet mellan kommunerna, HNS och landskapet),förberedelserna inför den framtida serviceproduktionsmiljön(såsom konkurrenskraftiga verksamhetsmodeller ochtjänster) och risker som gäller ledarskap och anställda(såsom förändringsledarskap och tävling om yrkeskunnigaanställda).

Riskienhallintakeinoina käytetään muun muassa muutostenherkkää ennakointia ja prosessien ketterää valmisteluayhdessä sidosryhmien ja henkilöstön kanssa. Sosiaali- jaterveystoimi tuotteistaa ja kehittää palvelujen uudistuksenavulla kilpailukykyisiä palveluita. Johtamisen osaamista sekäliiketoiminta-, markkinointi- ja palvelumuotoiluosaamistakehitetään. Hyödynnetään toimialan vahvuuksia, joita ovatmm. muutoskyvykkyys, palvelujen vahva integraatio ja laaja-alainen osaaminen.

Riskhanteringsmetoder som används är bland annatkänslig förutsägelse av ändringar och smidig beredning avprocesser tillsammans med intressentgrupper ochanställda. Social- och hälsovårdssektorn produktifierar ochutvecklar konkurrenskraftiga tjänster med hjälp avförnyande av tjänster. Ledandets kunskaper och affärs-,marknadsförings- och tjänstedesignkunskaperna utvecklas.Sektorns styrkor, bl.a. dess förändringskapacitet,tjänsternas starka integrering och vidsträckta kunskaper,utnyttjas.

Talouden osalta tavoitteena vuonna 2018 on säilyttäätalouden tasapaino ja tuottavuutta kehittämällä suunnataresursseja kaupungin ja toimialan strategian mukaisesti.Budjettitasapainoa tukevat kustannustehokkuuden jatuottavuuden parantaminen, talouden ohjauksenparantaminen, prosessien toimivuuden varmistaminen,resurssien oikea kohdentaminen, tuottavuutta parantavieninnovaatioiden edistäminen sekä henkilöstöresurssientarpeen ennakointi ja siihen vaikuttaminen.

Sektorn har år 2018 som ekonomiskt mål att bevara denekonomiska balansen och genom att öka produktivitetenallokera resurserna i enlighet med stadens och sektornsstrategi. Till en balanserad budget bidrar bättre kostnads-effektivitet och ökad produktivitet, effektivare ekonomi-styrning, säkra funktionella processer, korrekt allokering avresurserna, stöd till produktivitetsfrämjande innovationeroch prognosering av behovet av personalresurser ochinverkan på detta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaantoiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisestitoteutettua. Palvelujen käyttäjien osallisuus toimintaanparantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta, lisää toiminnanlaatua muun muassa sitouttamalla potilaita omaan hoitoonsaja asiakkaita oman asiansa hoitoon ja on taloudellisestituottavaa. Sosiaali- ja terveystoimialalla edistetään asiakas-ja potilasturvallisuutta integroidun asiakas-,potilasturvallisuus- ja omavalvontasuunnitelman mukaisesti.

Enligt hälso- och sjukvårdslagstiftningen ska verksamheteninom hälso- och sjukvården vara högkvalitativ och säkeroch bedrivas på behörigt sätt. Att de som använderservicen engageras i verksamheten förbättrar klient- ochpatientsäkerheten, höjer servicekvaliteten bland annatgenom att involvera patienterna i sin egen vård och klienteri skötandet av sitt eget ärende och är ekonomisktproduktivt. I social- och hälsovårdssektorn främjas klient-och patientsäkerheten i enlighet med den integreradeklient-, patientsäkerhets- och egenkontrollplanen.

Kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteidentoteutuminen toimialalla


Kaupunkistrategiassa Maailman toimivin kaupunki ontoimialalle keskeisiä mainintoja mm.

I stadsstrategin Världens bäst fungerande stad finnspunkter som är centrala för sektorn, däribland

215

Helsinki rakentaa sote-palveluja, jotka helsinkiläiset haluavatvalita. Riippumatta sote-uudistuksen etenemisestä Helsinkikehittää palveluita ja niiden saatavuutta.

Helsingfors bygger social- och hälsovårdstjänster somhelsingforsarna vill välja. Oberoende av hur vårdreformenavancerar utvecklar Helsingfors tjänsterna och tillgången tilldem.

Yhden luukun periaatetta vahvistetaan ja hoitoon pääsyäedistetään oikea-aikaisen avun saamiseksi.

Samserviceprincipen stärks och tillgången till vård främjasför hjälp i rätt tid.

Aukioloaikoja laajennetaan ja työmuotoja uudistetaan niin,että asiakaskokemus paranee.

Öppettiderna utvidgas och arbetsformerna förnyas så attkundupplevelsen förbättras.

Terveyskeskusten maksuttomuus säilytetään. Hälsostationernas avgiftsfrihet bevaras.Kaikkien haavoittuvimpien ihmisryhmien tarpeisiin japalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Särskild uppmärksamhet fästs vid behoven hos ochtjänsterna för de allra mest sårbara människogrupperna.

Helsinki osallistuu aktiivisesti maakunta- ja sote muutoksenvalmisteluun ja varmistaa että suuren kaupungin kysymyksethuomioidaan uudistuksessa.

Helsingfors deltar aktivt i beredningen av landskaps- ochvårdreformen och säkrar att den stora stadens angelägen-heter beaktas i reformen.

Helsinki turvaa palvelujen jatkuvuuden järjestämisvastuunsiirtyessä maakunnille ja yhteensovittaa kaupungin ja HUSinerikoissairaanhoidon palvelut.

Helsingfors tryggar tjänsternas kontinuitet då organi-seringsansvaret övergår till landskapen och samordnarstadens och HNS:s specialsjukvårdstjänster.

Kaupungissa tunnistetaan uusia palvelujen yhdyspintojasekä varmistetaan palveluiden saumaton toimivuushelsinkiläisille kaupungin toimialojen, maakunnan ja muidentoimijoiden välillä.

I staden identifieras de nya tjänsternas förbindelseytor ochsäkras att tjänsterna fungerar enhetligt för helsingforsarnamellan stadens sektorer, landskapen och övriga aktörer.

Helsinki huolehtii kaupunkilaisille tärkeiden järjestöjenmatalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujentoimintaedellytyksistä soteuudistuksessa.

I vårdreformen värnar Helsingfors om verksamhets-förutsättningarna för de för stadsborna viktiga social- ochhälsovårdstjänsterna med låg tröskel.



Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminenmuuttuvat 1.1.2020 alkaen, jos sosiaali- ja terveyspalvelujenjärjestäminen siirtyy maakunnille.

Ordnandet och produktionen av social- och hälsovårdenförändras räknat från 1.1.2020 om ordnandet av social- ochhälsovårdstjänster övergår från kommunerna tilllandskapen.

Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen onkaikkien toimialojen yhteinen asia. Sitä johdetaan jatoteutetaan osana kunnan strategiaa sekä toiminnan jatalouden johtamista. Maakunta- ja sote-uudistuksenedellyttämät yhteistyörakenteet valmistellaan vuosina 2018–2019. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa kunkintoimialan perustehtävää.

Att främja helsingforsarnas välfärd och hälsa är ettgemensamt mål för samtliga sektorer. Det leds ochförverkligas som en del av kommunens strategi och detverksamhetsmässiga och ekonomiska ledarskapet. Desamarbetsstrukturer som landskaps- och vårdreformenförutsätter bereds under åren 2018–2019. Att främjavälfärden och hälsan är en del av grunduppgifterna vidvarje sektor.

Myös maakunnan tehtävänä tulee olemaan hyvinvoinnin jaterveyden edistäminen. Kunnat ja tuleva maakunta edistävätyhdessä kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, jolloin tässäkinyhteydessä vakiintuneet yhteistyörakenteet muuttuvat.Kunnassa edistetään asukkaiden hyvinvointiaarkiympäristössä, kun taas maakuntien tehtävänä on tukeakuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen työn tueksi ja vastata siitä, ettäedistävät ja ehkäisevät palvelut toteutuvat.

Att främja välfärden och hälsan kommer också att vara enuppgift för landskapet. Kommunerna och det kommandelandskapet främjar tillsammans välfärden och hälsan, varvidde etablerade samarbetsstrukturerna också i det härsammanhanget ändras. I kommunen främjas invånarnasvälbefinnande i vardagsmiljön, medan landskapens uppgiftär att stöda kommunerna och erbjuda dem expertis till stödför arbetet med välfärd och hälsa och ansvara för att defrämjande och förebyggande tjänsterna förverkligas.

Ehkäisevää päihdetyötä johdetaan ja koordinoidaan osanalaaja-alaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.Ehkäisevän päihdetyön järjestämislain mukaisiasisältöalueita ovat alkoholi-, huumausaine- jarahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen.

Det förebyggande missbrukararbetet leds och koordinerassom en del av ett omfångsrikt främjande av välfärd ochhälsa. Innehållsområden enligt lagen om organisering avdet förebyggande rusmedelsarbetet är minskning av skadorsom orsakas av alkohol, tobak, narkotika och andra ämnen

216

Jatkossakin toimialat toteuttavat oman perustehtävänmukaisesti ehkäisevää päihdetyötä. Uutena yhteistyöpintanatulee olemaan maakunta. Lisäksi maakunnille siirtyymahdollisesti aluehallintovirastoille nykyisin kuuluvaehkäisevän päihdetyön ohjaustehtävä.

som används i berusningssyfte eller av penningspel. Även ifortsättningen förverkligar sektorerna förebygganderusmedelsarbete i enlighet med sin egen grunduppgift.Landskapet kommer att vara en ny samarbetsyta. Detförebyggande rusmedelsarbetets styrningsuppdrag somnumera hör till regionförvaltningsverken övergår eventuelltockså till landskapen.

Kunnan tehtävinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessäon muun muassa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin jaterveyden seuraaminen ja raportointi valtuustolle, paikallisiinolosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin jaterveyden edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteidenasettaminen, hyvinvointi- ja terveysvaikutustenennakkoarviointi ja huomiointi sekä yhteistyö kunnan eritoimialojen sekä muiden kunnassa toimivien julkisten jayksityisten yhteisöjen kanssa ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen vastuutahojen nimeäminen. Myös näissätehtävissä yhteistyöpinta on kunnan ja maakunnan välillä.

Kommunens uppgifter i främjandet av välfärden och hälsanär bland annat att följa upp och rapportera om kommun-invånarnas välfärd och hälsa till fullmäktige, att ställa uppsådana mål och åtgärder för främjandet av välfärd ochhälsa som grundar sig på lokala omständigheter och behov,att på förhand bedöma och beakta konsekvenserna förvälfärd och hälsa samt att föra ett samarbete mellankommunens olika sektorer och andra offentliga och privatasammanslutningar som fungerar i kommunen och attutnämna ansvariga instanser för främjandet av välfärd ochhälsa. Samarbetsytan är också i de här uppgifterna mellankommunen och landskapet.

Hallituksen esityksen mukaan maakunta hoitaa sille laillasäädettyjä tehtäviä muun muassa seuraavilla tehtäväaloilla:hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen jaehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuki kunnille.

Enligt regeringens proposition sköter landskapet dess lag-enliga uppgifter bland annat inom följandeuppgiftsområden: främjande av välfärd, hälsa och säkerhetoch expertstöd till kommunerna inom det förebygganderusmedelsarbetet.

Palveluja uudistetaan integroimalla sosiaalihuollon jaterveydenhuollon palveluja. Paljon palveluja tarvitsevaasiakkaat hyötyvät toimintojen integroinnista sekä ehjästä jasaumattomasta palvelusta monitoimijaisten tiimien avulla.Satunnaisesti palveluja käyttävien palvelut ovat vaivattomia,palveluun pääsy on sujuvaa ja palvelu oikea-aikaista.

Tjänsterna förnyas genom integrering av socialvårdens ochhälsovårdens tjänster. Klienter som behöver många tjänsterdrar nytta av funktionernas integrering och en hel ochenhetlig tjänst med hjälp av team med många aktörer. Försådana som använder tjänster sporadiskt är tjänsternaenkla, tillgången till tjänsterna smidig och servicen rättidig.

Digitalisaatio, keinoäly ja robotisaatio tukevat palvelujenuuden suunnan toteuttamista. Palvelujen digitalisoiminenmahdollistaa asukkaille entistä aktiivisemman roolinitsestään huolehtimisessa.

Digitaliseringen, artificiella intelligensen och robotiseringenstöder förverkligandet av tjänsternas nya riktning. Digitali-seringen av tjänsterna gör det möjligt för invånarna att ta enallt aktivare roll i att sköta om sig själv.

Sähköiset palvelut ovat ensisijaisia, ja ne ovat käytettävissäviikonpäivästä tai kellonajasta riippumatta.

De elektroniska tjänsterna ges prioritet och de kananvändas oberoende av veckodag eller klockslag.

Palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistutaanlaajasti, mikä tukee palvelujen asiakaslähtöisyyttä jakustannustehokkuutta. Palveluissa henkilökunta ja asiakkaatjakavat yhdessä vastuuta hoito- ja palveluprosessista.

Deltagandet i utvecklingen av tjänsterna och i besluts-fattandet är vidsträckt, vilket stöder tjänsternas kund-orientering och kostnadseffektivitet. I tjänsterna delar deanställda och klienterna tillsammans ansvaret för vård- ochserviceprocessen.



Sosiaali- ja terveystoimen strategian toteutumista seurataantalousarvioon asetettujen sitovien toiminnallisten tavoitteidenkautta. Sosiaali- ja terveystoimen sitovat tavoitteet tukevatpalvelujen uudistamisen uusia toimintamalleja jadigitalisaation sekä palvelurakenteen keventämisentavoitteita. Strategisia tavoitteita, sosiaali- jaterveydenhuollon palvelujen integroinnin edistymistä sekäpalvelujen asiakaskokemuksen, saatavuuden,vaikuttavuuden, tuottavuuden sekä henkilöstökokemuksenedistymistä seurataan sitovien tavoitteiden seurannanyhteydessä. Palvelujen saatavuuden ja vaikuttavuudenedistäminen parantaa asiakaskokemusta jahenkilöstökokemusta ja sitä kautta tuottavuutta.

Förverkligandet av strategin för social- och hälsovårds-väsendet följs upp med hjälp av de bindandeverksamhetsmålen i budgeten. Social- och hälsovårds-sektorns bindande mål stöder de nya verksamhets-modellerna för förnyandet av tjänsterna och målen fördigitaliseringen och lättandet av servicestrukturen. Destrategiska målen, hur integreringen av social- och hälso-vårdens tjänster fortskrider och tjänsternas kundupplevelse,tillgänglighet, effekt, produktivitet och personalupplevelseavancerar följs upp i samband med uppföljningen av debindande målen. Främjandet av tillgängligheten ocheffekten av tjänsterna förbättrar kundupplevelsen ochpersonalupplevelsen och på så sätt produktiviteten.

Toimialan henkilöstösuunnitelma 2018–2020 Sektorns personalplan 2018–2020

217

Sosiaali- ja terveystoimialan vakanssien määrä on vuoden2017 lopussa noin 13 000. Vuosina 2018–2020 eläkeiänsaavuttaa noin 1 000 henkilöä. Tuottavuuden lisääminenedellyttää henkilöstöresurssin käytön tehostamista, eli muunmuassa henkilöstörakenteen, tehtävien ja työnjaon jatkuvaaarviointia ja uudistamista. Toimialan henkilöstömääräävähentää vuonna 2018 muun muassa neurologiantoimintojen siirto HUS:iin ja Metsälän säilöönottoyksikönsiirto valtiolle.

Antalet anställningar inom social- och hälsovårdssektornberäknas uppgå till ca 13 000 i slutet av 2017. Åren 2018-2020 kommer ca 1 000 anställda att uppnå pensionsåldern.Ökandet av produktiviteten förutsätter effektivisering avanvändningen av personalresursen, dvs. bland annat konti-nuerlig utvärdering och förnyande av personalstrukturen,uppgifterna och arbetsfördelningen. Antalet anställda i sek-torn minskar år 2018 bland annat på grund av överföringenav funktionerna inom specialiteten neurologi till HNS ochöverföringen av förvarsenheten i Krämertsskog till staten.

Vuosien 2018–2020 rekrytointitarve on eläköitymisen jamuun vaihtuvuuden perusteella noin 2 000 henkilöä.Henkilöstön saatavuutta ja työnantajakuvaa edistetään mm.oppilaitosyhteistyöllä, oppisopimuskoulutuksella,rekrytointitapahtumissa sekä kehittämällätyönantajaviestintää. Erityisesti panostetaansosiaalityöntekijöiden saatavuuden turvaamiseen. Toimialanpalveluissa kiinnitetään huomiota siihen, että kuntalaisillepystytään antamaan palveluja voimassa olevan kielilainedellyttämällä tavalla myös ruotsiksi. Henkilöstövoimavarojensuunnittelussa valmistaudutaan valtakunnalliseen sote-uudistukseen.

Rekryteringsbehovet uppgår åren 2018–2020 till ca 2 000nya anställda med beaktande av pensioneringen och denövriga personalomsättningen. Tillgängligheten av personaloch arbetsgivarbilden främjas bl.a. genom samarbetemellan läroanstalter, läroavtalsutbildning ochrekryteringsevenemang och genom att utvecklaarbetsgivarkommunikationen. Särskilda satsningar görs föratt trygga tillgången till socialarbetare. I sektorns tjänsterfästs uppmärksamhet vid att kommuninvånarna kanerbjudas tjänster också på svenska på det sätt som dengällande språklagen förutsätter. I planeringen avpersonalresurserna beaktas den nationella vårdreformen.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu useitamuutospaineita, jotka vaikuttavat lähivuosina palvelujenjärjestämiseen. Asiakaskokemuksen huomioiminen,digipalvelujen kasvu, kansallinen sote-uudistusvalinnanvapauksineen edellyttävät toimintatapojenkehittämistä ja uudenlaista osaamista.

Social- och hälsovårdstjänsterna berörs av förändringstryckfrån många håll, som påverkar ordnandet av tjänster underde närmaste åren. Beaktandet av kundupplevelsen, till-växten av digitaltjänsterna och den nationella vårdreformenmed därtill hörande valfriheter förutsätter utveckling avförfaringssätten och ny slags kunskap.

Erilaisilla palkitsemisen muodoilla kannustetaan henkilöstöähyviin työsuorituksiin sekä tuetaan palvelujen uudistamista.HR-prosessien painopisteenä on suorituksen johtamisenparantaminen. Uuden johtamismallin mukaisesti henkilöstönvaikutusmahdollisuuksia työhön lisätään. Esimies varmistaa,että jokainen tiimi ja työntekijä tietävät työnsä tavoitteet jatukee työntekijöitä valmentavalla esimiesotteella tavoitteidensaavuttamisessa. Itseohjautuvista tiimeistä saatujakokemuksia hyödynnetään työyhteisöjä kehitettäessä jatoimintamalli otetaan käyttöön kaikissapalvelukokonaisuuksissa.

Olika belöningsformer uppmuntrar personalen till godaarbetsprestationer och stöder förnyandet av tjänsterna.Tyngdpunkten för HR-processerna ligger i förbättrande avprestationsledningen. De anställdas möjligheter att påverkaarbetet ökas i enlighet med den nya ledarskapsmodellen.Chefen säkrar att varje team och anställd känner tillmålsättningarna för sitt arbete och stöder med hjälp avinstruerande metoder de anställda att uppnå målsätt-ningarna. Erfarenheterna av självstyrda team utnyttjas iutvecklingen av arbetsgemenskaper och verksamhets-modellen tas i bruk inom alla servicehelheter.

Toimialan tilankäyttösuunnitelma 2018–2020 Sektorns plan för lokalanvändningen 2018–2020

Sosiaali- ja terveystoimialan tavoitteena on tilankäytöntehostaminen uusien toimintamallien avulla, laajentamallasähköisiä palveluja sekä lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä.Uudet tilat suunnitellaan yhteiskäyttöisiksi hyödyntämälläesimerkiksi monitilatoimistomallia ja mobiilityöpisteitä.

Social- och hälsovårdssektorn avser att effektivisera lokal-användningen genom nya verksamhetsmodeller, utvidgadeelektroniska tjänster och möjligheter till rörligt arbete ochgenom att öka sambruket av lokaler. Nya lokaler planerasbli sambrukbara genom att utnyttja till exempel modellen föraktivitetsbaserade kontor och mobila arbetsstationer.

Sosiaali- ja terveystoimialan tilankäyttösuunnitelma perustuulainsäädäntöön ja seuraaviin periaatteisiin, joita päivitetääntoimialan palvelujen uudistamissuunnitelman mukaan.

Social- och hälsovårdssektorns plan för lokalanvändningengrundar sig på lagstiftningen och på följande principer, somuppdateras i enlighet med sektorns plan för förnyande avtjänster.

Kehitysvammaisten ja vanhusten laitoshoitoa puretaankorvaamalla laitosasuminen ryhmäkodeilla, palveluasunnoillasekä palvelutiloilla. Monipuolisten palvelukeskustentoimintoja kehitetään ja rakennetaan uusia kohteita.Kehitysvammaisten ja vanhusten erityisasumishankkeitajatketaan.

Institutionsvården för utvecklingsstörda och äldre avvecklasgenom att ersätta institutioner med grupphem, service-boenden och servicelokaler. Funktionerna vid demångsidiga servicecentralerna utvecklas och nya objektbyggs. Projekten för specialbostäder för utvecklingsstördaoch äldre fortsätter.

Terveys- ja hyvinvointikeskuksia ja perhekeskuksia Hälso- och välfärdscentraler och familjecentraler integreras

218

integroidaan hyvien liikenneyhteyksien solmukohtiin.Toimiala tavoittelee tilakokonaisuuksia, joihin keskitetäänuseita toimintoja. Tarpeettomista hajallaan olevista tiloistaluovutaan. Somaattinen sairaalahoito keskitetääntäydennysrakentamisen avulla Laakson ja Malmin sairaala-alueille. Psykiatrian sairaalahoito keskitetään Laaksonalueelle.

kring knutpunkter för goda kollektivtrafikförbindelser.Sektorn strävar att bilda lokalhelheter till vilka flerafunktioner kan koncentreras. Sektorn gör sig av medöverflödiga, utspridda lokaler. Den somatiskasjukhusvården centraliseras med hjälp avkompletteringsbyggande i Dals och Malmssjukhusområden. Den psykiatriska sjukhusvårdenkoncentreras till Dal.

Lisäksi toteutetaan hankkeita, joissa parannetaan tilojensisäilmasto-olosuhteita, korjataan tilojaviranomaismääräysten mukaisiksi ja lisätään tilojentehokasta käyttöä.

Dessutom genomförs projekt som förbättrar luft-förhållandena inne i lokalerna och lokalerna repareras ienlighet med myndighetsföreskrifter och används mereffektivt.



Digitalisaatio ja sen edistäminen nostetaan aiempaavoimakkaammin tarkastelun kohteeksi.

Digitaliseringen och dess främjande lyfts fram allt starkaresom ett granskningsobjekt.

Sosiaali- ja terveystoimialalla tietotekniikan hyödyntämisen jadigitalisaation painopiste on uudistuvien palvelujen jatoimintamallien tukeminen, kuntalaisten oma- ja itsehoidonmahdollisuuksien lisääminen sekä ajasta ja paikastariippumaton toiminta. Toimiala tähtää uusien teknologioidenhyödyntämiseen ja kehittämiseen erityisesti palvelujenuudistamisen mukaisesti. Sähköisten palvelujenlaajentamista ja syventämistä jatketaan edelleen.

I social- och hälsovårdssektorns utnyttjande IT och digitali-sering betonas stödet till tjänsterna och verksamhets-modellerna i förändring, ökandet av kommuninvånarnasegen- och självvårdsmöjligheter och verksamhet som äroberoende av tid och plats. Sektorn strävar att utnyttja ochutveckla nya teknologier speciellt i samband medförnyandet av servicen. Elektroniska tjänster fortsätter attutvidgas och fördjupas.

Toimialan keskeinen tietojärjestelmähanke on Apotti.Yhteistä hanketta hallinnoi tilaajaorganisaatioiden perustamaosakeyhtiö, jolta järjestelmä ja sen käyttöpalvelut hankitaanpalveluna. Vuonna 2018 keskeisenä tehtävänä on vuodenlopussa tapahtuvan ensimmäisen käyttöönoton suunnittelu javalmistelu. Helsingissä käyttöönotto alkaa vuonna 2020.

Ett viktigt datasystemprojekt för sektorn är projektet Apotti.Projektet administreras av ett aktiebolag som bildades avbeställarorganisationerna och hos vilket systemet och dessanvändartjänster ska upphandlas. En väsentlig uppgift år2018 är planeringen och beredningen av det förstaibruktagandet som sker under slutet av året. I Helsingforsbörjar ibruktagandet år 2020.

Helsinki Apotti -hanke vastaa korvattavien järjestelmienalasajosta, tarvittavien kuntakohtaisten liittymientoteuttamisesta, Apotin käyttöönotosta Helsingissä jatoiminnan muutoksen läpiviennistä. Näiden tehtävienkäytännön toteutuksen valmistelu jatkuu vuonna 2018.Apotti-hankkeen kustannuksia varten on oma nettobudjetoitutalousarviokohtansa.

Projektet Helsinki Apotti ansvarar för nedmonteringen av desystem som ska ersättas, uppbyggandet av kommun-specifika gränssnitt, ibruktagandet av Apotti i Helsingforsoch genomförandet av verksamhetsförändringen.Beredningen av hur dessa åtgärder ska förverkligas ipraktiken fortsätter år 2018. Kostnaderna för projektetApotti har ett eget nettobudgeterat budgetmoment.

Toimiala tukeutuu perustietotekniikan osalta kaupunginyhteiseen tietotekniseen infrastruktuuriin. Toiminnan omientietojärjestelmien osalta kehittäminen ja jatkuvuudenturvaaminen on toimialan omalla vastuulla. Toimialansuurista muutoksista ja uuden tietojärjestelmänkehittämisestä Apotti-hankkeessa huolimatta on riittävästivarauduttava turvaamaan olemassa olevien palvelujenjatkuvuus.

Sektorn stöder sig i fråga om grundläggande IT på stadensgemensamma datatekniska infrastruktur. I fråga om verk-samhetens egna datasystem är tryggandet av utvecklingenoch kontinuiteten på sektorns eget ansvar. Trots de storaändringarna i sektorn och utveckling av ett nytt datasysteminom projektet Apotti bör tillräckliga satsningar göras för atttrygga kontinuiteten i de befintliga tjänsterna.

Asiakas- ja potilastyön järjestelmiin tehtävät muutoksetedellyttävät vastaavia muutoksia tilastointiin ja tietovarastonpoimintoihin ja vain välttämättömiin muutoksiin varaudutaan.

Ändringarna i klient- och patientsystemen förutsättermotsvarande ändringar i statistiken och i utdragen urdatalagret. Sektorn förbereder sig endast på de nödvändigaändringarna.

Vuoden 2018 aikana on varauduttava sosiaalihuollonvaltakunnallisen tietojärjestelmä-palvelujen jamäärämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohankkeen (Kansa-hanke) vaiheittaisen toteutuksen edellyttämiin tehtäviin.

Under år 2018 bör förberedelser göras med tanke påuppgifter som krävs för genomförandet i faser avverkställighetsprojektet för nationella klientdataförvarings-tjänster och likformig arkivering inom socialvården(projektet KanSa).

219

Vuoden 2018 aikana laaditaan olemassa olevientoimialasidonnaisten järjestelmien ohjaus- ym. tietojenmäärittely, suunnittelu ja toteutus vuoden 2020 alustakäynnistyvän maakunnan toimintamallia vastaavaksi.Toimialasidonnaisten järjestelmien osalta maakunnan ICT-suunnittelun lähtökohtana on siirtää nykyiset järjestelmätmaakuntaan ja vasta maakunnan toiminnan jo käynnissäollessa ottaa käyttöön uusi yhteinen tietojärjestelmä, jokaHelsingin osalta on Apotti vuoden 2020 aikana.

Under år 2018 utarbetas definiering, planering ochförverkligande av styrningsuppgifter och andra uppgifter ide befintliga sektorbundna systemen så att de motsvararlandskapets verksamhetsmodell som startar i början av år2020. I fråga om de sektorbundna systemen är utgångs-punkten för landskapets ICT-planering att flytta de nu-varande systemen till landskapet och först då landskapetsverksamhet har kommit i gång ta i bruk det gemensammadatasystemet, som för Helsingfors är Apotti, under år 2020.

Tietotekniikassa laajennetaan liikkuvan työn välineidenkäyttöä toimialan linjausten mukaisesti.

Inom datatekniken utvidgas användningen av verktygen förrörligt arbete i enlighet med riktlinjerna för sektorn.

Toimiala on voimakkaasti sitoutunut digitaalisten palvelujenkehittämiseen ja lisäämiseen siten, että kaikilla toimenpiteillätuetaan palvelujen uudistamista ja samalla valmistaudutaanApotti-hankkeen etenemiseen ja uudenlaisentietojärjestelmän käyttöönottoon vuonna 2020.

Sektorn har förbundit sig kraftigt till att utveckla och utvidgade digitala tjänsterna så att alla åtgärder stöder förnyandetav tjänsterna och samtidigt utgör förberedelser för avance-manget av projektet Apotti och ibruktagandet av ett nyttslags datasystem år 2020.

Vuoden 2018 aikana toteutetaan toimialan digisuunnitelmanmukaisesti useita sähköisen asioinnin ja digitaalistenpalvelujen hankkeita/projekteja tai kokeiluja. Uusistaratkaisuista suurimpana on palvelujen uudistukseen liittyvienpalvelukeskusmallien mukaiset digitaaliset ja sähköisenasioinnin käyttöönotot.

I enlighet med sektorns digitaliseringsplan förverkligasunder år 2018 flera projekt eller försök som gäller e-tjänsteroch digitala tjänster. Den största av de nya lösningarna äribruktagandet av digitala och elektroniska tjänster som följerservicecentermodellerna och hänför sig till förnyandet avtjänsterna.

Näitä ovat Itäkadun perhekeskuksen ja Kalasatamanterveys- ja hyvinvointikeskuksen käyttöönottamat tila- jaitseilmoittautumisen sekä sähköisten asiointipalvelujen jaitse- ja omahoitoratkaisujen kokonaisuus. Myössosiaalitoimen sähköinen ajanvaraus ja sen laajentaminenuseisiin eri sosiaalitoimen palveluihin on vuoden 2018 aikanatapahtuvaa uutta toimintaa. Uudet, innovatiiviset kokeilutesim. ohjelmistorobotiikkaa ja erilaisia Internet of things (IOT)-ratkaisuja hyödyntämällä on suunnitelmissa.

Sådana är lokal- och självanmälningshelheten och helhetenför e-tjänster och egen- och självvårdslösningar somÖstergatans familjecentral och Fiskehamnens hälso- ochvälfärdscenter har tagit i bruk. Även socialväsendetselektroniska tidsbeställning och dess utvidgning till social-väsendets olika tjänster är ny verksamhet som sker underår 2018. Det finns planer för nya, innovativa försök somutnyttjar t.ex. automation med mjukvarurobotar och olikalösningar som grundar sig på sakernas internet (IoT).

Helsingin kaupunki on mukana valtion digitaalisessakärkihankkeessa ODA (omahoito- ja digitaalisetarvopalvelut), jossa kehitetään ja saadaan vuoden 2018aikana käyttöön uudentyyppisiä digitaalisia palveluja.

Helsingfors stad deltar i statens digitala spetsprojekt ODA(egenvård och digitala mervärdestjänster), där man ut-vecklar och tar i bruk nya typer av digitala tjänster under år2018.

Vuonna 2018 kiinnitetään erityistä huomiota tietosuojantoteutumiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa samalla kunvalmistaudutaan Euroopan unionin uuden tietosuoja-asetuksen soveltamiseen toukokuusta 2018 alkaen.

År 2018 fästs särskild uppmärksamhet vid förverkligandetav datasekretessen i social- och hälsovårdstjänsternasamtidigt som förberedelser görs för tillämpandet avEuropeiska unionens nya dataskyddsförordning från ochmed maj 2018.

Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet Mål som granskas vid budgetuppföljningen


Sosiaali- ja terveystoimi seuraa strategian toteutumistatalousarvioon asetettujen sitovien toiminnallisten tavoitteidenkautta.

Social- och hälsovårdssektorn följer upp hur strategingenomförs genom de bindande verksamhetsmålen ibudgeten.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Social- och hälsovårdstjänster

Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja lisätään jakehitetään peruspalveluissa, ja lastensuojeluasiakkaidenmäärä vähenee vuoteen 2017 verrattuna.

Tjänsterna för barn i behov av särskilt stöd ökas ochutvecklas inom basservicen och antalet klienter inombarnskyddet minskar jämfört med år 2017.

Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa20 % suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2017 verrattuna.

Inom socialarbetet bland vuxna ökar antalet bedömningarav servicebehovet med 20 % i förhållande till antaletklienter jämför med år 2017.

220

Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvienosuus kasvaa 2 %-yksikköä vuoteen 2017 verrattuna.

Inom boendetjänsterna för utvecklingsstörda ökar andelenklienter som självständigt bor hemma med 2procentenheter jämfört med år 2017.

Asiakas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotollekeskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3 ≤ 10 vrk eli kolmasvapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojenmediaani).

Klienten kommer till en läkares mottagning för icke-brådskande vård inom 10 dygn i genomsnitt (T3 ≤ 10 dygn,dvs. den tredje lediga tidsbeställningstiden räknat ikalenderdagar, median för väntetiderna).

Asiakas pääsee hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotollealle kolmessa kuukaudessa (T3 ≤ 90 vrk eli kolmas vapaaajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).

Klienten kommer till en tandläkares mottagning för icke-brådskande vård inom tre månader (T3 ≤ 90 dygn, dvs. dentredje lediga tidsbeställningstiden räknat i kalenderdagar,median för väntetiderna).

Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaidensairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2017 verrattunaavohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotojavahvistamalla.

Antalet vårddagar på sjukhus minskar bland patienternainom psykiatrisk öppenvård jämfört med år 2017 genomkvalitativ utveckling av öppenvården och stärkande av dessolika former.

Kotona asumista tuetaan palveluita vahvistamalla niin, ettäkotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä nousee vuoteen2017 verrattuna.

Boendet hemma stöds genom förstärkning av tjänsterna såatt andelen personer som fyllt 75 år som bor hemma stigerjämfört med år 2017.

Laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee japalveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2017verrattuna.

Andelen klienter inom institutionsvård av de invånare somfyllt 75 år minskar och andelen klienter inom serviceboendeökar jämfört med år 2017.

Sähköinen asiointi kasvaa vähintään 20 % vuoteen 2017verrattuna.

Användningen av e-tjänster ökar med minst 20 % jämförtmed år 2017.

Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja kotihoidossavuoteen 2017 verrattuna.

Kundupplevelsen blir bättre på hälsostationerna och ihemvården jämfört med år 2017.

221

Määrä- ja suoritetavoitteet Kvantitativa och ekonomiska mål

(1 000 kpl/st.) 2016 2017ennusteprognos

20172018 2019 2020

Terveysneuvonta, terveydenhoitaja, käynti –Hälsorådgivning, besök hos hälsovårdare

222 225 220 225 227 227

Terveysneuvonta, lääkärikäynti – Hälsorådgivning,besök hos läkare

54 59 59 58 57 57

Kouluterveydenhuolto, terveydenhoitaja, käynti –Skolhälsovården, besök hos hälsovårdare

108 122 112 114 114 114

Opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja, käynti –Studerandehälsovården, besök hos hälsovårdare

46 50 47 48 48 48

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lääkärikäynti –Skol- och studerandehälsovården, besök hos läkare

23 22 22 22 22 22

Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk – Barnskydd,familjevård, dygn

324 325 327 328 328 328

Lastensuojelun laitoshoito, hoitovrk – Barnskydd,institutionsvård, dygn

192 194 189 191 191 191

Läheisverkostosijoitukset, hoitovrk – Placeringar inomnärståendenätverk, vårddygn

13 10 13 13 13 13

Kasvatus- ja perheneuvonta, käynti –Familjerådgivningsbyråer, besök

21 21 21 21 21 21

Lapsiperheiden kotipalvelu, käynti – Hemtjänsten förbarnfamiljer, besök

24 34 29 28 30 30

Terveysaseman lääkärin vastaanotto, käynti –Läkarmottagning på hälsostationen, besök

500 490 490 480 470 470

Terveysaseman lääkärin vastaanotto, muu asiointi –Läkarmottagning på hälsostationen, andra tjänster

275 280 290 300 300 300

Terveysaseman hoitajan vastaanotto, käynti –Hälsovårdarmottagning på hälsostationen, besök

433 420 430 410 410 410

Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi –Hälsovårdarmottagning på hälsostationen, andratjänster

339 330 360 350 370 370

Suun terveydenhuolto, käynti – Mun- och tandvård,besök

539 530 525 530 530 530

Pkl-vastaanotto, käynti – Poliklinikmottagning, besök* 55 55 59 48 48 48

Pkl-vastaanotto, muu asiointi – Poliklinikmottagning,andra tjänster*

22 23 24 21 21 21

Sisätautien päivystyspoliklinikka, käynti – Medicinskjourpoliklinik, besök

46 45 45 45 45 45

Terveyskeskuspäivystys, käynti – Hälsocentralsjour,besök

141 127 141 135 135 135

Päivystyksen psykiatrian pkl, käynti** 0 0 0 9 9 9

Psykiatrian avohoito, käynti – Besök inom denpsykiatriska öppenvården**

180 182 186 175 173 173

Psykiatrian avohoito, muu asiointi – Den psykiatriskaöppenvården, andra tjänster

63 53 64 70 70 70

Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät – Vårddagar påpsykiatrisk bäddavdelning

71 74 70 70 70 70

Psykiatrian avohoitopäivä – Vårddagar inom denpsykiatriska öppenvården

76 75 70 60 60 60

Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana –Poliklinisk missbrukarvård, besök

61 61 64 65 67 67

* Neurologian siirto HUSiin vähentää suoritteita vuodesta 2018 eteenpäin

** Päivystyksen psykiatrian poliklinikkakäynnit erotettu vuodelle 2018 psykiatrian avohoitokäynneistä

222

(1 000 kpl/st.) 2016 2017 ennusteprognos

20172018 2019 2020

Korvaushoito, käynnit vuoden aikana –Substitutionsbehandling, besök

132 130 135 140 140 140

Päihdehuollon asumispalvelut. asumisvuorokaudetyht. – Missbrukarvård, boendeservice, antal dygn

73 63 76 75 75 75

Päihdehuollon laitoshuolto, hoitovuorokaudet yht. –Missbrukarvård, institutionsvård, antal dygn

36 40 36 33 33 33

Kotihoito, käynti – Hemvård, besök 2 902 2 850 2 900 2 900 2 900 2 900

Kotihoito, muu asiointi – Hemvård, andra tjänster 244 300 283 400 400 400

Somaattinen sairaalahoito, päättyneet hoitojaksot –Somatisk sjukhusvård, avslutade vårdperioder

26 27 29 28 28 28

Iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen, vrk– Långvarigt serviceboende för äldre, dygn

1 035 1 100 1 050 1 100 1 120 1 140

Iäkkäiden ympärivuorokautinen laitoshoito, vrk –Långvarig institutionsvård för äldre, dygn

413 400 400 400 380 360

* Neurologian siirto HUSiin vähentää suoritteita vuodesta 2018 eteenpäin

** Päivystyksen psykiatrian poliklinikkakäynnit erotettu vuodelle 2018 psykiatrian avohoitokäynneistä

Tilankäytön tehokkuuden mittari – Mätare för effektivitet i lokalanvändningen

2016ennusteprognos

20172018 2019 2020

Tilojen kokonaispinta-ala htm2 – Lokalytasammanlagt, m² lägenhetsyta 476 290 479 406 478 955 472 560 467 519

Tilojen pinta-alamäärä (htm2) suhteessaasiakasmäärään – Lokalyta (m² lägenhetsyta) iförhållande till antalet användare

0,99 0,99 0,97 0,95 0,93

Hallintokunnan oma mittari – Förvaltningens egenmätaretilat m2/vakanssi – lokaler m²/befattning

34 34,5 34,5 34 33,6

Tuottavuuden toteutuminen 2016 - 2020 (tuottavuus 2015=100) – Produktivitetsutfall 2016 - 2020 (produktivitet 2015=100)

2016 2017 2018 2019 2020

Tuottavus – Produktivitet (2015=100) 100,7 100,9 103,5 105,9 107,0

Suoritetavoitteet pohjautuvat vuoden 2017 ennustettuuntasoon, minkä lisäksi tavoitteissa on huomioitu tiedossa

Prestationsmålen bygger på en prognostiserad nivå för år2017 och de funktionella ändringar som det finns kännedom

223

olevat toiminnalliset muutokset. Toiminnallisia muutoksiaovat muun muassa palvelujen uudistamisen uusientoimintamallien käyttöönotto ja digitalisaation lisääminen.

om har beaktats i målen. Funktionella ändringar är blandannat ibruktagandet av nya verksamhetsmodeller inomförnyandet av tjänster och utvidgandet av digitaliseringen.

Kouluterveydenhuollon vuoden 2015 ja 2016 suoritteissa onmukana hpv–rokotukset, joiden päättyminen on huomioituvuoden 2018 tavoitteissa. Lapsiperheiden kotipalvelussaotettiin vuoden 2016 alusta lukien käyttöön uusiasiakassovellus, jossa käyntimäärät tilastoituvat eri tavallakuin aiemmin.

I skolhälsovårdens prestationer för åren 2015 och 2016ingår HPV-vaccineringarna, och att de har upphört harbeaktats i målen för år 2018. I hemtjänsten för barnfamiljertogs från och med början av år 2016 i bruk en nyklientapplikation i vilken antalet besök registreras på ett nyttsätt.

Palvelurakenteen keventäminen jatkuu. Laitoshoitoavähennetään edelleen ja erilaisia kotiin ja muuhun asiakkaantoimintaympäristöön vietäviä palveluja ja kuntoutustavahvistetaan.

Arbetet för att göra servicestrukturen lättare fortsätter.Institutionsvården minskas ytterligare och olika slagstjänster förlagda till hemmet eller till klientens andraverksamhetsmiljöer och rehabiliteringen stärks.

Terveysasematoiminnassa on tavoitteena sekä saatavuudenparaneminen että peittävyyden kasvu. Itse- ja omahoidontuki lisääntyy, suunnitelmallista ja koordinoitua hoitoavahvistetaan ja asiakkaiden asiat hoidetaan kerralla kuntoon,jolloin käyntien pituudet kasvavat, mutta määrä ei.

I hälsostationsverksamheten är målet att både förbättratillgängligheten och öka täckningen. Stödet för egen- ochsjälvvård ökar, den systematiska och koordinerade vårdenstärks och klienternas ärenden görs i ordning på en gång,varvid längden på besöken ökar, men inte antalet.


Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaistuottavuusmääritellään Helsingin väestölleen tuottamien sosiaali- jaterveyspalvelujen koko väestön määrän ja palvelujenkokonaiskustannusten suhteena.

Social- och hälsovårdens totalproduktivitet bestäms utgå-ende från relationen mellan storleken på hela befolkningenför de social- och hälsovårdstjänster som staden produceratför helsingforsarna och totalkostnaderna för tjänsterna.



Toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus Verksamhetens resultat och effekt

Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen uudistamisentavoitteena on parantaa toiminnan tuloksellisuutta javaikuttavuutta. Palvelutarve arvioidaan heti asiakkuudenalussa, palveluja integroidaan ja räätälöidäänmonitoimijaisesti yhdessä asiakkaan kanssa tavoitteenaoikea-aikainen palveluun pääsy sekä vaikuttavat jaasiakastarpeita vastaavat palvelut. Palvelujen saatavuudenja vaikuttavuuden parantamisella edistetään myös toimialantuloksellista toimintaa.

Målet för förnyandet av tjänsterna inom social- ochhälsovårdssektorn är att förbättra verksamhetens resultatoch effekt. Servicebehovet bedöms genast i början avkundrelationen, tjänster integreras och skräddarsys medmånga aktörer tillsammans med kunden för att uppnåtillgång till tjänsten i rätt tid och tjänster som motsvararkundens behov. Genom att förbättra tjänsternas till-gänglighet och effekt främjas också den resultatgivandeverksamheten i sektorn.

Tilankäytön tehokkuuden toteutuminen 2016–2020 Effektivitet i lokalanvändningen 2016–2020

Kesällä 2017 valmistui Itäkeskukseen perhekeskus, vuoden2017 lopussa valmistuu Kalasataman terveys- jahyvinvointikeskus ja vuoden 2018 aikana valmistuvatVuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskuksen japerhekeskuksen muutostyöt. Tilaneliöiden kokonaismääräävuonna 2017 lisäävät väliaikaisesti Kalasataman terveys- jahyvinvointikeskuksen ja Itäkeskuksen perhekeskuksen tilatsekä erityisasumishankkeet noin 3 100 neliötä. Tulevinavuosina voidaan luopua useasta tilasta: vuonna 2018tilaneliöiden määrä vähenee 450 neliötä, vuonna 2019vähennystä on 6 300 neliötä ja vuonna 2020 vähennystä on5 100 neliötä.

Under sommaren 2017 färdigställdes en familjecentral iÖstra centrum, i slutet av år 2017 färdigställsFiskehamnens hälso- och välfärdscentral och under år2018 färdigställs ändringsarbetena på hälso- ochvälfärdscentralen och familjecentralen i Nordsjö. Densammanlagda lokalytan år 2017 ökar tillfälligt med cirka3 100 kvadratmeter med anledning av lokalerna förFiskehamnens hälso- och välfärdscentral ochfamiljecentralen i Östra centrum samt projekten förspecialboende. Under det kommande åren kan sektornavstå från ett flertal lokaler: år 2018 minskar lokalytan med450 kvadratmeter, år 2019 är minskningen 6 300 kvadrat-meter och år 2020 är minskningen 5 100 kvadratmeter.

224

5 10 02 Toimeentulotuki – Utkomststöd

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020



Poistot - Avskrivningar 22 1



Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −84,9 22,6 −31,4Menot - Utgifter −85,8 29,7 −22,9

Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi vuoden 2017 alustaKansaneläkelaitokselle. Ajanjaksolla 1.1. - 31.3.2017perustoimeentulotuen maksatusta tapahtui vielä kuntienbudjetista. Toimeentulotuen vuoden 2018 menot sisältävätainoastaan täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuenkustannukset.

Betalningen av det grundläggande utkomststödet övergickfrån ingången av år 2017 till Folkpensionsanstalten. Underperioden 1.1–31.3.2017 betalades det grundläggande ut-komststödet ännu delvis ur kommunens budget. I utgifternaför utkomststödet år 2018 ingår endast kostnaderna förkompletterande och förebyggande utkomststöd.

Toimeentulotuen sitova tavoite on: Det bindandet målet för utkomststödet är:

Ehkäisevän toimeentulotuen budjetista kohdennetaanehkäisevänä tukena vähintään 45 % lapsiperheille.

Minst 45 % av budgeten för förebyggande sysselsättnings-stöd riktas som förebyggande stöd till barnfamiljer.

225

5 10 03 Vastaanottokeskukset ja valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut –Flyktingförläggningar och invandringstjänster som staten ersätter

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020


Toimintakate - Verksamhetsbidrag 700 1 200 700 700 700 700


Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat 700 1 200 700 700 700 700

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) 700 1 200 700 700 700 700

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster 24,7 −6,4Menot - Utgifter 22,6 −6,7

Vastaanottokeskusten toiminta on valtiontoimeksiantosopimuksen mukaista toimintaa, josta saadaantäysi valtion korvaus tuloina. Metsälän vastaanottokeskuksensäilöönottoyksikön toiminta on siirtynyt valtiolle. Tälletalousarviokohdalle on talousarviossa 2018 siirretty sosiaali-ja terveyspalvelujen talousarviokohdalta alaikäistenvastaanoton ja tulkkipalveluiden kulut, joihin myös saadaantäysi valtion korvaus.

Verksamheten på flyktingförläggningarna är verksamhet ienlighet med uppdragsavtalet med staten, och staten er-sätter kostnaderna för verksamheten fullständigt i form avinkomster. Förvarsenhetens verksamhet på flyktingförlägg-ningen i Krämertsskog har övergått till staten. I 2018 årsbudget har utgifterna för mottagnings- och tolktjänster, somockså beviljas full statlig ersättning, flyttats från budget-momentet för social- och hälsovårdstjänster till det härbudgetmomentet.

226

5 10 04 Apotti ja Sote ja maakuntauudistus – Apotti och vård- och landskapsreformen

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot yhteensä - Inkomster sammanlagt 512 250 250 299 3 299 3 299 3 299Menot yhteensä - Utgifter sammanlagt 1 252 2 700 2 700 3 307 6 307 6 307 6 307Ylitysoikeus - Överskridningsrätter

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −740 −2 450 −2 450 −3 008 −3 009 −3 009 −3 009


Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodensresultat −740 −2 450 −2 450 −3 008 −3 009 −3 009 −3 009

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) – Räken-skapsperiodens överskott (underskott) −740 −2 450 −2 450 −3 008 −3 009 −3 009 −3 009

Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −51,2 19,6 1219,4Menot - Utgifter 115,7 22,5 133,6

Talousarviokohdalla on varauduttu Apotti hankkeenresurssisopimuksen mukaisiin työvoimakustannuksiin jamaksuihin sekä sote- ja maakuntauudistukseen annettavaantyöpanokseen, josta saadaan täysi korvaus.

På budgetmomentet har gjorts reserveringar för arbets-kraftskostnader och betalningar som grundar sig påresursavtalen i projektet Apotti och för arbetsinsatsen somges till vård- och landskapsreformen mot full ersättning.

227

5 10 05 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri – Helsingfors och Nylandssjukvårdsdistrikt

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020






Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 1,0 6,3 3,7 5,8 2,0 3,0

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS)talousarviokohta sisältää HUSin helsinkiläisille tuottamatterveyspalvelut eli ns. kuntalaskutettavat palvelut, joistasosiaali- ja terveystoimiala maksaa HUS-hinnastonmukaisesti. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimiala osallistuuHUSin talousarvion mukaiseen Myrkytystietokeskuksenpalvelujen rahoittamiseen ja kattaa osuutensa kalliin hoidontasausmaksusta. HUSin talousarviokohta sisältää myösmahdolliset ylikäyttömaksut sekä vastaavantyyppiseterikseen laskutettavat erät.

Budgetmomentet för samkommunen Helsingfors ochNylands sjukvårdsdistrikt (HNS) omfattar vissa hälso- ochsjukvårdstjänster som HNS producerar för helsingforsarna,dvs. så kallade kommunfakturerade tjänster, och för vilkasocial- och hälsovårdssektorn betalar enligt HNS taxa.Sektorn deltar också i finansieringen av Giftinformations-centralens tjänster, som ingår i budgeten för HNS, ochtäcker sin andel av utjämningsavgiften för dyr vård. Budget-momentet för HNS innehåller även eventuella överbelägg-ningsavgifter och övriga motsvarande poster somfaktureras separat.

HUSin kahden prosentin tuottavuustavoitteen arvioidaannäkyvän hintojen laskuna. Väkiluvun kasvun javäestörakenteen muutoksen vuoksi asiakasvolyymienoletetaan kasvavan, mikä vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

Det beräknas att produktivitetsmålet på två procent för HNSsyns som en prissänkning. Kundvolymerna väntas öka pågrund av befolkningstillväxten och ändringen i befolknings-strukturen, vilket påverkar totalkostnaderna.

Ensihoidon kustannuksista suurin osa muodostuu valmiudenylläpitämisestä, mikä velvoite kohdistuu sairaanhoitopiiriineikä sen yksittäisiin jäsenkuntiin. Ensihoidonkuntalaskutuksen kapitaatiopohjaisen hinnoittelunsoveltaminen ja kuntayhtymälle kertyneiden alijäämienkattaminen nostaa Helsingin maksuosuutta vuodelle 2018 n.0,5 milj. euroa.

Största delen av kostnaderna för den prehospitala akutsjuk-vården uppstår inom upprätthållandet av beredskapen, enskyldighet som riktas till sjukvårdsdistriktet och inte till dessenskilda medlemskommuner. Tillämpandet av denkommunfakturerade kapitationsbaserade prissättningeninom den prehospitala akutsjukvården och täckandet avunderskotten som har flutit in till samkommunen höjerHelsingfors betalningsandel för år 2018 med ca 0,5 miljonereuro.

Neurologian toimintojen siirto sosiaali-ja terveyspalveluistaHUSiin lisää talousarviokohdan menoja n. 8 miljoonaa euroa.

Överföringen av funktionerna inom specialiteten neurologifrån social- och hälsovårdstjänsterna till HNS ökarutgifterna på budgetmomentet med ca 8 miljoner euro.

228

HUS:n määrärahojen kehitys on ollut seuraava – Anslagen för HNS har utvecklats enligt följande:

2013 2014 2015 2016 2017 2018516 643 527 231 543 227 550 597 534 229 554 764

Husin tilinpäätöksien lukuja vuosilta 2015 ja 2016 on vertailukelpoistettu siten, että vuoden 2015 ylijäämän palautus on huomioitu vuodelle 2015 japoistettu vuodelta 2016. – HNS:s bokslutsuppgifter för åren 2015 och 2016 har gjorts jämförbara så att 2015 års överskottsåterbäring har beaktatsför år 2015 och strukits från år 2016.

229

TULOSLASKELMAOSARESULTATRÄKNINGSDELEN

231

Helsingin kaupungin tuloslaskelma 2016 – 2020 – Helsingfors stads resultaträkning 2016 - 2020

1 000€Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Toimintatulot - VerksamhetsintäkterMyyntitulot - Försäljningsinkomster 329 068 336 968 316 912 361 067 350 363 352 980Maksutulot - Avgiftsinkomster 227 627 220 486 220 583 207 096 207 641 208 341Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 112 333 39 612 48 494 48 081 48 048 47 083Vuokratulot - Hyresinkomster 359 202 379 590 378 947 388 873 398 759 404 374Muut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkter 53 239 42 672 225 141 150 999 149 123 149 219Toimintatulot - Verksamhetsintäkter 1 081 469 1 019 329 1 190 077 1 156 116 1 153 934 1 161 996Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för egetbruk 117 111 116 832 113 478 118 512 118 512 118 512

Toimintamenot - OmkostnaderPalkat - Löner −1 349 744 −1 387 484 −1 365 028 −1 391 283 −1 412 184 −1 451 658Henkilösivumenot - Lönebikostnader −446 240 −419 875 −402 848 −403 874 −406 814 −419 765Palvelujen ostot - Köp av tjänster −1 640 090 −1 680 768 −1 699 372 −1 750 483 −1 783 897 −1 832 789Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material,förnödenheter och −193 134 −182 561 −196 134 −196 097 −196 273 −195 552

Avustukset - Understöd −443 696 −322 331 −381 740 −327 961 −328 368 −330 129Vuokrat - Hyror −186 065 −211 819 −198 523 −229 166 −233 364 −243 455Muut menot - Övriga utgifter −7 097 −25 794 −14 213 −18 723 −18 849 −18 970Toimintamenot - Omkostnader −4 266 066 −4 230 634 −4 257 858 −4 317 587 −4 379 749 −4 492 318

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −3 067 486 −3 094 473 −2 954 304 −3 042 959 −3 107 303 −3 211 809

Verotulot - Skatteintäkter 3 205 605 3 133 400 3 378 350 3 355 000 3 466 000 3 570 000Valtionosuudet - Statsandelar 316 330 220 000 220 000 175 000 175 000 175 000

Rahoitustulot ja -menotKorkotulot - Ränteinkomster 82 825 82 840 79 575 79 590 77 680 75 100Muut rahoitustulot - Övriga finansieringsinkomster 50 551 29 299 26 374 45 248 45 248 45 248Korkomenot - Ränteutgifter −18 006 −32 438 −20 515 −28 893 −33 604 −44 383Muut rahoitusmenot - Övriga finansieringsutgifter −442 −1 800 −2 034 −1 800 −1 800 −1 800

Vuosikate - Årsbidrag 569 377 336 828 727 446 581 186 621 221 607 356

Poistot - Avskrivningar −337 209 −367 123 −367 105 −358 490 −364 252 −366 929Satunnaiset erät - Extraordinära poster 238 012 141 694 100


Poistoeron muutos - Förändring iavskrivningsdifferens −13 908 3 099 3 047 2 767 2 647 2 448

Varausten muutos - Förändring i reserveringar 16 300 −563 −2 060 −2 560 −3 055 −3 892Rahastojen muutos - Förändring av fonder −7 533 6 925 7 965 7 900 7 800 5 000

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -Räkenskapsperiodens översko 465 039 120 859 369 393 230 803 264 361 243 983

232

Helsingin kaupungin vuoden 2018 tuloslaskelma eriteltynä – Helsingfors stads resultaträkning 2018 specifierad

1 000€

Kaupunkiilman

liikelaitoksiaja rahastojaStaden exkl

Liikelaitoksetja rahastot

Affärsverk ochfonder

Yhteensä,sisäiset erät

mukanaSammanlagt, inkl.

interna

Yhteensä,sisäiset erätvähennetty

Sammanlagt, exkl.inte

Toimintatulot - VerksamhetsintäkterMyyntitulot - Försäljningsinkomster 119 361 452 316 571 676 361 067Maksutulot - Avgiftsinkomster 207 056 40 207 096 207 096Tuet ja avustukset - Understöd och bidrag 47 346 21 816 69 162 48 081Vuokratulot - Hyresinkomster 767 922 31 867 799 790 388 873Muut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkter 149 478 8 887 158 365 150 999

1 291 163 514 926 1 806 089 1 156 116Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 12 817 105 695 118 512 118 512

Toimintamenot - OmkostnaderPalkat - Löner −1 226 907 −164 376 −1 391 283 −1 391 283Henkilösivumenot - Lönebikostnader −358 053 −45 821 −403 874 −403 874Palvelujen ostot - Köp av tjänster −1 819 897 −165 433 −1 985 330 −1 750 483Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material, förnödenheteroch varor −116 007 −82 657 −198 664 −196 097

Avustukset - Understöd −348 986 −55 −349 042 −327 961Vuokrat - Hyror −570 603 −69 444 −640 047 −229 166Muut menot - Övriga utgifter −15 864 −2 862 −18 726 −18 723Toimintamenot - Omkostnader −4 456 317 −530 650 −4 986 967 −4 317 587

Toimintakate - Verksamhetsbidrag −3 152 337 89 971 −3 062 366 −3 042 959

Verotulot - Skatteintäkter 3 355 000 3 355 000 3 355 000Valtionosuudet - Statsandelar 175 000 175 000 175 000

Rahoitustulot ja -menotKorkotulot - Ränteinkomster 81 274 2 500 83 774 79 590Muut rahoitustulot - Övriga finansieringsinkomster 75 846 75 846 45 248Korkomenot - Ränteutgifter −25 300 −7 777 −33 077 −28 893Muut rahoitusmenot - Övriga finansieringsutgifter −1 800 −30 598 −32 398 −1 800

Vuosikate - Årsbidrag 507 683 54 096 561 779 581 186

Poistot - Avskrivningar −304 080 −54 410 −358 490 −358 490Satunnaiset erät - Extraordinära poster

Tilikauden tulos - Räkenskapsperiodens resultat 203 603 −314 203 289 222 696

Poistoeron muutos - Förändring iavskrivningsdifferens 2 767 2 767 2 767

Varausten muutos - Förändring i reserveringar −2 560 −2 560 −2 560

Rahastojen lisäys - Ökning av fonderRahastojen vähennys - Minskning av fonder 7 900 7 900 7 900

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -Räkenskapsperiodens överskott (underskott) 211 503 −107 211 396 230 803

233

7 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 3 681 114 3 498 320 3 695 020 3 695 020 3 804 652 3 903 485

Menot - Utgifter 33 016 54 549 27 100 27 100 30 700 32 800

Netto 3 648 098 3 443 771 3 667 920 3 667 920 3 773 952 3 870 685

Muutos - Förändring, %

Tulot - Inkomster −5,0 5,6 5,6 3,0 2,6

Menot - Utgifter 65,2 −50,3 −50,3 13,3 6,8

7 01 Toiminnan rahoitus – Finansiering av verksamheten

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 3 521 936 3 353 400 3 530 000 3 530 000 3 641 000 3 745 000

Menot - Utgifter 1

Netto 3 521 934 3 353 400 3 530 000 3 530 000 3 641 000 3 745 000


Tulot - Inkomster −4,8 5,3 5,3 3,1 2,9

Menot - Utgifter −100,0

7 01 01 Verotulot - Skatteinkomster

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 3 205 605 3 133 400 3 355 000 3 355 000 3 466 000 3 570 000

Menot - Utgifter 1

Netto 3 205 604 3 133 400 3 355 000 3 355 000 3 466 000 3 570 000


Tulot - Inkomster −2,3 7,1 7,1 3,3 3,0

Menot - Utgifter −100,0

Vuoden 2018 talousarvion sekä taloussuunnitelmavuosien2019-2020 kunnallisverotuoton arviot perustuvatkunnallisveroprosenttiin 18,0 %.

De beräknade kommunalskatteintäkterna i budgeten för år2018 och under ekonomiplaneåren 2019–2020 baserar sigpå en kommunalskattesats på 18,0 %.

Vuoden 2018 talousarvioehdotukseen sekä vuosien 2018-2020 taloussuunnitelmaan ei sisälly koiraveron perimistäHelsingissä vuodesta 2018 alkaen

I 2018 års budgetförslag och i ekonomiplanen för åren2018–2020 ingår inte uppbärande av hundskatt iHelsingfors från och med 2018.

234

Talousarviokohtaan sisältyvät seuraavat määrärahat jatuloarviot alakohdittain

Budgetmomenten omfattar följande anslag och beräknadeinkomster undermomentvis

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster7010101 Kunnallisvero - Kommunalskatt 2 586 063 2 495 000 2 530 000 2 530 000 2 611 000 2 695 0007010102 Yhteisövero - Samfundsskatt 397 315 390 000 540 000 540 000 555 000 570 0007010103 Kiinteistövero - Fastighetsskatt 221 854 248 000 285 000 285 000 300 000 305 0007010104 Koiravero - Hundskatt 366 400

7 01 03 Valtionosuudet - Stadsandelar

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 316 330 220 000 175 000 175 000 175 000 175 000

Menot - Utgifter

Netto 316 330 220 000 175 000 175 000 175 000 175 000


Tulot - Inkomster −30,5 −20,5 −20,5

Menot - Utgifter

235

7 02 Rahoitus ja sijoitustoiminta – Finansierings- och investeringsverksamhet

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 150 755 137 995 157 120 157 120 155 852 153 485

Menot - Utgifter 33 014 54 549 27 100 27 100 30 700 32 800

Netto 117 741 83 446 130 020 130 020 125 152 120 685


Tulot - Inkomster −8,5 13,9 13,9 −0,8 −1,5

Menot - Utgifter 65,2 −50,3 −50,3 13,3 6,8

236

7 02 01 Korot kaupunginkanslian käytettäväksi – Räntör, till stadskansliets disposition

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 80 584 80 244 81 274 81 274 79 344 76 822

Menot - Utgifter 15 419 25 700 25 300 25 300 28 900 31 000

Netto 65 165 54 544 55 974 55 974 50 444 45 822


Tulot - Inkomster −0,4 1,3 1,3 −2,4 −3,2

Menot - Utgifter 66,7 −1,6 −1,6 14,2 7,3



1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

7020154 Asuntorakennustoiminnan tukemiseenmyönnettyjen antolainojen korot - Räntor på lån sombeviljats för stödjande avbostadsbyggnadsverksamheten

7 126 7 200 5 900 5 900 5 900 5 900

7020155 Muiden antolainojen korot - Räntor på övrigautgivna lån 1 120 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000

7020156 Rakennusaikaisen luoton korot - Räntor påkredit under byggnadstiden 800 800 800 800 800

7020159 Muut korot - Övriga räntor 1 139 1 500 1 500 1 500 1 500 1 5007020164 Helsingin Energian lainojen korot - Räntorpå Helsingfors Energis lån 23 583 23 000 22 000 22 000 21 000 20 000

7020166 Helsingin Sataman lainojen korot - Räntorpå Helsingfors Hamns lån 11 139 10 300 9 500 9 500 8 700 7 900

7020167 HKL:n lainojen korot - Räntor på HST:s lån 22 54 4 184 4 184 4 164 4 222

7020168 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lainojen korot - Räntor påSamkommunen Helsingforsregionens miljötjänsterslån

36 397 36 390 36 390 36 390 36 280 35 500

Menot - Utgifter

7020101 Ottolainojen korot - Räntor på upptagna lån 15 373 23 700 23 300 23 300 26 900 29 000

7020102 Tilapäisluoton korot - Räntor på tillfälligkredit 13 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000

237

7 02 02 Muu rahoitus, kaupunginkanslian käytettäväksi – Övrig finansiering, tillstadskansliets disposition

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 57 292 43 745 61 035 61 035 61 697 61 852

Menot - Utgifter 327 1 800 1 800 1 800 1 800 1 800

Netto 56 965 41 945 59 235 59 235 59 897 60 052


Tulot - Inkomster −23,6 39,5 39,5 1,1 0,3

Menot - Utgifter 449,9



1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster7020255 Muut rahoitustulot - Övrigafinansieringsinkomster 243 50 50 50 50 50

7020256 Osingot - Dividender 45 747 25 000 40 949 40 949 40 949 40 9497020257 HKL:n infratulo - HST:s inkomst förinfrastruktur 11 238 18 695 20 036 20 036 20 698 20 853

Menot - Utgifter 4507020204 Muut rahoitusmenot - Övrigafinansieringsutgifter 179 1 800 1 800 1 800 1 800 1 800

7020205 Arvonalentumiset - Värdeminskningar

7 02 03 Tuet eräille hallintokunnille, kaupunginkanslian käytettäväksi – Understöd till vissa förvalningar, tillstadskansliets disposition

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 14 277 22 549

Netto −14 277 −22 549Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 57,9 −100,0 −100,0

238

Talousarviokohtaan sisältyvät seuraavat määrärahatalakohdittain

Budgetmomenten omfattar följande anslag undermomentvis

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Menot - Utgifter7020303 Hankintakeskukselle maksettava tuki -Understöd til 1 807 1 807

7020308 HKL:lle maksettava tuki - Understöd till HST 12 470 20 742

7 02 04 Peruspääomien tuotot – Avkastning på grundkapital

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 12 879 14 006 14 811 14 811 14 811 14 811Menot - UtgifterNetto 12 879 14 006 14 811 14 811 14 811 14 811Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster 9 6 6Menot - Utgifter

Peruspääomien tuotot jakaantuvat seuraavasti Avkastningar på grunkapitalen fördelar sig enligt följande

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster7020404 HKL:n peruspääoman tuotto - Avkastning påHST:s grundkapital 8 442 8 442 8 442 8 442 8 442 8 442

7020407 HUS-peruspääoman tuotto - Avkastning påHNS grundkapital 4 249 4 249 4 249 4 249 4 249 4 249

7020408 Palvelukeskuksen peruspääoman tuotto -Avkastning på affärsverket grundkapital 80 80 80 80 80 80

7020410 Oiva Akatemian peruspääoman tuotto -Avkastning på affärsverket Oiva Akatemiasgrundkapital

12 5

7020411 Taloushallintopalvelun peruspääoman tuotto- Avkastning på affärsverketEkonomiförvaltningstjänsters grundkapital

56 56 56 56 56 56

7020413 Työterveys Helsingin peruspääoman tuotto -Avkastning på Företagshälsan Helsingforsgrundkapital

40 40 40 40 40 40

702041 Staran peruspääoman tuotto - Avkastning påStara grundkapital 1 134 1 944 1 944 1 944 1 944

239

7 02 05 Tuet Helsingin Väylä Oy:n rahoituskuluihin kaupunginkanslian käytettäväksi – Understöd förHelsingforsdelen Ab:s kosnader till stadskansliets disposition

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 2 991 4 500Netto −2 991 −4 500Muutos - Förändring, %Tulot - InkomsterMenot - Utgifter 50 −100 −100,0

240

7 03 Rahastointi - Fondering

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 7 582 6 925 7 900 7 900 7 800 5 000Menot - UtgifterNetto 7 582 6 925 7 900 7 900 7 800 5 000Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −9 14 14 −1 −36Menot - Utgifter

7 03 06 Kamppi – Töölönlahtirahasto – Fonden för Kampen - Tölöviken

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 2 797 1 925 2 900 2 900 2 800Menot - UtgifterNetto 2 797 1 925 2 900 2 900 2 800Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −31 51 51 −3 −100Menot - Utgifter

7 03 09 Lähiörahasto - Forörtsfonden

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 4 785 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000Menot - UtgifterNetto 4 785 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster 4Menot - Utgifter

241

7 05 Poistoerot - Avskrivningsdifferenser

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 841Menot - UtgifterNetto 841Muutos - Förändring, %Tulot - Inkomster −100Menot - Utgifter

243

INVESTOINTIOSAINVESTERINGSDELEN

245

8 INVESTOINTIOSA – INVESTERINGSDELEN

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 26 498 141 694 28 628 28 628 21 385 20 658

Menot - Utgifter 481 170 490 626 567 646 592 174 575 419 557 644

Netto −454 672 −348 932 −539 018 −563 546 −554 034 −536 986

Ylitykset - Överskridningar 126 772


Tulot - Inkomster 434,7 −79,8 −79,8 −25,3 −3,4

Menot - Utgifter 2,0 15,7 20,7 −2,8 −3,1

Investointiosan kokonaisinvestoinnit ovat vuonna 2018yhteensä 592,2 milj. euroa. Suunnitelmavuonna 2019kokonaisinvestointitaso on 575,4 milj. euroa ja vuonna2020 yhteensä 557,6 milj. euroa. Talousarvioon ja -suunnitelmaan on sisällytetty aikaisemmista vuosistapoiketen mm. keskustakirjaston investointimenotkokonaisuudessaan (aiemmin budjetoitu vain kaupunginosuus). Lisäksi talousarvion tuloihin ja menoihin onsisällytetty Metropolia ammattikorkeakoulun käytössäolevien kiinteistöjen myyntitulot ja myyntitulojensijoittaminen Koy Myllypuron kampukseen. Myöskaupungin kautta maksettava Jane ja Atos Erkon säätiönavustus Tanssin talon rakentamiseen on kirjattu sekätuloihin että menoihin.

Investeringarna i investeringsdelen uppgår år 2018 tillsammanlagt 592,2 mn euro. Investeringarna uppgårplaneringsåret 2019 till sammanlagt 575,4 mn euro och år2020 till sammanlagt 557,6 mn euro. I budgeten ochekonomiplanen har med avvikelse från tidigare år bl.a.investeringsutgifterna för centrumbiblioteket upptagits i sinhelhet (tidigare budgeterades bara stadens andel). Underbudgetinkomsterna och -utgifterna finns dessutom deberäknade inkomsterna från försäljningen av fastigheter iyrkeshögskolan Metropolias bruk och placering av försälj-ningsinkomsterna i Fastighets Ab Kvarnbäckens campus.Också understödet från Jane och Aatos Erkkos stiftelse förbygget av Dansens hus har upptagits under bådeinkomster och utgifter.

246

801 Kiinteä omaisuus − Fast egendom

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 4 154 100 000 5 400 5 400 5 000 5 000

Menot - Utgifter 89 935 77 371 84 463 93 763 80 224 92 594

Netto −85 781 22 629 −79 063 −88 363 −75 224 −87 594



Tulot - Inkomster 2 307,1 −94,6 −94,6 −7,4 0

Menot - Utgifter −14,0 9,2 21,2 −14,4 15,4

247

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster80150 Kiinteän omaisuuden myynti – Försäljning av fastegendom 4 154 100 000 5 400 5 400 5 000 5 000

Menot - Utgifter

80101 Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavienosakkeiden ostot ja lunastukset sekä kaavoituskorvaukset,kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi – Köp ochinlösen av fastigheter och aktier som berättigar till besittningav fastigheter samt planläggningsersättningar, tillstadsmiljönämndens disposition

16 591 10 000 10 000 13 300 12 000 12 000


80102 Projektialueiden esirakentaminen, täyttötyöt,kaupunginhallituksen käytettäväksi – Grundberedning iprojektområden, utfyllnadsarbeten, till stadsstyrelsensdisposition

54 107 52 116 59 463 59 463 49 224 61 594


8010201 Kamppi-Töölönlahden esirakentaminen –Grundberedning i Kampen-Tölöviken 2 058 50

8010202 Länsisataman esirakentaminen –Grundberedning i Västra hamnen 22 120 16 100 18 507 18 507 21 432 19 836

8010203 Kalasataman esirakentaminen –Grundberedning i Fiskehamnen 14 037 25 319 27 170 27 170 15 604 26 448

8010204 Kruunuvuorenrannan esirakentaminen –Grundberedning i Kronbergsstranden 2 651 6 420 5 952 5 952 7 990 8 265

8010205 Kuninkaankolmion esirakentaminen –Grundberedning i Kungstriangeln 4 107 470 279 279 658 3 045

8010206 Pasilan esirakentaminen – Grundberedning iBöle 9 134 3 757 3 255 3 255 940 0

8010207 Uudet projektialueet ja muun täyd. – Nyaprojektområden och övrigt kompletteringsbyggande 4 300 4 300 2 600 4 000

80103 Esirakentaminen,täyttötyöt,rakentamiskelpoiseksisaattaminen, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi– Grundberedning, utfyllnadsarbeten, byggbarhetsåtgärder,till stadsmiljönämndens disposition

19 237 15 255 15 000 21 000 19 000 19 000


8010301 Muu esirakentaminen, alueiden käyttöönottoja tonttien rakentamiseksi saattaminen – Övriggrundberedning, ibruktagande av områden ochåtgärder som gör tomter byggbara

18 273 12 755 12 500 16 500 14 500 14 500

8010302 Täydennysrakennuskorvaukset jakorvausinvestoinnit – Ersättningar förkompletteringsbyggande och ersättningsinvesteringar

964 2 500 2 500 4 500 4 500 4 500

8 01 50 Kiinteän omaisuuden myynti − Försäljning av fast egendom

Talousarviossa on kiinteää omaisuutta arvioitu myytävän100 milj. eurolla, josta kiinteän omaisuuden myyntiinkirjataan tasearvon mukaiset 5 milj. euroa. Erotuksenasyntyvät 95 milj. euron myyntivoittotulot kirjataankäyttötalousosan talousarviokohtaan kaupunkirakenne.Myös taloussuunnitelmavuosille 2019–2020 arvioidaanmyyntituloiksi 100 milj. euroa vuosittain.

Fast egendom har i budgeten beräknas bli såld för 100 mneuro, varav 5 mn euro i enlighet med balansvärdet upptasunder försäljning av fast egendom. Skillnaden på 95 mneuro, som utgör inkomster i form av försäljningsvinst,upptas i driftsekonomidelen på budgetmomentetstadsstruktur. Också för ekonomiplaneåren 2019–2020beräknas försäljningsinkomsterna bli 100 mn euro årligen.

248

8 01 01 Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostot ja lunastukset sekä kaavoituskorvauksetKylkn käytettäväksi − Köp och inlösen av fastigheter och aktier som berättigar till besittning av fastigheter samtplanläggningsersättningar, till stadsmiljönämndens disposition

Talousarviossa on eri kiinteistöjen ym. ostoihin jakaavoituskorvauksiin varauduttu 13,3 milj. eurolla.Suunnitelmakaudella vuotuinen taso on 12,0 milj. euroa.Määrärahaa käytetään mm. Raide-Jokerin ja muidenmaankäytön painopistealueiden toteutumisenedistämiseen sekä mm. Metropolian käytössä olevanVanhan viertotien koulurakennuksen myynnin yhteydessäkaupungille osana kauppahintaa tulevan englantilaiskoulunkiinteistön hankintaan.

I budgeten har det reserverats 13,3 mn euro för olika köpav fastigheter o.dyl. och för planläggningsersättningar. Års-nivån under ekonomiplaneperioden är 12,0 mn euro.Anslaget används bl.a. för främjande av Jokerbanan ochutbyggnaden av andra prioriterade markanvändnings-områden och bl.a. för förvärv av engelska skolansfastighet, som staden får som en del av köpesumman ianslutning till försäljningen av skolhuset i Metropolias brukvid Gamla chaussén.

8 01 02 Projektialueiden esirakentaminen − Grundberedning i projektområden

Esirakentamiseen, täyttötöihin ja alueiden käyttöönotonedellyttämiin toimenpiteisiin on talousarviossa varattuyhteensä 59,5 milj. euroa. Eniten määrärahaa on osoitettuKalasataman alueelle 27,2 milj. euroa. Länsisatamanalueelle on osoitettu 18,5 milj. euroa, Kruunuvuorenrannanalueelle 6,0 milj. euroa, Pasilan alueelle 3,3 milj. euroa jaKuninkaankolmion alueelle 0,3 milj. euroa. Uusienprojektialueiden ja muun täydennysrakentamisenedellyttämiin investointeihin on varattu 4,3 milj. euroa.Suunnitelmavuonna 2019 esirakentamiseen sekä muihinem. toimenpiteisiin on arvioitu tarvittavan 49,2 milj. euroa.Suunnitelmavuoden 2020 arvioitu tarve on 61,6 milj. euroa.

För grundberedning, utfyllnadsarbeten och åtgärder ianslutning till ibruktagande av områden har det i budgetenreserverats totalt 59,5 mn euro. Det största anslaget haranvisats till Fiskehamnen, 27,2 mn euro. Dessutom haranslag anvisats enligt följande: Västra hamnen 18,5 mneuro, Kronbergsstranden 6,0 mn euro, Böle 3,3 mn eurooch Kungstriangeln 0,3 mn euro. För investeringar somkrävs för nya projektområden och övrigt kompletterings-byggande har 4,3 mn euro reserverats. Behovet underekonomiplaneåret 2019 för grundberedning och andraovannämnda åtgärder har beräknats vara 49,2 mn euro.Det beräknade behovet för ekonomiplaneåret 2020 är61,6 mn euro.

8 01 03 Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen, Kylkn käytettäväksi − Grundberedning,utfyllnadsarbeten, byggbarhetsåtgärder, till stadsmiljönämndens disposition

Talousarviossa on tonttien ja muiden kuin projektialueidenrakentamiskelpoiseksi saattamiseen varattua määrärahaakäytetään esim. pilaantuneiden maiden puhdistamiseen jaesirakentamiseen varattu 21,0 milj. euroa.Suunnitelmakaudella vuotuinen taso on 19,0 milj. euroa.

Det budgetanslag som reserverats för att göra tomter ochandra än projektområden byggbara används t.ex. försanering av förorenad mark, och för grundberedning hardet i budgeten reserverats 21,0 mn euro. Årsnivån underekonomiplaneperioden är 19,0 mn euro.

8 01 03 02 Täydennysrakennuskorvaukset ja korvausinvestoinnit − Ersättningar för kompletteringsbyggande ochersättningsinvesteringar

Talousarviossa on täydennysrakentamiskorvauksiin jakorvausinvestointeihin on varattu 4,5 milj. euroa.Suunnitelmakauden vuosille 2019–2020 on merkittyvuotuiseksi tarpeeksi myös 4,5 milj. euroa.

I budgeten reserveras 4,5 mn euro för ersättningar förkompletteringsbyggande och ersättningsinvesteringar. Föråren 2019–2020 under ekonomiplaneperioden har detårliga behovet också upptagits som 4,5 mn euro.

Täydennysrakentamiskorvauksien ja korvausinvestointienavulla luodaan edellytyksiä täydennysrakentamiselle.Vireillä on useita laajempia kaavahankkeita mm.Myllypurossa ja Laajasalossa, joissa lähivuosina ontarkoitus soveltaa korvausmenettelyä.

Med hjälp av ersättningarna för kompletteringsbyggandeoch ersättningsinvesteringarna skapas det förutsättningarför kompletteringsbyggandet. Ett flertal större detalj-planeprojekt är aktuella för bl.a. Kvarnbäcken och Degerö,där det är meningen att under de närmaste åren tillämpaersättningsförfarande.

249

802 Rakennukset − Byggnader

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 195 454 184 783 214 391 218 391 250 770 232 937

Netto −195 454 −184 783 −214 391 −218 391 −250 770 −232 937



Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter −5,5 16,0 18,2 14,8 −7,1

250

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Menot - Utgifter

80201 Uudis- ja lisärakennushankkeet,kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi – Ny- ochkompletteringsbyggnadsprojekt, till stadsmiljönämndensdisposition

38 679 51 990 98 731 103 931 109 190 80 700


8020101 Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset –Behovsutredningar för nybyggnadsprojekt 1 321 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000

8020102 Kasvatus- ja koulutustoimialan uudis- jalisärakennushankkeet – Ny- och tillbyggnadsprojektinom fostrans- och utbildningssektorn

15 768 17 630 63 800 63 800 91 610 76 960

8020103 Kaupunkiympäristötoimialan uudis- jalisärakennushankkeet – Ny- och tillbyggnadsprojektinom stadsmiljösektorn

0 690 690

8020104 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan uudis- jalisärakennushankkeet – Ny- och tillbyggnadsprojektinom kultur- och fritidssektorn

10 782 13 000 24 405 29 605 11 270

8020105 Sosiaali- ja terveystoimialan uudis- jalisärakennushankkeet – Ny- och tillbyggnadsprojektinom social- och hälsovårdssektorn

1 603 900 519 519 830 2 740

8020106 Muut uudisrakennushankkeet – Övriganybyggnadsprojekt 9 205 19 460 8 317 8 317 4 480

8020107 Rakennusten ja liikehuoneistojen hallintaanoikeuttavien osakkeiden hankkiminen – Förvärv avbyggnader och aktier som berättigar till besittning avbyggnader och affärslokaler

80202 Korjaushankkeet, kaupunkiympäristölautakunnankäytettäväksi – Reparationsprojekt, till stadsmiljönämndensdisposition

148 196 125 113 113 750 112 550 141 580 152 237


8020201 Korjausrakennushankkeiden tarveselvitykset– Behovsutredningar för reparationsbyggnadsprojekt 1 124 1 900 1 900 1 900 1 900 1 900

8020202 Kasvatus- ja koulutustoimialankorjausrakennushankkeet –Reparationsbyggnadsprojekt inom fostrans- ochutbildningssektorn

114 322 65 914 59 470 59 470 90 420 108 140

8020203 Kaupunkiympäristötoimialankorjausrakennushankkeet –Reparationsbyggnadsprojekt inom stadsmiljösektorn

7 098 4 005 3 460 3 460 7 610

8020204 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialankorjausrakennushankkeet –Reparationsbyggnadsprojekt inom kultur- ochfritidssektorn

2 593 4 350 2 030 2 030 13 160 15 227

8020205 Sosiaali- ja terveystoimialankorjausrakennushankkeet –Reparationsbyggnadsprojekt inom social- ochhälsovårdssektorn

7 184 12 280 10 060 10 060 8 690 2 450

8020206 Muut korjausrakennushankkeet – Övrigareparationsbyggnadsprojekt 15 875 36 664 36 830 35 630 19 800 24 520

80203 Kaupungintalokortteleiden kehittäminen,kaupunginhallituksen käytettäväksi – Utveckling avstadshuskvarteren, till stadsstyrelsens disposition

8 579 7 680 1 910 1 910

Ylitykset - Överskridningar 980

2 5 1

T al o u s ar vi o s s a o n v ar att u y ht e e n s ä 2 1 8, 4 milj. e ur o a, j o st a

u u di s- j a li s är a k e n n u s h a n k k ei sii n j a nii d e n s u u n nitt el u u n

o n v ar att u 1 0 3, 9 milj. e ur o a. U u di sr a k e n n u s h a n k k ei s s a

k e s k u st a kirj a st o n i n v e st oi nti m e n oi hi n o n ai k ai s e m mi st a

v u o si st a p oi k et e n v ar a u d utt u k o k o n ai s u u d e s s a a n si s ält ä e n

v alti o n a v u st u k s e n. K orj a u s h a n k k ei sii n j a nii d e n

s u u n nitt el u u n o n v ar att u 1 1 2, 6 milj. e ur o a s e k ä

k a u p u n gi nt al o k ortt eli e n k e hitt ä mi s e e n 1, 9 milj. e ur o a.

S u u n nit el m a k a u d ell a r a k e n n u k sii n o n v u o d ell e 2 0 1 9

m er kitt y 2 5 0, 8 milj. e ur o a j a v u o d ell e 2 0 2 0 y ht e e n s ä 2 3 2, 9

milj. e ur o a.

I b u d g et e n h ar d et r e s er v er at s s a m m a nl a gt 2 1 8, 4 m n e ur o,

v ar a v 1 0 3, 9 m n e ur o f ör n y- o c h till b y g g n a d s pr oj e kt o c h

pl a n eri n g a v s å d a n a. U n d er n y b y g g n a d s pr oj e kt e n a n g e s

i n v e st eri n g s ut gift er n a f ör c e ntr u m bi bli ot e k et m e d a v vi k el s e

fr å n ti di g ar e år i si n h el h et, i n kl u si v e st at s u n d er st ö d et. F ör

r e p ar ati o n s pr oj e kt o c h pl a n eri n g a v s å d a n a h ar 1 1 2, 6 m n

e ur o r e s er v er at s o c h f ör ut v e c kli n g a v st a d s h u s k v art er e n

1, 9 m n e ur o. I n v e st eri n g ar n a i b y g g n a d er u n d er e k o n o mi-

pl a n e p eri o d e n u p p g år år 2 0 1 9 till s a m m a nl a gt 2 5 0, 8 m n

e ur o o c h år 2 0 2 0 till s a m m a nl a gt 2 3 2, 9 m n e ur o.

I n v e st oi nti o hj el m a n li s ä k si k a u p u n ki t ot e utt a a

u u di s h a n k k eit a a n m y ö s v u o kr a- j a o s a k e k o ht ei n a s e k ä

kii nt ei st ö y hti ö m u ot oi si n a. M er kitt ä vi m pi ä

kii nt ei st ö y hti ö m u ot oi si n a s u u n nit elt uj a u u di s h a n k k eit a o v at

r a k e nt eill a ol e v a M etr o p oli a a m m atti k or k e a k o ul u n k ä ytt ö ö n

t ar k oit ett u M yll y p ur o n k a m p u sr a k e n n u s s e k ä v u o sill e

2 0 1 7 – 2 0 1 9 m er kitt y k a u p u n ki y m p äri st ö n t oi mi al a n

y ht ei n e n til a h a n k e.

Ut ö v er i n v e st eri n g s pr o gr a m m et g e n o mf ör st a d e n n y b y g g-

n a d s pr oj e kt ä v e n s o m h yr e s- o c h a kti e o bj e kt o c h i

f a sti g h et s b ol a g sf or m. D e vi kti g a st e n y b y g g n a d s pr oj e kt e n

s o m s k a g e n o mf ör a s i f a sti g h et s b ol a g sf or m är c a m p u s-

b y g g n a d e n f ör yr k e s h ö g s k ol a n M etr o p oli a s br u k i

K v ar n b ä c k e n, s o m är u n d er b y g g n a d, o c h pr oj e kt et f ör e n

g e m e n s a m l o k al f ör st a d s milj ö s e kt or n, s o m u p pt a git s

u n d er år e n 2 0 1 7 – 2 0 1 9.

T u k k ut ori n p a k a st a m o n u u di si n v e st oi nti v al mi st ell a a n

t ot e ut ett a v a k si kii nt ei st ö y hti ö m u ot oi s e n a sit e n, ett ä

k a u p u n gi n o s u u s o n 1 0 milj. e ur o a. M u u st a r a h oit u k s e st a

v a st a a v at kii nt ei st ö y hti ö n m ui k si o mi st aji k si t ul e v at

t u k k ut ori n al u e e n yritt äj ät. T a n s si n t al o – h a n k e t ot e ut et a a n

u u di sr a k e n n u k s e n a j a p er u s k orj a u k s e n a k a u p u n gi n

k o k o n a a n o mi st a m a n Kii nt ei st ö O y K a a p elit al o n

o mi st u k s e e n. U u di sr a k e n n u s r a h oit et a a n J a n e j a A at o s

Er k o n s ä äti ö n s e k ä o p et u s- j a k ultt u uri mi ni st eri ö n

a v u st u k sill a s e k ä k a u p u n gi n 6, 4 milj. e ur o n

r a h oit u s o s u u d ell a, j o k a o n v ar att u v u o d ell e 2 0 1 8

t al o u s ar vi o k o ht a a n 8 0 6 0 2, Ar v o p a p erit, M u ut k o ht e et,

K h n k ä yt ett ä v ä k si. Kii nt ei st ö O y K a a p elit al o v a st a a

p er u s k orj a u k s e n r a h oit u k s e st a.

N yi n v e st eri n g e n i P artit or g et s fr y s h u s b er e d s f ör g e n o m-

f ör a n d e i f or m a v ett f a sti g h et s a kti e b ol a g s å att st a d e n s

a n d el är 1 0 m n e ur o. F ör d e n ö vri g a fi n a n si eri n g e n

a n s v ar ar f ör et a g ar n a i p artit or g s o mr å d et s o m blir ö vri g a

ä g ar e i f a sti g h et s b ol a g et. Pr oj e kt et D a n s e n s h u s

g e n o mf ör s s o m e n n y b y g g n a d o c h o m b y g g n a d f ör

F a sti g h et s A b K a b el h u s et, s o m är h elt o c h h åll et i st a d e n s

ä g o. N y b y g g n a d e n fi n a n si er a s m e d bi dr a g fr å n J a n e o c h

A at o s Er k k o s stift el s e o c h u n d er vi s ni n g s- o c h

k ult ur mi ni st eri et o c h st a d e n s fi n a n si eri n g s a n d el p å 6, 4 m n

e ur o, s o m h ar r e s er v er at s f ör år 2 0 1 8 p å b u d g et m o m e nt et

8 0 6 0 2 V är d e p a p p er, Ö vri g a o bj e kt, till St n s di s p o siti o n.

F a sti g h et s A b K a b el h u s et a n s v ar ar f ör fi n a n si eri n g e n a v

o m b y g g n a d e n.

U u di sr a k e nt a mi s e n p ä ä p ai n o o hj el m a k a u d ell a 2 0 1 8 - 2 0 2 7

o n u u si e n al u ei d e n p al v el ur a k e n n u st e n, k or v a a vi e n

u u di sr a k e n n u st e n s e k ä a m m atilli s e n k o ul ut u k s e n

o p et u stil ali s ä y k si e n t ot e utt a mi s e s s a. M er kitt ä vi m pi ä u u di s-

j a li s är a k e n n u s h a n k k eit a v u o si n a 2 0 1 8 – 2 0 2 7 o v at

k e s k u st a kirj a st o, a m m atilli s e n o p et u k s e n li s ätil at

R oi h u p elt o o n, J ät k ä s a ar e n p er u s k o ul u, J a k o m ä e n s y d ä n –

al u e e n u u si y ht e n äi n e n p er u s k o ul u s e k ä n u ori s o- j a

p äi v ä k otitil at, K al a s at a m a n k ortt elit al o, K e s ki- P a sil a n

p er u s k o ul u, r a k e nt a mi s p al v el ulii k el ait o s St ar a n j a k ultt u uri-

j a v a p a a- aj a n t oi mi al a n lii k u nt a p al v el ui d e n V u o s a ar e n

t y öt u ki k o ht a s e k ä s o si a ali - j a t er v e y st oi mi al a n k or v a a v at

u u di sr a k e n n u s h a n k k e et L a a k s o n j a M al mi n s air a al a n

y ht e yt e e n.

N är d et g äll er n y b y g g n a d li g g er t y n g d p u n kt e n u n d er

pr o gr a m p eri o d e n 2 0 1 8 – 2 0 2 7 p å s er vi c e b y g g n a d er i n y a

o mr å d e n, p å er s ätt a n d e n y b y g g n a d er o c h p å b y g g a n d e a v

n y a u n d er vi s ni n g sl o k al er f ör yr k e s ut bil d ni n g. Vi kti g a n y-

o c h till b y g g n a d s pr oj e kt u n d er år e n 2 0 1 8 – 2 0 2 7 är c e ntr u m-

bi bli ot e k et, till s k ott a v l o k al er f ör yr k e s ut bil d ni n g i

K a s å k er n, J ät k ä s a ar e n p er u s k o ul u, e n n y e n h etli g

gr u n d s k ol a o c h u n g d o m s- o c h d a g h e m sl o k al er i o mr å d et

J a k o b a c k a s k är n a, Fi s k e h a m n e n s k v art er s h u s, K e s ki-

P a sil a n p er u s k o ul u, aff är s v er k et b y g gtj ä n st e n St ar a s o c h

k ult ur- o c h friti d s s e kt or n s i dr ott stj ä n st er s ar b et s st ati o n i

N or d sj ö o c h s o ci al- o c h h äl s o v år d s s e kt or n s er s ätt a n d e

n y b y g g n a d s pr oj e kt i a n sl ut ni n g till D al s o c h M al m s

sj u k h u s.

K orj a u sr a k e nt a mi s e n o hj el m oi n ni n l ä ht ö k o ht a n a o n

t oi mitil oj e n erit yi s e sti k o ul ur a k e n n u st e n j a p äi v ä k oti e n

k ä ytt ö k el p oi s u u d e n, t er v e elli s y y d e n j a t ur v alli s u u d e n

v ar mi st a mi n e n. K a s v at u k s e n j a k o ul ut u k s e n t oi mi al a n

r a k e n n u st e n k or v a a v a u u di sr a k e nt a mi n e n m u k a a n l u ki e n

t al o u s ar vi o v u o n n a 2 0 1 8 k ä yt et ä ä n y ht e e n s ä 1 5 0 milj o o n a a

Ut g å n g s p u n kt f ör ar b et et p å pr o gr a m m et f ör r e p ar ati o n s-

b y g g a n d e är att s ä k er st äll a att l o k al er n a, s p e ci ellt

s k ol h u s e n o c h d a g h e m m e n, är a n v ä n d b ar a, s u n d a o c h

s ä kr a. D å d e er s ätt a n d e n y b y g g n a d er n a i f o str a n s- o c h

ut bil d ni n g s s e kt or n r ä k n a s m e d a n v ä n d s d et u n d er b u d g et-

år et 2 0 1 8 s a m m a nl a gt 1 5 0 m n e ur o f ör att d ä m p a r e p ar a-

252

euroa rakennusten korjausvelan hillitsemiseen.Korjausvelan kasvun rajoittamiseksi käytetäänsuunnitelmakaudella 2018–2027 keskimäärin 150miljoonaa euroa vuodessa korjaushankkeisiin jakeskimäärin 30 miljoonaa vuodessa korvaavaanuudisrakentamiseen.

tionsskulden. För att begränsa ökningen i reparations-skulden används det under planperioden 2018–2027 igenomsnitt 150 mn euro om året för reparationsprojekt ochi genomsnitt 30 mn euro om året för ersättandenybyggnad.

Merkittävimpiä yksittäisiä korjaushankkeitasuunnitelmakaudella 2018–2027 ovat Töölön kisahallin jaFinlandiatalon perusparannus. Kasvatuksen ja koulutuksentoimialan merkittävimpiä korjauskohteita ovat Aleksis Kivenkoulu, Alppilan lukio, Maunulan ala-aste, Tahvonlahdenala-aste ja Botby grundskola.

Till de viktigaste enskilda reparationsprojekten underplanperioden 2017–2026 hör ombyggnaderna av Tölösporthall och Finlandiahuset. Till de största objekten ifostrans- och utbildningssektorn hör ombyggnaderna avAleksis Kiven peruskoulu, Alppilan lukio, Maunulan ala-aste, Tahvonlahden ala-aste och Botby grundskola.

Talonrakennushankkeiden investointiohjelmassa onvuosille 2018–2022 merkitty kasvatus- ja koulutustoimialan perusparannus- ja korvaaviinuudisrakennushankkeisiin yhteensä noin 630 milj. euroa.Kaudella toteutetaan noin 60 koulu- japäiväkotirakennuksen perusparannukset tai korvaavatuudisrakennukset.

I investeringsprogrammet för husbyggnadsprojekt har detför åren 2018–2022 upptagits sammanlagt ca 630 mn euroför projekt som gäller ombyggnads och ersättande ny-byggnad i fostrans- och utbildningssektorn. Underperioden genomförs ombyggnad eller ersättandenybyggnad i ungefär 60 skol- och daghemsbyggnader.

Kaikki yli 1,0 miljoonan euron työkohteet on esitetty ominahankkeinaan. Näiden kohdennettujen hankkeiden lisäksivuodelle 2018 kohdentamattomiin korjaushankkeisiin onvarattu 31 milj. euroa. Kohdentamattomia määrärahojakäytetään rakennusosien ja laitteiden ennakoiviinkorjauksiin, vaurioituneiden tilojen korjaamiseen, jotta tilatvoitaisiin pitää käyttökunnossa ja vältyttäisiin lisävaurioilta,sekä välttämättömiin toiminnallisiin muutostöihinpalveluverkkoa kehitettäessä.

Alla arbetsobjekt på över 1,0 mn euro anges som egnaprojekt. Vid sidan av dessa specificerade projekt har detför 2018 reserverats 31 mn euro för ospecificerade repara-tionsprojekt. De ospecificerade anslagen används för före-byggande reparationer på byggnadsdelar och anordningar,för reparation av skadade lokaler så att de kan hållas ianvändbart skick och ytterligare skador undvikas och förnödvändiga funktionella ändringsarbeten vid utvecklingenav servicenätet.

253

803 Kadut ja liikenneväylät − Gator och trafikleder

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 112 650 111 994 137 205 138 755 132 486 133 134

Netto −112 650 −111 994 −137 205 −138 755 −132 486 −133 134



Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter −0,6 22,5 23,9 −4,5 0,5

254

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Menot - Utgifter

80301 Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muutinvestoinnit, kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi –Nybyggnad och ombyggnad samt övriga investeringar, tillstadsmiljönämndens disposition

51 680 52 154 54 600 56 150 52 906 59 900

Ylitykset - Överskridningar 17 7408030101 Uudisrakentaminen – Ombyggnad 14 936 14 829 17 600 17 600 13 600 15 600Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 540 500 500 650 600Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 1 086 1 100 1 100 1 150 1 300Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 540 1 150 1 150 580 1 100Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 770 1 400 1 400 1 200 900Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 4 525 5 000 5 000 4 000 5 005Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 1 450 800 800 600 760Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 4 508 4 150 4 150 4 000 4 430Östersundomin suurpiiri - Östersundoms stordistrikt 410 500 500 420 500Meluesteet - Bullerskärmar 1 000 3 000 3 000 1 000 1 0008030102 Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt –Ombyggnad och trafikregleringar 33 211 33 925 34 200 36 750 37 606 41 300

Katujen peruskorjaukset - Ombyggnad av gator 7 700 9 250 9 250 9 606 9 000Siltojen peruskorjaukset - Ombyggnad av broar 6 025 5 400 8 000 9 000 11 000Päällysteiden uusiminen - Förnyande av beläggning 4 500 4 400 4 400 4 400 4 600Joukkoliikenteen kehittäminen - Utveckling avkollektivtrafiken 4 000 4 000 4 000 2 000 1 000

Liikennejärjestelyt - Trafikregleringar 3 000 2 800 2 800 3 800 5 200Jalankulun ja pyöräilyn väylät - Leder för gång- ochcykeltrafik 8 700 8 300 8 300 8 800 10 500

8030103 Muut investoinnit – Övriga investeringar 3 533 3 400 2 800 1 800 1 700 3 000

80302 Projektialueiden kadut, kaupunginhallituksenkäytettäväksi – Gator i projektområden, till stadsstyrelsensdisposition

52 196 59 040 82 305 82 305 78 780 70 834

Ylitykset - Överskridningar 22 6918030201 Kamppi-Töölönlahti – Kampen–Tölöviken 282 1 430 1 500 1 500 1 400 08030202 Länsisatama – Västra hamnen 6 024 11 890 10 400 10 400 23 870 14 9008030203 Kalasatama – Fiskehamnen 13 210 11 070 15 200 15 200 7 840 8 8008030204 Kruunuvuorenranta – Kronbergsstranden 7 027 8 500 6 870 6 870 3 710 6 7008030205 Pasila – Böle 18 629 20 050 39 000 39 000 26 460 20 2008030206 Kuninkaankolmio – Kungstriangeln 4 113 2 000 3 280 3 280 3 150 2 8008030207 Kruunusillat – Kronbroarna 2 457 3 100 4 180 4 180 10 150 12 900

8030208 Uudet projektialueet ja muutäydennysrakentaminen – Nya projektområden ochövrigt kompletteringsbyggande

455 1 000 1 875 1 875 2 200 4 534

80303 Yhteishankkeet Liikenneviraston kanssa,kaupunginhallituksen käytettäväksi – Gemensamma projektmed Trafikverket, till stadsstyrelsens disposition

8 775 800 300 300 800 2 400


255

Katu- ja liikenneinvestointeihin on talousarviossa varattu138,8 milj. euroa. Suunnitelmakaudella vuodelle 2019 onmerkitty 132,5 milj. euroa ja vuodelle 2020 yhteensä 133,1milj. euroa.

Budgetanslag på 138,8 mn euro har reserverats för in-vesteringar i gator och trafikleder. Investeringarna underekonomiplaneperioden uppgår år 2019 till sammanlagt132,5 mn euro och år 2020 till sammanlagt 133,1 mn euro.

Katu- ja liikenneväyläinvestoinneista onkaupunkiympäristölautakunnan (Kylk) käyttöön osoitettu(uudisrakentaminen, perusparantaminen ja muutinvestoinnit) yhteensä 56,2 milj. euroa jakaupunginhallituksen käyttöön (projektialueiden kadut jayhteishankkeet Liikenneviraston kanssa) yhteensä 82,6milj. euroa.

Av investeringarna i gator och trafikleder har sammanlagt56,2 mn euro ställts till stadsmiljönämndens disposition(nybyggnad, ombyggnad och övriga investeringar) ochsammanlagt 82,6 mn euro till stadsstyrelsens disposition(gator i projektområden och samprojekt med Trafikverket).

8 03 01 Uudisrakentaminen, perusparantaminen ja muut investoinnit − Nybyggnad, ombyggnad och övrigainvesteringar

Uudisrakentaminen sisältää myös tarvittavat katujenulkovalaistus- ja liikennevaloinvestoinnit.

Nybyggnaden omfattar också behövliga investeringar iutomhusbelysning och trafikljus på gatorna.

Suurpiireissä katuinvestoinnit kohdistuvattäydennysrakentamisalueille mm. Viikki - Latokartano,Viikinmäki, Vuosaari, Lauttasaari, Haaga, Koskelansairaala, Tapulikaupunki, Maatullinpuiston eteläosa,Vanhan Tapanilantien alue, Käskynhaltijantien alue,Siltalanpuiston alue, Myllypuron voimala-alue,Rukatunturintien alue, Lallukantien alue, Tankovainio jaNaulakallion alue. Työpaikkarakentamisen kannalta tärkeinkohde suurpiirien alueella on Kivikko. Lisäksi erillisiäkatuhankkeita toteutetaan kaava-alueidenkeskeneräisyyden ja alueiden täydennysrakentamisenvuoksi. Sorakatujen rakentaminen etenee pääosintäydennysrakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

I stordistrikten gäller gatuinvesteringarna områdena förkompletteringsbyggande, bl.a. Vik–Ladugården,Viksbacka, Nordsjö, Drumsö, Haga, Forsby sjukhus,Stapelstaden, södra delen av Landtullsparken, området vidGamla Staffansbyvägen, området vid Ståthållarvägen,Brobyparksområdet, Kvarnbäckens kraftverksområde,området vid Rukatunturivägen, området vid Lallukkavägen,Stångfallet och området vid Spikberget. Det viktigasteobjektet för byggande av nya arbetsplatser i området medstordistrikt är Stensböle. Dessutom genomförs detseparata gatuprojekt som halvfärdiga detaljplaneområdenoch områden med kompletteringsbyggande kräver.Permanentbeläggningen av grusgator fortskriderhuvudsakligen i den omfattning somkompletteringsbyggandet förutsätter.

Meluntorjunnan erillishankkeet kohdistuvatmeluntorjuntaselvityksen suuntaviivojen jakohdepriorisoinnin mukaisille, rakennetun pääkatuverkonosille (Itäväylä - Herttoniemi, Kirkonkyläntie, Suutarilantie,Tapaninkyläntie - Tapanilankaari, Vanha Porvoontie).Uusien katujen ja liikenneväylien meluntorjunta tehdääntarvittaessa osana kyseisiä hankkeita. Lisäksimeluntorjuntaa sisältyy Helsingin kaupungin jaUudenmaan ELY -keskuksen yhteishankkeisiin.

Separata bullerbekämpningsprojekt gäller delar av detbefintliga nätet av huvudgator (Österleden vid Hertonäs,Kyrkobyvägen, Skomakarbölevägen, Staffansbyvägen–Mosabackabågen, Gamla Borgåvägen) i enlighet med rikt-linjerna och objektsprioriteringarna i enbullerbekämpningsutredning. Bullerbekämpningen vid nyagator och trafikleder utförs vid behov som en del avprojekten i fråga. Dessutom ingår bullerbekämpning iprojekt som är gemensamma för staden och Närings-,trafik- och miljöcentralen i Nyland.

8 03 01 02 Perusparantaminen ja liikennejärjestely − Ombyggnad och trafikregleringar

Katujen peruskorjaus keskittyy pääosin ydinkeskustaan,jossa suurimmat hankkeet ovat Erottaja ja Bulevardi. MyösHietaniemenkadun toisen puolen koivukujan uusiminenajoittuu suunnitelmakaudelle. Muut katujenperuskorjaushankkeet johtuvat joukkoliikenteen japyöräilyn kehityshankkeiden yhteydessä tehtävistä kokokadun perusparannuksista ja vakavien rakennevaurioidenkuten painumien korjaustarpeesta.

Gatuombyggnad sker under planperioden huvudsakligen istadskärnan, där de största objekten är Skillnaden ochBulevarden. Även förnyandet av björkallén på ena sidan avSanduddsgatan infaller under planperioden. Övriga gatu-ombyggnadsprojekt beror på ombyggnad av hela gator ianslutning till utvecklingsprojekt för kollektivtrafik ellercykeltrafik och på behovet att reparera allvarliga konstruk-tionsskador, såsom sättningar.

256

Ulkovalaistuksen peruskorjaus ja liikennevalojen sekä muutelematiikan uusinta on osa katujen peruskorjausta.Ulkovalaistuksen peruskorjaus keskittyy olemassa olevanvalaistusverkon saneeraukseen toimenpideohjelmanmukaisesti siten, että EU:n EcoDesign-direktiivinkiristyneet vaatimukset saavutetaan. Ulkovalaistuksenenergiatehokkuuden parantamiseksi kaupunginhallitus onvuonna 2015 päättänyt ns. Helsinki LED-hankkeentoteutuksesta vuosina 2015–2019. Kaupunginhallitustarkastelee Ledeihin siirtymisen laajuutta vuoden 2017aikana. Hanketta toteutetaan vuosittaisten määrärahojenpuitteissa.

Ombyggnad av utomhusbelysningen och förnyande avtrafikljus och annan telematik är en del av ombyggnadenav gator. Ombyggnaden av utomhusbelysningenkoncentreras på saneringen av det befintligabelysningsnätverket enligt åtgärdsprogrammet så att deskärpta kraven för EU:s EcoDesign-direktiv uppnås. För attförbättra energieffektiviteten i utomhusbelysningen harstadsstyrelsen år 2015 beslutat om genomförandet avprojektet Helsinki LED under åren 2015–2019.Stadsstyrelsen granskar under 2017 i vilken utsträckningdet har skett en övergång till LED-lampor. Projektetgenomförs inom ramen för de årliga anslagen.

Siltojen (yli 600 siltaa) ja muiden erikoisrakenteiden(ranta/tukimuurit, portaat, meluesteet) peruskorjaustenmäärärahoihin sisältyy myös uusittavien siltojeninvestoinnit.

I anslagen för ombyggnad av broar (mer än 600 broar) ochandra specialkonstruktioner (strand/stödmurar, trappor,bullerskärmar) ingår också investeringarna för nya broar.

Suuria siltojen peruskorjauskohteita suunnittelukaudellaovat Paciuksenkadun silta, Vuosaaren silta, Lauttasaarensilta, Herttoniemen ratasilta, Latokartanon silta jaRajakylän silta. Kiireisimpiä uusittavia siltoja ovatKillingholman kevyen liikenteen ponttonisilta, Rajasaarensilta, Arkadiankadun silta, Runeberginkadun silta jaHakaniemen silta sekä Pornaistenniemen pohjoinenraittisilta. Lisäksi pienempiä peruskorjaustoimenpiteitätehdään useassa muussa silta- jaerikoisrakennekohteessa (ranta/tukimuurit, portaikot,meluesteet).

Stora objekt för ombyggnad av broar under planerings-perioden är bron på Paciusgatan, Nordsjöbron, Drumsö-bron, Hertonäs banbro, Ladugårdsbron och Råbybron. Debroar som snarast kräver ombyggnad är pontonbron förgång- och cykeltrafik till Killingholmen, bron till Råholmen,bron på Arkadiagatan, bron på Runebergsgatan, Hagnäsbro och Borgnäsets norra gång- och cykelbro. Dessutomgörs mindre ombyggnadsåtgärder på flera andra bro- ochspecialkonstruktionsobjekt (strand/stödmurar, trappor,bullerskärmar).

Uudelleen päällystys kohdistetaan vuosittain tehtävänpäällystysohjelman perusteella eniten kuormitetuille pää- jakokoojakaduille, mutta myös huonokuntoistenjalkakäytävien sekä jalankulun ja pyöräilyn väylienpäällysteiden uusimista tulee lisätä. Uudelleenpäällystyksistä on laadittu pää- ja kokoojakatuja koskevaohjelma. Ohjelman avulla on mahdollista parantaakustannustehokkuutta yhteistyössä muiden infraarakennuttavien toimijoiden kanssa.

Nybeläggningen riktas utifrån det årliga beläggnings-programmet till de mest belastade huvud- och matar-gatorna, men också nybeläggningen av gångbanor i dåligtskick och av fotgängar- och cykelleder bör ökas. Det harutarbetats ett program för nybeläggning av huvud- ochmatargator. Med hjälp av programmet är det möjligt attförbättra kostnadseffektiviteten i samråd med andraaktörer som låter bygga infrastruktur.

Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaanjatkamaan runkolinjan 500 (nykyisin linja 58) toteutustavälillä Munkkivuori - Herttoniemi vuonna 2018 jarunkolinjaa 570 välillä Mellunmäki-Tikkurila vuosina 2018–2019. Vuonna 2020 joukkoliikenteen kehittämisenmääräraha on pääosin osoitettu Kruunusiltojen ja Raide-Jokerin rakentamiseen, joilla parannetaanjoukkoliikennejärjestelmää ja sen luotettavuutta.Bussiliikenteen linjastomuutosten edellyttämienpysäkkijärjestelyjen tekemiseen ja muuhunjoukkoliikenteen luotettavuuden parantamiseenvaraudutaan poistamalla rakennetussa katuverkossaolevia rakenteellisia häiriötekijöitä.

Anslaget för utveckling av kollektivtrafiken reserveras förfortsatt förverkligande av stomlinje 500 (nuvarande linje58) mellan Munkshöjden och Hertonäs under år 2018 ochstomlinje 570 mellan Mellungsbacka och Dickursby underåren 2018–2019. År 2020 har anslaget för utveckling avkollektivtrafiken huvudsakligen anvisats till byggandet avKronbroarna och Jokerbanan, vilka förbättrar kollektiv-trafiksystemet och dess tillförlitlighet. Förberedelser görsför utförande av hållplatsändringar enligt vadlinjeändringarna förutsätter och för andra sätt att förbättrasmidigheten inom kollektivtrafiken genom attkonstruktionsmässiga störande faktorer i det byggdagatunätet avlägsnas.

Liikennejärjestelyhankkeet kohdistetaan erityisestiturvallisuutta edistäviin liittymä-, risteys- jakaistajärjestelyihin, jotka tukevat myös joukko- ja muunliikenteen sujuvuutta. Asuntokatujen hidasteiden toteutusta

Trafikregleringsprojekten gäller i synnerhet säkerhets-främjande anslutnings-, korsnings- och körfältsregleringar,som också bidrar till att kollektivtrafiken och den övrigatrafiken blir smidigare. Anläggningen av farthinder på

257

jatketaan, kuitenkin yhä useammin korotettuna suojatienätai risteyksenä. Määrärahassa varaudutaan myösälyliikenteen järjestelmien kehittämiseen.Liikennejärjestelyihin sisältyy myös Raide-Jokeriin liittyviäkatuympäristön muutoshankkeita, jotka eivät aiheuduraitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat välttämätöntäsuunnitella samanaikaisesti Raide-Jokerin kanssa. Osahankkeista on toteutettava ennen Raide-Jokerin toteutusta.

bostadsgator fortsätter, dock allt oftare i form av upphöjdaövergångsställen eller korsningar. Anslaget omfattar ocksåen reservering för utvecklande av smarta trafiksystem.Trafikregleringarna omfattar också sådana ändringsprojekti gatumiljön som hänför sig till Jokerbanan och som inteberor på själva spårvägsbygget, men som det ärnödvändigt att planera samtidigt med Jokerbanan. En delav projekten måste genomföras innan Jokerbanan byggs.

Pyöräilyn ja jalankulun väyliin osoitettu määrärahakäytetään ensi sijassa pyöräliikenteen tavoiteverkontoteuttamiseen kantakaupungissa sekä ns. baanaverkonlaajentamiseen. Myös nykyistä pyöräliikenteen verkostoatäydennetään ja parannetaan eri puolilla kaupunkia.Määrärahaan sisältyy myös jalankulun ja pyöräilyn yli- jaalikulkusiltojen rakentamista liikkumisen turvallisuuden jasujuvuuden parantamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetäänjalankululle ja pyöräilylle turvattomiksi koettujen jaliikenteellisesti vaarallisten alueiden valaistuksenparantamiseen. Pyöräilyn ja jalankulun väyliin osoitetunmäärärahan toimeenpano on ollut haasteellista, koskajoidenkin katusuunnitelmien toteutus on viivästynyt niistätehtyjen valitusten vuoksi. Kantakaupungin asuntokatujenpyöräliikenneverkoston parantamisen suunnitelmatvaikuttavat usein asukaspysäköintipaikkojenvähentämiseen tai uudelleen järjestelyyn sekä muutenkatutilan jakoon.

Anslaget för leder för cykel- och gångtrafik används i förstahand för anläggning av nätet enligt målsättningen förcykeltrafiken i innerstaden och dessutom för utvidgning avnätet av supercykelvägar. Också det befintliga nätet förcykeltrafik kompletteras och förbättras på olika håll istaden. Anslaget används också för att bygga över- ochundergångar som förbättrar säkerheten och smidighetenför gång- och cykeltrafiken. Speciell uppmärksamhet riktasåt förbättring av belysningen i områden som upplevs varaotrygga för gång- och cykeltrafiken och som är farliga fråntrafiksynpunkt. Det har varit en utmaning att verkställaanslaget för cykel- och trafikleder, eftersom förverkligandetav vissa gatuplaner har fördröjts av att besluten om demhar överklagats. Planerna för förbättring av nätet förcykeltrafik på bostadsgatorna i innerstaden påverkar oftaboendeparkeringsplatserna i form av minskning elleromläggning och även i övrigt indelningen av gaturummet.

Useiden keskustan sisääntulo-ulosmenoväyliensamanaikaisia muutostöitä voidaan tehdä vain muunliikenteen toimivuuden ehdoilla ja se osaltaan voi hidastaajalankulun ja pyöräilyn väyliin osoitetun määrärahankäyttöä.

Samtidiga ändringsarbeten på flera in- och utfartsleder icentrum kan bara göras förutsatt att den övriga trafikenfungerar, vilket kan bidra till att anslaget för fotgängar- ochcykelleder förbrukas långsammare.

Muut investoinnit ovat kadunpidon tukipalvelujen tai muitayleisten alueiden vaatimia investointeja. Täytemaanvastaanottopaikkojen määräraha käytetään kaivumaidenhyödyntämisohjelman mukaisesti maa-ainestenhyötykäyttö- ja vastaanottopaikkojen toteuttamiseen.

De övriga investeringarna är sådana som krävs förstödtjänster inom gatuhållningen eller för andra allmännaområden. Anslaget för mottagningsplatser för fyllnadsjordanvänds i enlighet med programmet för utnyttjande avschaktmassor för byggande av platser för utnyttjande ochmottagning av jordmaterial.

Lumenvastaanottopaikkojen ja hiekkasiilojeninvestointimäärärahoilla toteutetaan lumenlähivastaanottojärjestelyjen ja nykyistenvastaanottopaikkojen kehittämistä sekä nykyistenhiekoitussepelin varastosiilojen ja suolavarastojenperusparannuksia kaupungin eri osissa. Toimenpiteetohjelmoidaan vuosittain laadittavan toteutusohjelmanmukaisesti. Yleisten käymälöiden rakentamisen määrärahakäytetään uusittavien käymälöiden vaatimankunnallistekniikan rakentamiseen ja perustamistöihin.Lisäksi vuosittain toteutetaan yksi uusi yleinenkäymäläyksikkö.

Med investeringsanslagen för snötippar och sandsilorordnas lokala snöstjälpningsplatser i områdena och denuvarande tipparna utvecklas. Även de nuvarande lager-silorna för sandningsmakadam och saltupplagen byggs omi olika delar av staden. Åtgärderna schemaläggs enligt ettårligt genomförandeprogram. Anslaget för byggande avallmänna toaletter används för kommunaltekniska an-ordningar och grundläggningsarbeten som krävs förtoaletter som byts ut. Dessutom anläggs det årligen en nyenhet med allmänna toaletter.

Ranta-alueiden kunnostuksen määrärahalla toteutetaanTammisalossa Vanhanväylänpuiston tulvarakenteita sekävaraudutaan toteuttamaan Uudenmaan Ely-keskuksenlaatiman rannikkoalueen tulvariskikartoituksen mukaisia

Anslaget för iståndsättning av strandområden används föratt bygga översvämningskonstruktioner i Gammelleds-parken i Tammelund och göra förberedelser för andraobjekt i enlighet med kartläggningen av

258

muita kohteita. översvämningsrisker i kustområdet som NTM-centralen iNyland utarbetat.

Liityntäpysäköintipaikkojen toteuttaminen on keskitettyvuodesta 2018 alkaen HKL-liikelaitokselle.

Anläggningen av platser för infartsparkering centraliserasfrån 2018 till affärsverket HST.

8 03 02 Projektialueiden kadut, khn käytettäväksi − Gator i projektområden, till stadsstyrelsens disposition

Projektialueiden kadut -talousarviokohta sisältää kaikkienaluerakentamisprojektien määrärahat. Määrärahat onosoitettu kaupunginhallituksen käyttöön.

Budgetmomentet Gator i projektområden innehålleranslagen för alla områdesbyggnadsprojekt. Anslagen haranvisats till stadsstyrelsens disposition.

Kamppi-Töölönlahti Kampen–Tölöviken

Määrärahalla toteutetaan Töölönlahden alueen kadut.Rakentaminen keskittyy rakenteilla olevanKeskustakirjaston ympäristön katujen ja aukioidentoteutukseen.

Anslaget används för att bygga gatorna i området kringTölöviken. Byggandet koncentreras till gator och öppnaplatser kring centrumbiblioteket som är under byggnad.

Länsisatama Västra hamnen

Määrärahalla toteutetaan Jätkäsaaren kadut sekärantarakenteet. Saukonpaaden ja Jätkäsaarenasemakaava-alueiden rakentaminen jatkuusuunnitelmakauden ajan. Telakkarannan alueenrakentaminen käynnistyy 2018. Hernesaaren risteilylaiturinlaajentaminen toteutetaan vuosina 2016 - 2018 yhteistyönäHelsingin Satama Oy:n kanssa. Atlantinsillan jaAtlantinkadun raitiotieyhteyden rakentaminen ajoittuuvuosille 2018–2020.

Anslaget används för att bygga gatorna och strand-konstruktionerna på Busholmen. Byggandet i detaljplane-områdena på Utterhällen och Busholmen fortsätter underplanperioden. Byggandet i Docksstranden kommer i gång2018. Utbyggnaden av kryssningskajen på Ärtholmengenomförs under åren 2016–2018 i samverkan medHelsingfors Hamn Ab. Anläggningen av en spårväg påAtlantbron och Atlantgatan är förlagd till åren 2018–2020.

Kalasatama Fiskehamnen

Määrärahaan sisältyy Sörnäisten liikennetunneli sekäHermannin rantatie ja Kalasataman alueen kadut sekärantarakenteet. Liikennetunnelin rakentaminen ajoittuu 10-vuotisen investointiohjelmakauden loppupuolelle. Tunnelinkokonaiskustannukset ovat noin 160 milj. euroa. Alueenkatujen ja rantarakenteiden suunnittelu- ja rakentaminenjatkuu koko suunnitelmakauden ajan (Kalasataman keskus,Sörnäistenniemi, Sompasaari, Verkkosaari, Nihti).

I anslaget ingår en trafiktunnel i Sörnäs, Hermanstadsstrandväg och gator och strandkonstruktioner i Fiske-hamnen. Bygget av trafiktunneln sker i slutet av den tioårigainvesteringsprogramperioden. De totala kostnaderna förtunneln är cirka 160 mn euro. Planeringen och byggandetav gator och strandkonstruktioner i området fortsätter underhela planperioden (Fiskehamnens centrum, Sörnäsudden,Sumparn, Nätholmen, Knekten).

Kruunuvuorenranta Kronbergsstranden

Määrärahalla toteutetaan Kruunuvuorenrannan kadut jarakenteet, sekä Itäväylän ja Herttoniemen(Suunnittelijankadun) eritasoliittymä.Kruunuvuorenrannassa katurakentaminen käynnistyykantakaupungin vastarannalla Haakoninlahdella ja eteneevaiheittain etelään, sekä Kruunuvuoreen. Aloitusalueillatehdään viimeistely- ja vihertöitä. Katurakentaminen jatkuupitkälle suunnitelmakauden jälkeen. Suunnittelijankaduneritasoliittymän rakentamisen yli Itäväylän lisäksi alueellasiirretään 110 kV voimalinjaa.

Anslaget används för att bygga gator och konstruktioner iKronbergsstranden och den planskilda korsningen Öster-leden/Hertonäs (Planerargatan). I Kronbergsstranden inledsgatubyggandet vid Håkansvikens strand mitt emotinnerstaden och avancerar stegvis söderut och till Kron-berget. I inledningsområdena görs slutbearbetningar ochgrönarbeten. Gatubyggandet fortsätter långt efter plan-perioden. Utöver byggandet av Planerargatans planskildakorsning över Österleden flyttas en 110 kV kraftledning iområdet.

Pasila Böle

Määrärahalla toteutetaan Ilmalan ja Länsi-Pasilan, Keski- Anslaget används för att bygga gatorna i Ilmala och Västra

259

Pasilan, Pohjois-Pasilan, Pohjoisen Postipuiston ja PasilanKonepaja-alueen kadut. Raitiotieyhteys Itä-PasilastaIlmalaan toteutetaan vuosina 2019–2021. Keski-Pasilankokonaisvastuurakentamis-urakka on käynnissä ja siinäyhteydessä toteutetaan Keski-Pasilan keskuksen kadut.Muita alueen suuria hankkeita ovat Veturitien siirto jatunnelin 1. vaihe, sekä Teollisuuskadun jatke jaAsemapäällikönkadun sillan leventäminenjoukkoliikenneterminaaleineen. Ratapihakortteleidenasemakaava-alueen katujen rakentaminen käynnistyy2018. Pohjois-Pasilan alueen asemakaavanmuutostyö onkäynnissä ja rakentaminen alkaa PohjoisessaPostipuistossa niin ikään 2018. Pasilan konepaja-alueenrakentaminen on käynnissä ja alue valmistuusuunnitelmakauden jälkeen.

Böle, Mellersta Böle, Norra Böle; Norra Postparken ochFredriksbergs maskinverkstadsområde. En spårväg frånÖstra Böle till Ilmala byggs under åren 2019-2021.Totalbyggentreprenaden i Mellersta Böle pågår och isamband med den byggs gatorna i Mellersta Böle centrum.Andra stora projekt i området är en flyttning av Lokvägenoch första fasen av Lokvägens tunnel, förlängningen påIndustrigatan och breddandet av Stinsgatans bro med enkollektivtrafikterminal. Anläggningen av gator i bangårds-kvarterens detaljplaneområde inleds 2018. Arbetet meddetaljplaneändringen i Norra Böle pågår och byggandet iNorra Postparken börjar likaså 2018. Byggandet pågår i detområde där Fredriksbergs maskinverkstad funnits, ocharbetena slutförs efter planperioden.

Kuninkaankolmio Kungstriangeln

Määrärahalla toteutetaan Kuninkaantammen ja Honkasuonkadut. Kuninkaantammen katurakentaminen jatkuukeskustan alueella ja käynnistyy 2018 Etelärinteen jaKuninkaantammenkallion alueilla. Katurakentaminen jatkuupitkälle suunnitelmakauden jälkeen. Honkasuon alueellakaturakentaminen jatkuu aloituskorttelialueilta länteen jajatkuu pitkälle suunnitelmakauden jälkeen.

Anslaget används för att bygga gator i Kungseken ochHongasmossa. Anläggningen av gator i Kungsekenfortsätter i centrumområdet och fortsätter 2018 i områdenaSydsluttningen och Kungeksberget. Gatubyggandet fort-sätter långt efter planperioden. Gatubyggandet i Hongas-mossaområdet går vidare västerut från begynnelse-kvartersområdena och fortsätter långt efter planperioden.

Kruunusillat Kronbroarna

Määrärahalla toteutetaan uusi raitiotie- ja kevyen liikenteenyhteys Laajasalosta keskustaan Korkeasaaren jaKalasataman (Nihti) kautta. Toteuttamiskustannuksiinosallistuu myös HKL-Liikelaitos joukkoliikenteenkustannusosuudella. Katu- ja siltasuunnittelu onkäynnistynyt välillä Kruunuvuorenranta-Korkeasaari-Nihti.Yhteyden jatkamista Kalasatamasta (Nihti) keskustaanvalmistellaan Hakaniemen kautta. Rakentaminen alkaaaikaisintaan vuonna 2019. Koko raitiotieyhteysKaivokadulle asti valmistuu vuonna 2025. Tavoitteena onaloittaa raitiotieliikenne vuonna 2026.

Anslaget används för att bygga en ny förbindelse förspårtrafik och gång- och cykeltrafik från Degerö till centrumvia Högholmen och Fiskehamnen (Knekten). I genom-förandekostnaderna deltar också affärsverket HST medkollektivtrafikens kostnadsandel. Gatu- och broplaneringenhar inletts på sträckan Kronbergsstranden-Högholmen-Knekten. En förlängning av förbindelsen till Fiskehamnenscentrum (Knekten) bereds via Hagnäs. Byggarbetena inledstidigast år 2019. Hela spårvägsförbindelsen ända tillBrunnsgatan färdigställs år 2025. Målet är att inledaspårvägstrafiken år 2026.

Uudet projektialueet ja muu täydennysrakentaminen Nya projektområden och övrigt kompletterings-byggande

Talousarviokohdassa varaudutaan uusiinaluerakentamiskohteisiin ja muuhuntäydennysrakentamiseen asuntoja työpaikka-alueidenedistämiseksi.

På budgetmomentet ingår reserveringar för nya områdes-byggnadsprojekt och annat kompletteringsbyggande för attfrämja bostads- och arbetsplatsområden.

8 03 03 Yhteishankkeet liikenneviraston kanssa, Khn käytettäväksi − Samprojekt med Trafikverket, till stadsstyrelsensdisposition

Kaupungin kustannusosuutta Liikennevirastonyhteishankkeissa koskevat määrärahat sisältävät valtionmaanteihin liittyvät liikennejärjestely- jameluntorjuntahankkeet kaupungin alueella.Yhteishankkeiden toteutus on sidoksissa hankkeidenvaltion osuuden rahoitukseen valtion tulo- ja menoarviossalukuun ottamatta niitä kaupungin maankäytön

Anslagen för stadens andel av kostnaderna för samprojektmed Trafikverket omfattar trafikreglerings- och buller-bekämpningsprojekt som hänför sig till statliga landsvägarinom Helsingfors. Genomförandet av samprojekten ärförknippat med statsandelsfinansieringen i statsbudgeten,dock inte i fråga om projekt som orsakas av utveckling avstadens markanvändning, vilka staden finansierar helt och

260

kehittämisestä aiheutuvia hankkeita, jotka kaupunkirahoittaa kokonaan.

hållet.

Kehä I - Myllypuron eritasoliittymän tiesuunnitelma valmistuivuonna 2015 ja rakentaminen käynnistyy aikaisintaanvuonna 2020. Hankkeen kokonaiskustannus on yhteensä36,5 milj. euroa.

Vägplanen för en planskild korsning Ring I/Kvarnbäckenfärdigställdes år 2015 och byggandet kommer i gångtidigast år 2020. Projektets kostnader är totalt 36,5 mneuro.

Hämeenlinnanväylällä Kuninkaantammen eritasoliittymä ontärkeä asuinalueen saavutettavuudelle ja eritasoliittymäntoteutukseen varaudutaan vuosina 2021–2022.Joukkoliikenne- ja meluntorjuntajärjestelyt Kaarelastapohjoiseen ajoittuvat ohjelmakauden lopulle.Hämeenlinnanväylän kehittämisselvitys on käynnissäLiikenneviraston vetämänä.

Byggandet av Kungsekens planskilda korsning påTavastehusleden, som är viktig för att bostadsområdet skavara lätt att nå, är planerat för åren 2021–2022. Arrange-mangen för kollektivtrafiken och bullerbekämpningen frånKårböle norrut görs i slutet av programperioden. En ut-redning om utvecklande av Tavastehusleden pågår underledning av Trafikverket.

Tuusulanväylällä meluesteiden toteutus Torpparinmäenkohdalla ajoittuu aikaisintaan vuoteen 2020.

På Tusbyleden byggs bullerskärmar vid Torparbackentidigast år 2020.

Lahdenväylän eritasoliittymä Malmin kohdalla liittyy Malminlentokenttäalueen asuntorakentamiseen varautumiseen jaajoittuu ohjelmakauden loppupuolelle. Lahdenväylänylittävän Tattarisillan toteutus on osa Malmineritasoliittymän toteutusta. Tattarisilta luo yhteyden Kivikonja Malmin välille ja palvelee erityisesti alueidenyritystoimintaa. Koskelantien eritasoliittymän länsipuolistenramppien toteutus ajoittuu pääosin ohjelmakauden jälkeen.Itäväylän itäosan kehittämistoimet ajoittuvat ohjelmakaudenloppupuolelle. Toimenpiteisiin sisältyy mm. Uussillantienalikulkutunnelin rakentaminen.

Den planskilda korsningen på Lahtisleden vid Malm hänförsig till beredskapen att bygga bostäder i området för Malmsflygplats och förläggs till slutet av programperioden.Byggandet av Tattarbron över Lahtisleden är en del avbyggandet av Malms planskilda korsning. Tattarbron skaparen förbindelse mellan Stensböle och Malm och tjänarsärskilt företagsverksamheten i områdena. Byggandet avramperna väster om den planskilda korsningen påForsbyvägen sker huvudsakligen efter programperioden.Åtgärderna för utveckling av östra delen av Österledenvidtas i slutet av programperioden. I åtgärderna ingår bl.a.byggandet av en tunnel under Nybrovägen.

Kehä I:n meluntorjuntahanke Sepänmäen kohdallakaupungin ylijäämämassoja hyödyntämällä on käynnissäpäättyen vuonna 2018. Vuoden 2018 rakentaminenvoidaan rahoittaa vuoden 2017 käyttämättä jäävienmäärärahojen perusteella myönnättävällä ylitysoikeudella.

Ring I:s bullerbekämpningsprojekt vid Smedsbacka genomutnyttjande av stadens överskottsmassor pågår och slutförsår 2018. Byggarbetena år 2018 kan finansieras genom attdet beviljas en överskridningsrätt utifrån anslag som förbliroförbrukade år 2017.

Kustannustehokkaat pienet hankkeet ns. KUHA -hankkeeton Helsingin seudun liikennejärjestelmä 2011 -aiesopimuksen mukainen hankerahoitus, joka on ELY:nkäyttämä rahoituskanava. Helsingin osalta KUHA-hankkeiden rahoitus on osa normaalia katuinvestointientalousarviorahoitusta.

Kostnadseffektiva små projekt, s.k. KUHA-projekt, ärprojektfinansiering i enlighet med avsiktsförklaringen om etttrafiksystem för Helsingforsregionen som är denfinansieringskanal som NTM-centralen använder. FörHelsingfors är finansieringen av KUHA-projekten en del avden normala budgetfinansieringen för gatuinvesteringar.

261

804 Puistot ja liikunta-alueet − Parker och idrottsområden

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 18 346 16 987 16 895 16 895 16 375 17 400

Netto −18 346 −16 987 −16 895 −16 895 −16 375 −17 400



Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter −7,4 −0,5 −0,5 −3,1 6,3

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Menot - Utgifter

80401 Puistot ja liikunta-alueet,kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi – Parker ochfriluftsområden, till stadsmiljönämndens disposition

14 399 14 361 11 800 11 800 10 500 10 700


8040101 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaukset –Nya parker och ombyggnader av parker 6 041 6 042 6 140 7 140 6 800 7 060

8040102 Liikuntapaikat ja ulkoilualueet – Idrottsplatseroch friluftsområden 8 358 8 319 5 660 4 660 3 700 3 640

80402 Projektialueiden puistot ja liikunta-alueet,kaupunginhallituksen käytettäväksi – Parker ochfriluftsområden i projektområden, till stadsstyrelsensdisposition

3 946 2 626 5 095 5 095 5 875 6 700


8040201 Kamppi-Töölönlahti alueen puistot – Parker iKampen–Tölöviken 457 445 1 400 1 400 1 400 0

8040202 Länsisataman puistot ja liikunta-alueet –Parker och friluftsområden i Västra hamnen 1 581 1 000 2 571 2 571 3 000 3 500

8040203 Kalasataman puistot – Parker i Fiskehamnen 1 368 500 357 357 275 6008040204 Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet– Parker och friluftsområden i Kronbergsstranden 99 255 255 275 500

8040205 Pasilan puistot – Parker i Böle 95 286 257 257 375 1 4008040206 Kuninkaankolmion puistot – Parker iKungstriangeln 444 296 255 255 550 700

262

Talousarvioon on varattu yhtensä 16,9 milj. euroa puistojenja liikunta-alueiden rakentamiseen. Suunnitelmakaudellavuoden 2019 arvioitu tarve on 16,4 milj. euroa ja vuoden2020 tarve 17,4 milj. euroa.

I budgeten har sammanlagt 16,9 mn euro reserverats föranläggning av parker och idrottsområden. Det beräknadebehovet under ekonomiplaneperioden uppgår år 2019 till16,4 mn euro och år 2020 till 17,4 mn euro.

8 04 01 Puistot ja liikunta-alueet Kylkn käyttöön − Parker och idrottsområden, till stadsmiljönämndens disposition

Puistojen uudisrakentaminen keskittyy suurtenasuntotuotantokohteiden puistohankkeisiin erityisestikeskisen, koillisen ja itäisen suurpiirin alueilla.

Nyanläggningen av parker koncentreras till parkprojekt istora bostadsproduktionsobjekt särskilt i mellersta,nordöstra och östra stordistrikten.

Peruskorjausinvestoinnit kohdistuvat lähinnä sellaistenpuistojen peruskorjaamiseen, jotka eivät tehtyjenaluesuunnitelmien ja turvallisuustarkastusten mukaan enäätäytä toiminnallisia ja turvallisuusvaatimuksia, vaan vaativatvälitöntä peruskorjausta. Tehtävät toimenpiteet ovatensisijaisesti leikkipaikkojen ja -puistojen välineidenuusimista, käytävä- ja oleskelualueiden parantamista sekälaite- ja kalustekannan ajanmukaistamista nykyistenvaatimusten mukaisiksi.

Iståndsättningsinvesteringarna riktas närmast till iståndsätt-ningar av sådana parker som enligt områdesplaner ochsäkerhetsgranskningar inte längre uppfyller de funktionellakraven och säkerhetskraven, utan är i behov av omedelbariståndsättning. Åtgärderna i fråga går i första hand ut på attredskapen på lekplatser och i lekparker byts ut, gångarnaoch områdena för utevistelse förbättras och utrustningenoch möblerna byts ut mot sådana som uppfyller denuvarande kraven.

Liikuntapaikat ja ulkoilualueet sisältävät kaikki muut kuintalonrakentamiseen kuuluvat liikunta-alueinvestoinnit.Tehtäviin kuuluvat mm. rantarakenteet, venelaiturit,veneväylät, kentät ja katsomot, ulkoilureitit, uimarannat.

Idrottsanläggningarna och friluftsområdena omfattar allaandra investeringar i idrottsområden utom de som hör tillhusbyggandet. Till uppgifterna hör bl.a. strandkonstruk-tioner, båtbryggor, farleder, planer och åskådarläktare,friluftsstråk och badstränder.

8 04 02 Projektialueiden puistot ja liikunta-alueet Khn käytettäväksi − Parker och idrottsområden i projektområden, tillstadsstyrelsens disposition

Kamppi-Töölönlahden puistot Parker i Kampen-Tölöviken

Määrärahalla toteutetaan Töölönlahden eteläosanväliaikaisia puistoja. Varsinaisen asemakaavan mukaisenpuistosuunnitelman toteutus siirtyy toistaiseksi.Hesperianpuiston (Töölönlahden) rantavyöhyke Finlandia-talon ja oopperan välisellä osuudella kunnostetaantaloussuunnitelmakauden aikana.

Anslaget används för anläggning av tillfälliga parker i södradelen av Tölöviken. Förverkligandet av parkplanen somföljer den egentliga detaljplanen skjuts upp tillsvidare.Hesperiaparkens (Tölövikens) strandzon mellan Finlandia-huset och operan iståndsätts under ekonomiplaneperioden.

Länsisataman puistot ja liikunta-alueet Parker och friluftsområden i Västra hamnen

Määrärahalla toteutetaan Jätkäsaaren ja Saukonpaadenalueen puistoja. Jätkäsaaren keskeisenHyväntoivonpuiston puistorakentaminen alkoi vuonna 2013ja jatkuu koko taloussuunnitelmakauden ajan kiinteistöjenrakentamisen tahdissa. Jätkäsaaren liikuntapuistototeutetaan peräkkäisinä vaiheina vuosina 2018–2022.Saukonpaadenpuiston rakentaminen etenee alueentoteuttamisen edellyttämässä aikataulussa.

Anslaget används för att bygga parker på Busholmen och iUtterhällen. Parkbyggandet i den centrala Godahopps-parken på Busholmen började år 2013 och fortsätter underhela ekonomiplaneperioden i takt med byggandet avfastigheterna. Busholmens idrottspark anläggs i etappersuccessivt åren 2018–2022. Byggandet av Utterhällsparkenfortskrider enligt det tidsschema som utbyggnaden avområdet ställer.

Kalasataman puistot Parker i Fiskehamnen

Määrärahalla jatketaan vuonna 2016 alkaneenKalasatamanpuiston toteutusta. Puiston rakentaminenjatkuu alueen toteuttamisen vaatimalla tavalla jaLoviseholminpuiston rakentaminen aloitetaansuunnitelmakauden aikana.

Anslaget används för att fortsätta med byggandet avFiskehamnsparken som inleddes 2016. Byggandet avparken fortsätter på det sätt som utbyggnaden av områdetförutsätter och anläggningen av Loviseholmsparken inledsunder planperioden.

263

Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet Parker och friluftsområden i Kronbergsstranden

Määrärahalla toteutetaan Kruunuvuorenrannan alueenpuistot ja liikunta-alueet.

Anslaget används för att bygga parker och idrottsområden iKronbergsstranden.

Pasilan puistot Parker i Böle

Määrärahalla toteutetaan Pasilan alueen puistoja.Konepajanpuiston toteuttaminen jatkuu projektialueentoteuttamisen vaatimalla tavalla taloussuunnitelmakaudenaikana. Ratapihakortteleiden puistojen toteuttaminen alkaasuunnitelmakauden lopulla.

Anslaget används för att bygga parker i Böle. Byggandet avMaskinverkstadsparken fortsätter under ekonomiplane-perioden enligt de krav som byggandet av området förut-sätter. Anläggningen av parker i bangårdskvarteren börjar islutet av planperioden.

Kuninkaankolmion puistot Parker i Kungstriangeln

Määrärahalla toteutetaan Kuninkaantammen ja Honkasuonalueen puistoja. Puistorakentaminen jatkuu vaiheittain kokosuunnitelmakauden ajan. Kuninkaantammen alueellajatketaan Helene Schjerfbeckin puiston rakentamista osanaalueen hulevesien hallintajärjestelmää. Honkasuon alueellaalkaa Niittyperhosenpuiston rakentaminen.

Anslaget används för att bygga parker i Kungseken ochHongasmossa. Anläggningen av parker fortsätter etappvisunder hela planperioden. I Kungseken börjar anläggandetav Helene Schjerfbecks park som en del av systemet fördagvattenhantering i området. I Hongasmossa inleds bygg-arbetet på Gräsfjärilsparken.

264

805 Irtaimen omaisuuden perushankinta − Grundanskaffning av lös egendom

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 1 594 613 613 1 885 1 558

Menot - Utgifter 56 730 63 780 61 562 71 240 66 463 64 279

Netto −56 730 −62 186 −60 949 −70 627 −64 578 −62 721



Tulot - Inkomster −61,5 −61,5 207,5 −17,3

Menot - Utgifter 12,4 −3,5 11,7 −6,7 −3,3

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster8050301 Pelastustoimi – Räddningsväsendet 1 594 613 613 1 885 1 558

Menot - Utgifter80501 Keskushallinto – Centralförvaltningen 19 332 12 746 13 291 14 119 14 790 14 820Ylitykset - Överskridningar 4 530

8050101 Kaupunginkanslia – Stadskansliet 473 752 720 900 990 1 0208050102 Keskitetyt tietotekniikkahankinnat –Centraliserade IT-anskaffningar 15 416 10 943 12 571 13 219 13 800 13 800

8050103 Korkeasaaren eläintarha – Högholmensdjurgård 52 51 0 0 0 0

8050104 Rakentamispalvelu – Byggtjänsen 3 391 1 00080502 Kasvatus- ja koulutustoimiala – Fostrans- ochutbildningssektorn 17 547 23 877 23 756 31 056 27 075 27 100

Ylitykset - Överskridningar 2 6768050201 Tietotekniikkahankinnat – IT-anskaffningar 9 345 16 459 16 447 23 747 19 075 19 1008050202 Muut hankinnat – Övriga anskaffningar 8 202 7 418 7 309 7 309 8 000 8 000

80503 Kaupunkiympäristötoimiala – Stadsmiljösektorn 7 379 7 752 6 120 7 020 7 292 6 753Ylitykset - Överskridningar 4 498

8050301 Pelastustoimi – Räddningsväsendet 3 952 4 569 3 507 3 507 4 000 4 2008050302 Tietotekniikkahankinnat – IT-anskaffningar 273 164 2 394 3 294 2 577 1 6558050303 Muut hankinnat – Övriga anskaffningar 3 154 3 019 219 219 715 898

80504 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimiala – Kultur- ochfritidssektorn 4 725 4 221 8 395 8 395 5 356 4 056Ylitykset - Överskridningar 633

8050401 Tietotekniikkahankinnat – IT-anskaffningar 4 262 4 262 1 391 1 2868050402 Muut hankinnat – Övriga anskaffningar 4 725 4 221 4 133 4 133 3 965 2 770

80505 Sosiaali- ja terveystoimiala – Social- ochhälsovårdssektorn 7 707 15 184 10 000 10 650 11 950 11 550Ylitykset - Överskridningar 1 611

8050501 Tietotekniikkahankinnat – IT-anskaffningar 3 560 7 000 6 000 6 650 6 650 6 0008050502 Muut hankinnat – Övriga anskaffningar 4 147 8 184 4 000 4 000 5 300 5 550

80506 Tarkastusvirasto – Revisionskontoret 40Ylitykset - Överskridningar

265

806 Arvopaperit − Värdepapper

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 1 077 27 031 47 130 47 130 23 101 11 300

Netto −1 077 −27 031 −47 130 −47 130 −23 101 −11 300



Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 2 410,6 74,4 74,4 −51,0 −51,1

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Menot - Utgifter

80601 HITAS-osakkeiden hankkiminen,kaupunkiympäristölautakunnan käytettäväksi – Förvärv avHITAS-aktier, till stadsmiljönämndens disposition

1 077 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000

Ylitykset - Överskridningar

80602 Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi –Övriga objekt, till stadsstyrelsens disposition 25 731 45 830 45 830 21 801 10 000


80603 Helsingin Stadion Oy:n osakkeiden merkintä,kaupunginhallituksen käytettäväksi – Tecknande av aktier iHelsinki Stadion Oy, till stadsstyrelsens disposition

300 300 300 300 300


Talousarvioon on varattu yhteensä 47,1 milj. euroa, jostaMuihin kohteisiin on varattu 45,8 milj. euroa. Merkittävinmäärärahakohde on Metropolia ammattikorkeakoulunkäytössä olevien kiinteistöjen myynnistä saatavien tulojensijoittamiseen Kiinteistö Oy Myllypuron kampukseentarvittava 32,3 milj. euroa. Määrärahaa käytetään lisäksimm. Kiinteistö Oy Kaapelitalon pääomittamiseen tanssintalon rakentamista varten. Kaupungin kautta maksettavaJane ja Atos Erkon säätiön Tanssin talon avustus on myössisällytetty määrärahoihin. Suunnitelmakaudella arvioidaanvuonna 2019 tarvittavan 23,1 milj. euroa ja vuonna 2020yhteensä 11,3 milj. euroa.

I budgeten har det reserverats sammanlagt 47,1 mn euro,varav 45,8 mn euro för Övriga objekt. Det största anslags-objektet är 32,3 mn euro som behövs då inkomsterna frånförsäljningen av fastigheterna i yrkeshögskolan Metropoliasbruk ska placeras i Fastighets Ab Kvarnbäckens Campus.Anslaget används bl.a. för kapitalisering av Fastighets AbKabelhuset med tanke på bygget av Dansens hus.Understödet från Jane och Aatos Erkkos stiftelse tillDansens hus, som betalas via staden, ingår också ianslagen. Under planperioden behövs det enligtberäkningarna 23,1 mn euro år 2019 och sammanlagt11,3 mn euro.år 2020.

266

807 Muu pääomatalous − Övrig kapitalhushållning

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 22 344 40 100 22 615 22 615 14 500 14 100

Menot - Utgifter 5 032 6 130 6 000 6 000 6 000 6 000

Netto 17 312 33 970 16 615 16 615 8 500 8 100



Tulot - Inkomster 79,5 −43,6 −43,6 −35,9 −2,8

Menot - Utgifter 21,8 −2,1 −2,1 0 0

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster80750 Valtionosuudet ja -avustukset – Statsandelar och -understöd 18 697 2 000 13 000 13 000 5 000 5 000

80751 Rakennusten ja osakkeiden myyntitulot – Inkomsterfrån försäljning av byggnader och aktier 3 540 35 000 5 300 5 300 4 000 4 000

80752 Muut pääomatulot – Övriga kapitalinkomster 107 3 000 4 215 4 215 5 400 5 00080753 Väestönsuojakorvaukset – Ersättningar förskyddsrum 100 100 100 100 100

Menot - Utgifter

80701 Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet,kaupunginhallituksen käytettäväksi – Projekt somfinansieras med medel ur förortsfonden, tillstadsmiljönämndens disposition

4 785 5 000 5 000 5 000 5 000 5 000


80702 Kehittämishankkeet, kaupunginkanslian käytettäväksi– Utvecklingsprojekt, till stadskansliets disposition 247 1 130 1 000 1 000 1 000 1 000

Ylitykset - Överskridningar 752

267

Talousarviossa arvioidaan myytävän kaupunginydintoiminnan kannalta tarpeettomia rakennuksia jaosaketiloja 20 milj. eurolla, josta kirjataan 5 milj. euroainvestointiosaan. Erotuksena syntyvät 15 milj. euronmyyntivoittotulot kirjataan käyttötalousosantalousarviokohtaan kaupunkirakenne.Taloussuunnitelmavuosina 2019–2020 arvioidaanvuosittaisiksi myyntituloiksi 15 milj. euroa. Kaupunginkokonaistaloudellisen edun vuoksi myyntikohteidenvalinnan lähtökohtana tulee olla korjausvelan jakorjaustarpeen sekä ylläpitokustannusten pienentäminenottaen huomioon myös kohteista mahdollisesti saatavatvuokraustuotot.

Det beräknas i budgeten att fastigheter och aktielägenhetersom inte har betydelse för stadens kärnverksamhet säljs för20 mn euro, varav 5 mn euro upptas i investeringsdelen.Skillnaden på 15 mn euro, som utgör inkomster i form avförsäljningsvinst, upptas i driftsekonomidelen på budget-momentet stadsstruktur. För ekonomiplaneåren 2019–2020beräknas de årliga försäljningsinkomsterna bli 15 mn euro.Med tanke på stadens totalekonomiska intresse börutgångspunkten för valet av försäljningsobjekt vara attreparationsskulden, reparationsbehovet och underhålls-kostnaderna ska minska med beaktande av ocksåeventuella hyresintäkter från objekten.

Valtion osuuksiin ja avustuksiin sisältyy keskustakirjaston8,0 milj. euron vuotuinen avustus vuosina 2018–2019.Muihin pääomatuloihin on lisätty vuosille 2018–2020 Janeja Atos Erkon säätiön Tanssin talo – hankkeelle myöntämäavustusosuus yhteensä 14,6 milj. euroa (vuoden 2017avustusosuus 0,4 milj. euroa), jolla pääomitetaan KoyKaapelitalo Oy:tä Tanssin talon rakentamiseksi. Pääomitustehdään talousarviokohdalta 8 06 02, Muut kohteet, Khnkäytettäväksi.

I statsandelar och -understöd ingår ett årligt understöd på8,0 mn euro för centrumbiblioteket åren 2018–2019. Iövriga kapitalinkomster har för åren 2018–2020 tillagts denunderstödsandel på sammanlagt 14,6 mn euro som Janeoch Aatos Erkkos stiftelse beviljat projektet Dansens hus(2017 års understödsandel 0,4 mn euro) och med vilkenFastighets Ab Kabelhuset kapitaliseras med tanke påbygget av Dansens hus. Kapitaliseringen görs påbudgetmomentet 8 06 02, Övriga objekt, till Stnsdisposition.

268

8 08 Korkeasaaren eläintarhan investoinnit − Investeringar i Högholmens djurgård

1 000 €Käyttö

Förbrukning

2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 1 946 2 550

Netto −1 946 −2 550



Tulot - Inkomster

Menot - Utgifter 31,1 −100,0 −100,0

1 000€


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Menot - Utgifter

80808 Korkeasaaren rakennusten ja tarhojen suunnittelu,rakentaminen ja perusparannukset, kaupunginhallituksenkäytettäväksi - Byggnader och inhägnader på Högholmen,planering, byggande och grundliga förbättringar, tillstadsstyrelsens disposition

1 946 2 550

269

RAHOITUSOSAFINANSIERINGSDELEN

271

Helsingin kaupungin rahoituslaskelma 2016 – 2020 - Helsingfors stad finansieringskalkyl 2016 – 2020

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Toiminnan rahavirta - Kassaflöde i verksamheten

Tulorahoitus - Inkomstfinansiering

Vuosikate - Årsbidrag 569 378 336 174 727 446 581 186 621 221 607 356

Satunnaiset erät - Extraordinära poster 238 012 141 694 100

Tulorahoituksen korjauserät - Korrektivposter iinkomstfinansieringen −251 476 −154 074 −177 593 −109 279 −105 979 −105 978

Investointien rahavirta - Kassaflöde för investeringarnasdel 0 0 0

Investointimenot - Investeringsutgifter −662 960 −662 650 −700 432 −773 945 −724 666 −731 879

Rahoitusosuudet investointimenoihin - Finansieringsandelar iinvesteringsutgifter 18 806 3 694 11 000 18 713 6 985 29 658

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot –Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva −247 049 138 414 197 493 124 194 120 379 119 978

Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 158 809 −196 748 58 014 −159 131 −82 061 −80 865

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde för finansieringens del 0 0 0

0 0 0

Antolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningen 0 0 0

Antolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringar −9 912 −84 350 −31 152 −104 950 −101 550 −50 150

Antolainasaamisten vähennykset - Minskningar i lånefordringa 67 330 66 870 64 909 70 170 77 720 78 620

0 0 0

Lainakannan muutokset - Förändringar i lånen 0 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån 110 000 294 500 50 000 135 000 120 000 120 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån −320 729 −185 467 −115 308 −119 967 −105 562 −105 290

Lyhytaikaisten lainojen muutos -Förändring i kortfristigalån

Oman pääoman muutokset - Förändring av eget kapital

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten 173 934 −11 816 −3 49 642 25 744 14 816

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde för finansieringens del 20 623 79 737 −31 553 29 895 16 352 57 996

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 179 432 −117 011 26 460 −129 236 −65 709 −22 869

272

Helsingin kaupungin vuoden 2018 rahoituslaskelma eriteltynä – Helsingfors stads finansieringskalkyl 2018specifierad

1 000 €

Kaupunki ilmanliikelaitoksia ja

rahastoja - Stadenexkl. affärsverk och

fonder

Liikelaitoksetja rahastot

Affärsverk ochfonder

Yhteensä, sisäiseterät mukana -

Sammanlagt, inkl.interna poster

Yhteensä, sisäiseterät vähennettynä -Sammanlagt, exkl.

interna poster

Toiminnan rahavirta - Kassaflöde i verksamheten

Tulorahoitus - Inkomstfinansiering

Vuosikate - Årsbidrag 507 683 54 096 561 779 581 186

Satunnaiset erät - Extraordinära poster

Tulorahoituksen korjauserät - Korrektivposter iinkomstfinansieringen −109 279 0 −109 279 −109 279

Investointien rahavirta - Kassaflöde förinvesteringarnas del

Investointimenot - Investeringsutgifter −592 174 −181 771 −773 945 −773 945

Rahoitusosuudet investointimenoihin -Finansieringsandelar I investeringsutgifter 13 713 5 000 18 713 18 713

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva 124 194 0 124 194 124 194

Toiminnan ja investointien rahavirta - Kassaflöde frånverksamheten och investeringar −55 863 −122 675 −178 538 −159 131

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde för finansieringensdel

Antolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningen

Antolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringar −329 850 −74 600 −404 450 −104 950

Antolainasaamisten vähennykset - Minskningar ilånefordringar 63 808 8 350 72 158 70 170

Lainakannan muutokset - Förändringar i lånen

Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån 135 000 299 500 434 500 135 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning avlångfristiga lån −106 000 −20 273 −126 273 −119 967

Lyhytaikaisten lainojen muutos -Förändring ikortfristiga lån

Oman pääoman muutokset - Förändring av eget kapital

Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten 50 225 −156 738 −106 513 49 642

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde för finansieringensdel −186 817 56 239 −130 578 29 895

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten −242 680 −66 436 −309 116 −129 236

273

9 RAHOITUSOSA – FINANSIERINGSDELEN

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 110 317 93 508 198 808 198 808 191 308 191 908

Menot - Utgifter 318 048 180 350 435 850 435 850 231 550 241 550

Netto −207 731 −86 842 −237 042 −237 042 −40 242 −49 642


Tulot - Inkomster −16 113 113 −4 0

Menot - Utgifter −43,3 141,7 141,7 −46,9 4,3

9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus – Långfristig finansiering

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 110 317 93 508 198 808 198 808 191 308 191 908

Menot - Utgifter 318 048 180 350 435 850 435 850 231 550 241 550

Netto −207 731 −86 842 −237 042 −237 042 −40 242 −49 642



Tulot - Inkomster −15,2 112,6 112,6 −3,8 0,3

Menot - Utgifter −43,3 141,7 141,7 −46,9 4,3

9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi – Långivning för bostadsproduktion, till Stnsdisposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 15 430 16 000 17 000 17 000 17 000 17 600

Menot - Utgifter 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000

Netto 15 430 6 000 7 000 7 000 7 000 7 600



Tulot - Inkomster 3,7 6,3 6,3 3,5

Menot - Utgifter X

274

9 01 02 Muu antolainaus, Khn käytettäväksi – Övrig långivning, till Stns disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 44 888 47 508 46 808 46 808 54 308 54 308

Menot - Utgifter 7 327 10 350 319 850 319 850 134 550 149 550

Netto 37 560 37 158 −273 042 −273 042 −80 242 −95 242



Tulot - Inkomster 5,8 −1,5 −1,5 16,0

Menot - Utgifter 41,3 2 990,3 2 990,3 −57,9 11,1

Talousarviokohtaan sisältyy seuraavat lainamäärärahat jalainanlyhennykset alakohdittain:

Budgetmomentet omfattar följande låneanslag ochamorteringar undermomentvis:

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster

9010252 Vuokra-asuntotuottajien oman pääomanosuutta varten myönnettyjen lainojen lyhennykset -Amorteringar på lån för hyresbostadsproducenternasegen kapitalandel

120 120 120 120 120

9010254 Muiden antolainojen lyhennykset -Amorteringar på övriga lån 1 156 4 400 3 700 3 700 3 100 3 100

9010255 Helsingin Energian lainojen lyhennykset -Amorteringar på Helsingfors Energis lån 20 600 20 600 20 600 20 600 20 600 20 600

9010257 Helsingin Sataman lainojen lyhennykset -Amorteringar på Helsingfors Hamns lån 11 515 20 400 20 400 20 400 20 400 20 400

9010258 HKL:n lainojen lyhennykset - Amorteringar påHST:s lån 1 988 1 988 1 988 1 988 1 988 1 988

9010259 Sosiaalisen luototuksen lainojen lyhennykset -Amorteringar på lån för social kreditgivning 696 800 800 800 800 800

9010260 HSY lainojen lyhennykset - Amorteringar påHRM:s lån 8 100 8 100

Menot - Utgifter

9010201 Lainojen myöntäminen kouluille - Lån till skolor 3 059 7 000 7 000 7 000 7 000 7 000

9010202 Muut koululainat - Övriga skollån 10 000 10 000 15 000

9010204 Sosiaalisiin tarkoituksiin myönnettäviä lainojavarten - Lån för sociala ändamål 560 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500

9010205 Lainoja kaupunginorkesterin soittajillesoitinhankintoja varten - Lån till stadsorkesterns musikerför anskaffning av instrument

14 50 50 50 50 50

9010221 Liikelaitosten lainat - Affärsverkens lån 0 0 299 500 299 500 124 200 124 200

9010222 Sosiaalisen luototuksen lainojenmyöntämiseen, sosiaalilautakunnan käytettäväksi - Lånför social kreditgivning, till socialnämndens disposition

886 1 800 1 800 1 800 1 800 1 800

9010232 Laina Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolalle - Låntill Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola

275

9 01 03 Ottolainat ja niiden lyhennykset, rahoitusjohtajan käytettäväksi - Upplåning och amorteringar, tillfinansdirektörens disposition

1 000 €


2016

TalousarvioBudget

2017

EhdotusFörslag

2018

TalousarvioBudget

2018


2019


2020

Tulot - Inkomster 50 000 30 000 135 000 135 000 120 000 120 000

Menot - Utgifter 310 721 160 000 106 000 106 000 87 000 82 000

Netto −260 721 −130 000 29 000 29 000 33 000 38 000



Tulot - Inkomster −40,0 350,0 350,0 −11,1

Menot - Utgifter −48,5 −33,8 −33,8 −17,9 −5,7

277

RAHASTOT

FONDER

Asuntotuotantorahasto - BostadsproduktionsfondenUrheilu- ja ulkoilulaitosrahasto – Fonden för idrotts- och friluftsanläggningar

Vakuutusrahasto - FörsäkringsfondenInnovaatiorahasto – Innovationsfonden

279

Rahastot Fonder

Rahastot osa sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossaeriytetty itsenäisiksi taseyksiköiksi. Helsingin kaupungilla onneljä tällaista rahastoa: Asuntotuotantorahasto, Urheilu- jaulkoilulaitosrahasto, Vakuutusrahasto ja Innovaatiorahasto.

Avsnittet fonder omfattar de fonder som i bokföringen utgörsjälvständiga balansräkningsenheter. Helsingfors stad harfyra sådana fonder: Bostadsproduktionsfonden, Fonden föridrotts- och friluftsanläggningar, Försäkringsfonden ochInnovationsfonden.

Asuntotuotantorahasto Bostadsproduktionsfonden

Rahaston tarkoituksena on kaupungin omaan omistukseentulevan yhtiömuotoisen uuden asuntotuotannon japeruskorjauksen sekä kiinteästi asuntotuotantoon liittyvienpalvelutilojen omarahoituksen turvaaminen, kaupunginoman asuntotuotannon rakennuttamisen riskienhallitseminen, asuntotuotantoon liittyvän kehittämis- jakoerakentamistoiminnan rahoittaminen sekä kaupunginomistamien, vuoden 1992 jälkeen rakennettujenkorkotukiasuntojen pääomakustannusten hoitaminen.Rahastoa kartutetaan siirtämällä rahastoon vuosittaintilinpäätöksen yhteydessä rahaston tilikauden tulos.Rahastoon on yhdistetty vuonna 1.1.2013Asuntolainarahasto.

Syftet med fonden är att säkerställa den egnafinansieringen för ny bostadsproduktion i form av bolag somkommer i stadens ägo, för ombyggnad och förservicelokaler som är fast anknutna tillbostadsproduktionen, att hantera byggherreriskerna vidstadens egen bostadsproduktion, att finansiera utvecklings-och försöksbyggnadsverksamhet inombostadsproduktionen och att betala kapitalkostnaderna förräntestödsbostäder i stadens ägo som är byggda efter1992. Till fonden överförs årligen det belopp som utgörräkenskapsperiodens resultat för fonden i anslutning tillbokslutet. Fonden sammanslogs 1.1.2013 med Bostads-lånefonden.

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto Fonden för idrotts- och friluftsanläggningar

Rahaston tarkoituksena on Helsingin kaupunkiinrakennettavien urheilu- ja ulkoilulaitosten rahoituksenhelpottaminen. Rahastoa kartutetaan vuosittain rahastontilikauden tuloksella.

Fonden har till syfte att underlätta finansieringen av idrotts-och friluftsanläggningar som ska byggas i Helsingfors stad.Till fonden överförs årligen det belopp som utgör räken-skapsperiodens resultat för fonden.

Vakuutusrahasto Försäkringsfonden

Rahaston tarkoituksena on kaupungin oman ja senhuostassa olevan vieraan vakuuttamattoman omaisuudenvahingonvaaran muuntaminen tasaisiksivuosikustannuksiksi. Rahastoa kartutetaan tai puretaanvuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahaston yli- taialijäämällä.

Fonden har till syfte att omvandla skaderisken för stadensoförsäkrade egendom och utomstående tillhörig oförsäkradegendom i stadens besittning till jämna årliga kostnader. Tillfonden överförs årligen i samband med bokslutet detbelopp som utgör fondens över- eller underskott

Innovaatiorahasto Innovationsfonden

Rahaston tarkoituksena on Helsingin osaamisperustanvahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen jaelinkeinoelämän kanssa. Rahastoa kartutetaan siirtämällärahastoon vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä rahastontilikauden tulos. Rahaston varoja käytetään rahastontarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta taiyhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavientulevaisuuden elinkeinoperustaa luovieninvestointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Syftet med fonden är att kunskapsbasen ska stärkas iHelsingfors i samråd med högskolorna och näringslivet. Tillfonden överförs årligen det belopp som utgör räkenskaps-periodens resultat för fonden i anslutning till bokslutet.Fondmedlen används för finansiering av investeringsprojektoch andra projekt som är i överensstämmelse med syftetoch som skapar en näringsbas för framtiden. Projekten kangenomföras av staden ensam eller tillsammans med andraparter.

280

Itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen yhdistetty tuloslaskelma ja rahoituslaskelma – Kombineradresultaträkning och finansieringskalkyl för de fonder som utgör självständiga balansräkningsenheter

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Vuokratulot - Hyresinkomster 18 093 18 500 19 520 20 000 20 400Muut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkter 6 4 2Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material, förnödenheter ochvaror −50 −25 −25 −25

Palvelujen ostot - Köp av tjänster −1 788 −4 700 −2 500 −2 500 −2 500Henkilöstökulut - Personalkostnader −162

Vuokrat - Hyror −13 766 −22 560 −26 000 −17 000 −17 000Muut menot - Övriga utgifter −1 101 −6 −100 −100 −100Varsinaiset kulut - Kostnader −16 866 −27 266 −28 625 −19 625 −19 625Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 1 233 −6 171 −9 068 410 810

Rahoitustuotot - Finansiella intäkter 4 491 150 2 500 2 500 2 500Muut korkomenot - Övriga ränteutgifter −95Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 5 630 −6 021 −6 568 2 910 3 310

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 1 233 −6 171 −9 068 410 810Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnadeKorkotulot - Ränteinkomster 2 263 150 2 500 2 500 2 500Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 5 630 −6 021 −6 568 2 910 3 310

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringAntolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningenAntolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringar −2 585 −63 895 −74 600 −81 200 −14 800Antolainasaamisten vähennykset - Minskningar ilånefordringar 5 625 3 100 8 350 8 400 8 700

Peruspääoman muutos - Förändring i grundkapitalet 15 115Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten −157

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering 17 998 −60 795 −66 250 −72 800 −6 100

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 23 628 −66 816 −72 818 −69 890 −2 790

281

Asuntotuotantorahasto tuloslaskelma ja rahoituslaskelma – Resultaträkning och finansieringskalkyl förbostadsproduktionsfonden

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Vuokratulot - Hyresinkomster 18 093 18 500 19 520 20 000 20 400Muut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkter 6 4 2Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material, förnödenheter ochvaror −26 −25 −25 −25

Palvelujen ostot - Köp av tjänster −1 167 −1 200 −1 500 −1 500 −1 500

Henkilöstökulut - PersonalkostnaderVuokrat - Hyror −13 759 −22 560 −26 000 −17 000 −17 000Muut menot - Övriga utgifter −45 −6 −100 −100 −100Varsinaiset kulut - Kostnader −14 997 −23 766 −27 625 −18 625 −18 625

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 3 103 −5 262 −8 103 1 375 1 775Rahoitustuotot - Finansiella intäkter 2 478 2 500 2 500 2 500Muut korkomenot - Övriga ränteutgifter −95Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 5 486 −5 262 −5 603 3 875 4 275

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott 3 103 −5 262 −8 103 1 375 1 775Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnaderKorkotulot - Ränteinkomster 2 260 2 500 2 500 2 500Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamhetens och investeringar 5 486 −5 262 −5 603 3 875 4 275

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringAntolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningenAntolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringar −190 −3 895 −6 600 −13 200 −6 800Antolainasaamisten vähennykset - Minskningar ilånefordringar 2 521 5 250 5 400 5 700

Peruspääoman muutos - Förändring i grundkapitalet 14 971Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten −29

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering 17 273 −3 895 −1 350 −7 800 −1 100

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 22 759 −9 157 −6 953 −3 925 3 175

282

Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston tuloslaskelma ja rahoituslaskelma – Resultaträkning ochfinansieringskalkyl för fonden för idrotts- och friluftsanläggningar

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Rahoitustuotot - Finansiella intäkter 2 150Korkokulut kaupungin lainasta - Räntekostnader för stadenslånMuut korkomenot - Övriga ränteutgifterKorvaus peruspääomalle - Ersättning på grundkapitaletTilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 2 150

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskottRahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnadeKorkotulot - Ränteinkomster 2 150Toiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 2 150

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringAntolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningenAntolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringar −2 395 −60 000 −68 000 −68 000 −8 000Antolainasaamisten vähennykset - Minskningar ilånefordringar 3 104 3 100 3 100 3 000 3 000

Peruspääoman muutos - Förändring i grundkapitalet 2Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten −1

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering 710 −56 900 −64 900 −65 000 −5 000

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 712 −56 750 −64 900 −65 000 −5 000

283

Vakuutusrahaston tuloslaskelma ja rahoituslaskelma – Resultaträkning och finansieringsskalkyl förförsäkningsfonden

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Vuokratulot - HyresinkomsterMuut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkterAineet, tarvikkeet ja tavarat - Material, förnödenheter ochvarorPalvelujen ostot - Köp av tjänster

Henkilöstökulut - PersonalkostnaderVuokrat - HyrorMuut menot - Övriga utgifter −219Varsinaiset kulut - Kostnader −219

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott −219 2 591 35 35 35Rahoitustuotot - Finansiella intäkter 2 011Muut korkomenot - Övriga ränteutgifterTilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) 1 792 2 591 35 35 35

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott −219 2 591 35 35 35Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnadeKorkotulot - RänteinkomsterToiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar 1 792 2 591 35 35 35

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringAntolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningenAntolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringarAntolainasaamisten vähennykset - Minskningar ilånefordringarPeruspääoman muutos - Förändring i grundkapitalet 1 792Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten 64

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering 1 856

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten 3 648 2 591 35 35 35

284

Innovaatiorahaston tuloslaskelma ja rahoituslaskelma – Resultaträkning och finansieringskalkyl förinnovationsfonden

1 000


2016

Ennuste -Prognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020

Vuokratulot - HyresinkomsterMuut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkterAineet, tarvikkeet ja tavarat - Material, förnödenheter ochvaror −24

Palvelujen ostot - Köp av tjänster −621 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000

Henkilöstökulut - Personalkostnader −162Vuokrat - Hyror −7Muut menot - Övriga utgifter −837Varsinaiset kulut - Kostnader −1 650 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000

Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott −1 650 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000Rahoitustuotot - Finansiella intäkterMuut korkomenot - Övriga ränteutgifterTilikauden ylijäämä (alijäämä) - Räkenskapsperiodensöverskott (underskott) −1 650 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000

1 000


2016

EnnustePrognos

2017

TalousarvioBudget

2018

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2019

Talous-suunnitelma

Ekonomiplan2020


Liikeylijäämä/alijäämä - Rörelseöverskott/underskott −1 650 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000Rahoitustuotot ja -kulut - Finansiella intäkter och kostnadeKorkotulot - RänteinkomsterToiminnan ja investointien rahavirta – Kassaflöde frånverksamheten och investeringar −1 650 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansieringAntolainauksen muutokset - Förändringar i utlåningenAntolainasaamisten lisäykset - Ökningar i lånefordringarAntolainasaamisten vähennykset - Minskningar ilånefordringarPeruspääoman muutos - Förändring i grundkapitalet −1 650Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar ilikviditeten −191

Rahoituksen rahavirta - Kassaflöde från finansiering −1 841

Vaikutus maksuvalmiuteen - Effekt på likviditeten −3 492 −3 500 −1 000 −1 000 −1 000

285

LIITTEET

BILAGOR

VUODEN 2018 TALOUSARVIOON SISÄLTYVÄT AVUSTUSMÄÄRÄRAHAT Liite 1JA AVUSTUKSENLUONTEISET KORVAUSMÄÄRÄRAHAT – UNDERSTÖDSANSLAG OCH UNDERSTÖDSMÄSSIGAERSÄTTNINGSANSLAG I 2018 ÅRS BUDGET

TA Haettu TAE TA TSE TSE2017 avustus 2018 2018 2019 2020euro euro euro euro euro euro

Kaupunginhallitus - Stadsstyrelsen 2 500 000 2 420 702 2 195 000 2 195 000 2 095 000 1 995 000Finlandia-talo Oy - Finlandia-huset Ab 360 000 260 000 260 000 260 000 160 000 60 000

Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalosäätiö sr -Stiftelsen Helsingfors stads 450-årskonstnärshus sr 50 000 70 000 50 000 50 000 50 000 50 000Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö sr - Stiftelsen förHelsingforsnejdens sommaruniversitet sr 101 800 104 000 101 800 101 800 101 800 101 800Y-säätiö sr - Y-stiftelsen sr )¹ 109 000 109 000 109 000 109 000 109 000 109 000Vuosaaren Urheilutalo Oy 57 000 72 000 72 000 72 000 72 000 72 000Asukasosallisuuden avustukset - Understöd förinvånardelaktighet 741 750 882 790 750 000 750 000 750 000 750 000Muiden yhteisöjen avustukset - Understöd till andrasammanslutningar 1 080 450 922 912 852 200 852 200 852 200 852 200

Kasvatus- ja koulutuslautakunta - Fostrans- ochutbildningsnämnden 8 735 000 8 335 000 8 335 000 8 335 000 8 335 000

kasvatus- ja koulutuslautakunta - fostrans- ochutbildningsnämnden 7 855 000 )² 8 335 000 8 335 000 8 335 000 8 335 000Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy - YrkeshögskolanMetropolia Ab 880 000 0 0 0 0 0

Kaupunkiympäristölautakunta - Stadsmiljönämnden 1 690 000 1 690 000 1 690 000 1 690 000 1 690 000hissiavustukset - understöd för hissar 1 606 000 )² 1 606 000 1 606 000 1 606 000 1 606 000

Ympäristö- ja lupajaosto - Miljö- och tillståndssektionen 22 000 67 000 22 000 22 000 22 000 22 000Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy -Huvudstadsregionens Återanvändningscentral Ab 62 000 75 000 62 000 62 000 62 000 62 000

Pelastuslautakunta - Räddningsnämnden 122 000 148 215 122 000 122 000 122 000 122 000

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta - Kultur- ochfritidsnämnden 53 428 000 59 100 000 59 100 000 60 178 500 60 503 500

kulttuurijaoston avustukset - kultursektionens understöd 15 368 000 )² 15 368 000 15 368 000 15 368 000 15 368 000

liikuntajaoston avustukset - idrottssektionens understöd 7 666 000 )² 7 666 000 7 666 000 7 666 000 7 666 000nuorisojaoston avustukset - ungdomssektionensunderstöd 2 210 000 )² 2 210 000 2 210 000 2 210 000 2 210 000

kulttuurin laitosavustukset - understöd tillkulturanläggningar 19 159 000 21 998 000 24 331 000 24 331 000 24 357 000 24 383 000

Helsingin teatterisäätiö sr - Helsingfors teaterstiftelse sr 13 132 000 13 659 000 13 659 000 13 659 000 13 659 000 13 659 000

Laina-avustus - Låneunderstöd 3 718 000 5 245 000 5 245 000 5 245 000 5 245 000 5 245 000Toiminta-avustus, josta 420 000 euroa teatterirakennuksenvuosi- ja peruskorjauksiin. Mahdollinen säästötoimintarahastoon. - Verksamhetsbidrag varav 420 000euro för teaterbyggnadens årsreparationer ochombyggnad. Eventuella besparingar till enverksamhetsfond.

5 234 000 5 408 000 5 408 000 5 408 000 5 408 000 5 408 000

Vuokra-avustus - Understöd för hyror 4 180 000 3 006 000 3 006 000 3 006 000 3 006 000 3 006 000

Helsinki-viikon säätiö - Stiftelsen Helsingforsveckan 1 513 000 )² 1 513 000 1 513 000 1 513 000 1 513 000Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr - Högholmens djurgårdsstiftelse sr 4 645 000 4 645 000 4 645 000 4 671 000 4 697 000

TA Haettu TAE TA TSE TSE2017 avustus 2018 2018 2019 2020euro euro euro euro euro euro

Suomen Kansallisoopperan säätiö sr - Stiftelsen för FinlandsNationalopera sr )¹ 3 694 000 3 694 000 3 694 000 3 694 000 3 694 000 3 694 000

UMO-säätiö - UMO Stiftelsen 820 000 )² 820 000 820 000 820 000 820 000

liikunnan laitosavustukset - Understöd tillidrottsanläggningar 9 025 000 9 645 500 9 525 000 9 525 000 10 577 500 10 876 500

Helsinki Stadion Oy 200 000 210 000 175 000 175 000 175 000 175 000

korot ja lyhennykset - räntor och amorteringar 47 500 47 500 47 500 47 500 47 500

toiminta-avustus - verksamhetsunderstöd 120 000 85 000 85 000 85 000 85 000

vuokra-avustus - understöd för hyror 42 500 42 500 42 500 42 500 42 500

Jääkenttäsäätiö sr - Isbanestiftelsen sr 863 000 1 097 000 1 045 000 1 045 000 1 045 000 1 045 000

korot ja lyhennykset - räntor och amorteringar 630 000 864 000 822 000 822 000 822 000 822 000

vuokra-avustus - understöd för hyror 233 000 233 000 223 000 223 000 223 000 223 000

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy 573 000 670 000 620 000 620 000 620 000 620 000

Stadion-säätiö sr - Stadionstiftelsen sr 1 648 000 1 898 500 1 778 500 1 778 500 2 831 000 3 130 000

korot ja lyhennykset - räntor och amorteringar 488 000 438 500 438 500 438 500 871 000 1 170 000

toiminta-avustus - verksamhetsunderstöd 700 000 1 000 000 880 000 880 000 1 500 000 1 500 000

vuokra-avustus - understöd för hyror 460 000 460 000 460 000 460 000 460 000 460 000

Urheiluhallit Oy 3 202 000 3 450 000 3 330 000 3 330 000 3 330 000 3 330 000

Vuosaaren Urheilutalo Oy 2 175 000 2 320 000 2 220 000 2 220 000 2 220 000 2 220 000

muut laitosavustukset - övriga anläggningsunderstöd 364 000 )² 356 500 356 500 356 500 356 500

Sosiaali- ja terveyslautakunta - Social- ochhälsovårdsnämnden 3 572 000 )² 3 572 000 3 572 000 3 572 000 3 572 000

Avustukset yhteensä - Understöden sammanlagt 69 925 000 74 892 000 74 892 000 75 870 500 76 095 500

)¹ Säätiö ei kuulu Helsingin kaupunkikonserniin – )¹ Stiftelsen hör inte till Helsingfors stadskoncern

)² Tietoja ei ole vielä saatavilla avustushaun ollessa kesken tai hakemusten jättöaika on vuoden 2018 puolella. – )² Uppgifterna är inte tillgänliga eftersom ansökningen om understöd har ännu inte upphört eller ansökan ska lämnas in år 2018.

Liite 2 - Bilaga 2VUODEN 2018 TALOUSARVIOON SISÄLTYVIEN JÄSENMAKSUJEN ERITTELYSPECIFIKATION AV MEDLEMSAVGIFTERNA I 2018 ÅRS BUDGET

Yhdistyksen yms. nimi – Sammanslutningens namn 2018

€

1 Keskushallinto - Centralförvaltningen

1 50 03 Maksuosuudet, korvaukset ja jäsenmaksut, Kaupunginkanslian käytettäväksi -Betalningsandelar, ersättningar och medlemsavgifter, till stadskansliets disposition

Climate KIC Nordic 25 000Wonderful Copenhagen 22 400Future Home -konsortio 2 000Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry 54 700European Cities Marketing ECM 4 500Eurocities asbl 16 000Euroopan Unionin pääkaupunkien liitto, UCUE 1 000Helsingin seudun kauppakamari – Helsingfors regionens handelskammare ry 5 700International Meetings Association, ICCA 3 000Kopiosto ry 177 000KT Kuntatyönantajat – KT Kommunarbetsgivarna 600 000Kunnallistieteen yhdistys – Föreningen för kommunalvetenskap ry 200Laatukeskus Excellence Finland Oy 8 000Lightning Urban Community International – verkosto, LUCI 5 300Mayors for Peace 15Network of Good Food Cities of the World – verkosto, DELICE 3 000Open Geospatial Consortium (OGC) GovFuture 200Saksalais-Suomalainen Kauppakamari 700SAP Finnish user group ry 800Suomen Kuntaliitto – Finlands Kommunförbund 2 000 000Sydkustens landskapsförbund rf 62 000Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 80 000Sanastokeskus TSK ry – Terminologicentralen TSK rf 1 100Tietotekniikan liitto ry 800Union of the Baltic Cities 7 300Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry – Förening Nylands friluftsområden rf 534 000World e-Governments Organization of Cities and Local Governments (WeGO) 6 500World Trade Center Association Helsinki ry 600

Työterveysliikelaitos – Affärsverket företagshälsan

TTH-seura 400Työ ja Terveys ry – Arbet och Hälsa rf 800

Rakentamispalveluliikelaitos – Affärsverket byggtjänsten

Suomen osto- ja logistiikkayhdistys (LOGY) ry – Finlands inköps- och logistikförening (LOGY) rf 1 000Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry (Haty) 200Kauppapuutarhaliitto – Handelsträdgårdsförbundet ry 600Taimistoviljelijät ry – Planskoleodlarna ry 200Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry 200

2 Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala - Fostrans- och utbildningssektorn

International Baccalaureate Organization 9 000Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry 4 900Suomen ammattitaito - Skills Finland ry 2 200Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 19 000Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 300Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry – Läroavtalsutbildningsarrangörerna i Finland rf 1 100Kansalais- ja työväenopistojen liitto KTOL – Medborgar- och arbetarinstitutens förbund MAIF ry; 3 000Förbundet för arbetar- och medborgarinstitut i Svenskfinland FAMI rf 2 000International Association of Educating Cities 1 700

Yhdistyksen yms. nimi – Sammanslutningens namn 2018

€

3 Kaupunkiympäristön toimiala - Stadsmiljösektorn

Pohjoismaiset Rakennuspäivät Suomen osasto - Nordisk Byggdag Finlands avdelning ry 600Pohjoismaiden Tieteknillisen Liiton PTL Suomen osasto - Nordiska Vägtekniska Förbundets NVFavdelning i Finland ry

400

Pyöräilykuntien verkosto 1 900DOCOMOMO Suomi Finland ry 380ICOMOS Suomen osasto ry 250Älykkään liikenteen verkosto - ITS Finland Oy 3 780Kansainvälinen liikenneturvallisuustutkimuksen verkosto ICTCT 590Euroopan pyöräilyjärjestöjen kaupunkiverkosto - Cities for Cyclists 2 000Sähkölaitteiden kunnosapitoyhdistys, SÄKPY ry 700IFHP International Federation for Housing and planning 1 200Green Net Finland Oy 800Luonto-Liitto ry 200The International Council for Local Environmental Initiatives, ICLEI 4 500Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys – Vattenskyddsföreningen för Vanda åoch Helsingforsnejden ry

63 000

WUP (World Urban Parks) 1 500Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto, RAKLI ry 25 000

Pelastuslaitos - Räddningsverket

Helsingin Pelastusliitto ry – Helsingfors Räddningsförbund rf 8 500

Liikenneliikelaitos – Trafikaffärsverket

Suomen Paikallisliikenneliitto – Finlands Lokaltrafikförbund ry 0Union Internationale des Transports Publics, UITP 15 000

4 Kulttuuri ja vapaa-ajan toimiala - Kultur- och fritidssektorn

International Federation of Library Associations and Institutions, IFLA 1 000RFID-lab Finland Oy 1 600International Council of Museums, ICOM 700Engage International 300Suomen Museoliitto – Finlands museiförbund rf 2 000Sponsorointi & Tapahtumamarkkinointi ry 2 000Biennale des Jeunes Créateurs de l’Europe et de la Méditerranée, BJCEM 2 000Suomen lastenkulttuurikeskuksen liitto ry – Förbundet för barnkulturcenter i Finland rf 400European Network of Cultural Centres, ENCC 500Informal European Theatre Meeting, IETM 500The European Museum Forum 100International Association of Museums of History 100Suomen Kotiseutuliitto ry – Finlands Hembygdsförbund rf 800Suomen museoliitto – Finlands museiförbund ry 2 000Art Noveau European Route (Ruta Europaea del Modernise) -verkosto 0Suomen Numismaattinen Yhdistys – Numismatiska Föreningen i Finland 100Eurpean Association on Communication Directors 100International Association of Music Libraries 100Major Orchestra Librarians Association, MOLA 200Nordisk Orkesterblibliotek Union, NOBU 100Suomen Sinfoniaorkesterit ry 3 100ProCom Viestinnän ammattilaiset 100

5 Sosiaali- ja terveystoimiala - Social- och hälsovårdssektorn

Kehitysvammaliitto – Förbundet Utvecklingshämning ry 800Lastensuojelun Keskusliitto ry – Centralförbundet för Barnskydd rf 200Suomen sosiaali- ja terveys ry – Finlands social och hälsa rfSuomen Muistiasiantuntijat 600Suomen Haavanhoitoyhdistys – Föreningen för Sårvård i Finland rf 100European Cities Against Drugs, ECAD 8 200The International Hospital Federation, IHF 500Työterveyden Edistämisyhdistys ry 700

KONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTEISÖT JA – SÄÄTIÖT –DOTTERSAMMANSLUTNINGAR OCH -STIFTELSER INOM KONCERNEN

Tytäryhteisöt Dottersammanslutningar

Tytäryhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä, jossa Helsinginkaupungilla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta.Kaupungilla on määräysvalta yhteisössä, kun sillä onenemmän kuin 50 prosenttia yhteisön kaikkienosakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä.Kaupungilla on määräysvalta myös silloin, kunkaupungilla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistöjäsenistä yhteisön tai säätiön hallituksessa.

Med dottersammanslutning avses en sammanslutning ivilken staden har sådant bestämmande inflytande somavses i bokföringslagen. Staden har bestämmandeinflytande i en sammanslutning då den innehar mer än 50procent av rösterna för samtliga aktier eller andelar isammanslutningen. Staden har bestämmande inflytandeockså då den innehar rätt att utse eller avsätta flertalet avledamöterna i sammanslutningens eller stiftelsensstyrelse.

Asunto Oy Merimiehenkatu 12Asunto-oy Helsingin HarmajankatuAsunto-oy Helsingin KartanonisäntäAsunto-oy Helsingin NattastenpolkuAsunto-oy Helsingin Varustuksentie 1Asunto-oy Helsingin Vellamonkatu 29Asunto-oy Paciuksenkatu 4Etelä-Hermannin Pysäköinti OyFinlandia-talo Oy – Finlandia-huset AbForum Virium Helsinki OyHelen Oy – Helen AbHelsingin Asumisoikeus OyHelsingin kaupungin 450-vuotis-taiteilijatalosäätiö – Stiftelsen Helsingfors stads 450-årskonstnärshus srHelsingin kaupungin asunnot Oy – Helsingfors stads bostäder AbHelsingin kaupungin Linja-autotoiminta Oy – Helsingfors stads bussverksamhet AbHelsingin Konsernihankinta Oy – Helsingfors Koncernupphandling AbHelsingin Leijona Oy – Helsingfors Lejon AbHelsingin Markkinointi Oy – Helsinki Marketing LtdHelsingin Musiikkitalon säätiöHelsingin Satama Oy – Helsingfors Hamn AbHelsingin SeniorisäätiöHelsingin seudun kesäyliopistosäätiö – Stiftelsen för Helsingforsnejdens sommaruniversitet srHelsingin teatterisäätiö – Helsingfors teaterstiftelse srHelsingin Tiedepuiston Yrityshautomot OyHelsingin V Yhteiskoulun Talo OyHelsingin Väylä Oy – Helsingforsleden AbHelsinki Abroad Ltd OyHelsinki Region Marketing Oy

Helsinki Stadion OyHelsinki-viikon säätiö – Stiftelsen Helsingforsveckan srItä-Pasilan Pysäköinti OyJätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy – Busholmens Sopsug AbJätkäsaaren Pysäköinti Oy – Busholmens Parkering AbJääkenttäsäätiö – Isbanestiftelsen srKalasataman jätteen putkikeräys Oy – Fiskehamnens Sopsug AbKeskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin KorkotukiasunnotKeskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö VillamonteKiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30Kiinteistö Oy Auroranlinna – Fastighets Ab AuroraborgKiinteistö Oy HansasiltaKiinteistö Oy Helsingin Malminkatu 3 – Fastighets Ab Helsingfors Malmgatan 3Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat – Fastighets Ab Verksamhetslokalerna i HelsingforsKiinteistö Oy Helsingin YmpäristötaloKiinteistö Oy Intiankatu 31Kiinteistö Oy Kaapelitalo – Fastighets Ab KabelhusetKiinteistö Oy Kaisaniemen Metrohalli – Fastighets Ab Kajsaniemi MetrohallKiinteistö Oy Käpylän TerveystaloKiinteistö Oy Mosaiikkitorin Pysäköintilaitos – Fastighets Ab Mosaiktorgets ParkeringsanläggningKiinteistö Oy Myllypuron Kampus – Fastighets Ab Kvarnbäckens campusKiinteistö Oy Puistolan PankkitaloKiinteistö Oy Rastilankallion päiväkotiKiinteistö Oy Suutarilan LampputieKiinteistö Oy Torpparinmäen korttelitaloKiinteistö Oy Viikin viher- ja ympäristötietokeskus Fastighets AbKiinteistöosakeyhtiö Helsingin Sähkötalo – Fastighets Ab Helsingfors ElhusKiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsi – Fastighetsaktiebolag Helsingfors TennispalatsKiinteistöosakeyhtiö Puu-Myllypuron Yhteistila – Fastighetsaktiebolaget Trä-KvarnbäckensGemensamhetslokalKiinteistö-oy ParmaajanpuistoKontulan Palvelutalo OyKorkeasaaren eläintarhan säätiö – Högholmens djurgård stiftelse srKruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy – Kronbergsstrandens Sopsug AbMalmin Liiketalo OyMetropoliLab OyMäkelänrinteen Uintikeskus OyNiemikotisäätiö – Stiftelsen Uddhemmet srOulunkylän sairaskotisäätiöOy Helsingin Asuntohankinta AbPalmia OyPalvelukeskus Albatross OyPosiVire Oy

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy – Huvudstadsregionens Återanvändningscentral AbRuskeasuon Varikkokiinteistö OySeure Henkilöstöpalvelut OyStadion-säätiö – Stadion-stiftelsen srSuomenlinnan Liikenne Oy – Sveaborgs Trafik AbTyömaahuolto Oy AbTöölönlahden pysäköinti Oy – Tölövikens Parkering AbUMO-säätiö – UMO Stiftelsen srUrheiluhallit OyVuosaaren Urheilutalo Oy

1 (5)

Liite 4Bilaga 4

KäyttöAnvänt2016

TABDG2017

TABDG2018

TSEP

2019

TSEP

2020

AlustavaPreliminär

2021

AlustavaPreliminär

2022

AlustavaPreliminär

2023

AlustavaPreliminär

2024

AlustavaPreliminär

2025

AlustavaPreliminär

2026

AlustavaPreliminär

2027milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €

INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 490,68 592,17 575,42 557,64 537,9 532,7 534,2 534,3 532,5 531,8 533,8

8 01 KIINTEÄ OMAISUUS - FAST EGENDOM 77,37 93,76 80,22 92,59 82,3 73,6 68,4 65,4 68,5 56,1 56,1

Kiinteän omaisuuden myynti (tasearvo) - Försäljning av fastegendom (balansvärde)

100,00 5,40 5,00 5,00 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0

Kiinteistöjen ja kiinteistöjen hallintaan oikeuttavien osakkeidenostot ja lunastukset sekä kaavoituskorvaukset, Kylkn

10,00 13,30 12,00 12,00 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0

Projektialueiden esirakentaminen, täyttötyöt, Khn käytettäväksi –Grundberedning, utfyllnadsarbeten i projektområden till Stns

52,12 59,46 49,22 61,59 51,3 42,6 37,4 34,4 37,5 25,1 25,1

Kamppi-Töölönlahden esirakentaminen - Grundberedning i 0,05Länsisataman esirakentaminen - Grundberedning i Västra hamnen 16,10 18,51 21,43 19,84 10,5 3,9 4,8 1,0 0,9 0,7 0,5Kalasataman esirakentaminen - Grundberedning i Fiskehamnen 25,32 27,17 15,60 26,45 16,6 18,1 7,4 17,5 25,0 15,0 12,1Kruunuvuorenrannan esirakentaminen - Grundberedning iKronbergsstranden

6,42 5,95 7,99 8,27 9,0 1,9 1,9 1,0 0,9 0,7 0,5

Kuninkaankolmion esirakentaminen - Grundberedning i Kungseken 0,47 0,28 0,66 3,05 1,4 0,4 0,1 0,1Pasilan esirakentaminen - Grundberedning i Böle 3,76 3,26 0,94 0,00 3,8 6,1 6,2 0,9 0,7 0,3Uusien projektialueiden ja muun täydennysrakentamisen edellyttämätselvitykset, toimenpiteet ja esirakentaminen - Utredningar, åtgärderoch grundberedning som nya projektområden och övrigt

0,00 4,30 2,60 4,00 10,0 12,2 17,0 13,9 10,1 8,4 12,0

Esirakentaminen, täyttötyöt, rakentamiskelpoiseksi saattaminen,Kylkn käytettäväksi - Grundberedning, utfyllnadsarbeten,

15,26 21,00 19,00 19,00 19,0 19,0 19,0 19,0 19,0 19,0 19,0

Muu esirakentaminen, alueiden käyttöönotto ja tonttien rakentamiseksisaattaminen - Övrig grundberedning, ibruktagande av områden ochåtgärder som gör tomter byggbara

12,76 16,50 14,50 14,50 14,5 14,5 14,5 14,5 14,5 14,5 14,5

Täydennysrakennuskorvaukset ja korvausinvestoinnit - Ersättningarför kompletteringsbyggande och reparationsinvesteringar

2,50 4,50 4,50 4,50 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5 4,5

INVESTOINTIOHJELMA VUOSIKSI 2018–2027INVESTERINGSPROGRAM FÖR ÅREN 2018–2027

2 (5)

KäyttöAnvänt2016

TABDG2017

TABDG2018

TSEP

2019

TSEP

2020

AlustavaPreliminär

2021

AlustavaPreliminär

2022

AlustavaPreliminär

2023

AlustavaPreliminär

2024

AlustavaPreliminär

2025

AlustavaPreliminär

2026

AlustavaPreliminär


8 02 RAKENNUKSET - BYGGNADER 184,78 218,39 250,77 232,94 226,1 235,1 231,2 234,1 243,5 250,2 240,0

Uudis- ja lisärakennushankkeet, Kylkn käytettäväksi - Ny- ochtillbyggnadsprojekt, till stadsmiljönämndens disposition

51,99 103,93 109,19 80,70 102,9 117,7 97,6 110,8 56,6 26,5 1,0

Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset - Behovsutredningar avnybyggnadsprojekt

1,00 1,00 1,00 1,00 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0

Kasvatus- ja koulutustoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet -Fostrans- och utbildningssektorns ny- och tillbyggnadsprojekt

17,63 63,80 91,61 76,96 81,9 80,6 72,7 84,8 30,2 0,0 0,0

Kaupunkiympäristötoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet -Stadsmiljösektorns ny- och tillbyggnadsprojekt

0,00 0,69 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet -Kultur- och fritidssektorns ny- och tillbyggnadsprojekt

13,00 29,61 11,27 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Sosiaali- ja terveystoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet - Social-och hälsovårdssektorns ny- och tillbyggnadsprojekt

0,90 0,52 0,83 2,74 19,9 36,1 23,9 25,1 25,5 25,5 0,0

Muut uudisrakennushankkeet - Övriga nybyggnadsprojekt 19,46 8,32 4,48 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Rakennusten ja liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeidenhankkiminen - Anskaffning av aktier som berättigar till besittning avbyggnader och affärslokaler

0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Korjaushankkeet, Kylkn käytettäväksi - Reparationsprojekt, tillstadsmiljönämndens disposition

125,11 112,55 141,58 152,24 123,3 117,4 133,6 123,2 186,9 223,8 239,0

Korjausrakennushankkeiden tarveselvitykset - Behovsutredningar avreparationsprojekt

1,90 1,90 1,90 1,90 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9

Kasvatus- ja koulutustoimialan korjaushankkeet - Reparationsprojektinom fostrans- och utbildningssektorn

65,91 59,47 90,42 108,14 99,8 83,6 64,0 64,5 77,3 60,9 17,0

Kaupunkiympäristötoimialan korjaushankkeet - Reparationsprojektinom stadsmiljösektorn

4,01 3,46 7,61 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan korjaushankkeet - Reparationsprojektinom kulutur- och fritidssektorn

4,35 2,03 13,16 15,23 3,6 4,2 18,8 22,1 19,7 8,8 0,0

Sosiaali- ja terveystoimialan korjaushankkeet - Reparationsprojektinom social- och hälsovårdssektorn

12,28 10,06 8,69 2,45 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Muut korjaushankkeet - Övriga reparationsprojekt 36,66 35,63 19,80 24,52 18,0 27,7 48,9 34,7 88,0 152,1 220,1

Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi -Utveckling av stadshuskvarteren, till Stns disposition

7,68 1,91

3 (5)

KäyttöAnvänt2016

TABDG2017

TABDG2018

TSEP

2019

TSEP

2020

AlustavaPreliminär

2021

AlustavaPreliminär

2022

AlustavaPreliminär

2023

AlustavaPreliminär

2024

AlustavaPreliminär

2025

AlustavaPreliminär

2026

AlustavaPreliminär


8 03 KADUT JA LIIKENNEVÄYLÄT - GATOR OCH TRAFIKLEDER 111,99 138,76 132,49 133,13 148,7 145,8 156,5 155,7 143,9 149,4 164,3

Uudisrakentaminen ja perusparantaminen sekä muutinvestoinnit, Kylkn käytettäväksi - Nybyggnad och ombyggnadsamt andra investeringar, till stadsmiljönämndens disposition

52,15 56,15 52,91 59,90 68,8 70,7 72,6 72,6 70,3 70,6 70,5

Uudisrakentaminen - Nybyggnad 14,83 17,60 13,60 15,60 17,0 18,1 18,6 19,0 17,8 18,1 17,0Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 0,54 0,50 0,65 0,60 0,6 0,9 0,9 1,0 0,9 0,9 0,9Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 1,09 1,10 1,15 1,30 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 0,54 1,15 0,58 1,10 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 0,77 1,40 1,20 0,90 1,8 1,3 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 4,53 5,00 4,00 5,01 5,6 5,9 5,4 6,4 5,4 5,4 5,4Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 1,45 0,80 0,60 0,76 0,7 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 4,51 4,15 4,00 4,43 4,9 4,9 5,5 5,6 5,5 5,7 5,7Östersundomin suurpiiri - Östersundoms stordistrikt 0,41 0,50 0,42 0,50 0,5 0,6 0,6 0,9 1,0 1,0 1,0Meluesteet - Bullerskärmar 1,00 3,00 1,00 1,00 1,1 2,1 1,7 1,6 1,4 1,5 0,5

Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt - Ombyggnad ochtrafikregleringar

33,93 36,75 37,61 41,30 49,1 49,5 50,6 49,1 48,0 48,0 49,0

Katujen peruskorjaukset - Ombyggnad av gator 7,70 9,25 9,61 9,00 9,6 10,0 10,5 10,5 10,5 10,5 11,0Siltojen peruskorjaukset - Ombyggnad av broar 6,03 8,00 9,00 11,00 12,0 12,0 11,6 8,6 9,0 9,0 9,5Päällysteiden uusiminen - Förnyande av beläggning 4,50 4,40 4,40 4,60 5,5 5,5 6,0 6,5 6,5 6,5 6,5Joukkoliikenteen kehittäminen - Utveckling av kollektivtrafiken 4,00 4,00 2,00 1,00 5,0 5,0 5,5 6,0 6,0 6,0 6,0Liikennejärjestelyt - Trafikregleringar 3,00 2,80 3,80 5,20 5,5 5,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0Jalankulun ja pyöräilyn väylät - Leder för gång- och cykeltrafik 8,70 8,30 8,80 10,50 11,5 12,0 13,0 13,5 12,0 12,0 12,0

Muut investoinnit - Övriga investeringar 3,40 1,80 1,70 3,00 2,7 3,1 3,4 4,5 4,5 4,5 4,5Täytemaan vastaanottopaikat - Mottagningsplatser för fyllnadsjord 0,65 0,40 0,40 0,50 0,75 0,50 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00Lumenvastaanottopaikat ja hiekkasiilot - Snöstjälpningsplatser ochsandsilor

0,40 0,40 0,30 0,45 0,48 0,48 0,48 0,64 0,64 0,64 0,64

Yleiset käymälät - Allmänna toaletter 0,25 0,20 0,20 0,25 0,27 0,27 0,28 0,36 0,36 0,36 0,36Ranta-alueiden kunnostus - Iståndsättning av strandområden 1,10 0,80 0,80 1,80 1,20 1,86 1,86 2,50 2,50 2,50 2,50Liityntäpysäköintipaikat - Infartsparkeringsplatser 1,00

4 (5)

KäyttöAnvänt2016

TABDG2017

TABDG2018

TSEP

2019

TSEP

2020

AlustavaPreliminär

2021

AlustavaPreliminär

2022

AlustavaPreliminär

2023

AlustavaPreliminär

2024

AlustavaPreliminär

2025

AlustavaPreliminär

2026

AlustavaPreliminär


Projektialueiden kadut Khn käytettäväksi - Gator iprojektområden, till Stns disposition

59,04 82,31 78,78 70,83 70,9 68,6 69,3 69,0 68,1 62,4 77,4

Kamppi-Töölönlahti - Kampen-Tölöviken 1,43 1,50 1,40Länsisatama - Västra hamnen 11,89 10,40 23,87 14,90 7,9 10,4 4,0 7,9 7,8 1,7 2,8Kalasatama - Fiskehamnen 11,07 15,20 7,84 8,80 21,7 24,8 29,9 11,8 18,6 31,1 39,2Kruunuvuorenranta - Kronbergsstranden 8,50 6,87 3,71 6,70 9,4 9,7 10,4 2,9 4,7 0,7 2,3Pasila - Böle 20,05 39,00 26,46 20,20 10,4 3,1 2,3 8,0 10,2 0,9 4,0Kuninkaankolmio - Kungstriangeln 2,00 3,28 3,15 2,80 3,2 1,8 1,2 2,9 1,3 0,1 0,6Kruunusillat - Kronbroarna 3,10 4,18 10,15 12,90 9,8 10,4 13,0 21,9 10,8 0,3 2,3Uudet projektialueet ja muu täydennysrakentaminen - Nya 1,00 1,88 2,20 4,53 8,5 8,4 8,5 13,6 14,7 27,6 26,2

Yhteishankkeet Liikenneviraston kanssa, Khn käytettäväksi -Samprojekt med Trafikverket, till Stns disposition

0,80 0,30 0,80 2,40 9,0 6,5 14,6 14,1 5,5 16,4 16,4

Kehä I (Myllypurontien eritasoliittymä) - Ring I (planskild anslutning vidKvarnbäcksvägen)

1,40 7,1 1,0

Kehä I (Itäväylä, eritasoliittymä) - Ring I (Österleden, planskildanslutning)

1,0 11,4 7,9

Länsiväylä, Koivusaaren eritasoliittymä - Västerleden, planskildanslutning vid Björkholmen

0,0 0,0 0,0 0,0 2,7 8,3 6,0 0,0 0,0 0,0

Hämeenlinnanväylä, Kaarela (bussik. & melu) - Tavastehusleden,Kårböle (bussfil & buller)

0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 1,4

Hämeenlinnanväylä, Kuninkaantammen liittymä - Tavastehusleden,Kungsekens anslutning

0,0 0,0 0,0 1,4 2,3 0,0 0,0

Lahdenväylä / Malmin eritasoliittymä - Lahtisleden / planskildanslutning vid Malm

0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,0 5,0 4,0 0,0 0,0

Lahdenväylä / Koskelantien liittymä + länsip. rampit - Lahtisleden /anslutning vid Forsbyvägen + ramper på västra sidan

0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 3,0

Tuusulanväylän kääntö Veturitielle – Vändning av Tusbyleden tillLokvägen

0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 3,0

Kehä I meluntorj. / Vantaanjoki - Itäväylä – Ring I bullerbekämpning /Vanda å – Österleden

0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 2,0

Hämeenlinnanväylä / Pohjois-Haaga, melueste - Tavastehusleden /Norra Haga, bullerskärm

0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 1,2

Lahdenväylä,Viikki, melueste - Lahisleden, Vik, bullerskärm 0,50 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Tuusulanväylä, Torpparinmäki, melueste - Tusbyleden, Torparbacken,bullerskärm

0,50

Tiehankkeiden suunnittelu - Planering av vägprojekt 0,30 0,30 0,30 0,50 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

5 (5)

KäyttöAnvänt2016

TABDG2017

TABDG2018

TSEP

2019

TSEP

2020

AlustavaPreliminär

2021

AlustavaPreliminär

2022

AlustavaPreliminär

2023

AlustavaPreliminär

2024

AlustavaPreliminär

2025

AlustavaPreliminär

2026

AlustavaPreliminär


8 04 PUISTOT JA LIIKUNTA-ALUEET - PARKER OCHIDROTTSOMRÅDEN

16,99 16,89 16,37 17,40 21,5 18,9 18,8 19,8 17,3 16,8 14,1

Puistot ja liikunta-alueet, Kylkn käytettäväksi - Parker och 14,36 11,80 10,50 10,70 13,8 13,7 14,1 14,3 13,1 13,1 13,1Uudet puistot ja puistojen peruskorj. - Nya parker och iståndsättningav parker

6,04 7,14 6,80 7,06 8,9 6,5 7,5 7,5 6,4 6,7 6,9

Liikuntapaikat ja ulkoilualueet - Idrottsplatser och friluftsområden 8,32 4,66 3,70 3,64 4,9 7,2 6,6 6,8 6,7 6,4 6,2

Projektialueiden puistot ja liikunta-alueet, Khn käytettäväksi -Parker och idrottsområden i projektområden, till stns disposition

2,63 5,10 5,88 6,70 7,7 5,2 4,7 5,5 4,2 3,7 1,0

Kamppi-Töölönlahti-alueen puistot - Parker i Kampen–Tölöviken 0,45 1,40 1,40Länsisataman puistot ja liikunta-alueet - Parker och idrottsområden iVästra hamnen

1,00 2,57 3,00 3,50 4,9 2,7 3,0 2,0 1,0 0,0 0,0

Kalasataman puistot ja liikunta-alueet - Parker och idrottsområden iFiskehamnen

0,50 0,36 0,28 0,60 0,6 0,6 0,1 1,1 0,5 0,5 0,0

Kruunuvuorenrannan puistot ja liikunta-alueet - Parker ochidrottsområden i Kronbergsstranden

0,10 0,26 0,28 0,50 0,6 0,4 0,3 0,2 2,1 2,5 1,0

Pasilan puistot - Parker i Böle 0,29 0,26 0,38 1,40 0,9 0,5 0,6 1,7 0,4 0,6 0,0Kuninkaankolmion puistot - Parker i Kungstriangeln 0,30 0,26 0,55 0,70 0,7 1,0 0,7 0,5 0,2 0,1 0,0

8 05 IRTAIMEN OMAISUUDEN PERUSHANKINTA -GRUNDANSKAFFNING AV LÖS EGENDOM

63,83 71,24 66,46 64,28 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0 50,0

MUU INVESTOINTITALOUS - ÖVRIG INVESTERINGSEKONOMI 33,16 53,13 29,10 17,30 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3 9,3

8 08 KORKEASAAREN ELÄINTARHA, KHN KÄYTETTÄVÄKSI - 2,55

Rakennusten ja osakkeiden myyntitulot - Inkomster frånförsäljning av byggnader och aktier

35,00 5,30 4,00 4,00 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0

1 (6)

Liite 5 Suomi

Bilaga 5 På finska

Kohde Sisältö Osoite Laajuus Rakenta-miskustan-

nukset(alv 0)

Rakenta-misenajoitus

TA2018

TS2019

TS2020

Alustava2021

Alustava2022

Alustava2023

Alustava2024

Alustava2025

Alustava2026

Alustava2027

brm2 milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €

8 02 01 UUDIS- JA LISÄRAKENNUSHANKKEET, lk:n käytettäväksi 103,93 109,19 80,70 102,85 117,67 97,59 110,83 56,63 26,45 1,00

8 02 01 01 Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset, hanke- ja muu suunnittelu 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

KOONTIHANKE Uudisrakennushankkeiden tarveselvitykset KOONTIHANKE 13,20 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

63,80 91,61 76,96 81,91 80,61 72,67 84,76 30,17 0,00 0,00

Helsingin kielilukio/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Kajaaninlinnantie 10 7500 24,00 2020-2022 0,19 0,65 3,11 11,47 8,57 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Jakomäenperuskoulu/Somerikkopolku

Jakomäen sydän /yhtenäisen peruskoulun sekä nuoriso- japäiväkotitilojen rakentaminen

Somerikkopolku 6 12000 30,00 2019-2020 0,66 12,79 15,46 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Jätkäsaaren peruskoulu Jätkäsaaren peruskoulun uudisrakennus Jätkäsaari 8159 30,76 2017-2019 12,35 10,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kalasataman 2 peruskoulu Uudisrakennus Kalasatama 2 9000 30,00 2023-2025 0,00 0,00 0,29 0,41 0,66 4,44 13,97 10,23 0,00 0,00Kalasataman korttelitalo Uudisrakennus (peruskoulun 2. vaihe) Polariksenkatu 1 5664 19,50 2019-2020 0,62 8,48 9,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Keski-Pasilan peruskoulu ja Lpk Uudisrakennus (peruskoulu ja päiväkoti) Veturitie 12000 37,00 2022-2024 0,00 0,22 0,38 0,71 4,19 16,39 15,10 0,00 0,00 0,00Keskuskoulu, Kruunuvuorenranta Uudisrakennus (peruskoulu, päiväkoti ja liikuntahalli) Haakoninlahti 14000 42,00 2023-2025 0,00 0,00 0,43 0,65 0,85 6,17 19,56 14,32 0,00 0,00Korttelitalo Melkinlaituri Uudisrakennus (päiväkoti ja peruskoulun luokat 1-2) Melkinlaituri 3500 12,00 2024-2025 0,00 0,00 0,00 0,13 0,22 0,32 5,71 5,63 0,00 0,00Kuninkaantammen pk ja Lpk Uudisrakennus (peruskoulu ja päiväkoti) Kuninkaantammenkier

to3500 11,50 2021-2022 0,06 0,11 0,36 4,70 6,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lp Brahe/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Porvoonkatu 4 175 1,00 2018-2018 0,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lp Kotinummi/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Uudenpellonkuja 5 175 1,00 2018-2018 0,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lp Lohikäärmeenpuisto/Uusi Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Lohikäärmeenpolku 3 175 1,00 2017-2018 0,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Apila ja Timotei/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Piianpolku 3-5 3185 11,40 2018-2019 4,09 6,81 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Borgströminmäki Uudisrakennus Föglönkuja 1 1595 6,23 2017-2018 4,08 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Havukka/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Ripusuontie 34 2000 7,40 2023-2024 0,00 0,00 0,07 0,14 0,20 3,52 3,47 0,00 0,00 0,00Lpk Hertta/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Leankatu 6 1500 5,50 2022-2023 0,00 0,04 0,08 0,15 2,23 3,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Hopealaakso Uudisrakennus Haakoninlahti 1 1500 5,50 2020-2021 0,08 0,16 2,10 3,15 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Isoniitty/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Jyrängöntie 1200 4,50 2020-2021 0,07 0,13 1,72 2,58 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Kaarelanraitti ja pk luokat 1-2 Uudisrakennus (Lpk Vuorilinnan ja Hakuninmaan korvaavat ja

pk luokat 1-2)Kaarelan raitti 1 3000 10,00 2020-2021 0,21 0,29 4,76 4,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lpk Kaartintorppa Lpk Ruusu 2 (Lpk Villiruusu) Saunalahdentie 2 750 2,50 2021-2022 0,00 0,01 0,07 0,82 1,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Lapinmäki/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Kangaspellontie 6 1514 6,20 2018-2019 2,39 3,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Lauttasaari-Dh Drumsö Uudisrakennus (suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti) Isokaari 2484 9,36 2017-2019 5,97 1,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Longinoja/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Ampujantie 3 2500 9,20 2021-2022 0,08 0,17 0,24 4,38 4,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Nuotti/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Pieksupolku 5 2000 7,50 2022-2023 0,00 0,06 0,15 0,19 2,88 4,22 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Pasila pohjoinen Uudisrakennus Pasila pohjoinen 1200 4,50 2022-2023 0,00 0,03 0,04 0,13 2,05 2,25 0,00 0,00 0,00 0,00

TALONRAKENNUSHANKKEIDEN RAKENTAMISOHJELMA VUOSIKSI 2018–2027

8 02 01 02 Kasvatus- ja koulutustoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet

2 (6)


nukset(alv 0)


TA2018

TS2019

TS2020

Alustava2021

Alustava2022

Alustava2023

Alustava2024

Alustava2025

Alustava2026

Alustava2027

brm2 milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €Lpk Pelimanni ja Tiuku/Uusikorvaava

Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Pelimannintie 16 2000 7,50 2021-2022 0,06 0,15 0,19 2,88 4,22 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lpk Pohjois-Haaga Uudisrakennus Ida Aalbergin tie 8 2000 7,50 2018-2019 3,47 3,75 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Suursuo-Dh Stigen/Uusikorvaava

Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Suursuonlaita 6 3326 11,20 2018-2019 5,08 5,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lpk Topelius ja Kivelä/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Rajasaarentie 6 1500 5,50 2022-2023 0,00 0,03 0,05 0,16 2,51 2,75 0,00 0,00 0,00 0,00

Lpk Tunturi/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Korvatunturintie 7 1700 6,30 2022-2023 0,00 0,02 0,07 0,19 2,87 3,15 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Tuuli ja Vaahteramäki/Uusikorvaava

Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Jasmiinikuja 3 2000 7,40 2023-2024 0,00 0,00 0,07 0,14 0,19 3,30 3,70 0,00 0,00 0,00

Lpk Vaapukka/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Ison-Antintie 22 2500 9,00 2020-2021 0,19 0,28 4,03 4,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Verkkosaari Uudisrakennus (suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti) Kalasatama 2 3500 12,00 2021-2022 0,13 0,23 0,33 6,01 5,29 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Yliskylä Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Köökarinkuja 5 2513 9,16 2017-2018 4,09 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Maatullin ala-aste ja Lpk/Uusikorvaava

Uudisrakennus (Maatullin ala-asteen, Lpk Mintun jaleikkipuiston korvaava uudisrakennus)

Kimnaasipolku 5 7000 22,50 2022-2024 0,00 0,16 0,19 0,59 3,42 10,48 7,67 0,00 0,00 0,00

Myllypuron pk, LpkNeulanen/Neulapa

Lpk Neulanen (korvaava uudisrakennus) Neulapadontie 6 2866 10,10 2018-2019 5,47 3,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Myllypuron pk/Yläkivenrinne 4 Koulun laajennus yhtenäiseksi peruskouluksi Yläkivenrinne 4 0 0,00 2019-2020 0,35 7,06 6,22 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Mäkelänrinteen lukio Koulun laajennus Mäkelänkatu 47 2507 11,00 2020-2021 0,22 0,31 5,51 4,85 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Oulunkylän ala-aste Laajennus ja C-osan korvaava tila Teinintie 12 3000 9,60 2021-2022 0,12 0,19 0,21 4,28 4,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tulppakuja 3/Holkkitie 5 Ammatilliset tekniikan ja liikenteen alan lisätilat (1. vaihe) Tulppakuja 3 12890 35,42 2018-2020 3,38 15,94 14,76 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tulppakuja 3/Holkkitie 5 Ammatilliset tekniikan ja liikenteen alan lisätilat (2. vaihe) Tulppakuja 3 12500 28,00 2021-2022 0,15 0,65 0,70 11,84 14,54 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tulppakuja 3/Holkkitie 5 Ammatilliset tekniikan ja liikenteen alan lisätilat (3. vaihe) Tulppakuja 3 13200 30,00 2023-2024 0,00 0,21 0,25 0,63 0,66 12,68 15,57 0,00 0,00 0,00Vesalan yläaste Koulun laajennus yhtenäiseksi peruskouluksi Sakara 5 10783 14,77 2018-2019 7,41 6,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vuosaaren lukio/Uusi korvaava Uudisrakennus (korvaava uudisrakennus) Vuosaarentie 7 8000 26,00 2020-2022 0,25 0,76 5,17 11,55 8,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0

0 0,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lasihalli Hakaniemen torilla Hakaniemen hallin väistötila Hakaniementori 0 0,00 2017-2018 0,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0

0 29,61 11,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Keskustakirjasto Uudisrakennus Töölönlahdenkatu 4 17000 96,00 2015-2018 27,80 10,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Paloheinän ulkoilumaja Ulkoilumajan huoltohallin rakentaminen Pakilantie 124 0 0,00 2017-2018 0,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Jätkäsaaren liikuntapuistohuoltorakennus

2,4 Uudisrakennus 0 0,00 2018-2019 1,20 1,20 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0,00 0,00 0,52 0,83 2,74 19,94 36,06 23,93 25,07 25,45 25,45 0,00

Laakson sairaala Laakson yhteissairaala Lääkärinkatu 8 0 0,00 2021-2026 0,25 0,42 2,30 13,20 23,93 23,93 25,07 25,45 25,45 0,00Malmin päivystyssairaala Malmin sairaalan laajennus Talvelantie 6 0 0,00 2021-2022 0,27 0,41 0,44 6,74 12,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 02 01 03 Kaupunkiympäristötoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet

8 02 01 04 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet

8 02 01 05 Sosiaali- ja terveystoimialan uudis- ja lisärakennushankkeet

3 (6)


nukset(alv 0)


TA2018

TS2019

TS2020

Alustava2021

Alustava2022

Alustava2023

Alustava2024

Alustava2025

Alustava2026

Alustava2027

brm2 milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €

0 0,00 0,00 8,32 4,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Staran ja Liv:n Vuosaaren tukikohta Staran ja Livin Roihupellon korvaavat tilat Itäreimarintie 5 8996 21,60 2017-2019 8,32 4,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,008 02 02 KORJAUSHANKKEET, lk:n käytettäväksi 0 0,00 0,00 112,55 141,58 152,24 123,29 117,38 133,65 123,22 186,92 223,75 239,000 0 0,00 0,00 0,008 02 02 01 Korjausrakennushankkeiden tarveselvitykset, hanke- ja muu suunnittelu 0 0,00 0,00 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90

KOONTIHANKE Korjausrakennushankkeiden tarveselvitykset 0 0,00 2016-2027 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,900 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0,00 0,00 59,47 90,42 108,14 99,77 83,57 64,04 64,47 77,28 60,91 16,97

Aleksis Kiven peruskoulu Perusparannus Porvoonkatu 2 11520 27,20 2018-2020 5,42 12,40 8,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Alppilan lukio Alppilan lukion perusparannus Viipurinkatu 21 8757 22,27 2017-2018 12,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Arabian pk/Lp Arabia/Arabian NT Vanhan osan julkisivun peruskorjaus Berliininkatu 4-6 0 0,00 2017-2018 1,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Botby grundskola Perusparannus Kukkaniityntie 2 7857 17,67 2017-2019 8,90 5,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Cygnaeus lågstadie Perusparannus Ratakatu 8 3019 7,00 2022-2023 0,04 0,06 0,15 0,15 3,50 3,09 0,00 0,00 0,00 0,00Drumsö lågstadie Perusparannus Tallbergin puistotie 12 4440 12,50 2021-2022 0,19 0,25 0,25 5,88 5,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Etu-Töölön lukio Perusparannus Arkadiankatu 26 5855 15,00 2020-2021 0,18 0,45 4,63 9,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Gymnasiet Lärkan/Hoplaxskolan Perusparannus Isonnevantie 22 6603 15,00 2021-2022 0,14 0,32 0,34 5,99 7,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Helsingin medialukio Julkisivun uusiminen ja ilmanvaihdon perusparannus Moisiontie 3 0 0,00 2017-2019 3,14 3,21 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Heteniityn ala-aste Perusparannus Heteniityntie 4 3500 8,00 2023-2024 0,00 0,00 0,09 0,13 0,18 2,43 5,17 0,00 0,00 0,00Hoplaxskolan/Dh Sockenstugan Koulurakennusten perusparannus Konalantie 13 800 2,40 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 0,07 1,09 1,20Hoplaxskolan/Lokkalantie 9 Perusparannus Lokkalantie 9 3626 5,00 2019-2020 0,14 1,15 3,37 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kallion ala-aste Perusparannus Neljäs linja 11-15 6900 16,00 2020-2021 0,21 0,32 4,07 11,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kallion lukio Perusparannus Porthaninkatu 15 3970 9,00 2019-2020 0,20 1,94 6,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Katajanokan ala-aste Perusparannus Laivastokuja 6 3250 8,50 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,00 0,09 0,15 0,21 3,26 4,78 0,00Konalan ala-aste/nuorisotila Perusparannus Riihipellonkuja 2 4100 11,30 2019-2020 0,31 5,66 4,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00KOONTIHANKE Koulujen ja oppilaitosten lukitusjärjestelmien uusiminen KOONTIHANKE 0 0,00 2016-2025 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,00 0,00Koskelan vanhustenkeskus F-talon perusparannus päiväkodiksi (Lpk Koskelan ja dh

Fenixin korvaava päiväkoti)Käpyläntie 11 2500 7,50 2021-2022 0,04 0,07 0,29 3,59 3,52 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kruununhaan yläasteen koulu Perusparannus Snellmaninkatu 18 5779 14,80 2019-2020 0,37 7,41 6,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Käpylän peruskoulu/Väinölänk. Käpylän koulun Untamo-rakennuksen perusparannus Väinölänkatu 7 4463 10,00 2020-2021 0,12 0,26 2,23 7,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Käpylän peruskoulu/Väinölänk. Käpylän koulun Väinölä-rakennuksen perusparannus Väinölänkatu 7 4818 10,50 2022-2023 0,02 0,10 0,21 0,24 4,17 5,75 0,00 0,00 0,00 0,00Laakavuoren korttelitalo/a-a/Lpk Perusparannus Jänkäpolku 1 4400 11,00 2023-2024 0,00 0,00 0,12 0,18 0,24 2,43 8,04 0,00 0,00 0,00Lauttasaaren ala-aste Perusparannus Myllykalliontie 3 4800 11,00 2019-2020 0,24 3,35 7,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Elka Perusparannus Riihitie 9 970 3,00 2020-2021 0,04 0,09 1,15 1,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Himmeli Perusparannus Olkilyhteentie 17 995 3,00 2021-2022 0,00 0,04 0,09 0,99 1,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Kaivopuisto Perusparannus Puistokatu 6 783 2,84 2018-2019 0,97 1,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Karvikka ja rppk Lemmikki Perusparannus Karviaisrinne 2 1500 4,00 2022-2023 0,00 0,00 0,06 0,12 1,53 2,29 0,00 0,00 0,00 0,00

8 02 01 06 Muut uudis- ja lisärakennushankkeet

8 02 02 02 Kasvatus- ja koulutustoimialan korjausrakennushankkeet

4 (6)


nukset(alv 0)


TA2018

TS2019

TS2020

Alustava2021

Alustava2022

Alustava2023

Alustava2024

Alustava2025

Alustava2026

Alustava2027

brm2 milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €Lpk Kotitorppa Perusparannus Ylä-Fallin tie 11 750 2,20 2021-2022 0,00 0,03 0,07 0,73 1,38 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Kukkaniitty Perusparannus (Lpk Kukkaniitty ja Dh Blomängen) Inkeroistentie 6 1200 3,60 2019-2020 0,09 1,34 2,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Louhikko Perusparannus Kiilletie 6 924 3,00 2019-2020 0,09 1,14 1,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Myllytonttu ja Lp Mustapuro Lpk Myllytontun perusparannus ja Lp Mustapuron

uudisrakennusMyllytontunpolku 8 1250 3,90 2021-2021 0,03 0,08 0,11 3,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lpk Perttu/rppk Arttu/varak Tiikeri Perusparannus Pertunpellontie 10 1100 3,00 2021-2022 0,00 0,04 0,09 0,99 1,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Pihlaja Perusparannus Pihlajatie 32 2250 7,00 2022-2023 0,00 0,00 0,10 0,21 2,31 4,38 0,00 0,00 0,00 0,00Malmin peruskoulu/Talvelantie 1 Perusparannus Talvelantie 1 5500 13,00 2022-2023 0,07 0,12 0,27 0,29 5,31 6,93 0,00 0,00 0,00 0,00Maunulan ala-aste/opev vaka nuoke Perusparannus Maunulanmäki 5 8700 20,00 2021-2023 0,19 0,29 0,48 3,91 8,88 6,25 0,00 0,00 0,00 0,00

Meilahden yläaste Perusparannus Kuusitie 12 6800 15,50 2024-2025 0,00 0,00 0,00 0,17 0,25 0,34 4,72 10,02 0,00 0,00Munkkivuoren ala-aste Perusparannus Raumantie 2 4474 10,62 2017-2019 5,39 2,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Mustakiven korttelitalo, lpk+koulu Aineopetusluokkien (7-9 –luokka-asteille) rakentaminen Pohjavedenkatu 3 1700 4,00 2018-2019 1,61 2,35 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pakilan ala-aste Perusparannus Halkosuontie 88 5000 12,50 2024-2025 0,00 0,00 0,07 0,12 0,26 0,28 6,26 5,51 0,00 0,00Pakilan yläaste Perusparannus Pilkekuja 10 6460 16,00 2019-2020 0,35 8,01 7,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pihkapuiston a-a,Lpk ja Lp Kaunokki Vesikaton korjaus Tuohipolku 10 0 0,00 2018-2018 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pihlajiston ala-aste Perusparannus Pihlajistontie 3 6112 14,00 2019-2020 0,43 5,73 7,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pohjois-Haagan ala-aste Perusparannus ja laajennus Tolarintie 6 6938 19,40 2019-2020 0,44 5,84 12,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Porolahden peruskoulu ylä-aste Perusparannus Satumaanpolku 2 6500 15,00 2024-2025 0,00 0,00 0,00 0,16 0,25 0,33 4,57 9,70 0,00 0,00Puistolan peruskoulu Perusparannus Koudantie 2 9000 23,00 2021-2023 0,25 0,35 0,45 2,97 11,69 7,30 0,00 0,00 0,00 0,00Puistolanraitin ala-asteen koulu Perusparannus Puistolan raitti 18 3500 9,00 2024-2025 0,00 0,00 0,05 0,09 0,19 0,20 4,51 3,97 0,00 0,00Puistolanraitin ala-asteen koulu Salaojituksen rakentaminen Puistolan raitti 18 0 0,00 2018-2018 0,96 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Puistolanraitin koulu,Lpk/Lp Nurkka Perusparannus Nurkkatie 2 4700 13,00 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,07 0,12 0,27 0,29 6,51 5,74Pukinmäenkaaren pk/Kenttäkuja 12 Vanhan osan perusparannus Kenttäkuja 12 6000 14,00 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,08 0,13 0,29 0,31 6,51 6,68 0,00

Puotilan ala-aste Perusparannus Klaavuntie 17 4671 11,50 2020-2021 0,17 0,25 3,50 7,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ressun lukio Perusparannus Kalevankatu 8-10 7260 15,60 2018-2019 7,88 6,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ressun peruskoulu Perusparannus Lapinlahdenkatu 10 7600 19,00 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,11 0,18 0,40 0,42 9,51 8,38Stadin am.op/Prinsessantie 2 Perusparannus Prinsessantie 2 18131 46,27 2015-2018 4,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Stadin am.op/Sturenkatu 18-20 Vallilan kampus Sturenkatu 18-20 0 0,00 2023-2026 0,00 0,00 0,29 0,68 1,08 12,09 23,10 24,20 24,57 0,00Suomenlinnan ala-aste Perusparannus Suomenlinna c 55 1100 3,30 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,04 0,10 1,50 1,65Suutarilan monitoimitalo/ala-aste Perusparannus Seulastentie 11 7500 18,00 2024-2025 0,00 0,00 0,08 0,18 0,36 0,40 6,35 10,63 0,00 0,00Suutarinkylän pk/ lpk Vaskiniitty Perusparannus Vaskiniitynkuja 2 7000 16,00 2021-2022 0,17 0,30 0,42 7,61 7,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tahvonlahden ala-aste/R Tahvonlah Perusparannus ja laajennus (koulu ja päiväkoti) Gunillantie 12 7800 25,00 2019-2021 0,68 6,13 11,75 6,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Taivallahden peruskoulu Perusparannus EteläinenHesperiankatu 38

11313 25,00 2019-2023 0,63 3,73 5,28 5,70 6,00 3,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tehtaankadun ala-aste Perusparannus Tehtaankatu 15-17 4071 10,00 2020-2021 0,17 0,21 3,04 6,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Töölön ala-aste Perusparannus Töölönkatu 41-45 3600 9,00 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,00 0,10 0,15 0,20 2,30 6,26 0,00Vallilan ala-aste/Hämeentie 80 Perusparannus Hämeentie 80 3600 8,50 2022-2023 0,03 0,07 0,13 0,19 2,73 5,35 0,00 0,00 0,00 0,00Yhtenäiskoulu ja lukio Perusparannus Louhentie 3 4397 9,50 2021-2022 0,09 0,18 0,19 4,47 4,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 (6)


nukset(alv 0)


TA2018

TS2019

TS2020

Alustava2021

Alustava2022

Alustava2023

Alustava2024

Alustava2025

Alustava2026

Alustava2027

brm2 milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €0 0 0,00 0,00 0,35 0,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 3,46 7,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hakaniemen kauppahalli Perusparannus Hakaniemen tori 4675 12,50 2018-2019 3,46 7,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 2,03 13,16 15,23 3,57 4,19 18,77 22,12 19,73 8,81 0,00

Oulunkylän urheilupuisto Huoltorakennuksen perusparannus Käskynhaltijantie 11 0 0,00 2021-2022 0,04 0,08 0,13 2,19 2,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pirkkolan liikuntapuisto Pirkkolan jäähallien 1 ja 2 perusparannus Plotinrinne 8-10 0 0,00 2019-2020 0,43 6,47 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ratsastie 8 Liikuntahallin ja maneesin perusparannus Ratsastie 8 7000 14,00 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,00 0,15 0,23 0,31 4,50 8,81 0,00Suvilahden Kaasukellot Tiilisen kaasukellon kulttuuritoimitilahanke Parrukatu 2 0 0,00 2019-2020 0,53 6,36 7,79 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Töölön kisahalli Perusparannus Paavo Nurmen kuja 1 27000 59,00 2023-2025 0,00 0,26 0,31 1,38 1,48 18,55 21,81 15,23 0,00 0,00Yrjönkadun uimahalli Vesikaton osakorjaus ja pukuhuoneiden korjaus 6. ja 7. kerros Yrjönkatu 21 b 0 0,00 2017-2018 0,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 0,52 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 10,06 8,69 2,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hyvösen lastenkoti Perusparannus Myrskylänkuja 1 1500 2,50 2018-2019 0,96 1,43 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kallion virastotalo Kallion terveysaseman muuttaminen perhekeskukseksi Toinen linja 4 0 0,00 2019-2019 0,22 4,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Outamon lastenkoti Päärak. peruskorjaus Karkalintie 148 596 1,20 2019-2019 0,07 0,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Palvelukeskus Albatross Oy/Vuos.TA

Muutostyöt terveys- ja hyvinvointikeskukselle japerhekeskukselle

Kahvikuja 3 7753 2,90 2017-2018 2,09 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Roihuvuoren monipuolinen palveluk. Tiiliverhouksen uusiminen Punahilkantie 16 9368 4,60 2017-2018 2,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Sofianlehdonkatu 8 a + b Sofianlehdon A-talon toiminnallinen muutos: toimintakeskus,kehitysvammapoliklinikka ja LAH-tilat

Sofianlehdonkatu 8,rak . a+b

4438 7,38 2017-2018 3,78 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tervalammen kuntoutuskeskus Rakennus 14, peruskorjaus Lehmuskuja 20 1700 4,40 2019-2020 0,17 1,54 2,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Sosiaali- ja terveystoimialan muutkorjausrakennushankkeet

0 0 0 0,00 0,00 0,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kallion virastotalo Yhden kerroksen muuttaminen monitilatoimistoksi Toinen linja 4 0 0,00 2018-2018 0,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 35,63 19,80 24,52 18,04 27,72 48,93 34,73 88,01 152,13 220,13

Finlandia-talo Muutos- ja peruskorjaustöiden rakennuttaminen 2017 - 2020 Mannerheimintie 13e 0 0,00 2016-2020 0,60 0,60 0,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Finlandia-talo Perusparannus Mannerheimintie 13e 24600 60,00 2021-2024 0,27 0,73 1,20 7,93 14,67 21,90 12,50 0,00 0,00 0,00KOONTIHANKE Kestävän kehityksen investoinnit KOONTIHANKE 0 0,00 2016-2027 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45KOONTIHANKE Tilojen opasteiden uusiminen KOONTIHANKE 0 0,00 2018-2018 0,97 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Liukumäentie 4/PO Peruskorjaus ja lisärakentaminen Liukumäentie 4 0 0,00 2019-2020 0,29 1,69 5,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 02 02 05 Sosiaali- ja terveystoimialan korjausrakennushankkeet

8 02 02 06 Muut korjausrakennushankkeet

Kasvatus- ja koulutustoimialan muut korjausrakennushankkeet

8 02 02 03 Kaupunkiympäristötoimialan korjausrakennushankkeet

8 02 02 04 Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan korjausrakennushankkeet

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan muut korjausrakennushankkeet

6 (6)


nukset(alv 0)


TA2018

TS2019

TS2020

Alustava2021

Alustava2022

Alustava2023

Alustava2024

Alustava2025

Alustava2026

Alustava2027

brm2 milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €Marian sairaala-alue Rak. 5, Start up korjauksia Lapinlahdenkatu 16 2500 1,50 2017-2018 0,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Metropolia/kult.ala/Hämeent161/TAVI

Metropolian Arabianrannan kampuksen vaatimat muutostyöt Hämeentie 161 0 0,00 2018-2019 2,57 1,84 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 29,89 14,49 16,48 9,66 12,61 26,58 21,78 87,56 151,68 219,68

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,008 02 03 KAUPUNGINTALOKORTTELIEN KEHITTÄMINEN, KHN KÄYTETTÄVÄKSI0 0 0,00 0,00 1,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 1,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00KOONTIHANKE Torikortteleiden, K 4, K 30 ja K 32 pienet muutostyöt KOONTIHANKE 0 0,00 2013-2018 1,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000

218,39 250,77 232,93 226,14 235,05 231,24 234,05 243,55 250,21 240,000

Kohdentamattomat korjaushankkeet ja väistötilat

Kaupungintalokorttelien kehittäminen, Khn käytettäväksi

Kaupungintalokorttelien kehittäminen, muut korjaukset

RAKENNUSHANKKEET YHTEENSÄ

1 (6)

Bilaga 5 Svenska

Bilaga 5 På svenska

Objekt Innehåll AdressOmfattnin

g

Byggkostnader

(moms 0)

Byggtid Budget2018

Ekonomiplan2019

Ekonomiplan2020

Preliminär 2021

Preliminär 2022

Preliminär 2023

Preliminär 2024

Preliminär 2025

Preliminär 2026

Preliminär 2027

brm² Mn € Mn € Mn € Mn € Mn € Mn € Mn € Mn € Mn € Mn € Mn €

8 02 01 NYBYGGNADS- OCH TILLBYGGNADSPROJEKT, till nämndens disposition 103,93 109,19 80,70 102,85 117,67 97,59 110,83 56,63 26,45 1,00

8 02 01 01 Behovsutredningar för nybyggnadsprojekt, projektplanering och övrig planering 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

SAMLINGSPROJEKT Behovsutredningar för nybyggnadsprojekt SAMLINGSPROJEKT 13,20 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

63,80 91,61 76,96 81,91 80,61 72,67 84,76 30,17 0,00 0,00

Helsingfors språkgymnasium/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Kajaneborgsvägen 7500 24,00 2020-2022 0,19 0,65 3,11 11,47 8,57 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Jakomäenperuskoulu/Klapperstensstigen

Jakobackas kärna/byggande av en enhetlig grundskola ochungdomsa och daghemslokaler

Klapperstensstigen 6 12000 30,00 2019-2020 0,66 12,79 15,46 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Jätkäsaaren peruskoulu Jätkäsaaren peruskoulu, nybyggnad Busholmen 8159 30,76 2017-2019 12,35 10,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kalasataman 2 peruskoulu Nybyggnad Fiskehamnen 2 9000 30,00 2023-2025 0,00 0,00 0,29 0,41 0,66 4,44 13,97 10,23 0,00 0,00Fiskehamnens kvartersgård Nybyggnad (grundskolans 2:a fas) Polarisgatan 1 5664 19,50 2019-2020 0,62 8,48 9,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Keski-Pasilan peruskoulu ochdaghem

Nybyggnad (grundskola och daghem) Lokvägen 12000 37,00 2022-2024 0,00 0,22 0,38 0,71 4,19 16,39 15,10 0,00 0,00 0,00

Centralskola, Kronbergsstranden Nybyggnad (grundskola, daghem och idrottshall) Håkansvik 14000 42,00 2023-2025 0,00 0,00 0,43 0,65 0,85 6,17 19,56 14,32 0,00 0,00Kvartersgården Melkökajen Nybyggnad (daghem och grundskolans årskurser 1–2) Melkökajen 3500 12,00 2024-2025 0,00 0,00 0,00 0,13 0,22 0,32 5,71 5,63 0,00 0,00Kuninkaantammen peruskoulu ochdaghem

Nybyggnad (grundskola och daghem) Kungsekringen 3500 11,50 2021-2022 0,06 0,11 0,36 4,70 6,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lekparken Brahe/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Borgågatan 4 175 1,00 2018-2018 0,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lekparken Hemmalmen/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Nyåkersgränden 5 175 1,00 2018-2018 0,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lekparken Draken/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Drakstigen 3 175 1,00 2017-2018 0,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmen Apila och Timotei/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Pigstigen 3–5 3185 11,40 2018-2019 4,09 6,81 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Borgströminmäki Nybyggnad Föglögränden 1 1595 6,23 2017-2018 4,08 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Havukka/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Ripukärrsvägen 34 2000 7,40 2023-2024 0,00 0,00 0,07 0,14 0,20 3,52 3,47 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Hertta/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Leagatan 6 1500 5,50 2022-2023 0,00 0,04 0,08 0,15 2,23 3,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Hopealaakso Nybyggnad Håkansvik 1 1500 5,50 2020-2021 0,08 0,16 2,10 3,15 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Isoniitty/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Jyränkövägen 1200 4,50 2020-2021 0,07 0,13 1,72 2,58 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Kaarelanraitti ochgrundskolans årskurser 1–2

Nybyggnad (Daghemmet Vuorilinnas och Hakuninmaasersättande och grundskolans årskurser 1–2)

Kårböle bygata 1 3000 10,00 2020-2021 0,21 0,29 4,76 4,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Kaartintorppa Daghemmet Ruusu 2 (Daghemmet Villiruusu) Bastuviksvägen 2 750 2,50 2021-2022 0,00 0,01 0,07 0,82 1,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Lapinmäki/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Malmåkersvägen 6 1514 6,20 2018-2019 2,39 3,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Lpk Lauttasaari-Dh Drumsö Nybyggnad (finsk- och svenskspråkigt daghem) Storsvängen 2484 9,36 2017-2019 5,97 1,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

BYGGNADSPROGRAM FÖR HUSBYGGNADSPROJEKT FÖR ÅREN 2018–2027

8 02 01 02 Ny- och tillbyggnadsprojekt inom fostrans- och utbildningssektorn

2 (6)


g

Byggkostnader

(moms 0)

Byggtid Budget2018

Ekonomiplan2019

Ekonomiplan2020

Preliminär 2021

Preliminär 2022

Preliminär 2023

Preliminär 2024

Preliminär 2025

Preliminär 2026

Preliminär 2027


Daghemmet Longinoja/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Skyttevägen 3 2500 9,20 2021-2022 0,08 0,17 0,24 4,38 4,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Nuotti/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Pjäxstigen 5 2000 7,50 2022-2023 0,00 0,06 0,15 0,19 2,88 4,22 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Pasila pohjoinen Nybyggnad Böle norra 1200 4,50 2022-2023 0,00 0,03 0,04 0,13 2,05 2,25 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmen Pelimanni och Tiuku/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Spelmansvägen 16 2000 7,50 2021-2022 0,06 0,15 0,19 2,88 4,22 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Pohjois-Haaga Nybyggnad Ida Aalbergs väg 8 2000 7,50 2018-2019 3,47 3,75 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lpk Suursuo-Dh Stigen/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Storkärrskanten 6 3326 11,20 2018-2019 5,08 5,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmen Topelius och Kivelä/Nyersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Råholmsvägen 6 1500 5,50 2022-2023 0,00 0,03 0,05 0,16 2,51 2,75 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Tunturi/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Korvatunturivägen 7 1700 6,30 2022-2023 0,00 0,02 0,07 0,19 2,87 3,15 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmen Tuuli ochVaahteramäki/Ny ersättande

Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Jasmingränden 3 2000 7,40 2023-2024 0,00 0,00 0,07 0,14 0,19 3,30 3,70 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Vaapukka/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Stor-Andersvägen 22 2500 9,00 2020-2021 0,19 0,28 4,03 4,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Verkkosaari Nybyggnad (finsk- och svenskspråkigt daghem) Fiskehamnen 2 3500 12,00 2021-2022 0,13 0,23 0,33 6,01 5,29 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Yliskylä Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Kökargränden 5 2513 9,16 2017-2018 4,09 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Maatullin ala-aste och daghem/Nyersättande

Nybyggnad (Nybyggnad som ersätter Maatullin ala-aste,Daghem Minttu och lekparken)

Gymnasiestigen 5 7000 22,50 2022-2024 0,00 0,16 0,19 0,59 3,42 10,48 7,67 0,00 0,00 0,00

Myllypuron peruskoulu, DaghemmetNeulanen/Neulapa

Daghemmet Neulanen (ersättande nybyggnad) Nåldammsvägen 6 2866 10,10 2018-2019 5,47 3,95 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Myllypuronperuskoulu/Ovanstensbrinken 4

Utbyggnad av skolan till en enhetlig grundskola Ovanstensbrinken 4 0 14,10 2019-2020 0,35 7,06 6,22 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Mäkelänrinteen lukio Utbyggnad av skolan Backasgatan 47 2507 11,00 2020-2021 0,22 0,31 5,51 4,85 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Oulunkylän ala-aste Utbyggnad och lokal som ersätter C-delen Djäknevägen 12 3000 9,60 2021-2022 0,12 0,19 0,21 4,28 4,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pluggränden 3/Holkvägen 5 Tilläggslokaler för branschen yrkesmässig teknik och trafik (1:a

fasen)Holkvägen 3 12890 35,42 2018-2020 3,38 15,94 14,76 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pluggränden 3/Holkvägen 5 Tilläggslokaler för branschen yrkesmässig teknik och trafik (2:afasen)

Holkvägen 3 12500 28,00 2021-2022 0,15 0,65 0,70 11,84 14,54 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pluggränden 3/Holkvägen 5 Tilläggslokaler för branschen yrkesmässig teknik och trafik (3:efasen)

Holkvägen 3 13200 30,00 2023-2024 0,00 0,21 0,25 0,63 0,66 12,68 15,57 0,00 0,00 0,00

Vesalan yläaste Utbyggnad av skolan till en enhetlig grundskola Hornet 5 10783 14,77 2018-2019 7,41 6,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vuosaaren lukio/Ny ersättande Nybyggnad (ersättande nybyggnad) Nordsjövägen 7 8000 26,00 2020-2022 0,25 0,76 5,17 11,55 8,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0

0 0,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Glashall på Hagnäs torg Hagnäs hallens tillfälliga lokal Hagnäs torg 0 3,80 2017-2018 0,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0

0 29,61 11,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Centrumbiblioteket Nybyggnad Tölöviksgatan 4 17000 96,00 2015-2018 27,80 10,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Svedängens friluftsstuga Byggande av friluftsstugans servicehall Baggbölevägen 124 0 1,03 2017-2018 0,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Busholmens idrottsparkservicebyggnad

Nybyggnad 0 0 2,40 2018-2019 1,20 1,20 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 02 01 03 Ny- och tillbyggnadsprojekt inom stadsmiljösektorn

8 02 01 04 Ny- och tillbyggnadsprojekt inom kultur- och fritidssektorn

3 (6)


g

Byggkostnader

(moms 0)

Byggtid Budget2018

Ekonomiplan2019

Ekonomiplan2020

Preliminär 2021

Preliminär 2022

Preliminär 2023

Preliminär 2024

Preliminär 2025

Preliminär 2026

Preliminär 2027


0 0,00 0,00 0,52 0,83 2,74 19,94 36,06 23,93 25,07 25,45 25,45 0,00

Dals sjukhus Dals gemensamma sjukhus Läkargatan 8 0 140,00 2021-2026 0,25 0,42 2,30 13,20 23,93 23,93 25,07 25,45 25,45 0,00Malms joursjukhus Utbyggnad av Malms sjukhus Talvelavägen 6 0 20,00 2021-2022 0,27 0,41 0,44 6,74 12,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0,00 0,00 8,32 4,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Staras och kultur- och fritidssektornsarbetsstation i Nordsjö

Staras och kultur- och fritidssektorns ersättande lokaler iKasåker

Östremmarvägen 5 8996 21,60 2017-2019 8,32 4,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,008 02 02 REPARATIONSPROJEKT, till nämndens disposition 0 0,00 0,00 112,55 141,58 152,24 123,29 117,38 133,65 123,22 186,92 223,75 239,000 0 0,00 0,00 0,008 02 02 01 Behovsutredningar för reparationsprojekt, projektplanering och övrig planering 0 0,00 0,00 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90

SAMLINGSPROJEKT Behovsutredningar för reparationsbyggnadsprojekt 0 20,90 2016-2027 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,90 1,900 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0,00 0,00 59,47 90,42 108,14 99,77 83,57 64,04 64,47 77,28 60,91 16,97

Aleksis Kiven peruskoulu Ombyggnad Borgågatan 2 11520 27,20 2018-2020 5,42 12,40 8,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Alppilan lukio Ombyggnad av Alppilan lukio Viborgsgatan 21 8757 22,27 2017-2018 12,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Arabian peruskoulu/LekparkenArabia/Arabian NT

Ombyggnad av fasaden på gamla delen Berlingatan 4–6 0 2,95 2017-2018 1,31 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Botby grundskola Ombyggnad Blomängsvägen 2 7857 17,67 2017-2019 8,90 5,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Cygnaeus lågstadieskola Ombyggnad Bangatan 8 3019 7,00 2022-2023 0,04 0,06 0,15 0,15 3,50 3,09 0,00 0,00 0,00 0,00Drumsö lågstadieskola Ombyggnad Tallbergs allén 12 4440 12,50 2021-2022 0,19 0,25 0,25 5,88 5,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Etu-Töölön lukio Ombyggnad Arkadiagatan 26 5855 15,00 2020-2021 0,18 0,45 4,63 9,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Gymnasiet Lärkan/Hoplaxskolan Ombyggnad Stormyrvägen 22 6603 15,00 2021-2022 0,14 0,32 0,34 5,99 7,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Helsingin medialukio Förnyande av fasaden och ombyggnad av ventilationen Moisiovägen 3 0 7,30 2017-2019 3,14 3,21 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Heteniityn ala-aste Ombyggnad Gjutängsvägen 4 3500 8,00 2023-2024 0,00 0,00 0,09 0,13 0,18 2,43 5,17 0,00 0,00 0,00Hoplaxskolan/DaghememtSockenstugan

Ombyggnad av skolbyggnaderna Kånalavägen 13 800 2,40 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,04 0,07 1,09 1,20

Hoplaxskolan/Locklaisvägen 9 Ombyggnad Locklaisvägen 9 3626 5,00 2019-2020 0,14 1,15 3,37 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kallion ala-aste Ombyggnad Fjärde linjen 11-15 6900 16,00 2020-2021 0,21 0,32 4,07 11,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Kallion lukio Ombyggnad Porthansgatan 15 3970 9,00 2019-2020 0,20 1,94 6,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Katajanokan ala-aste Ombyggnad Maringränden 6 3250 8,50 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,00 0,09 0,15 0,21 3,26 4,78 0,00Konalan ala-aste/ungdomslokal Ombyggnad Riåkersgränden 2 4100 11,30 2019-2020 0,31 5,66 4,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00SAMLINGSPROJEKT Förnyande av skolornas och läroanstalternas låsanordningar SAMLINGSPROJEKT 0 2,70 2016-2025 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,00 0,00

Forsby servicecentral Ombyggnad av F-huset till daghem (ersättande daghem fördaghemmet Koskela och daghemmet Fenix)

Kottbyvägen 11 2500 7,50 2021-2022 0,04 0,07 0,29 3,59 3,52 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kruununhaan yläasteen koulu Ombyggnad Snellmansgatan 18 5779 14,80 2019-2020 0,37 7,41 6,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 02 01 05 Ny- och tillbyggnadsprojekt inom social- och hälsovårdssektorn

8 02 01 06 Övriga ny- och tillbyggnadsprojekt

8 02 02 02 Reparationsprojekt inom fostrans- och utbildningssektorn

4 (6)


g

Byggkostnader

(moms 0)

Byggtid Budget2018

Ekonomiplan2019

Ekonomiplan2020

Preliminär 2021

Preliminär 2022

Preliminär 2023

Preliminär 2024

Preliminär 2025

Preliminär 2026

Preliminär 2027


Käpylän peruskoulu/Väinölägatan Ombyggnad av byggnaden Untamo på Käpylän peruskoulu Väinölägatan 7 4463 10,00 2020-2021 0,12 0,26 2,23 7,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Käpylän peruskoulu/Väinölägatan Ombyggnad av byggnaden Väinölä på Käpylän peruskoulu Väinölägatan 7 4818 10,50 2022-2023 0,02 0,10 0,21 0,24 4,17 5,75 0,00 0,00 0,00 0,00

Bredbergets kvartersgård/åk 1-6/Daghem

Ombyggnad Fjällmyrsstigen 1 4400 11,00 2023-2024 0,00 0,00 0,12 0,18 0,24 2,43 8,04 0,00 0,00 0,00

Lauttasaaren ala-aste Ombyggnad Kvarnbergsvägen 3 4800 11,00 2019-2020 0,24 3,35 7,11 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Elka Ombyggnad Rievägen 9 970 3,00 2020-2021 0,04 0,09 1,15 1,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Himmeli Ombyggnad Halmkärvsvägen 17 995 3,00 2021-2022 0,00 0,04 0,09 0,99 1,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Kaivopuisto Ombyggnad Parkgatan 6 783 2,84 2018-2019 0,97 1,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Karvikka ochgruppfamiljedaghemmet Lemmikki

Ombyggnad Stickelbrinken 2 1500 4,00 2022-2023 0,00 0,00 0,06 0,12 1,53 2,29 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Kotitorppa Ombyggnad Övre Fallsvägen 11 750 2,20 2021-2022 0,00 0,03 0,07 0,73 1,38 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Kukkaniitty Ombyggnad (Daghemmet Kukkaniitty och Daghemmet

Blomängen)Ingeroisvägen 6 1200 3,60 2019-2020 0,09 1,34 2,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Louhikko Ombyggnad Glimmervägen 6 924 3,00 2019-2020 0,09 1,14 1,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Daghemmet Myllytonttu ochlekparken Svartbäcken

Ombyggnad av daghemmet Myllytontu och nybyggnad förlekparken Svartbäcken

Kvarntomtensstigen 8 1250 3,90 2021-2021 0,03 0,08 0,11 3,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

DaghemmetPerttu/gruppfamiljedaghemmetArttu/reservhem Tiikeri

Ombyggnad Bertåkersvägen 10 1100 3,00 2021-2022 0,00 0,04 0,09 0,99 1,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Daghemmet Pihlaja Ombyggnad Rönnvägen 32 2250 7,00 2022-2023 0,00 0,00 0,10 0,21 2,31 4,38 0,00 0,00 0,00 0,00Malmin peruskoulu/Talvelavägen 1 Ombyggnad Talvelavägen 1 5500 13,00 2022-2023 0,07 0,12 0,27 0,29 5,31 6,93 0,00 0,00 0,00 0,00Maunulan ala-aste/fostrans- ochutbildningssektorn

Ombyggnad Månsasbacken 5 8700 20,00 2021-2023 0,19 0,29 0,48 3,91 8,88 6,25 0,00 0,00 0,00 0,00

Meilahden yläaste Ombyggnad Granvägen 12 6800 15,50 2024-2025 0,00 0,00 0,00 0,17 0,25 0,34 4,72 10,02 0,00 0,00Munkkivuoren ala-aste Ombyggnad Raumovägen 2 4474 10,62 2017-2019 5,39 2,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Svartstens kvartersgård,daghem+koulu

Byggande av ämnesutbildningsklasser (för åk 7–9) Grundvattensgatan 3 1700 4,00 2018-2019 1,61 2,35 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pakilan ala-aste Ombyggnad Vedakärrsvägen 88 5000 12,50 2024-2025 0,00 0,00 0,07 0,12 0,26 0,28 6,26 5,51 0,00 0,00Pakilan yläaste Ombyggnad Klabbgränden 10 6460 16,00 2019-2020 0,35 8,01 7,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pihkapuisto åk 1–6, Daghem ochlekparken Kaunokki

Reparation av yttertaket Näverstigen 10 0 1,00 2018-2018 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pihlajiston ala-aste Ombyggnad Rönningevägen 3 6112 14,00 2019-2020 0,43 5,73 7,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pohjois-Haagan ala-aste Ombyggnad och utbyggnad Tolarivägen 6 6938 19,40 2019-2020 0,44 5,84 12,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Porolahden peruskoulu ylä-aste Ombyggnad Sagolandsstigen 2 6500 15,00 2024-2025 0,00 0,00 0,00 0,16 0,25 0,33 4,57 9,70 0,00 0,00Puistolan peruskoulu Ombyggnad Koutavägen 2 9000 23,00 2021-2023 0,25 0,35 0,45 2,97 11,69 7,30 0,00 0,00 0,00 0,00Puistolanraitin ala-asteen koulu Ombyggnad Parkstads bygata 18 3500 9,00 2024-2025 0,00 0,00 0,05 0,09 0,19 0,20 4,51 3,97 0,00 0,00Puistolanraitin ala-asteen koulu Byggande av dräneringar Parkstads bygata 18 0 1,00 2018-2018 0,96 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Puistolanraitin koulu,daghem/Lekparken Nurkka

Ombyggnad Hörnvägen 2 4700 13,00 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,07 0,12 0,27 0,29 6,51 5,74

Pukinmäenkaarenperuskoulu/Fältgränden 12

Ombyggnad av gamla delen Fältgränden 12 6000 14,00 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,08 0,13 0,29 0,31 6,51 6,68 0,00

5 (6)


g

Byggkostnader

(moms 0)

Byggtid Budget2018

Ekonomiplan2019

Ekonomiplan2020

Preliminär 2021

Preliminär 2022

Preliminär 2023

Preliminär 2024

Preliminär 2025

Preliminär 2026

Preliminär 2027


Puotilan ala-aste Ombyggnad Klåvusvägen 17 4671 11,50 2020-2021 0,17 0,25 3,50 7,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ressun lukio Ombyggnad Kalevagatan 8–10 7260 15,60 2018-2019 7,88 6,88 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ressun peruskoulu Ombyggnad Lappviksgatan 10 7600 19,00 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,11 0,18 0,40 0,42 9,51 8,38Stadin am.op/Prinsessvägen 2 Ombyggnad Prinsessvägen 2 18131 46,27 2015-2018 4,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Stadin am.op/Sturegatan 18–20 Campus i Vallgård Sturegatan 18–20 0 86,00 2023-2026 0,00 0,00 0,29 0,68 1,08 12,09 23,10 24,20 24,57 0,00Suomenlinnan ala-aste Ombyggnad Sveaborg c 55 1100 3,30 2026-2027 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,04 0,10 1,50 1,65Skomakarböleallaktivitetshus/Suutarilan ala-aste

Ombyggnad Plejadvägen 11 7500 18,00 2024-2025 0,00 0,00 0,08 0,18 0,36 0,40 6,35 10,63 0,00 0,00

Suutarinkylänperuskoulu/Daghemmet Vaskiniitty

Ombyggnad Kopparängsgränden 2 7000 16,00 2021-2022 0,17 0,30 0,42 7,61 7,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tahvonlahden ala-aste/R Tahvonlah Ombyggnad och utbyggnad (koulu och daghemmet) Gunillavägen 12 7800 25,00 2019-2021 0,68 6,13 11,75 6,25 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Taivallahden peruskoulu Ombyggnad Södra Hesperiagatan38

11313 25,00 2019-2023 0,63 3,73 5,28 5,70 6,00 3,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tehtaankadun ala-aste Ombyggnad Fabriksgatan 15–17 4071 10,00 2020-2021 0,17 0,21 3,04 6,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Töölön ala-aste Ombyggnad Tölögatan 41–45 3600 9,00 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,00 0,10 0,15 0,20 2,30 6,26 0,00Vallilan ala-aste/Tavastvägen 80 Ombyggnad Tavastvägen 80 3600 8,50 2022-2023 0,03 0,07 0,13 0,19 2,73 5,35 0,00 0,00 0,00 0,00Yhtenäiskoulu ja lukio Ombyggnad Louhivägen 3 4397 9,50 2021-2022 0,09 0,18 0,19 4,47 4,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,35 0,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 3,46 7,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hagnäs saluhall Ombyggnad Hagnäs torg 4675 12,50 2018-2019 3,46 7,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 2,03 13,16 15,23 3,57 4,19 18,77 22,12 19,73 8,81 0,00

Åggelby idrottspark Ombyggnad av servicebyggnaden Ståthållarvägen 11 0 5,00 2021-2022 0,04 0,08 0,13 2,19 2,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Britas idrottspark Ombyggnad av Britas ishallar 1 och 2 Plottbrinken 8–10 0 14,00 2019-2020 0,43 6,47 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ridvägen 8 Ombyggnad av idrottshallen och manegen Ridvägen 8 7000 14,00 2025-2026 0,00 0,00 0,00 0,00 0,15 0,23 0,31 4,50 8,81 0,00Söderviks Gasklockor Projektet för kulturlokalen i den tegelbelagda gasklockan Bjälkgatan 2 0 15,00 2019-2020 0,53 6,36 7,79 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Tölö idrottshall Ombyggnad Paavo Nurmis gränd 1 27000 59,00 2023-2025 0,00 0,26 0,31 1,38 1,48 18,55 21,81 15,23 0,00 0,00

Georgsgatans simhall Delreparation av yttertaket och reparation avomklädningsrummen 6:e och 7:e våningen

Georgsgatan 21 b 0 1,00 2017-2018 0,51 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 0,52 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 10,06 8,69 2,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Hyvönens barnhem Ombyggnad Mörskomgränd 1 1500 2,50 2018-2019 0,96 1,43 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Ämbetshuset i Berghäll Ombyggnad av Berghälls hälsostation till familjecentral Andra linjen 4 0 5,00 2019-2019 0,22 4,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Outamo barnhem Ombyggnad av huvudbyggnaden Karkalivägen 148 596 1,20 2019-2019 0,07 0,99 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

8 02 02 05 Reparationsprojekt inom social- och hälsovårdssektorn

Övriga reparationsbyggnadsprojekt inom fostrans- och utbildningssektorn

8 02 02 03 Reparationsprojekt inom stadsmiljösektorn

8 02 02 04 Reparationsprojekt inom kultur- och fritidssektorn

Övriga reparationsbyggnadsprojekt inom kultur- och fritidssektorn

6 (6)


g

Byggkostnader

(moms 0)

Byggtid Budget2018

Ekonomiplan2019

Ekonomiplan2020

Preliminär 2021

Preliminär 2022

Preliminär 2023

Preliminär 2024

Preliminär 2025

Preliminär 2026

Preliminär 2027


Palvelukeskus Albatross Oy/NordsjöBudget

Ändringsarbeten på hälso- och välfärdscentralen ochfamiljecentralen

Kaffegränden 3 7753 2,90 2017-2018 2,09 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kasbergets mångsidigaservicecentral

Förnyande av tegelfodringen Rödluvans väg 16 9368 4,60 2017-2018 2,30 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Sofielundsgatan 8 a + b Funktionell ändring av A-huset på Sofielund:verksamhetscentral, poliklinik för utvecklingsstörda och LAH-lokaler

Sofielundsgatan 8, byg.a+b

4438 7,38 2017-2018 3,78 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Rehabiliteringscentret Tervalampi Byggnad 14, ombyggnad Lehmuskuja 20 1700 4,40 2019-2020 0,17 1,54 2,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Övriga reparationsbyggnadsprojektinom social- och hälsovårdssektorn

0 0 0 0,00 0,00 0,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Ämbetshuset i Berghäll Omdisponering av en våning till aktivitetsbaserade kontor Andra linjen 4 0 0,50 2018-2018 0,47 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 35,63 19,80 24,52 18,04 27,72 48,93 34,73 88,01 152,13 220,13

Finlandiahuset Byggherre för ändrings- och ombyggnadsarbeten 2017–2020 Mannerheimvägen 13e 0 2,40 2016-2020 0,60 0,60 0,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Finlandiahuset Ombyggnad Mannerheimvägen 13e 24600 60,00 2021-2024 0,27 0,73 1,20 7,93 14,67 21,90 12,50 0,00 0,00 0,00

SAMLINGSPROJEKT Investeringar i hållbar utveckling SAMLINGSPROJEKT 0 4,95 2016-2027 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45SAMLINGSPROJEKT Förnyande av skyltar i lokalerna SAMLINGSPROJEKT 0 1,00 2018-2018 0,97 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Hasabackavägen 4/PO Ombyggnad och tillbyggnad Hasabackavägen 4 0 8,20 2019-2020 0,29 1,69 5,80 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Maria sjukhusområde Byg. 5, Start up reparationer Lappviksgatan 16 2500 1,50 2017-2018 0,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Metropolia/kult.bra./Tavastv161/TAVI Ändringsarbeten som krävs på Metropolias campus i

ArabiastrandenTavastvägen 161 0 4,60 2018-2019 2,57 1,84 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0,00 0,00 29,89 14,49 16,48 9,66 12,61 26,58 21,78 87,56 151,68 219,68

0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,008 02 03 UTVECKLING AV STADSHUSKVARTEREN, TILL STADSSTYRELSEN DISPOSITION0 0 0,00 0,00 1,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 1,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00SAMLINGSPROJEKT Torgkvarteren, K 4, K 30 och K 32 små ändringsarbeten SAMLINGSPROJEKT 0 1,40 2013-2018 1,05 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000 0 0 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0 0 0,00 0,00 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,000

218,39 250,77 232,93 226,14 235,05 231,24 234,05 243,55 250,21 240,000

8 02 02 06 Övriga reparationsprojekt

Ospecificerade reparationsprojekt och tillfälliga lokaler

Utveckling av stadshuskvarteren, till stadsstyrelsens disposition

Utveckling av stadshuskvarteren, andra reparationer

BYGGPROJEKT SAMMANLAGT

1 (3)

Liite 6Bilaga 6

Kohde - Objekt LaajuusOmfattning

brm2

RakentamisenajoitusTidsperiod förbyggandet

ToteutusmuotoGenomförande

Arvioitu vuosivuokraUppskattad årshyra

€

KustannusarvioKostnadskalkyl

milj. €

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan osake- ja vuokrahankkeet - Aktie- och hyresprojektinom fostrans- och utbildningssektorn

Minervaskolan, perusparannus - Minervaskolan, ombyggnad 4 842 2017-18 Koy Helsingin Toimitilat 11,6Lasten päiväkoti Käpylinnan perusparannus - Barndaghemmet Käpylinna, ombyggnad 2 033 2019 Heka 5,0Lauttasaaren toinen ala-aste ja päiväkoti - Andra lågstadiet och daghemmet på Drumsö 8 900 2018-19 vuokra 2 500 000Kuninkaantammen paviljonkipäiväkoti - Paviljongdaghemmet i Kungseken 1 260 2018 vuokra

Kalasataman paviljonkipäiväkoti - Paviljongdaghemmet i Fiskehamnen 1 260 2018 vuokra

Luonnontiedelukio (korvaavat tilat) - Luonnontiedelukio (ersättande lokaler) 2019 vuokra

Jätkäsaaren leikkipuisto - Lekpark på Busholmen 175 2020-21 vuokra

Kalasataman leikkipuisto - Lekpark i Fiskehamnen 175 2021 vuokra - hyraSophie Mannerheimin koulu (korvaavat tilat pääkoululle ja osaamiskeskukselle) - SophieMannerheimin koulu (ersättande lokaler för huvudskolan och kompetenscentret)

3 000avoin - öppet

vuokra - hyra

Daghemmet Tärnan (perusparannus tai korvaavat tilat) - Daghemmet Tärnan (ombyggnad ellerersättande lokaler) avoin - öppet

vuokra - hyra

Daghemmet Solhällan (perusparannus tai korvaavat tilat) - Daghemmet Solhällan (ombyggnad ellerersättande lokaler) avoin - öppet

vuokra - hyra

Daghemmet Albert och Robban (korvaavat tilat) - Daghemmet Albert och Robban (ombyggnad ellerersättande lokaler) avoin - öppet

vuokra - hyra

Daghemmet Domus (perusparannus tai korvaavat tilat) - Daghemmet Domus (ombyggnad ellerersättande lokaler) avoin - öppet

vuokra - hyra

Sosiaali- ja terveysviraston osake- ja vuokra - hyrahankkeet - Aktie- och hyresobjekt vid social-och hälsovårdsverket

YHTEISHANKKEET - GEMENSAMMA PROJEKTKalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus - Fiskehamnens hälso- och välfärdscenter 19 000 2015-17 vuokra - hyra 5 700 000Vuosaaren monipuolinen palvelukeskus, uudisrakennus - Nordsjö mångsidiga servicecentral, nybyggnad 15 000 2019-20 Heka

Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskus - Hälso- och välfärdscentret i centrum avoin - öppet 2019-20 vuokra - hyra

TERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT - HÄLSO- OCH MISSBRUKARVÅRDSTJÄNSTERMannerheimintie 172 hammashoitolan korvaavat tilat - Ersättande lokaler för tandkliniken vid Mannerheimsvägen172

1 500 2019-22 vuokra - hyra450 000

Keskustan perhekeskus - Familjecentret i centrum avoin - öppet avoin - öppet avoin - öppet

VUOKRA- JA OSAKEKOHTEIDEN SUUNNITTEILLA OLEVAT UUDIS- JA PERUSKORJAUSHANKKEET VUOSINA 2018–2020HYRES- OCH AKTIEOBJEKT, PLANERADE NYBYGGNADS- OCH OMBYGGNADSPROJEKT UNDER ÅREN 2018–2020

2 (3)


brm2




€


milj. €

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT - FAMILJE- OCH SOCIALVÅRDSTJÄNSTERKehitysvammaisten asuntoryhmä Jätkäsaari, Hampurinkuja - Bostadsgrupp för utvecklingsstörda på Busholmen,Hamburgsgränden

1 600 2016-18 Heka5,0

Kehitysvammaisten ryhmäkoti Kankarepolku (laitoshoitoa korvaava) - Grupphem för utvecklingsstörda,Hympelstigen (ersätter institutionsvård)

1 800 2017-18 Heka5,4

Tullivuorentie 4, ent. lastenkodin peruskorjaus kehitysvammaisten lasten pienryhmäkodiksi - Tullbergsvägen 4,ombyggnad av ett förra barnhem till ett smågruppshem för utvecklingsstörda barn

450 2017-18 Heka0,9

Kunnalliskodintie 6, peruskorjaus kehitysvammaisten asuntoryhmäksi - Kommunalhemsvägen 6, ombyggnad till enbostadsgrupp för utvecklingsstörda

420 2017-18 Heka0,9

Kehitysvammaisten asuntoryhmä Jätkäsaari 2 (7 tukiasuntoa) - Bostadsgruppen Busholmen 2 för utvecklingsstörda(7 stödbostäder)

400 2017-18 Heka1,2

Lastenkodin yksikkö, Malmin lastenkodin Karviaistien pienyksikön peruskorjaus nykyisiin tai korvaaviin tiloihin -Barnhemsenhet, ombyggnad av Malms barnhems småenhet vid Stickelvägen i nuvarande eller ersättande lokaler

800 2017-18 Koy/vuokra - hyra2,0

2 ammatillista perhekotia (lastensuojelu), kumpikin 200 m2 - Två professionella familjehem (barnskydd), båda 200m²

400 2017-18 Heka1,2

Asuntoryhmä (Paula-koti 2, 10 asukasta), nykyisestä kannasta - Bostadsgrupp (Paulahemmet 2, 10 invånare) 700 2017-18 Heka2,0

Kehitysvammaisten asuntoryhmä ja ryhmäkoti Oma Orsi, Risupadontie - Bostadsgrupp för utvecklingsstörda ochgrupphemmet Oma Orsi, Risdammsvägen

1 600 2017-19 Heka4,9

Malminkartanon ja Herttoniemen nuorten vastaanoton yhteiset tilat - Gemensamma lokaler för Malmsgårds ochHertonäs mottagning för unga

1 500 2018 avoin - öppet5,3

Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskuksen nykyisten tilojen peruskorjaus - Ombyggnad av nuvarande lokaler förHaavikko centrum för undervisning och vuxenutbildning

530 2018-19 Heka1,1

Kehitysvammaisten lasten pienryhmäkoti, uudisrakennus tai peruskorjaus - Smågruppshem för utvecklingsstördabarn, nybyggnad eller ombyggnad

600 2018-19 Koy/vuokra - hyra1,5

Solakallion rk korvaava kehitysvammaisten asuntoryhmä - Solakallio grupphem, ersättande bostadsgrupp förutvecklingsstörda

450 2018-19 Heka1,3

Laajasalon ryhmäkodin muutos asuntoryhmäksi - Degerö grupphem, ändring till bostadsgrupp 600 2018-19 Heka 1,2Kehitysvammaisten asuntoryhmä A, Haakoninlahti - Bostadsgrupp A för utvecklingsstörda, Håkansviken 1 400 2018-19 Heka

4,2

Kalasataman kehitysvammaisten toimintakeskus - Fiskehamnens verksamhetscenter för utvecklingsstörda 1 000 2018-20 avoin - öppet4,2

Kehitysvammaisten asuntoryhmä Vuosaarentie 3 - Bostadsgrupp för utvecklingsstörda, Nordsjövägen 3 1 600 2019-20 Heka4,5

Kehitysvammaisten asuntoryhmä D, Koskela - Bostadsgrupp D för utvecklingsstörda, Forsby 1 400 2019-20 Heka 4,9Kehitysvammaisten ryhmäkoti ja erilliset asunnot Gunillankuja (Pasilan ryhmäkotia korvaava) - Grupphem förutvecklingsstörda och särskilda bostäder vid Gunillagränden (ersätter Böle grupphem)

1 900 2019-21 Heka5,7

Kehitysvammaisten asuntoryhmä, Mellinintie - Bostadsgrupp för utvecklingsstörda, Mellinsvägen 2 000 2019-21 Heka 6,0Kehitysvammaisten asuntoryhmä, ruotsinkielinen, Postipuisto 1 - Bostadsgrupp för svenskspråkigautvecklingsstörda, Postparken 1

1 400 2020-21 Heka4,0

Kehitysvammaisten asuntoryhmä E - Bostadsgrupp E för utvecklingsstörda 1 400 2020-21 Heka 4,0Kehitysvammaisten asuntoryhmä C, Fallkulla - Bostadsgrupp C för utvecklingsstörda, Fallkulla 1 400 2020-21 Heka 4,9Kehitysvammaisten asuntoryhmä B, Postipuisto 2 - Bostadsgrupp B för utvecklingsstörda, Postparken 2 1 400 2021-22 Heka

4,0

3 (3)


brm2




€


milj. €

SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT - SJUKHUS-, REHABILITERINGS- OCHOMSORGSTJÄNSTERKannelmäen palvelutalon B-osan muuttaminen ryhmäkodeiksi - Ombyggnad av Gamlas servicehus B-del tillgrupphem

4 000 2017-18 Heka4,8

Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus, CD- ja EF-raput, muutostyöt ryhmäkodeiksi - Ombyggnad av Djurbergsmångsidiga servicecentrals trappor CD och EF till grupphem

4 000 2017-18 Heka7,0

Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus, G-rakennus, muutostyöt ryhmäkodeiksi - Gustavsgårds mångsidigaservicecentrals byggnad G, ombyggnad till grupphem

2 850 2018 avoin - öppet0,9

Madetojan palvelutalo, 4. kerroksen muuttaminen ryhmäkodeiksi - Madetoja servicehus 4 våning, ombyggnad tillgrupphem

1 000 2018 Heka0,5

Kontulan palvelutalo, uudisrakennus - Gårdsbacka servicehus, nybyggnad 4 000 2018-19 Heka 14,0Kontulan mpk:n muutostyöt osassa 1. ja K-kerrosta - Gårdsbacka mångsidiga servicecentral, ändringsarbeten i endel av 1 våningen och K-våningen

500 2018-19 Heka0,1

Myllypuron monipuolinen palvelukeskus, perusparannus - Kvarnsbäckens mångsidiga servicecentral, ombyggnad 14 000 2018-20 Heka35,0

Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus, F-rakennus, muutostyöt ryhmäkodeiksi - Gustavsgårds mångsidigaservicecentrals byggnad F, ombyggnad till grupphem

2 800 2019 avoin - öppet1,6

Pakilakodin Suovatalon perusparannus - Baggbölehemmets Suovatalo, ombyggnad 9 000 2019-20 avoin - öppet 22,0Pakilakodin Heinätalon perusparannus - Baggbölehemmets Heinätalo, ombyggnad 4 000 2019-20 avoin - öppet 10,0Koskelan monipuolinen palvelukeskus, uudisrakennus - Forsby mångsidiga servicecentral, nybyggnad 15 000 2019-21 Heka 60,0Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus, B-rakennus, muutostyöt ryhmäkodeiksi - Gustavsgårds mångsidigaservicecentrals byggnad B, ombyggnad till grupphem

2 700 2020 avoin - öppet1,5

Palvelutalo Rudolfin muutos ryhmäkodiksi - Servicehuset Rudolf, ombyggnad till grupphem 9 100 2020-21 Heka 22,0Mariankoti, peruskorjaus ja muutos monipuoliseksi palvelukeskukseksi - Mariahemmet, ombyggnad och ändring tillen mångsidig servicecentral

7 000 2020-21 Heka21,0

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan osake- ja vuokra - hyrahankkeet - Kultur- ochfritidssektorns aktie- och hyresprojekt

Lähipalvelukeskus Hertsi (kirjasto ja nuorisotilat) - Närservicecentret Hertsi (bibliotek och ungdomslokaler) 1 000 2018 vuokra - hyra280 800

Laajasalon kirjasto ja nuorisotalo - Degerö bibliotek och ungdomsgård 832 2018 vuokra - hyra 250 000Kulttuurikeskus Caisa - Kulturcentret Caisa 1 375 2018 vuokra - hyra 330 000Bunkkeri (uimahalli- ja liikuntatilat) - Bunkern (simhall och idrottslokaler) 14 000 2018-20 vuokra - hyra 4 000 000Hyrylän kokoelmakeskuksen korvaavat tilat - Ersättande lokaler för Skavaböle samlingscenter 1 500 2019-20 vuokra - hyra 155 000Urhea-halli (kaupungin osuus) - Urhea-hallen (stadens andel) 8 000 2020-21 Koy 5,0Mellunmäen kirjasto - Mellungsbacka bibliotek 1 000 avoin - öppet vuokra - hyra

Muut osake- ja vuokrahankkeet - Övriga aktie- och hyresprojekt

Myllypuron kampus Metropolia ammattikorkeakoulun käyttöön - Kvarnbäckens campus för yrkeshögskolanMetropolias bruk

56 000 2016-19 Koy165,0

Kaupunkiympäristön toimialan yhteinen tilahanke - Stadsmiljösektorns gemensamma lokalprojekt 46 140 2017-19 Koy/vuokra - hyra 113,0Tukkutorin Pakastamo (kaupungin osuus) - Partitorgets Fryshus (stadens andel) 2018-20 Koy 10,0Tanssin talo (kaupungin osuus) - Dansens hus (stadens andel) 5 200 2019-20 Kiinteistö Oy Kaapelitalo 6,0

1 (1)

Liite 7Bilaga 7

Investointi-kustannukset

(alv 0) -Investerings-

kostnader(moms 0)

TABDG2018

TSEP

2019

TSEP

2020

AlustavaPreliminär

2021

AlustavaPreliminär

2022

AlustavaPreliminär

2023

AlustavaPreliminär

2024

AlustavaPreliminär

2025

AlustavaPreliminär

2026

AlustavaPreliminär

2027

milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €

HKL:N INVESTOINNIT YHTEENSÄ -HST:S INVESTERINGAR SAMMANLAGT 1245,7 177,6 145,0 170,1 176,3 153,7 114,5 95,7 94,7 35,3 82,8

Kruunusilta, raitiorata/sähkö ja sillat - Kronbroarna, spårväg/el och broar 157,1 5,1 6,5 12,8 15,1 21,1 23,6 43,5 29,4 0,0 0,0Raide-Jokeri, raitiorata/sähkö - Jokerbanan, spårväg/el 123,7 5,9 25,9 28,1 30,6 33,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Metroasemat (Hakaniemi, Sörnäinen jne.) - Metrostationer (Hagnäs, Sörnäs etc.) 92,2 16,0 13,0 11,4 17,1 11,1 12,7 4,9 1,9 1,9 1,9Raide-Jokeri, raitiovaunut - Jokerbanan, spårvagnar 90,8 1,1 5,7 29,1 29,9 21,6 2,4 0,9 0,0 0,0 0,0Raitioratojen muutokset ja peruskorj. (Hämeentie, Mechelininkatu, Mannerheimintie, Helsinginkatu jne.) -Ändringar och ombyggnader av spårvägar (Tavastvägen, Mechelingatan, Mannerheimvägen,Helsingegatan etc.) 69,8 11,2 12,9 10,0 6,2 4,9 4,9 4,9 4,9 4,9 4,9Kruunusilta, raitiovaunut - Kronbroarna, spårvagnar 56,4 0,0 1,1 0,0 0,0 9,2 5,8 19,0 21,3 0,0 0,0Railin hankkeet (Hernesaari, Pasila-Ilmala, Atlantinkatu ja Länsiterminaali jne.) - Railiprojekten (Ärtholmen, 56,2 4,3 7,5 11,0 13,9 9,3 9,3 0,0 0,2 0,2 0,5Koskelan varikon uudistaminen - Förnyande av Forsby depå 54,7 0,2 0,2 0,2 9,1 20,0 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0Raitiovaunut, kantakaupungin laajennus 1 - Spårvagnar, utbyggnad 1 i innerstaden 50,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,1 0,1 24,2 19,4 1,4Raide-Jokeri, varikko - Jokerbanan, depå 48,9 0,7 5,0 19,0 19,0 5,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Muut metrosähköt - Övrig metroel 44,8 4,9 7,9 9,2 6,4 6,2 5,7 2,7 1,0 0,8 0,1Raitiovaunut, BT-korvaavat vaunut (20 kpl) - Spårvagnar, BT-ersättande vagnar (20 st.) 43,4 35,4 5,6 2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Metrovaunujen peruskorjaukset ja vaihto-osat - Metrovagnar, grundliga iståndsättningar och reservdelar 41,2 11,9 9,5 9,5 7,8 0,5 0,6 0,6 0,4 0,4 0,0Metron käytönohjaus ja asetinlaitteet - Driftstyrning och ställverk för metron 40,5 7,2 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 32,5Muut metroradat (metrosiltojen vah., ratasähkön peruskorj., muut metroradan peruskorj.) - Övrigametrobanor (förstärkning av metrobroar, iståndsättning av el för metrobanan, övriga iståndsättningar avmetrobanan) 37,4 5,6 8,9 8,0 3,5 2,0 1,9 1,9 2,0 1,9 1,9Muut varikot (Töölö, Koskela) - Övriga depåer (Tölö, Forsby) 23,0 11,7 5,2 1,4 0,7 1,6 0,7 0,6 0,6 0,3 0,3Muut investoinnit (metrovalvomon tilannekuvajärjestelmä jne.) - Övriga investeringar (situationsbildsystem imetrons kontrollrum etc.) 22,1 13,3 3,9 2,1 0,3 0,4 1,0 0,1 0,6 0,1 0,4Kruunusilta, varikko - Kronbroarna, depå 22,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,0 10,0 2,0 0,0 0,0Metron liukuportaat ja hissit - Rulltrappor och hissar för metron 22,0 3,0 0,7 0,1 0,0 4,2 2,1 2,9 3,7 3,2 2,1Raitiovaunut, hankinta 2010 - Spårvagnar, upphandling 2010 20,3 16,1 2,6 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Muu kalusto (ei vaunut) - Övrig materiel (inte vagnar) 19,7 4,3 7,3 2,7 1,7 1,3 0,7 0,7 0,7 0,3 0,2Raitiovaunut, NRV-korvaavat vaunut (70 kpl) - Spårvagnar, vagnar som ersätter NRV-vangnarna (70 st.) 17,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,7M100 ja M200 korvausinvestointi (M400) - M100 och M200 reparationsinvesteringar (M400) 16,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 16,0Ruskeasuon varikko, raitiorata/sähkö ja laitteet - Brunakärrs depå, spårväg/el och apparatur 15,0 0,0 0,0 5,0 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Bussien sähkönlatausjärjestelmä - Elladdningssystem för bussar 11,5 2,5 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0Liityntäpysäköinti (Kalasatama jne.) - Infartsparkering (Fiskehamnen etc.) 10,0 5,0 1,0 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5Muut raitiosähköt - Övrig spårvägsel 9,3 3,8 1,4 0,9 0,6 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4Raitiovaunujen peruskorjaukset ja vaihto-osat - Spårvagnar, grundliga iståndsättningar och reservdelar 9,1 4,1 2,5 0,5 0,0 0,0 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0Ratakorjaamon uudisrakennus - Nybyggnad för banverkstaden 9,0 0,0 3,0 3,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Keski-Pasila - Mellersta Böle 6,6 4,3 1,9 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Nykyinen metrovaunuhankinta (M300) - Den nuvarande upphandlingen av metrovagnar (M300) 4,2 0,0 4,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Östersundom, metrorata ja asemat - Östersundom, metrobana och stationer 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0

KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ - ALLA INVESTERINGAR TOTALT 1320,5 178,6 153,8 205,1 206,3 153,7 114,5 95,7 94,7 35,3 82,8

Ruskeasuon uusi varikko, mahdollisesti yhtiömuotoisena - Brunakärrs nya depå, eventuellt i bolagsform 74,8 1,0 8,8 35,0 30,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

HKL-LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT 2018-2027 -INVESTERINGAR VID AFFÄRSVERKET HST 2018-2027

1 (2)

Lainakanta – Lånestock

Nostovuosi/laina nroLån för år/lån nr

Alkuperäinen lainapääomaUrsprungligt lånekapital

Pääoma 1.1.2017Kapital 1.1.2017

Lainojen lisäysÖkning i lån

Lainojen lyhennysAmortering av lån

Maksetut korotBetalda räntor

Siirtyvät korotRäntor som

överförsKorot yhteensä

Räntor totalt

Pääoma31.12.2017

Kapital 31.12.2017

ErävuosiSistaamorteringsår

EUR EUR EUR EURLainat Kuntarahoitus Oyj:ltäLån från Kommunfinans Abp

Kuntarahoitus Oyj 14520/10 28.5.2010 200 000 000,00 18 181 820,00 18 181 820,00 239 779,32 0,00 239 779,32 0,00 2017Kuntarahoitus Oyj 14724/10 19.8.2010 100 000 000,00 18 181 819,00 18 181 819,00 283 429,56 0,00 283 429,56 0,00 2017Kuntarahoitus Oyj 17081/19.12.2013 150 000 000,00 150 000 000,00 6 818 182,00 4 474 500,00 130 506,25 4 605 006,25 143 181 818,00 2038Kuntarahoitus Oyj 17557/10.11.2014 100 000 000,00 100 000 000,00 0,00 1 992 000,00 276 666,67 2 268 666,67 100 000 000,00 2034Kuntarahoitus Oyj 17558/10.11.2014 100 000 000,00 100 000 000,00 0,00 2 027 000,00 281 527,78 2 308 527,78 100 000 000,00 2035Kuntarahoitus Oyj 12628/12.11.2007 40 000 000,00 20 869 570,00 3 478 260,00 0,00 0,00 0,00 17 391 310,00 2022Kuntarahoitus Oyj 18144/15 (22.12.2015) 60 000 000,00 60 000 000,00 0,00 139 916,67 3 450,00 143 366,67 60 000 000,00 2030

Yhteensä – Summa 750 000 000,00 467 233 209,00 46 660 081,00 9 156 625,55 692 150,70 9 848 776,25 420 573 128,00

Lainat ulkomaisilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaLån från utländska finans- och försäkringsinstitut

Council of Europe Development Bank CEB 5.11.2009 50 000 000,00 15 000 000,00 5 000 000,00 19 365,83 1 665,28 21 031,11 10 000 000,00 2019Council of Europe Development Bank CEB 15.12.2010 50 000 000,00 24 999 999,98 4 166 666,67 0,00 0,00 0,00 20 833 333,31 2022Euroopan investointipankki 2002/2022 150 000 000,00 50 000 000,03 8 333 333,33 0,00 0,00 0,00 41 666 666,70 2022Euroopan investointipankki 2003/2018 130 000 000,00 18 571 428,54 9 285 714,29 0,00 0,00 0,00 9 285 714,25 2018Euroopan investointipankki 2004/2024 190 000 000,00 76 000 000,00 9 500 000,00 0,00 0,00 0,00 66 500 000,00 2024Debeka, Schuldschein 28.8.2003 20 000 000,00 20 000 000,00 0,00 915 000,00 277 041,67 1 192 041,67 20 000 000,00 2018Evangelische Zusatzversorgungskasse anstalt desöffentlichen rechts (EZVK) 4.10.2013 20 000 000,00 20 000 000,00 0,00 664 000,00 160 087,67 824 087,67 20 000 000,00 2033Deutsche Bank, Schuldschein 15.11.2013 33 000 000,00 33 000 000,00 0,00 1 039 500,00 131 005,48 1 170 505,48 33 000 000,00 2033Euroopan investointipankki 81914/18.12.2013 70 000 000,00 70 000 000,00 3 181 818,18 1 906 800,00 60 670,91 1 967 470,91 66 818 181,82 2038Euroopan investointipankki 81914/15.12.2014 55 000 000,00 55 000 000,00 1 222 222,22 10 566,11 0,00 10 566,11 53 777 777,78 2039Council of Europe Development Bank LD 1800/15.12.2014 50 000 000,00 50 000 000,00 0,00 5 561,11 0,00 5 561,11 50 000 000,00 2029Euroopan investointipankki 22.273/31.1.2007 50 000 000,00 22 000 000,00 4 000 000,00 0,00 0,00 0,00 18 000 000,00 2022Euroopan investointipankki 23.872/9.7.2007 40 000 000,00 19 200 000,00 3 200 000,00 0,00 0,00 0,00 16 000 000,00 2022Euroopan investointipankki 23.872 II/16.3.2009 110 000 000,00 54 999 999,98 9 166 666,67 14 857,64 529,63 15 387,27 45 833 333,31 2022Council of Europe Development Bank LD 1800 last tranche16.12.2015 60 000 000,00 60 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 60 000 000,00 2030Euroopan Investointipankki 83501/15.12.2016 50 000 000,00 50 000 000,00 0,00 574 000,00 23 916,67 597 916,67 50 000 000,00 2041

Yhteensä – Summa 1 128 000 000,00 638 771 428,53 57 056 421,36 5 149 650,69 654 917,31 5 804 568,00 581 715 007,17

Lainat muilta kotimaisilta luotonantajiltaLån från andra inhemska kreditgivare

Seniorisäätiö/2011, Khs 13.12.2010 1353 § 6 974 527,00 7 437 802,77 0,00 113 128,98 0,00 113 128,98 7 437 802,77 2030Kauppahinnan velkaosuus – Köpesummans lånedel

Yhteensä – Summa 6 974 527,00 7 437 802,77 0,00 113 128,98 0,00 113 128,98 7 437 802,77

2 (2)









Räntor totalt

Pääoma31.12.2017

Kapital 31.12.2017


EUR EUR EUR EUR

Lainat muilta kotimaisilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaLån från andra inhemska finans- och försäkringsinstitut

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen S52156E/2011336 195,00 67 239,00 44 826,00 2 969,72 362,97 3 332,69 22 413,00 2018

Yhteensä – Summa 336 195,00 67 239,00 44 826,00 2 969,72 362,97 3 332,69 22 413,00

Korot ilmoitettu nykyisellä korkokannallaRäntorna enligt nuvarande räntesats









Räntor totalt

Pääoma31.12.2017

Kapital 31.12.2017


EUR EUR EUR EUR

Lainat ulkomaisilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaLån från utländska finans- och försäkringsinstitutLiikenneliikelaitos – TrafikaffärsverketEuroopan investointipankki 31470/14.12.2012 50 000 000,00 41 860 465,10 2 325 581,40 1 101 325,58 46 879,59 1 148 205,17 39 534 883,70 2034Euroopan investointipankki 31470 II/5.11.2013 70 000 000,00 64 878 048,78 3 414 634,15 1 747 225,60 256 259,76 2 003 485,36 61 463 414,63 2035Euroopan investointipankki 31470/III/26.11.2014 50 000 000,00 47 619 047,62 2 380 952,38 756 190,48 67 847,09 824 037,57 45 238 095,24 2036Pohjoismaiden investointipankki L5154/15.9.2009 30 000 000,00 26 037 735,82 1 132 075,48 35 513,43 11 456,60 46 970,03 24 905 660,34 2039Pohjoismaiden investointipankki L5154 II/15.3.2011 20 000 000,00 17 358 490,57 754 716,98 34 819,71 12 729,56 47 549,27 16 603 773,59 2039Pohjoismaiden investointipankki L6141/17.11.2016 60 000 000,00 60 000 000,00 1 538 461,54 133 600,00 29 230,77 162 830,77 58 461 538,46 2036

Yhteensä – Summa 280 000 000,00 257 753 787,89 11 546 421,93 3 808 674,80 424 403,37 4 233 078,17 246 207 365,96

Ennustettu (lokakuun 2017 tilanteen mukaan) lainanottoloppuvuonna 2017Uppskattad (enligt läget i oktober 2017) låntagning vidutgången av år 2017 80 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80 000 000,00

Kaikki yhteensä – Sammanlagt 2 245 310 722,00 1 371 263 467,19 0,00 115 307 750,29 18 231 049,74 1 771 834,35 20 002 884,09 1 335 955 716,90Korot ilmoitettu nykyisellä korkokannallaRäntorna enligt nuvarande räntesats

talousarvio 2018 jataloussuunnitelma 2018–2020 …...talousarvio 2018 jataloussuunnitelma...

Documents