Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus

Alueellinen hyvinvointikertomus - verkostoseminaari 7.2.2017, HelsinkiTimo Ståhl, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö

2

http://yle.fi/uutiset/3-9428915

Ymmärrys terveyden edistämisestä -> haasteita mittaamiselle?• Terveyden edistäminen laaja käsite

– Yhteinen, ”huokoinen” ymmärrys siitä, mistä puhumme

”yksilöillä ja yhteisöillä entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä”

• Edistävästä ja ehkäisevästä työstä– rokotukset, sairauksien riskitekijöihin vaikuttaminen, liikunnan

edistäminen, saasteettoman ympäristön luominen, terveellisten valintojen kannustaminen lainsäädännön keinoin, sosiaalisen turvaverkoston rakentaminen

• Ympäristöön ja yksilöön vaikuttaminen– ympäristöä muokkaavat toimet ovat usein vaikuttavimpia, koska

niiden teho ei ole riippuvainen henkilön omasta valinnasta

3

Terveyden edistäminen ja ”golden standard” eli RCT (randomised controlled trial)

RCT -asetelmat edellyttävät laboratoriomaisia olosuhteita, jolloin kaikki väliintulevat muuttujat voidaan kontrolloida1) terveyden edistäminen tapahtuu ihmisten arjessa2) väliintulevien muuttujien kontrollointi mahdotonta3) satunnaistaminen käytännössä vaikeata, joskus eettisesti

mahdotonta4) kontrolliryhmien muodostaminen on ongelmallista5) interventioiden vaikutukset terveydentilassa saattavat näkyä

vasta pitkän ajan kuluttua. Toisaalta, nopeitakin muutoksia voidaan havaita esimerkiksi elintapojen muutoksissa

6) on epärealistista odottaa välittömiä, pysyviä muutoksia yhden intervention perusteella

4

5

Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen• Selvä tieteellinen näyttö terveyden edistämisen ja sairauksien

ehkäisyn vaikuttavuudesta• Myös useiden interventioiden kustannusvaikuttavuudesta on

näyttöä – Jotkut näistä säästävät kustannuksia, mutta useimmat tuottavat

lisähyötyjä (terveys ja muita) lisäkustannuksilla• Useamman intervention toteuttaminen samanaikaisesti näyttää

olevan kustannusvaikuttavampaa (esim. tupakka, alkoholi ja liikennetapaturmat)

• Lapsiin kohdistuvilla interventioilla on yleisesti ottaen suurin potentiaali olla kustannusvaikuttava pidemmän vaikutusajan vuoksi

• Jotkut interventiot ovat kustannusvaikuttavia kymmenien vuosien perspektiivillä, jotkut ovat kustannusvaikuttavia lyhyellä aikavälillä

Kustannusvaikuttavia toimiaTupakointi ++ Verotuksen muuttaminen

++ Lääkärin kehotus + puhelin tai itsehoitomateriaali++Raskaana olevien naisten tupakkaneuvonta++ Tupakoinnin mainonta- ja rajoituskielto ++ Tupakoinnin kieltäminen julkisilla paikoilla(+) Joukkotiedotus

Alkoholi ++ alkoholin vähittäismyynnin rajoittaminen++ alkoholimainonnan kieltäminen (ml sosiaalinen media)++ alkoholiveron nostaminen + minimihinta määrittäminen per alkoholigramma+ alkoholin alaisena ajamisen ehkäisy puhallustesteillä+ lyhytneuvonta riskiryhmille ja alkoholihaittojen hoito

Ravitsemus Kustannustehokasta erityisesti väestötasolla+ taloudelliset keinot (verot ja subventoinnit) + lapsiin kohdistuvan ruokamainonnan rajoittaminen+ prosessoidun ruoan suolapitoisuuden, tyydyttyneen rasvan alentaminen

Liikunta + Terveydenhuollon lyhytneuvonta+ pyöräilyreittien rakentaminen+ joukkotiedotus kampanjat, kohtalainen vaikuttavuus kohderyhmässä, kustannusvaikuttavuus suhde hyvä

Mielen-terveys

+ interventiot läpi elämänkulun, alkaen varhaislapsuudesta: sosioemotionaalisen oppimisen, selviytymistaitojen (coping) ja lasten ja vanhempien välisen siteen vahvistaminen+ riskiryhmien ohjelmia, kuten eristäytyneet vanhukset ja ensisynnyttäjät

Mercur et al 2013

7

Kustannusvaikuttavuustutkimus Suomessa• Ongelmana kokeellisten ja havaintotutkimusten vähäisyys• Kustannuksista on tietoa (esim. alkoholi, tupakka, diabetes jne.)• Interventioiden vaikuttavuudesta on näyttöä• Interventioiden kustannusvaikuttavuudesta näyttöä on vähän• Kustannusvaikuttavia toimia ovat raportoineet useat kaupungit

– Imatran malli• perhepalveluissa, etenkin lastensuojelussa, kustannukset kohosivat jopa 30% vuosittain: 30 000

asukkaan Imatralla paristasadastatuhannesta puoleen miljoonaan• äitiysneuvolasta tuli hyvinvointineuvola, perustettiin kuusi uutta perhetyöntekijän vakanssia• huostaanottojen määrä ja lastensuojelun tarve on laskenut vuosi vuodelta. Ei ainoastaan

kustannusten hillintää, vaan myös säästöä:– vuonna 2011 lastensuojelulaitosten ostopalvelumenot olivat 2 miljoonaa euroa, vuonna 2012

enää 1,8 miljoonaa euroa– Seinäjoella lasten lihavuus ja ylipaino laskuun 2009-2015– Raisio säästi miljoonan lastensuojelussa

Tietoa hyvistä käytännöistä on, mutta niiden vaikutuksista ja kustannuksista tarvitaan myös tutkimustietoa!!

8

”On selvää, että terveyden edistämiselle ja sairauksien ehkäisylle on taloudellista

näyttöä.

Nyt haasteena on edelleen vahvistaa näyttöä sekä etsiä keinoja, joilla näyttöön

perustuva tieto voidaan muuttaa jokapäiväiseksi, rutiiniksi toiminnaksi.”

Mercur, Sassi & McDaid (2013) Promoting health, preventing disease: Is there an economic case? WHO, OECD, WHO Observatory.

KIITOS!

97.2.2017

Diabeteksen ehkäisy – DPS

• 4-vuoden interventio– seven face-to-face counselling sessions with the study nutritionist

during the first year and every 3 months thereafter,– voluntary free-of-charge supervised exercise sessions in the gym

• By 2009, the relative risk reduction was 38% during a median follow-up of 9 years and a median time span of 13 years from baseline.

• Similar findings from China Da Qing Diabetes Prevention Study, which had a 43% lower diabetes incidence over 20 years, and with the

• US Diabetes Prevention Program Outcomes Study, which had a 34% lower diabetes incidence over 10 years in the active intervention group

-> absolute risk reduction was 19.4%. The number needed to treat to prevent one case of diabetes was thus 5.2.

22.9.2015 10

Diabeteksen ehkäisyn taloudelliset vaikutukset

Skenaario 1• Tulokset osoittivat, että mikäli 58 prosenttia diabetesriskissä olevista säästyy

diabetekselta, BKT-vaikutus on yli prosentin. Rahamääräisinä tämä vastaa yli 2 miljardia euroa. Työllisyyden osalta vaikutukset vastaavat yli 31 000 henkilötyövuotta.

Skenaario 2• Mikäli joka viides diabetesriskissä oleva säästyy diabetekselta ennaltaehkäisyn

ansiosta, ovat vaikutukset kansantalouteen yhä merkittävät. Koko väestön tasolla BKT-vaikutus on noin 0,4 prosenttia (743 milj. euroa). Vastaavat työllisyysvaikutukset ovat noin 11 000. Diabetesriskissä olevien ja diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen vähentyminen muiden potilaitten tasolle koko väestössä nostaisi BKT:ta 0,2 prosenttia (417 milj. euroa). Vastaava työllisyysvaikutus on noin 6 200 henkilötyövuotta.

22.9.2015 11

Reini & Honkatukia 2016

10% väestöstä käyttää 75% sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista1

22.9.2015 12

Leskelä ym. 20131 kolmen vuoden kumulatiivinen kustannusten jakauma

VÄITE JA

VASTAVÄITTEITÄ

13

Väite 1

”Näyttö, että terveyden edistäminen säästää terveydenhuollon kustannuksia, koskee yksittäisiä sairauksia. Jos katsomme koko väestöä, ei esim. diabeteksen ehkäisy vähennä koko väestön terveydenhuollon kustannuksia, sillä ihmiset sairastuvat ja kuolevat sitten johonkin muuhun ja terveydenhuollon pitää hoitaa nämä ihmiset.”

tavoitteena on, että meillä on yhä vähemmän sairauksia, joita ihmiset sairastavat useita vuosia (krooniset sairaudet). Kaikki luonnollisesti kuolevat johonkin ja ei silloin enää ole kyse sairauden hoidosta, vaan saattohoidosta.

sairaudet ovat erilaisia: toisiin sairauksiin liittyy vähemmän ja toisiin enemmän liitännäissairauksia (esim. diabetes), joiden hoito on kallista. Tämän vuoksi sekä primääri että sekundääripreventio on tärkeätä.

moniin kroonisiin sairauksien vaikuttavat samat riskitekijät (vähäinen liikunta, tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, epäterveellinen ruokavalio)– tämän vuoksi ehkäisy/edistäminen ei keskity ainoastaan yhteen sairauteen

14

Esimerkiksi ehkäisevään työhön liittyen: MPR-rokotusohjelma säästää Suomessa 457 elinvuotta ja 38 miljoonaa euroa - joka vuosi (Tuija Leino, Heini Salo, Tuuli Karppinen 2015) TAI

esim. nykyään diabeteksen hoidon suorien kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 % ja vähintään kaksi kolmannesta niistä koituu vältettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Kustannukset ovat myös kasvamassa nopeasti. ks. myös Diabeteksen ehkäisy voisi kasvattaa Suomen taloutta miljardeilla euroilla (http://www.uva.fi/fi/news/kaarinareini/),

15