vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet … · pääomasijoittamisesta lyhyesti...

VAIKUTTAVUUSSIJOITTAMISEN MAHDOLLISUUDET PÄÄOMASIJOITTAMISESSATyökalu tulevaisuuden kestävään liiketoimintaan

I I

Vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet pääomasijoittamisessa – Työkalu tulevaisuuden kestävään liiketoimintaan

Sisällys

Pääomasijoittamisesta lyhyesti 3

Vaikuttavuussijoittamisesta lyhyesti 4

1. Johdanto 5

2. Vaikuttavuussijoittaminen osana vastuull ista si joittamista 6

3. Institutionaalisten si joittaj ien näkökulma vaikuttavuussijoittamiseen 17

4. Vaikuttavuus pääomasijoituskentässä 24

5. Yhteenveto 37

6. Suositukset ja tulevaisuuden tutkimuskohteet 39

Lähteet 41

Liite: Lista haastatelluista 42

Suomen pääomasijoitusyhdistys (FVCA), Sitra ja Deloitte toteuttivat tämän vaikuttavuussijoittamisen tutkimuksen keväällä 2017. Tavoitteena oli muodostaa käsitys vaikuttavuuden nykytilasta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista suomalaisessa pääomasijoittajakentässä.

Kesäkuu 2017

3


Pääomasijoittamisesta lyhyesti

Pääomasijoittaminen on kehittynyt Suomessa toimi-

alaksi 1980-luvun lopulta lähtien. Pääomasijoittajilla

on keskeinen merkitys kasvuyritysten rahoittajina ja

omistajina. Erityisesti 2000-luvulla Suomen pääoma-

sijoitustoiminta on kasvanut merkittävästi ja samalla

se on kehittynyt tärkeäksi osaksi suomalaisten yritys-

ten rahoitusjärjestelmää. Pääomasijoitukset täyden-

tävät pankkisektoria ja pörssiä rahoituspääomien

välityskanavana yrityksille. Lisäksi Pääomasijoittajat

osallistuvat aktiivisesti sijoituksen kohteena olevan

yrityksen kehittämiseen.

Pääomasijoittaja harjoittaa toimintaa perusta-

miinsa rahastoihin sijoittajilta kerätyillä varoilla.

Rahaston sijoittajat ovat yleensä ammattimaisia

sijoittajia, tyypillisimmin eläkelaitoksia tai vakuutusyh-

tiöitä. Olemassa on myös sellaisia pääomasijoittajia,

jotka tekevät pääomasijoituksia yrityksiin suoraan

omasta taseestaan taikka emoyhtiön/tytäryhtiön

varoista.

Pääomasijoitusrahastot perustetaan yleensä

määräaikaisiksi. Pääomasijoittaja sijoittaa sellaisiin,

yleensä listaamattomiin yrityksiin, joilla on hyvät

kehittymismahdollisuudet. Pääomasijoittaja ei ole

kohdeyrityksen pysyvä omistaja, vaan pyrkii irtautu-

maan kohdeyrityksestä sovitun suunnitelman mukai-

sesti. Sijoituksista irtaudutaan tyypillisesti 3-7 vuoden

aikana sijoituksen tekemisestä. Pääomarahastot

voivat olla luonteeltaan ja sijoitusstrategialtaan hyvin

erilaisia. Venture capital -rahastot tekevät yleensä

vähemmistösijoituksia varhaisen kehitysvaiheen

yrityksiin. Niin kutsutut buyout- eli yrityskaupparahas-

tot tekevät yritysostoja, rahoittavat erilaisia laajennuk-

sia. Merkittävin ero näiden kahden rahastomallin

välillä on, että jälkimmäisessä kohdeyritykset ovat jo

kassavirtapositiivisia ja liiketoimintansa vakiinnutta-

neita yrityksiä.

Pääomasijoittaminen on aktiivisen omistajuuden

muoto. Pääomasijoittaja pyrkii kehittämään yritystä

nostaakseen yrityksen arvoa. Hallinnointiyhtiön

tuottama lisäarvo liittyy esimerkiksi yrityksen strate-

gioiden luomiseen, rahoituksen kokonaisjärjestelyi-

hin, hallitustyöskentelyyn, budjetointiin, markkinoin-

tiin, johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja toimiala-

tuntemukseen. Kohdeyrityksen arvonnousu

realisoidaan pääomasijoitusrahaston luopuessa

osuudestaan kohdeyrityksessä. Kohdeyritys voidaan

myydä esimerkiksi teolliselle toimijalle tai listaamalla

yritys pörssiin.

4


Vaikuttavuussijoittamisesta lyhyesti

Vaikuttavuussijoittamisessa yhdistyy yhteiskun-nallinen vaikuttavuus ja tuoton tavoittelu. Vaikuttavuussijoittamisen kasvun taustalla on kasva-

vat globaalit ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistu-

vat ongelmat, kuten ilmastonmuutos ja resurssiniuk-

kuus sekä sosiaaliset ongelmat kuten mm. köyhyys,

nälänhätä ja työttömyys. Toisaalta halu edistää

uudenlaista kehitystä ja uusia toimintamalleja niin

yhteiskunnassa kuin kestävän kehityksen tiellä luo

myös sijoittajille mahdollisuuden linjata varallisuut-

taan kestävän kehityksen tavoitteiden täyttymiseksi

sekä oman arvomaailmansa mukaisesti.

Vaikuttavuussijoittamisessa sijoitukset voivat

kohdistua yrityksiin ja/tai toimintaan, joiden tuotteet ja

palvelut ratkovat yhteiskunnallisia tai ympäristöongel-

mia. Esimerkiksi seuraavat teemat voivat olla vaikut-

tavuussijoittamisen kohteena:

— uusiutuva energia

— hyvinvointi ja terveys

— resurssi- ja energiatehokkuus

— veden- ja ilmanlaatu

— rahoituksen saatavuus

— kohtuuhintainen asuminen

Tutkimuksessa käytetty vaikuttavuussijoittamisen määritelmä:

“VAIKUTTAVUUSSIJOITTAMISESSA SIJOITTAJA TIETOISESTI TAVOITTELEE TALOUDELLISEN TUOTON RINNALLA YMPÄRISTÖÖN TAI YHTEISKUNTAAN KOHDISTUVAA MITATTAVAA VAIKUTTAVUUTTA.“

Määritelmässä korostuu neljä asiaa:

1. Intentionaalisuus – vaikuttavuussijoittamisen

erottaa muusta sijoitustoiminnasta tietoinen

vaikuttavuuden tavoittelu.

2. Sijoituksella on tuotto-odotus – vaikuttavuus-

sijoittamisessa ei ole kyse tuotosta luopumisesta

– sijoittaja voi asettaa sijoitukselleen halua-

mansa tuottotavoitteen, joka voi vaihdella (riskiin

suhteutetusta) markkinatuotosta pääoman

säilymiseen.

3. Ympäristöön tai yhteiskuntaan kohdistuva vaikuttavuus – sijoitukset kohdistuvat yrityksiin,

joiden tuotteet tai palvelut ratkovat yhteiskunnal-

lisia ja ympäristöön kohdistuvia ongelmia.

4. Mittaaminen – sijoituksille asetetaan konkreetti-

set vaikuttavuustavoitteet ja näiden toteutumista

mitataan aktiivisesti.

Tietoa tutkimuksesta

— Toteutettu Suomen pääomasijoitusyhdistyksen

(FVCA), Sitran ja Deloitten yhteistyönä keväällä

2017.

— Kaksi tiedonkeräämismenetelmää: sähköpostin

välityksellä jaettu verkossa täytettävä kyselytut-

kimus pääomasijoittajille sekä kohdennetut

institutionaalisten sijoittajien ja pääomasijoitta-

jien haastattelut.

— Tutkimuksen kohderyhmänä toimivat FVCA:n

jäsenyritykset (52 pääomasijoittajaa), joille

kyselytutkimus suunnattiin (18 vastausta).

5


1. Johdanto

”Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamisen lähestymistapa, joka yleistyy globaalisti kiihtyvällä vauhdilla. Se on osa vastuullisen sijoittamisen laajempaa kenttää. Tämä raportti tarjoaa kattavan kuvan vastuullisen sijoittamisen sekä vaikuttavuussijoittamisen nykytilasta suomalaisessa pääomasijoittamisessa. Tutkimus on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja tässä raportissa jaamme löydöksemme siitä, miten pääomasijoittajat huomioivat vastuullisuuden sekä vaikuttavuuden omassa sijoitustoiminnassaan, ja siitä millaisena vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet ja kehitys näyttäytyvät.”

Suomalaisen pääomasijoituskentän toimijat ovat tehneet viime vuosina kattavaa työtä vastuulli-suuden ja ESG-asioiden huomioimiseksi omassa toiminnassaan. Tämä tutkimus muodostaa tarkem-

paa käsitystä siitä millaisia käytäntöjä ja toimintamal-

leja pääomasijoittajilla on vastuullisuuden suhteen, ja

miten se huomioidaan osana sijoitustoimintaa. Tutki-

muksen pääpaino on erityisesti sijoittamisen vaikutta-

vuuden tarkastelussa. Vaikuttavuussijoittaminen

vastuullisen sijoittamisen kehittyneimpänä muotona

ei ole vielä yleistynyt pääomasijoittamisessa Suo-

messa. Tutkimuksen tavoitteena onkin muodostaa

käsitys vaikuttavuuden nykytilasta ja vaikuttavuussi-

joittamisen tulevaisuuden mahdollisuuksista suoma-

laisessa pääomasijoituskentässä.

Vaikuttavuussijoittaminen tuo kolmannen ulottu-

vuuden perinteisen sijoittamisen ja muiden vastuulli-

sen sijoittamisen lähestymistapojen rinnalle. Perintei-

sen tuotto-riski-asetelman rinnalle nousee kolmas

ulottuvuus: sijoituksen aikaansaama yhteiskunnalli-

nen vaikuttavuus. Vaikuttavuussijoittaminen asettuu

perinteisen sijoittamisen jatkumoksi, jossa tuottojen

lisäksi tavoitellaan yhteiskuntaan kohdistuvaa positii-

vista muutosta. Vaikuttavuussijoittamisen eri muodot

muodostavat laajan kirjon, ja eri toimijat voivat aset-

taa omat tavoitteensa niin tavoitellulle tuotolle kuin

vaikuttavuudelle.

Tässä tutkimuksessa vaikuttavuussijoittamista

tarkastellaan erityisesti markkinaehtoisesta näkökul-

masta, jossa tarkoituksena on tavoitella vaikutta-vuutta tuotosta tinkimättä – tai jopa tuoton kas-vattamisen osatekijänä ja mahdollistajana. Tässä

kontekstissa vaikuttavuussijoittaminen tarjoaa sijoitta-

jille mahdollisuuden edistää yhteiskuntaan ja ympä-

ristöön kohdistuvia ratkaisuja tuottoa tavoittelevan

sijoitustoiminnan kautta.

6


2. Vaikuttavuussijoittaminen osana vastuullista sijoittamista

2.1 Yhteiskunnan muutos luo tarvetta uusille ratkaisuille

Kestävän kehityksen huomioiminen osana yritysten

liiketoimintaa sekä asiakkaiden ostopäätöksiä ja

valintoja on kasvattanut merkittävästi rooliaan vii-

meisten vuosien aikana. Ympäristöön ja yhteiskun-

taan kohdistuvat globaalit ongelmat, kuten ilmaston-

muutos ja resurssiniukkuus sekä kasvavat sosiaaliset

ongelmat kuten mm. köyhyys, nälänhätä ja työttö-

myys, asettavat haasteita kestävälle kehitykselle.

Samaan aikaan kuitenkin yhä useammat tahot niin

kansallisella kuin kansainvälisellä taholla ovat herän-

neet toimimaan näiden haasteiden edessä. Halu

edistää kestävää kehitystä on synnyttänyt uusia

ratkaisuja, uusia toimintamalleja sekä uudenlaista

yhteistyötä eri sidosryhmien kesken. Tämä on heijas-

tunut myös sijoittajien toimintaan ja näkyy osaltaan

vastuullisen sijoittamisen kasvuna.

Käynnissä oleva yhteiskunnallinen muutos luo

tarvetta uusille ratkaisuille. Samalla muutos luo

markkinaa näiden ratkaisujen ympärille. Globaalisti

on syntynyt kasvava joukko yrittäjiä, jotka haluavat

löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnallisten

ongelmien ratkomiseksi. Tämä tarjoaa mahdollisuuk-

sia myös sijoittajille. Monet näistä yrityksistä ovat

pieniä ja tarvitsevat rahoitusta pystyäkseen kasva-

maan ja kasvattamaan toimintansa.

Erityisesti nuoret näkevät, että heidän omalla

toiminnallaan on tärkeä merkitys, ja kokevat yhteis-

kunnallisten ongelmien ratkomisen velvollisuudek-

seen. Esimerkiksi Deloitte 2017 Millenial Survey

-tutkimuksessa [1] 36 prosenttia niin sanotuista

milleniaaleista1 näkee, että liiketoiminnan ensisijai-

nen tarkoitus on parantaa yhteiskuntaa. Yhdeksän

kymmenestä milleniaalista oli myös sitä mieltä, että

liiketoiminnan menestymistä pitäisi mitata taloudelli-

sen tuoton lisäksi myös muulla tavalla.

Vastuullinen sijoittaminen

Myös sijoittajat ovat alkaneet kasvavassa määrin

linjaamaan varallisuuttaan oman arvomaailman ja

kestävän kehityksen mukaisesti. Morgan Stanleyn [2]

tutkimuksen mukaan yksityissijoittajista 71 prosenttia

kertoi olevansa kiinnostunut vastuullisesta sijoittami-

sesta ja 65 prosenttia uskoi, että vastuullinen sijoitta-

minen tulee entistä tärkeämmäksi seuraavan viiden

vuoden aikana. Vastuullisella sijoittamisella tarkoite-

taan ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen

liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden eli niin

sanottujen ESG-asioiden (Environment, Social and

Governance) huomioon ottamista sijoitustoiminnassa

siten, että salkun tuottoja riski-profiilit paranevat (ks.

esim. Finsifin vastuullisen sijoittamisen opas [3]).

YK:n vuonna 2006 julkaisemat vastuullisen

sijoittamisen periaatteet – Principles for Responsible

Investment (UN PRI) – ovat tukeneet vastuullisen

sijoittamisen kasvua ja lisänneet yleistä tietoutta

aihepiiristä. Tämä kehitys näkyy myös Suomessa, ja

iso osa suomalaisista institutionaalisista sijoittajista

on jo sitoutunut noudattamaan vastuullisen sijoittami-

sen periaatteita ja integroimaan ESG-asiat osaksi

sijoitusprosessia. Vastuullisen sijoittamisen periaat-

teilla on globaalisti lähes 1 700 allekirjoittajaa, joiden

yhteenlaskettu hallinnoitavien varojen määrä on 62

biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (kuva 1). [4]

Vastuullista sijoittamista voidaan tehdä kaikissa

omaisuuslajeissa, ja siihen on useita lähestymista-

poja. Vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat eivät

ole toisensa poissulkevia, vaan sijoittaja voi hyödyn-

tää useita lähestymistapoja rinnakkain. Yleisimmät

lähestymistavat ovat poissulkeminen, suosiminen/

toimialansa parhaat, ESG-integrointi, kestävän kehi-

tyksen teemasijoitukset, aktiivinen omistajuus ja

vaikuttaminen sekä vaikuttavuussijoittaminen.

1 Vuosina 1980–2000 syntyneiden sukupolvi.

7


Kuva 1: YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet: allekirjoittaneiden määrä sekä hallinnoitavat varat 2006–2016 (UN PRI)

Kuva 2: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet2

Kestävän kehityksen tavoitteet

2 Lisätietoa kestävän kehityksen tavoitteista: https://sustainabledevelopment.un.org/

Yhtenä tapana vastuullisuuden ja vaikuttavuuden konkretisoimisessa ja kommunikoimisessa ovat yleistyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG). Suurim-

pien suomalaisyhtiöiden ja globaalin parhaan käytän-

nön mukaisesti sijoituskenttä on omaksunut ne

käyttöönsä liiketoimintansa analysoinnissa, luonneh-

timisessa ja jäsentelyssä. Yksityisellä sektorilla ja

sijoittajilla nähdäänkin olevan tärkeä rooli näiden

tavoitteiden täyttymisessä.

Nämä vuonna 2015 YK:n jäsenmaiden kesken sovi-

tut, niin kutsutut Agenda 2030 -tavoitteet sisältävät 17

ylätason tavoitetta sekä näille 169 alatavoitetta.

Kestävän kehityksen tavoiteohjelman konkreettisiin

tavoitteisiin lukeutuvat esimerkiksi köyhyyden poista-

minen sen kaikissa muodoissa kaikkialta (1. tavoite),

terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen

kaikenikäisille (3. tavoite) ja edullisen, luotettavan,

kestävän ja uudenaikaisen energian varmistaminen

kaikille (7. tavoite). [5]

terveellisenelämänjahyvinvoinnintakaaminenkaikenikäisille(3.tavoite)jaedullisen,luotettavan,kestävänjauudenaikaisenenergianvarmistaminenkaikille(7.tavoite).(YK,eipvm)

Kuva1:YK:nvastuullisensijoittamisenperiaatteet:allekirjoittaneidenmääräsekähallinnoitavatvarat2006–2016(UNPRI)

Vastuullistasijoittamistavoidaantehdäkaikissaomaisuuslajeissa,jasiihenonuseitalähestymistapoja.Vastuullisensijoittamisenlähestymistavateivätoletoisensapoissulkevia,vaansijoittajavoihyödyntääuseitalähestymistapojarinnakkain.Yleisimmätlähestymistavatovatpoissulkeminen,suosiminen/toimialansaparhaat,ESG-integrointi,kestävänkehityksenteemasijoitukset,aktiivinenomistajuusjavaikuttaminensekävaikuttavuussijoittaminen.

Kestävänkehityksentavoitteet

Kuva2:YK:nkestävänkehityksentavoitteet2

YhtenätapanavastuullisuudenjavaikuttavuudenkonkretisoimisessajakommunikoimisessaovatyleistyneetYK:nkestävänkehityksentavoitteet(SustainableDevelopmentGoals,SDG).Suurimpiensuomalaisyhtiöidenjaglobaalinparhaankäytännönmukaisestisijoituskenttäonomaksunutnekäyttöönsäliiketoimintansaanalysoinnissa,luonnehtimisessajajäsentelyssä.Yksityiselläsektorillajasijoittajillanähdäänkinolevantärkeäroolinäidentavoitteidentäyttymisessä.

Nämävuonna2015YK:njäsenmaidenkeskensovitut,niinkutsututAgenda2030-tavoitteetsisältävät17ylätasontavoitettasekänäille169alatavoitetta.Kestävänkehityksentavoiteohjelmankonkreettisiintavoitteisiinlukeutuvatesimerkiksiköyhyydenpoistaminensenkaikissamuodoissakaikkialta(1.tavoite),

2Lisätietoakestävänkehityksentavoitteista:https://sustainabledevelopment.un.org/

terveellisenelämänjahyvinvoinnintakaaminenkaikenikäisille(3.tavoite)jaedullisen,luotettavan,kestävänjauudenaikaisenenergianvarmistaminenkaikille(7.tavoite).(YK,eipvm)

Kuva1:YK:nvastuullisensijoittamisenperiaatteet:allekirjoittaneidenmääräsekähallinnoitavatvarat2006–2016(UNPRI)

Vastuullistasijoittamistavoidaantehdäkaikissaomaisuuslajeissa,jasiihenonuseitalähestymistapoja.Vastuullisensijoittamisenlähestymistavateivätoletoisensapoissulkevia,vaansijoittajavoihyödyntääuseitalähestymistapojarinnakkain.Yleisimmätlähestymistavatovatpoissulkeminen,suosiminen/toimialansaparhaat,ESG-integrointi,kestävänkehityksenteemasijoitukset,aktiivinenomistajuusjavaikuttaminensekävaikuttavuussijoittaminen.

Kestävänkehityksentavoitteet

Kuva2:YK:nkestävänkehityksentavoitteet2

YhtenätapanavastuullisuudenjavaikuttavuudenkonkretisoimisessajakommunikoimisessaovatyleistyneetYK:nkestävänkehityksentavoitteet(SustainableDevelopmentGoals,SDG).Suurimpiensuomalaisyhtiöidenjaglobaalinparhaankäytännönmukaisestisijoituskenttäonomaksunutnekäyttöönsäliiketoimintansaanalysoinnissa,luonnehtimisessajajäsentelyssä.Yksityiselläsektorillajasijoittajillanähdäänkinolevantärkeäroolinäidentavoitteidentäyttymisessä.

Nämävuonna2015YK:njäsenmaidenkeskensovitut,niinkutsututAgenda2030-tavoitteetsisältävät17ylätasontavoitettasekänäille169alatavoitetta.Kestävänkehityksentavoiteohjelmankonkreettisiintavoitteisiinlukeutuvatesimerkiksiköyhyydenpoistaminensenkaikissamuodoissakaikkialta(1.tavoite),

2Lisätietoakestävänkehityksentavoitteista:https://sustainabledevelopment.un.org/

8


Sijoittajille tavoitteet tarjoavat viitekehyksen, jonka

avulla voidaan sekä kuvata omien sijoitusten vaikut-

tavuusalueita että myös tunnistaa ja konkretisoida

kestävän kehityksen ongelmia ja ratkaisuja niihin.

Esimerkiksi Alankomaissa onkin otettu jo askelia

SDG-vetoisen sijoittamisen suuntaan, kun ryhmä

institutionaalisia sijoittajia on sitoutunut edistämään

kestävän kehityksen tavoitteita [6]. Ryhmä koostuu

18 sijoittajasta, jotka hallinnoivat yhteensä 2 900

miljardin euron varallisuutta. Sijoittajien joukossa on

mm. Alankomaiden suurimpiin lukeutuvat institutio-

naaliset sijoittajat APG ja PGGM. Myös Suomessa

institutionaaliset sijoittajat ovat jo ottaneet SDG-ta-

voitteet osaksi sijoitustoimintaansa – mm. Ilmarinen

ja ELO ovat asettaneet tavoitteekseen suunnata osa

sijoitusvarallisuudestaan kohti kestävän kehityksen

tavoitteita.3

2.2 Vaikuttavuussijoittaminen yhdistää tuoton ja kestävän kehityksen

Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamisen muoto,

jossa yhdistyvät taloudellinen tuotto ja yhteiskunnalli-

nen hyöty. Maailmalla toimii jo laaja joukko vaikutta-

vuussijoittamisen ympärille rakennettuja rahastoja.4

Lisäksi merkittävät institutionaaliset sijoittajat, kuten

Morgan Stanley ja Blackrock, ovat kohdistaneet

huomiotaan vaikuttavuussijoittamisen suuntaan.

Vaikuttavuussijoittamismarkkinan kokoa käsitellään

tarkemmin luvuissa 2.4.Vaikuttavuussijoittamisen

(engl. impact investing) käsite itsessään on melko

tuore – se syntyi Rockefeller Foundationin järjestä-

mässä tapaamisessa vuonna 2007 [7]. Vaikuttavuus-

sijoittamisen syntymisen taustalla oli ajatus yksityi-

sen pääoman valjastamisesta ratkaisemaan yhteis-

kunnan kohtaamia ongelmia.

3 https://www.elo.fi/tietoa-elosta/uutiset/2017/elon-ilmastostrategia-tukee-ykn-kestavan-kehityksen-tavoitteita

https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2016/ilmastoperiaatteet_vahvistettu/4 Tarkemmin tietoa eri toimijoista ja rahastoista esimerkiksi osoitteessa https://www.impactbase.org/.

SDG-tavoitteet pääomasijoittajan toiminnassa

Bridges Ventures on Lontoossa vuonna 2002 perustettu pääomasijoitusyhtiö, joka on erikoistunut vaikut-

tavuussijoittamiseen. Bridges Ventures on rakentanut toimintansa neljän keskeisen teeman ympärille:

terveys ja hyvinvointi (Health & Well-being), koulutus ja taidot (Education & skills), kestävä eläminen ja

asuminen (Sustainable living) sekä liian vähäisellä huomiolle jäävät markkinat (Underserved markets).

Bridges Ventures on linjannut sijoituksensa suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja edellä

mainitut neljä keskeistä sijoitusteemaa vastaavat seuraaviin kestävän kehityksen tavoitteisiin:

• SDG 3: Terveyttä ja hyvinvointia

• SDG 4: Hyvä koulutus

• SDG 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

• SDG 10: Eriarvoisuuden vähentäminen

• SDG 11: Kestävät kaupungit ja yhteisöt

• SDG 12: Vastuullista kuluttamista

Bridges Venturesin sijoitukset ovat kohdistuneet mm. asuntojen rakentamiseen Lontoon tiivisti asutuilla

alueilla, kohtuuhintaiseen kuntosalipalveluiden tarjontaan, jotka mahdollistavat liikunnan myös vähätuloi-

sille, sekä kiertotaloutta edistävään teknologiayritykseen, joka edistää käytettyjen kirjojen kierrätystä ja

uudelleenkäyttöä. Bridges Ventures on julkaissut vuodelta 2016 ”Annual Impact Report – Tackling socie-

ty’s biggest challenges” -nimisen raportin, jossa yhtiö kuvaa tarkemmin sijoitusstrategiaansa ja sen

kautta aikaansaamaansa yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvaa vaikuttavuutta. [13]

9


Vaikuttavuussijoittaminen voidaankin nähdä työka-

luna sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkomi-

sessa. Vaikuttavuussijoittamisessa pyritään tunnista-

maan ratkaisuja, jotka ratkaisevat yhteiskunnallisia

haasteita. Toisaalta vaikuttavuussijoittamisen kasvun

taustalla voidaan nähdä myös julkisen sektorin

muuttuva rooli heikkenevän huoltosuhteen ja yhteis-

kunnan rajallisten resurssien ristipaineessa.

Vaikuttavuussijoittaminen tarjoaa sijoittajille

yhtäältä mahdollisuuden linjata sijoitusstrategiansa

tukemaan tiettyä arvomaailmaa, toisaalta mahdolli-

suuden tunnistaa uusia liiketoiminnan kasvumahdolli-

suuksia. Vaikuttavuuden huomioiminen osana sijoi-

tustoimintaa voi toimia työkaluna näiden nousevien

mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Yleisiä vaikutta-

vuusteemoja ovat mm. rahoituksen saatavuus, hyvinvointi ja terveys, koulutus, uusiutuva ener-gia, ilmastonmuutos ja kestävä maatalous.

Sijoitustoiminta tai oikeastaan sen mahdollis-

tama liiketoiminta luo aina jonkinlaista vaikuttavuutta

– negatiivista tai positiivista. Vaikuttavuussijoittamisen

erottaakin muusta sijoittamisesta kaksi asiaa: intenti-onaalisuus eli tietoinen positiivisen vaikuttavuuden

tavoittelu sekä tavoitteiden asettaminen halutulle

vaikuttavuudelle ja näiden tavoitteiden toteutumisen

aktiivinen mittaaminen. Määritelmän kannalta

vähimmäisvaatimuksina toimiikin juuri vaikuttavuuden

mitattavuus sekä tietoisuus vaikuttavuuden tavoitte-

lussa. Tämä rajaa vaikuttavuussijoittamisen piiristä

pois ne sijoitukset, jotka tuottavat vaikuttavuutta,

mutta jotka ovat syntyneet ilman tietoista tarkoitusta

vaikuttavuuden tavoittelulle.

Vaikuttavuussijoittaminen on saapunut Suo-meen aivan viime vuosien aikana. Sitra käynnisti

vaikuttavuusinvestoimisen avainalueen keväällä

2014. Avainalueen tavoitteena on luoda Suomeen

vaikuttavuussijoittamisen ekosysteemi sekä lisätä

vaikuttavuussijoittamisen tunnettuutta toimijoiden

keskuudessa. Avainalueen huomion kohteena on

ollut erityisesti SIB-malli, eli tuloperustainen rahoitus-

sopimus (Social Impact Bond, SIB), jotka tarjoaa

uudenlaisen tavan ehkäistä ja ratkoa yhteiskunnalli-

sia ongelmia sekä samalla tehostaa verovarojen

käyttöä.

2.3 Vaikuttavuussijoittamisen kirjo on laaja

Vaikuttavuussijoittaminen voi saada monia eri muo-

toja, ja se muodostaa sijoitusstrategian, jota voidaan

hyödyntää läpi eri omaisuuslajien (mm. vieraan sekä

oman pääoman ehtoiset sijoitukset, kiinteistöt, infra-

struktuuri). Sijoittajan tuottotavoite voi vaihdella

riskikorjatusta markkinatuotosta aina pelkkään pää-

oman säilymiseen riippuen sijoittajien motiiveista.

Osa vaikuttavuussijoittamisen ympärille rakenne-

tuista rahastoista, jotka ovat alun perin hyväksyneet

alle markkinatuoton olevat tuotot, ovat todistaneet

pystyvänsä tuottamaan markkinaehtoisia tuottoja ja

tämän seurauksena voineet nostaa omaa tuottotavoi-

tettaan. [8]

Vaikuttavuussijoittajat muodostavat laajan ja kirjavan joukon. Heitä yhdistää motivaatio tuottaa

yhteiskunnallista positiivista muutosta taloudellisen

tuoton rinnalla. Tavoitteet vaikuttavuudelle ja tuotolle

kuitenkin vaihtelevat huomattavasti toimijoiden kes-

kuudessa. Esimerkiksi mandaattinsa mukaisesti

toimivat institutionaaliset sijoittajat sekä monet yksi-

tyiset sijoittajat tavoittelevat sijoitukseltaan lähtökoh-

taisesti markkinatuottoa vastaavaa tuottoa. Toisaalta

esimerkiksi aatteelliselta pohjalta toimivat säätiöt

voivat tietyissä tilanteissa hyväksyä alle markkinatuo-

ton jäävän tuottotavoitteen osana laajempaa sijoi-

tusstrategiaansa.

10


Kuva 3: Vastuullisen sijoittamisen segmentit (Bridges Ventures & The Parthenon Group: Investing for Impact: Case studies across Asset Classes, 2010).

Vaikuttavuussijoittamisen voidaan nähdä asettuvan

perinteisen sijoittamisen jatkumoksi, jossa tuottojen

lisäksi tavoitellaan yhteiskuntaan kohdistuvaa positii-

vista muutosta. Sijoittajan vaikuttavuus-, riski- sekä

tuottotavoitteiden perusteella vaikuttavuussijoitukset

voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan (ks.

myös kuva 3):

1. Tuotto ensin -sijoittajat (engl. financial-first): yhteiskunnan haasteiden ratkominen voi tarjota

sijoittajalle mahdollisuuden tavoitella positiivista

vaikuttavuutta ja samalla tarjota markkinatuoton

tai jopa paremman. Tästä esimerkkinä voi olla

vaikuttavuuden ympärille rakennettujen pääoma-

sijoitusrahastojen sijoitukset mm. cleantech-yri-

tyksiin, joiden tuotteet tai palvelut tarjoavat rat-

kaisuja yhteiskunnan kohtaamiin ongelmiin.

2. Vaikuttavuus ensin -sijoittajat (engl. impact-first): joissakin tapauksissa sijoittaja voi joutua

hyväksymään markkinatuottoa alhaisemman

tuoton tavoitellun vaikuttavuuden kustannuksella.

Esimerkkinä voi toimia mm. vieraan pääoman

ehtoinen sijoitus yhteiskunnalliseen yritykseen,

joka toimii markkinalla, jossa tuotto-odotus on

tavanomaista markkinatuottoa pienempi.

Edellä mainitut tulosperusteiset rahoitussopimukset

(SIB) sijoittuvat usein ”vaikuttavuus ensin” -katego-

rian alle, sillä niiden tarkoituksena on ensisijaisesti

tuottaa korkeaa vaikuttavuutta. Toisaalta ne voivat

tarjota myös kiinnostavan sijoitusmahdollisuuden

osana hajautettua salkkua. Hyväntekeväisyys, jossa

tavoitellulle vaikuttavuudelle ei aseteta vastineeksi

tuottotavoitetta, ei puolestaan ole vaikuttavuussijoitta-

mista.

Kuva3:Vastuullisensijoittamisensegmentit(BridgesVentures&TheParthenonGroup:InvestingforImpact:CasestudiesacrossAssetClasses,2010).

Vaikuttavuussijoittamisenvoidaannähdäasettuvanperinteisensijoittamisenjatkumoksi,jossatuottojenlisäksitavoitellaanyhteiskuntaankohdistuvaapositiivistamuutosta.Sijoittajanvaikuttavuus-,riski-sekätuottotavoitteidenperusteellavaikuttavuussijoituksetvoidaanjakaakarkeastikahteenkategoriaan(ks.myöskuva3):

1. Tuottoensin-sijoittajat(engl.financial-first):yhteiskunnanhaasteidenratkominenvoitarjotasijoittajallemahdollisuudentavoitellapositiivistavaikuttavuuttajasamallatarjotamarkkinatuotontaijopaparemman.Tästäesimerkkinävoiollavaikuttavuudenympärillerakennettujenpääomasijoitusrahastojensijoituksetmm.cleantech-yrityksiin,joidentuotteettaipalveluttarjoavatratkaisujayhteiskunnankohtaamiinongelmiin.

2. Vaikuttavuusensin-sijoittajat(engl.impact-first):joissakintapauksissasijoittajavoijoutuahyväksymäänmarkkinatuottoaalhaisemmantuotontavoitellunvaikuttavuudenkustannuksella.Esimerkkinävoitoimiamm.vieraanpääomanehtoinensijoitusyhteiskunnalliseenyritykseen,jokatoimiimarkkinalla,jossatuotto-odotusontavanomaistamarkkinatuottoapienempi.

Edellämainituttulosperusteisetrahoitussopimukset(SIB)sijoittuvatusein”vaikuttavuusensin”-kategorianalle,silläniidentarkoituksenaonensisijaisestituottaakorkeaavaikuttavuutta.Toisaaltanevoivattarjotamyöskiinnostavansijoitusmahdollisuudenosanahajautettuasalkkua.Hyväntekeväisyys,jossatavoitellullevaikuttavuudelleeiasetetavastineeksituottotavoitetta,eipuolestaanolevaikuttavuussijoittamista.

1 1


Tuoton ja vaikuttavuuden yhdistäminen

Wermuth Asset Management on vuonna 1999 perustettu saksalainen sijoitusyhtiö, joka tavoittelee toi-

minnallaan ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikuttavuutta korkean taloudellisen tuoton rin-

nalla. Sijoitusyhtiön pääomasijoitusrahastot ”Green Gateway Fund” sekä ”Green Gateway Fund 2” sijoit-

tavat uusiutuvan energian, internetin sekä energia- ja resurssitehokkuuden ympärille rakentuviin mah-

dollisuuksiin. Sijoitukset kohdistuvat pääasiassa eurooppalaisiin yrityksiin, joiden tuotteet ja palvelut

tarjoavat ratkaisuja erityisesti kehittyville markkinoille, joissa energiankulutus on suurta ja energiatehok-

kuus matalaa.

Sijoitusstrategian taustalla on yleisesti ajatus siitä, että maailma on suuren muutoksen edessä ja tämä

tuo sijoittajan näkökulmasta erittäin kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia. Sijoitustoiminnassa korostuvat

erityisesti ”neljännen teollisen vallankumouksen”, globaalien megatrendien sekä ilmastonmuutoksen

tuomat haasteet ja mahdollisuudet.

Sen lisäksi, että vaikuttavuuden nähdään olennaisesti liittyvän sijoituskohteiden tuottopotentiaaliin,

rahastomanagereiden carry-tuotto on sidottu vaikuttavuuden toteutumiseen. Rahaston managereiden

carry-tuottoihin vaikuttaa taloudellisen tuoton lisäksi kunkin sijoituksen vaikuttavuustavoitteiden toteutu-

minen sijoituksen elinkaaren ajalta.

Lisätietoa niin sijoitusstrategiasta kuin vaikuttavuuden sitomisesta carry-tuottoon Green Gateway

Fund 2:n osalta on luettavissa seuraavasta esityksestä: http://www.wermutham.com/

media/58127/20170201-GGF2-Presentation.pdf

2.4 Vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoittamisen nykytila

Vastuullinen sijoittaminen on valtavirtaistunut ja

kasvaa vauhdilla.

Global Sustainable Investment Alliance (GSIA)

on vuodesta 2014 julkaissut yhteenvetoraportin

vastuullisen sijoittamisen globaalista tilasta ja mark-

kinan koosta perustuen alueellisten kattojärjestöjen

(mm. Eurosif, US Sif) raportointiin. Vastuullisen sijoittamisen markkina kasvaa nopealla vauhdilla. GSIA arvioi globaalin vastuullisen sijoittamisen

markkinan kooksi vuonna 2016 22,89 biljoonaa

dollaria ammattimaisen sijoittamisen osalta . Vuo-

desta 2014 vastuullisen sijoittamisen strategioiden

piirissä oleva varallisuus on kasvanut globaalisti 25

prosenttia. Maantieteellisesti Eurooppa (52,6 %) sekä

Yhdysvallat (38,1 %) ovat selkeästi suurimmat mark-

kinat vastuullisen sijoittamisen osalta.5 Eri vastuulli-

sen sijoittamisen strategioista negatiivinen poissulke-

minen muodostaa edelleen käytetyimmän lähesty-

mistavan (15,02 biljoonaa dollaria). Toiseksi yleisin

strategia on ESG-integrointi (10,37 biljoonaa dolla-

ria), joka on kasvanut vuodesta 2014 peräti 38 pro-

senttia. Tällä hetkellä vastuullisen sijoittamisen eri

strategioiden alla on 26 prosenttia kaikesta maailman

ammattimaisen varallisuudenhoidon piirissä olevasta

sijoitusvarallisuudesta. Euroopassa vastaava luku on

peräti 53 prosenttia. [9]

5 Niin vastuullisen sijoittamisen markkinan kokoa kuin vaikuttavuussijoittamisen kokoa arvioitaessa on hyvä huomioida, että eri toimijat saattavat määritellä käsitteet eri tavalla ja myös laskentatavoissa saattaa olla eroja. Tämän johdosta luvut eri tutkimusten välillä eivät ole suoraan vertailukelpoi-sia.

12


GSIA:n raportti tarjoaa tietoa myös vaikuttavuus-

sijoittamisen markkinan koosta ja kehityksestä.

Mielenkiinto vaikuttavuussijoittamisen ympärillä

kasvaa, mutta vaikuttavuussijoittamisen markkina on

absoluuttiseltaan kooltaan vielä pieni (248 miljardia

dollaria). Vaikuttavuussijoittaminen on kasvanut

globaalisti 146 prosenttia vuodesta 2014, ja se onkin

tällä hetkellä nopeinten kasvava vastuullisen sijoitta-

misen strategia. Euroopassa kasvua on ollut samalla

ajanjaksolla peräti 385 prosenttia. Seuraavaksi

nopeimmin kasvava vastuullisen sijoittamisen strate-

gia globaalisti ovat kestävän kehityksen teemasijoi-

tukset 140 prosentin kasvulla vuodesta 2014 (Euroo-

passa 146 %). Raportti mainitsee vaikuttavuussijoitta-

misen ja temaattisten sijoittamisen kasvun taustalla

olevan lisääntyvät huolet ilmastonmuutokseen liittyen

sekä mahdollisesti vuonna 2015 solmitun Pariisin

ilmastosopimuksen vaikutus. Temaattisten sijoitusten

osalta uusiutuva energia ja energiatehokkuus muo-

dostavatkin suurimmat kategoriat Euroopassa.

Vaikuttavuussijoittamisen maailmanlaajuinen

yhteistyöverkosto Global Impact Investing Network

(GIIN) tarjoaa osaltaan tietoa vaikuttavuussijoittami-

sen markkinan nykytilasta. GIIN kerää vuosittaiseen

julkaisuunsa tietoa vaikuttavuussijoittamisen toimi-

kentästä ja sen toimijoista sekä markkinan koosta ja

kehittymisestä. Vuoden 2017 raportti (perustuen

vuoden 2016 lukuihin) sisältää vastaukset 209 vaikut-

tavuussijoittajan osalta. Raportti osoittaa vaikutta-

vuussijoittamisen markkinan kehittyvän sekä sijoitta-

jien odottavan aktiivisuuden lisääntyvän jatkossa

entisestään.

Raportin mukaan hallinnoitavien rahojen koko-

naismäärä vuoden 2016 lopussa oli noin 114 miljar-

dia dollaria. Eri omaisuuslajeista oman pääoman

ehtoiset sijoitukset ovat vastaajien keskuudessa

yleisimpiä (noin kolme neljäsosaa vastaajista). Seu-

raavaksi yleisin sijoitusinstrumentti on vieras pääoma

(noin puolet vastaajista). Omaa pääomaa käytetään

erityisesti kasvuvaiheen sijoituksiin ja vastaavasti

vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset kohdistuvat

kypsempiin listaamattomiin yrityksiin. Vuoden 2016

aikana vastaajat suuntasivat noin 22 miljardia dolla-

ria vaikuttavuussijoittamiseen. Vuoden 2017 osalta

suuri osa vastaajista ilmoitti aikovansa lisätä sekä

sijoitusten lukumäärää (54 %) että sijoitetun pää-

oman määrää (71 %) verrattuna edeltävään vuoteen.

Vastaajista 91 prosenttia raportoi sijoitustuottojen

olleen linjassa tai ylittäneen niille asetetun tuot-

to-odotuksen. Vastaajista 66 prosenttia tavoitteli

vaikuttavuussijoittamisen kautta riskikorjattua markki-

natuottoa. [10]

Vaikuttavuussijoittamisen tuotot Cambridge Associates ja GIIN julkaisivat vuonna

2015 ensimmäisen vaikuttavuussijoittamiseen keskit-

tyvän, ns. benchmark-raportin, jossa tarkastellaan

vaikuttavuussijoittamisen tuottoja. Raporttiin on

koottu tiedot 51 vaikuttavuussijoittamiseen erikoistu-

neen pääomasijoitusrahaston tuloksista, ja verrattu

niitä perinteisiin pääomasijoitusrahastoihin. Vaikutta-

vuussijoittamisen nuoruuden takia olemassa oleva

rahastojen tuottohistoria, otoksen koko sekä saata-

villa oleva data eivät ole vielä kovin kattavia, mutta

raportin perusteella vaikuttavuussijoittamisen kautta

pystyttiin tuottamaan markkinatuottoja vastaavaa

tuottoa sijoittajille. Raportin mukaan alle 100 miljoo-

nan dollarin rahastokoossa vuosina 1998–2010

perustetut vaikuttavuusrahastot tuottivat 9,5 prosen-

tin netto-IRR-tuoton (efektiivinen korko, Internal Rate

of Return) sijoittajilleen suoriutuen paremmin kuin

saman kokoluokan perinteiset rahastot (4,5 %).

Pienemmät vaikuttavuusrahastot suoriutuivat parem-

min kuin suuremman kokoluokan (yli 100 miljoonaa

dollaria) rahastot, jotka tuottivat 6,2 prosenttia (perin-

teiset rahastot samassa kokoluokassa tuottivat 8,3

%). Lisäksi kehittyville markkinoille sijoittavat vaikut-

tavuusrahastot tuottivat paremmin (9,1 %) kuin

kehittyneiden maiden rahastot (4,8 %). [11]

13


Kuva 4: Vaikuttavuussijoittamiseen erikoistuneiden rahastojen tuotot - Cambridge Associates and GIIN benchmark -raportti.

Vaikuttavuussijoittaminen yhdistetään yhä monesti

markkinaehtoisia sijoituksia huonompaan tuottoon.

Cambridge Associatesin ja GIIN benchmark-raportti

osoittaa kuitenkin, että vaikuttavuussijoittamisen

tuotot ovat linjassa ja voivat jopa ylittää perinteisten

sijoitusten tuotot. Tuottohistorian kehittyessä tästä

voidaan saada yhä tarkempaa näyttöä, mutta jo nyt

voidaan todeta, että vaikuttavuuden ei tarvitse tarkoit-

taa tuotosta luopumista.

Tuoton ja vaikuttavuuden yhdistäminen

Euroopan investointirahasto käynnisti vuonna 2013 Social Impact Accelerator (SIA) -nimisen rahastojen

rahaston, jonka tehtävänä on tehdä sijoituksia eurooppalaisiin yhteiskunnallisesti vaikuttaviin yrityksiin

sijoittaviin venture capital -rahastoihin. Rahastojen rahaston koko on 243 miljoonaa euroa ja siinä on

mukana sekä julkista että yksityistä rahaa.

Sijoitusten edellytys on, että kohderahasto tavoittelee tietoisesti vaikuttavuutta ja rahaston manage-

reiden carry-tuotot on sidottu vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Käytännössä tämä on toteutettu

sopimalla kohderahastojen jokaisen kohdeyrityksen kohdalla erikseen vaikuttavuustavoitteet, joiden

toteutumista seurataan. Tavoitteet on indeksoitu, jolloin eri portfolioyhtiöiden kehitystä on mahdollista

seurata yhteismitallisesti salkkutasolla ja tavoiteasetannassa on huomioitu myös esimerkiksi nopeiden

irtautumisten mahdollisuus. Jos rahasto jää merkittävästi vaikuttavuustavoitteista, menee carry-tuotto tai

osa siitä rahastomanagereiden hyväksymään hyväntekeväisyyskohteeseen. Näin kaikkien osapuolten

intresseissä on maksimoida sekä taloudellista tulosta että vaikuttavuutta.

Kuva4:Vaikuttavuussijoittamiseenerikoistuneidenrahastojentuotot-CambridgeAssociatesandGIINbenchmark-raportti.

Vaikuttavuussijoittaminenyhdistetäänyhämonestimarkkinaehtoisiasijoituksiahuonompaantuottoon.CambridgeAssociatesinjaGIINbenchmark-raporttiosoittaakuitenkin,ettävaikuttavuussijoittamisentuototovatlinjassajavoivatjopaylittääperinteistensijoitustentuotot.Tuottohistoriankehittyessätästävoidaansaadayhätarkempaanäyttöä,muttajonytvoidaantodeta,ettävaikuttavuudeneitarvitsetarkoittaatuotostaluopumista.

Tuotonjavaikuttavuudenyhdistäminen

Euroopaninvestointirahastokäynnistivuonna2013SocialImpactAccelerator(SIA)-nimisenrahastojenrahaston,jonkatehtävänäontehdäsijoituksiaeurooppalaisiinyhteiskunnallisestivaikuttaviinyrityksiinsijoittaviinventurecapital-rahastoihin.Rahastojenrahastonkokoon243miljoonaaeuroajasiinäonmukanasekäjulkistaettäyksityistärahaa.

Sijoitustenedellytyson,ettäkohderahastotavoitteleetietoisestivaikuttavuuttajarahastonmanagereidencarry-tuototonsidottuvaikuttavuustavoitteidensaavuttamiseen.Käytännössätämäontoteutettusopimallakohderahastojenjokaisenkohdeyrityksenkohdallaerikseenvaikuttavuustavoitteet,joidentoteutumistaseurataan.Tavoitteetonindeksoitu,jolloineriportfolioyhtiöidenkehitystäonmahdollistaseuratayhteismitallisestisalkkutasollajatavoiteasetannassaonhuomioitumyösesimerkiksinopeidenirtautumistenmahdollisuus.Josrahastojäämerkittävästivaikuttavuustavoitteista,meneecarry-tuottotaiosasiitärahastomanagereidenhyväksymäänhyväntekeväisyyskohteeseen.Näinkaikkienosapuoltenintresseissäonmaksimoidasekätaloudellistatulostaettävaikuttavuutta.

14


2.5 Tutkimuksen viitekehykset

Vastuullisen sijoittamisen viitekehys

Kuva 5: Tutkimuksessa hyödynnettävä vastuullisen sijoittamisen viitekehys.

Vaikuttavuussijoittaminen voidaan nähdä jatku-mona muille vastuullisen sijoittamisen lähesty-mistavoille. Eri lähestymistapoja voidaan tarkastella

jatkumona, jossa sijoittaja lisääntyvässä määrin

huomioi ESG-asiat osana päätöksentekoa. Vaikutta-

vuussijoittaminen menee askeleen pidemmälle

perinteisimmistä ESG-asioiden ympärille rakentu-

vista vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista

tuomalla kolmannen ulottuvuuden – vaikuttavuuden

– riskin ja tuoton rinnalle. Huomioitavaa on, että eri

lähestymistavat eivät ole toisensa poissulkevia vaan

sijoittaja voi hyödyntää niitä rinnakkain. Vastuullisen

sijoittamisen viisi eri lähestymistapaa ovat seuraavat:

1. ESG-riskit: Vastuullisen sijoittamisen kehit-

tymisessä sijoituskohteiden poissulkeminen

ja ESG-riskien tunnistaminen muodostavat

perinteisesti ensimmäisen askeleen. Taus-

talla ovat erityisesti kasvavat vaatimukset

läpinäkyvyydelle sekä ymmärrys siitä, että

ESG-asiat voivat vaikuttaa sijoituskohteen

riski-tuotto-profiiliin. Tarkoituksena on välttää

sijoituksia mm. tietyille toimialoille tai yrityk-

siin perustuen asetettuihin ESG-kriteereihin.

2. ESG-mahdollisuudet: Riskienhallinnasta

seuraava askel on hyödyntää ESG-asioita

aktiivisemmin mahdollisuuksien tunnistami-

sessa ja pyrkiä tekemään sijoituksia vas-

tuullisiin kohdeyrityksiin, joille hyvä

ESG-suorituskyky muodostaa positiivisen

erottautumistekijän suhteessa kilpailijoihin.

Lähestymistavassa sijoituskohteiden vas-

tuullisuuden nähdään muodostavan tärkeän

tekijän pitkän ajan arvonluonnin kannalta, ja

sijoittajan fokus siirtyy riskeistä lisäarvon

tuottamiseen.

ESG-integraatio: ESG-integraatio muodos-

taa lähestymistavan, jossa sijoittaja pyrkii

osana sijoitustoimintaansa järjestelmällisesti

hyödyntämään ESG-informaatioita osana

sijoitusanalyysia ja -päätöksiä. ESG-asioilla

on kokonaisvaltainen rooli mm. sijoituskoh-

teen valinnassa, omistuksen aikaisessa

monitoroinnissa ja raportoinnissa sekä

osana aktiivista omistajuutta. Taustalla on

sijoittajan pyrkimys parantaa sijoitusportfo-

lionsa riski-tuotto-profiilia erityisesti pitkällä

aikavälillä.

2.5 Tutkimuksenviitekehykset

Vastuullisensijoittamisenviitekehys

Kuva5:Tutkimuksessahyödynnettävävastuullisensijoittamisenviitekehys.

Vaikuttavuussijoittaminenvoidaannähdäjatkumonamuillevastuullisensijoittamisenlähestymistavoille.Erilähestymistapojavoidaantarkastellajatkumona,jossasijoittajalisääntyvässämäärinhuomioiESG-asiatosanapäätöksentekoa.VaikuttavuussijoittaminenmeneeaskeleenpidemmälleperinteisimmistäESG-asioidenympärillerakentuvistavastuullisensijoittamisenlähestymistavoistatuomallakolmannenulottuvuuden–vaikuttavuuden–riskinjatuotonrinnalle.Huomioitavaaon,ettäerilähestymistavateivätoletoisensapoissulkeviavaansijoittajavoihyödyntääniitärinnakkain.Vastuullisensijoittamisenviisierilähestymistapaaovatseuraavat:

1. ESG-riskit:VastuullisensijoittamisenkehittymisessäsijoituskohteidenpoissulkeminenjaESG-riskientunnistaminenmuodostavatperinteisestiensimmäisenaskeleen.Taustallaovaterityisestikasvavatvaatimuksetläpinäkyvyydellesekäymmärryssiitä,ettäESG-asiatvoivatvaikuttaasijoituskohteenriski-tuotto-profiiliin.Tarkoituksenaonvälttääsijoituksiamm.tietyilletoimialoilletaiyrityksiinperustuenasetettuihinESG-kriteereihin.

2. ESG-mahdollisuudet:RiskienhallinnastaseuraavaaskelonhyödyntääESG-asioitaaktiivisemminmahdollisuuksientunnistamisessajapyrkiätekemäänsijoituksiavastuullisiinkohdeyrityksiin,joillehyväESG-suorituskykymuodostaapositiivisenerottautumistekijänsuhteessakilpailijoihin.Lähestymistavassasijoituskohteidenvastuullisuudennähdäänmuodostavantärkeäntekijänpitkänajanarvonluonninkannalta,jasijoittajanfokussiirtyyriskeistälisäarvontuottamiseen.

3. ESG-integraatio:ESG-integraatiomuodostaalähestymistavan,jossasijoittajapyrkiiosanasijoitustoimintaansajärjestelmällisestihyödyntämäänESG-informaatioitaosanasijoitusanalyysiaja-päätöksiä.ESG-asioillaonkokonaisvaltainenroolimm.sijoituskohteenvalinnassa,omistuksen

15


3. Kestävän kehityksen teemasijoitukset: Temaattisen sijoittamisen, eli esimerkiksi sijoi-

tusten kohdistamisen tietyille liiketoimin-

ta-alueille tai tietynlaisia ratkaisuja tai palveluita

kehittäviin yrityksiin, voidaan nähdä olevan hyvin

lähellä vaikuttavuussijoittamista. Sijoitukset

voivat kohdistua mm. koulutuksen edistämisen,

hyvinvointiin ja terveyteen, rahoituksen saata-

vuuteen, uusiutuvaan energiaan, energiatehok-

kuuteen sekä muihin erilaisten ympäristöön liitty-

vien haasteiden ratkomiseen puhtaiden teknolo-

gioiden avulla. Sijoitukset tuottavat oikein

kohdistuessaan vaikuttavuutta, mutta vaikutta-

vuus ei välttämättä ole sijoittajan tietoisena

kriteerinä sijoitukselle.

4. Vaikuttavuussijoittaminen: Vaikuttavuussijoitta-

misessa sijoitukset kohdistuvat ratkaisuihin, jotka

edistävät yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä

asioita. Sijoitukset voivatkin kohdistua samoihin

teemoihin/toimialoihin kuin temaattisessa sijoitta-

misessa. Vaikuttavuussijoittamisen erottaa

temaattisesta sijoittamisesta ja muista vastuulli-

sen sijoittamisen lähestymistavoista intentio-naalisuus vaikuttavuuden tavoittelussa taloudel-

lisen tuoton rinnalla, konkreettisten vaikutta-vuustavoitteiden asettaminen sijoitukselle

sekä näihin tavoitteisiin liittyvän vaikuttavuuden mallintaminen ja mittaaminen osana sijoitus-

toimintaa.

Temaattisen sijoittamisen tarjoamat mahdollisuudet

Taaleri on suomalainen finanssitalo, joka on tuonut markkinoille uusiutuvan energian ja cleantechin ympä-

rille rakennetun kiertotalousrahaston sekä afrikkalaisiin kiinteistökohteisiin sijoittavan rahaston. Kiertotalous-

rahasto sijoittaa niin kasvuyrityksiin kuin yksittäisiin tuotantolaitoksiin, jotka hyötyvät ja edistävät kiertota-

loutta. Keskeiset teemat rahastolla ovat uusiutuva energia, kierrätys- ja materiaalinkäsittely ja energiansääs-

töratkaisut. Taalerin Afrikka-rahasto sijoittaa pääomaintensiiviselle kiinteistösektorille mm. asuintalojen,

toimitilojen sekä kauppakeskusten rakentamiseen. Afrikkaan kohdistuvat kiinteistösijoitukset saavat aikaan

paikallisesti positiivisen kierteen ja mahdollistavat kasvun laajasti eri sektoreilla kerrannaisvaikutusten kautta.

Rahastojen avulla Taaleri pystyy vastaamaan asiakkaiden arvomaailmaan sekä edistämään yhteis-

kunnallisesti tärkeitä asioita sijoitustuottojen ohella. Sijoittajan näkökulmasta rahastot mahdollistavatkin

sijoittajan omien taloudellisten tavoitteiden sekä yhteiskunnallisen ja ympäristöön kohdistuvan vaikuttavuu-

den yhdistämisen.

Jalanjälki-kädenjälki-viitekehys

Kuva 6: Tutkimusta varten muodostettu jalanjälki-kädenjälki-viitekehys- nelikentän avulla voidaan jaotella toimijat vastuullisuuden ja vaikuttavuuden suhteen neljään eri kategoriaan.

Jalanjälki-kädenjälki-viitekehys

Kuva6:Tutkimustavartenmuodostettujalanjälki-kädenjälki-viitekehys-nelikentänavullavoidaanjaotellatoimijatvastuullisuudenjavaikuttavuudensuhteenneljäänerikategoriaan.

Tutkimustavartenmuodostetussajalanjälki-kädenjälki-viitekehyksessänelikentänx-akselillaonvastuullisuusjay-akselillavaikuttavuus.Vastuullisuudessahuomiokiinnittyyyrityksenomantoiminnanjalanjälkeenjasenminimoimiseen.Jalanjäljellätarkoitetaanyrityksentaimuunorganisaationomienoperaatioiden(tuotanto,hankintaketju,henkilöstöjne.)vaikutuksia(positiivisetjanegatiiviset)kestäväänkehitykseenjahyvinvointiin.Vastuullisuudessapainottuukinhyvinpitkältiläpinäkyvyydentuomatvaatimuksetjasidosryhmienodotuksetyrityksenjalanjäljenosalta.

Aktiivisenvaikuttavuudentavoittelunyhteydessävoidaantaasvastaavastipuhuayritystoiminnankädenjäljestä.Kädenjäljellätarkoitetaanyrityksentaimuunorganisaationtarjoamien/tuottamientuotteiden,palveluidenjaratkaisujenvaikutuksia(positiivisetjanegatiiviset)kestäväänkehitykseenjahyvinvointiin.Toisinsanoenvaikuttavuudenkohdallapainottuuyrityksenliiketoimintaanliittyvätyhteiskuntaanjahyvinvointiinkohdistuvatpositiivisetvaikutuksetsekäkestävänkehityksenedistäminensenomientuotteidenjapalveluidenkautta.ESG-riskien,-mahdollisuuksien,ja-integraationkohdallavoidaanpuhuaerityisestiyritystoiminnanjalanjäljestä,jatemaattistensijoitustenjavaikuttavuussijoittamisenosaltakorostuuyritystoiminnankädenjälki.

Kunvastuullisuuttajavaikuttavuuttalähestytäänsitäkautta,kuinkapitkälläyritysonniinvaikuttavuudessakuinvastuullisuudessakin,voidaantoimijatjaotellaniihin,jotkaovatvastapolkunsaalussamolemmissa,niihin,jotkaovatjovarsinpitkälläjokovastuullisuudessataivaikuttavuudessa,sekäniihin,jotkaovatedenneetmolempienosaltajopidemmälle.Tutkimuksessatätäjaotteluahyödynnetääntarkasteltaessasuomalaisiapääomasijoittajiasekäheidänsuhtautumistaanjakäytäntöjäänvastuulliseensijoittamiseen(jalanjälki)javaikuttavuussijoittamiseen(kädenjälki).Viitekehystämyöshyödynnettiininstitutionaalistensijoittajienhaastatteluissavastuullisuudenjavaikuttavuudenväliseneronhavainnollistamiseksi.

Viitekehyksenavullamuodostettavianeljääryhmäävoidaanluonnehtiaseuraavasti:

VastuullisuudenaloittelijaVastuullisuudenaloittelijaeijuurikaanvieläpanostaESG-informaationhyödyntämiseentaiyritäkääntäävastuullisuuttaomaksiedukseen.Vastuullisuuskysymyksetnähdäänennenkaikkeavaatimustennoudattamisenajaniihinmukautumisena.

16


Tutkimusta varten muodostetussa jalanjälki-kädenjäl-

ki-viitekehyksessä nelikentän x-akselilla on vastuulli-

suus ja y-akselilla vaikuttavuus. Vastuullisuudessa

huomio kiinnittyy yrityksen oman toiminnan jalanjäl-

keen ja sen minimoimiseen. Jalanjäljellä tarkoitetaan

yrityksen tai muun organisaation omien operaatioi-

den (tuotanto, hankintaketju, henkilöstö jne.) vaiku-

tuksia (positiiviset ja negatiiviset) kestävään kehityk-

seen ja hyvinvointiin. Vastuullisuudessa painottuukin

hyvin pitkälti läpinäkyvyyden tuomat vaatimukset ja

sidosryhmien odotukset yrityksen jalanjäljen osalta.

Aktiivisen vaikuttavuuden tavoittelun yhteydessä

voidaan taas vastaavasti puhua yritystoiminnan

kädenjäljestä. Kädenjäljellä tarkoitetaan yrityksen tai

muun organisaation tarjoamien/tuottamien tuotteiden,

palveluiden ja ratkaisujen vaikutuksia (positiiviset ja

negatiiviset) kestävään kehitykseen ja hyvinvointiin.

Toisin sanoen vaikuttavuuden kohdalla painottuu

yrityksen liiketoimintaan liittyvät yhteiskuntaan ja

hyvinvointiin kohdistuvat positiiviset vaikutukset sekä

kestävän kehityksen edistäminen sen omien tuottei-

den ja palveluiden kautta. ESG-riskien, -mahdolli-

suuksien, ja -integraation kohdalla voidaan puhua

erityisesti yritystoiminnan jalanjäljestä, ja temaattis-

ten sijoitusten ja vaikuttavuussijoittamisen osalta

korostuu yritystoiminnan kädenjälki.

Kun vastuullisuutta ja vaikuttavuutta lähestytään

sitä kautta, kuinka pitkällä yritys on niin vaikuttavuu-

dessa kuin vastuullisuudessakin, voidaan toimijat

jaotella niihin, jotka ovat vasta polkunsa alussa

molemmissa, niihin, jotka ovat jo varsin pitkällä joko

vastuullisuudessa tai vaikuttavuudessa, sekä niihin,

jotka ovat edenneet molempien osalta jo pidemmälle.

Tutkimuksessa tätä jaottelua hyödynnetään tarkastel-

taessa suomalaisia pääomasijoittajia sekä heidän

suhtautumistaan ja käytäntöjään vastuulliseen sijoit-

tamiseen (jalanjälki) ja vaikuttavuussijoittamiseen

(kädenjälki). Viitekehystä myös hyödynnettiin instituti-

onaalisten sijoittajien haastatteluissa vastuullisuuden

ja vaikuttavuuden välisen eron havainnollistamiseksi.

Viitekehyksen avulla muodostettavia neljää ryh-mää voidaan luonnehtia seuraavasti:

Vastuullisuuden aloittelijaVastuullisuuden aloittelija ei juurikaan vielä panosta

ESG-informaation hyödyntämiseen tai yritä kääntää

vastuullisuutta omaksi edukseen. Vastuullisuuskysy-

mykset nähdään ennen kaikkea vaatimusten noudat-

tamisena ja niihin mukautumisena.

ESG-mestariESG-mestari on ottanut jo ison harppauksen vastuul-

lisuuden suuntaan. Ajattelussa painottuu läpinäky-

vyys sijoituskohteiden toimintaan, ESG-informaatiota

hyödynnetään osana sijoitustoimintaa ja toiminnassa

huomioidaan riskien lisäksi myös vastuullisuuden

luomat mahdollisuudet. Samalla ESG-asiat on myös

integroitu osaksi muuta toimintaa. Toisin sanoen

huomio siis kiinnittyy sijoitus- ja yritystoiminnan

jalanjälkeen – oman takapihan pitämiseen puhtaana

– ilman, että pyrittäisiin aktiivisesti muuttamaan

maailmaa.

Impact-mestariVastuullisuuden ja vaikuttavuuden välisen suhteen

toiseen ääripäähän sijoittuu Impact- eli vaikuttavuus-

mestari, joka pyrkii sijoittamaan liiketoimintaan, jonka

kädenjälki on suuri ja joka tuottaa paljon vaikutta-

vuutta. Huomio suuntautuu eteenpäin liiketoiminnan

tuomiin mahdollisuuksiin ja keskeistä on se, mitä

ongelmia yrityksen toiminta on ratkaisemassa oman

toimintansa kautta. Toisaalta ESG- ja vastuullisuusky-

symykset eivät ole agendalla ensimmäisinä ja sijoi-

tukset voivatkin kohdistua lisäksi kohteisiin, joiden

jalanjälki on myös suuri.

Vastuullinen vaikuttajaVastuullisen vaikuttajan sijoitustoiminnassa yhdisty-

vät niin vastuullisuus kuin vaikuttavuuden tavoittelu.

Sijoitustoiminnassa on edelleen vahvasti mukana

vastuullinen toiminta ja ESG-asioiden huomioiminen,

mutta sijoituksilla tavoitellaan aktiivisesti myös vaikut-

tavuutta. Sijoitukset kohdistuvat yrityksiin, joiden liike-

toiminnan kautta on mahdollisuus ratkoa yhteiskun-

nan kohtaamia ongelmia, ja samalla pidetään huolta

siitä, että yritysten oma toiminta on vastuullisella

pohjalla.

17


3. Institutionaalisten sijoittajien näkökulma vaikuttavuussijoittamiseenTutkimuksen päätavoitteen – suomalaisen pääomasi-

joittajakentän vaikuttavuussijoittamisen nykytilan ja

suunnan selvittämisen – tueksi tutkimuksella pyrittiin

myös ymmärtämään kysyntää. Kysynnällä viitataan

pääomarahastoihin sijoittavien institutionaalisten

sijoittajien näkemyksiä, kokemuksia ja odotuksia

yleisesti vaikuttavuussijoittamiseen liittyen ja erityi-

sesti suhteessa pääomasijoittajien vaikuttavuuteen.

Haastateltavia oli yhteensä yhdeksän henkilöä edus-

taen viittä institutionaalista sijoittajatahoa (ks. liite).

Haastatteluissa kartoitettiin:

— vaikuttavuussijoittamisen tuntemusta ja nykytilan

arviota

— vaikuttavuussijoittamisen suhdetta muuhun

sijoittamiseen, erityisesti vastuulliseen sijoittami-

seen

— institutionaalisten sijoittajien vastuullisen sijoitta-

misen käytäntöjä suhteessa pääomasijoittajiin

— kokemuksia ja näkemyksiä pääomasijoittajien

vaikuttavuuslähestymistavoista ja potentiaalista

— arviota vaikuttavuussijoittamisen tulevaisuudesta

Suomessa

Institutionaalisten sijoittajien haastatteluissa

testattiin kirjallisuuskatsauksen, kansainvälisen tar-

kastelun ja asiantuntijanäkemysten pohjalta muodos-

tunutta viitekehystä, jolla voitaisiin kuvata suomalai-

sen sijoittajakentän sijoittumista vaikuttavuussijoitta-

misen ”skaalaan”, kun sekä tuotto- että

vaikuttavuustavoitteet huomioidaan. (ks. luku 2.5.)

3.1 Vaikuttavuussijoittaminen tänään: institutionaalisten sijoittajien näkemyksiä

”Hapuilevaa mutta kiinnostavaa.”

Haastatellut sijoittajat olivat poikkeuksetta tietoisia

vaikuttavuussijoittamisesta mutta arvioivat, ettei

Suomessa vielä ole muodostunut varsinaista ekosys-

teemiä, markkinaa tai edes vakiintunutta määritystä

vaikuttavuussijoittamisen sisällöstä. Käsitemäärittelyn

kehittymättömyydestä huolimatta vaikuttavuussijoitta-

miseen liitetään kuitenkin toistuvasti seuraavia

asioita, joiden kautta institutionaalisten sijoittajien

näkemyksiä voidaan tarkastella: Käsitemäärittelyn

kehittymättömyydestä huolimatta vaikuttavuussijoitta-

miseen liitetään kuitenkin toistuvasti seuraavia

asioita, joiden kautta institutionaalisten sijoittajien

näkemyksiä voidaan tarkastella:

— Vaikuttavuussijoittaminen aktiivisena ESG- eli

vastuullisena sijoittamisena

— Vaikuttavuussijoittaminen temaattisena sijoittami-

sena

— Vaikuttavuussijoittaminen uudenlaisten kumppa-

nuuksien ja hyvinvoinnin rahoittamisena

Suomessa seurataan aktiivisesti maailmalla

laajaa kiinnostusta herättävää vaikuttavuussijoitta-

mista (ks. esim. luku 2.4.), mutta suomalaisen vaikut-

tavuussijoittamisen nykytilaa kuvattiin vielä ”hapuile-

vaksi” – muotoa, määritelmää ja markkinaa etsiväksi.

Inspiraatiota etsitään erityisesti Hollannista, jossa

vaikuttavuussijoittaminen on haastateltavien mukaan

voimakkaassa kasvussa. Suomessa toimijat tarkaste-

levat parhaillaan vaikuttavuussijoittamiseen liittyviä

mahdollisuuksia. Yhteisen määrityksen ja sen poh-

jalle kasvavan ekosysteemin puuttuessa institutionaa-

listen sijoittajien lähestymistavoissa painottuukin

nykytilassa nimenomaan kartoittaminen aktiivisen

vaikuttavuussijoittamisen asemesta.

18


Yhteinen kieli kehityksen edellytys

Haastattelut ilmensivät hyvin tilannetta, jossa vaikut-

tavuussijoittamisen ymmärtäminen riippuu yksittäis-

ten henkilöiden näkemyksistä ja saman organisaa-

tion sisällä näkemykset saattavat vielä vaihdella ja

hakea muotoaan. Suurin vedenjakaja haastatteluissa

oli käsitys tuoton ja vaikuttavuuden suhteesta. Suurin

osa haastatelluista ilmaisi oman organisaationsa

edustavan vaikuttavuussijoittamisessa ”koulukuntaa”,

jolla vaikuttavuus täydentää tuotto-odotusta, eikä

tuotosta olla valmiita luopumaan vaikuttavuuden

kustannuksella. Haastatteluissa nousi esiin myös

näkemys, että vaikuttavuussijoittaminen on askel

kohti hyväntekeväisyyttä, mistä syystä kyseinen

toimija oli sanoutunut kategorisesti irti vaikuttavuussi-

joittamisesta vastuullisen sijoittamisen politiikassaan.

Kiinnostavana havaintona voidaan kuitenkin todeta,

että haastattelujen perusteella Suomeen on rantautu-

nut maailmalla jo vakiintumassa oleva määritys

vaikuttavuussijoittamisesta sijoittamisena, jolla tavoi-

tellaan tuoton rinnalla, siitä tinkimättä, vaikuttavuutta

(ks. luku 2.3).

Vaikuttavuussijoittaminen aktiivisena ESG-sijoittamisena

Tyypillisimmin vaikuttavuussijoittaminen nähtiin

vastuullisen, eli niin sanotun ESG-asiat huomioivan

sijoittamisen (tarkemmin luvussa 2.1), luontevana

seuraavana kehityskulkuna. Tämä tarkoittaisi vaikut-

tavuuden tuomista osaksi raportointivaatimuksia,

analyysejä ja mahdollisesti myös itse sijoitusstrate-

giaa ajan kuluessa ja luotettavan mittaamisen ja

raportoinnin kehittyessä. Tässä näkemyksessä pai-

nottuu vaikuttavuuden tuominen osaksi tapaa kuvata

sijoittamisen kohteena olevaa toimintaa, kun taas

vaikuttavuuden sijoitusstrategiaa ohjaava vaikutus

jää taka-alalle tai odottamaan evoluution seuraavaa

vaihetta eli luotettavan vaikuttavuusmallinnuksen

kehitystä.

Keskeinen osa vaikuttavuuden näkemistä osana ESG-sijoittamisen kehitystä on ajatus vaikuttavuudesta mahdollisuutena hahmottaa tietyn liiketoiminnan pitkän tähtäimen kasvumah-dollisuuksia. Siinä missä ESG-sijoittaminen on

kulkenut pitkän tien negatiivisesta poissulkemista

kohti ESG-analyysin tuomista integroiduksi osaksi

normaalia analyysi- ja valuaatiotyökalupakkia, vaikut-

tavuus liittyy vahvasti itse liiketoimintaan. ESG-ajatte-

lussa on painotettu läpinäkyvyyttä sijoituskohteiden

omaan toimintaan (ns. jalanjälki), omaan takapihaan.

Vaikuttavuus ottaa aktiivisen askeleen kestävän

kehityksen ja liiketoimintalogiikan yhdistämiseen:

mitä ongelmia toiminta on ratkaisemassa vaikutta-

vuudella, jota se luo (ns. kädenjälki). Vaikuttavuussi-

joittamisen hahmottaminen jalanjälki-kädenjälki-viite-

kehyksen kautta (ks. luku 2.5.) kuvaakin erinomai-

sesti haastateltujen sijoittajien näkemyksiä

vaikuttavuussijoittamisesta ja sen suunnasta Suo-

messa: tapa tuoda vaikuttavuuden kautta yhteiskun-

nallinen ja ympäristöllinen markkinahyöty esiin.

Samalla tämä mahdollistaa ainakin teoriassa vaikut-

Kuva 7: Institutionaalisten sijoittajien sijoittuminen jalanjälki-kädenjälki-viitekehyksessä.

vaikuttavuustäydentäätuotto-odotusta,eikätuotostaollavalmiitaluopumaanvaikuttavuudenkustannuksella.Haastatteluissanousiesiinmyösnäkemys,ettävaikuttavuussijoittaminenonaskelkohtihyväntekeväisyyttä,mistäsyystäkyseinentoimijaolisanoutunutkategorisestiirtivaikuttavuussijoittamisestavastuullisensijoittamisenpolitiikassaan.Kiinnostavanahavaintonavoidaankuitenkintodeta,ettähaastattelujenperusteellaSuomeenonrantautunutmaailmallajovakiintumassaolevamääritysvaikuttavuussijoittamisestasijoittamisena,jollatavoitellaantuotonrinnalla,siitätinkimättä,vaikuttavuutta(ks.luku2.3).

VaikuttavuussijoittaminenaktiivisenaESG-sijoittamisena

Tyypillisimminvaikuttavuussijoittaminennähtiinvastuullisen,eliniinsanotunESG-asiathuomioivansijoittamisen(tarkemminluvussa2.1),luontevanaseuraavanakehityskulkuna.Tämätarkoittaisivaikuttavuudentuomistaosaksiraportointivaatimuksia,analyysejäjamahdollisestimyösitsesijoitusstrategiaaajankuluessajaluotettavanmittaamisenjaraportoinninkehittyessä.Tässänäkemyksessäpainottuuvaikuttavuudentuominenosaksitapaakuvatasijoittamisenkohteenaolevaatoimintaa,kuntaasvaikuttavuudensijoitusstrategiaaohjaavavaikutusjäätaka-alalletaiodottamaanevoluutionseuraavaavaihettaeliluotettavanvaikuttavuusmallinnuksenkehitystä.

KeskeinenosavaikuttavuudennäkemistäosanaESG-sijoittamisenkehitystäonajatusvaikuttavuudestamahdollisuutenahahmottaatietynliiketoiminnanpitkäntähtäimenkasvumahdollisuuksia.SiinämissäESG-sijoittaminenonkulkenutpitkäntiennegatiivisestapoissulkemistakohtiESG-analyysintuomistaintegroiduksiosaksinormaaliaanalyysi-javaluaatiotyökalupakkia,vaikuttavuusliittyyvahvastiitseliiketoimintaan.ESG-ajattelussaonpainotettuläpinäkyvyyttäsijoituskohteidenomaantoimintaan(ns.jalanjälki),omaantakapihaan.Vaikuttavuusottaaaktiivisenaskeleenkestävänkehityksenjaliiketoimintalogiikanyhdistämiseen:mitäongelmiatoimintaonratkaisemassavaikuttavuudella,jotaseluo(ns.kädenjälki).Vaikuttavuussijoittamisenhahmottaminenjalanjälki-kädenjälki-viitekehyksenkautta(ks.luku2.5.)kuvaakinerinomaisestihaastateltujensijoittajiennäkemyksiävaikuttavuussijoittamisestajasensuunnastaSuomessa:tapatuodavaikuttavuudenkauttayhteiskunnallinenjaympäristöllinenmarkkinahyötyesiin.Samallatämämahdollistaaainakinteoriassavaikuttavuudentuomisenaikanaanvahvemminosaksimyössijoitusstrategioita.

Kuva7:Institutionaalistensijoittajiensijoittuminenjalanjälki-kädenjälki-viitekehyksessä.

19


Vaikuttavuussijoittaminen temaattisena sijoittamisena

ESG-jatkumon rinnalla tai täydennyksenä haasta-tellut lähestyivät vaikuttavuussijoittamista temaattisen sijoittamisen kautta. Esimerkiksi

cleantech-rahastot tai terveys- ja hyvinvointiliiketoi-

minta sijoituskohteena ovat jo nykyisellään luonnolli-

nen osa sijoittajien salkkuja ilman, että niiden ilmeisiä

vaikuttavuuksia tuodaan näkyvästi osaksi sijoi-

tusstrategiaa tai sijoituksen suorituskyvyn mittaa-

mista. Vaikuttavuus todettiinkin täydentäväksi ele-

mentiksi sekä jo olemassa olevien teemasijoitusten

”tuotteistamisessa” että toisaalta niiden aidossa

seulonnassa, oikeassa kohdistamissa ja lopulta

myös sijoituksen tulosten arvioinnissa. Vaikuttavuus

temaattisuuteen yhdistettynä nähtiin myös mahdolli-

suutena tunnistaa myös uusia aloja, joissa kestävän

liiketoiminnan markkina voisi syntyä ongelmien ja

ratkaisujen kohdatessa.

Temaattisuus ja näkemys vaikuttavuudesta

ESG:n ”lisäelementtinä” tai jatkumona kasvavat

lähelle toisiaan keskusteltaessa YK:n kestävän kehi-

tyksen tavoitteista (ks. luku 2.1.). Suomalaiset institu-

tionaaliset sijoittajat ovat ottaneet viimeisen puolen-

toista vuoden aikana kansainvälisen esimerkin

mukaisesti käyttöön YK:n kestävän kehityksen tavoit-

teet (Sustainable Development Goals, SDG) toimi-

vana viitekehyksenä myös kuvaamaan sijoitusten

vaikuttavuusalueita. YK:n 17 SDG-tavoitetta autta-vat haastateltujen mukaan konkretisoimaan kestävän kehityksen ongelmia, ratkaisuja ja näin myös niihin liittyvää liiketoimintaa. Suomalaiset

institutionaaliset sijoittajat hyödyntävät jo tänä päi-

vänä kyseisiä tavoitteita kuvaamaan sijoitusten

vaikuttavuutta ja haastatellut näkivät, että tulevaisuu-

dessa tavoitteita tullaan hyödyntämään myös sijoi-

tusstrategisesti yhä selvemmin. Tässä ajatus

ESG-jatkumosta ja temaattisuudesta kohtaavat.

Temaattisuus näyttäisi olevan lähestymistapa, jonka

kautta vaikuttavuussijoittaminen ja sen tuoma lisä-

arvo on hahmotettavissa ja ero vaikuttavuussijoittami-

seen tuotto-odotuksesta luopumisena helposti nähtä-

vissä.

Vaikuttavuussijoittaminen uudenlaisten kumppanuuksien ja hyvinvoinnin rahoittamisena

Vaikuttavuussijoittaminen herätti haastatelluissa

myös eri tason assosiaatioita julkisen sektorin osalli-

suudesta vaikuttavuussijoittamisen ekosysteemiin.

Suomessa vaikuttavuussijoittaminen on toistaiseksi

pitkälti diskurssissa yhdistetty Sitran vaikuttavuusin-

vestoimisen avainalueen toimintaan. Haastatellut

mainitsivat lähes poikkeuksetta Sitran esimerkkinä

keskeisestä vaikuttavuussijoittamisen tietoisuuden

nostajasta Suomessa. Sitran toiminnan keskiössä on

ollut vahva panostus tuloperustaisen rahoitussopi-

mus (SIB) -toimintamallin edistämiseen ja juurrutta-

miseen etenkin Suomen hyvinvointikenttään (ks. luku

2.2). Kyseinen vaikuttavuusinvestoimisen laajaan

työkalupakkiin kuuluva, mutta vain sen yhden instru-

mentin muodostava kokonaisuus heijastui vahvasti

osasta haastatteluja. Tällöin haastatellut yhdistivät

vaikuttavuussijoittamisen julkisen sektorin tulevaisuu-

teen, korkeaan regulaatioriskiin ja myös yhteiskun-

nalliseen yrittäjyyteen ja kansalaisjärjestöjen toimin-

taan. Nämä tyypillisesti vaikuttavuusinvestoimisen

SIB-toimintaan liitettävä ominaisuudet peilasivat

myös vastaajien omia kokemuksia ja kokeiluja – osa

toimijoista lähestyi vaikuttavuussijoittamista nimen-

omaan omien, esimerkiksi hyvinvointipalveluihin

liittyvien, SIB-kokeilujensa kautta.

Maailmalla julkisen sektorin takaama vaikuttavuusin-

vestoiminen on tietyillä markkinoilla kasvussa, mutta

tässä tutkimuksessa painotetaan ”perinteisen” pää-

omasijoittajakentän mahdollisuuksia huomioida

vaikuttavuussijoittaminen osana omaa toimintaansa.

Tarkemmin vaikuttavuussijoittamisen eri suuntauksia

on kuvailtu luvussa 2.3.

20


3.2 Vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoittamisen käytännöt, kokeilut ja kokemukset

Vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet kulkevat

haastateltujen mukaan käsi kädessä vastuullisen

sijoittamisen tulevaisuuden kanssa. Näin ollen myös

ESG-käytäntöjen nykytilan ymmärrys on keskeistä

vaikuttavuussijoittamisen tulevaisuutta arvioitaessa.

ESG-käytännöt yleisesti

Haastateltujen institutionaalisten sijoittajien ESG- eli

vastuullisen sijoittamisen käytännöt olivat systemaat-

tisesti kehitettyjä ja jo varsin vakiintuneita. Viimeisten

vuosien aikana ESG on tullut osaksi arkipäivän

sijoitustoimintaa ja kukin haastatelluista on pyrkinyt

löytämään mallin, jossa ESG-näkökulma tuodaan

osaksi olemassa olevia prosesseja sekä koskien

analyysityötä että kohteiden kanssa käytävää dialo-

gia ja asetettavia vaatimuksia.

Tyypillisesti haastateltavat olivat sitoutuneet

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (UN

PRI). Näiden pohjalta useimmat sijoittajat olivat

rakentaneet omat vastuullisen sijoittamisen periaat-

teensa ja vaatimuksensa sijoituskohteiden analysoi-

misen ja sijoitusaikaisen ESG-toiminnan tueksi.

Yleisenä löydöksenä oli, että kaikki sijoittajat suhtautuvat vastuulliseen sijoittamiseen vaka-vuudella ja sen arvo sijoittamisen riskienhallin-nalle ja tulevaisuuden arvonluonnille tunniste-taan. Tyypillisesti erityisesti eläkevakuutusyhtiöiden

vastuullisen sijoittamisen sitoumukset ja käytännön

prosessit ovat kansainvälisessä vertailussakin Suo-

messa erittäin hyvällä tasolla. Keskeiseksi tekijäksi

haastatellut nostavat omistusrakenteesta ja missiosta

sekä mandaatista nousevat yhteiskunnalliset, pitkään

tähtäimeen keskittyvät tehtävät.

ESG-lähestymistavoissa nähdään kuitenkin

myös eroja. Osalle haastatelluista korostuu vastuulli-

nen sijoittaminen riskienhallintana ja poissulkemi-

sena (vrt. kuva 8). Toiset taas nostivat selvemmin

esiin ESG-asioiden mahdollisuudet liiketoiminnan ja

arvon kehittämisessä erityisesti hieman pidemmällä

aikavälillä – toki toimialasta riippuen. Lisäarvonäkö-

kulmaa esiin tuoneet sijoittajat mainitsivat tyypillisesti

myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG-ta-

voitteet) ja sen, että vastuullisen sijoittamisen toimin-

nassa on siirrytty riskinäkökulmasta analysoimaan

aktiivisesti kestävän kehityksen ongelmien ratkaise-

misen liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä keskuste-

lussa ESG-lähestymistapa lähenikin jo vaikuttavuus-

sijoittamista.

Sijoittajat painottivat, että tilanne vastuullisessa

sijoittamisessa on muuttunut nopeasti. Vielä kymme-

nen vuotta sitten vastuullinen sijoittaminen oli kau-

kana valtavirrasta, mutta nyt vastuullisen sijoittami-

sen peruspalikat ovat integroitunut ja vakiintunut osa

sijoitustoimintaa. Tutkimukset osoittavat, että vastuul-

liset yritykset ovat ”tulevaisuudenkestäviä” ja näin

ollen hyviä sijoituskohteita. [12] Tämä näkyy muun

muassa siinä, että hyvä ESG-suoriutuminen saattaa

nostaa analyytikkojen antamia yritysten tavoitehin-

toja. ESG-raportointi ja läpinäkyvyys ovat arkipäivää

ja niillä ei enää voida myöskään yksinään erottua.

Kuva 8: Tutkimuksessa hyödynnettävä vastuullisen sijoittamisen viitekehys.

3.2 Vastuullisensijoittamisenjavaikuttavuussijoittamisenkäytännöt,kokeilutjakokemukset

Vaikuttavuussijoittamisenmahdollisuudetkulkevathaastateltujenmukaankäsikädessävastuullisensijoittamisentulevaisuudenkanssa.NäinollenmyösESG-käytäntöjennykytilanymmärrysonkeskeistävaikuttavuussijoittamisentulevaisuuttaarvioitaessa.

ESG-käytännötyleisesti

HaastateltujeninstitutionaalistensijoittajienESG-elivastuullisensijoittamisenkäytännötolivatsystemaattisestikehitettyjäjajovarsinvakiintuneita.ViimeistenvuosienaikanaESGontullutosaksiarkipäivänsijoitustoimintaajakukinhaastatelluistaonpyrkinytlöytämäänmallin,jossaESG-näkökulmatuodaanosaksiolemassaoleviaprosessejasekäkoskienanalyysityötäettäkohteidenkanssakäytäväädialogiajaasetettaviavaatimuksia.

TyypillisestihaastateltavatolivatsitoutuneetYK:nvastuullisensijoittamisenperiaatteisiin(UNPRI).NäidenpohjaltauseimmatsijoittajatolivatrakentaneetomatvastuullisensijoittamisenperiaatteensajavaatimuksensasijoituskohteidenanalysoimisenjasijoitusaikaisenESG-toiminnantueksi.Yleisenälöydöksenäoli,ettäkaikkisijoittajatsuhtautuvatvastuulliseensijoittamiseenvakavuudellajasenarvosijoittamisenriskienhallinnallejatulevaisuudenarvonluonnilletunnistetaan.TyypillisestierityisestieläkevakuutusyhtiöidenvastuullisensijoittamisensitoumuksetjakäytännönprosessitovatkansainvälisessävertailussakinSuomessaerittäinhyvällätasolla.Keskeiseksitekijäksihaastatellutnostavatomistusrakenteestajamissiostasekämandaatistanousevatyhteiskunnalliset,pitkääntähtäimeenkeskittyvättehtävät.

Kuva8:Tutkimuksessahyödynnettävävastuullisensijoittamisenviitekehys.

ESG-lähestymistavoissanähdäänkuitenkinmyöseroja.Osallehaastatelluistakorostuuvastuullinensijoittaminenriskienhallintanajapoissulkemisena(vrt.kuva8).ToisettaasnostivatselvemminesiinESG-asioidenmahdollisuudetliiketoiminnanjaarvonkehittämisessäerityisestihiemanpidemmälläaikavälillä–tokitoimialastariippuen.LisäarvonäkökulmaaesiintuoneetsijoittajatmainitsivattyypillisestimyösYK:nkestävänkehityksentavoitteet(SDG-tavoitteet)jasen,ettävastuullisensijoittamisentoiminnassaonsiirryttyriskinäkökulmastaanalysoimaanaktiivisestikestävänkehityksenongelmienratkaisemisenliiketoimintamahdollisuuksia.TässäkeskustelussaESG-lähestymistapalähenikinjovaikuttavuussijoittamista.

Sijoittajatpainottivat,ettätilannevastuullisessasijoittamisessaonmuuttunutnopeasti.Vieläkymmenenvuottasittenvastuullinensijoittaminenolikaukanavaltavirrasta,muttanytvastuullisensijoittamisenperuspalikatovatintegroitunutjavakiintunutosasijoitustoimintaa.Tutkimuksetosoittavat,ettävastuullisetyrityksetovat”tulevaisuudenkestäviä”janäinollenhyviäsijoituskohteita.[12]Tämänäkyymuunmuassasiinä,ettähyväESG-suoriutuminensaattaanostaaanalyytikkojenantamiayritysten

21


Pääomasijoittajat ja ESG-käytännöt

Haastattelujen painopiste oli institutionaalisten sijoit-

tajien pääomasijoituskenttään kohdistamissa

ESG-odotuksissa, -vaatimuksissa sekä kokemuk-

sissa vaikuttavuussijoittamiseen liittyen. Kuten institu-

tionaalisten sijoittajien yleisissä ESG-käytännöissä,

myös pääomasijoittajiin kohdistuvissa odotuksissa ja

vaatimuksissa on tapahtunut merkittävää systemaat-

tisuuden ja vaatimustason nousua viime vuosina.

Institutionaalisten sijoittajien vastuullinen sijoittami-

nen on yleensä lähtenyt liikkeelle listayhtiöiden

analysoinnista, mutta aivan muutamien viime vuosien

aikana myös pääomakenttään on saatu vakiinnutet-

tua vastuullisen sijoittamisen peruskäytännöt.

ESG-lähestymistavan pohjalla ovat tyypilliset ns.

side letteriin sisällytettävät vastuullisuusperiaatteet tai

-vaatimukset, jotka muodostavat sijoittajan ja rahas-

ton hallinnointiyhtiön ESG-sitoutumisen pohjan.

Seuraavassa luvussa tarkemmin esiteltävissä pää-

omasijoittajien haastatteluissa ilmeni, että side lette-

reiden ESG-elementit ovat lyöneet itsensä läpi

nimenomaan viimeisten 1–2 vuoden aikana läpi

nostaen samalla kokoluokasta riippumatta pääomasi-

joittajien omaa ESG-tietoisuutta merkittävästi Suo-

messa.

Side lettereistä seuraava askel – tämäkin institu-

tionaalisten sijoittajien valtavirtaa – ovat ESG-rapor-

tointivaatimukset. Tyypillisesti näiden vuosisykli on

kerran kalenterivuodessa ja raportointi tapahtuu

tyypillisimmin rahastotasolla. Raportoinnissa vaadi-

taan ESG:n perusasioita, mutta tarkemmin vaatimus-

ten sisältö saattaa vaihdella eri sijoittajilla riippuen

sekä institutionaalisen sijoittajan että rahastoyhtiön

ESG-kypsyydestä ja esimerkiksi kohdetoimialoista.

Raportointi on tyypillisimmillään joko standardimuo-

toista (esim. Invest Europen ohjeistus) tai institutio-

naalisen sijoittajan kansainvälisten parhaiden käytän-

töjen ja omien periaatteiden pohjalta laadittuun

viitekehykseen nojautuvaa.

ESG-asioissa on suhteessa pääomasijoittajiin

siirrytty yhä aktiivisempaan vaiheeseen. Sekä institu-

tionaalisten että jäljempänä käsiteltävät pääomasijoit-

tajien haastattelut vahvistavat tätä havaintoa: viimei-

sen vuoden (2016–2017) aikana ESG-asiat ovat

nousseet osaksi sijoittajien jatkuvaa dialogia ja

esimerkiksi rahastojen Advisory Committee -komiteat

nähdään tässä keskeisenä foorumina. Edistyneim-

mät institutionaaliset sijoittajat korostivatkin ESG:llä

olevan merkitystä nimenomaan aktiivisena sijoitustoi-

mintana ja vaikuttamisena. Esimerkiksi rahastojen

johdon kanssa pyritään keskustelemaan, miten

ESG-asioita voitaisiin parhaiten kehittää.

Vastuullisen sijoittamisen keskusteluja on kui-

tenkin leimannut institutionaalisten sijoittajien oma

aktiivisuus ja pääomasijoittajien roolina on ollut

reaktiivisesti vastata esitettyihin ESG-vaatimuksiin ja

-kysymyksiin. Institutionaaliset sijoittajat kuitenkin

painottavat, että pääomasijoittajilta toivotaan proaktii-

vista otetta omien ESG-asioiden edistämiseksi sekä

viestimiseksi institutionaalisten sijoittajien suuntaan.

ESG-asiat kiinnostavat yhä enemmän, ja siinä missä

raportointivaatimukset sekä sijoitustoiminnan läpinä-

kyvyys ovat jo perusedellytyksiä, ESG-asioiden

lähestyminen arvonluonnin näkökulmasta tuo institu-

tionaalisten sijoittajien näkemyksen mukaan merkittä-

vää erottautumisetua paremmin esiintuotuna.

22


Vaikuttavuussijoittamisen nykytila ja kokeilut

Käytännön kokeilujen tasolla vaikuttavuussijoitta-

mista on jo tehty haastateltujen edustamissa yhti-

öissä, mutta samanaikaisesti voidaan todeta, että

käytännön toimien kuvaus kulkee käsi kädessä

toimijoiden vaikuttavuussijoittamisen käsitteenmääri-

tyksen kanssa. Keskeisinä löydöksinä voidaan

todeta seuraavaa:

Tuotosta ei olla valmiita luopumaan vaikutta-vuuden kustannuksella. Ainoastaan sekä tuottoon

että vaikuttavuuteen pyrkivä vaikuttavuussijoittami-

nen, johon tämäkin tutkimus keskittyy, on sijoittajille

kiinnostavaa.

Vastaajat jakautuvat karkeasti

1. niihin, joilla on jo ensimmäisiä intentionaalisia

vaikuttavuussijoittamisen kokeiluja takana,

2. niihin, jotka näkevät vaikuttavuuden jatkumona,

teemasijoittamisena tai lisäelementtinä olemassa

olevaan ESG-lähestymistapaan

3. ja niihin, joille vaikuttavuus on tavalla tai toisella

jo tapaa toimia, mutta lähestymistapaa ei ole

systematisoitu tai sitä ei kutsuta vaikuttavuussi-

joittamiseksi.

Mittaaminen on kaikille vastaajille keskeinen haaste, mutta toisaalta vaikuttavuuden kvalitatiivista

arvoa korostetaan perinteistä kvantitatiivista analyy-

siä täydentävänä elementtinä.

Julkisen sektorin rooli suhteessa vaikuttavuussi-

joittamiseen jakaa näkemyksiä ja heijastuu suhtautu-

miseen.

Vaikuttavuuden määritelmälle löytyi myös laajoja ja suppeita tulkintoja. Esimerkiksi Suomeen

sijoittamisen katsottiin jo itsessään luovan työllisyys-

vaikutusta kotimaahan. Toisaalta yhteiselle vaikutta-

vuuksien viitekehykselle tunnistettiin selvä tarve.

Tähän tarpeeseen haastatellut kokivat YK:n kestävän

kehityksen tavoitteiden parhaiten vastaavan myös

sijoitusten vaikuttavuutta tarkasteltaessa.

Löydöksiä voidaan kuvata muutamien käytännön

esimerkkien ja kokemusten kautta:

Esimerkki 1: Vaikuttavuussijoittamisen pois-sulkeminen

Lähes kaikki haastatellut painottivat, että vaikuttavuu-

teen pyrkiminen ei voi johtaa tuotosta luopumiseen.

Yksi haastatelluista tahoista oli omaksunut vaikutta-

vuussijoittamisesta määritelmän, jossa vaikuttavuus-

sijoittaminen nimenomaan tarkoittaisi hyväntekeväi-

syyttä lähestyvää julkisen ”hyvän” tuottamista (ks.

luku 2.3) ja näin ollen kyseinen sijoittaja oli linjannut

vaikuttavuussijoittamisen omien sijoitusperiaattei-

densa ulkopuolelle. Haastattelussa kuitenkin selvisi,

että kyseinen toimija sovelsi monia vaikuttavuussijoit-

tamisen elementtejä omassa sijoitustoiminnassaan

jopa monia muita haastateltuja selvemmin.

Esimerkki 2: Vaikuttavuus temaattisuutena

Osa vastaajista näki vaikuttavuuden olevan osa

nykyistä tai tulevaa sijoituspalettiaan temaattisten

sijoitusten kautta. Näistä otettiin käytännön esimer-

kiksi ja tulevaisuuden merkittävämmäksi ”vaikutta-

vuusfokukseksi” ilmastonmuutoksen nostamat ongel-

mat ja tarpeet. Liiketoiminta, jonka vaikutus vastaa

näihin haasteisiin, nähtiin jo nykyisessä temaatti-

sessa sijoittamisessa alueena, jossa vaikuttavuus ja

tuotto kohtaavat ja näin ollen käytännön esimerkkinä

markkinavetoisesta vaikuttavuussijoittamisesta, jonka

kyseinen yhtiö näki olevan merkittävässä kasvussa.

Esimerkki 3: Vaikuttavuus yhteistyössä julkisen sektorin kanssa

Hankalimmaksi alueeksi kokeilujen osalta osoittautui-

vat tuloperusteisten rahoitussopimusten (SIB) tyyppi-

set kokeilut, joista muutamilla haastatelluilla oli koke-

muksia. Nämä kokeilut rakentuvat kumppanuuksien

varaan ja edellyttävät molemminpuolista ymmärrystä

tavoitteista, toimintamallista sekä halutuista vaikutuk-

sista ja niiden mallintamisesta ja mittaamisesta.

Haastateltujen kokemukset kertoivat yhteisen kielen

löytämisen haasteista, ekosysteemin epäkypsyy-

destä ja tarpeesta nostaa sekä julkisen sektorin että

muiden kokeilukumppaneiden tietoisuuden tasoa.

Näissä kokeilussa vaikuttavuus on keskiössä ja

tuotto-odotuksesta oltiin ainakin jossakin määrin

valmiita tinkimään; näin ollen ne jäävät tämän tutki-

muksen fokuksen ulkopuolelle. Kokonaisuuden

kannalta on kuitenkin tärkeää huomata, että tämän

kaltaiset vaikuttavuuskokeilut ovat osaltaan voineet

vaikuttaa siihen, että ymmärrys vaikuttavuussijoitta-

misesta saattaa olla Suomessa turhaan rajoittunut

vain tiettyihin sen muotoihin.

23


Vaikuttavuussijoittaminen ja pääomasijoitusrahastot

Tutkimuksen keskeisenä havaintona oli, että suoma-

laiset pääomasijoitusrahastot ovat institutionaalisten

sijoittajien näkemyksissä täynnä ”piilovaikuttavuutta”.

Pääomasijoituskentässä on hyvä ymmärrys ESG-

asioista ja vastuullisuuden merkityksestä osana

sijoitustoimintaa. Sen sijaan vaikuttavuuden esiintuo-

minen pitkälti uupuu. Institutionaaliset sijoittajat kai-

paisivat pääomasijoittajilta aktiivista vaikuttavuuden

esiintuomista – ei vähiten siksi, että juuri vaikuttavuus

kertoo sijoituskohteiden ja koko sijoitusfilosofian

”tulevaisuudenkestävyydestä” ja tukee jo sijoitustari-

naa, erityisesti ns. exit-vaihetta, huomattavasti pelk-

kää vastuullista sijoittamista vahvemmin. Esimerkeiksi

piilovaikuttavuudesta nostettiin esiin mm. cleantechiin,

kiertotalouteen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulu-

tukseen suuntautuvat pääomasijoitukset.

Kaiken taustalla nähdään olevan se, että suo-

malainen pääomasijoitusmarkkina on pieni ja rajallis-

ten resurssien maailmassa kestävän liiketoiminnan

ajattelussa ollaan ”vasta keskivaiheilla” eli vakiinnut-

tamassa viime vuosina luotuja vastuullisen sijoittami-

sen käytäntöjä. Vaikuttavuus tulisi vastaajien mukaan

kuitenkin ymmärtää osana kohdeyhtiöiden kehittä-

mistä, liiketoimintastrategiaa ja koko sijoituselin-

kaarta, ei erillisenä ja työläänä lisäelementtinä vas-

tuulliseen sijoittamiseen.

Rahastomanagerin rooli on institutionaalisille

sijoittajille keskeinen ja sekä vastuullisuuden että

vaikuttavuuden nähdään tuovan lisäarvoa juuri

oikeanlaisen ”kulttuurisen yhteensopivuuden” tunnis-

tamiseen institutionaalisen sijoittajan ja rahastoma-

nagerin välillä. Haastatelluista erityisesti pienempien

sijoittajien edustajat painottivat tämän kaltaista kvali-

tatiivista analyysiä rahaston valinnassa kvantitatiivi-

sen, menneisyyteen katsovan analyysin rinnalla.

Vaikuttavuuteen ja samankaltaisiin arvoihin perus-

tuva ja pyrkivä sijoituslähestymistapa – ilman varsi-

naista vaikuttavuussijoittamisen systematiikkaa –

nähtiinkin kiinnostavana tapana ymmärtää vaikutta-

vuuden hyötyjä. Yksi haastatelluista tiivisti

vaikuttavuuden, vastuullisuuden ja rahaston valinnan:

”Vaikuttavuuteen pyrkiminen kertoo, että [rahastoyh-

tiöllä] on täysipäinen johto.”

Vaikuttavuutta siis on pääomasijoituksissa,

mutta tiedon taso ja resurssit uuden lähestymistavan

suodattamiseen osaksi omaa toimintaa ovat hyvin

rajalliset. Haastateltujen toiveena ja terveisinä pää-

omasijoittajille on vaikuttavuuden parempi hahmotta-

minen, havainnollistaminen sekä proaktiivinen kom-

munikointi sijoittajille.

Institutionaalisten sijoittajien näkemykset ja suositukset pääomasijoittajille:

1. Vaikuttavuussijoittaminen on osa isompaa yhteiskunnallista muutosta – taustalla on ajatustavan muu-

tos siitä, että julkinen sektori on yksinään vastuussa yhteisten asioiden hoitamisesta sekä toisaalta

lisääntyvä ymmärrys vaikuttavuuden ympärille rakentuvasta liiketoimintamahdollisuuksien laajasta kir-

josta.

2. Tuo sijoituskohteiden vaikuttavuus esiin – pääomasijoittajien portfoliot pitävät jo tällä hetkellä paljon

vaikuttavuutta sisällään, joten tämän aktiivinen esiintuominen mahdollistaa erottautumisen muista toimi-

joista.

3. Mahdollisuuksien tunnistaminen – mieti miten ongelmien markkina (SDGt) kääntyy mahdollisuuksien

markkinaksi ja pyri tunnistamaan millaista vaikuttavuutta tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan, ja millai-

set sijoitukset tätä tuottavat.

4. Tuo vaikuttavuus osaksi strategiaa – harkitse tiettyjen teemojen ympärille rakentuvaa sijoittamista tai

muuta tapaa tuoda vaikuttavuus osaksi sijoitusstrategiaa.

5. Vaikuttavuus exit-vaiheessa – pyri tuomaan kohdeyritysten vaikuttavuus esille irtautumisvaiheessa, ja

tämän avulla rakentamaan kiinnostavaa sijoittaja- ja arvonluontitarinaa myös vaikuttavuuden näkökulmasta.

24


4. Vaikuttavuus pääomasijoituskentässä

4.1 Aineisto

Edellisessä luvussa esiteltyjen institutionaalisten

sijoittajien haastattelujen lisäksi tutkimuksessa tar-

kasteltiin suomalaisten pääomasijoittajien asemoitu-

mista vastuullisen sijoittamisen ja vaikuttavuussijoit-

tamisen kentällä sekä kyselytutkimuksen että haas-

tattelujen avulla.

Kysely kohdistettiin Suomen pääomasijoitusyh-

distys ry:n (FVCA) jäsenyrityksille sähköpostijake-

luna. Siihen vastasi kaikkiaan 18 eri pääomasijoitta-

jaa, joiden hallinnoitavat varat ovat yhteensä noin 7,2

miljardia euroa mediaanin ollessa 153,5 miljoonaa

euroa. Vastaajat jakautuivat melko tasaisesti niin

buyout –sijoittajien kuin varhaisemman vaiheen

Venture capital –sijoittajien välillä. Sijoituskohteiden

yhteenlaskettu lukumäärä oli 605 – vähimmillään viisi

ja enimmillään selvästi yli sata sijoituskohdetta

(mediaani 19). Rahastojen pääasialliset kohdemark-

kinat olivat Suomi sekä Pohjoismaat. Kyselyn lisäksi

haastateltiin erikseen viittä pääomasijoittajaa, jotka

ilmaisivat kyselyssä halukkuutensa osallistua syven-

tävään haastatteluun (ks. liite).

Tutkimuksessa pääpaino on vaikuttavuudessa,

mutta vastuullisen sijoittamisen nähdään luovan sille

pohjaa, joten tutkimuksessa tarkastellaan myös

vastuullisuuteen ja ESG-asioihin liittyviä käytäntöjä.

Institutionaaliset sijoittajat näkevät vaikuttavuuden

rakentuvan vastuullisuuden päälle, joten osana

tutkimusta pyrittiin myös muodostamaan kuva vas-

tuullisen sijoittamisen ja ESG-asioiden nykytilasta

suomalaisten pääomasijoittajien keskuudessa. Näin

voidaan määritellä, millaiset edellytykset sijoitustoi-

minnan vaikuttavuusulottuvuudella on kehittyä tule-

vaisuudessa.

Kyselyn vastausten perusteella pääomasijoittajat

sijoitettiin vastuullisuuden ja vaikuttavuuden -nelikent-

tään, jonka perusteella toimikentän kehitysastetta

voidaan arvioida niin vastuullisuuden kuin vaikutta-

vuuden suhteen.

Kyselyssä sijoittajia pyydettiin ensin arvioimaan

suhdettaan vastuulliseen sijoittamiseen ja ESG-asioi-

hin sekä sen jälkeen arvioimaan toimintaansa vaikut-

tavuusulottuvuuden näkökulmasta. Vastaajat saivat

valita kysymyksissä myös useampia toimintaansa

kuvaavia vaihtoehtoja. Kyselyn osa-alueita ja vas-

tausten ilmentämiä seikkoja tarkastellaan lähemmin

seuraavissa kappaleissa..

Kuva 9: Jalanjälki-kädenjälki-viitekehys.

4. Vaikuttavuuspääomasijoituskentässä

4.1 AineistoEdellisessäluvussaesiteltyjeninstitutionaalistensijoittajienhaastattelujenlisäksitutkimuksessatarkasteltiinsuomalaistenpääomasijoittajienasemoitumistavastuullisensijoittamisenjavaikuttavuussijoittamisenkentälläsekäkyselytutkimuksenettähaastattelujenavulla.

KyselykohdistettiinSuomenpääomasijoitusyhdistysry:n(FVCA)jäsenyrityksillesähköpostijakeluna.Siihenvastasikaikkiaan18eripääomasijoittajaa,joidenhallinnoitavatvaratovatyhteensänoin7,2miljardiaeuroamediaaninollessa153,5miljoonaaeuroa.Vastaajatjakautuivatmelkotasaisestiniinbuyout–sijoittajienkuinvarhaisemmanvaiheenVenturecapital–sijoittajienvälillä.Sijoituskohteidenyhteenlaskettulukumääräoli605–vähimmilläänviisijaenimmilläänselvästiylisatasijoituskohdetta(mediaani19).RahastojenpääasiallisetkohdemarkkinatolivatSuomisekäPohjoismaat.Kyselynlisäksihaastateltiinerikseenviittäpääomasijoittajaa,jotkailmaisivatkyselyssähalukkuutensaosallistuasyventäväänhaastatteluun(ks.liite).

Tutkimuksessapääpainoonvaikuttavuudessa,muttavastuullisensijoittamisennähdäänluovansillepohjaa,jotentutkimuksessatarkastellaanmyösvastuullisuuteenjaESG-asioihinliittyviäkäytäntöjä.Institutionaalisetsijoittajatnäkevätvaikuttavuudenrakentuvanvastuullisuudenpäälle,jotenosanatutkimustapyrittiinmyösmuodostamaankuvavastuullisensijoittamisenjaESG-asioidennykytilastasuomalaistenpääomasijoittajienkeskuudessa.Näinvoidaanmääritellä,millaisetedellytyksetsijoitustoiminnanvaikuttavuusulottuvuudellaonkehittyätulevaisuudessa.

Kuva9:Jalanjälki-kädenjälki-viitekehys.

Kyselynvastaustenperusteellapääomasijoittajatsijoitettiinvastuullisuudenjavaikuttavuuden-nelikenttään,jonkaperusteellatoimikentänkehitysastettavoidaanarvioidaniinvastuullisuudenkuinvaikuttavuudensuhteen.

KyselyssäsijoittajiapyydettiinensinarvioimaansuhdettaanvastuulliseensijoittamiseenjaESG-asioihinsekäsenjälkeenarvioimaantoimintaansavaikuttavuusulottuvuudennäkökulmasta.Vastaajatsaivatvalitakysymyksissämyösuseampiatoimintaansakuvaaviavaihtoehtoja.Kyselynosa-alueitajavastaustenilmentämiäseikkojatarkastellaanlähemminseuraavissakappaleissa..

25


4.2 Vastuullisuus on jo kiinteä osa sijoitustoimintaa

Sijoitusten vastuullisuutta tarkasteltiin sekä yleisellä

tasolla että sijoituskentällä yleisesti käytetyn ESG-kri-

teeristön kautta. Vastuullisuuteen liittyen kyselyssä

kartoitettiin mm. seuraavia asioita:

— Suhtautuminen vastuulliseen sijoittamiseen ja

sen rooli osana sijoitusstrategiaa

— ESG-asioihin liittyvät tavoitteet osana sijoitustoi-

mintaa sekä mittaamisen rooli

— Resurssit, osaaminen sekä palkitseminen

— ESG-asioiden rooli kohdeyrityksen etsimisessä

ja kehittämisessä

Yleisesti kyselyn vastausten perusteella voidaan

todeta, että vastuullisessa sijoittamisessa vastaajayri-

tykset olivat jo melko edistyksellisellä tasolla, ja

useat vastaajat muun muassa kertoivat sitoutu-

neensa esimerkiksi YK:n vastuullisen sijoittamisen

periaatteisiin (UN PRI). Myös Finsif ja FIBS nostettiin

sitoumuksissa esiin toistuvasti.

Kuva 10. kuvaa vastausten keskiarvoa jokaisen kysy-

myksen osalta. Mitä lähempänä vastaukset ovat

kuvaajan keskiosaa, sitä vähemmän ESG-asioilla on

merkitystä sijoitustoiminnan kannalta. Vastaavasti

ulkokaarta kohden siirryttäessä ESG-käytännöt ovat

kehittyneempiä, ja ne muodostavat keskeisen osan

sijoituskäytäntöjen kannalta. Tyypillinen kehityskulku

etenee ESG-riskien tunnistamisesta mahdollisuuksien

kautta kohti ESG-integraatiota. Toisaalta on hyvä

huomata, että lähestymistavat eivät ole toisensa

poissulkevia, vaan niitä voidaan hyödyntää rinnakkain.

Yleisesti voidaan todeta, että vastaajat lähestyvät

vastuullista sijoittamista mahdollisuuksien ja arvon-

luonnin kautta, vaikka osassa vastauksista nouseekin

esille ensisijaisesti riskienhallinnan näkökulma.

Kuva 10: Vastuullinen sijoittaminen suomalaisessa pääomasijoituskentässä: vastausten keski-arvot osa-alueittain

Vastuullisen sijoittamisen nykytilaa

tarkasteltiin kyselyssä kahdeksan eri

osa-alueen näkökulmasta. Näiden

avulla kartoitettiin vastuullisen sijoit-

tamisen asemaa ja roolia, siihen

liittyviä toimintatapoja sekä

ESG-asioiden merkitystä omistuksen

elinkaaren aikana.

Jokainen kuvaajan kahdeksasta

ulottuvuudesta edustaa vastaajien

keskiarvoa asteikolla yhdestä neljään

kyseisellä osa-alueella (1 = alin taso,

4 = kehittynein taso). Uloimmalla

kehällä ESG-asiat muodostavat

keskeisen tekijän sijoitustoiminnassa,

sisäkehällä ESG-asioiden rooli ei

korostu.

4.2 Vastuullisuusonjokiinteäosasijoitustoimintaa

SijoitustenvastuullisuuttatarkasteltiinsekäyleisellätasollaettäsijoituskentälläyleisestikäytetynESG-kriteeristönkautta.Vastuullisuuteenliittyenkyselyssäkartoitettiinmm.seuraaviaasioita:

- Suhtautuminenvastuulliseensijoittamiseenjasenrooliosanasijoitusstrategiaa- ESG-asioihinliittyvättavoitteetosanasijoitustoimintaasekämittaamisenrooli- Resurssit,osaaminensekäpalkitseminen- ESG-asioidenroolikohdeyrityksenetsimisessäjakehittämisessä

Yleisestikyselynvastaustenperusteellavoidaantodeta,ettävastuullisessasijoittamisessavastaajayrityksetolivatjomelkoedistyksellisellätasolla,jauseatvastaajatmuunmuassakertoivatsitoutuneensaesimerkiksiYK:nvastuullisensijoittamisenperiaatteisiin(UNPRI).MyösFinsifjaFIBSnostettiinsitoumuksissaesiintoistuvasti.

Kuva10.kuvaavastaustenkeskiarvoajokaisenkysymyksenosalta.Mitälähempänävastauksetovatkuvaajankeskiosaa,sitävähemmänESG-asioillaonmerkitystäsijoitustoiminnankannalta.VastaavastiulkokaartakohdensiirryttäessäESG-käytännötovatkehittyneempiä,janemuodostavatkeskeisenosansijoituskäytäntöjenkannalta.TyypillinenkehityskulkueteneeESG-riskientunnistamisestamahdollisuuksienkauttakohtiESG-integraatiota.Toisaaltaonhyvähuomata,ettälähestymistavateivätoletoisensapoissulkevia,vaanniitävoidaanhyödyntäärinnakkain.Yleisestivoidaantodeta,ettävastaajatlähestyvätvastuullistasijoittamistamahdollisuuksienjaarvonluonninkautta,vaikkaosassavastauksistanouseekinesilleensisijaisestiriskienhallinnannäkökulma.

Kuva10:Vastuullinensijoittaminensuomalaisessapääomasijoituskentässä:vastaustenkeski-arvotosa-alueittain

Suhtautuminenjasijoitusstrategiat

KyselynvastaustenperusteellaESG-asioillanähtiinolevanmerkitystäarvonluonnille,eikävastuullisuuttataiESG-asioidenhuomioimistapääosintarkastellapelkästäänriskilähtöisestitairiskienhallinnannäkökulmasta.Kyselyynvastanneistavainjokakymmenes(11,1%)olisitämieltä,ettäESG-asioillaeiolenykytilanteessamerkittäväärooliataiarvoa.Vastaavastiselvästiylipuolet(61,1%)pitiESG-asioidenrooliaarvonluonnilletärkeänä,jasamatenpuolet(50%)vastaajistasamaistuimyösväittämäänESG-asioistamahdollisuuksialuovinapelkänriskienhallinnanlisäksi.Toisaaltajokakolmasvastaaja(33,3%)katsoiESG-asioiden

0

1

2

3

4Suhtautuminen

Sijoitusstrategia

Tavoitteet

Mittaaminenjaseuranta

Resurssitjaosaaminen

Palkitseminen

Kohdeyritystenetsiminen

Kohdeyrityksenkehittäminen

Vastuullisensijoittamisennykytilaatarkasteltiinkyselyssäkahdeksaneriosa-alueennäkökulmasta.Näidenavullakartoitettiinvastuullisensijoittamisenasemaajaroolia,siihenliittyviätoimintatapojasekäESG-asioidenmerkitystäomistuksenelinkaarenaikana.

Jokainenkuvaajankahdeksastaulottuvuudestaedustaavastaajienkeskiarvoaasteikollayhdestäneljäänkyseiselläosa-alueella(1=alintaso,4=kehittyneintaso).UloimmallakehälläESG-asiatmuodostavatkeskeisentekijänsijoitustoiminnassa,sisäkehälläESG-asioidenroolieikorostu.

26


Suhtautuminen ja sijoitusstrategiat

Kyselyn vastausten perusteella ESG-asioilla nähtiin

olevan merkitystä arvonluonnille, eikä vastuullisuutta

tai ESG-asioiden huomioimista pääosin tarkastella

pelkästään riskilähtöisesti tai riskienhallinnan näkö-

kulmasta. Kyselyyn vastanneista vain joka kym-menes (11,1 %) oli sitä mieltä, että ESG-asioilla ei ole nykytilanteessa merkittävää roolia tai arvoa. Vastaavasti selvästi yli puolet (61,1 %) piti

ESG-asioiden roolia arvonluonnille tärkeänä, ja

samaten puolet (50 %) vastaajista samaistui myös

väittämään ESG-asioista mahdollisuuksia luovina

pelkän riskienhallinnan lisäksi. Toisaalta joka kolmas

vastaaja (33,3 %) katsoi ESG-asioiden huomioimi-

sen olevan tärkeää erityisesti riskien- ja maineenhal-

linnan takia. Tämän perusteella voidaan yleisesti

todeta, että riskienhallinnan ulottuvuuden lisäksi ESG-asiat nähdään vastaajien keskuudessa erityisesti mahdollisuuksien ja arvonluonnin näkökulmasta.

Useimmat vastaajat myös ilmoittivat vastuulli-

suuskysymysten olevan osa sijoitusstrategiaansa.

Vastaajista lähes puolet (44,4 %) esimerkiksi kertoi,

että sijoituksia poissuljetaan portfoliosta ESG-asioi-

den perusteella. Puolet (50,0 %) myös pyrkii osana

sijoitusstrategiaansa sijoittamaan yrityksiin, joiden

ESG-suorituskyky on hyvällä tasolla, ja lisäksi lähes

40 prosenttia (38,9 %) kertoi tavoitteenaan olevan

sen, että ESG-informaatiota hyödynnetään järjestel-

mällisesti osana sijoitustoimintaa sekä sijoitusanalyy-

sia ja -päätöksiä. Vastausten perusteella voidaan

todeta, että ESG-riskien tunnistamisella ja sijoitus-

kohteiden poissulkemisella on tärkeä rooli sijoi-

tusstrategiassa – toisaalta iso osa vastaajista pyrkii

integroimaan ESG-asiat kokonaisvaltaisesti osaksi

sijoitusstrategiaansa.

Vastaajat suhtautuvat positiivisesti ESG-asioi-

hin, ja ne on tuotu keskeiseksi osaksi sijoitusstrate-

giaa. Vastaajilta kysyttiin myös vastuullisuuden roolia

osana rahastojen varainkeruu- ja erottautumisstrate-

gioita (kuva 11). Vastauksista käy vahvasti ilmi, ettei

vastuullisuuden huomioimista enää nykyisellään välttämättä nähdä erottautumistekijänä alan vaatimustason ja vastuullisuuteen liittyvien ”perusolettamien” jo nykyisellään varsin korkean tason vuoksi. Valtaosa vastaajista luonnehtikin

vastuullisuuden huomioimista toiminnan perusedelly-

tykseksi sen sijaan, että siinä nähtäisiin selkeää

erottautumispotentiaalia muista toimijoista (72,2 %).

Suurin osa toimijoista oli omaksunut vastuullisuuden

osaksi sijoitustoimintaansa, ja vastuullisuuskysymys-

ten nähtiin muodostavan lähinnä negatiivisen erot-

tautumistekijän silloin, jos niitä ei huomioida.

Kuva 11: Vastuullisuuden rooli osana varainkeruu- ja erottautumisstrategiaa.

huomioimisenolevantärkeääerityisestiriskien-jamaineenhallinnantakia.Tämänperusteellavoidaanyleisestitodeta,ettäriskienhallinnanulottuvuudenlisäksiESG-asiatnähdäänvastaajienkeskuudessaerityisestimahdollisuuksienjaarvonluonninnäkökulmasta.

Useimmatvastaajatmyösilmoittivatvastuullisuuskysymystenolevanosasijoitusstrategiaansa.Vastaajistalähespuolet(44,4%)esimerkiksikertoi,ettäsijoituksiapoissuljetaanportfoliostaESG-asioidenperusteella.Puolet(50,0%)myöspyrkiiosanasijoitusstrategiaansasijoittamaanyrityksiin,joidenESG-suorituskykyonhyvällätasolla,jalisäksilähes40prosenttia(38,9%)kertoitavoitteenaanolevansen,ettäESG-informaatiotahyödynnetäänjärjestelmällisestiosanasijoitustoimintaasekäsijoitusanalyysiaja-päätöksiä.Vastaustenperusteellavoidaantodeta,ettäESG-riskientunnistamisellajasijoituskohteidenpoissulkemisellaontärkeäroolisijoitusstrategiassa–toisaaltaisoosavastaajistapyrkiiintegroimaanESG-asiatkokonaisvaltaisestiosaksisijoitusstrategiaansa.

Kuva11:Vastuullisuudenrooliosanavarainkeruu-jaerottautumisstrategiaa.

VastaajatsuhtautuvatpositiivisestiESG-asioihin,janeontuotukeskeiseksiosaksisijoitusstrategiaa.Vastaajiltakysyttiinmyösvastuullisuudenrooliaosanarahastojenvarainkeruu-jaerottautumisstrategioita(kuva11).Vastauksistakäyvahvastiilmi,etteivastuullisuudenhuomioimistaenäänykyiselläänvälttämättänähdäerottautumistekijänäalanvaatimustasonjavastuullisuuteenliittyvien”perusolettamien”jonykyiselläänvarsinkorkeantasonvuoksi.Valtaosavastaajistaluonnehtikinvastuullisuudenhuomioimistatoiminnanperusedellytykseksisensijaan,ettäsiinänähtäisiinselkeääerottautumispotentiaaliamuistatoimijoista(72,2%).Suurinosatoimijoistaoliomaksunutvastuullisuudenosaksisijoitustoimintaansa,javastuullisuuskysymystennähtiinmuodostavanlähinnänegatiivisenerottautumistekijänsilloin,josniitäeihuomioida.

”Vastuullinensijoittaminenalkaaollaperusedellytyspääomasijoittajantoiminnalle,javaatimustasotuleeoletettavastiainavainnousemaan.”

Esimerkiksieräsvastaajistakommentoivastuullistasijoittamistaniin,ettäse”elääyhteiskunnanarvomaailmanmukana,[elion]normijamahdollisuus”.Vastaavastitoinenvastaajatiivistikokemuksensaseuraavasti:”Vastuullinensijoittaminenalkaaollaperusedellytyspääomasijoittajantoiminnalle,javaatimustasotuleeoletettavastiainavainnousemaan.”

22,2 %

0,0 %

22,2 %

72,2 %

11,1 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Emme näe v as tuu l l i s uuden muodos tav an mer k i t t äv ää my y n t i - t a i e r o t t au tum is tek i j ää s uh tees s a mu ih in t o im i jo ih i n

Vas tuu l l i s uus e i t o im i r ahas to jemme ny k y is enä my y n t i - t a i e r o t t au tum is tek i j änä , mu t ta näemme tämän o lev an mahdo l l i s t a t u lev a is uudes s a

H y ödy nnämme v as tuu l l i s uu t t a t ämän he t k is es s ä t o im innas s amme e r o t t au tuak s emme mu is ta t o im i jo is t a

N äemme v as tuu l l i s en s i jo i t t am is en o lev an ny k y ään pe r us ede l l y t y s t o im inna l le mm e ja s i l l ä e i o le enää mer k i t t äv ää r oo l ia e r o t t au tum is es s a mu is ta t o im i jo is t a

J ok in muu , m ik ä?

27


”Vastuullinen sijoittaminen alkaa olla perusedellytys pääomasijoittajan toiminnalle, ja vaatimustaso tulee oletettavasti aina vain nousemaan.”

Esimerkiksi eräs vastaajista kommentoi vastuul-

lista sijoittamista niin, että se ”elää yhteiskunnan

arvomaailman mukana, [eli on] normi ja mahdollisuus”.

Vastaavasti toinen vastaaja tiivisti kokemuksensa

seuraavasti: ”Vastuullinen sijoittaminen alkaa olla

perusedellytys pääomasijoittajan toiminnalle, ja vaati-

mustaso tulee oletettavasti aina vain nousemaan.”

Sekä haastattelujen että kyselyn avointen vas-

tausten pohjalta voidaan todeta, että todennäköisesti

kehitystä ovat edesauttaneet muun muassa institutio-

naalisilta sijoittajilta tulevat vaatimukset vastuullisesta

sijoittamisesta sekä isompien toimijoiden proaktiivi-

sesti luomat käytännöt (lisää luvussa 3). Lisäksi

esimerkiksi vastuullisuusasiat huomioivat raportointi-

mallit (esim. Invest Europen raportointimalli) mainit-

tiin tekijöinä, jotka ovat lisänneet tietoisuutta vastuul-

lisuudesta ja pakottaneet nekin yrityksen, jotka eivät

muuten olisi aiheesta kiinnostuneita, huomioimaan

ESG-asiat osana toimintaansa ja raportointia. Eräs

vastaaja luonnehtikin vastuullisuusasioita tällä het-

kellä ”pakolliseksi pahaksi, joka pitää kääntää voima-

varaksi”, mutta tähdensi myös näkevänsä vastuulli-

suuden pitkällä aikavälillä positiivisena asiana ja

pitävänsä hyvänä sitä, että esimerkiksi ympäris-

töasiat nousevat yleiseen talouskeskusteluun. Vasta-

uksista nousikin esiin myös se, että vastuullisuuteen

liittyvän vaatimustason odotetaan tulevaisuudessa

nousevan entisestään.

Toisaalta osa vastaajista arvioi erottautumisen

vastuullisuustekijöiden avulla edelleen mahdolliseksi,

mutta joiltain osin näiden näkemysten voidaan nähdä

lähenevän jo sijoitustoiminnan vaikuttavuusulottu-

vuutta, josta tarkemmin luvussa 4.3.

Tavoitteet ja mittaaminen

ESG-asiat näkyvät vahvasti myös kohdeyrityksille

asetetuissa vaatimuksissa, eikä niiden tarkastelu

rajoitu vain esimerkiksi sijoituspäätöksen tekovaihee-

seen, vaan valtaosa vastaajista (61,1 %) ilmoitti

pyrkivänsä edistämään vastuullisuutta kokonaisvaltai-

sesti niin, että kohdeyritykset täyttävät vastuullisuu-

teen liittyvät vaatimukset myös esimerkiksi irtautumis-

vaiheessa. Konkreettisten tavoitteiden asettamista ei

voida kuitenkaan nähdä vielä alan standardina, sillä

alle 40 prosenttia (38,9 %) vastaajista kertoi asetta-

neensa kohdeyrityksille konkreettisia tavoitteita vas-

tuullisuuteen liittyvien vähimmäistavoitteiden täyttämi-

seksi ja ESG-riskien hallitsemiseksi.

Samaten vastaajista isoin joukko (41,2 %)

kertoi, ettei käytäntöjä ESG-asioiden mittaamiseen ja

seurantaan ole. Toisaalta osa vastaajista oli luo-

massa mittareita, ja mittaamisen merkitys myös

liiketoiminnan kehittämiselle nähtiin tärkeänä. Kuiten-

kin alle viidennes vastaajista (17,6 %) edellytti sijoi-

28


Resurssit, osaaminen ja palkitseminen vastuullisessa sijoittamisessa

Tarkasteltaessa vastuullisuuteen liittyviä resursseja,

osaamista ja mahdollisia palkitsemiskäytäntöjä

voidaan todeta, etteivät vastaajat pidä esimerkiksi

resurssien tai osaamisen puutetta merkittävänä

haasteena. Vastuullisuusasioiden huomioiminen oli

esimerkiksi usein integroitu kiinteäksi osaksi sijoi-

tustoimintaa niin, että myös johto seuraa sitä aktiivi-

sesti (50 % vastaajista). Vastuullisuuden huomioimi-

sen järjestäminen vaihtelee vastaajien välillä. Esi-

merkiksi kolmannes (33,3 %) vastaajista ilmoitti, että

vastuullisuuteen ja ESG-asioihin liittyvä osaaminen

on keskittynyt tietyille henkilöille, kun taas kolman-

nes (33,3 %) vastasi, ettei heillä ole erikseen näihin

asioihin osoitettuja resursseja tai osaamista.

Vaikka vastaukset voidaan nähdä osin ristiriitai-

sina, on avointen vastausten sekä haastattelujen

pohjalta mahdollista todeta, että kyse on todennä-

köisesti osin tulkintaeroista. Erityisesti haastatte-

luissa korostui näkemys siitä, että vastuullisuus on

”kaikkien asia”, eikä yksittäisten asiantuntijoiden

osaamisen seuraus. Eräs haastatelluista esimerkiksi

totesi, että on ”parempi lisätä aiheen yleistä tunnet-

tuutta kuin asiantuntijoiden määrää”. Samaten toinen

näki, että vastuullisuusasioiden huomioimista voi-

daan lisätä jo siten, että rekrytoinnissa tähdätään

sellaisten ihmisten palkkaukseen, jotka ovat kiinnos-

tuneita vastuullisuuskysymyksistä. Voidaankin

olettaa, että vastuullisuus nähdään usein ihmi-sistä ja yrityskulttuurista nousevaksi asiaksi sen

sijaan, että kysymyksiin lähdettäisiin vastaamaan

yksittäisillä, kohdennetuilla resursseilla. Erityisesti

johdolla nähtiin olevan tärkeä rooli vastuullisen

sijoittamisen edistämisessä ja sen mahdollistavan

kulttuurin syntymisessä. Tätä vahvistavat myös

institutionaalisten sijoittajien näkemykset, jotka eräs

haastateltava tiivisti: ”Hyvin hoidettu ESG kertoo,

että on täyspäinen johto.”

Sekä kyselyssä että haastatteluissa nousi esiin

myös se, ettei vastuullisuutta erikseen huomioida

palkitsemiskäytännöissä vastaajayrityksissä.

Ainoastaan yksi vastaajista ilmoitti, että ESG-asiat

sisältyvät palkitsemisjärjestelmään. Kyselyn muiden

vastausten pohjalta voidaan arvioida tämän johtu-

van siitä, että positiivisen erottautumisen sijaan

toiminnan vastuullisuutta pidetään vähimmäista-

sona, johon kaikkien tulisi yltää, eikä asiana, josta

erikseen pitäisi palkita. Tällöin palkitsemista ei toden-

näköisesti nähdä perusteltuna. Toisaalta positiivisen

arvostusvaikutuksen kautta vastuullisuuden voidaan

myös ajatella näkyvän puhtaasti yrityksen arvon

kehityksen kautta palkitsemisessa.

Vastuullisuuden rooli omistuksen elinkaaren aikana

Valtaosassa vastaajayrityksiä vastuullisuuskysymyk-

set huomioidaan ainakin jollain tapaa sijoituspäätök-

sissä, sillä vain joka kymmenes vastaajista (11,1 %)

ilmoitti, ettei niillä ole merkittävää roolia osana sijoi-

tusanalyysia- ja päätöksiä. Vastuullisuuskysymysten

merkityksen sijoituspäätöksissä ei kuitenkaan tällä

hetkellä voi nähdä muodostavan merkittävää kritee-

riä: yli puolella vastanneista (55,6 %) vastuullisuus-

kysymysten merkitys ei sijoituspäätöksissä korostu ja

vain viidennes (22,2 %) kertoi ESG-suorituskyvyn

muodostavan merkittävän valintakriteerin sijoitusana-

lyysin ja -päätösten osana. Vastanneista neljännes

(27,8 %) oli kuitenkin asettanut kohdeyrityksille aina-

kin jonkinlaisia vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Kysymyksen kommenteissa ja avoimissa vasta-

uksissa nostettiin tältä osin esiin se, että ESG-asioi-

den huomioiminen voi vaihdella esimerkiksi sijoitus-

alueittain tai siten, että ESG-arviointia hyödynnetään

sekä kohdeyrityksiä poisrajaavana että kehityskoh-

teita esiin nostavana keinona. Poissulkemisen suh-

teen voidaan myös todeta, että vaikka ESG-asiat

voivatkin muodostaa negatiivisen valintatekijän,

pääomasijoittajat toisaalta tiedostavat, että toimivat

pitkälti yritysten kanssa, jotka ovat vasta kasvuvai-

heessa. Esimerkiksi eräs haastateltava kuvaili tilan-

netta siten, että monien kohdeyritysten ollessa varsin

pieniä, tarkoittaa työ ESG-asioiden parissa tyypilli-

sesti ”ihan perusasioiden kehittämistä”. Hänen

mukaansa kyse onkin ennen kaikkea arvomaailman ja vastuullisuuden roolin tuomisesta osaksi kohdeyrityksen toimintaa.

29


Tähän liittyen voidaan myös todeta, että pääomasi-

joittajat tiedostavat ESG-kysymyksiin liittyvän liiketoi-

mintapotentiaalin varsin laajasti, sillä vastaajista yli

60 prosenttia (61,1 %) kertoi pyrkivänsä kehittämään

kohdeyritysten liiketoimintaa huomioiden ESG-asioi-

hin liittyvät mahdollisuudet. Samaten kolmannes

(33,3 %) myös ilmoitti, että ESG-asioita pyritään

kehittämään kokonaisvaltaisesti koko omistuksen

elinkaaren ajan. Vain joka kymmenennen (11,1 %)

vastaajan mukaan niillä ei ollut merkittävää roolia

omistuksen aikana, ja samaten kymmenesosa (11,1

%) vastaajista kertoi keskittyvänsä erityisesti arvioi-

maan ESG-riskejä pelkästään lyhyellä aikavälillä.

Tämä kuvastaa näkemystä siitä, että pääomasijoitta-

jat näkevät vastuullisuudella olevan huomattavaa

arvoa sijoitustoimintansa kannalta.

Edellisistä huolimatta ESG-asioiden huomioimi-

nen myös irtautumisvaiheessa jakoi vastaajia varsin

selvästi (kuva 12). 38,9 prosenttia vastaajista näki

vastuullisuuden luovan pohjaa houkuttelevan sijoitta-

jatarinan rakentamiselle myös irtautumisvaiheessa.

Yhtä suuri ryhmä korosti lähinnä riskienhallinnan ja

vastuullisuusvaatimusten täyttämistä tässä vaiheessa

ja 22 prosenttia totesi, ettei huomioi ESG-asioita

irtautumisvaiheessa. ESG-asioiden merkitys sijoitta-

jatarinalle korostui myös haastatteluissa, joissa esiin

nousi esimerkiksi kasvollisen omistajuuden merkitys

kohdeyrityksen kehittämisessä.

4.3 Vaikuttavuusulottuvuuden rooli suomalaisessa pääomasijoituskentässä

Vastuullisuuden lisäksi kyselyssä kartoitettiin suoma-

laisten pääomasijoittajien näkemyksiä ja kokemuksia

vaikuttavuussijoittamisesta sekä vaikuttavuusulottu-

vuuden roolista osana sijoitustoimintaa. Vaikuttavuu-

den osalta kyselyssä kartoitettiin mm. seuraavia

asioita:

— Suhtautuminen vaikuttavuussijoittamiseen ja

vaikuttavuuden rooli osana sijoitusstrategiaa

— Vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, mittaamisen

rooli ja palkitseminen

— Vaikuttavuuden rooli kohdeyrityksen etsimi-

sessä, kehittämisessä, ja osana irtautumisstra-

tegiaa

Seuraavaksi kyselyn ja haastattelujen pohjalta tar-

kastellaan ensin vaikuttavuussijoittamisen nykytilaa

ja haasteita sekä pohditaan lyhyesti sen tulevaisuu-

dennäkymiä pääomasijoittajien näkökulmasta. Vai-

kuttavuussijoittaminen on Suomessa vielä tuore

ilmiö, ja pääomasijoituskentässä ei ole ns. puhtaita

vaikuttavuussijoittamiseen erikoistuneita rahastoja.

Vaikuttavuutta on kuitenkin runsaasti. Tämän vuoksi

vaikuttavuuden osalta huomio on erityisesti siinä,

että tutkimuksella pyritään ymmärtämään vaikutta-

vuussijoittamisen kehityksen mahdollisuuksia suo-

malaisessa pääomasijoittamisessa.

Kuva 12. ESG-asioiden rooli irtautumisstrategiassa

Tähänliittyenvoidaanmyöstodeta,ettäpääomasijoittajattiedostavatESG-kysymyksiinliittyvänliiketoimintapotentiaalinvarsinlaajasti,sillävastaajistayli60prosenttia(61,1%)kertoipyrkivänsäkehittämäänkohdeyritystenliiketoimintaahuomioidenESG-asioihinliittyvätmahdollisuudet.Samatenkolmannes(33,3%)myösilmoitti,ettäESG-asioitapyritäänkehittämäänkokonaisvaltaisestikokoomistuksenelinkaarenajan.Vainjokakymmenennen(11,1%)vastaajanmukaanniilläeiollutmerkittäväärooliaomistuksenaikana,jasamatenkymmenesosa(11,1%)vastaajistakertoikeskittyvänsäerityisestiarvioimaanESG-riskejäpelkästäänlyhyelläaikavälillä.Tämäkuvastaanäkemystäsiitä,ettäpääomasijoittajatnäkevätvastuullisuudellaolevanhuomattavaaarvoasijoitustoimintansakannalta.

Kuva12.ESG-asioidenrooliirtautumisstrategiassa

EdellisistähuolimattaESG-asioidenhuomioiminenmyösirtautumisvaiheessajakoivastaajiavarsinselvästi(kuva12).38,9prosenttiavastaajistanäkivastuullisuudenluovanpohjaahoukuttelevansijoittajatarinanrakentamisellemyösirtautumisvaiheessa.Yhtäsuuriryhmäkorostilähinnäriskienhallinnanjavastuullisuusvaatimustentäyttämistätässävaiheessaja22prosenttiatotesi,etteihuomioiESG-asioitairtautumisvaiheessa.ESG-asioidenmerkityssijoittajatarinallekorostuimyöshaastatteluissa,joissaesiinnousiesimerkiksikasvollisenomistajuudenmerkityskohdeyrityksenkehittämisessä.

4.3 Vaikuttavuusulottuvuudenroolisuomalaisessapääomasijoituskentässä

Vastuullisuudenlisäksikyselyssäkartoitettiinsuomalaistenpääomasijoittajiennäkemyksiäjakokemuksiavaikuttavuussijoittamisestasekävaikuttavuusulottuvuudenroolistaosanasijoitustoimintaa.Vaikuttavuudenosaltakyselyssäkartoitettiinmm.seuraaviaasioita:

- Suhtautuminenvaikuttavuussijoittamiseenjavaikuttavuudenrooliosanasijoitusstrategiaa- Vaikuttavuuteenliittyvättavoitteet,mittaamisenroolijapalkitseminen- Vaikuttavuudenroolikohdeyrityksenetsimisessä,kehittämisessä,jaosanairtautumisstrategiaa

Seuraavaksikyselynjahaastattelujenpohjaltatarkastellaanensinvaikuttavuussijoittamisennykytilaajahaasteitasekäpohditaanlyhyestisentulevaisuudennäkymiäpääomasijoittajiennäkökulmasta.VaikuttavuussijoittaminenonSuomessavielätuoreilmiö,japääomasijoituskentässäeiolens.puhtaita

22,2 %

38,9 %

38,9 %

11,1 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Emme huomio i ESG - as io i t a i r t au tum is v a ihees s a

I r t au tum is v a iheen os a l t a k o r os tuv a t e r i t y i s es t i r i s k ienha l l i n t a s ek ä v as tuu l l i s uu teen l i i t t y v ien v aa t imus ten t äy t t äm inen

T av o i t t eenamme on r ak en taa s i jo i t us k oh te i l l e mme houk u t t e lev a s i jo i t t a ja ta r i na my ös v as tuu l l i s uuden näk ök u lmas ta ja hy ödy n tää t ä tä e r o t t au tum is tek i j änä


30


vaikuttavuussijoittamiseenerikoistuneitarahastoja.Vaikuttavuuttaonkuitenkinrunsaasti.Tämänvuoksivaikuttavuudenosaltahuomioonerityisestisiinä,ettätutkimuksellapyritäänymmärtämäänvaikuttavuussijoittamisenkehityksenmahdollisuuksiasuomalaisessapääomasijoittamisessa.

Vaikuttavuusulottuvuudennykytilapääomasijoituskentässä

Kuva13.Vaikuttavuussuomalaisessapääomasijoituskentässä:vastaustenkeski-arvotosa-alueittain

Sijoitustoiminnanvaikuttavuusulottuvuusoliselkeästiläsnäkyselyynvastanneidenpääomasijoittajientoiminnassa–se,mitävaikuttavuudellaymmärretään,millaisiakäytäntöjäsenympärilleonrakennettujamillaisessaroolissaseonsijoitustoiminnankannalta,vaihteleekuitenkinhuomattavasti.Kyselynvastaustenperusteellavoidaantodeta,ettäosavastaajistamieltäävaikuttavuudenerityisestiomantoimintansakauttasyntyvinätyöpaikkoinajaverotuloina.Vaikuttavuussijoittamiskäsitteeneritulkinnatsaattavatkinosittainheijastuakyselynvastauksiin.Tämävahvistaamyösinstitutionaalistensijoittajienhaastatteluistanoussuttanäkemystä,ettävaikuttavuussijoittamisenjavaikuttavuudenkäsitteidenselkeämpimäärittelyonedellytysvaikuttavuussijoittamisenkehittymisellejaekosysteeminsynnylle.

Vaikuttavuussijoittaminenonkuitenkinsuurelleosallevastaajistakäsitteenäentuudestaantuttu,javaikuttavuudennähdääntarjoavanmerkittäviämahdollisuuksiasijoitustoiminnalle.Vain17,6prosenttiavastaajistailmoitti,etteivättunnekäsitettätaiettäheilläonsiitäepäselväkäsitys.Puhdastavaikuttavuussijoittamista,jossasijoittajatietoisestitavoitteleemitattavaavaikuttavuuttaosanasijoitustoimintaa,eikyselyssähavaittu.Toisaalta17,6prosenttiavastaajistailmoittaapyrkineensärakentamaannykyistenrahastojensatoimintaavaikuttavuudentavoittelunympärille.

Vaikuttavuudennähdäänerityisestitoteutuvantemaattistenjatiettyihintoimialoihinkohdistuviensijoitustenkautta.Ylipuoletvastaajista(52,9%)totesiympäristööntaiyhteiskuntaankohdistuvientemaattistensijoitustentarjoavanmielenkiintoisiasijoituskohteita.Tämänlisäksi23,5prosenttiavastaajistakertoiliiketoiminnantodennettujenhyötyjenjavaikuttavuudenmuodostavantärkeäntekijänsijoitustoiminnankannalta.Vaikuttavuudenroolieikuitenkaannäyvielätällähetkelläselvästirahastojensijoitusstrategioissa.Suuriosa,44,4prosenttiavastaajista,ilmoitti,etteivaikuttavuudellaolemerkittäväärooliaosanasijoitusstrategiaa.Lähesyhtäsuuriosavastaajistakertoiosanasijoitusstrategiaansa

0

1

2

3

4Suhtautuminen

Sijoitusstrategia

Tavoitteet

Mittaaminenjaseuranta

Palkitseminen

Kohdeyritystenetsiminen

Kohdeyritystenkehittäminen

Irtautumisstrategia

Vaikuttavuusulottuvuudennykytilaatarkasteltiinkyselyssäkahdeksaneriosa-alueennäkökulmasta.Näidenavullakartoitettiinvaikuttavuudenasemaajaroolia,siihenliittyviätoimintatapojasekävaikuttavuudenmerkitystäomistuksenelinkaarenaikana.

Jokainenkuvaajankahdeksastaulottuvuudestaedustaavastaajienkeskiarvoaasteikollayhdestäneljäänkyseiselläosa-alueella(1=alintaso,4=kehittyneintaso).Uloimmallakehällävaikuttavuudentavoittelullaonkeskeinenroolisijoitustoiminnassa,sisäkehällävaikuttavuudenroolieikorostu.

Vaikuttavuusulottuvuuden nykytila pääomasijoituskentässä

Vaikuttavuusulottuvuuden nykytilaa

tarkasteltiin kyselyssä kahdeksan eri

osa-alueen näkökulmasta. Näiden

avulla kartoitettiin vaikuttavuuden

asemaa ja roolia, siihen liittyviä

toimintatapoja sekä vaikuttavuuden

merkitystä omistuksen elinkaaren

aikana.

Jokainen kuvaajan kahdeksasta

ulottuvuudesta edustaa vastaajien

keskiarvoa asteikolla yhdestä neljään

kyseisellä osa-alueella (1 = alin taso,

4 = kehittynein taso). Uloimmalla

kehällä vaikuttavuuden tavoittelulla

on keskeinen rooli sijoitustoimin-

Kuva 13. Vaikuttavuus suomalaisessa pääomasijoituskentässä: vastausten keski-arvot osa-alueittain

Sijoitustoiminnan vaikuttavuusulottuvuus oli selkeästi

läsnä kyselyyn vastanneiden pääomasijoittajien

toiminnassa – se, mitä vaikuttavuudella ymmärre-

tään, millaisia käytäntöjä sen ympärille on rakennettu

ja millaisessa roolissa se on sijoitustoiminnan kan-

nalta, vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Kyselyn

vastausten perusteella voidaan todeta, että osa

vastaajista mieltää vaikuttavuuden erityisesti oman

toimintansa kautta syntyvinä työpaikkoina ja verotu-

loina. Vaikuttavuussijoittamiskäsitteen eri tulkinnat

saattavatkin osittain heijastua kyselyn vastauksiin.

Tämä vahvistaa myös institutionaalisten sijoittajien

haastatteluista noussutta näkemystä, että vaikutta-

vuussijoittamisen ja vaikuttavuuden käsitteiden sel-

keämpi määrittely on edellytys vaikuttavuussijoittami-

sen kehittymiselle ja ekosysteemin synnylle.

Vaikuttavuussijoittaminen on kuitenkin suurelle

osalle vastaajista käsitteenä entuudestaan tuttu, ja

vaikuttavuuden nähdään tarjoavan merkittäviä mah-

dollisuuksia sijoitustoiminnalle. Vain 17,6 prosenttia

vastaajista ilmoitti, etteivät tunne käsitettä tai että

heillä on siitä epäselvä käsitys. Puhdasta vaikutta-

vuussijoittamista, jossa sijoittaja tietoisesti tavoittelee

mitattavaa vaikuttavuutta osana sijoitustoimintaa, ei

kyselyssä havaittu. Toisaalta 17,6 prosenttia vastaa-

jista ilmoittaa pyrkineensä rakentamaan nykyisten

rahastojensa toimintaa vaikuttavuuden tavoittelun

ympärille.

Vaikuttavuuden nähdään erityisesti toteutuvan

temaattisten ja tiettyihin toimialoihin kohdistuvien

sijoitusten kautta. Yli puolet vastaajista (52,9 %) totesi ympäristöön tai yhteiskuntaan kohdistu-vien temaattisten sijoitusten tarjoavan mielen-kiintoisia sijoituskohteita. Tämän lisäksi 23,5

prosenttia vastaajista kertoi liiketoiminnan todennet-

tujen hyötyjen ja vaikuttavuuden muodostavan tär-

keän tekijän sijoitustoiminnan kannalta. Vaikuttavuu-

den rooli ei kuitenkaan näy vielä tällä hetkellä selvästi

rahastojen sijoitusstrategioissa. Suuri osa, 44,4

prosenttia vastaajista, ilmoitti, ettei vaikuttavuudella

ole merkittävää roolia osana sijoitusstrategiaa. Lähes

yhtä suuri osa vastaajista kertoi osana sijoitusstrate-

giaansa sijoittavansa yrityksiin, joiden tuotteet tai

palvelut ratkovat ympäristöön ja yhteiskuntaan koh-

distuvia ongelmia.

”Vaikuttavuus toteutuu innovatiivisten ja maailmaa muuttavien sijoitusten kautta.”

31


Vaikuttavuuden nähdään vahvasti kytkeytyvän koh-

deyritysten liiketoimintaan ja strategiaan. Tärkein

kriteeri oli sijoittajaa kohteisiin, joilla on ”järkevää”

liiketoimintaa – ja enenevässä määrin aktiivisesti

ympäristöä tai yhteiskuntaa kehittävä eli vaikutusta

tuottava liiketoiminta on sijoittajien näkemyksien

mukaan juuri tällaista. Eräs haastateltavista kuvasi

vaikuttavuuden roolia osana sijoitustoimintaa

sanoilla: ”vaikuttavuus toteutuu innovatiivisten ja

maailmaa muuttavien sijoitusten kautta”. Vaikuttavuu-den ollessa sisäänrakennettu kohdeyritysten liiketoimintaan ja strategiaan tuoton ja vaikutta-vuuden voidaan nähdä suuremmalla todennäköi-syydellä kulkevan käsi kädessä.

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta, miten he

näkevät vaikuttavuuden ja tuoton välisen suhteen

(kuva 14). Lähes kolme neljästä vastaajasta (72,2 %)

ilmoitti, että he tavoittelevat sijoitustoiminnallaan

myös vaikuttavuutta, mutta ensisijaisesti lähestyvät

sijoituksia tuotto edellä. Tämä vastaa institutionaalis-

ten sijoittajien lähestymistapaa, jossa tuotosta ei

voida luopua missään tilanteessa. Kyselyn vastaa-jista vain noin 10 prosenttia ilmoitti pyrkivänsä tuottamaan vain taloudellista tuottoa. Kyselyyn

vastanneista noin kolmannes näki kohdeyrityksen

ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvien todennet-

tujen hyötyjen vaikuttavan positiivisesti sijoituksista

saataviin tuottoihin. Näiden vastausten lisäksi haas-

tattelut tarkensivat kuvaa, jossa pääomasijoittajat

lähestyvät vaikuttavuutta tuoton mahdollistajana ja

tausta-ajurina enemmänkin kuin omana kriteerinään.

Pääomasijoittajat tekevät paljon sijoituksia

kohdeyrityksiin, jotka tuottavat leimallisesti tiettyä

vaikuttavuutta. Haastatteluissa nousi esille erityisesti

cleantech-yrityksiin kohdistuvat sijoitukset vaikutta-

vuuden lähteenä. Sijoituksia lähestytään tuotto

edellä, mutta myös vaikuttavuuden rooli arvonluonnin

taustalla tunnistetaan. 44,4 prosenttia vastaajista

ilmoitti, että he huomioivat sijoituskohteen etsimi-

sessä yrityksen liiketoiminnan todennetun vaikutta-

vuuden mahdollisena kilpailuedun ja erottautumisen

lähteenä. Toisaalta yhtä iso joukko vastasi, että

vaikuttavuudella ei ole merkittävää roolia osana

sijoitusanalyysiaja päätöksiä. Vajaa kolmannes

(27,8 %) ilmoitti, että sijoitukset kohdistuvat teemoihin

ja toimialoihin, jotka tuottavat positiivisia vaikutuksia

ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kohdeyrityksen kehittämisen osalta tasan puolet

vastaajista ilmoittaa, että he pyrkivät aktiivisesti

tuomaan esille kohdeyrityksen tuotteiden ja palvelui-

den positiivisen vaikutuksen ympäristöön ja yhteis-

Kuva 14: Vaikuttavuuden ja tuoton välinen suhde.

sijoittavansayrityksiin,joidentuotteettaipalvelutratkovatympäristöönjayhteiskuntaankohdistuviaongelmia.

”Vaikuttavuustoteutuuinnovatiivistenjamaailmaamuuttaviensijoitustenkautta.”

Vaikuttavuudennähdäänvahvastikytkeytyvänkohdeyritystenliiketoimintaanjastrategiaan.Tärkeinkriteeriolisijoittajaakohteisiin,joillaon”järkevää”liiketoimintaa–jaenenevässämäärinaktiivisestiympäristöätaiyhteiskuntaakehittäväelivaikutustatuottavaliiketoimintaonsijoittajiennäkemyksienmukaanjuuritällaista.Eräshaastateltavistakuvasivaikuttavuudenrooliaosanasijoitustoimintaasanoilla:”vaikuttavuustoteutuuinnovatiivistenjamaailmaamuuttaviensijoitustenkautta”.Vaikuttavuudenollessasisäänrakennettukohdeyritystenliiketoimintaanjastrategiaantuotonjavaikuttavuudenvoidaannähdäsuuremmallatodennäköisyydelläkulkevankäsikädessä.

Kuva14:Vaikuttavuudenjatuotonvälinensuhde.

Kyselyssätiedusteltiinvastaajilta,mitenhenäkevätvaikuttavuudenjatuotonvälisensuhteen(kuva14).Läheskolmeneljästävastaajasta(72,2%)ilmoitti,ettähetavoittelevatsijoitustoiminnallaanmyösvaikuttavuutta,muttaensisijaisestilähestyvätsijoituksiatuottoedellä.Tämävastaainstitutionaalistensijoittajienlähestymistapaa,jossatuotostaeivoidaluopuamissääntilanteessa.Kyselynvastaajistavainnoin10prosenttiailmoittipyrkivänsätuottamaanvaintaloudellistatuottoa.Kyselyynvastanneistanoinkolmannesnäkikohdeyrityksenympäristöönjayhteiskuntaankohdistuvientodennettujenhyötyjenvaikuttavanpositiivisestisijoituksistasaataviintuottoihin.Näidenvastaustenlisäksihaastatteluttarkensivatkuvaa,jossapääomasijoittajatlähestyvätvaikuttavuuttatuotonmahdollistajanajatausta-ajurinaenemmänkinkuinomanakriteerinään.

Pääomasijoittajattekevätpaljonsijoituksiakohdeyrityksiin,jotkatuottavatleimallisestitiettyävaikuttavuutta.Haastatteluissanousiesilleerityisesticleantech-yrityksiinkohdistuvatsijoituksetvaikuttavuudenlähteenä.Sijoituksialähestytääntuottoedellä,muttamyösvaikuttavuudenrooliarvonluonnintaustallatunnistetaan.44,4prosenttiavastaajistailmoitti,ettähehuomioivatsijoituskohteenetsimisessäyrityksenliiketoiminnantodennetunvaikuttavuudenmahdollisenakilpailuedunjaerottautumisenlähteenä.Toisaaltayhtäisojoukkovastasi,ettävaikuttavuudellaeiolemerkittäväärooliaosanasijoitusanalyysia-japäätöksiä.Vajaakolmannes(27,8%)ilmoitti,ettäsijoituksetkohdistuvatteemoihinjatoimialoihin,jotkatuottavatpositiivisiavaikutuksiaympäristöönjayhteiskuntaan.

11,1%

5,6 %

72,2 %

27,8 %

5,6 %

0,0 % 20,0% 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0%

Sijoituksiemmekauttapyrimmetuottamaanvaintaloudellistatuottoa

Emmenäekohdeyrityksienvaikuttavuudenvaikuttavansijoituksistammesaataviintuottoihin

Tavoittelemmetoiminnallamyösvaikuttavuutta,muttalähestymmesijoituksiaensisijaisestituotonkautta

Näemme,ettäkohdeyrityksiemme liiketoiminnanympäristöönjayhteiskuntaankohdistuvattodennetut hyödytvaikuttavatpositiivisestisijoituksistasaataviintuottoihin

Jokinmuu,mikä?

32


kuntaan. Irtautumisstrategian osalta vain 16,7 prosenttia vastasi, etteivät näe vaikuttavuudella olevan arvoa tai roolia irtautumisvaiheessa. Puolet vastaajista näkee, että vaikuttavuuden roolia

kohdeyrityksen arvostustasoon on vaikea havainnol-

listaa tai konkretisoida, ja tasan kolmannes näkee

vaikuttavuudella ja sen esiintuomisella olevan merkit-

tävä rooli irtautumisstrategian ja arvostustason

määräytymisessä.

Vaikuttavuussijoittamiseen liittyy olennaisesti

konkreettisten vaikuttavuustavoitteiden asettaminen

sekä näiden tavoitteiden aktiivinen mittaaminen. Vain

yksi vastaajista (5,6 %) ilmoitti asettavansa sijoitus-

kohteelle konkreettisia mitattavia tavoitteita vaikutta-

vuudelle. Kolmannes vastaajista ei aseta sijoituksille

muita tavoitteita kuin tuottotavoitteen. Kolmasosa

vastaajista kertoi asettavansa vaikuttavuudelle tavoit-

teet, mutta niiden olevan luonteeltaan kvalitatiivisia.

Mittaamisen osalta 44,4 prosenttia vastaajista ilmoitti,

ettei vaikuttavuuden mittaaminen ole osa nykyistä

toimintaa, mutta että he ovat kiinnostuneita kehittä-

mään tähän liittyviä käytäntöjä. 16,7 prosenttia ilmoitti

aktiivisesti mittaavansa vaikuttavuudelle asetettuja

tavoitteita.

Vastausten perusteella voidaan todeta, että

vaikuttavuuden ympärille ei ole vielä rakentunut

selkeitä käytäntöjä ja vakiintuneita toimintatapoja.

Vaikuttavuudella on tärkeä rooli, ja sen tuomat mah-

dollisuudet tunnistetaan. Sen sijaan konkreettiset

toimintamallit sen suhteen, miten vaikuttavuutta lähestytään, ovat kirjavia. Mittaamisen ja tavoittei-

den osalta korostuu vahvasti nykyinen tilanne, jossa

kvantitatiiviset mittarit ja tavoitteet puuttuvat lähesty-

mistavan ollessa kvalitatiivinen. Vastausten ja haas-

tattelujen perusteella voidaan todeta pääomasijoitta-

jilla kuitenkin olevan kiinnostusta myös näiden asioi-

den kehittymiselle. Eräs haastateltava totesi

kuvaavasti vaikuttavuussijoittamisen olevan lähtökoh-

taisesti kiinnostava asia, mutta tällä hetkellä sitä

varten ei vain ole oikeita työkaluja.

Haasteet ja esteet

Kyselytutkimuksessa vastaajilta kysyttiin näkemyksiä

vaikuttavuussijoittamisen kehittymisen esteistä ja

haasteista pääomasijoittamisessa (kuva 15). Suurim-

pana esteenä vastaajat pitivät vaikuttavuuden mittaa-

misen haasteellisuutta (83,3 %). Tämän lisäksi vaikut-

tavuussijoittamisen ekosysteemin alkuvaiheisuus

(50,0 %) sekä vaikuttavuuden ja tuoton välisen suh-

teen ymmärtäminen (55,6 %) nousivat selkeästi esille.

Sekä kyselyn vastausten että haastattelujen

perusteella ymmärryksen ja osaamisen puute ei

muodosta merkittävää estettä vaikuttavuussijoittami-

sen kehittymiselle (22,2 % vastaajista), vaan suurem-

pana haasteena nähdäänkin sen ympärille muodos-

tuvan ekosysteemin kehittymättömyys. Yksi vastaa-jista toteaakin, että tietoa on riittävästi tarjolla, mutta konkreettisia toimintamalleja kaivataan

Kuva 15: Vaikuttavuussijoittamisen haasteet.

Kohdeyrityksenkehittämisenosaltatasanpuoletvastaajistailmoittaa,ettähepyrkivätaktiivisestituomaanesillekohdeyrityksentuotteidenjapalveluidenpositiivisenvaikutuksenympäristöönjayhteiskuntaan.Irtautumisstrategianosaltavain16,7prosenttiavastasi,etteivätnäevaikuttavuudellaolevanarvoatairooliairtautumisvaiheessa.Puoletvastaajistanäkee,ettävaikuttavuudenrooliakohdeyrityksenarvostustasoononvaikeahavainnollistaataikonkretisoida,jatasankolmannesnäkeevaikuttavuudellajasenesiintuomisellaolevanmerkittävärooliirtautumisstrategianjaarvostustasonmääräytymisessä.

Vaikuttavuussijoittamiseenliittyyolennaisestikonkreettistenvaikuttavuustavoitteidenasettaminensekänäidentavoitteidenaktiivinenmittaaminen.Vainyksivastaajista(5,6%)ilmoittiasettavansasijoituskohteellekonkreettisiamitattaviatavoitteitavaikuttavuudelle.Kolmannesvastaajistaeiasetasijoituksillemuitatavoitteitakuintuottotavoitteen.Kolmasosavastaajistakertoiasettavansavaikuttavuudelletavoitteet,muttaniidenolevanluonteeltaankvalitatiivisia.Mittaamisenosalta44,4prosenttiavastaajistailmoitti,etteivaikuttavuudenmittaaminenoleosanykyistätoimintaa,muttaettäheovatkiinnostuneitakehittämääntähänliittyviäkäytäntöjä.16,7prosenttiailmoittiaktiivisestimittaavansavaikuttavuudelleasetettujatavoitteita.

Vastaustenperusteellavoidaantodeta,ettävaikuttavuudenympärilleeiolevielärakentunutselkeitäkäytäntöjäjavakiintuneitatoimintatapoja.Vaikuttavuudellaontärkeärooli,jasentuomatmahdollisuudettunnistetaan.Sensijaankonkreettisettoimintamallitsensuhteen,mitenvaikuttavuuttalähestytään,ovatkirjavia.Mittaamisenjatavoitteidenosaltakorostuuvahvastinykyinentilanne,jossakvantitatiivisetmittaritjatavoitteetpuuttuvatlähestymistavanollessakvalitatiivinen.Vastaustenjahaastattelujenperusteellavoidaantodetapääomasijoittajillakuitenkinolevankiinnostustamyösnäidenasioidenkehittymiselle.Eräshaastateltavatotesikuvaavastivaikuttavuussijoittamisenolevanlähtökohtaisestikiinnostavaasia,muttatällähetkelläsitävarteneivainoleoikeitatyökaluja.

Haasteetjaesteet

Kyselytutkimuksessavastaajiltakysyttiinnäkemyksiävaikuttavuussijoittamisenkehittymisenesteistäjahaasteistapääomasijoittamisessa(kuva15).Suurimpanaesteenävastaajatpitivätvaikuttavuudenmittaamisenhaasteellisuutta(83,3%).Tämänlisäksivaikuttavuussijoittamisenekosysteeminalkuvaiheisuus(50,0%)sekävaikuttavuudenjatuotonvälisensuhteenymmärtäminen(55,6%)nousivatselkeästiesille.

Kuva15:Vaikuttavuussijoittamisenhaasteet.

16,7 %

50,0 %

83,3 %

22,2 %

55,6 %

0,0 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Sop iv ien s i jo i t us k oh te iden puu t t um inen

Va ik u t t av uus s i jo i t t a m is e n ek os y s teemin a lk uv a ihe is uus

Va ik u t t av uuden m i t t aamis en haas tee l l i s uus

Ymmär r y k s en ja os aamis en puu te

Va ik u t t av uuden ja t uo ton v ä l i s en s uh teen y mmär täm inen


33


vielä tai ne ovat vasta muotoutumassa. Muita

nimettyjä ongelmakohtia olivat esimerkiksi oikean-

laisten työkalujen puute ja standardimittareiden

ongelmallisuus vaikuttavuuden mittaamisessa.

Myös vaikuttavuuden mittaamisen ongelmalli-

suus kytkeytyy tiiviisti ekosysteemin kehittymättömyy-

teen: vielä jäsentymättömän tai vakiintumattoman

vaikuttavuussijoittamisen ympäriltä koetaan puuttu-

van yhteinen kieli, minkä ohella ja osittain seurauk-

sena vaikuttavuussijoittamisen toimintamallit, esiku-

vat ja mittarit ovat Suomessa vielä kehitysasteella.

Samoin, kun mittaaminen koetaan ongelmalli-seksi, on ymmärrettävää, että myös vaikuttavuu-den ja tuoton välisen suhteen ymmärtäminen ja arviointi koetaan vaikeaksi.

Mittaamisen haasteellisuus nousi esiin myös

useissa haastatteluissa. Vaikuttavuuden esiintuomi-

nen saatettiin esimerkiksi nähdä hankalana sijoitus-

ten kohdistuessa kooltaan suhteellisen pieniin ja

rajallisten resurssien ristipaineessa toimiviin kohde-

yrityksiin. Toisaalta haastateltavat toivat myös esiin

standardimittarien ongelmallisuuden vaikuttavuutta

mitattaessa. Eräs haastateltava korostikin, että niiden

sijaan vaikuttavuudelle pitäisi asettaa yhtiökohtaisia

ja lähellä yrityksen ydinliiketoimintaa ja strategiaa

olevia mittareita.

Vaikka sopivien sijoituskohteiden puuttu-mista ei kyselyssä nähty ongelmana (vain 16,7 %

vastaajista), tuli haastatteluissa kuitenkin esiin se,

että liian voimakas vaikuttavuuden ympärille erikois-

tuminen voi vaikeuttaa sijoituskohteiden löytämistä

johtuen markkinan rajallisesta koosta Suomessa ja

Pohjoismaissa. Tällaisessa tilanteessa rahastojen

elinvoima voisi vaarantua, jos vaikuttavuuden ympä-

rille rakennettu sijoitusstrategia rajaisi liikaa sijoituk-

sia pois.

Yhtenä esteenä vaikuttavuussijoittamisen yleis-

tymiselle Suomessa voidaan todeta pääomasijoitus-

rahastojen pitkäikäisyys. Pääomasijoitusrahastot

perustetaan yleensä määräajaksi, ja yhden rahaston

juoksuaika on tyypillisesti noin 10 vuotta. Elinkaa-

rensa aikana rahastot käyvät läpi kolme päävaihetta:

varainkeruuvaihe, sijoitusvaihe sekä irtautumisvaihe.

Vaikuttavuuden pitäisi sisältyä rahaston strategiaan

alun perinkin, jotta se voidaan huomioida, eikä

rahaston suuntaa ja toimintaa voida kesken kaiken

vaihtaa. Tästä syystä on mahdollista, että vaikka

vaikuttavuussijoittaminen konseptina on jo tuttu

suomalaisessa pääomasijoituskentässä, se ei vielä

ole yleistynyt rahastojen strategioissa.

Vaikuttavuussijoittamisen tulevaisuus Suomessa

Kysyttäessä, miltä vaikuttavuussijoittamisen tulevai-

suus näyttää pääomasijoittajan näkökulmasta, vasta-

ukset olivat lähes pääsääntöisesti positiivisia. Vaikut-

tavuussijoittamisen nähdään tarjoavan uusia liiketoi-

mintamahdollisuuksia, ja sen nähdään vaikuttavan

tulevaisuudessa rahastojen strategioihin.

Sekä kyselyssä että haastatteluissa nousi tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi institutionaa-listen sijoittajien suhtautuminen vaikuttavuuteen: institutionaaliset sijoittajat eivät haastattelujen perus-

teella ole vielä nykyisellään tuoneet vaikuttavuutta

systemaattisesti kriteeriksi sijoituksille, mutta jos ne

alkavat asettaa vaikuttavuusvaateita rahastoille,

yleistyy vaikuttavuuden tietoinen tavoittelu sijoittaja-

kentässä tulevaisuudessa. Institutionaalisten sijoitta-

jien haastattelut puoltavat tätä tulevaisuudenkuvaa:

vaikuttavuuden integrointi on parhaillaan ”työn alla”.

Eräs pääomasijoittajista totesikin, että vaikuttavuussi-

joittamisen kehittyminen riippuu paljolti institutionaa-

listen sijoittajien mielenkiinnosta aihetta kohtaan.

Kiinnostuksen kasvu synnyttää kysyntää vaikutta-

vuussijoittamiselle, ja kysyntä puolestaan luo tarjon-

taa. Eräs haastateltava korosti, että ”vaatimukset tulevat sijoittajilta ja pääomasijoittajien toiminta riippuu siitä, mitä he pyytävät”. Samaan tapaan

kuin vastuullisen sijoittamisen kohdalla on tapahtu-

nut, voidaan siis olettaa, että jos institutionaaliset

sijoittajat alkaisivat korostaa vaikuttavuutta, tähän

vastattaisiin.

34


”Vaikuttavuussijoittaminen laajenee melkoisella varmuudella yksityisten toimijoiden alueelle, ja on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia muotoja se saa.”

Voidaan myös sanoa, että vaikuttavuussijoittami-

seen kohdistuva mielenkiinto on vahvaa myös Suo-

messa, mutta siihen liittyy vielä paljon epävarmuuk-

sia. Kysyttäessä, aikovatko vastaajat huomioida

vaikuttavuuden seuraavassa rahastossaan (kuva 16),

vastaajista lähes 40 prosenttia piti sitä mahdollisena

ja 28 prosenttia vastasi myöntävästi. Toisaalta 28

prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei vielä osaa sanoa.

Ainoastaan 5,6 prosenttia asettui selkeästi sille

kannalle, että vaikuttavuutta ei todennäköisesti huo-

mioida.

Vähintään on pidettävä todennäköisenä sitä, että

esimerkiksi erilaiset teemarahastot, joiden kautta

vaikuttavuuteen pyritään, yleistyvät nykyisestä, sillä

niihin kohdistuva mielenkiinto on jo nyt suurta. Kyse-

lyn ja haastatteluiden perusteella pääomasijoittajat

näkevät vahvasti vaikuttavuuden tuomat liiketoiminta-

mahdollisuudet. Todennäköistä on, että eri toimijat

lähestyvät vaikuttavuutta eri tavoin ja eri motivaatioin.

Tähän limittyy myös ekosysteemin kehittyminen:

esimerkiksi konkreettiset esimerkit vaikuttavuussijoit-

tamisen kannattavuudesta tai se, että joku ottaa

edelläkävijän roolin asiassa, voivat kasvattaa kiinnos-

tusta tarjoamalla esimerkin ohella Suomen markki-

noille sovitettuja toimintamalleja ja luomalla vaikutta-

vuussijoittamisen ympärille parhaita käytäntöjä. Eräs

haastateltavista arvioikin, että ”vaikuttavuussijoittami-

nen laajenee melkoisella varmuudella yksityisten

toimijoiden alueelle, ja on mielenkiintoista nähdä,

minkälaisia muotoja se saa”.

Kuva 16: Vaikuttavuuden rooli seuraavassa kerättävässä rahastossa – aiotteko huomioida vaikuttavuuden seuraavassa keräämässänne rahastossa?

toimintariippuusiitä,mitähepyytävät”.Samaantapaankuinvastuullisensijoittamisenkohdallaontapahtunut,voidaansiisolettaa,ettäjosinstitutionaalisetsijoittajatalkaisivatkorostaavaikuttavuutta,tähänvastattaisiin.

”Vaikuttavuussijoittaminenlaajeneemelkoisellavarmuudellayksityistentoimijoidenalueelle,jaonmielenkiintoistanähdä,minkälaisiamuotojasesaa.”

Voidaanmyössanoa,ettävaikuttavuussijoittamiseenkohdistuvamielenkiintoonvahvaamyösSuomessa,muttasiihenliittyyvieläpaljonepävarmuuksia.Kysyttäessä,aikovatkovastaajathuomioidavaikuttavuudenseuraavassarahastossaan(kuva16),vastaajistalähes40prosenttiapitisitämahdollisenaja28prosenttiavastasimyöntävästi.Toisaalta28prosenttiavastaajistailmoitti,etteivieläosaasanoa.Ainoastaan5,6prosenttiaasettuiselkeästisillekannalle,ettävaikuttavuuttaeitodennäköisestihuomioida.

Kuva16:Vaikuttavuudenrooliseuraavassakerättävässärahastossa–aiottekohuomioidavaikuttavuudenseuraavassakeräämässännerahastossa?

Vähintäänonpidettävätodennäköisenäsitä,ettäesimerkiksierilaisetteemarahastot,joidenkauttavaikuttavuuteenpyritään,yleistyvätnykyisestä,silläniihinkohdistuvamielenkiintoonjonytsuurta.Kyselynjahaastatteluidenperusteellapääomasijoittajatnäkevätvahvastivaikuttavuudentuomatliiketoimintamahdollisuudet.Todennäköistäon,ettäeritoimijatlähestyvätvaikuttavuuttaeritavoinjaerimotivaatioin.Tähänlimittyymyösekosysteeminkehittyminen:esimerkiksikonkreettisetesimerkitvaikuttavuussijoittamisenkannattavuudestataise,ettäjokuottaaedelläkävijänroolinasiassa,voivatkasvattaakiinnostustatarjoamallaesimerkinohellaSuomenmarkkinoillesovitettujatoimintamallejajaluomallavaikuttavuussijoittamisenympärilleparhaitakäytäntöjä.Eräshaastateltavistaarvioikin,että”vaikuttavuussijoittaminenlaajeneemelkoisellavarmuudellayksityistentoimijoidenalueelle,jaonmielenkiintoistanähdä,minkälaisiamuotojasesaa”.

4.4 Vastuullisuudestavaikuttamiseen

Kyselytutkimuksenjapääomasijoittajienhaastattelujenperusteellavastuullinensijoittaminennähdäänperusedellytykseksipääomasijoittajientoiminnassa,javastuullinensijoittaminenonintegroitunutkeskeiseksiosaksipääomasijoittajientoimintaaaivanviimevuosienaikana.Tämäntaustallavaikuttavatniininstitutionaalistensijoittajienasettamatvaatimuksetkuinpääomasijoittajienkasvavaymmärrysvastuullisuudenjaarvonluonninvälisestäsuhteesta.

5,6 %

38,9 %

27,8 %

27,8 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Emme

Mahdol l is es t i

Ky l lä

En osaa sanoa

35


4.4 Vastuullisuudesta vaikuttamiseen

Kyselytutkimuksen ja pääomasijoittajien haastattelu-

jen perusteella vastuullinen sijoittaminen nähdään

perusedellytykseksi pääomasijoittajien toiminnassa,

ja vastuullinen sijoittaminen on integroitunut keskei-

seksi osaksi pääomasijoittajien toimintaa aivan viime

vuosien aikana. Tämän taustalla vaikuttavat niin

institutionaalisten sijoittajien asettamat vaatimukset

kuin pääomasijoittajien kasvava ymmärrys vastuulli-

suuden ja arvonluonnin välisestä suhteesta.Keskei-

senä havaintona voidaan erityisesti pääomasijoitta-

jien haastattelujen perusteella todeta, että vastuulli-

suuteen liittyvät vaatimukset ovat voimakkaasti tulleet

institutionaalisilta sijoittajilta pääomasijoittajille, mutta

vaikuttavuuden suhteen tällaisia vaatimuksia ja

toiveita ei toistaiseksi ole ollut.

Pitkälti luultavasti tästä johtuen, toisin kuin

vastuullisuudessa, ollaan sijoitusten vaikuttavuuden

huomioimisessa Suomessa vielä selvästi matalam-

malla tasolla. Jos vastuullisuutta kuvailtiin jo sijoitustoiminnan perusedellytykseksi, voidaan vastausten pohjalta todeta, että vaikuttavuus nähdään pikemminkin sijoitustoiminnan ja tuoton

tavoittelun sivutuotteena, jossa hyvin valittu sijoitus

samalla tuottaa hyvää yhteiskunnalle esimerkiksi

ympäristöön kohdistuvina positiivisina muutoksina tai

kasvavana hyvinvointina. Samalla vaikuttavuudella

sinänsä nähdään olevan arvoa, mutta sen mittaami-

nen koetaan usein vaikeaksi, ellei kyse ole puhtaasti

esimerkiksi työpaikkojen määrän mittaamisesta.

Tätä kehityskulkua kuvaa myös vastaajayritysten

sijoittuminen luvussa 2.5 esiteltyyn jalanjälki-käden-

jälki-viitekehykseen, eli vastuullisuus- ja vaikutta-

vuussijoittamisen nelikentälle (kuva 17): Sekä valta-

osa vastaajista että vastaajien keskiarvo huomioivat

vastuullisuuden keskeisenä osana sijoitustoimin-

taansa, mutta vaikuttavuus ei ole vielä näiden

ESG-mestareiden6 sijoitustoiminnassa noussut

merkittävään rooliin. Osa pääomasijoittajista puoles-

taan on vasta pyrkimässä niin sijoitustoimintansa

vastuullisuuteen kuin vaikuttavuuteenkin, ja heitä

voidaan luonnehtia vastuullisuuden aloittelijoiksi.

Sen sijaan vastuullisuutta enemmän vaikutta-

vuuteen toiminnassaan tähtääviä pääomasijoittajia

– niin sanottuja vaikuttavuusmestareita – vastaajien

joukosta löytyi vain yksi, ja tämäkin toimija oli vas-

Kuva 17: Pääomasijoittajien sijoittuminen jalanjälki-kädenjälki-nelikentässä.

6 Määritelmien tarkemmat esittelyt löytyvät luvusta 2.5.

36


tuullisuudessaan kuitenkin jo melko pitkällä. Osa

vastaajista oli myös edennyt jo vastuullisten vaikutta-

jien joukkoon, jossa sekä sijoitusten vastuullisuus

että vaikuttavuus ovat keskeisessä roolissa sijoitus-

toiminnassa.

Vastaajayritysten sijoittuminen tukeekin sekä tutkimuksen lähtöoletusta että institutionaalisten sijoittajien haastatteluissa näkemystä siitä, että vaikuttavuussijoittaminen rakentuu vastuullisuu-den pohjalle, ja siirtymä vastuullisuus- ja vaikutta-

vuussijoittamiseen tapahtuu ESG-viitekehyksen

kautta edeten ensin vastuulliseen sijoittamiseen ja

siitä vaikuttavuuden tunnistamiseen ja edistämiseen.

Voidaan myös todeta, että suomalainen pääomasijoi-

tuskenttä vaikuttaa kyselyn vastausten perusteella

melko yhdenmukaiselta vastuullisuus- ja vaikutta-

vuuskysymyksissä ison osan toimijoista sijoittuessa

melko lähelle toisiaan muutamia poikkeuksia lukuun

ottamatta.

Samaten on nähtävissä, että pääomasijoituksiin

sisältyy jo nykyisellään vaikuttavuutta, mutta sitä ei

välttämättä tunnisteta tai tiedosteta tai sille ei ole ollut

tarvetta diskurssin ollessa edelleen vahvasti tuoton

ympärillä. Tästä johtuen mahdollisen piilovaikuttavuu-

den tuomista näkyväksi myös sijoittajatarinoissa tai

sen hyödyntämistä yrityksen arvonmäärityksessä tai

muussa erottautumisessa ei välttämättä ole koettu

ajankohtaiseksi tai tarpeelliseksi tai sen hyötyjä ei

ole tunnistettu. Vaikuttavuuden hyödyntämistä hanka-

loittaa myös kokemus mittaamisen ongelmallisuu-

desta ja ekosysteemin kehittymättömyydestä.

Vaikuttavuussijoittamisen sen puhtaassa muo-

dossa ei voidakaan vielä nähdä rantautuneen Suo-

meen. Pääomasijoituskentässä vaikuttavuuden

tuomat mahdollisuudet kuitenkin tiedostetaan ainakin

jossain määrin, mikä luo pohjaa vaikuttavuussijoitta-

misen kehittymiselle myös Suomessa. Tätä tukee

institutionaalisten sijoittajien näkemys vaikuttavuu-

desta seuraavana askeleena vastuulliselle sijoittami-

selle. Vaikuttavuussijoittamisen tulevaisuudelta

ennustetaankin samanlaista kehityskulkua kuin

vastuullisella sijoittamisella, ja tilanne voi muuttua

nopeastikin. Huomioiden institutionaalisten sijoittajien

aktiivisen kiinnostuksen vaikuttavuussijoittamista

kohtaa voikin olla, että vaikuttavuus nousee vastuulli-

suuden rinnalle osana jokapäiväistä sijoitustoimintaa

seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

37


5. Yhteenveto5.1 Tutkimuksen keskeiset löydökset

Vastuullisen sijoittamisen seuraava askel

Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että suomalai-

nen sijoituskenttä näyttää omaksuneen vastuullisen

sijoittamisen osaksi sijoitustoiminnan perusperiaat-

teita. Tämä johtuu pitkälti sekä institutionaalisten

sijoittajien että käytettyjen raportointimallien asetta-

mista vaatimuksista, mutta taustalla luonnollisesti

vaikuttaa ympäröivässä yhteiskunnassa käyty kes-

kustelu vastuullisuudesta ja sijoittajakentän kiinnos-

tus siihen. Pääomasijoituskentässä on vastuulli-suuden suhteen siirrytty voimakkaasti pelkästä riskienhallinnasta kohti mahdollisuuksien sekä arvonluonnin tunnistamista.

Sen sijaan vaikuttavuussijoittaminen asettaa

vielä omat haasteensa pääomasijoittajille, eikä ala

pääsääntöisesti ole vielä tietoisesti pyrkinyt kohti

vaikuttavuutta sijoitustoiminnassaan. Tällä hetkellä

vaikuttavuus nähdään ennen kaikkea pitkäjänteisen

sijoitustoiminnan sivutuotteena, eikä sitä välttämättä

hyödynnetä esimerkiksi osana sijoittajatarinaa tai

-strategiaa. Isolta osin tämä johtuu vaikuttavuussijoit-

tamisekosysteemin kehittymättömyydestä Suomessa.

Sen seurauksena sekä vaikuttavuuden mittaamista

että ymmärrystä tuoton ja vaikuttavuuden välisestä

suhteesta ollaan vasta kehittämässä. Voidaankin

sanoa, että näistä syistä vaikuttavuussijoittaminen

yleistyy tällä hetkellä Suomessa verrattain hitaasti,

joskin avauksia esimerkiksi vaikuttavuutta lähenevän

teemasijoittamisen kautta on kentällä tehty.

Oma tekijänsä kehityksessä on se, että toisin kuin vastuullisuuden kohdalla, institutionaaliset sijoittajat eivät toistaiseksi ole edellyttäneet pääomasijoittajilta vaikuttavuutta. Erityisesti tutki-

mushaastattelujen pohjalta voidaan myös sanoa, että

pääomasijoittajat odottavat institutionaalisten sijoitta-

jien aloitetta asiassa. Toisaalta vaatimusten yleistymi-

seen vaikuttaa myös resurssien rajallisuus: vastuulli-

suuteen liittyvä sääntely ja raportointi nähdään jo

nykyisellään rajallisin resurssein toimivia pääomasi-

joittajia kuormittavana, eikä vaikuttavuudesta toivota-

kaan samanlaista asiaa. Institutionaalisten sijoittajien

haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että myös

institutionaaliset sijoittajat tiedostavat useiden pää-

omasijoittajien pienet resurssit, eikä pääomasijoittajia

halutakaan kuormittaa esimerkiksi ylimääräisillä

raportointivaatimuksilla.

Odottavasta ja jopa tarkkailevasta tunnelmasta

huolimatta on kuitenkin nähtävissä, että siirtymä

kohti vaikuttavuutta on tapahtumassa vähitellen

vastuullisuuden kautta, johon liittyvä kriteeristö tai

vaatimustaso on jo muodostunut osaksi toiminnan

perusedellytyksiä aiemmin käsitellyistä syistä. Vaikut-

tavuus voidaankin nähdä jatkumona vastuullisuu-

delle, mitä tukevat sekä institutionaalisten sijoittajien

haastattelut että pääomasijoittajille tehdyn kyselyn

tulokset, jotka osoittivat pääomasijoittajien pääjoukon

sijoittuvan tällä hetkellä vastuullisen sijoittamisen

alueelle, mutta lähenevän jo vaikuttavuutta.

Vaikuttavuussijoittaminen on tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa tuotosta luopumatta

Vaikka vaikuttavuussijoittaminen sellaisenaan tai sen

puhtaassa muodossa ei vielä ole integroitunut osaksi

suomalaista sijoituskenttää, nousi sekä kyselyssä

että haastatteluissa selvästi esiin ajatus siitä, että

vaikuttavuussijoittaminen yleistyy tulevaisuudessa.

Tämä tapahtuu tuotosta tinkimättä, sillä sekä instituti-

onaaliset sijoittajat että pääomasijoittajat lähestyvät

vaikuttavuutta ensisijaisesti järkevien liiketoiminta-

mahdollisuuksien ja tuoton kautta. Vaikuttavuus

nähdäänkin muun muassa tulevaisuuden liiketoimin-

tamahdollisuuksien tunnistamista edesauttavana ja

erottautumisen mahdollistavana tekijänä. Tässä

vaiheessa erityisesti temaattisen sijoittamisen kautta

tavoiteltavaan vaikuttavuuteen kohdistuu selvää

mielenkiintoa. Lisääntyvä ymmärrys siitä, miten

tuotto ja vaikuttavuus kohtaavat mm. temaattisissa

sijoituksissa, mahdollistaa pääomasijoittajien siirty-

män kohti vastuullista vaikuttamista jalanjälki-käden-

jälki -nelikentässä.

Osaltaan vaikuttavuus nähdäänkin myös sijoi-

tusstrategisena valintana pitkän tähtäimen sijoitus-

kohteiden tunnistamisessa. Kuten eräs haastateltava

38


kuvaili vaikuttavuussijoittamista: on järkevää etsiä

vaikuttavuutta tavoittelevia sijoituskohteita. Niiden

arvioidaan tuottavan pitkällä aikavälillä lisäarvoa,

joka siirtyy myös yrityksen arvoon. Toisaalta vaikutta-

vuuden ja tuoton välisen suhteen ymmärtäminen ja

mittaaminen nähdään edelleen haasteellisena, mikä

todennäköisesti hidastaa vaikuttavuussijoittamisen

yleistymistä ja kohdistaa sijoittamista helpommin

mitattaviin ja siten todennettaviin sijoituskohteisiin.

Vaikuttavuussijoittamiseen liittyvän vaikuttavuuden ja

tuoton välisen suhteen ymmärtäminen edellyttäisi

vahvempaa ymmärrystä tulevaisuuden markkinoista,

jotta sijoittaminen voisi tapahtua tuotto-odotuksista

luopumatta. Esimerkkinä näiden markkinoiden tun-

nistamisesta voidaan käyttää esimerkiksi SDG-viite-

kehyksen hyödyntämistä ongelmien ratkaisuista

nousevien sijoitusmahdollisuuksien ja samalla vaikut-

tavuuden tunnistamisessa. Yleisesti voidaan todeta,

että SDG-tavoitteet näyttäisivät olevan paremmin

tunnettu institutionaalisten sijoittajien keskuudessa

verrattuna pääomasijoittajiin. Kestävän kehityksen

tavoitteet muodostavatkin luontevan viitekehyksen

erityisesti institutionaalisille sijoittajille, jotka voivat

hyödyntää tätä viitekehystä myös pääomasijoittaja-

kenttään kohdistuvien sijoitusten kartoittamisessa.

Ekosysteemin alkuvaiheisuus

Konkreettisena haasteena sille, että vaikuttavuussi-

joittaminen yleistyisi Suomessa merkittävästi tai

otettaisiin tietoisesti osaksi sijoitustoimintaa, voidaan

pitää ennen kaikkea vaikuttavuussijoittamisen eko-

systeemin alkuvaiheisuutta. Tästä kielii niin vakiintu-

maton käsitteenmäärittely, eli terminologian vaihtele-

vuus ja sen vaihteleva hahmottaminen, kuin vaikutta-

vuuden mittaamistapojen kehittymättömyys

Suomessa ja tuoton ja vaikuttavuuden välisen suh-

teen ymmärtämisen ja hahmottamisen hankaluudet.

Yhteisen ymmärryksen kehittymättömyyttä havainnol-

listaa myös se, millä tavoin Sitran SIB-ponnistukset

ohjaavat vielä Suomen vaikuttavuussijoittamiskes-

kustelua erityisesti SIB:ien suuntaan, vaikka ne

edustavat vain pientä osaa vaikuttavuussijoittamisen

kentästä.

Vaikuttavuussijoittamisen ekosysteemin alkuvai-

heisuutta Suomessa kuvastaa hyvin kysynnän ja

tarjonnan kohtaamattomuus institutionaalisten sijoit-

tajien ja pääomasijoittajakentän välillä. Kuten edellä

on todettu, molemmin puolin kiinnostusta ja mielen-

kiintoa vaikuttavuussijoittamista kohtaan on. Instituti-

onaaliset sijoittajat kuitenkin toteavat, että heille ei

ole tarjolla managereita tai instrumentteja, joihin he

voisivat tällä hetkellä sijoittaa. Pääomasijoittajat

puolestaan kokevat, että vaikuttavuuden ympärille ei

vielä ole rakentunut toimintamalleja eikä institutio-

naalisten sijoittajien kiinnostus ole vielä löytänyt

perille pääomasijoittajakenttään. Tilanteessa koros-tuukin ennen kaikkea yhteisen kielen ja ymmär-ryksen luominen vaikuttavuussijoittamisen ympärille sekä suomalaiseen markkinaan sopi-vien käytäntöjen muodostaminen. Vaikuttavuusu-

lottuvuuden huomioiminen osana sijoitustoimintaa ja

vaikuttavuuden tuominen osaksi sijoitus- ja arvon-

luontitarinaa voi tarjota pääomasijoittajille mahdolli-

suuden erottautua muista toimijoista sekä mahdolli-

suuden tunnistaa yhteiskunnallisten ja ekologisten

ongelmien kautta uusia tarpeita eli liiketoimintamah-

dollisuuksia.

Voidaankin sanoa, että Suomen sijoituskentältä

puuttuu konkreettisia esimerkkejä tai edelläkävijöitä,

jotka tarjoaisivat muille toimijoille toimintamalleja ja

esimerkkejä siitä, miten tavoitella vaikuttavuutta

tuoton rinnalla – tai jopa tuoton kasvattamisen osate-

kijänä tai mahdollistajana.

39


Tutkimuksen keskeisten löydösten ja analyysin

pohjalta voidaan antaa seuraavat suositukset:

1. Vakiinnutetaan käsitteistö: On tähdättävä vaikut-

tavuussijoittamisen ympärillä käytettävän käsit-

teistön vakiinnuttamiseen niin, että aihepiiristä

puhuttaessa voidaan sanoa, että toimialalla on

jaettu käsitys ja ymmärrys vaikuttavuussijoitta-

misen kentästä ja ulottuvuuksista.

2. Kasvatetaan tietoisuutta: Edelliseen kiinteästi

liittyy tietoisuuden kasvattaminen vaikuttavuus-

sijoittamisen käytännöistä ja mahdollisuuksista

erityisesti pääomasijoittajien keskuudessa

mutta myös institutionaalisten sijoittajien

parissa.

3. Laajennetaan lähestymistapaa: Vaikuttavuussi-

joittamisen diskurssia tulisi Suomessa ohjata

kohti laajempaa lähestymistapaa välttäen hyvän-

tekeväisyyttä tavoittelevaa tuotosta luopumisesta

ja painottaen sekä SIB-mallin että pääomasijoit-

tamisen vaikuttavuusulottuvuutta ja jo olemassa

olevan vaikuttavuuden tunnistamista.

4. Rakennetaan vastuullisuuden luomalle perus-

talle: Vaikuttavuussijoittamista kannattaa lähteä

rakentamaan ESG-käytäntöjen päälle, sillä

tutkimus todensi lähtöoletuksen siitä, että

siirtymä vaikuttavuussijoittamiseen tapahtuu

luontaisesti vastuullisuuden kautta.

5. Hyödynnetään maailmalta saatuja esimerkkejä:

Maailmalla tapahtuvan vaikuttavuussijoittami-

sen tiivistä seurantaa kannattaa jatkaa. Vaikut-

tavuussijoittamisen kenttä elää edelleen, ja

Suomen vasta vahvistuvan kentän tueksi on

tunnistettava maailmalta toimivia esimerkkejä,

joiden tarjoamaa mallia voidaan Suomessa

hyödyntää.

6. Asetetaan järkevät tavoitteet: Tavoitteita ei ensi-

vaiheessa tule asettaa liian korkeiksi. Vaikutta-

vuussijoittaminen on Suomessa vielä verrattain

uusi lähestymistapa sijoittamiseen, ja nykyiset

toimijat voivat lähestyä aihepiiriä esimerkiksi

tunnistamalla jo nykyisiä, olemassa olevia

vaikuttavuuksia.

7. Konkretisoidaan vaikuttavuutta SDG-viitekehyk-

sen avulla: SDG-viitekehyksen ympärillä käytävä

dialogi kannattaa yhdistää osaksi vaikuttavuussi-

joittamista. Viitekehys tunnetaan jo institutionaa-

listen sijoittajien keskuudessa varsin laajasti, ja

se, että ne omaksuvat viitekehyksen käyttöönsä,

voisi auttaa myös pääomasijoittajia jäsentele-

mään, millaista vaikuttavuutta tavoitella.

8. Tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia:

Vaikuttavuuden ympärillä käytävä keskustelu

kannattaa yhdistää keskusteluun siitä, miksi

esimerkiksi kiertotalous ja sen kaltaiset lähesty-

mistavat ongelmien ratkomiseen tarjoavat kiin-

nostavia mahdollisuuksia myös liiketoiminnan

näkökulmasta. Sijoitusten ”kädenjäljen” ymmär-

täminen ja mallinnus auttavat ymmärtämään,

mitkä alat ovat tulevaisuuden nousevia toimi-

aloja.

9. Tunnistetaan ja valitaan tahot koordinoimaan

vaikuttavuussijoittamisen edistämistä Suo-

messa: Hyvin käynnistynyttä toimintaa kannattaa

jatkaa, ja samalla varmistaa se, että Suomen

kokoisessa maassa yhteistyöllä luodaan mah-

dollisuuksia ja resurssit ja tietotaito hyödynne-

tään tehokkaasti. Tältä osin vaikuttavuussijoitta-

misen esilletuomiseksi tarvitaan edelleen työtä,

jota Sitra ja FVCA ovat Suomessa tähän asti

tehneet. Jatkossa jonkin toimijan on järkevää

Suomessa ottaa vastuu asian edistämisestä ja

koordinoimisesta.

6. Suositukset ja tulevaisuuden tutkimuskohteet

40


10. Tunnistetaan julkisen sektorin merkitys: Julkisen

sektorin roolia vaikuttavuussijoittamisen yhtenä

moottorina on nostettava esiin, sillä yleistymiseen

vaikuttavat niin rahoitusmahdollisuudet, julkisen

sektorin rooli asiakkaana kuin julkiset hankinnat

ja niiden mahdollinen miettiminen uudelleen ja

vaikuttavuusnäkökulman huomioiden.

11. Tuodaan vaikuttavuus sijoittajatarinoihin: Kiin-

nostusta vaikuttavuuteen voidaan herätellä

nostamalla esiin sen merkitystä ja mahdollisuuk-

sia sijoittajatarinan esiintuomisessa. Esimerkiksi

sijoitusten nykyinen vaikuttavuus kannattaa

tunnistaa ja tuoda esiin ja osaksi sijoittajatari-

naa.

12. Hyödynnetään nykyiset yhteistyömahdollisuu-

det: Olemassa olevia yhteistyö- ja muita mah-

dollisuuksia kannattaa korostaa. Esimerkiksi

monet hallituksen kärkihankkeet tarjoavat sel-

keitä vaikuttavuuteen liittyviä kiinnekohtia myös

sijoittajille.

13. Tarkastellaan vaikuttavuutta pitkän tähtäimen

kannattavuuden rakentajana: Vaikuttavuuden

tarkastelua voidaan hyödyntää ikään kuin testinä

sille, onko liiketoiminta pitkällä tähtäimellä kestä-

vää ja onko sille kysyntää myös tulevaisuudessa.

14. Proaktiivinen viestiminen ja markkinointi: Institu-

tionaaliset sijoittajat ovat kiinnostuneita vaikutta-

vuudesta ja pääomasijoittajilla on hyvät valmiu-

det vaikuttavuuden tavoitteluun. Kysynnän ja

tarjonnan kohtaamiseksi edellytetään aktiivisem-

paa otetta oman arvomaailman, toimintatapojen

ja tavoitteiden viestimiseksi puolin ja toisin.

Tutkimuksessa nousi myös esiin joitakin seikkoja,

joihin tämän tutkimuksen puitteissa ei ole mahdollista

vastata, mutta joiden selvittäminen hyödyttäisi alan

kehitystä Suomessa. Joidenkin vastausten pohjalta

näyttäisi siltä, että pääomasijoittajien keskuudessa

käsitykset ja ymmärrys vaikuttavuudesta vaihtelevat

selvästi. Oman sijoitustoiminnan vaikuttavuus saate-

taan hahmottaa esimerkiksi lähinnä uusien työpaik-

kojen ja hyvinvoinnin lisääntymisen kautta, vastaa-

vasti kestävään kehitykseen kohdistuvan liiketoimin-

nan (kädenjälki) tuomaa vaikuttavuutta ei välttämättä

hahmoteta niin selkeästi. Tulevaisuudessa olisikin

tärkeä pystyä luomaan kaikkien vaikuttavuussijoitta-

misen ekosysteemin toimijoiden välille yhteinen kieli

ja ymmärrys vaikuttavuuteen liittyen.

Tärkeänä jatkotutkimustarpeena on lisäksi

ymmärryksen lisääminen juurikin yritystoiminnan

kädenjäljen roolista sekä siihen liittyvistä liiketoimin-

tamahdollisuuksista. Tätä voitaisiin tarkastella mm.

erilaisten tapaustutkimusten avulla. Mielenkiintoista

olisi lisäksi kartoittaa pääomasijoittajien portfolioissa

jo nykyisellään olevaa vaikuttavuutta. Nämä auttaisi-

vat toimijoita ymmärtämään tulevaisuudessa parem-

min vaikuttavuuden tarjoamia mahdollisuuksia myös

sijoitustoiminnan näkökulmasta.

Vaikuttavuussijoittamisen yleistymisen seuran-

taa kannattaa myös jatkaa, sillä muutokset sijoitus-

kentällä voivat tapahtua nopeastikin, kuten vastuulli-

suussijoittamisen kehitys on osoittanut. Olennaisena

osana vaikuttavuussijoittamisen ekosysteemin kehi-

tyksessä voidaan nähdä myös ymmärryksen lisäämi-

nen mittaamisesta ja vaikuttavuuden mallintamisesta.

Esimerkiksi tutkimus vaikuttavuuden mallintamisesta

tukisi ymmärrystä ja voisi auttaa hahmottamaan

mitkä alat ovat tulevaisuudessa sijoittajan kannalta

houkuttelevia mahdollisuuksia.

41


Lähteet[1] Deloitte, ”Deloitte 2017 Millenial Survey,” 2017. [Online]. Available: https://www2.deloitte.com/global/en/pages/about-deloitte/articles/millennialsurvey.html.

[2] Morgan Stanley, ”Sustainable Signals: The Individual Investor Perspective,” helmikuu 2015. [Online]. Available: https://www.morgans-tanley.com/sustainableinvesting/pdf/Sustainable_Signals.pdf.

[3] Finsif, ”Vastuullisen sijoittamisen opas: Ensimmäiset askeleet kohti vastuullisempaa sijoitussalkkua,” [Online]. Available: https://www.finsif.fi/wp-content/uploads/2017/02/Finsif_taitto_vedos_lowres.pdf.

[4] ”Principles for Responsible Investment,” [Online]. Available: https://www.unpri.org.

[5] YK, ”Kestävän kehityksen tavoitteet,” [Online]. Available: http://www.un.org/sustainabledevelopment/.

[6] C. B. Wahlén, ”Dutch Financial Institutions Recommend SDG Investment,” Internation Institute for Sustainable Development, 17 tammikuu 2017. [Online]. Available: http://sdg.iisd.org/news/dutch-fi-nancial-institutions-recommend-sdg-investment/.

[7] Global Impact Investing Network (GIIN), ”The GIIN History,” [Online]. Available: https://thegiin.org/giin/history.

[8] Bridges Ventures & The Parthenon Group, ”Investing for Impact: Case studies across Asset,” 2010. [Online]. Available: https://thegiin.org/knowledge/publication/investing-for-impact-case-studies-across-as-set-classes.

[9] Global Sustainable Investment Alliance (GSIA), ”2016 Global Sustainable Investment Review,” [Online]. Available: http://www.ussif.org/files/Publications/GSIA_Review2016.pdf.

[10] Global Impact Investing Network, ”Annual Impact Investor Survey,” [Online]. Available: https://thegiin.org/assets/GIIN_AnnualImpactInves-torSurvey_2017_Web_Final.pdf

[11] Cambridge Associates & GIIN, ”Introducing the Impact Investing Benchmark,” [Online]. Available: https://thegiin.org/assets/documents/pub/Introducing_the_Impact_Investing_Benchmark.pdf.

[12] G. L. Clark, A. Feiner ja M. Viehs, ”From the Stockholder to the Stakeholder: How sustainability can drive financial performance,” University of Oxford & Arabesque Partners, maaliskuu 2015. [Online]. Available: http://www.arabesque.com/docs/From_the_stockholder_to_the_stakeholder.pdf. [Haettu 27. huhtikuuta 2017].

[13] Bridges Ventures, ”Annual Impact Report 2016,” 2017. [Online]. Available: http://www.bridgesfundmanagement.com/wp-content/uploads/2017/02/Bridges-Ventures-Impact-Report-2016-print.pdf.

42


Liite: Lista haastatelluista

Työryhmä

Institutionaaliset sijoittajat

— eQ

— LähiTapiola

— Varma

— Ilmarinen

— Veritas

Pääomasijoittajat

— VNT Management Oy

— Conor Venture Partners Oy

— Dasos Capital

— Sentica Partners

— Innovestor Ventures

Taustahaastattelut

— Wermuth Asset Management

— European Investment Fund

— Taaleri Oyj

— Nordea Oyj

— Pia Santavirta, FVCA

— Jonne Kuittinen, FVCA

— Henri Grundstén, FVCA

— Harri Männistö, Sitra

— Juuso Janhonen, Sitra

— Riikka Poukka, Deloitte & Touche Oy

— Miikka Simanainen, Deloitte & Touche Oy

vaikuttavuussijoittamisen mahdollisuudet … · pääomasijoittamisesta lyhyesti...

Documents