”AUTTAMISESTA TULEE HYVÄ FIILIS”

Jarppi Leppälä:

TYÖKOKEILU SELVENTÄÄ VALINTOJA

MENTORI JOHDATTAA

URALLESOMETA

ITSESI TÖIHIN

FIKSUT VINKIT VUOKRALAISELLE

SÄÄSTÄ ITSESI RIKKAAKSI

VAADI LAADUKAS TYÖPAIKKA

APUA, NAINEN RATIN VIERESSÄ

FRISBEEGOLFIA SUOMEN HUIPULLA

JÄSENLEHTI

7 TAPAA TUNNISTAA HYVÄ

TYÖPAIKKA

PAREMM AN T YÖPÄIVÄN PUOLESTA 3-14

SELITTELYT VEKS

VAADIMME TYÖPAIKKOJA

NUORILLE!

TOIMIN J U T U T16 Koko kansan hurjapää

Jarno Leppälä tunnetaan Duudsonien Jarppina, joka räjäyttelee tavaroita ja särkee paikkoja. Nyt hän ja muut Duudsonit ovat ryhtyneet hyvien tekojen lähettiläiksi. Miten tässä niin kävi?

28 Someta itsellesi duuniSosiaalinen media voi auttaa työnhaussa. Se ei ole enää roikkumista Facebookin chatissa, vaan parhaimmillaan monen eri viestintäkanavan, kuten Twitterin, LinkedInin ja blogipalveluiden monipuolista hyödyntämistä.

34 Ammatinvalinta selväksi työkokeilussaTyöhön paluun kynnyksellä voi olla tarpeen selvittää, riittävätkö kyvyt työhön vai pitäisikö päivittää osaamistaan. Ammatinvalintaa voi kirkastaa kokeilemalla hommia. Joskus on siis ihan perusteltua tehdä pieni aika duunia ilman liksaa.

Työuran haastavat alkumetritKoko Suomi puhuu eläkeiän pidentämisestä ja työssä jaksamisesta yli eläkeiän, mutta kuka muistaa, että työelämässä on valtavia haasteita myös uran alkupäässä? Toimi selvitti, miten työn saantia ja työelämää voisi helpottaa uran alusta – kyllähän sitä tekevälle pitäisi sopivia töitä olla.

TOIMIN VA K IOT3 PÄÄKIRJOITUS & JURIN JUTTU

8 TYÖ & PARI

Teija opastaa Zuzanaa.

12 PARASTA TYÖSSÄNI

Mari Kivilahti.

13 KOTILÄKSYT

Antti Isokangas tutustui Mielipidejohtajaan.

14 OMAT RAHAT

Vuokralaisen oikeudet & velvollisuudet.

31 7 TAPAA

tunnistaa hyvä työpaikka.

32 VAPAATA AIKAA

Aino Laitala taituroi frisbeegolfissa.

33 KOLUMNISTI TIINA TORPPA

puolustaa sääntöjä.

43 UUSI ALKU

Aatos Kalmi paljastaa verkkosuunnittelijan metkut.

TOIMIN PA LSTAT4 TOIMI OIKEIN

Asiantuntijat vastaavat.

5 URA & IHMISET

Hyvinvoiva työpaikka on paras. Suomesta työelämän mallimaa. Hyödynnä työttömyysaika opiskellen.

6 TYÖ & TERVEYS

Joogaguru Kylli Kukkin eheyttävät neuvot. Crossfit vahvistaa. Proteiinia ruokapöytään. Vakuutus kuntoon etätyöläinen! Käytkö vastuullisella salilla?

9 MYÖS NAISILLE

Naiskuskit ja mieskuskit.

10 TRENDI & TÖRMÄYS

Parisuhteen kolme vaihetta. Valitse iloinen elämä! Kummikouluhanke auttaa alkuun. Säästä ja rikastu.

37 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

20

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTON JÄ SENLEHTI

PÄ ÄTOIMITTA JA

KRISTIINA AHONEN

TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ

SUSANNA CYGNEL /

FONDAMENTA MEDIA OY

ULKOA SU

MARKO VON KONOW

KIR JOITTA JAT

TUUL A-MARIA AHONEN

SARI ALHAVA

PETER GEITEL

ANTTI ISOK ANGAS

NOOR A K A ASINEN

K ATARIINA KR ABBE

VIRPI MELLERI

KIRSI POIKOL AINEN

MIINA POIKOL AINEN

JA ANA TAPIO

TIINA TORPPA

KUVA A JAT JA KUVITTA JAT

JONNA KOSKI

JA AKKO LUKUMA A

JUHA MYLLYMÄKI

TOIMITUKSEN

YHTEYSTIEDOT

FONDAMENTA MEDIA OY

FREDRIKINKATU 24 A 300120 HELSINKI

P. 040 554 7780

SUSANNA .CYGNEL@

FONDAMENTA .FI

W W W.TOIMILEHTI.FI

HTTP://ISSUU.COM/ TOIMI

SÄHKÖPOSTI

TOIMI@ERTO.FI

JULK AISIJA

ERITYISALOJEN

TOIMIHENKILÖLIITTO

ERTO RY

MEDIAMY YNTI

KRISTIINA AHONEN

P. (09) 6132 3267

PAINOPAIKK A

FORSSA PRINT 2014

AIK AK AUSLEHTIEN

LIITON JÄSEN

ISSN 0783-9693

JUHA MYLLYMÄKI

KUVASI K ANTEEN

JARPPI LEPPÄL ÄN.

sisältö 3-2014

2 | TOIMI | 3-2014

AMMATTILIITTOJA JA ILMA STONSUOJELUA ei aina yhdistetä toisiinsa. Syy lienee siinä, että ammattiliitot eivät ole aivan hirveästi profiloituneet ympäristöasioissa.

Kuljetusalan ammattiliittojen globaalin kattojärjestön ITF:n kongressissa Bulgariassa tilanne oli kuitenkin toinen. ITF:n nuoret nostivat tärkeimmäksi edunvalvontatehtäväkseen ilmastonmuutoksen vastustamisen. Kuljetusalan nuoret haluavat kehittää vihreitä työpaikkoja ja tukea kestävää kehitystä.

Pitäisikö ERTOn olla aktiivisempi ympäristöasioissa? Pitäisikö meillä olla aktiivinen ote vaikkapa Itämeren suojeluun? Vai pitäisikö ERTOn pysyä poissa ympäristöasioista ja keskittyä vain ja ainoastaan työpaikan edunvalvontaan ja ammatilliseen koulutukseen?

Minä näkisin mielelläni ERTOn ottavan vaikka Itämeren suojelun aktiivisesti agendalleen, mutta haluatko sinä? Pyydän, että kerrot mielipiteesi minulle sähköpostilla osoitteeseen juri.aaltonen@erto.fi.

ERTON PUHEENJOHTA JA JURI A ALTONEN KERTOO, MITÄ ON MIETTINYT VIIME AIKOINA.Jurin Juttu

Lasketaanko nuoreksi iältään, ajatuksil-taan vai elämäntilanteeltaan nuori? Tätä olemme pohtineet miettiessämme sitä, kenelle ERTOn opiskelija- ja nuorisotoi-minta on suunnattu. Onko perheellinen työssäkäyvä kaksikymppinen enemmän

vai vähemmän nuori kuin kolmevitonen opiskelija-sinkku?

ERTOn nuoriso- ja opiske-lijatoiminta on tarkoitettu alle 36-vuotiaille ERTOn jäsenille ja opiskelijajäsenille. Värikästä toi-mintaa järjestävät ERTO Nuoret eli jäsenyhdistysten päättäjiksi va-litsemat henkilöt. Tämä veikeä ja luova porukka organisoi toimintaa ja pitää ehdotuksillaan liiton päät-täjätkin hereillä.

ERTOn arvot jäsenlähtöisyys ja edistyksellisyys esiintyvät mainiosti edukseen nuorten monipuolises-sa toiminnassa. Tulevaan voit vaikuttaa vastaamalla jäsenkyselyihin tai lähettämällä viestiä ERTO Nuo-rille. Kaikki vastaukset ja viestit luetaan huolella ja hyödynnetään suunnittelussa. Sitä tehdään, mitä jä-senet toivovat: virkistystä, reissuja, koulutusta, hupia ja hyötyä.

Jäsenkyselyn mukaan nuorten mielestä liiton tär-

keimmät tehtävät ovat vaikuttaminen jäsenten työ-suhteen ehtoihin ja työelämän lainsäädäntöön sekä yksilöllinen palvelu. Näitä hoidetaan aktiivisesti ER-TOn toimistolta nuorten näkökulmaa kunnioittaen. ERTOn oma Emma-akatemia toteuttaa nuorten pal-jon toivomaa oman alan ammatillista koulutusta.

Nuorisotoimintaa ei helpota se, että ammattiyh-distyssanasto on usein kaukana arjesta ja lyhenteitä käytetään rutkasti. Esimerkiksi edunvalvon-ta, jäsenyys- ja työssäoloehto tai raamisopimus ovat toki suomea, mutta niiden sisältö ei ole selitettä-vissä yhdellä sanalla. Entä muistat-ko mitä tarkoittivatkaan STTK, PHT, TSN tai tyka? Niinpä.

ERTOn kyselyjen mukaan tär-kein liittoon liittymiseen vaikut-

tava tekijä on nuorilla ollut (työ)kaverin suosittelu ja toiseksi netistä löytyvä tieto. Suurin liittymättömyy-den syy on ollut se, että kukaan ei ole vain sattunut ehdottamaan liiton jäsenyyttä. Huolehdithan, ettei sinun työpaikallasi tämä syy ole liittymisen esteenä.

Tarmokasta syksyä!

Kristiina Ahonen päätoimittaja

ERTO nuoret ovat veikeä ja luova porukka.

HYÖTYÄ JA HAUSKUUTTA

K AVERIN SUOSITTELU

JA NETTI HOUKUTTELEVAT

LIITTOON.

pääkirjoitus

TOIMI | 3-2014 | 3

Miten pääsen työn syrjään kiinni ilman kokemusta?

?Miten ihmeessä löydän ensimmäisen työpaikan? Minulla ei ole kokemusta, joten en saa töitä, mutta ilman töitä, ei tule kokemusta?

Nimim. Muna vai kana?

Kokemus on asia, jota työnantajat arvostavat, mutta ei ainoa. Kokemus on muun muassa sitä, että on tehnyt vastaavanlaisia töitä ja siten kartuttanut osaamistaan.

Osaamista voi kartuttaa muuallakin, kuten opin-noissa, harrastuksissa, luottamustehtävissä ja vapaa-ehtoistyössä.

Sinulla voi olla myös luontaisia taipumuksia ja per-soonallisia vahvuuksia, joita tehtävä edellyttää. Tuo esiin kaikki osaaminen, jota sinulla on vaadittavaan tehtävään. Kuvaa osaamisesi ja vahvuutesi ytimek-käästi CV:ssä ja hakemuksessa niin, että rekrytoijan on helppo tarttua siihen. Kerro suoraan, kuinka voisit olla hyödyksi työnantajalle ja mitä osaamista voit tar-jota. Osaaminen on kuitenkin ydinasia, ei kokemus.

Osaamisen ja kokemuksen lisäksi työnantajat ar-vostavat joustavuutta, motivaatiota ja asennetta. Aktiivinen, myönteinen ja työhön tarttuva asenne ei vaadi kokemusta. Osoita rekrytoijalle, että sinulla on halu tarttua toimeen ja kehittää itseäsi, vaikka et heti alkuun olisikaan mestari kaikissa työtehtävissä. Osoi-ta kiinnostuksesi, innostuksesi ja palava motivaatiosi työtä ja työnantajaa kohtaan.

Marjukka Mikola

Pitääkö luopua kännykästä vanhempainvapaalla?

?Säilyvätkö työsuhteeni edut vanhempainvapaani aikana? Saanko pitää kännykkäni ja käydä työterveys-huollossa? Entä hoitovapaalla ja äitiyslomalla?

Nimim. Jäänkö tyhjän päälle

Työsopimus säilyy kaikkien perhevapaiden aikana, mutta palkanmaksuvelvollisuus äitiys- ja isyysloman alussa vaihtelee jonkin verran työehtosopimusten ja alojen mukaan.

Pääsääntö on, että mikäli työnantajan velvollisuus on maksaa palkkaa, myös muut työsuhteen edut säilyvät. Palkallisen ajan päätyttyä yleensä sovitaan joko työsuh-dekännyköiden palauttamisesta tai laskutusosoitteen muutoksesta työntekijälle. Työsuhdeasunnoissa ja -au-toissa neuvotellaan menettelytapa erikseen.

Työterveyshuollossa käytännöt jonkin verran vaih-televat työpaikan solmiman työterveyssopimuksen mukaan. Laissa minimitaso on varsin matala, josta ei esimerkiksi äitiyslomalla oleva käytännössä hyö-tyisikään. Työterveyshuollon voimassaolo kannattaa tarkistaa ennen vapaita oman yrityksen palkkahallin-nosta. Osassa työpaikkoja työterveyshuolto on käytet-tävissä myös perhevapaiden aikana.

Vuosiloma kertyy paitsi kaikilta palkallisilta ajoilta, myös äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkattomal-ta ajalta. Hoitovapaalta uutta lomaa ei kerry.

Matti Orkovaara

Asuako vuokralla vai omassa?

?Kumpi oikeasti tulee halvemmaksi ja miksi? Ostanko yksiön vai suoraan perheasunnon? Entä rahoitus – millainen laina kannattaa ottaa?

Nimim. Jouluksi uuteen kotiin

Kotitaloudet tekevät yleensä elämänsä aika na yhden ison investoinnin, ja se on oma asunto.

Taloudellisten tekijöiden vaakakuppi kallistuu omis-tusasumisen suuntaan, koska verottaja tukee verovä-hennyksen kautta jonkin verran omistusasumista ja korkotaso on erittäin alhainen.

En suosittele ensiasunnoksi suurella lainalla hankit-tua isoa asuntoa. Korkokanta ei pysy näin alhaisena loputtomasti.

Hieman pidemmällä aikavälillä eri markkinakorot seuraavat toisiaan. Koron aikaperiodin valinta on sen sijaan tärkeää. Suositukseni on riskin jakaminen niin, että osa asuntolainasta voisi olla sidottu esim. yhden vuoden korkoon ja osa pidempään korkoon.

Pankit neuvovat, vaikka niillä onkin ”oma lehmä ojas-sa”. Pankkien kilpailuttaminen voi myös tuoda etua.

Ralf Sund

Marjukka MikolaKTK,uravalmentaja,UP! Partners

Ralf Sund VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

toimi oikeinKysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

ura&ihminen

Matti Orkovaaravaratuomari, ERTOn edunvalvonta johtaja

4 | TOIMI | 3-2014

Liity Reilun pelin verkostoonREILU PELI -verkosto on yhteistyö- ja vertaistukiverkosto henkisen työsuojelun am-mattilaisille. Sen tärkeimpiä tavoitteita on edistää henkilöstön edustajien yhteistyötä ja hyvinvointia. Hanki käyttäjätunnus TJS Opintokeskuksesta. Tutustu: www.reilupeli.net

T YÖEL ÄMÄ 2020 -HANKKEEN tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan par-haaksi seuraavassa kuudessa vuodessa.

Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset yritykset, jot-ka luovat uusia työpaikkoja. Ihanne olisi tilanne, jossa kaikki suomalaiset työpaikat ovat saavuttaneet vähintään hyvän perus-tason eli niiden perusasiat ovat kunnossa, arki sujuu ja velvoitteet hoidetaan.

Työelämän muutos syntyy työpaikoilla, joissa työn tekemisen tavat on sovittava ja

tehtävä itse, yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kesken. Tarkoituksena on hankkeen suojissa tarjota työpaikoille apua ja uudenlaisia keinoja. Niitä innostetaan kehittämään omaa toimintaansa.

Mukana Työelämä 2020 -hankkeessa on yli 40 erisuuruista organisaatiota, joilla on hieman erilaisia rooleja ja vaikutusmahdol-lisuuksia. Ministeriöistä osallistuvat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuurimi-nisteriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Tutustu hankkeeseen: www.tyoelama2020.fi

Suomen työelämästä leivotaan Euroopan paras

TEET PARHA A SI JA SA AT kiitosta ammat-titaidostasi. Mutta, ansaitseeko työpaikka sinun osaamisesi ja loistavan asenteesi?

”Henkilöstön työhyvinvoinnista pide-tään hyvässä työpaikassa aidosti huolta”, muistuttaa työsuhdepäällikkö Jami Pohja Alkosta, joka valittiin tänä vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi (2014 Great Place to Work) suurten yritysten sarjassa. ”Huolen-pito ei saisi jäädä ainoastaan raporttien, lu-kujen ja seurantajärjestelmien tasolle vaan asioille pitää tehdään jotain.”

Pohja tietää hyvistä ja huonoista työpai-

koista, koska osallistui ennen työtään Al-kossa ERTOn lakimiehenä työsuhderiito-jen selvittämiseen, työsuhdeneuvontaan ja työsuhdejuridiikkakoulutuksiin. Hän neu-votteli monia työehtosopimuksia.

Hän korostaa, että hyvä työpaikka tar-joaa mahdollisuuden haasteisiin, jotka so-pivat työntekijän omiin kykyihin. Se avaa mahdollisuuksia jatkuviin oppimis- ja ke-hittymismahdollisuuksiin sekä kilpailuky-kyisiin työsuhteen ehtoihin.

”Hyvällä työpaikalla jokainen saa olla oma itsensä. Siellä on hyvä olla ja kiireiden-

kin aikaan vallitsee jotakuin-kin myönteinen perusvire”, Pohja listaa.

Hyvä esimiestyö – ja laajem-min ajateltuna myös ammatti-taitoinen johtajisto – on Pohjan mukaan ensiarvoisen tärkeä elementti paitsi työntekijöi-den hyvinvoinnin, myös yri-tyksen menestyksen kannalta. ”Hyvässä työpaikassa osataan rekrytoida parhaat alaiset, esi-miehet ja johtajat.” Lisää aiheesta tästä lehdestä sivulta 35:

”7 tapaa tunnistaa hyvä työpaikka”.

Valitse hyvinvoiva työpaikka

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVA JUHA MYLLYMÄKI ura&ihminen

Kuinka…

NÄIN ERTON JÄ SENET tasoittaisivat nuorten aikuisten

tietä työelämään.

• Oppilaitoksiin palkattaisiin koordinaattori, joka etsisi

paikkoja nuorille ja laatisi listaa työpaikoista, joihin nuoret voisivat itse ottaa yhteyttä.

• Kouluaikana pitäisi olla enemmän työharjoittelua.

• Oppisopimuskoulutus pientä korvausta vastaan auttaisi.

• Harjoittelupaikkoja lisää.

• Työharjoittelusta palkkaa.

• Työ pitäisi tehdä jotenkin houkuttelevaksi, ja nuorille on

annettava mahdollisuus.

• Ei pitäisi vaatia työnhaussa työkokemusta.

• Työnantajille toivoisi rohkeutta suhtautua nuoriin todellisina ja potentiaalisina työntekijöinä.

• Pienyrittäjiä kannattaisi tukea paremmin työllistämisessä.

• Yrityksille pitäisi syntyä tarve palkata lisää väkeä.

• Työnantajille voisi tarjota palkkakustannuksiin helpotusta,

mikä alentaa kynnystä ottaa vastavalmistunutta töihin.

• Nuoria kannattaa rohkaista ottamaan vastaan kesätöitä ja pätkätöitä. Yhden työpaikan

kautta löytyy aina toinen.

Lue lisää uran alkuvaiheen haasteista ja ratkaisuista lehden teemasta,

joka alkaa sivulta 20.

Alkon työsuhde-päällikkö Jami Pohja.

TYÖELÄMÄÄN TULEMISTA VOISI HELPOTTAA

URAN ALUSSA

TOIMI | 3-2014 | 5

E lämämme on nykyään kovin kolhivaa, totista ja tavoitehakuista, sanoo joogaopettaja, fysiotera-peutti Kylli Kukk. Tilalle tarvittaisiin pehmeyt-

tä ja lempeyttä. Omasta kehosta huolehtiminen ja armollisempi asenne itseä kohtaan ovat kaiken a ja o.

1. Helli selkääMonella aktiiviliikkujallakin on selkäkipuja, noidannuolia tai välilevyn pullistumia. Hyvä lihas- ja kestävyyskunto ei suojele selkää, ellei se saa oikeanlaista huomiota. Esimerkiksi kävelles-sä tai pyöräillessä selkä ei saa liikettä lainkaan. Samoin kunto-salilla kädet ja jalat vispaavat laitteissa, mutta selkä pysyy koko ajan tiukkana pakettina. Selän nikamat ja välilevyt janoavat kiertoja ja taivutuksia. Taivuta selkää joka päivä kerran eteen ja taakse, oikealle ja vasemmalle, ja tee kierrot molempiin suun-tiin. Aikaa menee 30 sekuntia.

2. Vedä henkeä Mytyssä istuva ja pinnallisesti hengittävä tuntee olonsa väsähtä-neeksi ja veteläksi. Kaarra rinta rottingille, vedä syvään henkeä ja tunne, miten sieraimiin virtaa elinvoimaa, innostusta, selkeyt-tä ja rohkeutta. Voit maustaa hengitystä voimalauseella ja sanoa mielessäsi esimerkiksi: viihdyn kehossani ja rakastan itseäni.

3. Ole ystävällinen Olisi ihanaa, jos ihmiset alkaisivat treenata sydämen hyvyyttä ja henkisiä muskeleita yhtä tietoisesti kuin he muokkaavat ke-hoaan – hymylihaksia unohtamatta. Lähde: Kylli Kukk ja Virpi Melleri: Kyllin hyvä – lempeämmän elämän käsikirja

(Sanoma media 2014)

TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA JA AKKO LUKUMA A

Lisää lempeyttä arkeen

työ&terveys

SUPERNAINENHITTIL A JI CROSSFIT mielletään epäinhimillisiä taitoja vaativaksi extremeurheiluksi. ”Joka lajista saa juuri niin kovan tai löysän kuin itse haluaa, niin tästäkin”, kertoo Suomessa ja Euroopassa menestynyt crossfitkilpailija ja valmentaja Sari Rautiala. ”Kokeile rohkeasti. Ei kannata lannistua, vaikka esimerkiksi painonnostoliikkeet olisivat alkuun aivan hepreaa. Anna kropalle aikaa totutella uuteen lajiin. Uusia lihaksia löytyy aivan varmasti ja lihaskipu tulee tutuksi – sitä ei pidä säikähtää.” Opastusta saa crossfit-saleilla, jollaista Rautialakin itse pyörittää Lohjalla. ”Mutta muista myös lepopäivät”, hän neuvoo.

Fysioterapeutti, joogaopettaja Kylli Kukk toimistohommissa Joogakoulu Shantissa.

6 | TOIMI | 3-2014

Kuinka…VA S T U U L L I S U U S

TOT E U T U U K U N TO S A L I L L A S I

NOUDATETA ANKO sinun suosikkisalillasi reilun

työn sääntöjä?

1. Saako ohjaaja sunnuntai-työstä työaikalain mukaista

korotettua palkkaa? Sunnuntai-työstä pitää maksaa 100 %:lla

korotettua palkkaa.

2. Hankkiiko liikuntakeskus sijaisen ohjaajan sairastuessa? Sijaisen hankkiminen on työn-

antajan tehtävä.

3. Maksetaanko ohjaajalle sai-rausajalta palkkaa? Sairausajalta

on oikeus saada palkkaa.

4. Maksetaanko ohjaajalle palk-kaa, jos tunti perutaan samana päivänä osallistujien vähäisyy-

den vuoksi? Sovittua työvuoroa ei voi perua samana päivänä.

Palkka pitää maksaa.

5. Maksetaanko ohjaajallesi rei-lua palkkaa? Vähimmäispalkat määritellään Toimihenkilöliitto ERTOn palkkasuosituksessa

yksityisille liikunta-aloille.

Analysoi tilanne• Jos vastasit kaikkiin ”kyllä”:

Jatka liikkumista tyytyväisenä! Salillasi kohdellaan työntekijöitä

oikeudenmukaisesti.

• Jos vastasit ”kyllä” useimpaan: Työntekijöitä voisi

kohdella paremminkin.

• Jos vastasit enemmän ”ei”: Työntekijöiden oikeudet

ovat vaarassa.

• Jos vastasit joka kohtaan ”ei”: Ota jalat alle. Täällä työnteki-jöitä pidetään orjatyövoimana!

Lähde: Toimihenkilöliitto ERTOn

vastuullisen liikkujan tarkistuslista

JOS ETÄT YÖPAIK ALL A eli kotona tai mökillä kompastuu ja satuttaa jalkansa vaikkapa kahvinhakureissulla, kyse ei ole tapaturmavakuutuslain mukaan työtapa-

ÄLÄ KOMPASTU – PUTOA MIELUUMMIN TUOLILTA

Protskua pähkinöistä ja pavuistaYLIMÄ ÄR ÄINEN PROTEIINI ei pakkaudu hauiksen kohdalle patiksi.

Monet kehuvat välttävänsä hiilihydraat-teja, ja rasvojenkin saantia vahtii yksi sun toinen. Tasapaino on kuitenkin tärkeää, sillä proteiiniakin keho voi käyttää vain tietyn määrän ja ylimääräinen varastoituu kehoon lopulta muun muassa rasvana – ei suinkaan turvonneina lihaksia.

Suositus on, että 10–20 prosenttia päivän energiasta kertyy proteiinista. Lihasmas-san ylläpitämiseksi 70-kiloisen ihmisen päivittäinen tarve on noin 75 grammaa (1,1–1,3 gram-maa painokiloa kohden).

Proteiinia saa monista eläin-kunnan tuotteista, kuten li-hasta, kalasta, kanasta, kanan-munista ja maitovalmisteista. Kasviksistakin sitä saa, esimer-kiksi viljoista, palkokasveista, pähkinöistä ja siemenistä. Tut-kimusten mukaan kasviksista saatu proteiini on terveydelle parempaa kuin eläinperäinen. Kannattaa siis valita punaisen lihan tilalle papuja, pähkinöitä ja siemeniä.

Ravintolisien eli proteiinipa-tukoiden ja proteiinijauheiden

proteiinit vastaavat tavallisen ruuan pro-teiineja eli niitä ei yleensä tarvitse käyttää, jos syö normaalisti. Liikkujan tarve kasvaa hieman, muttei ylenpalttisesti.

Päivän proteiiniannoksen saa kolmesta 60 gramman proteiinipatukasta tai 9 desis-tä proteiinijuomaa. Yhteensä sama määrä valkuaisainetta on broilerin fileessä, yhdes-sä kananmunassa, 40 grammassa raejuus-toa ja 40 grammassa soijapaloja. Lähde: Apoteekki-lehti 4/2014

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK JA VALMISTA JA työ&terveys

turmasta vaan vapaa-ajan turmasta. Jos sama sattuu työpaikalla, kyse on työtapa-turmasta.

Tapaturmavakuutuslain korvauskäytän-nössä tapaturmat etätyössä luokitellaan työtapaturmiksi vain, kun onnettomuus liittyy kiinteästi työhön: tietokoneen ääres tä vessaan kulkevan kompastelu ko-tona ei kelpaa työtapaturmaksi, mutta jos tipahtaa tuolilta tietokonetta naputtaes-saan, tapaturma menee työtapaturmava-kuutuksen piikkiin.

Etätyössä loukkaantuneen pitää siis ha-kea tapaturmien hoitokuluihin korvauksia vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta. Myös Kela korvaa hoitokuluja ja ansionme-netystä. Lue lisää: www.tttdigi.fi, Etätyön säännöt selviksi.

Flunssan kausiPÖPÖT TARTTUVAT nenän ja suun eritteistä. Pese kädet ulkoa tullessa ja ennen ruokailua. Vesi-saippuapesu on yhtä tehokas kuin desinfioivat aineet. Jos nuhaflunssa on jo päällä, ota hunajaa ja kurlaa suolavedellä. Sairasta kotona.

TOIMI | 3-2014 | 7

ZUZ ANA KYPPÖ: Olen ollut kesän ajan AD-harjoit-telijana mainostoimisto Zeelandilla ja päässyt heti te-kemään oikeita töitä. Teija on mukava mentori, koska häneltä on helppo kysyä. Hän on sosiaalisesti lahjakas ja auttavainen, opettajatyyppi.

Asiakkailla on tarkat ohjeistukset yrityksen visu-aalisesta ilmeestä, ja Teija tuntee kunkin asiakkaan tyylin läpikotaisin. Niissä yksi-tyiskohdissa minulla onkin usein paljon kysymistä. Teija myös tietää hämmästyttävän paljon asiakkai-den toimialoista.

Viime kesänä olin eräässä toi-sessa yrityksessä ensimmäisessä harjoittelussani, ja silloin kuvitte-lin, että minun pitäisi jo osata kaikki. Nyt tiedän, että ihmiset auttavat mielellään. On parempi kysyä kuin lähteä tekemään väärin.

Zeelandilla on muutenkin mukavan avoin ilmapiiri, ja myös minun mielipiteitäni on kuunneltu. Alalla ei pärjää, jos vain istuu hiljaa nurkassa.

Harjoittelupaikkoja on vaikea saada. Kuitenkin harjoittelu on yksi opiskeluajan tärkeimmistä jutuista työllistymisen kannalta.

TEIJA HIMBERG: AD:na vastaan asiakkaan yrityksen visuaalisesta ilmeestä. Meillä on ollut vuosien varrella paljon harjoittelijoita, ja aina he ovat tuoneet muka-naan raikkaan tuulahduksen haastamalla rutiineja. Joskus myös asiakkaat toivovat nuorekkuutta, eikä nelikymppisenä voi kuvitella osaavansa ajatella kuin parikymppinen.

Zuzana on mielestäni taitava ja älykäs. Hänellä on hyvä työmoraa-li. On myös mukavaa olla tekemi-sissä ihmisen kanssa, joka on aina aurinkoinen.

Koen saavani harjoittelijoiden apuna olemisesta enemmän kuin annan, koska vanhempien kolle-

goiden kanssa tulee harvemmin käytyä niin syvällisiä keskusteluja yhteisestä intohimon aiheesta, työstä. Nuorten kanssa tekemisissä oleminen tekee hyvää työminälleni, koska heidän innostuksensa tarttuu. Olen myös aina halunnut olla opettaja.

Meillä harjoittelijat pääsevät pian mukaan oikeisiin töihin, muuten harjoittelusta ei olisi hyötyä. Emme tietenkään odota, että harjoittelija tekisi töitä samalla nopeudella kuin kokeneemmat.

Mentori tukee nuorempaa kollegaaTurkulainen Zuzana on solahtanut osaksi työpaikan porukkaa Teija-mentorinsa avulla.

työ&pari TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Zuzana Kyppö, 28 AD-harjoittelija & mainonnan

suunnittelun opiskelija Zeeland

Teija Himberg, 44 AD

Zeeland

HARJOITTELIJAN AUTTAMISESTA

SAAN ENEMMÄN KUIN ANNAN.

8 | TOIMI | 3-2014

RATIN TAK ANA – JA VÄHÄN VIERESSÄKIN

Milloin olette viimeksi nähneet uutisen, jossa nainen on ollut kuskina nuorten kohtalokkaassa

hurjasteluonnettomuudessa?

KOONNUT PETER GEITEL KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI myösnaisille

Kovavauhtiset onnettomuudet sattu-vat lähes yksinomaan miehille. Kuo-lemaan johtaneissa onnettomuuksis-sa vuosina 1993–2012 mies on ollut aiheuttajana 80–90 prosentissa ta-pauksista.

Näin on, vaikka miehet ovat monen mielestä – tai ainakin itsensä mielestä – autonkäsittelijöinä parem-pia kuin naiset. Valitettavasti he myös haluavat ottaa riskejä ja näyttää – erityisesti nuorina.

Naisille taas tapahtuu enemmän pikku kolhuja hi-taissa nopeuksissa, kuten vaikka parkkipaikoilla tai hankalissa liikennetilanteissa. Ne harmittavat het-ken ja vievät rahaa, mutta eivät terveyttä.

Autokoulussa mieskuljettajista kaksi kolmasosaa läpäisee inssiajon ensimmäisellä kerralla ja naisista noin puolet. Ratin takana nainen on arempi ja sikäli tietyssä mielessä myös turvallisempi kuski.

Monesti naisen ajoarkuus on seurausta siitä, että hän ajaa perheen autoa liian harvoin. Tai sitten hän

ajaa sitä turvattomampaa kakkosautoa. Nykyisin onneksi tasa-arvo toteutuu tässäkin aikaisempaa paremmin, eikä ainoastaan silloin, kun isäntä on jos-tain syystä estynyt olemasta ajokuntoinen.

Naisten rohkeus ja osaaminen liikenteessä kuiten-kin usein kasvaa, kun hän pääsee ”ajamaan autoa” toiselta etupenkiltä. Senhän todistaa jo vanha tosi-tarina, jossa mies ajoi autoa vierellään vaimo ja ta-kaistuimella anoppi. Neuvoja tuli siihen tahtiin, että viimein kuljettaja tokaisi: ”Päättäkää jo, kuka tätä autoa ajaa - sinä vai äitisi!” Vaikka, osaa se mieskin neuvoa kakkoskuskin paikalta aika äänekkäästi.

Kiistämätön totuus on kuitenkin, että auton aja-misessa voi kehittyä vain ajamalla, olipa sitten mies tai nainen. Ihanneyhdistelmä voisi olla, että kuljet-tajalla on miehen autonkäsittelytaito ja naisen har-kintakyky. Kirjoittaja on entinen kilpa-autoilija, autoilun erikoislehtien toimittaja sekä

päätoimittaja ja alan arvostettu asiantuntija. Hän tietää, mistä puhuu – vai

mitä tuumaatte Toimin mies- ja naiskuskit?

TOIMI | 3-2014 | 9

trendi&törmäys

NUORI & TYÖ

Opiskelijan tie työelämään VUODEN ALUSSA K ÄYNNIST YNY T ERTOn kummikoulu-hanke on uusi opiskelijakonsepti, joka on saanut onnistuneen alun. Sen tarkoituksena on ollut ohjata nuoret hyvän työelämän suuntaan. Hanketta toteutetaan yhteistyössä ammattikorkea-koulujen ja -opistojen kanssa muun muassa työelämäluentojen ja kollegaluentojen merkeissä.

Hyvän työelämän pohjana on nuorten tietoisuus työelämän perussäännöistä. Työelämäluennot vastaavat tarpeeseen kä-sittelemällä muun muassa työlainsäädäntöä sekä työelämän tapausesimerkkejä.

Omaan alaan pureudutaan syvemmin kollegaluentojen avulla, sillä samalla alalla työskentelevät henkilöt vierailevat kummikouluilla. Kummikouluhanke tarjoaa jo opiskeluaikana verkostoitumismahdollisuuden jopa yrityksiin asti – se on mer-kittävä tilaisuus nuorille.

Hanke tukee opiskelijajäseniä opintojen aikana ja työelä-mään siirtymisessä. Lisäksi hanketta täydentävät kummikou-lustipendit sekä erilaiset opiskelijatapahtumat.

Kummikoulutoiminta lisää nuorten työelämätietoutta ja tutustuttaa nuoret ERTOn ja sen jäsenyhdistysten toimin-taan. Hanke tukee järjestötoiminnan tunnettuuden kasvua sekä kiinnostusta toimintaa kohtaan. Kummikouluhanke on saanut kohderyhmässä hyvän vastaanoton ja sen arvokkuus on ymmärretty. TEKSTI NOOR A K A A SINEN

Pinnalla nyt… NOUSUSSA ON joka suuntaan rönsyävä some. Edes pääministeri ei ole onnistunut lopettamaan selfie-villitystä. Jollei asiasta ole kuvaa jossain yhteisöllisessä palvelussa, sitä ei ole olemassa. Nyt pitää hengailla WhatsAppissa, Instagramissa tai Tumblrissa ja deittailla Tinderissä.

…JA SUKELTA A Facebook on nolo keski-ikäisten ja eläkeläisten media, jossa jaetaan kuvia koirista, mökeistä ja lapsenlapsista. Twitteriin siitä, hopi hopi!

ELÄMISEN TAITO

Ilon kauttaAnkeuden voi syrjäyttää ja korvata sillä elämällä, jota oikeasti haluaa elää. Kysy itseltäsi muutama tärkeä kysymys.

1. Elänkö oikeasti vai olenko vain olemassa? Jos elää oikeasti, uskaltaa nauttia, nauraa, itkeä ja heittäytyä. Silloin uskaltaa tehdä myös virheitä ja olla itselleen armollinen.

2. Ohjaanko itse elämääni? Tee itse tärkeät päätökset, äläkä ole muiden vietävänä. Muut voivat tarkoittaa hyvää, mutta he eivät pysty ratkaisemaan ongelmiasi. Elä itse oma elämäsi!

3. Uskonko, ettei elämä tahallaan kiusaa? Välillä on mukavaa, joskus ahdistavaa ja toisinaan hyvin vaikeaa. Se kaikki kuuluu elämään. Tärkeintä on mennä eteenpäin, olla liikkeessä.

4. Onko asenteeni kohdallaan? Vastoinkäymisiä tulee eteen ihan varmasti. Olennaista on se, miten niihin suhtautuu. Emme voi esimerkiksi ehkä valita työpaikkaamme, mutta voimme päättää, miten suhtaudumme työkavereihimme.

5. Käynkö vihalla ja katkeruudella vai elämänilolla? Kielteisistä tunteista seuraa masennusta ja unettomuutta. Kulje kohti uutta huomista. Rakenna luottamusta, joka nousee pettymysten yläpuolelle.

6. Osaanko antaa anteeksi? Sovinto ja anteeksianto korjaavat elämää. Elämässä voittaja on se, joka osaa antaa anteeksi.

7. Olenko uhri? Jos tunnet itsesi uhriksi, suutut nopeasti ja alat puolustaa itseäsi. Olet aina varuillasi kuin luolaihminen. On hel-pompi hyväksyä se, että ihmiset eivät aina toimi odotustemme mukaisesti ja tuntea ikävistä asioista aiheutuvat tunteet läpi. Suru suruna, ei vihana.

Lähde: Elämisen vimma ja syvä ilo (Pekka Hämäläinen, työyhteisön

vuorovaikutuskouluttaja ja perheterapeutti)

KOONNUT SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUTTERSTOCK

SÄ Ä STÄMINEN RINNA STETA AN helposti laihduttami-seen. Ajatellaan: ne ovat molemmat ikäviä, elämää kurjis-tavia juttuja, suoranaista kituuttamista pakon edessä.

Säästäminen ei laske elämänlaatua, päinvastoin. Tärkeintä on, kuten painonhallinnassakin, muuttaa elämäntavat ja -arvot.

Nappaa tästä pari vinkkiä. Älä osta asioita, joiden arvo laskee ja jotka vain vievät ra-

haa. Sijoita kuluttamisesta säästyneet rahat varallisuuteen, joka tuo lisää rahaa. Näin voi saavuttaa taloudellisen tur-vallisuuden yllättävän nuorena.

Tasaisesti kertyvät säästöt ovat merkki tyytyväisyydes-tä. Silloin ihminen on päässyt tilanteeseen, jossa ei ole pa-kottavaa halua ostaa ja kuluttaa.

Kannattaa miettiä, miksi haluaa esimerkiksi ostaa uuden auton, vaikka vanhakin toimii aivan hyvin. Kohta pitää taas saada jotain uutta tai isompaa. Hanki esineiden sijasta koke-muksia, joista jäävä muisto vain paranee ajan myötä. Lähde: Erilainen ote omaan talouteen – vapaus, onni ja hyvä elämä (Talentum).

Antti Rinta-Loppi, Ville Lappalainen ja Pasi Havia.

RAHAA SUKAN VARTEEN

SÄÄSTÄMINEN TUO ONNEA

10 | TOIMI | 3-2014

S uurin osa ihmiskunnasta elää parisuhteen 1-vai-heessa, jossa mies on perheen pää. Monissa kult-tuureissa on kuitenkin siirrytty 2-vaiheeseen, jossa

naiselle annetaan todellinen arvo. Kehityshaasteena on kolmos-vaiheen parisuhde, kertoo psykologi Tony Dunderfelt.

Nainen on usein kehityksen moottori, jonka ajatuksia miehet ihmettelevät. Itsekin eron kokenut Dunderfelt tietää.

”Moderni itsenäinen nainen ei halua perinteistä ahkeraa, mutta emotionaalisesti sulkeutunutta miestä (1-vaihe). Ei hän pidemmän päälle hirveästi innostu mukavasta ja keskustelevas-ta miehestä (2-vaihe). Nainen etsii sitä kolmatta.”

Dunderfeltin mukaan nykyparisuhteiden ongelmat johtuvat suurimmaksi osaksi siitä, että ihmiset ovat yksilöityneet, mutta pariskunta helposti valuu vanhanaikaisiin yhdessäolon tapoihin.

Tarvitaan siis tietoisuutta, toisen kuuntelemista, empatiaa, jämäkkyyttä ja anteeksiantoa. Ja ennen kaikkea, sukupuolten välistä vetovoimaa ja seksuaalisuuden tietoista kehittämistä.

”Kaikkien miesten on hyvä tietää perusperiaate. Nainen ei kaipaa sänkyynsä ystävää, vaan rakastajaa!” Dunderfelt rohkai-see miehiä omaan voimaansa. Intohimo voi elää, kun mies on mies ja nainen on nainen.

Dunderfelt näkee parisuhteen kolmannen vaiheen myös suu-rempana ja syvällisempänä kysymyksenä.

”Suhde ei ole vain minua itseäni varten tai edes molempia var-ten, vaan se toimii myös mallina tuleville sukupolville. Kaksi yksilöä toden teolla generoivat rakkautta maailmaan.” Lähdeteos: Tony Dunderfelt: Rakas parisuhde, Dialogia Oy, 2014

TEKSTI TUUL A-MARIA AHONEN

Suhde rakkautta varten

VAUVATUSTAVANHEMMAT R AK A STAVAT lapsiaan, ja sitä kutsutaan nykyään kiintymysvan-hemmuudeksi. Tässä kokonaisvaltaisessa kasvatusfilosofiassa muun muassa ”lapsen tarpeisiin vastataan ihmiselle lajityypillisellä tavalla.” Vauvatus puolestaan tarkoittaa

sitä, että vauvan kanssa ollaan lähekkäin ja puuhaillaan. Näistä uusista tuulista on olemassa lukuisia viranomaisten laati-mia esitteitä ja opetusvideoita. Miten ihmeessä edelliset sukupolvet selviytyivät?

Kun isikään ei käyttänyt kantoliinaa.

TOIMI | 3-2014 | 11

trendi&törmäys

MONIPUOLISUUS on työssäni parasta. Työtäni voisi kuvata parhaiten prosessina, jossa hallitsen toimitusketjua asiakaslähtöisesti. Työskentelen myynti- ja logistiikkakoordinaattorina Kuusakoski Recycling -organisaatiossa.

Kuusakoski Oy myy kierrätysmetalleja asiakkaille globaalisti. Työhöni myynnin back office -toiminnoissa kuuluu muun muassa lastausten suunnittelu, joka on yksi työtehtävistäni. Kontaktini – asiak-

kaat, myynti, varustamot, satama-operaattorit, kuljetusyritykset,

huolitsijat ja kierrätyspihat sijaitsevat sekä kotimaassa että

ulkomailla. Olen luonteeltani erittäin sosiaalinen, joten kommunikointi eri toimijoiden kanssa sujuu luontevasti.

Eri intressien yhteensovittaminen kau-panteossa ja toimitusketjussa on työssäni haastavinta, mutta onnistuessaan myös kaikkein palkitsevinta. Järjestelmällisyys ja organisointikyky on tällaisessa työssä erinomainen apu.

Kuusakoski Oy toimii 11 maassa ja sillä on yhteensä 89 palvelupistettä näillä maa-alueilla. Meillä on Suomessa loka-kuussa henkilöstöjuhlat, joita odotan jo innolla. Yhtiö nimittäin juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan.

Mari Kivilahti, 34

Parasta työssäni on…

2004–2006

Exel Logistics Oy, Customer Service, Import, Vantaa

2006–2007

Oy Kuehne+Nagel Ltd, Air Import Forwarder, Vantaa

2007–2009

Scal Glocal Logistics, Air Import Forwarder, Vantaa

2009 –

Kuusakoski Oy, Sales & Logistics Coordinator, Espoo

2024Tulevaisuuden haaveet on jatkaa työskentelyä

kansainvälisessä ympäristössä ja toivottavasti yhä haasteellisemmissa tehtävissä.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA JUHA MYLLYMÄKIparastatyössäni

12 | TOIMI | 3-2014

VIESTINTÄKONSULTTI ANTTI ISOK ANGA S LUKEE AMMATTIKIRJALLISUUTTA PUOLESTASI.

Jos olet seurannut viime vuosina markki-noinnin ja viestinnän alan keskustelua, et ole voinut olla törmäämättä sanaan sisältö-markkinointi. Termillä tarkoitetaan yrityk-sen tapaa tuoda tuotteitaan ja palveluitaan esille muuten kuin perinteisen maksetun

markkinoinnin keinoin. Sisältömarkkinoinnissa tuotetaan erityisesti sellaisia sisältöjä – artikkeleita, videoi ta, esitelmiä tai vaikkapa lehtiä ja kirjoja – joista on vastaanottajille aitoa iloa ja hyötyä ja joita he jaka-vat ja suosittelevat mieluusti myös omissa verkostois-saan.

Olet saattanut kuulla termin mielipidejohtajuus. Sii-nä on kyse eräänlaisesta sisältömarkki-noinnin alalajista: siitä, että yritykset, niiden johtajat ja eri alojen ammatti-laiset jakavat osaamistaan sisältöjen ja keskustelujen välityksellä.

Näin termin määrittelevät Jarkko Kurvinen ja Lauri Sipilä kirjassaan Mie-lipidejohtaja:

”Mielipidejohtajan aseman saavutta-neet henkilöt ovat haettuja ja arvostet-tuja omalla pelikentällään. He tietävät omasta erikoisalastaan huomattavasti normaalia ammatti-ihmistä enemmän vuosien koke-muksensa ansiosta. Heidän mielipiteitään arvostetaan keskusteluissa ja medioissa.”

Loistavaa! Suomihan on täynnä mielipidejohtajia! Suomalaisia yritysjohtajia ja asiantuntijoita kun voi syyttää kaikenlaisesta, mutta harvoin asiantuntemuk-sen puutteesta.

PAITSI HETKINEN. Kurvinen ja Sipilä kirjoittavat myös näin:

”Mielipidejohtajat ja näkemykset ovat koko mielipi-dejohtajuuden ydin. Mielipidejohtaja ei tyydy seuraa-maan sivusta vaan sanoo jämäkästi mielipiteensä. Hän ei hae tyytyväistä hyrinää vaan synnyttää keskustelua ja nostaa tärkeitä teemoja esille. Seuraajasta ja tarkkai-lijasta ei ole mielipidejohtajaksi, vaan yrityksen pitää pystyä olemaan keskustelun etulinjassa näkemyksi-neen.”

Kamalaa! Eiväthän suomalaiset johtajat esitä mie-lipiteitä! Suomalainen insinööripomo sanoo kaiken sanottavansa niin kuin kyse olisi peruuttamattomista faktoista, joita ei saa eikä voi asettaa kyseenalaisiksi. Siitä on keskustelu kaukana, kun suomalaisjohtaja

urahtaa ja lyö varmemmaksi vakuudeksi nyrkkinsä pöytään.

Onko management by perkele mielipidejohtajuutta? Eli onko Suomessa mielipidejohtajia lainkaan? Ja mi-hin sellaisia mielipidejohtajia edes tarvitaan?

KURVINEN JA SIPIL Ä ovat pitkän linjan markkinoin-ti- ja viestintäammattilaisia. Siitä huolimatta he eivät sorru markkinointialalla yleiseen tapaan tehdä yksin-kertaisista asioista monimutkaisia.

Ennen kaikkea miehet perustelevat mielipidejoh-tajuuden edut vastaansanomattomalla tavalla. Ra-jattomasti leviävän tiedon maailmassa tiedon pant-

taaminen ei enää ole järkevää, sillä kilpailuetu syntyy nyt tehokkaimmista mahdollisista yhteistyöverkostoista. Ja verkostojen luominen edellyttää tiedon ja osaamisen jakamista. Omaa asian-tuntemustaan ja omia näkemyksiään ilmaiseksi jakava ammattilainen on it-sensä ja yrityksensä paras markkinoija.

Kirja kertoo hämmästyttävän mää-rän esimerkkejä siitä, miten suomalai-set yritykset ja niiden työntekijät ovat luoneet osaamiseen perustuvia sisäl-

töjä keskustelun synnyttämiseksi ja markkinointinsa tehostamiseksi. Tuloksekas mielipidejohtajuus ei ole yhden yksinäisen ratsastajan hanke, vaan se hyödyn-tää sekä sisäistä että ulkoista viestintää. Useimmissa menestystarinoissa järjestelmällinen mielipidejohta-juuden rakentaminen on osa koko-naisvaltaista sisältömarkkinointia.

Nyt nähtäväksi jää vain se, in-nostaako kirja entistä useampia suomalaisjohtajia ja eri alojen osaa-jia ymmärtämään avoimemman ja yhteisöllisemmän viestinnän edut. Mielenkiintoista on myös se, vahvistaako kirja Jarkko Kur-visen ja Lauri Sipilän omaa asemaa mielipidejohtajuuden mielipidejohtajina.

Heidän asiantuntemustaan ei epäile kukaan, mutta kuten miehet itse korostavat, todel-linen mielipidejohtajuus edel-lyttää myös laajaa keskustelua. Olisiko nyt sen aika?

Jokainen johtaja, jolla on mielipiteitä, ei vielä ole mielipidejohtaja.

Pomolla on asiaa

kotiläksyt

SIITÄ ON KESKUSTELU

K AUK ANA, KUN SUOMALAIS-

JOHTAJA URAHTAA.

TOIMI | 3-2014 | 13

NEUVOTTELE HYVÄ SUHDEVuokralla asujalla on vuokran maksamisen lisäksi

muitakin velvollisuuksia. Vastapainoksi tulee oikeuksia, joista kannattaa pitää kiinni.

Vuokrasuhde on hiukan kuin ih-missuhde – neuvottelemalla ja ottamalla toinen osapuoli huo-mioon suhteesta saa pysyvän ja miellyttävän. Jos kommunikaa-tio ei suju, riitoja saadaan ihan helposti aikaan naulanjäljistä, rikki menneistä kodinkoneista

tai huolimattomasta loppusiivouksesta. Sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle tärkein

hetki suhteessa on sen alku eli vuokrasopimuksen teko. Sopimus kannattaa sekä laatia että lukea huolel-la. Netistä löytyy hyviä valmiita pohjia, jotka säästävät aikaa vaivaa. Niitä kannattaa räätälöidä ennemmin kuin ryhtyä laatimaan ihan omaa versiota, josta saat-taa unohtua jotain tärkeää.

Vuokran lisäksi sopimuksessa on mainittava ai-nakin sopimuksen kesto, vuokrankotusajankohta ja indeksi, johon korotus perustuu, ja muut mahdolliset ehdot. Etenkin vuokralaisen kannattaa lukea sopimus

huolellisesti ja ymmärtää, että allekirjoittamalla to-dellakin sitoutuu noudattamaan sen ehtoja. Vuokran lisäksi esimerkiksi vesimaksuista voi tulla merkittäviä kuluja.

MONESTI VUOKR AL AINEN ei ole sisäistänyt, että määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia. Jos asunnosta muuttaa kesken sopimusajan, voi varautua mittaviinkin kuluihin. Vuokranantajalla on oikeus saada korvausta menettämästään vuokratulosta ja mahdollisesti välittäjän palkkiosta.

Joskus elämä tuo yllätyksiä ja edessä voi olla opis-kelupaikkakunnan vaihdos, ulkomaankomennus tai vaikka perheenlisäys – ja muutto on välttämätön. Vuokranantajalla ei välttämättä ole oikeutta periä vuokraa koko loppuajalta, vaan ainoastaan, kunnes uusi vuokralainen löytyy. Jos vaikka on tehnyt vuo-den vuokrasopimuksen ja asunut vain kuukauden, ei vuokranantaja voi automaattisesti periä 11 kuukau-den vuokraa. Jos sopua ei tällaisissa tilanteissa synny,

omatrahat TEKSTI KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS JONNA KOSKI

14 | TOIMI | 3-2014

vuokralainen voi hakea oikeusteitse ehtoihin kohtuul-listamista. Määräaikaisessa sopimuksessa on myös huomattava, ettei vuokraa voi korottaa indeksin pe-rusteella alle kolmen vuoden mittaisissa määräaikai-sissa sopimuksissa.

Koska ainakin pääkaupunkiseudulla kilpailu vuok-ra-asunnoista on armotonta, vuokralaiset suostuvat joskus hätäisesti ehtoihin, joihin heidän ei välttämättä kannattaisi suostua. Tällaisia ovat juuri määräaikai-seen sopimukseen sitoutuminen tai lupaus huolehtia koneiden ja laitteiden kunnosta; rikkoutunut jääkaap-pi tai liesi tulee helposti kalliiksi.

T Y YPILLINEN KIISTAN AIHE, aivan kuten muissakin suhteissa, on sen päättäminen. Vuokralainen tallettaa vuokrasuhteen alkaessa yleensä yhden–kolmen kuu-kauden vuokraa vastaavan vakuuden vuokranantajan tilille. Vakuus palautetaan vuokra-suhteen loppuessa. Vuokrananta-jalla on oikeus vähentää vakuudesta vuokralaisen aiheuttamat vahingot tai maksamatta jääneet vuokrat.

Siitä, mikä on asunnon normaa-lia kulumista ja mikä on vuokra-laisen aiheuttama korvattava va-hinko tai jo aiemmin asunnossa ollut vika, riidellään todella usein. Tämän estämiseksi molempien osapuolten etu on, että vuokrasuhteen al-kaessa asunnossa tehdään alkutarkastus johon kirja-taan mahdolliset jo olevat puutteet, kuten halkeamat seinissä, irronneet korkkimatot, rikkinäiset lukot ja vastaavat. Alkutarkastuksessa on suositeltavaa ottaa valokuvia. Vuokralaisen muuttaessa pois lopputarkas-tuksessa voi verrata asunnon kuntoa alkutarkastuk-sessa tehtyyn dokumenttiin.

Loppusiivouksen tasosta saadaan myös usein eri-mielisyyksiä aikaan. Joskus vuokranantajat yrittävät käyttää näitä tilanteita hyväkseen periäkseen osan vakuudesta itselleen. Vuokralaisjärjestöissä tiedetään, että jotkut vuokranantajat perivät olemattomista va-hingoista taktisista syistä niin pieniä summia, ettei vuokralaisen kannata ruveta riitelemään niistä.

Vuokralaisen tekemistä muutostöistä myös tulee helposti kiistoja. Vuokralaisen tulee kysyä lupa esi-merkiksi seinien maalaamiseen tai tapetoimiseen, vaikka kyseessä ei olekaan mittava tai pysyvä muu-tos. Joskus vuokralainen haluaa tehdä korjauksia tai muutoksia, jotka parantavat asunnon arvoa. Tällöin on kohtuullista, että myös vuokranantaja osallistuu kustannuksiin. Materiaali- ja värivalinnat täytyy aina hyväksyttää vuokranantajalla.

YLIPÄ ÄTÄ ÄN KESKUSTELUYHTEYS vuokrananta-jan ja vuokralaisen välillä on tärkeää. Joskus valmiissa vuokrasopimuksessa on ehtoja, joita vuokranantaja-kaan ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi. Useimmat vuokravälittäjien käyttämät sopimukset esimerkiksi

kieltävät kotieläinten pitämisen huoneistossa. Kiellol-la yleensä on ajateltu vapaasti asunnossa liikkuvia koi-ria tai kissoja, mutta kotieläimiä ovat myös vaikkapa akvaariokalat, liskot ja hamsterit. Vuokranantajalta rehellisesti kysymällä voi saada muutoksen tällaiseen pykälään.

Välittäjien käyttämissä sopimuksissa myös edellyte-tään, että vuokralainen ottaa ennen muuttoa kotiva-kuutuksen ja välittäjät saattavat vaatia siitä todistuk-sen. Vaikka näin ei olisikaan, on vuokralaisen oma etu ottaa kunnollinen kotivakuutus.

Vuokralaisen velvollisuus on myös ilmoittaa viipy-mättä asunnossa tapahtuneista vahingoista, kuten vaikka vesivahingosta, jotta niiden korjaamiseen voi-daan ryhtyä.

Hyvään vuokratapaan kuuluu, että vuokrananta-jan on puolestaan ilmoitettava asuntoon mahdolli-

sesti tulevista remonteista, kuten taloyhtiön putki- tai julkisivure-monteista heti, kun niistä on tie-to. Näiden aikana vuokraa tulee alentaa remontin aiheuttaman asumishaitan mukaan. Kohtuulli-nen alennus esimerkiksi putkire-montista on vähintään 30 prosent-tia. Joskus remontit – esimerkiksi

putkiremontin yhteydessä uusittavat kylpyhuoneet ja keittiöt – parantavat huomattavasti huoneiston tasoa. Jos vuokranantaja aikoo korottaa vuokraa tällaisista syistä, neuvottelut on aloitettava vuokralaisen kanssa puoli vuotta ennen aiottua korotusta.

Vuokranantajan on annettava vuokrasuhteen al-kaessa vuokralaiselle riittävä määrä avaimia. Vuok-ranantajalla on yleensä myös oma avain huoneistoon, mutta hän ei saa tulla sillä sisään muuten kuin vuokra-laisen suostumuksella ja sovittuna ajankohtana.

omatrahat

TÄRKEIN HETKI ON SUHTEEN ALKU

ELI VUOKRA-SOPIMUKSEN TEKO.

7 vinkkiä vuokralaiselle1. Lue sopimus huolella, jotta tiedät mihin sitoudut.

2. Tee määräaikainen sopimus vain, jos olet varma, että pystyt asumaan huoneistossa koko sopimusajan.

3. Ota kattava kotivakuutus.

4. Neuvottele kaikista muutostöistä vuokranantajan kanssa.

5. Ole rehellinen: ilmoita vahingoista ja kotieläimistä.

6. Tutustu oppaisiin, joita on muun muassa Vuokralaiset VKL ry:n ja Suomen Vuokranantajat ry:n verkkosivuilla.

7. Muista, että sopimuksen mukainen vuokrankorotus tulee voimaan, vaikka vuokranantaja ei siitä ilmoittaisikaan. Sitä voidaan periä jälkikäteen.

TOIMI | 3-2014 | 15

16 | TOIMI | 3-2014

Duudsonit auttavat televisiossa pulaan joutuneita perheitä omalla railakkaalla tavallaan. He käyvät myös taistoa kiusaamista vastaan. Jarppi Leppälä suhtautuu

hyvän tekemiseen luontevasti. ”Miksi ei”, hän kysyy.

HULLUJUSSI HYVÄNTEOSSA

TEKSTI TUUL A-MARIA AHONEN KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

TOIMI | 3-2014 | 17

Jarno Leppälä alias Jarppi myö-hästyy tapaamisestamme. Se ei haittaa, vaan olen helpottunut: jännittää tavata ihminen, jota on tuntikausia katsonut tele-visiosta erilaisten tunteiden vallassa.

Tullessaan isäntämiehen oloinen Jarppi luo miellyttä-

vän kohtaamisen. Hän ottaa rennon istuma-asennon ja alkaa kertoa.

”Tavattiin poikien kanssa ala-asteikäisinä. Ei oltu samoissa kouluissa, mutta löysimme toisemme kore-alaisen itsepuolustuslajin treeneissä ja laskettelurin-teessä. Teimme erilaisia tempauksia jo silloin yhdes-sä”, Jarppi muistelee.

”Jarno Laasala sai yläasteella videokameran ja alkoi kuvata tempauksiamme kavereiden iloksi. Ensimmäi-nen VHS julkaistiin vuosisadan lopussa, eikä sen jäl-keen mikään ole enää ollut yksityistä.”

Tällä hetkellä Duudsonit kuvaavat uutta Posse-oh-jelmaansa, jossa ovat mukana myös Aku Hirviniemi ja Jaakko Saariluoma.

”Jos vain osaisin kertoa mistä ohjelmassa on kyse, niin kertoisin”, Jarppi naureskelee.

Jarppi ja muut Duudsonit ovat saaneet uskomattoman paljon aikaiseksi. Seinäjoelle on juuri perustettu Duud-sonien elämyspuisto. Syksyllä ilmestyy Duudson-kirja.

”Kai se on se, että me ollaan aitoja, sellaisia kun ol-

laan, ei tärkeillä tai esitetä mitään rooleja. Ja tehdään sitä, mistä itse nautitaan.”

Monesti Duudsonien edesottamuksia katsoessaan ajattelee, että suomalaiset kaipaavat tällaisia malleja, ihmisiä, jotka uskaltavat olla aitoja ja kohdata toiset. Lukuisat muutkin tuntuvat tuumivan samaa, sillä Duudsoneille tehdään paljon erilaisia yhteistyöehdo-tuksia.

”Me mietitään aina tarkasti, mihin lähdetään mu-kaan. Erimielisyyksiä meillä on todella harvoin, mikä johtuu siitä, että meillä pitkä yhteinen historia. Mutta jos tulee erimielisyyksiä, niin ne ratkotaan veljellisesti kivespainilla.”

DUUDSONIEN TARINA NY TK ÄHTI isommin liik-keelle, kun Jarno Laasala pääsi työharjoitteluun legen-daariseen MoonTV-ohjelmaan.

”Hän keksi, että meidän pitää tehdä oma ohjelma. Tavoite oli, että ohjelmasta tulee parempi kuin kana-van huonoimmasta ohjelmasta.”

Kuinka ollakaan Duudsonien ohjelmasta tuli ke-väällä 2001 kanavan suosituin. Pian he jo tekivät ohjel-maa Neloselle ja sieltä siirtyivät Subiin.

Nimi Duudsonit tulee englannin sanasta ”dude” eli jätkä. Kun rohkeat ja heittäytymiskykyiset jätkät pis-tivät energiansa yhteen, siinä jäivät koulut ja opiskelut kesken. H-P Parviainen sentään opiskeli luokanopet-tajaksi.

”Vuonna 2004 tuli ajatus, että nyt on kansainvälis-

18 | TOIMI | 3-2014

tymisen aika”, Jarppi muistelee. He tekivät ensimmäi-sen englanninkielisen ohjelman, ja nyt näitä ohjelmia on näytetty 150 maassa.

STUNTTIOHJELMIA POHJAL AISET hurjapäät takoi-vat kymmenen vuotta. Mutta sitten alkoi tuntua, että on uudistumisen aika.

”Pidettiin kokouksia ja mietittiin erilaisia vaihto-ehtoja. Syntyi idea ohjelmasta, jossa autamme ihmisiä. Niin sai alkunsa Duudsonit tuli taloon -ohjelma. Hul-lunkuriseltahan se alkuun tuntui, että me, jotka olim-me kymmenen vuotta räjäytelleet ja särkeneet, aloim-mekin eheyttää ihmisiä. Tämä oli meille iso harppaus.”

Voi uskoa, että jos psykologian asiantuntijat olisivat kuulleet psykologista koulutusta vailla olevien nuorten miesten suunnitelman, he olisivat pitäneet sitä tuhoon tuomittuna – ja kieltäneet poikia edes yrittämästä.

Mutta ohjelmaa tehtiin kolme kautta ja sen optio on myyty useisiin maihin.

Duudsonit pystyivät vaikuttamaan yksilöihin ja perheisiin hämmästyttävän nopeasti ja myönteisesti.

”Meillä ei ollut apunamme psykologisia asiantunti-joita. Itse suunniteltiin ja toteutettiin”, Jarppi paljastaa.

Ohjelman juoni oli selkeä: ensimmäisessä osuudessa Duudsonit kärjistivät ja tekivät ongelmat näkyviksi tuttuun räjäyttämis- ja särkemistyyliin. Toisessa osuu-dessa alkoi eheyttäminen ja rakentaminen. Ohjelman ensimmäinen puoli oli monille haastavaa katsottavaa, mutta katsojat saivat todeta: ennakkoluulojen voitta-minen kannatti.

Duudsonit lähtivät terveestä peruslähtökohdasta, yksilöiden ja perheiden kunnioittamisesta ja tasa-ar-voisesta rinnalle asettumisesta.

”Perheet itse tiesivät, mikä oli ongelma. Kissa oli vain kasvanut niin isoksi, ettei sitä uskallettu nostaa pöydälle”, Jarppi sanoo. ”Me autoimme ulkopuolisina solmun purkamisessa.”

”Olimme perheiden kanssa kaksi päivää 24/7-pe-riaatteella. Paljonhan jäi myös aikaa, jolloin kamerat eivät käyneet. Ilman kameroita me jaoimme perheil-le omia juttujamme, annoimme paljon itsestämme ja omasta elämästämme.

Epätäydellisyys yhdistää ja vapauttaa, joten perheet olivat valmiita suuriin itsensä ylityksiin ja muutoksiin. Duudsonit jakoivat myös onnistumisen iloa perheiden kanssa. Varsinkin Jukka Hilden, Jarpin aisapari hul-luimmissa tempauksissa, itki monesti ilosta ja liiku-tuksesta.

”Ihmiset luulivat, että tämä oli uusi piirre Jukassa, mutta ainahan se on itkenyt”, Jarppi sanoo. ”Jukka on tunteellinen kaveri.”

Ja kyllä se kyynel Jarpin omassakin silmäkulmas-

”OLIMME KYMMENEN VUOTTA RÄJÄYTELLEET JA SÄRKENEET.

NYT ALOIMMEKIN EHEYTTÄÄ IHMISIÄ.”

Jarno ”Jarppi” Lehtola, 35Duudsoni, ihmistikkataulu

3 syytä… TEHDÄ HYVÄÄ

1. Miksi ei tehdä hyvää?

2. Itselle tulee hyvä fiilis.

3. Hyvän tekemiseen ei tarvita paljoa aikaa.

sa kimalsi silloin tällöin. ”Itkeminen puhdistaa”, hän myöntää.

PERHEITÄ ON SEUR ATTU ohjelman jälkeen ja on huomattu, että tulokset ovat pysyneet. Ihmiset ovat Jarpin ja kumppaneiden avulla päässeet hyvään myön-teiseen uuden alkuun: Koulukiusatun pojan kiusaus on loppunut ja poika on ystävystynyt kiusaajansa kanssa. Kehitysvammaiset miehet ovat saaneet kavereita.

”Kun ajoimme kuvausperheistä pois, tuntui, että takki on aivan tyhjä eli olimme kyllä kaikkemme anta-neet. Mutta kaiken kaikkiaan – kun toimii pyyteettö-mästi toisten hyväksi, itselle tulee todella hyvä fiilis.”

Duudsonit luovat hyvää fiilistä myös kouluvierai-luillaan. Nuorilta tulee välitöntä palautetta.

”Ollaan vierailtu varmaan sadoilla kouluilla. Jarnoa on kiusattu koulussa ja Jukka on itse kiusannut muu-tettuaan toiselta paikkakunnalta. Mutta myöhemmin Jukka on käynyt pyytämässä anteeksi kaikilta, joita hän on kiusannut”, Jarppi kertoo.

”Kerromme lapsille ja nuorille, ettei olisi Duudso-neita, jos me olisimme kiusanneet toisiamme koulus-sa. Puhumme yhteistyön puolesta. Kiusaaminen on kouluissa jatkuva taistelu. Nuorten kasvuprosessiin kuuluu oman paikan etsiminen, ja monesti sitä etsi-tään väärällä tavalla.”

Entä me aikuiset, työssäkäyvät ja arjessa ahertavat. Miten me saisimme itseemme duudsonmaista vapau-tumista ja iloisuutta?

”Voi itse valita, miten asennoituu itseensä, muihin ja elämään”, Jarppi vinkkaa.

”On mahdollista päättää haluta auttaa ja olla ys-tävällinen. Vaikka maailmassa onkin negatiivisia asioi ta, olisi hyvä keskittyä myönteisiin eikä ruokkia kielteisyyttä. Lapsenmielisyyttä ei pidä unohtaa, sillä sieltä löytyy ilo.”

TOIMI | 3-2014 | 19

Kohti unelmien työpaikkaaVaikka nuorisotyöttömyys on koko yhteiskunnan ongelma, omia työllistymismahdollisuuksiaan voi aina parantaa. Työkokemus karttuu pätkissä ja harrastuksistakin voi olla hyötyä.

41 %ON SA A N UT JO N UOR EN A

OM A N A L A N SA TÖITÄ .

TEKSTI K ATARIINA KR ABBE KUVITUS JUHA MYLLYMÄKI

20 | TOIMI | 3-2014

32 %SA I EN S IM M Ä I S EN T YÖN SÄ

SU HTEILL A .

TOIMI | 3-2014 | 21

Pinja Partanen, 30, työskentelee kolmat-ta vuotta Roviolla animaattorina. Se on hänen ensimmäinen ”oikea” työpaik-kansa. Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian animaatiolinjalta val-mistuttuaan Partanen oli puoli vuotta

työttömänä, kunnes unelmien työpaikka muuttui todeksi. ”Hain valmistuttuani alan töihin, mutta kovin monta sopi-

vaa paikkaa ei ollut tarjolla. Niinpä ehdin lähettää vain muuta-man hakemuksen, ennen kuin tärppäsi.”

Suunnitelma B:kin oli jo valmiina. ”Opiskelukaverini olivat perustamassa osuuskuntaa, jossa

minäkin olisin voinut alkaa tehdä freelance-hommia. Olin kui-tenkin aina ajatellut, että haluan vakituiseen työhön johonkin peli- tai animaatiostudioon, ja olin aivan innoissani kun pääsin Roviolle.”

Partanen on työstään edelleen onnellinen. ”Se on täyttänyt kaikki odotukseni. Täällä on töissä ihmisiä,

jotka ovat työskennelleet Disneyllä, ja on aivan mahtavaa saada oppia tällaisilta guruilta.”

Partasen tie unelma-ammattiin alkoi jo pienenä muun muas-sa sarjakuvia piirtämällä. Hän aloitti kuvallisen ilmaisun opin-not Outokummussa. Ne olivat vielä kesken, kun hän kuuli, että animaattoriksikin voi opiskella. Niinpä Partanen hakeutui Turkuun.

Muihin aloihin hän on tutustunut kesätöissä. ”Olen ollut mansikanpoimijana, pesulatyöntekijänä ja No-

kian kännykkätehtaalla tuotantotehtävissä. Näiden kokemus-ten myötä osaan ainakin arvostaa omaa työtäni.”

VIIMEISET KOLME VUOTTA Rovion liiketoiminta on kasva-nut rajusti, mutta nyt kun henkilöstöä on lähes 850, rekrytoin-titarve on tasaantunut.

”Meillä on kuitenkin yhä tarvetta rekrytoida tietynlaisia asian tuntijoita kasvun varmistamiseksi. Fokus on siirtynyt enemmän senioritason rekrytointeihin, mutta kyllä nuoriakin palkataan edelleen”, rekrytointipäällikkö Samuli Kivilehto ker-too.

Paras tapa saada Roviolle jalkaa oven väliin on hakeutua ke-sätöihin.

”Palkkaamme joka kesä noin 40 kesätyöntekijää, ja pyrimme tarjoamaan heille mahdollisuuden jatkaa lukukausien aikana osa-aikaisena tai tehdä meille opinnäytetöitä. Hyvin usein ke-sätyöt johtavat vakinaiseen työsuhteeseen.”

Siksi kesätyöntekijöidenkin rekrytointiin suhtaudutaan va-kavasti ja rima pidetään aina korkealla. Roviolla on varaa valita parhaat päältä.

”Riippuu tehtävästä, miten vaikeaa meille on päästä. Mark-kinointitehtäviin saattaa olla 400 hakijaa, joiden joukossa on valtavasti erinomaisia, mutta pelipuolella saattaa olla sama

TOIMI-LEHDEN HA ASTEET URAN ALUSSA -KYSELY

Toimi-lehden elokuiseen kyselyyn vastasi 306 ERTOn jäsentä, joista 82 % oli naisia ja 18 % miehiä. Vastanneista 37 % asuu pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 49 prosenttia oli alle 44-vuotiaita. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti, ja tällä kertaa voitto meni Vaajakoskelle.

19 %SA NOO, ET TÄ N UORILL A

ON TUOR EIN TIETOTA ITO.

YHTÄÄN NUORTA EI OLISI VARAA PUDOTTAA TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLE,

ENNEN KUIN URA ON KUNNOLLA EDES ALK ANUT.

Miten löysit ensimmäisen työpaikkasi?

HAIN AVOINNA OLEVIA TÖITÄ . 30 %

L ÄHETIN AVOIMIA HAKEMUKSIA . 2 %

TYÖLLISTYIN KESÄTYÖPAIKK A ANI. 8 %

TYÖLLISTYIN HARJOITTELUPAIKK A ANI. 8 %

SOITTELIN JA K ÄVIN TYÖPAIKOILL A . 14 %

MUILL A TAVOIN. 6 %

Oletko saanut nuorena töitä?

KYLL Ä . OLEN AINA TEHNYT AL ANI TÖITÄ . 14 %

KYLL Ä . OLEN TEHNYT MITÄ VA AN, NIIN TÖITÄ ON LÖYTYNYT. 53 %

EN. KOULUTUSTA VASTA AVA A TYÖTÄ EI OLE LÖYTYNYT. 1 %

EN. KESKITYIN OPISKELUUN. 4 %

EN. TÖITÄ EI YKSINKERTAISESTI OLLUT TARJOLL A . 1 %

EN HALUNNUT TEHDÄ TÖITÄ NUORENA . 1 %

22 | TOIMI | 3-2014

TOIMI | 3-2014 | 23

24 | TOIMI | 3-2014

paikka toista vuotta auki, ennen kuin riittävän hyvä hakija löytyy. Rekrytoimme myös paljon ulkomailta – osaksi, koska arvostamme kansainvälisyyttä ja osaksi, koska Suomessa ei ole tarpeeksi osaajia.”

Tärkein rekrytointikriteeri on osaaminen, joten työnäyttei-siin kannattaa satsata. Pinja Partanenkin uskoo saaneensa työ-paikan videomuotoisen portfolionsa ansiosta.

”Aito kiinnostus siihen mitä teemme, tekemisen ilo, yhteis-työkyky ja kansainvälisyys ovat meille osaamisen lisäksi mie-luisia ominaisuuksia”, Kivilehto sanoo.

Roviolla on hyviä kokemuksia myös oppisopimuksista. ”Kaiken kaikkiaan nuoret ovat erittäin fiksuja ja lahjakkai-

ta. Kun nuorelle antaa vastuuta, hän yleensä haluaa sitä myös kantaa. Nuorten into ja palo on valtava voimavara yritykselle.”

ROVION K ALTAINEN K A SVUYRIT YS palkkaa monien alojen osaajia kirjanpitäjistä luoviin visionääreihin. Ikävä kyllä kasvu-yrityksiä on vähän, eikä uusia työpaikkoja synny edes niin paljon kuin ihmisiä irtisanotaan. Siksi ilman työkokemusta ensimmäis-tä kertaa työelämään astuvan voi olla vaikea löytää ensimmäistä työpaikkaa. Nuorisotyöttömyys pahenee taantumassa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime kesä-kuussa kaikista 15–24-vuotiaista oli työttömänä 14,1 prosenttia. Saman tutkimuksen mukaan nuorten työttömyysaste, eli osuus työvoimasta oli 20,6 prosenttia. Työttömiä nuoria oli 92 000.

Tilastokeskuksen työttömyystilastoissa ovat mukana myös ne opiskelijat, jotka etsivät, mutteivät ole löytäneet töitä, ja tä-män takia nuorisotyöttömyyttä usein vähätellään.

”Tilastoharhaa tai ei, jollakin myös opiskelijan on elettävä kesäkuukausina”, sanoo STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliitti-nen asiantuntija Ulla Hyvönen.

Vaikka nuorisotyöttömyyden laajuudesta saadaan erilainen kuva tilaston ja tulkinnan mukaan, ongelman vakavuudesta on tuskin kukaan toista mieltä. Nuorten työttömyys on aina yh-teiskunnallinen, kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Yhtään nuorta ei olisi varaa pudottaa työelämän ulkopuolelle, ennen kuin ura on kunnolla edes alkanut.

”Jo yhteiskuntarauhan takia on tärkeää, ettei suurta joukkoa etenkään nuoria miehiä loju toimettomana. Iso nuorisotyöttö-myys lisää tyypillisesti äärimielipiteitä, rasismia ja muita kieltei-siä ilmiöitä”, ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen muistuttaa.

JYRKI K ATAISEN HALLITUS tarttui ongelmaan luomalla nuorisotakuun: jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

30-vuo tiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuori-sotakuuseen sisältyy myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan tai aktivointitoimen.

”Nuorisotakuu on tukkinut reiän, josta nuoria on pudonnut yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta kaikkia jo aiemmin pudon-neita se ei ole tavoittanut,” Ulla Hyvönen sanoo.

Arviolta noin 25 000 alle 30-vuotiasta on kaikkien tilasto-jen ulkopuolella: ei ole töissä, ei opiskele, ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi tai hakenut muitakaan etuuksia. Osa näistä voi olla välivuotta tai useampaa viettäviä nuoria, jot-ka saattavat reissata maailmalla tai elää vanhempien rahoilla. ”Kadonneista” löytyy kuitenkin varmasti myös todellisia syr-jäytyneitä.

”Heidät tavoittaa vain etsivä nuorisotyö, mistä onkin saatu hyviä tuloksia”, Hyvönen sanoo.

OPISKELIJAT VOIVAT kuulua ERTOon opiskelijajäseninä, jolloin jäsenyys on ilmainen, mutta siihen ei sisälly työttömyys-turvaa tai oikeusapua lukuun ottamatta neuvontaa. Täysjäseneksi kannattaa liittyä heti, kun ensimmäinen työpaikka löytyy, vaikka se olisi lyhytaikainenkin. Silloin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

oikeuttava työssäoloehto alkaa kertyä saman tien.

ERTO Nuoret järjestää toimintaa alle 36-vuotiaille.

”Siihen sisältyy sekä hauskanpitoa että tiukkaa asiaa”, ERTO Nuorten puheenjoh-taja Pekka Laukkanen kertoo.

ERTOn Emma-akate miassa voi puoles-

taan täydentää ammatillista osaamistaan, mikäli siihen on jäänyt aukkoja.

ERTO on ollut mukana myös STTK:n työelämäkiertueilla, joilla nuorille pyritään antamaan tietoa työelämästä ja siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Ammattiyhdistyksen täysjäseneksi jo opiskeluaikana

47 %EDI S TÄ I S I N UORTEN

T YÖLLI S T YM I S TÄ H A R JOIT TELU - JA

KESÄT YÖPA IKOILL A

Mitä nuorisotyöttömyys mielestäsi tarkoittaa?

NUORTEN ON VAIKEA LÖYTÄ Ä TÖITÄ . 31 %

NUORTEN ON VAIKEA SA ADA KOULUTUSTA VASTA AVA A TYÖTÄ . 31 %

NUORET K Ä ÄVÄT TYÖEL ÄMÄN ULKOPUOLELLE KOKONA AN. 18 %

NUORTEN ON VAIKEA TYÖLLISTYÄ ILMAN KOULUTUSTA . 12 %

NUORET EIVÄT HALUA TÖIHIN. 5 %

JOTAIN MUUTA . 2 %

TOIMI | 3-2014 | 25

”Nuorisotakuu sisältää paljon hyviä ja tehokkaita välineitä, mutta resursseja ei ole riittävästi. Silti nuorisotakuu on pysty-nyt estämään nuorisotyöttömyyden kasvun, vaikka ei olekaan vähentänyt nuorisotyöttömyyttä”, hän summaa.

Nuorisotakuuseen liittyy myös Sanssi-kortti, eli nuorten työllistämistuki. Valitettavasti työnantajat eivät tunne sitä ko-vin hyvin.

”Vaikka TE-toimistot ovat jakaneet nuorille kymmeniä tu-hansia Sanssi-kortteja, niitä on otettu käyttöön vain muutamia tuhansia, vaikka se olisi rahanarvoinen etu työnantajille.

Nuorisotakuu on parantanut eri viranomaisten yhteistyötä, niin että esimerkiksi sosiaalitoimi ohjaa nuoria TE-toimis-toon. Heidi Salo toimii Helsingin TE-toimiston tuetun työllis-tymisen palveluissa asiantuntijana nuorten parissa.

”Meille tulee nuoria, jotka tarvitsevat enemmän tukea elä-män syrjään kiinni saamiseen kuin pelkät perinteiset työk-kärin palvelut. Heillä voi olla tällä hetkellä haasteellinen elä-mäntilanne ja suunta hukassa, mutta en pitäisi heitä minään erityisryhmänä.”

Salo muistuttaa, että työttömyys ei ole ihmisen pysyvä omi-naisuus vaan vain tilanne tietyllä hetkellä. Tilanne voi muuttua nopeastikin.

”Joskus nuori tarvitsee vain pientä tuuppimista ja tsemppaa-mista löytääkseen tiensä, eikä sen jälkeen enää tarvitse TE-toimiston palveluja.”

Vaikka tilanne näyttäisi kuinka pahalta, peli ei ole Salon mielestä menetetty.

”Esimerkiksi työpajatoiminnasta on erittäin hyviä koke-muksia. Ne toimivat valmentavina etappeina, jotka parantavat työllistymismahdollisuuksia oleellisesti.”

K AIKKEIN TEHOKK AIN KEINO helpottaa nuorten työuran alkua on ammatillinen koulutus.

”Toisen asteen tutkinnon on todettu pidentävän työuraa noin kuudella vuodella, ja näistä vuosista iso osa sijoittuu aivan työuran alkuun. Ilman ammatillista tutkintoa työura jää muu-tenkin pirstaleiseksi”, Hyvönen sanoo

Aina koulutuskaan ei riitä. Joillekin aloille valmistuu jatku-vasti uusia työttömiä.

”Koulutuspaikkoja on kyllä vähennetty muutamilla heikon työllisyyden aloilla, mutta kokonaan koulutusta ei voida lak-kauttaa”, Ulla Hyvönen sanoo.

Vaikka suosituille aloille on enemmän tulijoita kuin työpaik-koja, kaikista haaveista ei kannata luopua pelkästään suhdan-teiden takia. Joku kuitenkin aina työllistyy, ja mitä vahvempi kiinnostus, tahto ja lahjat alalle on, sitä varmemmin työnhaki-jana erottuu muista.

”Elämässä olisi muutenkin hyvä neuvo keskittyä enemmän siihen, mitä todella haluaa tehdä”, Juri Aaltonen toteaa.

Hyvönen kaipaisi kuitenkin koulutuspolitiikkaan enemmän työelämälähtöisyyttä sekä käytännön yhteistyötä koulujen ja työnantajien kesken.

”Ammattiaineiden opettajien työelämäkokemuksista voi olla aikaa, eivätkä he ole välttämättä selvillä siitä, millaista alan työ todellisuudessa tänä päivänä on. Siksi vastavalmistuneiden taidot eivät välttämättä ole niin ajantasaisia kuin pitäisi.”

Hyvönen ehdottaisi opettajille työelämäjaksoja siinä kuin opiskelijoillekin. Opintoihin kuuluvat harjoittelujaksot ovat opiskelijoille parhaimmillaan erinomaisia tapoja saada jalkaa työpaikan oven väliin, mutta tärkeintä on, että jaksot ovat laa-dukkaita oppimisen kannalta.

23 %MIELESTÄ NUORISO–

TYÖTTÖMY YS ON HEIKON TALOUSSUHDANTEEN

SY YTÄ .

Miten työnantaja voisi edistää nuorten aikuisten työllistymistä?

ENNAKKOLUULOTTOMALL A ASENTEELL A . 9 %

TARJOAMALL A JOUSTAVIA TYÖAIK AR ATK AISUJA 9 %

NUOREN OSA AMISEN JA UUSIEN A JATUSTAPOJEN ARVOSTAMISELL A . 6 %

AITO HALU VÄHENTÄ Ä NUORISOTYÖTTÖMYYTTÄ AUTTA A . 4 %

TARJOAMALL A HARJOITTELUPAIKKOJA JA KESÄTYÖPAIKKOJA . 47 %

PALKK A AMALL A EL ÄKÖITYNEIDEN TIL ALLE NUORIA . 12 %

Terveiset vastavalmistuneelle työtä etsivälle tai juuri työelämässä aloittaneelle

• OTA VASTA AN TYÖTÄ ÄL Ä VALITSE, SILL Ä AHKERUUS PALKITA AN.

• OTA ROHKEASTI ITSE YHTEYTTÄ TYÖNANTA JIIN!

• SOITA YRITYKSEEN JA KUTSU ITSESI K ÄYMÄ ÄN. SÄHKÖPOSTITSE L ÄHETTÄMÄSI HAKEMUS HUKKUU ODOTTAVIEN PINOON, JA SIIHEN EI KENTIES KOSK A AN PAL ATA .

• JOK AINEN SA AVUTUS ALK A A PÄ ÄTÖKSELL Ä YRITTÄ Ä .

• SITOUDU TYÖTEHTÄVÄ ÄSI.

• HAKEUDU ROHKEASTI ERIL AISIIN TYÖPAIKKOIHIN, VAIKK A NE EIVÄT AIVAN OMA A AL A ASI OLISIK A AN. OLE VALMIS TEKEMÄ ÄN TÖITÄ KUIN TÖITÄ . ÄL Ä KUITENK A AN TAIVU HEITTOPUSSIKSI .

• TUNNE ITSESI: MITÄ HALUAT, MILL AINEN OLET, MITÄ OSA AT. TYÖTÄ HAKIESSASI KERRO ITSESTÄSI, OSA AMISESTASI JA VAHVUUKSISTASI MYÖNTEISESTI JA SELKEÄSTI.

• EI SA A MASENTUA, JOS HETI EI LÖYDY TYÖPAIKK A A, VA AN L AITA SITKEÄSTI HAKEMUKSIA ETEENPÄIN.

• OLE OMA ITSESI ! HYMY EI HAITTA A! JA YRITÄ PYSYÄ HEREILL Ä KOKO HA ASTATTELUN ELI KUUNTELE JA ESITÄ MYÖS KYSYMYKSIÄ . TSEMPPIÄ!

• MENE REIPPA ASTI FIRMA OY:HYN, ESITTELE ITSESI JA KERRO OLEVASI HALUK AS MIHIN VAIN TYÖHÖN, SIIS ALUKSI. SELL AISEN MINÄ OLISIN VALMIS PALKK A AMA AN.

• MUISTA, ETTET OLE KENENK Ä ÄN YL ÄPUOLELL A TAI TOISTA PAREMPI. TYÖEL ÄMÄSSÄ AINA VOI PYRKIÄ PAREMPA AN, MUTTA KOTONA ISTUMALL A SE EI ONNISTU.

• OMAL A ATUINEN JA OMAN NÄKÖINEN TYÖHAKEMUS HUOMATA AN.

• OLE NÖYR Ä JA AKTIIVINEN TYÖSSÄ

• MIETI, MIK Ä ON SE K AIKKEIN KIINNOSTAVIN AL A TAI ASIA, JOTA HALUAT TEHDÄ JA TÄHTÄ Ä SIIHEN. HY VÄKSY KUITENKIN ALKUUN MYÖS HUONOPALKK AISIA ERI AL AN TÖITÄ .

• TSEMPPIÄ, NYT ON VAIKEA A LÖYTÄ Ä TÖITÄ JA R AKENTA A TULEVAISUUTTA . TOIVON VOIMIA JA ROHKEUTTA TULEVAISUUTEEN (K AIKKI)

• K ANNATTA A LIITTYÄ LIITTOON JA PITÄ Ä PUOLENSA HETI ALUSTA ASTI.

26 | TOIMI | 3-2014

NUORTEN T YÖSUHTEET OVAT tyypillisesti epätyypillisiä: määräaikaisia, osa-aikaisia tai molempia. Työrupeamien väliin jää helposti lyhyitä työttömyysjaksoja.

”Nuoret ovat sopeutuneet erittäin hyvin siihen, että työtä tehdään pätkissä. Välttämättä he eivät edes haluaisi sitoutua yhteen työpaikkaan kovin pitkäksi aikaa, vaan vapauden ko-keilla erilaisia töitä ja välillä tehdä jotain muuta”, Ulla Hyvönen kommentoi.

Juri Aaltonen muistuttaa, että sillä, miten työpaikalla ote-taan vastaan, voi olla ratkaiseva merkitys sille, miten ensim-mäisessä työpaikassaan olevan nuoren työura lähtee käyntiin.

”Jos työhön ei perehdytetä kunnolla, ei voida olettaa, että nuori voisi tietää, mitä pitäisi tehdä. Silloin on turha päivitellä nuoren ymmärtämättömyyttä työpaikan pelisäännöistä.”

Määräaikaisia ja osa-aikaisia tulisi myös kohdella työpai-kalla yhdenvertaisesti, jolloin työelämästä syntyy myönteinen kokemus.

Esimerkiksi Roviolla kesätyöläisiä kohdellaan aina roviolai-sina ja heille annetaan alusta asti vastuullisia tehtäviä.

MARKKINOINTIPÄ ÄLLIKKÖNÄKIN työskennellyt graafinen suunnittelija Johanna Juntunen tuntee pätkätyöt. Hän on teh-nyt 33-vuotiaaksi jo pitkän uran, mutta rikkonainen se on ollut. Työssäolojaksot ovat vuorotelleet työttömyysjaksojen, koulut-tautumisen ja erilaisten aktivointitoimenpiteiden kanssa. Täl-lä hetkellä hän työskentelee työhön tarvittaessa kutsuttavana kouluttajana, mutta keikkojen satunnaisuuden takia saa myös soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Juntunen on hakenut töitä aina aktiivisesti ja muuttanut useita kertoja työn perässä, mutta nyt alkaa mitta olla täysi.

”Oman alani työtilanne näyttää aivan mahdottomalta. Työnantajien ei yksinkertaisesti tarvitse palkata ketään, sillä he saavat ilmaista työvoimaa aina uudesta opiskelijasukupol-vesta. Alalla on jo pitkään ollut ongelma kummin kaimoista, jotka tekevät työn halvemmalla kuin ammattilainen, mutta nyt myös ammattitaitoiset yksinyrittäjät polkevat hintoja alle kus-tannustason. Nykyään laatuakin saa liian halvalla. ”

Yrityksissä, joiden toimiala on muu kuin markkinointi tai mainonta, markkinointi nähdään usein kulueränä, josta talous-vaikeuksissa karsitaan ensimmäisenä. Siksi alalla on paljon ko-kenuttakin työvoimaa työttömänä.

Aina työnantajat eivät palkkaa ilmaistakaan työvoimaa. Vii-

• Räätälöi hakemus jokaiseen hakemaasi työpaikkaan erikseen. Tusinahakemuksesta ei ole mitään hyötyä.

• Älä tyydy pelkän hakemuksen lähet-tämiseen, vaan soita perään. Se kertoo kiinnostuksestasi.

• Yritä tunnistaa oma osaamisesi – myös sellainen osaaminen, joka on peräisin työ-elämän tai ammattikoulutuksen ulkopuolel-ta. Oletko oppinut johtamistaitoja partiossa tai tiimitaitoja joukkueurheilussa?

• Hio portfoliosi ja LinkedIn-profiilisi edustuskuntoon.

• Jos sinulla on suhteita, joista voi olla hyötyä työllistymisessä, käytä niitä. Kaikki muutkin käyttävät.

• Vaikka työnhaku voi tuntua täysipäiväisel-tä työltä, kannattaa tehdä muutakin: opis-kella lisää, osallistua vapaaehtoistoimintaan ja harrastaa. Aktiivisuus pitää yllä positiivis-ta mielialaa ja näyttää cv:ssä paremmalta kuin pelkkä aukko.

• Mieti, mitä todella haluat tehdä, ja keskity siihen: täydennä osaamistasi ja ota yhteyttä alan työnantajiin. Voitko hankkia alalla tarvittavaa kokemusta vaikkapa järjestötoi-minnassa?

• Työnantajat arvostavat aktiivisuuden lisäksi kansainvälistä kokemusta ja kielitai-toa.

Näin parannat työllistymismahdollisuuksiasi

43%PELK Ä Ä NUORISO-

TYÖTTÖMY YDEN JOHTAVAN SYRJÄYTYMISEEN

YHTEISKUNNASTA .

HAAVEISTA EI K ANNATA LUOPUA

SUHDANTEIDEN TAKIA. LUJA TAHTO JA LAHJAKKUUS

AUTTAVAT TYÖLLISTYMÄÄN.

me keväänä Juntunen aloitti kurssin, jonka tarkoituksena oli työllistyä puolen vuoden palkattoman harjoittelun jälkeen.

”Kurssilla oli 25 erittäin osaavaa ammattilaista, mutta lopul-ta vain neljä sai harjoittelupaikan.”

Työttömyysjaksoistaan huolimatta Juntunen ei ole passivoi-tunut, vaan on jatkuvasti kouluttautunut lisää, osallistunut jär-jestötoimintaan ja hakenut töitä aktiivisesti. Vaikka graafinen suunnittelu on Juntuselle intohimo, hän on nyt päättänyt opis-kella uuden ammatin.

”Asuntovelallisena olen kyllästynyt jatkuvaan epävarmuu-teen. Alan opiskella tarjoilijaksi, koska sillä alalla on paljon töi-tä ja niitä voi tehdä millä paikkakunnalla tahansa.”

Juntunen pitää tarjoilijantyön hyvänä puolena mahdollisuut-ta keikkaluonteisuuteen.

”Aion edelleen hakea graafisen suunnittelijan töitä, mutta teen sillä välin mieluummin tarjoilijan töitä kuin olen koko-naan toimettomana.”

TOIMI | 3-2014 | 27

Somen käyttö ei ole enää vain roik-kumista Facebookin chatissa, vaan parhaimmillaan monen eri viestintä-kanavan, kuten Twitterin, LinkedI-nin ja blogipalveluiden, monipuolista hyödyntämistä.

”Sosiaalisen median taitoja aletaan tarvita työelämässä melkein joka teh-tävässä, ja somen käytön vastuu työ-

paikoilla leviää koko ajan”, toteaa sosiaalisen median ja verkkoviestinnän kouluttaja Piritta Seppälä.

Jokaisen kannattaakin miettiä, millaisen kuvan antaa itsestään ja osaamisestaan somessa, ja miten eri kanavia voisi hyödyntää työnhaussa. Seppälän mieles-tä työnhakijoilta olisi hyvä olla ainakin LinkedInissä profiili, jota pitää ajan tasalla myös työpaikan löyty-misen jälkeen.

”LinkedIn on työhön ja osaamisen perustuva palve-lu, jossa voit kertoa asiantuntemuksestasi tarkemmin kuin CV:ssä. Työnantajien on helppo käydä katsomas-sa sieltä lisätietoja hakemukseesi, ja palvelun kautta voit myös pyytää kirjallisia suosituksia aiemmista työ-tehtävistäsi.”

Aktiivisen työnhaun vaiheessa apunaan voi käyt-tää niin LinkedIniä, Facebookia kuin Twitteriäkin ja lisäksi kirjoittaa blogia tai vaikka julkaista videoita YouTubessa.

”Jos vähänkään käyttää somea ennestään, niin kan-nattaa valjastaa se työnhakuun. Työnhakijan pitää pys-tyä kertomaan työnantajalle, miksi on paras tekijä juuri kyseiseen tehtävään, ja sen voi perinteisen hakemuksen lisäksi tehdä myös somen välityksellä.”

Sujuvasti somessa työssä & vapaalla

TEKSTI MIINA POIKOL AINEN KUVA JUHA MYLLYMÄKI

SEPPÄL Ä KEHOTTA A VALITSEMA AN välineet haet-tavan alan ja tehtävän mukaan ja ottamaan selvää, mis-sä oman alan työnantajat liikkuvat.

Esimerkiksi viestintä-, markkinointi- ja it-alat ovat LinkedInissä aktiivisia. Seppälän mukaan someaktii-visuus voi hyvinkin vaikuttaa siihen, että nousee esiin työnantajien palvelussa tekemissä hauissa.

”Hyvästä somepresenssistä ei ole ainakaan haittaa. Rekrytointi somessa ja etenkin LinkedInissä lisään-tyy koko ajan.”

Twitteriä voi hyödyntää kirjoittamalla omia twiit-tejä ja käyttämällä hashtagia #työpaikat, jonka kautta saa tietoa avoimista tehtävistä.

”Oikeita hashtagejä käyttämällä tavoitat oikeat työnantajat. Twitterissä kannattaa osallistua keskus-teluihin aktiivisesti ja käyttää asiasanoja, jotka liitty-vät hakemaasi alaan. Twitterissä tulet esille puhumal-la oikeista aiheista, joita myös työnantajat seuraavat.”

Jos somen käyttö ei kuitenkaan tunnu yhtään luon-tevalta, ketään ei voi pakottaa siihen.

”Et voi luoda teennäistä työnhakijaprofiilia haku-prosessin ajaksi, vaan somepresenssiä on oltava myös ennen työnhakua. Mutta jos siellä jo toimii, niin mik-sei vaikka omassa FB-profiilissaan vinkkaisi, että ha-kee töitä.”

VIIMEISTÄ ÄN SIINÄ VAIHEESSA , kun on päässyt haastatteluun ja työnantaja tekee päätöksiä, verkossa esiin tuotu osaaminen voi olla ratkaisevana taustavoi-mana.

”Somessa on helppo tuoda esille osaamistaan, kiin-nostuksenkohteitaan ja sitä, mitä haluaa nyt ja tulevai-

Sosiaalinen media eli some on monelle kiinteä osa jokapäiväistä elämää. Jos viestintäkouluttaja Piritta Seppälältä kysytään, sitä kannattaisi hyödyntää enemmän myös työnhaussa ja työpaikoilla.

28 | TOIMI | 3-2014

TOIMI | 3-2014 | 29

suudessa tehdä. Se kuitenkin edellyttää, että tiedät, mitä haluat ja mikä sinua itseäsi kiinnostaa. ”

Mielikuvan luominen itsestään voi olla hyvinkin pienistä asioista kiinni.

”Voit saada nimeä jonkin alan asiantuntijana, jos si-nulla on sanottavaa sellaisilla kanavilla ja yhteyksissä, joissa muutkin keskustelevat. Riittää, että käyt vain tykkäämässä muiden kommenteista ja keskusteluista, jos et halua itse sanoa mitään. Sekin on osoitus aktiivi-suudesta, jota työnantajat peräänkuuluttavat.”

Seppälä huomauttaa, että someläsnäoloa on kaik-ki se materiaali, jota on henkilöstä verkossa. Työn-hakijan googlettaminen ei ole minkään lain nojalla kiellettyä, mutta tietoja ei saa tallentaa tai käyttää päätöksenteon perusteena. Työnantajan hakuja ei kui-tenkaan kannata turhaan pelätä ja siivota vimmaisesti jälkiään verkosta.

”Työnantajat ymmärtävät, että verkosta löytyy muutakin kuin työsisältöä. Ei ole vakavaa, jos joukossa on jokin vanha bailauskuva. Se vain kertoo, että sinulla on menneisyys ja muutakin elämää kuin työ. Epäilyt-tävämpää on, jos verkosta ei löydy mitään tietoja tai vain sliipattu kuva.”

Seppälä kehottaa muistamaan, että kaikessa somes-sa julkaistavassa pitää ottaa huomioon, että se voi tul-la koko maailman tietoisuuteen. Jyrkkää eroa työ- ja yksityisminän välille ei hänen mielestään kuitenkaan kannata tehdä.

”Nykymaailmassa pitäisi pyrkiä sitä kohti, että vaikka meillä olisikin erikseen työ- ja yksityisminät, ne olisivat yksi kokonaisuus. Sama ihminen voi aivan hyvin julkaista somessa sekä työhön että Euroviisui-hin tai omiin harrastuksiinsa liittyviä asioita.”

ERI K ANAVIEN VÄLILL Ä on kuitenkin eroja.”Facebook on selkeimmin se paikka, jossa voit pu-

hua lähes mistä tahansa. Siellä luotu verkosto on yleen-sä kaveripohjainen. Twitterissä taas ei toimi pelkän hömpän jakaminen.”

Facebookissakaan ei silti saa levittää työnantajan asioita tai haukkua työpaikkaa ja kollegoita. Ei, vaikka kavereina ei olisi yhtään työkaveria eikä olisi ilmoitta-nut siellä työpaikkaansa.

”Some on kuin mikä tahansa julkinen tila, vaikka sinulla olisikin suljettu profiili. Kuka tahansa kave-reistasi voi jakaa kirjoittamaasi materiaalia eteenpäin. Esimerkiksi työkaverin haukkuminen somessa on ihan yhtä vakavaa kuin muukin työpaikkakiusaami-nen, ja asia voi edetä luottamusmiehen käsittelyyn.”

”Jos toiminta menee hyvän maun ja tapojen rajan yli, niin ei auta selittää, että se tapahtui vain kavereiden kesken. Ne asiat, joita et kailota toreilla, eivät kuulu myöskään sosiaaliseen mediaan. Järki käteen, kun pu-hut työstäsi!”

Työnantajia Seppälä ohjaisi rajoittamisen sijasta kannustamaan työntekijöitä olemaan somessa ja käyt-tämään sitä osana työssä ja jakamaan esimerkiksi työ-hön liittyviä linkkejä.

”Somen käytön salliminen työajalla tietyin rajoi-tuksin on paljon hyödyllisempää kuin sen kieltäminen kokonaan. Somessa voi nykyään seurata monia työhön liittyviä asioita ja etsiä tietoja. Kyse ei ole vain siitä, että ihmiset notkuvat FB:ssa päivät pitkät. Se on van-hahtavaa ajattelua.”

T YÖNANTA JA EI KUITENK A AN voi velvoittaa ke-tään jakamaan omassa profiilissa työhön liittyviä asioita, ellei se kuulu selkeästi työnkuvaan. Tai siinä tapauksessa asiasta pitäisi olla maininta myös työsopi-muksessa.

Työpaikalle voi ja kannattaa luoda yhteiset ohjeis-tukset, joissa määritellään somen käytön perusrajat. Esimerkiksi, että kannustetaan seuraamaan alaan liittyviä keskusteluita ja käyttämään somea työhön liittyviin asioihin. Ohjeistusten ei tarvitse olla montaa sivua, vaan muutama kohta riittää.

”Jos joku notkuu vain chattaamassa kavereiden kanssa, hänelle voidaan myös huomauttaa siitä ja muistuttaa ohjeista.”

Hyvät tavat pätevät somessaERILLISTÄ OHJEISTUSTA somen käyttöön työelämässä ei toistaiseksi ole, vaan työntekijää ja työnantajaa velvoittavat muun muassa työsopimuslaki ja työelämän tietosuojalaki.

Työntekijän kannalta työsopimuslain tärkeimmät ohjenuorat ovat lojaliteetti-periaate (3. luku § 1) ja salassapitovelvoite (3. luku § 4). Työntekijän on ymmärret-tävä, mitä työnantajaan ja työhön liittyviä asioita saa puhua julkisesti ja mitä ei.

Työelämän tietosuojalaki ei esimerkiksi ylety Facebookiin, ja työkaverisi saa levittää siellä julkaisemiasi tietoja eteenpäin. Myös esimies on tähän oikeutettu, jos hän on ollut viestin alkuperäinen vastaanottaja.

Työnantaja ei kuitenkaan saa jäljittää työntekijän verkkoliikkumista, velvoittaa työntekijää osallistumaan sosiaaliseen mediaan tai käyttää tämän kuvia markki-noinnissa ilman suostumusta. Se, ottaako työkavereita tai esimiehiä esimerkiksi FB-kaveriksi, on jokaisen oma asia.

”Mitä teetkin, luo omat selkeät pelisääntösi, jotka voit tarvittaessa myös selit-tää niille, joita et hyväksy kavereiksesi”, kehottaa somekouluttaja Piritta Seppälä.

Lähteet ja lisätietoja:Sosiaalinen media työsuhteessa -luento: www.tjs-opintokeskus.fi/ajankohtaista/tallenne-luennosta-sosiaalinen-media-tyosuhteessaNettielämää-kirjan verkkoversio: nettielamaa.fi

“TYÖNANTAJAT YMMÄRTÄVÄT, ETTÄ

VERKOSSA ON MUUTAKIN KUIN TYÖSISÄLTÖÄ, KUTEN

BAILAUSKUVA.”

30 | TOIMI | 3-2014

1 KUUNTELE VIIDAKKORUMPUA . Hyvällä työpaikalla on yleensä myönteinen maine. Muista kuitenkin lähdekritiikki eli suhtaudu

kansan syvien rivien näkemyksiin terveellä varauksella. Huonossa maineessa ollut työpaikka voi vaikka uuden organisaatiorakenteen myötä osoittautua kultakimpaleeksi.

2 TARKISTA HALU KOHDELL A IHMISIÄ REILUSTI. Hyvän työpaikan tunnistaa alan työehtosopimuksen ja työlainsäädännön

noudattamisesta. Vetovoimainen työnantaja haluaa kohdella työntekijöitään reilusti ja tasapuolisesti ja tiedostaa, että tyytyväinen työyhteisö on tehokas työyhteisö.

3 ARVIOI TULEVA ESIMIEHESI. Työhaastattelijoista voi päätellä jotakin, vaikka haastattelutilanne usein onkin muodollisempi kuin

työpaikan arki-ilmapiiri. Joku haastattelijoista on hyvin todennäköisesti mahdollinen esimiehesi. Rentoutunut, positiivisesti esiintyvä haastattelija on varmasti hyvä merkki.

4 VA ADI SUOR A A PUHETTA ILMAN K A ARROKSIA . Valpastu, jos työhaastattelussa vastassasi on epämääräisesti kommunikoiva

ihminen, joka vastaa tiedusteluihisi työehtosopimuksesta tai työpaikan työilmapiiristä tai työhyvinvoinnista epämääräisesti kierrellen ja kaarrellen. Jos haastattelija taas tuntee työpaikan hyvin, voit päätellä, että yrityksen esimiehet ja henkilöstö on perehdytetty tehtäviinsä kunnolla. Sama perehdytysohjelma on edessä myös sinulla, jos tulet valituksi.

5 PUNTAROI YRITYKSEN TALOUSTIL ANNE. Lehmänhännän lailla pitkään laskeneet yrityksen talousluvut voivat kertoa epävarmasta

työpaikasta, vaikka eivät ne ihan välttämättä kaikkea paljastakaan.

6 ETSI TIETOA . Netistä avautuu yrityksen kotisivu, joka on hyvä alku tiedonhankintaan. Jos haet netistä enemmän infoa, suhtaudu

keskustelupalstoihin varauksella. Kysele työnhaun yhteyshenkilöltä ja työhaastattelijalta mieltä askarruttavista asioista. Käytä verkostojasi häpeilemättä hyväksesi tietoa etsiessäsi.

7 PÄ ÄTÄ PALKK ATOIVEESI. Hyvässä yrityksessä maksetaan kilpailukykyistä palkkaa – yrityksen taloudelliset resurssit huomioiden.

Juttuun haastateltiin Jami Pohjaa,joka on Alkon työsuhdepäällikkö. Sitä ennen hän oli ERTOn lakimies.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL

7 TA PA A TUNNISTA A HY VÄ T YÖPA IK K AKun etsit uutta työpaikkaa, uskalla olla kriittinen:

olisiko täällä mieluisaa työskennellä.

SEITSEMÄN TAPAA

TOIMI | 3-2014 | 31

Aino Laitalalle frisbeegolf on paitsi liikuntaharrastus, myös vastapainoa työlle ja keino haastaa itsensä. Hän päätyi lajin pariin vuonna 2006 miehensä houkuttelemana.

”Hetki meni, ennen kuin innostuin. Jäin koukkuun, kun ensimmäiset pitkät heitot alkoivat lähteä hyvin.”

Laitala on lisännyt vuosien varrella treenimääriään samalla, kun tavoitteet ovat koventuneet. Ensimmäiset SM-kisat olivat syyskuussa. Ensi vuonna silmissä siintävät jo kansainväliset kisat.

”Olen päättänyt lähteä tosissani kokeilemaan, mihin rahkeet riittävät.”Frisbeegolfia voi harrastaa läpi vuoden. Talvella Laitala harjoittelee

kaksi – neljä kertaa viikossa: punttitreeniä kuntosalilla, pitkiä heittoja jalkapallohallissa ja ilmojen salliessa hän kiertää ulkoratoja. Kesällä harjoituksia on lähes päivittäin.

”Parasta on, kun saa kiekon hallintaan ja pystyy heittämään sen sinne, minne haluaa”, Laitala sanoo.

Frisbeegolf on säännöiltään ja etiketiltään kuin perinteinen golf. Tarkoitus on saada kiekko mahdollisimman vähillä heitoilla avauspaikal-ta koriin. Muiden huomioiminen on keskeistä. Kielenkäytön on oltava asiallista ja edellisen ryhmän annetaan pelata rata rauhassa loppuun.

Erojakin on. Suurin osa radoista on ilmaisia, ja kiekkoja voi ostaa tava-rataloista noin 15 euron hintaan, joten tämä golf ei rokota kukkaroa.

”Frisbeegolfin tekniikka on myös helpompi oppia, ja seura on tosi rentoa ”, Laitala lisää.

VAPAATA AIKAA TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI

Kuka Aino LaitalaTyöpaikkaAccountorAmmatti

KirjanpitäjäIkä30

HarrastusFrisbeegolf

32 | TOIMI | 3-2014

TIINA TORPPA TYÖSKENTELEE VAPA ANA TOIMITTA JANA JA KIRJOITTAMISEN KOULUTTA JANA .

Olen kuullut keskijohdon esimiehiltä, että työelämässä kaikkien ongelmien äiti on työaikojen säätely. Työnantaja kuulemma vapauttaisi ihmiset työs-kentelemään joustavasti, jos tuhma ay-liike ei kiusaisi kilttiä työnantajaa.

Yltiöliberaalit runoilevat, että ilman säätelyä kaik hyväks ja kauniiks muuttuis. Harva todella haluaa vapauttaa kaikki ihmiset toteuttamaan halujaan tai pyrkimyksiään.

ER Ä S TUTTAVANI SANOO, että yrittämisen ja työ-elämän säätelyn vähentäminen lisäisi työpaikkoja. En usko.

Syntyisi ehkä sata työpaikkaa lisää tai satoja tuhan-sia sellaisia pestejä kuin Kaukoidässä: ei työsuojelua tai kunnon vapaapäiviä ja pieni palkka.

Toki moni työnantajaa tai työntekijää sitova sääntö on meillä arjessa turhake. Mutta jos tulee ongelma tai tukala tilanne, sääntö voi pelastaa – jopa ihmishenkiä ja työpaikkoja. Ehkä liiketoimintaakin.

Säännöistä naukuva saattaa toisessa tilanteessa valittaa, miksei yhteiskun-ta tai jokin yhteisö tee mitään jollekin epäkohdalle. On se niin väärin. Moni kauhisteli kesällä Itämeren ja järvien sinileviä. Ilman saastuttamisen sääte-

lyä vesistöt olisivat vielä kur-jemmassa kunnossa, ja ilman uutta säätelyä

Itämeri tuskin puhdistuu.

MIKSI IHMISET NURISEVAT säännöis-tä juuri nyt? Ehkä siksi, että yhteiskun-ta ja työelämä muuttuvat nopsasti, ja aikansa eläneitä sääntöjä jää voimaan.

Toisaalta muuttuva työelämä tar-vitsee uusia sääntöjä, jotta ihmisten on hyvä olla. Säännöt ovat yksi työ-hyvinvoinnin lähde – ihan työajan säätelystä alkaen.

Jopa Länsi-Euroopan rikkaissa valtioissa ihmiset ovat joillakin aloilla koko aamupäivän ja pitkän illan töissä, ja väliin jää muutama

hyppytunti.

Tai työnantaja voi päättää tänään, onko viikon toi-nen vapaapäivä huominen. Osittain tuttua, karua to-dellisuutta Suomesta, niin sanotuista nollasopimuk-sista.

Joskus kuulee jonkun valittavan, että työpaikan säännöt tukahduttavat luovuuden. Mikäli olisin esi-mies, laittaisin ihmiset nimeämään, mitkä nimen-omaiset säännöt tuhoavat sen luovuuden, ja yrittäisin muuttaa niitä normeja.

Työelämä ja Itämeri ovat siinä mielessä samanlaisia, että sääntöjen lisäksi ihmisen hyvät, vapaaehtoiset toi-met vaikuttavat molempien tilanteeseen.

Tylsiin kokouskäytäntöihin tai hurjaan byrokrati-aan voinee yhdessä vaikuttaa. Työyhteisö saa muokata monia asioita rikkomatta työelämän lakeja.

ER Ä S IHMINEN EHDOTTI, että nykyinen valotus säännöistä Suomessa johtuu kansainvälistymisestä. Ulkomailla käydessä tulee luettua vapauden merkkejä,

jos on itsekin vapaalla. Se, että ihmiset vaikuttavat kohteliailta tai lomakoh-teessa on rentoa, ei tarkoita, että vieras yhteiskunta porskuttaisi vähemmin säännöin. Joskus siitä saa muistutuk-sen.

Kerran Tokiossa puiston porttivahti ei päästänyt minua lenkille: puistossa ei saanut juosta. Olin tosin edellis-päivänä tehnyt juoksulenkin samassa

puistossa. Kun ei tunne sääntöjä, niitä tulee vahingos-sa rikkoneeksi.

Osa säännöistä on luonteeltaan sopimuksia, joi-ta vääntäessä moni joustaa. Työpaikalla joutuu aina joustamaan, mutta rajanveto saattaa olla vaikeaa: jos suostun nyt tekemään enemmän työtä, ajaudunko jatkuvasti liiallisen työkuorman vetäjäksi. Maksanko uhrautumisen terveydelläni. Syönkö toisten tilipussia, estänkö uuden työpaikan syntymisen vai saanko ylen-nyksen ja uralleni vihdoin vauhtia.

Sääntöjä pitää olla myös itselle. Niiden takia on näh-tävä kauas, itsensä ulkopuolelle ja eteenpäin tulevaan. Omia sääntöjä ja rajoja pitää alati peilata, mikä on si-säistä puhetta itsensä kanssa, juttelua kollegojen, esi-miesten ja läheisten kanssa.

Omat säännöt ne vasta vaikeita ovat – ja samalla ne tekevät elämän kiinnostavaksi.

On muotia nurista, että Suomessa on liikaa sääntöjä. Siksi meillä ei ole kivaa, luovaa tai

värikästä. Ihanko totta?

Sääntöjen puolustuspuhe

TYÖHUONEELTA

TYÖELÄMÄ JA ITÄMERI OVAT OIKEASTAAN

SAMASSA TILANTEESSA.

TOIMI | 3-2014 | 33

Työharjoittelu, työkokeilu, työelä-mävalmennus, ei-työsuhteinen työ, palkkatuki… Erilaisten pal-velujen ja termien erot, tavoitteet ja kohteet eivät ole olleet aina sel-viä työntekijöille ja työnhakijoil-le, eivätkä edes TE-toimistoille.

Niin julkisuudessa kuin kahvi-pöytäkeskusteluissakin on ollut

ilmassa puhetta, jonka mukaan palkaton harjoittelu on ennen muuta harjoittelijan hyväksikäyttöä. Työelämä-valmennuksesta tuntui muodostuneen pakollinen väli-vaihe ennen pääsyä varsinaiseen työsuhteeseen.

Edellisen pääministerin Jyrki Kataisen hallitusoh-jelmassa olikin kirjaus, että työpaikoilla toteutetta-van, palkattoman työharjoittelun pelisääntöjä on sel-keytettävä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuonna 2012 kolmikantaisen työryhmän, joka käsitteli työharjoit-telun, työelämävalmennuksen ja työkokeilun ehtoja. Vuoden 2013 alusta nämä kolme työmarkkinatoimen-

Työkokeilu ei tarkoita orjatyötäTyönteosta on lähtökohtaisesti saatava asianmukainen korvaus. Joskus on kuitenkin perusteltua tehdä palkatonta työharjoittelua. Sen rajat ja ehdot on fiksua tuntea etukäteen.

pidettä yhdistettiin yhdeksi palveluksi: työkokeiluk-si”, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hal-litussihteeri Tiina Korhonen.

Tärkeää oli määritellä, mitä ei-työsuhteisella työko-keilulla halutaan saavuttaa.

”Nyt sillä on kaksi mahdollista käyttötarkoitusta: ammatinvalinnan ja uravaihtoehtojen selvittäminen tai työmarkkinoille paluun tukeminen”, Korhonen toteaa.

ENSIMMÄISESSÄ TARKOITUKSESSA työkokeilua voidaan käyttää, kun erilaisissa tilanteissa olevat ih-miset haluavat selvittää, kiinnostaako heitä jokin tiet-ty ala, johon heillä ei ole koulutusta. He voivat kokeilla alaa ensin parin kuukauden ajan. Jos se tuntuu oikeal-ta, he voivat hakeutua alan koulutukseen.

”Tätä käytetään erityisesti nuorille, joilla ei ole mi-tään ammatillista koulutusta tai kirkasta urahaavetta. Tavoitteena on löytää mieluinen opiskelupolku.”

Toisaalta kyseessä voi olla varttuneempi työntekijä, jolla on jostakin syystä edessä alan tai ammatin vaih-

PÄRJÄÄ & PÄDE

34 | TOIMI | 3-2014

PÄRJÄÄ & PÄDETEKSTI SARI ALHAVA KUVITUS JONNA KOSKI

PIENELLÄ PRÄNTÄTTYÄTyöharjoittelu/työelämävalmennusNämä palvelut loppuivat vuoden 2013 alussa. Näissä TE-toimisto saattoi osoittaa ammatillista koulu-tusta vailla olevan nuoren työmark-kinatuen saajan työharjoitteluun työpaikalla, jotta tämä perehtyisi työelämään. Työelämävalmennus on ammatillisen koulutuksen saa-neille tai yli 25-vuotiaille tai perus- tai ansiopäivärahan piiriin kuuluville tarkoitettu työharjoittelua vastaava toimenpide.

TyökokeiluTyöpaikalla järjestettävä ei-työsuh-teinen palvelu. Työkokeilun tavoit-teena on selvittää henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille.

PalkkatukiTyönantajalle osoitettu raha työttömän palkkaamiseen. Tuki on harkinnanvaraista. Palkkatue-tun työn tulee edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

StarttirahaYrittäjäksi siirtyvälle myönnettävä määräaikainen tuki.

TyövoimakoulutusTyö- ja elinkeinohallinnon rahoit-tamaa koulutusta. Suunniteltu ensi sijassa 20 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille sekä

työttömyysuhan alaisille henki-löille. Koulutuksen tavoitteena on ammattitaito työelämän tehtäviin. Työvoimakoulutusta järjestetään ammatillisten aikuiskoulutuskes-kusten lisäksi muissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Sitä voivat järjestää myös yksityiset koulutuksen järjestäjät

ValmennusSisältää työnhaku- ja uravalmen-nuksen. Työnhakuvalmennuksen tavoitteena on tukea ja ohjata työn hakemisessa. Uravalmennuksen avulla tuetaan ja ohjataan am-matinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämi-sessä.

Kuntouttava työtoimintaSe on tarkoitettu pitkään työttömä-nä olleille heidän työllistymismah-dollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perus-tuu aktivointisuunnitelmaan, jonka TE-toimisto ja kunnan sosiaalihuol-to laativat yhteistyössä työttömän työnhakijan kanssa. Kunnilla on velvollisuus kuntouttavan työtoi-minnan järjestämiseen pitkään työttömänä olleille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulo-tukea.

Lähde: www.tem.fi

to. Syynä voi olla, että aiempaa ammattia ei rakenne-muutostilanteessa enää ole tai työntekijä ei voi jatkaa terveydellisistä syistä entisessä työssään. Työkokeilun avulla hänelle pyritään löytämään sopiva työ- tai kou-lutusvaihtoehto.

T YÖKOKEILUA VOIDA AN K ÄY TTÄ Ä työmarkki-noille paluun tukemiseksi, jos henkilö on ollut pitkään pois työmarkkinoilta esimerkiksi pitkittyneen työttö-myysjakson tai hoitovapaan vuoksi.

”Voi olla paikallaan selvittää, ovatko osaaminen ja valmiudet työelämään ajan tasalla vai tarvitaanko työ-markkinoille sijoittumiseksi tukea”, Korhonen selven-tää.

Työkokeilussa voi selvittää myös, olisiko yrittäjyys sopiva vaihtoehto.

”Monilla on oman alan osaamista ja kiinnostusta yrittämiseen. Sen sijaan voi olla epävarmuutta siitä, pär-jäisikö yrittäjänä. Yrittäjyyden vaatimuksista kaivataan lisätietoa ennen päätöksen tekoa”, Korhonen lisää.

Palkatonta työkokeilua käytetään siis vain näihin

”TYÖKOKEILUA VOI K ÄYTTÄÄ ESIMERKIKSI

AMMATINVALINNAN KIRK ASTAMISEEN JA URAVAIHTOEHTOJEN

SELVITTÄMISEEN.”

TOIMI | 3-2014 | 35

PÄRJÄÄ & PÄDE

tarkoituksiin. Sitä ei ole tarkoitus käyttää esimerkiksi työkokemuksen kartuttamiseen.

Työkokeilu on usein järkevä kytkeä muihin pal-veluihin. Sitä voi edeltää ammatinvalinnanohjaus, ja sitä voi seurata omaehtoinen tai työvoimakoulutus tai työllistyminen palkkatuella.

Ammatillisesta tai korkeakoulusta vastavalmistu-neet nuoret pyritään ensisijaisesti työllistämään työ-suhteeseen. Palkkatuki on tarkoitettu kompensoi-maan muun muassa työkokemuksen puuttumisesta johtuvaa keskimäärin alempaa tuottavuutta.

”Yleensä opiskelun aikana on jo työharjoittelujak-soja, eikä ole tarkoituksenmukaista, että valmistut-tuaan täytyisi mennä taas palkattomaan työharjoit-teluun. Jos vastavalmistunut tarvitsee työllistymiseen tukea, palkkatuki on tästä syystä ykkösvaihtoehto.”

On kuitenkin sellaisia opintoja, jotka eivät valmista suoraan mihinkään ammattiin. Tällaisissa tapauksissa

PALKK ATUKI ON TARKOITETTU

KOMPENSOIMAAN TYÖKOKEMUKSEN PUUTTUMISESTA

JOHTUVAA ALEMPAA TUOTTAVUUTTA.

voi olla perusteltua käyttää työkokeilua sen selvittä-miseksi, millaisia uramahdollisuuksia valmistumisen jälkeen on.

KETÄ ÄN EI PAKOTETA työkokeiluun. Siitä sovitaan aina työnhakijan ja TE-toimiston asiantuntijan kanssa.

”Yhdessä mietitään, mistä löytyisi sopiva paikka, ellei työnhakija ole löytänyt sitä itse.”

Sopimus tehdään yksilöllisesti. Siinä mietitään työ-kokeilun tavoitteet sekä arvioitu kesto.

”Jos työkokeilun tarkoituksena on selvittää, kyke-neekö henkilö tiettyyn työhön vammastaan tai sairau-destaan huolimatta, voidaan työmäärää nostaa asteit-tain. Näin saadaan selville, millainen työkyky on.”

Työkokeilussa olevan asema on haluttu turvata, vaikkei kyse olekaan työsuhteesta. Työkokeiluun so-velletaan työturvallisuuslakia, työaikalakia ja työelä-män tietosuojalakia soveltuvin osin, tasa-arvolakia, yhdenvertaisuuslakia sekä nuorista työntekijöistä an-nettua lakia.

Työkokeilun enimmäiskesto on määritelty laissa enintään 12 kuukaudeksi, josta korkeintaan kuusi voi olla samalla järjestäjällä. Jos työkokeilun järjestäjä on kunta, niin samoissa tehtävissä voi olla työkokeilussa enintään 6 kuukautta ja yhteensä sopimusten yhteen-laskettu kesto voi olla maksimissaan 12 kuukautta. Pääsääntöisesti työkokeilut kestävät Korhosen mu-kaan alle 3 kuukautta.

Vuosilomaa työkokeilusta ei kerry. Sairausloma-käytäntö on sama kuin työsuhteisillakin. Sairauspois-saolot ilmoitetaan työttömyysetuuden maksajalle ja TE-toimistolle.

”Lyhyt sairausloma ei vaikuta työkokeiluun. Jos eteen tulee pidempi sairausloma, työkokeilu voidaan tarvittaessa keskeyttää.”

Nykynuoret ovat laiskoja, itsekeskeisiä ja nautinnonha-luisia, eivätkä kanna heille kuuluvaa vastuuta yhteis-kunnasta. Nuoret arvostavat enemmän kavereiden kanssa pörräämistä ja vapaa-aikaa kuin työssä käymis-tä. Kun tähän listaan lisätään arvostelu hirvittävästä jumputusmusiikista ja epäasiallisesta pukeutumisesta yhdessä kauhistuttavan hius- ja vaatemuodin kanssa, on määritelty nuorten lokero yhteiskunnassa.

Joka ainutta sukupolvea on syytetty samoista asioista. Täysin syyttä.Miten nuoret ovat muuttuneet ajan saatossa? No eivät juuri mitenkään.

Ovatko kaikki nuoret samanlaisia? No eivät. Nuoria on erilaisia ihan sa-malla tavalla kuin on meitä vanhojakin, joihin itseni 45-vuotiaana luen.

Osa nuorista ja vanhoista haluaa tehdä uraa ja kerätä taloudellista pää-omaa, osa ei halua. Osa arvostaa enemmän vapaa-aikaa kuin osa. Kun nuo-ria haukutaan vapaa-ajan arvostamisesta yli työn tekemisen, miksi sitten vanhojen halua päästä eläkkeelle ei pidetä laiskuutena? Kysehän on aivan samasta asiasta. Osa haluaa olla töissä ja osa haluaa olla pois töistä. Hyväk-sykäämme erilaisuus.

Työelämää leimaa nykyään epävarmuus. Pysyvyyttä ei ole kenelläkään, mutta työ on yksinkertaisempaa pitää kuin sellainen saada. Työelämään haluavan nuoren asema on tästä syystä haastava.

Myös työnantajat ovat muuttuneet. Työnantajat eivät enää sitoudu hen-kilöstöönsä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Liian usein henkilöstö näh-dään tasaeränä, jota pienennetään, kun siihen tulee mahdollisuus. Tämä koskee niin nuoria kuin vanhoja. Työelämää leimaakin jatkuva epävarmuus ja muutos.

Nuorten osaamattomuutta työelämässä arvostellaan usein. Nuoret eivät kuulemma hallitse työelämään tullessaan työelämän pelisääntöjä. Syy tä-hän on selvä: missä he olisivat säännöt oppineet? Kesätyöt ovat tänä päi-vänä kiven alla eikä työelämäkokemusta välttämättä ole lainkaan ennen työelämään ”lopullisesti” siirtymistä. Kouluissa työelämäasioita ei juuri opeteta.

Ymmärtämättömyys on osaamattomuutta. Osaamattomuus johtuu siitä, ettei ole mistään voinut tietoa saada. Oppilaitosten pitäisi tässä asiassa kat-soa peiliin.

Käymällä työssä oppii työelämäsäännöt. Tyttäreni on tehnyt tuntityönä voimistelun valmennusta muutaman vuoden. Yhtenä päivänä hänellä oli valmennusryhmänsä kanssa kisamatka Turkuun. Työreissuun lähtiessään hän päivitteli matkan hintaa ja etsiskeli kotona rahaa, millä maksaisi juna-matkan vieraalle paikkakunnalle työtä tekemään. Työnantaja ei ollut ker-tonut oma-aloitteisesti, että toki työmatkan kulut maksetaan. Kun työn-antajat eivät osaa informoida edes työelämän yksinkertaisia perusasioita työntekijöilleen, miten voidaan vaatia, että nuoret osaisivat pelisäännöt?

Juri Aaltonen Kirjoitus on julkaistu STTK:n toimittamassa pamfletissa 8/2014 Historiallisen turmeltunut nuoriso?,

joka käsittelee nuorten suhdetta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Työ on helpompi pitää – kun sen ensin saa.

JOK A AINUTTA SUKUPOLVEA ON SYYTETTY

SAMOISTA ASIOISTA.

TOIMI | 3-2014 | 37

ERTO

JOK AINEN ERTON jäsen kuuluu auto-maattisesti aluejärjestöön ja voi osallistua tapahtumiin. Lisätietoa toiminnasta saat ERTOn nettisivujen tapahtumakalente-rista ja sähköpostikirjeistä.

Hae ASLAK-kuntoutukseen

Luvassa on kaksi Aslak-kurssia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Itä-Suomen aluejärjestön jäsenille.

Aslak on ammatillista kuntoutusta, joka on tarkoitettu työssä oleville henkilöil-le, jotka haluavat ehkäistä työkykynsä heikkenemistä. Kuntoutuspäiviä on 20 ja osallistujien määrä on kymmenen henkilöä. Molemmat kurssit järjestää ODL Kuntoutus (Oulu). Kurssinumerot ovat 58037 ja 58040.

Ota yhteyttä työterveyshoitajaasi / lääkäriisi. Hakijan täyttämä kuntou-tushakemuslomake (KU132, löytyy www.kela.fi -> henkilöasiakkaat) ja lääkärin B-lausunto lähetetään Kelan toimistoon kuntoutuspäätöksen tekoa varten. Erillistä hakuaikaa ei ole. Koska ASLAK on ammatillista kuntoutusta, on hakemuksessa olennaista tulla ilmi työn kuormitustekijät ja niiden vaikutus haki-jan työssä selviytymiseen ja terveyteen / jaksamiseen.

Kela maksaa kuntoutuksen, täysihoi-don 2 h huoneessa ja kuntoutusrahan. Omavastuu on kuntoutuksen ensim-mäinen päivä. Kuntoutujille maksetaan matkakorvaus edullisimman matkus-tusvaihtoehdon mukaan, vähennettynä omavastuulla 14,25 € yhdensuuntai-selta matkalta. Jos kuntoutuja yöpyy kuntoutuslaitoksessa kurssin alkamista edeltävän yön pitkän matkan vuoksi, Kela maksaa hänelle yöpymisrahan 20,18 € kuittia vastaan.

Kurssiajat 5.1.–9.1.2015 8.6.–12.6.201525.5.–29.5.201531.8.–4.9.201510.8.–14.8.20157.12.–11.12.201511.1.–15.1.201611.4.–15.4.2016

Lisätietoja: ODL Kuntoutus palveluesi-mies Sinikka Rounioja, p. 050 312 6173, sinikka.rounioja@odl.fi

ERTON UUTISIA

ERTO

VIELÄ EHDIT HAKEA ERTON KOULUTUSSTIPENDIÄ

K AIKKI VÄHINTÄ ÄN vuoden varsinaisena maksavana jäsenenä olleet voivat hakea ERTOn koulutusstipendiä. Hakuaikaa on syyskuun loppuun saakka.

Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Stipendi voidaan hakea vuonna 2014 tapahtuviin opintoihin. Yhden koulutusstipendin suuruus on 200–300 euroa. ERTOn hallitus käsittelee hakemukset lokakuun kokouksessaan ja päättää stipendin saajat.

Tarkat ohjeet ja hakulomakkeen löydät netistä: www.erto.fi/palvelut/koulutus/koulutusstipendit.

Oletko alle 36-vuotias tai opiskelijajäsen? Jäsenenäm-me saat osallistua vauh-dikkaaseen ERTO Nuoret -toimintaan sekä kaikkiin muihin ERTOn tarjoamiin

tapahtumiin ja koulutuksiin. ERTO Nuorten tapahtumissa on lu-

vassa koulutusta, tekemistä, toimintaa, rentoa menoa, tietoa, kokemusten vaih-toa, tutustumista ja hauskoja hetkiä. Ter-vetuloa mukaan!

Toiminnasta tiedotetaan sähköpostitse uutiskirjeillä. Viestit lähtevät automaatti-sesti kaikille alle 36-vuotiaille ERTOn jä-senille ja opiskelijajäsenille. Edellytyksenä on jäsenrekisteristä löytyvä, toimiva säh-köpostiosoite. Jos et ole saanut viestejä, ilmoita sähköpostiosoitteesi jäsenrekiste-riin jasenpalvelu@erto.fi ja saat tiedot aina ensimmäisten joukossa.

Tapahtumat löytyvät myös ERTOn nettisivujen kalenterista. Tule tutustu-maan muihin ertolaisiin nuoriin ja naut-timaan hauskasta ja mielenkiintoisesta ohjelmasta. Tilaisuudet ovat olleet huip-pusuosittuja, joten ilmoittautumisissa nopeus on valttia.

Lisäksi ERTOn jäsenenä voit osallistua keskusjärjestömme STTK:n nuorisotoi-mintaan. Kannattaa tsekata ainakin net-tisivusto www.tyoelamaan.fi, josta löytyy mm. erinomainen työelämään tulevan muistilista.

Jäsenet suunnittelevat toiminnanNuoriso- ja opiskelijajäsenistä koostuva ERTO Nuoret kehittää toimintaa alle 36-vuotiaille työssäkäyville ja opiskeli-jajäsenille yhteistyössä liiton toimiston kanssa. Jokainen ERTOn jäsenyhdistys voi valita valiokuntaan edustajan ja vara-edustajan. ERTO Nuorilla on oma bud-jettinsa, jonka käyttämisestä eri toimin-toihin he päättävät itsenäisesti.

Kaikki ideat ja ajatukset nuoriso- ja opiskelijatoimintaan ovat erittäin terve-tulleita. Erittäin mielellään voit myös tul-la mukaan järjestämään yhteisiä tapahtu-mia. Kerro meille, millaista toimintaa kaipaat. Tai ehkä haluaisit pitää oppilai-toksessasi tai työpaikallasi ERTO-esit-telyn?

Kerro vinkkisi ja palautteesi ERTO Nuorten puheenjohtajalle: Pekka Lauk-kanen, pekka.laukkanen@erto.fi.

ALUEJÄRJESTÖT

Kielletty yli 36-vuotiailtaERTO Nuoret tarkoittaa hauskanpitoa, tietoa ja tekemistä.

ERTO Nuoret Riikka, Pekka, Saara ja Jennika pulkkailemassa Himoksella.

38 | TOIMI | 3-2014

ERTO

Länsirannikon aluejärjestöSyksyn tapahtumia6.10. klo 18–19 Keilaus Vaasan keilahallil-la. Omavastuu 5 €.20.10. klo 18 Syyskokous ravintola Frans-mannissa, Hovioikeidenpuistikko 18, Vaasa22.11. klo 10 Uintia Vaasan uimahallissa. Uinnin jälkeen ruokailu. Omavastuu 5 €.

Ilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin va-rapuheenjohtaja Inga Lassfolk-Herlerille, p. 0500 665 110, inga.l-h@hotmail.com.Seuraa ja käy tykkäämässä myös Facebook-sivuamme www.facebook.com/ertolansirannikko.

Pohjois-Pohjanmaan aluejärjestöReissun Tyrnävän pottumarkkinoille Tyrnävälle lauantaina 27.9.

Tyrnävän perunamarkkinat ovat sadonkorjuukorjuujuhla, jossa perunan lisäksi kevyttä markkinaohjelmaa sekä kulttuuria ja taidetta. Tutustumiskohteina mm. Shaman Spirits -pottuviinatehdas. Lisätietoa: www.perunamarkkinat.fi. Pääsylipulla (5 €) saa 2 kg markkinaperu-noita sekä hyvän ohjelman.

Aluejärjestö tarjoaa kimppakyydin, maksat ainoastaan pääsylipusta. Mukaan mahtuu 20 ensiksi ilmoittautunutta. Lähdetään Oulun linja-autoaseman tilausajolaiturin P-paikalta klo 9.00. Paluu viimeistään klo 13.30 parkkipai-kalta. Ilmoittautumiset 25.9. mennessä sirkka.inkila@erto.fi ja puh. vain iltaisin 045 878 8708.

Yllätyksellinen vuosikokous 7.11.

ERTOn Pohjois-Pohjanmaan aluejär-jestön vuosikokous pidetään 7.11. klo 17 Oulussa. Merkitse koko ilta kalenteriisi, sillä kaikki kokoukseen osallistujat palki-taan pienellä yllätyksellä! Kaikki alueen jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan kokoukseen! Lisätietoja: sirkka.inkila@erto.fi

TOIMI | 3-2014 | 39

ERTO kouluttaaKOULUTUKSET K AIKILLE JÄSENILLE

ERTOn oma Emma-akatemia tarjoaa laadu-kasta lisä- ja täydennyskoulutusta. Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkea-koulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa eri puolilla Suomea.

Emma-akatemian koulutukset ovat jäsenille huippuedullisia. Myös ei-jäsenet voivat osal-listua, mutta heiltä veloitetaan kurssin koko hinta. Kurssin hintaan sisältyy aina lounas.

Excel-perusteet Pori 30.9. Helsinki 2.10. Rovaniemi 7.10. Turku 8.10. Tampere 9.10. Jyväskylä 21.10. Koko päivän kurssilla (7 h) opit Excelin perus-teet ja tehokkaan käytön.

Excel-jatkokurssit

Tampere 11.11. Helsinki 27.11. Koko päivän kurssi (7 h) sopii perustoiminnot hallitseville tai peruskurssin käyneille.

Word-perusteetHelsinki 18.11. Koko päivän kurssilla (7 h) opit Wordin pe-rusteet: tuottamaan ja muokkaamaan tekstiä, taulukoita ja kuvia samassa asiakirjassa.

Microsoft Lync Tampere 30.9. Kurssilla (5 h) opit Lyncin peruskäytön. Onli-ne-kokous pidetään heti koulutuksen jälkeen (kurssilaisilla tietokone/älypuhelin mukana, jolla pääsee kirjautumaan esim. yrityksensä LYNC-tilille).

Adobe Acrobat Professional Helsinki 22.10. Koko päivän kurssilla (7 h) opit Acrobat Professionalin tehokkaan käytön.

Esimies- ja johtamiskoulutusHelsinki 9.10. Helsinki 6.11. Koko päivän koulutuksessa (7 h) haetaan parhaita ratkaisuja esimiehen arkipäivän haasteisiin.

TyöhyvinvointikorttikoulutusHelsinki 4.11. Helsinki 2.12. Koko päivän kurssi (8 h) sopii kaikille työpai-kan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostu-neille. Koulutuksen lopuksi järjestetään tentti, jonka hyväksytysti suorittaneille myönnetään työhyvinvointikortti.

Sosiaalisen median peruskurssiHämeenlinna 29.10. Koko päivän kurssilla (7 h) käydään läpi sosiaalisen median eli somen perustyökaluja, ja turvallisuutta.

EsiintymiskoulutusHelsinki 30.9. Helsinki 11.11. Koko päivän kurssi (7 h) on tehopaketti vaikuttavampaan asiantuntijaesiintymiseen. Opit soveltamaan työkaluja, joilla vaikutat ja vakuutat. Saat palautetta ja vinkkejä.

TullilainsäädäntöHelsinki 20.10. Koko päivän kurssilla (7 h) perusteet tullive-rotuksesta ja tuontiprosessista. Perehdytään mm. tariffointiin, tullausarvoon, tullittomuu-teen ja maahantuonnin arvonlisäverotukseen. Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti logistii-kan alalla työskenteleville toimihenkilöille.

Lisätiedot ja ilmoittautuminenwww.emma-akatemia.fi, emma-akatemia@erto.fi, puh. 0400 321 181Lisätietoa: www.emma-akatemia.fi

KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLEHenkilöstön edustajien eli HEDien koulutuk-set ovat maksuttomia. Katso HED-koulutus-kalenteri osoitteesta www.erto.fi/palvelut/koulutus.

Yt-menettelypäiväJyväskylä 21.10.Tampere 18.11.Varmista yt-osaamisesi ja opi hyödyntämään yt-lain tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi opit lukemaan yrityksen tilinpäätöstietoja. Ilmoit-tautuminen: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen

TSN:n luottamusmiesten koulutusSuosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulu-tukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi

Luottamusmiesten ja työsuojelu-valtuutettujen täydennyskoulutusLuottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuu-tetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa koulutuksista: www.aktiivi-instituutti.fi

Vaasa 21.10. Joensuu 4.11. Mikkeli 5.11. Helsinki 6.11. Kemi 26.11.

Jäsenten kokoukselle tekemät aloitteet tulee jättää kirjallisesti hallitukselle 30 päivää ennen kokousta.

Kokoukseen osallistuville yhdistyksen jäsenille korvataan matkakulut halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä matkalipputoiveesi. Matkakululuja ei korvata pääkaupunkiseudulta tuleville eikä alle 12 euron kuluille. Korvaus edellyttää osallistu-mista em. kokoukseen. Ilman erityisen päte-vää syytä kokouksesta pois jääneeltä peritään jo yhdistyksen lukuun lunastetun lipun hinta. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä paivi.kuosmanen@erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra -lehdes-tä 2/2014.

Pikkujouluristeily Tallinnaan 29.–30.11. klo 18.30 (paluu 30.11. klo 16)

Jäsenristeily, Tallink Silja. Syyskokouksen jälkeen on jäsenillä mahdollista osallistua perin-teiselle pikkujouluristeilylle, joka tänä vuonna järjestetään 22 tunnin -risteilynä Tallink Siljan laivalla Tallinnaan. Tallinnassa on mahdollisuus käydä maissa. Risteilyyn kuuluu majoitus A2-hengen hytissä, buffetillallinen ja aamupala. Omavastuuosuus jäseneltä 50 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 29.10. mennessä paivi.kuosmanen@erto.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita myös syntymäaikasi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra -lehdestä.

pj. Tarja Hailip. 040 774 1718tarja.haili@uudenmaanliitto.fiwww.etry.fi

MAMA RYMakupaloja tulevasta koulutustarjonnastaLa 27.9. Wordpress, Turku, Alvarium, Puutar-hakatu 8 B, 20100 TurkuLa 4.10. Kaikki irti Googlen palveluista, Helsinki, Business Meeting Park, Forum KukontoriLa 8.11. Adobe Muse, Helsinki, Business Meeting Park, Forum KukontoriLisätietoa ja ilmoittautumisohjeet: mamary.fi

MaMan jäsenille jäsenetuhintaan Apple-käyttäjät ry:n kursseja

Helsingissä, mcare Oy, Ruoholahdenkatu 8, 00180 Helsinki04.10. Esinekuvaus-kurssi 25.10. Mac-peruskurssi osa 2

15.11. Mac-kurssi edistyneille käyttäjille 22.11. Final Cut Pro X-kurssi29.11. Logic Pro X-kurssi

Tampereella, Varimport, Hämeenkatu 1627.09. Mac OS X -peruskurssi18.10. iOS-peruskurssi15.11. Apple-ympäristö työelämässä29.11. Google-kurssi

Oulussa, Musta-Pekka Oy, Hallituskatu 30 M 828.9. Mac-peruskurssi osa 126.10. Mac-peruskurssi osa 216.11. Mac-kurssi edistyneille käyttäjille

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.appleusers.fi/tapahtumat

SyyskokousMuista! MaMan syyskokous on lauantaina 15.11. Helsingissä, merkitse aika jo kalenteriisi, tarkempi info sivuillamme.

MaMa palvelee jäseniään myös yhteistyö-kumppaniemme kautta. Olitpa työsuhteessa, itsesityöllistäjä tai opis-kelija, tutustu: mamary.fi/mika-mama

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fiwww.mamary.fi

YSTEA RYTuuppa Ouluun syyskokoukseen29.11. klo 13 syyskokous, Oulu, Radisson Blu -hotelli

Kokouspäivä aloitetaan klo 10.30 kahvilla. Mukaan olemme saaneet Liisa Jaakonsaaren. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat eli pääset halutessasi vaikuttamaan vuo-den 2015 toimintaan. Kokouksessa käsitellään myös jäsenten kokoukselle tekemät aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisena puheenjohta-ja Pekka Laukkaselle pekka.laukkanen@erto.fi 30 vuorokautta ennen kokousta. Teatteriliput jaetaan kokouksen yhteydessä. Tervetuloa!

Mikä yhistää Ystean ja Poika Mancinin?29.11. klo 19, Oulun Kaupunginteatteri

Nyt pääset ystealaisena näkemään Poika Mancinin Oulusa. Oulusa 29.11.2014 piettä-vvään kokkoukseen osallistuville ystealaisille on varattu teatterriin 30 kpl:n lippukiintiö!

Ilmoittautumiset kokouk seen ja sitovat teat-terilippuvaraukset viimeistään maanantaina 1.11.14 Sirkku Mutrulle sirkku.mutru@erto.fi tai puhelin 040 519 6767.

TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RYAjankohtaisseminaari täynnä asiaa

28.–29.11. Taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaisseminaari ja syyskokous, Helsinki Hotelli Crowne Plaza.

Tilaisuuden avaa KILA:n puheenjohtaja Timo Kaisanlahti, joka kertoo meille Kirjanpitolain muutokset -työryhmän johtopäätöksistä. PriceWaterhouseCoopersin asiantuntija perehdyttää yrityksen tunnuslukuihin ja verosuunnitteluun ja Intrum Justitian edus-taja käy läpi ulkomaisen ALV:n takaisinhakua. Myös Sari Wulff Verohallinnosta on paikalla, aiheenaan ennakkoperintä 2015.

Seminaaripäivä on KLT-tutkinnon ylläpitoon käypäinen. Ja lauantain kokouspäivä 29.11. on jännittävä kuin mikä. Houkuttele myös työkaverisi mukaan!

ASLAK 2015–2016

Taloushallinnon ammattilaisten jäsenille suunnattu ASLAK-kuntoutus järjestetään Siuntion kylpylässä 2015–2016. Lisätietoja kurssille hakeutumisesta sekä KELAN koti-sivuilta www.kela.fi/tyoikaisille_aslak-kurssit että kurssin toteuttajan Avire Oy:n kotisivuil-ta www.avire.fi/kuntoutuspalvelumme/aslak-kuntoutus/.

Paikkoja kurssille on 10 kpl.

Kurssimme tiedot ja aikataulun löydät osoit-teesta http://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication?valittu=58164&lang=fi.

pj. Teemu Miettinenp. 040 484 1406teemu.miettinen@erto.fiwww.taloushallinnonammattilaiset.fi

ERITYISTOIMIHENKILÖT ET RYSyyskokous Helsingissä 29.11.La 29.11. klo 13.30 Helsinki, Radisson Blu Seaside Hotelli, Ruo-holahdenranta 3.

Tilaisuus alkaa klo 11.30 STTK:n pääekono-misti Ralf Sundin luennolla eläkeasioista.

ERTO

ERTOn jäsenyhdistykset

40 | TOIMI | 3-2014

Lisätietoa kokouksesta ja matkustusohjeet löy-dät http://ystea.fi/ajankohtaista/tapahtumat/ ja YSTEAN syksyn jäsenkirjeestä. Hotellista varattu 20 hengen kiintiö Ystealle. Yhdistys korvaa jäsenten matkat edullisimman kulku-neuvon mukaan. Korvaamisen edellytys on, että jäsen on läsnä koko kokousohjelman ajan.

Bongaa YSTEA Facebookista!

pj. Pekka Laukkanenp. 0400 931 033pekka.laukkanen@erto.fiwww.ystea.fi

LOGISTIIKAN TOIMIHENKILÖT RYSyyskokous Helsingissä15.11. Syyskokous Helsinki, Hotelli Arthur, (Vuorikatu 19, Helsinki). Ennen kokousta on tarjolla pientä suolapalaa ja kokouksen jälkeen lounas. Tule vaikutta-maan yhdistyksesi toimintaan! Ilmoittautumi-set yhdistyksen sihteerille Seppo Virtaselle, seppo.virtanen@dhl.com, p. 0400 650 659. Tarkemmat tiedot Log On -lehdestä ja yhdis-tyksen nettisivuilta.

Vapaita työpaikkojaLogistiikka-alan vapaat työpaikat löydät koottuna yhdistyksen nettisivulta. Tykkää-mällä ryhmästä Facebookissa, saat tiedon uusista työpaikoista näppärästi uutisvirtaasi. www.facebook.com/Logistiikantoimihenkilot.tyopaikatwww.logistiikantoimihenkilot.fi.

pj. Marko Nurmip. 044 514 5691marko.nurmi@erto.fiwww.logistiikantoimihenkilot.fi

TIETOALAN AMMATTILAISET RYTapahtumat ja kuulumiset nettisivuillamme ja Facebookissa www.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset.

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi www.tietoalanammattilaiset.fi

VUOROTTELUVAPAAN EHDOT MUUTTUIVAT 1.9.2014 • Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä

16 vuoden työhistorian jälkeen aikai-semmasta 10 vuoden sijasta. Lisäksi lainsäädäntöä muutettiin niin, että muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ otetaan huomioon laskettaes-sa työhistoriaedellytyksen täyttymistä.

• Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle.

• Vuorotteluvapaalle jäävälle asetettiin yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuot-ta. Yläikäraja ei tule koskemaan ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Sijaista koskevat edellytykset

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kes-ton lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työt-tömyysehto ei koske alle 30-vuotiaista työtöntä työnhakijaa, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuoti-as tai yli 55-vuotias.

Aikaisemmin edellytys täyttyi, jos sijai-nen oli ollut työttömänä yhden päivän.

Vuorottelukorvauksen muut muutokset

Vuorotteluvapaan kesto muutettiin aikaisemmasta 90–359 kalenteripäivästä 100–360 kalenteripäivään.

Työnantaja ja vuorottelija voivat vapaan alettua muuttaa joustavammin vuorotte-luvapaasopimuksessa sovittujen jaksojen ajankohtia.

Vuorotteluvapaa-asiakirjojen toimitta-mista koskevia ehtoja väljennettiin.

Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan

Vuorotteluvapaan tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttö-män työnhakijan työllistymistä. Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettavaa korvaus säilyy ennallaan. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistoriasta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työt-tömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Voimaantulo

Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vuorotteluvapaasta on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua ja jos vuorotte-luvapaa alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä.

ERTO

Työttömyyskassa tiedottaa

ERTON UUTISIA

OPISKELIJAJÄSENYYS ON ILMAINEN

ERTON OPISKELIJA JÄ SENY YS on ilmainen ja opiskelijajäsenet ovat oikeu-tettuja kaikkiin jäsenetuihimme. Opiskelijajäseneksi voivat liittyä kaikki ertolaisilla toimialoilla opiskelevat.

Maksuton opiskelijajäsenyys koskee ensimmäistä kertaa liiton jäseneksi liittyvää opiskelijaa. ERTOn varsinaisena jäsenenä ollut/oleva jäsen, joka siirtyy opis-kelemaan, saa opintojensa aikana jäsenmaksut minimisummalla. Jäsenmaksua täytyy maksaa, jotta työttömyyskassan jäsenyys säilyy katkeamattomana ja oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan säilyy.

Jos opiskelijajäsen tekee töitä opintojen ohella, kannattaa liittyä myös työttö-myyskassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyyspäivära-haan. Nettisivultamme löydät lomakkeen, jolla liityt opiskelijana työttömyyskas-saan.

TOIMI | 3-2014 | 41

Asemamiehenkatu 4, 11. krs00520 Helsinkip. 09 613 231f. 09 6132 3202etunimi.sukunimi@erto.fiSähköinen asiointiwww.erto.fi/kirjauduTyösuhdeneuvonta09 6132 3241Jäsenpalvelu09 6132 3204jasenpalvelu@erto.fi

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltammewww.erto.fi

PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen040 553 8536

HALLINTO

Seppälä-Koski Tuula hallintoassistentti, puheenjohtajan sihteeri09 6132 3238Ahonen Kristiinaviestintäpäällikkö09 6132 3267 Aho Mirkka viestintäasiantuntija09 6132 3264

PALVELUYKSIKKÖ

Fagerlund Sarijäsensihteeri09 6132 3214Turunen Tarjajäsensihteeri, tiimin vetäjä09 6132 3268

TYÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Mattiedunvalvontajohtaja09 6132 3248Arola Saaralakimies09 6132 3233Ahtola Kaisulakimies, perhevapaallaBruun Leilaasiamies09 6132 3231Dahlström Kristinaasiantuntija09 6132 3263Kokkonen Ullasihteeri09 6132 3230Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija09 6132 3269Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239Laihorinne Minnaasiantuntija 09 6132 3229Lehtinen Maarit lakimies 09 6132 3274Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246Tykkä Johannalakimies , perhevapaalla

TALOUS- JA HENKILÖSTÖ-

HALLINTOYKSIKKÖ

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö09 6132 3210Miettinen Maijataloussihteeri09 6132 3265Wickström Leenataloussihteeri09 6132 3221

TYÖTTÖMYYSKASSA p. 09 6132 3224f. 09 6132 3201erto.tk@erto.fiSähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu

Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi.

Kivistö Esakassanjohtaja09 6132 3250Helle Anna osastosihteeri09 6132 3256Mamia Tonijärjestelmäasiantuntija09 6132 3226

EtuuskäsittelijätHokkanen EevaHutri MerjaKoivu TiinaLindholm Teija Numminen HeidiRopanen MinnaUtriainen SariVlasoff Heidi

ETELÄ-KARJALA

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972mirja.sipponen@emaili.fi

ETELÄ-POHJANMAA

pj. Outi Saarenpääp. 044 299 7126outi.saarenpaa1@gmail.com

ETELÄ-SAVO

vpj. Katri Pystynenp. 040 557 6390kati.pystynen@gmail.com

HELSINKI-UUSIMAA

pj. Sirkku Mutrup. 040 519 6767sirkku.mutru@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanenp. 050 347 5240paivi.ruuskanen@savonlinnatravel.com

KANTA-HÄME

pj. Annika Lundahlp. 050 514 8784annika.lundahl@elisanet.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753reijo.partanen@erto.fi

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäkip. 044 338 9002sirkka.rappumaki@phnet.fi

ERTON TOIMISTO ALUEJÄRJESTÖT

LAPPI

pj. Johannes Ekholm p. 0400 694 607johannes.ekholm@luukku.com

LÄNSIRANNIKKO

pj. Marjo Luomanenp. 040 754 9716marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi

PIRKANMAA

pj. Jari Koivulap. 050 591 6551jari.koivula@erto.fi

POHJOIS-KARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428paivi.kuosmanen@erto.fi

POHJOIS-POHJANMAA

pj. Sirkka Inkiläp. 045 878 8708sirkka.inkila@erto.fi

POHJOIS-SAVO

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105kpo.kortelainen@luukku.com

SATAKUNTA

pj. Anne Kiveläp. 0400 539 994kivelaiska@luukku.com

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonenp. 040 748 2051tiina.immonen@erto.fi

ERTON UUTISIA

VALMISTUMISEN JÄLKEEN VARSINAISEKSI JÄSENEKSI

KUN VALMISTUT oppilaitoksesta ja siirryt työelämään, voit siirtyä sekä liiton että työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi. Se kannattaa, jotta saat oikeuden ansiosidon-naiseen työttömyyspäivärahaan ja palveluita mahdollisissa työpaikan riita-asioissa. Au-tamme tarvittaessa myös työsopimuksen kanssa.

Täytä jäsenhakemus nettisivullamme. Saat jäsenmaksujen perintävaltakirjan säh-köpostiisi. Anna se palkanlaskijallesi ja pyydä

palauttamaan alaosa täytettynä ERTOlle. Voit myös maksaa jäsenmaksusi itse.

Jos olet valmistunut, mutta et vielä työl-listynyt, voit liittyä vain liiton jäseneksi. Et voi vielä liittyä työttömyyskassan jäseneksi, sillä se edellyttää työsuhdetta ja palkka-tuloja. Kirjoita jäsenhakemuksen lisätieto-kenttään liittyväsi vain liiton jäseneksi. Saat jäsenmaksuohjeet postitse. Heti kun siirryt työelämään, ilmoita liittyväsi myös työttö-myyskassaan ja kerro työnantajatietosi.

ERTO

ERTOn yhteystiedot

TOIMI TUTKIMUSKOHTEENA

MUUN MAUSSA Toimi-lehden kuvamaail-maa käsitellään Noora Huokosen gradussa Työhön sidottu sukupuoli. Miesten ja naisten representaatiot ammattilehdissä työelämän segregaation kuvaajina. Huokonen on tutkinut miesten ja naisten asemaa ammattilehtien kuvissa ja sukupuolijakauman vastaavuutta jäsenkuntaan.

Gradun voit lukea osoitteesta http://tampub.uta.fi -> Pro gradut -> laita hakukenttään Noora Huokonen.

42 | TOIMI | 3-2014

VERKKOSUUNNITTELIJA korjaa lamppuja, etenkin katulamppuja. En tosin ole ikinä näh-nyt ketään korjaamassa niitä. Lisäksi verkko-suunnittelija voisi korjata pyykinpesukoneita.

Toisaalta, suunnittelija varmaankin suun-nittelee asioita, eikä välttämättä itse korjaa. Minä olen suunnitellut viimeksi sellaista, että menemme perheen kanssa Linnanmäelle. Se oli hyvä suunnitelma!

Verkko taas voisi tarkoittaa kännykkä-asioita – eli kun sanotaan, että kännykässä ei ole verkkoa, voidaan puhua jostain sellaisesta, josta verkkosuunnittelija tietää. Kalaverkoista verkkosuunnittelija ei tiedä mitään.

En tunne ketään, joka korjaisi katulamp-

puja tai kännyköitä. Itsekään en haluaisi olla verkkosuunnittelija vaan mieluummin kau-pan kassalla töissä. Tai sitten haluaisin olla lääkäri, joka ainakin saa hyvää palkkaa. En nimittäin tiedä, miten hyvää palkkaa kaupan kassalla saa.

Jos minusta tulisi lääkäri, haluaisin olla röntgenlääkäri. Sellainen kuvaa ihmisen luita ja katsoo, ovatko ne menneet katki. Olen jos-kus ennenkin ajatellut, että voisin olla lääkäri. En pelkää nähdä verta, se ei tunnu pahalta.

Tiedän, mitä tehdä, jos jollekin kaverille sattuu jotain ulkona, tulee vaikka haava: käyn sanomassa äidille. Aatoksen äiti on opettaja ja isä kehitysjohtaja.

TEKSTI SARI ALHAVA KUVA JUHA MYLLYMÄKI UUSI ALKU

TOIMI | 3-2014 | 43

Aatos Kalmi, 8 vuotta

Syksyn koulutuskalenteri on julkaistu!

Lisä- ja täydennyskoulutusta edullisella jäsenhinnalla:www.emma-akatemia.

Emma-akatemia on Toimihenkilöliitto ERTOn oma akatemia.

Lisäpaloja työelämään!