Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 1 ]Keskiviikkona 7.9.2016

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

www.ylojarvi.fi

Sivu 10

DigiYlöjärvinostaaideat

lentoonSivu 3

Lomittajaauttaaomaistahoitavaa

Sivu 9

Valprotsemppaa

kohtityöelämää

Sivu 8

Teatteri Jakkarauuden edessä

[ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

Suora demokratia – pakkopullaa vai toimintatapa?Suomessa on perinteisesti luotettu edustukselliseen demokratiaan, jos-sa vaaleilla valitut päättäjät tekevät päätökset. Asukkaiden kuuleminen on sisällytetty lukuisiin säädöksiin, kuten kunta-, nuoriso- tai maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lainsäädäntö mahdol-listaa kattavan suoran demokratian käytön, mutta miksi se välillä loistaa poissaolollaan?

Yleisesti voidaan todeta, että suu-ressa kuvassa asiassa on menty eteen-päin. Kuitenkin ilmassa on ajattelua, jonka mukaan kuntalaisten vaikutus-mahdollisuuksien lisääminen tai lakia laajempi kuntalaisten kuuleminen olisi resurssien haaskausta. Resurssien haaskausta se on, jos sitä lähestytään pelkkä tehokkuus mielessä.

Kunta ei kuitenkaan voi toimia ku-ten yritys, jonka johto voi sukkelasti linjata asioita muilta kysymättä. Byro-kratiaa siis tarvitaan, vaikka nykyajat-telussa kaikki kokevat sen hidasteeksi. Byrokratian avulla kuntaa voidaan joh-taa demokraattisesti ja niin, että kun-ta noudattaa lakeja ja asetuksia. Näin turvataan myös kuntalaisten oikeudet.

P + linja-auto = liityntäpysäköinti Teivon raviradan kupeesta, Ylöjärven ja Tampereen rajalta löytyy Pirkan-maan ensimmäinen virallinen joukkoliikenteen liityntäpysäköintipaikka. Pysäköintipaikalle voi jättää ilmaiseksi oman autonsa ja jatkaa matkaa bussilla. Mikkolantiellä, aivan pysäköintialueen vieressä kulkee linja 80, jolla pääsee suoraan mm. rautatieasemalle ja Taysiin. Vaasantien pysäkille on matkaa noin 400 metriä ja sieltä pääsee linjan 85 nopeilla yhteyksillä Tampereen keskustaan. Teivon liityntäpysäköintipaikka sijaitsee B-maksu-vyöhykkeellä eli sieltä matkustaa Tampereelle halvimmalla mahdollisella taksalla. Matkakortin arvolipulla hinnat ovat seuraavat: aikuiset 1,80 €, opiskelijat ja nuoret 1,30 €, lapset 0,90 €. Koko Tampereen seudun joukko-liikenne siirtyi kesäkuussa 2016 yhteiseen kuusiportaiseen maksuvyöhyke-järjestelmään. Aikataulut ja hinnat: joukkoliikenne.tampere.fi.

Ylöjärvi perusti vuonna 2013 ennak-koluulottomasti asukaslautakunnan, jonka tehtävä on lisätä kuntalaisten kuulemista, aina asioiden valmiste-lusta itse päätöksentekoon asti. Vaa-likauden alussa perustettu lautakunta joutui alkajaisiksi haasteellisen työn eteen: kaupungin organisaatiossa oli uusi lautakunta, jolla ei kuitenkaan ollut päätäntävaltaa juuri mihinkään. Alku oli vaikea, sillä moni lautakun-nan jäsen koki riittämättömyyttä ja toiminta-ajatuksemme oli vielä hako-teillä. Alussa tasapainottelimme kah-den toimintamallin välissä. Pitäisikö asukaslautakunnan jäsenten jalkau-tua kuntalaisten pariin ja tuoda ken-tän ideat kaupungin hallintoon ja sitä kautta toimia kuntalaisten äänitorve-na? Vai pitäisikö keskittyä kaupungin toimintojen kehittämiseen niin, että kuntalaisten kuuleminen olisi eri yksi-köiden normaalia arkea eikä pakkopul-laa?

Olemme toteuttaneet molempia malleja, mutta parhaat tulokset olem-me saavuttaneet jälkimmäisellä taval-la. Ainakin omasta mielestäni kaupun-

gin toiminta kuntalaisten kuulemiseksi on parantunut. Kuntalaisten näkemyk-siä halutaan ja heitä haastetaan osal-listumaan asioiden kehittämiseen ja valmisteluun. On otettu käyttöön ai-van uusia tapoja kuulla kuntalaisia, esimerkkinä Otakantaa.fi-palvelu.

Ensimmäistä kertaa olemme pysty-neet kuulemaan ihmisiä laajasti niin, että asioita ei ole vielä päätetty. Kun-talaiset ovat saaneet miettiä oman alueensa kaavoituksen ja palvelujen kehittämistä. Ideat on koottu yhteen ja ne on lähetetty asiasta vastaaville lautakunnille sekä virkamiehille. Asu-kasilloissa pohditut asiat ovat menneet ensimmäistä kertaa valtuutettujen hyödynnettäviksi, kun he päättävät tulevien vuosien alueellisesta suunnit-telusta.

Asukaslautakunnan puolesta haluan kiittää lautakunnan alaisia neuvosto-ja erinomaisesta työstä, jota ne ovat tehneet kuntalaisten eteen. Samaten haluan kiittää lautakunnan jäseniä, jotka ovat uskoneet yhteiseen tekemi-seen.

Jussi-Pekka AhonenAsukaslautakunnan puheenjohtaja

www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2016 kaksi kertaa: keskiviikkona 10.2. ja 7.9.

Julkaisija:Ylöjärven kaupunki, Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi

Päätoimittaja:Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto

Sisällön suunnittelu ja palaute: Tiedottaja Tiina Helminen p. 050 437 1247 tiina.helminen@ylojarvi.fi

Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven Uutisten mukana kaikkiin mainosjakelun salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä. Lehteä saa myös kaikista kaupungin kirjastoista sekä kaupungintalolta. Sähköisen version voi lukea osoitteessa www.ylojarvi.fi/tiedotuslehti.

Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy Painopaikka: Alma Manu, TamperePainos: 14 000 kplKansikuva: Rami MarjamäkiISSN 2323-914X (painettu)ISSN 2323-9158 (verkkojulkaisu)

7. syyskuuta 2016

Valtakunnallisen maakuntauudistuksen ta-voitteena on muodostaa Suomeen 18 maa-kuntaa, jotka vastaavat vuoden 2019 alusta lukien mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastustoimen ja tiettyjen valtion alue-hallintoviranomaisille kuuluvien tehtävien järjestämisestä alueellaan. Lainsäädäntö-valmistelu lähtee siitä, että väliaikainen hallinto, jonka tehtävänä on valmistella uudistus maakunnassa, aloittaisi toimintan-sa kesällä 2017. Tätä ennen on aloitettava tämän mittavan uudistuksen esivalmistelu.

Loppukeväällä valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö lähettivät kunnille ja kuntayhtymille sekä valtionhal-linnon aluetason toimijoille kirjelmän, jossa ohjeistetaan uuden maakunnan käynnistä-misen esivalmistelua. Tavoitteena on, että maakuntien alueilla sovitaan uuden maa-kuntahallinnon perustamisen esivalmistelu-vaiheen organisoitumisesta. Tästä olisi siis sovittava maakunnan liiton, kuntien, sai-raanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelas-tuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympä-ristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä aluehallintoviraston kesken.

Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuol-Jarkko SorvantoKaupunginjohtaja

lon (sote) palvelurakenteen uudistuksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmä ko-koontui ennen kesälomien alkamista 22.6. Tuossa kokouksessa linjattiin sote- ja maa-kuntauudistuksen organisoitumista jatkossa Pirkanmaalla. Uuden organisoitumisen myö-tä uudistuksen linjauksia tekevät esivalmis-telun hallitus, johtoryhmä ja valtuuskunta.

Valtuuskunta on entinen ohjausryhmä, jota on täydennetty sidosryhmien edusta-jilla. Poliittista esivalmistelua varten maa-kuntahallitus on nimittänyt 11 jäsenisen hallituksen, jossa paikat jakaantuvat kun-tavaalien tuloksen mukaisesti. Esivalmiste-lun johtoryhmä taas koostuu eri osapuolia edustavista johtavista viranhaltijoista. Ope-ratiivisesta toiminnasta vastaa alueellinen muutosjohtaja muun projektihenkilöstön kanssa. Esivalmistelun hallitus valitsi 29.8. Pirkanmaan muutosjohtajaksi Kari Hakarin, sote-projektijohtajaksi Jaakko Herralan ja maakuntaprojektin projektijohtajaksi Jukka Alasentien.

Valtuuskunta on uudistuskokonaisuutta koordinoiva, vaikuttamisen, informaation ja sitouttamisen foorumi. Se muun ohella seuraa sote- ja maakuntavalmistelun val-

mistelua ja käy keskustelua uudistuksen maakunnallisista tavoitteista sekä yhteen-sovittaa uuden ja luovuttavan organisaation näkökulmat.

Esivalmistelun hallitus on uudistuksen po-liittisen ohjauksen foorumi. Sen tehtävänä on antaa maakuntatason poliittinen ohjaus uudistuksen valmistelulle esivalmisteluvai-heessa.

Johtoryhmä koostuu 17 jäsenestä ja on virkamiesvalmistelun foorumi. Se johtaa, ohjaa ja yhteensovittaa esivalmistelun operatiivista virkamiestyötä ja valmistelee asiat esivalmistelun hallitukselle ja val-tuuskunnalle. Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat ovat nimenneet edustajak-seen johtoryhmään Ylöjärven kaupungin-johtajan. Näin ollen Ylöjärvellä on hyvät mahdollisuudet osallistua esivalmisteluun ja vaikuttaa uudistuksen toteuttamiseen Pirkanmaalla.

Esivalmistelutyölle on aikaa noin vuo-si. Valmisteltavana on mittava uudistus. Lisäksi aikataulu on melko tiukka. Toivon yhteistyöhenkistä ja rakentavaa esivalmis-telutyötä Pirkanmaan maakuntauudistuksen äärellä.

Näkökulma

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Uuden maakunnan esivalmistelu käynnistyi Pirkanmaalla

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ]Keskiviikkona 7.9.2016

DigiYlöjärvi kasvaa sisältäpäin

Ideat lentoon!

DigiYlöjärven eli kau-pungin sähköisten pal-veluiden ideointi ja toteutus tapahtuu ruo-honjuuritasolla, vapaa-

ehtoisuuteen perustuen. Tavoitetta kohti kuljetaan avoimin ja aktiivisin mielin.

– Kyse on myös uuden toimintakult-tuurin luomisesta, ja se syntyy parhai-ten vapaaehtoisvoimin sekä verkos-toituen. Valmistamme organisaatiota sisäisesti uuteen toimintakulttuuriin, ja samaan aikaan haastamme kaupun-kilaiset esittämään toiveitaan ja ideoi-taan uusista tavoista hoitaa palveluita, kehitysjohtaja Riku Siren sanoo.

– Kaupunkilaiset ovat palveluiden käyttämisen ja asioinnin parhaat asi-antuntijat, joten heidän näkemyksen-sä on kehitystyössä tärkeä. Monesti käyttäjät ovat paremmin perillä uuden tekniikan suomista mahdollisuuksista kuin virkamiehet.

Kehitysjohtaja kannustaa kaupun-kilaisia keksimään korkealentoisiakin ideoita. Hullultakin kuulostavasta aja-tuksesta voi syntyä täysin uudenlaisia ja toimivia käytäntöjä, eikä sähköisten avausten testaaminen aina maksa mal-taita.

Ensisijaiseksi käyttöliittymäksi

Kehitysjohtaja Riku Sirenin sanoin nyt rakennettava toimintakulttuuri on no-peaa, ketterää, avointa ja kokeilevaa, kuten digitalisaatio yleensäkin on.

– Onneksemme Ylöjärvi on ylipää-tään hyvin kehitysmyönteinen kaupun-ki. Tästä maineesta haluamme pitää kiinni ja olla tälläkin alueella etujou-koissa ainakin omassa kokoluokassam-me.

Siren muistuttaa, että useimmilla kuntalaisilla on jo tarvittava tieto ja kanavat. Kehitysjohtajan visiossa kau-punkilaiset käyttävät tulevaisuudessa kaupungin palveluita ensisijaisesti di-gitaalisia kanavia myöten. Lapsi toki tuodaan edelleen konkreettisesti päi-vähoitoon, mutta hoitoon liittyvä by-

rokratia hoituu verkossa.Vaikka DigiYlöjärvi on monella ta-

valla vielä ajatuksen asteella, konk-reettisia askelia otetaan koko ajan. Loppukesästä on alettu kokeilla chat-tia eli verkkokeskustelua liikunta- ja nuorisotoimessa sekä perusopetukses-sa ja varhaiskasvatuksessa (ks. s. 8).

– Nämä ovat sellaisia aloja, joiden hallinnolta ihmisillä on paljon kysyt-tävää. Verkkokeskustelu on yksi tapa ottaa yhteyttä, ja ihmiset ovat jo tot-tuneet siihen erilaisten yritysten kans-sa asioidessaan, kehitysjohtaja toteaa.

Työn alla on myös sähköinen raken-nuslupaprosessi sekä sovellus, jolla saisi ajantasaista tietoa liikuntapai-koista kuten latujen kunnosta. Ter-veyskeskuksessa sähköinen asiointi on-kin jo monelle arkipäivää. Uusimpana konkreettisena toimena pääkirjastoon tuotiin juuri 3D-tulostin, joka on kaik-kien kirjaston asiakkaiden käytettävis-sä (ks. s. 8).

Lapset etujoukoissa

Ylöjärven varhaiskasvatuksessa digita-lisointi etenee jo vauhdikkasti. Lapset omaksuvat uuden teknologian joka ta-pauksessa nopeasti jo vapaa-ajallaan, joten sitä on luontevaa hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa.

– Tablettitietokoneen käyttö on esi-kouluryhmissä jo arkipäivää. Muuta-massa ryhmässä on kokeilussa isompi kosketusnäyttö, ja kännyköitäkin hyö-dynnetään, varhaiskasvatuksen suun-nittelija Merja Hietikko kertoo.

Hän muistuttaa, että tabletit ja kännykät ovat paljon muutakin kuin pelilaitteita. Erilaisten viestimien luku- ja käyttötaito on paitsi osa las-ten vapaa-aikaa myös taitoa, jota he aikanaan tarvitsevat koulussa, arkisten asioiden hoitamisessa ja yhteiskunnal-lisessa osallistumisessa. Näiden tai-tojen opiskeleminen eskarista alkaen edistää lasten kasvatuksellista ja kou-lutuksellista tasa-arvoa.

Laitteita ei myöskään käytetä yksin vaan aina vähintään pareittain ja ai-

kuisen valvonnassa.– Kun yhdessä koetaan tekemisen

ja oivaltamisen riemua, yhteistyötai-dotkin kasvavat. Lapsi tutkii maailmaa kokonaisvaltaisesti ja yhdistää ennak-koluulottomasti leikkiä, liikuntaa ja mediasovelluksia. Esikoulun mediakas-vatus ei ole pelkkää ruudun tuijotta-mista, Hietikko vakuuttaa.

– Käyttämämme pelit edistävät op-pimista ja niiden pelaaminen yhdessä edistää ystävystymistä. Meillä Rinteen päiväkodissa lapset ovat käyttäneet YouTube-videoita esikuvina tanssies-saan eli kännykkäkin voi kannustaa liikkumaan, lastentarhanopettaja Jus-si Ritola luettelee hyviä tapoja käyt-tää teknologiaa.

Sisältö ratkaisee

Esiopetuksessa käytettävät ohjelmat ja pelit tukevat vaikkapa kirjainten ja numeroiden oppimista. Tabletilla voi-daan harjoitella kirjainten piirtämistä ja laskutoimituksia. Hauskoja ja kehit-täviä pelejä löytyy myös kotikäyttöön.

– Verkosta löytää helposti erilai-sia maksuttomia opetuspelejä. Lähes kaikista peleistä on olemassa maksut-tomat demomallit. Maksulliset ver-siotkaan eivät ole niin mahdottoman kalliita, etteikö niitä voisi muutamia päiväkoteihin ladata, Merja Hietikko kertoo.

Jo esikoululaisille tabletti on näp-pärä tiedonhaun väline. Kun mieleen juolahtaa jokin kysymys, siihen on helppo alkaa etsiä vastauksia netistä yhdessä aikuisen kanssa.

Esiopetuksessa alkaneen lukuvuo-den isoja teemoja ovat mediakasva-tus, monilukutaito sekä tieto- ja vies-tintäteknologia. Teemasta huolimatta teknologia on päiväkodeissa vain vä-line. Sen, mihin tabletti tai peli lasta johdattaa, ratkaisee sisältö.

DigiYlöjärven etenemistä voi seurata blogissa digiylojarvi.blogspot.fi.

Tabletilla voi harjoitella muun muassa kirjainten muodostamista. Kun viivasta tulee hyvä, pääsee eteenpäin.

Mitä asioita sinä haluaisit hoitaa verkossa? Miten digitaalista tekniikkaa voisi mielestäsi hyödyntää kau-punkilaisten arjessa? Keksitkö tavan, jolla jonkin kau-pungin tehtävän voisi hoitaa kopterikameralla? Nyt

on aika ideoida.

Susanna Viljanen RakennusjärjestysuudistuuYlöjärven kaupungin rakennusjär-jestyksen uudistaminen on loppu-suoralla. Uudet määräykset kor-vaavat ja yhtenäistävät nykyiset Ylöjärven, entisen Kurun ja entisen Viljakkalan rakennusjärjestykset. Tarkoitus olisi, että uusi rakennus-järjestys saadaan hyväksyttyä ja kaupungin verkkosivuille vielä lop-puvuoden aikana.

Uutta rakennusjärjestystä val-mistellut rakennustarkastaja Petri Mäki lupaa, että uusi asiakirja on selkeä työkalu, josta jokainen voi itse tarkistaa, mitä omalla tontilla saa tehdä.

– Siinä määritellään selkeästi, millaisen aidan tai varaston ton-tilleen saa rakentaa, milloin tarvi-taan naapureilta suostumus pelkän kuulemisen sijaan ja muita vastaa-via asioita. Toivomme, että tämän myötä rakennusvalvontaan tulevat kyselyt vähenevät eikä ympäristö-lautakunnan tarvitsisi enää tehdä periaatepäätöksiä rakennusjärjes-tyksen soveltamisesta, Mäki sanoo.

Rakennuslupa pian verkossa

Ylöjärvellä voi pian hakea raken-nuslupaa verkossa. Tavoitteena on, että Lupapiste.fi-palvelu saadaan käyttöön vielä tämän vuoden puo-lella.

Verkossa rakennuslupahakemuk-sen tekee suunnittelija. Jos raken-taja haluaa hoitaa lupahakemuksen itse, hän voi toistaiseksi edelleen tehdä hakemuksen myös paperisena.

– Tämä on viranomaiselle työ-teliäs vaihe, kun käytössä on kaksi järjestelmää. Lisäksi sähköisen pal-velun käyttöönotto tulee todennä-köisesti teettämään paljon työtä, koska Ylöjärven rakennustietokan-nassa on aiemmissa järjestelmien vaihdossa syntyneitä virheitä, ra-kennustarkastaja Petri Mäki enna-koi.

Aikanaan Lupapiste.fi-palveluun on tarkoitus siirtää paitsi raken-nuslupa-asiat myös maankäyttö- ja ympäristöluvat.

Keskustan katuvalotpalavat vaiheittainKatuvalaistusta koskevat aikaohja-ukset ovat muuttuneet. Ylöjärven keskustan ja sen lähitaajamien katuvalot palavat kesän jälkeen seuraavasti: klo 6-22 valot toimivat hämäräkytkimellä eli ne palavat valon määrän mukaan, klo 22-24 valoista palaa 2/3, klo 24-04 1/3 ja klo 04-06 taas 2/3. Yleisillä teil-lä katuvalaistus on kokonaan pois päältä klo 22-06.

Uuden ajastuksen tavoitteena on kohdistaa valaistusta niihin ajan-kohtiin, jolloin liikennettä on eni-

ten ja vastaavasti vähentää valais-tusta muina aikoina. Tavoitteena ovat myös energia- ja kustannus-säästöt. Aiemmin kaikki katuvalot ovat palaneet kesäkauden ulkopuo-lella läpi yön.

Ylöjärven kaupunki valaisee asemakaava-alueilla olevia liiken-neväyliä sekä haja-asutusalueella yksittäisiä yleisten teiden osuuksia, pääasiassa koulujen läheisyydessä.

Katuvalaistuksen kesäkausi alkaa toukokuun puolivälissä ja päättyy elokuussa, kouluvuoden alkaessa.

Ajankohtaista

Räikäntien ympäristön työt käyntiin ensi kesänäYlöjärven keskustan kehittäminen harppaa aimo askeleen kesällä 2017, kun Räikäntien ympäristön rakentaminen alkaa. Uuden asuin-, liike- ja toimistokorttelin raken-nustyöt aloitetaan todennäköisesti alueen pohjoispäästä eli kaupun-gintalon läheisyydestä. Työt toteut-taa rakennusyhtiö Peab.

– Räikäntien ympäristö on kes-keisen sijaintinsa takia kaupungin kärkihankkeita. Tarkoitus on saada kortteliin korkeatasoista kerrosta-lorakentamista alueen historia huo-

mioiden. Kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha Räikän päärakennus säilyy, vaikka keskustarakenteen tiivistäminen sen naapurustossa jatkuu, kaupungin elinvoimajohta-ja Pauli Piiparinen luonnehtii ra-kentamisen tavoitteita.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Räikäntien ympäristön asemakaa-van muutokset kesäkuussa. Par-haillaan laaditaan alueen suunnit-teluohjeita. Asemakaavan mukaan rakennettavat talot ovat korkein-taan kahdeksankerroksisia.

Räikäntien seutu alkaa ensi kesänä muuttua kaupunkimaisemmaksi (havainnekuva).

[ 4 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

Juokseminen on lapselle luonteva tapa liikkua. Soppeenharjun päiväkodin lapset matkalla metsäleik-kipaikkaansa, etunenässä Eemi Koski (vas.), Vilho Kalliala ja Elina Hämäläinen.

Liikunnasta luonteva osa lasten arkea

Teineillä ja taaperoilla yhteinen välkkä

Liikunnan ja erityisesti ulkoliikunnan lisääminen varhaiskasvatuksessa on Ylöjärvellä katsottu niin tärkeäksi strategiseksi

tavoitteeksi, että se on yksi päiväko-tien henkilökunnan tulospalkkaukseen vaikuttavista tekijöistä. Henkilökunta kun on avainasemassa liikunnan mah-dollistamisessa.

– Lapsi on luonnostaan hyvin liikku-vainen olento, ja aikuisten tehtävä on mahdollistaa liikkuminen. Päivä-kodeissa on paljon sääntöjä, joilla lasten liikkumista estetään turvalli-suuteen vedoten. Nyt on alettu taju-ta, että passiivisuuus on vielä isompi turvallisuusriski, ja pyritään antamaan lapsille mahdollisuuksia harjoitel-la liikkumista sen estämisen sijaan, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Elina Hurme kuvaa meneillään olevaa asen-nemuutosta.

Erityisesti päiväkoteja halutaan kannustaa liikkumiseen ulkona lä-hiluonnossa. Ylöjärvellä useimmat päiväkodit ovat siinä onnellisessa ti-lanteessa, että luonto alkaa melkein ulko-ovelta. Metsäleikkipaikoista ei

Parhaat hankkeet ja projektit synnyt-tävät uusia pysyviä käytäntöjä. Sop-peenharjulla yläkoulun tukioppilaiden Liikkuva koulu -teemasta alkanut päi-väkodin lasten liikuttaminen jatkuu nyt jo toista lukuvuotta. Joka tiistai ja torstai yhdellä välitunnilla yläkou-

Kun lapsi saa kiipeillä, hänestä tulee taitava kiipeilijä ja riskit pienenevät.

Metsä on lapselle yksi iso temppurata. Kannoille kiipeilevät Olga Borenius (vas.), Elina Hämäläinen ja Lauri Poukka.

ole pulaa.– Metsä itsessään on temppurata.

Kivet, kannot, kaatuneet puunrungot houkuttelevat hyppimään ja kiipeile-mään. Sellainenkin lapsi, joka ei sisäti-loissa tai päiväkodin pihalla juuri liiku, alkaa luonnostaan kiipeillä metsässä, Elina Hurme vakuuttaa.

Hän kannustaakin vanhempia otta-maan metsässä ulkoilun tavaksi koto-nakin. Alle kouluikäisten lasten liikun-nan ei tarvitse olla aikataulutettuja harrastuksia ja niihin kuljettamista.

Hurme kertoo, että uusien suosi-tusten mukaan lasten pitäisi ulkoilla päivittäin kolme tuntia. Tuossa ajassa pitäisi olla sekä hengästyttävää, hien pintaan nostattavaa liikuntaa että rau-hallisempaa leikkimistä.

Ulkona ei tarvitse hyssytellä

Lasten ja nuorten liikunnan lisääminen on hallitusohjelman kärkihankkeita. Ylöjärvellä on käynnissä kolmivuo-tinen hanke, jossa päiväkotien hen-kilökuntaa koulutetaan ja ohjataan käyttämään kaikkia saatavilla olevia

Pieni lapsi liikkuu luonnostaan, jos hänen annetaan niin tehdä. Lasten liikunnan lisääminen varhaiskas-vatuksessa vaatii oikeat puitteet ja aikuisten ajattelun muutosta. Pieni lapsi ei tarvitse hienoja liikuntahar-rastuksia vaan mahdollisuuden liikkua luontevasti

arjessa.

Susanna Viljanen

Soppeenharjulla kurotellaan ikäluokkien välisen kui-lun yli yläkoululaisten ja päiväkotilasten yhteisillä välitunneilla. Vapaaehtoisuuteen perustuvat liikun-taleikkituokiot saavat yläkouluikäisetkin liikkeelle.

Susanna Viljanen

välineitä ja tiloja lasten liikkumisen edistämiseen.

– Hankkeessakin on lähdetty tänä vuonna liikkeelle ulkoliikunnan lisää-misestä. Jatkossa painopisteeseen nostetaan uusia teemoja, Elina Hurme kertoo.

– Ulkoliikunnasta on helppo aloit-taa, koska kaikki päiväkotiyksiköt ul-koilevat joka tapauksessa päivittäin, eikä ulkona ole mitään tekosyytä olla liikkumatta: siellä on tilaa, saa me-telöidä, on välineitä. Tarvitaan vain luovuutta kannustaa lapsia erilaisiin liikuntaleikkeihin.

Ulkoliikunnan lisääntymistä päivä-kodissa mitataan vanhempien näke-myksellä. Jos lapsi päiväkodista haet-taessa liikkuu pihalla ja kertoo vielä kotona leikkineensä tänään "tooosi pit-kään" metsässä, päiväkodin henkilö-kunta on onnistunut työssään.

Koko perhe liikkeelle

Perheitä rohkaistaan myös liikkumaan yhdessä vapaa-ajalla. Jo useampana vuotena päiväkotien kevääseen on kuulunut Vekaravuoren valloitus -tem-paus, jossa värityskortilla kannuste-taan isiä ja äitejä liikkumaan lasten kanssa.

Vuodesta 2010 perheet ovat ul-koilleet myös varhaiskasvatuksen Vekaraolympialaisissa. Tänä vuonna iloista liikuntatapahtumaa vietetään lauantaina 10. syyskuuta Räikän puis-toalueella varsinaisen urheilukentän remontin takia. Vekaraolympialaisissa ei toki massapäällysteisiä juoksurato-ja tarvitakaan. Sen sijaan tapahtumaa varten on valmistettu muun muassa

läppäyspussukoita. Luvassa on myös valokuvasuunnistusta, putkitaistelua ja viidakkorata.

– Vekaraolympialaisissa yhdistellään erilaisia perusliikuntamuotoja kuten hyppäämistä, juoksemista, kiipeilyä ja heittämistä leikkimielisiksi lajeiksi, joista useimpiin vanhemmatkin voivat jollain tavalla osallistua, Elina Hurme kertoo.

Päivän vetonaulaksi hän ennustaa keppihevosratsastusta. Paikalla on lainattavia keppiheppoja, mutta har-rastajat tulevat tietysti kisaan oman ratsun kanssa.

Keppihevosratsastusta tulee vetä-mään paikallinen toimija. Myös urhei-luseurojen edustajia on esittelemässä omaa lajiaan.

– Seurayhteistyö on lisääntymään

päin myös varhaiskasvatuksessa. Tou-kokuussa Ilveksen kanssa järjestetty Päivisfutis-turnaus keräsi Soppeen-harjun kentälle 450 päivähoitoikäistä lasta.

– Kaikenlainen yhteistyö liikuntatoi-mijoiden kanssa on aina ollut tervetul-lutta. Päiväkodeista on käyty esimer-kiksi painiharjoituksissa, luistelu- ja hiihtokoulussa, kun jonkun lapsen van-hempi on ollut aktiivinen. Tällainen on tosi hienoa yhteistyötä, varhaiskasva-tuksen aluejohtaja kiittää.

Vekaraolympialaiset Räikän puistossa lauantaina 10.9. kello 10–12.30.

lulaiset tulevat naapurissa sijaitsevan päiväkodin pihaan leikkimään lasten kanssa liikuntaleikkejä.

– Toiminta perustuu täysin vapaa-ehtoisuuteen. Alkuun jännitimme joka kerta, tuleeko sieltä ketään, mutta aina on löytynyt innokkaita leikittäjiä.

Kerralla on keskimäärin 20 yläkoulu-laista, Soppeenharjun päiväkodin joh-taja Outi Heinilä iloitsee.

– Näyttää siltä, että yläkouluikäi-set nauttivat leikkituokioista itsekin. Heillä on vielä oma lapsuus sen verran lähellä, että he osaavat päästää oman sisäisen lapsensa irti!

Muissa muodoissa lasten ja nuorten yhteistyö on Soppeenharjulla jatkunut jo useita vuosia. Ensimmäinen siemen yhteistyölle kylvettiin, kun musiikki-luokka, jolla oli päiväkodin työnteki-jöiden yläkouluikäisiä lapsia, tuli päi-väkotiin esiintymään.

Sittemmin päiväkodin lapset ovat esimerkiksi käyneet yläkoululaisten kotitaloustunnilla lastenkutsujen juh-

lijoina sekä osallistuneet yläkoulun musiikkiesityksiin ja näytelmiin. Päivä-kodin arjessa yläkoululaisia näkee aina keväällä ja syksyllä TET-harjoittelijoi-na.

– Monesti työelämään tutustujat ovat entisiä hoidokkejamme, Outi Hei-nilä myhäilee.

Päiväkodin johtajan mielestä pien-ten lasten ja nuorten välinen vuorovai-kutus arjessa on iso rikkaus ja mahdol-lisuus. Pikkulapsille yläkouluikäisten huomio on kerrassaan imartelevaa ja itsetuntoa nostattavaa, eikä nuorelle-kaan tee pahaa olla pienempien ihail-tavana.

– Mielelläni laajentaisin eri ikäisten lasten vuorovaikutusta myös oppimi-

seen. Kun jotain asiaa opettaa pie-nemmälleen, siinä oppii paljon itsekin. Lastenkutsujen järjestäminen kotita-loustunnilla oli hieno oivallus, ja muis-sakin aineissa olisi varmasti mahdolli-suuksia yhteistyöhön, Heinilä pohtii.

Soppeenharjun ylä-koulun, Vuorentaustan alakoulun sekä Sop-peenharjun ja Vuoren-taustan päiväkotien yhteiskonsertti Sop-peenharjun koululla 12.10. kello 18.

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 5 ]Keskiviikkona 7.9.2016

Opetussuunnitelmauu-distus mullistaa monta asiaa suomalaisessa peruskoulussa. Tavoit-teena on, että oppilaat

ottaisivat aktiivisemman roolin omassa oppimisessaan. Tähän kannustaa uu-denlainen arviointikin.

– Oppimisprosessi alkaa nyt sillä, että ensin määritellään yhdessä ta-voitteet. Joka oppiaineessa on paljon tavoitteita, joihin pyritään, ja matkan varrella arvioidaan omaa edistymistä. Oppilas on siis kaiken aikaa tietoisem-pi omasta oppimisestaan sekä omista vahvuuksistaan ja haasteistaan kuin aiemmin, Ylöjärven opetuspäällikkö Tarja Suhonen kuvaa oppilaiden akti-voitumista.

– Läpinäkyvyys lisääntyy. Sekä kou-lussa että kotona tiedetään, mihin py-ritään ja missä mennään.

Oppilaan aktivointi tarkoittaa myös sitä, että hän joutuu itse ottamaan selvää, hankkimaan tietoa, hahmotta-maan isompia kokonaisuuksia ja teke-mään entistä enemmän ryhmätöitä.

– Uskon, että koululaiset tykkäävät muutoksesta. Oman 17 vuoden opet-tajankokemukseni perusteella tiedän, että oppilaat haluavat tehdä ja osal-listua eivätkä vain istua ja kuunnella, Suhonen korostaa.

Omat vahvuudet korostuvat

Uudenlainen arviointi ei päästä oppi-lasta vähällä. Opetuspäällikkö tietää, ettei alakoululaisen ole helppoa hah-mottaa, miten lähtötilanteesta pääs-tään maaliin. Vielä yläluokillakaan moni ei tiedä, mitkä ovat omat vah-vuudet ja heikkoudet tai miten omia vahvuuksia hyödynnetään hankalan asian oppimisessa.

Helpotusta tuo se, että hyvän arvo-sanan saadakseen ei tarvitse saavut-taa kaikkia ainekohtaisia tavoitteita. Jos vaikkapa äidinkielessä on asetettu 40 erilaista tavoitetta, joihin pyritään pääsemään luokkien 3–6 aikana, erityi-sen hyvä onnistuminen jossain tavoit-teessa voi paikata horjumista toisessa.

Valtakunnallinen opetussuunnitel-ma sisältää hyvän osaamisen kriteerit joka oppiaineessa kuudennelle ja yh-deksännelle luokalle. Opetuspäällikkö kertoo, että seudullisesti on tehty joka oppiaineeseen ja joka vuosiluokalle myös kahdeksan kunnan yhteiset pe-rusteet arvosanoille 6 ja 8 eli kohtalai-nen ja hyvä.

– Uusi opetussuunnitelma antaa opettajalle hiukan enemmän vapauk-sia, koska siinä ei esimerkiksi luetella tarkasti, mitä kielioppiasioita pitää milläkin luokalla käsitellä. Seudulli-sessa yhteistyössä olemme hiukan tar-kentaneetkin yksityiskohtia opettajien tueksi ja jotta Tampereen seudulla edettäisiin suurin piirtein samassa tah-dissa, Tarja Suhonen toteaa.

Valinnaista alakoulussakin

Toinen koteihinkin hyvin näkyvä muu-tos löytyy lukujärjestyksestä, jossa alakoululaisilla on uusia oppiaineita. Tämän lukuvuoden kuudesluokkalaiset opiskelevat vielä erikseen biologiaa, maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa, mut-ta alemmilla luokilla nämä sekä uute-na alakoulussa opiskeltava terveystie-to on jo yhdistetty ympäristöopiksi.

Tähän asti yläkoululaisille suunnattu yhteiskuntaoppi alkaa nyt jo neljän-nellä luokalla ja toisen kotimaisen kie-len opiskelu kuudennella. Niin ikään yläkoulusta tutut valinnaisaineet ulot-tuvat nyt myös alakoulun arkeen eli luokilla 4–6 on valinnaisia opintoja.

– Valinnaisaineet ovat usein taito- ja taideaineita eli oppilas voi valita vaik-kapa musiikkia, kuvaamataitoa, käsi-töitä ja liikuntaa näiden aineiden pa-kollisten tuntien lisäksi. Saman aineen pakollisista ja valinnaisista opinnoista tulee yksi yhteinen arvosana, opetus-päällikkö Tarja Suhonen kertoo.

– Valinnaisaineena voi alakoulussa-kin olla myös kotitaloutta tai vaikkapa mediataitoja, arjen taitoja tai tekno-logiaa. Valinnaisten aineiden tarjonta kussakin koulussa riippuu esimerkiksi koulun tiloista ja oppilaiden kiinnos-tuksen kohteista.

Oppiainejaon mullistuksista huo-limatta varsinainen tuntijako ei van-haan verrattuna koe suuria muutoksia. Peruskoulun aikana opiskellaan edel-leen ihan yhtä monta tuntia tietoainei-ta kuten äidinkieltä, matematiikkaa ja luonnontieteitä. Taideaineista on tippunut joitakin tunteja pois, mutta ne kompensoituvat taide- ja taitoai-neiden valinnaisilla tunneilla.

Oppiaineiden sisällöissäkään ei ole tapahtunut valtavia muutoksia. Samat asiat käsitellään uudella tavalla.

– Uuden opetussuunnitelman paino-piste on isommissa kokonaisuuksissa ja laaja-alaisessa oppimisessa, jossa yhdistellään eri oppiaineita yhden ja saman ilmiön tutkimisessa, opetus-päällikkö korostaa.

Kenkien riisuminen jo eteisessä helpottaa paitsi siistijöiden työtä myös liikkumista luokasta toiseen pienryhmätöiden aikana.

Metsäkylän iso yhtenäiskoulu on jaettu soluihin, ”kyläkouluihin”, joissa kussakin on 2-3 ryhmää kultakin luokka-asteelta. Näin eri-ikäisten lasten yhteistyö on luontevaa ja helppoa. Jokaisella oppilaalla on omassa solussaan myös kummioppilas ylemmältä luokalta. Ryhmätyöpisteessä tiimityötä harjoittelevat Vilja Hyrkkö (taaemmalla penkillä vas.), Melissa Kuussalo ja Matti Konttinen sekä etummaisella penkillä Tomas Kärjä, Luca Rantalainen ja Anni Hyyryläinen.

Perinteisesti opettajan tehtäväksi on nähty lähinnä kaataa tietoa oppilaan päähän. Oppilas istui hil-jaa pulpetissaan ja omaksui annettua tietoa minkä ehti. Tänä syksynä käyttöön otettu perusopetuksen uusi opetussuunnitelma tähtää oppilaiden aktivoimi-seen ja tietoisempaan oppimiseen. Pulpetitkin saavat

välillä unohtua.

Susanna Viljanen

Tietoista oppimistaUusi opetussuunnitelma aktivoi oppilaat

TietokulmaUusi opetussuunnitelma korostaa, että oppiainekohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella laaja-alaisempaa osaamista. Nämä laaja-alai-sen oppimisen osa-alueet ovat:

• ajattelu ja oppimaan oppiminen• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot• monilukutaito• tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen• työelämätaidot ja yrittäjyys• osallistuminen ja vaikuttaminen,

kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Pikkukoulun tunnelmaa soluissa

laista nousee esiin aivan uudenlaisia vahvuuksia. Joku osaa ottaa pienem-mät oppilaat tosi hyvin huomioon, toinen voi olla taitava organisoimaan ryhmätilannetta, kolmas osaa ideoi-da ison kokonaisuuden toteuttamista. Tämä on sitä uuden opetussuunnitel-man mukaista oppimista.

Ensi vuonna joka koulussa on odo-tettavissa ainakin Suomi 100 vuotta -teemaan liittyviä monialaisia kokonai-suuksia ja tapahtumia.

Opetuspäällikkö toivoo, että osal-listuminen, vaikuttaminen ja vuoro-vaikutuksen lisääntyminen muuttavat koulujen toimintakulttuuria myöntei-sesti. Enää ei opettaja sanele kaikkea, mitä tehdään, vaan oppilaallakin on enemmän valtaa.

Isot ja pienet samassa tiimissä

Valinnaisia aineita voidaan opettaa ikäsekoitteisissa ryhmissä jo senkin takia, että kyseisen aineen ryhmä saa-daan perustettua. Eri-ikäisten oppilai-den laittaminen samaan ryhmään ja tiimiin voi yleistyä uuden opetussuun-nitelman mukana muutenkin.

– Monialaisissa oppimiskokonaisuuk-sissa on luontevaa tehdä ryhmätyötä myös muiden kuin omanikäisten oppi-laiden kanssa. Monessa ylöjärveläis-koulussa tätä on jo kokeiltukin, ope-tuspäällikkö Tarja Suhonen kertoo.

– Kokemukset ovat olleet hyviä. Aluksi saattaa esiintyä hämmennystä, mutta kun päästään liikkeelle, oppi-

[ 6 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

Hammashuollon ajan-varauspuhelimeen ajoittain syntyvää ruuhkaa on purettu laajentamalla säh-köistä asiointia suun terveydenhuoltoon. Neuvontaa saa myös sähköpostitse ja uudes-ta neuvontanumerosta.

Susanna Viljanen

Sähköinen asiointi ja neuvontapuhelin nopeuttavat ajanvarausta

Lähikardiologi vähentää Taysiin matkustamista

Sujuvasti suun terveydenhuoltoon

Sydänlääkäri tutkii terveyskeskuksessa

Etenkin ikäihmiset, joille matkus-taminen on hankalaa, arvostavat sitä, ettei heidän tarvitse joka vai-van takia lähteä Taysiin tutkimuk-siin. Kesän mittaan matkustami-nen on jo vähentynyt, kun erilaisia tykytyksiä ja muita kiireettömiä sydänoireita on omalääkärin lähet-teellä voitu tutkia Ylöjärven ter-veyskeskuksessa.

– Lähikardiologillamme on täällä käytössään sydäntutkimuksiin so-piva ultraäänilaite. Jos tarvitaan muita laitteita vaativia tutkimuk-sia, joutuu edelleen matkustamaan Tampereelle, mutta aika usein sel-vitään ultralla, johtava ylilääkäri Juuso Rajala kertoo uudesta pal-velusta.

– Täällä terveyskeskuksessa kardiologilla on myös käytössään potilaan koko sairaushistoria ja kokonaiskuvan muodostaminen on helpompaa. Kun lähikardiologi on talossa, muut lääkärit voivat ky-syä häneltä neuvoa ja heidänkin asiantuntemuksensa kasvaa. Lähi-kardiologin vastaanotosta on tullut pelkästään myönteistä palautetta.

Puhelinpalvelu kehittyy edelleen

Loppuvuoden aikana terveyspalve-luissa otetaan käyttöön kokonaan uusi puhelinjärjestelmä. Seudulli-sesti kilpailutettu ja hankittu pu-helinpalvelu helpottaa erityisesti ensimmäistä yhteydenottoa.

– Otamme käyttöön neuvonta-numeron, johon voi soittaa, kun ei tiedä tai muista, mihin pitäisi ottaa yhteyttä. Saamme palautetta siitä,

Ylöjärven terveyskes-kuksessa on touko-kuusta lähtien voinut päästä myös sydämen ultraäänitutkimuk-siin. Lähikardiologin vastaanotto on kolmen viikon välein, ja hänen työparinaan toimiva sydänhoitaja on talos-

sa vakituisesti.

Susanna Viljanen

Terveelle suulle riittää tarkistus kerran kahdessa vuodessa, riskiryhmiin kuuluvi-en kannattaa käydä suuhygienistillä vuosittain.

Suun terveydenhuollon ajanvarauspuhelimeen tulee viikoittain 400–600 puhelua, joihin vastaa toimistossa yleensä kaksi

ihmistä. Jotta puhelinruuhkilta vältyt-täisiin, varattujen aikojen perumiset ja muutokset on pyritty siirtämään sähköiseen maailmaan. Varatun ajan voi perua tekstiviestillä, sähköposti-viestillä osoitteeseen hammashoitola@ylojarvi.fi tai sähköisessä asiointipal-velussa.

Sähköisessä asiointipalvelussa voi tarkistaa tai siirtää jo varatun ajan.

– Kokonaan uutta aikaa ei vielä pys-ty varaamaan sähköisesti, mutta sekin on varmasti jossain muodossa tulossa. Ehkä ensimmäiseksi voisi varata aikaa alle kouluikäisille, Ylöjärven yliham-maslääkäri Tarja Niemi suunnittelee tulevia uudistuksia.

Suun terveydenhuollossa on ollut nyt pari vuotta käytössä tekstiviesti-muistutus, joka kilahtaa puhelimeen 48 tuntia ennen varattua hoitoaikaa. Tämä on vähentänyt peruuttamatta jätettyjen aikojen määrää ja tehnyt työstä sujuvampaa.

Loppuvuoden aikana ajanvarausnu-meroon on tulossa takaisinsoittojär-jestelmä, jolloin soittajan ei tarvitse ruuhka-aikaankaan roikkua langalla kuuntelemassa jonotusmusiikkia.

Ajanvarauksen ruuhkia vähentää myös perjantaiaamuisin vastaava ham-mashuollon neuvontanumero.

– Neuvontanumeroon kannattaa soittaa, kun tarvitsee ohjeita mutta ei välttämättä hoitoaikaa. Neuvoa voi kysyä myös sähköpostilla, johon vastaamme joustavasti eli sitä kautta vastauksen voi saada nopeastikin, yli-hammaslääkäri kertoo.

Kohtuullisen hyvä tilanne

Puhelinliikennettä vähentäviä toimia on tehty nimenomaan ajanvarauksen helpottamiseksi. Hammashuollon jo-notilanteeseen niillä ei ole vaikutusta, eikä suun terveydenhuollossa jonoja olekaan.

– Kiireettömässä tapauksessa ajan saa suuhygienistille keskimäärin 60 vuorokaudessa ja hammaslääkärille 65 vuorokaudessa. Kuntien keskiarvo-ja vertaillessa tämä on kohtuullisen hyvä tilanne. Hoitotakuun rajahan on kiireettömässä hammashoidossa puoli vuotta, ylihammaslääkäri Tarja Niemi toteaa.

– Kiireellisessä tapauksessa ajan saa päivystävälle hammaslääkärille sama-na tai seuraavana päivänä.

Kiireettömässä hoidossa aika vara-taan yleensä ensin suuhygienistille, joka tutkii suun, ottaa röntgenkuvat ja tekee hoidon tarpeen arvioinnin sekä hampaiden puhdistuksen kuten ham-maskiven poistoa. Tarpeen vaatiessa varataan sitten uusi aika hammaslää-kärille.

Oikomishoitoon helpotusta

Suun terveydenhuollossa muutoksia toivotaan lähinnä ostopalveluna hoi-dettavaan vaativaan oikomishoitoon.

– Tällä hetkellä vaativaa oikomishoi-toa käy täällä tekemässä kolme ulko-puolista erikoishammaslääkäriä. Yksi omista hammaslääkäreistämme eri-koistuu parhaillaan oikomishoitoon, ja kun saamme oman erikoishammaslää-kärin, tilanne muuttuu kaikin puolin helpommaksi, ylihammaslääkäri Tarja Niemi odottaa.

Hampaiden hoito-ohjeisiin ei sen sijaan ole odotettavissa muutoksia.

Ylihammaslääkäri kehottaa kaikkia tarkistuttamaan hampaansa kahden-kolmen vuoden välein. Jos kuuluu johonkin riskiryhmään eli on helposti reikiintyvät hampaat, jokin perussaira-us tai joutuu käyttämään suuta kuivat-tavia lääkkeitä, kannattaa käydä vuo-sittain. Ikenien verenvuoto on myös merkki siitä, että on aika varata käynti suuhygienistille.

Terveiden hampaiden omahoito on edelleen yksinkertaista. Kun puhdistaa hampaat aamuin illoin, välttää makei-ta välipaloja ja käyttää ksylitolituot-teita, hampaat pysyvät kyllä kunnossa ja tarkastuksissa on ilo käydä.

että nyt numeroita ja soittoaikoja on liikaa. Jatkossa keskitetty pu-helinneuvonta lisääntyy, johtava ylilääkäri Juuso Rajala sanoo.

Järjestelmän uudistus voi muut-taa joitakin puhelinaikoja ja tiet-tyyn numeroon voi jatkossa vastata useampi ihminen.

– Uudessa järjestelmässä on hyvää myös sen joustavuus. Kun saamme kokemuksia ja palautetta, sitä voidaan kehittää ja muokata edelleen.

Palaute vaikuttaa

Ylilääkäri Juuso Rajala kannustaa ylöjärveläisiä antamaan palautet-ta terveyskeskuksen toiminnoista kasvotusten, puhelimessa ja kau-pungin kotisivujen kautta. Palaute-lomake löytyy jokaisen sivun ylä-laidasta (Anna palautetta -linkki).Lomakkeen voi lähettää nimettö-mästikin.

– Sekä myönteisen että kieltei-sen palautteen antaminen vaikut-taa oikeasti. Esimerkiksi sähköiseen palveluun on tehty palautteen perusteella paljon korjauksia. Jos on kokeillut eTerveyspalvelua sen alkuvaiheessa ja se on tuntunut hankalalta, kannattaa käydä nyt katsomassa, miten se on muuttu-nut. Muutokset alkavat jo kirjau-tumisesta, joka onnistuu nyt lähes kaikkien pankkien tunnuksilla, Juu-so Rajala kannustaa.

– Toivomme, että ihmiset hyö-dyntäisivät enemmän mahdol-lisuutta varata aika hoitajalle sähköisesti tai lähettää järjestel-mässä tietoturvallisesti viestejä. Tämä vähentäisi painetta puhelin-palvelussa, ja joskus voi säästyä jopa käynniltä terveyskeskuksessa, kun saa viestissä hyvät neuvot.

Lapsiperheille hyviä neuvoja jae-taan myös Ylöjärven neuvoloiden uudella Facebook-sivulla.

Alkuvuodesta toimintansa aloit-tanut asiakasraati saa sekin kehut ylilääkäriltä. Jo nyt sen ehdotusten pohjalta on esimerkiksi siirretty invapysäköintiruudut parempaan paikkaan ja tehty ulko-ovesta säh-köisesti aukeava. Raadin toiveesta tänä vuonna ilmestyy myös tiedo-tuslehtinen, josta löytyvät muun muassa kaikki uudet yhteystiedot terveyspalveluihin.

Lähikardiologin työpari, sydänhoitaja Satu Röyhkiö esittelee sydämen ultraäänitutkimuksiin tarkoitettua laitetta.

Hammashuollon neuvonta-numero 050 390 4705 vastaa perjantaisin kello 8–11.30.

Keskitetty ajanvaraus maanantaista torstaihin kello 9–15 ja perjantaisin kello 9–14 numerossa 03 565 28 111. Samassa numerossa ajanvaraus särkypäivystyk-seen maanantaista perjantai-hin kello 8–9.

www.ylojarvi.fi > Terveys > Suun terveydenhuolto

Tietokulma

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 7 ]Keskiviikkona 7.9.2016

Mitä yhteistä on aikape-rusteiseen päivähoitoon sopivalla Päikky-järjes-telmällä, terveyskios-killa ja senioritanssiryh-

mällä?Ne ovat kaikki osa ylöjärveläistä hy-

vinvointipolitiikkaa eli ylöjärveläisten hyvinvoinnin kasvamiseen tähtääviä asioita. Arkisia juttuja, joilla tuetaan asukkaiden tavallisen elämän sujumis-ta.

Ylöjärven kaupungin hyvinvointiker-tomuksessa vuoden 2016 teema onkin, että ylöjärveläisten arki on hyvää.

– Asukkaiden terveydestä ja hy-vinvoinnista huolehtiminen ja sen seuraaminen erilaisilla mittareilla on yksi kuntien perustehtävistä, josta säädetään terveydenhuoltolaissa ja kuntalaissa. Se on myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa, sillä suunnitel-mallisella terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä voidaan vaikuttaa esi-

merkiksi kansansairauksien ilmaantu-vuuteen, Ylöjärven kaupungin hyvin-vointikoordinaattori, johtava hoitaja Soile Vuolle pohjustaa.

– Mitä enemmän ja varhemmin riskit huomataan ja niihin puututaan, sitä paremmin ihmiset voivat. Elämänlaatu paranee, kotona asuminen on mahdol-lista pidempään, hoitojaksot sairaa-loissa lyhenevät. Tätä kautta kustan-nukset ovat paremmin ennustettavissa ja hallittavissa.

Kaavoituskin on hyvinvointityötä

Liikuntaan ja muihin terveellisiin elä-mäntapoihin kannustavat palvelut ja ryhmät on helppo mieltää hyvin-vointityöksi, mutta sairastumista, syrjäytymistä ja muuta pahoinvointia voidaan torjua hyvin monella tavoin. Hyvinvointikoordinaattori kertoo, että ennaltaehkäisevää työtä tehdään paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa myös vaikkapa varhaiskasvatuksessa, kouluissa, vapaa-aikatoimessa, kult-tuuripalveluissa, elinkeinotoimessa ja työllisyyspalveluissa.

– Yksi tapa lisätä kuntalaisten hyvin-vointia on esimerkiksi huolehtia siitä, että palvelut ja vuorovaikutus toimi-vat. Facebook-ryhmät, päiväkotien omat blogit, varhaiskasvatuksen pal-velupuhelin sekä ripeä sähköposteihin vastaaminen edistävät lapsiperheiden hyvinvointia, kun vanhemmille ei tule asioinnista ylimääräisiä paineita, Soile Vuolle kertoo.

Kuntalaisten terveyttä voidaan edis-tää jopa liikenneratkaisuilla, jotka

kannustavat taittamaan matkaa kävel-len ja pyöräillen. Toiminnan vaikutuk-set väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin pitääkin arvioida ja ottaa huomioon kaikilla päätöksenteon alu-eilla.

– Ylöjärvellä ihan jokaisella hallin-non alalla on pyritty lisäämään asia-kaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä matalan kynnyksen palveluita ja varhaista apua.

Tänä vuonna ylöjärveläisen hyvin-vointityön erityisiä painopisteitä ovat työttömien hyvinvoinnin edistäminen, työllistymisen tukeminen ja työttömi-en aktivointi sekä nuorten syrjäytymi-sen ehkäiseminen, peruskoulutuksen loppuunsaattamisen ja jatkokoulutuk-seen pääsemisen tukeminen ja ikäih-misten kotona asumisen tukeminen.

– Esimerkiksi Työvalmennuskeskus Valpron asiakasmäärää kasvatetaan

Kaupunkilaisten henkilökohtainen hyvinvointi on Ylöjärven kaupungille tärkeää. Mitä paremmin kun-talaiset voivat henkisesti, ruumillisesti ja yhteisöllises-ti, sitä paremmin menee myös kunnalla ja sen talou-della. Sosiaali- ja terveysalan palvelu-uudistus nostaa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen

entistä keskeisemmäksi tehtäväksi kunnissa.

Susanna Viljanen

Vertaa netissäKotikunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen onnistumista voi seurata muun muassa seuraavilla sivustoilla:

thl.fi/teaviisarihyvinvointikompassi.fisotkanet.fi

Tietokulma

Asukkaiden hyvinvointi kaupungin sydämellä

Tästä syksystä lähtien Ylöjärvellä saa entistä helpommin apua seksuaalisuu-teen liittyviin ongelmiin. Loka-mar-raskuussa terveyskeskuksessa alkaa seksuaalineuvojan vastaanotto, jossa voi keskustella mieltä askarruttavista

seksuaalisuuteen ja sukupuolitervey-teen liittyvistä asioista.

Loppuvuoden aikana verkossa ava-taan myös erityisesti nuorille suun-nattu kysymyspalsta, jossa nuorten kysymyksiin vastaa kaupungin tervey-

Lilja Lepola (vas.), Terttu Haapanen, Annikki Kaarikoski, Leila Mäkelä ja Maria Vuoristo kertovat, että Soppeensydämen Perjantaipiirin ohjelmassa voi olla melkein mitä vain taikurista terveyskeskuslääkäriin (lue lisää s. 9).

Seksuaalisuus on monipuolinen asia, johon liittyviä kysymyksiä nousee esiin niin murrosiässä, aikuisuu-dessa kuin ikääntyessäkin. Ylöjärvellä seksuaalineu-vojat alkavat vastata seksuaalisuuteen liittyviin kysy-

myksiin verkossa, puhelimitse ja vastaanotolla.

Susanna Viljanen

Yksilöllistä neuvontaa verkossa ja puhelimitse

Kysy seksistä

viiteen sataan henkilöön vuodessa, Soile Vuolle mainitsee.

Aktiivisia ylöjärveläisiä

Hyvinvointikoordinaattori on tyytyväi-nen siihen, että ylöjärveläiset käyttä-vät kaupungin tarjoamia hyvinvointi-palveluita kiitettävän ahkerasti.

– Muun muassa liikuntapalvelut kuten maksuton liikuntaneuvonta, avoin jumpparyhmä, ulko- ja sisälii-kuntapaikat ja leikkipuistot ovat mo-nipuolisessa käytössä. Myös matalan kynnyksen sote-palvelut eli perhe - ja terveyskioski, terveyskeskuksen ikäpis-teet, omaishoitajien vertaistukiryhmät ja ikäihmisten avoin päivätoiminta on otettu aktiivisesti vastaan, Soile Vuolle iloitsee.

Hän muistuttaa, että hyvinvoinnin

tukemista ovat myös kirjastopalvelut, konsertit ja kesätapahtumat.

Omalta osaltaan kaupungin hyvin-vointityötä tekevät myös paikalliset järjestöt. Hyvinvointikoordinaattori uskoo, että tulevaisuudessa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa tiivistyy entisestään – tähän kannustaa val-tiovaltakin esimerkiksi hankerahojen kohdentamisella.

– Yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen kanssa osallistaa kaupunkilaisia hyvin-voinnin edistämiseen ja vaikutusmah-dollisuuksiin. Hyvinvointi onkin koko kunnan yhteispeliä jossa kaikilla on tehtävää, Soile Vuolle muistuttaa.

Koska hyvinvointityö läpäisee kaikki kaupungin palvelut ja yhteistyötä mui-denkin toimijoiden kanssa, siihen ei erikseen budjetoida kovin suuria sum-mia. Viime vuoden rahallinen panostus oli vähän yli 117 000 euroa.

den- ja hyvinvoinnin ammattilaisista koottu vastaajarinki.

Osastonhoitaja Maritta Ruoranen kertoo, että seksuaalineuvontapalve-luiden uudistaminen on lähtenyt liik-keelle juuri nuorten tarpeesta saada helpommin anonyymiä neuvontaa sek-suaaliterveyteen liittyvissä kysymyk-sissä.

– Vastaanotolla tapahtuva seksuaali-neuvonta on tarkoitettu kaikenikäisil-le, mutta verkossa toimiva anonyymi kysymyspalsta on suunnattu erityisesti nuorille. Taustalla on ollut tarve kehit-tää ehkäisyneuvolapalveluja. Nythän ne kuuluvat äitiysneuvolalle, josta nuoret eivät oikein osaa palvelua et-siä. Verkosta he löytävät sen helposti.

– Koulut ja opiskelijaterveydenhuol-to tekevät kyllä seksuaalivalistusta ja antavat pillerireseptejä, mutta sellais-

ta paikkaa, jossa nuori voisi nimetto-mästi kysyä, onko jokin normaalia ja mitä nyt pitää tehdä, ei ole aiemmin ollut.

Uudistuksessa saadaan jo olemassa oleva asiantuntemus paremmin käyt-töön. Terveyskeskuksessa työskentelee kaksi seksuaalineuvojan koulutuksen saanutta terveydenhoitajaa, joiden osaamista ei ole aiemmin pystytty täy-sin hyödyntämään.

Helposti ja anonyyminä

Koska nuoret arvostavat helppoa, no-peaa ja anonyymiä asiointia, tunnis-tautumista vaativat e-Terveyspalvelut eivät täysin vastaa nuorten toiveisiin. Uusi kysymyspalsta tarjoaa varhaista apua ja tukea matalalla kynnyksellä.

Jotta nuoret löytäisivät verkkopal-velun helposti, sitä markkinoidaan muun muassa kouluissa ja QR-koodilla, joka ohjaa palveluun suoraan känny-kästä.

Seksuaalineuvojat korostavat, että kysyä voi melkein mitä vain. Seksu-aalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä elämän kaikissa vaiheissa. Käsite sisäl-tää sukupuoli-identiteetin ja sukupuo-liroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan, mielihyvän, sukupuolisuh-teet ja lisääntymisen.

Toiminnan alettua seksuaalineuvo-jaan saa yhteyden varaamalla puhe-linajan eTerveydestä tai soittamalla heille puhelinajalla. Puhelimessa sovi-taan tapaamisesta.

Toiminta on maksutonta. Se ei sisäl-lä terapiaa, mutta tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin.

[ 8 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

Toimeentulotukea haetaan pian KelastaPerustoimeentulotuen myöntä-minen siirtyy kunnilta Kelalle ensi vuoden alussa. Vielä tämän vuoden loppuun saakka kaikki toimeentu-lotuen asiat voi hoitaa kaupungin sosiaalitoimiston kanssa.

Kela palvelee verkossa, puhe-limessa ja kaikissa palvelupisteis-sään. Ylöjärvellä Kela sijaitsee osoitteessa Mikkolantie 7.

Ylöjärven kaupungin sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala uskoo, että uudistus tekee toimeentulotu-en hakemisesta yksinkertaisempaa.

– Tavoite on, että uudistus yh-denmukaistaa toimeentulotuki-hakemusten käsittelyä koko val-takunnan tasolla. Kelan sähköiset palvelut ovat kehittyneempiä kuin suurimmassa osassa Suomen kun-tia, Tiihala sanoo.

Hän muistuttaa, että toimeen-tulotuen myöntämisen perusteet eivät muutu. Täydentävää toi-meentulotukea voi saada sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoi-meentulotuki ei kata.

– Perustoimeentulotuki haetaan ja myönnetään jatkossa Kelasta. Kunta vastaa ehkäisevästä ja täy-dentävästä toimeentulotuesta,

mutta sitäkin haetaan Kelan kaut-ta.

Jos saat tämän vuoden lopulla kunnasta toimeentulotukipäätök-sen, joka ulottuu vuoden 2017 puo-lelle, saat tukea päätöksen mukai-sesti sen voimassaoloajan. Sinun ei tarvitse hakea tämän tilalle uutta Kelan päätöstä vuoden alussa.

Kannattaa säilyttää viimeisin kunnasta saatu päätös. Sitä tarvi-taan, kun haetaan Kelasta perus-toimeentulotukea ensimmäisen kerran.

Kelan puhelinpalveluun avataan perustoimeentulotuen palvelunu-mero loppuvuodesta 2016. Myös Kelan verkkosivuille tulee tietoa uudistuksesta.

Vuoden 2017 alusta tukea hae-taan verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Verkkopalvelussa voi toimittaa hakemukseen lisäk-si kaikki liitteet. Tukea voi hakea myös paperilomakkeella.

Kelan keskisen vakuutuspiirin alueella, johon Ylöjärvikin kuuluu, toimeentulotukihakemukset käsi-tellään Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen toimipisteissä.

Perusturvaosaston puhelinpalvelu selkiytyyYlöjärven kaupungin perusturva-osaston puhelinpalvelua uudiste-taan talven aikana. Tavoite on, että terveydenhuollossa ja sosiaali-huollossa saa jatkossa neuvontaa ja ohjausta selkeämmin.

Käyttöön tulee yksi puhelinnu-mero, josta asiakasta ei ohjata uu-destaan ja uudestaan seuraavalle luukulle.

– Kaikkitietävää puhelinvas-taajaa ei tietysti koskaan pystytä tarjoamaan. Siihen silti pyritään,

että ylöjärveläiset saavat puhe-limitse yhteyden ihmiseen, joka pystyy edistämään akuuteinta asi-aa jo puhelun aikana. Vähemmän kiireellinen asia välittyy puheluun vastanneelta henkilöltä sille, jonka vastuualueeseen se kuuluu, sanoo Marketta Tiihala.

– Toivomme, että kontaktin ot-taminen kaupungin suuntaan olisi jatkossa entistä helpompaa.

Uudistuksen lopullinen aikataulu varmistuu syksyn aikana.

Kysy meiltä chatissaYlöjärven kaupunki kokeilee chat-neuvontaa vuoden 2016 loppuun asti verkkosivuillaan www.ylojarvi.fi. Mukana kokeilussa ovat perus-opetus, varhaiskasvatus, liikunta-palvelut ja nuorisopalvelut.

Chat-neuvonta palvelee maa-nantaista perjantaihin kello 9-15. Chatin löytää kunkin toimialan net-tisivuilta. Kun chat on toiminnassa, sivujen oikeassa alareunassa näkyy sininen Kysy meiltä! -laatikko. Kun chat on kiinni, sivujen alareunassa näkyy Jätä meille viesti! -laatik-

ko. Sen kautta asiakas voi lähettää viestinsä ja yhteystietonsa. Kiin-nioloaikana jätettyihin viesteihin vastataan mahdollisimman pian.

Chat-neuvojat ovat kyseisten toimialojen työntekijöitä. Chatin lisäksi henkilöstö on edelleen ta-voitettavissa myös puhelimitse ja sähköpostitse.

Palaute chatin toiminnasta on tervetullutta. Chat-palvelun jat-kosta päätetään kokeilukuukausien jälkeen vuodenvaihteessa.

Kokeile 3D-tulostustaPääkirjasto Leijan digitointihuo-neeseen on hankittu 3D-tulostin asiakaskäyttöön. Tulostimella voi tulostaa pienehköjä esineitä, tulos-tusala on 20 cm x 20 cm x 20 cm. Tulostusmateriaalina käytetään PLA-muovia, joka on biohajoavaa ja myrkytöntä.

Tulostamiseen tarvitaan STL-muodossa olevan malli. Interne-tistä löytyy sekä valmiita malleja

että mallien suunnitteluohjelmia. Ohjelmat löytyvät myös kirjaston digitointityöasemalta. Kirjastossa ei ole 3D-skanneria, joten fyysisen kappaleen ”kopiointi” ei ole mah-dollista.

Tulostukseen pitää varata aika etukäteen, p. 040 133 1431 tai kir-jasto@ylojarvi.fi. Pisin mahdollinen varausaika on neljä tuntia. Tulos-teen hinta on 40 senttiä/kpl.

Valprossa vahvistuvat asiakkaiden työ- ja toi-mintakyky, sosiaaliset taidot sekä psyykkiset ja

fyysiset voimavarat.

Anu Kylvén

Valprossa tehdään tavoitteellista työllisyydenhoitoa. – Parasta on nähdä, kun ihmiset menevät eteenpäin. Siitä tulee meidän työmme mielekkyys, työvalmennuspäällikkö Katriina Lyttinen iloitsee. Valpro sijaitsee Elovainiolla osoitteessa Toimintatie 4.

Valpro tsemppaa kohti työelämää

Kun Pia, 39, kaksi vuot-ta sitten muutti Ylöjär-velle, hän ei tuntenut täältä ketään. Muutto vei voimia, ja elämän-

tilanne oli muutenkin rankka. Töitä ei ollut, ja Pia jumittui neljän seinän sisälle.

– Se aika oli usvaa, mutta vähitellen tuli olo, että elämälle tarttis tehdä jo-takin. Halusin rytmiä arkeen.

Omalääkärin avulla Pia sai yhteyden Työvoiman palvelukeskukseen ja sen jälkeen Valproon viime vuoden kevää-nä. Hän aloitti kädentaitojen pajalla ja jatkoi ompelimossa. Tekemistä on kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan.

– Tykkään mieluummin tehdä töi-tä kuin pyöritellä peukaloita. Ompe-limossa teemme paljon tilaustöitä kaupungin toimipisteisiin, esimerkiksi verhoja päiväkoteihin ja kouluihin. Yk-sityishenkilöille tehdään jonkin verran korjausompelua.

Pia on viihtynyt Valpron hommis-sa valtavan hyvin. Nyt hän on päässyt jatkopolutukseen, mikä tarkoittaa ta-voitteiden selkiyttämistä ja osaamisen tarkempaa kartoittamista yhdessä työ-valmentajien kanssa. Pia suunnittelee suuntautuvansa sosiaalipuolelle, vaik-kapa nuoriso-ohjaajaksi. Alan harjoit-telu- tai oppisopimuspaikka on haussa.

– Valpro on hyvä välietappi neli-kymppisellekin. Ei ole vain nuorten oi-keus miettiä, mikä musta tulee isona. Täällä olen saanut elämääni rytmin, ja herään ajoissa. Sosiaalinen verkosto on tärkeä juttu: meillä on hyvä henki.

Pia on yksi Valpron kautta suunnan elämälleen saaneista. Mutta mikä on Valpro? No, sehän on entinen Työ- ja toimintakeskus, joka tarjoaa kuntout-tavaa työtoimintaa. Uusi nimi viittaa valmennukselliseen otteeseen, mutta nimen lisäksi uutta on koko toiminnan organisoiminen.

– Meillä on nyt selkeä asiakasproses-si, ja reitti on palasteltu. Ensin teh-dään alkukartoitus, sitten jatketaan työhönvalmennukseen, työvalmennuk-seen tai aktivoivaan valmennukseen. Kun suunta on jo selvästi talosta ulos, on tarkemman jatkopolutuksen vuoro, kertoo työvalmennuspäällikkö Katriina Lyttinen.

Ja suunta on mahdollisimman no-peasti ulospäin. Ihmiset pyritään saamaan nopeasti töihin kiinni. Yksi mahdollisuus on työllisyyspalveluiden työharjoittelu jossakin kaupungin yk-sikössä. Valpron verstaat puolestaan tekevät mm. alihankkijahengessä töitä yrityksille.

Asiakkaan konkreettiset taidot kar-toitetaan monta kertaa reitin varrella Valpron oman taitoarvioinnin avulla.

Taidot kun tuppaavat tehdessä karttu-maan.

– Työ on keino lisätä ja tukea osaa-mista. Ihmisen kehittyminen on meille tärkeintä, ja haluamme tehdä asiak-kaidemme osaamista näkyväksi. Val-mentajat ovat tukena ja rinnalla, mut-ta asiakas tekee työn ja ottaa vastuun. Me vain annamme väyliä ja mahdolli-suuksia, Lyttinen korostaa.

Asiakkaaksi voi hakeutua esimerkik-si sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai TE-palveluiden kautta.

Nuorten starttipaja lisää itsetunte-musta ja auttaa elämänhallinnassa tai vaikka cv:n teossa. Yksi viime talven starttipajalainen aloittaa nyt lääketie-teen opinnot.

– Valpro ei ole syrjäytyneiden loppu-sijoituspaikka, vaan kaikilla on tavoite eteenpäin. Henkilökunta ja asiakas yh-dessä suunnittelevat asiakkaan yksilöl-lisen jatkopolun.

Jatkopolutus voi johtaa vaikkapa opiskelupaikan hakemiseen, työko-keiluun paikallisessa yrityksessä tai työharjoitteluun kiinnostavalla alalla jossakin Ylöjärven kaupungin toimipis-teessä.

Vuoden alussa Tampereen kaupunki-seudulla alkaa työllisyydenhoidon kun-takokeilu. Se tarkoittaa, että kuntout-tavaan työtoimintaan voi osallistua yli kuntarajojen.

Ajankohtaista

Työvalmennuskeskus Valpron palvelut• Työvalmennus ja työhönvalmennus työttömille• Reimari ja Resurssipaja pitkään työmarkkinoilta poissaolleille• Starttipaja 18–28-vuotiaille, joilla ei ole selkeää

tulevaisuudensuunnitelmaa

Tietokulma

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 9 ]Keskiviikkona 7.9.2016

Omaa aikaa omaista hoitavalle

Toimintaa ja porinaa päivään

Mitä ehtii tehdä neljäs-sä tunnissa? Jos mökki on lähellä, niin käväistä siellä haravoimassa ja nauttimassa syksyn vä-

reistä, ehkä pikaisesti kalassakin. Tai sitten voi kipaista lenkillä ja kuntosa-lilla sekä poiketa kotimatkalla kirjas-ton ja ruokakaupan kautta.

Neljä tuntia omaa aikaa kerran vii-kossa voi olla omaistaan kotona hoita-valle ihmiselle elintärkeä henkireikä. Helmikuusta asti se on ollut Ylöjärvellä

Tiuravuoren porinapiiri kokoontuu tiistaisin kello 12. Soppeensydämen ikäihmisten toimintatilan Perjantaipii-ri starttaa kello 13 ja kerää viikoittain 20–30 osallistujaa. Molemmat ovat il-maista ja vapaamuotoista toimintaa. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua.

Esimerkiksi Perjantaipiirin ohjelma vaihtelee, ja osallistujat voivat ide-oida sitä itsekin. Tänä syksynä muun muassa verestetään koulumuistoja, jaetaan kirjavinkkejä ja puhutaan sy-dänterveydestä.

– Perjantaipiiri sopii jokaiselle, joka kaipaa mukavaa matalan kynnyksen tekemistä. Täällä voi käydä satun-naisesti tai joka viikko. Leskeytyneet

mahdollista. Uusi palvelu on tarjolla myös heille, jotka eivät saa omaishoi-don palkkiota.

Omaistaan kotona hoitavat voivat turvautua kotona tapahtuvaan lomi-tukseen viikoittain, 1–4 tuntia kerralla. Joskus lomitusapua pyydetään kaksikin kertaa viikossa.

Kun omaista hoitava lähtee ansaitul-le tauolle, lähihoitajat Maarit Järven-pää ja Sari Veija pitävät hoidettavalle seuraa: lukevat lehtiä, laulavat, pe-laavat, jumppaavat tai ulkoiluttavat.

Joskus lämmitetään päiväruoka ja an-netaan lääkkeet.

Lomittajien rooli on erilainen kuin kotihoidon. Heillä on toki lähihoitajan koulutus, joten jos asiakkaan voinnis-sa on jotain huolestuttavaa, he pysty-vät toimimaan ja välittämään tietoa eteenpäin.

– Tarvittaessa teemme myös hoidol-lisia toimenpiteitä ja autamme wc-käynneissä, mutta pääpaino on läsnä-olossa, Veija ja Järvenpää kertovat.

Kerran Järvenpää paistoi yhdessä asiakkaan kanssa pinon lettuja. Sitä tehdään, mitä hoidettava ja omainen toivovat.

Omaishoitajien lakisääteisiin tu-kipalveluihin kuuluu kolme vapaata vuorokautta kuukaudessa. Yleensä omaishoitajan lomitus on järjestetty niin, että hoidettava on sen ajan esi-merkiksi Tiuravuoren lyhytaikaisyksi-kössä.

– Omaishoitaja ei välttämättä pysty vapaallaan rentoutumaan, kun tietää, että rakas läheinen on vieraassa pai-

tai eläkkeelle jääneet saavat kaipaa-maansa juttuseuraa, kertoo Soppeen-sydämen projektityöntekijä Maria Vuoristo.

Pirkanmaan muistiyhdistyksen muis-tikahvila on Soppeensydämessä joka kuukauden ensimmäisenä maanantai-na.

Omaista hoitava jaksaa arkea paremmin, kun saa välillä viettää muutaman tunnin ihan itsekseen. Lo-mituspalvelun työntekijät huomioivat sekä hoitajan

että hoidettavan.

Anu Kylvén

Eläkeikäisen ei kannata jäädä yksin kotiin. Ylöjärven kaupunki järjestää ikäihmisille avointa päivätoimin-

taa Tiuravuoressa ja Soppeensydämessä.

Anu Kylvén

kassa. Huomasimme, että on tarvetta toisenlaisellekin tilapäishoidolle, ker-too hoito- ja kuntoutumispalvelujen johtaja Anu Kallio.

Kolmisen vuotta sitten Kallio kehit-teli idean kotona tapahtuvasta lomit-tamisesta. Hoidettavan ei tarvitsisi poistua tutusta ympäristöstä. Maarit Järvenpää ja Sari Veija aloittivat työt puoli vuotta sitten.

– Halusimme tukea nimenomaan omaista hoitavan ihmisen jaksamis-ta. Ei ollut väliä, miten isosti palvelu lähtee liikkeelle – kunhan lähtee, Anu Kallio kertoo.

Heinäkuussa omaishoidon lainsää-däntö uudistui. Nyt kaikkien kuntien pitää tarjota neuvontaa ja mahdolli-suus vapaisiin myös niille omaistaan hoitaville, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä. Ylöjärvi oli siis ideansa kanssa edellä aikaansa.

Tällä hetkellä lomittajien asiakkai-ta on noin 25. Joidenkin kanssa turis-taan pitkään politiikasta, uskonnosta ja koko elämästä. Jotkut tahtovat olla

hiljaa ja pitää kädestä kiinni, jotkut kuunnella haitarimusiikkia c-kasetilta.

– Hyvä ihmistuntemus auttaa huo-maamaan, kenen kanssa kannattaa puhua mistäkin. Joskus on surullisia päiviä, ja vakavat mietteet pulpahta-vat pintaan, Maarit Järvenpää kertoo.

Tieto uudesta palvelumuodosta leviää muun muassa geriatrisen poli-klinikan ja kotihoidon työntekijöiden välityksellä.

– Hoiva- ja kuntoutuspalveluissa me tunnemme toisemme ja toistemme työnkuvan hyvin. Olemme tarkoituk-sella tehneet töitä sen eteen, sillä se parantaa asiakkaiden ohjautumista heille parhaiten sopivien palveluiden pariin, Anu Kallio sanoo.

Lyhytaikaista lomituspalvelua voi hakea sosiaaliohjaaja Sirkka-Liisa Penttilän kautta, p. 050 681 33. Yh-teyttä voi myös ottaa suoraan hoita-jiin. Lomituskäynti maksaa 11,50 eu-roa kerta, tuntimäärästä riippumatta. Palvelua saa arkisin kello 8–16.

Maarit ja Sari sopivat erinomaisesti tähän työhön. Heillä on kokemusta ja lempeä luonne, Anu Kallio (oik.) iloitsee. Maarit Järvenpäälle (vas.) ja Sari Veijalle on tärkeää, että he saavat toimia työparina.

Ikäihmisten avoin jumpparyhmä ko-koontuu torstaisin kello 13–14 Ylöjär-ven urheilutalon monitoimisalissa.

Kurun virikepiiri tarjoaa vapaamuo-

toista yhdessäoloa parittomien viikko-jen tiistaisin kello 11-13.30 Kurun kir-jastossa.

Virallisemmissa asioissa apua saa Ylöjärven terveyskeskuksen Ikäpis-teestä. Se tarjoaa vanhuksille matalan kynnyksen palveluohjausta ja neuvon-taa.

Ikäpiste palvelee torstaisin kello 10−12 ilman ajanvarausta. Se löytyy pääterveysaseman vanhan pääaulan oikealta puolelta.

Kerran kuussa Ikäpiste jalkautuu Ku-run ja Viljakkalan kirjastoihin. Seuraa-van kerran Ikäpiste palvelee Viljakka-lassa 3.10. klo 14–15 ja Kurussa 4.10. klo 12–13.

[ 10 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

Jokaisen ideat huomioidaan

Teatteri Jakkara on uuden edessä. Aiemmin vain näyttämöllä esiintynyt ylöjärveläisryhmä aloittelee

tänä syksynä elokuvan tekemistä.

Teksti Anu KylvénKuva Rami Marjamäki

Idea elokuvasta tuli Jak-karan pitkäaikaiselta jäseneltä Karl-Erik Ha-kialta, joka opiskelee audiovisuaalista viestin-

tää ja mietti aihetta lopputyölleen. Muut innostuivat välittömästi.

Kuten Jakkaran linja on ennenkin ollut, ideoita pallotellaan yhdessä. Synopsis eli elokuvan alustava käsikir-joitus syntyy tiimityönä. Nuoriso-oh-jaajat korostavat, että Jakkara toimii työryhmälähtöisesti. Esitysten musiik-kikin on itse tehtyä.

– Usein ideat lähtevät meidän omis-ta ajankohtaisista jutuista, Elsa Nie-mistö sanoo.

– Julistekuvista lähtien kaikki on ryhmäläisten itse tekemää. Jokaisella on omat vahvuutensa, jotka he tuo-vat peliin, nuoriso-ohjaaja Anu Utter lisää.

Käsikirjoitusta työstetään syksyn mittaan, ja kuvaukset alkavat loppu-vuodesta. Elokuva yritetään saada mu-kaan jollekin leffafestivaalille.

Parasta ihmiset

Teatteri Jakkara on yli 13-vuotiaille

tarkoitettu nuortenteatteriryhmä. Se toimii nuorisokeskus Olkassa ja kokoontuu kerran viikossa. Yhdessä tehdään improvisaatio-, draama- ja kohtausharjoituksia, kehonhallintaa, liikeilmaisua ja mimiikkaa, tutustu-taan teatteritekniikkaan ja käydään joskus vierailuilla ammattiteattereis-sa.

Ryhmän ohjaajina toimivat Olkan toiminnasta vastaava nuoriso-ohjaaja Anu Utter sekä nuoriso-ohjaaja Tiina Salomäki.

Jakkara selvästi koukuttaa jäsenen-sä, ja ydinporukka on pysynyt pitkään samana. Karl-Erik Hakia kertoo aloit-taneensa seiskaluokkalaisena. Nyt hän käy kolmatta vuotta ammattikoulua.

– Jakkarassa parasta ovat ihmiset! Elsa Niemistö tietää.

Tarpeellinen turvapaikka

Tällä hetkellä ryhmässä on yhdeksän aktiivista jäsentä. Uusia mahtuu mu-kaan, kunhan kemiat kohtaavat puolin ja toisin.

– Me saamme uudet tyypit hyvin mu-kaan. Tämä on turvapaikka, jonne voi paeta arkea. Täällä saa näyttää kaikki

tunteensa, Karl-Erik Hakia sanoo.– Muistan, kun itse kävin helmikuus-

sa katsomassa, miltä touhu vaikuttaa. Innostuin heti, Salla Sulkala kertoo.

Nuoriso-ohjaaja Anu Utter muis-tuttaa, että Sulkala pääsikin har-vinaisen nopeasti tekemiseen kiin-ni: viime talvena, kun hän aloitti, teatteriryhmä harjoitteli tiiviisti uu-sinta näytelmäänsä esityskuntoon. Keväällä Jakkara osallistui Vaasassa Teatris-tapahtumaan.

Nuortenteatteritapahtumasta irtosi ylöjärveläisille kunniakirja viisaasta ja ajatuksia herättävästä esityksestä. Jakkaran näyttelijä Ville Vuorikoski sai lisäksi erityismaininnan kehollisesta ilmaisusta ja musiikin säveltämisestä. Näytelmä oli nimeltään ”Oma vika, pikkusika? ”.

Ajankohtaista

Koulujen syyslomalla liikutaan yhdessäYlöjärven urheilutaloKoko viikko. Uimahallin perhelip-pu voimassa koko syyslomaviikon, 2 aikuista + 2-3 lasta, hinta 17 €.Ke 19.10. Palloiluhallissa koko per-heen liikunnallinen tapahtuma klo 10–12. Temppurata ja palloilua. Ta-pahtuma on maksuton.To 20.10. Avoin vesijumppa klo 17.30–18 uimahallimaksulla.Pe 21.10. Maksutonta liikunta- ja ravintoneuvontaa. Liikunnanoh-jaaja tavattavissa uimahallin ka-binetissa klo 11–12.15, klo 12.30-13.45 ja klo 14-15.15. Varaa aikasi henkilökohtaiseen tapaamiseen, p. 03 565 28291. Tervetuloa juttele-maan ja kysymään vinkkejä ter-veellisiin elämäntapoihin!Pe 21.10. Virtuaalivesijumppa klo 17-17.30 uimahallimaksulla.La 22.10. Virtuaalivesijumppa klo 14-14.30 uimahallimaksulla.

Lisätiedot: liikunnanohjaajat, p. 050 541 7567.

ViljakkalaTi 18.10. Viljakkalan koulun liikun-tasalissa koko perheen liikunnalli-nen tapahtuma klo 10–12. Temp-purata ja palloilua. Tapahtuma on maksuton.

KuruTo 20.10. Kurun urheilutalolla koko perheen liikunnallinen tapahtuma klo 10–12. Temppurata ja klo 12-13 palloilua kouluikäisille. Tapahtuma on maksuton.

Lisätiedot Kuru & Viljakkala: lii-kunnanohjaaja Mari Bergius, p. 050 565 9225.

Liikuntapalveluiden normaalit oh-jausryhmät ovat tauolla syyslomal-la.

Ylöjärven jäähalli Ma-pe 17.-21.10. Maksuttomat yleisöluistelut klo 10-15. Toinen kaukalo mailallisille ja toinen ilman mailoja luisteleville.

Lomalla leirilleYlöjärven kaupungin nuorisopal-velut järjestää syyslomalla yölei-rin 3.-6.-luokkalaisille tytöille ja pojille Rajalan leirikeskuksessa ma 17.10. - ke 19.10. Tampereen seurakuntien omistama Rajala si-jaitsee Ikaalisten ja Kurun rajalla. Leirin hinta on 60 € (sis. majoituk-sen, ruuan ja ohjelman). Vanhem-

pien tulee huolehtia kuljetukses-ta leirille ja pois. Ohjelmassa on perinteistä leiritoimintaa eli mm. askartelua, pelailua, ulkoilua, sau-nomista ja tietysti hyvää ruokaa. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä: www.ylojarvi.fi/nuoret. Tervetuloa mukaan porukkaan!

Lasten maataidettaYlöjärven päiväkotien lapset val-mistavat luonnonmateriaaleista maataidenäyttelyn keskeiselle ja näkyvälle paikalle, Kuruntien var-teen pääkirjasto Leijan nurmialu-eelle. Ylöjärven aarteet -maatai-

denäyttelyyn voi tutustua 19.-30.9. Näyttelyn järjestää Kulttuurikude, Ylöjärven kaupungin kulttuuripal-veluiden ja varhaiskasvatuksen yhteinen kulttuurikasvatussuunni-telma.

Räikän Tulet 17.9.Perinneleikkejä ja -lelunäyttely, ta-lutusratsastusta, laulava pupujussi, yhteislaulua, vanhoja valokuvia ja lopuksi tulishow. Jokasyksyinen Räikän Tulet -tapahtuma täyttää

Räikänpuiston lauantaina 17.9. kel-lo 18-21. Koko perheen tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja sen järjestävät Ylöjärvi-seura ja kaupungin kult-tuuripalvelut.

Marraskuun lopussa Teatteri Jakkaran porukka esiintyy nuorten teatteritapahtumassa Tampereella.

”Jokaisella on omat

vahvuutensa, jotka he

tuovat peliin.”

Ylöjärvi - hauska tutustuaYlöjärven kaupunki on julkaissut uuden markkinointiesitteen, Ylö-järvi - hauska tutustua / nice to meet you. Esite kertoo Ylöjärvestä ennen kaikkea kuvin mutta myös kahdella kielellä eli suomeksi ja englanniksi. Uusi esite valottaa Ylöjärven nykypäivää: elinkeino-

elämää, palveluja, tapahtumia ja luontoa. Esite sisältää myös keskus-tan palvelukartan.

Esite on maksuton ja sitä on ja-ossa kirjastoissa sekä kaupungin matkailuinfossa ABC Teivossa. Esit-teestä on tehty myös sähköinen versio.

Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 11 ]Keskiviikkona 7.9.2016

Inspiroidu opistossa

Musiikkiopisto muutti Yhtenäiskoululle

SYYSKUUTaidenäyttely: Coloring book24.9.2016 asti, kirjasto Leijan näyttelytilaPihapiirin pienimmät -valokuvanäyttely31.10. asti, Seitsemisen luontokeskusSyysmarkkinat10.9. Viljakkalan SeurojentaloVekaroiden puisto-olympialaiset10.9. klo 10-12.30 Räikän puistoalueYlläty kotiseudustasi -retki10.9. klo 11-17, järj. Tampereen seudun työväenopistoYleisöopastukset Koveron perinnetilalla10.9. klo 12 ja 14 Seitseminen

Pikku-Ahveniston perhelenkki11.9. klo 11-15 Pikku-Ahveniston maasto

Yleisöopastukset Koveron perinnetilalla11.9. klo 12 ja 14 SeitseminenMyllypuron kunnostustalkoot17.9. klo 11-18 MyllypuroRäikän Tulet17.9. klo 18-21 Räikänpuisto ja Vanha Räikkä

Salin klassiset -konserttisarja: Linda Urbanski, Juhana Mattila18.9. klo 16 Ylöjärvi-sali, kaupungintalo

Ylöjärven aarteet -maataidenäyttely19.-30.9. kirjasto Leijan nurmialueJuurimusiikin alkulähteillä - Murhaballadeista deltabluesiin, Paavo Pesonen26.9. klo 18.30 Leija-kirjastoLastenkonsertti: Orffit - Hymykuoppaisella tiellä27.9. klo 17-17.45 Leija-kirjasto (liput jaossa 12.9. klo 17 alk.)

LOKAKUUTaidenäyttely: Riitta Ranta3.-15.10. kirjasto Leijan näyttelytilaAsukasilta kaupungin taloudesta5.10. klo 17-19 valtuustosali, kaupungintaloEron edessä -ilta12.10. klo 17.30–19.30 Vihriälä, Mikkolantie 10 ATaidenäyttely: Elizabeth Castillo-Lahnavik17.-29.10. kirjasto Leijan näyttelytilaPuusta pudonnut - Veehisten väki, Petri Nevalaisen valokuvia31.10.-19.11. kirjasto Leijan näyttelytila

MARRASKUUJoulunavaus25.11. klo 18 Soppeenmäki

Teivon ravit löytyvät osoitteesta www.teivo.fi.

www.ylojarvi.fi/tapahtumat

Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta ensi vuonna. Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. Vuoden ohjelma muodostuu eri toimijoiden toteuttamista hankkeista. Teeman mukaisesti ohjelmahankkeiden tu-lee vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juhlavuoden viettoa ja hankkeita esitellään juhlavuoden omalla sivustolla, suomi100finland.fi.

Suomi 100 -juhlavuosi tulee nä-kymään monin tavoin myös Ylö-järvellä. Kaupungin verkkosivuille kootaan syksyn aikana Suomi100-osio, www.ylojarvi.fi/suomi100. Sivuilla kerrotaan, miten Ylöjärven kaupunki juhlistaa Suomen suur-ta vuotta ja miten kaupunki tukee ylöjärveläisiä toimijoita juhlavuo-den vietossa.

Vuoden 2017 talkoorahaa sekä kulttuuri- ja nuorisoavustuksia myönnettäessä huomioidaan eri-tyisesti Suomi 100 -tapahtumat. Lisäksi yhdistyksille ja yhteisöil-le tarjotaan tietyin ehdoin mah-dollisuutta käyttää veloituksetta kaupungin tiloja juhlavuoden ta-

ValmistaudummeSuomen juhlavuoteen

Tapahtumakalenteri

Tärppejä syksyn ohjelmastaNisunkylän liikkujatNisun metsästysmajalla 5.9.–28.11.

Sashiko eli japanilainen kirjontaYlöjärven yhtenäiskoululla 21.9.–16.11.

Klovneria eli mokaamisen perusteet Urheilutalon monitoimisalissa 6.10.–17.11.

Opi englantia laulaenYlöjärven yhtenäiskoululla la 1.10.

Maailmanmatka naisten kirjoittamaan kirjallisuuteen Kirjasto Leijan pelihuoneessa 21.9.–23.11. joka 3. viikko

Työväenopisto

Musiikkiopisto

Työväenopiston kursseilla luovuus lähtee lentoon. Mervi Ahosen teoksen nimi on Metsäni.

Rakentele valaisin syysillan iloksi. Tutustu mehiläis-ten talveutukseen. Uppoudu mustiin aukkoihin. Työ-väenopisto tarjoaa syyskaudella paljon inspiroivaa ja

aktivoivaa toimintaa.

Anu Kylvén

Mitä muuta ihminen kai-paa keskellä pimeintä syksyä kuin ripauksen lempeää valoa. Sop-peenharjun koululla

marraskuussa pidettävä valaisinraken-telukurssi osuu siis juuri täydelliseen saumaan.

Lyhytkurssilla tutustutaan valaisin-rakentelun perusteisiin ja opetellaan yhdistämään sähkö- ja käsitöitä. Säh-kötöitä tehdään hallitusti ja turvalli-sesti kurssinvetäjän opastuksella. Lop-putulos voi olla vaikka itse verhoiltu pöytälamppu!

Syyskuun viimeisenä viikonloppu-na Ylöjärven yhtenäiskoululla sukel-letaan mehiläishoidon ihmeelliseen maailmaan. Mehiläishoidon perustei-ta jo tuntevat pääsevät tutustumaan mehiläisten talveutukseen. Kurssilla käydään läpi talviset hoitotoimet: mi-ten pesä valmistetaan, mitä ongelmia pesässä voi talvella tulla ja miten pesä valmistellaan taas kevättä ja tulevaa kesää varten.

Oletko oman elämäsi Esko Valtao-ja? Lähde tähtitieteen alkeiskurssille. Ylöjärven yhtenäiskoululla loka-mar-raskuussa kokoontuvassa ryhmässä käydään läpi tähtitaivaan helposti tun-nistettavat tähtikuviot. Myöhemmin tutustutaan tähtien ominaisuuksiin ja selvitetään muun muassa, millaisessa kehityskaaren vaiheessa tietyt tähdet ovat tai mitä niistä niiden sammumi-sen jälkeen jää jäljelle.

Nämä ovat vain pieni raapaisu Tam-pereen seudun työväenopiston syksyn tarjonnasta Ylöjärvellä.

– Syyslukukauden alku on aina yhtä jännittävä. Kurssitarjontaa on alettu suunnitella jo varhain keväällä, ja nyt näemme, miten uudet ryhmät alkavat vetää osallistujia. On mielenkiintoista nähdä, miten uudet kurssit otetaan vastaan, sanoo apulaisrehtori Päivi Varjosalo.

Opiston henkilökunta toivoo ylöjär-veläisiltä lisää palautetta ja toiveita. Mikä kurssi toimi? Mistä aihepiiristä pitäisi saada lisää kursseja tai syvem-mälle menevää opetusta? Palautetta saa lähettää kenelle tahansa työväen-opiston työntekijälle.

Jos energiaa tai aikaa ei ole koko-naiseen kurssiin, edes lyhytkurssiin, kiinnostavia luentoja löytyy. Ne pide-

Pirkanmaan musiikkiopiston syyskau-si on jo täydessä vauhdissa. Opiston Ylöjärven pääpiste ja suurin osa soi-tonopetuksesta on nykyään Ylöjärven Yhtenäiskoululla.

Soitonopetukseen voi hakea seuraa-van kerran vasta ensi keväänä, mutta muskariryhmiin mahtuu vielä mukaan.

– Ylöjärvellä toimii 14 muskariryh-mää, ja suuressa osassa niistä on vielä tilaa. Muskariryhmät kokoontuvat Ve-

tään koulutuskeskus Valossa, ja niille osallistuvien toivotaan ilmoittautuvan ennakkoon.

Esimerkiksi 27. syyskuuta luennon aiheena on suosittu KonMari-filosofia. Japanilaisilla opeilla moni on saanut järjestystä elämäänsä.

– KonMari kiehtoo, sillä kyse on jos-

takin suuremmasta kuin siitä, että ki-pot ovat kaapissa ojennuksessa. Eläm-me tietotulvan ja hälinän keskellä, joten kodin selkiyttäminen voi samalla olla oman sisimmän haltuunottoa. Ul-koinen kaaos vaikuttaa ihmisen sisäi-seen kaaokseen ja päinvastoin, Päivi Varjosalo miettii.

Oman sisimmän haltuunottoa voi olla myös vanhoihin mustavalkovaloku-viin uppoutuminen. Se on mahdollista Viljakkala-talolla Valokuvat kertovat -kurssilla.

Terveysliikunnan, kielten ja esimer-kiksi yksinlaulun ryhmät ovat työväen-opistossa suosittuja vuodesta toiseen. Espanjan alkeet on kielistä kysytyin: myös Kurussa on oma ryhmä, johon mahtuu vielä mukaan.

karametsän, Kangasniemen ja Koulu-kallion päiväkodeissa, kertoo apulais-rehtori Timo Saarinen.

Tavallisia oppilaskonsertteja jär-jestetään syksyn mittaan, mutta jou-lukuun kahdeksantena konsertoidaan vähän juhlavammin. Aihetta ainakin on: tänä vuonna on kulunut 30 vuotta siitä, kun musiikkiopistotasoinen mu-siikinopetus alkoi Ylöjärvellä.

pahtumiin. Edellytyksenä on muun muassa se, että tapahtuma on hy-väksytty Suomi 100 -ohjelmaan.

Juhlavuotta valmistelemaan on koottu kaupungin eri toimialo-ja edustava työryhmä, jota vetää kulttuurisihteeri Minna Vallin, p. 050 561 1108, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi. - Ylöjärveläiset yh-distykset voivat ilmoittaa omia tapahtumiaan meille. Otamme mielellämme vastaan myös yhteis-työehdotuksia, Minna Vallin kan-nustaa.

Tehdään yhdessä kaikkien aikojen juhlavuosi!

[ 12 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona 7.9.2016

Räikän kentän remontti valmistuu ensi vuonna

p. 03 565 30 000ma-pe klo 8-15.30

kirjaamo@ylojarvi.fiwww.ylojarvi.fi

facebook.com/ylojarvenkaupunkitwitter.com/ylokaupunki

Ylöjärven kaupunkiKaupungintaloKuruntie 14, PL 2233471 YlöjärviVirastoaika ma-pe klo 9-15

Kurun palvelupisteKirjasto Kauppatie 7-934300 Kurup. 040 487 1555

Viljakkalan kirjastoAittatie 239310 Viljakkalap. 050 390 4714

PerusturvakeskusKuruntie 1033470 YlöjärviMa-pe klo 9-11 ja klo 12-15.30

Tekninen keskusRäikäntie 3 A33470 YlöjärviMa-pe klo 9-11 jaklo 12-15

Teknisten palveluiden päivystysiltaisin ja viikonloppuisinp. 050 369 5709

Ensiapu

Ilta- ja viikonloppu-päivystys klo 20 astiYlöjärven pääterveysasemap. 03 565 28000

YöpäivystysAcuta Taysp. 03 3116 6411

Asukasilta taloudesta

Millaiset ovat Ylöjärven talousnä-kymät? Miltä vaikuttaa kaupungin talousarvio vuodeksi 2017? Mitä talousarvioeuroilla saa? Näitä ky-symyksiä pohditaan asukaslauta-kunnan järjestämässä asukasillassa keskiviikkona 5. lokakuuta.

Tilaisuudessa johtavat viranhal-tijat vastaavat yleisön kysymyksiin ja osallistuvat keskusteluun. Ti-laisuuden avaa kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto. Teemaan johdat-taa talousjohtaja Juha Liinavuori, joka esittelee talousarviovalmiste-lun lähtökohtia.

Keskiviikko 5.10.2016 klo 17, kahvitarjoilu klo 16.30Kaupungintalo, valtuustosali, Kuruntie 14 D

Asukasilta on avoin kaikille kiin-nostuneille. Tilaisuuden puheen-johtajana toimii asukaslautakunnan puheenjohtaja Jussi-Pekka Aho-nen. Tervetuloa keskustelemaan!

Ylöjärven kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2017 talousarvi-osta ja vuosien 2017-2019 talous-suunnitelmasta 7. marraskuuta. Kokous pidetään valtuustosalissa kaupungintalolla ja se alkaa klo 12. Kaupunginvaltuuston kokouk-set ovat kaikille avoimia tilaisuuk-sia.

Ajankohtaista

Siukolantien kerrostaloalue ja Keijärven seutu näyttivät tältä vuonna 1975. Kerrostaloaluetta rajaavat kuvassa alhaalla rautatie, vasemmalla Aseman-tie ja ylhäällä Kuruntie. Vasemmalla ylhäällä näkyy parhaillaan remontissa oleva Räikän kenttä.

Kaupunki muuttuu

Liikuntaneuvonta on poikkihal-linnollista ja moniammatillista yhteistyötä kaupungin liikun-tapuolen ja terveydenhuollon kanssa. Terveydenhoitaja tai omalääkäri voi kehottaa asiakas-ta ilmoittautumaan liikuntaneu-vojan vastaanotolle. Neuvonnas-ta on iloa etenkin niille ihmisille, joille pienikin aktivoituminen antaisi isot terveyshyödyt.Lisätietoja: www.ylojarvi.fi/liikunta

Tietokulma

Enemmän kuin personal trainer

Rappuset hengästyttä-vät. Viimeisestä liikun-takerrasta on niin kau-an, että hirvittää.

Juuri tällaisten ih-misten yhteydenottoja Ylöjärven lii-kunnanohjaajat odottavat. Kaupungin tarjoama maksuton liikuntaneuvonta auttaa pääsemään alkuun ja löytä-mään mieleisiä tapoja liikkua. Palvelu sopii kaiken ikäisille.

– Kyseessä ei ole paasaamistilaisuus, vaan yhdessä liikunnanohjaajan kanssa mietitään elämäntapoja ja käydään mahdollisuuksia läpi, liikuntakoordi-naattori Sini Kukkonen kertoo.

Aluksi kartoitetaan resurssit: Mi-ten paljon ihmisellä on aikaa ja rahaa käytettäväksi liikuntaan? Pystyykö hän hyödyntämään urheilutalon palveluja, vai pitäisikö liikunnan olla kotona vaik-kapa lasten kanssa tehtävää?

Tapaamisia oman ohjaajan kanssa voi olla jopa puolen vuoden ajan.

– Olemme enemmän kuin personal trainerit, koska meillä on laajempi ote. Emme tee pelkkää kuntosaliohjel-maa vaan kartoitamme henkilön läh-tökohdat ja mahdollisuudet kokonais-valtaisesti, liikunnanohjaaja Hanna Suhonen kertoo.

Tapaaminen liikuntaneuvojan kans-sa varataan fysioterapian toimistolta. Neuvontaa saa Ylöjärven keskustassa ja Kurun terveysasemalla.

– Ei tarvitse aloittaa rankasti ja heti hikoilla täysillä. Isossa skaalassa kymmenminuuttisetkin merkitsevät paljon. Kokonaisuus kertyy pienistä paloista, liikunnanohjaaja Heikki Put-tonen kannustaa.

– Vaikka alussa tuntuu vaikealta, kannattaa rohkaistua, sillä liikunnas-

Vuonna 1980 rakennettu kestopäällysteinen Räi-kän urheilukenttä kokee kasvojenkohotuksen. Kentän peruskorjaus al-koi elokuussa, ja se val-mistuu kesäkuussa 2017.

Korjauksen toteuttaa urheilurakenta-miseen erikoistunut padasjokelaisyri-tys Jäämestarit.

Keijärven rannalla sijaitseva Ylöjär-ven suurin urheilukenttä on vuosien varrella ollut kovassa käytössä. Matkan varrella on tehty vain pieniä parannuk-sia.

– Ylöjärvellä on onnistuttu kentän

Liikunta on halpa lää-ke moneen vaivaan ja piristysruiske stressaan-tuneelle. Kaupungin lii kunnanohjaajat neu-vovat mielellään heitä, joiden edellisestä liikun-takerrasta on vierähtä-

nyt monta vuotta.

Anu Kylvén

ta tulee energisempi olo. Tuntuu kuin vuorokauden tunnit lisääntyisivät, liikunnanohjaaja Hanna Suhonen kan-nustaa.

Terveys, ulkonäkö, henkinen hyvin-vointi. Säännöllisestä liikkumisesta on hyötyä moneen. Jos liikkuu ryhmässä, tapaa samalla kätevästi muita ihmisiä.

Urheilutalon ohjatut jumpat sopivat sekä aloittelijoille että aktiiviliikku-jille. Talvikauden jumppiin on tarjol-la erityisiä kausikortteja eli passeja: aamuvirkkupassi, aamutorkkupassi ja päivävirkkupassi. Aamuvirkkupassilla esimerkiksi pääsee kaikkein varhai-simmille tunneille, päivävirkkupassilla iltapäivän ryhmiin.

Tunteja on kolmena päivänä viikos-sa. Perjantain kierto- ja kuntotunnit ovat kaikille yhteiset, ja niihin mahtuu enemmän osallistujia. Jokaiselle tun-nille pystyy osallistumaan oman kun-non mukaan.

– Jumpat ovat olleet täyteen pa-kattuja, joten passit hajaannuttavat osallistujia eri ryhmiin. Joillekin pas-saa aikaisempi aamu ja joillekin vähän myöhäisempi, Puttonen sanoo.

Työikäiset työssäkäyvät maksavat passista 50 euroa, muut 30 euroa.

Ainakin saliryhmiin ja aamun vesi-jumppiin mahtuu hyvin. Perjantaisin ja lauantaisin vesijumpataan virtuaa-lisesti: ohjaajan vinkit ja tsemppaus näkyvät valkokankaalla. Virtuaali-jumppaan pääsee pelkällä uimahallin peruspääsymaksulla.

– Syyskauden ohjatut ryhmät ovat jo alkaneet, mutta vapaita paikkoja kannat-taa silti kysellä, kannustavat liikunnanohjaajat Minna Vigrén (vas.) ja Jaana Lamminen.

Räikän kentän itäpäädystä poistetaan myös juoksuratojen joustavan kesto-päällysteen alla oleva asfaltti.

Urheilutalolla on tarjolla myös oh-jattuja saliryhmiä. Esimerkiksi elä-keläisten ohjattu kuntosaliryhmä kokoontuu 14 kertaa kaudessa, ja treenikertaan sisältyy uinti. Ryhmän kausimaksu on 47 euroa.

Kurun urheilutalollakin tapahtuu syksyn ja talven mittaan. Liikunta-, temppu- ja sählykerhot liikuttavat lapsia. Työikäisille on ilta-aikaan omia kuntosaliryhmiä. Eläkeläiset nostavat sykettä tuolijumpassa ja salilla.

Viljakkalassa kokoontuu kolme elä-keläisten kuntosaliryhmää: yksi palo-aseman kuntosalilla ja kaksi Elokaa-ressa. Ryhmät ovat olleet suosittuja.

Anu Kylvén

hoitamisessa: siksi se on kestänyt näin-kin pitkään. Nyt juoksurata runkoineen on kuitenkin tullut elinkaarensa pää-hän. Jos nykyistä vielä käytettäisiin, se muuttuisi aika pian käyttäjille vaa-ralliseksi, sanoo Ylöjärven kaupungin työmaapäällikkö Jyrki Tanhuanpää.

Vanha päällyste poistetaan, ja juok-surata sekä suorituspaikat päällyste-tään vettä läpäisevällä, joustavalla kestopäällysteellä. Päällyste ulottuu noin metrin pituushyppy- ja kolmiloik-kapaikan hiekkalaatikoiden sekä vauh-dinottoradan ulkopuolelle.

Juoksuradan painuma korjataan murskeella, ja rataa kallistetaan hie-man sisäkaarteeseen päin. Kiekonheit-to- ja moukarinheittokehä sekä kent-tää ympäröivä verkkoaita uusitaan.

Vanhan katsomon tilalle tulee uusi. Katettua katsomoa ei saada, sillä ka-tos olisi nostanut kustannukset liian

suuriksi.– Suurin osa töistä tehdään jo tämän

syksyn aikana. Pintatyöt jäävät ke-vääksi, Tanhuanpää kertoo.