technopolis news 2/2014

news2/14

3 Kun ihan hyvä ei riitä

6 erottamattomat ystävät

12 Mikä myy?

20 Älyä yllesi

Kun ihan hyvä ei riitä

Suhtaudun intohimoisesti palveluun. En voi sille mitään. Minua pidetään ”hankalana” asiakkaana – syystäkin. En tyydy huonoon palveluun, vaikka valittaja vaiennetaankin

usein kiistämällä tai puolustelemalla. ”Ei kukaan muukaan ole valittanut...” Kuin näyttäisi keskisormea. Toisaalta kun olen tyy-tyväinen, keskitän ostoni ja olen lojaali.

Tämän Technopolis News -lehden teemana on palvelumuo-toilu, joka on osa meidän strategiaamme. Technopolis on taval-lista parempi. Ei palvelumme ole tarpeeksi hyvää, matka siihen on pitkä. Mutten voi lopettaa, ennen kuin se on hankalienkin mielestä ihan oikeasti tosi hyvää – jatkuvasti, johdonmukaisesti ja kansainvälisesti. Pärjäämme, koska kilpailijat ovat niin paljon huonompia. Se ei vaan mulle riitä. Mä haluan nujertaa kilpailijat. Mä haluan aiheuttaa heille unettomuutta. Mä haluan pilata heidän päivänsä. Mä haluan… no, saitte jo perusidean.

Palvelumme ytimessä ovat technopolislaisten omat tinkimät-tömät palveluarvot. Hyvä palvelu ei ole rakettitiedettä, mutta sitä on yllättävän vaikea monistaa ja jalkauttaa. Aika paljon kyse on asenteesta, joten siihen pitää kiinnittää huomiota jo rekrytointi-vaiheessa. Jos asenne on kunnossa, palveluosaamista voi kouluttaa,

Hyvä palvelu ei ole rakettitiedettä, mutta sitä on yllättävän vaikea monistaa ja jalkauttaa.

” ku

va Jo

ha

nn

a K

inn

ari

Pääkirjoitus

mutta jos asenne on päin helvettiä, edes kaikki maailman koulutus ei auta. Välinpitämättömyys on pahin myrkky palvelulaadun näkökulmasta, mutta toisaalta positiivista intohimoa voi myös aktiivisesti tartuttaa organisaatioon.Meidän mottomme, more than squares, viittaa asenteeseen. Erottaudumme kilpailijoistamme sillä, että olemme tiloissamme sekä omistaja että operaattori, joka suunnittelee ja kehittää tilojen käyttöä asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Meidän ei tarvitse kinuta ulkopuoliselta omistajalta lupaa tai rahaa uudistuksille, vaan voimme päättää asioista itse.

Koska asiakkaat eivät aina osaa vaatia, meidän tehtävämme on selvittää, mitä he haluavat, ja tarjota heille parempaa palvelua proaktiivisesti. Asiakaskokemus on osa henkilöstömme kannus-teita. Haluamme olla aktiivisesti mukana jo ennen kuin asiakas on muuttanut tiloihin, ja rakennamme palvelun sen mukaan, mitä asia kas tarvitsee ja mihin hän tähtää.

Emme halua myydä asiakkaalle neliöitä yhtään sen enempää kuin hän todella tarvitsee, päinvastoin. Jos asiakkaalle riittää kahdeksan neliömetriä työntekijää kohden, koska hän on valmis käyttämään kampuksen yhteistä palveluinfraa, Technopolis saa enemmän asiakkaita mahtumaan yhteiseen monikäyttäjäympä-ristöön. Kaikkien tehokkuus paranee, kaikkien kulut laskevat. Tämä on meidän yhteinen tavoitteemme.

More than squares ei ole pelkästään iskulause. Haluamme viestiä asiakkaille, että toimitila ei ole tila, vaan palvelu. Uskomme, että kokonaispalvelulaatu ja kokonaispalvelukustannukset, eivätkä neliöhinnat, ratkaisevat sekä meidän että asiakkaidemme pelin.

keith silverang

3Technopolis NEWS 2/2014

Sisällys

Technopolis OyjTarjOamme parhaat paikat yritysten toiminnalle ja menestykselle viidessä maassa: suomessa, norjassa, Virossa, Venäjällä ja Liettuassa.

KeHiTämme, omistamme ja hallinnoimme 20:tä älykästä yrityskeskittymää 12 kaupungissa Pohjoismaissa ja Bal-tiassa. suomessa Technopolis toimii Helsingissä, espoossa, Vantaalla, Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Lappeenrannassa.

KamPuKSillamme toimii yli 1 700 yritystä, ja niissä on yli 40 000 työntekijää.

Haluamme jatkuvasti ylittää asiakkaidemme odotuk-set tarjoamalla moderneja ja muuntojoustavia tiloja sekä kattavia palveluja, joita kehitämme aktiivisesti.

TarjOamme optimaalisen toimintaympäristön kasvulle ja menestykselle. Annamme asiakkaillemme mahdolli-suuden keskittyä kasvuun, autamme heitä tehostamaan toimintoja, laskemaan kuluja ja vähentämään ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Lisäksi edistämme paikallisten ja kansainvälisten verkostojen syntymistä.

liiKevaiHTOmme vuonna 2013 oli 126,3 miljoonaa euroa ja käyttökate 64,1 miljoonaa euroa.

lyhyesti

Pääkirjoitus 3Kun ihan hyvä ei riitä

Teema 6erottamattomat ystävätPalvelu ja muotoilu liittyvät tiivisti yhteen. niiden avulla kehitetään asiakaslähtöisyyttä.

Teema 10Työpaikkaruokaloiden aika on ohiTärkeintä on miltä ravintolassa näyttää ja tuntuu.

ajassa 12mikä myy?Toimitiloilta vaaditaan tehokkuutta ja laatua.

Tilassa 19mika mäkeläinenAltista itsesi satunnaisille kohtaamisille.

Toimiala 20älyä yllesiTulevaisuudessa äly kulkee mukanamme päästä varpai-siin.

Tutkittua 26avotoimisto vai koppikonttori?ei kumpikaan. Tuottava työympäristö joustaa tarpeiden mukaan.

reportaasi 30Purjekalan syntysijoillaJolla kehittää sailfish Os -käyttöjärjestelmää ja älypuhe-linta faniyhteisön avullaTampereella.

matchmaking 343 tarinaa verkostoitumisestaVerkostoituja löytää helpommin kumppaneita, asiakkaita ja työvoimaa.

4 Technopolis NEWS 2/2014

Tekijät

6

30

10

20

TeCHNOPOliS NeWS NumerO 2/2014

Technopolis news on Technopolis Oyj:n ajankohtaislehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

www.technopolisnews.fi

julkaisija Technopolis Oyj elektroniikkatie 8 90590 Oulu Puh. 046 712 0000 www.technopolis.fi

päätoimittaja Keith silverang

kustantaja Kustannus Oy Lampila www.lampila.fi

toimitus Kansi-kollektiivi www.kansi.fi

ulkoasu Mainostoimisto Mediataivas Oy www.mediataivas.com

tämän numeron avustajat Hanna Rusila, Ari Ijäs

painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu

tilaukset ja osoitteenmuutokset [email protected]

ilmoitusmyynti Jouko Lampila Puh. 010 666 5350

Issn 2342-6802


Teema


Laura Franck muotoilee Technopoliksen palveluja muun muassa kampusnavigointiin. Onnistunutta Ruoholahden pilottia aletaan monistaa myös muihin toimipisteisiin.

Erottamattomat ystävät palvelu ja muotoilu

teksti hanna rusila • kuvat Johanna Kinnari & Timo heiKKala

Miten palvelu ja design liittyvät yhteen? Tiiviisti elleivät peräti erottamattomasti, sanovat palvelu-muotoilun asiantuntijat.

Palvelumuotoilu eli service design, kontaktipisteet (touch points) tai palvelupolut (service strings) kalskahtavat kieltämättä vähän konsulttislangilta. Termien taakse kätkeytyy kuitenkin järkitoi-

mintaa maailman murrosten keskellä. Kun yritys räätälöi tarjontaansa asiakkaan tarpeisiin ja luo uusia toimintatapoja, se saa parhaat valmiudet kovenevaan kilpailuun.

− Palvelumuotoilussa korostuu kolme asiaa: empatia, luovuus ja rati-onaalisuus. Empatiaa tarvitaan asiakkaan syvälliseen ymmärtämiseen, luovuutta uusien mahdollisuuksien näkemiseen ja rationaalisuutta asioiden toteuttamiseen, kiteyttää palvelumuotoilija tuomo ketola alan suurim-masta suomalaistoimistosta Palmusta.

− Kyse on perinteisiä tapoja haastavasta ajatusmaailmasta, lähestymis-tavasta. Palvelujen muotoileminen on työkalu liiketoiminnan asiakasläh-töiseen kehittämiseen, määrittelee puolestaan asiakkuusjohtaja laur a Franck palvelumuotoilutoimisto Diagonalista.

Kuulostaa loogiselta. Mutta mitä yritys käytännössä saa, kun se tilaa palvelumuotoilijan avukseen?


apteekeista syövän hoitoonFranck kertoo esimerkin apteekkimaailmasta. Koska lääkemyynnin katteet kapenevat, apteekit tarvitsevat rinnalle uutta liiketoimintaa. Usean apteekin yhteis-työverkosto päätti ryhtyä kehittämään konseptiaan asiakaslähtöiseen suuntaan. Erilaisia palveluideoita testattiin eri toimipaikoissa, ja nyt Hakaniemen Ympyrä-talossa Helsingissä toimii ensimmäinen uuden konseptin mukainen apteekki.

− Reseptijonotuksen tilalle tulivat nopeat ja hitaammat palvelupisteet. Perinteisten terveystuotteiden ja lääkkeiden ohella asiakas saa apteekista vaikkapa smoothie -juomia ja jalkahoitoa, Franck havainnollistaa.Ketola kertoo palvelumuotoilun hyödyttävän yhtä lailla julkista ja yksityistä sektoria. Organisaation koollakaan ei ole väliä.

− Asiakkaamme ovat laidasta laitaan: startupeista suuryrityksiin. Julkisella puolella palvelumuotoilu auttaa ratkaisemaan oikeita asioita. Yritysten tavoitteena on yleensä hyödyntää sitä liiketoiminnan kasvattamiseen, hän toteaa.

Esimerkiksi syöpäpotilaan ääni saadaan paremmin kuuluviin hoitoprosessissa, kun sitä kehitetään asiakkaan kokemusten pohjalta. Yksityissairaaloille asiakaslähtöisyys on usein elinehto.

Tarrat ohjaavat asiakastaToimitilojen ja palvelujen yhdistelmään panostava T echnopolis hyödyntää palvelumuotoilua useassa hank-keessaan. Ketola ja Franck ovat kumpikin olleet näissä mukana.

Helsingin Technopolis Ruo-holahdessa hiotaan parhaillaan palvelukokemusta Diagonalin toteuttamalla opastetarrakokei-lulla. Tarrojen avulla halutaan sujuvoittaa taloon tulijoiden kulkua ja kertoa erityyppisistä palveluista, kuten vuokratta-vista Business Loungeista ja neuvottelutiloista videoyhte-yksineen.

Teema

Palvelumuotoilussa korostuvat empatia, luovuus ja rationaalisuus.Tuomo Ketola

”


− Tarrat ovat saaneet asiakkailta hyvän vastaanoton, joten ideaa lähdetään monistamaan muihinkin toimipisteisiin, Franck valottaa.

Juuri tässä piilee yksi palvelumuotoiluajattelun jujuista.− Nopeat, kevyet pilottitestaukset yhdistettyinä esimerkiksi

liikevaihdon muutosten ja asiakkaiden suositteluhalukkuuden mittauksiin kertovat, ollaanko oikealla tiellä. Vasta kun uudistuk-sen nähdään tuottavan tulosta, se otetaan laajemmin käyttöön, Ketola kuvaa.

Top down vai bottom up?Suomea ei yleensä pidetä palvelun kultamaana. Pikemminkin meillä kukoistaa itsepalveluajattelu, ja yrityskulttuuri on vahvasti tuotelähtöinen. Maailma kuitenkin muuttuu, ja jurossa pohjolas-sakin on alettu puhua palveluyhteiskunnasta.Nykyisin jo yli kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta tulee palveluista, teollisuudesta enää viidennes. Niin sanottu palvelullistuminen onkin ulottumassa koko yrityssektorille.

− Suomalainen insinööriajattelu ohjaa helposti katsomaan asioita teknologia- tai organisaatiolähtöisesti, top down. Silloin tuotteesta saat-taa tulla vääränlainen. Asiak kaat eivät välttämättä ota sitä omakseen, vaikka kehitystyöhön olisi satsattu suuria summia, Franck herättelee.

Palvelumuotoilulla pyritään kääntämään suunta päinvastaiseksi,

bottom up eli asiakkaan kokemus kärjessä.− Me uskomme, että kilpailun kovetessa liiketoiminnan läh-

tökohdaksi pitää yhä vahvemmin ottaa asiakas ja hänen aito tarpeensa, Franck painottaa.

Ketola yhtyy näkemykseen.− Pelkällä tuotteella on yhä vaikeampi pärjätä, ja harva ala on

enää niin turvassa, että ”perushyvä” riittää. Palvelumuotoilu on positiivista kilpavarustelua, hän luonnehtii.

Designin keinot käytössäMutta miksi palvelujen kehittämistä kutsutaan muotoiluksi – onko tässä oikeastaan merkittävästi uutta?

Franckin ja Ketolan mukaan kyllä ja ei. Palvelumuotoilu ammen-taa vaikutteensa designin maailmasta, jossa kehitetään kymme-nittäin luovia ratkaisuja ja prototypoidaan niitä.

− Esimerkiksi tuolista voidaan tehdä sata versiota, ennen kuin saadaan valmiiksi yksi, joka otetaan tuotantoon. Tuotteen täytyy palvella käyttäjää, mutta sitä pitää myös pystyä valmistamaan järkevin kustannuksin, Ketola toteaa.

− Palvelumuotoilussa korostuu sama herkkyys käyttäjää koh-taan. Saako hän palvelusta sen, mitä tavoitellaan? Ollaanko rat-kaisemassa asiakkaan kannalta oikeaa asiaa? hän vertaa.

Franck puhuu työstään mieluusti strategisena muotoiluna.− Me olemme yritykselle strateginen tuki ja tuotamme työ-

kaluja, hän kuvaa.Olennaista on monialaisuus. Palvelumuotoilu yhdistää muotoi-

lijat, kauppatieteilijät ja tekniikan osaajat, joita kaikkia kiinnostaa ensisijaisesti loppukäyttäjä.

Tunne avaa lompakonAlan ammattilaisten mielestä suomalaisilla on vielä tekemistä palveluasenteen sisäistämisessä. Yritykset ovat kuitenkin heräile-mässä asiakaslähtöisyyteen, se saattaa hyvinkin kannattaa. Laura Franck kertoo perusteluksi numerotietoa:

− Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan designiin investoi-vat yritykset saavat sijoituksensa 20-kertaisena takaisin. Luvussa tosin on mukana sekä perinteinen tuote- että palvelumuotoilu.

Asiakaskokemuksesta yli puolet on Franckin mukaan peräisin tunteista. Siksi palvelumuotoilussa näkyy sama elementti kuin kauppakeskusten ja trendikkäiden kahvilakonseptien kehittämi-sessä: elämyksellisyys.

Tuomo Ketolan mielestä suomalaiset voisivat tälläkin saralla kurkata mallia länsinaapurista.

− Meillä palveluidea on usein hyvä, mutta toteutusta ei viedä loppuun asti. Ruotsissa siinä tuntumani mukaan monesti onnis-tutaan, ja silloin myös lompakko aukeaa, hän hymyilee.

Palvelun kehittäjän muistilista•Palveluhanketarvitseeonnistuakseen

johdon tuen. Kun johto sitoutuu, projekti voi poikia paljon muutakin.

•Kokeiluissaonvoimaa.Josensimmäinentestikierros ei vakuuta, koko ajatusta ei kannata hylätä. Pohjaidean päälle voi usein kehittää muita versioita.

•Rohkearokansyö.Vainsinnikästestaaminenkertoo, onko suunta oikea. Luovuus palkitaan!

•Maailmamuuttuu,jotensinunkintäytyy.Vanhaantakertuminen on varmin keino jäädä kilpailijoiden jalkoihin. Tulevaisuudessa maailma on asiakkaan.

Lähde: asiakkuusjohtaja Laura Franck, Diagonal Mental Structure Oy


1.määritä tavoitteet.

ensin pohditaan huolellisesti, millaista palvelua halutaan

tuottaa ja miksi. Mihin hankkeella pyritään?

2.Tutustu asiakkaisiin.

Kaikki lähtee empatiasta eli asiakkaan kuuntelemisesta.

Millaisessa ympäristössä palveluja luodaan? Keitä ja kuinka erilaisia keskenään

ovat asiakkaat? Mitä tarpeita heillä on?

3.Testaa piloteilla.

nopeisiin ja kevyisiin kokeiluihin otetaan mukaan mahdolliset

palveluntuottajakumppanit. Miten asiakkaat reagoivat pilotteihin? Mittaa tuloksia

ja asiakaskokemusta koko ajan!

Teema

mitä halutaan ratkaista? Kenelle sillä on merkitystä? miten asia kannattaa ratkaista?

Suunnitelmasta jalostukseenOnnistunut palvelujen muotoilu noudattaa loogista prosessia.

Työpaikka- ruokaloiden aika on ohiTechnopoliksessa pohdittiin pari vuotta sitten, miten ravin-tolapalvelua voitaisiin kehittää kohti ykkösluokan kokemusta.


4.Siirrä käytäntöön.

ensimmäisen käyttöönoton voi toteuttaa esimerkiksi yhdessä toimipisteessä

tai yhdellä paikkakunnalla. Toimiiko pilotti myös elävässä

elämässä? Ottavatko asiakkaat palvelun omakseen?

5.Kehitä eteenpäin.

Palvelu ei ole koskaan valmis, vaan se syntyy

käytössä. Jalosta konseptia jatkuvasti paremmaksi

asiakaspalautteen pohjalta.

Lähde: palvelumuotoilija Tuomo Ketola, Palmu Inc. Finland Oy

miten se kannattaa toteuttaa? Onko ratkaisu toimiva? jos ei, mitä pitää kehittää?

Työpaikkaruokaloiden aika alkaa olla ohi, ja tilojen tyhjäkäynti mietityttää monissa yri-tyksissä. Technopoliksessa syntyi pohdin-

nan jälkeen ajatus ravintoloiden muovaamisesta monikäyttötiloiksi. Kumppaniksi päätettiin ottaa palvelumuotoiluyritys Palmu.

Työpajojen ja toimipaikkavierailujen jälkeen pilottikohteeksi valikoitui Espoon Technopolis ja siellä Sodexon ylläpitämä ravintola.

− Mietimme, millaiseen ravintolaan yritykset tulisi kutsuneeksi asiakkaita, jotka yleensä viedään Helsingin keskustaan syömään, palvelumuotoilija tuomo ketola kertoo.

Toinen avainkysymys oli, miten tilat soveltuisivat erilaisiin kohtaamisiin muulloinkin kuin lounasaikaan.

ravintola näkyy ja tuntuuPilottikohteessa toteutettiin monenlaisia kokei-luja bistromaisesta menusta ja iltapäiväaukiolosta pöytiintarjoiluun, digitaalisiin lounaslistoihin ja kokoustarjoilukärryihin. Osa ravintolasta rajattiin testialueeksi, jonka sisustusta uusittiin viihtyisäm-mäksi ja monikäyttöisemmäksi. Asiakaspalautetta kerättiin ahkerasti.

Hankkeen tuloksena Technopolis-ravintoloille syntyi konsepti, joka on osa talon laajempaa kon-septikäsikirjaa.

− Tärkein anti oli ravintoloiden visuaalinen ilme, toimivuus ja asiakkaiden tyytyväisyys. Toisin sanoen se, miltä ravintolassa näyttää ja tuntuu, Technopo-liksen palvelujohtaja Olli rasia kertoo.

Ruoholahden uusi Technopolis noudattaa muo-toiltua konseptia. Vihreiden sohvien ja design-va-laisimien koristamasta ravintolasta ei tule mieleen työpaikkalounas.

Osa ravintola-alueesta on looseja, joihin voi vetäytyä rauhassa keskustelemaan. Osa on avointa tilaa; osa jakkaroita, joilta voi ihailla merinäköalaa. Vieressä on erillinen kahvila leivoksineen ja eri-koiskahveineen.

− Konseptiravintolat tarjoavat aamiaisen ja lou-naan lisäksi iltapäiväbistron. Valikoimaan kuuluu myös suosittu grilliruoka, jonka kokki valmistaa tilaushetkellä, Rasia kertoo.

Technopoliksen yli 30 ravintolaa siirtyvät yhte-näiseen konseptiin sitä mukaa, kun uusia raken-netaan tai vanhoja remontoidaan. Uudistus etenee useamman ravintolan vuosivauhtia.


Haemme kasvua ja meillä on

suunnitelmana laajentua lähivuosina mm. Ruotsiin,

Tanskaan tai Latviaan, kertoo sijoittajasuhde- ja

viestintäpäällikkö Pasi Hiedanpää.

ajassa


vapaat tilat m2 vuokra €/m2

Pääkaupunkiseutu 1 051 000 ks. taulukko 2

Tampere 80 700 14–18

Oulu 62 500 12–15

jyväskylä 34 600 13–20

2008 2014

35

30

25

20

15

Pääkaupunkiseudulla on edelleen toimitilaa tyhjillään, mutta hyvät kohteet menevät kuin kuumille kiville.

vapaata toimitilaa riittää

vuokrahaitari leveä pääkaupunkiseudulla *

Helsinki, ydinkeskusta

Keilaniemi

ruoholahti

aviapolis

Lähde: Catella

Lähde: Catella

* Keskimääräiset vuokrat prime-toimistotiloissa toisella vuosineljänneksellä (Q2).

Mikä myy?

Tyhjien toimitilojen määrä kääntyi pääkaupunkiseudulla viime keväänä hienoiseen laskuun. Toimitiloista yli 12 prosenttia on tyhjillään, mikä tarkoittaa käytännössä yli miljoonaa

neliömetriä. Hyvien kohteiden kysyntä on kuitenkin säilynyt erinomaisella tasolla, ja niiden neliövuokrat ovat yhä nousussa.

Vuokrattavilta toimitiloilta vaaditaan yhä enemmän tehokkuutta ja laatua. Tehokkuusvaatimukset ovat vähentäneet työntekijäkoh-taisia vuokrattavia neliömääriä.

– Pehmeist ä makrotalousluvuista ja -ennusteista huolimatta Technopoliksen toimitilojen kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla. Meidän valttimme ovat palvelut ja joustavasti asiakkaan tar-peiden mukaan vuokrattavat tilat. Meiltä asiakas saa toimitilaa haluamastaan paikasta muutamista neliömetreistä kymmeniin-tuhansiin neliöihin, kertoo Technopoliksen sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Pasi hiedanpää.

Oulussa tiloja on jäänyt vapaaksi elektroniikkateollisuudelta. Hiedanpään mukaan Oulussa on kuitenkin paljon yrittäjyyttä ja osaajia, mikä on vahvistanut tilojen kysyntää, jopa ennakoitua enemmän.

Tampereella uusien toimitilojen vuokrauskysyntä on erinomai-sella tasolla. T echnopolis aloitti Tampereen Yliopistonrinteen laa-jennuksen syyskuussa 2014, mikä tuo keskeiselle paikalle yliopiston ja rautatieaseman väliin 11 900 neliömetriä uutta toimistotilaa.

Kiinteistösijoittajat valpastuneetKiinteistösijoittajat näyttävät heränneen finanssikriisin aiheut-tamasta kohmeesta. Toimitilakauppojen volyymin odotetaan nousevan Suomessa tänä vuonna lähes neljään miljardiin euroon, mikä on tuplasti enemmän kuin viime vuosina on totuttu. Ulko-maisten sijoittajien määrä kokonaisvolyymista on noin puolet.

– Tällä hetkellä tehdään paljon käyttötarkoituksen muutoksia,

teksti JouKo lampila • kuva Timo heiKKala

joissa toimistoista tehdään hotelleja, hoivakoteja ja myös asuntoja. Samalla myös Helsingin toimistokohteiden tuottovaatimus on hiukan laskenut, Hiedanpää sanoo.

Myös Technopolis on ollut liikkeellä. Yhtiö investoi viime vuonna poikkeuksellisesti lähes 390 miljoonaa euroa, kun samalle vuodelle osuivat laajentumiset sekä Vilnaan että Osloon ja lisäksi Innopoli 3:n hankinta Espoon Otaniemestä. Kymmenen viime vuoden aikana Technopolis on investoinut kiinteistöihin yhteensä yli miljardi euroa.

– Meillä on selkeä tavoite kasvaa ja laajentaa toimintaamme edelleen erityisesti Itämeren alueella. Vuoteen 2017 ulottuvassa strategiassamme mahdollisia laajentumiskohteitamme ovat mm. Ruotsi, Tanska ja Latvia, Hiedanpää kertoo.

Toimitiloilta vaaditaan yhä enemmän tehokkuutta ja laatua.”


#technopolisnewsm-Files Suomi @mFilesSuomi M-Filesia käyttää jo yli 2 000 terveydenhuollon alan ammattilaista suomessa yksityisen puolen terveydenhuoltoyrityksissä! #terveydenhuolto

Spinverse @Spinverse Congrats to #iDeaS and #SkeletonTech and #aureliaTurbines for their new eU projects! It’s been fun to work with you! #H2020 #Sme @H2020sMe

Spinno @spinnotweets 6th #appcademy camp w @mikaokkola & @paolo_borella so far @AppCampus has funded >350 teams w 10Me

invesdor @invesdor Our CeO @Lassemac presenting #crowdfunding to Russian Cleantech companies at @newcofactory Thank @evgpe for organizing the meeting!

Sininen meteoriitti @meteoriitti ”Menestyksen kannalta keskeistä on, että #digitalisoituminen asetetaan ensisijalle päätöksenteossa.” Bengt Holmström #tulevaisuudensuomi

Divest Group Oy @DivestGroupOy Lappeenrannan sametilla on nyt toimitilat skinnarilassa. #technopolis Tervetuloa!

Sympa @SympaOy BMw Financial services chose the new sympa HR system! Read more about the new sympa HR: http://www.sympa.net/sympa-hr.html

Safetum Oy @Pelastusvalvoja safetumin asiantuntijat Helsingin toimistolta toivottavat kaikille Hyvää työviikkoa! #turvallisuus #tiimihenki

verto analytics @vertoanalytics we’re hiring! we’re looking for systems Analyst, Java Developer (back-end), Technical writer & Data scientist. Get in touch, if interested!

sini Pitkäniemi sodexo Aitous, asiakaspalvelijan läsnäolo ja kuuntelutaito sekä positiivinen tunnelma. Minua ilahduttaa, kun asiakaspalvelija antaa jotain ekstraa ja yllättävää − esimerkiksi leveän hymyn ja pari ystävällistä sanaa.

hannu alakangas Punos mobile Se, että paikalle pääsee myös autolla, kunhan parkkitilat ovat hyvät. Täällä kampuksella on hyvä aulan taulu. Siitä näkee, minne pitää mennä, vaikka vastaanotossa olisi jonoa.

matti kannaste Jave trading Hyväntuulisuus, täsmällisyys ja selkeät ratkaisuehdotukset silloin, kun sellaisia tarvitaan. Viimeksi kokemani hyvä palvelu oli keittiökaappien asennus. Asentaja teki tarkkaa työtä sovitussa aikataulussa.

maarit saartO euroloan group Täällä kampuksella hyvää ovat kokoushuoneet ja suuret suklaakakkupalat kahvilassa. Kokoushuoneista hyvän tekee se, että niitä on erikokoisia: tarpeen mukaan niin kahden hengen tapaamisiin kuin isolle-kin porukalle.

PinJa kuOsmanen Danske Bank Henkilökunta ja kodikkuus. Täällä kampuksella kahvila on ihana − se on syy, miksi tulemme tänne. Täällä on hieno ilmapiiri, kahvila näyttää raikkaalta, henkilökunta on mukavaa ja kahvi hyvää. Tämä paikka tuntuu omalta.

ajassa Printed tweets

Kysyttyä – Mikä tekee palvelusta hyvän?


Helping your company go digital

With legally binding, secure and easy to usee-signing and authentication from SignWise.

Focus on business.Not paper.

Did you know?

The real-time economy co-operation agreement was e-signed by Federation of Finnish Technology Industries and Estonian Association of Information Technology and Telecommunications by using SignWise.

Want to be on the vanguard of innovation, too? Stop chasing paper, use SignWise.

Suomalais yritysten kokoustilat seisovat tyhjilläänLähde: Rapal Oy:n selvitys pääkaupunki seudulla toimivista suuryrityksistä, syyskuu 2014

35

30

25

20

15

10

5

0Ministeriöt35 m2

Virastot28 m2

Yksityinensektori 19 m2

Lähde: YIT – Tulevaisuuden toimistotyö ja tilahallinta, huhtikuu 2014

Toimistot Suomessa väljiä

• Saksan keskiarvo 18 m2

• Euroopan keskiarvo 14 m2

• Britannian keskiarvo 10 m2

suomessa toimistotyöntekijöillä on käytössään reilusti enemmän neliöitä kuin eurooppalaiskollegoillaan, erityisesti julkisella sektorilla.

m2 / työntekijä

ajassa

Technopoliksen Keith Silverang on tunnettu terävistä mielipiteistään.

•Suomessatuntuuolevantärkeintäpuolustaasaavu-tettuja etuja. sitä eivät tee vain poliitikot, vaan koko yhteiskunta. Turpiin kerjätään ja turpiin tulee.

•Suomenhallintokoneistoriittäisi25-miljoonaisenmaan pyörittämiseen. Mutta meitä on vain viisi miljoonaa. Meidän pitää panostaa enemmän perus-palveluiden lopputekijöihin ja heittää hallintovirka-miehet pellolle.

•Technopoliksenkampuksetovatluontaisetukunnille, joissa ne sijaitsevat. ne kunnat menestyvät, missä me olemme.

•Suomionosittainjämähtänyt1980-luvuninsinöö-riajatteluun. emme ole vielä siirtyneet teknologiave-toisesta kaupallisvetoiseen talouteen. Panostukset pitää nyt keskittää myyntiin ja markkinointiin – merkittävästi!

•Kukakirjoitibetoniin,ettäkaikkeapitääverottaasamalla tavalla? Miksi startup-yrityksiä ei voisi kohdella verotuksessa paremmin kuin muita? Juuri ne työllistävät ja maksavat laskut tulevaisuudessa.

Toimarin terävät x 5

Lontoo ja Hongkong johtavat kirkkaasti toimistokeskittymien kansainvälistä hintavertailua. Myös Helsinki sijoittuu kalliiden kaupunkien joukkoon DTZ Global Occupancy Costs – Offices 2014 -selvityksessä.

Lontoon west endissä työpiste maksoi keskimäärin yli 20 000 euroa vuodessa, Lontoon Cityssä noin 14 000 euroa vuodessa, eli saman verran kuin Tukholmassa.

Helsinki oli vertailussa 15. kallein. Meillä työpiste maksoi hieman yli 10 000 euroa vuodessa, eli piirun vähemmän kuin Tokiossa, Frankfurtissa tai Pariisissa. Helsingin hinnat olivat vuonna 2013 yhä nousussa, toisin kuin monessa muussa eurooppalaiskaupungissa.

Keskimäärin eurooppa näyttäytyy selvityksessä tyyriinä. esimerkiksi München, Amsterdam, Luxemburg ja Milano sijoittuvat vertailun kalliiseen päähän. Toisaalta Varsovasta, wienistä, Prahasta tai Madridista saa työpisteen liki puolella Helsingin kustannuksista, Tallinnasta ja Lissabonista vielä edullisemmin. selvityksen halvim-mat kaupungit sijaitsevat Intiassa ja Kiinassa.

DTZ vertaili toimitilakustannuksia 17. kerran. Katsauksessa oli mukana 138 kaupunkia 60 maasta eri puolilta maailmaa.

lontoossa kalliit neliöt

ajasta61 %


Lähde: Rapal Oy:n selvitys pääkaupunki seudulla toimivista suuryrityksistä, syyskuu 2014

LEHDET JA ESITTEET | SANOMALEHDET | POSTITUSPALVELUTSÄHKÖISET JULKAISUT | TAITTO- JA SUUNNITTELUPALVELUT

PunaMusta painaa laadukkaita painotuotteita kolmella paikkakunnalla. Tuotantoa on Joensuussa, Tampereella ja Nurmeksessa. Konekanta on laaja ja soveltuu pienistä eristä aina miljoonapainoksiin. Tarjolla on myös kattavat lisäpalvelut mm. postituk-siin, liitteistyksiin ja lakkauksiin.

Lukusali 24/7 on PunaMustan painoasiakkaiden säh- köinen lisäpalvelu joka tarjoaa helpon tavan julkaista ja lukea erilaisia digijulkaisuja. Lukusalissa voi-daan julkaista näköis- ja rikastettuja julkaisuja, pdf-tiedostoja tai muuta html-yhteensopivaa sisältöä.

Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun.

Kysy lisää myynnistämme: www.punamusta.com.

Painotuotteitaja sähköisiä julkaisuja

Ethernet

Vierailija

Yrityksen sivutoimipiste

Ethernet

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Internet

Etäkäyttäjät

Vierailija

Ethernet100 Mbit/s

Ethernet100 Mbit/s

Ethernet10 Mbit/s

Tallennus

Palvelimet

Palvelimet

Palomuuri

VPN (SSL)

WLAN

WLAN

Palomuuri

Tallennus

10 Gbit/s

Disaster Recovery -konesali

Ensisijainen konesali

YRITYKSENYKSITYINEN PILVI

Yrityksen pääkonttori

Metsänneidonkuja 6, 02130 EspooPuh. 0207 42 43 42, fax. 0207 42 43 40www.otaverkko.fi

Ratkaisevasti parempaa IT-palvelua – Otaverkko.fiMeiltä saat IT-ulkoistuksen juuri yrityksesi tarpeiden mukaan; palvelinten ja lähiverkkojen ylläpidosta salattuun sähköpostiin ja mikrotukeen sekä myös joustavasti skaalautuvaa palvelinkapasiteettia. Kokeneet eri osa-alueiden asiantuntijamme ovat käytettävissäsi ja lukuisista palveluistamme voimme yhdessä rakentaa tarpeesi kattavan ja toimivan IT-kokonaisuuden. Monipuolinen osaaminen ja laaja palveluvalikoimamme kattavat useimpien yritysten tarpeet ja soveltuvat näin erikokoisille yrityksille – sekä pienille että isoille. Tuotamme kaikki palvelumme Suomessa, Espoossa sijaitsevissa omissa konesaleissammejotka täyttävät korkeat turva- ja käytettävyysstandardit.

14053_Otaverkko_TPN.indd 1 28.10.2014 16.15

– Kahvila Birgittassa istuessani tunnen olevani luonnon keskellä. Olen sielultani maalaistunut kaupunkilainen. Käyn täällä vähintään viikoittain lounaalla tai palavereissa.

Kahvila sijaitsee Hernesaaressa lähellä mika mäkeläisen toimistoa, jossa on kirjoilla muun muassa Taivas+Helvetti. Sillä nimellä Mäke-läiseltä on ilmestynyt jo kaksi omakustanne-kirjaa, joissa kerrotaan tarinoita suomalaisesta yrittäjyydestä.

– Tavoitteeni on yrittäjyyskulttuurin edis-täminen. Haluan valaa uskoa ja toivoa nuorille tulevaisuuden rakentamiseen, sillä jos emme pysty jättämään jälkipolville taloudellisesti vau-raampaa ja henkisesti rikkaampaa yhteiskuntaa, olemme epäonnistuneet ainoassa tehtävässä, joka aikuisille on annettu.

Kirjaan liittyy lupaus: Jokaista myymäänsä kirjaa kohden Mäkeläinen lahjoittaa yhden kir-jan valmistuvalle nuorelle. Nuori myös kohda-taan kasvotusten jalkautumalla kouluihin. Tänä vuonna myytyjä kirjoja ja kohtaamisia on ollut jo 35 000 − eli kirjan avulla on tavoitettu puolet koko ikäluokasta.

– Kaikkien ei tarvitse ryhtyä yrittäjiksi, sillä myös yritteliäs elämänasenne on arvokasta pää-omaa. Uutta ja arvokasta syntyy, kun ei kulje val-miiksi ladattu kasetti päässä omien odotustensa kanssa. Altistan itseni satunnaisille kohtaami-sille aina kun mahdollista. Kaikki onnistumi-set ovat valtaosaltaan niistä kiinni. Kun viettää aikaa ympäristössä, jossa liikkuu paljon ihmisiä, tapahtuu asioita, joita ei voi etukäteen ennustaa. Pitää vain luottaa, että matkan varrella kohdatut ihmiset kannattelevat ja vievät eteenpäin ja että sitä kautta löytää keinon tuottaa lisäarvoa, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Altista itsesi satunnaisille kohtaamisille

Palstalla haastateltava valitsee itselleen merkityksellisen paikan ja kertoo suhteestaan tilaan.

Tilassa

KuKa?Mika Mäkeläinen, 38, on aktii-vinen yhteiskunnallinen toimija ja sarjayrittäjä, joka on ollut perustamassa mm. pörssin First north -listalla notee-rattavaa siili solutions Oyj:tä. Vuonna 2012 hänet valittiin 40 lupaavimman eurooppalai-sen nuoren johtajan joukkoon, ja vuonna 2011 hän sai suo-messa Young entrepreneur of the Year -tunnustuksen. Mäkeläinen on yrittäjyydestä kertovien Taivas+Helvetti -kir-jojen kustantaja (One on One Publishing Oy) ja toinen kirjoit-taja, joka mm. kiertää kouluissa puhumassa yrittäjyydestä.


Toimiala


Eivätkö älykellot tai -vaatteet vielä innosta? Viiden tai kymmenen vuoden päästä saatamme pukea yllemme teknologiaa yhtä luontevasti kuin tänään katsomme uutiset puhelimesta.

älyä yllesi

teksti hanna rusila • kuvat valmisTaJaT


älyvaatteissa saattaa muhia jättipotti.

Wearables eli päälle puettava tek-nologia saattaa tuntua hifiste-levien miesten leikkikentältä.

Kuinka moni meistä säntää oikeasti kaup-paan ostamaan uuden Apple Watchin, kun se saapuu myyntiin? Tai moniko kulkisi kadulla Google Glass -älylasit päässään?

Alaan kohdistuu silti suuria odotuksia maailmalla. Myös Suomessa sen ympärillä pöhisee, eikä ihme.

Nokia kehitti aikanaan kännyköiden ohella wellness-sovelluksia, ja nyt joukko sen entisiä työntekijöitä vie alaa eteen-päin startup-yrityksissä. Yksi niistä on Technopoliksen tiloissa toimiva, optisen rannesykemittarin kehittänyt espoolainen PulseOn.

− Uskomme, että ihmiset haluavat mitata itseään yhä enemmän saadakseen tietoa hyvinvoinnistaan. Koko wearab-les-toimialan kasvuennusteet ovat kovat,

vaikka se on vielä lapsenkengissä, luon-nehtii toimitusjohtaja tero m ennander.

PulseOn kuvaa tuotettaan ”maailman helpoimmaksi sykemittariksi”, sillä sen kantajan ei enää tarvitse säätää sykevöiden ja -antureiden kanssa. Laitteeseen kyt-kettävä puhelinsovellus antaa palautetta liikunnan vaikutuksista kuntoon ja ohjaa saavuttamaan tavoitteet.

Salamakasvu tulossa?Toinenkin espoolaisyritys, Omegawave, hyödyntää Nokian perintöä. Sen pilotti-tuote on huippu-urheiluvalmennukseen tarkoitettu sydän- ja aivosähkökäyrien mittausjärjestelmä. Laite kertoo, millai-seen rasitukseen urheilija on kulloinkin valmis. Sen avulla voidaan myös ehkäistä vammoja.

− Wearables-markkinat ovat tällä het-kellä globaalisti 3–5 miljardin euron luok-

kaa. Jotkut ennustavat niiden kasvavan 15 miljardiin viidessä vuodessa, toiset peräti 50 miljardiin, kertoo Omegawaven toimi-tusjohtaja gerard Bruen.

− Kukaan ei vielä tiedä, mihin kehitys johtaa. Juuri se tekee tästä niin jännittävää!

Sykemittareiden perintöä jatkavat kehonmittauslaitteet ovat vain yksi alan sovelluksista. Äly on löytänyt tiensä myös vaatteisiin, ja niissä saattaa muhia tulevai-suuden jättipotti.

Kuopiolainen Myontec on alan pionee-reja maailmassa urheiluvaatepuolella. Sen älysortsit mittaavat suorituksen aikana lihasten toimintaa ja rasitusta. Yritys on palkittu alan johtavilla messuilla ja huo-mattu The New York Times -lehteä myöten.

− Urheilu on ensimmäinen osa-alue, jolla vaatteisiin piilotettua älyä hyödyn-netään. Tulevaisuudessa suurimmat mah-dollisuudet piilevät terveydenhoidossa ja

Toimiala

Sydändataa ranteestamikä? Ranteessa pidettävä optinen sykemittari

Keneltä? PulseOn, Espoo

Kenelle? Kuntoilijoille ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneille

Hinta? 199 €

millainen tekniikka? Veren virtaus mitataan optisesti valon aallonpituuksien ja voimakkuusvaihtelujen pohjalta. Laite laskee tuloksista tarkan sydämen sykkeen. Tietoja voi analysoida älypuhelinsovelluksella.

mihin tarkoitukseen? Kehon toimintojen jatkuvaan mittaamiseen, erityisesti urheilun yhteydessä. Laite osaa myös kertoa tarvittavan palautumisen.

mitä seuraavaksi? Sama teknologia mahdollistaa mm. unen laadun ja stressin mittaamisen. Myöhemmin tavoitteena on laajeneminen terveydenhuollon sovelluksiin.


Suomella riittää potentiaalia kärkikahinoihin.

kuntoutuksessa, Myontecin toimitusjoh-taja Pekka tolvanen povaa.

Huvia ja hyötyäToistaiseksi puettava äly kiehtoo ostajia ensisijaisesti ajanvietteenä. Huippu-urhei-lusovellukset kuitenkin vihjaavat, mihin suuntaan ollaan menossa.

Kymmenen vuoden päästä kotona asu-van vanhuksen alusvaatteet ehkä mittaavat verenpaineen ja sykerasituksen tai kehot-tavat ottamaan unohtuneen lääkkeen. Kuntoutuja voi puolestaan säädellä liike-rasitustaan laitteella, joka myös varoittaa virheasennoista.

Yksi sovellusmahdollisuuksista on työ-turvallisuus. Savusukeltajien tai arktisten olosuhteiden kalastajien vaatteisiin voidaan jonain päivänä piilottaa vaaroista varoit-tavaa tekniikkaa.

Alan edelläkävijät uskovat sekä hyöty- että huvinäkökulmaan.

− Riippuu tuoteryhmästä, kumpi koros-tuu tulevaisuudessa enemmän. Älykellot saattavat kallistua viihteen puolelle, mutta biometrisissä sensoreissa on jo nyt vah-vasti mukana kannustavuus. Kun kuntoilija näkee kehityksensä, hän saa motivaatiota jatkaa terveitä elintapoja, PulseOnin Men-nander pohtii.

− Myös työergonomian valvonta ja ongelmien ennaltaehkäisy voivat nousta todella isoksi segmentiksi kehityksen edetessä, veikkaa puolestaan Myontecin Tolvanen.

Suomalaiset apajillaOmegawaven Bruenin mukaan Suomessa on paljon potentiaalia wearables-alan kär-kikahinoihin myös alkuvaiheen jälkeen.

Bruen lukeutuu entisiin nokialaisiin, mutta hänen luotsaamansa yritys on lähtöisin Yhdysvalloista ja teknologia Venäjältä. Suomalainen Omegawavesta tuli pari vuotta sitten.

− Täällä on valtavasti alan osaamista. Siitä kannattaa olla ylpeä, ja mahdollisuuk-siin on syytä tarttua, hän uskoo.

− Pienten yritysten tärkein tehtävä on löytää oikeat kumppanit, jotta ne voivat pärjätä maailmanluokan jäteille. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kilpailu on luultavasti todella kovaa ja markkinoilla on tuhansia pelureita.

Samaan uskoo PulseOnin Mennander.− Jotta bisneksessä pärjäisi, on oltava

vahva kilpailuetu. Omat innovaatiot on suojattava patentein, jotta kilpailijat eivät pääse kopioimaan niitä. Myös kansainvälistä rahoitusta on haettava heti, hän luettelee.

lihasmittauksen pioneerimikä? Reisilihasten toimintaa mittaavat älysortsit

Keneltä? Myontec, Kuopio

Kenelle? Urheilijoille ja himoliikkujille

Hinta? 800 €:n molemmin puolin, edullisempia kuluttajamalleja tulossa

millainen tekniikka? Tekstiiliin integroidut sensorit mittaavat reisien lihassähkökäyrää. Mittausdata siirretään älypuhelimeen ja pilvipalveluun. Tietoja voidaan jalostaa ja jakaa interaktiivisessa verkkoyhteisössä.

mihin tarkoitukseen? Lihasten toiminnan, suorituskyvyn ja kestävyyden parantamiseen urheilussa ja kuntoilussa. Voi myös paljastaa piileviä ongelmia ja ehkäistä vammoja.

mitä seuraavaksi? Aluksi keskitytään urheilijasovelluksiin, myöhemmin mahdollisuuksia on etenkin kuntoutuksessa. Älysortsit pystyvät pian antamaan käyttäjälleen harjoitusohjeita.autojen navigaattoreiden tapaan.


Toimiala

PulseOn kertoo optisen sykkeenmit-tausteknologiansa olevan tarkempi kuin yhdelläkään kilpailijoista, esimerkiksi jät-teihin kuuluvalla Philipsillä. Omegawave puolestaan on kehittänyt toistaiseksi ainoana maailmassa tuotteen, joka mit-taa ja analysoi kolmea kehon toimintaa kerralla: sydämen, aineenvaihdunnan ja keskushermoston.

Myontec on lihasmittauksessa edelläkä-vijä, mutta ainakin kaksi pohjoisamerik-kalaista kilpailijaa on kärkkymässä samoja markkinoita.

− Voi olla, että pienten toimijoiden on jatkossa yhdistettävä voimansa joillain wearables-tuotealueilla, toimitusjohtaja Tolvanen povaa.

Terveysteknologia lyö läpiMistä älytuotteista tulee menestystarinoita ja mistä ei, on vasta arvausten kohteena.

Myontecin Tolvanen uskoo, että älykellot jättävät parissa vuodessa taakseen nyt kul-ta-aikaa elävät aktiivisuusrannekkeet. Äly-lasit saattavat korvata esimerkiksi autojen hands free -laitteet viiden vuoden sisällä.

Älyvaatteiden yleistyminen sen sijaan edellyttää nykyistä parempaa elektroniikan integrointia teks tiilie n sisään.

− Ammattiurheilupiireissä tietyt äly-vaatteet otetaan käyttöön 1–3 vuoden kuluessa, kuntoutuksessa 2–5 vuodessa. Suurelle yleisölle ensimmäiset älyvaatteet kelpaavat 5–10 vuoden päästä, Tolvanen arvioi.

Mennander ei lähtisi lyömään vetoa älykellojen läpimurrosta, mutta elintoi-mintojen mittaamisesta hän ennustaa pitkäaikaista trendiä. Bruen puolestaan muistuttaa, että kaksi tai kolme vuosi-kymmentä sitten tietotekniikan kehitys oli samassa vaiheessa kuin puettavan älyn nyt.

− Kuka olisi silloin uskonut, mihin kaikkeen käytämme tietokoneita? Ja kuka olisi arvannut, että haluamme vaikkapa kuljettaa tuhansia musiikkikappaleita tas-kussamme? Niin vain kävi, hän toteaa.

Yhtä mieltä kolmikko on siitä, että ter-veysteknologia on tulevaisuuden sana.

Länsimaissa väestö vanhenee ja asuu pidempään kotona. Köyhissä maissa itse-mittaus voi korvata kalliita sairaalalaitteita.

Mennander povaa, että itsensä mittaa-misen trendistä eli self quantifyingista saattaa tulla jopa yhteiskunnallinen normi:

− Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voivat jatkossa edellyttää, että kuluttajat seuraavat omaa terveyttään.

Terveysteknologia on tulevaisuuden sana.

Suorituskyky maksimiinmikä? Fysiologisen suorituskyvyn mittausjärjestelmä

Keneltä? Omegawave, Espoo

Kenelle? Omat sovellukset huippu-urheilijoille ja valmentajille, kuntosaleille sekä kuntoilijoille

Hinta? Riippuu sovelluksesta, kuluttajatuote n. 200 € + pilvipalvelun kuukausi- tai vuosimaksu

millainen tekniikka? Sähkökäyriä mittaavat sensorit tarkkailevat kolmea kehon järjestelmää: sydäntä, aineenvaihduntaa ja keskushermostoa. Levossa kerättävä mittausdata lähetetään älypuhelimeen ja sieltä eteenpäin pilvipalveluun analysoitavaksi.

mihin tarkoitukseen? Urheiluharjoittelun optimointiin. Fysiologisen valmiustilan mukaan räätälöity harjoituskuorma maksimoi tulokset ja ehkäisee loukkaantumisia.

mitä seuraavaksi? Kuntoilusovellus, joka määrittää sopivat harjoitteluohjelmat samaan tapaan kuin personal trainer tai valmentaja. Myöhemmin lanseerataan mahdollisesti kuluttajasovelluksia, jotka vahtivat elintapoja ja ehkäisevät terveysongelmia.


Tutkittua

Toimitilat maksavat Helsingissä 15:nneksi eniten maailmassa, mutta Suomessa työskennellään siitä huolimatta korostu-neen väljästi. Toisaalta suomalaisyritysten työpisteet ovat

tyhjinä peräti 49 prosenttia ajasta. Kokoustilojen luku on vieläkin suurempi: 61 prosenttia.

miten tässä on näin käynyt?− Työn tekemisen tavat ovat mullistuneet. Iso osa työstä tehdään jo kotona tai kulkuvälineissä tai kahviloissa, kiteyttää tutkija suvi nenonen Aalto-yliopistosta.

Liikkuvuus on lisännyt yksilöllistä valinnanvapautta. Moni pystyy vaikuttamaan siihen, missä minkäkin työsuorituksen tekee. Tällä on suora yhteys työtyytyväisyyteen – ja tuottavuuteen.

− Nykyajan hullunmyllyssä on tärkeää päästä vetäytymään ja kokoamaan ajatukset. Mielen täytyy välillä saada keskittyä vain yhteen asiaan, Nenonen uskoo.

Yksilöllisyyttä yhteisöllisestiKoppi- ja avokonttoritrendien jälkeen suuntaus on kääntynyt kohti monitilatoimistoja. Niissä yhdistyvät molempien hyvät puolet: mahdollisuus omaan rauhaan ja yhteisöllisyys.

− Monitilatoimistossa on tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin ja työtehtäviin. Fyysisen ympäristön lisäksi huomioidaan työnteko virtuaaliympäristössä, Nenonen kuvaa.

− Työympäristö räätälöidään kulloistenkin tarpeiden mukai-seksi. Suunnittelussa lähdetään liikkeelle käyttäjäprofiileista. Millaisia töitä meillä tehdään? Millaisia ovat kokoukset ja muut kohtaamiset? Nenonen selittää.

Työterveyslaitos julkaisi vuonna 2012 oppaan nimeltä Moni-tilatoimisto – ohjeita käyttöön ja suunnitteluun. Se on Nenosen mukaan oiva apu uudistusten pohjaksi.

Coworking ja virtuaalityöKaksi selvää nykytrendiä ovat virtuaalisuus ja niin sanottu cowor-king. Jälkimmäinen viittaa kolmansiin tiloihin, joihin esimerkiksi freelancerit hakeutuvat kohtaamaan toisia ammattilaisia. Hel-singissäkin on jo kaupungin ja yksityisten tahojen ylläpitämiä paikkoja, joista liikkuvat työntekijät löytävät tukikohdan tilapäisesti tai pidemmäksi aikaa.

− Näistä voi hakea inspiraatiota työympäristön suunnitteluun. Coworking-tiloissa näkyy esimerkiksi open space -ajattelu, joka tuo henkilökunnan lähemmäs asiakkaita, Nenonen mainitsee.

Virtuaalinen työnteko asettaa työympäristölle omat haasteensa. Työpäivä voi kulua alusta loppuun videoneuvotteluissa, jotka rasittavat aivojamme eri tavalla kuin perinteiset kokoukset.

− Rasitusta kompensoimaan tarvitaan hyvän mielen elementtejä. Niitä kannattaa sijoittaa myös suoraan videoneuvottelutilojen viereen, Nenonen vinkkaa.

teksti hanna rusila • kuva Timo heiKKala

Ei nykyään kumpikaan. Työn luonteen muuttuessa kalliit toimistot nököttävät puolityhjillään, ja vanhentuneet tilaratkaisut nakertavat työtehoa. Avaimet parempaan tarjoaa monitilatoimisto.

Meluisa avotoimisto vai yksinäinen koppikonttori?


Kokoustaminen syö amerikkalaisten työajasta

kaikki keskijohto ylin johto

69 % lukee sähköpostejaan

49 % hoitaa työn ulkopuolisia asioita

puhelinkonferensseissa 57 %osallistujista tekee muutakin kuin seuraa kokousta, videoneuvotteluissa vain 4 %

Kohti tehokkaita kokouksia

Lähde: virtuaaliratkaisujen kehittäjäyhtiö fuze.com

Paikkoja kohtaamisille

Yhdysvalloissa tuhlataan 37 mrd $ tuottamattomiin kokouksiin vuodessa

15 % 35 % 50 %

92 %myöntää

tekevänsä myös muita asioita

kokousten aikana

Technopoliksessa seurataan tiiviisti työ-ympäristöön liittyviä tutkimustuloksia Suomesta ja maailmalta. Esimerkiksi

coworking-trendi on tuottanut tulokseksi Business Lounge -palvelun.

− Lounget ovat kolmansia paikkoja työn tekemiseen. Työpisteen voi vuokrata hetkeksi tai vaikka koko vuodeksi, työympäristöpal-veuista vastaava Technopolis - konsernin pal-velupäällikkö satu hurme-tikkanen sanoo.

Monitila-ajattelu on Technopoliksen toiminnan lähtökohta. Toimitilat räätälöi-dään vastaamaan asiakasyritysten ja niiden työntekijöiden tarpeita. Yhteiskäyttötiloista, kuten ravintoloista ja auloista, tehdään koh-tauspaikkoja, joissa ihmiset viihtyvät.

− Monet voisivat tehdä melkein kaiken työnsä muualla kuin työpaikalla. Tulemme kuitenkin töihin, ennen kaikkea ihmisten takia, Hurme-Tikkanen muistuttaa.

Virtuaalityön rasituksia pohdittaessa Hurme-Tikkanen painottaa yksilöllisyyden merkitystä.

− Esimerkiksi kirkkaan värinen sermi voi laukaista jollakulla migreenikohtauksen, jos silmät ovat tuijottaneet tuntikausia ruutua. Yksi kaipaa virkistyäkseen värejä ja elävyyttä, toinen upottavan pehmeää sohvaryhmää.

− Kalusteratkaisuilla ja sisustuksella on siis väliä, hän kiteyttää.


miksi matchmaking on meille tärkeää?•Asiakkaammetarvitsevatkumppaneita,

asiakkaita ja palveluita•Auttaameitätuntemaanasiakkaitammeparemmin•Uniikkierilaistamistekijä•Kaikkihaluavatkuuluayhteisöön,joitameluomme•Asiakkaammeovattyytyväisempiä

Matchmaking Technopoliksen DNa:ssaMe luomme ja kehitämme yhteisöjä – me olemme yhteisö. Kaikessa tekemisessämme aina tilasuunnittelusta tapahtumiin, pyrimme tuomaan ihmisiä ja yrityksiä yhteen kasvattaaksemme kaikkien mahdollisuuksia menestykseen. Asiakkaidemme kohtaamiset ovat suunnitelmallista sattumanvaraisuutta.

Kaikki tapahtumamme löydät osoitteesta www.technopolisevents.fi

networking for early Birds

naapurit tutuksi

where stories are born

event with a Purpose

matchmaking

– Järjestämme noin 100 tapahtumaa vuodessa. Marraskuussa 2013 tehdyn tutkimuksemme mukaan 71 % asiakkaistamme on löytänyt tapahtumistamme asiakkaan tai yhteistyökumppanin, iloitsee Technopoliksen tapahtumapäällikkö riikka torpo.


SOLITA.FI

IDEOIMME JA TOTEUTAMMEDIGITAALISIAPALVELUITA

Kehitämme uutta liiketoimintaa ja palveluja yrityksille ja julkishallinnon kautta kaikille suomalaisille.

Yhdistämme liiketoimintaprosessit, sisällöt ja teknologiat, jotta asiakkaamme tekevät parempaa liiketoimintaa.

Laadukkainta tilitoimisto-palvelua

Visma Services tilitoimisto on kokonaisvaltainen ja

tehokas ratkaisu yrityksesi taloushallintoon.

Lupaamme yrityksellesi markkinoiden laadukkaimman

tilitoimistopalvelun, jossa vastuut, palvelusisältö ja

aikataulut ovat selkeät. Huolehdimme, että sinulla on

oikeat reaaliaikaiset tiedot, parhaat työkalut ja asian-

tuntevat tekijät tukenasi yrityksesi arjen pyörittämisessä.

Ota yhteyttä:Puh 010 756 40

[email protected]

Visma Services Oy

visma.fi/tilitoimistopalvelut

Yrityksesi mittaiset taloushallinnon palvelut

Purjekalan syntysijoillaPuheluita ja meilejä ympäri maailman, faneja ja bloggaajia, testausta sekä prototyyppejä. Muun muassa niistä koostuu työpäivä Jolla Oy:n Tampereen toimistolla. Yhteisösuhdevastaava Carol Chen raotti Jollan ovea ja kertoi samalla älypuhelinkäyttöjärjestelmä Sailfish OS:stä.

reportaasi

teksti hanna rusila • kuvat ari iJäs


klo 8.50

klo 9.00

klo 8.50Community Chief Carol Chen saapuu töihin Tampereen Technopolikseen, jossa sijaitsee Jollan tuotekehitys- ja designyksikkö.

”Kävelen töihin, sillä asun keskustassa. Toimiston sijainti aivan rautatie- ja linja-autoasemien kupeessa on tosi kätevä, myös vieraiden kannalta.”

klo 9.00Avotilassa työskentelee pääosin testaajia ja ohjelmis-toinsinöörejä. Tänä aamuna heistä ovat töissä Jonni rainisto ja Pekka vuorela (oik.) sekä Jari-Pekka Waldén (kesk.).

”Päivä alkaa toimiston esittelyllä yhteisövieraillemme Simo Ruoholle ja Joshua Stroblille. Mukana on myös assistentti Karoliina Poiksalo. Avotilassa on silloin tällöin tyhjiä tuoleja, sillä suosimme joustavuutta. Jollassa voi tehdä myös etätyötä.”


klo 10.00

klo 11.30

klo 13.00

reportaasi

klo 10.00Jolla kehittää tuotteitaan yhtei-söllisesti faniensa, bloggaajien ja muiden kiinnostuneiden kanssa. Yhteisöläiset kimmo lindholm ja Dirk van leersum ovat lähettä-neet prototyypin, jota Carol esitte-lee Simolle (kesk.) ja Joshualle (oik.).

”Myös yhteisökehittäjämme työskentelevät yli rajojen. Jollasta bloggaava Simo ja aktiivisiin käyttäjäkehittäjiimme kuuluva Joshua suhtautuivat prototyyp-piin innostuneesti.”

klo 11.30Jollan keskeiset arvot ovat respect, love, passion ja transparency, joista kertovat toimiston seinille kiinnitetyt julisteet. Joshua nappaa sydänjulisteesta muiston talteen.

”Käytämme arvoja enemmän sisäisenä juttuna, emme niin-kään markkinoinnissa. Ne oli-vat uutta myös Yhdysvalloista Suomeen muuttaneelle Joshualle, joka on innokas fanimme.”

klo 13.00Lounas- ja kahvitauolla puhutaan Jollan Sailfish OS:n ja muiden käyttöjärjestel mie n uusimmista päivityksistä. Sailfish – suomeksi purjekala – perustuu avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjes-telmään, ja se kehittyy jatkuvasti.

”Kahvikeskustelujen aiheet

vaihtelevat laidasta laitaan. Vie-railijoiden kanssa oli kiintoisaa jutella siitä, mitä kehitettävää he näkevät Sailfishissä seuraavaksi.”

”Taukotilamme keittiöineen on viihtyisä ja toimiva. Se on myös äänieristetty, joten kes-kusteluja voi käydä rauhassa. Miksikö kahvimukissani lukee ’Honorary Texan?’ Asuin Dal-lasissa 11 vuotta ja työskente-lin siellä Nokian palveluksessa. Olen lähtöisin Taiwanista, mutta kävin kouluni pääosin Singapo-ressa. Sieltä muutin ensin opin-tojen perässä Texasiin ja sitten Suomeen.”

klo 14.00Turkkilaissyntyisen ohjelmisto-testausinsinöörin Yiğit uçakin päivä kuluu kansainvälisen Jol-la-yhteisön palautteen parissa. Fanit lähettävät Jollan tuotteista mielipiteitä, kysymyksiä ja pyyn-töjä, joihin Yiğit vastaa.

”Olemme melkein kaikki tekemisissä Jollan fani- ja käyt-täjäyhteisön kanssa. Innokkaita yhteisöläisiä on kaikkialla Euroo-passa, suuressa osassa Aasiaa ja myös esimerkiksi Australiassa, vaikka Jollan tuotteita ei vielä myydä siellä.”

klo 14.30Automaatioinsinööri matti


klo 14.00

klo 14.30

klo 15.00

klo 16.00

kosola työskentelee järjestelmätes-taajana.

”Hardware-tiimimme istuu avokont-toritilan oikealla laidalla. Softalaiset on vastaavasti koottu omaksi tiimikseen.”

klo 15.00Carol ja Karoliina pohtivat, millaisia päi-vityksiä Jolla julkaisee tällä viikolla sosi-aalisessa mediassa. Ajatuksia vaihdetaan myös markkinointikuvioista.

”Jollassa ei olla titteleiden tai työteh-tävien vankeja. Esimerkiksi Karoliina tuli meille toimistoassistentiksi mutta tekee myös markkinointia ja viestintää. Minä hoidan yhteisösuhteiden ohella muun muassa tapahtumasuunnittelua, lokalisaatiota ja testausta.”

klo 16.00Puhelin pirisee usein Tampereen tuote-kehitysyksikön ja Helsingin pääkonttorin välillä. Päivän lopulla Carol ehtii jutella viestintäsuhteista vastaavan Juhani las-silan kanssa lehdistötiedotteesta.

”Helsinkiin on keskitetty Jollan myynti-, markkinointi-, logistiikka-, viestintä- ja lakitoiminnot. Teemme läheistä yhteis-työtä päivittäin.”

Käyttäjien kehittämäJolla Oy sai alkunsa entisille nokialaisille suunnatusta startup-ohjelmasta. Yritys perustettiin syksyllä 2011, ja ensimmäinen J olla -älypuhelin näki päivänvalon keväällä 2013.

Jollan päätuote on elepohjainen, avoi-meen lähdekoodiin perustuva sailfish Os -käyttöjärjestelmä. se syntyi osittain no-kian hylkäämän MeeGo-käyttöjärjestelmän pohjalta. sailfishiä voi käyttää muidenkin valmistajien älypuhelimissa, jos niissä on Android-käyttöjärjestelmä.

Pääkonttori sijaitsee Helsingin Ruoholah-dessa ja tuotekehitys Tampereella. ensim-mäinen ulkomainen toimipiste on hiljattain avattu Hongkongiin. Loppusyksyllä 2014 jollalaisia oli 125, joista 35 Tampereella.

Jollan puhelimia voi ostaa toistaiseksi euroopassa, Intiassa ja Hongkongissa. Uusi Angry Birds -käyttöjärjestelmäsovellus on saatavilla kiinalaisissa verkkokaupoissa.

Jolla hyödyntää tuotekehityksessä laajasti faniyhteisöään. Yhtiön iskusanoja ovat avoimuus ja muunneltavuus, ja niillä se pyrkii erottumaan suurista kilpailijoistaan. Jolla ei kerro myyntilukujaan, mutta vuoden 2014 kehitykseen ollaan tyytyväisiä.

Tampereen nykyisissä tiloissa Jolla on toiminut keväästä 2013. Henkilöstömäärän kasvun vuoksi tilojen joustavuuson tärkeää.


matchmaking

3 tarinaa verkostoitumisestaKampukset ovat hyviä paikkoja löytää uusia yhteistyökumppaneita ja rakentaa verkos-toja. Asiakkaita, kumppaneita tai rahoittajia voi etsiä myös erilaisista tapahtumista − tai verkosta.

linkedin-ryhmä startupeilleTechnopolis Ventures -yrityshautomossa työskennellyt mikko kaarela päätti hetken mielijohteesta kesällä 2008 perustaa LinkedIniin ryhmän Finnish Hi- tec h Start-up Community. Vaikka kutsu lähti alkuun vain sadalle, tuhannen jäsenen raja meni rikki jo muutamassa kuukaudessa. Nyt ryhmässä on yli 10 000 jäsentä.

– Ilmeisesti verkostosta on jotain hyötyä, koska aktiivisia käyt-täjiä on suuri joukko. Keskusteluista saa tietoa, ja aktiiviselle osal-listujalle ne ovat hyvä keino tuoda esille omaa asiantuntemusta, teknologian konsultointiyritys Spinversessä nykyisin työskentelevä Kaarela kertoo.

– Ryhmä on myös luonteva tapa luoda kontakteja, tyyliin: ”kir-joitit sellaista, mitä ajattelet tästä...?” On myös helppoa tarkistaa, kuka tuntee kenetkin, Kaarela jatkaa.

Ryhmä toimii myös aktiivisena rekrytointialustana, jonka kautta voi löytää sekä osaajia että töitä. Tosin hiljattain ryhmässä julkaistu työpaikkatarjous sadalle toimitusjohtajalle oli Kaarelan mukaan uutiskynnyksen ylittänyt ”läppä”, joka liittyy Technopoliksen aikoinaan käynnistämään − ja Spinversen nykyisin pyörittämään − Innovation Mill -hankkeeseen.

Sen ideana on löytää startup-yrityksiä rakentamaan uutta liiketoimintaa osista, joista suuryritykset haluavat luopua, kun ne keskittyvät omaan ydinbisnekseensä.

− 100 toimitusjohtajaa -aloitteella etsitään henkilöitä, jotka haluavat ryhtyä yrittäjiksi ja joilla on liiketoiminta- ja markkinoin-tiosaamista. Suuryritykselle liian pieni palanen voi olla monelle pienelle yritykselle aivan riittävän kokoinen, Kaarela kuvaa.

apua kansain välistymiseenKuopiolainen Fennogate Finland Oy hyödyntää EEN-verkostoa (Enterprise Europe Network) yhteistyökumppaneiden etsimisessä. Apteekeille ja terveydenhuollon ammattilaisille tuotteita kehittävä yhtiö on hiljan solminut toimitussopimuksen Apteq-tuotesarjaansa kuuluvasta hammastahnasta.

− Me lähinnä ideoimme uusia tuotteita ja etsimme niille sit-ten mahdollisimman hyviä valmistajia Suomesta ja maailmalta. Olemme käyttäneet valmistajien etsimiseen EEN-verkostoa, Fennogaten toimitusjohtaja antti Pylkkänen kertoo.

EEN on Euroopan komission perustama verkosto, joka toimii kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja yli 50 maassa EU:n ulkopuolella. Sen tavoitteena on vauhdittaa kasvua ja edistää uusien työpaik-kojen syntymistä unionin alueella. Suomessa verkostoa koor-dinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Technopolis on verkostossa toimija, jolta pk-yritykset saavat asiantuntija-apua ja verkoston palveluja. Käytännössä EEN-palveluihin kuuluu muun muassa Yrityskontaktipörssi.

− Tällainen verkosto on yksi kanava löytää uusia valmistajia. Se säästää meiltä aikaa ja rahaa siihen verrattuna, että lähtisimme itse kalastelemaan valmistajia netistä tai messuilta, Pylkkänen sanoo.

Yrityskontaktipörssissä useampikin yritys ilmoitti halukkuutensa ryhtyä valmistamaan hammastahnaa Fennogatelle. Sopimuksen allekirjoittamista edelsivät tutustuminen toimittajan laatujärjes-telmään, saadut näytteet ja kuluttajatutkimus.

− Meidän ideologiassamme laatu on ensisijainen, ja sen jälkeen katsomme, onko jokin asia toteutettavissa sellaiseen hintaan, että saamme tehtyä siitä tuotteen, Pylkkänen sanoo.


DK

DE PL

LT

LV

EE

RU

FI

SENO

BY

Oulu

KuopioJyväskylä

TampereLappeenranta

Pietari

VantaaOslon alue

Vilna

Helsinki

Tallinna

Espoo

Technopoliksen 12 kaupunkia

Technopolis järjestää vuosittain noin sata tapahtumaa. Tapahtumakalenterin löydät osoitteesta www.technopolisevents.fi

!

Ostamisen muutos puhuttaa– Maailma toimii nykyään verkostoitumisen kautta, Mercuri Internationalin markkinointi- ja viestintäpäällikkö leena käh-könen kuvaa.

Innopoli 3:n tiloissa Espoossa toimistoaan pitävä Mercuri International on myynnin kasvuun keskittynyt valmennus- ja konsultointiyritys, jonka asiantuntijat ovat käyneet puhumassa myös Technopoliksen Business Breakfast -tilaisuuksissa myynnin ja ostokäyttäytymisen muutoksista.

− Tavoitteenamme on koota aamiaisille hyvä porukka ja sopiva määrä teeman kannalta oikeita ihmisiä. Haluamme lisätä tietoi-suutta toimivasta myynnistä ja tietenkin löytää samalla itse uusia myyntimahdollisuuksia. Jokaisesta tilaisuudesta on seurannut aina vähintään muutama palaveri, Kähkönen kertoo.

Kähkösen mukaan ostokäyttäytymisen muutos koskee sekä kuluttajia että B2B-kauppaa.

− Ostaja tutkii ja vertailee tuotteita ja palveluita tarkasti netissä, kyselee tietoa verkostoiltaan ja seuraa sosiaalisen median vies-

tejä. Myyjien ja koko myyntiorganisaatioiden täytyy ottaa tämä huomioon päästäkseen edes asiakkaan mahdollisten toimittajien listalle, Kähkönen kuvaa.

Kähkönen pitää Technopoliksen tilaisuuksia mielekkäinä sekä tiedon jakamisen että verkostoitumisen kannalta. Asiantuntijoiden puheenvuorot kirvoittavat usein vilkasta keskustelua, ja lopputu-loksena osallistujat tutustuvat toisiinsa, vaihtavat yhteystietoja ja verkostoituvat. Tilaisuuksiin osallistuminen voikin olla suoraan kytköksissä yrityksen menestykseen, sillä keskusteluista seuraa lähes poikkeuksetta uutta aktiviteettiä myös tilaisuuksien jälkeen.


www.technopolis.fi/blue

Is this blue enough?

technopolis news 2/2014

Documents