tiina ylioja männyn neulastuholaiset, rusko- ja pilkkumäntypistiäinen, lämpenevässä ilmastossa
TRANSCRIPT
Rusko- ja pilkkumäntypistiäinen
Merkittävät neulastuhojen aiheuttajat männyllä
Heli Viiri
Ruskomäntypistiäinen • ruskea pistiäinen
• toukka tuhonaiheuttaja, yleisväri vihreän harmaa, pää musta, sivuilla poikittaisjuovat, pituus 25 mm
• elää ryhmissä, syö männyn neulasia
• munat talvehtivat saman kesän neulasten sisällä
• 5-6 munaa/neulanen
• yleinen koko maassa
8.3.2017 2
Heli Viiri
Ruskomäntypistiäinen
• Neulasista jää jäljelle vain keskijänne, joka kellastuu ja kihartuu syönnin seurauksena (kuvassa)
• Kuva otettu kesäkuussa, kun syönti alkuvaiheessa ja toukat vielä pieniä
8.3.2017 3
Heli Viiri
Ruskomäntypistiäinen • saman vuoden neulaset
jäävät yleensä syömättä
• Lopulta neulaset syöty tyvituppea myöten
• Toukat ryhmissä, heilauttavat ruumistaan yhtä aikaa petojen pelottamiseksi
8.3.2017 4
Heli Viiri
• muna neulasissa talvehtii
• toukat kuoriutuvat keväällä
• koteloituvat kesällä
• aikuiset kuoriutuvat koteloista ja lentävät syksyllä: munivat neulasiin
Antti Pouttu Antti Pouttu
Antti Pouttu
Antti Pouttu
Ruskomäntypistiäinen: 1-vuotinen elinkierto
Ruskomäntypistiäisen elinkierto: • Aikuiset pistiäiset lentävät ja munivat elo-syyskuussa
• Munat talvehtivat neulasissa, kellertävä laikku
• Toukat kuoriutuvat touko-kesäkuun vaihteessa Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa heinäkuun alussa
• Pienet toukat järsivät neulasia reunoilta alkaen
• Isot toukat syövät neulaset kokonaan neulastuppea myöten
• Heinäkuussa toukat pudottautuvat maahan ja kutovat ympärilleen ruskean kotelokopan
• Uudet aikuiset kuoriutuvat ja lentävät elo-syyskuussa
8.3.2017 6
Ruskomäntypistiäinen
Munataskut männyn neulasessa
Kotelokopat
8.3.2017 7
Antti Pouttu Martti Varama
Antti Pouttu
Ruskomäntypistiäinen, massaesiintymät:
• Edullisissa olosuhteissa, esim. kuiva ja lämmin kesä, voi aiheuttaa laajoja massaesiintymiä
• Esiintymät kestävät muutaman vuoden
• Neulasten toistuva menetys merkitsee puustolle 10 vuodessa noin 40% kasvun menetystä
• Laajin tuho 1960-1962 Vaasa-Jyväskylä-Savonlinna linjan eteläpuolella, noin 200 000 ha
• Tuhoja ollut viime vuosina Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Lounais-Suomessa ja Saimaan alueella
8.3.2017 8
Julkaisusta. :Juutinen & Varama
(1986) Folia Forestalia 662
Ruskomäntypistiäistuhot
8.3.2017 10 Luke: VMI11, 2009-2013 Luke: Level I seuranta, 2010
Tuhot esiintyvät epäsäännöllisin välein ja kestävät yleensä 2-3 vuotta Tuhot ovat yleisimpiä karuilla kasvupaikoilla
8.3.2017 11
NFI 8 & NFI 9 plots (n = 70’632) 1986 – 2003
Fitted annual risks of pine sawfly damage (at least slight
damage at stand level) on different forest site types
Ruskomäntypistiäinen
• Toukat elävät ryhmissä eri-ikäisissä männyissä
• Tuhot loppuvat yleensä viruksen aiheuttamaan toukkien kuolemaan, virusta voidaan käyttää myös torjunta-aineena, spesifi ruskomäntypistiäiselle
• Tuho voi näyttää pahalta, mutta yleensä männyt toipuvat, aiheutuu vain kasvutappioita, ei pidä kiirehtiä hakkaamaan taimikkoa tai riukuvaiheeseen ehtinyttä männikköä liian aikaisin
• Seuraustuholaiset mahdollisia, tuhon kehittymistä seurattava muutama vuosi
8.3.2017 12
Mäntypistiäiset ja ilmastonmuutos
• Neuvonen & Virtanen (1999): Kohonneiden talvilämpötilojen odotetaan hyödyttävän erityisesti munina ja aikuisina talvehtivien hyönteisten selviytymistä
• > käytännössä meillä ruskomäntypistiäinen ja pilkkumäntypistiäinen
8.3.2017 13
Ruskomäntypistiäisen torjunta:
• Torjunta tarpeen vain jos taimikoiden kehitys vakavasti uhattuna tai varttuneen metsän kasvutappiot uhkaavat nousta erityisen suuriksi, edellyttää kuolleisuutta
• Yleensä virusten ja petojen luontainen kannannousu lopettaa paikalliset epidemiat
• Mahdolliset hakkuut ja harvennukset tehdään vasta joukkoesiintymän jälkeen, muuten ruskomäntypistiäiset siirtyvät ympäröiviin terveisin metsiin
• Vuonna 2007 torjuttiin Uudessakaupungissa monisärmiöviruksella tuhoja 700 ha alueella lentolevityksenä, lentolevityksen ja torjunnan järjestäminen nykyään erittäin hankalaa, vaatii käytännössä yli 1000 ha tuhoalan
8.3.2017 14
Ruskomäntypistiäinen
• Mäntypistiäisten kannanvaihteluissa on jo nähtävissä piirteitä, jotka viittaavat runsausjaksojen tihentymiseen.
• Virtanen T., Neuvonen., S., Nikula A., Varama M., Niemelä P. 1996. Climate change and the risks of Neodiprion sertifer outbreaks on Scots pine, Silva Fennica 30: 169-177.
8.3.2017 15
Pilkkumäntypistiäinen • toukka kellanvihreä, pää musta tai punertavan ruskea
• esiintyy tavallisesti karuilla kankailla vähälukuisena
• elää ryhmissä
• Elintavat hyvin samankaltaiset kuin ruskomänty-pistiäisellä
• vaarallisempi kuin ruskomäntypistiäi-nen, koska syö kaikkia männyn neulasvuosikertoja
8.3.2017 16
Erkki Oksanen
Pilkkumäntypistiäinen
• naaras munii kesällä
• toukat syövät kaikenikäisiä neulasia
Antti Pouttu
Antti Pouttu
Rusko- ja pilkkumäntypistiäistuhojen erottaminen voi olla joskus vaikeaa:
8.3.2017 18
Huomaa
ruskomäntypistiäinen
hyvin runsas kanta
pilkkumäntypistiäinen
seuraava kesä
Kuvat: Antti Pouttu
Pilkkumäntypistiäistuhoja Ilomantsissa:
8.3.2017 19
Kuvat: Seppo Nevalainen
Pilkkumäntypistiäinen
• Tuhot vahingollisempia kuin ruskomäntypistiäisen tuhot, koska syö kaikki neulasvuosikerrat
• Seuraustuhot näin vakavampia, esim. runkoon iskeytyvät ytimennävertäjät ja pikikärsäkkäät
• Tuhot voivat jatkua 2-3 vuotta samalla paikalla, joten torjuntatarvetta voi syntyä
• Satunnaisesti esiintyy laajoja tuhoja
• Paksuuskasvu ei kärsi kovin paljon, koska syönti tapahtuu myöhemmin kesällä
8.3.2017 20
• Ruskomäntypistiäinen talvehtii munana; munat kestävät keskitalvella noin -36°C
• Pilkkutoukkapistiäinen talvehtii maassa, lumipeite suojaa pakkasilta
• Kotelovaiheen saalistuksella suuri merkitys mänty-pistiäisten kannanvaihteluille ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuhojen esiintymiseen on vaikea ennustaa, paitsi ruskomänty-pistiäistuhojen maantieteellisen esiintymisalueen osalta
8.3.2017 21
Lämpenevät talvet voivat lisätä
ruskomäntypistiäistuhojen
esiintymisfrekvenssiä Itä- ja
Pohjois-Suomessa
(Virtanen ja muut 1996)