OUDOT ILMIÖT ENNUSTAVAT

TULEVAA

Elina Hiltunen:

IRTI AJASTA JA PAIKASTAMONEN KERROKSEN ERIARVOISTA VÄKEÄSOKEA SUUNNITTELI MOBIILIPELIN

VAADIMME KESÄTYÖTÄ TULEVAISUUDEN TEKIJÖILLE!

MUODOSTELMALUISTELU: URHEILUA JA TAIDETTA

JÄÄKIEKKO KUULUU SUOMALAISILLE

VOIMA-ASENTO VAHVISTAA

BITCOINIT OVAT KÄYPÄÄ VALUUTTAA

JÄSENLEHTI

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 1-15

TYÖELÄMÄMURROKSESSAPYSYTKÖ MUKANA?

7 TAPAA OLLA TYÖ-

MARKKINOIDENHOTTIS

TOIMIN J U T U T16 Tulevaisuuden tietäjä

Futuristi Elina Hiltusen mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan yrittäjämäistä asennetta. Pitää ottaa vastuuta ja sopeutua projektiluontoisiin töihin.

28 Ilman vakituista työpistettäToimistonomadi Janne Saarikko uskoo, että uudenlaisen työelämän keskiössä on luovuus eli että kaikenlaiset työt pitää hoitaa luovemmin irti ajasta ja paikasta.

34 Monen kerroksen väkeäVakituiset, määräaikaiset, harjoittelijat, tarvittaessa töihin tulevat ja vuokratyöntekijät. Edut ja vaatimukset vaihtelevat vakanssin mukaan, mutta on mietittävä, kuinka yhteistyö ja tasa-arvoisuus saadaan toteutumaan.

Tulevaisuus töissäKone korvaa ihmisen. Työt viedään Suomesta halpoihin maihin. Osa töistä on jo siirtynyt kuluttajien tehtäväksi. Työttömiltä vaaditaan ilmaista työtä. Ja toisaalta, työn mielekkyys nousee entistä tärkeämmäksi! Onneksi Suomessa työmarkkinoiden asioista sovitaan kolmikantaisesti, joten muutokset eivät tapahdu yhtäkkiä tai ilman tolkkua.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Arto ja Eeva hoitavat silmiä.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Lempi Mattila.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas luki luovasta järkevyydestä.

14 OMAT RAHAT

Bitcoinit.

31 7 TAPAA

olla työmarkkinoiden hottis.

32 VAPAATA AIKAA

Satu Portin muodostelmaluistelee.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

nappaa unenpäästä kiinni.

43 UUSI ALKU

Eeli Alamäki, 9, aikoo suojella eläimiä.

TOIMIN PA LSTAT4 TOIMI OIKEIN

Asiantuntijat vastaavat.

5 URA & IHMISET

Lukiolaiset kesätöihin. Aikuisopiskelua monesta hyvästä syystä. Näin työelämä kehittyi vuosien varrella.

6 TYÖ & TERVEYS

Ota voima-asento. Kofeiinin korvike: rummuta itsesi virkeäksi. Katkaise pahan olon kierre. Työuupunut nappaa kielteiset äänensävyt. Muistitreeniä.

9 MYÖS NAISILLE

Jääkiekko on suomalaisten juttu.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Ohjelmointi sopii näkövammaiselle. Pääkaupunkiseudun vetonaulat. Ekologinen pukeutuminen. Oikeus olla oma itsensä joka iässä.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

SARI ALHAVA

TERHI FRIMAN

SUSANNA HA ANPÄ Ä

TERHI HAUTAMÄKI

ANTTI ISOK ANGAS

NOOR A K A ASINEN

K ATARIINA KR ABBE

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

JA ANA TAPIO

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

RISTO ANTIK AINEN

JONNA KOSKI

JUHA MYLLYMÄKI

SAK ARI PIIPPO

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

FREDRIKINKATU 24 A 300120 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2015

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

ELINA HILTUSEN.

sisältö 1-2015

2 | TOIMI | 1-2015

ERTO K ANNATTA A HANKETTA uudeksi palkansaajien keskusjärjestöksi. Keskusjärjestöjen mahdollisilla muutoksilla ei ole mitään vaikutusta ERTOn tai sen jäsenyhdistysten itsenäisyyteen tai sopimusoikeuteen.

Ammattiliittojen jäsenten tarpeet ovat hyvin samanlaisia keskusjärjestöstä, sukupuolesta, palk-katasosta tai koulutuksesta huolimatta. Jäsenten arjessa haasteita ovat muun muassa työttömyys, irtisanomiset, harmaat ylityöt, pätkätyöt, toimeentulo ja sopimuksettomat alat. Nykyisillä keskusjär-jestörakenteilla voidaan jatkaa, mutta kaikki nykyiset keskusjärjestöt korvaava uusi järjestö olisi aito vastavoima työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle.

Onnistuakseen uuden keskusjärjestön tulee olla puolueista riippumaton, avoin, demokraattinen, vaikutusvaltainen ja siihen pitää liittyä liittoja jokaisesta nykyisestä keskusjärjestöstä. Jäsenet tarvitse-vat nykyistä vahvempaa edunvalvontaa ja uusi Palkansaajien keskusliitto pystyisi sitä tarjoamaan.

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

Jäsenmäärämme kasvoi vuoden alussa rei-lulla tuhannella, kun Suomen Optomet rian Ammattilaiset SOA yhdistyi ERTOon. Lämpimästi tervetuloa optikkoväki!

Viime vuoden iso jäsenkysely on näyt-tänyt suunnan ERTOn

tämän vuoden toimintasuunnitel-malle. Tuki ja turva ovat kaiken toiminnan lähtökohdat. Jäsenet ha-luavat ERTOn vaikuttavan etenkin työsuhteen ehtoihin ja työelämän lainsäädäntöön. Tavoitteenamme on varmistaa sosiaalisesti oikeudenmu-kaiset ja kestävät päätökset eri suku-puolten, sukupolvien ja tulotasojen kannalta. Erityishuomion kohteena on sopimuksetto-mien alojen ansiokehityksen turvaaminen.

Yksilöllinen jäsenpalvelu on liiton toiminnan ydin-tä. Tätä toteutamme päivittäin muun muassa työsuh-deneuvonnassa, jäsenrekisterissä ja työttömyyskassas-sa sekä hoitamalla riita-asioita ja oikeusjuttuja.

ERTOn aluejärjestöt vastaavat jäsenten toiveisiin työhyvinvoinnin edistämisestä ja alueellisuudesta järjestämällä monipuolista toimintaa virkistyksestä vaalipaneeleihin. ERTOn oma Emma-akatemia tukee jäsenten osaamista ja sitä kautta työssä jaksamista, työllisyyttä ja tuottavuutta. Emma-akatemiassa jo-

kainen voi täydentää ammatillisia taitojaan edullises-ti. ERTO Nuoret puolestaan järjestävät toimintaa alle 36-vuotiaille jäsenille.

Työelämän pähkinöitä -kiertueella puheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja käyvät tänä vuonna 20 paik-

kakunnalla kertomassa jäsenille ajankohtaisista liiton ja työelämän asioist a ja kouluttamassa henkilös-tön edustajia eli HEDejä tes-tilan-teesta, vuosilomalaista ja yt-laista.

Sähköinen asiointi on vaihdettu jäsenpalautteiden perusteella help-pokäyttöiseksi eAsioinniksi ja pal-jon toivottu mahdollisuus maksaa jäsenmaksuja

e-laskulla on toteutettu. ERTOn nettisi-vut uusitaan täysin sekä ilmeeltään että rakenteeltaan. Lisäksi Emma-akatemia saa omat nettisivut.

ERTO on sitoutunut toimimaan jä-sentensä tahdon mukaisesti. Vastaa-malla kyselyihimme voit vaikuttaa liiton toimintaan. Palautetta saa toki antaa myös kyselyjen välillä.

Kristiina Ahonen päätoimittaja

ERTOSSA TAPAHTUU 2015

YKSILÖLLINEN JÄSENPALVELU ON TOIMINNAN

YDINTÄ.

pääkirjoitus

Toimimme jäsentemme tahdon mukaisesti.

TOIMI | 1-2015 | 3

Kesätyötä omalle lapselle

?Tyttäreni on 17 vuotta ja etsii ensi kesäksi töitä. Sorrunko nepotismiin, jos yritän järjestää hänelle kesätyötä omasta työpaikastani?

Vanhempi saa ja hänen pitääkin auttaa, edistää ja tukea nuoren työllistymistä, mutta liiallinen tuki voi ehkäis-tä nuoren itsenäistymistä ja omien työnhakutaitojen kehittymistä. Työnhakutilanteen tulisi olla aito va-lintatilanne, jossa paras hakija valitaan. Vanhemman tärkeä rooli on auttaa nuorta kehittämään työnhaku-taitojaan, jotta hänet valitaan hakutilanteessa omalla persoonallaan ja osaamisellaan.

Perheyrityksissä on luontevaa, että perheenjäsenet työskentelevät yrityksessä ja hankkivat laaja-alaista kokemusta yrityksen toiminnasta. Tällöin kesätyö-uran aloittaminen vanhempien yrityksessä on pe-rusteltua. Muuten vanhemman rooli kesätyöpaikan löytämisen edistämisessä voi olla esim. verkostojen hyödyntäminen, avoimista paikoista vinkkaaminen ja hakemuksen laadinnassa avustaminen. Vanhempi tietää, mitä asioita osaamisessa ja persoonassa kan-nattaa korostaa, jotta nuori tulisi valituksi parhaana hakijana.

Ensimmäisen kesätyöpaikan järjestämisessä avusta-minen ei vielä liene nepotismia pahimmillaan, mutta uran alkuun päästyään jokaisen tulisi kuitenkin pärjä-tä työnhaussa omilla avuillaan.

Marjukka Mikola

Kuinka pääsen etätyöhön?

?Haluaisin tehdä yhden päivän viikossa etänä kotoa käsin. Onko etätyöskentelystä olemassa jotain säädöksiä tai ohjeistusta?

Etätyön tekemisestä on aina sovittava työntekijän ja työnantajan kesken. Osassa tapauksissa etätyötä teh-dään säännönmukaisesti, kun taas osassa satunnaises-ti tai tilapäisesti, joten ohjeet ja niiden sisällöt vaihte-levat suuresti työn ja tilanteen mukaan.

Kummankin osapuolen etuna on sopia ennakolta

tehtävät työsuoritteet ja niihin varattu aika. Usein työtehtäviin voidaan myös vain sopia sisältö, eikä sii-hen käytettävään aikaan puututa. Tällöin työhön tar-vittava aika tulee arvoida riittäväksi, jotta ei teetetä ylityötä ilman ylityökorvauksia. Usein kuitenkin mo-lempien etu on sopia tietyn urakan tekemisestä ilman erillistä työaikaraporttia. Etätyö pitkälti perustuu myös liukuvan työajan ideaan, eli voi tehdä työn itse haluamana aikana.

Joissain töissä kirjaudutaan työnantajan järjestel-miin ja suoritetaan siellä työtä, joka voidaan mitata samalla tavalla kuin toimistossa tehtävä työ, joten niissä etätyö onkin tavallisempaa eikä työaikakont-rolli tuota ongelmia. Suositeltavaa on kuitenkin yri-tyskohtaisesti laatia ohjeet etätyölle, jolloin se koskee tasavertaisesti kaikkia työntekijöitä, vaikka yksittäi-sen päivän tekeminen etätyönä jäisikin esimiehen ja työntekijän kesken aina erikseen sovittavaksi.

Matti Orkovaara

Osingot osakkeisiin vai asuntolainaan?

?Saan keväällä muutama tuhat euroa osinkoa osak-keista. Kannattaako minun lyhentää osinkorahoilla asuntolainaa vai hankkia uusia osakkeita ?

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ylimääräiset ra-hat kannattaa laittaa osakkeisiin.

Asuntolainojen korot pysyvät vielä joitakin vuosia hyvin alhaisella tasolla, joten kustannus asuntolai-nasta on – historiallisesti ajatellen – erittäin alhainen. Ylimääräisiä lyhennyksiä kannattaa harkita, kun ko-rot lähtevät nousuun.

Osakemarkkinoilla tullaan näkemään edelleen ar-vonnousua, koska Euroopan Keskuspankin ”seteliko-neen” pyöritys päätyy suurelta osin arvopaperimark-kinoille ja se nostaa osakkeiden hintoja. Hinnoissa alkaa olla ilmaa, mutta parin vuoden ajan osakkeiden hinnat keskittyvät yleisesti hyvin – ainakin muuta ta-loutta paremmin.

Parin vuoden kuluttua vastaus olisi todennäköisesti päinvastainen.

Ralf Sund

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

4 | TOIMI | 1-2015

Asiakkaan kiitos pitää tien päälläMATK AT YÖL ÄISET OVAT MELKO T Y Y T Y VÄISIÄ T YÖHÖNSÄ , kertoo Työterveys laitoksen tutkimus. He uskovat jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, ja palkkakin on kuulemma kohdallaan. Kaikkein parasta on asiakkailta saatava myönteinen palaute.

ITSENSÄ KEHITTÄMINEN, työuralla ete-neminen sekä ammattitaidon ylläpitämi-nen ja parantaminen. Nämä ovat hyviä syitä palata koulunpenkille, kuten myös parem-mat ansiotulot tai työttömyyden uhka. Mo-net opiskelevat ihan vaan saadakseen uuden harrastuksen tai yleissivistystä.

Joustavia opiskeluvaihtoehtoja aikuisille tarjoavat esimerkiksi avoimet yliopistot, avoimet ammattikorkeakoulut, kansalais-opistot ja etälukiot. Opiskelutapojen kirjo on laaja, ja verkkokurssejakin pidetään.

Etälukio soveltuu koko lukion oppimää-

rän tai yksittäisten kurssien opiskeluun etenkin yleissivistystä hakevalle.

Avoin yliopisto ja avoin ammattikor-keakoulu avaavat mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tai ammattitaidon täyden-tämiseen. Oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa opintokokonaisuuksia tai yksit-täisiä kursseja.

Kansalaisopistojen kurssit ovat avoimia kaikille, oli koulutustausta tai ikä mikä ta-hansa, ja ne ovat hyvä tapa opiskella omaksi iloksi – hankkia uusi harrastus tai kartut-taa kielitaitoa.

Takaisin koulunpenkille

KUNNAT TAR JOAVAT vuosittain jonkin verran tiettyjä töitä nuorille, ja kaupan kas-salle voi päästä hyvällä tuurilla. Mutta laa-jemminkin voi työpaikkoja katsella.

”Kannattaa hakea kesätöitä omien kiin-nostusten ja harrastuneisuuden mukaan ja tuoda rohkeasti omaa osaamistaan esiin”, kehottaa varapuheenjohtaja Henni Roini Suomen Lukiolaisten Liitosta.

Jos vaikka soittaa bändissä ja vapaa-aika on yhtä musiikkia, kannattaa kysellä työ-paikkoja musiikkiliikkeistä, lasten leireiltä tai vaikka levy-yhtiöistä.

Paras keino on mennä itse paikalle, jos siihen tarjoutuu tilaisuus. Etenkin pien-yrittäjiä kannattaa lähestyä henkilökohtai-sesti. ”Ole rohkea! Et menetä mitään, että käyt esittäytymässä ja kertomassa mahdol-liselle kesätyönantajalle vahvuuksistasi.”

Suomen Lukiolaisten Liitto osallistuu tänä keväänä kesätyöohjelmaan, joka koos-tuu työntekijätaitokoulutuksista ja työelä-män kehittämisestä yhdessä työnantaja-kumppanien kanssa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaiselle Suomen lukiolai-selle löytyisi kesätyö.

“Lukion työelämälähtöisyys on hyvin lähellä nollaa. Kun koulussa ei valmenneta eikä tutustuteta opiskelijoita työ-elämään, on vaikeaa saada töitä ja ymmärtää työelämän vaati-muksia. Kesätyöohjelmamme vastaa tarpeeseen, johon lukiot eivät ole vielä kyenneet vastaa-maan”, Roini kertoo.

Lukiolaisten Liiton koordi-noimia koulutuksia ja työpajoja järjestetään kevään aikana aina-kin Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

”Tässä olen erityisen hyvä”

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK ura&ihminen

Kuinka…

Ahkera ammattimies (v. 1945–1959)

• Koulutustaso on matala: ehkä pari vuotta kansakoulua ja työ

opettaa tekijäänsä. • Miehet tekevät palkkatyötä ja

naiset ilmaista työtä kotona sekä maa- ja metsätaloudessa.

• Ihmissuhteet ovat autoritääri-siä ja sosiaalisesti tiukkarajaisia:

johtajat ja työläiset.

Kouluja käynyt palkkatyöläinen (v. 1960–1978)

• Naiset rynnistävät palkka-töihin, kun työpaikat teollisuu-

dessa ja palvelualalla lisääntyvät. • Monella takanaan

monivuotinen koulutusväylä. • Työläisen ja toimihenkilön välinen hierarkia madaltuu.

• Aletaan puhua työviihtyvyydestä.

Keskiluokkainen palvelualan ammattilainen (v. 1979–1992)

• Työvoima virtaa palvelusektorille.

• Toimihenkilöistyminen johtaa keskiluokkaistumiseen.

• Ammattiyhdistykseen kuulumisesta tulee normi ilman

luokkavastakohtaisuuksia. • Työpaikan ilmapiiri ja esimies-

työn laatu nousevat esiin.

Yrittäjähenkinen vastuunottaja (v. 1993–2013)

• Yksilön vastuu työstä korostuu eli kaikilta vaaditaan yrittäjähenkisyyttä.

• Arvostetaan työntekijän joustavuutta, verkostoitumista

ja tunneälyä.• Jaksamisen ja työssäjatkami-

sen haasteet kasvavat.

Lähde: Suomalainen työntekijyys 1945–2013 (Vastapaino)

TYÖELÄMÄ MUUTTUI VUOSIEN VARRELLA

TOIMI | 1-2015 | 5

T arkkaile itseäsi – oletko avoimessa, voimaa ja luottamusta ilmentävässä asennossa vai suppeassa, varuillaan olevassa asennossa?

Me tiedämme jo, että sanaton viestintä vaikuttaa siihen, mitä muut ihmiset meistä

ajattelevat. Tietynlainen kehonkieli huokuu voimaa ja rohkeutta, kun taas toinen kielii arkuudesta ja heikkoudesta. Mutta pystyisim-mekö vakuuttamaan itsellemme, että olemme vahvoja ja pystyviä?

Sosiaalipsykologi, Harvard Business Schoolin professori Amy Cuddy tutki, mitä tapahtuu, jos me valitsemme kehonkielem-me tietoisesti. Kävi ilmi, että kehon asennoilla on valtavan suuri merkitys siihen, miten näemme itsemme.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos ihminen on kahden minuu-tin ajan niin sanotussa voima-asennossa, eli pitää esimerkiksi käsiään ilmassa urheilukilpailun voittajan tavoin, elimistön

kemiallinen koostumus muuttuu. Testosteronin määrä nousee ja kortisolin määrä laskee selvästi. Näiden hormonien määrä kehossa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka dynaamiselta ja voi-makkaalta ihminen vaikuttaa, sekä siihen, miten hän kestää stressaavia tilanteita. Kaksi minuuttia voima-asennossa kohensi itseluottamusta ja paransi riskinottokykyä.

Ja kun testihenkilöt ottivat alistuvan tai ponnettoman asen-non kahdeksi minuutiksi, testosteronin määrä laski ja kortisolin määrä nousi huomattavasti.

Amy Cuddyn tutkimusryhmä tarkasteli ilmiötä käytännössä järjestämällä työpaikkahaastatteluja. Ennen haastattelua puolet hakijoista otti voima-asennon kahdeksi minuutiksi ja puolet alistu-van asennon. Ei liene yllätys, että haastattelijoiden mielestä kaikki parhaat hakijat olivat itsensä voima-asennolla sparranneita. TEKSTI VIRPI MELLERI KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

Kädet ylös ja menestykseen

työ&terveys

Rummuta itsesi virkeäksi Kun iltapäivän nuupahdus iskee, älä tankkaa kahvia ja suklaata, vaan kokeile tätä luomupiristettä. Nouse seisomaan, laita sormet nyrkkiin ja taputtele kehoasi aivan kuin se olisi rumpu. Koputtele aluksi kevyesti päätä. Naputtele kasvoja ja kurkkua hellemmin sormenpäillä ja rummuttele taas nyrkein rintakehä, vatsa, kyljet ja selkä. Kulje jalkojen ulkoreunaa pitkin alas ja sisäreunaa pitkin ylös, sitten käsien sisäsyrjää pitkin ranteista kainaloon ja ulkosyrjää pitkin olkapäästä ranteeseen. Toista harjoitus. Aivot ja keho virkistyvät! Veri kiertää kohisten!

KOFEIININ KORVIKE

6 | TOIMI | 1-2015

Kuinka…VO I T K E H I T TÄ Ä

M U I S T I A S I

KUNTOA VOI PAR ANTA A lisäämällä liikuntaa.

Muistiakin voi kehittää säännöllisellä harjoittelulla.

• Treenaa aivojasi: pelaa shakkia, sudokua, muistipelejä,

kokoa palapelejä tai tee ristisanatehtäviä.

• Poikkea rutiineista: kävele uutta reittiä tai tee aamutoimet

uudessa järjestyksessä.

• Käytä aistejasi uudella tavalla: kirjoita toisella kädellä tai laske

kolikoita tunnustelemalla.

• Lue kirja ja keskustele lukemastasi jonkun kanssa.

• Avarra maailmaasi kulttuurin avulla: käy teatterissa,

museossa, konsertissa tai taidenäyttelyssä.

• Elvytä vanha harrastus tai aloita uusi – opiskele kieli, päätä joskus aloittamasi neule, kaiva lenkkarit kaapista ja suuntaa

ulos, opettele soittamaan jotain instrumenttia tai liity kuoroon,

aloita teatteriharrastus ja tutustu ennakkoluulottomasti

uusiin ihmisiin.

• Pidä huolta myös elämäntavoistasi. Hyvinvoivat

aivot muistavat paremmin. Yritä siis parhaasi mukaan huolehtia riittävästä unesta, terveellisestä ruokavaliosta ja vältä päihteiden

runsasta käyttöä. Kiire ja stressi eivät paranna muistia –

päinvastoin.

Lähde: www.muistiliitto.fi

JOS TUNTUU, ETTÄ KUULET töissä pel-kästään ikäväsävyistä nalkutusta ja va-litusta, saatat kärsiä työssä jaksamisen ongelmista. Korvatulppien hankintaa tär-keämpää onkin tarkistaa, kärsitkö työuu-pumuksesta.

TAAS POMO NALKUTTAA

Parempi huomenSUOMESSA JOK A KOLMA S ihminen kär-sii läheisen liiasta alkoholinkäytöstä. Kyse on niin yleisestä ongelmasta, ettei sitä tar-vitse kietoa häpeään: kohtalotovereita riit-tää kaksi miljoonaa.

Tärkeintä on hakea reippaasti apua – ja tarjota sitä – pahan olon kierteen katkai-semiseksi. ”Häpeän tunne on läheisille erittäin todellinen ja voi estää avun haun itselle”, kertoo kuntoutussuunnittelija Lau-ra Barck Mielenterveyden keskus-liitosta. ”Avun hakeminen olisi kui-tenkin erittäin tärkeää sekä oman mielenterveyden että läheisten, muun muassa lasten hyvinvoinnin kannalta.”

Isän tai äidin päihteiden käytöstä kärsinyt lapsi tai nuori on vaarassa sairastua mielenterveysongelmiin aikuisena. Nämä ongelmat siir-tyvät usein sukupolvelta toiselle. Mutta jos asiaan puututaan oikein, sairastumisriski laskee jopa 40 pro-senttia. Sukupolvien kierteen voi siis katkaista.

Läheisen juomisesta kärsineitä ihmisiä autetaan esimerkiksi päih-dealalla, mielenterveystyössä tai perus sosiaali- ja terveydenhuollos-sa. Alkuun pääsee soittamalla krii-sipuhelimeen tai hakeutumalla ter-veyskeskuslääkärin vastaanotolle.

Jotkut hyötyvät vertaistuesta enemmän kuin ammattiavusta. Päihteiden riskikäyt-täjien läheisille onkin olemassa tukiryhmiä kasvokkain ja netissä.

Mielenterveyden keskusliitto on muka-na A-Klinikkasäätiön Lasinen lapsuus, sir-paleinen mieli -hankkeessa, jonka tavoit-teena on vanhempien päihteiden käytöstä aiheutuneiden haittojen vähentäminen ja ylisukupolvisuuden ehkäisy.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK työ&terveys

Työuupunut ihminen saattaa olla ihan skarppi ja tehdä hommansa hyvin, sillä ha-vaintotarkkuudessa työuupuneilla ei näyt-täisi olevan ongelmaa.

Sen sijaan emotionaalisilla ärsykkeillä, kuten äänensävyllä, on vaikutusta. Työ-uupuneet ovat tavanomaista herkempiä ja nopeampia reagoimaan kielteisiin ääniin ja vastaavasti hitaampia reagoimaan myön-teisiin ääniin.

”Uupuneiden aivot reagoivat nopeasti taustalta kuuluvaan puheeseen, jossa on esi-merkiksi vihainen sävy”, kertoo psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta, jossa teh-tiin asiasta aivotutkimushanke.

Veny ajan kanssaSUOSI 30–120 SEKUNTIA kestäviä pitkiä venytyksiä, jos haluat notkeammaksi eli lisätä lihastesi liikkuvuutta ja avata liikeratoja.

TOIMI | 1-2015 | 7

ARTO HARTIK AINEN: Teen näöntarkastuksia, silmä-terveyden perustarkastuksia ja silmän rakenteen sekä toiminnan tutkimuksia. Jos havaitsen tutkimuksissa jotakin poikkeavaa, ohjaan asiakkaan silmälääkärille eli Eevan luo, ja hän tutkii tilanteen tarkemmin.

On mukava laittaa asiakas eteenpäin Eevan vastaanotolle. Tiedän, että hän on työssään pe-rusteellinen ja että hänellä on ai-kaa ottaa selville, mistä kunkin asiakkaan tilanteessa on kyse. Eeva puolestaan lähettää asiak-kaan juttusilleni, jos on kyseessä jotakin erityistä liittyen karsastukseen tai linssien voi-makkuuksien määrittämiseen.

Työhuoneemme on saman käytävän varrella, joten työasioiden hoitaminen sujuu sutjakasti. Parasta on, että voin koputtaa Eevan oveen ja kysyä heti, mikäli jokin asia askarruttaa. Työkaverina hän on avoin ja miellyttävä – emme muutenkaan ole mitään kurttuotsaista porukkaa.

Kahvitauolla rupattelemme tuiki tavallisia asioita esimerkiksi lapsista tai viikonlopun vietosta. Toisi-naan tosin puhe saattaa tauollakin lipsahtaa työasioi-den puolelle.

EEVA RISSANEN: Olemme olleet Arton kanssa työ-kavereita reilut kolme vuotta. Hän saattaa lähettää asiakkaan minulle, kun tarvitaan silmälääkärin asian-tuntemusta, eli jos hän epäilee asiakkaalla esimerkiksi kohonnutta silmänpainetta tai kaihia tai olettaa, että

silmän rakenteessa tai näköky-vyssä on jotakin poikkeavaa.

Usein nykäisen Artoa hihasta heti, kun kaipaan hänen apuaan jossain asiassa ja kun se asia on vielä tuoreessa muistissa.

Arto on erinomainen optiikan alan asiantuntija ja tietää silmä-

lasien linssien tyypeistä sekä tuotteista tarkemmin kuin minä. Erityisalanaan hänellä on karsastukseen liittyvät ongelmat ja niiden korjaaminen prismalaseil-la. Jos asiakkaalla on tällaisia ongelmia, laitan hänet mielellään tarvittaessa Arton juttusille. Yhteistä työ-sarkaamme ovat myös piilo- ja työlasit.

Arto on sanavalmis, mukava ja helposti lähestyttävä työkaveri. Huumorintajumme on samanlainen. Meillä ei ole kissanhännänvetoa siitä, kuka tekee mitäkin ja miten. Meillä on yhteinen tavoite: ratkoa asiakkaiden näköongelmat mahdollisimman hyvin.

Mutkaton parivaljakkoParasta yhteistyössämme on, että toista saa aina nykäistä hihasta, toteavat Arto ja Eeva.

työ&pari TEKSTI SUSANNA HA ANPÄ Ä KUVA RISTO ANTIK AINEN

Arto Hartikainen, 51,optikko,

Kuopion Silmäasema

Eeva Rissanen, 47, silmälääkäri,

Kuopion Silmäasema

MEILLÄ ON YHTEINEN TAVOITE: RATKOA NÄKÖONGELMAT.

8 | TOIMI | 1-2015

KIEKON TENHO

KOONNUT TUOMA S LEHTONEN KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

NOPEUS. Jääkiekko on vauhdikasta. Hokkareilla pääsee kovaa ja voi tehdä pikaisia suunnanmuutoksia. Kovan tempon seurauksena pelitilanteet vaihtuvat nopeasti ja maalipaikat aukeavat kuin tyhjästä. Lajia seuraavan on pidettävä katseensa tiukasti kiekossa, jotta maukas maali ei pääse livahtamaan ohi silmien.

F Y YSISY YS. Kiekko on kontaktilaji, johon kuuluvat taidokkaat taklaukset ja sitkeät kulmaväännöt. Oikea-aikainen kontakti voi sotkea vastustajan kuvion ja muuttaa oleellisesti pelin kulkua. Fyysisyys tuo pelin seuraamiseen tietynlaisen primitiivisen adrenaliinilatauksen.

YLL ÄT YKSELLISY YS. Pelin nopeus ja kontaktit johtavat virheisiin sekä ennakoimattomiin tilanteisiin. Joukkueiden suorituskyvyssä, latauksessa ja sisäisessä henkilökemiassa tapahtuvat muutokset saattavat kääntää voimasuhteet pikavauhtia päälaelleen. Jos altavastaajaksi arvioitu joukkue pelaa korttinsa oikein, se voi hyvinkin nollata vastapuolen tähtien kimalluksen. Myös jäähyt ja onnenkantamoiset sotkevat joukkueiden voimasuhteita.

TAIDOKKUUS. Näyttävät kuviot, tarkat laukaukset, juonikkaat harhautukset ja huipputorjunnat ovat kaunista katseltavaa. Kyllä siinä silmä lepää, kun kuukausitolkulla yhdessä treenannut kentällinen saa pelin kulkemaan tai

yksittäinen pelaaja onnistuu ohittamaan vastustajia kuin pujottelukeppejä. Puhumattakaan niistä upeista maa-leista, jotka vapauttavat endorfiiniryöpyn keskittyneen katsojan kehossa.

TUNNE. Lätkä on intensiivistä ja pulssi nousee niin kaukalossa kuin lehtereilläkin. Tunne vie mukanaan. Räjäh-tävää riemua, syvää pettymystä, jopa primitiivistä raivoa. Keskellä tuhatpäistä katsojajoukkoa voi tuntea olevansa varsinaisessa tunteiden valtameressä. Jääkiekon herpaan-tumaton seuraaminen on tietynlainen terapiaistunto, joka saa katsojan unohtamaan hetkeksi arkisen aherruksen ja kokemaan voimakkaita tunteita turvallisesti.

PUHEENAIHE. Koska lätkää seuraa likimain koko kansa, se on oivallinen puheenaihe niin illanvietoissa kuin palaverien tunnelmaa kevennettäessä. Varsinkin kevään koittaessa Liigan Play Offit ja Suomen pärjääminen MM-kisoissa tarjoavat ensiluokkaisen puheenaiheen. Puolitut-tujen kanssa voi puhua muustakin kuin säästä.

SM-liigan Play Off -ottelut eli pudotuspelit alkavat ns. Villi kortti

-kierroksella 14.3. ja päättyvät finaaliotteluihin huhtikuun lopulla. KHL:n

Play Off -ottelut ovat parhaillaan käynnissä ja mestaruus ratkeaa

huhtikuun lopulla. Suomalaisjoukkueista KHL:ssä pelaa Helsingin Jokerit.

Jääkiekon MM-kisat pelataan Tšekin Prahassa ja Ostravassa 1.–17.5.2015

LÄTK Ä ON INTENSIIVISTÄ

Jääkiekko on pieni laji maailmalla, mutta Suomessa lätkä on vuosi toisensa jälkeen maan katsotuin

palloilulaji. Mikä tekee siitä niin mahtavaa?

TOIMI | 1-2015 | 9

trendi&törmäys

EKOLOGINEN PUKEUTUMINEN

Vaatteet on mun aatteet YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN PUKEUTUMINEN vaatii suunnitel-mallisuutta. Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodin-tekstiilejä noin 13 kiloa vuodessa, joten valinnoilla on väliä.

Ensimmäisenä, opi tuntemaan tyylisi ja päätä, mitä haluat pukeutumisellasi kertoa itsestäsi. Mieti, millaisia kuteita kaa-pistasi puuttuu. Voit jopa koota oman muotikansiosi erilaisis-ta kuvista ja kankaista – ja verrata kansiota kaappisi sisältöön. Tuntemalla oman tyylisi et tule ostaneeksi vaatteita, joita et kuitenkaan käytä.

Hanki laadukkaita vaatteita, jotka on valmistettu luontoa ja ihmistä kunnioittaen. Jos mahdollista, tarkista vaatteen alku-perä.

Ekologisuutta on kierrätys, myös vaatteissa. Vaihtakaa sa-mantyylisten kavereiden kanssa asusteita, koruja, laukkuja ja jopa vaatteita, jos olette samaa kokoa. Etenkin juhlakuteet ja asusteet kannattaa hyödyntää isomman porukan kesken, koska ne lojuvat suurimman osan vuodesta komeron perukoilla tyh-jän panttina.

Opettele pitämään vaatteestasi hyvää huolta. Korjaa pienet viat tai käytä ammattiompelijaa. Säilyttää vaatteesi oikein: esi-merkiksi neuleet eivät pidä roikottamisesta.

Kolmasosa vaatteen ympäristövaikutuksista syntyy sen pe-semisestä. Uhraa vähän aikaa pesumerkintöjen opetteluun ja muista, että vaatteen saa puhtaaksi myös alhaisemmassa läm-pötilassa. Muista myös, että villa puhdistuu tuulettamalla. Lähteet: hidastaelämää.fi, studio55.fi

Lähde: Pukuhuone-blogi, lisää tietoa: www.martat.fi/kodinhoito/garderobi/

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON kotiruoka. Makaronilaatikko, siskonmakkarasoppa, läskisoosi, silakkapihvit, uunimakkara, jauhelihamureke, nakkikastike, pannukakku ja köyhät ritarit. Ruskean kastikkeen tekeminen on jälleen kansalaistaito.

…JA SUKELTA A katuruoka. Ei kun street food. Mitä hienoa siinä on, että nyhtöpossua ja majoneesia kääritään johonkin quesadillaan? Onhan meillä lihapiirakka, porilainen ja makkaraperunat.

SUOMI TUTUKSI

Pikavisiitillä pääkaupunkiseudullaTyttäreni koulun saksalaisesta ystävyyskoulusta saapui yläasteikäisiä nuoria tutustumaan suomalaiseen kouluun ja pääkaupunkiseutuun. Näillä mentiin:

1. Suomenlinna. Tämä kestosuosikki on must-kohde milloin tahansa ja minkä ikäisille tahansa. Parhaimmillaan se toki on kauniina kesäpäivänä piknik-korin, frisbeen ja uima-asun kanssa, mutta toimii muinakin vuodenaikoina.

2. Ne kolme kirkkoa. 14-vuotias saksalaispoika oli myyty Tuo-miokirkosta ja Temppeliaukion kirkosta, vaikkei olisi etukäteen sitä itsekään uskonut. Uspenskin katedraali kuuluu kärkikolmik-koon.

3.Lätkämatsi livenä. Vannoutuneen futisfanin viikon kohokoh-ta oli istua 13 000 muun katsojan joukossa. Pelaajat luistelivat kuulemma kovempaa kuin telkkarista katsoen uskoisi.

4. Heureka. Harvassa paikassa on saatu tiede näin kiinnosta-vaksi ja konkreettiseksi. Saa koskea!

5. Nuuksio tai Kaitalampi. Luonnon rauha, kännykkä äänettö-mälle ja miksei vielä makkara tulille. Toimii vähintään yhtä hyvin kuin joogaretriitti Intiassa.

Bonus: Suomi-ilta. Ystäviä koolle, suomiherkkuja tarjolle, suomalaista musiikkia taustalle – tästä jää varmasti ainutlaatuisia muistoja.

Yllätys: Linnanmäki ei kiinnostanut yhtä paljon kuin muut ehdotetut kohteet. Huvipuistot kun tuppaavat olemaan aika samanlaisia joka maassa.

Ensi kerralla: Nämä jäivät kokeilematta: mökkielämä saunomi-sineen, melonta soutustadionin luona, Korkeasaari, uimastadion, Megazonen lasersota, Serenan vesipuisto sekä lähialueet, kuten Porvoon vanhakaupunki ja Fiskars.

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA SHUTTERSTOCK

MONET 1930–50 -LUVUILL A syntyneet ihmiset ovat jou-tuneet piilottamaan sukupuoli-identiteettinsä eli todel-lisen minänsä suojellakseen itseään ja läheisiään. Heistä puhutaan hiljaisena sukupolvena; monella on sekä julkinen että salattu minä. Heitä on leimattu sairaiksi ja rikollisiksi, mikä on vaikuttanut elämänkulkuun ja lähisuhteisiin.

Nyt maailma on muuttunut ja ikäihmisen pitäisi voida olla oma itsensä: olisi tärkeää, että esimerkiksi palveluta-lon tai päiväkeskuksen asiakas kokisi voivansa kertoa avoi-mesti omista tarpeistaan, peloistaan ja toiveistaan – vaikka ei niin lopulta tekisikään.

Haluaisin pystyä kertomaan -opas on osa Yhdenvertai-nen vanhuus -projektia.

Se tekee näkyväksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöi-hin kuuluvien henkilöiden vanhuuteen liittyviä ajatuksia ja tarpeita. Se antaa käytännön vinkkejä yhdenvertaisuu-den edistämiseen sekä sukupuolen ja seksuaalisen suuntau-tumisen moninaisuuden huomioon ottamiseen.

TASA-ARVON MAAILMA

OIKEUS OLLA OMA ITSENSÄ

10 | TOIMI | 1-2015

T uukka Ojala, 20, opiskelee Tampereella ammattikorkeakoulussa tietojenkäsitte-lyn koulutusohjelmassa toista vuotta. Hän aikoo valmistuttuaan suunnitella ohjel-mistoja alan yrityksessä. Myös koulutus-

ala kiinnostaa tätä nuorta miestä, joka on täysin sokea.– En tunne ketään toista näkövammaista, joka opiskelee tie-

tojenkäsittelyä näkevien parissa, joten ratkaisut pitää keksiä itse. Sillä tavalla pääsen nopeammin eteenpäin, kuin jos alkaisin etsiä valmiita ratkaisuja jostain, Ojala kertoo.

Ensimmäisen vuosikurssin ohjelmaan kuului pelin suunnitte-leminen yhteistyökumppani Nokian Asha-puhelimelle. Tehtävä huolestutti Ojalaa ensin, mutta työ eteni ja haasteet ylitettiin yh-dessä tiimin kanssa: PailRide julkaistiin Ovi Storessa viime tou-kokuussa ja sen on ladannut puhelimeensa jo yli 1 500 ihmistä.

Pelien suunnittelussa täysin sokeaa haastaa se, että työväli-

neet ovat joskus hyvin visuaalisia. Toisaalta näkökyky korvau-tuu muilla tärkeillä ominaisuuksilla.

– Koska en voi tarkistaa kaikkea näöllä, muistini on kehitty-nyt. Se helpottaa isojen ohjelmasuunnitelmien hahmottamista.

Jossain vaiheessa uraansa, ehkä jo opiskeluaikana, Ojala toi-voo pääsevänsä puuttumaan lasten ja nuorten perusopetukseen.

– Peruskoulun opetussuunnitelmaan on lisätty ohjelmointi. Toivon, että saan olla mukana miettimässä, miten sitä opete-taan koulussa näkövammaisille.

Viimeaikoina näkövammaisten kolmannen asteen opiskeli-joiden määrä on romahtanut kaikilla aloilla. Ojala kannustaa näkövammaisia hakeutumaan opintielle, vaikka sitten tietojen-käsittelyalalle, jos se tuntuu omalta.

– Tämä on mahdollista ja kivaa! Elämä aiheuttaa ongelmia, mutta niistä pitää selvitä, jos haluaa tehdä asioita. KUVA SAK ARI PIIPPO

Ohjelmoija, joka ei pelkää haasteita

JOTTA OTTIATUOTAHÖLÖKYNKÖLÖKYN ja oolsprait. Hups, loikkasiko suusta sammakko? Ei haittaa, sillä hokematkin tulevat aina uudelleen. Retroa nääs. Nuoriso kyselee taas ihan pokkana, että ”mitäs se tiuku repii”. Siitä se riippuu,

mistä se roikkuu. Auts! Vielä nauramme sille, kun kaikki oli jäätävää, kuumottavaa tai ehkä semisti eeppistä. Ja dyydit ja jäbät duunas ja väsäs. Ja kaupan kassa osasi

sanoa vain yhden sanan. Jes. Aikas noloa.

TOIMI | 1-2015 | 11

trendi&törmäys

A SIAK A SKONTAKTIT ovat työssäni parasta. Osa asiakkaistani on vanhoja tuttuja, joiden kanssa vaihdellaan kuulumisia ja lähetellään lasten tai lastenlasten kuvia.

Minulla on asiakkaita ympäri Suomea. Voi miten rikas suomen kieli onkaan ja miten sitä puhutaan maan eri kolkissa! Tämän huomasi ennen vielä selvemmin, kun asiak-kaiden kanssa juteltiin puhelimessa. Sähköposteja tuppaa kirjoittamaan asiallisemmin ja fiksummin, jolloin persoona häviää helposti.

Teen töitä huolitsijan tittelillä, mutta pienessä firmassa hoidan kaikenkirjavia vientiin ja tuontiin kuuluvia töitä: tulliasioita, rahtikirjojen tekoa ja yhteydenpitoa edustajiin, laiva- ja lentoyhtiöihin sekä kollegafirmoihin.

Etenkin italialaisten ja tanskalaisten kollegojen kanssa teen tiivistä yhteistyötä englanniksi. Olisi hienoa osata myös venäjää, sillä Venäjä on iso, mukava alue ja pidän kovasti työskentelystä venäläisten kanssa.

Kaikki kiperätkin tilanteet elämässä järjestyvät, kun ajattelen mottoani ”pittää suhtautua, pittää suhtautua”. Nappasin sen Aku Korhoselta elokuvasta Kukonlaulusta kukonlauluun.

Lempi Mattila, 61Parasta työssäni on…

1976

Määräaikainen työntekijä, sosiaalitoimisto, Lahti

1978–1986

Viennin apulainen ja myöhemmin messuosaston työntekijä, Oy Huolintakeskus Ab,

”Hulinan kasvatti siis”, Lahti

1987–1990

Huolitsija, Oy Henry Nielsen Ab ja Polarexpress Oy, Lahti

1990

Tuontipuolen huolitsija, Oy Huolintakeskus Ab, Lahti

1993–Huolitsija, Alpi Suomi Oy, Lahti

2025

Olen eläkkeellä. Silloin on enemmän aikaa ystäville, eikä työ niin sanotusti haittaa vapaa-

aikaa. Kaikenlainen kulttuuri kiinnostaa myös, ja siihenkin ehtii perehtymään.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni

12 | TOIMI | 4-2014

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Suomesta ei puutu luovuutta. On vain yksi asia, jota täällä on todennäköisesti vielä enemmän: puhetta luovuudesta.

Juuri tälläkin hetkellä jossain päätä maatamme on käynnissä seminaari, jossa käsitellään luovuutta tapana nostaa Suomi

uuteen nousuun. Lehdet ja kirjakaupat ovat täynnä neuvoja luovuuden vapauttamiseen. Valtioneuvosto on jopa nimennyt luovuuden yhdeksi Suomen itsenäi-syyden 100-vuotisjuhlavuoden pääteemoista.

Ei ole ihme, että kaikkialle tunkeva luovuuspuhe kyllästyttää monia.

”Talouslaman vitutuksenvärisessä kaamoksessa tör-mäilee häkellyttävää kulttuurista luovuudentahtoa sä-dehtivä kansa ja syytää ilmoille hölynpölyä, raivopam-fletteja, rationaalista kritiikkiä, vitsejä, empaattista tsemppausta ja sysikyynistä voitonpyyntiä lohturuoka-resepteillä”, kirjoittaa luovuuspuheesta hämmentynyt kirjailija Riku Korhonen Image-lehdessä.

T V-TUOTTA JANA , KONSULTTINA ja yleisnerona kunnostautunut Saku Tuominen julistaa myös, ettei maailma tarvitse enää ainuttakaan luovuuskirjaa. It-sevarmaan tapaansa Tuominen antaa julistuksensa uuden luovuuskirjansa takakannessa.

Luova järkevyys pyrkii kuitenkin sa-noutumaan irti yleisimmistä luovuut-ta koskevista käsityksistä. Tuominen vastustaa puhetta ”luovasta hulluu-desta” ja ajatuksesta, että luovuus olisi pellepelottomien ja juoppojen taitei-lijoiden etuoikeus. Hän ei myöskään usko, että luovuus kukoistaisi yritys-ten innovaatioprosesseissa, jotka pyrkivät tuotteista-maan luovuutta, mutta päätyvät tukahduttamaan sen sovinnaisen päätöksenteon alle. Luova järkevyys -kir-jan alaotsikko onkin Arkisen luovuuden ylistys.

Luovuudessa ei ole kyse ainoastaan ajattelun tai toi-minnan tavasta, vaan molemmista. Hyvistäkään ide-oista ei ole hyötyä, ellei niitä tunnisteta toteuttamisen arvoisiksi, eikä parhaistakaan suunnitelmista, ellei nii-tä viedä maaliin asti. Ei iPhonen nerokkuuskaan ollut pelkästään kosketusnäytössä. Nokia kehitti omaa kos-ketusnäyttöpuhelintaan jo Applea ennen, mutta ei vain lopulta pitänyt laitetta toteuttamisen arvoisena.

Ratkaisuksi Tuominen esittelee kehittämänsä #luo-vuus-mallin, joka määrittelee luovuuden keskeisiksi

osa-alueiksi ideoiden tunnistamisen ja niiden käy-tännön toteuttamisen. Samalla hän erittelee luovuu-den kaksi tasoa: pienen l-kirjaimen arkiluovuuden ja suurten mullistusten ja ison ällän Luovuuden. Ennen kaikkea hän pyrkii löytämään keinoja, joilla arkiset luovuuden teot voisivat johtaa nykyistä useammin suuriin, yrityksiä ja kokonaisia toimialoja mullistaviin oivalluksiin.

TUOMISEN A JATUKSET ja ilmaisu ovat kirkkaita ja hän tietää mistä puhuu. Hän ei jätä teesejään pelkiksi heitoiksi, vaan perustelee ne selkeästi ja kuvittaa vielä kaupan päälle käytännön esimerkeillä.

Ei voi olla ajattelematta, että luovuuspuheeseen kyllästynyt kirjailija Riku Korhonenkin voisi allekir-joittaa Saku Tuomisen näkemykset. Ehkä hän tosin huomauttaisi, että kirjan oikolukuun olisi kannatta-nut panostaa muutama tunti enemmän, sillä toistu-vat kirjoitus- ja kielioppivirheet eivät erityisesti tue viestiä järjestelmällisestä ajattelusta ja kurinalaisesta toiminnasta.

Luovuuden kaltaisia abstrakteja asioita on helpom-pi analysoida kun ohjeistaa. Tuominenkin on oivalta-vimmillaan kuvatessaan luovuuden eri tasoja ja niihin

liittyviä ongelmia. Ohjeet luovuuden edistämisestä jäävät toimintamalleik-si, joiden hyödyllisyys todennäköisesti vaihtelee lukijasta ja yrityksestä toi-seen.

Onneksi ongelmien tunnistaminen on keskeinen osa niiden ratkaisua.

Pitkälle pääsee jo esittämällä itselleen Tuomisen erinomaisesti määrittelemiä kysymyksiä. Miten tunnistan hyvän idean huonos-ta? Miksi en tee hyville mitään silloinkaan kun tunnistan ne?

Ehkä luovuuden edistämi-seen ei edes tarvita toimin-tamalleja. Muistuttaahan Tuominen itsekin, ettei luo-vuudessa pohjimmiltaan ole kyse vastauksien antamisesta vaan oikeiden kysymyksien esittämisestä.

Luovuus ei ole pelkästään tapa toimia tai tapa ajatella, vaan sekä että.

Uusi luomiskertomus

kotiläksyt

LUOVUUS ON OIKEIDEN

KYSYMYKSIEN ESITTÄMISTÄ.

TOIMI | 1-2015 | 13

BITTIRAHAA VIRTUAALILOMPAKOSSA

Pitääkö virtuaalivaluutoista, kuten bitcoineista tietää jotain? Ainakin aloittelevan käyttäjän on syytä tuntea riskit.

Virtuaalisista rahoista tunnetuin on bitcoin, mutta se ei ole suinkaan ai-noa. Niitä on jo kymmeniä ja niitä no-teerataan julkisesti. Virtuaalivaluutta elää pitkälti samojen sääntöjen mu-kaisesti kuin ”oikeakin” raha. Mutta

onko oikea raha sen oikeampaa kuin bitti-tai krypto-rahakaan, onkin jo filosofinen kysymys, sillä kaikki vaihdannan välineet ovat ihmisten välisiä sopimuksia ja niiden toimivuus edellyttää osapuolten luottamusta sopimusten pitävyyteen.

Virtuaalivaluutan arvo vaihtelee suhteessa mui-hin valuuttoihin, sillä voi ostaa tavaroita ja palveluita ja sitä itseään voi ostaa ja myydä. Sitä voi myös luoda eli louhia. Hyödyke, jota on olemassa rajattomasti, on markkinalakien mukaisesti arvoton. Siksi virtuaali-valuutan (selvyyden vuoksi puhutaan nyt vain yhdestä eli bitcoinista) liikkeeseenlaskumäärä on rajoitettu ja siitä on näin tehty rajallinen luonnonvara.

Bitcoinien luomisessa on jäljitelty arvometallien

louhintaa. Valuutan vuonna 2008 luonut taho, joka ilmoitti nimekseen Satoshi Nakamoto – ei tiedetä onko kyseessä henkilö vai ryhmä – määritteli säännöt uusien bitcoinin liikkeeseen laskulle ja verkoston yllä-pitämiselle. Uusien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein automaattisesti ja siten ennen pitkää, noin vuonna 2040, saavutetaan liikkeeseen laskettu-jen virtuaalirahojen maksimimäärä, joka on 21 miljoo-naa kappaletta.

Mitä vähemmän järjestelmän etukäteen määrää-mästä bitcoin-kiintiöstä on jäljellä, sitä vaikeampaa niitä on louhia. Näin virtuaalivaluutta jäljittelee to-dellisuutta ja reaalimaailman lakeja.

BITCOINEJA LOUHITA AN tietokoneilla. Louhinta tarkoittaa käytännössä järjestelmän bitcoin-kirjanpi-don ylläpitämistä. Bitcoinit tallennetaan käyttäjien yhteiseen kirjanpitoon. Siirrot varmistetaan louhijoi-den tietokoneiden laskentatehon avulla, ja siitä louhi-jat saavat vastineeksi bitcoineja. Koneet ratkaisevat

omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 1-2015

koko ajan monimutkaistuvia matemaattisia yhtälöi-tä, joten laitteita täytyy uusia ja ne käyttävät suuria määriä sähköä. Bitcoinien louhiminen on siis kallista puuhaa. Siksi hakkerit voivat varastaa muiden palveli-mia tähän tarkoitukseen. Käytännössä kukaan ei enää louhi yksin, vaan louhijat toimivat ammattimaisesti ja ovat liittoutuneet keskenään niin sanotuksi pooleiksi.

Monien mielestä louhinnan suuri sähkönkulutus onkin bitcoinien isoin ongelma. Jos va-luuttaa olisi käytössä laajalti, vaikkapa satojen miljardien eurojen arvosta, ku-lutus voisi olla enemmän kuin koko Suo-men sähkönkulutus, mikä ei ole ekologi-sesti kestävää.

Bitcoin-liiketoiminta on anonyymiä ja luonteensa vuoksi toistaiseksi säänte-lyn, kuten viranomaisten ja verottajan ulottumattomissa. Käyttäjien tilejä eli niin sanottuja bitcoin-osoitteita ei ole sidottu käyttäjien henkilö-tietoihin. Siksi valuuttaa käytetään monenlaisin hä-märiin tarkoituksiin, kuten huumekauppaan tai ra-hanpesuun. Tämä ei silti tarkoita, ettei se olisi kätevä maksuväline. Esimerkiksi bitcoinien siirtely virtuaali-lompakosta toiseen on halpaa. Jotkut yritykset tarjoa-vat tuotteitaan bitcoin-käyttäjille alennuksella, koska nekin säästävät näin transaktiokuluissa.

SUOMEN VEROTTA JA EI SUINK A AN ole uinahtanut virtuaalivaluuttojen suhteen. Se on julkaissut ohjeen, jonka mukaan virtuaalivaluuttana saatu tulo on tuloa siinä missä muutkin. Harva käyttäjä kuitenkaan piit-taa tästä ja varsinkaan bitcoinin arvonmuutoksilla tie-naavat tai valuuttaa louhivat tahot tuskin ilmoittavat voittojaan veroilmoituksessa samalla tunnollisuudella kuin pörssikauppaa käyvät. Syy on yksinkertaisesti se, että valvova taho ja kolmannet osapuolet puuttuvat. Siksi virtuaalivaluuttoja kutsutaan myös vertaisvaluu-toiksi.

Bitcoinin mullistavuus on, että se on aidosti globaa-li valuutta. Rahan siirto onnistuu nopeasti, yksityi-sesti ja lähes ilmaiseksi. Virtuaalivaluutta ei tarvitse pankkeja. Sen on myös valuutan heikko kohta, sillä sen arvo heittelee rajusti, kun mikään keskuspankin tapainenkaan ei tule puuttumaan markkinoihin tai pelastamaan bitcoinin arvoa. Viime aikoina sen arvo on laskenut huikeasti, enemmän kuin minkään muun valuutan arvo. Bitcoin-rahavarannon arvo oli tammi-kuussa 2015 noin kolme miljardia dollaria.

Bitcoin ei ole enää mikään nörttien extreme-harras-tus, vaan lähentyy koko ajan kuluttajien arkipäivää. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Kemiönsaaressa sijaitsevasta ukrainalaisessa omistuksessa olevasta bitcoin-tehtaasta, joka toimii Taalintehtaan vanhassa valssaamossa. Kemiössä bitcoineilla voikin ostaa vaik-ka leipää paikallisesta kaupasta. Helsingissä Asema-tunnelin Äx-levykaupassa on vuodesta 2013 ollut au-tomaatti, jossa käteistä rahaa voi vaihtaa bitcoineiksi. Verkossa toimii sadoittain yrityksiä, jotka hyväksyvät

bitcoinin maksuvälineeksi. On myös olemassa palvelu, jonka avulla palkkansa tai osan siitä voi muuttaa bit-coineiksi. Bicoinin käyttöön ottava tarvitsee bitcoin-tilin ja virtuaalilompakon. Molemmat saa helposti netistä, mistä voi myös ostaa valmiiksi ladatun turva-lompakon. Yleinen tapa menettää bitcoininsa on hu-kata virtuaalilompakkonsa tai salasanansa – lompak-ko kannattaa toisin sanoen varmuuskopioida.

Yrittäjälle, joka myy tuotteitaan bit-coineilla, ison riskin muodostaa kurssi-heilahtelu: mikäli yritys ei heti vaihda valuuttaa esimerkiksi euroiksi tai dolla-reiksi, maksu saattaa menettää arvonsa.

VERKKOON ON SYNT YNY T monen-laista uutta liiketoimintaa bitcoineis-ta, niiden siirtelystä ja tallettamisesta.

Myös perinteiset pankit osallistuvat niiden kauppaan.Valuutan tulevaisuudesta on vaihtelevia näkemyk-

siä. Joidenkin tutkijoiden mukaan sen arvo saattaa romahtaa lopullisesti tai se osoittautuu katastrofiksi siihen liitetyn rikollisuuden vuoksi. Toiset taas pitävät sitä tulevaisuuden valuuttana.

Jälkimmäinen profetia voi hyvinkin olla oikeassa, vaikka bitcoinin ympärillä on ollut jo muutamia suu-ria ja pienempiä konkursseja. Suuria määriä bitcoineja on esimerkiksi varastettu, muun muassa Mt Goxista, joka oli johtava bitcoin-kauppapaikka, mutta hävisi kokonaan kartalta.

Toisaalta, villissä lännessäkin aikanaan aseet pauk-kuivat ja syntyi rumaa jälkeä, kun valtauksista taistel-tiin. On inhimillistä, että kun jonnekin syntyy uusia, säätelemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia, niitä testatessa tulee virheitä ja tappioita, joissa jotkut me-nettävät omaisuuksia. Asiantuntijana jutussa toimi ohjelmistoyritys Leikin perustaja ja

toimitusjohtaja, FT Petrus Pennanen.

omatrahat

VIRTUAALI-VALUUTTA

EI TARVITSE PANKKEJA.

Bitcoin pähkinänkuoressa

• Yleisin virtuaalivaluutta. Muita ovat muun muassa Ripple, Litecoin, BitShares ja PayCoin.• Kurssi vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.• Lasketaan liikkeeseen, ostetaan ja myydään vertaisverkossa ilman pankkeja.• Enimmäismäärä ennalta määrätty järjestelmän sisällä.• Verotus ja muu sääntely toistaiseksi epäselvällä tolalla.• Käy yhä useammissa liikkeissä maksuvälineenä. Verkossa sillä voi ostaa lähes mitä vain.• Käyttöönotto vaatii tilin eli bitcoin-osoitteen ja virtuaalilompakon.

TOIMI | 1-2015 | 15

KATSE TULEVAISUUTEEN

16 | TOIMI | 1-2015

Pienet oudot videot tai nettilinkit ovat suurimmalle osalle meistä

kuriositeetteja. Elina Hiltuselle ne ovat heikkoja signaaleja.

Kun samanlaisia signaaleja tupsahtelee tiheämmin, ne saattavat

ennakoida suurempaa trendiä.

KATSE TULEVAISUUTEEN

TEKSTI VIRPI MELLERI KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 1-2015 | 17

E lina Hiltunen on futuristi ja yrittää katsoa tulevaisuuteen. Pelkkä aja-tus herättää monenlaisia tunteita: ihailua, pelkoa ja epäilystä. Miten muka?

”En ole ennustajaeukko enkä osaa ennustaa tulevaisuutta, vaan mietin erilaisia vaihtoehtoja, jotka voivat toteutua tulevaisuudessa”, Hiltunen selittää.

Erilaisia tulevaisuuksia hahmoteltaessa otetaan huomioon suuret trendit, kuten ilmastonmuutos tai väestön ikääntyminen, mutta lisäksi futuristi seuraa koko ajan niin sanottuja heikkoja signaaleja – pieniä, ehkä outojakin tapahtumia tai ilmiöitä.

”Esimerkiksi matkapuhelimia ja tietokoneita pidet-tiin aluksi outoina juppien juttuina ja egon jatkeina. Niille naureskeltiin. Nyt teknologiasta on tullut niin arkipäiväistä, että jopa neuvoloissa joudutaan puuttu-maan vauvojen median käyttöön.”

Hiltunen näkee heikkoja signaaleja kaikkialla. Tuo-reita bongauksia ovat muun muassa pikkutyttöjen omat kauneushoitolat Yhdysvalloissa ja Health Goth -ilmiö, jossa synkeästi pukeutuvat gootit ovat alkaneet käyttää urheilubrändien vaatteita. Fat Girl Dancing -ilmiössä erittäin lihava amerikkalaistyttö julkaisi itsestään tanssivideoita YouTubessa ja sai oman tv-ohjelman, jossa hän puhuu ylipainoisten oikeudesta tanssia ja nauttia kehostaan.

Nämä ovat kieltämättä mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta onko tällaisilla huomioilla muuta kuin viihde-arvoa?

”Tulevaisuuden muutokset näkyvät konkreettisina pieninä siemeninä tässä päivässä. Yhden tai kahden signaalin perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä tule-vaisuudesta, mutta useampi bongaus voi jo olla merkki kasvavasta trendistä. Liike-elämässä tällainen tieto voi antaa etulyöntiaseman”, Hiltunen kertoo.

”Esimerkiksi Fat Girl Dancing -ilmiö voisi saada jonkun suomalaisen fitness-yrittäjän luomaan tans-siklubin naisille, joiden painoindeksi on yli 30. Hän voisi kokeilla pienin kustannuksin, riittääkö klubille kysyntää. Jos idea lähtee lentoon, hän on edelläkävijä. Jos ei lähde, mitään ei ole menetetty ja hän voi kokeilla seuraavaksi jotain muuta.

HY VÄ FUTURISTI ON ELINA HILTUSEN mukaan utelias, helposti innostuva ja valmis tekemään kovasti töitä. Jos mielii ennakoida tulevaa, on tiedettävä ”kai-kesta jotain”, eli futuristi lukee paljon, tarkkailee ym-päristöään ja kuuntelee ihmisiä.

Omaa What’s Next Consulting -yritystään pyörit-tävä Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän kirjoittaa, puhuu, kouluttaa ja tekee liikkeenjohdon strategista konsultointia. Myös EU:lta tulee välillä toimeksian-toja: parhaillaan Hiltunen laatii skenaarioita, mitä ta-pahtuisi, jos luottamus EU:ta kohtaan tulevaisuudessa romahtaisi.

Innovaatiotyöpajojen vetäminen yritysten henki-

löstölle on inspiroivaa työtä. Kun tehdään innovaa-tioita, tehdään nimenomaan tulevaisuutta.

”Missioni on, että töissä pitää olla myös hauskaa, sil-lä luovuus ei kukoista vakavassa ja ilottomassa ilmas-tossa. Olen kehittänyt menetelmiä, jotka tavallaan pakottavat ihmiset luovuuteen.”

Yksi on strateginen sattumointi, jossa yrityksen työntekijät nostavat erilaisia kortteja: kohderyhmä-kortin, trendikortin ja teemakortin. Tehtävänä on keksiä pienessä ajassa esimerkiksi sellainen tuote tai palvelu, joka olisi tarkoitettu koirille, jota myydään jouluisin ja jonka taustatrendinä on väestön ikäänty-minen. Toisessa harjoituksessa mietitään, mitä uusia tuotteita voisi luoda, jos esimerkiksi Cafe Picnic ja Amazon fuusioituisivat.

Hiltunen itse pulppuaa intoa ja uusia ideoita jat-kuvalla syötöllä. Joitain vuosia sitten, vielä Nokialla työskennellessään hän lähti luomaan työhyvinvoin-tikampanjaa. Kaikki tietävät miltä tuntuu ”fucking monday”, mutta Hiltunen kehitteli sen korvikkeeksi Hugging Mondayn. Valimaanantaista tuli halimaa-nantai. Kun myös Voi Hyvin -lehti innostui kampan-jasta, se vietiin Helsingin keskustan Narinkkatorille, jossa ohikulkijoille tarjoiltiin halauksia. Vaihtoehtoi-sesti sai silitellä ja halailla myös koiria.

Hiltunen on nopea. Idean uusimpaan projektiinsa, Tiedettä tytöille, hän sai suihkussa. Tavaramerkki oli rekisteröity samana päivänä ja parin viikon kuluttua julkistettiin nettisivut. Nyt Hiltunen etsii yhteistyö-kumppaneita.

”Tavoitteena on saada 3–18-vuotiaita tyttöjä kiin-nostumaan luonnontieteistä ja jakaa stipendeinä esi-merkiksi tiedelehtien vuosikertoja.”

Projektin muusana toimi Hiltusen oma 12-vuotias tytär. Diplomi-insinöörin ja tekniikan tohtorin tyttä-relle on ollut luonnollista hurahtaa tieteisiin, ja tiede-lehdet katoavat lastenhuoneeseen. Erään kerran tytär tuli kysymään: ”Mikä on Bosen-Eisteinin kondensaat-ti?” Onneksi isä osasi vastata.

”Tieteen maailma on kovin miehinen maailma ja myös kaikki tiedepainotteiset lelut legoista autojen ra-kentamiseen on suunnattu pojille. Haluaisin muuttaa asenteita ja viedä tiedettä myös tyttöjen maailmaan. Voisivatko esimerkiksi prinsessat tehdä tiedettä?”

MILL AISIA TÖITÄ ME TEEMME 20 vuoden kuluttua ja millaisia taitoja silloin tarvitaan? Tätä Elina Hiltu-nen pohtii viime vuonna julkaistussa kirjassaan Tek-noelämä 2035, jonka hän teki yhdessä miehensä Kari Hiltusen kanssa. Työelämä on hyvin kansainvälistä ja työtä tehdään purskeittaisesti, enemmän tai vähem-män projektiluonteisesti. Hiltusen mukaan tekoälys-tä ja roboteista tulee arkipäivää, mutta niitä on turha pelätä.

”Teknologia ei vie työpaikkoja, mutta se kyllä muut-taa töitä. Taksikuskit korvasivat aikoinaan hevoskus-kit ja tulevaisuudessa meillä saattaa olla automaat-tiliikenne, mutta jonkun pitää sitäkin ohjelmoida ja huoltaa. Tieteen alalla on jatkossakin töitä. Maailmas-

18 | TOIMI | 1-2015

sa riittää haasteita sekä ongelmia ja tiede etsii niihin ratkaisuja.”

Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan muun muassa kielitaitoa ja kulttuurien ymmärrystä, hoiva- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiimityötaitoja. Ympäristö-asioiden, kierrätyksen ja materiaalien uudelleenkäy-tön ympärille syntyy uusia ammatteja. Myös käsi-työtaidot ja perusselviytymistaidot saattavat nousta arvoon arvaamattomaan, jos hinnat nousevat. Silloin on hyvä osata parsia sukka ja erottaa syötävät marjat myrkyllisistä.

Tulevaisuuden osaaja kouluttautuu ja uudistuu koko ajan. Hänellä on yrittäjämäinen asenne ja kyky ottaa vastuuta paitsi työstään, myös itsestään ja osaamises-taan. Hiltunen itse oppi tämän jo parikymppisenä, kun hän sai valmistuttuaan vain yhden–kahden kuu-kauden mittaisia työpestejä. Hän ei jäänyt kärvistele-mään epävarmuuteen, vaan käänsi kokemuksen voi-mavaraksi.

”Olen nuoresta pitäen satsannut itseeni ja rakenta-nut omaa osaamistani, koska kukaan ei voi ottaa sitä pois. Työpaikka voi mennä, mutta osaaminen pysyy. Pyrin jatkuvasti haastamaan itseäni ja hankkimaan uusia taitoja.”

Hiltunen kärsi uransa alkuvaiheessa esiintymispe-losta, mutta lähti improvisaatioryhmään opettelemaan heittäytymistä ja on nykyään ammattipuhuja. Esiin-tyminen menee nykyään niin rutiinilla, että on uuden aluevaltauksen paikka: hän aikoo vetää ensimmäisen kolmen minuutin stand-up-keikkansa keväällä.

Hiltunen on myös opetellut sanomaan ”kyllä”,

”OLEN NUORESTA PITÄEN RAKENTANUT

OSAAMISTANI.KUK AAN EI VOI OTTAA SITÄ POIS,

VAIKK A TYÖPAIKK A MENISI.”

Elina Hiltunen, 43futuristi

3 tapaa… KATSOA TULEVAISUUTEEN

1. Pystyy ennakoimaan, mitä omassa elämässä tapahtuu ja voi valmistautua muutokseen.

2. Saa uusia liikeideoita. Kun ennakoi trendit, tuote tai palvelu on jo valmis, kun suurten massojen

kiinnostus herää.

3. Se on hauskaa. On jännittävää bongailla heikkoja signaaleja ja nähdä niiden vahvistuvan.

kun uudet tilaisuudet kävelevät vastaan. Hän vasta-si myöntävästi, kun häntä pyydettiin tekemään kirja amigurumien virkkauksesta. Kirjassa annettiin oh-jeita Dibitassu-hahmojen virkkaukseen, ja seuraavas-sa kirjassa virkattiin Angry Birds -hahmoja. Kolmas virkkauskirja ilmestyy helmi-maaliskuun vaihtees-sa. Lapsille suunnattu tietokoneajattelua käsittelevä ohjelmointikirja, jonka Elina tekee yhdessä lastensa kanssa, ilmestyy syksyllä 2015.

Vapaa-ajallaan Elina Hiltunen harrastaa kuntokick-boxingia ja joogaa sekä viihtyy perheen labradorin-noutajan ja puudelin seurassa.

TOIMI | 1-2015 | 19

62 %ON H UOM A N N UT, ET TÄ T YÖEL Ä M Ä M U UT TU U.

20 | TOIMI | 1-2015

Työelämä huomenna

Kaikki työt, jotka kone tekee nyt tai tulevaisuudessa paremmin kuin ihminen tai

jotka ovat halvempia teettää ulkomailla, saattavat hävitä Suomesta. Inhimillistä vuorovaikutusta

kone ei ainakaan kovin nopeasti korvaa.

55 %US KOO, ET TÄ T YÖPA IK AT

VÄ H EN E VÄT.

TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 1-2015 | 21

Työelämä on syvässä murroksessa. Tekno-loginen kehitys – digitalisaatio ja automa-tisaatio – ovat muuttaneet ja muuttavat kaiken aikaa työtämme. Kansainvälinen kilpailu tiukentuu entisestään.

”On tunnettu tosiasia, että teollisuus-tuotantoa on viimeisen 10–15 vuoden aikana siirretty Kaukoi-tään, mutta vähemmän on puhuttu siitä, että tietotekniikka on mahdollistanut myös monien muiden tehtävien siirron halvem-man työvoiman maihin”, toteaa tutkimuspäällikkö Antti Kau-hanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Jos siis ennen siirrettiin kokonaisen tehtaan tuotanto ul-komaille, nyt mikä tahansa prosessi voidaan hajauttaa koska tahansa eri puolille maailmaa. Jokainen työvaihe toteutetaan siellä, missä se hoidetaan tehokkaimmin ja halvimmin.

”Teolliset prosessit pirstoutuvat ja digitaaliset, internetpoh-jaiset taloudet kehittyvät. Se vaatii aivan uudenlaista osaamis-ta”, sanoo Teppo Turkki, Finpron Finland’s Trade and Innovati-on Officen päällikkö Taiwanissa.

Suomessa ei Turkin mukaan edes tajuta Aasian dynaamisuut-ta. ”Aasia kilpailee kiihtyvässä hyperkilpailutilanteessa sekä tehokkuudella että innovaatioilla.”

VA AR AV YÖHYKKEELL Ä – HÄVIÄMISUHAN ALL A – ovat kaik-ki sellaiset työt, jotka kone voi tehdä paremmin ja tehokkaam-min kuin ihminen. Teollisen kokoonpanotyön ohella häviäjiä löytyy monista keskipalkkaisten toimihenkilöiden töistä.

”Sellaiset tehtävät, jotka ovat suhteellisen rutiiniluontoisia sekä toistuvia ja johon voidaan määritellä säännöt, ovat melko helposti koneiden korvattavissa. Esimerkiksi taloushallinnon alalla on paljon tällaisia tehtäviä”, Antti Kauhanen sanoo.

Toistaiseksi monet hallinnolliset tehtävät ovat kuitenkin automatisoitumisen sijaan vain siirtyneet jonkun muun tehtä-väksi. Esimerkiksi toimistosihteerien ja assistenttien töitä on siirretty korkeasti koulutettujen ja hyväpalkkaisten asiantunti-joiden sekä johtajien tehtäväksi.

”Työmatkoihin liittyvät varaukset ja laskutus ovat siirtyneet asiantuntijoille. Sairaaloissa ylilääkärit tai -hoitajat joutuvat te-kemään paljon hallinnollisia tehtäviä, jotka ennen teki toimis-tosihteeri”, Kauhanen kertoo.

”Asiantuntijat turhautuvat tehtäviin, jotka eivät heitä kiin-nosta, joita he eivät osaa ja jotka toistuvat kohtuullisen harvoin. Syntyy sutta ja sekundaa, kun taas kulloinkin tarvittavat järjes-telmät hyvin tunteva hallintoammattilainen pystyisi tekemään samat tehtävät paljon tehokkaammin, pienemmällä palkalla ja kerralla oikein”, vanhempi tutkija Anu Järvensivu Työterveys-laitokselta ihmettelee. ”Kannattaisi vapauttaa asiantuntijat omiin töihinsä.”

Sellaista työtä, josta on aiemmin maksettu palkkaa, on siirtynyt kuluttajien tehtäväksi. Pankkiautomaatit hävittivät

TOIMI-LEHDEN TYÖ & TULEVAISUUS -KYSELY

Toimi-lehden tammikuiseen kyselyyn vastasi 311 ERTOn jäsentä, joista 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Vastanneista 34 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 37 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Helsinkiin.

76 %VALMISTAUTUISI MUUTOKSIIN

PÄ I V IT TÄ M Ä LL Ä OSA A M I S TA A N .

TOISTAISEKSI MONET TEHTÄVÄT OVAT AUTOMATISOITUMISEN SIJAAN VAIN

SIIRTYNEET JONKUN MUUN TEHTÄVIKSI.

Miten työntekijä voi valmistautua muutoksiin työelämässä?

EI MITENK Ä ÄN. 3 %

PÄIVITTÄMÄLL Ä OSA AMISTA AN. 76 %

KOULUTTAUTUMALL A UUTEEN AMMATTIIN. 38 %

LIITTYMÄLLÄ AMMATTILIITTOON TAI TOIMIMALLA SIELLÄ AKTIIVISESTI. 29 %

AVOIMIN MIELIN – OMA ASENNE R ATK AISEE. 56 %

Mitkä ovat mielestäsi tulevaisuuden aloja?

PALVELUAL A . 55 %

SOSIA ALI- JA TERVEYSAL A . 80 %

TEKNINEN AL A . 34 %

TEOLLISUUS. 9 %

KOULUTUSAL A .24 %

HALLINNON AL AT. 12 %

22 | TOIMI | 1-2015

TOIMI | 1-2015 | 23

80 %V EIKK A A , ET TÄ SOS I A A LI -

JA TERV E YSA L A ON TU LE VA I SU U DEN

A L A .

24 | TOIMI | 1-2015

pankkitoimihenkilöt jo 1990-luvulla, internet on syönyt leivän matkatoimistovirkailijoilta ja nyt jopa kaupan kassojen tehtä-vät näyttävät siirtyvän kuluttajille.

Vaikka kokonaiset ammattikunnat eivät häviäisikään, teh-tävät muuttuvat. Inhimillistä vuorovaikutusta vaativia töitä on vaikeampi siirtää koneille tai ulkomaille, mutta niihin liittyviä työvaiheita kyllä.

– Sairaalassa tarvitaan yhä hoitajia, mutta esimerkiksi rönt-genkuvia tuskin kukaan enää tulevaisuudessa tulkitsee Suo-messa, koska se voidaan tehdä aivan yhtä hyvin jossain halvem-man työvoiman maassa, Kauhanen sanoo.

T YÖMARKKINOITA UHK A A jakautuminen kahtia. Tarvitaan entistä enemmän korkeakoulutettuja huippuosaajia kehittä-mään innovatiivisia kasvuyrityksiä globaaleille markkinoille – ja entistä enemmän matalapalkkaisen palvelutyön tekijöitä.

”Euroopassa arviolta kaksi kolmasosaa tulevaisuuden työ-paikoista on palvelusektorilla, ja noin neljännes työpaikoista vaatii korkean koulutuksen ja huippuosaamista”, Teppo Turkki sanoo.

”Erikoisosaamisella myös työntekijät voivat saada hyvää palkkaa – vaikkapa hyvä putkimies työllistyy kyllä.”

Nykyisillä keskipalkkaisilla toimihenkilöillä on kaksi vaih-toehtoa: on joko kouluttauduttava vaativampiin tehtäviin tai tyydyttävä osaamistasoaan yksinkertaisempiin tehtäviin ja vaatimattomampaan palkkaan.

”Todennäköisesti suurimmalle osalle on helpompaa siirtyä tehtäviin, joita vähemmän koulutetut ovat tehneet ennen. Toi-saalta tehtävät ja niiden sisällöt eivät ole mikään luonnonlaki, vaan voi hyvinkin olla, että osaavampien henkilöiden käsissä aiemmin vähemmän tuottavina pidetyt tehtävät muuttuvat. Lyhyellä aikavälillä tilanne on kuitenkin haastava”, Kauhanen myöntää.

Näyttää siltä, että useimmat saavat tulevaisuudessa työstä entistäkin epävarmemman toimeentulon. Matalapalkkatöistä halutaan maksaa yhä vähemmän. Osa-aikaisuus lisääntyy ja määräaikaisuudesta on tullut pysyvä asiantila. Työt silppuun-tuvat entisestään. Todennäköistä on, että niiden palkkatyötä tekevien määrä, jotka eivät tule palkallaan toimeen, kasvaa. Silloin sosiaaliturvan rakenteita olisi syytä muuttaa.

”Julkisessa keskustelussa toistetaan mantrana, että työelä-mä jakautuu kahtia, mutta meillä on kuitenkin edelleen mata-lat tuloerot ja työehtosopimusten yleissitovuus toimii hyvin. Työnantajien pitää jatkossakin maksaa käypä hinta työvoimas-

JOS MIELEK Ä STÄ T YÖTÄ ei ole saa-tavilla, palkkatyö menettää merkitystään ihmisten elämän ja identiteetin muodostuk-sen pääsisältönä. Jatkuva talouskasvukaan ei ole kaikkien mielestä tavoiteltava asia.

Downshiftaajat hyppäävät tai ovat jo hypänneet oravanpyörästä – toiset tekevät sen omasta halustaan, toiset pakosta. Osa keskittyy entistä eettisempään, ekologi-

sempaan ja yhteisöllisempään elämään, jos-sa työstä saatava palkka on vain pieni osa tulonmuodostusta. Jos rahaa on vain vähän käytettävissä, vaihtotalous, aikapankit ja paikallisvaluutat kasvattavat merkitystään. Kierrättäminen, naapuriapu ja oman ruuan viljely täydentävät toimeentuloa.

Palkkatyön ulkopuolellakin on mah-dollista olla tuottava yhteiskunnan jäsen.

Esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan piirissä erilaisissa kansalaisjärjestöissä voidaan teh-dä paljon yhteiskunnan kannalta arvokasta ja tuottavaa työtä, vaikkei siitä palkkaa maksetakaan.

Elämänsisältö, identiteetti ja yhteen kuu-lumisen kokemus voivat perustua moneen muuhunkin asiaan kuin työhön.

Työ menettää merkitystään

INHIMILLISTÄ VUORO-

VAIKUTUSTA VAATIVIA TÖITÄ ON VAIKEAMPI SIIRTÄÄ

KONEILLE TAI ULKOMAILLE.

Jos vaihtaisit työpaikkaa, mille alalle haluaisit?

• TALOUSHALLINNOSSA TÖITÄ RIITTÄISI EHK Ä PAREMMIN.

• MERENKULKUUN – OLISI K ATTO KORKEALL A JA SEINÄT LEVEÄLL Ä .

• MA AVIL JELYYN MINULL A ON KOULUTUS.

• INHIMILLISEMMÄLLE JA FYYSISEMMÄLLE AL ALLE.

• SELL AISELLE AL ALLE, JOLLE TÄLL AINEN YLI 50-VUOTIAS HENKILÖ TYÖLLISTYISI JA SAISI SEN VERR AN LIKSA A, ETTÄ PYSTYISI EL ÄTTÄMÄ ÄN L APSENSA, IKUISESTI PERUSPÄIVÄR AHALL A OLEVAN VAIMONSA JA ITSENSÄ .

• OPETUSAL A TAI L Ä ÄK ÄRIN TYÖ KIINNOSTAVAT. MUTTA EN KUITENK A AN NIILLE L ÄHDE, SILL Ä EI OLE R AHA A KOULUTTAUTUA .

• L ÄHIHOITA JAKSI SILL Ä SE ON TULEVAISUUDEN AL A, JOSSA TÖITÄ RIITTÄ Ä .

• TYÖSKENTELEN ASIANTUNTIJAORGANISA ATIOSSA ISTUMATYÖSSÄ . HALUAISIN VAIHTA A TOIMINNALLISEMMALLE JA FYYSISEMMÄLLE AL ALLE.

• HALUAISIN KOULUTUSAL ALLE, KOSK A OMA AL ANI ON HY VIN RIIPPUVAINEN SUHDANTEISTA JA TYÖPAIK AN SÄILYMINEN VAIKUTTA A EPÄVARMALTA .

• KOULUTUSTANI VASTA AVALLE MATK AILUAL ALLE.

• HALUAISIN KOULUTUSAL ALLE, EHK Ä IHAN PERUSKOULUN OPETTA JAKSI TAI JUMPPAMAIK AKSI. OPETTA JAN AMMATTI ON AINA OLLUT SAL AINEN TOIVE.

• PALVELUAL ALLE, MUTTA EI SUOMEEN, VA AN JONNEKIN L ÄMPIMÄ ÄN.

TOIMI | 1-2015 | 25

taan, eikä yhteiskunnan tehtävä ole alkaa paikata liian alhaista palkkaa”, toppuuttelee työministeri Lauri Ihalaisen erityisavus-taja Jenni Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

TOIMEENTULO-ONGELMISTA kärsivät jo nyt kulttuurialan itsensä työllistäjät. Toimeksiantoina tehtävä työ lisääntyy kai-ken aikaa ja itsensä työllistäjien määrä kasvaa. Työn tekemisen muodot myös monipuolistuvat siten, että osa tulosta voi kertyä palkasta ja osa yritystoiminnasta. Väliin voi tulla esimerkiksi apurahakausi tai opiskelua.

”Työurat muuttuvat mosaiikkimaisiksi, vaikka kaikki meni-si hyvin ja suunnitellusti”, Karjalainen kiteyttää.

Palkkatyö ja yrittäjyys on kuitenkin lainsäädännössä ero-tettu toisistaan, jolloin joustava siirtyminen näiden välillä on vaikeaa tai mahdotonta ilman, että riskinä on putoaminen so-siaaliturvan ulkopuolelle.

”Pikaisimmin helpotuksia itsensä työllistäjien asemaan voi-taisiin saada tuomalla joustoja YEL-järjestelmään ja ennakko-verojen maksatukseen”, Karjalainen sanoo.

21 %PELK Ä Ä , ETTEI TYÖPAIKOILL A

OSATA VALMISTAUTUA MUUTOKSEEN.

Miten työpaikoilla otetaan muutos vastaan?

KOULUTTAMALL A ESIMIEHIÄ . 33 %

KOULUTTAMALL A TYÖNTEKIJÖITÄ . 43 %

MUUTTAMALL A ORGANISA ATION R AKENNETTA . 59 %

ASIALLE EI VOI TEHDÄ MITÄ ÄN. 19 %

Miksi muutos on vaikea ottaa työpaikoilla vastaan?

• MUUTOSVA ATIMUKSET TULEVAT NOPEASSA TAHDISSA .

• AINOA MITÄ OSATA AN, ON IRTISANOA .

• KONEISTO ON HIDAS JA MUUTOSVASTAINEN.

• IHMISET OVAT KONSERVATIIVISIA , TUTTUUS LUO TURVALLISUUTTA .

• IHMISET PELK Ä ÄVÄT PERUSTELLUSTI, ETTÄ TYÖTA AKK A K ASVA A LIIAN SUUREKSI.

• ON JATKUVA YT-KIERRE, TOIMINNAN KEHITTÄMISEN SIJASTA PISTETÄ ÄN PORUKK A A PELLOLLE.

• JATKUVA AN MUUTOKSEEN ON VA AN PAKKO SOPEUTUA .

• EI OLE AIK A A TAI VAR A A PÄIVITTÄ Ä TYÖNTEKIJÖIDEN OSA AMISTA KOULUTUKSILL A .

• YKSI IHMINEN EI PYSTY TEKEMÄ ÄN KOLMEN IHMISEN TYÖMÄ ÄR Ä Ä SORMIA NAPSAUTTAMALL A .

• LUULEN, ETTEI ASIA A MIETITÄ .

• R AKENTEET JA ASENTEET EIVÄT PYSY MUUTOKSEN TAHDISSA .

• ESIMIEHET EIVÄT HALLITSE MUUTOSJOHTAMISTA .

Sama ryhmä, jolle toimeentulo on suurin ongelma, oli kui-tenkin Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kaikkein tyy-tyväisin työhönsä.

”Vapaus päättää omasta työstään ja työn mielekkyys koettiin tärkeäksi toimeentulon epävarmuudesta huolimatta. Itse asias-sa pitäisi miettiä, miten myös palkansaajien työtyytyväisyys saataisiin samalle tasolle.”

Vaikka pakkoyrittäjyydestä puhutaan paljon, Anu Järvensi-vu näkee tulevaisuuden työelämässä valoa juuri itsensä työllis-tämisessä. Hän on tutkinut ihmisten selviytymistä työelämän muutoksista.

”Huonoin selviytymisstrategia on sinnitellä loputtomiin epätyydyttävässä työsuhteessa. Se johtaa lopulta sairastumi-seen. Pitäisi mieluummin keskittyä näkemään ja etsimään mahdollisuuksia ja tehdä rohkeita irtiottoja. Itsensä työllistä-misen kautta ihmiset pystyvät keskittymään ydinosaamiseen-sa ja saamaan työhön mielekkyyttä.”

Järvensivun mielestä paras tapa pärjätä muuttuvassa työelä-mässä onkin kyky johtaa itseään ja omaa elämäänsä. Hän näkee myös työelämän katkokset hyödyllisinä ja arvokkaina.

”Arjen kiireelle ja kuormittavuudelle sokeutuu helposti. Katkostilanteessa pystyy irtaantumaan arjen pyörityksestä ja horisontti laajenee. Monet pystyvät tällaisessa tilanteessa kek-simään, mitä todella haluaisivat tehdä niin, etteivät lopeta elä-keiässäkään. Työstä tulee silloin intohimoista tekemistä, mikä on aivan eri pohjalla kuin sinnittely ja jatkuva epävarmuus.”

JOS T YÖUR A NÄY TTÄ Ä epävarmalta koulutetun toimihenki-lönkin näkökulmasta, vielä vaikeampi tilanne on työmarkki-na-asemaltaan haavoittuvilla. Siihen ryhmään kuuluvat nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset ja pitkäaikais-työttömät.

”Itse asiassa eurooppalaisen näkemyksen mukaan työmark-kina-asemaltaan haavoittuviksi tulkitaan lähes kaikki. Vain korkeasti koulutetut, terveet, valkoihoiset, nuorekkaan keski-ikäiset miehet ovat turvassa työmarkkinoilla”, hymähtää Helka Raivio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on projekti-päällikkönä työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopas-sa -hankkeessa. Hankkeessa on pyritty määrittelemään, mitä osallisuus suhteessa työelämään oikein olisi.

”Siihen kuuluvat taloudelliset resurssit, toiminnallinen ulot-tuvuus ja sosiaalisesti merkitykselliset suhteet. Syrjäytyminen koostuu samoista elementeistä. Taloudellisesta vajauksesta seu-raa toiminnallinen vajaus, koska ei ole varaa olla yhteiskunnan jäsenenä. Silloin myös osallisuus erilaisissa ryhmissä vähenee.”

Aito osallisuus työelämässä tarkoittaa palkkatyötä. Osalli-suutta kuitenkin pyritään parantamaan useimmiten erilaisilla sosiaalipalveluilla, kuten kuntouttavalla työtoiminnalla tai työpajatoiminnalla, joissa tehdään myös palkatonta työtä.

”Vammaisten avotyötoiminnassa ja pitkäaikaistyöttö mien kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään taloudellisestikin tuottavaa työtä ilman palkkaa”, Raivio sanoo.

Euroopassa on monessa maassa, esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa sekä Isossa-Britanniassa, vahvistunut käytäntö, että saadakseen sosiaalietuuksia on tehtävä palkatonta työtä. Esi-merkiksi Englannissa pitkäaikaistyöttömät tekevät Raivion mukaan suuren osan kolmannen sektorin työstä palkattomasti ja etuuksien menettämisen uhalla.

Samaa ajatusta on tuotu Suomeenkin. Jos palkaton työ on yhä useamman ainoa vaihtoehto ja palkatonta työvoimaa on

26 | TOIMI | 1-2015

tarjolla entistä enemmän, on vaarana, että iso osa matalapalk-katöistä siirtyy palkattomasti tehtäväksi.

Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkäaikaistyöttömän mahdollisuuksia työllistyä. Ti-lastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli kuitenkin joulukuussa 232 000 ja TE-toimistoihin ilmoitettu-ja avoimia työpaikkoja kuun lopussa 24 700. Siten pelkästään yksilöiden työllistymismahdollisuuksiin keskittyvät toimenpi-teet eivät riitä työllisyyden parantamiseksi.

”Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset hakeutuisi etuuksilta töihin. Jos tavoitteena on lisätä työllisyyttä, pitäisi lisätä työ-voiman kysyntää. Työ on jo YK:n ihmisoikeusjulistuksen mu-kaan ihmisen sosiaalinen oikeus, ja sellaisena se pitäisi nähdä myös työvoimapolitiikassa.”

Raivion mielestä työvoiman kysyntää voisi lisätä esimerkiksi käyttämällä julkisten hankintojen ja tarjouskilpailujen ehtoina entistä enemmän sosiaalisia ja työllistäviä kriteereitä. Myös sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten lisääntyminen edis-täisi vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

”Talouden ja teollisuuden vihertymisessä voisi olla mahdol-lisuuksia. Eettinen ja sosiaalisesti vastuullinen kuluttaminen kasvaa. Osa yrittäjistä ymmärtää jo nyt kestävän ja eettisen tuotannon, kuten kotimaisten raaka-aineiden käytön sekä vai-keassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen kilpailu-etuna.”

T YÖMARKKINOIDEN MURROS ei mene odottamalla ohi. Ky-symys on kuitenkin siitä, millaisen yhteiskunnan me haluam-me, millaisia sopimuksia haluamme ja miten paljon sääntelyä haluamme.

Vaikka globaali kilpailu ja markkinavoimat näyttäytyisivät miten armottomina, Suomi on edelleen yhteiskunta, jossa työ-markkinoiden asioista sovitaan kolmikantaisesti, työmarkki-naosapuolten ja hallituksen välisin neuvotteluin.

”Suomessa asiat muuttuvat hallitusti, eivätkä kovin nopeasti kolmikantaisen sopimisen ansiosta. On sovittu, että työvoima-politiikkaa tehdään sopimalla yhteisistä pelisäännöistä, jolloin minkään tahon agenda ei sellaisenaan mene läpi”, Jenni Karja-lainen muistuttaa.

T YÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ perusti syksyllä 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää työmarkkinoiden muutostrendejä, niiden vaikutuksia ja tar-vittavia jatkotoimia. Niin sanottuun trendi-työryhmään kuului perinteisen kolmikannan lisäksi työelämän tutkijoita. Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukainen työryhmä julkai-si loppuraporttinsa tammikuussa.

”Palkansaajapuoli olisi halunnut lisätä työsopimuslakiin sisältyvään työsuhteen määritelmään olettaman, että alisteisessa asemassa tehty henkilökohtainen työ

tulkittaisiin työsuhteeksi, ellei muuta osoite-ta. Työnantajapuoli tyrmäsi ehdotuksen täysin”, työryhmän puheenjohtaja Jenni Karjalainen kertoo.

Siksi johtopäätöksiin on kirjattu ainoas-taan, että työlainsäädännön muutostar-peista on esitetty erilaisia näkemyksiä.

”Se oli isointa, mitä tästä asiasta pystyt-tiin yhdessä kirjaamaan.”

Työryhmä pääsi kuitenkin yhteisymmär-rykseen siitä, ettei itsensä työllistäjiä varten ole syytä rakentaa erillislainsäädäntöä palkansaajien ja yrittäjien kategorioiden

väliin. Lainsäädäntöä olisi työryhmän yhtei-sen näkemyksen mukaan kehitettävä siten, että kahtiajakautuneilta työmarkkinoilta vältyttäisiin.

Naiset työskentelevät miehiä enemmän määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuh-teissa vastoin tahtoaan. Siksi työvoiman käyttötapojen vaikutuksia on työryhmän mukaan jatkossakin arvioitava myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Mahdollisimman toimivat ja tasa-arvoiset työmarkkinat ovat kaikkien osapuolten yhteinen tavoite.

Trendityöryhmän loppuraportti valmistui

VAPAUS PÄÄTTÄÄ OMASTA TYÖSTÄÄN KOETTIIN TÄRKEÄMMÄKSI

KUIN VARMA TOIMEENTULO.

30%ENNUSTA A MENETTÄVÄNSÄ TYÖPAIKK ANSA SEUR A AVAN

10 VUODEN AIK ANA .

Silti sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on järkevintä suhtautua vääjäämättä tuleviin muutoksiin mahdollisuutena ja etsiä avoimesti uusia ratkaisuja.

”Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä ja osaamisen taso, ja paljon aloja, joilla menestyminen globaalissa kilpailussa on mah-dollista”, Etlan Antti Kauhanen uskoo. Hän mainitsee koulu-tuksen, terveydenhoidon, elintarviketurvallisuuden sekä biota-louden esimerkkeinä aloista, joissa Suomella olisi menestymisen mahdollisuuksia.

Yksilön kannattaisi sen sijaan miettiä hänen mielestään tu-levaisuutta enemmän tarvittavien taitojen näkökulmasta kuin toimialan tai ammatin näkökulmasta.

”Kannattaa miettiä, mitä kone ei kovin helposti opi. Kaikki vuorovaikutukseen liittyvät, inhimilliset tehtävät, joista ei voi etukäteen sanoa, miten missäkin tilanteessa olisi toimittava, säilyvät vielä pitkään. Myyntityössä, koulutuksessa, johtami-sessa ja informaation välittämisessä on paljon elementtejä, jois-sa kone ei vielä pitkään aikaan voita ihmistä.”

TOIMI | 1-2015 | 27

letko freelancer? Saatat teh-dä töitä välillä kotona ja poi-keta silloin tällöin läppärisi kanssa kahvilaan sosiaalisten kontaktien ja ympärillä käy-vän hyörinän toivossa. Ehkä sinulla on myös työhuone, mutta sielläkään et vietä

kaikkea työaikaasi vaan käytät tilaa hyväksesi silloin, kun se sinulle parhaiten sopii.

Vai oletko sittenkin toimistotyöläinen vakituisessa työsuhteessa? Siltikään et välttämättä päivystä yhdek-sästä viiteen työpöytäsi ääressä, vaan saatat naputella aamupäivän sähköpostit ja iltapäivän raportit kun-toon junassa. Kotona sinulla on ehkä oma työpiste, jossa hoidat hommat lapsen sairastuessa tai etäpäivi-nä. Kesäloman jälkeen jatkat lomatunnelmaa mökillä, josta voit hyvien nettiyhteyksien ansiosta osallistua videoneuvotteluihin aivan kuin olisit toisten kanssa samassa kokoushuoneessa.

Työnteko muualla kuin työpaikalla on monelle jo arkipäivää. Tietotyötä tekevien ei välttämättä tarvitse aamulla vääntäytyä auton ratin taakse tai nousta bus-siin, sillä hommat hoituvat muualtakin kuin työpai-kalta – mistä vain.

”Teknologia muuttaa sen, että emme ole enää ko-neen osia, naulana odottamassa, kun vasara lyö”, sa-noo Janne Saarikko, joka käyttää itsestään nimikkeitä Creator of Firsts, CMO Mentor ja Office Nomad.

Saarikko on itse uudistanut pioneerina työn tekemi-

Missä vainTEKSTI JA ANA TAPIO KUVA JUHA MYLLYMÄKI

sen tapoja. Hänen mukaansa aiemmin työelämässä on ajateltu, että ihminen on osa suurempaa kokonaisuut-ta. Paperikone ei toimi, jollei sitä hoitamaan määrätty työntekijä ole paikalla.

”Sentyyppiset työt ovat katoamassa. Suomi on kor-kean kustannustason maa, joten globalisaation myötä meidän on pakko erikoistua tekemään korkean osaa-mistason työtehtäviä, olivat ne mitä tahansa. Sellaisia, joita robotit eivät voi tehdä.”

Saarikon mielestä uudenlaisen työelämän keskiössä on luovuus. Kyse ei ole siitä, että kaikista pitäisi tulla taiteilijoita, vaan että kaikenlaiset työt pitää hoitaa luovemmin.

Koneet voivat tehdä rutiinitehtävät puolestamme. Esimerkiksi vanhusten, sairaiden ja lasten hoitaminen voi osittain tehostua automatisaatiolla, mutta jäljelle jäävät ne tehtävät, joihin kone ei pysty.

”Usein ymmärretään väärin, että koneet tulevat ja hoitavat hoivatyön, mutta ei, ne hoitavat vain joitakin osia siitä. Tämä tarkoittaa ehkä vähemmän työpaik-koja tietyillä aloilla, mutta ne työt, jotka jäävät, ovat huippuasiantuntijoille.”

YKSI SEUR AUS T YÖEL ÄMÄN muuttumisesta on, että tulevaisuudessa työaikaa ei enää käytetä palkan vasti-neena. Muutos liittyy kiinteästi työn tekemisen paik-koihin, koska perinteisesti on ajateltu, että työnanta-jan on vahdittava työpaikalla, että työntekijä suorittaa tunnollisesti kahdeksan työtuntiaan paikan päällä. Vaikka nykyään moni pomo luottaa hyvillä mielin

Aamun ruuhkassa vietetyt minuutit, työpaikan paha kahvi ja aina samat naamat ovat monelle jo historiaa, koska töitä voi tehdä missä tahansa.

28 | TOIMI | 1-2015

Toimistonomadi Janne Saarikko teki töitä eri yritysten tiloissa, ja kaikki osapuolet saivat järjestelystä iloa sekä hyötyjä.

TOIMI | 1-2015 | 29

alaiseensa ja antaa tämän tehdä töitä kotona, muutos kiihtyy kunnolla vasta, kun palkitseminen työsuori-tuksesta muutoin kuin aikaperustein lisääntyy.

Monia kiinteän työajan häviäminen pelottaa. Jou-tuuko silloin olemaan aina töissä, jos kellokorttia ei ole? Onko pakko vastata puhelimeen ja sähköpostiin kellon ympäri ja missä vaan ilman, että päivystämises-tä saa lisää palkkaa?

Saarikon mielestä ihmisten tuottavuutta mitataan jo nyt muutoin kuin aikaperustein. Jos kaikkien fir-man työntekijöiden työaika on sama, yt-neuvottelui-den tullessa erot etsitään heidän tuottavuudestaan.

”Katsotaan numeroista kuka jää ja kuka lähtee, ja ne numerot eivät ole työtuntien määrä. Joudumme joka tapauksessa mittaamaan ihmisten työtä heidän tuot-tamallaan lisäarvolla.”

Saarikon mielestä on kiinnostava visioida, voisiko myös oman työpisteen puuttumisesta tulla työnteki-jälle tulevaisuudessa kilpailuvaltti. Toimistotila on yrityksille kallista, joten mitä, jos henkilö, joka ei tar-vitse omaa työpistettä vaan työskentelee kotoa käsin tai muuten missä huvittaa, saisi kuussa esimerkiksi 500 euroa enemmän palkkaa?

Samalla moni ongelma poistuisi tai ainakin lievit-tyisi. Aamuruuhkia ei enää olisi, ja alueellinen tasa-arvo paranisi, kun ihmisten ei tarvitsisi työn vuoksi pakkautua pääkaupunkiseudulle. Myös Helsingin hintataso voisi laskea.

”Joku voisi haluta muuttaa saaristoon ja käydä nos-tamassa verkot aamulla, katsella saaristomeren aurin-gonlaskuja ja käydä lounasaikaan meressä uimassa. Joku taas voisi valita, että haluaa tehdä työtä Berlii-nistä.”

SA ARIKON MUK A AN UUDET työn tekemisen tavat ja paikat eivät ole sama asia kuin etätyö. Etätyön oletuk-senahan on, että tavallisesti työtä tehdään työpaikal-la, mutta etätyöntekijä on saanut luvan poiketa sään-nöstä. Jatkossa osuvampi käsite onkin läsnätyö.

”Jos nyt edistyksellisissä yrityksissä annetaan työn-tekijöille oikeus tehdä kymmenen prosenttia työajasta etätyönä, jatkossa suhdeluku voi olla toisinpäin. Ole-tusarvo ei olisi että ollaan työpaikalla, vaan että töitä tehdään muualla, ja tiimi kokoontuu vaikka kymme-nen päivän välein yhteen.”

Omien työpisteiden kadotessa työpaikalla olisikin lähinnä neuvotteluhuoneita. Muu kanssakäyminen hoidettaisiin teknologian välityksellä.

Saarikko uskoo, että työelämän muutos herättää paljon pelkoja ja vastustusta, mutta se olisi syytä näh-dä mahdollisuutena. Varsinkin, kun muutos tapahtuu väistämättä.

”Miksei esimerkiksi työaikaa voitaisi vapauttaa ko-konaan? Tärkeintä ei ole aikarajoite vaan se, mitä ollaan tekemässä. Kyseessä on iso muutos, jossa tarvitaan kai-kilta osapuolilta uutta ajattelua ja tekemistä.”

Toimistonomadi antaa asiantuntemustaan ja saa työyhteisönJANNE SA ARIKKO alkoi toden teolla pohtia työn tekemisen fyysisiä paikkoja ollessaan yksinyrittäjänä.

Saarikkoa ei houkutellut työskentely kotona ”kalsarikonttorissa”, koska liian usein vaimo joutui patistelemaan häntä työkoneen ääreltä vielä myöhään illalla: työpäivä oli valunut ties mihin. Vuokrattavat työhuoneet taas tuntuivat yksinäi-siltä kopeilta.

Saarikko keksi toimistonomadismin. Sen idea on, että yksinyrittäjä tai mikä tahansa työntekijä, jolla ei ole työyhteisöä tai joka kaipaa siihen vaihtelua, ha-keutuu kerrallaan kuukaudeksi työskentelemään toisen yrityksen tiloihin. Raha ei vaihda toimistonomadismissa omistajaa, vaan vastaanottava yritys saa nomadilta esimerkiksi tietoa ja kokemuksia, kun taas nomadi saa työyhteisön ja kontakteja. Saarikko on kuljettanut toimistonomadina mukanaan myös espressokonetta ja tarjonnut isäntäfirman työntekijöille baristaopetusta.

Vaikka Saarikon mielestä nomadiuden tärkein anti yksinyrittäjälle on työ-yhteisö, myös verkostoituminen sen kautta on merkittävä etu. Nomadina se mahdollistuu paremmin kuin esimerkiksi työhuonetta vuokratessa. Vakituisessa työssä olevat taas saattavat kaivata uusia virikkeitä, joihin toisessa työyhteisössä piipahtaminen antaa oman mahdollisuutensa.

Nomadiuteen ei Saarikon mielestä juuri liity riskejä. Yrityssalaisuuksien vuo-tamisesta ollaan joskus huolissaan, mutta niiden suhteen toimistonomadismi ei Saarikon mukaan ole sen riskialttiimpaa kuin muukaan työ.

”Firmat käyttävät alihankkijoita, joten tietoturva-asiat pitää joka tapauksessa hoitaa kuntoon. Lisäksi toimistonomadit kirjoittavat aika usein yrityksen kanssa salassapitosopimuksen.”

Saarikon mukaan toimistonomadille myös oma maine on niin tärkeä, että epäluotettavan maineen hankkinut ei nomadina pitkälle pötkisi.

Kun Saarikko oli saanut nomadismin alkuun, hetkessä sana levisi puskaradion kautta niin nopeasti, että työntekopaikkoja olisi halutessaan voinut buukata kahdeksi vuodeksi eteenpäin.

Sittemmin Saarikko on itse ehtinyt olla töissä projektissa, joka vaati fyysistä läsnäoloa yhdessä paikassa, mutta nomadismin ilosanomaa hän on jakanut mie-lellään muillekin, vaikkei itse edes tee nomadismilla minkäänlaista bisnestä. Hän arvelee, että aktiivisia nomadeja on tällä hetkellä kymmenkunta. Tulevaisuudessa konseptia olisi tarkoitus laajentaa ulkomaillekin.

”Toimistonomadius on vain yksi osa siitä, mitä työ on tulevaisuudessa. Se on kuitenkin merkittävä osa tulevaisuuden työelämää, koska mahdollistaa vapaan verkottumisen.”

K AIKISTA EI PIDÄ TULLA TAITEILIJOITA, VAAN K AIKENLAISET TYÖT PITÄÄ HOITAA

LUOVEMMIN.

30 | TOIMI | 1-2015

1 SATSA A ONNELLISUUTEEN. Etsi ja tunnista asiat, jotka lisäävät onnellisuuttasi. Varaa niille aikaa elämässäsi. Onnellinen ihminen tekee

työnsä paremmin ja onnistuu työssään.

2 OLE R ATK AISU. Työpaikoille halutaan niitä, jotka vievät asioita eteenpäin. Ole siis ratkaisu, älä ongelma. Opettele oikeanlainen

asenne: ole yrittäjä siinä, mitä teet.

3 SANO KIITOS. Muista kiittää työkavereita yhteistyöstä ja esimiehiä työtehtävästä ja tuesta siinä. Kiitä saamastasi mahdollisuudesta, vaikka

jäisit kakkoseksi työnhaussa. On upeaa tehdä töitä kiitollisten ihmisten kanssa.

4 SITOUDU TYÖHÖSI. Menestystarinat rakennetaan niiden kanssa, jotka pysyvät ja uskaltavat jäädä ottamaan vastuuta.

5 KOMMUNIKOI OIKEIN. Kiinnitä huomiota omaan tapaasi viestiä ja korjaa sitä tietoisesti. Vaikka tarkoittaisit hyvää, mutta puhut tai

kirjoitat sen epäselvästi, seuraukset voivat olla huonot. Ihmiset tulkitsevat toisiaan eri tavalla ja omasta näkövinkkelistään, joten älä luota siihen, että joku ajattelee samalla tavoin kanssasi automaattisesti. Puhu auki toiveitasi ja ajatuksiasi sekä varmista, että viesti meni perille.

6 VERKOSTOIDU. Huolehdi kontakteistasi, esimerkiksi entisistä kollegoistasi ja asiakkaistasi. Käy lounaalla tai kahvilla oman alasi

ihmisten kanssa. Verkostoa ei voi luoda tyhjästä, vaan sitä kerätään koko elämän ajan. Verkostot näkyvät ja elävät myös somessa. Älä polta siltoja takanasi, vaan kohtele ihmisiä joka tilanteessa hyvin. Huolehdi, että sinua on helppo lähestyä.

7 VALITSE OMA FOKUS. Hyvä tekijä tietää, mitä osaa. Älä esittäydy monitaiturina vaan brändää itsesi tietyn asian taitajaksi. Vältä

kertomasta työhaastattelussa, että olet valmis tekemään mitä vaan työtä. Valitse oma juttusi ja hakeudu tekemään juuri sitä. Huolehdi, että haluat olla tietyssä asiassa parempi kuin kilpailijasi. Muokkaa fokustasi ajan tarpeiden mukaan.

Jutun asiantuntija: psykologi ja toimitusjohtaja Heidi Viljamaa, UP Partners

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

7 TA PA A OLL A T YÖM A R K K INOIDEN HOTTISTee työsi aina erinomaisesti, niin saat hyvän maineen.

Älä pelkästään suoriudu tehtävistäsi, vaan ylitä rima reilusti.

SEITSEMÄN TAPAA

TOIMI | 1-2015 | 31

Satu Portin nauttii päästes-sään jäälle. ”Tuntuu hienolta, että yhä aikuisenakin voi oppia uutta ja kehittyä rakkaassa lajissa.”

Muodostelmaluistelu on kuulunut Portinin harrastuksiin jo 20 vuotta, eikä into ole laantunut.

”En vain näytä pääsevän hallilta pois”, hän nauraa.

Alakouluikäisenä Portin harrasti yh-den kauden yksinluistelua, mutta siirtyi sitten muodostelmaluistelun pariin. Tällä hetkellä hän edustaa Helsingfors

Skridskoklubbin Team Antiqueta, joka kilpailee aikuisten kansallisessa sarjassa.

Harjoituksia on kerran tai kaksi viikossa. Ohjelman koreografiaa ja askeleita harjoitellaan ensin noin tun-nin verran jäähallin peilisalissa, minkä jälkeen siirrytään jäälle 1,5–2 tunniksi.

Lajissa viehättää monipuolisuus. Sa-massa paketissa on urheilua, tekniikkaa ja taidetta. ”Tässä kohoaa yleiskunto ja liikkuvuus. Musiikkiin liikkuessa myös rytmitaju kehittyy.”

Porukassa onnistuminen on lajin suola. On hienoa, kun 16–20 luistelijaa työskentelee saumattomasti yhteisen tavoitteen eteen.

Esteettisessä lajissa kisalook on tarkasti harkittu. Puvustus, meikki ja kampaukset sovitetaan musiikkiin ja koreografiaan.

Treeneissä mennään kuitenkin tavallisissa harjoituskamppeissa hiki päässä ja nautitaan samanhenkisten seurasta. Jäällä unohtuvat sekä työkii-reet että kotiaskareet.

VAPAATA AIKAA TEKSTI SUSANNA HA ANPÄ Ä KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Satu PortinTyöpaikka

Talousalan ammattilaiset ry ja Tietoalan ammattilaiset ry

AmmattiYhdistyskoordinaattori

Ikä28

Harrastusmuodostelmaluistelu

32 | TOIMI | 1-2015

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Vartin yli neljä aamuyöllä. Koti ja kau-punki ympärillä nukkuvat. Kelloa ei saisi katsoa. Tarkka tieto ajasta ei edis-tä nukahtamista, jopa päinvastoin.

Unettomana aamuna rikon toista-kin kieltoa. Selaan Twitteriä. Yöllä

uutisia tulvii maailmalta. Toki pärjään ilman tietoa bit-coinista tai Australiasta käännytetyistä pakolaisista.

Pelkkä älypuhelimen informaatio ei virkistä, vaan kännyn, tietokoneen, padin tai television ruudulta silmiin sinkoutuva sininen valo piristää.

Ken tahtoo häiritä yöunta, roikkuu koneella iltaisin. Aika moni, osa työ-asioissa. Vaikka yritän lopettaa työn-teon ajoissa, Twitter on iltasyntini. Siihen sorrun ennen kuin alan lukea yöpöydälläni lojuvaa kirjaa. Lukemi-nen irrottaa päivästä. Painettu kirja on parempi kuin e-kirja, jonka lukulaitteesta tihkuu sitä sinistä valoa.

A AMUYÖHER ÄILY ON KIUSALLINEN vaiva. Toiset eivät saa iltaisin unta. Suomessa kolmannes työikäi-sistä kärsii uniongelmista joskus vuoden varrella, 200 000 jatkuvasti. Unettomuus lisää sairauksien ja sairauspoissaolojen riskiä. Jos uniongelma otetaan todesta ja hoidetaan pois, työnantaja, työntekijä ja yhteiskunta hyötyvät. Työterveyslaitoksen mukaan myös työturvallisuus lisääntyy.

Unettomuuden hoitoon erikoistuneet lää-kärit sanovat, että ei-lääkkeellinen hoito

on tärkein apu terveelle uniongelmaiselle. Nykyään työterveyshuolto osaa neuvoa ja

on unenhuoltoon perehtyneitä ammat-tilaisia. Pari 35 euron käyntiä unihoita-jalla ja unikoulut olivat minun elämäni paras sijoitus.

AIKUISTEN unikouluryhmässä koh-tasin kaltaisiani: työ kiinnostaa ja tunnemme työn imua. Reagoimme herkästi asioihin, ratkaisemme on-gelmia. Ja pää käy. Joskus yölläkin.

Kaikki paitsi yksi meistä uni-koululaisista teki tietotyötä ja päivätyötä. Vuorotyö nimittäin

altistaa uniongelmille.

Me unikoululaiset vietimme tavallisen tervettä elä-mää. Harrastimme liikuntaa, ja eräs meistä oli jopa en-tinen aktiiviurheilija.

Unikoululaiset tiesivät vältellä kofeiinijuomia. Ja al-koholi on myrkky, joka syö unta. Elimme valmiiksi niin iltakiltisti! Eräs nainen vältteli iltamyöhäisiä keskuste-luja, jopa mukavista asioista. Uni kärsii, jos pää käy kier-roksilla nukkumaan mennessä. Elimistö ei osaa eritellä

hyviä ja huonoja aiheita – molemmat aiheuttavat vireystilan nousua.

Jokainen uniongelmainen tietää, ettei mikään iltakiltteys tunnu riit-tävän. Joskus uni ei vain tule!

Uni on outo lintu. Eräs uniongel-mainen kollegani kertoi nukkuneen-sa kuin tukki henkisesti rankalla työmatkalla Afrikassa. Itse selviän melko hyvin valvomisesta, jopa jet

lagista ja työmatkoista. Tosin osaan yleensä nukkua hotelleissa, lentokoneissa ja junissa.

OLEN HAKENUT VUOSIEN varrella apua uniongel-miin. Olen kokeillut melkein kaikkea muuta paitsi yksisarvista, mitä ikinä se onkaan. Olen hengittänyt rentoutuskurssilla, lillunut pehmeissä hoidoissa ja maannut piikit iholla akupunktiossa. Kaikesta on hyötyä.

Olen silti niin kovapäinen, että kävin elämäni tois-ta unikoulua. Ensimmäinen unikoulu, yksilöhoito, oli rääkki. Siinä uniaikaa lyhennettiin väkisin ja pi-dennettiin vähitellen. Hurjaa, mutta kasvatti itsetun-temusta ja oivallutti, kuinka tärkeää on löytää oma unirytmi. Moni uniongelmainen osaa valvoa ja nuk-kua pois univelkaa, mutta tavallinen nukkuminen on hukassa.

Huolimatta heräämisestä aamuneljältä olin tyyty-väinen, jopa onnellinen. Olin nimittäin nukkunut jo kuukausia illasta aamuun. Toki olin välillä väsynyt ja saatoin toisinaan nukkua huonosti. Jokaista väsyttää joskus! Mutta aikoihin en ollut kukkunut aamuyöstä.

Uniongelmat ovat turha häpeä. Puhuminen helpot-taa ja vertaisia löytyy, ehkä työkavereista. Keskustel-lessa voi oppia jotain niiltäkin, jotka nukkuvat hyvin. Minulle tarttui erään kollegan neuvo, että unta pitää arvostaa ja omaa nukkumista vaalia. Se kuulostaa mi-nusta vähän itsekeskeiseltä ja nololta. Mutta on niin totta.

Mikä neuvoksi, kun työ, huolet tai nuo molemmat herättävät ja valvottavat.

Uni ei tule

TYÖHUONEELTA

MIK ÄÄN ILTAKILTTEYS

EI TUNNU RIITTÄVÄN.

TOIMI | 1-2015 | 33

Tapahtuu yhdessä työpaikassa: Työporuk-ka kokoontuu suunnittelupalavereihin, joissa kehitetään ensi vuoden toimintaa. Pätkätyöläiselle ei suoraan sanota, että sinuahan tämä ei koske. Esimies vain pyytää häntä päivystämään tai hoita-

maan kiireellisiä tehtäviä juuri palaverien aikaan.Samaan aikaan toisaalla: Vakiväki pysäköi parkki-

halliin, vuokratyöntekijät portin ulkopuolelle. Vuok-ratyöntekijöillä ei ole kulkukortteja, joten heidän pitää odottaa, että joku avaa oven. Sosiaalitiloihin he eivät pääse, joten he vaihtavat vaatteensa vessassa. Lounaalla he maksavat tuplahinnan (ei henkilökunta-alennusta) ja istuvat omassa pöydässään.

Kolmannessa työpaikassa töitä tehdään vaarallisis-sa oloissa. Työhön liittyy maksavaurion riski. Vakitui-set työntekijät saavat säännölliset maksakokeet, mut-ta lyhytaikaisille työntekijöille niitä ei tarjota.

Nämä kaikki ovat todellisia kokemuksia suomalai-silla työpaikoilla. Ja niitä on paljon lisää.

SAMALL A T YÖPAIK ALL A jopa samojen töiden tekijät ovat usein keskenään eri asemassa. On vakituiset ja määräaikaiset. Lisäksi on tuntipalkkaiset tuuraajat ja kenties vielä ulkoistettuja vuokratyöntekijöitä.

Pätkä- tai vuokratyöt eivät ole kaikille ongelma. Moni tekee niitä mielellään oman elämäntilanteensa vuoksi.

Jos kuitenkin osa työyhteisöstä roikkuu vastentah-toisesti epätyydyttävissä työsuhteissa, ilmapiiri kiris-tyy helposti. Näin käy etenkin silloin, jos suurin osa

Monen kerroksen

väkeäVakituiset, määräaikaiset,

vuokratyöntekijät tai vaikka tarvittaessa töihin tulevat.

Toisilla on työyhteisössä jatkuvuutta ja toisilla

epävarmuus.

PÄRJÄÄ & PÄDE

henkilöstöstä on vakituisia ja vain pieni osa tekee ly-hytaikaisia työpätkiä.

Kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki STTK:n ja Akavan koulutusorganisaatiosta TJS Opintokeskuk-sesta tutki väitöstyössään pätkätyöläisten urakerron-taa.

Leinikin mukaan suurin ongelma on epäoikeuden-mukaisuuden kokemus. Se voi syntyä huonommasta palkkauksesta, etuuksien puutteesta tai epäreilulta tuntuvasta työnjaosta.

Moni pätkätyöntekijä jää paitsi koulutuspäivistä, virkistysmatkoista ja kehityskeskusteluista. Hänelle annetaan tehtäviä, joita muut eivät viitsi tehdä. Työn-tekijä voidaan sulkea yhteisön ulkopuolelle pienillä sanoilla tai teoilla.

“Olisitte tyytyväisiä, että teillä on työpiste ja tieto-kone”, kuuli yksi pätkätyöntekijä työpaikallaan.

Eräässä työpaikassa liikuntaseteleitä annettiin kuu-den kuukauden määräaikaisille mutta ei sitä lyhyem-missä työsuhteissa oleville. Toisessa määräaikaiset työntekijät joutuivat toimittamaan lääkärintodistuk-sen heti ensimmäisestä sairauslomapäivästä, kun va-kituiset saivat olla omalla ilmoituksella poissa kolme päivää.

34 | TOIMI | 1-2015

PÄRJÄÄ & PÄDETEKSTI TERHI HAUTAMÄKI KUVITUS JONNA KOSKI

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄ

Vakituinen työsuhde Toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ei voi purkaa ilman painavaa syytä. Työnantaja voi irtisanoa tuotannollis-taloudellisista syistä vain silloin, jos työt ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi.

Määräaikainen työsuhde Työsuhde voi olla määräaikainen perustellusta syystä. Syy voi olla esimerkiksi rajattu projekti tai äitiyslomansijaisuus. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen ilman perusteita on kiellettyä.

Osa-aikainen työsuhde Työntekijän työaika on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. Työsuhde voi olla osa-aikainen sopimuksen perusteella tai työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Myös työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus siirtyä osa-aikatyöhön, esimerkkinä osittainen hoitovapaa.

Tarvittaessa töihin kutsuttava Niin sanotussa nollatyö-sopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteesta ilman, että työajan pituutta määritellään kiinteästi. Tarjottu työaika voi vaihdella nollasta täyteen työaikaan.

Vuokratyöntekijä Vuokratyöntekijä työskentelee henkilöstövuokrausyrityksen palkkalistoilla, mutta hänen työpaikkansa on jokin toinen yritys (käyttäjäyritys). Jollei vuokrayritystä sido mikään työehtosopimus, sovelletaan käyttäjäyritystä koskevaa työehtosopimusta. Vuokratyöntekijöillä voi olla kiinteä (vähimmäis)tuntimäärä tai he voivat työskennellä nollatyösopimuksella.

Tuuraaja, ekstraaja Nämä ovat tuttavallisia nimityksiä tilapäistä työtä tekeville. He voivat työskennellä tuntipalkalla suoraan yrityksen palveluksessa tai vuokratyöntekijöinä. Heillä voi olla ennalta sovitut tuntimäärät tai heidät kutsutaan töihin tarpeen mukaan.

VAKIVÄKI PYSÄKÖI PARKKIHALLIIN,

VUOKRATYÖNTEKIJÄT PORTIN ULKOPUOLELLE.

EIK Ä VUOKRATYÖLÄISILLÄ OLE KULKUKORTTEJA JA

PÄÄSYÄ SOSIAALITILOIHIN.

Nämä ovat pieniä asioita, mutta ne muistuttavat joka päivä, minkä kerroksen väkeen kukin kuuluu.

MONIA R A SSA A , ETTÄ PITÄISI kehittää ja suunnitel-la työtä, vaikka ei voi nähdä itseään osana suunnitel-maa. On vaikea innostua kiinnostavastakaan projek-tista, kun tietää, ettei ehkä näe sen loppua.

TOIMI | 1-2015 | 35

PÄRJÄÄ & PÄDE

Työn jatkuvuutta joutuu lukemaan rivien välistä. Jos joulun työputken jälkeen esimies sanoo, että ensi vuonna sinun ei tarvitse olla töissä, se tarkoittaa sitä, että työt jatkuvat sinne asti – luultavasti.

Kun henkilöstöä pidetään epävarmuudessa, kilpailu kasvaa: kuka saa jäädä, kuka lähtee ensin? Määräai-kaisille voi tuoda turvaa tieto, että talossa on vieläkin vähemmän aikaa olleita.

“Minun ja työttömyyden välissä on jo kaksi minun jälkeeni tullutta”, kuvasi Sikke Leinikin haastattelema terveydenhoitoalan työntekijä.

Toinen määräaikainen kertoi, kuinka hän alkoi ky-sellä aktiivisemmin jatkosta ja ilmaista mielipiteitään työn epävarmuudesta, vaikka se ei ollut työpaikalla ta-pana. Esimies ei tätä tahtonut sulattaa. Hän alkoi pu-hua, että meillä on pyritty pitämään täällä kiva ilma-piiri, ja antoi ymmärtää, että keskustelu työn jatkosta ei edistä tätä ilmapiiriä.

POHJALL A T YÖYHTEISÖN hierarkiassa ovat usein vuokratyöntekijät, jotka työskentelevät henkilöstö-vuokrausyrityksen palkkalistoilla. Työ- ja elinkeino-ministeriön kyselyssä monet kuvasivat, että heitä koh-dellaan ulkopuolisina tai b-luokan työntekijöinä.

Vuokrafirmojen edustajista yli 80 prosenttia arvioi vuokratyöntekijöiden olevan vakituisten kanssa yhtä hyvässä asemassa. Työpaikkojen edustajista tätä miel-tä oli reilut 60 prosenttia ja vuokratyöntekijöistä vain noin 30 prosenttia.

“Ensimmäisillä kerroilla työpaikalle saapuessani kukaan ei esittäytynyt tai kysynyt nimeäni. Esittäy-dyin esimiehelleni, mutta hän ei kertonut vastavuo-roisesti omaa nimeään”, kertoi yksi TEM:n kyselyyn vastannut vuokratyöntekijä.

Useimmiten vakiväki ja esimies toimivat asialli-

EPÄOIKEUDEN-MUK AISUUDEN KOKEMUS

VOI SYNTYÄ VAIKK A ETUUKSIEN PUUTTEESTA

TAI EPÄREILULTA TUNTUVASTA TYÖNJAOSTA.

sesti, mutta erottelu näkyy tiettynä etäisyytenä ta-lon ulkopuolisiin. Moni kokee, että heidän kanssaan vaihdetaan vain harvoja sanoja ja lähinnä pakollisista työasioista.

Yksi vuokratyöntekijä oli mukana palaverissa, jossa vakituisille kerrottiin 1 500 euron bonuksesta. Vuok-ratyöntekijöille jaettiin sammutuspeite tai viinipullo.

Tieto työpaikan ajankohtaisista asioista kulkee tuu-raajille miten sattuu.

Yksi TEM:n kyselyn vastaajista kertoi kysyvänsä aina töihin mennessä, onko mitään erikoista. Vastaus on usein “ei”, mutta työpäivän edetessä selviää yllättä-en asioita, jotka olisi pitänyt tietää.

Kaikilla työpaikoilla toimitaan paljon niin sanotun hiljaisen tiedon varassa. Se on työyhteisön sanatonta ymmärrystä siitä, miten työt hoidetaan ja miten jae-taan “ei-kenenkään” työt. Hiljainen tieto on yleensä vakituisten hallussa.

T YÖPAIK AN HY VÄ HENKI ei vaadi ihmeitä. Usein se syntyy pienistä arkipäiväisistä ratkaisuista.

TEM:n kyselyssä vuokratyöntekijät olivat ilahtu-neita siitä, että työtilat ja laitteet ovat samanlaisia kuin vakituisilla ja että kaikkien työvuorot merkitään listaan samalla tavoin. Joku kehui sitä, että sai itsel-leen varta vasten tilatut oman kokoiset työvaatteet.

Yhteisiin illanviettoihin tai kehityspalavereihin voi hyvin kutsua myös pätkätyöntekijät.

Ristiriitoja ehkäisee parhaiten se, että työntekijöi-den – niin vakinaisten, määräaikaisten kuin tuuraaji-en – toimenkuvat, tehtävät ja vastuualueet on selkeästi määritelty, työn tekemisen käytännöt yhdessä sovittu ja perehdyttäminen toimii.

Työn ehdot ja palkitsemisen perusteet kannattaa käsitellä yhteisissä keskusteluissa, joihin kaikki kutsu-taan mukaan.

Esimiehellä on iso rooli siinä, että työpaikalla toi-mitaan avoimesti ja tieto kulkee, mutta oman osansa ilmapiiriin luovat kaikki kollegat.

Parhaimmillaan pätkätyön tekijöillä on paljon an-nettavaa: he näkevät työpaikan käytännöt työn ul-kopuolisen silmin ja voivat kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja.

Kun työyhteisö kohtelee määräaikaisiaan hyvin, myös vakituiset voivat paremmin.

Haastateltava ja lähteet: Kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki, TJS Opintokeskus/Kari Huotari & Sari Pitkänen: Selvitys määräaikaisten sopimusten yleisyydestä ja tiedottamisesta vuokratyössä. Työ- ja elinkeinoministeriö 2013/Anneli Miettinen: Pätkätyön tulevaisuus? Asiantuntijanäkemyksiä määräaikaisen työn kehittämistarpeista ja tulevasta kehityksestä Suomessa. Väestöntutkimuslaitos 2007/ Sikke Leinikki: Pelon ja toivon välissä. Pätkätyöläisen urakerronta. TJS Opintokeskus 2009.

Viime vuonna aloimme ERTOssa tuottaa ammatillis-ta täydennyskoulutusta omassa Emma-akatemiassa. Tavoitteemme oli vahvistaa jäsentemme työmarkki-na-arvoa – toisin sanoen huolehtia siitä, että te, jäse-nemme, olisitte eturivissä työmarkkinoiden kiristy-vässä kilpailussa.

Tästä tavoitteesta emme luovu. Päätehtävämme, jäsentemme etujen valvominen työelämässä, ei ole

kadonnut mihinkään. Teemme sitä usealla eri alueella, ja yksi niistä on osaamistarpeidenne ymmärtäminen ja osaamisenne lisääminen ja moni-puolistaminen. Siksi Emma-akatemia on olemassa.

Alku aina hankalaa, tavataan oivaltavasti sanoa. Päämäärien kirkasta-minen ja toimintamallien värkkääminen tehokkaiksi oli Emma-akatemian ensimmäisen toimintavuoden juttu. Ihan sormia napsauttamalla ei koulu-tusorganisaatio synny. Ja sitten kun se on uutteralla työllä pystytetty, alkaa kehittäminen.

Tänä vuonna ensisijaisia kehityskohtia on kolme. Ensinnäkin kurssi-tarjontaa monipuolistetaan silmällä pitäen ertolaisia toimialoja. Toinen iso asia on, että Emma-akatemialle luodaan omat nettisivut ja kursseille ilmoittautumisen helpottamiseksi avataan verkkokauppa. Kolmas kehitys-kohde on koulutuspalveluiden markkinoiminen laajemmalle yleisölle.

Kurssitarjonnan sisällön kehittämisen kannalta vuorovaikutteisuus jäse-nistön ja ERTOn välillä on avainasemassa. Pyrimme rakentamaan keinoja tunnistaaksemme entistä paremmin osaamistarpeenne. Meillä ei ole Ase-mamiehenkadun toimistolla suurennuslasia, jolla voisimme lähitarkastella ertolaisten toimialojen työtehtävissä tapahtuvia muutoksia. Haluamme, että sinulla on keinot viestiä meille koulutuksellisista tarpeistasi.

Nettisivut ja verkkokauppa toimivat yhtenäisenä foorumina koulutus-tarjonnasta tiedottamisessa ja käytännön asioissa. Haluamme, että sinulla on käytössäsi selkeä ja moderni jäsenpalvelu ammatillisen osaamisesi lisää-miseksi.

Kolmas kehityskohteemme sisältää tärkeän yhteiskunnallisen viestin. Työelämä Suomessa on rakenteellisessa murroksessa, ja myös ay-kentältä odotetaan yhteisen menestymisen kannalta uudistusmielisiä otteita. Edel-läkävijänä ERTO pyrkii Emma-akatemian kautta kanavoimaan erityis-osaamistaan yrityksille. Suunnitelmallinen henkilöstön kouluttaminen lisää suomalaisen työn tuottavuutta ja parantaa työssä jaksamista.

Tällä hetkellä yritysten edellytykset ja ponnistukset työntekijöidensä osaamisen ylläpitämiseksi eivät ole riittävät. Visiomme on, että Emma-akatemiasta muodostuu yrityksille väline koulutustoiminnan järjestämi-seksi. Yhteistyötä yritysten ja palkansaajajärjestön välillä? Kyllä, juuri niin! Sitä työmarkkinamme kaipaavat.

Emma-akatemialla on jännittävä vuosi edessä. Tavoitteet ovat kunnian-himoisia. Tehdään tästä yhdessä kova juttu.

Teemu Miettinen talous- ja henkilöstöpäällikkö, ERTO

Emma-akatemian askelmerkit

YRITYSTEN JA PALK ANSAAJA­

JÄRJESTÖN YHTEISTYÖTÄ?

KYLLÄ!

TOIMI | 1-2015 | 37

ERTO

JOK AINEN ERTON JÄ SEN kuuluu automaattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin. Lisätietoa saat ERTOn nettisivujen kalenterista ja sähköpostikirjeistä.

PirkanmaaERTOn Kesäpäivä La 13.6., Tampere Varala.

ERTOn Kesäpäivässä on luvassa mukavaa yhteistä toi-mintaa, kisailuja, teatteria ja rantasaunomista sekä hyvää syömistä mahtavassa seurassa.

Kesäpäivä on vuosittainen alueellinen tapahtuma, johon kaik-ki jäsenet ovat tervetulleita. Matkakulut jokainen hoitaa itse. Lisätietoja olet saanut sähköpostiisi. Tiedustelut: järjestöpääl-likkö Soile Lindstedt, soile.lindstedt@erto.fi , p. 09 6132 3271.

Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Itä-SuomiTYK-kuntoutus toimistotyöntekijöille

Ryhmämuotoinen työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK-kuntoutus). Palvelun tuottaa ODL Kun-toutus Oy. Kurssinumero: 60905. TYK-ryhmään voidaan valita työssä oleva, jolla on kuntoutuksen tarve. Kuntoutu-jien esivalinta tehdään omassa työterveyshuollossa, jonka jälkeen Kela tekee lopullisen päätöksen. Tarkempaa tietoa on lähetetty ko. alueiden jäsenille sähköpostilla.

Pohjois-SavoPilikit esille ja sualiit ylös! La 14.3. klo 10-alakaen, Kylpylä-ravintola Kunnonpaikan rannassa (Jokiharjun-tie 3, 70910 Vuorela).

Pohjois-Savon aluejärjestön koko perheen pilikkikilipailut ja kylpyläkäynti. Ajo-ohje ja tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät ERTOn nettisivuilta aluejärjestöjen tapahtumaka-lenterista. Ilmoittautuminen: esakvist@hotmail.com

Länsirannikko20.3. Viini- ja juustoilta klo 18 Vaasan seudun yhdistysten tiloissa, Vaasanpuistikko 17, 9. krs. Esittelijäksi tulee Antero Mattson. Omavastuu on 15 euroa/ jäsen, 28 euroa ei-jäsen. Ilmoittautuminen 13.3 mennessä Inga Lassfolk-Herlerille, p. 0500 665 110, inga.l-h@hotmail.com.

21.3. Uintia klo 10 Vaasan uimahallissa ja sen jälkeen ruokailu klo 12:30 ravintola Thai Housessa. Omavastuu 5 euroa. Ilmoittautumiset Inga Lassfolk-Herlerille, p. 0500 665 110, inga.l-h@hotmail.com.

7.4. Sisustusilta eli asiakasilta klo 19 Sisustus IN:ssä, Vaasapuistikko 15. Tuotteiden esittelyä sekä pientä purtavaa. Lisäksi normaalihintaisista tuotteista 20 % alennus osallistujil-le. Ilmoittautumiset puheenjohtaja Marjo Luomaselle, p. 040 754 9716, marjo.luomanen@hotmail.com.

ALUEJÄRJESTÖT

ERTO

Miten saan jäsenmaksulaskun e-laskulla?E-lasku tilataan aina oman verkkopankin kautta, ei ERTOsta. Löydät ERTOn laskuttajatiedot verkkopankistasi nimellä Toimihenkilöliitto ERTO. Vaihtoehtoisesti voit klikata verkkopankissasi ”tilaa e-lasku” sen jälkeen kun olet maksanut jäsenmaksusi. Molemmissa tapauksissa saat seuraa-van jäsenmaksulaskusi suoraan verkkopankkiisi e-laskuna. Tieto e-laskun tilaamisesta siirtyy pankin kautta ERTOn jäsenrekisteriin. Kun olet tilannut e-laskun, emme enää lähetä sinulle enää paperista viitelistaa. E-laskun voivat tilata kaikki jäsenmaksunsa itse maksavat jäsenet. E-lasku ei koske työnantajaperinnässä olevia.

Milloin e-lasku tulee verkkopankkiini?Lähetämme e-laskun verkkopankkiisi aina kuukauden lopussa, viimeisenä tai toiseksi viimeisenä päivänä.

Mistä tiedän, että minulle on saapunut e-lasku ERTOlta?Pankeilla on erilaisia käytäntöjä e-laskun saapumisesta ilmoittamiseen. Lisätietoja saat pankistasi. Useimmissa pankeissa voit tilata ilmoituksen sähköpostiisi tai tekstiviestillä.

Milloin eräpäivä on?Eräpäivä on aina seuraavan kuukauden 15. päivä. Eli tammikuun jäsenmak-sujen eräpäivä on 15.2. ja helmikuun jäsenmaksujen eräpäivä on 15.3. jne.

Miten näen mitä ajankohtaa lasku koskee?Klikkaa auki laskun kuva. Useimmissa verkkopankeissa lukee ”avaa erittely” tms. Erittelystä näet laskun tarkemmat tiedot.

Miksi e-laskun summa on nolla?Jäsenten tulot voivat vaihdella kuukausittain, joten emme voi tietää laskun summaa. Muuta summa kuukauden tulojasi vastaavaksi.

Miten maksan e-laskun?Muuta laskun summa kyseisen kuukauden tulojasi vastaavaksi. Älä tee muutoksia laskun viitenumeroon. Hyväksy lasku verkkopankkisi käytän-töjen mukaisesti. Laskun summa veloitetaan tililtäsi vasta hyväksyntäsi jälkeen. Summan laskemisessa voit käyttää apuna nettisivujemme jäsen-maksulaskuria www.erto.fi/liity-jaseneksi/jasenmaksulaskuri.

Älä hyväksy nollasummaista laskua eteenpäin. ERTOn jäsenmaksu pal-kattomalta ajalta on minimin suuruinen. Eläkeläisjäsenet ja yrittäjäjäsenet saavat e-laskunsa automaattisesti oikealla summalla.

Miten asetan e-laskun menevän maksuun automaattisesti tililtäni?Jos maksat niin sanottua kattojäsenmaksua eli 45 € joka kuukausi, voit saada e-laskusi suoraan kyseisellä summalla. Tilaa e-lasku verkkopankissasi ja ilmoita sen jälkeen jäsenrekisteriimme jasenpalvelu@erto.fi haluavasi kattosummaisen e-laskun. Summa on mukana seuraavassa e-laskussasi ja voit halutessasi asettaa laskun automaattimaksatukseen verkkopankissasi.

Mistä tiedän mitä jäsenmaksuja olen jo maksanut?Kaikki maksamasi e-laskut säilyvät verkkopankissasi pankin määrittämän ajanjakson. Voit tarkastella maksamiasi maksuja myös liiton eAsioinnin kautta www.erto.fi/kirjaudu.

Lisätietoja saat jäsenrekisteristämme: jasenpalvelu@erto.fi, p. 09 6132 3204 ma–ti, to–pe 9:30–13:30.

ERTOn jäsenmaksut voit maksaa myös e-laskullaUseimmin kysyttyjä kysymyksiä ERTOn e-laskusta.

38 | TOIMI | 1-2015

27.4. Keilailua klo 18 Vaasan keilahallissa

Ruutikellarintie 2, www.vklvbf.com/. Omavastuu 5 euroa sisältäen kahvin. Ilmoittautumiset puheenjohtaja Marjo Luo-maselle, p. 040 754 9716, marjo.luomanen@hotmail.com.

Seuraa myös: www.facebook.com/ertolansirannikko

Pohjois-PohjanmaaKädentaitoja ertolaisille kierrätystä kannattaen 18.3. klo 17.30–19.30, Karjasillan Asukastupa, Rehulantie 1, 90140 Oulu.

Tule tekemään metallitölkkien klipsuista eli sokista kivaa ja kaunista käyttötavaraa!

Ilmoittautumiset 16.3. mennessä raili.martin@gmail.com, ilmoita nimesi ja yhdistys. Tai laita tekstiviesti numeroon p. 0400 924 804.

Tilaisuus on maksuton, mukaan tarvitset virkkuukoukun ja kalalankaa tai villalankaa. Lisäksi tarvitset vähintään 100 tölkkiklipsua. Voit myös ostaa puuttuvat klipsut hintaan 2 euroa/litra. Varmista paikkasi nopeasti, mukaan mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Tervetuloa mukaan tuunaamaan!

Piirakkailta – sallittu myös miehille 8.4. klo 17.30, Marttala, Kajaaninkatu 36, Oulu.

Tule oppimaan Marttojen opein karjalanpiirakoita! Ilmoittau-tumiset 31.3. mennessä Maila Jokela, maijok@outlook.com

Omavastuu 20 € jäseniltä ja muilta 30 € sisältää tarvikkeet. Vahvista osallistumisesi maksamalla omavastuu 2.4. men-nessä tilille OP FI15 5741 3620 4698 30 ja laita viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys.

Pitsiä ja pikkuhousuja – ertolaisten rinnat ryhdikkäiksi 23.4. klo 17, Maikkulan asukastupa, Kangaskontiontie 3, Oulu. Evelace -alusvaateillassa kartoitetaan ja katsotaan juuri sinulle sopivat ja muotojasi tukevat alusasut.

Ilmoittautumiset 21.4. mennessä Elina Varikselle, elina.varis@evelace.fi, ilmoita nimesi ja yhdistys. Tai laita tekstiviesti pu-helinnumeroon p. 050 564 4181. Yhdeksän ensin ilmoittautu-nutta mahtuu mukaan! Tilaisuus on maksuton. Voit ottaa mu-kaasi myös ei-ertolaisen toiminnasta kiinnostuneen ystäväsi.

Vappuna huikka simaa munkin kera 1.5. klo 11 alkaen Etsi ERTO Oulun Rotuaarilta suomalaisen työn päivänä

ja tule nauttimaan simaa ja munkkia! Samalla voit vaihtaa pari sanaa Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestön edustajien kanssa ja saat mukaasi pienen yllätyksenkin.

Tennistä ertolaisille 30.5. ja 31.5. klo 16, Nallisportissa osoite Vellamontie 9, 90510 Oulu (Nallikarissa).

Tenniksen perusteet -kurssi on kaksiosainen, ilmoittautu-minen samalla molempiin kertoihin. Kestää noin 2 tuntia/kerta. Ilmoittautumiset 18.5. mennessä Marja Pehkoselle, sp. pehkoma@hotmail.com, ilmoita nimesi ja yhdistys. 20 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan! Vuokrattavissa mailoja 2 € / kerta Vahvista osallistumisesi maksamalla omavastuu 5 € 20.5. mennessä tilille OP FI15 5741 3620 4698 30 ja laita viitteeseen osallistujan nimi ja yhdistys.

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestö on myös Facebookissa

ERTO

TOIMI | 1-2015 | 39

ERTO kouluttaaKOULUTUKSET K AIKILLE JÄSENILLE

ERTOn oma Emma-akatemia tarjoaa laadukasta lisä- ja täyden-nyskoulutusta yhteistyössä am-mattikorkeakoulujen ja aikuiskou-lutuskeskusten kanssa eri puolilla Suomea.

Emma-akatemian koulutukset ovat jäsenille huippuedullisia. Myös ei-jäsenet voivat osallistua, mutta heiltä veloitetaan kurssin koko hinta. Kurssin hintaan sisältyy aina lounas.

Kurssikalenteri ja ilmoittautuminen: www.emma-akatemia.fi

Emma-akatemian koulutuksia keväällä 2015

Excel-perusteet Helsinki 19.3.Turku 25.3.Helsinki 23.4.

Excel-jatko Pori 25.3. Lahti 16.4. Helsinki 23.4. Helsinki 21.5.

Word-perusteet Kajaani 31.3.

Sosiaalisen median perusteetTampere 26.3.Turku 15.4.

Esiintymistaito Seinäjoki 16.4. Tampere 28.5.

Esimiestyö Tampere 14.4.

Esimiestyö ja johtaminenHelsinki 21.4. Esimiestyö ja johtaminen 1/ teemat: Itsensä johtaminen ja ihmisten johtaminen. Helsinki 21.5. Esimiestyö ja johtaminen 2/ teemat: Suorituksen johtaminen ja tiimin johtaminen.

TyöhyvinvointikorttiHelsinki 17.3. Helsinki 5.5.

AsiakaspalveluHelsinki 31.3.Tampere 28.4.Jyväskylä 7.5.

Tullilainsäädäntö Helsinki 17.3.Kotka 24.3.Helsinki 12.5. Jatkokurssi, ajankoh-taiset muutokset tullilainsäädän-nössä

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLELisäarvoa työelämään -koulutuskiertueVuoden 2015 HED-koulutukset toteutetaan alueellisina Lisäarvoa työelämään -koulutusiltoina klo 15–17.15. Tilaisuuksissa henkilöstön edustajat saavat ajankohtaista työ-markkinatietoa, tes-tietoa ja oppia mm. yt-laista sekä vuosilomalain muutoksista.

HED-tilaisuuden jälkeen useim-milla paikkakunnilla järjestetään yleinen jäsentilaisuus klo 18–19.30. Kouluttajina toimivat ERTOn pu-heenjohtaja Juri Aaltonen ja edun-valvontajohtaja Matti Orkovaara.

HED-koulutuskiertueen paikkakun-nat ja ajankohdat löytyvät HED-intrasta www.hedit.fi. HEDit saavat kutsun oman alueensa tilaisuuteen sähköpostilla.

ERTOn ja työnantajaliittojen väli-sissä koulutussopimuksissa suositel-laan, että luottamusmiehet voivat osallistua alueelliseen koulutukseen ilman ansionmenetystä. Matka-kuluja ja majoitusta ei korvata. ERTO ei maksa koulutuksen ajalta päivärahaa.

mittainen lyhytelokuva sekä paljon toivottu Wordpress-jatkokurssi su 26.4. Myös näiden koulutuksien tiedot löytyvät MaMan sivuilta.MaMa palvelee jäseniään myös yhteistyö-kumppaneidemme kautta. Olitpa työsuh-teessa, itsesi työllistäjä tai opiskelija, tutustu: mamary.fi/mika-mama ja tykkää meistä myös Facebookissa!

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYKevätkokous

16.–17.5. Taloushallinnon ammattilaisten kevätkokous, Kotka Original Sokos Hotel Seurahuone.Tilaisuus on kaksipäiväinen. Lauantain ohjelmassa on koulutusta sekä mu-kavaa yhdessäoloa illallisristeilyn merkeissä ja sunnuntaina pidämme kevätkokouksen. Tervetuloa!

Taloushallinnon ammattilaiset ry 30 vuotta

Syksyllä 2015 juhlitaan yhdistyksen 30-vuo-tista taivalta ja vuoden aikana järjestämme erilaisia jäsenkampanjoita, joista ilmoitamme yhdistyksen nettisivuilla, uutiskirjeitse ja sosiaalisen median kanavissa.

Taloushallinnon ammattilaisille uusi puheenjohtaja

Taloushallinnon ammattilaisten syyskokouk-sessa 29.11.2014 valittiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi imatralainen Jaana Monto. Hän työskentelee Visma Servicessä palkan-laskijana ja kirjanpitäjänä. ”Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtajuus on haastava, mutta myös äärimmäisen mielenkiintoinen tehtävä”, Monto sanoo uudesta luottamus-tehtävästään.

pj. Jaana Montop. 040 512 4223jaana.monto@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYKevätkokoukseen Hämeenlinnaan

La 16.5. yhdistyksen kevätkokous, Hämeen-linna, Hämeen linna. Laita koko perheen päivä kalenteriin, jotta jokainen pääsee tutustumaan yhteen Suomen upeimmista valtakunnanlinnoista ja sen alueella toimivista museoista. Kevätkokouksen ajaksi järjestetään perheille oheisohjelmaa.

Tapahtuman suunnittelu on täydessä käynnissä. Lue lisää yhdistyksen lehdestä tai yhdistyksen nettisivuilta.

Työpaikkoja Logistiikan toimihenkilöille

Yhdistyksen nettisivuilta www.logistiikantoi-mihenkilot.fi löytyy banneri, joka kerää alam-me vapaita työpaikkoja mm. mol:n sivuilta. Lisäksi Facebookiin on perustettu ryhmä, jota tykkäämällä saat tiedon uusista työpaikoista myös uutisvirtaasi. Käy katsomassa ja tykkää:

www.facebook.com/Logistiikantoimihenki-lottyopaikat

pj. Marko Nurmip. 040 862 3 765marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYTo 14.5. klo 13, Kevätkokous, Lahti

Scandic Hotelli Lahti (Vesijärvenkatu 1). Tule mukaan vaikuttamaan oman yhdistyk-sesi toimintaan! Matkakulut korvataan ja kokouksen jälkeen lähdetään jäsenmatkalle. Kokouskutsun, esityslistan ja lisätietoja löydät viikolla 10 ilmestyneestä tETra-lehdestä. Il-moittautumiset 7.5. mennessä ET ry:n sihteeri Päivi Kuosmaselle, paivi.kuosmanen@erto.fi, p. 050 369 5428.

24.–25.10. Jäsenforum, Helsinki

Hotelli Crowne Plaza. Otamme ajatuksia ohjelmasta mielellään vastaan, hanna.pilke@erto.fi.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

MAMA RYMaMan kevät 2015 on koulutuksia ja tapahtu-mia tulvillaan. Kaikki kurssi-ilmoittautumiset ja lisätiedot löydät sivuiltamme: www.mamary.fi/ otsikon Uutiset ja tapahtumat alta.

La 21.3. klo 10–16, Ammattilaiset kohtaavat -verkostoitumistapahtuma

MaMan, Apple-käyttäjien ja Journalistiliiton järjestämä Helsinki (Tavastia, Urho Kekkosen katu 4-6). Ilmoittautumiset 13.3. mennessä.

La 11.4. klo 10–16 Google AdWords/Analytics-kurssi, Turku

Nuorten Taide- ja toimintatalo Vimma (Aurakatu 16). Jäseniemme pyynnöstä! Kurssin aikana käydään läpi mm. AdWordsin ja Analyticsin käyttöönotto, tutustutaan kummankin perusteisiin sekä joihinkin case-esimerkkeihin. Kouluttajana Mikael Suomela. Ilmoittautumiset 2.4. mennessä.

La 25.4. Oletko itsesi työllistäjä, yrittäjä tai yrittäjäksi aikova?, Helsinki

STTK-yrittäjät järjestävät jälleen ilmaisen koulutuspäivän. Asiasta tulee tarkempaa tietoa sivuillemme helmikuun aikana.

La 16.5. MaMan sääntömääräinen kevätkokous, Helsinki

Merkitse aika kalenteriisi, tarkempi info tulossa sivuillemme. Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan suunnittelemaan ja vaikuttamaan!

Ke 20.5. klo 16–19, Tablettijulkaisun do’s and don’ts, Turku

Tablettijulkaisu suunnittelijan näkökulmasta, Leena Saarinen Richie Oy. Esimerkkejä ja aja-tuksia tablettijulkaisun suunnitteluun: Kuinka pääset alkuun ja mitä asioita tulee huomioida? Analytiikka ja oman julkaisun markkinointi. Lisätietoa: www.richie.fi. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä.

Yhteistyö Apple-käyttäjät ry:n kanssa jatkuu

Myös vuoden 2015 aikana MaMan jäsenien on mahdollista osallistua yhteistyökump-panimme Apple-käyttäjien koulutuksiin jäsenetuhintaan. Kevään koulutusohjelmassa Helsingissä on mm. AV-koulutuskokonaisuus (la 14.3., la 28.3. ja la 18.4.) jonka aikana opitaan tekemään oma, muutaman minuutin

ERTO

ERTOn jäsenyhdistykset

40 | TOIMI | 1-2015

YSTEA RYLa 16.5. Kevätkokous Messukeskuksessa, Helsinki

www.ystea.fi/ajankohtaista/tapahtumat/

16.–17.5. Jäsenristeily (lähtö Helsingistä)

Kevätkokouksen jälkeen lähdemme jäsen-risteilylle Tallinnaan. Palaamme takaisin Helsinkiin 17.5. illalla. Kutsu sekä tarkemmat ilmoittautumis-, matkustus- ja maksuohjeet löytyvät www.ystea.fi ja YSTEA -lehdestä 1/2015 (ilmestyy huhtikuussa).

21.–22.5. TSN neuvottelupäivät

terveys- ja sosiaalialan luottamusmiehille ja aktiiville. www.tsn.fi/?x103997=127376

30.8.–4.9. Työt takana -loma

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammatti-laiset ry (YSTEA) ja Maaseudun Terveys - ja Lomahuolto järjestää tuetun loman RAY:n tuella vuonna 2015. Muista hakea ajoissa tälle lomalle, 30.5. mennessä! www.ystea.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tyot-takana-loma

pj. Pekka Laukkanenp. 0400 931 033pekka.laukkanen@erto.fiwww.ystea.fi

SUOMEN OPTOMETRIAN AMMATTILAISET SOA RY Pe 29.5. SOA-jäsenten kevättapahtuma, Oulu

Varaa ajankohta kalenteristasi jo valmiiksi! Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa, tietoa ajankohtaisista asioista ja ohessa vähän kokoustetaankin SOAn jäsenten kevätkoko-uksen merkeissä! Kevättapahtuman ohjelma ja kellonajat tarkentuvat myöhemmin, joten seuraa sähköposteja ja tiedotteita soary.com / erto.fi -sivuilla.

SOAn lomaosakeviikot Vuokatin Kulta-Katissa

SOAn jäsenenä lomailet Kulta-Katissa edul-liseen 250 euron viikkohintaan. Jäsenviikot ovat 3,4,6 ja 30. Varaukset edellä mainituille viikoille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja varauksen voit tehdä sähköpostitse SOAn puheenjohtaja Taina Pontolle. SOAn jäsenet

PÄÄTOIMISTEN OPINTOJEN VAIKUTUS TYÖTTÖMYYSTURVAAN Ansiopäiväraha omaehtoiseen opiske-luun enintään 24 kuukauttaTyöttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua, kuten tutkinnon suorittamista yliopistossa tai ammatti-korkeakoulussa. Voit saada työttömyyse-tuutta opiskelun ajalta, jos olet

• ilmoittautunut TE-toimistoon työnhaki-jaksi ja työnhakusi on voimassa• vähintään 25-vuotias• TE-toimiston arvion mukaan koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa ammattitai-toasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla.

Ansiopäivärahalla tuettavista opinnoista tulee sopia työllistymissuunnitelmassa. Opintojen ajalle työttömyyspäivärahaa voi saada korkeintaan 24 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinotoimisto seu-raa enimmäisajan kulumista ja antaa työttömyyskassalle maksamista varten lausunnon. Mikäli henkilön opinnot tämän enimmäisajan jälkeen edelleen jatkuvat, ei työttömyyspäivärahaa voida opiskelijalle maksaa. Tällöin opiskelija voi hakea opintojensa loppuajalle opintotu-kea. Opintotukea haetaan Kelasta.

Päätoiminen ja sivutoiminen opiskeluTyöttömyysturvalain mukaan pää-toimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja. Opintojen päätoimisuus ratkaistaan

tutkintotavoitteisuuden ja opintojen laajuuden perusteella. Työnhakija voi myös osoittaa päätoimiset opintonsa sivutoimisiksi vakiintuneen työssäolon tai päätoimisen yritystoiminnan perusteella.

Opiskelun päättyminenPäätoimisesti opiskelleen henkilön opis-kelua pidetään päätoimisena siihen saak-ka, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Lähtökohtaisesti työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todistettavasti päättänyt opintonsa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa tutkin-non suorittamista loppuun, eroamista oppilaitoksesta tai opinto-oikeudesta luopumista yliopistossa taikka sitä, että opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden. Keskeytymistä arvioidaan takautuvasti ja käytännössä keskeyttäminen tarkoittaa sitä, ettei henkilöllä ole ollut opintosuo-rituksia vähintään vuoden ajalta ja ettei hän ei ole ottanut osaa opetukseen eikä ole esimerkiksi valmistellut lopputyötään ohjatusti.

Päivärahan taso ja päivien nollaus opiskelun aikanaPäivärahan taso ei muutu kesken opintojen eikä päiviä nollata, vaikka olet täyttänyt ns. työssäoloehdon 26 viikkoa.

Lisätietoa saat osoitteesta www.te-palvelut.fi

ERTO

Työttömyyskassa tiedottaa

voivat vuokrata Kiinteistö Oy Kulta-Katin lomaviikkoja edulliseen hintaan myös muina ajankohtina tiedustelemalla vapaita jäsenviik-koja Kulta-Katin isännöitsijä Sirpa Tuomistol-ta puhelimitse numerosta 040 547 2500. Yksityisten vuokralle jättämät viikot löytyvät os-oitteista suomenlomaviikot.fi tai vuokatti.com.

Kaksi yhden hinnalla

Muistathan, että SOAn jäsenenä olet nyt myös ERTOn jäsen – tutustu jäsenetuihisi: erto.fi/palvelut

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.comwww.soary.com

TIETOALAN AMMATTILAISET RY25.–26.4. Vuosikokous, Helsinki.

Lauantain ohjelmassa asiantuntijaluentoja. Sunnuntaina on yhdistyksen vuosikokous.

Tarjoa kaverillesi laskettelupäivä.

Vie kaverisi laskettelemaan helmi- tai maalis-kuussa, ja saatte molemmat 20 € takaisin lippu-jen hinnasta. Lähetä tilinumerosi sekä skannattu kuitti lipuista osoitteeseen tietolaiset@erto.fi.

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

TOIMI | 1-2015 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fieAsiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264Lindstedt Soilejärjestöpäällikkö09 6132 3271

PALVELUYKSIKKÖ

Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268Hytönen Pirkkojäsensihteeri09 6132 3259Pettersson Lottajäsensihteeri09 6132 3260

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Arola Saaralakimies09 6132 3233Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaBruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija, opintovapaallaKokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Väänänen Markku asiantuntija09 6132 3262Tykkä Johannalakimies , perhevapaalla

TALOUS- JA HENKILÖSTÖ-

HALLINTOYKSIKKÖ

Miettinen Teemutalous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3112Koskinen Reija 09 6132 3210Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fieAsiointi WebTyttiwww.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

ETELÄ-SAVO

pj. Taina Pontop. 050 492 5773taina.ponto@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Timo Saraniemip. 040 527 9749timo.saraniemi@gmail.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTO

ERTOn yhteystiedot

ERTON UUTISIA

ERTO TAVOITTELEE UUTTA KESKUSJÄRJESTÖÄ

ERTO ON MUK ANA uuden keskusjärjestön perustamishankkeessa. Tavoite on, että uusi keskusjär-jestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana.

– Olennaisinta on jäsenille tuotettava lisäarvo ja edunvalvonta, ei olemassa olevien organisaatioi-den säilyttäminen, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Uuden keskusjärjestön tarkoituksena on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen tehtävät. Toiminnassa huomioidaan jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena.

TYÖSUHDEVISA ON MUUTTANUT

ERTON T YÖSUHDEVISA on muuttanut Älypää-sivustolle http://alypaa.com/pelit/tyosuhde. Näytä taitosi työelämän kiemu-roissa! Pelaamalla vähintään 2 000 pistettä osallistut yllätyspalkintojen arvontaan.

42 | TOIMI | 1-2015

AD tekee varmaan jotakin tietoko-netöitä, ehkä ohjelmointia ja tieto-koneohjelmien käsittelyä. Siihen työhön sopii sellainen ihminen, joka osaa käyttää tietokonetta, tulostinta ja hiirtä erityisen hyvin. Se olisi hyvä ammatti nykyajan ih-misille eli vähän nuoremmille. He osaavat yleensä käyttää tietokonet-ta. Luulisin, että siihen ammattiin pitää silti opiskella todella paljon tietokoneohjelmista.

Se ammatti ei sopisi minulle, sillä minulle on tärkeää eläinten suojelu. En halua enää yhdenkään lajin kuo-

levan sukupuuttoon. Haluan perus-taa kaverini kanssa eläinsuojelukes-kuksen. Se perustetaan Keniaan, koska siellä on paljon uhanalaisia eläimiä ja kaverini serkut asuvat siellä, niin saamme keskukseen hel-posti työntekijöitä.

Olen jo suunnitellut rakennuk-senkin. Siinä on kaksi osastoa: toinen kasvissyöjille ja toinen li-hansyöjille. Alakerrassa on van-kityrmä, jonne heitetään kaikki salametsästäjät. Rakennuksessa on myös torni, josta tarkkaillaan haa-voittuneita eläimiä. Kun sellainen

huomataan, se haetaan panssaroi-dulla ambulanssilla.

Hoidamme eläimiä, kunnes ne ovat ihan terveitä. Sitten ne pääs-tetään takaisin luontoon. Minä ha-luan hoitaa kaverini kanssa kasvis-syöjäeläimiä, kuten afrikannorsuja ja virtahepoja. Siinä työssä täytyy osata käyttää röntgenkameraa ja muita leikkaushuoneen laitteita sekä hoitaa eläimiä. Jos ei osaa, niin pitää opiskella.

Eelin äiti on graafinen suunnittelija ja isä on verkkokoulutuksen asiantuntija

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 1-2015 | 43

Eeli Alamäki, 9 vuotta

Lisä- ja täydennyskoulutusta jäsenhinnalla:

• ohjelmistotaitoja (Excel, Word, Acrobat)• sosiaalisen median perusteet• esiintymiskoulutusta • esimiestaitoja• asiakaspalvelukoulutusta• oppia tullilainsäädännöstä• työhyvinvointikortti-kurssi

Lisäpaloja työelämään!

Emma-akatemia on Toimihenkilöliitto ERTOn oma akatemia.

Kaikki ovat tervetulleita koulutuksiin! ERTOn jäsenet jäsenhinnalla, muut täydellä hinnalla.

www.emma-akatemia.