talousarviokirja 2017 - hyväksytty valt 15.12vuosina 2016 ja 2017 voimaantulevat muutokset, joilla...

Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019

Hyväksytty valtuustossa 15.12.2016

2

1 KUNNAN STRATEGIA .............................................................................................................................................................. 3

1.1 Ympäröivän maailman muutokset ..................................................................................................................................... 3

1.2 Kemiönsaaren strategia ....................................................................................................................................................... 4

1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset .............................................................................................................. 6

1.4 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset ............................................................................................... 6

1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi ........................ 7

2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 7

2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous ................................................................................................................................. 7

2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset .................................................................................. 11

2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosina 2017–2019 ..................................................................................... 11

3.1 Toimintatavoitteet ............................................................................................................................................................. 15

3.2 Tuloperusteet ...................................................................................................................................................................... 15

3.3 Menoperusteet .................................................................................................................................................................... 18

3.4 Henkilöstö ............................................................................................................................................................................ 18

3.5 Käyttötalousosa .................................................................................................................................................................. 21

3.6 Tuloslaskelma ...................................................................................................................................................................... 27

3.7 Investoinnit .......................................................................................................................................................................... 28

3.8 Toiminnan rahoitus ............................................................................................................................................................ 30

3.9 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen ............................................................................................... 31

4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA ........................................................................... 31

4.1 Netto- ja bruttobudjetointi ............................................................................................................................................. 32

4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus ....................................................................................................... 32

4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta ...................................................................................................... 32

5 KUNTAKONSERNI .................................................................................................................................................................. 33

5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje ................................................................................................................................. 33

6 KÄYTTÖTALOUSOSA ........................................................................................................................................................... 34

6.1 Hallinto-osasto .................................................................................................................................................................... 34

6.2 Kehitysosasto ...................................................................................................................................................................... 45

6.3 Sivistysosasto ....................................................................................................................................................................... 64

6.4 Peruspalveluosasto ............................................................................................................................................................. 89

6.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ....................................................................................................................................... 111

7 TULOSLASKELMAOSA ......................................................................................................................................................... 126

8 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................................................. 130

8.1 Hallinto-osasto .................................................................................................................................................................. 131

8.2 Kehitysosasto .................................................................................................................................................................... 131

8.3 Sivistysosasto ..................................................................................................................................................................... 132

8.4 Peruspalveluosasto ........................................................................................................................................................... 133

8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ....................................................................................................................................... 134

9 RAHOITUSOSA ....................................................................................................................................................................... 142

10 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN .......................................................................................... 145

11 KEMIÖNSAAREN VESI ........................................................................................................................................................ 147

3

1 KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ympäröivän maailman muutokset Kunnallishallinnossa on tällä hetkellä meneillään yksi kaikkien aikojen suurimmista uudistuksista. Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on määrä tulla voimaan 1.1.2019. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut

Kunnille jää jäljelle sivistystoimen, teknisen toimen, elinkeinoelämän, työllistämistoiminnan ja terveydenedistämistyön tehtäviä. Tulevaisuudessa kuntien tehtäväkenttä on aivan erilainen kuin tällä hetkellä.

4

1.2 Kemiönsaaren strategia Kemiönsaaren kunta laatii syksyn 2016 aikana uuden strategian vuosiksi 2017–2021. Valtuuston on määrä hyväksyä strategia joulukuussa. Uuden kuntalain myötä kuntastrategiasta tulee lakisääteinen. Kuntalain mukaan kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Kuntien päätöksenteossa tulisi korostua pitkän aikavälin vastuunkanto ja kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena. Tätä tavoitetta edistetään kuntalaissa säätämällä kuntastrategia kunnanvaltuuston ohjausvälineeksi.

Kuntastrategiassa valtuusto määrittelee ja kokoaa kaikkea kunnan toimintaa läpileikkaavat pitkän aikavälin tavoitteet. TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET

Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö.

Valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen

Mikä: Hallituksen käynnistämä maakuntauudistus yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen kanssa muuttaa valtion, aluehallinnon ja kuntien tehtäväkenttää.

Uudistuksen merkittävin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus, joka siirtää sote-palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakuntiin. Muutoksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

5

Lisäksi uudistuksessa kootaan maakuntiin valtion aluehallintoon ja maakuntahallintoon kuuluvia muita tehtäviä. Tämän tavoitteena on sovittaa yhteen valtion alue- ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä.

Uuden maakunnan tehtävistä merkittävin on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kansalaisille. Sen lisäksi maakunta vastaa pelastustoimesta, aluekehityksestä ja elinkeinoelämän edistämisestä, alueiden käytön ohjauksesta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä, ympäristöterveydenhuollosta sekä joistakin muista alueellisista tehtävistä.

Maakunnalle valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuusto tammikuussa 2018. Uudistusten esivalmisteluvaihe Varsinais-Suomessa on käynnistynyt ja se kestää 1.7.2017 saakka. Maakuntiin siirtyvien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2019. Kemiönsaaren kunta valmistautuu uudistukseen kaikessa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Henkilöstöä tiedotetaan sähköisten tiedotuskanavien kautta sekä toimintojen omissa palavereissa. Kemiönsaari osallistuu aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun alueellisella tasolla.

Aikataulu: 2017–2018

Vastuutaho: Johtoryhmä Aktiivinen elinkeinoelämä

Mikä: Yrittäjyys- ja elinkeinoasioiden joustava käsittely. Otamme käyttöön yhden luukun periaatteen, jotta määrätyt prosessit hoituisivat sekä helpommin että nopeammin. Tarjoamme kokeiluluonteisesti rajatun määrän elinkeinoseteleitä vuoden 2017 aikana kannustaaksemme yrityksiä kehittämään toimintaansa. Laadimme uuden elinkeino-ohjelman yhteistyössä yrittäjien kanssa. Tavoitteena on edelleen kuulua seudun parhaimmistoon elinkeinoasioiden hoidossa.

Aikataulu: Vuodesta 2017 alkaen.

Resurssit: Kehitysosasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosastolta tekninen johtaja

Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Palvelusetelit

Mikä: Kunta selvittää ja valmistelee palveluseteleiden käyttöönottoa syksyllä 2016. Tavoitteena on ottaa käyttöön palvelusetelit 1–2 toimialueella keväällä 2017.

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia palveluja,

esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja ja varhaiskasvatuksen palveluja. Kunta osoittaa talousarviossa ja -suunnitelmassa voimavarat palvelusetelillä järjestettäviin palveluihin. Lisäksi kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kunnassa kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön.

Palvelusetelin käyttöönoton tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan

mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kunnan, elinkeinotoiminnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.

Aikataulu: Talvi/kevät 2017

6

Resurssit: Omat resurssit, työaika

Vastuutaho: Johtoryhmä, erikseen nimetyt viranhaltijat Tulevaisuuden kunta

Mikä: Työ aloitetaan kartoittamalla, mitä tulevaisuuden kuntiin jää jäljelle. Uudesta rakenteesta tehdään suunnitelma, jossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin: - miten palvelut tuotetaan asukaslähtöisesti - miltä organisaatio näyttää - mitä luottamuselimiä tarvitaan - miten uudet työskentelytapojen toimivat Tulevaisuuden kunnan täytyy voida työskennellä kokonaisvaltaisemmin ja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, ja vähemmän toimintolähtöisesti.

Aikataulu: 2017–2018

Vastuutaho: Johtoryhmä

1.3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunnallishallinnossa on tällä hetkellä käynnissä yksi kaikkien aikojen suurimmista uudistuksista. Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudistuksia on kuvailtu lähemmin luvussa 1.1. 1.4 Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Kunnan organisaatio ja tulevaisuuden rooli riippuvat sote-uudistuksen muotoutumisesta. Muutos tuo mukanaan aivan uudenlaisia kuntia. Tulevina vuosina kunnan organisaatiota ja palveluja on muutettava tulevaisuuden kunnan palvelutarpeita vastaaviksi. Talousarvion 2017 yhteydessä ehdotetaan muutosta työllistämistoiminnan organisaatioon. Työllistämistoiminta on aiemmin ollut hajautettuna kolmella eri osastolla; peruspalveluosastolla (aikuissosiaalityö), hallinto-osastolla (työllistämistoiminta Työkomppania-hankkeen ja Ekocenterin kautta) ja sivistysosastolla (nuorisotyöpaja ja etsivä nuorisotyö). Toiminnan eri osat on nyt määrä yhdistää prosessien yhtenäistämiseksi sekä työllistämistoiminnan sujuvoittamiseksi ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi, ja niistä tulee osa sosiaaliyksikön uutta toimintayksikköä. Sosiaaliyksikkö jaetaan kahteen toimintayksikköön: aikuispalvelujen ja työllistämistoiminnan yksikköön ja perhe- ja vammaispalvelujen yksikköön. Muutokset astuvat täysipainoisesti voimaan 1.1.2017, mutta valmistelutyötä tehdään jo vuoden 2016 aikana. Kummallakin toimintayksiköllä on oma yksikköpäällikkönsä. Uuden toimintayksikön koko henkilökunta tulee peruspalveluosastolta, sivistysosastolta ja hallinto-osastolta. Organisaatiomuutoksen myötä henkilöstöresurssit vähenevät yhdellä henkilötyövuodella.

Työllistämistoiminta jää tulevaisuudessa kuntien vastuulle, joten muutoksella valmistaudutaan samalla uuden kunnan sote-muutoksen jälkeiseen aikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa tulevaisuudessa myös tekniseen sektoriin. Vuonna 2017 käynnistetään teknisen sektorin henkilöstöresursseja ja organisaatiota koskevat sopeuttamistoimet, jotta tulevat haasteet olisi helpompi kohdata.

7

1.5 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestönkehitys on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa. 30.9. mennessä asukasmäärä on vuoden 2016 aikana laskenut 12 henkilöllä (vastaava luku oli viime vuonna –2 ja toissa vuonna –44 henkilöä). Syntyneiden enemmyys kunnassa on –46, eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Sen sijaan maan sisäinen nettomuutto on positiivista, +5 henkilöä, ja myös nettomaahanmuutto on positiivista, +28 henkilöä. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Vuodesta 2009 vuoden 2016 ennusteeseen ja vuoden 2017 talousarvioon kunnallisverotasossa ei ole tapahtunut ollenkaan nousua. Samaan aikaan kunta menettää valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä kaksi miljoonaa euroa valtionosuuksia. Vuoden 2017 talousarviossa tämä näkyy miljoonalla euroa vähemmällä valtionosuuksilla kuin vuonna 2016. Jotta kunta kykenisi selviämään näistä tosiasioista, on toiminnan laajuutta ja rakennetta arvioitava kokonaan uudelleen. Päivittäinen toiminta sisältää joukon vaaratekijöitä, joita kunta pyrkii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään määrätietoisilla panostuksilla. Korko- ja rahoitusriskejä tarkastellaan jatkuvasti. Kunnan lainasalkusta tehdään vuosittain riskianalyysi osana kunnan sisäistä riskienhallintaa. Lainasalkku muodostuu pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista, ja se on suojattu korkosuojauksella. Työsuojelu ja työterveyshuolto työskentelevät riskikartoitusten parissa, ja taloussuunnitelmakauden aikana ne tekevät vaiheittain kartoituksia eri työpaikoilla. Kunnassa on otettu käyttöön uusi ohjelma tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden raportointia varten. Omaisuusmassa on tarkistettu ja suojattu vakuutuksilla. Vakuutusmeklaripalveluista tehdään hankinta joka neljäs vuosi, ja kunnan vakuutukset ostetaan siten meklarin kautta. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Kuluvana ja ensi vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan noin prosentin vauhtia. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityistä kulutusta tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu ja työllisyydessä tapahtuva käänne parempaan. Vuonna 2017 työttömyysaste alenee. Kokonaiskuva vuosista 2016–2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Vienti kasvaa edelleen maailmankauppaa hitaammin ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet, vaikka julkiseen talouteen kohdistuu mittavia sopeutustoimia. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Kuntatalous Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu v. 2017. Kansantalouden tilinpidon käsittein paikallishallinto on 0,4 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntataloutta vahvistavat etenkin hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset suorat sopeutustoimet. Palvelutarpeen kasvu aiheuttaa kuitenkin edelleen menopaineita kuntatalouteen. Myös investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen, pysyvät mittavina. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuodelle 2017 arvioidaan vasta kuntien ja kuntayhtymien talousarvioesitysten valmistumisen jälkeen. Kilpailukykysopimukseen liittyvät henkilöstömenosäästöt ja hallituksen kuntataloutta vahvistavat toimet voivat osin syrjäyttää kuntien omia sopeutustoimia tulevina vuosina. Lisäksi kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien ja kilpailukykysopimuksen vaikutusarvioon liittyy epävarmuutta. Niiden lopullinen vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan riippuu mm. siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät toimeenpanevat niitä.

8

Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteita lievennetään v. 2017 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Vuonna 2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 53 milj. eurolla. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä puolestaan vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla v. 2017. Verotus kevenee tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Kevennys vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. euroa. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Näitä verotuottomenetyksiä ei kuitenkaan kompensoida. Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 390 milj. eurolla, ja valtionosuuksiin tehdään vastaavansuuruinen lisäys kompensaationa. Kiinteistövero Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana siten, että korotusten vaikutuksesta veron tuotto kasvaisi yhteensä 100 milj. eurolla. Korotuksista on toteutettu vuosina 2016 ja 2017 voimaantulevat muutokset, joilla saavutetaan puolet mainitusta lisätuottotavoitteesta. Näiden hallitusohjelmalinjausten lisäksi v. 2017 kiinteistöveroa korotetaan 50 milj. eurolla, eli yhteensä vuoden 2017 korotus on 75 milj. euroa. Korotuksesta noin 9 milj. euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaavoitetun rakennusmaan kiinteistöveroon asuntotuotannon vauhdittamiseksi. Maksuperusteiden muutokset Hallitus on päättänyt jättää toteuttamatta varhaiskasvatusmaksujen korotukset. Työnteon kannustavuuden lisäämiseksi eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sisältyneet pienituloisten 2-3 hengen perheiden varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset kuitenkin toteutetaan. Muutoksen seurauksena maksutuoton arvioidaan alenevan vuositasolla 10 milj. euroa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotus 1.8.2016 alkaen vahvistaa kuntataloutta arviolta 26 milj. euroa. Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2015–2017 (milj. euroa) ja muutos 2016–2017 (%) Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,3 mrd. euroa v. 2017. Valtioavut alenevat vuodelle 2016 budjetoidusta 7 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 5 % vuodelle 2016 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 8,5 mrd. euroa. Valtionosuusprosentti on 25,23. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain, ja vuoden 2014 tietojen perusteella tehtävä tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 34,5 milj. eurolla. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö, 75 milj. euroa. Valtionosuutta alentaa myös edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuusleikkaus, 50 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutosten kompensaatiot puolestaan kasvavat 390 milj. eurolla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -0,7 % v. 2017, mikä vähentää peruspalvelujen valtionosuutta n. 50 milj. eurolla. Vuonna 2017 otetaan käyttöön yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta noin 33 milj. eurolla, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Se alentaa kuntien verotuloja mm. työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille

9

valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia vajaalla 700 milj. eurolla v. 2017. Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö otetaan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa v. 2017. Lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista sen sijaan täysimääräisesti. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä n. 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuudessa n. 356 milj. euroa. Valtionosuusvähennysten jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan arvioidaan n. 90 milj. euroa heikentäväksi v. 2017. Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Aiemmin päätetyn mukaisesti perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään kunnista Kelalle. Tämä vaikuttaa sekä kuntien menoihin että tuloihin, mutta kokonaisvaikutus on valtio-kunta-suhteessa neutraali. Siirron arvioidaan hieman vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä ja lisäävän toimeentulotukimenoja. Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat myös tulleet voimaan 1.7.2016 alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 90 milj. euroa v. 2017 vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Peruspalvelujen valtionosuudessa on huomioitu nettolisäyksenä 59,6 milj. euroa muutosten johdosta. Terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Kuntien menojen arvioidaan alenevan muutosten seurauksena 75 milj. euroa vuoteen 2016 verrattuna. Valtionosuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19,2 milj. euroa muutoksen johdosta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa. Kuntien menojen arvioidaan tämän seurauksena vähenevän 25 milj. eurolla ja valtionosuutta vähennetään tätä vastaavasti 6 milj. eurolla. Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja n. 27 milj. euroa. Valtionosuudessa otetaan vähennyksenä huomioon n. 7 milj. euroa. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan 4,8 milj. euron valtionosuuden lisäys täydellä valtion rahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuuksia n. 3 milj. eurolla. Varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä varhaiskasvatuksen kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta koskevat muutokset tulivat voimaan 1.8.2016. Näiden muutosten on arvioitu vähentävän kuntatalouden menoja vuositasolla n. 67 milj. euroa, jota vastaava valtionosuuden vähennys on 17 milj. euroa. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen rahoituksen määräävää kerrointa alennetaan 2,49:stä 1,67:ään, mikä vähentää maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen kuntien saamaa rahoitusta n. 34 milj. euroa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus on tarkoitus uudistaa vuodesta 2017 siten, että se perustuisi vuosittaisen laskentapäivän oppilasmäärän sijasta läsnäolokuukausien määrään, jolloin rahoitus reagoisi nykyistä paremmin oppilasmäärissä tapahtuviin muutoksiin. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 3 milj. eurolla valtionavustusprosentin pitämiseksi ennallaan 86 prosentissa opetustarpeen kasvaessa.

10

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta alennetaan ammatillisen koulutuksen reformin toteutukseen liittyen 190 milj. eurolla. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan kuntien rahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla, minkä seurauksena lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen valtionosuusprosentit eriytyvät toisistaan. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseksi nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkamiseen kohdistetaan 10 milj. euron lisärahoitus, mistä kuntatalouteen kohdistuu n. 6 milj. euroa. Kirjastojen valtionavustuksiin osoitetaan 3,5 milj. euroa v. 2017. Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin edellisellä hallituskaudella pysyviksi päätetyt säästöt toteutetaan yksikköhintoja alentamalla. Säästö vähentää valtionosuuksia 2,9 milj. eurolla v. 2017 edellisvuoteen verrattuna, mistä suuri osa kohdistuu kuntiin. Muut hallinnonalat Maahanmuuttajista kunnille maksettavat korvaukset nousevat n. 180 milj. euroon. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määräksi oletetaan v. 2016 noin 7 200 ja v. 2017 noin 4 500. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyessä Kelalle maksetaan korvaus perustoimeentulotuen osalta kuntien sijasta Kelalle. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2017 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset. Näitä ovat mm. eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksua, sekä kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Kilpailukykysopimus Kilpailukykyopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua, parantaa työllisyyttä ja sopeuttaa julkista taloutta. Pitkällä aikavälillä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta hyötyy myös kuntatalous. Lyhyemmällä aikavälillä kuntatalous ei kuitenkaan vahvistu kilpailukykysopimuksen myötä. Sopimukseen sisältyy kyllä useita toimia, joilla kevennetään kuntatyönantajan yksikkötyökustannuksia. Tällaisia toimia ovat mm. työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta, lomarahojen leikkaus 30 prosentilla 2017–2019 sekä sosiaalivakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen työnantajilta työntekijöille. Rakenteellisten muutosten johdosta kuntatyönantajan työvoimakustannusten arvioidaan laskevan vajaat 1,5 prosenttia. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen maksuperusteet kevenevät näillä näkymin vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 3 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan työvoimakustannuksia helpottaa myös se, että seuraavalla sopimuskaudella eli vuoden 2017 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Menohelpotusten ohella osa sopimuksen yksityiskohdista merkitsee kuntien tulopuolelle kuitenkin tuntuvia heikennyksiä. Yksi kuntien tulovirtaa heikentävä tekijä on palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus, joka kasvattaa palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää siten kuntien verotuottoja. VM:n arvioiden mukaan muutos pienentää vuoteen 2020 mennessä kunnallisveron tuottoa noin 500 miljoonalla eurolla. Toisin kuin veroperustemuutokset, maksuihin liittyviä muutoksia ei kompensoida kunnille. Lisää julkisen sektorin tulopuolta heikentäviä tekijöitä aiheutuu siitä, että kaikille työnantajille suunnattu sairausvakuutusmaksun alennus rahoitetaan edellä mainituilla julkisen sektorin säästöillä. Tämä sopimukseen kirjattu julkisen sektorin kustannushyödyt syövä rahoitusratkaisu liittyy sopimuksen tavoitteeseen sopeuttaa julkista sektoria noin puolella prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

11

Kuntatalous ei siis vahvistu kilpailukykysopimuksen toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska hyödyt leikataan arvioiduilla säästövaikutuksilla kuntien ja kuntayhtymien rahoituksesta. Kunta-valtio-rahoitussuhteet eivät kuulu työmarkkinakeskusjärjestöille eikä KT:n toimivaltaan, joten tästä ei ole voitu sopia osana työmarkkinaneuvotteluja. Kuntaliiton kuntatalousosasto neuvottelee VM:n ja muiden ministeriöiden kanssa rahoitusmuutoksista, kunhan kilpailukykysopimuksella todetaan olevan riittävä kattavuus ja neuvotellut työ- ja virkaehtosopimukset voivat tulla voimaan. Yhteenvetona voi todeta, että kilpailukykysopimus keventää tuntuvasti kuntatyönantajien toimintamenoja, mutta vastaavasti tulopuolelta tullaan jollain aikavälillä leikkaamaan nämä hyödyt pois joko saamatta jääneinä verotuloina tai valtionosuusleikkauksina. Tarkat yksityiskohdat ovat kuitenkin tässä vaiheessa vielä auki. (www.kunnat.net, www.valtionneuvosto.fi, Valtion talousarvioesitykset 13.10.2016) 2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset Vuotta 2016 koskevan tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2016 tuloksesta on tulossa hieman budjetoitua parempi. Yhdeksän kuukauden pohjalta tehdyn ennusteen perusteella tulos on painumassa noin 200 000 euroa miinuksen puolelle, kun alkuperäisessä talousarviossa alijäämäksi arvioitiin –945 000 euroa ja muutetussa talousarviossa –1,45 miljoonaa euroa. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Erityisesti kunnallisveron kehitys on erittäin heikkoa. Vuosien 2016 ja 2017 talousarvioiden välillä verotulot laskevat noin 1 prosenttia tai 201 000 euroa. Toimintakate laskee 0,8 prosenttia tai 340 000 euroa. Tätä tasapainoa ei olisi, mikäli palkkakehitys ei olisi viime vuosina ollut maltillinen. Uusi valtionosuusjärjestelmä merkitsee sitä, että Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia. Vähennys on 290 euroa asukasta kohden viisivuotisen siirtymäkauden aikana, vuosina 2015–2019. Vuonna 2017 tämä tarkoittaa lähes miljoona euroa vähemmän valtionosuuksia. Valtionosuuksien leikkaus yhdistettynä siihen, ettei kunnallisverotuloissa tapahdu kasvua, tarkoittaa sitä, että taloudessa ei ole minkäänlaista pelivaraa. Raju talouden heikkeneminen odottaa oven takana. Käyttömenot on sopeutettava vastaamaan näitä edellytyksiä. Koska sekä verokehitys että valtionosuuksien kasvu heikkenevät lähivuosina, täytyy käyttötalous voida sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Käyttötaloudessa ei voida saavuttaa tarpeeksi suuria kustannusvähennyksiä säästöjen kautta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, joista on taloudellista hyötyä monen vuoden tähtäimellä. Valtuusto on syyskuussa 2016 päättänyt Kemiön terveyskeskuksen peruskorjauksesta ja laajennuksesta. Investointi on suuri haaste sekä kunnan maksukyvylle että tulevien vuosien poistotasolle. Vuosikate ei kata poistoja, minkä seurauksena lainaus kasvaa. Korjauksen lasketaan tuovan terveydenhuollolle noin 700 000 euron säästön vuodesta 2018 lähtien. 2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosina 2017–2019 Yleistä kuntataloudesta Valtion ja muiden toimijoiden päätökset sekä toimintaympäristön rakenteelliset muutokset vaikuttavat kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun. Vuonna 2017 kuntatalouteen vaikuttavat muun muassa eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksua sekä kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Vuonna 2015 toteutetun valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset tuntuvat vielä osissa kuntia vähenevinä valtionosuuksina. Vähenevät verotulot ja pienentyvät valtionosuudet yhdessä lisääntyvän palvelutarpeen kanssa aiheuttavat suuria taloudellisia haasteita osalle kuntia. Suunnitteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa osaltaan merkittävällä tavalla kuntien taloussuunnitelmien laatimiseen. Uudistus sisältää sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että aluehallintouudistuksen.

12

Uudistus on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Vuosien 2017–2018 osalta uudistus ei aiheuta muutoksia kunnan taloussuunnitteluun, mutta toteutuessaan sen vaikutukset ovat merkittäviä kunnan vuoden 2019 taloussuunnitteluun. Vaikka uudistuksen tarkkoja vaikutuksia ei tiedetä, on ne pyritty arvioimaan ja ottamaan huomioon vuoden 2019 taloussuunnitelmassa. Edellä mainituista ulkopuolisista tekijöistä riippumatta, kunnalla on aina itsellään viime kädessä vastuu kuntatalouden tasapainottamisesta. Kunnalla on käytettävissä useita eri keinoja talouden tasapainottamiseksi. Näitä ovat muun muassa - rakenteellisten uudistusten toteuttaminen - tuottavuuden parantaminen - investointien priorisointi sekä - investointien oikea ajoitus Kemiönsaaren kunnan taloustilanne Vuosien 2009–2015 aikana Kemiönsaaren kunnan tilinpäätös on ollut ylijäämäinen. Vuoden 2016 tilinpäätöksen arvioidaan olevan ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen alijäämäinen. Syynä alijäämään ovat ennen kaikkea vähentyneet verotulot ja valtionosuudet.

Kuntatalous on tasapainossa silloin, kun kunnan vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot ja investoinnit. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kunnan vuosikatteen arvioidaan olevan 2,3 miljoonaa euroa. Se ei kata täysimääräisesti käyttöomaisuudesta tehtäviä poistoja, eikä riitä kattamaan investointisuunnitelman mukaisia investointeja. Vuosien 2016–2017 aikana tehtävät investoinnit pitää rahoittaa velalla. Vuosien 2016 ja 2017 heikosta vuosikatteesta johtuen kunta ei myöskään kykene suoriutumaan olemassa olevien lainojen lyhennyksistä, vaan noin puolet lainanlyhennyksistä pitää rahoittaa uudella lainalla. Kemiönsaaren kunnan talous ei ole tasapainossa. Kunnan käyttötalouden tulovirta ei riitä investointien rahoittamiseen eikä lainojen lyhennyksiin. Heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta kunnan velkamäärä kasvaa edelleen merkittävästi vuonna 2016 tehtyjen investointipäätösten seurauksena. Pitkään jatkunut investointien toteuttaminen velaksi on johtanut kunnan lainakannan nopeaan kasvuun. Vuoden 2017 loppuun mennessä kunnan velkamäärä nousee erittäin suureksi ja sen arvioidaan olevan 4 256 euroa per asukas. Keskimääräinen velkaisuusaste kunnissa vuonna 2015 oli 2 793 euroa per asukas.

13

Toimenpiteet kunnan talouden tasapainottamiseksi Tasapainoinen talous on edellytyksenä sille, että kunta voi toteuttaa sille kuuluvia tehtäviä ja palveluita. Vakaan talouden turvin kunta voi keskittyä omaan rooliinsa, kunnan elinvoiman edistämiseen ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kemiönsaaren kunnan talous ei ole vakaalla pohjalla. Kunnan talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossa konkreettisia ja vastuullisia, vaikeitakin päätöksiä. Kunta on itse vastuussa taloudesta ja toiminnastaan ja siitä, että se ei missään vaiheessa joudu kriisikuntamenettelyyn. Kunta voi vaikuttaa omaan talouteensa joko menoja pienentämällä tai tuottoja ja tuloja lisäämällä. Kemiönsaaressa kunnallisveron tuotto on hyvin matala, joten veroprosenttia korottamalla ei saavuteta merkittävää verotulojen kasvua. Kiinteistöveron korotuksia joudutaan jatkossa arvioimaan yhtenä keinona tulojen lisäämiseksi. Kunta voi lisätä myyntituottojaan ja pienentää toimintakulujaan luopumalla tarpeettomista rakennuksista. Kiinteistöjä tulee kaupata aktiivisesti ja asettaa niille realistiset hinta-arviot. Myös rakennusten purkamista on arvioitava tapauskohtaisesti. Merkittävin kuluerä kunnassa on henkilöstökulut. Henkilöstökulujen määrään voidaan vaikuttaa toiminnan rakenteellisilla muutoksilla ja myös toimintaa tehostamalla. Jatkossa on arvioitava mitä palveluja kunta tuottaa itse ja mitä palveluita voidaan ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kunnan on jatkossa myös tehostettava omaa toimintaansa uudistamalla toimintatapojaan. Kun henkilöitä siirtyy kunnan palveluksesta eläkkeelle tai toisen työnantajan palvelukseen, on arvioitava tarkkaan voidaanko tehostaa toimintaa toimintatapoja uudistamalla ja välttyä rekrytoimasta uutta henkilöstöä pois lähteneen tilalle.

14

Käyttötalouteen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan vastuullisia päätöksiä, joilla kunnan velkaantuminen saadaan kuriin. Velkaantumisen hillitsemisen lisäksi kunnan tulee kyetä jatkossa nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Vastuullisen taloudenpidon kannalta ei ole suotavaa, että kunta rahoittaa lainanlyhennyksiä lisävelan otolla. Talouden suuntaviivat Valtuusto vahvistaa seuraavat kunnan talouden suuntaviivat vuosille 2017–2019: 1) Kunta ei välttämättä tuota jatkossa kaikkia vanhusten ja päivähoidon palveluita itse, vaan osa palveluista

järjestetään jo vuonna 2017 palvelusetelin avulla.

2) Kunta myy tai luopuu muulla tavoin kiinteistöistä, jotka ovat palvelutuotannon ja toiminnan kannalta tarpeettomia.

3) Kunta selvittää ja kokeilee 2017 aikana onko taloudellista ja tarkoituksenmukaista korvata osa kiinteistöjen

ylläpitopalveluista ostopalveluilla. 3) Kunta selvittää kiinteistöveron korottamista vuonna 2018.

5) Kunnan alijäämä on enintään 2,2 miljoona euroa vuonna 2018. Alijäämän mahdollistaa aiemmilta vuosilta

kertynyt ylijäämä. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit 2017–2019 Velkataakka enintään 30 milj. Velkataakka Vuoden 2019 lopussa n. 4 200 euroa/asukas Ylijäämä/alijäämä Yhteensä enintään 4,2 miljoonaa v. 2017–18 Kassa Päivien määrä 18 päivää Investointeja, jotka eivät sisälly taloussuunnitelmaan, tehdään ainoastaan erityisen perustelluista syistä. Jokaisen virka- tai työsuhteen päättymisen seurauksena tehtävän rekrytoinnin tarve ja perusteet arvioidaan tarkkaan. Uuden henkilön palkkaaminen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen edellyttää aina kunnanjohtajan hyväksyntää.

15

3 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 3.1 Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Useita vuosia jatkunut yhteiskunnan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen ja vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Tulevina vuosina Kemiönsaaren kunnan taloutta varjostavat useat epävarmuustekijät. Tulevan taloussuunnitelmakauden toimintaa, veroja ja valtionosuuksia on vaikea arvioida. Tämä johtuu yhteiskunnan heikosta talouskasvusta, työttömyyden lisääntymisestä sekä tulevan sote-uudistuksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus tulivat voimaan 1.1.2015. Uuden valtionosuusjärjestelmän myötä Kemiönsaari saa kaksi miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Verotulot

Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2015 kunnallisverotulot olivat 18,9 miljoonaa euroa, ja vuoden 2016 kunnallisverotulojen ennustetaan olevan noin 18,29 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 kunnallisverotuloiksi arvioidaan 17,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 kunnallisvero laskee kuluvan vuoden tasosta. Vuoden 2017 yhteisöverotulojen arvioidaan nousevan 735 000 euroon, mikä merkitsee merkittävää lisäystä Verohallinnon arvioimaan tämän vuoden jako-osuuteen, joka on 647 000 euroa. Vuonna 2015 yhteisöverotulot olivat 810 000 euroa. Kiinteistöveron vaihteluvälien ala- ja ylärajaa korotetaan vuodelle 2017. Kemiönsaaren vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti nousee 0,37 prosentista 0,41 prosenttiin. Verotuloihin odotetaan vain pientä kasvua taloussuunnitelmavuoden 2018 aikana. Vuoden 2019 verotuloissa on huomioitu sote- ja maakuntauudistusten vaikutus.

Verolaji TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

1 000 €

Kunnallisvero 17 888 17 643 19 384 18 009 18 861 18 308 17 897 17 951 8 011

Yhteisövero 1 213 620 633 747 811 600 735 768 806

Kiinteistövero 2 372 2 449 2 573 2 911 3 120 3 100 3 175 3 175 3 175

Yhteensä 21 473 20 712 22 590 21 667 22 792 22 008 21 807 21 894 11 992

16

Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Valtionosuusuudistus Valtionosuusuudistus tuli voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälle aikaisemmille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat:

- sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset

perusteet Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

17

Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Valtionosuuksiin tulee merkittäviä leikkauksia, jotka perus-tuvat aiemmille kehyspäätöksille. Yhdessä valtionosuusperusteiden uudistamisen vaikutusten kanssa nämä johtavat valtionosuuden merkittävään vähenemiseen useiden kuntien kohdalla. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Kemiönsaaren kunnan osalta valtionosuusjärjestelmän uudistus merkitsee 290 euron vähennystä asukasta kohden tai yhteensä kahta miljoonaa euroa vuosina 2015–2019. Leikkaukset jakautuvat viiden vuoden siirtymäjaksolle. Tämä tarkoittaa, että valtionosuuden leikkaukset kasvavat vuosi vuodelta. Vuonna 2015 valtionosuudet olivat 22,53 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 ennuste näyttää valtinosuuksien olevan 23,05 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 valtionosuudet ennustetaan laskevan 22,3 miljoonaan euroon. Taloussuunnitelmavuoden 2019 valtionosuuksiin on huomioitu sote- ja maakuntauudistusten vaikutukset.

Toiminnan tuotot laskevat 3,4 prosentilla vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra. Sisäinen vuokra sisältää mm. kunnan rakennusten pääomakustannukset. Vuodesta 2011 lähtien kunnalla on ollut 274 000 euron kunnossapitoerä, johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin, koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin, vaan tulot tulee varata mm. poistoihin.

18

Rahoitustuottojen arvioidaan olevan 35 840 euroa pienemmät kuin talousarviossa 2016. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Vesiliikelaitoksen kunnalle maksama korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 kuukauden euribor-noteerauksen mukaan. Noteeraus 1.9.2016 on –0,051, mikä tarkoittaa että korvausta ei makseta. 3.3 Menoperusteet Toimintakate nousee 0,5 prosenttia vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon ja laskee 0,7 prosenttia muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen arvioidaan kiitos kilpailukykysopimuksen laskevan 3,7 prosenttia tai 933 000 euroa. Ostopalvelujen arvioidaan nousevan 1,13 miljoonalla eurolla vuoden 2016 alkuperäisen talousarvioon verrattuna ja 630 000 muutettuun talousarvioon verrattuna. Lainojen korot ovat jo pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Ulkoisten korkokulujen määräksi arvioidaan 307 000 euroa vuonna 2017. Vesiliikelaitoksen kunnan sisäisten lainojen korkokuluiksi arvioidaan 6 000 euroa. Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on 1,27 miljoonaa euroa. Se ei riitä kattamaan 2,4 miljoonan euron lainanlyhennyksiä eikä 7 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa, että kunnan täytyy nostaa 7,5 miljoonaa euroa lainaa vuonna 2017. Velkataakan arvioidaan olevan yhteensä 29,4 miljoonaa euroa tai 4 256 euroa asukasta kohden vuoden 2017 lopussa. Summaan sisältyy Kemiönsaaren Vesi, jolla on 6,6 miljoonaa euroa ulkoista lainaa per 31.12.2017. Vesiliikelaitoksen sisäiset lainat kunnalta ovat 3 miljoonaa euroa per 31.12.2017.

Vuoden 2016 muutetun talousarvion mukaan Kemiönsaaren kunnan tase on arviolta noin 14 miljoonaa euroa ylijäämäinen 1.1.2016. Vuoden 2017 talousarviossa ylijäämä pienenee 2 105 093 eurolla. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategiaa päivitettiin vuonna 2013, ja päivitetty strategia on voimassa vuodet 2013–2016. Vuonna 2017, kun kunnan yleinen strategia on hyväksytty, kunnassa laaditaan myös uusi henkilöstöstrategia. Yhteinen arvopohjamme perustuu avoimuuteen, aktiivisuuteen ja uudistumiskykyyn. Niin työntekijät, johtajat kuin poliitikotkin soveltavat näitä arvoja arkielämässään ja päätöksenteossa.

19

Kemiönsaaren kunnan henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia. Strategia toimii apuvälineenä henkilöstöjohtamisessa sekä päätöksenteon pohjana henkilöstöä koskevissa kysymyksissä eri tasoilla. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilöstöön on Dalmed Oy Ab:lta ostettava työterveyshuolto, josta on voimassa sopimus 31.12.2017 saakka. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Työterveyshuollon kanssa tehtävän kehittämistyön painopiste on ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Henkilöstömäärän kehitys

Henkilötyövuosien määrä nousee kolmella 497:stä 500:een vuoden 2016 talousarviosta vuoden 2017 talousarvioon. Muutokset osastoittain:

Hallinto –1,6 (Työkomppania-työllistämishanke siirtyy peruspalveluosastolle) Kehitys +/– 0 Sivistys +/– 0 (–3 henkilötyövuotta työllistämistoiminnasta, kun nuorisotyöpaja ja etsivä nuorisotyö on

siirretty peruspalveluosastolle, +2 henkilötyövuotta lisää päivähoitoon yöhoidosta ja erityistarpeisista lapsista johtuen, ja lisäksi useita pienempiä muutoksia, joista kertyy yhteensä +1 henkilötyövuosi).

Peruspalvelu +7 (+5 työllistämistoiminnan henkilötyövuotta on siirretty hallinnon ja sivistyksen puolelta, +2 henkilötyövuoden lisäys vanhustenhuoltoon)

YjT –2,5 (–1 kaavoittaja, –1,5 keittiö- ja siivoushenkilöstöstä)

20

Eläköitymisennuste

Tulevina vuosina, vuoteen 2019 mennessä, kunnassa jää ennusteiden mukaan eläkkeelle n. 70 työntekijää. Tämän jälkeen eläköitymistahti hidastuu.

Jokaista eläköitymistä sekä mahdollisia uusrekrytointeja täytyy tarkastella kriittisesti, yhtäältä suhteessa tulevaan sote-uudistukseen ja toisaalta suhteessa heikentyneeseen kuntatalouteen. Vakituisiin työsuhteisiin palkkaaminen tulee jatkossa edellyttämään kunnanjohtajan lupaa.

21

3.5 Käyttötalousosa Käyttötalousosa kuvaa viiden toiminta-alueen käyttötuloja ja käyttökustannuksia.

Toiminnan tuotot pienenevät 510 000 eurolla vuoden 2016 talousarviosta. Myyntitulot laskevat 120 000 eurolla, maksutulot nousevat 37 000 eurolla kun tuet ja avustukset laskevat 135 000 eurolla verrattuna vuoden 2016 muutettuun talousarvioon. Vuokratulot, joihin sisältyvät myös sisäiset vuokrat, laskevat 200 000 euroa. Muut toimintatuotot pienenevät 93 000 eurolla.

22

Vuonna 2017 käyttökustannukset pienenevät 288 000 eurolla eli 0,5 prosentilla vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Verrattuna vuoden 2016 muutettuun talousarvioon pieneneminen on 1,4 prosenttia tai 788 000 euroa. Käyttökustannukset vuoden 2015 tilinpäätöksen ja vuoden 2017 talousarvion välillä kasvavat 1,7 prosenttia tai 960 000 euroa. Henkilöstökustannukset pienenevät kilpailukykysopimuksen ansiosta. Pieneneminen vuoden 2016 ja vuoden 2017 talousarvion välillä on 3,7 prosenttia tai 934 000 euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen ja vuoden 2017 talousarvion välillä on 1,3 prosentin tai 330 000 euron kasvu.

Vuoden 2017 talousarvion käyttökustannukset ovat 57,39 miljoonaa euroa ja käyttötulot 14,91 miljoonaa euroa. Toimintakate on –42,47 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa –6 157 euroa asukasta kohden. Vuonna 2016 toimintakate oli –6 094 euroa asukasta kohden.

23

KÄYTTÖTALOUS 2017 TP 2015 TA 2016 TA-muutos Muutettu TA TA 2017 TS 2018 TS 2019

2016

HALLINTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 14 135 1 325 1 325 1 250 1 250 1 250

TOIMINTAMENOT -797 202 -825 820 -825 820 -798 084 -803 526 -809 005

TOIMINTAKATE -783 067 -824 495 -824 495 -796 834 -802 276 -807 755

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 333 087 272 716 272 716 57 000 57 000 57 000

TOIMINTAMENOT -936 775 -902 697 -902 697 -342 735 -345 219 -297 721

TOIMINTAKATE -603 688 -629 981 -629 981 -285 735 -288 219 -240 721

TALOUSYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 8 566 6 325 6 325 8 250 8 250 8 250

TOIMINTAMENOT -476 515 -501 246 -501 246 -504 081 -507 727 -461 400

TOIMINTAKATE -467 949 -494 921 -494 921 -495 831 -499 477 -453 150

IKT-YKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 366 320 400 412 400 412 400 500 400 500 400 500

TOIMINTAMENOT -367 684 -399 068 -399 068 -399 761 -402 617 -355 493

TOIMINTAKATE -1 364 1 344 1 344 739 -2 117 45 007

HALLINTO-OSASTO

TOIMINTATUOTOT 722 108 680 778 680 778 467 000 467 000 467 000

TOIMINTAMENOT -2 578 177 -2 628 831 -2 628 831 -2 044 661 -2 059 089 -1 923 619

TOIMINTAKATE -1 856 069 -1 948 053 -1 948 053 -1 577 661 -1 592 089 -1 456 619

KEHITYSOSASTON HALLINTO

TOIMINTATUOTOT 660 500 500 1 300 1 300 1 300

TOIMINTAMENOT -215 781 -192 714 -192 714 -324 463 -326 659 -328 867

TOIMINTAKATE -215 121 -192 214 -192 214 -323 163 -325 359 -327 567

SAARISTO

TOIMINTATUOTOT

TOIMINTAMENOT -10 987 -13 400 -13 400 -12 100 -12 144 -12 188

TOIMINTAKATE -10 987 -13 400 -13 400 -12 100 -12 144 -12 188

MATKAILU

TOIMINTATUOTOT 20 682 9 875 9 875 10 550 10 550 10 550

TOIMINTAMENOT -244 105 -209 154 -209 154 -194 331 -195 675 -197 026

TOIMINTAKATE -223 423 -199 279 -199 279 -183 781 -185 125 -186 476

MAASEUTU

TOIMINTATUOTOT 2 339

TOIMINTAMENOT -68 097 -66 705 -66 705 -68 032 -68 542 -69 056

TOIMINTAKATE -65 758 -66 705 -66 705 -68 032 -68 542 -69 056

MARKKINOINTI

TOIMINTATUOTOT 220 5250 5 250 5 250 5 250 5 250

TOIMINTAMENOT -114 625 -115 044 -115 044 -121 081 -121 907 -122 739

TOIMINTAKATE -114 405 -109 794 -109 794 -115 831 -116 657 -117 489

ELINKEINOELÄMÄ

TOIMINTATUOTOT 67 932 18 270 18 270 250 250 250

TOIMINTAMENOT -177 773 -172 444 -172 444 -102 981 -103 690 -104 403

TOIMINTAKATE -109 841 -154 174 -154 174 -102 731 -103 440 -104 153

24


2016

PROJEKTITOIMINTA

TOIMINTATUOTOT 425 26 450 26 450 26 450

TOIMINTAMENOT -62 422 -89 295 -89 295 -117 671 -118 522 -119 379

TOIMINTAKATE -61 997 -89 295 -89 295 -91 221 -92 072 -92 929

KEHITYSOSASTO

TOIMINTATUOTOT -124 183 33 895 33 895 43 800 43 800 43 800

TOIMINTAMENOT -893 130 -858 256 -858 256 -939 359 -945 839 -952 358

TOIMINTAKATE -1 017 313 -824 361 -824 361 -895 559 -902 039 -908 558

SIVISTYSOSASTON HALLINTO

TOIMINTATUOTOT 776 500 500 500 500 500

TOIMINTAMENOT -189 290 -223 362 -223 362 -195 941 -197 277 -198 623

TOIMINTAKATE -188 514 -222 862 -222 862 -195 441 -196 777 -198 123

LASTENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 380 250 384 750 384 750 388 000 388 000 388 000

TOIMINTAMENOT -2 801 405 -3 013 830 -3 013 830 -3 039 374 -3 057 988 -3 076 734

TOIMINTAKATE -2 421 155 -2 629 080 -2 629 080 -2 651 374 -2 669 988 -2 688 734

OPETUSYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 439 485 254 050 254 050 230 300 230 300 230 300

TOIMINTAMENOT -9 084 783 -9 152 621 -9 152 621 -8 777 866 -8 832 453 -8 887 425

TOIMINTAKATE -8 645 298 -8 898 571 -8 898 571 -8 547 566 -8 602 153 -8 657 125

AIKUISOPISTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 70 333 51 500 51 500 51 500 51 500 51 500

TOIMINTAMENOT -367 580 -352 138 -352 138 -353 359 -355 654 -357 964

TOIMINTAKATE -297 246 -300 638 -300 638 -301 859 -304 154 -306 464

KIRJASTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 31 318 14 000 14 000 13 000 13 000 13 000

TOIMINTAMENOT -654 881 -664 299 -664 299 -658 499 -661 767 -665 057

TOIMINTAKATE -623 563 -650 299 -650 299 -645 499 -648 767 -652 057

VAPAA-AJAN YKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 144 013 156 015 156 015 86 117 86 117 86 117

TOIMINTAMENOT -823 099 -1 107 892 -1 107 892 -1 044 232 -1 048 138 -1 052 065

TOIMINTAKATE -679 086 -951 877 -951 877 -958 115 -962 021 -965 948

KULTTUURIYKSIKKÖ


TOIMINTAMENOT -320 323

TOIMINTAKATE -301 250

SIVISTYSOSASTO

TOIMINTATUOTOT 1 085 248 860 815 860 815 769 417 769 417 769 417

TOIMINTAMENOT -14 241 360 -14 514 142 -14 514 142 -14 069 271 -14 153 277 -14 237 868

TOIMINTAKATE -13 156 112 -13 653 327 -13 653 327 -13 299 854 -13 383 860 -13 468 451

25


2016

PERUSPALVELUHALLINTO

TOIMINTATUOTOT 28 358 1 500 1 500 850 850

TOIMINTAMENOT -327 914 -327 882 -327 882 -257 661 -259 480

TOIMINTAKATE -299 557 -326 382 -326 382 -256 811 -258 630

SOSIAALIYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 245 755 359 215 359 215 432 580 432 580

TOIMINTAMENOT -4 307 180 -4 224 338 -4 224 338 -4 472 543 -4 502 089

TOIMINTAKATE -4 061 425 -3 865 123 -3 865 123 -4 039 963 -4 069 509

VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 2 151 727 2 028 650 2 028 650 1 910 500 1 910 500

TOIMINTAMENOT -8 076 469 -8 414 803 -200 000 -8 614 803 -8 515 809 -8 568 581

TOIMINTAKATE -5 924 742 -6 386 153 -6 586 153 -6 605 309 -6 658 081

TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 961 442 914 900 914 900 945 800 779 550

TOIMINTAMENOT -7 220 520 -7 190 796 -7 190 796 -7 036 451 -6 216 005

TOIMINTAKATE -6 259 078 -6 275 896 -6 275 896 -6 090 651 -5 436 455

ERIKOISSAIRAANHOITO

TOIMINTAMENOT -9 171 021 -9 121 660 -300 000 -9 421 660 -9 919 726 -9 994 065

TOIMINTAKATE -9 171 022 -9 121 660 -9 421 660 -9 919 726 -9 994 065

PERUSPALVELUOSASTO

TOIMINTATUOTOT 3 387 282 3 304 265 3 304 265 3 289 730 3 123 480

TOIMINTAMENOT -29 103 104 -29 279 479 -500 000 -29 779 479 -30 202 190 -29 540 220

TOIMINTAKATE -25 715 823 -25 975 214 -500 000 -26 475 214 -26 912 460 -26 416 740

YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO

TOIMINTATUOTOT 434 928 241 250 241 250 257 375 257 375 257 375

TOIMINTAMENOT -1 017 988 -1 055 358 -1 055 358 -1 091 825 -1 099 305 -1 106 838

TOIMINTAKATE -583 060 -814 108 -814 108 -834 450 -841 930 -849 463

VALVONTAYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 222 445 203 750 203 750 213 750 213 750 213 750

TOIMINTAMENOT -393 853 -445 323 -445 323 -439 284 -442 528 -445 790

TOIMINTAKATE -171 407 -241 573 -241 573 -225 534 -228 778 -232 040

KIINTEISTÖYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 6 476 894 7 020 302 7 020 302 6 809 020 6 821 760 5 947 614

VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 41 725

TOIMINTAMENOT -5 265 448 -5 530 538 -5 530 538 -5 327 883 -5 365 624 -4 444 601

TOIMINTAKATE 1 253 171 1 489 764 1 489 764 1 481 137 1 456 136 1 503 013

YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 647 330 776 460 776 460 765 460 765 460 765 460


TOIMINTAMENOT -1 488 365 -1 729 756 -1 729 756 -1 649 008 -1 657 128 -1 615 302

TOIMINTAKATE -762 719 -953 296 -953 296 -883 548 -891 668 -849 842

26


2016

KAAVOITUSYKSIKKÖ

TOIMINTATUOTOT 74 825 26 250 26 250 34 075 34 075 34 075

TOIMINTAMENOT -398 252 -317 905 -317 905 -267 895 -269 901 -271 918

TOIMINTAKATE -323 427 -291 655 -291 655 -233 820 -235 826 -237 843

KEMIÖNSAAREN VESI

TOIMINTATUOTOT 1 961 116 2 275 000 2 275 000 2 275 000 2 308 300 2 341 634

TOIMINTAMENOT -1 110 132 -1 378 170 -1 378 170 -1 378 170 -1 391 952 -1 405 863

TOIMINTAKATE 850 984 896 830 896 830 896 830 916 348 935 771

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO

TOIMINTATUOTOT 9 817 539 10 543 012 10 543 012 10 342 880 10 360 720 9 496 908


TOIMINTAMENOT -9 674 038 -10 457 050 -10 457 050 -10 128 715 -10 188 106 -9 238 069

TOIMINTAKATE 263 542 85 962 85 962 214 165 172 614 258 839

KEMIÖNSAAREN KUNTA

TOIMINTATUOTOT 15 104 435 15 422 765 0 15 422 765 14 912 827 14 764 417 10 777 125


TOIMINTAMENOT -56 490 468 -57 738 258 -500 000 -58 238 258 -57 385 496 -56 887 831 -26 353 214

TOIMINTAKATE -41 265 992 -42 315 493 -500 000 -42 815 493 -42 472 669 -42 123 414 -15 576 089

27

3.6 Tuloslaskelma

Virallinen tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi 1,27 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,55 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden 2017 alijäämäksi jää 2 105 093 euroa. Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kaaviosta näkyy vuosikatteen kehitys viime vuosina.

TULOSLASKELMA

Ulkoinen / sisäinen TP 2014 TP 2015 TA 2016 MUUTETTU TA TA 2017 TS 2018 TS 2019

2016

Toimintatuotot 14 978 903 15 104 435 15 422 765 15 422 765 14 912 827 14 764 417 10 777 125

Valmistus omaan käyttöön 86 360

Toimintakulut -55 414 666 -56 490 468 -57 738 258 -58 238 258 -57 450 496 -56 887 831 -26 353 214

Toimintakate -40 349 403 -41 265 992 -42 315 493 -42 815 493 -42 537 669 -42 123 414 -15 576 089

Verotulot 21 667 135 22 792 112 22 008 000 22 008 000 21 807 000 21 894 000 11 992 000

Valtionosuudet 22 372 187 22 532 013 23 120 000 23 120 000 22 295 576 22 295 576 7 468 164

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 39 633 23 296 31 000 10 000

Muut rahoitustuotot 57 463 41 082 32 840 32 840 22 000 22 000 22 000

Korkokulut -321 315 -224 110 -396 000 -396 000 -307 000 -449 000 -473 000

Muut rahoituskulut -33 825 -22 987 -17 840 -17 840 -11 000 -13 000 -13 000

Vuosikate 3 431 875 3 875 414 2 462 507 1 962 507 1 274 907 1 636 162 3 430 075

Poistot ja arvonalentumiset -2 557 314 -2 764 727 -3 573 000 -3 573 000 -3 545 000 -3 955 000 -4 061 000

Satunnaiset tulot

Satunnaiset kulut

Tilikauden tulos 874 561 1 110 687 -1 110 493 -1 610 493 -2 270 093 -2 318 838 -630 925

Tilinpäästös siirrot 165 454 164 683 165 000 165 000 165 000 163 400 163 400

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 040 015 1 275 370 -945 493 -1 445 493 -2 105 093 -2 155 438 -467 525

28

3.7 Investoinnit Kemiönsaaren kunnan kuuden ensimmäisen toimintavuoden investointitaso oli maltillinen ja investoinnit olivat keskimäärin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2014 käynnistettiin useita suuria investointihankkeita, jotka ovat jatkuneet viime vuosien ajan. Vuoden 2015 tilinpäätöksen investointisumma oli kokonaiset 10,4 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden muutetussa talousarviossa investointeja on 6,3 miljoonan euron edestä, ja vuotta 2017 koskevassa ehdotuksessa 7 miljoonan euron edestä. Tämän jälkeen investointitaso laskee, ja taloussuunnitelmakauden investointitason arvioidaan pysyttelevän keskimäärin 4,6 miljoonassa eurossa.

Investoinnit kaudella 2009–2017 jakautuvat seuraavasti:

TP 2009 5,935 miljoonaa euroa TP 2010 1,682 miljoonaa euroa TP 2011 2,604 miljoonaa euroa TP 2012 3,644 miljoonaa euroa TP 2013 2,370 miljoonaa euroa TP 2014 5,282 miljoonaa euroa TP 2015 10,392 miljoonaa euroa TA 2016 6,275 miljoonaa euroa TA 2017 7,000 miljoonaa euroa

Esitetyt summat ovat nettomääräisiä eli mahdolliset avustukset on huomioitu. Summiin sisältyy myös vesiliikelaitoksen investoinnit.

Investointiehdotus vuodelle 2017 on yhteensä 7 miljoonaa euroa.

Peruspalvelun kiinteistöt vaativat huomattavia investointeja tulevina vuosina. Suurimman yksittäisen investoinnin vuonna 2017 muodostaa Kemiön terveysaseman laajennus, peruskorjaus ja automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen. Valtuusto hyväksyi 27.9.2016 yhteensä 4,45 miljoonan euron investointimäärärahan vuosille 2016 ja 2017 Kemiön terveysaseman korjausta ja laajennusta sekä arkistotilojen rakentamista varten. Työt aloitettiin syksyllä 2016, ja vuoden 2016 aikana hankkeen kokonaissummasta käytetään arviolta miljoona euroa. Vuoden 2017 talousarviossa hankkeen toteuttamiseen on varattu 3,45 miljoonaa euroa.

29

Almakodin peruskorjauksesta ja automaattisesta sammutusjärjestelmästä laadittujen suunnitelmien päivittämiseen on varattu 50 000 euroa vuodelle 2016. Korjaustyöt ja sammutusjärjestelmän asentaminen aloitetaan vuonna 2017, ja hankkeen on määrä valmistua vuonna 2018. Toimenpiteisiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa. Hannakodin toimenpiteiden suunnittelun kustannuksiksi on arvioitu 100 000 euroa vuonna 2018, ja toimenpiteiden toteutuksen kustannuksiksi 600 000 euroa vuoden 2019 taloussuunnitelmassa. Taalintehtaan terveysaseman korjauksen tekninen suunnittelu tehdään vuonna 2019.

Varattu määräraha on normaalia suurempi Valsverksholmenin mahdolliseen ratkaisuun liittyvien mahdollisten maakauppojen vuoksi.

Kemiön uuden päiväkodin valmistumisen myötä Amosparkens skolan oppilaat tarvitsevat uusia, toimivia vaihtoehtoja välitunteja ja liikuntatunteja varten. Urheilukentän ja Amosparkens skolan koulualueen kunnostamiseen varataan 525 000 euroa vuoden 2017 talousarviossa. Työt aloitetaan vuonna 2016, ja tämän vuoden kustannuksiksi on arvioitu 200 000 euroa. Investoinnin kokonaiskustannukset nousevat 725 000 euroon.

Yhdyskuntatekniikan vuoden 2017 investointeihin varataan 1,1 miljoonaa euroa. Asemakaavateihin ja suunnitteluun varataan 250 000 euroa. Suurin yksittäinen tieinvestointi vuonna 2017 on Amosparkens skolalle johtavan Edvin Widen tien uusiminen. Taalintehtaan vierassatamaa varten varataan 150 000 euroa FamilyPorts-hankkeen yhteyteen. Maanhankintaa varten varataan 400 000 euroa.

Peruspalveluosaston investointeihin varataan 433 000 euroa, ja summaan sisältyvät vanhustenhuolto- ja terveydenhuoltoyksiköiden hoitotarvikkeiden hankinnat. Sivistysosasto investoi 45 000 euroa koulujen kalusteisiin ja tarvikkeisiin ja 15 000 euroa virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen kunnostamiseen. Kehitysosasto budjetoi 50 000 euroa opasteisiin. Hallinto-osasto investoi 112 500 euroa atk-laitteistoon ja -ohjelmiin, kehitysosasto 5 000 euroa, sivistysosasto 105 000 euroa ja ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto 15 000 euroa. Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto budjetoi maa-alueiden ja kiinteistöjen myyntiin 45 000 euroa, joka vastaa myytäväksi suunnitellun omaisuuden tasearvoa. Myyntivoitot ja -tappiot on eritelty tuloslaskelmaosassa. Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen kova investointitahti laantuu isojen hankkeiden valmistuessa. Nyt kun isot investoinnit on saatu päätökseen, Kemiönsaaren Vesi keskittyy verkostojen vanhojen putkien saneeraukseen. Vuoden 2017 investointeihin varataan 480 000 euroa. Vuonna 2018 kunta aikoo investoida 3,42 miljoonalla eurolla ja Kemiönsaaren Vesi 480 000 eurolla, eli yhteensä investointeihin varataan 3,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 suunnitellaan 2,5 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, josta Kemiönsaaren Veden osuus on 460 000 euroa ja kunnan osuus 2,05 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus on 30. marraskuuta 2016 § 149 tehnyt seuraavan päätöksen. ”Kokonaisarviointi sote-uudistuksen vaikutuksista varsinkin kiinteistöinvestointeihin tehdään nopeassa aikataulussa, viimeistään maaliskuuhun 2017 mennessä. Valtuusto palaa Almakodin investointiin kokonaisarvioinnin valmistumisen jälkeen.”

30

3.8 Toiminnan rahoitus

Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikate on 1,27 miljoonaa euroa. Vuosikate on 8,05 miljoonaa euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainanlyhennykset. Erotus rahoitetaan lainalla. Toiminnan kassavirran oikaisueriksi kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuoden 2017 myyntivoittojen arvioidaan nousevan 164 000 euroon. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat olemaan 7,16 miljoonaa euroa vuonna 2017, josta 6,68 miljoonaa euroa on kunnan ja 480 000 euroa vesiliikelaitoksen. Vuoden aikana tehtävät lainanlyhennykset ovat 2,34 miljoonaa euroa. Velkataakka kasvoi reilusti vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 talousarviossa oli 5 miljoonan euron lainannosto. Vuoden 2016 ennusteen mukaan lainaa nostetaan 3,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahoittamiseksi kunta joutuu vuonna 2017 nostamaan lainaa 7,5 miljoonan euron edestä ja 4,1 miljoonan euron edestä vuonna 2018. Vuoden 2017 lopussa velkataakka on 29,4 miljoonaa euroa. Lainakannan muutokset ovat valtuuston nähden sitovia.

RAHOITUSLASKELMA

TP 2015 TA 2016 MUUT TA ENNUSTE TA 2017 TS 2018 TS 2019

2016 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 875 413 2 462 507 1 962 507 1 962 507 1 274 907 1 636 162 3 430 075

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserät -341 323 -195 750 -195 750 -195 750 -164 000 -164 000 -164 000

Investointien rahavirta

Investointimenot -10 600 304 -6 440 500 -6 607 400 -5 407 400 -7 160 500 -3 949 500 -2 552 500

Rahoitusosuudet investointeihin 168 567 125 000 192 900 192 900 115 000 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 110 334 750 334 750 334 750 209 000 209 000 209 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 517 537 -3 713 993 -4 312 993 -3 112 993 -5 725 593 -2 268 338 922 575

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisen lisäykset liikelaitoskelle -472 363 0

Antolainasaamisten vähennykset 249 648 249 650 249 650 281 140 281 140 281 140 281 140

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 472 363 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 495 000 5 000 000 5 099 000 3 899 000 7 500 000 4 080 000 628 000

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta -249 648 -249 650 -249 650 -281 140 -281 140 -281 140 -281 140

Päitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta -1 924 135 -2 341 600 -2 341 600 -2 341 600 -2 376 400 -2 565 800 -2 650 000

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset -329 589 0

Rahoituksen rahavirta 8 241 276 2 658 400 2 757 400 1 557 400 5 123 600 1 514 200 -2 022 000

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 723 739 -1 055 593 -1 555 593 -1 555 593 -601 993 -754 138 -1 099 425

Rahavarat 31.12 5 997 790 3 956 603 4 442 197 4 442 197 3 840 204 3 086 066 1 986 641

Rahavarat 1.1 4 274 051 5 997 790 5 997 790 5 997 790 4 442 197 3 840 204 3 086 066

Tavoiteet ja tunnuslukujen tavoitearvot

Toiminnan ja investiointien rahavirran kertymä -6 517 537 -10 231 530 -10 830 530 -9 630 530 -15 356 123 -17 624 461 -16 701 886

Lainanhoitokate 1,91 1,04 0,86 0,86 0,59 0,69 1,25

Kassan riittävyys, pv 35 22 24 24 21 18 23

31

Kassa vähenee 601 993 eurolla talousarviovuoden aikana ja on 3,84 miljoonaa euroa 31.12.2017. Kassan riittävyys on 21 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden ja kunnan strategian mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. 3.9 Talousarviovalmistelu ja talouden tasapainottaminen Kunnanhallitus käsitteli elokuussa vuoden 2017 talousarviokehystä. Kehyksen vuosikate oli 1,85 miljoonaa euroa ja alijäämä 1 482 525 euroa. On huomioitavaa, että peruspalveluosaston on anonut valtuustolta 500 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2016. Kun tämä myönnetään (marraskuu 2016) summa sisällytetään talousarviokehykseen. Talousarviokehyksen vuosikate on tällöin 1,35 miljoonaa euroa ja alijäämää 1,98 miljoonaa euroa. Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu talousarvioehdotuksista. Talousarvioesitykset verrataan muutettuun talousarviokehykseen. Lautakuntien talousarvioehdotus ylittää talousarviokehyksen 394 376 eurolla. Kehitysosaston ylitys on 77 098 euroa, sivistysosaston alitus on 128 823 euroa ja peruspalveluosaston ylitys on 502 354 euroa. Hallinto-osasto ylittää kehyksen 150 eurolla ja ympäristö- ja tekniikkaosasto 56 403 eurolla. Kunnanjohtajan talousarvioehdotukseen ei ole tehty leikkauksia. Talousarvion valmistelun aikana valtionosuudet ovat lisääntyneet 377 000 eurolla ja poistot ovat lisääntyneet 45 eurolla. Peruspalvelulautakunta on 16. marraskuuta 2016 päättänyt vuonna 2017 myöntää Solglimtenille Hiittisissä 65 000 euron toimintatuen. Tuki tekee että tulos kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa laskee 20 40 093 eurosta 2 105 093 euroon. Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa investointien määrä on 7 miljoonaa euroa. Kuntalain 110 §:ssä säädetään seuraavaa: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunnan vuoden 2015 taselaskelma näyttää 14,79 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2016 ennustettu tulos on negatiivinen, minkä seurauksena ylijäämä laskee meneillään olevan tilikauden jälkeen noin 14 miljoonaan euroon. Vuoden 2017 talousarviossa ylijäämä pienenee 2,11 miljoonalla eurolla. Kunnanhallitus on 30. marraskuuta 2016 § 149 tehnyt seuraavan päätöksen. ”Kokonaisarviointi sote-uudistuksen vaikutuksista varsinkin kiinteistöinvestointeihin tehdään nopeassa aikataulussa, viimeistään maaliskuuhun 2017 mennessä. Valtuusto palaa Almakodin investointiin kokonaisarvioinnin valmistumisen jälkeen.” 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta- ja tuloslaskentaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta.

32

Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittavat tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot valtuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu viiteen vastuualueeseen; hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalveluosasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto. Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin. Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusanalyysissä selvitetään, paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään. 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Bruttobudjetointia sovelletaan kiinteistömyynnin voittoon/tappioon. Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia. Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen. Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia, mutta suuntaa antavia. 4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja.

33

5 KUNTAKONSERNI 5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa kuntalain 23 §:n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurata konserninjohtamisen toteutumista sekä ilmoittaa kunnanhallitukselle havaitsemistaan epäkohdista. Konserniohje uudistetaan keväällä 2017. Samalla uudistetaan tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työtapoja ja raportointia siten, että controllerin työtehtävät kattavat jatkossa myös konsernin. Kunnan konsernirakennetta on määrä uudistaa tulevina vuosina, mutta useat päätökset riippuvat siitä, miten Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteet ratkeavat. Yleiset konsernitavoitteet 1. Tytäryhteisöjen toiminnan on tuettava kunnan strategian toteutumista. 2. Kunnan konserniohjeet otetaan kaikilta osin huomioon tytäryhteisöjen toiminnassa ja kunnan toteuttamassa yhtiöiden ohjauksessa. 3. Konserniyhteisöt ja kuntayhtymät toimivat taloudellisesti itsensä kannattavasti ja niiden tulee Kemiönsaaren kunnan tavoin tehostaa toimintaansa jatkuvasti. 4. Kemiönsaaren kunta määrittelee ammattimaisuuden ja alan osaamisen nimittäessään edustajiaan tytäryhtiöihin. Valittavien tulee mahdollisimman hyvin täyttää edellytetyt kriteerit. Talousarviovuoden 2017 tavoitteet - Konserniohje uudistetaan. - Tytäryhtiöiden ja emokunnan välisiä työskentelytapoja ja raportointia uudistetaan siten, että controllerin

työtehtävät kattavat jatkossa myös konsernin. - Dragsfjärdin Teollisuuden tulevaisuutta koskevat ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin

omistussuhteiden muutoksista. Yhtiön rakennetta voidaan tarvittaessa muuttaa. - Faxellin roolia ja tulevia tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat

osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen.

Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 tavoitteet - Asunto-osakeyhtiö Kimitobackenin ja Dalsbostäderin fuusioitumista selvitetään.

- Dalmed Oy Ab:n tulevaa roolia ja toimintaedellytyksiä seurataan. Yhtiön kantokykyä tarkastellaan sitä

taustaa vasten, että kunnan oma työterveyshuolto on yhtiöitettävä viimeistään vuoden 2019 alussa, ja terveydenhuollon palvelujen organisointia ylipäänsä tarkastellaan sote-uudistusta vasten.

- Pienemmät kiinteistöyhtiöt ja osuudet kiinteistöyhtiöistä myydään.

34

6 KÄYTTÖTALOUSOSA 6.1 Hallinto-osasto

• Hallintoyksikkö • Henkilöstöhallintoyksikkö • Talousyksikkö • IKT-yksikkö

35

HALLINTO-OSASTO

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 437 096 490 162 449 750 449 750 449 750

Maksutuotot 1 036 0 0 0 0

Tuet ja avustukset 268 846 185 616 8 250 8 250 8 250

Vuokratuotot 0 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 15 130 5 000 9 000 9 000 9 000

TOIMINTATUOTOT 722 108 680 778 467 000 467 000 467 000

muutos % -6 % -46 % 0 % 0 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 1 203 475 1 235 647 792 520 798 469 684 462

Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 301 233 249 767 202 562 204 083 175 615

Muut henkilöstösivukulut 63 237 56 263 43 195 43 517 43 845

Henkilöstösivukulut 364 470 306 030 245 757 247 600 219 460

Henkilöstökulut 1 567 945 1 541 677 1 038 277 1 046 069 903 922

Palvelujen ostot 841 350 912 062 882 941 889 577 896 254

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 42 436 47 021 23 950 23 950 23 950

Avustukset 18 362 13 000 15 000 15 000 15 000

Vuokrakulut 98 770 111 071 80 993 80 993 80 993

Muut toimintakulut 9 313 4 000 3 500 3 500 3 500

TOIMINTAKULUT 2 578 176 2 628 831 2 044 661 2 059 089 1 923 619

muutos % 2 % -29 % 1 % -7 %

TOMINTAKATE -1 856 068 -1 948 053 -1 577 661 -1 592 089 -1 456 619

SUUNNITELMAPOISTOT 52 568 73 995 85 400 122 900 122 900

TILIKAUDEN TULOS -1 908 636 -2 022 048 -1 663 061 -1 714 989 -1 579 519

36

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Uusi kuntalaki tulee kuitenkin pääosin voimaan vasta 1.6.2017, valtuuston uuden toimikauden alkaessa. Uusi kuntalaki velvoittaa hallintosäännön uudistamiseen ja kuntastrategian laatimiseen. Hallintosääntöä ja muita siihen liittyviä asiakirjoja uudistetaan syksyllä 2016 ja viedään päätökseen keväällä 2017. Kuntien arkistointikäytäntöihin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tarjoaa kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Kemiönsaari on asteittain menossa uuden aineiston sähköisen arkistoinnin suuntaan. Vanhojen kuntien ja kuntayhtymän vanhalle aineistolle, joka on säilytettävä pysyvästi, rakennetaan uusi keskusarkisto vuoden 2017 aikana. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017, ja uusi valtuustokausi alkaa 1.6.2017. Yleisten vaalien järjestäminen kuuluu hallinto-osastolle. Uudelle valtuustolle järjestetään perehdytystä. Taloussuunnitelmakaudella järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit tammikuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja EU-vaalit kesäkuussa 2019. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön yhä enemmän internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi verkkosivuja yhtenä palvelumuotona. Kunnan verkkosivujen kokonaisuudistus on aloitettu vuonna 2015. Uudistaminen aloitetaan intranetistä, minkä jälkeen on vuorossa kunnan ulkoisten verkkosivujen uudistaminen, joka aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2017

Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Ohjausasiakirjojen uudistaminen - Hallintosääntöä uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017

- Konserniohjetta päivitetään, hyväksytään valt. keväällä 2017

- Sisäisen ohjauksen ohjetta uudistetaan, hyväksytään valt. keväällä 2017

Toimiva perehdyttäminen uusille luottamusmiehille - Uusi valtuusto saa perehdyttämiskoulutuksen kesä-elokuusa 2017

- Uusi valtuusto saa perehdyttämisaineistoa

(mm. Kuntaliiton oppaita) kesä-elokuussa 2017

Toimiva fyysinen arkisto vanhalle aineistolle - Vuonna 2018 käyttöön otettavien uusien arkistointitilojen

yksityiskohtainen suunnittelu

Toimiva sähköinen arkisto tulevaisuuden aineistolle - Sähköisen arkistoinnin ja

asiakirjakäsittelyn henkilöstökoulutusta

- Kaikilla osastoilla otetaan käyttöön sopimusasiakirjakäsittely, joka perustuu

samaan tehtäväluokitukseen kuin sähköinen arkistointi

37

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Kokouksien määrä

Valtuusto 7 5 5 5 5

Kunnanhallitus 12 15 12 12 12

Tarkastuslautakunta 6 5 5 5 5

Keskusvaalilautakunta 3 0 6 3 6

Iltakouluja / seminaareja 2 4 4 4 4

Mittarit TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Asioita / kokous

Valtuusto 13 12 12 12 12

Kunnanhallitus 16 15 15 15 15

Tarkastuslautakunta 7 10 10 0 0

Keskusvaalilautakunta 7 5 5 5 5 HENKILÖSTÖBUDJETTI

Henkilötyövuosien määrä TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Kunnanjohtaja 0,67 1 1 1 1

Hallintojohtaja 0,9 1 0,95 1 1

Johdon sihteeri 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1

Kielenkääntäjä 0,9 1 1 1 1

Yhteensä 4,47 5 4,95 5 5

MUUTOKSET TA16–TA17: Ei muutoksia.

HALLINTOYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 14 135 1 325 1 250 1 250 1 250

Henkilöstökulut -442 358 -498 046 -465 998 -469 497 -473 022

Palvelujen ostot -258 000 -245 823 -258 019 -259 962 -261 916

Aineet, tarvikkeet ja tavarat-17 009 -9 900 -15 650 -15 650 -15 650

Avustukset -18 362 -13 000 -15 000 -15 000 -15 000

Muut toimintakulut -61 473 -59 051 -43 417 -43 417 -43 417

TOIMINTAKULUT -797 202 -825 820 -798 084 -803 526 -809 005

TOIMINTAKATE -783 067 -824 495 -796 834 -802 276 -807 755

38

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa lähivuosina ajankohtaiseksi tulevissa henkilöstöhallintokysymyksissä on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään sote-uudistuksen jälkeen. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunta ottaa käyttöön uusia ohjelmanosia, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun ja tietojen muokkaamisen. Työsuojelupäällikön järjestelyt ovat väliaikaiset ja päättyvät 31.7.2017. Työsuojelupäällikölle on varattu puolikas henkilöresurssi. Sote-uudistuksen etenemisestä riippuen voidaan jatkaa väliaikaisella järjestelyllä, joka olisi pienempi kuin puolikas henkilöresurssi.

SITOVAT TAVOITTEET 2017


Prosessien yksinkertaistamiseksi henkilöstöhallinnossa - Kunnan henkilöstöohjelmaa ei huolleta enää vuodesta 2018,

otetaan käyttöön sähköisiä työkaluja vuonna 2017 selvitetään vaihtoehtoja vanhalle henkilöstöohjelmalle,

ottaen huomioon ne muutokset, jotka sote tuo mukanaan.

- Uusien sähköisten osien käyttöönottoon jatkuu. Matkalaskujen

sähköinen käsittely otettu käyttöön 2016. Sähköisen poissaolon projekti

jatkuu vuonna 2017, riippuen miten yhteensopivat osat ovat

mahdollisen uuden pääohjelman kanssa.

- Liikunta- ja kulttuurisetelit sähköistetään

Hyvinvoivat työyhteisöt - Työyhteisöille tarjotaan tukea työhyvinvointiin

mahdollisuudella osallistua KivaQ-työpajaan.

- Vuonna 2017 annetaan 6 työyhteisölle Open Mind -projektin kautta

mahdollisuus osallistua KivaQ-kehitystyöpajaan.

Muutostukea henkilökunnalle - Henkilöstö saa ennen tulevaa sote- ja maakuntauudistusta

ennen sote- ja maakuntauudistusta intran kautta muutostukea ja mahdollisuuden kohdistettuihin

infotilaisuuksiin työpaikoillaan.

39


Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________

TUNNUSLUVUT

TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Sisäisiä palkkauksia 0 3 3 3 3

Ulkoisia palkkauksia 45 55 55 55 55

Yhteistyökomitean kokouksia 3 4 4 4 4

Työllistettyjä, henkilötyövuodet 16,33

Työllistettyjä, henkilöitä 45 45

HENKILÖSTÖBUDJETTI


Palkanlaskija 3 2,5 2,5 2,5 1

Työsuojelupäälikkö 0,6 0,5 0,3 0,5 0,25

Projektipäällikkö, Työkomppania 1

Työnohjaaja, Työkomppania 0,9

Yhteensä 5,5 3 2,8 3 1,25

Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä

hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta.

Pääluottamusmiesten työaika


Juko ry 0,25 0,3 0,25 0,25 0,25

Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35

Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0

SuPer ry 0,08 0 0 0 0

Yhteensä 0,78 0,75 0,7 0,7 0,6

Työsuojeluvaltuutettujen työaika


Kuntalalan Unioni ry 0,16 0,2 0,2 0,2 0,2

Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0

Yhteensä 0,26 0,3 0,3 0,3 0,2

40



MUUTOKSET TA16–TA17: Työllisyysprojekti Työkomppania, Ekocenter ja palkkatuen määrärahat siirretty sosiaaliyksikköön + 340 000 e

HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 333 087 272 716 57 000 57 000 57 000




Avustukset


TOIMINTAKULUT -936 775 -902 697 -342 735 -345 219 -297 721

TOIMINTAKATE -603 688 -629 981 -285 735 -288 219 -240 721

41

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous

Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion ja tilinpäätöksen laadinnasta, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. Vuonna 2017 laaditaan uusi konsernisääntö ja tuodaan esille uusi tapa työstää konserniraportointia. SITOVAT TAVOITTEET 2016


Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja - Yksiköilä kuukausittainen budjettiseuranta

informatiivinen tilinpäätös - Lautakunnilla neljännesvuosittainen budjettiseuranta

- Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan

talouteen ja rahoitukseen

Paperilaskujen vähentäminen - Yli puolet ostolaskuista sähköisessä muodossa

- Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti

Tehokas konsernivalvonta ja -raportointi - Konserniohjeen uudistaminen

- Konserniyhtiöiden raportoinnin tehostaminen mm.

selkeyttämällä tiedottamisvastuuta

42

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous


TUNNUSLUVUT


Myyntilaskuja 32 335 33 000 33 000 33 000 15 000

Ostolaskuja 19 000 19 000 19 000 19 000 10 000

Sähköisten ostolaskujen osuus 50 % 55 % 55 % 60 % 65 %



Controller 0 0,5 1 1 1

Taloussihteeri 1 1 1 1 1

Kirjanpitäjä 1 0,5 0,5 0,5 0

Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2

Yhteensä 4,2 4,2 4,7 4,7 4,2

MUUTOKSET TA16–TA17: Ei muutoksia.

TALOUSYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 8 566 6 325 8 250 8 250 8 250




Avustukset


TOIMINTAKULUT -476 515 -501 246 -504 081 -507 727 -461 400

TOIMINTAKATE -467 949 -494 921 -495 831 -499 477 -453 150

43

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT

Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö

TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, palvelinten, työasemien, puhelinjärjestelmän, IKT-laitteiston, ohjelmien ja tietoturvan ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat mm.

• kunnan IT-infrastruktuurin, palvelinten, työasemien ja oheislaitteiston suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito

• puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen • tietosuojan turvaaminen • verkkoviestinnän kehittäminen • käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinnointi • tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa • käyttötuen ja koulutuksen tarjoaminen • IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen • kunnan toiminnan kehittäminen ja tehostaminen digitalisaation avulla.

Käyttötuki ja ylläpitotehtävät on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, kun taas terveydenhuollon ja koulujen ylläpito ja tuki hoidetaan sekä omin resurssein että ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Digitaalisesti suuntautuneet kunnat ovat edelläkävijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että Kemiönsaaren kunta kehittää ja tehostaa toimintaansa digitalisaation avulla. Kunta osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen digitalisaatioon olemalla mukana esimerkiksi eSUOMI.FI-palvelussa, joka on kansallisen palveluarkkitehtuurin viestintäkanava. Kehitämme myös omia digitaalisia palveluja, joista esimerkkinä Lupapiste-palvelu, jonka kautta voi hakea rakentamiseen ja ympäristöön liittyviä lupia sähköisesti. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 aikana IKT-yksikkö panostaa kunnan toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen digitalisaation avulla.



Office 365:n käyttöönotto Office 365 otetaan käyttöön hallinnossa.

Kunnan WWW-sivujen uudistaminen Kunta ottaa käyttöön uudet WWW-sivut.

Henkilökunnan IKT-koulutus Kohottaa koko henkilökunnan IKT-osaamista/-taitoja.

TUNNUSLUVUT


Tietokoneiden määrä 803 700 825 835 845

Käyttäjien määrä 550 550 550 550 550

Oma henkilöstö 3 3 3 3 3

44

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT

Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö



IT-käyttöpäällikkö 1 1 1 1 1

IT-kordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9

IT-tuki 1 1 1 1 1

Yhteensä 2,9 2,9 2,9 2,9 2,9

MUUTOKSET TA16–TA17: Ei suuria muutoksia.

IKT-YKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 366 320 400 412 400 500 400 500 400 500





TOIMINTAKULUT -367 684 -399 068 -399 761 -402 617 -355 493

TOIMINTAKATE -1 364 1 344 739 -2 117 45 007

45

6.2 Kehitysosasto

• Kehitysosaston hallinto • Saaristo • Matkailu • Maaseutu • Markkinointi • Elinkeinoelämä • Projektitoiminta

46

KEHITYSOSASTO

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 85 034 26 700 9 500 9 500 9 500

Maksutuotot 0 3 300 3 300 3 300 3 300


Vuokratuotot 0 0 0


TOIMINTATUOTOT 92 258 33 895 43 800 43 800 43 800

muutos % -172 % 23 % 0 % 0 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 402 055 336 400 345 000 347 592 350 200


Eläkekulut 72 915 59 805 58 188 58 624 59 063



Henkilöstökulut 497 035 417 415 423 288 426 468 429 667

Palvelujen ostot 290 677 342 429 438 707 442 007 445 327


Avustukset 43 516 41 000 21 000 21 000 21 000

Vuokrakulut 35 317 39 962 39 414 39 414 39 414


TOIMINTAKULUT 893 791 858 756 940 659 947 139 953 658

muutos % -4 % 9 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -801 533 -824 861 -896 859 -903 339 -909 858


TILIKAUDEN TULOS -815 783 -839 811 -920 159 -939 439 -951 858

47

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosaston suuremmat päätökset kuuluvat kunnanhallituksen toimivaltaan. Osaston hallintoyksikön vastuulle kuuluvat toiminnan koordinointi, henkilöstövastuu, projektien hallinta, kunnan tiedottaminen ja kunnan strategia sekä osaston talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosaston ensisijaisiin työtehtäviin kuuluvat:

• elinkeinoelämän sekä uusien yritysten toimintaedellytysten edistäminen • kunnan ulkoinen tiedottaminen • kunnan strategia yhteistyössä hallinto-osaston kanssa • matkailun kehittäminen • työttömyyden vähentäminen • toimenpiteet tulomuuton lisäämiseksi ja poismuuton vähentämiseksi • vapaa-ajan asutuksen lisääminen • saaristokysymykset • maaseudun kehittäminen • alueellinen ja kansallinen edunvalvonta • kunnan projektienhallinta • kunnan palveluneuvontapisteet Kemiössä, Taalintehtaalla ja Västanfjärdissä

Kehitysosaston markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon näille vastuualueille ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa tukeakseen niitä markkinoinnissa, profiloinnissa sekä eri tapahtumien koordinoinnissa ja järjestämisessä. Osasto on mukana maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostointi ovat tärkeä osa työtä mm. ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi kunnalle tärkeisiin panostuksiin sekä kunnan elinkeinoelämän kannalta. Ennakoiva rakennemuutostyö on tärkeä osa osaston elinkeinoelämän edistämistyötä. Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä Kemiönsaaren kunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vuonna 2017 osasto aikoo panostaa erityisesti elinkeinoelämän tukemiseen yhteistyössä yritysten kanssa. Kahdeksan yrittäjän muodostama yritystiimi toimii viiteryhmänä kaikessa kunnan elinkeinoelämän edistämiseksi tehtävässä työssä. Vuoden aikana kokeillaan eräänlaisen palvelusetelin käyttöönottoa elinkeinoalalla. Vuoden 2017 aikana jatketaan myös kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätöiden saamisessa. Myös muita nuorisoon kohdistuvia panostuksia, kuten Isla-parlamenttia, jatketaan. Kunnan uutta strategiaa juurrutetaan vuoden aikana. Osasto seuraa kunnan strategiassa määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskyky - heijastuvat osaston työskentelytapoihin.

48


Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Käynnissä oleva rakennekausi jatkuu vuodesta 2014 vuoteen 2020. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista kunnan elinkeinoelämää, tulomuuttoa, vapaa-ajan asumista, asukkaiden hyvinvointia ja kunnan osastojen tavoitteiden toteutumista hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Kuntien tehtävät tulevat muuttumaan paljon koko maassa sote-uudistuksen ja uuden kuntalain myötä. Nämä vaikuttavat jatkossa merkittävästi kuntien toimintaan ja tehtäviin. Osasto seuraa aktiivisesti uudistuksia ja pyrkii edesauttamaan uusia joustavia ratkaisuja ja toimintatapoja Kemiönsaaren hyvän palvelutason ylläpitämiseksi jatkossakin. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Osasto työskentelee määrätietoisesti sen eteen, että yrityksiä koskevat asiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti, sujuvasti ja joustavasti. Osasto tukee elinkeinoelämää pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin. Tämä koskee erityisesti aloja, joilla on kasvuedellytyksiä ja siten mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja saarelle. Osasto harjoittaa jatkossakin etsivää toimintaa kunnassa toimivien yritysten parissa pyrkimyksenään tunnistaa kehittymismahdollisuuksia koskevia kynnyskysymyksiä ja suuntauksia. Kemiönsaari haluaa kuulua alueen elinkeinomyönteisimpiin kuntiin ja tekee siksi aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja on myös muilta osin aktiivinen. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkutteleminen Kemiönsaarelle on osa tätä työtä. Myönteinen, kekseliäs ja kustannustehokas markkinointi toimii tukitoimintona elinkeinoelämän, tulomuuton ja vapaa-ajan asutuksen lisäämiseksi sekä poismuuton vähentämiseksi. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain, ja suunnitelmaa noudatetaan. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle. Tulomuuttajat toivotetaan jatkossakin tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä, vastasyntyneitä muistetaan lahjalla ja alueen myönteisistä tapahtumista tiedotetaan aktiivisesti yhteistyössä median kanssa. On tärkeää osata ennakoida ja reagoida oikealla tavalla nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa tapahtuviin rakennemuutoksiin. Kantokykyinen ja kasvava elinkeinoelämä seuraa valppaasti muutoksia ja tarvitsee sellaiset toimintaedellytykset ja tiedot, jotka auttavat sitä oikeaan suuntaan. Tarvitaan ennakointia siitä, millä aloilla työttömyyttä syntyy sekä toimenpiteitä, joilla lievennetään ja vähennetään työttömyyden vaikutuksia. Kehitysosaston hallinto koordinoi osaston tekemää työtä aktiivisen elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi seudun eri toimielimissä tehtävän työn avulla. Osasto tekee myös omia tilastoseurantoja sekä tunnustelee olemassa olevien yritysten tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä tiiviin yhteistyön kautta. Kehitysosaston työhön kuuluu vaikutusten arviointi ja ennakoiva työtapa, jolla pyritään edesauttamaan kunnan kehittymisen edellytyksiä. Kemiönsaari lukeutuu kuntiin, joilla on eniten vapaa-ajan asukkaita asukasta kohden, ja vapaa-ajan asutuksella onkin suuri merkitys kunnalle. Osaston tehtäviin kuuluu myös kunnan markkinoiminen ainutlaatuisena vapaa-ajan asumisen kohteena sekä yhteyksien luominen elinkeinoelämän ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Osasto ylläpitää ja kehittää yhteyksiä nykyisiin ja mahdollisiin uusiin vapaa-ajan asukkaisiin. Kuntaan luodaan vapaa-ajan asukkaiden viiteryhmä. Osasto tekee yhteistyötä myös koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on opettaa nuorille päätöksentekoa, priorisointia ja argumentointia. Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen. Lisäys, KH 30.11.2016, § 149 Haja-asutusalueen kehittämissuunnitelma On tarpeellista laatia erillinen haja-asutusalueen suunnitelma, johon olisi koottu eri sektorien tavoitteet haja-asutusalueiden osalta.

49


Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja


Vähintään kerran vuodessa / työntekijä.

Yhteydenpitoa vapaa-ajan asukkaisiin lisätään Aktiivisista vapaa-ajan asukkaista muodostuvan viiteryhmän

luominen.

Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa

Koordinointi kokousten avulla Henkilöstön osastopalaveri pidetään kuukausittain.

TUNNUSLUVUT


Käsitellyt pykälät, KH 9 15 15 15 15

Virkamiespäätösten määrä,

kehitysjohtaja 29 30 30 30 30

Edunvalvontatehtävät 10 10 10 10 10

Tulomuuttajien määrä / vuosi 279 220 230 230 230

Kesätyösetelillä kesätöitä saaneiden 40 40 40 40 40

nuorten määrä



Kehitysjohtaja 1 1 1 1 1

Hankekoordinaattori 1 1 1 1 1

Palveluneuvoja 0 0 1,2 1,2 1,2


Tiedottaja 0 0 1 1 1

Yhteensä 3 2 4,2 4,2 4,2

50



MUUTOKSET TA16–TA17: -Tiedottajan palkkakustannukset kuuluvat nyt hallinnolle -Palveluneuvonnan kustannukset Yhteensä: –130 900

KEHITYSOSASTON HALLINTO

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 660 500 1300 1300 1300



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 708 -1 650 -2 800 -2 800 -2 800

Avustukset -22964 -30 000 -10 000 -10 000 -10 000


TOIMINTAKULUT -215 781 -192 714 -324 463 -326 659 -328 867

TOIMINTAKATE -215 121 -192 214 -323 163 -325 359 -327 567

51

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kuntatasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja saaristoasumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittämistä niin asukkaiden elinolosuhteiden kuin saaristoluonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Kemiönsaaren kunnan toimintaa yhteisessä Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa hoitaa Kemiönsaaren osalta saaristolautakunta. Neuvottelukunnassa kuntaa edustavat kaksi jäsentä ja yksi viranhaltija. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta ja seurannasta. Nykyinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2011 ja tarkistettiin vuonna 2013. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä saaristo-oloihin sopiville uusille elinkeinoille. Erityisesti lisääntyvän vapaa-ajan asutuksen ja matkailuvirtojen palvelutarpeet tulee hyödyntää työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Näin pyritään säilyttämään saariston kiinteän asutuksen elinvoimaisuus myös jatkossa. Valtakunnan tasolla tapahtuvat toimenpiteet, kuten liikennettä ja postinjakelua koskevat heikennykset, luovat jatkuvan paineen saariston palveluihin. Örön entinen varuskunta otettiin matkailukäyttöön kesällä 2015. Örön kehittäminen jatkuu, ja tällä toivotaan olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia saariston tulevaisuuden kannalta. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kunnan saaristo-ohjelmassa on esitetty suunnitelmakauden ajankohtaiset toimenpiteet ja hankkeet. Tärkeimpiä ovat saaristoliikenteen kehittäminen, elinkeinoelämän edistäminen, työmarkkinat ja asuminen. Maankäytön suunnittelu sekä panostukset saariston luontoon ja ympäristöön kuuluvat tärkeimpiin toimenpiteisiin. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristolautakunta päivittää ohjelmaa vuosittain.

tavoitteiden toteuttaminen

Riittävien kulkuyhteyksien takaaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhtys, pienempiin

asuttuihin saariin riittävän tiheät yhteydet.

Asutuille saarille, joilta puuttuvat kulkuyhteydet kokonaan,

on saatava organisoitu kelirikkoliikenne talveksi 2016-2017.

Palo- ja pelastusliikenne kelirikkoaikana Järjestelyitä selvitetään ja niistä tiedotetaan vuoden aikana.

Tyydyttävä hoivatyö ja terveydenhuolto Palvelut säilytetään vähintään nykytasolla.

52

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT


Kokousten määrä, saaristolautakunta 4 5 5 5 5

Nettokustannus/kokous 2 750 2 680 2 680 2 680 2 680



0 0 0 0 0

SAARISTOLAUTAKUNTA

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -15 -100

Avustukset -5 452 -5 500 -5 500 -5 500 -5 500

Muut toimintakulut -964 -900 -1000 -1000 -1000

TOIMINTAKULUT -10 987 -13 400 -12 100 -12 144 -12 188

TOIMINTAKATE -10 987 -13 400 -12 100 -12 144 -12 188

53

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä matkailualan liikevaihtoa luomalla aktiivisesti uutta alalla, mikä tarkoittaa enemmän työtilaisuuksia, lisää palveluja asukkaille, lisää verotuloja sekä pidemmällä aikavälillä väestön kasvua. Matkailutuotteiden tarjontaa lisätään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ja uudelle toiminnalle luodaan edellytyksiä matkailusesonkia pidentämällä. Näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen sekä median kanssa. Kunta ylläpitää monikielistä verkkoportaalia ja toimii eri sosiaalisissa medioissa. Yhteistyö alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa lisää uusia tuotteita ja näkyvyyttä. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joilla pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja uusajattelua matkailupakettien osalta sekä parantamaan edellytyksiä uusien, kasvavien kohderyhmien vastaanottamiseksi. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinoalan toimijoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Työ- ja elinkeinoministeriön kärkihanke Merellinen saaristo sekä Finrelax ja Stopover Finland, jotka kaikki käynnistyivät reilu vuosi sitten, ovat edelleen tärkeitä yhteistyöpanostuksia Kemiönsaaren kunnalle. Kunnan tulee yhdessä yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatkossakin varata resursseja ohjelmien puitteissa tehtäviin panostuksiin, jotka kohdistuvat Aasian ja saksankielisen Euroopan markkinoille. Tutkimusten mukaan on yhä tärkeämpää pystyä tarjoamaan valmiita, helposti varattavia tuotteita. Sitä mukaa kun sesonkia pidennetään uusia kohderyhmiä varten, on myös kehiteltävä uusia tuotteita. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Toimintakauden päätavoitteena on tavoittaa toimintasuunnitelmassa määritellyt kohderyhmät, joilla on suurta potentiaalia. Lisäksi tarvitaan uusia, kohdennettuja palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Saksa kuuluvat Ruotsin ja kotimaan lisäksi tärkeimpiin alueisiin, joihin pyritään luomaan uusia yhteyksiä. Alueen markkinoinnissa hyödynnetään erityisesti sosiaalista mediaa ja internetiä. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti:

- Tietokoneella, puhelimella ja tabletilla toimivan VisitKimitoön.fi-verkkoportaalin sekä alueen muun markkinointimateriaalin, digitaalisen tapahtumakalenterin, opasteiden ja sosiaalisessa mediassa olevan aineiston ylläpito ja kehittäminen.

- Kemiönsaaren profiloiminen kolmelle luonto-/aktiivimatkailun kohderyhmälle; hyvinvointi-, kulttuuri- ja maaseutumatkailijat. Konkreettisesti tämä tehdään rakentamalla ja nostamalla esiin tärkeimmille kohderyhmille suunnattuja palveluja ja matkailupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa sekä tekemällä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

- Matkanjärjestäjien, median ja bloggaajien kutsuminen alueelle yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseksi. - Taalintehtaan ja Kemiön matkailuinfon ympärivuotinen ylläpito. - Osallistuminen sekä kotimaan että ulkomaan messuille. - Matkailualan tapaamiset ja koulutukset. - Kunnanhallituksen hyväksymän matkailuelinkeinon toimintasuunnitelman mukaisesti alueen

matkailukohteiden markkinointiin panostetaan taloudellisesti aiempaa enemmän.

54


Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tavoite Tavoitetaso / seuranta

Matkailuportaalin ylläpito ja tehostaminen 15 %:n sivunäyttöjen kasvu vuonna 2017

Ainakin 10 uutta varattavaa tuotetta sivustolla

Tuotteiden määrä matkailuportaalissa kasvaa 10 %:n lisäys tuotekorttimäärään matkailusivustolla

Näkyvyys messuilla jatkuu Ainakin kaksi kotimaista ja yksi kansainvälinen messu

Verkostoituminen ja laatutyö Viisi koulutusta, neljä verkostoitumistapaamista ja yksi

benchmarking-matka yrittäjille

TUNNUSLUVUT


Läsnäolijoiden määrä matkailutapaamisissa 80 80 80 80 80

Matkailumessuja 1 3 3 3 3

Yritysten määrä matkailuportaalissa 60 60 65 67 73 HENKILÖSTÖBUDJETTI


Matkailupäällikkö 1 1 1 1,5 1,5

Palveluneuvoja 2,5 1,6 0 0 0

55



MUUTOKSET TA16–TA17: -Varausjärjestelmä -Verkkoratkaisut -Sovellus -Digitaaliset matkailuinfonäyttötaulut -Markkinointimateriaali -Valokuvat -Eurooppaan suuntautuva markkinointi Yhteensä: –66 200

MATKAILU

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 20 682 9 875 10 550 10 550 10 550




Avustukset -5 000 -5 000 -5 000 -5 000 -5 000


TOIMINTAKULUT -244 105 -209 154 -194 331 -195 675 -197 026

TOIMINTAKATE -223 423 -199 279 -183 781 -185 125 -186 476

56

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu


TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joissa toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on sopinut maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon kunnan kanssa. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013, ja maaseutuasiamies toimii Paimion kaupungin palveluksessa. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien kesken henkilöstön sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset on jaettu kunnassa toimivien tilojen määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa (esim. vuokrista).

MAASEUTUYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019


Henkilöstökulut -3 746 -1 705 -532 -536 -540


Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Avustukset

TOIMINTAKULUT -68 097 -66 705 -68 032 -68 542 -69 056

TOIMINTAKATE -65 758 -66 075 -68 032 -68 542 -69 056

57

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi


TOIMINTA Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja. Markkinointiyksikkö muodostaa tärkeän tukitoiminnon myös osaston muiden yksiköiden kanssa yhteistyössä suunniteltavalle ja toteutettavalle näkyvyydelle. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy ”kartalla”. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä.



Yhtenäinen markkinointiviestintä Graafinen manuaali toimii pohjana

kaikelle tuotettavalle materiaalille.

Kaikki osastot tekevät työtä yhteisen

näkyvyyden eteen.

Aktiivisesti näkyvillä, Axel-Illan järjestäminen keväällä ja

tukien elinkeinoelämää September Open syksyllä.

Nettisivujen kehittäminen, sosiaalinen media.

Sisäänmuutto & elinkeinoelämä Tukea elinkeinoelämää joka edistää sisäänmuutoa,

tapahtumien ja tilaisuuksien avulla.

Tällä tavoin haluamme myös antaa saarelle

myönteisen imagon.

58

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi


AVAINLUVUT


Kävijämäärä kunnan nettisivuilla 246 000 200 000 220 000 220 000 220 000

(poislukien oma liikenne)

Mittari

Markkinointi

euro/asukas 17 17 16 16 16



Markkinoija 1 1 1 1 1

MUUTOKSET TA16 – TA17: Muut palvelut –5 000

-Suuremmat satsaukset messujen suhteen

-September Open

-Suomi 100 vuotta

MARKKINOINTI

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 220 5 250 5 250 5 250 5 250




Avustukset -100 -500 -500 -500 -500


TOIMINTAKULUT -114 625 -115 044 -121 081 -121 907 -122 739

TOIMINTAKATE -114 405 -109 794 -115 831 -116 657 -117 489

59

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoimintaa edistävää toimintaa hoitaa kehitysosasto yhteistyössä kunnan muiden osastojen kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on yrittäjistä ja kunnan edustajista koostuva elinkeinotiimi. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on luoda yrityksille hyvät toimintaedellytykset kunnassa. Tärkeintä on hyvä infrastruktuuri, joka pitää sisällään kaavoituksen ja yritystonttien ja -tilojen tarjonnan. Lisäksi kunta tarjoaa yritysneuvontaa, rahoitukseen liittyvää tietoa sekä kursseja ja verkostoitumistilaisuuksia. Yrittäjyyskasvatus kaikissa vaiheissa tukee pitkällä aikavälillä kunnan yrittäjyysilmapiiriä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Suomen työmarkkinoilla on käynnissä muutosprosessi, joka tulee heijastumaan elinkeinoelämän rakenteisiin. Kemiönsaarella tämä näkyy siten, että yritykset mieluummin ostavat palveluja kuin palkkaavat henkilöstöä. Tämän seurauksena muodostuu verkosto, jossa yritykset ostavat palveluja toisiltaan. Näin ollen pienten yritysten ja yrittäjien määrä kasvaa jatkossakin. Tuotteiden ja palvelujen laatu ja aktiivinen markkinointi ovat jatkossakin tärkeitä tekijöitä elinkeinoelämän kukoistuksen kannalta. Usean hiljaisen vuoden jälkeen etenkin rakennusalalla on nähtävissä piristymistä, mikä toivon mukaan tuo nostetta myös muille aloille. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Uusien yritysten aloittaessa toimintansa kunnassa on ensiarvoisen tärkeää, että ne saavat hyvää ja joustavaa palvelua. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja kunnan välillä. Taloussuunnitelmassa painotetaan yritysten välisen yhteistyön lisäämistä. Myös yrittäjyyskasvatuksella on aiempaa isompi rooli. Tavoitteena on sukupolvenvaihdosten ja muiden yrityskauppojen lisääminen. Osa elinkeinoelämän panostuksista tehdään hankkeiden kautta. Kunta ylläpitää valmiutta uusien hankkeiden käynnistämiseksi lyhyellä varoitusajalla, silloin kun elinkeinoelämän edistäminen tai muut yksittäiset toimialat sitä edellyttävät.

60





Yrityksille aina tarjolla olennaista tietoa. Elinkeinosivut aina päivitetty.

Elinkeinouutiset n. 10 krt/v

Yrittäjätapaamisten/seminaarien järjestäminen Vähintään 10 tilaisuutta

Uusien työpaikkojen perustaminen Nettokasvu 20 paikkaa

Uusien yritysten perustaminen Nettokasvu 10 yritystä

Toimitilojen tarjoaminen yrityksille Vähintään yhdelle yritykselle on aina oltava tilat lyhyellä varoitusajalla.

Elinkeinofoorumin järjestäminen Kerran vuodessa

Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyttä käsitellään kaikilla tasoilla.

Koulun ja paikallisten yritysten välille luodaan kontaktifoorumi.

Elinkeinosetelien käyttöönotto Kunnassa kokeillaan setelien käyttöä.

TUNNUSLUVUT


Yritysten määrä 820 844 844 859 874

Perustetut yritykset 43 40 40 40 40

Lakkautetut yritykset 19 40 25 25 25

Nettolisäys 24 0 15 15 15


Henkilötyövuodet TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Elinkeinojohtaja 0,2 0 0 0 0

Yritysneuvoja 1 2 1 1 1

61



MUUTOKSET TA16–TA17: - Elinkeinoelämän kehittäjän / tiedottajan palkkakustannukset siirretään kehitysosaston hallinnolle - Muita kustannuksia, esim. September Openiin varattavia määrärahoja, siirretään markkinointiyksikölle Yhteensä: +51 000

ELINKEINOELÄMÄ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 67 932 18 270 250 250 250



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -141 -800 -500 -500 -500

Avustukset -6 000

Muut toimintakulut -3118 -8 140 -8 300 -8 300 -8 300

TOIMINTAKULUT -177 773 -172 444 -102 981 -103 690 -104 403

TOIMINTAKATE -109 841 -154 174 -102 731 -103 440 -104 153

62

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Hanketoiminta on lisääntynyt ohjelmakauden vaihtumisen jälkeen, ja sen arvioidaan lisääntyvän entisestään vuonna 2017. Tunnusomaista uusille hankkeille on, että ne toteutetaan ensisijaisesti kunnan muilla osastoilla, hanketyypistä riippuen. Näin ollen ne eivät kuormita kehitysosaston budjettia. Kehitysosasto pyrkii omassa talousarviossaan budjetoimaan varoja ensisijaisesti elinkeinoelämän ja matkailualan hankkeisiin. Tärkeimmät rahoituskanavat ovat tällä hetkellä Leader ja Central Baltic, mutta myös muut vaihtoehdot huomioidaan. Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden kuntaosuuksien lisäksi kunnan osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä kalatalousohjelman ja niiden mahdollisten hankkeiden kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu. Kemiönsaaren päähankkeet: - Työkomppania (ESR), kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (ei arvioituja kustannuksia

projektitoiminnan yksikölle) - Lähiruokahankkeet ”Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa” (ELY) ja ”Rannikon

ruoka” (Leader) yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (arvioidut kustannukset yhteensä 2 000 euroa/vuosi)

- FamilyPorts (Central Baltic / YjT) yhteistyössä Paraisten kaupungin ja Gotlannin kanssa (ei arvioituja kustannuksia projektitoiminnan yksikölle)

- Matkailuhanke MAPE (Matkailun yhteispeli Salossa ja Kemiönsaarella, 15 000 euroa/vuosi) - Matkailuhanke, jonka teemana ovat historialliset reitit ja markkinointi (Leader) - Kaksi elinkeinoelämän kehittämishanketta (yhteistyöhanke yritysten kanssa, arvioidut

kustannukset 20 000 euroa/vuosi) - Lisäksi kunta osallistuu vähintään kolmeen Central Baltic -hankkeeseen ilman omaa budjettia

(Archipelago Partnerships, RIBS, DefenceArch) - Lisäksi suunnitteilla on muutamia pienempiä hankkeita Suomi100-juhlavuoteen liittyen

(kokonaiskustannus 15 000 euroa) Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna 2017. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Kemiönsaaren kunnan äkillisen rakennemuutoksen kunnan status päättyi muodollisesti vuonna 2016. Uusien taloudellisten ja poliittisten tosiasioiden myötä projektitoiminta on suunniteltava elinkeinoelämän ja työllisyyden tarpeiden sekä kolmannen sektorin yhteiskunnallisen roolin pohjalta. Useat kehittämishankkeet rakentuvat todennäköisesti julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ympärille. Yleinen kehitys, erityisesti Suomen ja Kemiönsaaren pakolaistilanne, voi hyvinkin heijastua hanketoimintaan. Tämä voi näkyä kotouttamistoimiin ja muihin pakolaiskysymyksiin liittyvien kehittämishankkeiden muodossa. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän entisestään vuodesta 2017 eteenpäin, kun kuntien toiminta mitä todennäköisimmin muuttaa muotoaan. Osasto auttaa kunnan muita toimintoja tarvittavien hankkeiden toteutuksessa. Projektitoiminnan kustannukset ovat pienentyneet viime vuosina, mutta niiden odotetaan kasvavan lähivuosina.

63

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta

Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2017


Enemmän toimialahankkeita Osasto tukee kunnan muiden osastojen

hanketoimintaa.

Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja kolmannen Osasto hakee ulkopuolisia, paikallisia yhteistyö-

sektorin toimijoiden kanssa kumppaneita hankkeisiin.

Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista Uuden ohjelmakauden 2014-2020

rahoitushakemusten aktiivinen suunnittelu.

Osallistuminen Leaderin hallitukseen.

Osallistuminen monialaisiin työ- ja ohjausryhmiin.

TUNNUSLUVUT


Käsitellyt hankesuunnitelmat 20 25 25 25 25

Hyväksytyt hankehakemukset 2 8 8 8 8

Omat päähankkeet 1 4 4 4 4

Hankkeet joissa osasto on mukana 5 15 15 15 15



0 4 4 4 4

MUUTOKSET TA16–TA17:

Muut yhteistyöosuudet

-Enemmän hankkeita, joissa on omarahoitusosuus

Yhteensä: –20 000

PROJEKTITOIMINTA

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 425 26450 26450 26450

Henkilöstökulut -62 -13750 -13853 -13956


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -352

Avustukset -4 000


TOIMINTAKULUT -62 422 -89 295 -117 671 -118 522 -119 379

TOIMINTAKATE -61 998 -89 295 -91 221 -92 072 -92 929

64

6.3 Sivistysosasto

• Sivistysosaston hallinto • Lastenhuoltoyksikkö • Opetusyksikkö • Aikuisopisto • Kirjastoyksikkö • Vapaa-ajanyksikkö

65

SIVISTYSOSASTO

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 181 879 105 000 104 000 104 000 104 000

Maksutuotot 521 822 503 000 505 500 505 500 505 500


Vuokratuotot 23 592 18 500 16 000 16 000 16 000


TOIMINTATUOTOT 1 085 249 860 815 769 417 769 417 769 417

muutos % -26 % -12 % 0 % 0 %

Valmistus omaan käyttöön 0

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 6 751 407 6 711 850 6 612 819 6 662 432 6 712 401


Eläkekulut 1 452 743 1 454 645 1 335 191 1 345 208 1 355 297


Henkilöstösivukulut 1 830 718 1 875 887 1 684 627 1 697 268 1 709 994

Henkilöstökulut 8 582 125 8 587 737 8 297 446 8 359 700 8 422 395

Palvelujen ostot 2 824 271 2 911 885 2 896 411 2 918 163 2 940 059


Avustukset 565 286 605 450 620 450 620 450 620 450

Vuokrakulut 1 758 749 1 978 111 1 818 315 1 818 315 1 818 315


TOIMINTAKULUT 14 241 360 14 514 142 14 069 271 14 153 277 14 237 868

muutos % 2 % -3,2 % 1 % 1 %

TOMINTAKATE -13 156 111 -13 653 327 -13 299 854 -13 383 860 -13 468 451



66

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto

Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja

TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen suuntaviivat tulevat olennaisesti vaikuttamaan siihen, miten kunnan toimintaa rakennetaan tulevaisuudessa. - toisen asteen koulutuksen saama valtionosuus vähenee merkittävästi, erityisesti ammattikoulutuksen osalta - maamme heikko taloustilanne aiheuttaa työttömyyttä kaikissa ikäluokissa. Toiminta-alueemme puitteissa meidän tulisi tukea ja aktivoida asukkaat mielekkääseen toimintaan. - maailman tämänhetkiset levottomuudet vaikuttavat myös Suomeen ja Kemiönsaareen. Ihmiset pakenevat ja heistä pitää huolehtia. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Sivistysosaston yksiköt suunnittelevat miten ennaltaehkäisevää- ja hyvinvointitoimintaa kehitetään. Sote-uudistuksen jälkeen tämä toiminta jää kunnan toiminta-alueeseen. Päivähoidon puolella laaditaan uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja sen myötä panostetaan suuresti toiminnan kehittämiseen. Opetuspuolella on tärkeää seurata uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton sujumista. Aikuisopiston uutta toimintarakennetta työstetään ja kehitetään. Sivistysosasto arvioi ja kehittää pakolaisten integroimista oman toiminta-alueensa puitteissa.

67

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto



Tavoite Saavutettava taso / seuranta

Sivistysosaston toimistosta muodostuu Hankitaan ohjelmisto joka järkeistää päivähoidon hallinnollisia työtehtäviä.

hyvin toimiva kokonaisuus. Osastolle laaditaan kunnan uuden 2017-2020 strategian mukainen

työsuunnitelma.

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan.

Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun

tuotamme palveluita.

AVAINLUVUT


Kokousten lukumäärä

sivistyslautakunta 5 6 6 6 6

suomenkielinen koulujaosto 3 6 6 6 6

ruotsinkielinen koulujaosto 6 6 6 6 6



sivistysjohtaja 1 1 1 1 1

hallintojohtaja/koulutusass. 0,4 0,4 0 0 0

toimistosihteeri 1 1 1 1 1

SIVISTYSOSASTON HALLINTO

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 776 500 500 500 500




Avustukset -3 000 -3 000 -3 000


TOIMINTAKULUT -189 290 -223 362 -195 441 -196 777 -198 123

TOIMINTAKATE -188 514 -222 862 -195 441 -196 777 -198 123

68

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito

Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoidon palveluita perheiden hoitotarpeiden mukaan. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päättymisestä aina siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun. Päivähoitoa järjestetään lapsen päivähoidon tarpeen perusteella. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Silvan päiväkodeissa. Kotonaan työskenteleviä. Perhepäivähoitajia on 15. Silvan päiväkoti tarjoaa iltahoitoa, yöhoitoa ja viikonloppuhoitoa. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0–6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päivähoidon piirissä on vuonna 2017 noin 288 lasta, joista noin 44 osallistuu aamupäivisin esiopetukseen. Kotihoidon tukea maksetaan perheille, jotka järjestävät lapsensa päivähoidon yksityisesti. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Subjektiivinen päivähoito-oikeus muuttuu varhaiskasvatuslain mukaiseen 20 tuntiin viikossa. Lapsella on kuitenkin oikeus saada yli 20 tuntia varhaiskasvatusta, mikäli se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden vuoksi. Muutos, jonka mukaan yli 3-vuotiaiden lasten enimmäismäärä työntekijää kohden kasvaa seitsemästä kahdeksaan, lisää joustavuutta Kemiönsaaren kunnassa, koska päiväkodit hoitavat perhepäivähoitajien varahoidon. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa. Kemiönsaaren päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön viimeistään tammikuussa 2017.

- Menetelmien löytäminen varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi - Du med naturen (DuMeNa) -hanke. Opetushallitus on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta. Näin

ollen hankkeen omarahoitusosuus on 30 %. Hankkeen on tarkoitus heijastua koko päivähoidon toimintaan vuosina 2016 ja 2017.

- Wilma-viestintäkanava otetaan käyttöön päivähoidossa vuonna 2017.



Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle.

Du med naturen (DuMeNa) -hankkeen Kaikki päivähoidon yksiköt osallistuvat Du med naturen

toteuttaminen. -hankkeeseen.

Kunnan päivähoitotoiminnan kokonaisvaltainen Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta.

läpikäynti. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään.

Henkilökunta työskentelee tietoisesti Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,

lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.

Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelun osalta.

69


Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja

TUNNUSLUVUT

Suoritukset TP 14 TS 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Lapsia yhteensä, päiväkodit 161 155 195 213 205 205

Pjonkis 69 75 120 125 123 123

Hulta 54 40,5 37 41 40 40

Sofia 18 22,5 18 25 22 22

Furubo 20 17 20 22 22 22

Ryhmäperhepäiväkodit 32 36 0 0 0 0

Kottebo suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu suljettu

Bullerbyn 12 12 suljettu suljettu suljettu suljettu

LillSaga 12 13,5 suljettu suljettu suljettu suljettu

Karusellen 8 10,5 suljettu suljettu suljettu suljettu

Perhepäivähoito 81 85 78 75 78 75

Henkilöstö

Päiväkodit 23 22,75 33 33 33 33

Ryhmäperhepäiväkodit 8 8 0 0 0 0

Perhepäivähoito 18 15 15 15,5 15 15

Yhteensä 49 45,75 48 48,5 48 48

Mittarit

Nettokustannus/lapsi

Päiväkodit 6 664 7 145 7 961 5 402 5 402 5 402

Ryhmäperhepäiväkodit 7 588 8 758 0 0 0

Perhepäivähoito 7 461 6 471 7 455 7 670 7 670 7 670


Henkilötyövuodet

Päivähoidon johtaja 1 1 1 1 1 1

Pedagoginen ohjaaja / lastentarhanop. 1,25 2 2 2 2 2

Lastentarhanopettaja 4,75 4,25 6,75 7,5 7,5 7,5

Erityislastentarhanopettaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25

Lastenhoitaja/lähihoitaja 19 19,75 19 21 21 21

Perhepäivähoitaja, päiväk. 6 6 5 4,5 4,5 4,5

Perhepäivähoitaja, kotona 17 15 15 15 15 15

Toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5

51,75 50,75 51,5 53,75 53,75 53,75

70



MUUTOKSET TA16 – TA17:

Ostopalvelut - sisäiset ruokapalvelukustannukset nousevat 26 000 eurolla - it-palvelujen kustannus nousee n. 6 000 eurolla - sisäisen siivouspalvelun kustannus nousee 14 000 eurolla

LASTENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 380 250 384 750 388 000 388 000 388 000

Henkilöstökulut -1 920 033 -1 984 057 -1 981 452 -1 996 320 -2 011 293



Avustukset -266 311 -302 500 -302 500 -302 500 -302 500


TOIMINTAKULUT -2 801 405 -3 013 830 -3 039 374 -3 057 988 -3 076 734

TOIMINTAKATE -2 421 155 -2 629 080 -2 651 374 -2 669 988 -2 688 734

71

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Esikoulu


TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Silva, Furubo ja Rosala. Suomenkielinen esikoulu on Silvassa. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2017 noin 59,5 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä SITOVAT TAVOITTEET 2017



Panostamme ulkoiluun esikoulussa Suomenkielinen esikoulu Silvassa pidetään ulkotiloissa

" Metsäesikoulu"

Koko kunnan esikoulujen toiminnan Suunnitellaan toimintaa kustannustehokkaasti.

läpikäynti ja suunnittelu Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma

Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä,

lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. niin ulkona kuin sisällä.

Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa.

72

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Esikoulu


AVAINLUVUT

Suoritukset TP15 TA16 TA 17 TS 18 TS19

Lapsia/ Koulu

Hultan ruotsink. 11 9 8 8 8

Hultan suomenk. 4 3,5

Pjånkis ruotsink. 26,5 23 22,5 22,5 22,5

Pjonkis suomenk. 9,5 10 12,5 12,5 12,5

Furubo 4 5,5 6,5 6,5 6,5

Hitis-Rosala 1,5 2 2 2 2

Sofia 5 5,5 8 8 8

Lapsia yhteensä 61,5 58,5 59,5 59,5 59,5

Nettokustannus/lapsi 10 314 11 060 7 919 7 919 7 919

73

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja

TOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo 7.00–17.00. Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Toiminta tehdään yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2017 noin 70 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Vuosina 2017–2019 aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 65–70 lasta. Aamu- sekä iltapäivätoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon ja koulun kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2017



Koko kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa.

läpikäynti ja suunnittelu Yhteistyötä päivähoidon ja koulun kanssa AVAINLUVUT


Lapsimäärä 85 88 70 75 75

MITTARI

Nettokustannus/lapsi 2 521 2 270 2 976 2 976 2 976

74

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö


TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Perusopetuksen ja lukion uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016. Uusi opetussuunnitelma tulee vaatimaan uusia työtapoja. Sen tavoite on lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja näin saadaan parempi kokonaiskuva opettamisesta ja oppimisesta. Oppilaalle tulisi antaa mahdollisuus syventyä eri ainealueisiin omien edellytysten mukaan. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen viedään loppuun suunnittelukauden aikana. Toisen asteen koulutuksen rakennetta tullaan uudistamaan. Koulutustarjonta koulutusyksiköissä pienenee. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat uudistettiin 1.8.2016.

- Oppilaan oppimisen arviointia uudistetaan.

- Uusi opetussuunnitelma vaatii, että koulut muuttavat toimintakulttuuriaan. Laajempi yhteistyö opettajien kesken sekä opettajan ja oppilaan välillä on edellytys jotta uusi opetussuunnitelma toimii käytännössä.

- Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Koulua pitää kehittää, vaikka tulot eivät lisäänny.

75





Koulut ottavat toiminnassaan oppilaat huomioon Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan

(lapsiystävällinen kunta). koulun toiminnan suunnitteluun.

Perusopetuksen opetussuunnitelma Kehitetään arviointikulttuuria uuden 2016 opetussuunnitelman

otetaan käyttöön. mukaisesti.

Laadukkaan opetuksen taso saavutetaan Laatukorttien sisältö löytyy Wilmasta/Primuksesta.

käyttämällä laatukriteereitä. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden

arviointiin.

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan jokaiselle yksikölle oma hyvinvointiohjelma

henkilöstöstrategian mukaan.

Hyvinvointia seurataan KivaQ-kyselyn avulla.

Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät aktiivisesti Laajennetaan digitaalisten apuvälineiden käytön osaamista

digitaalisia apuvälineitä opetuksessa. opetuksessa, kymmensormijärjestelmä (vl 1-6), taulukko-ohjelmia (vl 5-9).

Panostus kotimaisten kielten opetukseen Luodaan kehityssuunnitelma suomenkielisten ja ruotsinkielisten

ja yhteistyöhön. koulujen yhteistyölle (vl 1-9).

TUNNUSLUVUT

Oppilastilasto TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Oppilaita yhteensä 619,5 620,5 603,0 597,0 605,5

oppilaita yhteensä TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

keskiarvo/vuosi

Amosparkens skola 145,5 151,5 148,0 141,5 142,5

Dalsbruk skola 182,5 170,0 166,0 165,0 165,0

Hitis-Rosala skola 10 9,5 8,0 8,0 8,0

Västanfjärd skola 44 40,0 36,0 36,0 40,0

Kimitonejdens skola 86,5 87,5 87,5 91,0 99,0

Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 468,5 458,5 445,5 441,5 454,5


Kemiönsaaren keskuskoulu 120,5 116,0 118,0 116,0 116,0

Taalintehtaan koulu 30,5 30,5 39,5 39,5 35,0

Suomenkieliset oppilaat yhteensä 151,0 146,5 157,5 155,5 151,0

Erityisopetus TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

yksilöllisissä pienryhmissä 25 15 15 15 15

integroituna yleisopetukseen 67 30 30 30 30

*TP2014 oppilaat intensiivisella 80 80 80 80

tuella

Erityisopetus muutettu 1.8.2011

Päästötodistuksen saaneet/saavat

DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9

Oppilaita yhteensä TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

81 69 76 62 74

76



Kuljetusoppilaat TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Ruotsinkieliset 243 245 245 245 240

Suomenkieliset 88 85 85 85 85

Tuntikehys lv 15-16 lv 16-17 lv 17-18 lv 18-19 lv 19-20

Ruotsinkielinen opetus 1120 1098 1098 1098 1098

Suomenkielinen opetus 385 409 409 400 390

KUSTANNUS / OPPILAS TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Ruotsinkielinen opetus 10975 11750 11400 11799 12212

koulukuljetus mukaanlukien

Amosparkens skola 7857 8808 8130 8415 8709

Dalsbruk skola 11279 11927 11800 12213 12640

Hitis-Rosala skola 16315 19113 21200 21942 22710

Västanfjärd skola 11130 11459 11900 12317 12748

Kimitonejdens skola 11630 12731 12500 12938 13390

Erityisopetus 536 618 558 578 598

Suomenkielinen opetus 10840 11 664 11 000 11385 11783

koulukuljetus mukaanlukien

Kemiönsaaren keskuskoulu 9770 10 407 10 360 10723 11098

Taalintehtaan koulu 11560 12291 9900 10247 10605

Erityisopetus 794 838 777 804 832

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA,Kemiönsaari 8370 8663 8966 9280 9605

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen 8112 8396 8690 8994 9309

KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 1993 2121 2121 2100 2100

77



MUUTOKSET TA16 – TA17: Henkilöstökustannukset

- Vähenevät n. 175 000 eurolla koska lomaraha pienenee kolmanneksella ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut pienenevät

Ostopalvelut - Koulukuljetuskustannukset pienenevät 20 000 eurolla - Sisäisen siivous- ja ruokapalvelun kustannus pienenee n. 49 000 eurolla

Muut kulut - Sisäiset vuokrakustannukset pienenevät 140 000 eurolla (parakit)

OPETUSYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 439 485 254 050 230 300 230 300 230 300


Palvelujen ostot -2 044 902 -2 101 557 -2 036 926 -2 052 221 -2 067 619


Avustukset -730 -9 350 -9 350 -9 350 -9 350

Muut toimintakulut -1 276 313 -1 413 191 -1 268 888 -1 268 888 -1 268 888

TOIMINTAKULUT -9 084 783 -9 152 621 -8 777 866 -8 832 453 -8 887 425

TOIMINTAKATE -8 645 298 -8 898 571 -8 547 566 -8 602 153 -8 657 125

78

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus


TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Valtio tulee leikkaamaan toisen asteen opetuksen määrärahoja. Lopputulos lukiokoulutuksen osalta ei ole valmis mutta oppilasyksikköhinta tulee varmuudella laskemaan. Kehitys jatkuu ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Sähköistyminen tulee lisäämään kuntien investointi- ja huoltokustannuksia. Lukion uutta opetussuunnitelmaa otetaan käyttöön porrastetusti 1.8.2016–1.8.2018 välisenä aikana. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus digitaalisiin apuvälineisiin jatkuu vuosien 2017–2019 aikana. Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Miten voimme pitää kurssitarjonnan tarpeeksi suurena kohtuulliseen hintaan. Yhteistyötä muiden lukioiden kanssa kehitetään, lähinnä Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa. Verkkopohjaisten kurssien tarjontaa ja laatua parannetaan. Yhteistyö Axell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee edelleen markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä (veneenkuljettaja, meritekniikka) yhteistyössä aikuisopiston kanssa. Myös muu yhteistyö aikuisopiston kanssa kehitetään suunnittelukauden aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Opiskelijat suorittavat kursseja Lukio ottaa opiskelijat mukaan uuden opetussuunnitelma-

opintosuunnitelmansa mukaisesti. prosessin työstämiseen.

Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan

Lukio käyttää opetuksessaan Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti

digitaalisia apuvälineitä aktiivisesti. ja pedagogisesti.

Opetus toteutetaan niin että opiskelijat saavat

hyvän valmiuden suorittaa digitaalisia ylioppilaskirjoituksia.

Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään lukion kurssitarjontaa, osittain yhteistyössä

kehittäminen. aikuisopiston kanssa.

Koulu ottaa toiminnassaan opiskelijat Opiskelijakunta osallistuu suunnitelmien laadintaan ja

huomioon (lapsiystävällinen kunta). niiden toteuttamiseen.

79

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus


TUNNUSLUVUT


Kimitoöns gymnasium 77 73 75 70 70

Brusaby oppilaita KÖG:ssa 22 20 20 20 20

Tuntikehys 190 192 190 190 190

kehys / oppilas 2 3 3 3 3

KUSTANNUS / OPPILAS 10 479 11 959 11 167 11569,01 11985,5

VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8 127 8 700 8 200 8 500 8 500

HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi

Henkilötyövuosien määrä

Opetus TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00 8,00

Ruotsinkieliset opettajat 46,50 47,00 46,00 46,50 46,00

Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 16,50 16,50 15,50

Koulunkäyntiavustajat 15,50 14,00 15,00 14,00 14,00

koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 1,50

Kuraattori, ped.ohj. 2,80 2,80 2,60 2,60 2,60

Esikouluopettajat 6,00 5,25 4,50 4,50 4,50

Iltapäivätoiminnan ohjaajat 3,00 3,50 3,75 3,50 3,50

Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 0,75 1,75 1,75 1,75 1,75

Yhteensä 99,55 99,30 99,60 98,85 97,35

80

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto

Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopisto järjestää ensisijaisesti aikuisille suunnattuja kursseja koko kunnan alueella. Kurssien kesto vaihtelee lyhytkestoisista kursseista pidempiin kursseihin. Opisto järjestää muun muassa kuvataiteen perusopetusta, ruoanlaitto- ja tanssiopetusta lapsille (7–12-vuotiaille) ja nuorille, jatkokoulutuksia eri henkilöstöryhmille sekä tekee yhteistyötä eri hankkeissa. Lisäksi aikuisopisto järjestää yksittäisiä luentoja ajankohtaisista aiheista. Ennen kunkin syyskauden alkua toimisto laatii opiston kurssiohjelman, joka painetaan ja jaetaan koteihin Kemiönsaarella. Kurssiohjelma päivitetään vuodenvaihteessa. Myös päivitetty versio painetaan ja jaetaan koteihin. Kemiönsaaren aikuisopisto tekee yhteistyötä Kimitoöns gymnasiumin kanssa ja pyrkii löytämään molempia yksiköitä hyödyttäviä ratkaisuja. Lukuvuonna 2016–2017 aikuisopisto järjestää teoreettiset veneenkuljettajaopinnot yhteistyössä lukion kanssa. Opinnot järjestetään ostopalveluna, jossa aikuisopisto toimii päämiehenä. Opinnot tarjoavat mahdollisuuden nk. kuljettajan lupakirjan suorittamiseen. Aikuisopisto on projektin ”Open badges” osallisena ja tavoite on että syksyllä 2017 on yksi tai useampia kursseja, joissa opiskelija voi anoa Open badgea, suoritettuaan kurssia. Open badge (osaamismerkki) todistaa että opiskelija on saavuttanut tietyn osaamismäärän aineessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Kemiönsaaren kunta tulee vastaanottamaan lisää pakolaisia ja Kemiönsaaren aikuisopistolla tulee olla valmius vastata pakolaisten vastaanoton edellyttämään koulutustarpeeseen. Valtion mahdolliset säästötoimenpiteet luovat epävarmuutta ajanjaksolla. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti muutoksia ja voi nopeasti toteuttaa kuntalaisten tarvitsemia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kursseja järjestetään noin 4 300–4 500 opetustunnin verran vuodessa.

81

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kemiönsaaren aikuisopisto

Vastuuhenkilö: Rehtori SITOVAT TAVOITTEET 2017


Aikuisopintoihin keskittyvän, monipuolisen Säännöllinen sähköinen arviointi sekä tarpeiden ja

kurssitarjonnan säilyttäminen koko kunnan alueella. toiveiden analysointi.

Pakolaisten vastaanoton edellyttämään Tarvittavan kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäminen

koulutustarpeeseen vastaaminen. nopealla aikataululla.

Tarkoituksenmukaisten ratkaisujen löytäminen Kummankin yksikön opinnot voidaan hyödyntää ajankohtaisiin

lukioyhteistyöhön. tarpeisiin.

Tarkoituksenmukaisten hallinnollisten Käytäntöjen jatkuva arviointi ja tarvittaessa uudistaminen.

käytäntöjen luominen.

Henkilöstön hyvinvointi ja jatkokoulutus. Henkilöstöstrategian hyvinvointiohjelma nodatetaan.

Jatkokoulutusmahdollisuuksien tarjoaminen.

Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa. Säännöllinen yhteydenpito yhteistyömuotojen löytämiseksi.

Sellaisten kurssien tarjoaminen, jotka johtavat Mahdollisuus annetaan Open badgen anomiseen suoritetun

tiettyyn osaamistasoon. kurssin jälkeen.

AVAINLUVUT


2 359 2 500 2 500 2 500 2 500

Tunnit 4 441 4 500 4 500 4 500 4 500

67 68 68 68 68



Rehtori 0,5/0,2 0,2 0,2 0,2 0,2

0/0,8 0,8 0,8 0,8 0,8

0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

0,4/0

1,9 2 2 2 2Yhteensä

Kurssin osanottajat

Nettokustannus/tunti

Kurssisuunnittelija

Kurssisihteeri

Toimistosihteeri

Suunnittelija/sihteeri

AIKUISOPISTOYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 70 333 51 500 51 500 51 500 51 500





TOIMINTAKULUT -367 580 -352 138 -353 359 -355 654 -357 964

TOIMINTAKATE -297 246 -300 638 -301 859 -304 154 -306 464

82

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kemiönsaaren kunnankirjastolla on neljä palvelupistettä, Hiittinen, Kemiö, Taalintehdas ja Västanfjärd. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Esitys uudesta kirjastolaista on lausuntokierroksella. Laki astuu voimaan 1.1.2017, jos ehdotus hyväksytään. Lailla uudistettaisiin mm. maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Yleinen kirjasto olisi edelleen perus- ja lähipalvelu. Lakiesitys ei tuo suuria muutoksia kirjaston toimintaan, mutta määrittelee aiempaa tarkemmin kirjaston tehtävät: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Sote-uudistus vaikuttaa myös kirjaston toimintaympäristöön, kirjaston on varauduttava muutoksiin. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kirjasto toimii jo nyt em. lakiesityksen periaatteiden mukaan, mutta erityisesti lukuharrastuksen lisääminen sekä luku- ja kirjoitustaidon edistäminen tulevat jatkossa olemaan painopistealueita. Kirjaston palvelupisteiden tilojen käyttöä ja kalustusta arvioidaan lakiesityksen pohjalta. Blanka-yhteistyö Paraisten kaupungin kanssa jatkuu yhteisten kehittämisprojektien ja järjestelmäyhteistyön pohjalta. Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Työprosessit kehittyvät Yhteistyössä Paraisten kaupunginkirjaston kanssa kartoitetaan

kirjaston työprosesseja. Tavoitteena vähemmän rutiineja,

enemmän aikaa asiakastyöhön.

Otetaan käyttöön uusi aineistohankintaohjelma yhteistyössä

järjestelmätoimittajan kanssa.

Kuntalaiset osallistuvat Kirjaston asiakkaat osallistuvat kirjaston aineistohankintaan

äänestämällä suosikkejaan verkossa.

Osallistuminen kirjastojen kansallisten Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan

verkkopalvelujen kehittämiseen sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden

kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa.

83

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjasto

Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja AVAINLUVUT


Kirjastojen lkm 4 4 4 4 4

Aukiolotunteja 5 439 5 600 5 600 5 400 5 400

Fyysiset käynnit 54 922 52 000 53 000 53 000 55 000

Kokonaislainaus 74 577 75 000 75 000 75 000 75 000

Lainaajia 2 570 2 900 2 900 2 900 2 800

Kokoelmat 69 430 80 000 78 000 75 000 73 000

Hankinnat 3 446 3 600 3 500 3 500 3 500

Tapahtumia 80 100

Mittarit

Fyysiset käynnit/as 7,9 7,2 7,7 8,0 8,0

Kokonaislainaus/as 10,7 10,4 11 10,4 11

Lainaajia/as 37,0 % 40 % 40 % 40 % 40 %

Kokoelmat /as 10 11,3 11,1 10,7 10,6

Hankinnat /as 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Toimintakulut/as 89,8 92,8 93,2 92,3 92,5

Kirjastoaineistokulut/as 10,5 11,4 10,9 11 11



kirjastotoimen johtaja 1 1 1 1 1

kirjastonhoitaja 1,8 2 2,6 3 3

kirjastovirkai l i ja 6,44 5,72 4,62 4,22 4,22

9,24 8,72 8,22 8,22 8,22

MUUTOKSET TA16–TA17: Pienentyneet henkilöstökulut +7 000 Pienentyneet kustannukset, sisäinen IT +5 100 Kirjamääräraha pienenee +3 000 Lisääntyneet kustannukset; asiantuntijapalvelut –2 500 Lisääntyneet kustannukset; kulttuuripalvelut –3 000 Lisääntyneet kustannukset; sisäinen siivouspalvelu –3 700

KIRJASTOYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 31 318 14 000 13 000 13 000 13 000





TOIMINTAKULUT -654 881 -664 299 -658 499 -661 767 -665 057

TOIMINTAKATE -623 563 -650 299 -645 499 -648 767 -652 057

84

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-aika

Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-ajanyksikön tehtävänä on tukea, ohjata ja kehittää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaa sekä luoda niille edellytykset. Lisäksi yksikölle kuuluu yhteistyön edistäminen eri yhdistysten, seurojen ja järjestöjen sekä kunnassa toimivien luovien ammattien harjoittajien välillä. Yksikkö tukee vapaa-ajan toimintaa järjestäviä paikallisia yhdistyksiä ja seuroja. Yksikössä työskentelevät vapaa-aikatoimenjohtaja, kulttuurisihteeri, kaksi liikunnanohjaajaa, nuorisotyön koordinaattori, nuoriso-ohjaaja, liikuntapaikkahoitaja sekä kenttämestari. Yksikkö vastaa kunnan nuorisotiloista ja liikuntapaikoista sekä Bio Ponysta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Koko väestö, ja etenkin lapset ja nuoret, viettävät yhä enemmän aikaa ruudun ääressä sen sijaan että he harrastaisivat luovaa toimintaa tai fyysisiä aktiviteetteja ja liikuntaa. Tämän seurauksena ihmisten fyysinen kunto laskee ja hyvinvointi heikkenee. Samalla kuitenkin tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Vapaa-ajanyksikkö kannustaa kuntalaisia, ja erityisesti lapsia ja nuoria, liikkumaan ”liikkuva koulu”-ohjelman avulla sekä harjoittamaan luovaa toimintaa itsetunnon, oppimisen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Liikuntaneuvontatoimintaa vakiinnutetaan ja vahvistetaan ajanjakson aikana. Heikentyneen työllisyystilanteen vuoksi monilla nuorilla on eri syistä johtuen vaikea päästä työelämään. Yhteistyötä nuorisotyöpaja Isla+:n kanssa sekä etsivää nuorisotoimintaa kehitetään ja muokataan ajanjakson aikana. Tällä tavoin parannetaan nuorten edellytyksiä löytää opiskelupaikka tai töitä. Kulttuuri ja taide koetaan voimavarana, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteena. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, jota tulisi yhä suuremmassa määrin hyödyntää kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Liikunta Liikuntatoimen tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia urheilutoimintaa harjoittavien seurojen tukena. Liikuntatoimi tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä tapahtumia yhdessä urheiluseurojen kanssa sekä järjestämällä täydentävää, terveyttä edistävää toimintaa eri ikäryhmille. Nuoriso Nuorisotoimen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat hyvien edellytysten luominen kunnan nuorisotoiminnalle sekä toimiminen nuorisotoimintaa harjoittavien seurojen ja yhdistysten tukena. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä nuorisotalojen toimintaa tarjoamalla vaihtoehdon alkoholille ja huumeille.

85


Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Kulttuuri Kulttuuritoimen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen kulttuuritarjontaan ja kulttuuriharrastuksiin. Tämä tapahtuu yhteistyössä niin vapaa-ajanyksikön ja kunnan muiden yksiköiden kuin ulkopuolisten toimijoiden ja luovien ammattien harjoittajien kanssa. Lasten kulttuuri asetetaan etusijalle. Kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus eri taidemuotoihin tutustumiseen. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Lapsi lle ja nuorille vähintään 1 tunti l i ikuntaa Liikkuva koulu -ohjelman toiminnan kehittäminen

päivässä

Tehostetaan tietoa li ikunnan tärkeydestä Liikuntaneuvonnan juurruttaminen. 20 asiakasta vuoden aikana.

Toiminnan kehittäminen siihen suuntaan, että olemme selvästi

maan keskitason yläpuolel la THL:n Teavi isari-mittarissa

Asukkaiden kannustaminen kävelemään/pyöräilemään

töihin/kouluun vuoden aikana (kampanja)

Kulttuuria ikäihmisi lle Taideapteekin ja taideystävätoiminnan kehittäminen

Yhteistyöhankkeet muiden toimijoiden, kuten koulujen ja päivä-

panostaminen hoidon, kanssa

Ympäristötavoite (hyötyl iikunta)

Lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen

Terveysli ikunnan kehittäminen

86


Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja

AVAINLUVUT


Baana

kävijämäärä 4 200 4 200 4 200 4 200 4 200

netto ti linpäätös 34 200 51 000 50 700 50 700 50 700

nettokustannus/käynti 8,14 12,14 12,07 12,07 12,07

Slaggis

kävijämäärä 4 900 5 200 4 400 4 400 4 400



Lammis

kävijämäärä 500 450 450 450 450



Amospuisto

käyttäjien määrä 42 100 43 000 44 000 44 000 44 000


netto kustannus/käyttäjä 1,05 0,88 0,86 0,86 0,86

Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä




Taalintehtaan liikuntapuisto




Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella)




Björkbodan jalkapallokenttä




87



HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä

TP 15 TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Vapaa-aikatoimenjohtaja

1 1 1 1 1

Liikunnanohjaaja

2 2 2 2 2

Kenttämestari 1 1 1 1 1

Liikuntapaikkahoitaja 1 1 1 1 1

Nuorisotyön koordinaattori 1 1 1 1 1

Liikunta- ja nuoriso-ohjaaja 1 1 1 1 1

Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja 1 1 0 0 0

Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 0 0 0

Kulttuurisihteeri

0,5 0,5 1 1 1

Yhteensä

9,5 9,5 8 8 8

KULTTUURIYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019


Henkilöstökulut -24 400

Palvelujen ostot -48 827

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 506

Avustukset -216 839

Muut toimintakulut -28 750

TOIMINTAKULUT -320 323

TOIMINTAKATE -301 250

TUNNUSLUVUT Kulttuuritoimi


Tapahtumat, omat/yhteistyö 33 30 30 30 30

Elokuvaesityksiä, määrä 105 100 100 100 100

Elokuvaesityksiä, kävijämäärä 4 979 4 000 4 000 4 000 4 000

Lasten ja nuorten tapahtumia 12+8 12 40 40 40

88




- Nuorisotyöpaja Isla+ sekä etsivä nuorisotyö siirtyvät sosiaaliyksikölle. - Perustetaan 12 000 euron apuraha, josta yhdistykset ja järjestöt voivat hakea avustusta Suomen 100-

vuotisjuhlaan liittyvien juhlallisuuksien järjestämiseen. HUOM.! Väliaikainen, koskee vain vuotta 2017. - Kulttuurisihteerin toimi muutetaan 50-prosenttisesta 100-prosenttiseksi 1.1.2017 alkaen.

VAPAA-AJANYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 144 013 156 015 86 117 86 117 86 117




Avustukset -81 406 -293 600 -305 600 -305 600 -305 600


TOIMINTAKULUT -828 099 -1 107 892 -1 044 232 -1 048 138 -1 052 065

TOIMINTAKATE -679 086 -951 877 -958 115 -962 021 -965 948

89

6.4 Peruspalveluosasto

• Peruspalvelun hallinto • Sosiaaliyksikkö • Vanhustenhuollon yksikkö • Terveydenhuollon yksikkö • Erikoissairaanhoito

90

PERUSPALVELUOSASTO

TP 2015 TA 2016MuutettuTA TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 1 005 985 876 100 876 100 829 000 828 500

Maksutuotot 1 839 142 1 766 200 1 766 200 1 782 850 1 622 850


Vuokratuotot 174 220 183 700 183 700 162 750 162 750


TOIMINTATUOTOT 3 387 281 3 304 265 3 304 265 3 289 730 3 123 480

muutos % -3 % -3 % 0 % -5 %

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 2 226 645 2 335 561 2 335 561 2 184 096 2 083 982






Avustukset 1 153 028 1 057 108 1 057 108 757 620 692 620

Vuokrakulut 1 398 479 1 526 555 1 526 555 1 505 944 1 505 944


TOIMINTAKULUT 29 103 104 29 279 479 29 779 479 30 267 190 29 540 220

muutos % 1 % 2 % 2 % -2 %

TOMINTAKATE -25 715 823 -25 975 214 -26 475 214 -26 977 460 -26 416 740

SUUNNITELMAPOISTOT 215 985 306 465 306 465 297 450 341 450 341 450

TILIKAUDEN TULOS -25 931 808 -26 281 679 -26 781 679 -27 274 910 -26 758 190 -341 450

*Peruspalvelulautakunta on 16.11.2016 päättänyt myöntää Solglimtenille toimintatukea 65 000 euroa.

Summa on kirjattu kohtaan Avustukset.

91

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto

Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja

TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluvat peruspalvelulautakunta ja peruspalvelun hallinto. Keskusvarastoa hoitaa 1.1.2017 alkaen terveydenhuollon yksikkö. Hallinnon toimipaikka sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat - sosiaaliyksikkö, johon kuuluu lastensuojelusta, muusta lasten- ja perhehuollosta, perhepalveluista sekä vammaishuollosta vastaava toimintayksikkö (lasten ja vammaisten palvelut) sekä aikuissosiaalityöstä, eri työllistämistoiminnan muodoista, päihdehuollosta ja pakolaistyöstä vastaava toimintayksikkö (aikuisten ja pakolaistyön palvelut), - vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. ikäihmisten laitoshoidosta, kotihoidosta ja palveluasumisesta, - terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. terveyskeskussairaalan, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta sekä - erikoissairaanhoito. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus tehdään pääosin vuoden 2017 aikana. Kunta vastaanotti 20 syyrialaista kiintiöpakolaista helmikuussa 2016. Tämä on tuonut uusia haasteita usealle kunnan toiminnolle, kuten lääkärinvastaanotoille ja neuvolatoiminnalle. Sivistysosaston, kehitysosaston ja peruspalveluosaston edustajista koostuva työryhmä on tehnyt yhteistyötä pakolaisten vastaanotossa ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Pakolaisten kuntapaikkojen tarve on suuri, ja uuden 20 henkilön ryhmän vastaanotto sai myönteisen kannanoton kunnanhallitukselta elokuussa 2016. Mikäli myös valtuusto tekee samanlaisen päätöksen vuoden 2016 aikana, kotouttamistyötä tehostetaan ryhmän kasvun myötä. Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen, jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja sosiaalitoimen muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus. Kunta osallistuu myös AMIF-hankkeeseen yhdessä mm. Paraisten, Hangon, Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Punaisen Ristin kanssa 1.1.2017–31.12.2018, mikäli hankkeelle myönnetään rahoitus. Hankkeen tavoitteena on tukea pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti pienemmissä, kaksikielisissä kunnissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu olisi 18 maakunnalla. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata. Kunnat eivät uusien lakien voimaantulon jälkeen voisi siis enää toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina, mutta ne hoitaisivat jatkossakin terveyttä edistävää toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi maakunnat vastaisivat mm. pelastustoiminnasta ja ympäristöterveydenhuollosta. Kunnat antavat lausuntonsa uusista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista laeista 9.11.2016 mennessä. Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa tulee myös olla kunnanhallituksen asettama vammaisneuvosto.

92


Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Toimintaa johdetaan jo nyt sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosiksi suunnitellut suuret muutokset huomioon ottaen.

- Kunnan strategian päivittämisen jälkeen aloitetaan myös peruspalveluosaston toimintaohjelman päivittäminen.

- Peruspalveluosaston työtapojen ja organisaation kehittäminen jatkuu. Vuonna 2017 uusi toimintayksikkö aloittaa toimintansa. Yksikkö kuuluu hallinnollisesti sosiaaliyksikköön, ja sen vastuulle kuuluvat aikuissosiaalityö, työllistämistoiminnan eri muodot sekä pakolaistyö.

- Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus toteutetaan pääosin vuoden 2017 aikana.

- Syksyllä 2016 valmistunut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kunnanhallituksessa ja valtuustossa.

- Vuosina 2015–2017 kunta osallistuu valtakunnalliseen ”Kansa-koulu”-hankkeeseen, jonka toteuttamisesta vastaavat 11 sosiaalialan osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköisen dokumentoinnin työmenetelmien käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus.

- Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä terveyskeskussairaalan ja vanhustenhuoltoyksikön potilasvirtojen koordinoimiseksi.

- Keskusvarasto siirtyy hallinnollisesti terveydenhuoltoyksikölle. - Mikäli valtuusto päättää syksyllä 2016, että kunta vastaanottaa uuden kiintiöpakolaisryhmän,

vastaanotto suunnitellaan ja toteutetaan monialaisena yhteistyöhankkeena syksyn 2016 ja vuoden 2017 aikana.



Peruspalveluosaston laatii uuden toimintaohjelman Toimintaohjelma laaditaan vuoden 2017 aikana.

kunnan strategian valmistuttua.

Peruspalveluosasto pyrkii työllistämään Pitkäaikaistyöttömistä johtuvien kustannusten pienentäminen.

lisää pitkäaikaistyöttömiä.

Peruspalveluosasto panostaa henkilökunnan Koulutustilaisuuksien järjestäminen tulevia

hyvinvointiin. organisaatiomuutoksia silmällä pitäen.

Peruspalveluosasto panostaa ennaltaehkäisevään Kaikki toimintayksiköt kehittävät ennaltaehkäiseviä ja

ja terveyttä edistävään toimintaan. terveyttä edistäviä työtapoja.

Kaikki peruspalveluosaston toimi- Kaikki toimipisteet lajittelevat paperi- ja

pisteet lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. pahvijätteet ja kiinnittävät huomiota

tämänkaltaisten jätteiden lajitteluprosessiin. TUNNUSLUVUT


Peruspalvelulautakunta, kokoukset 7 9 9 9 ---

Vanhusneuvosto, kokoukset 7 5 5 5 ---

Mittari

Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä

Nettokustannus, euroa/asukas 3 722 3 732 3 896 3 824 ---

93


Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI


Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1 ---

Hallintopäällikkö 1 1 1 1 ---

Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 ---

Varastonhoitaja 1 1 0 0 ---

Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 ---

Yhteensä 4,1 4,1 3,1 3,1 ---


Pienentyneet kustannukset keskusvaraston toiminnan siirtyessä terveydenhuollon yksikölle +64 200 €

94

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö

Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö jaetaan kahteen toimintayksikköön: aikuispalvelujen ja työllistämistoiminnan yksikköön ja perhe- ja vammaispalvelujen yksikköön. Muutokset astuvat täysipainoisesti voimaan 1.1.2017, mutta valmistelutyötä tehdään jo vuoden 2016 aikana. Kummallakin toimintayksiköllä on oma yksikköpäällikkönsä. Aikuis- ja työllistämispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, päihdehuolto, pakolaistyö, työllistävä toiminta (mm. kuntouttava työtoiminta, palkkatuella tuettu työ) ja se osa etuuskäsittelyistä, jotka jäävät kunnan hoidettavaksi, kun valtaosa toimeentulotuen käsittelystä siirtyy Kansaneläkelaitokselle 1.1.2017. Tämä yksikkö hallinnoi myös määräaikaisia Nuorisoverstas- ja Työkomppania-hankkeita. Uuden yksikön koko henkilökunta tulee peruspalveluosastolta, sivistysosastolta ja hallinto-osastolta. Organisaatiomuutoksen myötä henkilöstöresurssit vähenevät yhdellä vuosityövoimalla. Perhe- ja vammaispalvelujen yksikön vastuualueeseen kuuluvat lastensuojelu, perhepalvelut, lastenvalvonta ja vammaishuolto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Hallitus on julkistanut kesäkuussa 2016 alustavan lakiluonnoksen koskien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja maakuntien perustamista. Uudistuksessa keskeisiä lakeja ovat maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, täytäntöönpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat ja 18 maakuntaa vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta. Tehtävät jotka jäävät kuntien hoidettavaksi 1.1.2019 jälkeen eivät vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa. Terveyttä edistävä toiminta tulee tulevaisuudessa luultavasti olevan kuntien tehtävä. Työmarkkinapalveluissa meneillään olevat muutokset vuodelle 2019 aiheuttavat muutoksia myös kunnan työllistämistoimintaan. Kansaneläkelaitos ottaa hoitaakseen valtaosan toimeentulotuen käsittelystä 1.1.2017 alkaen. Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on kuitenkin vain pieni osa etuuskäsittelyistä. Lakia vammaisten erityishuollosta muutettiin 10.6.2016. Muutokset vahvistavat itsemääräämisoikeutta ja vähentävät rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa myös jo pitkään tavoitellun toimintarajoitteisia henkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Tavoitteena on selkeä laki, joka varmistaa toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuuden ja tasa-arvoisuuden, jossa myös vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistyvät. Tavoitteena on, että laki astuu voimaan vuonna 2019. (stm.fi) Lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015) myötä sosiaaliyksikön asiakasdokumentointiin tulee uusia työtapoja.

95


Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Toiminnan johtamisessa otetaan jo nyt huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa lähivuosina tapahtuvat suuret muutokset.

- Toimintayksikön työprosessien kehittäminen aloitetaan. Eri toimintojen välistä yhteistyötä vahvistetaan, jotta useampi pitkäaikaistyötön saadaan aktivoitua. Ilman päivittäistä toimintaa, (ilman opiskelu- tai työpaikkaa) olevien nuorten tilanteeseen tartutaan aikaisessa vaiheessa syrjäytymisen ja passivoitumisen välttämiseksi.

- Kunta tulee vuosina 2015–2017 osallistumaan kansalliseen Kansa-koulu -hankkeeseen, jonka toteuttajina ovat sosiaalialan 11 osaamiskeskusta. Hankkeen tavoitteena on kuntien tukeminen sähköisen arkistoinnin ja muiden uusien sähköiseen kirjaamiseen liittyvien työtapojen käyttöönotossa. Hankkeelle on myönnetty valtion rahoitus.

- Nuorisopajan ja Työkomppanian hankepohjainen toiminta jatkuu. - Uuden kiintiöpakolaisryhmän vastaanottamisen suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 puolella ja

vastaanottaminen toteutetaan sektorit ylittävänä yhteistyöhankkeena vuonna 2017.

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen tärkeää. Perhepalvelutoiminta on aloitettu vastaamaan uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) tavoitteisiin; peruspalvelujen vahvistamiseen, korjaavien toimenpiteiden vähentämiseen ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun parantamiseen. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät. Lastensuojeluun kohdistuvat paineet ovat osittain vähentyneet, koska yhä useammat perheet saavat sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhepalvelun kehittäminen ja yhteistyö lastensuojelun kanssa, sekä muiden Lapsi- ja perhepalveluita uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeisiin kuuluvalla valtakunnallisella kehitysohjelmalla (LAPE). Tavoitteena on, palveluiden muuttaminen yhä enemmässä määrin lapsi- ja perhelähtöisiksi, parempia tuloksia antaviksi, kustannustehokkaammiksi ja paremmin järjestetyiksi. Keskitytään lasten hyvinvointiin ja vanhemmuuden tukemiseen. Peruspalveluita vahvistetaan ja painopiste siirretään ennaltaehkäiseviin palveluihin ja aikaiseen tukemiseen. Tällä tavoin huostaan otettavien tai laitoshoitoa saavien lasten määrää voidaan vähentää ja samalla hillitä kustannusten nousua. (stm.fi) Alueelliset osahankkeet alkavat tiukalla aikataululla, mutta Kemiönsaaren kunnan osuus tulevissa hankkeissa ei vielä kirjoitushetkellä ole tiedossa. Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä suunnitellaan hoidettavan alueellisesti 1.1.2017 alkaen. Päivystystoiminta järjestetään lähtökohtaisesti Turun kaupungista käsin, jossa on aktiivinen päivystysyksikkö, myös koko puhelinpäivystys hoidetaan Turusta käsin. Kemiönsaari kuuluisi Salon alueen takapäivystysrenkaaseen. Tähän mennessä on virka-ajan ulkopuolinen päivystys hoidettu ostopalveluna, jota on täydennetty omalla takapäivystyksellä.

96


Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö



Kehittää tukimuoto, jonka avulla tuetaan Mahdollisuudesta tuen anomiseen on ilmoitettu,

Kemiönsaarella aktiivisesti toimivia yhdistyksiä anomukset on käsitelty ja tukea on maksettu.

Lastensuojelun henkilöstöllä on mahdollisuus työsken- Vastaavat lastensuojelun avohoidon ostopalvelut pidetään

nellä tiiviisti lastensuojelun asikkaina olevien perheiden nykyisellä tasolla.

kanssa.

Hillitä kuljetuspalvelun kustannuksia

osuus kasvaa verrattuna vammaispalvelulain perusteella

Otetaan käyttöön uusia kokousrutiineja ja tapoja tehdä yhteistyötä

Sektorit ylittävän työllistämistä tukevan yhteispalvelun Ohjelmaa sovelletaan yhteispalveluun rekisteröityjen henkilöiden

TYPPI-ohjelman käyttöönotto

Työllistävää toimintaa kehitetään Työkomppania- ohjelman avulla luodaan paikallisia rakenteita

työllistymismahdollisuuksien edistämiselle paikkakunnalla.

Ohjelma on käynnissä vuosina 2015-2017 ja sen tavoitteena on

luoda uusia työllistämismalleja ja pyrkiä nostamaan Kemiönsaaren

työllisyyttä. Kela:n tilastojen mukaan työllisyysasteen tulee olla

hankkeen aikana yli 40%.

Sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävien kuljetuspalvelujen

myönnettäviin kuljetuspalveluihin.

Kehittää sosiaaliyksikön uutta organosaatiomallia

kohdalla.

TUNNUSLUVUT


Lastensuojeluilmoitukset 177 120 70 60

Perhepalveluun tehdyt yhteydenotot 40 40

Huostaanotetut lapset 31.12 10 5 6 6

Lapset jälkihoidossa 31.12 7 9 9 8

Kuljetuspalvelumatkat 11794 11500 11000 10500

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat 10 982 10 500 9 185 8 200

Sosiaalipalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat 812 1 000 1 500 2 000

Peruspalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut 315 315 300

Palkkatuella työllistetyt 45 45 45 45 45

Kuntouttava työtoiminta

päivien lukumäärä 1 205 1 400 1 400 1 400

kunnan alueella 1 100 1 100 1 100

kunnan ulkopuolella 300 300 300

Toimeentulotukea saavat taloudet 188 170 50 50

97


Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö



Esimies 2

Sosiaalipäällikkö 1 1,8 1,8

Etuuskäsittelijä 1 1

Toimistosihteeri 1 1

Sosiaalityöntekijä 3,58 3,8 3 3

Lastenvalvoja 1 1 1 1

Sosiaaliohjaaja 1 2 3 3

Perheohjaaja 0,42 1 1

Perhetyöyntekijä 1 2 1 1

Perheavustaja 1,1

Pakolaisohjaaja 1 1 1 1

Terveydenhoitaja, pakolaistyö 0,5 0,5

Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 1 1 1

Hankejohtaja, Työkomppania 1 1 1 1 1

Työnjohtaja, Työkomppania 1 1 0,25

Työnohjaaja 1 1 1 1 1

Koulukuraattori 1 1 1

Yhteensä 0,2 0,2 0,2

13 17,9 17,75 17,5 5,2

MUUTOKSET TA16 – TA17: Henkilöstökustannukset, sosiaalipäivystys 35 000

Ostetut palvelut, Kårkulla, VSEHP 88 000

perhehuolto -75 000

Tuotot, toimeentulotuen perusosa -200 000

pakolaisvastaanotto +33 000

Tuet, toimeentulotuen perusosa +400 000

Työkomppania-hanke -258 600

Ekocenter -100 700

Nuorisotyöpaja -34 000

Etsivä nuorisotyö -7 750

SOSIAALIYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 245 755 359 215 432 580 432 580

Henkilöstökulut -482 790 -735 456 -1 280 871 -1 290 482

Palvelujen ostot -2 896 748 -2 673 230 -2 655 708 -2 675 643

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 393 -8 600 -35 321 -35 321

Avustukset -860 324 -724 500 -384 720 -384 720

Muut toimintakulut -58 923 -82 552 -115 923 -115 923

TOIMINTAKULUT -4 307 180 -4 224 338 -4 472 543 -4 502 089

TOIMINTAKATE -4 061 426 -3 865 123 -4 039 963 -4 069 509

98

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto

Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta ja huolenpidosta. Kotihoito on jaettu kahteen osaan; eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen, joista ensiksi mainittuun sisältyy saaristo. Kemiönsaaren itäosan asukkaiden kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken, ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Silverbackenin henkilökunnalta. Tehostettua palveluasumista tarjotaan Kemiön Almakodissa (32 asumispaikkaa), Västanfjärdin Silverbackenissa (17 asumispaikkaa) ja Hannakodin palveluasumisyksikössä (18 asumispaikkaa). Vuonna 2016 Hannakodin laitoshoitoon on väliaikaisesti lisätty 5–6 hoitopaikkaa. Tarkoituksena on palata takaisin suunniteltuun laitoshoidon paikkamäärään eli 28 + 3 hoitopaikkaan. Hannakodin yhteydessä toimii Rauhala, jossa on 10 asumispaikkaa. Nämä asumispaikat muutetaan vuoden aikana kevyen palveluasumisen paikoista tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Muutos on määrä toteuttaa huhtikuussa. Vanhustenhuolto on budjetoinut myös 7 palveluasumisen ostopaikkaa vuodelle 2017. Vanhustenhuollon ympärivuotisen hoidon asiakkaista n. 10 prosenttia on alle 75-vuotiaita, mikä tulee huomioida kansallisia suosituksia ja Kemiönsaaren kokonaispaikkamäärää vertailtaessa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa 2013:11 ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi” määritellään vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Kuntia kehotetaan omia tavoitteita ja kehittämisehdotuksia asettaessaan tarkastelemaan tavoitteita suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin. 75 vuotta täyttäneet (koko maa) 2005 2010 2011 2017

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,6 89,5 89,6 91,0-92,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä 11,2 11,8 12,2 13,0-14,0

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %

vastaavanikäisestä väestöstä 3,7 4,2 4,4 6,0-7,0

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,4 5,6 5,9 6,0-7,0

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,8 4,7 4,4 2,0-3,0

Kemiönsaaren kunnan tulee pyrkiä siihen, että vuodelle 2017 asetetut valtakunnalliset tavoitteet saavutetaan. Alla olevasta taulukosta ilmenee samat asiat kuin taulukosta yllä, mutta sitä on täydennetty Kemiönsaarta koskevin prosentuaalisin osuuksin. Aprikoosin väriset ruudut ovat kunnan omaa tilastointia, muut on otettu Tilastokeskuksen ja THL:n tiedoista. Kemiönsaaren vuoden 2017 tavoite on merkitty vihreällä pohjavärillä ja valtakunnallinen tavoite sinisellä pohjavärillä alla olevaan taulukkoon. 75 vuotta täyttäneet Kemiönsaarella 2012 2013 2014 2015 tav 2017 2017

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 90,5 90,6 90,6 90,6 91,0-92,0

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat %

vastaavanikäisestä väestöstä 12,3 14,6 14,6 13,3 13,0-14,0 13,0-14,0

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana %

vastaavanikäisestä väestöstä 1,2 1,5 2,5 3,5 4,1 6,0-7,0

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat

31.12 % vastaavanikäisestä väestöstä 3,1 3,6 5,1 6,0 7,0 6,0-7,0

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat

75 vuotta täyttäneet 31.12, % vastaavanikäisestä väestöstä 5,7 3,6 4,1 3,4 2,4 2,0-3,0

99


Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2015 Kemiönsaaren kunnan ikääntymispoliittisen ohjelman, ”Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014–2017”. Vanhustenhuolto sitoutuu pyrkimään tavoitteisiin, edellyttäen että valtuusto myöntää tarvittavat määrärahat suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Suunnitelmassa on määritelty toimenpiteet vuoden 2017 loppuun asti. Vanhustenhuollolle ei ole osoitettu riittäviä määrärahoja vuodelle 2017 omaishoidon tukea, palveluseteleitä ja ikäihmisten perhehoitoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelman mukaisesti. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi ikäihmisille. Lisäksi sillä on suuri merkitys henkilökunnan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja pysyvyyden kannalta. Tutkimusten mukaan henkilöstön määrän ohella erityisesti osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Ne varmistavat iäkkäille asukkaille palvelutarpeen mukaisen hoidon ja lisäävät asiakas-/potilasturvallisuutta. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Henkilökunnan ammattitaitoa on viime vuosien aikana parannettu huomattavasti ja tullaan jatkossakin parantamaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Laajan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan 1.1.2019. Lakiesityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Potilassiirtojen Ergonomiakortti® Jatkuu potilassiirto- ja riskienarviointikoulutuksella.

Vähintään 5 työntekijää koulutetaan vuonna 2017.

Ostosten teko siiryy kotihoidolta kauppiaille / Kunta tekee sopimukset kauppiaiden ja kauppojen

kauppojen omistajille. omistajien kanssa päivittäistavaroiden ostosta kotihoidon asiakkaille.

Pienillä teoilla täyttä elämää Päivittäisten aktiviteettien ja mielekkyyden jatkuva kehittäminen.

Asiakaskyselyssä keskiarvo päivittäisistä aktiviteeteista vähintään 3,0.

Asumispalvelun/laitoshoidon laitoshoitajien Työnkuvaus uusitaan.

työtehtävien uudelleenjärjestely.

Johtamisen jatkokoulutus esimiehille Kaikki vanhustenhuollon esimiehet suorittavat koulutusohjelman

loppuun ja saavat johtamisen erikoisammattitutkinnon.

100


Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TUNNUSLUVUT


Kotihoitokäynnit 52 689 55 000 55 000 55 000

Päiväkeskuskäynnit 2 211 3 000 3 000 3 000

Omaishoidon tuki asiakkaita/vuosi 66 85 90 100

Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 3 617 3 400 900* *

Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok. 22 226 23 100 25 940 26 840

Laitoshoito, hoitovuorok. 12 644 10 850 10 850 10 850


Kotihoito euroa/käynti 29,34 31,78 31,97 31,97

Kevyt palveluasuminen euroa/asumispäivä 39,53 45,26 46,31* *

Tehostettu palveluasuminen

Almakoti euroa/asumispäivä 111,97 118,25 117,85 117,85

Tepa Hannakoti euroa/asumispäivä 106,27 95,16 99,84 99,84

Tepa Silverbacken euroa/asumispäivä 107,58** 117,13** 109,35** 109,35**

Tepa Rauhala euroa/asumispäivä 59,99*** 59,99***

Laitoshoito

Hannakoti euroa/hoitovuorokausi 90,37 120,43 107,69 107,69

*kevyt palveluasuminen Hannakodissa päättyy 31.3.2017

**sisältää Västanfjärdin päiväkeskuksen kulut

***1.4.2017 alkaen

101


Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö



Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1

Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75

Esimies 4,6 4,6 4,6 4,6

Vastuutyöntekijä 0,4 0,4 0 0

Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3

Sairaanhoitaja/Terveydenhoitaja 14,9 13,9 15,1 15,1

Lähihoitaja/Perushoitaja 55,98 60,7775 64,3275 64,3275

Mielenterveyshoitaja 1 1 1 1

Kuntohoitaja 1 1 1 1

Kodinhoitaja 12 12 10,25 10,25

Kotiapulainen 1,55 1,55 1 1

Hoitoapulainen 6 6 6 6

Laitoshuoltaja 3 3 3 3

Askarruttaja 1,78 1,78 1,6275 1,6275

Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274

Resurssihenkilö 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 109,087 112,885 114,782 114,782

Muutos: Vastuutyöntekijän työtehtäviä on siirretty kotihoidon esimiehille (–0,4 resurssia). Sairaanhoitajien määrää on lisätty kotihoidossa (0,2) ja Almakodissa (1). Eläköitymisten myötä kotihoidon toimia on korvattu lähihoitajilla. Askarruttajaresurssia on tarkistettu vastaamaan käyttöä tarkalleen.

VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 Ändrad BG 2016 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 Muut.TA 2016 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 2 151 727 2 028 650 2 028 650 1 910 500 1 910 500


Palvelujen ostot -1 125 214 -1 188 096 -200 000 -1 388 096 -1 429 615 -1 440 358


Avustukset -282 013 -320 608 -320 608 -297 900 -297 900


TOIMINTAKULUT -8 076 469 -8 414 803 -200 000 -8 614 803 -8 515 809 -8 568 581

TOIMINTAKATE -5 924 742 -6 386 153 -200 000 -6 586 153 -6 605 309 -6 658 081

*Peruspalvelulautakunta on 16.11.2016 päättänyt myöntää Solglimtenille 65 000 euroa toimintatukea. Summa on kirjattu erään Avustukset.

Yksikön avainlukuja ei ole päivitetty.

102


Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö MUUTOKSET TA16–TA17: Lisääntyneet kustannukset asiakaspalvelujen ostosta –240 200 € Pienentyneet henkilöstökustannukset lomarahojen ja muiden palkkakulujen leikkauksista johtuen +124 493 € Lisääntyneet kustannukset vanhustenhuollon omaishoidon tuesta (75 vuotta täyttäneet hoidettavat) –42 292 € Pienentyneet tulot ruokapalveluista –77 100 € *Pienentyneet avustukset +65 000 € Pienentyneet tulot kotihoidon maksuista ja palveluasumisen hoitomaksuista –53 550 € Lisääntyneet tulot asiakasmaksuista +34 300 € Pienentyneet vuokratulot –20 950 € Lisääntyneet kustannukset hoitotarvikkeista –13 800 € Lisääntyneet kustannukset lääkkeistä –8 800 € Pienentyneet kustannukset koneiden ja kaluston vuokrista (leasing) +9 750 € Lisääntyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta –5 063 € Lisääntyneet kustannukset puhtaanapitopalveluista –3 900 € Pienentyneet kotikuntakorvaukset aiemmista kotikunnista –4 000 € Pienentyneet kustannukset henkilöstön matkoista ja majoituksesta +3 650 € Pienentyneet kustannukset IT-palveluista +3 300 € Pienentyneet kustannukset sisäisistä vuokrista +2 762 € Pienentyneet kustannukset koneiden ja kaluston kunnossapidosta +1 400 € *Osaston alkuperäinen ehdotus ei sisältänyt toimintatukea Solglimtenille. Peruspalvelulautakunta on 16.11.2016 päättänyt myöntää 65 000 euron tuen Solglimtenille.

103

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuolto

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, terveyskeskussairaalahoitona ja hammashuoltona Kemiön pääterveysasemalla ja Taalintehtaan terveysasemalla. Hiittisissä on avohoidon vastaanotto, ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on saatavilla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla on lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja terveyskeskussairaala, ja terveyskeskuksen röntgen sijaitsee Kemiössä. Terveyskeskussairaalan Kemiön-osastolla on vuodesta 2016 lähtien ollut 25 ensihoitopaikkaa ja Taalintehtaan osastolla 20 kuntoutushoitopaikkaa. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia, välinehuolto ja keskusvarasto. Kesällä 2017 terveysasemien toimintaa supistetaan osittain potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi, ja osittain myös Kemiön terveysasemalle suunniteltujen rakennustöiden vuoksi. Kemiön terveysaseman peruskorjaus ja laajennus on välttämätön toiminnan kehittämisen kannalta ja hyvän hoidon mahdollistamiseksi jatkossakin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Terveydenhuollon toimintaa määrittää ja ohjaa pitkälti lainsäädäntö mm. terveydenhuoltolain (1326/2010) ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) kautta. Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus on yksi suurimmista Suomessa toteutetuista hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusissa maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle 31. elokuuta 2016. Esitysluonnoksen keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskeva laki. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa 2014. Joulukuussa 2015 valtuusto myönsi investointimäärärahat vuosille 2016–2017 Kemiön terveysaseman peruskorjausta ja laajennusta varten. Rakennustyöt on määrä aloittaa loka–marraskuussa 2016. Terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee kipeästi tarkoituksenmukaiset tilat, ja terveyskeskussairaalaan on asennettava automaattinen sammutusjärjestelmä. Nykyisissä toimitiloissa olevat puutteet vaarantavat sekä potilasturvallisuuden että henkilöstön turvallisuuden. Sote- ja maakuntauudistuksesta riippumatta Kemiönsaaren terveydenhuollon on sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna saatava ajanmukaiset ja toimivat tilat. Muun muassa terveyskeskussairaalan toiminta keskitetään yhteen paikkaan, Kemiön terveysasemalle, mikä tuo mukanaan taloudellisia etuja.

104


Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Henkilöstön rekrytoinnissa ensisijaisena tavoitteena on palkata henkilöstöä suoriin työsuhteisiin, ammattialasta riippumatta. Mikäli rekrytointi ei onnistu, kunnan omia henkilöstöresursseja täydennetään ostopalveluilla tai vuokratyövoimalla, kuten vuokralääkäreillä ja -hammaslääkäreillä. Kunta osallistuu KL-Kuntahankinnat Oy:n hankintayhteistyöhön nimenomaan vuokralääkäreiden ja -hammaslääkäreiden hankinnan osalta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on huomioitu kuuden lääkärin ja 3,5 hammaslääkärin kustannukset. Lääkärinvastaanottojen yhden vastaanottoapulaisen jäädessä eläkkeelle vuonna 2016 toimintoon palkataan sairaanhoitaja. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluvat mm. hoitotarpeen arviointi ja potilaiden vastaanotto. Terveydenhoitajien diabetesvastaanottojen resurssit ja toiminta siirretään lääkärinvastaanotolle korjauksen ja laajennuksen valmistuttua Kemiössä. Samassa yhteydessä on määritettävä tarkemmin avohoidon psykiatrisen sairaanhoitajan tarve, sillä tarve on ilmeinen jo nyt. Neuvolat jatkavat panostamista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Kouluterveydenhuolto on laatinut lukuvuotta 2016–2017 koskevan suunnitelman, jossa annetaan aiempaa enemmän painoarvoa päihteiden vastaiselle työlle Kemiönsaaren koulujen vuosiluokilla 7–9. Liikuntaneuvonta on ollut onnistunut panostus, ja terveydenhuollon ja vapaa-ajanyksikön välinen yhteistyö jatkuu siksi samalla konseptilla kuin kuluvana vuonna. Terveydenhuollossa sosiaalityön osaamista vahvistetaan lisäämällä kunnan muisti- ja seniorineuvonnan sosionomi AMK -resurssia 10 prosentista 50 prosenttiin. Myös muisti- ja seniorineuvonnan sairaanhoitajaresurssia saattaa olla tarpeen lisätä, mutta tilanne arvioidaan sen jälkeen, kun on nähty sosionomin työpanoksen vaikutukset. Terveydenhuolto siirtää 20-prosenttisen hoitoresurssin kotihoitoon vastatakseen sairaanhoitopalvelutarpeeseen kunnan saaristo-osassa. Hiittisten neuvolan aukioloaikaa lyhennetään 1,5 päivästä 1 päivään viikossa, mutta saariston sairaanhoitoresurssit lisääntyvät kokonaisuudessaan ja ne kohdistetaan olemassa olevaan ja todelliseen tarpeeseen. Neuvoloissa otetaan mahdollisesti käyttöön takaisinsoitto tavoitettavuuden parantamiseksi, saadun asiakaspalautteen perusteella. Puheterapiaa ja psykologitoimintaa kehitetään toiminnan siirtyessä tulevaisuudessa Kemiön neuvolan yhteyteen. Toimintaterapiapalvelujen tarvetta terveyskeskuksessa on selvitetty vuoden 2016 aikana, ja kaksi määräaikaista sopimusta yksityisen palveluntuottajan kanssa on osoittanut, että toimintaterapeutin työ täydentää hyvin muuta kuntouttavaa hoitoa. Vuodelle 2017 varataan määrärahoja osa-aikaisen (60 %) toimintaterapeutin palkkaamiseen. Tavoitteena on vahvistaa kuntoutustiimiä ja samalla kannustaa potilaita omatoimisuuteen. Fysioterapeuttitoimintaan suunnitellaan nk. kliinisen asiantuntijafysioterapeutin palkkaamista siinä vaiheessa, kun uudet toimitilat otetaan käyttöön lääkärinvastaanoton yhteydessä. Laboratorio saa tarkoituksenmukaisemmat tilat, ja myös välinehuoltoa voidaan kehittää tilojen ja laitteiden uusimisen myötä. Röntgentoiminta jatkuu ilman suurempia muutoksia nykyisissä tiloissa ja nykyisessä laajuudessa. Keskusvaraston toiminta siirretään hallinnollisesti osaksi terveyskeskuksen toimintaa. Hammashuollossa edelleen ainoastaan johtavalla hammaslääkärillä on vakituinen virka, muut virat ovat täyttämättä. Hammaslääkäritarvetta on tarvittaessa paikattu vuokrahammaslääkäreillä tai muilla sijaisuuksilla, ja tähän haetaan pitkäjänteistä ratkaisua. Hammashoitajien määrä pysyy viidessä avustavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Alueellista hammaslääkäripäivystystä on laajennettu, ja erikoishammaslääkäripalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Terveyskeskussairaalan potilaspaikkoja on vuoden 2016 aikana vähennetty vastaamaan paremmin tarpeita, Kemiössä 27:sta 25:een ja Taalintehtaalla 23:sta 20:een. Paikkoja on näin ollen yhteensä 45. Vuonna 2017 paikkamäärä tulee vaihtelemaan Kemiön laajennustöiden etenemisen mukaan. Osastot ottavat käyttöön apuvälinepassin ja laitepassin, samoin kuin avohoito ja hammashuolto. Uusi potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva laki tulee vaikuttamaan työhön, ja osastoille on laadittava osastokohtaiset ohjeet.

105


Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri

Kemiönsaaren kunta vastaanotti syyrialaisia kiintiöpakolaisia vuonna 2016. Perusterveydenhuollon tehtäviin on kuulunut pakolaisten terveydentilan kartoittaminen, tartuntatautien seulonta, rokotesuojan tarkastaminen ja psyykkisen terveydentilan selvittäminen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Pakolaisia vastaanotetaan mahdollisesti myös vuonna 2017, jolloin sosiaaliyksikkö varaa henkilöstöresursseja (mm. terveydenhoitaja) tätä varten. Kemiönsaari liittyi kansalliseen KanTa-palveluiden eArkisto-palveluun vuonna 2015. Ensimmäisessä vaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on ollut rajoitettua. Toisessa vaiheessa on tarkoitus arkistoida sähköisesti mm. hammashuollon potilaskertomukset. eArkisto edellyttää mm. potilasasiakirjojen ja hoitodokumenttien järjestelmällistä rekisteröintiä. Myös sote- ja maakuntauudistus tuo muutoksia tietojenkäsittelyalalle, mutta vielä on liian aikaista sanoa, mitä nämä muutokset ovat ja millä aikataululla ne toteutetaan. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Terveydenedistämistyötä kehitetään. Kouluissa tehdään päihteiden vastaista työtä erilaisten tilaisuuksien,

luentojen, keskustelujen, minimessujen ja testien avulla.

Neuvolatoiminnassa panostetaan moniammatilliseen

yhteistyöhön.

Terveydenhuollon nettisivuja kehitetään kuntalaisten

tiedonsaannin parantamiseksi.

Avohoidon sairaanhoito keskitetään lääkärinvastaanotoille Neuvoloiden diabetes- ja aikuisvastaanotot muuttuvat osaksi

lääkärinvastaanottojen toimintaa.

Neuvolapalveluiden saatavuutta parannetaan. Neuvoloissa otetaan käyttöön takaisinsoittojärjestelmä.

Työpaikkojen hyvinvointia edistetään. Varhaisen tuen ja puuttumisen malleja otetaan käyttöön.

Terveyskeskussairaalan henkilöstö osallistuu kehittämispäiville,

joiden teemana on henkilöstön hyvinvointi.

Terveydenhuoltoyksikölle järjestetään yhteisiä koulutus-

ja infotilaisuuksia.

Kuntoutusta vahvistetaan. Toimintaterapeutti (60 %) palkataan kuntoutuksen ja työ-

kuntoutuksen moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.

Panostaminen kliiniseen asiantuntijafysioterapeuttiin

nk. akuutin fysioterapian kehittämiseksi.

Potilas- ja henkilöstöturvallisuutta kehitetään. Sähköinen HaiPro otetaan kokonaisuudessaan käyttöön

poikkeamien raportoinnissa.

Apuvälinepassi ja laitepassi laaditaan, otetaan käyttöön

ja päivitetään kaikissa toiminnoissa.

Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämismateriaali

uusitaan.

Kemiön terveysaseman ja tk-sairaalan korjaus ja laajennus

parantaa turvallisuutta toimivien ja tarkoituksenmukaisten

tilojen käyttöönoton myötä.

Hoidon laatua parannetaan ja hoitohenkilöstön Potilaan itsemääräämisoikeutta vahvistetaan tk-sairaalan osastoilla

taitoja vahvistetaan. lisäämällä tietoutta rajoitustoimenpiteiden käytön

vähentämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Lääkärinvastaanoton hoitohenkilöstön mahdollisuutta käyttää säh-

köistä päätöksenteon tukea hoitotarpeen arvioinnissa selvitetään.

Kansallisen terveysarkiston (Kanta-palveluiden) Kemiönsaari ottaa käyttöön Kanta-palveluiden

toisen vaiheen käyttöönotto. toisen vaiheen suunnitelmien mukaan.

106


Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TUNNUSLUVUT


Käyntimäärä, avohoito 30 476 30 000 29 000 31 000 ---

Käyntimäärä, tukipalvelut 24 638 23 300 23 300 23 900 ---

Käyntimäärä, hammashuolto 8 341 8 800 8 000 8 800 ---

Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaala Kemiö 7 864 7 330 7 330 10 220 ---

Hoitovuorokausien määrä, tk-sairaalaTtehdas 6 094 6 235 6 235 --- ---


Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito 1 325 1 271 1 179 1 260 ---

Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut 4 461 4 219 3 805 3 903 ---

Paikkaluku, tk-sairaala Kemiön osasto *) 27 25 25 32 ---

Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehtaan osasto *) 23 20 20 --- ---

Hoitaja/potilas, tk-sairaala Kemiön osasto 0,61 0,64 0,64 0,72 ---

Hoitaja/potilas, tk-sairaala Taalintehtaan os. 0,68 0,68 --- ---

Euroa/käynti, avohoito ja tukipalvelut 53,00 52,19 51,13 53,15 ---

Euroa/käynti, hammashuolto 94,54 90,17 94,29 98,34 ---

Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Kemiön os. 181,27 210,24 197,97 193,12 ---

Euroa/hoitovuorokausi, tk-sairaala Ttehtaan os. 204,08 223,51 210,75 --- ---

Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista.

Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja.

*) Kesäkuukausina paikkaluku poikkeaa mainitusta luvusta.

107


Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI


Johtava lääkäri 1 1 1 1 ---

Hoitotyön päällikkö 1 1 1 1 ---

Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 ---

Laitosapulainen 9,784 9,784 9,784 7,784 ---

Lääkäri 5 5 5 5 ---

Osastonhoitaja 2 2 2 2 ---

Apul. osastonhoitaja 2 2 2 2 ---

Sairaanhoitaja 17,7 18,1 19,1 17,2 ---

Perushoitaja/Lähihoitaja 16 16 16 12 ---

Vastaanottoapulainen 3 3 2 1 ---

Välinehuoltaja 2 2 2 1 ---

Terveydenhoitaja 8 7 6,8 6,8 ---

Vastaava terveydenhoitaja 0 0,5 0,5 0,5 ---

Sosionomi AMK 0 0,1 0,5 0,5 ---

Psykologi 2 2 2 2 ---

Puheterapeutti 0 1 0,6 0,6 ---

Laboratoriohoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523 ---

Röntgenhoitaja 1 1 1 1 ---

Fysioterapeutti 3 3 3 3 ---

Ergoterapeutti 0 0 0,6 0,6 ---

Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 ---

Suuhygienisti 0 2 1 1 ---

Hammashoitaja 5 4 5 5 ---

Keskusvarastonhoitaja 0 0 1 1 ---

Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 ---

Askarruttaja 0,284 0,284 0,284 0 ---

Yhteensä 86,498 88,498 89,898 79,714 0

1,4 -10,184

Erotus 16-17 Erotus 17-18

108


Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri __________________________________________________________________________________ MUUTOKSET TA16–TA17: Lisääntyneet toimintatuotot (myyntitulot, potilasmaksut) +30 900 € Pienentyneet henkilöstökustannukset +192 700 € Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista –60 700 € • Lisääntyneet kust. kuntalaisten käynneistä muissa terv.keskuksissa –42 000 € • Lisääntyneet kust. asiakaspalvelujen ostosta yksityisiltä palveluntuott. –24 000 € • Lisääntyneet kustannukset IT-palveluista –7 600 € • Pienentyneet kustannukset asiantuntijakonsultoinneista + 7 400 € • Pienentyneet kustannukset potilaskuljetuksista + 6 800 € • Pienentyneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista + 11 600 € • Lisääntyneet kustannukset äitiys-/lasten-/kouluterveydenhuollon lääkäripalveluista sekä geriatrin

palveluista –10 000 € • Lisääntyneet kustannukset vuokrahammaslääkäreistä –10 000 € • Pienentyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta + 16 600 € • Lisääntyneet kustannukset toimisto-, posti- ja matkapalveluista –9 500 € Pienentyneet kustannukset materiaali- ja tavarahankinnoista + 6 700 € Pienentyneet muut toimintakustannukset (mm. sisäiset vuokrat) + 15 700 €

109

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri • tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten

perussairaanhoidon palveluja. • vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä

ja laadun valvonnasta. • huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa.

Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Hallitus julkisti kesäkuussa 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Uudistusten on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Tulevaisuudessa valtio määrittelisi sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaviivat, kun taas 18 maakunnan vastuulla olisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitus. Maakunnissa palveluja tuottaisivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhtiöt. Hallitus haluaa lisätä asiakkaiden valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoidon ympärivuorokautista päivystystoimintaa hoitaisi yhteensä 12 yksikköä eri puolilla maata. Todennäköistä on, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tapahdu olennaisia muutoksia valtakunnallisella tasolla vuoden 2017 aikana, vaan että toiminta jatkuu nykyiseen tapaan 1.1.2019 saakka. Tällä hetkellä kunnat vastaavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon kustannuksista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut kiireellisen hoidon 1.1.2013 alkaen. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta, mutta se vastaa kuitenkin edelleen kustannuksista. Sairaanhoitopiirin talous on edelleen kireä. Kaikki kunnat ovat ottaneet käyttöön eArkistopalvelun vuonna 2014 tai viimeistään vuonna 2015. Tämän myötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasasiakirjat ovat hoitopaikasta riippumatta aina saatavilla. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 On ensisijaisen tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan asianmukainen hoito oikealla hoitotasolla. Kunta on toistaiseksi voinut ottaa vastaan erikoissairaanhoidossa hoidetut potilaat, minkä vuoksi kunta on välttynyt lähes kokonaan nk. sakkomaksuilta. Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireillä on yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee kuntia koulutuksen, yhteistyön ja tutkimuksen kautta. Perusterveydenhuollon yksikkö auttaa kuntia tekemään suunnitelman terveydenhuollon järjestämiseksi. Yksikkö auttaa myös erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisessa. Se pyrkii myös yhteisten hoito- ja kuntoutusketjujen kehittämiseen, väestöä koskevien seurantatietojen tarjoamiseen sekä terveydenhuollon henkilöstötarpeen kartoittamiseen. Kunnalla tulee olemaan hyötyä perusterveydenhuollon yksikön tekemästä työstä esimerkiksi hoitotyön yhteisten suuntaviivojen muodossa. Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, joita käydään esimerkiksi terveydenhuollon tukipalveluita ja tietohallintoa koskien. Kunta tulee edelleen ostamaan lasten- ja nuorten psykiatrian palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta.

110

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito

Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2017


Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta

niin, ettei sakkomaksuja synny.

TUNNUSLUVUT


Avohoitokäyntien määrä

(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 14 462 13 574 15 178 15 178 ---

Hoitojaksojen määrä

(Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) 1 206 1 189 1 224 1 224 ---

MUUTOKSET TA16–TA17: Lisääntyneet kustannukset, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri –510 000 €

Pienentyneet kustannukset, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (eläkemaksut) +11 900 €

111

6.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto

• Ympäristö- ja tekniikka osaston hallinto • Valvontayksikkö • Kiinteistöyksikkö • Yhdyskuntatekniikkayksikkö • Kaavoitusyksikkö

112

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTOPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 3 638 163 3 973 449 3 918 353 3 942 592 3 140 336

Maksutuotot 295 291 228 000 245 700 245 700 245 700


Vuokratuotot 3 456 739 3 802 342 3 627 270 3 615 771 3 546 881


TOIMINTATUOTOT 7 856 423 8 268 012 8 079 680 8 092 420 7 218 274

muutos % 5 % -2 % 0 % -12 %


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 674 190 712 440 609 033 613 603 538 406





Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 881 241 2 127 469 2 195 428 2 195 428 1 877 626

Avustukset 158 195 169 000 176 000 176 000 176 000

Vuokrakulut 408 027 386 890 265 564 265 564 265 564


TOIMINTAKULUT 8 563 906 9 078 880 8 775 895 8 834 486 7 884 449

muutos % 6 % -3 % 1 % -12 %

TOMINTAKATE -587 442 -810 868 -696 215 -742 066 -666 175

SUUNNITELMAPOISTOT 1 590 649 1 972 395 2 075 610 2 405 510 2 497 110


113

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 335 349 5 916 449 5 901 553 5 930 592 5 135 336

Maksutuotot 295 291 228 000 245 700 245 700 245 700


Vuokratuotot 3 456 739 3 802 342 3 627 270 3 615 771 3 546 881


TOIMINTATUOTOT 9 817 539 10 543 012 10 342 880 10 360 720 9 496 908

muutos % 7 % -2 % 0 % -9 %

Valmistus omaan käytöön 120 041

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 674 190 712 440 609 033 613 603 538 406






Avustukset 158 195 169 000 176 000 176 000 176 000

Vuokrakulut 408 027 386 890 265 564 265 564 265 564


TOIMINTAKULUT 9 674 037 10 457 050 10 128 715 10 188 106 9 238 069

muutos % 7 % -3 % 1 % -10 %

TOMINTAKATE 263 543 85 962 214 165 172 614 258 839

SUUNNITELMAPOISTOT 2 335 349 3 031 495 2 978 310 3 276 510 3 369 110


114

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja

TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT:n hallinto hoitaa myös kunnan kaikkien liikennekysymysten, maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen vastuu investoinneista ja kiinteistöjen myynnistä sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan muodostavat merkittävän osan työtehtävistä. Lisäksi YjT:n hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa ja eläinlääkäripalveluissa, jota hoitaa Liedon kunnan isännöimä yhteistyöalue sekä jätehuoltoyhteistyössä, jota hoitaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kuntaan vaikuttavat myös ympäristö- ja tekniikkaosaston toimintaan. On olemassa useita kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja uuden sote-alueen aloittaessa toimintansa. Tämä voi vaikuttaa sekä henkilöstö- että tilantarpeeseen. Avoin kysymys mikä on kunnan peruspalvelun rakennusten tarve tulevaisuudessa? Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka vaikuttaa sekä seutulippuun että joukkoliikenteen ylläpitotapaan. Prosessi on vielä kesken, mutta lopputuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat suuremman vastuun Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta kulkevan linja-autoliikenteen ylläpitämisestä. Ilmasto- ja ympäristökeskustelu voimistuu entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä, myös Kemiönsaaren kunta, joutuvat huomioimaan yhä tiukentuvat energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista. Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi, ovat etusijalle asetettavia toimenpiteitä. Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti välittäjien toimesta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava. Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa etenkin joukkoliikenteen osalta. Yksityinen tarjonta tulee todennäköisesti olemaan runsasta, ja siten alueita tullaan myös tarjoamaan myyntiin kunnalle. Tarjottavien kohteiden joukossa on todennäköisesti niin raakamaata, vesialueita kuin rakennettuja kiinteistöjä. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut kunnan taajamien lähellä olevasta raakamaasta maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai jotka voivat edistää parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa. Peltomaan ja metsätalouden vuokraamisen vastuualueella noudatetaan normaalilinjaa vuonna 2017.

115

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja



Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja

saaristo- ja joukkoliikenteen liikennöitsijöiden kanssa.

ratkaisujen valvonta.

Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Myydään 10 asuntotonttia.

Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista.

Panostus henkilökunnan kehittämiseksi. Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä.

Vuosittaiset kehittämiskeskustelut.

AVAINLUVUT


Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 11 11

Käsitellyt pykälät 233 250 240 240 240

Teknisen johtajan päätökset 39 50 40 40 40

Edunvalvontatehtävät 21 20 20 20 20

Myydyt tai vuokratut tontit 3 12 10 10 10

Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 7 7 7 7 7



Tekninen johtaja 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 0,6 0,65 0,65 0,65 0,65

Yhteensä 1,6 1,65 1,65 1,65 1,65

MUUTOKSET TA16–TA17: Maksuosuus joukkoliikenteen ylläpitämiseksi samalla tasolla kuin vuonna 2016 on noussut 11 000 eurosta 53 000 euroon.

YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 434 928 241 250 257 375 257 375 257 375




Avustukset -1 000 -1 000 -1 000 -1 000


TOIMINTAKULUT -1 017 988 -1 055 358 -1 091 825 -1 099 305 -1 106 838

TOIMINTAKATE -583 060 -814 108 -834 450 -841 930 -849 463

116

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö

Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö

TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Jatkuva keskustelu rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelu-viranomaisen tehtävien yhdistämisestä suurempiin alueellisiin organisaatioihin tuo tietyn epävarmuuden tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan kehittämiselle. Tämä voi myös vaikuttaa kunnan muuhun toimintaan huomioon ottaen että valvontayksiköllä on merkittävä osa kunnan toimintaan viranomaistehtävien lisäksi. Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi tulevina vuosina. Vuoden 2017 aikana yksiköllä on aikomus ottaa käyttöön Lupapist.fi palvelun joka mahdollistaa sähköiset hakemukset ja ennen kaikkea parantaa suunnittelijoiden ja kiinteistönomistajien ennakko-ohjausta. Tämä korottaa rakennusvalvonnan kustannuksia. Korotetut kustannukset katetaan korottamalla rakennusvalvonnan maksuja 5-10 %. Kemiönsaaren Vesi on pyytänyt virka-apua ympäristönsuojeluviranomaiselta jotta saadaan ne (noin 300) kiinteistöä jotka sijaitsevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella mutta eivät ole liittyneet vesihuoltoon (vesi- ja/tai jätevesijohtoon) liittymään vesihuoltoon. Ympäristönsuojeluviranomainen on vesihuoltolain 4 § mukaan valvontaviranomainen asiassa mikä muun muassa tarkoittaa sitä että ympäristönsuojeluviranomainen valvontaviranomaisena voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen vastaista menettelyä taikka määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa. Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuudet kattaa toimintamenot maksuilla laajennettiin ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja asetuksessa ympäristönsuojelusta (713/2014). Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma. Hyväksytty valvontaohjelma ja hyväksytty taksa on edellytys jotta valvontamaksuja voidaan periä. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. Rakennusvalvonnan tavoite Lupapisteen ensimmäisenä käyttövuonna on että 20 % lupakäsittelystä tehdään kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen kautta ja että osuus kasvaa tasaisesti tulevina vuosina.

117





Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä

Rakennuslupakäsittely ja ennakko-ohjaus Yhdentää Lupapiste.fi palvelu rakennusvalvonnan päivittäiseen

työhön. Tavoite ensimmäiselle käyttövuodelle 2017 on että 20 %

lupakäsittelystä tehdään kokonaisuudessa sähköisesti Lupapisteen

kautta.

Ympäristönsuojelu Soveltaa tehokkaasti hallintopakkomenettelyä koskien liittymisiä

vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon.

Valvontasuunnitelman ja valvontaohjelman laatiminen sekä

ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen.

AVAINLUVUT


Rakennusvalvonta

Rakennusluvat ja muut valvonta-asiat 449 400 400 400 400

Tehdyt katselmukset 550 550 550 550 550

Ympäristönsuojelu

Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 175 150 150 150 150

Tehdyt katselmukset 63 90 90 90 90


Henkilötyövuosien määrä TA 16 TA 17 TS 18 TS 19

Valvontapäällikkö 1 1 1 1

Rakennustarkastaja 2 2 2 2

Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1

Ympäristötarkastaja 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1

Tekninen avustaja 1 1 1 1

118



MUUTOKSET TA16 – TA17: Rakennusvalvonta Tuotot +10 000 € Lisääntyneet kustannukset, asiantuntijapalveluiden ostot –10 000 €

VALVONTAYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 222 445 203 750 213 750 213 750 213 750




Muut toimintakulut -11 299

TOIMINTAKULUT -393 853 -445 323 -439 284 -442 528 -445 790

TOIMINTAKATE -171 407 -241 573 -225 534 -228 778 -232 040

119

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö

Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta peruspalvelu- ja sivistysosaston asiakkaille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö- ja siivoushenkilökunnan esimiehenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Koko maan taloudellinen tilanne on lyhyessä ajassa todettu olevan hyvin huono ja hallitus on nyt antanut toimenpide-ehdotuksia maan saattamiseksi jaloilleen. Julkisella sektorilla on, kuten muilla aloilla, edessään suuria muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti jatkossakin heijastumaan myös mm. kuntien kiinteistönomistukseen. Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa toimintojaan sisäisesti. Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen. Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin. Tänä päivänä on trendikästä olla ruokatietoinen. Elintarviketeollisuus antaa meille uusia tuotteita tiuhaan tahtiin. Uusia ruokavalioita esitellään ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Medioista voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. Sosiaalisissa medioissa keskustellaan ruoasta ja ruokakuvia julkaistaan. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä. Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15–20 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet – mielenkiintoinen toimiala! TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan jatkamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyötä, osittain ulkopuolisen konsultin toimesta ja osittain omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi.

120


Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Energian- ja vedenkulutuksen seuranta jatkuu tehostettuna. Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin. Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa työtä tämän tason ylläpitämiseksi. Vuoden 2017 aikana ruokahuolto- ja siivoustoimi tulee tekemään töitä kehittääkseen ruoan/ruoan laatua hoitolaitosten potilaille. Taloussuunnitelmakauden aikana julkaistaan "ruokastrategia". Viisi henkilöä ruokahuolto- ja siivoustoimesta osallistuu esimieskoulutukseen vuosina 2016–2017. Koulutus antaa esimiehille paremmat edellytykset hoitaa esimiestehtäviään. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Kiinteistöt

Sisäisten vuokralaisten kanssa luodaan Jokaisella sisäisellä vuokralaisella on vuokrasopimus vuoden

vuokrasopimukset. lopussa.

Ki inteistöohjelma Buildercomin Sisäiset asiakkaat saavat vuoden aikana mahdoll isuuden tehdä

tehostettu käyttö. palvelupyyntöjä suoraan ohjelmaan intranetin kautta.

Ruokahuolto- ja siivoustoimi

Toimelle luodaan "ruokastrategia" Valtuusto hyväksyy "ruokastrategian"

Viisi henkilöä ruokahuolto- ja Osallistujat valmistuvat vuoden 2017 aikana.

si ivoustoimesta osall istuvat

esimieskoulutukseen.

Henkilöstön kehityskeskustelut kerran Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa

puolessatoista vuodessa. kerran puolessatoista vuodessa

Jatkaa työtä hoitolaitosten keittiöiden ruokaohjeiden Että suurin osa toimen yhdeksän viikon ruokalistan

l isäämisellä tietokoneohjelmaan ruokaohje-, ravinto- ruokaohjeista on lisätty ohjelmaan.

ja kustannuslaskentaa varten.

Ympäristötavoite

Aloittaa jatkuva ruokasalien Joka keittiö on tehnyt dokumentoidun seurannan.

ruokahävikin seuranta

121


Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö AVAINLUVUT


Kiinteistöjen kerrosala 48 544 45 638 45 948 45 572 44 391

Rakennusten määrä 39 35 34 33 30

Asuinhuoneistoja 22 10 21 12 10

Aterioiden määrä 407 191 449 177 460 325 449 177 470 000

Siivotut pinta-alat 21 717 21 717 22 117 22 117 22 117



Yksikön päällikkö 1 1 1 1 1

Rakennusinsinööri 0,2 0,2 1 1 1

Projekti-insinööri 1 1 - - -

Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1 1


Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 1 1

Kiinteistönhoitaja 7 7 7 7 7

Siivoustyönjohtaja 1 0,5 0,5 0,5 0,5

Keittiöhenkilöstö 23,88 22,69 24,31 22 24

Siivoushenkilöstö 12,32 16,86 13,89 17 16

MUUTOKSET TA16 – TA17: Sivistysosaston tarpeisiin vuokrattuja parakkeja ei vuokrata enää vuonna 2017.

KIINTEISTÖYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 6 476 894 7 020 302 6 809 020 6 821 760 5 947 614



Palvelujen ostot -1 328 485 -1 354 484 -1 321 850 -1 344 520 -1 225 740

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 598 132 -1 735 979 -1 820 288 -18 200 288 -1 502 486

Avustukset -14 725 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000


TOIMINTAKULUT -5 265 448 -5 530 538 -5 327 883 -5 365 624 -4 444 601

TOIMINTAKATE 1 253 171 1 489 764 1 481 137 1 456 136 1 503 013

122

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö

TOIMINTA Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARA-kysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2017–2019 Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaat ja kuntalaiset ovat aiempaa vaativampia, kunnan sisäinen muuttohalukkuus lisääntyy, asuntojen tarve kasvaa ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden palveluntarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme on vähemmän haavoittuvainen henkilöstövaihdoksille. SITOVAT TAVOITTEET 2017

Tavoite Tavoitetaso / seurantaTiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen

asemakaava-alueilla vuosina 2017-2019

Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja ylläpidolle

on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2 asemakaavan tiealueen

lohkominen vuosittain.

Kunnan pienvenesatamien kehittäminen, hoito ja tuotto. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää nykyiset vaatimukset, niillä

tulee olla kaikki tarvittavat luvat ja niiden tulee olla tuottavia.

Vaihtoehtoisesti laituritoiminta yksityistetään resurssien

vapauttamiseksi laitureiden yleiseen kehittämiseen.

Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden

vuokraus, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa.

Kunta selvittää eri mahdollisuuksia laituritoiminnan hoitamiseksi

pienemmällä kunnallisella työpanoksella tulevaisuudessa.

Tavoitteena on, että laituritoiminta olisi tuottavaa.

123

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö



Yksikön päällikkö 1 1 1 1 1

Asiantuntija 2 2 2 2 2


Työnjohtaja 1 1 1 1 1

Huoltomiehet 8 8 8 8 8


Varhaiseläkkeelle jäämisten vähenemisen vuoksi varhaiseläkekustannukset laskevat 39 000 eurosta 15 000 euroon.

YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 647 330 776 460 765 460 765 460 765 460





Avustukset -143 470 -158 000 -165 000 -165 000 -165 000


TOIMINTAKULUT -1 488 365 -1 729 759 -1 649 008 -1 657 128 -1 615 302

TOIMINTAKATE -762 719 -953 296 -883 548 -891 668 -849 842

124

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyseessä on osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelu. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Työn alla olevia tärkeitä kaavoja ovat Valsverksholmenin asemakaava, Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan asemakaava. Asemakaavojen lisäksi työn alla on Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava. Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista ja yrityksistä vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtiolliset viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Valsverksholmenin asemakaava viedään päätökseen, kunhan alueelle saadaan uusi omistaja. Brinkkullan ja Kasnäsin asemakaavat viedään päätökseen. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston ranta-osayleiskaavan tarkistus valmiiksi 2017 aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2017


Brinkkullan asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.

Kasnäsin asemakaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.

Dragsfjärdin itäisen saariston

ranta-osyleiskaava. Päätösprosessi saatetaan loppuun.

Yksityiset kaavamuutokset. Kaavaprosessit hoidetaan kohtuullisessa ajassa.

AVAINLUVUT


Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai

päivityksiä. 0 0 1 0 0

Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen 6 3 3 3 3

päivityksiä.

Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia. 2 2 2 1 1

Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja. 2 2 2 2 2

Poikkeuslupia tai

suunnittelutarveratkaisuja. 33 25 25 20 20

125

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitus

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI


Kaavoitusarkkitehti 0,8 1 1 1 1

Kaavoittaja 0,25 1 0 0 0


Yhteensä 1,65 2,5 1,5 1,5 1,5


Henkilöstömenot ovat laskeneet 51 000 euroa, koska talousarvion mukaan kaavoittajan palkkaamista ei tulla

toteuttamaan.

KAAVOITUSYKSIKKÖ

BS 2015 BG 2016 BG 2017 EP 2018 EP 2019

TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019

TOIMINTATUOTOT 74 825 26 250 34 075 34 075 34 075



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1746 -800 -800 -800 -800

Muut toimintakulut -29 347 -500 -500 -500 -500

TOIMINTAKULUT -398 252 -317 905 -267 895 -269 901 -271 918

TOIMINTAKATE -323 427 -291 655 -233 820 -235 826 -237 843

126

7 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan talousarvion käyttötalousosan toimintatulot – ja menot. Tuloslaskelmassa välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka suuri osa käyttötalouden menoista tulee kattaa veroilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate osoittaa, paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden tulos osoittaa tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tuloslaskelmaosassa esitetään myös valtuuston nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot toimintakatetta seuraavien erien osalta: verotulot, valtionosuudet, korkotuotot ja -kulut sekä rahoitustuotot ja -kulut. Talousarvion tuloslaskelmaosaa otetaan myös tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Poistoerotuksen, varausten ja rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai arvioituja tuloja, koska ne eivät vaikuta rahoitukseen. Valtuusto hyväksyy kuitenkin suunnitelmat näille muutoksille hyväksyessään talousarvion tuloslaskelmaosan. Vapaaehtoisen rahaston ja varauksen tarkoituksen on varata omaa pääomaa erityiseen tarkoitukseen ja ne ovat luonteeltaan tilikauden tuloksen käsittelyeriä. Kunnalla voi olla sekä vapaaehtoisia rahastoja ja lahjoitusrahastoja että pakollisia varauksia ja vapaaehtoisia varauksia. Rahastojen ja varausten muutokset vaikuttavat määrärahoihin talousarvoin investointiosassa. Rahastojen siirrot ja varaukset ovat pääasiassa mahdollisia vain, kun koko kunnan tulos on voitollinen. Negatiivinen tulos ei mahdollista varauksia tulevaisuudelle. Talousarvion tuloslaskelmasta on selkeyden vuoksi tehty kaksi laskelmaa; varsinaisen talousarvion tuloslaskelma, joka sisältää sisäiset erät ja toinen, joka ei sisällä sisäisiä eriä. Tuloslaskelma on tehty sekä sisältäen vesiliikelaitoksen että ilman vesiliikelaitosta.

127

TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien

2015 2016 2016 2017 2018 2019

Ulkoinen / sisäinen TilinpäätösTalousarvio Muut.TA TalousarvioTaloussuun. Taloussuun.

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 7 045 343 7 414 411 7 414 411 7 293 803 7 322 342 5 698 586

Maksutuotot 2 657 291 2 500 500 2 500 500 2 537 350 2 377 350 754 500

Tuet ja avustukset 955 245 810 706 810 706 675 580 669 830 236 250

Vuokratuotot 3 654 551 4 004 542 4 004 542 3 806 020 3 794 521 3 562 881

Muut toimintatuotot 792 005 692 606 692 606 600 074 600 374 524 908

TOIMINTATUOTOT 15 104 435 15 422 765 15 422 765 14 912 827 14 764 417 10 777 125


TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut 24 840 498 26 103 553 26 103 553 25 169 933 24 605 226 12 507 130

Palvelujen ostot 22 303 734 21 905 061 22 405 061 23 034 885 23 155 027 7 959 973

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 450 444 3 642 097 3 642 097 3 770 428 3 716 728 2 749 555

Avustukset 1 938 387 1 885 558 1 885 558 1 590 070 1 525 070 832 450

Vuokrakulut 3 699 342 4 042 589 4 042 589 3 710 230 3 710 230 2 204 286

Muut toimintakulut 258 063 159 400 159 400 174 950 175 550 99 820

TOIMINTAKULUT 56 490 468 57 738 258 58 238 258 57 450 496 56 887 831 26 353 214

TOIMINTAKATE -41 265 992 -42 315 493 -42 815 493 -42 537 669 -42 123 414 -15 576 089

VEROTULOT

Kunnallisvero 18 861 262 18 308 000 18 308 000 17 897 000 17 951 000 8 011 000

Yhteisövero 810 620 600 000 600 000 735 000 768 000 806 000

Kiinteistövero 3 120 230 3 100 000 3 100 000 3 175 000 3 175 000 3 175 000

VEROTULOT 22 792 112 22 008 000 22 008 000 21 807 000 21 894 000 11 992 000

VALTIONOSUUDET 22 532 013 23 120 000 23 120 000 22 295 576 22 295 576 7 468 164

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 23 296 31 000 31 000 6 000 10 000 10 000

Muut rahoitustuotot 41 082 32 840 32 840 22 000 22 000 22 000

Korkokulut 224 110 396 000 396 000 307 000 449 000 473 000

Muut rahoituskulut 22 987 17 840 17 840 11 000 13 000 13 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT-182 719 -350 000 -350 000 -290 000 -430 000 -454 000

VUOSIKATE 3 875 414 2 462 507 1 962 507 1 274 907 1 636 162 3 430 075

POISTOT JA ARVONALENTUMISET2 764 727 3 573 000 3 573 000 3 545 000 3 955 000 4 061 000

SATUNNAISET ERÄT

TILIKAUDEN TULOS 1 110 687 -1 110 493 -1 610 493 -2 270 093 -2 318 838 -630 925

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)164 683 165 000 165 000 165 000 163 400 163 400VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMA 1 275 370 -945 493 -1 445 493 -2 105 093 -2 155 438 -467 525

128

TULOSLASKELMA

Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos

2015 2016 2016 2017 2018 2019

Ulkoinen / Sisäinen TilinpäätösTalousarvio Muut.TA TalousarvioTaloussuun. Taloussuun.

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 5 348 157 5 471 411 5 471 411 5 310 603 5 334 342 3 703 586

Maksutuotot 2 657 291 2 500 500 2 500 500 2 537 350 2 377 350 754 500

Tuet ja avustukset 955 245 810 706 810 706 675 580 669 830 236 250

Vuokratuotot 3 654 551 4 004 542 4 004 542 3 806 020 3 794 521 3 562 881

Muut toimintatuotot 528 075 360 606 360 606 320 074 320 074 241 274

TOIMINTATUOTOT 13 143 320 13 147 765 13 147 765 12 649 627 12 496 117 8 498 491

Valmistus omaan käytöön 120 041

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut 24 840 498 26 103 553 26 103 553 25 169 933 24 605 226 12 507 130

Palvelujen ostot 21 583 152 20 928 589 21 428 589 22 137 065 22 257 207 7 062 153

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 085 753 3 257 399 3 257 399 3 347 628 3 293 928 2 326 755

Avustukset 1 938 387 1 885 558 1 885 558 1 590 070 1 525 070 832 450

Vuokrakulut 3 699 342 4 042 589 4 042 589 3 710 230 3 710 230 2 204 286

Muut toimintakulut 233 205 142 400 142 400 142 750 142 550 66 820

TOIMINTAKULUT 55 380 337 56 360 088 56 860 088 56 097 676 55 534 211 24 999 594

TOIMINTAKATE -42 116 976 -43 212 323 -43 712 323 -43 448 049 -43 038 094 -16 501 103

VEROTULOT

Kunnallisvero 18 861 262 18 308 000 18 308 000 17 897 000 17 951 000 8 011 000

Yhteisövero 810 620 600 000 600 000 735 000 768 000 806 000

Kiinteistövero 3 120 230 3 100 000 3 100 000 3 175 000 3 175 000 3 175 000

VEROTULOT 22 792 112 22 008 000 22 008 000 21 807 000 21 894 000 11 992 000

VALTIONOSUUDET 22 532 013 23 120 000 23 120 000 22 295 576 22 295 576 7 468 164


Korkotuotot 23 296 31 000 31 000 6 000 10 000 10 000

Muut rahoitustuotot 35 115 26 840 26 840 16 000 16 000 16 000

Korkokulut 151 580 274 000 274 000 221 000 333 000 356 000

Muut rahoituskulut 10 092 13 000 13 000 11 000 8 000 8 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT-103 261 -229 160 -229 160 -210 000 -315 000 -338 000

VUOSIKATE 3 103 887 1 686 517 1 186 517 444 527 836 482 2 621 061

POISTOT JA ARVONALENTUMISET2 020 027 2 513 900 2 513 900 2 642 300 3 084 000 3 189 000

SATUNNAISET ERÄT

TILIKAUDEN TULOS 1 083 859 -827 383 -1 327 383 -2 197 773 -2 247 518 -567 939

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+)128 829 129 130 129 130 129 170 127 530 127 530VARAUSTEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0RAHASTOJEN LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ)1 212 688 -698 253 -1 198 253 -2 068 603 -2 119 988 -440 409

129

ULKOINEN TULOSLASKELMA

Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaanlukien 2014 2015 2016 2016 2017

Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Muut TA Talousarvio

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 2 873 819 2 941 674 2 979 071 2 979 071 2 913 700

Maksutuotot 2 672 906 2 657 290 2 496 250 2 496 250 2 534 350

Tuet ja avustukset 1 082 289 955 245 810 706 810 706 675 580

Vuokratuotot 537 291 572 842 542 400 542 400 547 750


TOIMINTATUOTOT 7 625 037 7 659 724 7 128 033 7 128 033 6 935 054

Valmistus omaan käyttöön 86 360 120 041TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut



Eläkekulut 4 666 241 4 727 725 4 812 218 4 812 218 4 389 070

Muut henkilöstösivukulut 975 360 1 058 865 1 239 915 1 239 915 1 034 813





Avustukset 1 758 187 1 938 387 1 885 558 1 885 558 1 590 070

Vuokrakulut 650 979 617 634 593 430 593 430 451 960


TOIMINTAKULUT 48 076 785 49 071 891 49 443 526 49 943 526 49 472 723

TOIMINTAKATE -40 365 387 -41 292 126 -42 315 493 -42 815 493 -42 537 669

VEROTULOT

Kunnallisvero 18 009 536 18 861 262 18 308 000 18 308 000 17 897 000

Yhteisövero 746 505 810 620 600 000 600 000 735 000

Kiinteistövero 2 911 094 3 120 230 3 100 000 3 100 000 3 175 000

VEROTULOT 21 667 135 22 792 112 22 008 000 22 008 000 21 807 000

VALTIONOSUUDET 22 372 187 22 532 013 23 120 000 23 120 000 22 295 576


Korkotuotot 26 059 12 905 0

Muut rahoitustuotot 40 930 28 215 28 000 28 000 22 000

Korkokulut 307 741 213 718 365 000 365 000 301 000

Muut rahoituskulut 17 292 10 121 13 000 13 000 11 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -258 044 -182 719 -350 000 -350 000 -290 000

VUOSIKATE 3 415 891 3 849 280 2 462 507 1 962 507 1 274 907

POISTOT JA ARVONALENTUMISET 2 557 314 2 764 727 3 573 000 3 573 000 3 545 0000 0

TILIKAUDEN TULOS 858 577 1 084 553 -1 110 493 -1 610 493 -2 270 093

POISTOERON LISÄYS(-) VÄHENNYS(+) 165 454 164 684 165 000 165 000 165 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) 1 024 031 1 249 237 -945 493 -1 445 493 -2 105 093

TAVOITEET JA TUNNUSLUVUT

Toimintatulot / Toimintamenot, % 15,9 % 15,6 % 14,4 % 14,3 % 14,0 %

Vuosikate / Poistot, % 133,6 % 139,23 % 68,9 % 54,9 % 36,0 %

Vuosikate, euro/asukas 492 € 557 € 354 € 282 € 185 €

Kertynyt yli- / alijäämä 13 535 722 14 784 958 13 839 465 13 339 465 14 984 9580,0 % 0 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Asukasmäärä vuoden lopussa 6 943 6 908 6 965 6 965 6 908

130

8 INVESTOINTIOSA 8.1 Hallinto-osasto 8.2 Kehitysosasto 8.3 Sivistysosasto 8.4 Peruspalveluosasto 8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto

131

8.1 Hallinto-osasto Talousarviovuosi 2017

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat

Investointi 2017: 7 500 € (Tietokoneet ja oheislaitteet)

20 000 € (Www- ja extranet sivujen uusiminen) 40 000 € (Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä) 10 000 € (Luottamushenkilöiden tabletit) 77 500 € yhteensä

2. IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2017: 35 000 €

Taloussuunnitelma 2018–2019

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Investointi 2018: 7 500 € Investointi 2019: 7 500 €

2. ATK, ohjelmat

Investointi 2018: 100 000 € (Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon ohjelma) Investointi 2019: 0 €

3. IKT-varusteet ja ohjelmat

Investointi 2018: 35 000 € Investointi 2019: 35 000 €

8.2 Kehitysosasto Talousarviovuosi 2017

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Tietokonetarvikkeita ja Ipadeja Investointi 2017: 5 000 €

2. Kylttejä moottoriteiden varrelle Kylttejä, 2 kappaletta, moottoritien varrella Helsingistä Investointi 2017: 40 000 €

3. Kylttejä, ”Tervetuloa Kemiönsaarelle”

Kylttejä 2 kpl ”Tervetuloa Kemiönsaarelle” tultaessa Kemiönsaarelle Investointi 2017: 10 000 €


1. ATK-varusteet ja ohjelmat ATK-varusteet Investointi 2018: 5 000 € Investointi 2019: 5 000 €

132

2. Hiilirakennusten remontointi Kahden hiilirakennuksen remontointi, yritystoimintaan Taloussuunnitelma 2018 50 000 € Kahden muun hiilirakennusten remontointi, yritystoimintaan Taloussuunnitelma 2019 50 000 €

3. Kylttejä Taalintehtaalle

Taloussuunnitelma 2018 20 000 €

4. Kylttejä Kemiöön Taloussuunnitelma 2019 20 000 €

8.3 Sivistysosasto Talousarviovuosi 2017

1. IT-varustelu ja ohjelmistot Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian tarkoituksenmukaisessa käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostusta tietokoneisiin, varusteluun, ohjelmistoihin ja henkilöstön jatkokoulutukseen. Sivistysosaston pyrkimys uudistaa ja täydentää esikoulujen, koulujen ja päiväkotien it-varustelua on askel tähän suuntaan. Vuoden 2017 aikana uudistetaan Dalsbruks skolan dataprojektorit ja dokumenttikamerat (suurin osa on vuodelta 2008). Joitakin kouluja varustetaan sähköisillä infotauluilla. Taloudellisia resursseja tarvitaan myös uusille ohjelmistoille. Ylioppilaskirjoitukset ovat jo nyt sähköiset ja lukiossa varustetaan yksi 8–10 opiskelijan luokka kirjoituksia varten. Suurin yksittäinen panostus muilla yksiköillä on päivähoitoyksikön uusi talousohjelmisto. Koulut, esikoulut ja päiväkodit 75 000 € Lukion oppilaat 15 000 € Sivistysosaston muut yksiköt 15 000 € Taloussuunnitelma 2018 105 000 € Taloussuunnitelma 2019 105 000 €

2. Kalusto ja tulevaisuuden koulun varustelu Uusi opetussuunnitelma asettaa oppimisympäristölle uusia vaatimuksia. Kouluja pitää asteittain varustaa mm. joustavilla kalusteilla. Tulevaisuuden koulussa opetustiloja tulisi voida käyttää joustavasti. Investointi 2017 45 000 € Taloussuunnitelma 2018 30 000 € Taloussuunnitelma 2019 30 000 €

3. Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen Vapaa-ajan yksikön hoidossa on monta aluetta, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Yleisen huollon lisäksi tarvitaan vuosittain suurempia toimenpiteitä, joiden materiaalikustannukset helposti nousevat tuhansiin euroihin. Investointi 2017 15 000 € Taloussuunnitelma 2018 15 000 € Taloussuunnitelma 2019 15 000 €

133

8.4 Peruspalveluosasto Talousarviovuosi 2017

1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2017: 30 000 €

2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software) Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita-ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja, jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin. Investointi 2017: 100 000 €

3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasnosturi, potilasvuoteita, geriatrisia tuoleja ja pyörätuoleja. Investointi 2017: 33 000 €

4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, ensisijaisesti Kemiön terveysaseman uusiin tiloihin mm. instrumenttihuoltolaitteita, lääkekaappeja, hammashoitoyksikkö, röntgenlaitteistoa hammashoitoon, kylmälaitteistoa, deko-laite, tutkimusvalaisimia, hoitopöytiä. Investointi 2017: 260 000 €

5. Ilmalämpöpumppuja Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin. Investointi 2017: 10 000 €


1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hardware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2018: 30 000 €

2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (software)

Kansallisten Kanta-palveluiden käyttöönotto etenee vaiheittain, mikä tarkoittaa uusien tai päivitettyjen Abilita-ohjelmistokokonaisuuksien hankintaa. Lisäksi tarvitaan ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja, jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseihin. Investointi 2018: 100 000 €

3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja -nosturi. Investointi 2018: 100 000 €

4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa

Hoitoirtaimistoa, mm. röntgenlaitteistoa hammashoitoon, suihkuvaunu, hydraulinen kävelypöytä, hoitopöytiä, Coulter-analysaattori. Investointi 2018: 37 000 €

5. Ilmalämpöpumppuja Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin, lähinnä vanhustenhuollon yksiköihin. Investointi 2018: 10 000 €

134

8.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka, hallinto Talousarviovuosi 2017

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2017: 15 000 €

1. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Talousarviovuosi 201: – 45 000 €

Taloussuunnitelma 2018 – 2019

1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2018: 15 000 € Investointi 2019: 15 000 €

2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Taloussuunnitelma 2018: – 45 000 € Taloussuunnitelma 2019: – 89 000 €

Kiinteistöt Talousarviovuosi 2017

1. Amospuiston urheilukenttä ja koulupiha Uuden päiväkodin rakentamisen takia, oppilaat Amosparkens skolanissa tarvitsevat uusia toiminnallisia vaihtoehtoja välitunneille sekä liikuntatunneille. Paikalla, johon uusi päiväkoti on rakennettu, oppilaat ovat aikaisemmin pystyneet pelaamaan sekä koripalloa että jalkapalloa. Miniareena, joka nyt on ollut oppilaiden käytössä välitunneilla, palvelee jatkossa enemmän päiväkodin lapsia kuin Amosparkens skolanin oppilaita. Amosparkens skolanin pihaa laajennetaan Turuntien suuntaan yleisurheilukentälle. Yleisurheilukentän puolikuu sekä osa nurmialueesta toimivat koulun pihana. Sekä yleisurheilukentän puolikuulle että nurmialueelle asennetaan tekonurmi. Puolikuuhun tulee minikoriskenttä, 5x30m juoksuratoja, korkeus- sekä seiväshypyn suorituspaikka. Nurmialueelle tulee monitoimikenttä joka voidaan käyttää monipuolisesti jalkapallon, salibandyn, pesäpallon, käsipallon ja tenniksen pelaamiseen. Talvella on mahdollista käyttää kenttää luistelukenttänä. Myös juoksuratoja parannetaan uudella kuivatuksella sekä tiilimurskeella. Pituushyppypaikka siirretään juoksuratojen ulkopuolelle Edvin Widentien suuntaan. Heittopaikat kuten kuulantyöntö, keihäs ja kiekko pysyvät jatkossakin samoilla paikoilla kuin tällä hetkellä, puolikuussa Turuntien päädyssä. Brutto Avustus Netto Arvio 2016: 275 000 € 75 000 € 200 000 € Talousarvio 2017: 600 000 € 75 000 € 525 000 € Investointi yhteensä 725 000 €

135

2. Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysaseman korjaus- ja laajennustyöt jatkuvat ja valmistuvat vuoden 2017 aikana. Arvio 2016: 1 000 000 € Talousarvio 2017: 3 450 000 € Investointi yhteensä 4 450 000 € Hyväksytty valtuustossa 27.9.2016 § 52

3. Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin Investointimääräraha osittain suunnitelluille hankinnoille, osittain vuoden aikana syntyville tarpeille, uusia ruokahuolto- ja siivoustoimen koneita. Talousarvio 2017: 60 000 €

4. Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan. Talousarvio 2017: 300 000 € Taloussuunnitelma 2018: 300 000 € Taloussuunnitelma 2019: 300 000 €

5. Taalintehtaan paloasema, lattian korjaaminen Taalintehtaan paloaseman lattia on vuosien saatossa painunut ja on huonossa kunnossa. Suunnitelma asian korjaamiseksi on tehty. Avustusta toimenpiteille voi ja tullaan hakemaan Palosuojelurahastolta. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2017: 140 000 € 40 000 € 100 000 €

6. Almakoti, sprinklaus ja korjaus Vuoden 2016 aikana päivitetään vuonna 2012 tehtyjä korjaus- ja sprinklaussuunnitelmia Almakodin osalta. Sprinklaus ja korjaus aloitetaan vuoden 2017 aikana ja työt valmistuvat vuoden 2018 aikana. Arvio 2016: 50 000 € Talousarvio 2017: 200 000 € Taloussuunnitelma 2018: 1 300 000 € Investointi yhteensä 1 550 000 €

Kunnanhallitus on 30. marraskuuta 2016 § 149 tehnyt seuraavan päätöksen. ”Kokonaisarviointi sote-uudistuksen vaikutuksista varsinkin kiinteistöinvestointeihin tehdään nopeassa aikataulussa, viimeistään maaliskuuhun 2017 mennessä. Valtuusto palaa Almakodin investointiin kokonaisarvioinnin valmistumisen jälkeen.”

7. Hulta päiväkoti, ilmanvaihtokoneen uusiminen

Hulta päiväkodin ilmanvaihtokone tulee uusia. Suunnittelu tarvittavista toimenpiteistä tehdään vuoden 2017 aikana ja itse vaihto tehdään vuoden 2018 aikana. Talousarvio 2017: 50 000 € Taloussuunnitelma 2018: 200 000 € Investointi yhteensä 250 000 €

Taloussunnitelma 2018–2019

Hannakoti Hannakodin sprinklauksen yhteydessä tehtiin myös muita sisäpuolisia parannustöitä rakennuksessa. On vielä olennaisia asioita jotka pitää korjata rakennuksessa, osa kellaritiloista tulee mm. joko sprinklata tai

136

palo-osastoida muilta tiloilta. Vaadittavien toimenpiteiden suunnittelu tehdään vuoden 2018 aikana ja parannustyöt vuoden 2019 aikana. Taloussuunnitelma 2018: 100 000 € Taloussuunnitelma 2019: 600 000 € Dalsbruks skola, opetuskeittiön uusiminen Opetuskeittiön kiinteä kalustus on kulunut ja vaihdon tarpeessa. Taloussuunnitelma 2018: 50 000 € Kemiön koulukeskus, opetuskeittiön uusiminen Opetuskeittiön kiinteä kalustus on kulunut ja vaihdon tarpeessa. Taloussuunnitelma 2018: 50 000 € Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2019 aikana. Taloussuunnitelma 2019: 100 000 €

Yhdyskuntatekniikka Talousarviovuosi 2017

1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tavoitteena on vuonna 2017 uusia Arkadiantien valaistus tämän päivän standardien mukaiseksi. Tavoitteena on myös jatkossa tehdä yhteistyötä eri osapuolten välillä kun yhteisiä kaapeliojia tehdään. Talousarvio 2017 70 000 € Taloussuunnitelma 2018 50 000 € Taloussuunnitelma 2019 50 000 €

2. Asemakaavateiden asfaltointi

Meille on kertynyt suuri asfaltointivelka, joka pitää hoitaa. Tavoitteena vuonna 2017 on raskaasti kuormitetun Engelsbyntien asfaltointi. Talousarvio 2017 60 000 € Taloussuunnitelma 2018 60 000 € Taloussuunnitelma 2019 60 000 €

3. Maanhankinta

Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi ja liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio 2017 400 000 € Taloussuunnitelma 2018 100 000 € Taloussuunnitelma 2019 100 000 €

4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monia katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on vuonna 2017 Amospuiston koululle johtavan Edvin Widen tien uusiminen. Talousarvio 2017 250 000 € Taloussuunnitelma 2018 200 000 € Taloussuunnitelma 2019 200 000 €

5. Taalintehtaan vierasvenesatama

Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavan mukaisesti. Tavoitteena vuonna 2017 on varmistaa vierassataman rantaviiva, FamilyPort projektin yhteydessä. Talousarvio 2017 150 000 € Taloussuunnitelma 2018 250 000 € Taloussuunnitelma 2019 250 000 €

137

6. Kuivatuslinjat

Yleinen määräraha ojitus- ja kuivatuslinjoja varten. Talousarvio 2017 20 000 € Taloussuunnitelma 2018 20 000 € Taloussuunnitelma 2019 20 000 €

7. Viheralueet ja leikkipuistot Tavoitteena vuonna 2017 on saada Kemiön keskustan leikkipuisto kuntoon. Yleinen päämäärä on parantaa lähiympäristön viihtyvyyttä. Talousarvio 2017 50 000 € Taloussuunnitelma 2018 30 000 € Taloussuunnitelma 2019 30 000 €

8. Laitureiden yleinen kunnossapito Laitureiden jatkuvan kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Keisarin laiturin korjaukseen korvamerkitään 20 000 euroa. Talousarvio 2017 60 000 € Taloussuunnitelma 2018 60 000 € Taloussuunnitelma 2019 60 000 €

9. Pakettiauto Kunnalla on useita leasingautoja sekä omia autoja. Leasingsopimukset ovat ylipäänsäkin kalliita, koska 3–4 vuoden leasingsopimuksella auton hinta olisi periaatteessa maksettu. Siksi on perusteltua investoida muutamaan omaan lisäautoon ja samalla luopua muutamasta voimassaolevasta leasingsopimuksesta. Tutkitaan sähköauton hankinnan mahdollisuutta. Talousarvio 2017 40 000 € Taloussuunnitelma 2018 40 000 € Taloussuunnitelma 2019 40 000 €

138

INVESTOINNIT 2017-2019

Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Yhteensä /

HALLINTO-OSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

ATK-varusteet ja ohjelmat:

Tietokoneet ja oheislaitteet 7 500 7 500 7 500 22 500

Kunnan nettisivujen ja ekstranetin uudistaminen 20 000 20 000

Henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmä 40 000 40 000

Henkilöstöhallinnon ohjelma 100 000 100 000

Luottamushenkilöiden tabletit 10 000 10 000

IKT-varusteet ja ohjelmat:

Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko 35 000 35 000 35 000 105 000

HALLINTO 112 500 142 500 42 500 297 500


KEHITYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

ATK-varusteet ja ohjelmat 5 000 5 000 5 000 15 000

Kylttejä moottoriteiden varrella (markkinointi) 40 000 40 000

Kylttejä "Tervetuloa Kemiönsaarelle" tultaessa Kemiönsaarelle 10 000 10 000

Hiilirakennusten remontointi, yritystoimintaan 50 000 50 000 100 000

Kylttejä Taalintehtaaseen 20 000 20 000

Kylttejä Kemiöön 20 000 20 000

KEHITYS 55 000 75 000 75 000 205 000

139


SIVISTYSOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

ATK-varusteet ja ohjelmat 90 000 90 000 90 000 270 000

Lukion opiskelijoiden tietokoneet 15 000 15 000 15 000 45 000

Tulevaisuuden koulun kalusto ja varustus:

2017 -2019 APS ja muut koulut 45 000 30 000 30 000 105 000

Varoja virkistysalueiden, liikuntapaikkojen ja uimarantojen uudistamiseen 15 000 15 000 15 000 45 000

SIVISTYS 165 000 150 000 150 000 465 000


PERUSPALVELUOSASTO Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 30 000 30 000 60 000

ATK-varusteet ja ohjelmat, ophjelmistot 100 000 100 000 200 000

Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 33 000 100 000 133 000

Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa 260 000 37 000 297 000

Ilmalämpöpumput, 6 kpl 10 000 10 000 20 000

PERUSPALVELU 433 000 277 000 0 710 000


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, hallinto Brutto Myynti Netto Brutto Myynti Netto Brutto Myynti Netto hanke 2017-2019

ATK-varusteet ja ohjelmat, laitteistot 15 000 15 000 15 000 45 000

Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo 45 000 -45 000 45 000 -45 000 45 000 -45 000 -135 000

YjT, hallinto 45 000 -30 000 45 000 -30 000 45 000 -30 000 -90 000

140

*Hyväksytty valtuustossa 27.9.2016 § 52

Investointi Arvio Talousarvio 2017 TS 2018 TS 2019 Yhteensä /

YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, kiinteistöt yhteensävuodelle 2016 Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

Amospuiston koulupiha

Amosparkens skolan kolupihan ja yleisliikuntakentän parantaminen 725 000 200 000 600 000 75 000 525 000 525 000

Kemiön terveysasema:

Laajennus, korjaus ja sprinklaus 4 450 000 * 1 000 000 3 450 000 3 450 000

Laitteita ruokahuolto- ja siivoustoimen tarpeisiin 60 000 60 000

Investointipotti 300 000 300 000 300 000 900 000

Taalintehtaan paloasema:

Lattian korjaaminen 100 000 0 140 000 40 000 100 000 100 000

Almakoti:

Sprinklaus ja korjaus 1 550 000 50 000 200 000 1 300 000 1 500 000

Hannakoti:

Korjauksen suunnittelu 700 000 100 000 600 000 700 000

Taalintehtaan terveysasema:

Korjaus ja sprinklaus 100 000 100 000

Dalsbruks skola:

Opetuskeittiön uusiminen 50 000 50 000

Kemiön koulukeskus:

Opetuskeittiön uusiminen 50 000 50 000

Hulta päiväkoti

Ilmanvaihtokoneen uusimisen suunnittelu ja toteutus 250 000 50 000 200 000 250 000

Kiinteistöt 4 800 000 115 000 4 685 000 2 000 000 1 000 000 7 685 000

141


YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA, yhdyskuntatekniikka Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

Tievalaistus 70 000 50 000 50 000 170 000

Asemakaavateiden asfaltointi 60 000 60 000 60 000 180 000

Maanhankinta 400 000 100 000 100 000 600 000

Asemakaavatiet ja suunnittelu 250 000 200 000 200 000 650 000

Taalintehtaan vierasvenesatama 150 000 250 000 250 000 650 000

Kuivatus 20 000 20 000 20 000 60 000

Viheralueet ja leikkipuistot 50 000 30 000 30 000 110 000

Yleinen laitureiden kunnossapito 60 000 60 000 60 000 180 000

Pakettiauto 40 000 40 000 40 000 120 000

Yhdyskuntatekniikka 1 100 000 810 000 810 000 2 720 000

Talousarvio 2017 Netto TS 2018 Netto TS 2019 Netto Yhteensä 2017-2019

Kemiönsaaren kuna (ilman Kemiönsaaren Vesi) 6 680 500 160 000 6 520 500 3 469 500 45 000 3 424 500 2 092 500 45 000 2 047 500 11 992 500

142

9 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota. Toiminnan rahoitus esitetään talousarvion rahoitusosassa joka on osaa talousarviota yhdessä talouslaskelmaosan ja investointiosan kanssa. Rahoitusosassa kunta osoittaa varsinaisen toiminnan ja siihen kuuluvien investointien nettokassavirran yli- tai alijäämän suuruus. Rahoitustoiminnan kassavirta osoittaa, millä tavalla nettokassavirran alijäämä on katettu tai millä tavalla ylijäämä on käytetty ja miten se on vaikuttanut rahoitustilanteeseen. Rahoituslaskelmaan tuodaan tuloslaskelmasta vuosikate sekä ylimääräiset erät. Investointiosasta tuodaan käyttöomaisuuden hankintahinta, myös hankintameno tai sen osa, joka on katettu investointivarauksella tai rahastosta. Rahoituslaskelman tuloina osoitetaan investointiosaan kirjatut investointien rahoitusosuudet (mm. Valtionavustus) sekä käyttöomaisuuden myyntiutotot. Tuloslaskelma- ja investointiosista siirtyvien erien lisäksi rahoituslaskelmassa arvioidaan anto- ja ottolainauksen muutokset. Näiden arviointien jälkeen saadaan arvio kassavarojen muutoksista. Kunnanvaltuustolle ehdotetut rahoituslaskelman erät, jotka ovat sitovia:

- antolainauksen vähennys/lisäys - pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys

Rahoituslaskelman kohdassa pitkäaikaisten lainojen lisäys arvioidaan, kuinka paljon talousarviovuonna tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan rahoitustarvetta. Vastaavasti kohdassa lyhytaikaisten lainojen lisäys voidaan arvioida lyhytaikaisen rahoituksen tarve.

143

RAHOITUSLASKELMAKemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2015 2016 2016 2016 2017 2018 2019

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu TA Ennuste Talousarvio Taloussunn. Taloussunn.

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 875 413 2 462 507 1 962 507 1 962 507 1 274 907 1 636 162 3 430 075

Satunnaiset erät


Toiminnan rahavirta 3 534 090 2 266 757 1 766 757 1 766 757 1 110 907 1 472 162 3 266 075



Rahoitusosuudet investointimenoihin 168 567 125 000 192 900 192 900 115 000 0 0


Investointien rahavirta -10 051 627 -5 980 750 -6 079 750 -4 879 750 -6 836 500 -3 740 500 -2 343 500


Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset Liikelaitokselle -472 363 0

Antolainasaamisten vähennykset 249 648 249 650 249 650 281 140 281 140 281 140 281 140

Antolainauksen muutokset -222 715 249 650 249 650 281 140 281 140 281 140 281 140


Pitkäaikaisten lainojen lisäys Kunnalta 472 363 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 10 495 000 5 000 000 5 099 000 3 899 000 7 500 000 4 080 000 628 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -249 648 -249 650 -249 650 -281 140 -281 140 -281 140 -281 140

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 924 135 -2 341 600 -2 341 600 -2 341 600 -2 376 400 -2 565 800 -2 650 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0

Lainakannan muutokset 8 793 581 2 408 750 2 507 750 1 276 260 4 842 460 1 233 060 -2 303 140


Muut maksuvalmiuden muutokset -329 589


Rahavarojen muutos 1 723 739 -1 055 593 -1 555 593 -1 555 593 -601 993 -754 138 -1 099 425

Kassa 5 997 790 3 956 603 4 442 197 4 442 197 3 840 204 3 086 066 1 986 641

Lainakanta 22 719 292 25 377 691 25 476 692 24 276 692 29 400 292 30 914 492 28 892 492

Laina/asukas 3 289 3 655 3 688 3 514 4 256 4 475 4 182

Asukasluku 6 908 6 943 6 908 6 908 6 908 6 908 6 908

Kassan riittävyys, päivät 35 22 24 24 21 18 23

144

RAHOITUSLASKELMAPoislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos 2015 2016 2016 2016 2017 2018 2019

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu ta Ennuste Talousarvio Taloussunn. Taloussuunn.

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 103 887 1 686 517 1 186 517 1 186 517 444 527 836 482 2 621 061

Satunnaiset erät 0


Toiminnan rahavirta 2 762 564 1 490 767 990 767 990 767 280 527 672 482 2 457 061



Rahoitusosuudet investointimenoihin 117 818 125 000 125 000 125 000 115 000


Investointien rahavirta -7 014 073 -5 495 750 -5 495 750 -4 295 750 -6 356 500 -3 260 500 -1 883 500




Antolainasaamisten lisäykset liikelaitokselle -472 363 0 0 0

Antolainasaamisten vähennykset liikelaitokselle 249 648 249 650 249 650 281 140 281 140 281 140 281 140

Antolainauksen muutokset -222 715 249 650 249 650 281 140 281 140 281 140 281 140


Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 0 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 4 240 000 4 240 000 3 040 000 6 800 000 3 400 000 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 256 424 -1 544 000 -1 544 000 -1 544 000 -1 604 000 -1 847 500 -1 955 010

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Lainakannan muutokset 6 438 576 2 696 000 2 696 000 1 496 000 5 196 000 1 552 500 -1 955 010




Rahavarojen muutos 1 723 739 -1 059 333 -1 559 333 -1 527 843 -598 833 -754 378 -1 100 309

145

10 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN

Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen

Talousarvio 2017 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Kunnan tuloslaskelmaosa

ilman Vesiliikelait. ml. liikelaitos

(ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen)

Toimintatulot

Myyntitulot, sis/ulk. Ilman VA 4 914 383 1 818 000 6 732 383

Myyntitulot, sisäiset VA 396 220 165 200 -396 220 1) -165 200 3) 0

Maksutulot 2 537 350 2 537 350

Tuet ja avustukset 675 580 675 580

Muut toimintatulot 4 126 094 5 000 0 1) 4 131 094

Toimintatulot 12 649 627 1 988 200 -396 220 -165 200 14 076 407

Toimintamenot

Henkilöstömenot -25 169 933 -25 169 933

Palvelujen ostot, ulk./sis. Ilman VA -22 028 849 -226 600 -22 255 449

Palvelujen ostot, sisäiset VA -108 216 -671 220 108 216 3) 671 220 1) 0

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 300 644 -10 000 46 984 3) -3 713 444

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. VA -46 984 0

Avustukset -1 590 070 -32 200 -1 590 070

Muut toimintamenot, ulkoiset -3 852 980 -3 885 180

Muut toimintamenot, sisäiset 0

Toimintamenot -56 097 676 -940 020 155 200 671 220 -56 614 076

Toimintakate -43 448 049 1 048 180 -241 020 506 020 -42 537 669

Verotulot 21 807 000 21 807 000

Valtionosuudet 22 295 576 22 295 576

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 0

Korkotulot, sisäiset 6 000 -6 000 5) 0

Muut rahoitustulot, ulkoiset 16 000 6 000 22 000

Muut rahoitustulot, sisäiset 0 0 4) 0

Korkomenot -221 000 -80 000 -301 000

Korkomenot, sisäiset 0 -6 000 0 6 000 5) 0

Muut rahoitusmenot -11 000 -11 000

Korvaus peruspääomasta 0 0 0 4) 0

Rahoitustulot ja -menot -210 000 -80 000 -6 000 6 000 -290 000

Vuosikate 444 527 830 380 -247 020 247 020 1 274 907

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -2 642 300 -902 700 -3 545 000

Arvonalentumiset

Poistot ja arvonalentumiset -2 642 300 -902 700 -3 545 000

Satunnaiset erät

Tilikauden tulos -2 197 773 -72 320 -247 020 247 020 -2 270 093

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 129 170 35 830 165 000

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0

Tilikauden ylijäämä -2 068 603 -36 490 -247 020 247 020 -2 105 093

Eliminoidaan:

1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto

2) Muu sisäinen myynti ja osto

3) Sisäisen veden/jäteveden osto/myynti

4) Korvaus peruspääomasta

5) Korko, sisäiset lainat

146

Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen

Talousarvio 2017 Eliminoinnit Kokonaistarkastelu

Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos kunnan rahoitusosa

(ilman liikelait.) ml. liikelaitos

Tulorahoitus

Vuosikate 444 527 830 380 -247 020 1) 247 020 1) 1 274 907

Satunnaiset erät 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -164 000 0 -164 000

Tulorahoitus 280 527 830 380 -247 020 247 020 1 110 907


Investointimenot -6 680 500 -480 000 -7 160 500

Rahoitusosuudet investointimenoihin 115 000 0 115 000

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-

tulot 209 000 209 000

Investointien rahavirta -6 356 500 -480 000 -6 836 500

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 075 973 350 380 -247 020 247 020 -5 725 593



Antolainasaamisten vähennys 281 140 -281 140 2)


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 800 000 700 000 7 500 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta 0 -281 140 281 140 2) 0

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -1 604 000 -772 400 -2 376 400



Muut maksuvalmiuden muutokset

Rahoituksen rahavirta 5 477 140 -353 540 -281 140 281 140 5 123 600

Vaikutus maksuvalmiuteen -598 833 -3 160 -528 160 528 160 -601 993

Elimininoidaan:

1) Henkilöstöpalvelut, sisäinen myynti ja osto

2) Sisäisen lainan vähennys

147

11 KEMIÖNSAAREN VESI

148

KEMIÖNSAAREN VESI Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja

TOIMINTA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on toimittaa kuluttajille juomavettä sopimusehtojen mukaisesti, sekä johtaa kiinteistöjen tuottamat jätevedet Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. Jätevedenpuhdistamon tehtävänä on puhdistaa jätevedet annettujen lupaehtojen mukaisesti.

Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Kemiönsaaren Vesi perii mm. vesimaksuja, jätevesimaksuja, perusmaksuja, lietteen vastaanottomaksuja ja liittymismaksuja voidakseen vastata kaikista käyttö- ja pääomakustannuksista. Kemiönsaaren Vesi muodostuu kolmesta yksiköstä:

1 Hallinto 2 Vesi 3 Jätevesi Nämä toimintayksiköt on jaettu useaan kustannuspaikkaan, jotta saataisiin konkreettinen ja läpinäkyvä talousarvio, josta ilmenevät todelliset kustannukset.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2017–2019 Kemiönsaaren Veden talous on lähivuosina hyvin riippuvainen liittymismaksuista. Käyttötaloudessa tulee kuitenkin pyrkiä pienentämään riippuvuutta liittymismaksuista. Vuonna 2015 siirrettiin noin 250 toiminta-alueella sijaitsevaa, vesi- ja jätevesiverkostoon liittymätöntä kiinteistöä valvontayksikön piiriin. Kiinteistöille lähetettiin kesällä 2016 kuitenkin vielä huomautuskirje liittymisestä. Kiinteistöt tulevat saamaan liittymiskehotuksen liittymisestä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kun kaikki nyt vielä liittymättömät kiinteistöt on liitetty verkostoon, on Kemiönsaaren Vedellä hyvät mahdollisuudet alkaa lyhentää lainojaan huomattavasti nykyistä nopeammin. Markkinakorot ovat tällä hetkellä hyvin alhaisella tasolla. Yleisen talouden tervehtyessä markkinakorot tulevat väistämättä nousemaan. Markkinakorot muodostavat kasvavan riskin Kemiönsaaren Veden taloudelle. Kasvavien poistokustannusten seurauksena taksaa korotettiin 1.1.2016 alkaen. Jätevedenkäsittelyn keskittämistä ja vesihuollon turvaamista koskevia suuria linjauksia tehtäessä vuonna 2011 laskelmat perustuivat siihen, että taksaa on työn valmistuttua tarkistettava 0,5 eurolla/m³. Taksa oli pysynyt sitä ennen samalla tasolla kolme vuotta. Taksan tarkistus on kuitenkin tehtävä vuosittain taloussuunnitelmakauden aikana, jotta lainoja olisi mahdollista lyhentää. Investointitalousarvion mukaan investointitahti hidastuu oleellisesti aiemmasta niin, että yhteenlasketut investoinnit muodostavat noin 50 % poistoista. Tämä mahdollistaa isommat lainanlyhennykset ja velkataakan pienentämisen vuodesta 2017 alkaen. Kemiönsaaren alueen jätevesiverkostosta on tehty vuotovesiselvitys. Vuotovesien saaminen pois jätevesiverkostosta on mittava työ, joka on aloitettu vuonna 2015. Osa Kemiönsaaren Veden vesi- ja viemäriverkostoa on käyttöikänsä lopussa. Koska suuret investoinnit on nyt tehty, keskittyy Kemiönsaaren Vesi lähivuosina ikääntyneen verkostonsa saneeraamiseen. Etäluettavien vesimittareiden vaihtotyö aloitettiin kesällä 2016 ja se työ jatkuu. Toimenpide parantaa myös asiakaspalvelua sekä helpottaa ja nopeuttaa laskutusta.

149

KEMIÖNSAAREN VESI Vastuuhenkilö: Timitusjohtaja

SITOVAT TAVOITTEET 2017–2019 Tavoite Tavoitetaso/seuranta

Vuotovesien poistaminen viemäriverkostosta. Työ on aloitettu vuonna 2015 ja se jatkuu edelleen.

Työ on myös osa verkoston ja viemärikaivojen saneerausta.

Vähintään 150 kiinteistön liittäminen verkostoon (vähintään 30 - 50 kiinteistöä/vuosi). Olemassa olevilla toiminta-alueilla sijaitsevia kiinteistöjä kehotetaan liittymään vesihuoltopalveluihin.

Kaikki toiminta-alueen liittämättömät kiinteistöt liitetään. Mainittujen alueiden kiinteistönomistajat saavat viranomaiskehotuksen liittymisestä.

Lainakannan vähentäminen. Alijäämä.

Lainakanta alkaa laskea vuonna 2017 laaditun talousarvion

suunnitelman mukaisesti. Kemiönsaaren Vesi voi alkaa pienentää velkataakkaansa vuonna 2017 investointien vähenemisen ansiosta. Taloussuunnitelmakauden aikana syntyy alijäämää. Alijäämä tulee kattaa 4 vuoden aikana.

Tunnusluvut

Suoritukset 2014 2015 2016E 2017B 2018P 2019P

Asiakasmäärä 1722 1739 1765 1795 1825 1855

Veden hinta, €/m³ 1,7 1,7 1,85 1,85 1,85 1,85

Jäteveden hinta, €/m³ 2,8 2,8 3,1 3,1 3,1 3,1

Myyty vesi (1000m³) 193 192 193 194 195 196

Myyty jätevesi (1000m³) 215 216 217 218 219 222

Veden- ja jäteveden hinta tarkistetaan vuosittain.

150


Toiminnan rahoittaminen edellyttää vähintään 30 kiinteistön liittämistä vuosittain.

MUUTOKSET TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN AIKANA:

Investoinnit pidetään tasolla, joka muodostaa noin 50 % poistoista. Tämä mahdollistaa lainojen takaisinmaksun.

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

TULOSLASKELMA

2015 2016 2017 2018 2019

Ulkoinen / sisäinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunn. Taloussuun.

LIIKEVAIHTO

Myyntituotot 1 697 186 1 943 000 1 983 200 1 988 000 1 995 000

LIIKEVAIHTO 1 697 186 1 943 000 1 983 200 1 988 000 1 995 000

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 263 930 332 000 280 000 280 300 283 634

MATERIAALIT JA PALVELUT



MATERIAALIT JA PALVELUT -1 085 274 -1 361 170 -1 320 620 -1 320 620 -1 320 620

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Suunitelman mukaiset poistot -744 700 -1 059 100 -902 700 -871 000 -872 000

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -744 700 -1 059 100 -902 700 -871 000 -872 000

MUUT KULUT -24 858 -17 000 -32 200 -33 000 -33 000

LIIKEYLI-/ ALIJÄÄMÄ 106 285 -162 270 7 680 43 680 53 014

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUTKorkotuotot 0Muut rahoitustuotot 5 966 6 000 6 000 6 000 6 000Korkokulut kunnalle -10 391 -31 000 -6 000 -10 000 -10 000

Korkokulut muille -62 139 -91 000 -80 000 -106 000 -107 000

Korvaus peruspääomasta -12 866 -4 840 0 -5 000 -5 000

Muut rahoituskulut -29 0

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -79 459 -120 840 -80 000 -115 000 -116 000

TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISET ERÄT 26 827 -283 110 -72 320 -71 320 -62 986

TILIK. YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 26 827 -283 110 -72 320 -71 320 -62 986

POISTOERON LISÄYS / VÄHENNYS 35 855 35 870 35 830 35 830 35 830

TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (ALIJÄÄMÄ) 62 682 -247 240 -36 490 -35 490 -27 156

151

Kemiönsaaren Vesiliikelaitos INVESTOINNIT

1. Viemärilinjojen rakentaminen toiminta-alueelle Uusien liittyjien kytkentä toiminta-alueella. Talousarvio 2017 50 000 € Taloussuunnitelma 2018 50 000 € Taloussuunnitelma 2019 50 000 €

2. Vesilinjojen rakentaminen toiminta-alueelle Uusien liittyjien kytkentä toiminta-alueella.

Talousarvio 2017 50 000 € Taloussuunnitelma 2018 50 000 € Taloussuunnitelma 2019 50 000 €

3. Verkoston kaukovalvonta Kaukovalvonnan lisääminen ja kehittäminen vesi- ja viemäriverkoston alueella. Talousarvio 2017 30 000 € Taloussuunnitelma 2018 30 000 € Taloussuunnitelma 2019 30 000 €

4. Vesilinjojen rakentaminen Långön saarelle Ehdollinen, vaatii 15 sopimuksen allekirjoittanutta liittyjää. Liittymismaksu yhteensä (vesi- ja viemäriliityntä) 9 000€.

Talousarvio 2017 50 000 € Taloussuunnitelma 2018 50 000 € Taloussuunnitelma 2019 0 €

5. Viemärilinjojen rakentaminen Långön saarelle Ehdollinen, vaatii 15 sopimuksen allekirjoittanutta liittyjää. Liittymismaksu yhteensä (vesi- ja viemäriliityntä) 9 000€.

Talousarvio 2017 100 000 € Taloussuunnitelma 2018 100 000 € Taloussuunnitelma 2019 0 €

6. Viemärilinjojen rakentaminen uusille kaava-alueille Talousarvio 2017 60 000 € Taloussuunnitelma 2018 60 000 € Taloussuunnitelma 2019 150 000 €

7. Vesilinjojen rakentaminen uusille kaava-alueille Talousarvio 2017 40 000 € Taloussuunnitelma 2018 40 000 € Taloussuunnitelma 2019 80 000 €

8. Kasnäsin jätevedenpuhdistamo Mahdollinen osuus Kasnäsiin mahdollisesti rakennettavasta jätevedenpuhdistamosta.

Talousarvio 2017 0 € Taloussuunnitelma 2018 0 € Taloussuunnitelma 2019 0 €

152

9. Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus Toiminta-alueella on käytössä vanhaa, käyttöikänsä päässä olevaa putkistoa, joka tulee saneerata. Vuotovesien saaminen pois viemäriverkostosta vaatii viemäriputkistojen ja viemärikaivojen saneerausta.

Talousarvio 2017 100 000 € Taloussuunnitelma 2018 100 000 € Taloussuunnitelma 2019 100 000 €

153

INVESTOINNIT 2017–2019


Kemiönsaaren Vesi Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto Brutto Avustus Netto hanke 2017-2019

Viemärilinjat ja liittymät toiminta-alueella 50 000 50 000 50 000 150 000

Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella 50 000 50 000 50 000 150 000

Kaukovalvontajärjestelmä 30 000 30 000 30 000 90 000

Vesi Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää) 50 000 50 000 100 000

Viemäri Långön (ehdollinen, vähintään 15 liittymää)) 100 000 100 000 200 000

Viemäri uusille asemakaava-alueille 60 000 60 000 150 000 270 000

Vesi uusille asemakaava-alueille 40 000 40 000 80 000 160 000

Puhdistuslaitos Kasnäsiin (osuus) 0 0

Vesi- ja viemäriverkoston saneeraus 100 000 100 000 100 000 300 000

Kemiönsaaren Vesi 480 000 480 000 460 000 1 420 000

154

KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS

RAHOITUSLASKELMA

2015 2016 2016 2017 2018 2019

Tilinpäätös Talousarvio Muutettu Talousarvio Taloussuun. Taloussun.

talousarvio

Toiminnan rahavirta

Liikeyli-/alijäämä 106 285 -162 270 -162 270 7 680 43 680 53 014

Poistot ja arvonalentumiset 744 700 1 059 100 1 059 100 902 700 871 000 872 000

Rahoitustuotot- ja kulut -79 459 -120 840 -120 840 -80 000 -115 000 -116 000

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät

Toiminnan rahavirta 771 526 775 990 775 990 830 380 799 680 809 014


Investointimenot -3 088 304 -485 000 -651 900 -480 000 -480 000 -460 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 50 750 0 67 900 0 0 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Investointien rahavirta -3 037 554 -485 000 -584 000 -480 000 -480 000 -460 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 266 028 290 990 191 990 350 380 319 680 349 014



Pitkäaikaisten lainojen lisäys, kunnalta 472 363 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 2 800 000 760 000 859 000 700 000 680 000 628 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -249 648 -249 650 -249 650 -281 140 -281 140 -281 140

Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -667 711 -797 600 -797 600 -772 400 -718 300 -694 990





Rahoituksen rahavirta 2 266 028 -287 250 -188 250 -353 540 -319 440 -348 130

Rahavarojen muutos 0 3 740 3 740 -3 160 240 884

talousarviokirja 2017 - hyväksytty valt 15.12vuosina 2016 ja 2017 voimaantulevat muutokset, joilla...

Documents