Terveys ja Talous ry 90 vuotta mukana Sote

verkostoijana ja vaikuttajana

Jaakko Herrala

Sote muutosjohtaja, Pirkanmaan liitto

Hallituksen pj., Terveys ja Talous ry. 24.8.2018 4

Yhdistyksen vaiheet

• 9.9.1928 perustettiin Suomen sairaaloiden talousvirkamiesyhdistys

– ”… koota sairaanhoitolaitosten talousvirkailijat neuvotteluihin, taloutta koskevien

asioiden selvittelyihin ja edistää jäsentensä taloudellisia etuja ja olla heille siveellisenä

tukena”.

– Johti mm. sairaaloiden ja Lääkintöhallituksen taloushallinnon kehittymiseen

• 16.12.1949 nimi muutettiin Sairaalatalousyhdistykseksi

– Sodan jälkeen yhdistyksen jäseniksi voitiin ottaa muitakin sairaalataloudesta

kiinnostuneita

• Sairaalaemäntien yhdistys uutena toimijana mukaan (1979 lähtien

Terveydenhuollon Dieteetikkoyhdistys)

• 1950 stipendirahaston perustaminen

• 50-luvulla otti vahvasti kantaa sairaalarakentamiseen

• 1964 siirryttiin kuuteen piirijakoon perustuvaan yhdistystoimintaan

• 1972 Kansanterveyslaki mahdollisti jäsenmäärän uuden kasvualueen

• 90-luvun lama pakotti yhdistystä uudistumaan – nimeksi Terveys ja Talous ry.

Yhdistyksen puheenjohtajat

1928 - 1945 taloudenhoitaja, majuri K.J. Valtonen

1946 - 1948 taloudenhoitaja, talousneuvos Juho Hietanen

1949 - 1950 sairaalatarkastaja Mikko Saarenheimo

1951 – 1954 talousneuvos, professori Onni Vauhkonen

1955 - 1959 talouspäällikkö, talousneuvos Elo Heiskala

1960 - 1971 talousjohtaja, kanslianeuvos Olavi Valtonen

1972 - 1990 talousjohtajakonsuli Holger Strandberg

1991 - 1996 talousjohtaja Erkki Kentta

1997 - 2002 sairaanhoitopiirin johtaja Heikki Paavilainen

2003 - 2008 sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola

2009 - 2014 sairaanhoitopiirin johtaja, sairaalaneuvos Rauno Ihalainen

2015 - 2020 sote muutosjohtaja Jaakko Herrala

K.J.Valtonen Holger Strandberg

Erkki Kentta Heikki Paavilainen

Rauno Ihalainen Seppo Tuomola

Kansainvälinen toiminta

• 1932 Pohjoismaat yhteistyöhön

• 1950 liittyminen International Hospitals

Federation jäseneksi

• 1971 liittyminen Euroopan sairaalajohtajien

yhdistykseen (The European Association of

Hospital Administrators = EAHM)

• 90-luvun lama vaikutti Pohjoismaisiin

yhteyksiin

• Yhteistyötä EAHM:n kanssa vahvistettu 90-

luvulta lähtien

• 1996 pidettiin Tampereella Euroopan

sairaalajohtajien kongressi

• 1991 suhteet Viroon avattiin vastaavaan

yhdistykseen

11 alueellista yhdistystä 9 ammatilliset yhteisöä

Laitoshoidon

asiantuntijoiden

LAIKKARI

ammaialajaos

Terveydenhuollon

dieteetikkoyhdistys

TEDY ry

Terveys ja

sosiaalialan

osaamisen

kehittäjien

TERKO

ammattijaos

Terveys ja

Talous ry:n

TEKNISET

ammattialajaos

Terveysdenhuoll

on

vasratonhoitajat

TERVA ry

Sairaanhoitopiirin

johtajat ry.

Suomen

Sairaalatekniikan

yhdistys ry

Hallintoylihoitajat

ry.

Sairaalalaki-

miehet ry

81 vuotta Terveys ja Talous -lehteä

• 6 lehteä / vuosi.

• Km. 40 sivua.

• Levikki noin 3 000 kpl

• Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1932

monistettuna versiona

• Lehden nimi: – Sairaalatalous-lehti

– 1950 muutettiin Sairaala-lehdeksi

– 1.9.2008 muutettiin Terveys ja talous –lehdeksi

• Sodan jälkeen lehden sisällöt laajenivat taloudesta

politiikkaan

• 50-luvulla esiteltiin paljon rakennushankkeita

• 90-luvulla 70% kirjoituksista politiikkaa

• 1.1.2016 lehden ulkoasu uudistettiin ja sisältö

kattamaan laaja-alaisesti sote maailmaa

Aktiivinen toimija ja vaikuttaja

Sote-muutoksen tuulet

puhaltavat – yhdistyksen

on jälleen uudistuttava

Onko mikään muuttunut ja muuttuuko?

24.8.2018 11

2011: Terveydenhuoltolaki

2005: Kunta- ja palvelurakenneuudistus

2004: Hoitotakuu

2002: Koko väestö hammashuollon piiriin

2001: Kansallinen terveyshanke alkaa

1991: Lääkintöhallitus lakkautettiin

1991: Erikoissairaanhoitolaki tuli voimaan

1986: Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelma

1978: Työterveyshuoltolaki

1972: Kansanterveyslaki

1963: Sairausvakuutuslaki

60-luku

70-luku

80-luku

90-luku

2000-luku

Terveydenhuollon vuosikymmenet

8.11.1917 Senaatin päätös sosiaalitoimikunnasta

1918 sosiaaliministeriö

1937 Kansaneläkelaki

1964 Sairausvakuutuslaki

1968 Sosiaali- ja terveysministeriö

1971 Sosiaalihuollon periaatekomitea

1982 Sosiaalihuoltolaki

2014 Sosiaalihuoltolaki

2018 (?) Sote-lainsäädäntö

Sosiaalihuollon vuosikymmenet

Nykyjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet

Vahvuudet

• Koko väestön kattava järjestelmä

• Osaava ja sitoutunut henkilökunta

• Kokonaiskustannukset kohtuulliset

• Laadukas erikoissairaanhoito

Heikkoudet

• Ontuva yhteistyö eri toimijoiden

välillä

• Huono peruspalvelujen saatavuus

• Eriarvoisuus

• Monimutkainen rakenne ja

rahoitusjärjestelmä

• Huono johtaminen

• Tietojärjestelmien ongelmat

• Ikääntyvä väestö

Satavuotisen itsenäisyyden

aikana kansanterveys

Suomessa on huimasti

parantunut.

Suomalaisten odotettavissa

oleva elinikä on

kaksinkertaistunut.

24.8.2018

Pekka Puska

14

Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan

Lähde: Tilastokeskus

Onko kansanterveyden edistäminen jäänyt sivuasiaksi

sote-uudistuksessa?

Terveydenhuolto 10-20 %

Perintötekijät 10-30 %

Elintavat ja ympäristö 60-80 %

Ravinto 30-50 %

Liikunta 10-20 %

Tupakka 10-15 %

Alkoholi 10-20 %

Muu 10-30 %

(Yhdistelmä arvioista, Puska 2014)

24.8.2018

Pekka Puska

16

Sote järjestäjien väestöpohja EU-maissa

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

SU

OM

I 2

01

5

Luxe

mb

urg

Bu

lgaria

Latv

ia

SU

OM

I 2

01

9

Viro

Kre

ikka

Itä

valta

Iso

-Brita

nn

ia

Ma

lta

Sa

ksa

Ru

ots

i

Ro

ma

nia

Lie

ttu

a

Kyp

ros

Ho

llanti

Slo

va

kia

Tan

ska

Tsekki

Be

lgia

Slo

ve

nia

Po

rtu

ga

li

Esp

an

ja

Ita

lia

Irla

nti

Un

kari

Ra

nska

Pu

ola

Väestöpohja

yli 2 miljoonaa

Toimintaa on pakko uudistaa – ja paljon

• Sote-menojen reaalinen

vuosikasvu pakotetaan

2,4 %:sta 0,9 %:iin

• Vaativa tavoite, kun

väestörakenteen

muutoksesta johtuva

menopaine on 1,0-1,5 %

24.8.2018 19

Palveluverkon karsinta?

• 5 yliopistosairaalaa

• 20 keskussairaalaa + aluesairaalat

• Yli 100 erikoislääkärijohtoista sairaalaa

(keskussairaalat, psykiatriset sairaalat ja

erikoislääkärijohtoiset tk:t)

• 240 yleislääkärijohtoista

terveyskeskussairaalaa tai –vuodeosastoa

• 570 erillistä terveysasemaa

• Terveydenhuollon ympärivuorokautisia

päivystyspisteitä yli 60

• Sosiaalipalveluja tuottavat Suomessa

kaikki kunnat joko itsenäisesti tai

yhteistyössä muiden kanssa – päivystys

järjestetty heterogeenisesti

Mistä arvioidut lisäkustannusosuudet

syntyvät väestömäärämuutoksen lisäksi?

Teknologia

50 %

Ikääntyminen

25 %

Muut syyt

25 %

•Väestön odotukset

•Defensiivinen hoito,

valitusten pelko jne.

Koskettaa erityisesti

erikoissairaanhoitoa

Esillä ollut runsaasti sotea uudistavia hankkeita ja malleja

– miksi päätöksenteko on niin vaikeaa?

• Kansallinen terveyshanke 2003

• Kansliapäällikkö Välimäen malli 2008

• Ministeri Risikon malli 2009

• Kansanedustaja Orpon malli 2013

• Ministeri Huovisen malli 2014-2015

• Pääministeri Sipilän malli 2015-

Paras uudistuksen alkuvaihe (Vanhasen I hallitus 2003-2007)

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen 3 mallia:

1. Piirimalli

– Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä olisi vastannut sosiaali- ja

terveyspiiri. Piirin väestöpohjana olisi ollut vähintään 100 000 asukasta mutta piiri olisi jaettu 20 000

asukkaan palvelualueisiin.

2. Aluekuntamalli

– Tarkoitus oli muodostaa 20–25 aluekuntaa, joilla olisi ollut vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisestä. Kunnista olisi tullut lähikuntia. Aluekunnilla olisi ollut verotusoikeus ja ne olisivat

saaneet valtionosuudet. Sekä aluekuntien että lähikuntien valtuustot olisi valittu suoralla kansanvaalilla.

– Eniten ristiriidassa perustuslain 121 §:ssä säädetyn kunnallisen itsehallinnon kanssa. Malli olisikin

edellyttänyt perustuslain muuttamista.

3. Peruskuntamalli

– Tarkoitus oli muodostaa työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta 20 000

asukkaan kunta tai yhteistoimina-alue.

– Peruskuntamalli sai selkeästi vahvimman kuntien tuen ja sen perusteella ryhdyttiin valmistelemaan

uudistusta ohjaavaa puitelakia.

– Yhteistoiminta kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla

Paras-lainsäädännön lopputulos – mitä saatiin aikaan?

• Käytännössä siirrettävien tehtävien tarkempi määrittely jätettiin kuntien päätettäväksi,

mitkä palvelut olisi vähintään tullut siirtää yhteistoiminta-alueille.

• Velvoite yhdistää erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuoltopiirit samaan

kuntayhtymään.

• Keskittämisasetuksen muutokset

• Työssäkäyntialuetasoiset ratkaisut eivät toteutuneet

• Puitelaki oli määräaikainen vuoden 2012 loppuun saakka

• Eduskuntakäsittelyssä tunnustettiin laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden

uudistustarve.

• Monissa kunnissa katsottiin, etteivät ne voineet vaikuttaa sairaanhoitopiirien

kustannuksiin edelleenkään

• Perustason sote-palveluiden järjestäjien määrä oli puolittumassa ja järjestäjien

väestöpohja kasvoi vuosina 2007-2009

• Paras II vaihe; perälautasäännös: yhteistoimintavelvoitteen laajennus sosiaalihuoltoon (ei

koskenut päivähoitoa ja yksityisen hoidon tukea)

Poliittinen näkökulma uudistukseen - lähihistoria

• Vanhasen II hallitus 2007-2010

– Paras-hanke 2006–2011

– Uudistus nojasi pitkälti Hannes Mannisen ja

valtiovarainministeri Eero Heinäluoman

tekemään kompromissiin siitä, miten erityisesti

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää

ja rakenteita tulisi uudistaa (Kunta- ja

palvelurakenneuudistus 2005).

– Laki pakotti pienimmät kunnat järjestämään

yhteistyössä perusterveydenhuollon ja

sosiaalipalvelut.

• Kataisen hallitus 2011–2014

– Paras-hanke keskeytettiin vuonna 2011

– 2011 valmistui Kari Välimäen vetämän

työryhmän loppuraportti

– Joulukuussa 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämislain ensimmäinen versio hylättiin.

• Stubbin hallitus 2014–2015

– Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja

jatkotoimista päästiin 2014 ratkaisuun

parlamentaarisessa valmisteluryhmässä.

– 2015 perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-

esityksen

• Sipilän hallitus 2015–

– Keväällä 2015 sote ja maku hallitusohjelmaan

– Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi

29.6.2017, että hallituksen lakiesitys sote-

uudistuksesta ei ole perustuslain mukainen.

– 2018 edennyt PeVin jälkeen Sote-valiokuntaan

– Uudistukset tullevat aiempaan nähden kahta

vuotta myöhemmin voimaan, 1.1.2021.

Lainsäädännön kirjoittamisen

vaikeudella on ollut osuutensa siihen,

että uudistukset ovat jääneet kesken.

Kuntapolitiikan vaikeudet.

Auli Valli-Lintu

KAKS julkaisu 10, 2017

”Sote-herra” Pöystin perintö

• Uudistuksen aikataulutuksessa poliittinen ohjaus

poukkoili

• Ei mietitty riittävästi rahoitusta ja digitalisaation

mahdollisuuksia

• Maakuntien ja kuntien luottamukseen enemmän

panostusta

• Hallituksen säästöpäätös keskittää erikoissairaanhoitoa

sotki uudistusta

• Pitää 3mrd säästötavoitteita mahdollisena – digitalisaatio

+ hyvä valmistelu

• Tarvitaan pelisääntöjä ulkoistukseen

• Jos lähi- ja perustason palveluja järjestäisivät liian heikot

toimijat, kasvaisi eriaroisuus ja vakuutuspohjaisuus

• Julkisella vallalla täytyy olla keinot taata, että kaikilla on

riittävästi saatavilla sote-palveluita (mm. asiakassetelit)

”Herra soten” havaintoja maakunnasta

• PeVL 67/2014 linjasi kolme vaihtoehtoa

nykyhallitukselle.

– Soten järjestämisvastuu valtiolle

– Maakunnalle tai

– Kuntayhtymälle kansanvaltainen päätöksenteko

varmistaen

• On hyvä katsoa taaksepäin, mitä on jo saatu

aikaiseksi. Nykylait mahdollistavat useimpia asioita

• Maakunnissa syntynyt uusi kulttuuri ja yhdessä

tekemisen meininki

• Kypsät hedelmät poimittava ja saatava käytetyille

rahoille vastinetta

• Luovuttavat organisaatiot ovat panostaneet

merkittävän työpanoksen valmisteluun

• Merkittäviä avauksia maakuntien tukipalveluiden ja

ICT-ratkaisujen kehittämisessä

• Yhteistyöalueiden valmistelu saanut piristysruiskeen

• Kokonaisymmärrys kansantaloudesta ja

strategisesta ajattelusta kehittynyt

• Onko yksityinen sektori edelleen kiinnostunut

valinnanvapauden malleista?

• Meneekö lapsi pesuveden mukana jos kaatuu

yksittäisiin asioihin – suurin osa validia

• Sote-keskuksista suppean palvelun

terveyskeskuksia (PeVL 26/2017)

• Politiikka: Uudistukselle on tilaus. Vahvemmin

mukana muutoksessa.

”Rautarouva” Päivi Nergin teesit toimeenpanon

organisoinnin uudistamiseksi 15.2.2018

• Muutosorganisaation

yksinkertaistaminen

• Valta- ja vastuusuhteiden

selkiyttäminen

• Kaikkien ministeriöiden ottaminen

mukaan valtioneuvoston yhteiseen

toimeenpanoon

• Muutoksen toteutus yhteistyössä

valtioneuvoston , ministeriöiden,

maakuntien ja muiden sidosryhmien

(mm. Kuntaliitto) kesken

• Maakuntien muutosorganisaatioiden

(myöhemmin väliaikaishallinnon) roolin

vahvistaminen toimeenpanossa

• Edustuksellisista ryhmistä verkostomaiseen ja

avoimeen työskentelyyn

• Osahankkeiden projektointi

Pattitilanne?

Eteenpäin on päästävä. Peruuttaminen

lähtökuoppiin ei ole ratkaisu. Se ei

enää ole edes mahdollista.