K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 1

TÄSSÄ LEHDESSÄ MM:

Säkylän varuskuntaruokailua ................ 3

Peruna ja biotekniikka

-teemasivut.......................................7–9

Annabelle – kiva uutuuslajike ..............10

Apetit Pakaste satsaa tuote-

kehitykseen ja valvontaan ...................15

Perunaväki Örebrossa ......................... 17

Svensk Resume ..................................21

PeruNapaKinaa .................................. 23

TÄSSÄ LEHDESSÄ MM:

Säkylän varuskuntaruokailua................ 3

Peruna ja biotekniikka

-teemasivut.......................................7–9

Annabelle – kiva uutuuslajike.............. 10

Apetit Pakaste satsaa tuote-

kehitykseen ja valvontaan ................... 15

Perunaväki Örebrossa ......................... 17

Svensk Resume ..................................21

PeruNapaKinaa .................................. 23

K u u m a P e r u n a 1 / 0 72

P Ä Ä K I R J O I T U S

Porukalla

kehitystalkoisiin!

Tänä talvena olen kohdannut monta iloista

ilmettä. Ruokaperunan hinta on asiallisella

tasolla ja markkina on kysyntäpainotteinen.

Toisaalta hintataso ei vieläkään päätä hui-

maa. Laadukas tuote voi maksaa enemmän-

kin. Kuluttaja maksaa kyllä mielellään, kun

tuote on kunnossa. Ilolla olen pannut mer-

kille, että talven aikana kauppaan on tullut

useiden yritysten toimesta uusia peruna-

tuotteita ja –pakkauksia. Lisäksi olen ha-

vainnut, että perunaväki on innostunut tär-

keään menekinedistämistyöhön. Näitä toi-

mia tarvitaan, jotta peruna säilyttää paik-

kansa ruokapöydän suosikkina.

Lehdessämme käsittelemme teemaa "pe-

runa ja biotekniikka". Kehittyvä osaaminen

tuo mukanaan peruna-alalle uusia mahdollisuuksia, mutta toki myös

uusia haasteita. Maailma ympärillämme muuttuu. Me jokainen voim-

me valita suhteemme muutokseen: olemmeko mukana sen tekijöi-

nä vai passiivisina seuraajina. Miltä kuulostaa idea terveysvaikut-

teisista perunatuotteista? Tai perunan hyödyntämisestä lääketeolli-

suudessa? Näitäkin ajatuksia pohditaan akatemiaprofessori Jari

Valkosen haastattelussa.

2 K u u m a P e r u n a 1 / 0 7

Kantaperunassa haluamme osaltamme olla

vaikuttamassa toimialan muutokseen ja

kehityssuuntaan. Uskon, että moni suoma-

lainen, ja nykyisin myös ulkomainen, vilje-

lijä, pakkaamo, teollisuusyritys ja kauppa

on voinut menestyä edustamiemme lajik-

keiden avulla. Samaa hyötymisen mahdol-

lisuutta haluamme olla edistämässä jatkos-

sakin. Ilman vahvaa suomalaista näkyä ja

tahtoa markkinamme valuvat käsistämme.

Lupasin viime numerossa palata Kantape-

runa 20-vuotisteemaan. Uudistettu ilmeem-

me näkyy tämän lehden sivuilla ja myös

kotisivuillamme www.kantaperuna.com. Juh-

lavuosi näkyy koko vuoden ajan erilaisissa

yhteyksissä, mutta pääasiassa juhlallisuu-

det painottuvat syksyyn, jolloin 20 vuotta tulee virallisesti täyteen.

Mieluisia lukuhetkiä!

Jussi Karjula

jussi.karjula@kantaperuna.com

Perunan ystävien lehti

ja Kantaperuna-ryhmän asiakaslehti

1/2007

Yhteystiedot:

Leppiojantie 11, 91800 Tyrnävä

www.kantaperuna.com

Toimitus:

Päätoimittaja Jussi Karjula

Toimittajat Vilho Kinnunen ja Aki Aunola

Tilaukset ja ilmoitusvaraukset:

Pohjoisen Kantaperuna Oy

Puh. 0207 614 800

Taitto: Mainostoimisto Närhi Oy

Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy

Painos: 3.500 kpl

Kuuma Peruna 2/07

ilmestyy viikolla 40

ISSN 1795-0619

"Voimme valita suhteemme

muutokseen: olemmeko

mukana sen tekijöinä vai

passiivisina seuraajina…"

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 3

Säkylän varuskunnassa Suomen

uudenaikaisin suurkeittiö

Aromi-lehden Pro-patsaalla ja tunnustuksel-la tammikuussa palkittu ravitsemispäällikköTarja Kalliola johtaa yhtä Suomen nykyaikai-simman suurkeittiön toimintaa Porin Prikaa-tissa Säkylässä. Keittiö otettiin käyttöön hel-mikuun puolivälissä tänä vuonna. Palkintoannetaan henkilölle, joka on hyvänä esimerk-kinä muille alan toimijoille ja innostuvat uu-sista haasteista.

Ravitsemispäällikkö Tarja Kalliola on palvel-lut puolustusvoimien ruokahuollossa Säky-lässä jo 30 vuotta. Tänä vuonna suurkeittiö-ja ravintola-alan ammattilehti Aromi palkitsihänet Pro-patsaalla suurtalouden keittiöpääl-likkönä.

Aromi-lehti palkitsee joka vuosi alan ansioi-tuneita ammattilaisia, jotka tuovat uusia ide-oita ja kehitystä suurkeittiöiden ja ravintola-alan toimintaan. He omistautuvat työlleen jajaksavat innostua uusista haasteista ja innos-taa työtovereitaan uusiin haasteisiin. He an-tavat asiakkaille kuvan kehittyvästä ja osaa-vasta ravintola-alasta.

Viime vuoden alussa puolustusvoimien ruo-kahuolto koki muutoksen. Silloin aloitti toi-mintansa Puolustusvoimien RuokahuollonPalvelukeskus eli Puru. Sen esikunta sijait-see Kuopiossa. Varuskunnissa toimivat muo-nituskeskukset, joiden tehtävänä on tehdä jatarjoilla ruokaa varuskunnissa ja maastossa.Puru vastaa sotilaitten ruokahuollosta myöskriisien aikana.

Ravitsemispäällikkö Kalliola kertoo, että Sä-kylän muonituskeskuksen tilat on täysinuusittu ja koneistettu. Uutta tilaa on raken-nettu noin 800 neliömetriä. Uuden keittiönpadat keittävät ja jäähdyttävät, uunit paista-vat ja pesevät itsensä. Automatiikka toimii.Maastoon ruoka voidaan toimittaa niin, ettäruoka säilyy ja pitää makunsa. Keittiöllä onnykyajan vaatima omavalvontajärjestelmä.

Perunat laatutoimittajiltaSäkylän muonituskeskus valmistaa päivittäi-set ateriat 1600–1900 henkilölle viikon jokai-sena päivänä."Perunoita meillä käytetään 280–300 gram-

RAVITSEMUSPÄÄLLIKKÖ TARJA KALLIOLALLE PRO-PATSAS

maa päivässä henkilöä kohti laskettuna.Perunat tulevat kuorittuina tukkuliikkeidenkautta vakuumiin tai veteen pakattuina sekäkuivattuina. Kuivattujen perunoiden käyttö onvähitellen laskenut."

Kalliolan mukaan osa varuskunnissa toimi-vista muonituskeskuksista tekee perunoidenhankinnasta paikallisia hankintasopimuksiaja kilpailuttamisen hoitaa Kuopiossa toimivaesikunta. Osatarjouksiakin voi tehdä, jolloinyksittäiset perunoiden viljelijät voivat osallis-tua tarjouskilpailuihin."Meidän muonituskeskuksessa ei ole enääperunoille ja juureksille kellareita niin kuinaikaisemmin. Tavarat ovat viljelijöiden varas-toissa, mistä ne tulevat esikäsittelyn jälkeenkuorittuina meille pääasiassa tukkuliikkeidenkautta. Kuljetukset toimivat hyvin juohevas-ti tarpeiden mukaan.""Perunat ovat suomalaisia. Lajikkeiden täy-tyy olla meidän käyttöömme sopivia ja kas-vintuotannon tarkastuskeskuksen hyväksy-miä. Lisäksi viljelijöillä täytyy olla voimassa

Ravitsemuspäällikkö Tarja Kalliola johtaa Säkylän varuskunnan muonituskeskusta.Varuskunnan ravintolassa muovilautaset on vaihdettu posliini- ja lasiastioihin.

oleva viranomaisten hyväksymä hygienianomavalvontajärjestelmä.""Yleensä ottaen me olemme hyvin tyytyväi-siä suomalaisiin ruokaperunoihin. Kypsentä-misen pyrimme hoitamaan niin, että kumipin-taisia perunoita sotilaitten ei tarvitse syödä",kertoo Kalliola.

Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukes-kus on valtakunnallinen puolustusvoimienhallinnoima ruokapalvelujen tuottaja. Sillä onrauhan aikana 22 toimipaikkaa eripuolillaSuomea olevissa varuskunnissa. Varuskunta-ravintoloissa ja maastoharjoituksissa Purutarjoilee noin 90 000 ateriaa päivässä eli yli17 miljoonaa ateriaa vuodessa.

Purun liikevaihto on noin 58 miljoonaa eu-roa ja palveluksessa on yhteensä 650 hen-kilöä. Perunahankinnoissa Puru käyttää sekävaltakunnallisia että paikallisia toimijoita.Tällä hetkellä perunoista tulee muonituskes-kuksiin reilusti yli puolet kuorittuna.

VK

K u u m a P e r u n a 1 / 0 74

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 5

Kantaperunan pakkaamoverkostoon kuuluu16 siemenperunapakkaamoa. Vuosittain sie-menperunaa toimitetaan yhteensä noin 10miljoonaa kiloa lähes 2000 asiakkaalle. Ke-vään toimitussesonki on noin kahden kuu-kauden mittainen. Pitolan pakkaamo Tyrnä-vällä on kolmen viljelijän yhteisyksikkö. Kol-mikko Esko Kytönen, Hannu Kotila ja VeijoKantola tietävät, että toimituskauden onnis-tuminen vaatii suunnittelua, organisointia jakovaa työtä.

Pitolan kolmikko viljelee siemenperunaayhteensä noin 50 hehtaarin alalla Tyrnäväl-lä. Lajikkeina ovat Asterix, Rikea ja Van Gogh.Siemenperunaksi Pitolassa pakataan vuosit-tain reilut miljoona kiloa."Tänä keväänä pakattavaan määrään tuleereipas korotus, kun uusi pienpakkauslinjaotetaan käyttöön", kertoo Esko Kytönen, jokaon tänä keväänä pakkaamon kapellimesta-rivuorossa."Pakkaamme linjalla 2,5 kilon, 5 kilon ja 10kilon puutarhapusseja. Uuden liiketoiminta-alueen asiakaskunta on lähinnä puutarhatuk-kuja ja –myymälöitä", Esko jatkaa. Puutarha-liiketoiminnan myötä Pitolan miesten viljele-mä lajikepaletti kasvaa, sillä puutarhapussei-hin pakataan seitsemää eri lajiketta.

Tiukalla aikataulullaPitolassa lajittelut käynnistyvät tammikuunpuolivälissä. Pakkaamoyhtiö työllistää vilje-lijätrion lisäksi neljä ulkopuolista työntekijää."Teemme tammi-helmikuun aikana kokola-jittelun pääasiassa laatikoihin, jonka jälkeensiemenerät voidaan sertifioida. Tämän jäl-keen siemenet pakataan asiakastarpeidenmukaisesti hieman ennen toimitusta sovittui-hin pakkauksiin", isännät kertovat."Aikataulu on tiukka ja kaikki täytyy tehdäsuunnitelmallisesti. Olemme koko kevään itsemukana kuvioissa 110 %:sesti. Tänä kevää-nä uusi puutarhakonsepti tarkoittaa toden-näköisesti piteneviä pakkaamopäiviä", mie-het arvioivat.

Pitkä kokemusPitolan porukasta Hannu aloitti siemenperu-naviljelyn 20 vuotta sitten 1987. Esko ja Vei-jo lähtivät mukaan vuotta myöhemmin. Aluksisiementuotantoa tehtiin sopimuspohjaisestiHankkijalle, sen jälkeen muutamia vuosiamarkkinointi hoidettiin itse. 90-luvun puoli-välissä Pitola päätti liittyä mukaan Kantape-runan sopimusrinkiin. "Yhteinen markkinoin-timalli on parempi kaikkien osapuolten kan-nalta. Asiakasviljelijällekin tämä on helppo jaluotettava malli. Meille toimiminen Kantape-

Uusi pakkauslinja tehostaa pienpussien pakkaamista. Valmiit pussit toimitetaan kaupoille kosteussuojatuissa pahvikonteissa. Ku-vassa vas. Hannu Kotila, Esko Kytönen ja Veijo Kantola.

runan ringissä on ollut hyvä ratkaisu", Pito-lan isännät kertovat.

Laadukasta siementä luvassaViime kesän jäljiltä siemenperunat ovat säi-lyneet hyvin varastossa. Hyvät nosto-olosuh-teet, huolellinen alkukuivatus ja täsmällinenvarastointi johtavat hyvään lopputulokseen.Yksi pieni huoli viljelijöillä kuitenkin on mie-lessä: "Viime kesän kuivuuden seurauksenaperunoissa on jonkin verran rupea. Onneksiruvesta ei kuitenkaan ole mitään haittaa asi-akkaan siemenkäytössä."Tulevaisuuteen Pitolan miehet katsovat va-loisasti. Kaikilla on suunnitteilla varovaistatuotantoalan kasvua. Tämän kevään osaltayksi toivomus lähtee myös asiakkaiden suun-taan. "Toivoisimme todella, että puolin jatoisin voidaan pitää kiinni sovituista sieme-nen toimitus- ja noutoajoista. Parin kuukau-den aikana lähtee niin lukuisa määrä toimi-tuksia, että yksi kuljetusta odottava isompisiemenerä pakkaamon lattialla voi aiheuttaaikäviä viivästymiä myös muihin toimituksiin.Tilanteen hallitsemiseksi on tärkeää olla ajois-sa yhteydessä Kantaperunan suuntaan, jossovittuun kuljetusaikaan tulee viivästymisiä.Silloin säästytään monelta harmilta", Pitolankolmikko painottaa.

KOLMEN VILJELIJÄN YHTEISHANKE

Pitolan pakkaamo kasvaa

ja kehittyy

KOLMEN VILJELIJÄN YHTEISHANKE

Pitolan pakkaamo kasvaa

ja kehittyy

K u u m a P e r u n a 1 / 0 76

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 7

Kasvien jalostus on yhtä vanhaa kuin maan-viljely. Vuosituhansia ihminen on pyrkinytsaamaa parempia ja parempia viljelykasve-ja. Tärkein jalostuksen muoto on ollut valin-ta. kasvien joukosta on valittu lisääntymäänaina parhaat yksilöt siinä toivossa, että nämähyvät ominaisuudet olisivat periytyviä. Peri-mää on yritetty parantaa myös risteyttämäl-lä ja etsimällä uusia luonnon erikoisuuksia.Siemeniä on myös yritetty käsitellä kemial-lisilla aineilla ja fysikaalisin menetelmin,kylmällä, kuumalla, erilaisella säteilyllä jne.

Runsas puoli vuosisataa opittiin paremmintuntemaan perimän aineellinen perusta, gee-nit. Siitä lähtien myös geeniteknologiaa onpyritty käyttämään jalostuksessa.

Geeniteknologia perustuu jalostettavan kas-vin perimän tuntemiseen ja sen tietoiseenmuuttamiseen. Muutos ei siis ole satunnais-ta, kuten perinteellisessä jalostuksessa, vaantarkoin harkittua. Tällä hetkellä muuntogee-nisiä viljelylajikkeita on käytännön viljelyssämm. soijassa, maississa, puuvillassa ja rap-sissa. Viljelyalat ovat kasvaneet n. 11 %:nvuosivauhtia. Siksi myös meillä ja muuallaEU:ssa on näihin uusiin lajikkeisiin määritel-tävä kanta.

Kansainvälisten sopimusten mukaan lajikkeeton hyväksyttävä, jos ne todetaan tieteellisis-sä kokeissa vaarattomiksi. Jokaisella maallaon oikeus selvittää tämä, mutta sen tuleetapahtua kohtuullisessa ajassa. Liian pitkätuonti- ja käyttökielto voidaan tulkita kaupankeinotekoiseksi esteeksi, kuten WTO-tuomi-oistuin totesi viime syksynä. EU:n todettiinperusteettomasti viivytelleen hyväksymistäeräiden riisien osalta.

Perunan osalta on jo nyt kehitetty lajikkeita,jotka ovat varmempia viljellä, kestävät peru-naruttoa ja vähentävät torjunta-aineiden käyt-töä. Valitettavasti vain niiden hyväksyminenviljelyyn viipyy.

Tärkein syy on monien ympäristöjärjestöjenvastustus. Muuntogeenisiä lajikkeita vastus-

tetaan varovaisuus-periaatteen vuoksi. Tähänvedotaan, vaikka mitään tieteellistä perustet-ta ei olisikaan.

Viljelyn esteenä on myös lupamenettelynvaatima byrokratia, joka ilman viivyttelyäkinon valtava. Mm erään perunalajikkeen hyväk-syntä on viipynyt yli 10 vuotta, koska se onollut sananmukaisesti "kuuma peruna". Pe-runa sopisi erinomaisesti paperiteollisuuden

liima-aineeksi, mutta ruokaperunaksi ei sitäkukaan huolisi sen mauttomuuden vuoksi.Menettelytavan mukaisesti se pantiin EU:ssaviime vuonna hyväksymiskierrokselle. Muttasekä asianomaisessa erikoiskomiteassa ettäministerineuvostossa ei kummassakaan olemääräenemmistöä enempää sen hylkäämi-sen kuin hyväksymisen kannalla. Tästä syystäse tulee aikanaan komission ratkaistavaksi.

Muuntogeenisten lajikkeiden viljelyä jarrutta-vat myös vastuukysymykset. Ympäristöjärjes-töistä suuri osa ajaa rajatonta vastuuta mah-dollisista vahingoista viljelijän kontolle, vaik-ka hän kuinka noudattaisi viranomaistenmääräyksiä.

Ristiriitaista on, että monet maat ja alueet,jotka ovat julistautuneet "geeniteknologia-vapaiksi", käyttävät surutta geenimuunnel-tua soijaa ja muita rehuja eläinten kasvatta-miseen, koska se on viljelyn helppoudestajohtuen halvempaa kuin tavallinen rehu.

Jos EU:ssa ei saada järkeviä ja hyviä pelisään-töjä aikaan tavallisten viljalajikkeiden jamuuntogeenisten lajikkeiden viljelylle ja yh-teiselolle, maanosamme maatalous uhkaajäädä jälkeen muiden alueiden maataloudes-ta, koska se ei pysty käyttämään kaikkia tie-teen tarjoamia mahdollisuuksia. Luonnollises-ti varovainen pitää olla, mutta asialliset kek-sinnöt ja hyvät lajikkeet tulisi voida ottaakäyttöön siinä kuin muuallakin maailmassa.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko,joka toimi viime vuoden lopulla Euroo-pan parlamentin maatalousvaliokunnas-sa julkistetun bioteknologiamietinnönkokoajana ja esittelijänä.

Geenien muuntelu

perunan jalostuksessa

Kyösti Virrankoski, Euroopan parlamentin jäsen

Kyösti Virrankoski

”Ristiriitaista on, että

monet maat ja alueet,

jotka ovat julistautuneet

‘geeniteknologiavapaiksi’,

käyttävät surutta

geenimuunneltua soijaa

ja muita rehuja eläinten

kasvattamiseen.”

K u u m a P e r u n a 1 / 0 78

Perunan parissa työskentelevät tietävät työnhaasteellisuuden. Perunasta on diagnosoitulukuisia kasvi- ja varastotauteja. Ammattimai-sessa lajikejalostus- ja viljelytyössä on ky-symys paljolti näiden riskien hallinnasta. Sa-maan aikaan tavoitellaan perunasta ruokai-lijan kannalta optimaalista tuotetta. Tuoreis-sa tutkimuksissa on perunassa havaittu uu-sia lupaavia terveysvaikutteisia näkökulmia.Kuinka tärkeä rooli perunan peptideillä voiolla tulevaisuudessa sydän- ja verisuonitau-tien ehkäisijänä?

Perunatutkijat eri puolilla maailmaa perehty-vät parhaillaan bioteknologian keinoin peru-nan mahdollisuuksiin. Perunaketjun alku-päässä on lajikejalostus, jossa tavoitteena onluoda erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvialajikkeita. Ruokakäyttöön jalostettavissa la-jikkeissa korostuu maku- ja valmistusominai-suuksien rinnalla mm. satoisuus ja taudinkes-tävyys.

Perustutkimustatarvitaan

Tunnettu perunatutkija, akatemiaprofessoriJari Valkonen pohtii kysymystä perunasta jabiotekniikasta: "Biotekniikka liittyy elolliseen.Tekniikan mahdollisuudet liittyvät paljon sii-hen, kuinka paljon biologiasta tiedetään. Ontärkeää tehdä perunan perustutkimusta, jottavoidaan kehittää sovelluksia bioteknologiankeinoin."

Perustutkimuksen saralla selvitellään parhail-laan perunan DNA-sekvensointia. "Se on isoasia. Ihmisen genomi on selvitetty, riisin gen-omi on selvitetty ja nyt sitä tehdään perun-alle. Hollantilaiset vetävät asian tutkimusta.Mukana on tutkijaryhmiä useista maista. Ja-lostusmenetelmien tehokkaan hyödyntämi-sen taustalla on geeniaineiston tunteminen",Valkonen painottaa.

"Perinteisen lajikejalostuksen saralla onmeneillään mm. viruskestävyysjalostusta. Sitänopeutetaan geenimerkeillä eli yhdellä bio-tekniikoista. Risteytyksessä viruskestävänominaisuuden sisältävä jälkeläinen tunniste-

taan geenimerkistä, joka siirtyy edelleenuuteen jälkeläiseen sekä lopulta syntyväänlajikkeeseen. Vasta valinnan loppuvaiheessatehdään viruskestävyyden testaaminen javarmistaminen. Nythän tiettävästi meillä Suo-messa ei ole viljelyssä yhtään täysin Y-virus-kestävää lajiketta", Valkonen pohtii.

Hyötyjälääketeollisuudelle?

Jari Valkonen johtaa hanketta, jossa tutkitaanperunan peptidejä ja niiden vaikutuksia."Näyttäisi mahdolliselta, että perunalla olisisydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä vaiku-tus, joka perustuu perunan pikkupeptideihin.Tätä samaa ajatusta on jo hyödynnetty mai-topuolella, jossa maitobakteerien avulla tuo-tettuja pikkupeptidejä on lisätty tuotteisiin."

Valkonen herättelee myös pohtimaan peru-nateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä."Mitä merkitsee perunantuotannolle, jos si-vuvirroista voidaan eritellä yhdisteitä, joitalääketeollisuus voi hyödyntää?"

perunan

monet mahdollisuudet

BIOTEKN I I KKA P ERUNAKET JUN APUNA

Geenimuuntelulla taudit hallintaan?Kysyttäessä Valkonen arvioi myös geenisiir-totekniikan avaamia mahdollisuuksia.

"Jalostusmenetelmien tehokkaan hyödyntä-misen taustalla on kysymys geeniaineistontuntemisesta. Näkisin, että tautitutkimuksennäkökulmasta siirtogeeniratkaisuilla voidaanesim. perunan virukset Suomen oloissa hoi-taa pois muutamassa vuodessa. Hieman mo-nimutkaisempaa on ratkaista perunarutto-ongelma. Rutto muuntautuu ja yksi ainut"kikka" ei välttämättä sitä torju. Muuntuvi-en tautien hallinta on vaikeampaa, muttauskon että GMO:sta olisi tässäkin tilantees-sa hyötyä." Valkonen sanoo.

"Kolmas näkökulma on erwinia-tyyppisetbakteeritaudit. Tällaisten taudinaiheuttajieneliminointi voi olla jo huomattavasti vaike-ampaa, sillä siinä voi olla enemmänkin ky-symys perunan pinnalla tapahtuvasta baktee-rien kasvuilmiöstä eikä varsinaisesti "tartun-nasta"."

Valkosen mukaan biotekniikka on tie, jollanyt tutkimuksissa saatu tieto voidaan hyö-dyntää. "Meillä on nyt tulppa pullon suus-sa, kun geeniteknologiaa ei voida käyttää,koska hyväksyntää asialle ei ole. Sovellustenkehittäminen on pysähtynyt jo vuosia sitten,kun väylää markkinoille puuttuu."

"GMO herättää runsaasti tunteita. Näkisin,että asennemaailmassa on tapahtunut jon-kin verran lientymistä. Aihe ei kosketa juuri-kaan kuluttajien arkipäivää ja siksi asenneil-masto on kielteinen. On helpompaa olla va-rauksellinen uutta kohtaan." akatemiaprofes-sori Valkonen sanoo.

"Suomalaiset ovat käytännöllisiä. Uskon, ettähyviä GMO-tuotteita käytettäisiin kyllä, josniitä olisi markkinoilla."

JK

Akatemiaprofessori Jari Valkonen

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 9

Peruna ei lihota

"Keitetyn perunan energiasisältö on vain 360kilojoulea eli 87 kcal/100g. Jos haluaa lihoaperunoilla, niitä pitäisi syödä kapallinen päi-vässä (iso kappa on noin viisi litraa)."

Anne Paalon kirjoittama kirja "Peruna", onmiellyttävää luettavaa perunan ystävälle. Kirjatarkastelee 150 sivun laajuudelta perunaa erinäkökulmista. Historiaosiossa lukija pääseevuosituhansia ajassa taaksepäin ja selviäämuun muassa se, että intiaanitkin tukeutui-vat viljelyssään useamman lajikkeen valikoi-maan.

Perunan viljelyosiossa käy ilmi lannoitukseenja viljelyyn liittyviä perusasioita. Kirjoittaja eiole unohtanut viljelykierronkaan merkitystä,vaan sitä käsitellään erilaisilla esimerkeillä.Myös sertifioidun siemenperunan käytön mer-kitys myös kotitarveviljelmillä on kirjassa tie-dostettu.

K I R J A E S I T T E L Y

Oma kappaleensa kirjassa on omistettu van-hoille lajikkeille ja maatiaisille. Samassa osi-ossa käsitellään perunan jalostamista ja tar-kastellaan jopa geenitekniikkaa perunan ja-lostuksessa. Uusien lajikkeidenkin osalta kirjaon kohtuullisen hyvin ajan tasalla, toisin kuinuseammat muut viime aikoina julkaistut pe-runateokset.

"Peruna ruokana" ja "reseptejä" osiot ovatkaikille mielekästä luettavaa. Kirjoittaja tie-tää kertoa, että oululaiset ovat perustaneetvastapainoksi nykyiselle perunaruokakulttuu-rille Rössypottuseuran. Perinteinen rössypot-tu valmistetaan vesiliemeen ja siinä on pe-runalohkojen lisäksi siansivua, kuullotettuasipulia, rössyä eli veripalttua sekä suolaa jamaustepippuria.

Namupalaksi valitsen kirjan loppupuoleltaviestin: "Peruna ei lihota: keitetyn perunan

energiasisältö on vain 360 kilojoulea eli 87kcal/100g. Jos haluaa lihoa perunoilla, niitäpitäisi syödä kapallinen päivässä (iso kappaon noin viisi litraa)."

Kirjassa käsitellään myös perunaa lääkkee-nä. Tiesitkö, että perunamehua ja raakaaperunaa on kansanlääkinnässä käytetty jokauan vatsavaivoihin ja liikahappoisuuteen.Myös nivelsairauksissa perunamehua on käy-tetty tukihoitona. Peruna on myös hyvä jahalpa herkän ihon hoitoaine. Tarkemmatihonhoito-ohjeet kirjasta.

Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille perunanparissa työskenteleville. Siitä saa rautaisenannoksen hyvää perunainformaatiota ja po-sitiivisia argumentteja keskusteluihin perunanpuolesta. "Peruna on tarina vailla loppua."

JK

Anne Paalo: “Peruna” • Multikustannus Oy, 2007 • Toinen, uudistettu painos

K u u m a P e r u n a 1 / 0 710

Annabelle – kiva uutuuslajike

Perunanviljelijä Lasse Hakala Anja-lankoskelta on tyytyväinen uutuus-lajikkeen Annebellen kokeiluun."Meillä sitä oli viime kesänä viljelyk-sessä seitsemisen hehtaaria ja se onlähtenyt nyt markkinoille ihan kivasti.Markkinoimme sitä kilon pusseissa kiin-teänä salaattiperunana. Saksassa se onjopa erikoisherkkua", sanoo Hakala.

Jaana ja Lasse Hakala tuottavat perunoitaAnjalankoskella Ahvion kylässä Jokelan tilal-la aivan Kymijoen rantapelloilla. Liiketoimintapyörii Hakalan Peruna Oy:n nimellä. Perunoi-den viljelyala on 82 hehtaaria. Siitä on 12hehtaaria harsolla peiteltyjä varhaisperunoi-ta.

Vuonna 2002 Jaana ja Lasse Hakala saivat ProAgria Maaseutukeskusten liiton Vuoden Maa-

JAANA JA LASSE HAKALA ANJALANKOSKELTA:

tilat -kilpailussa kunniamaininnan hyvistätoiminnoistaan perunanviljelyksessä ja tilankehittämisessä.

Tilan pellot ovat erittäin sopivat perunoidentuottamiseen ja sen oivalsi jo Lassen isä aloit-

taessaan perunoiden kaupal-lisen tuotannon 60-luvulla. En-simmäisen perunavaraston

hän rakensi ja aloitti pakkaamo-toiminnan vuonna 1967. Sen jäl-keen oli tuotannossa muun muas-sa punajuuria, mutta nyt tuotan-nossa on vain perunoita.

Jaana ja Lasse ovat paneutuneet lii-ketoimintaan yhdessä. Jaana Haka-

la kertoo hoitavansa paperityöt, yhte-ydet asiakkaisiin ja tuotekehityksen. Las-

se Hakala johtaa tuotantoa ja pakkaamoasekä kuljetuksia. Kaikki suunnittelutyöt teh-dään yhdessä. Lasse Hakala korostaa, ettäyhteisessä yrityksessä asiat pitää hoitaa yh-dessä, mutta jakaa tehtäviä niin, että molem-pien ei tarvitse olla tekemässä kaikkia töitä.

Uutuudet javarhaistuotanto tärkeitä

Lasse Hakala kertoo, että he ovat ottaneetmielellään kokeiluun ja tuotantoon uutuus-lajikkeita."Tämän vuoksi olen nyt kokeillut Annabel-len viljelyä. Viime kesän kasvatuksen ja tä-män talven markkinoiden valossa Annabellejää taloon ja sitä viljellään tulevina vuosina.Me markkinoimme sitä kiinteänä salaattipe-runa kilon pusseihin pakattuna. Ihan kivastisitä menee markkinoille, kertoo Hakala."Se on keskiaikainen kesä- ja syysperuna,mutta se on säilynyt hyvin nyt talvellekin. Seon kaunis ja maku on todella hyvä, kun op-pii järjestämään sille erikoislannoituksen.Rupea siihen tulee, jos kuivuus on kova.""Meillä kaikki pellot on mahdollista kastel-la, koska Kymijoki antaa vettä varmasti tar-peeksi"."Meillä on Victoriaa ollut kohtuullisen paljon.Se on kiinteä yleisperuna Anjalankoskenpelloilla kasvatettuna. Siihen tulee tärkkelystähiukan enemmän kuin Länsi-Suomen olosuh-teissa".

Hakala korostaa, että Victorian kastelussatäytyy olla tarkkana, jotta se ei kasvata liian

Jaana Hakala esittelee Annabelle-lajikkeen kilon painoista myyntipakkausta. Kulut-tajat ovat ottaneet lajikkeen hyvin vastaan.

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 11

suuria ja epämuodostuneita mukuloita. Ensikesänä harkitsen sen istutusvälin pienentä-mistä, jotta siitä ei kasvaisi liian suuria mu-kuloita", sanoo Hakala.

Kolmas merkittävä lajike Hakalan pelloilla onNicola. Hakalan tilalla on varhaisperunoillatärkeä merkitys. Ensi keväänä harson alletulee perunoita 12 hehtaaria."Varhaistuotanto meille sopii erinomaisenhyvin, koska pelloista osa on lämpimiä hiek-kamaita ja lämpösumma on riittävä. Lisäksitukkuliike Helsingissä on vain kahden tunninajomatkan päässä. Toisaalta meidän perunatvalmistuvat heti, kun Länsi-Suomen saaris-toissa sato on mennyt liiankin kookkaaksi."

Työvoimaa idästä

Jaana ja Lasse Hakalan tilalla on ollut ainapalkattuja työntekijöitä. Tällä hetkellä työs-sä on kolme vakinaista ja ruuhka-aikana 2–3 väliaikaista työntekijää.

Työntekijöitä tarvitaan, koska kaikki perunatpestään ja pakataan pääasiassa kilon pus-seihin. Vain osa tavaroista menee irtomyyn-tiin. Perunat kuljetetaan joka päivä Helsinkiintukkuliikkeeseen.

Lasse ja Jaana Hakala ovat paneutuneet syvällisesti hyvien ruokaperunoiden kasvat-tamiseen ja markkinointiin.

Hakaloilla on ollut 15 vuoden ajan työnteki-jöitä Venäjän Karjalasta, pääasiassa Aunuk-sesta. Työntekijöitä on ollut myös Virosta."Me olemme olleet aivan tyytyväisiä venäläi-siin ja karjalaisiin työntekijöihin. He ovat tot-

tuneet varsin nopeasti meidän rutiineihin jaovat ahkeria", sanoo Jaana Hakala.

VK

K u u m a P e r u n a 1 / 0 712

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 13

Raisio allekirjoitti helmikuun alkupuolella esisopimuksen Vihannis-

sa sijaitsevan ruokaperunaliiketoiminnan myymisestä perustettaval-

le yhtiölle, jonka omistajia ovat Kantaperuna, Potwell ja Markku Tuuli.

Kauppa on tarkoitus saattaa loppuun vuoden ensimmäisen puolis-

kon aikana. Ostaja jatkaa viljelyttämistä Pohjois-Pohjanmaalla ja tuo-

tannollista toimintaa Vihannissa.

"Raision perunaliiketoiminta on useita vuosia ollut spekuloinnin

kohteena. Se on tuonut epävarmuutta henkilöstölle, sopimusviljeli-

jöille ja koko toimialalle. Tehdyllä ratkaisulla yksikkö saa motivoitu-

neet omistajat, jotka tuntevat viljelijän arjen sekä ovat halukkaita

kehittämään toimintaa", sanoo Kantaperunan toimitusjohtaja Jussi

Karjula.

Vihannissa perunatuotteita valmistavan tehtaan liikevaihto oli vuon-

na 2006 noin 16 miljoonaa euroa ja siellä työskentelee noin 50 hen-

keä. Tehdas käyttää vuosittain lähes 50 miljoonaa kiloa kotimaista

perunaa, joka hankitaan reilulta sadalta sopimusviljelijältä. Yhtiön

tuotevalikoimaan kuuluvat pakastetuotteet, esivalmistetut tuotteet ja

kuivaperunatuotteet. Yhtiö toimii sekä suurkeittiö- että vähittäiskaup-

pasektorilla.

Raision perunaliiketoiminta

viljelijätaustaiselle yhtiölle

Vihannin tehdas käyttää vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa pe-

runaa.

Tehtaan tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa Kokin parhaat

-pakasteperunatuotteet.

K u u m a P e r u n a 1 / 0 714

PERUNAMAINOKSET LIIKKUVAT VALTATEILLÄ

Victoria, Nicola ja Asterix

Öströmiltä ruokapöytiin

Öströmin Peruna Oy:n toimitusjohtaja TaunoÖström pitää Victoriaa perunalajikkeena on-nistuneena. "Täytyy vain varoa, että se eikasva liian suureksi eikä sitä kasvateta kui-villa erittäin ruvenaroilla paikoilla", sanooÖström.

Öströmin Peruna Oy toimii Lapväärtin etelä-puolella Pohjanmaalla valtatien 8 varrella.Yhtiön toimitusjohtajalla Tauno Öströmillä onitsellään perunanviljelyä 70 hehtaaria. Senlisäksi hänen kuorimollaan on 38 sopimus-viljelijää lähiseudulla.

Kuorimossa käsitellään perunoita noin 15miljoonaa kiloa. Siitä tulee valmista tukku-kauppaan ja teollisuuslaitoksiin meneviäkuorittuja perunoita noin seitsemän miljoo-naa kiloa. Kaikki perunat kuoritaan ja paka-taan.

Tauno Öström kertoo, että kuorimon tulok-selle perunoiden laadulla on suuri merkitys."Mitä sileämpi pinta ja mitä vähemmän ru-pea, sen pienempi on hävikki. Sen vuoksiviljelyssä on tärkeää, että lajikkeet ovat oi-keat ja asiakkaiden vaatimusten mukaiset japuhtaita perunoita tulee mahdollisimmanpaljon."

"Viljelyssä meillä on puolenkymmentä lajiket-ta, niistä tärkeimmät Victoria, Nicola ja Aste-

Tauno Öström lähettää seitsemän miljoonaa kiloa valmiiksi kuorittuja perunoita asi-akkailleen. Pienimmät pakkaukset ovat viisi kiloa, suurimmat tuhat kiloa.

Öströmin perunatuotteet näkyvät tienpäällä joka päivä tuotteiden virratessa tukkuliik-keisiin.

rix. Kaikki kolme mainittua lajiketta ovat hy-vin asiakkaiden suosiossa. Kauppa käy.""Victoria on hyvä kookas peruna, josta tu-lee hyvä saanto. Viljelyssä täytyy varoa, ettäse ei kasva liian suureksi. Erityisesti täytyyvaroa rupisuutta, koska se kuorimossa pie-nentää hyvin merkittävästi saantoa, hävikkitulee suureksi", kertoo Öström.

Öström kuljettaa kuoritut perunat kahdellakuorma-autolla asiakkaille. Autot ovat maan-teiden liikkuvat mainokset perunoille, silläautojen korien koristeena ovat suurikokoisettaidemaalaukset Öströmin perunoista, kuo-rimosta ja maalaismaisemasta.

"Jotta kuljetukset voidaan hoitaa asiakkaillehyvin joustavasti ja asiakkaiden tarpeidenmukaan, omat autot ovat ainut hyvä ratkai-su kuljetuksiin", sanoo Öström.

VK

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 15

Lautasella ovat silmiä hivelevän kauniin kel-lertävät ja makuhermoja kutkuttavan mauk-kaat kermaperunat. Miten ne saadaan teol-lisesti mahdolliseksi?

Apetit Pakaste Oy:n laatupäällikkö MarittaPyysalo vastaa, että raaka-aineiden kasvat-tajien kovalla ammattitaidolla, tehtaan osaa-valla tuotekehityksellä ja tekniikalla sekäaukottomalla laadun valvonnalla. Siinä ovatlääkkeet onnistumiseen.

Apetit Pakaste Oy on osa Lännen TehtaatOyj:n konsernia. Pääosa toiminnoista onSäkylässä. Yhtiö on merkittävä suomalaistenperunoiden, vihannesten ja juuresten jalos-taja pakasteiksi ja ruuaksi. Perunoita yhtiökäyttää noin yhdeksän miljoonaa kiloa vuo-dessa. Raaka-aineet pakastamoon tulevatlähialueelta. Perunoista lähes kaikki viljellään30 kilometrin säteellä tehtaalta.

Laatupäällikkö Maritta Pyysalo kertoo, ettäyhtiössä on paneuduttu todella vahvasti tuo-tekehitykseen ja laadun seurantaan koko tuo-tantoketjussa. "Perunat raaka-aineena ovatmeille tärkeitä ja siksi seuraamme raaka-ai-neiden tuotantoa aina siemenistä lähtien."

Yhtiön perunat tulevat sopimusviljelijöiltä,joita on reilut 20 tilaa. Viljelykonsulentti MattiPerttu kertoo, että sopimukset ovat yksivuo-tisia, mutta viljelijät ovat pitkäaikaisia yhteis-työkumppaneita, joiden ammattitaito ja osaa-minen ovat kehittyneet erinomaisen hyväk-si vuosien kuluessa."Marras-joulukuun aikana meidän tuotan-tomme kertoo seuraavan kesän jälkeen tar-vittavat perunamäärät ja lajikkeet. Sen jäl-keen teemme sopimukset ja tilaamme sieme-net.""Perunoiden viljelyssä on tärkeää, että laa-tu vastaa meidän tuotannon ja asiakkaidenvaatimuksia. Siksi sopimukset tehdään lähesaina meille tuttujen viljelijöiden kanssa. Metiedämme, että heiltä tulee juuri meidän vaa-timia perunoita. Sen vuoksi me myös toimi-tamme heille siemenet, jotta lähtökohdatovat parhaat mahdolliset.""Viljelijä kirjaa kaikki viljelytoimet, kuten lan-noituksen ja torjunta-aineiden käytöt kirjal-liseen muotoon ja toimittaa tiedot meille en-nen kuin perunoita tehtaalla edes punnitaan.

PERUNARUOKIEN LAATU LÄHTEE SIEMENISTÄ JA VILJELI JÖIDEN AMMATTITAIDOSTA

Apetit Pakaste Oy satsaa

tuotekehitykseen ja valvontaan

Näin meillä on varmaa, että esimerkiksi kaikkivaroajat ovat kunnossa", kertoo Perttu.

Tänä vuonna tärkeimmät lajikkeet ovat Vic-toria, Asterix ja Nicola. Muita lajikkeita onpienehköjä määriä. Viljelijöillä on mahdolli-suus kerran lisätä Apetit Pakaste Oy:n toimit-tamia siemeniä. Laatupäällikkö Maritta Pyy-salo sanoo, että heillä suositaan monissaperunatuotteissa kellertävää väriä ja se saa-daan muun muassa Victoriasta. "Kaunis värion osa ruokailun nautintoa."

Tuotekehitys jalaadunvalvonta jatkuvaa

Laatupäällikkö Maritta Pyysalo kertoo tuote-kehityksen ja laadun nojaavan vahvasti kor-kealaatuisiin raaka-aineisiin. "Perunoistame valmistamme useita joko uunissa kypsen-nettäviä perunatuotteita tai keittoja. Niihintarvitaan erilaiset perunat ja lajikkeet..

Kaikki perunat tulevat tehtaalle heti nostonjälkeen, jolloin ne myös välittömästi höyryl-lä kuoritaan, viipaloidaan, ryöpätään ja pa-kastetaan. Tuotantokauden aikana valmistet-taviin tuotteisiin ja eineksiin käytetään pakas-tettuja perunoita. "Näin me saamme perunat säilymään par-

haalla mahdollisella tavalla. Niissä säilyy tuo-reus ja varastotappiot ovat vähäisemmät kuinkokonaisina säilytetyillä perunoilla." "Esimerkkinä ovat uunivalmiit kermaperu-nat. Pakastettujen perunoiden pintaan ruis-kutetaan tehtaan itse valmistama kermainenkastike ja sen jälkeen ne pakataan kulutta-japakkauksiin. Missään työvaiheessa perunoi-ta ei sulateta ennen kuin ne ovat ruokailijanpaistinuunissa. Näin laatu säilyy hyvänä",kertoo Pyysalo. "Maatiloilla olosuhteet ja viljelytekniikkapoikkeavat toisistaan. Jokainen tila toimittaaperunat tehtaalle lajikekohtaisesti yhtenäeränä, jotta me voimme tehdä niistä tarvit-tavat testit ja säätää tuotantolinjat tilakoh-taisesti vaatimustemme mukaisesti. Eri tiloiltatulevat perunat menevät näin omina erinääntestattuina ja merkittyinä pakastukseen jasäilytykseen." Pyysalo kertoo, että perunoista heidän ta-voitteena on tehdä nykyaikaisille ja kiireisil-le kuluttajille perunaruokia, jotka ovat paitsimaukkaita, myös kauniita. "Ruuassa kaunisja miellyttävä ulkonäkö on osa ruokailua. Senvuoksi puhtauden, terveellisyyden ja maunlisäksi pidämme miellyttävää väriä tärkeänä."

VK

Apetit Pakaste Oy:n viljelykonsulentti Matti Perttu ja laatupäällikkö Maritta Pyysalototeavat viime vuoden perunasadosta tulevan maukkaita ja kauniita perunatuotteita.

K u u m a P e r u n a 1 / 0 716

M T T : N P E R U N A U U T I S I A

MTT

Biotekniikka- ja elintarviketutkimus

Tutkimusasemantie 15

92400 RUUKKI

MTT Ruukin perunalaboratorio

on myös viljelijöitä varten

MTT Ruukissa toiminnassa oleva perunalabo-ratorio palvelee myös viljelijöitä. Laboratori-ossa tehdään perunan laatuun ja perunatau-tien tunnistamiseen liittyviä analyysejä.

Varmistu perunanlaadusta pienellä vaivalla

Perunan ulkoisen laadun eli näkyvien tauti-vioitusten lisäksi on ennen perunaerän mark-kinointia hyvä varmistaa sen sisäinen laatuja käyttökelpoisuus myytävään tarkoitukseen.Sisäisen laadun analyysit sisältävät perunankeittolaadun ja tärkkelysmäärityksen. Keitto-laatu tuo esiin ruoka- ja suurtalousperunankuluttajien kannalta tärkeitä ominaisuuksiamm. perunaerän tummumisherkkyyden. Ana-lyysitulokset sisältävät numeroarvion lisäksilyhyen kirjallisen tulkinnan käyttötarkoituk-

seen soveltuvuudesta.

Virustestauksia tilan omalle siemenelleSiemenperunan on tuotettava terve ja elin-voimainen kasvusto, joka vastaavasti tuot-taa hyvälaatuisen ja runsaan sadon. Pahen-tunut virustilanne on saanut aikaan sen, ettäperunanviljelijät miettivät omia toimiaan.Pahimpia virustartuntalähteitä ovat virootti-set siemenperunat ja jääntiperunat. Sertifioi-dusta siemenestä on tiedossa sen mahdolli-nen virussaastunta, mutta tilan oma siemenvoi olla täysi arvoitus. Virustaudit voivat ai-heuttaa merkittäviäkin satotappioita. Tilanoman siemenen käyttöä on syytä harkita, josvirussaastunta on korkea. Vaikka sadonmäärä ei olisi merkittävästi alentunut edel-lisenä vuotena, voi muutamankin prosentin

Y -virussaastunta johtaa jopa 70 % saastun-taan sadossa seuraavana viljelykesänä (Val-konen TP 2/2006). Jos tällaista perunaa käy-tetään siemeneksi, sillä on jo hyvin merkit-täviä vaikutuksia satoon.

Virustilanteen takia laboratorioon on tullutyhteydenottoja virustestaukseen liittyen.Sertifioidun siemenperunan lakisääteiset vi-rustestaukset toteuttaa Evira, mutta Ruukinperunalaboratorio palvelee niitä viljelijöitä,jotka haluavat teettää vapaaehtoisesti virus-testauksia esimerkiksi omaksi siemeneksikäyttämästään perunasta. Testin näytekokoon 200 mukulaa. Näytteestä voidaan testa-ta ELISA -menetelmällä perunavirukset Y, A,M, S, X ja perunan kierrelehtisyysvirus taipelkästään Y- tai muu yksittäinen virus. Suo-messa yleisimmin esiintyvät virukset ovat Yja A. Testaus tehdään kasvihuoneessa muku-loista kasvatetuista versoista, joten tuloksiaon odotettavissa 4-6 viikossa näytteen saa-pumisesta.

Jos on tehtävä valintaa omista siemeneristäensi kesän siemenkäyttöä ajatellen, virustes-taukset ovat vielä mahdollisia. Virusten lisäksilaboratoriossa analysoidaan piilevää tyvimä-tää PCR –analytiikalla. Laboratorio palveleekaupallisten analyysien lisäksi MTT Ruukinperunantutkimusta ja myös peruna-alallatoteutettavat kehittämishankkeet hyödyntä-vät laboratorion palveluja.

Kysy lisää näytteenotosta ja toimituksestalaboratorioon:

MTT Ruukki, puh. (08) 2708 4500

ESIMERKKEJÄ ANALYYSIHINNOISTA(+alv 22 %)

Laatupakettiulkoinen laatu (taudit),tärkkelysmääritys ja keittolaatu ......... 35 €VirustestiY, A, M, S, X, kierrelehtisyysvirus ..... 130 €Y (tai yksi muu virus) ....................... 90 €Maltokaarivirus ................................. 50 €

Perunan versoista puristetaan kasvimehua, joka pipetoidaan ELISA-levyyn virustes-tausta varten.

K u u m a P e r u n a 1 / 0 716

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 17

Helmikuun alussa 7.–9. päivä järjestettyÖrebron Potatis & Friland 2007 –perunanäyt-tely keräsi paikalla suuren joukon ammatti-laisia Pohjoismaista ja myös muualta Euroo-pasta. Läpi tapahtuman saattoi huomata, ettäperuna-alalla on tällä hetkellä hyvä henki jauskoa tulevaisuuteen. Mukana oli myös sa-tapäinen joukko vierailijoita eri puolilta Suo-mea.

Kaikkiaan noin 2000 kävijää vieraili näytte-lyssä keskiviikon, torstain ja perjantain aika-na. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Ruotsinmaanviljelijöiden edustusjärjestö GRO. Mes-supäivistä keskiviikko oli tavallisesta poik-keava, sillä päivällä järjestettiin seminaarejauseista eri aiheista ja itse näyttely oli avoin-na vain illalla. Yhtenä mielenkiintoisena osa-alueena käsiteltiin perunaruttoa, jonka torjun-taan tuo lisähaastetta se, että perunarutto ontänä päivänä aivan erityyppinen kuin esimer-kiksi 20 vuotta sitten. Päivän aikana pohdit-tiin myös tulevaisuuden päivittäistavarakaup-paa, sillä tuottajien ja pakkaajien on valmis-tauduttava muutoksiin markkinassa.

Esittelijöitä yli70 yrityksestä ja yhteisöstä

Örebron näyttely on Pohjoismaissa ainutlaa-tuinen sen takia, että se kerää paikalla niinsuuren joukon juuri peruna-alan ammattilai-sia. Tapahtuma tarjoaakin mahdollisuudenkeskustella lähes kaikkien merkittävien toi-mijoiden edustajien kanssa. Tällä vaativallejoukolle toimintaansa ja tuotteitansa esitteliyli 70 yritystä ja yhteisöä, joukossa niin laji-ke-, kone- kuin kasvinsuojelualan yrityksiäsekä neuvontajärjestöjä. "Näyttelyssä läheskaikki ovat jollakin tavalla perunan kanssatekemisissä, jolloin syntyy juuri oikeanlaisiakontakteja", sanoo Lars Petersson, jonkayritys Stubbetorp Potatis on Ruotsin suurinsiemenperunaa puutarhakauppaan myyväyritys.

Stubbetorpin valikoimassa on tänä vuonnamyös suomalainen Timo, joka on Petersso-nin mukaan käynyt hyvin kaupaksi. Yhteen-sä noin 3000 tonnia siemenperunaa vuodes-sa myyvä Stubbetorp Potatis toimittaa sie-menperunaa myös suoraan viljelijöille, jotenheillä on hyvä kontaktiverkosto Ruotsinammattiviljelijöihin. "Tällä hetkellä ilmassa onpositiivinen henki ja viljelijöiden luottamustulevaisuuteen on nousussa", sanoo Lars

Örebrossa Ruotsissa

Pohjoismaiden perunaväki koolla

Petersson. Hän kuitenkin jatkaa, että seuraa-vana vuonna edessä oleva pula siemenpe-runasta tulee lisäämään haasteita niin vilje-lijöille kuin siemenperuna-alan yrityksillekin.

Kantaperunamukana omalla osastolla

Kantaperunan oli tänä vuonna entistä voi-makkaammin mukana näyttelyssä omanosaston muodossa. Ratkaisu osoittautuionnistuneeksi, sillä osastolla vieraili suurijoukko kiinnostuneita viljelijöitä ja peruna-alan toimijoita. Osastolla esiteltiin niin yrityk-sen lajikkeita kuin toimintaakin. Yhtenä mer-kittävänä asiana oli tuoda esiin suomalaisensiemenperunan hyvää laatua, sillä meillä onA-luokan sertifioinnissa käytössä huomatta-vasti Ruotsia tiukemmat säännöt. Lajikkeis-ta kiinnostusta herättivät muun muassa Timoja Van Gogh. Ehkä hieman yllättävästikinnäyttely tarjosi myös talven parhaan tilaisuu-

den tavata suomalaisia viljelijöitä ja keskus-tella heidän kanssaan.

Perunankiillotuskonealan uusimpia trendejä

Yksi mielenkiintoisimmista koneuutuuksistaoli perunankiillotuskone, joita vielä tässävaiheessa ei ole aktiivisessa käytössä kovinmonta. Tulevaisuudessa kuitenkin perunankiillottaminen entistä ehompaan myyntikun-toon tulee olemaan kasvava trendi, johonsuomalaistenkin viljelijöiden kannattaa varau-tua. Kiillotuskoneessa olevat harjat kiillotta-vat pesun yhteydessä perunan pinnan kirk-kaaksi. Näyttelyssä esillä olleen Wyman Vege-Polisherin luvataan poistavan mullan perunansilmistä ja kirkastavan sen pinnan. Merkittä-vänä etuna on myös sen kyky poistaa seitti-pahkat ja idut, jolloin kakkoslaatuisesta pe-runasta voidaan saada kauppakelpoista ta-varaa. AA

Wyman-perunankiillotuskone esittelyssäÖrebron messuilla.

Kantaperunan osastolla kävi kolmen päivän aikana runsas joukko vierailijoita niinSuomesta kuin muualta Pohjoismaista.

Tässä kidassa perunat kiillottuvat pesunohessa.

K u u m a P e r u n a 1 / 0 718

Maulla on väliä

Yksi maailman johtavista perunataloista hollan-

tilainen HZPC on tutkinut ihmisten käsityksiä

siitä mikä on tärkeää perunassa. Kohtuullisen

vakuuttavat 96 % oli sitä mieltä, että maku on

erittäin tärkeä ominaisuus. Samaisessa tutki-

muksessa havaittiin, että hinnalla oli pienem-

pi merkitys kuin maulla. Nämä tulokset eivät

varmasti tule kenellekään yllätyksenä, mutta

on hienoa nähdä, että viljelijöiden ja peruna-

kauppiaitten pitkään tuntemat seikat voidaan

havaita myös laajemmassa kuluttajatutkimuk-

sessa.

Pottumiesten Tietotoimisto - A s i a s t a j a a s i a n v i e r e s t ä j o v u o d e s t a 2 0 0 6 -

Puhdasta siementä Australiasta

Viruspaineen kasvaessa Kantaperunakin on joutunut etsimäänuusia keinoja laadun ylläpitämiseksi. Kuultuaan, että Austra-lia on maailman ainut viruksista vapaa alue, on viljelypäällik-kö Asko Seppänen päättänyt aloittaa laajamittaisen tuotan-non tuossa pomppivien pussieläinten maassa. Logistiikkapääl-likkö Pasi Viuhkola rauhoittelee rahtikuluja pelkääviä asiak-kaita kertomalla, että yhden laivalastin ottaminen ei ole kilo-hinnaltaan juuri rekkalastillista kummempi juttu. Jos laivalas-ti jostain syystä kuitenkin tuntuu liian paljolta, voimme toi-mittaa myös pienempiä määriä. Tällöin joudumme kuitenkinlaskuttamaan pienen vajaalaivalisän.

Vanhat lajikkeet geenipankissaTiesitkö, että monet jo menetetyiksi luullut tai

muuten vaan harvinaiset lajikkeet löytyvät

pohjoismaisesta geenipankista? Tarkoituksena

on säilyttää lajikkeiden geenimateriaali turvas-

sa mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Geenipankin pääkonttori sijaitsee Ruotsissa

Malmön lähistöllä ja uusi varmuusvarasto iki-

roudan olosuhteissa Huippuvuorilla Jäämerel-

lä. Pankista löytyviä suomalaislajikkeita ovat

muun muassa Karjalan musta, Lemin punai-

nen sekä Tumma venäläinen (kaikki varastoi-

tuidut lajikkeet: www.nordgen.org/ngb).

Omituisia lajikenimiä – osa 2

Tällä kertaa vuorossa tuttuja paikkoja eri maista:BINGO Parilla hollantilaisella Bingolla voittaa

kahvipaketin.SOTKA Kohtuullista venäläistä laatua kohtuulli-

seen hintaan. Kotiinkuljetettuna ja vanhatviedään vaihdossa pois.

DISCO Tälle hollantilaiselle lajikkeelle voi pova-ta menestystä nuorten keskuudessa. Tyr-nävältä saisi sopivia perunajuomiakin.

AUK LEPO! Jokaisen aliupseerin perunamaallekuuluva brittilajike. Ei miehistölle.

MarkkinakatsausMarkkinahinnat ovat nousseet tasaisesti Euroo-

passa. Tällä hetkellä hinnoissa on selvää vaih-

telua laadun ja lajikkeen mukaan. Markkinoil-

le alkaa pikkuhiljaa saapua perunaa Välimeren

maista, mutta tämän vaikutuksista hintoihin ei

ole vielä tietoa. Alla olevat hinnat ovat viljeli-

jähintoja (euroa/100 kg) pakattuna suursäkkiin

ellei toisin mainita. Tiedot on kerätty vertaile-

malla eri maiden perunatoimijoiden raportte-

ja.

Hollanti ................... 29,5–30,5Saksa ..................... 23,0–26,5Ruotsi .................... 27,0-33,0*Iso-Britannia ................... 24,0* Ruotsin hinnat toimitettuna pakkaamolle

Näin naapurissa

Tämä kuva on ruotsalaisen viljelijäjärjestön GRO:n osastolta

Örebron messuilla helmikuun alussa. Näin Suomesta katsottu-

na villi länsi taitaa olla aiemmin luultua huomattavasti lähem-

pänä. Vai onkohan sittenkin kyseessä mielenilmaus ruotsalai-

sen viljelijän tulevaisuudesta?

Pottumiesten

tietotoimisto

ottaa mielellään

vastaan hyviä

perunajuttuja

sähköpostiosoitteessa

aki.aunola@kantaperuna.com

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 19

Venäjän markkinat:

mahdollisuuksia rohkeille

Venäjä on yli kolmella miljoonalla perunaheh-taarillaan Kiinan jälkeen maailman toiseksisuurin perunan tuottaja. Asukkaita maassa onnoin 143 miljoonaa. Meillä on siis naapuris-samme valtava markkina, jossa riittää mah-dollisuuksia – joskin myös riskejä.

Perunan viljely kehittyy jatkuvastiVenäjän perunantuotanto on pitkään perus-tunut valtaviin hehtaarimääriin keskimääräi-sen hehtaarisadon kustannuksella. Hehtaa-risato on viime vuosina ollut 11 tonnin tasolla,mikä on varsin heikko verrattuna Suomennoin 26 tonniin. Itse asiassa keskimääräinenhehtaarisato on muuttunut vain vähän viimei-sen 40 vuoden aikana. Samaan aikaan Suo-messa ovat sadot jopa kaksinkertaistuneet.Aivan viime vuosina on kuitenkin ollut havait-tavissa hehtaarisatojen nousua samanaikai-sesti kuin kokonaishehtaarit ovat olleet las-kusuunnassa.

Neuvostoliiton hajottua myös suurten kollek-tiivien tuotanto on tippunut ja perunantuo-tanto keskittynyt entistä enemmän kotipals-toille ja pienille tiloille. Tällä hetkellä jopa 80% perunasta tuotetaan palstaviljelmillä. Suu-rimmat syyt sadon ja laadun suhteelliseenheikkouteen ovat vanha siemenmateriaali,vanhat lajikkeet ja riittämätön kasvinsuoje-lu.

Toisaalta viime aikojen hyvä taloudellinenkehitys on edesauttanut uusien laadukkaidentilojen syntyä ja luonut heille markkinoita.Esimerkiksi Pietarin päivittäistavarakaupassalaatuvaatimukset ovat korkeat.

Ruokaperunavientiä VenäjälleSuomesta on viety ruokaperunaa ja siemen-perunaa Venäjälle jo useita vuosia. Esimer-kiksi Sadokas Export Oy on ollut edustettu-na Venäjän markkinoilla vuodesta 1995. Toi-mitusjohtaja Jaakko Rahkon mukaan siemen-perunan vienti aloitettiin vuonna 1994. Alussavienti liittyi kehitysprojekteihin, joissa muka-na olivat Sadokkaan lisäksi niin PyhäjoenKantaperuna, Siemenperunakeskus kuinMaaseutukeskukset. Nykyään siemenperunaamyös viljellään Suomessa Venäjän vientiävarten. Esimerkkinä tästä on Nevski-lajike,jota on viljelty jo useita vuosia Tyrnävällä.

Tänä päivänä vientiä harjoittavia yrityksiä onuseita ja vientikohteita löytyy MurmanskistaPietariin ja Moskovasta Mustalle merelle. Vii-me vuosi oli kaikkien aikojen vientivuosi, silläSuomen ja Venäjän hintatasot olivat niin lä-hellä toisiaan. Käytännössä Venäjällä makset-tiin perunasta jopa enemmän kuin Suomes-sa. Tänä vuonna taas Suomen korkeampihintataso on vähentänyt ruokaperunavientiähuomattavasti.

Teollisuus löytänytpikkuhiljaa Venäjän markkinat

Neuvostoliiton aikaan Venäjän perunateolli-suus ei tuottanut juuri muuta kuin hiutalei-ta. Edelleenkään Venäjän perunateollisuus eiole niin laajamittaista kuin Euroopassa, muttamuutamat yritykset ovat jo perustaneet sin-ne omia tytäryhtiöitään. Esimerkiksi ahvenan-maalais-norjalaisella Chipsillä on perunalas-tutuotantoa Moskovan itäpuolella. Muistalänsimaisista yrityksistä esimerkiksi Frito-Layon perustanut suuren tehtaan Moskovan ete-läpuolelle ja onkin selvä markkinajohtavaVenäjän sipsimarkkinoilla. Suuret ranskanpe-runatuottajat eivät ole vielä aloittaneet laa-jamittaista tuotantoa, mutta suunnitelmatovat olemassa.

Suotuisan taloudellisen kehityksen jatkues-sa Venäjä voi olla tulevaisuudessa myös

peruna-alalla yksi Suomen merkittävimmis-tä kauppakumppaneista. Avautuvat markki-nat tarjoavat uusia mahdollisuuksia länsimai-sille lajikkeille ja kauppatavoille. Tästä ker-too jo Pietarin viiden miljoonan ihmisenmarkkina parin tunnin ajomatkan päässäSuomen rajalta. Maantieteelle eivät Suomi jaVenäjä voi mitään, mutta tässä tapauksessase voi olla molemminpuolinen etu.

AA

Perunapeltoa Venäjällä riittää.

Sadokas Exportin Evgueni Andreev (vas.)ja Pekka Honkala tarkastelevat yrityksenLjubanissa tuottamaa Velox-satoa.

K u u m a P e r u n a 1 / 0 720

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 21

Svensk Resumé

BIOTEKNIK SOM HJÄLPMEDELVID POTATISKEDJAN

De som arbetar inom potatisbranschen vethur krävande arbetet är. Flera växt- och lag-ringssjukdomar har diagnostiserats i potati-sen. Professionell förädlings- och odlingsar-bete handlar mycket om att kontrollera des-sa risker. Samtidigt eftersträvas en optimalprodukt från konsumentens synvinkel. Färs-ka undersökningar visar att potatisen har fle-ra nya lovande hälsobefrämjande egenska-per. Hur stor roll spelar potatisens peptideri framtiden som bekämpare av hjärt- ochkranssjukdomar?

Akademieprofessor Jari Valkonen berättar omgenmanipulationsteknikens möjligheter. "Ef-fektiv utnyttjande av förädlingsmetoder ba-serar sig på kännedom av genkartan. Jaganser att ur sjukdomsforskningens synvinkelkan potatisens virus bekämpas i Finland medhjälp av gentransformationstekniken inom ett

par år. Det är en aning mer komplicerat attlösa problemet med potatisbladmögel. Detfinns flera varianter av bladmögel och de kannödvändigtvis inte bekämpas med bara enenda ´konst`. Det är svårare att kontrolleraomvandlande sjukdomar men jag tror attgenmanipulationen skulle vara till nytta äveni detta fall", säger Valkonen. "Det tredje fal-let utgörs av bakteriesjukdomarna av typ er-winia. Att eliminera sjukdomsalstrare somdessa är redan betydligt svårare för det kan

i vissa fall vara mer frågan om bakterietill-växt på potatisytan än egentlig sjukdomss-mitta".

Enligt Valkonen leder biotekniken oss vida-re längs vägen där forskningsresultaten kanutnyttjas. Vi har på sätt och vis kommit tillvägens ända, då genteknologin inte kananvändas eftersom saken inte har fått allmäntgodkännande. Utvecklingen av tillämpningarhar stagnerat redan flera år sedan, eftersomkanalen till marknaden fattas". Genmanipu-lation (GMO) väcker starka känslor. Jag an-ser att attitydklimatet idag har blivit en aningmer tolerant". Ämnet tangerar knappast kon-sumenternas vardag och därför är attityder-na negativa. Det är lättare at ha fördomar motallt nytt", säger akademieprofessor Valkonen.

"Finländarna är praktiska. Jag tror nog attgenmanipulerade (GMO) produkter av godkvalitet skulle användas, ifall de vore tillgäng-liga".

SKANDINAVIENS POTATISFOLKSAMLADES I ÖREBRO, SVERIGE

Örebro Potatis & Friland 2007 –potatismäs-san som ordnades den 7.-9. februari i Sveri-ge samlade ihop en stor mängd yrkesfolkfrån Norden och även från övriga Europa.Genom hela evenemanget kunde man läg-ga märke till att det finns en bra anda inompotatisbranschen och en stark tro på framti-den. Dessutom deltog över hundra besöka-re från olika delar av Finland i mässan.

Sammanlagt ca 2000 människor besöktemässan under onsdag, torsdag och fredag.Gröna näringens riksorganisation (GRO) varansvarig för organiseringen av evenemanget.Onsdag avvek från de andra mässdagarnaeftersom det ordnades seminarier om flera

olika ämnen under dagens lopp och självautställningen var öppen endast på kvällen.Som ett intressant tema behandlades pota-tisbladmögel. Dess bekämpning är synner-ligen krävande eftersom sjukdomen förekom-mer idag i en helt annan form än för tjugoår sedan. Under dagen diskuterades även omframtidens dagligvaruhandel då potatispro-ducenten och potatispackaren bör förbereda

sig för ändringar inom marknaden.

I år deltog Kantaperuna allt starkare i mäs-san i form av egen avdelning. Det visade sigvara en lyckad lösning eftersom en hel delintresserade odlare och yrkesfolk inom bran-schen besökte vår avdelning. På vår avdel-ning presenterades både företagets verksam-het och sortiment. Som en märkvärdig sakvar att framhäva den finländska utsädespo-tatisens goda kvalitet, då vi i Finland harstriktare regler gällande A-klassens certifieringän i Sverige. Av potatissortimentet väckteuppmärksamhet bland annat Timo och VanGogh. Utställningen erbjöd även en aningoväntat vinterns bästa tillfälle att träffas ochdiskuteras med andra finländska odlare ochproducenter.

RAISIOS POTATISAFFÄRSVERK-SAMHET SÄLJS TILL ETT

ODLARÄGT FÖRETAG

Raisio undertecknade i början av februari ettpreliminärt avtal gällande försäljningen avpotatisaffärsverksamheten till ett nygrundatföretag vars ägare är Kantaperuna Ab, Pot-well Ab och Markku Tuuli. Affären slås slutli-gen fast under det första halvåret. Köparen

fortsätter att bedriva kontraktsodling i NorraÖsterbotten samt produktionsverksamhet iVihanti.

“Raisios potatisaffärsverksamhet har speku-lerats redan under flera år. Detta har orsakatosäkerhet bland de anställda, kontraktsod-larna och inom hela branschen. Genom den-na lösning får enheten motiverade ägare somkänner till odlarens vardag och är villiga att

K u u m a P e r u n a 1 / 0 722

utveckla verksamheten", säger Kantaperunasverkställande direktör Jussi Karjula.

Fabriken som producerar potatisprodukter iVihanti hade en omsättning på 16 miljoner

euro 2006. På fabriken arbetar cirka 50 per-soner. Fabriken använder årligen nästan 50miljoner kilo inhemsk potatis som kommerfrån drygt 100 kontraktsodlare. Till företagetsproduktsortiment hör djupfrysta, processera-

de och torra potatisprodukter. Företagetmedverkar både inom storköks- och detalj-handelssektorerna.

VICTORIA, NICOLA OCH ASTERIXFRÅN ÖSTRÖM TILL MATBORDET

Oy Öströmin Perunatuote Ab:s verkställandedirektör Tauno Öström betraktar Victoria somen lyckad potatissort. "Man ska endast varaförsiktig så att den varken växer för stor elleratt den odlas på platser som är torra ochutsätter för skorv", säger Öström.

Oy Öströmin Perunatuote Ab medverkar iÖsterbotten, söder om Lappfjärd bredvid riks-vägen 8. Företagets verkställande direktörTauno Öström odlar potatis på ett områdeom 70 hektar. Dessutom har hans skaleri 38kontraktsodlare i närområdet.

I skaleriet behandlas cirka 15 miljoner kilopotatis. Av denna mängd framställs cirka 7miljoner kilo skalad potatis till grossisthan-deln och potatisindustrin. All potatis skalasoch packas.

Tauno Öström berättar att potatisens kvali-tet har stor betydelse för skaleriets resultat.“Ju slätare yta och mindre skorv desto min-dre svinn. Därför är det viktigt när det gällerodling att ha rätta sorter som fyller kunder-nas krav samt att ren potatis fås så mycketsom möjligt.”

“Vi odlar cirka fem sorter av vilka de vikti-gaste är Victoria, Nicola och Asterix. Alla treovannämnda sorter är mycket populära hoskunderna. Affärerna går fint.!”

"Victoria är en bra och stor potatissort somger ett bra utbyte. Vid odlingen ska man varaförsiktig att den inte växer för stor. Specielltförsiktig ska man vara med skorven eftersomden minskar utbytet betydligt mycket i ska-leriet, svinnet blir stort", berättar Öström.

Öström transporterar skalad potatis till kun-derna med två lastbilar. Bilarna fungerar sommobila reklamer för potatisen på landsvägar-na då man har målat stora konstverk påkarossen med motiv om Öströms potatis,skaleriet och landsbygdsvyer.

“För att transporterna till kunderna kan skesmidigt och enligt deras behov är den endagoda lösningen att köra egna bilar”, sägerÖström.

Tauno Öström

K u u m a P e r u n a 1 / 0 7 23

P e r u N a p a K i n a a

Tänä vuonna on menny kakskymmentä

vuotta siittä, ko Vankokki-niminen pottula-

jike tuli Suomeen. Sata kappaletta istutet-

tiin penkinpätkään Viiretjärvelle. Muistatta

varmaan, minkälainen kesä se oli. Kylymää

ja sajetta, jonka niittasi sitte ankara halla

elokuun 13. päivän jäläkeisenä yönä. Sitte

tuli vielä vettä niin, että niitten vähienki

pottujen nosto oli mutapainia. Meillä oli

sillon Krimme 700 -mailmanpyöräkone ja

siihen sitä yritettiin ripustaa pelastusrenkai-

ta, ettei kokonaan uppuais.

Lopusa hätävyttiin vielä ostaan sammonen

Esko-nostolaitekone. Kyllä silläki muutama

tonni nostettiin. Joka pottu yritettiin saaha

talteen, ko tiiettiin, että perunapula on tu-

losa ja hinnat nousee. Yksi ihimetyksen aihe

oli seki, että ne potut säily silti varastosa

mätänemättä. Lajittelusa niistä saatto sitte

lähtiä ympäriltä kuivunu maa niinku valu-

muotti.

Kukkaan ei sillon hoksannu panna huonua

pottuvuotta tuontiperunan syyksi, sain mi-

nisteriöstä jopa kaatoluvan kahelle kurjel-

le, ko ne kävi sielä Vankokki-penkkeisä ke-

säkuulla kaivamasa siemenpottuja. Se lupa

tuli kyllä niin myöhään, että en sitä käyttä-

ny – kyseesä ois ollu ennää vain kosto…

Ny kahenkymmenen vuojen päästä ollaan

sitte tilanteesa, että luotettavat lähteet tie-

tää Vankokin olevan poistumasa markkinoil-

ta virustauvin takia ja tuontisiemen on saas-

tuttanu perussiementuotannon haikreid-alu-

eella.

Se on totta että Vankokin siemenen saanti

notkahtaa parina vuonna, mutta kyllä siittä

yli mennään, ko tavarasta on pula, niin sen

enempi siittä puhutaan. Tosisaan täälä työ-

tä tehhään, että saatas ketjun alakupääki

toimimaan luotettavasti.

Vankokkia ei oo tuotu vuosiin muutako

puhtaina minimukuloina ja Asko selevitti että

Asteriksin tuontieräkki haikreidille oli ollu

kaikki testeisä pyöriän nollan tavaraa. Niin

että jos joku paremmin tämän tietäis ja

mullekki selevittäis, että miten tämä yhtälö

toimii, josa nolla plus nolla on sata?

Mistä se ykkönen siihen tuli?

Kannan Otto

K u u m a P e r u n a 1 / 0 724