1PB

2012

Metsähallituksen lehti kalastajille

Tammikuun taimenet

Tuikki.fi Kalastajan oma päiväkirja

Järvissä kasvaa huippuruokaaKalan uusi tuleminen

Erätarkastaja työssä

Huomiovesiensuojeluun

32

Tuikki on veden värähdys, kun kala käy pinnassa.

Tuikki on Metsähallituksen maksuton lehti kalastajille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa ja on luettavissa myös netissä www.metsa.fi/kalastus

ToimitusPäätoimittaja: Hannaleena Mäki-PetäysToimituskunta: Heikki Hallila, Mika Laakkonen, Eino Piri, Ahti Putaala, Erkki Turtinen, Ritva Vaarala

Toimituksen yhteystiedotMetsähallitus, PL 81, 90101 OuluPuh. 020 56 4100etunimi.sukunimi@metsa.fiwww.metsa.fi/kalastus

Muut kirjoittajatJukka Bisi, Timo P. Karjalainen, Pauliina Louhi, Vesa Martikainen, Pauli Määttä, Antti Otsamo, Panu Oulasvirta, Tuomo Pirttimaa, Kimmo Pöri, Jyrki Satta, Leena Taivalkoski, Jaana Vetikko, Jenni Vetikko

Kuvat Hanna Halonen, Teemu Hentinen, Hannu Huttu, Timo P. Karjalainen, Pauliina Louhi, Vesa Martikainen, Aki Mäki-Petäys, Petter Nissen, Panu Orell, Panu Oulasvirta, Tuomo Pirttimaa, Kimmo Pöri, Pekka Rajala, Mikko Rautiainen, Kari Sarajärvi, Henna Savikuja, Johannes Sipponen, Miika Sirkiä, Leena Taivalkoski, Jaana Vetikko

TaittoSiberia

KirjapainoForssa Print

IlmestynytMaaliskuussa 2012

Painosmäärä30 000 kplISSN 1797-9293

KansikuvaMiika Sirkiä

Sisältö

Yleiset

4 Metsähallituksen kalastusasiantuntijat

5 Erätarkastajat

6 Kalastusuutiset

Kalavesien hoito

8 Tammikuun taimenet

11 Kalapäiväkirjaa ja virtuaalikalastusta

12 Sisävesissä kasvaa laatukalaa

15 Huomio vesiensuojeluun

16 Suojelutoimenpiteillä on merkitystä

17 Tunnista lohiloinen ja estä sen leviäminen

18 Maastossa näkymistä, ihmisten tapaamista

19 Erätarkastaja vastaa

Kalastusluvat

20 Kalastusluvat

22 Virkistyskalastus valtion vesillä

24 Virkistyskalastuslupa PerhoavetämässäKoirajärvellä

25 Viehelupa SiimanpäässäoikeaJYTKY

26 Nuoret edullisesti kalalle Pääsiäisenpilkkireissu

27 Mökkiläisen kalastuslupa ja muut pyydysluvat Talviverkkokalastajanmieleenpainuvimmatmuistot

6

8

19

12

20

24441 428PAINOTUOTE

PEFC/02-31-162

32

PääKIrJoITus

Kuv

a P

ekka

Raj

ala

Tuikkiin sisältyy hie-no hetki: kala näyt-täytyy pinnassa, ja odotus on korkeim-millaan – nappaa se kiinni tai sitten ei!

Saalis ei ole tärkein-tä – on usein kuultava mantra. Ja perään muistellaan kaunista ilmaa, hienoja maisemia tai tunnelmal-lista aamu-usvaa.

Kyllähän se näin on, ainakin pääosin. Omalla kohdallani muistan hyvin erään kauniin kesäpäivän, jolloin muut lähti-vät Väylälle soutamaan ja minut jätettiin ruoan laittoon. Olin edellisenä päivänä löytänyt hienon koskipaikan ja päätin lähteä käymään kokeilemassa perholit-kalla. Ilo oli suurimmillaan, kun sain elämäni ensimmäisen lohikalan väsytet-täväksi. Sydän hakkasi ja ajattelin, että nyt yllätän kaikki. Tuska ryöpsähti, kun huomasin, että olin touhussani jättänyt haavin mökille. Niinhän siinä kävi, että yrittäessäni hivuttaa uljasta saalistani rantapenkereelle se pääsi karkuun. Ei sii-nä auttanut hieno keli tai hienot maise-mat, kun harmitti. Kaiken päälle kukaan ei uskonut. Väittivät haueksi. Sieppaa vieläkin.

Huonona saamaihmisenä olen toki tottunut nautiskelemaan kalastuksen muusta annista. Hienointa tässä harras-tuksessa onkin sen monipuolisuus: voi kävellä, soutaa, touhuta aktiivisesti tai vain odotella. Voi nauttia yksinäisyydes-tä, kalastaa kaveriporukalla tai viettää ai-kaa perheen kanssa ja opettaa lapsiakin nauttimaan ulkoilmasta.

Tämän vuoden Tuikissa teemana onkin koko kalastuksen kirjo. Saalista unohtamatta.

Antoisaa kalavuotta!

HannaleenaMäki-Petäys,päätoimittaja

VedenalaInen MaaIlMa on jännit-tävä. Lapsena kahlasin pitkin kotijokeni pohjia, kääntelin kiviä ja ihmettelin. Pe-ruuttamalla pakeneva jokirapu oli aina sykähdyttävä löytö. Joskus sammalisten kivien välissä juroi mateita, joiden liukas-ta pintaa pienet sormet turhaan tavoitteli-vat. Kalastus oli lapsena vietävän hauskaa, ikään kuin seikkailu.

Myöhemmin jatkoin kalojen maailmaan tutustumista toimiessani tutkimussu-keltajana, toki kaloja en tutkinut. Sekin oli kiehtovaa. Opiskelu ja työ vieroittivat pitkäksi aikaa kalastuksen parista, kun-nes oma jälkikasvu hurahdutti siihen uu-delleen. Murrosikäinen poikani ei juuri muusta haaveilekkaan kuin hauen uiste-lusta. Ja uisteltu on.

KalasTus on HIeno ja lähtökohdiltaan myös halpa harrastus. On paljon helpompi ottaa askel kalastuksen kuin metsästyksen pariin. Onkiminen ja pilkkiminen ovat lähes jokamiehen oikeuksiin rinnasteisia, tutkintovaatimusta ei ole ja kalavesiä Suo-messa riittää. Mutta helpoksi lajiksi kalas-tusta ei voi määritellä. Kukin voi erikoistu-misessaan edetä niin pitkälle kuin haluaa. Intohimoinen harrastaja voi tehdä siitä lä-hes tiedettä tai taidetta. Monet tekevätkin.

Kalastajan ei myöskään tarvitse pieh-taroida syyllisyyden tunnoissa saaliinsa äärellä aivan samalla tavalla kuin metsäs-täjän. Uhanalaisten lohikalojen kalastus on toki oma lukunsa. Yhteiskuntamme suh-tautuu kalastukseen varsin hyväksyvästi. Kalastus kaikkinensa purjehtii myötätuu-lessa ja kansahan kalastaa. Harrastajia on lähes kaksi miljoonaa.

KaIKessa on aIna kehittämistä. Olen usein pohtinut, onko vedenalainen maail-ma niin katseiltamme katveessa, että meitä

ei hirveästi ole kiinnostanut, mitä kalastaja vedestä pois nostaa. Vaikka kalatutkimuk-sella ja erityisesti kalanviljelyllä on pitkä ja perinteikäs historia, on sekä vapaa-ajanka-lastuksen että ammattikalastuksen saalis-seurannassa edelleen työnsarkaa.

Saalisseurannan menetelmä on nyt aina-kin luotu. Jokainen kansalainen voi mennä nettiin ja avata tuikki.fi sivun. Sieltä avau-tuu kalapäiväkirjan ihmeellinen maailma. Sitä voi käyttää yksityishenkilö, ammatti-kalastaja ja yhtälailla kalastusyhteisö, vaik-kapa osakaskunta.

Sivuilla voi merkitä sekä kartalle että taulukkoon saadun saaliin. Jos haluaa hehkuttaa vieheitä, sääoloja, ottipaikkoja tai mitä tahansa, siihen on tilansa. Tiedot voi rajata vain itselleen, jakaa ne kavereil-le tai vaikka kaikille. Voi tuntua leikiltä, mutta tärkeintä on se, että tieto kirjataan. Taustalla on vahva ydin: näin kalastuksen saalistieto saadaan viranomaisten ja myös tutkimuksen käyttöön.

Vaikka kalojen maailma on katseiltam-me piilossa, tulee kalavesiä hoitaa yhtälailla kuin riistamaita. Riistamaailmassa puhu-taan saaliin kunnioittamisesta. Sama ajat-telu tulee yltää myös kalastukseen. Kalojen kunnioitus ja arvostus ovat kestävän kalas-tuksen ja kalavesien hoidon edellytyksiä.

Suuntaus on nähtävissä. Kaloja aletaan nähdä yhä enemmän myös arvokkaina yk-silöinä eikä vain massana. Eräs kokenut kalaihminen kuvasi asiaa hienosti: ”Kun käteen saa varttuneen emokalan, sitä pi-tää katsoa arvostaen ja pitää hellästi.” Sen hyvinvoinnista on kiinni, jatkuuko kalan suku vesistössä. Siitä puolestaan on kiinni kalastuksen edellytykset.

Mennään kalaan. Kehitämme ja hoi-damme valtion kalavesiä sinua varten. JukkaBisi,erätalouspäällikkö

54

ohjausyksikkö

Me hoidamme kalastusasioita valtion vesillä

Metsähallituksen erähenkilöstöön kuuluu 21 henkilöä, jotka vastaavat kalastusasioista. Apunaan heillä on joukko hanketyöntekijöitä ja kausi-valvojia. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat.

Yhteystiedot

etunimi.sukunimi@metsa.fi

Puhelin: vaihde 0205 64100HUOM! Puhelinnumerot muuttuvat vuoden 2012 aikana. Katso ajantasaiset numerot www.metsa.fi!

Muut tärkeät yhteydet

Tarkemmat tiedot kalastuksesta www.metsa.fi/kalastus

saalispalautteet www.metsa.fi/saalispalautteet, www.tuikki.fi

Kännykällä ostettavat kalastusluvat numeroineen www.metsa.fi/kalastus.

Kaikki kalastusluvat Villin Pohjola www.villipohjola.fi > verkkokauppa tai puhelinpalvelussa 0203 44122.

HUOM! Puhelinnumerot muuttuvat vuoden 2012 aikana. Katso ajantasaiset numerot www.metsa.fi!

Jukka Bisi

Erätalouspäällikkö

Oulu, 0205 64 6611

JukkaBisialoittierätalouspäälliköntehtävätOlaviJoensuunsiirryttyäeläkkeellekesällä2011.AiemminBisihoitiylitarkastajantehtäviäMetsä-hallituksessa.

Mika laakkonen

Ylitarkastaja, kalastus ja kalavesien hoito

Tikkurila, 0205 64 7675

Heikki Hallila

Erikoissuunnittelija, asiakkuudet

Hämeenlinna, 0205 64 5340

Hannaleena Mäki-Petäys

Erikoissuunnittelija, viestintä

Oulu, 0205 64 6621

etelä-suomi

Jarmo Väisänen

Aluepäällikkö

Savonlinna, 0205 64 5917

eräsuunnittelijatMikko Malin

Itä-Suomi, rannikon kalastusasiat

Kotka, 0205 64 4637

Malinaloittityönsäeräsuunnitte-lijanaelokuussa2011Itä-SuomenkalastusasioistahoitaneenHannuHuplinsiirtyessäeläkkeelle.

olli urpanen

Länsi-Suomi, Jyväskylä

0205 64 5056

Urpanenaloittityönsäeräsuunnit-telijanasyyskuussa2011.TuolloinpitkäänLänsi-Suomeneräasioitahoi-tanutPaavoRyyppösiirtyieläkkeelle.

Pohjanmaa

erkki Turtinen

Aluepäällikkö

Oulu, 0205 64 6616

eräsuunnittelijat Kari sarajärvi

Koillismaa, Taivalkoski

0205 64 6569

Pasi Korhonen

Kainuu, Kajaani

0205 64 6066

Pirkko-liisa luhta

Pohjanmaa, Pudasjärvi

0205 64 6542

Mikko rautiainen

Pohjanmaa, Vaasa

040 547 2392

Kalaveden ja -riistanhoitajatTerho luomanen

Pohjanmaa, Haapajärvi

0205 64 6773

Matti Kela

Kainuu, Suomussalmi

0205 64 6482

lappi

Pirjo Ilvesviita

Aluepäällikkö

Rovaniemi, 0205 64 7123

eräsuunnittelijat Tapani Partanen

Länsi-Lappi, Rovaniemi

0205 64 7693

Jyrki satta

Itä-Lappi, Rovaniemi

0205 64 7428

Jarmo Huhtamella

Ylä-Lappi, Ivalo

0205 64 7717

Markku seppänen

Ylä-Lappi, Ivalo

0205 64 7710

54

erätarkastajat

Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastolii-kennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajalla on poliisiin verratta-vat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulu-tukseltaan poliiseja.

länsi-lappiMika seurujärvi

040 771 4692

Ylä-lappiJari liimatainen

0400 392 726

Itä-lappi Heikki säkkinen

040 833 1656

etelä-lappi Hannu salli

040 701 5136Sallialoittierätarkastajana6.2.2012.ValvonnanvastuualueenahänelläonEtelä-Lappi(aluerajattarkentuvatkevään2012aikana).

Itä-suomi, Pohjois-Karjala Jaakko saaristo

0400 372 544

Kainuuseppo Toikkanen

040 178 9632KainuussapitkääntoiminuterätarkastajaAimoTervamäkisiirtyieläkkeellekesällä2011

PohjanmaaMarkus aho

040 158 8820

etelä- ja länsi-suomi Timo rasku

0400 374 716

Koillismaa Pertti Kurtti

0400 385 611

Itä-suomi Jyrki Turpeinen

0400 950 482

etelä-suomi Tommi suonpää

040 186 2001

Kun havaitset rikkomuksia, ilmoita niistä erätarkastajille.

erävalvonta lukuina v. 2010Valvottava pinta-ala 12 milj. haAsiakaskontaktit 7 922 kplHavaitut rikkeet 570 kpl

© Metsähallitus 2011© Maanmittauslaitos 1/MML/11

76

KalasTusuuTIsIa

Etelä-Savossa on käynnistynyt laaja kol-mevuotinen kalastuksen ja luontomatkai-lun edistämishanke EU:n osarahoitteisena hankkeena. Tarkoitus on kehittää kalas-tus- ja luontomatkailumahdollisuuksia sekä sovittaa yhteen järvitaimenkantojen elvyttäminen ja kalastus ennallistetuilla vesireiteillä.

Kalastajilta kerätään suomunäytteitä ja kalatietoja yli 3 kg:n painoisista järvilohista, -taimenista ja kuhista. Hankkeessa merki-tään yksilöllisesti noin 27 000 järvitaime-nen ja -lohen poikasta. Merkintätutkimuk-set käynnistyvät laajemmin keväällä 2012.

Lisäksi Mäntyharjunreitillä kerätään tie-toja rasvaevällisistä, luonnossa syntyneistä

taimenista sekä järvi- että koskialueilta. Luonnossa syntyneen taimenen erottaa rasvaevästä, joka puuttuu istutetuilta tai-menilta. Mäntyharjunreitillä tietoja voi ilmoittaa sähköisesti www.puula.fi tai suo-raan hankkeen yhteyshenkilöille.

Hanketta hallinnoi Etelä-Savon elin-keino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ra-hoittajiin kuuluvat mm. Metsähallitus, Etelä-Savon maakuntaliitto, ELY-keskus, kalastusalueet, kunnat ja viehelupa-alueet.

Lisätietoja: Kalastusbiologi Lasse Hyytinen, p. 040 703 7838, www.ely-keskus.fi\ etela-savo\kestavakalastus

Hossa koukuttaaVuoden 2011 retkikohteeksi valittu Hossan retkeilyalue on Kainuun suosituin luonto-kohde. Hossaan houkuttelevat vesistöjen kirjavoittamat maisemat, kuulut kalavedet, luonnonrauha ja hyvät palvelut.

Hossa on erinomainen kalastuskohde. Kalastajille on tarjolla järviä ja lampia sekä virtavesiä kuten Hossanjoki. Vedet ovat kirkkaita ja puhtaita.

Hossassa on 100 km retkeilyreittejä ja 60

Valtion kalastuksenhoitomaksuja ja lääni-kohtaisia viehekalastusmaksuja voi tilata mobiililupina vuoden 2012 alusta alkaen. Matkapuhelimella toimivassa palvelussa asiakas tilaa luvan puhelimeensa. Lupamak-su veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä.

Maa- ja metsätalousministeriön perimiä kalastuksenhoitomaksuja ja läänikohtaisia viehekalastusmaksuja on jo voinut maksaa mm. verkkopalvelussa, mutta uusi mobiili-maksaminen tekee luvan hankkimisen en-tistä helpommaksi. Arvion mukaan jopa neljännes kalastusmaksuista maksetaan lähitulevaisuudessa mobiilina.

Kalastaja voi ajasta ja paikasta riippumat-ta ostaa matkapuhelimella kalastusluvan seuraavasti: Hän soittaa 0600-alkuiseen palvelunumeroon, josta kuulee äänitiedot-teen. Siinä kerrotaan luvan hinta. Lyhytai-kaisissa viikkoluvissa pyydetään antamaan ensimmäinen voimassaolopäivä.

Heti puhelun jälkeen kalastaja saa teks-tiviestin, jossa pyydetään lähettämään vas-tauksena kalastajan nimi. Tämän jälkeen kalastaja saa matkapuhelimeensa lupavies-tin. Vuosilupien kohdalla lupa on voimassa heti lupaviestin saavuttua, lyhytaikaisissa luvissa ensimmäisenä ilmoitettuna voi-massaolopäivänä.

Palvelu on toteutettu Metsähallituksen käyttämällä mobiililupajärjestelmällä, jon-ka toimittaja on Aina Group -konserniin kuuluva Uphill Oy.

Katso s. 20.Lisätietoja: metsa.fi/kalastus, mmm.fi

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke etelä-savoon

Valtion kalastusmaksut nyt kännykällä

Kutupesien inventointi kertoo kutevien kalojen määristä ja koosta.

hoidettuja latuja. Vesiretkeilymahdollisuu-det ovat maankuulut. Retkeilyalueen pinta-ala on 9 000 hehtaaria, josta vesialuetta on 2 000 hehtaaria.

Majoitus- ym. palveluita on tarjolla eri-tyistarpeiden mukaan. Luontokeskuksen uusi näyttely avaa ikkunan alueen ihmis-ten ajatteluun Värikallion taiteilijoista aina sadan vuoden päähän.

PauliMäättä

Hossa

76

Kesäkuussa 2011 aloitettiin Suomen, Ruot-sin ja Norjan välinen kolmivuotinen Inter-reg-hanke, jonka tavoitteena on elvyttää uhanalaisia ja lisääntymiskyvyttömiä jo-kihelmisimpukan eli raakun populaatioita. Hankealue käsittää koko pohjoisen Fenno-skandian.

Hankkeessa kehitetään pohjoismaista yhteistyötä raakun suojelemiseksi ja mene-telmiä uhanalaisten raakkupopulaatioiden elvyttämiseksi. Tarkoituksena on selvittää hankealueen raakkupopulaatioiden tilaa sekä syitä populaatioiden taantumiseen ja simpukoiden lisääntymisen loppumiseen. Geneettisin tutkimuksin puolestaan selvi-tetään populaatioiden geneettistä raken-netta, leviämishistoriaa ja isäntäkalariip-puvuutta.

Isäntäkalariippuvuutta tutkitaan myös kokeellisesti infektoimalla kaloja raakun toukilla sumputuskokeilla ja laboratorios-sa. Tarkoituksena on selvittää, ovatko jot-kin raakkupopulaatiot lisääntymisessään

riippuvaisia merilohesta vai riittävätkö paikalliset purotaimenkannat raakkujen toukkien väli-isänniksi. Samalla kehite-tään menetelmiä raakkujen keinotekoiseen kasvatukseen laboratoriossa ja myöhem-pään luontoon palauttamiseen.

Suurin osa isäntäkalatutkimuksista teh-dään Iijoen vesistöalueella, jossa on jäljellä alkuperäiset lohi- ja meritaimenkannat. Siten hankkeella on yhteisiä tavoitteita Ii- joen vaelluskalakantojen elvytyshankkei-den kanssa.

Hanketta vetää Metsähallituksen Lapin luontopalvelut. Muita toimijoita hankkees-sa ovat Pohjanmaan luontopalvelut, Lapin ELY-keskus, Jyväskylän yliopisto sekä nor-jalaiset ja ruotsalaiset yhteistyökumppanit. Hanketta rahoittaa EU:n aluekehitysrahas-to, Suomen ELY-keskus sekä hankepartne-rit omalla rahoituksellaan.

PanuOulasvirta,projektipäällikköMetsähallitus

raakkuja elvytetään

Eero Moilanen raakkupurolla tarkastamas-sa kalasumppuja. Taimeniin ja lohiin tarttui heti jokihelmisimpukan glokidiotoukkia, kun sumput oli saatu puroon.

Vapapäivänä 9.6. – nuoret kalaan ilmaiseksiNuoret voivat tänäkin vuonna aloittaa ke-säloman rennosti kalastaen. Metsähallitus järjestää yhteistyössä Suomen vapaa-ajan-kalastajien keskusjärjestön kanssa 9.6.2012 kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastus-tapahtuman: Vapapäivän.

Tapahtuma järjestetään nyt kolmatta ker-taa. Mukana on kaikkiaan neljätoista Metsä-hallituksen virkistyskalastuskohdetta.

Tule paikalle ja ilmoittaudu oranssilla

salo (Teijo), MatildanjärviIkaalinen, Teerilampilammi (Evo), NiemisjärvetYhteyshenkilö: janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi

Kinnula, KoirajärvetYhteyshenkilö: juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

Mikkeli, Mikkelin Valkea Yhteyshenkilö: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi

nurmes, Peurajärvi lieksa, RuunaaYhteyshenkilö: risto.tarikka@vapaa-ajankalastaja.fi

Kuhmo, Syväjärvi rovaniemi, Vikaköngäs ristijärvi, Laahtanen sievi, Maasydänjärvi ja Ahvenlampi sodankylä, AhvenlampiTaivalkoski, Kylmäluoma Vaala, Manamansalo Yhteyshenkilö: petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi

Metsähallitus-liivillä varustautuneelle op-paalle. Häneltä saat vaatteisiin kiinnitettävän merkin, joka toimii kalastuslupana koko Va-papäivän ajan. Paikalla on oppaita, jotka ovat valmiita auttamaan ja opettamaan kaikkia kalastuksesta kiinnostuneita. Vapapäivänä kisaillaan myös kohteiden välisestä kunin-kuudesta. Auta oma paikkakuntasi voittoon!

Lisätietoja: www.metsa.fi/kalastus

8

KalaVesIen HoITo

Aurinko laskee ja pakkasusva kohoaa rannoille. Yhtäkkiä alkaa tapahtua.

9

Mitenhän Umpi-Valkeainen antaa tai-menta näin sydäntalven aikaan, ar-

vuuttelen puhelimessa kun sovimme Juha Väisäsen kanssa Hossan pilkkireissusta tammikuun puolivälissä.

– Sitähän ei tiedä ennen kuin menee ja kokeilee, Väiski vastaa.

Tuosta tuntee oikein person kalastajan: se lähtee kalalle eikä jää odottamaan ehkä parempaa aikaa tai mukavampaa säätä.

Kaunis taimen hangellaAurinko tekee nousua jossain harjun taka-na. Kuuden tuuman kaira puree nimensä

mukaisen Umpi-Valkeaisen jäätä. Har-jujen välissä olevaan kahden kilometrin mittaiseen lampeen tai siitä pois ei laske pienintäkään puroa, ja vesi on kirkasta. Lähdelammen syvin paikka putoaa 25 metriin. Metsähallitus istuttaa kuusamo-laista kantaa olevaa luonnontaimenen kak-sivuotiasta poikasta, jotka kasvavat täällä tavattoman hyvin. Pyyntikokoista kalaa, saati kirjolohta, tähän veteen ei ole istutet-tu koskaan.

Isoiksi kasvavat ahvenet Umpparilla ovat olleet aina omasta takaa.

– Tuttava on saanut täältä pilkillä 4,5 ki-

lon taimenen. Minulla suurin on kaksiki-loinen. Isoin ahven on puolitoistakiloinen. Se tuli kesällä pikkuvaappua vetämällä, Väiski muistelee.

Väiski ja Jorma Mikkonen kairaavat rei-ät ja saavat katkaravuilla syötetyt isot mor-rit veteen. Minä seuraan esimerkkiä.

– Saaren kupeessa on viitisen metriä vet-tä, Jorma sanoo.

Minulla siima jää löysälle jo kolmen metrin jälkeen… Mitä hittoa, se on jo ka-lan suussa! Saan kalan kiinni ja vedän sen jäälle. Hangella potkii kolmekymmensent-tinen kaunis taimen. Irrottelen varovasti

Teks

ti ja

kuv

at T

uom

o P

irtt

imaa

1110

Kirjolohesta taimeneenMetsähallitus on vähentänyt kirjolo-hen istutuksia taimenen hyväksi Hos-san alueella. Amerikan mantereelta kotoisin oleva tulokaslaji on korvattu lähiseudun taimenella niissä vesissä, joissa taimen kasvaa hyvin. Kirjolohta istutetaan lähinnä luontokeskuksen lähilampiin.

Pyyntikokoisen kalan istuttaminen on vähentynyt, nykyään pääpaino on poikasistutuksissa. Taimenet istu-tetaan vesiin, joissa niiden on nähty kasvavan hyvin. Tällaisia paikkoja Hos-sassa ovat Umpi-Valkeaisen lisäksi esimerkiksi Iso-Valkeainen, Pitkä-Hoi-lua ja Kokalmus.

Kalastajat ovat käyntikerroillaan ää-nestäneet tällaisen filosofian puolesta.

– Hossassa kalastajamäärät ovat nousseet, kirjolohipaikoilla ne ovat laskussa, sanoo eräsuunnittelija Kari Sarajärvi. – Luonnossa kasvaneen tai-menen saaminen on hieno kokemus. Kalastajat arvostavat sitä eri tavalla.

ison morrin kalan leuasta ja lasken kalan takaisin.

– Kun alku oli noin räväkkä, niin ei se tämän päivän ainoaksi kalaksi jää, Väiski arvelee.

Pienellä kiireellä syötän morrin uudes-taan ja jään odottamaan jatkoa. Nyt sen-tään ehtii laskeutua pohjaan. Eikä sitten pitkään aikaan mitään kuulukaan.

Se oli tutustumistarjous.

Iso ahven – aina hankalaVäiski näyttää vastapäistä matalaa lahtea.

– Tuo on keväällä kutuaikana lauttanaan kymmenpiikkiä, ja se on taimenen ruokaa jos mikä. Kymmenpiikki on mahdottoman rasvainen kala ja sillä nämä taimenet kas-vavat niin hyvin.

Sen näki käsissä käyneestä kalastakin. Taimen oli paksu ja hyvävointinen.

Ahvenen hyvän kasvun takana on jär-vikatka, jota Umpi-Valkeaisessa on paljon. Väiski nostaa kuin näytiksi jäälle paistin-karkean ahvenen, puhtaan valkomahaisen kaunottaren.

– Taimen ja iso ahven, ne ovat ne haas-teet ja mielenkiinnon kohteet, Väiski poh-tii pilkkimistään. – Kun on omalla taval-laan tällainen kalahullu, sitä ajattelee, että taimen on enempi luonnonmukainen kuin kirjolohi. Ja aina taimen on vaikeampi pyy-dettävä.

Iso ahven… No, se osaa olla hankala aina. Haasteellinen, sanotaanko niin.

rakkaus Hossan vesiin– Umpi-Valkeainen ei ole missään mielessä helppo paikka, Väiski varottaa.

Kristallinkirkas vesi sen tekee.– Tällaisessa paikassa pitää vähän huo-

mioida, miten täällä käyttäytyy. Varsinkin talvella taimen on joskus tosi ranttu.

Erityisen isot lätkät ja räikeät huomio-värit Väiski jättäisi täällä ohjelmasta pois. Hänen vieheinään ovat morrit, tasapainot ja perhot. Syöttinä on katkarapuja tai mui-kunpalasia.

– Mutta kannattaa katsoa sellaiset veh-keet, että niillä edes teoriassa saa useam-man kilon taimenen ylös.

Siis kunnon siima, kunnon koukut ja kuuden tuuman kaira ovat oikeita varustei-ta Umpparille.

Kajaanilaisen Väiskin rakkaus Hossan seudun vesiin syttyi jo 1970-luvun alussa.

– Ei Kainuussa loppujen lopuksi ole monta potentiaalista taimenpaikkaa eikä varsinkaan tällaisissa maisemissa, Väiski levittää käsiään.

Mies on kulkenut Hossassa niin yksin, perheen kanssa kuin Kainuun vapaa-ajan-kalastajien yhteisillä retkillä. Vuokrakäm-pät ovat hyvä mahdollisuus viettää useam-pia vuorokausia peräkkäin alueella.

Tammikuussa tarjottavanaTammikuinen päivä kuluu huomaamatta. Vaihdamme kertaalleen paikkaa, tuliste-lemme tovin ja keitämme kahvit. Sitten takaisin töihin: eivät ne taimenet sieltä it-sekseen tule.

Aurinko laskee ja pakkasusva kohoaa rannoille. Jorma on siirtynyt keskelle jär-veä syvän rintuukseen hakemaan isoja ah-venia. Me Väiskin kanssa kairailemme ran-taviivan viereen reikiä. Umpi-Valkeaisen rannat ovat jännät. Monin paikoin pilki-tään sylkäisyn päässä rantaheinistä mutta siimaa on vedessä viisi metriä.

Muutama 30-senttinen taimen käy tar-jolla ja pääsee takaisin veteen.

Yhtäkkiä alkaa tapahtua: tärppi ensin Väiskille, sitten minulle. Kumpikin karkaa, sitten Väiski saa taimenen ylös. Minulle

kunnon tärppi, siima sirahtaa äkäisesti – ja irti. Tuleeko uudelleen? Tulee!

Lyhyessä ajassa meillä on hangella kol-me kaunista taimenta. Syönti loppuu, hä-märtyy. Pakkanen alkaa kiriä nopeasti.

Pakkaamme tavarat ja kävelemme Jor-man luo. Miehen saappaan vieressä koh-van läpi polkaistussa vesialtaassa pötköttää kaksi 300-grammaista ahventa.

Saatiin, mitä tultiin hakemaan. Nähtiin, mitä Umpi-Valkeisella on tammikuussa tarjottavana. Kannatti tulla.

1110

Teks

ti Tu

omo

Pir

ttim

aa

Kuv

a H

annu

Hut

tu

Tuikki.fi on Metsähallituksen kehittä-mä ilmainen palvelu, joka toimii sekä

saalisilmoituksena että kalastajan omana kalastuspäiväkirjana. Saalisilmoituksen voi jättää rekisteröitymättömänä, mutta rekisteröitymällä saa käyttöönsä koko pal-velun repertuaarin: kalapäiväkirjan, johon saa helposti talteen alueittain saaliin, ot-tivieheet, sään, valokuvat ja kalastusker-tomuksen. Saalistiedot voi tallentaa niin Metsähallituksen vesiä kuin yksityisvesiä koskien.

Asetuksista voi säätää omien saalistie-tojensa julkisuutta. Päiväkirja voi pysyä kokonaan henkilökohtaisena, sen saa nä-kymään omille kalakavereilleen tai tiedot voivat olla kokonaan avoimia. Valinta on kokonaan käyttäjästä kiinni.

Saaliin tallettamisen jälkeen vilkaisen mitä Umpi-Valkeaiselta on aikaisemmin il-moitettu. Se selviää kun pääsivulta etenee raportteihin. Lupa-alueeksi Hossa, kohteek-si Umpi-Valkeainen ja Muodosta raportti. Kovin monta kalastajaa ei ole Umpparilta saalisilmoitustaan jättänyt, mutta niistäkin vähistä hahmottuu millaisesta vedestä on

Tuikki.fi kehittyy palautteiden perusteella Metsähallitus laajentaa ja parantaa sähköistä kalapäiväkirjaansa käyt-täjiltä tulleiden toiveiden mukaises-ti. Vuonna 2012 palvelua kehitetään monipuolisemmaksi. Esimerkiksi re-kisteröitymistä ja tietojen jakamista kalakavereille helpotetaan. Myös päi-väkirjan käyttäminen ja palautteiden antaminen matkapuhelimella on jat-kossa kätevämpää.

Tavoitteena on, että saalispäivä-kirjan käyttö olisi entistä helpompaa ja yhä useampi kalastaja omaksuisi päiväkirjan käytön osaksi harrastus-taan. Se toisi hyötyä kalavesien hoidon suunnittelussa ja auttaisi viime kädes-sä myös saalisilmoituksensa palautta-nutta kalastajaa.

Kalapäiväkirjaa ja virtuaalikalastusta

kyse: saaliista 85 prosenttia on taimenta, loppu ahventa. Muuta tässä lammessa ei näköjään ole. Saalis on saatu pilkkimisen lisäksi perholla, heittouistimella ja vetouis-telemalla.

On mielenkiintoista, kuinka jo kouralli-nen saalisilmoituksia antaa suuntaa kala-veden laadusta. Entä sitten kun katseltava-na on vuosien materiaali? Kunhan Tuikki.fi nousee siivilleen, siitä tulee mielenkiin-toinen paikka kalareissun suunnittelussa aikaisemmin käymättömälle paikalle: en-sin surfaillaan virtuaalikalassa, sitten läh-detään tositoimiin.

Siivilleen noustakseen Tuikki.fi kaipaa saalisilmoituksia kalastajilta. Kyllä sen verran pitää viitsiä saaliillaan kehua… ja toisaalta: myös ne tyhjät reissut kannattaa ilmoittaa, ne vasta tärkeitä ovatkin. Saali-silmoituksia hyödynnetään nimenomaan kalaveden hoidossa ja hoidon suunnitte-lussa, joten kaikki saalistiedot ovat ääret-tömän tärkeitä. Ilmoitusten yksi käyttötar-koitus on istutusten ohjaaminen ja siihen tarvitaan kaikki mahdollinen tieto mitä vesistä on saatu tai ei ole saatu.

Kalareissu on takana, edessä kalojen perkaus, ruuanlaitto – ja kalastuspäiväkirjan täyttäminen. Se näplätään nykyään nettiin, osoitteeseen www.tuikki.fi.

Esimerkki saalispäiväkirjasta saatavista tiedoista:

Ruunaan kosket 2011 • saalisilmoituksia 117 kpl • saalista yhteensä 313 kg • yleisin kalastusmuoto perhokalastus • 54,9 % saaliista saatiin perholla

Murroo-Siikakoski: • saaliista 88,2 kg taimenta ja 115,91 kg kirjolohta

12

sisävesissä kasvaa laatukalaa

13

Ammatikseen kalastavalla on joskus hyviä päiviä, hetkittäin vielä parem-

pia, mutta välillä myös niitä huonompia. Joka tapauksessa kala on mitä parhainta lähiruokaa, ja tehokkailla pakastusmene-telmillä muikustakin saa vastapyydetyn kalan makuisen vientituotteen.

– Raudat ylös ja eikun kotirantaan, huik-kaa kerimäkeläinen kalastaja Auvo Pek-kinen noin kolmen tunnin pohjanuotan vedon jälkeen.

Ja mikäpä on huikatessa, sillä Pekkisen ja hänen poikansa Paavo Pekkisen kippa-roimien kahden kalastusveneen termosäi-liöissä on noin 2 700 kiloa oikeankokoista ja nolla-asteiseksi jäähdytettyä Puruveden muikkua matkalla jalostukseen.

Yksi veto 18 metriä korkealla ja 300 met-riä pitkällä pohjanuotalla tutulla kalapai-kalla syyskuussa riitti tällä kertaa.

– Huippusaalis. Harva porukka on yli tuhatta kiloa saanut ja vielä harvempi yli kahta tuhatta kiloa, Paavo pohtii.

Myös Auvo kuvaa vetoa huippusaaliiksi, joita ei välttämättä satu kymmeneenkään vuoteen.

Muikusta vientituote?Noin 2 700 kiloa maittavaa ja taatusti tuoretta lähiruokaa kuulostaa enemmän

sisävesissä kasvaa laatukalaa

kuin hyvältä, mutta jokin mättää. Koti-mainen kala ei maistu kuten ennen, ja samalla kalan ja kalatuotteiden tuonti kasvaa.

Kalamarkkinatkaan eivät ole enää kuten ennen. Pyydettävälle kalalle pitää nyt olla valmis osoite jo ennen vesille lähtöä. Pekki-setkin olivat vasta sunnuntaina hakemassa maanantaille tuoretta kalaa, vaikka myös perjantaina ja lauantaina olisi ollut erin-omainen kalakeli.

Kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta uskoo kuitenkin, että kotimaisella kalalle tulee kysyntää lähiruokabuumin mukana. Pyy-dettävää riittää, kunhan se saadaan myös oikealla tavalla kuluttajille. Tiitinen arvioi kalan uuden tulemisen tapahtuvan suur-keittiöiden kautta.

Lappeenrannan kalasatamaan on val-mistunut koko Vuoksen alueen kalasta-jia palveleva irtopakastuslinjasto. Perattu muikku pakastuu spiraalilinjalla miinus 18–20 asteeseen puolessa tunnissa.

– On yhtä hyvää kuin suoraan järvestä pyydetty kala, Tiitinen kehuu.

Irtopakkanen mahdollistaa saalishuip-pujen pakastamisen, kotimaisen jatkojalos-tuksen kehittämisen ja myös mahdollisen vientikaupan.

– Järvissä kasvaa huipputuote, kunhan vain saadaan asioita vietyä eteenpäin. Esi-merkiksi Keski-Euroopassa kevät ja kesä ovat kalan kysynnän parasta aikaa; kevät-talven nuottauskalan pakastus sattuisi sii-hen erittäin hyvin, Tiitinen pohtii.

Auvo Pekkinen kalastaa pääasiassa muik-kua. Kesäaikaan pääasiassa pohjanuotalla Puruvedellä ja troolilla muun muassa Hau-kivedellä ja Kermajärvellä Metsähallituksen luvilla. Talvella kalaa nousee nuottaamalla.

Teks

ti ja

kuv

at V

esa

Mar

tikai

nen

Lähiruokabuumin arvellaan tuovan uudenlaista kysyntää myös kotimaiselle kalalle. Samaan aikaan sisävesien ammattikalastajat ovat ikääntymässä.

14

• ulottuu Lappeenrannasta Nurmekseen, latvavesiä Kainuussa ja Venäjän Karjalassa

• laskee Vuoksea pitkin Imatrankosken kautta Laatokkaan Venäjälle

• pääallas useasta järvestä muodostuva ja pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurin järvi Suur-Saimaa

• muita järviä muun muassa Pielinen, kaikkiaan yli 10 000 erikokoista järveä

• ammattikalastajia reilu 120, kalanjalostajia alueella hieman yli 50

Vapaa mutta sitova ammattiSisävesien ammattikalastajat ikääntyvät. Kalatalouden keskusliiton tietojen mukaan järvillä kalastavien määrä onkin vähen-tynyt 60 prosenttia 1980-luvun tasosta. Pääasiassa on tipahtanut elannokseen osa-aikaisesti kalastavien määrä.

Euroissa liki kuuden tonnin kertasaalis houkuttaa, mutta Auvo Pekkinen muistut-taa, että kalakannat vaihtelevat ja kalan reaalihintakaan ei ole pysynyt kulujen

ammattikalastus sisävesillä

• Ammattikalastaja saa pyytämästään saaliista ja sen jalostamisesta vähin-tään 30 prosenttia kokonaistuloistaan.

• Vuonna 2009 ammattikalastajia 321, joista päätoimisia 220 ja sivutoimisia 101.

• Kokonaissaalis vuonna 2009 yhteen-sä 3,9 miljoonaa kiloa, josta muikkua 2,5 miljoonaa kiloa.

• Saaliin arvo on 6 miljoonaa euroa.

Lähde: ELY-keskus, RKTL

Välineet kuntoon. Auvo ja Riitta Pekkinen kunnostavat pohjanuotan saaliin nosto-pussia ennen järvelle lähtöä. Alla Auvon itsensä hitsailema kalastusalus.

Vuoksen vesistöaluesuomen suurin sisävesistö

• Metsähallituksen hallinnassa vesiä 14 000 hehtaaria, joilla ammatikseen kalastaa noin 20 kalastajaa

• tärkein ammattipyynnin kala muikku, jota pyydetään pelkästään Etelä-Saimaalta 250–300 000 kiloa, muikun kannat ovat hyvät, Pielisessä liikaakin pientä kalaa

• ammattikalastuksen kehittämiselle hyvät mahdollisuudet, norppakannan kasvu ja levittäytyminen voi johtaa uusiin kalastusrajoituksiin.

Lähde: Suomen ympäristökeskus, Kalatalouden keskusliitto, Metsähallitus

nousun mukana. Kalaa on saatava monin-kertainen määrä siihen mitä silloin kun hän aloitti 1973.

Tuolloin talvinuotalla 10–15 000 kilon saalis talvessa antoi joka ukolle saman pal-kan, mitä muuallakin. Nyt sama kalamää-rä ei jätä enää mitään.

– Saaliit ja ansiot vaihtelee suuresti, ja hyvinä vuosina vain pitää yrittää tehdä puskuria, että pystyy sitten toimimaan huonoinakin vuosina.

Nyt 29-vuotias Paavo Pekkinen sanoo, että ymmärtää hyvin, miksi nuoret eivät välttämättä innostu kalastajan ammatista. Aina ei paista aurinko, ole tyyntä, valoisaa ja mukavaa.

Paavo Pekkinen on kuitenkin tykännyt vapaasta ja luonnonläheisestä ammatista.

– Kun kävin koulut ja armeijan pois, niin sen jälkeen en ole muita töitä tehnyt.

15

Metsätalouden uusi ympäristöopas vastaa niihin muutoksiin, joita met-

sätaloudessa, ympäristönsuojelussa ja yh-teiskunnassa on tapahtunut seitsemässä vuodessa edellisen ympäristöoppaan val-mistumisen jälkeen. Uusittu ympäristö-opas ei rajoitu vain metsien käsittelyyn, vaan toimintaympäristö nähdään koko-naisvaltaisesti. Luonnonvarojen käyttöä tarkastellaan entistä laajemmin ekosystee-mipalvelujen kautta.

Mitä uusittu ympäristöopas merkitsee käytännössä kalavesien, kalastuksen ja vir-kistyskalastajan kannalta?

suojavyöhykkeillä parannuksiaPyrkimys erityisesti latvavesien laa-

dun parantamiseen on nyt entistä voi-makkaampi. Tavoitteena on, että met-sätalouden toimilla ei saa olla kielteistä vaikutusta vesien laatuun. Toisin sanoen metsätalouden toimien seurauksena ei saa päästä vesistöihin eikä pienvesiin maa-ainesta, humusta tai ravinteita. Käytän-nössä vesien ympärille pitää aina jättää riittävät suojavyöhykkeet, onpa kyseessä sitten puun korjuu, maanmuokkaus tai vanhojen ojitusalueiden kunnostus. On

Metsähallituksen metsätalouden uusittu ympäristöopas julkistettiin elo-kuussa 2011. Se on ladattavissa osoit-teesta www.metsa.fi/metsatalous. Opasta on myös saatavana painettua kirjana Metsähallituksen asiakaspal-velupisteistä. Kirjan hinta on 10 €.

hyvä pitää mielessä, että Metsähallituksen mailla ei ole ojitettu uusia alueita vuoden 1994 jälkeen.

Suojavyöhykkeen leveys vaihtelee met-sätalouden toimenpiteen voimakkuuden, maalajin ja maaston kaltevuuden mukaan mutta on aina vähintään kymmenen met-riä. Tilanteen vaatiessa suojavyöhykkeen leveys voi olla jopa 30 metriä.

arvokkaat purojen varretPurojen varsilla on usein monimuotoisuu-den kannalta arvokkaita elinympäristöjä, jotka jätetään aina metsänkäsittelyn ulko-puolelle. Puronvarsien puuston ja kasvil-lisuuden säilyttäminen ei ole tärkeää vain latvavesien laadun turvaamiseksi. Puron-varsilla on eritystä merkitystä myös lohi-kalojen ravinnon tuottajana, monimuotoi-sen metsälajiston turvaajana ja arvokkaina riistan elinympäristöinä.

Palautteiden tärkeä merkitysMetsätalouden ympäristöoppaan vaati-musten toteutumista seurataan vuosittain osana Metsähallituksen ympäristö- ja laa-tujärjestelmää.

Myös yleisö- ja asiakaspalautetta kuun-

nellaan herkällä korvalla. Vapaa-ajanka-lastajien palautteella on merkitystä toimin-nan kehittämisessä, joten vesien laatuun ja kalastukseen liittyvistä havainnoista kan-nattaa antaa palautetta saalispalautteen yhteydessä.

Yhdessä kehitämme hienoa harrastus-tamme edelleen osana kestävää luonnon-varapolitiikkaa.

Metsätalouden uudessa ympäristöoppaassa

HuoMIo VesIensuoJeluun

Metsätalouden uuden ympäristöoppaan myötä Metsähallitus jatkaa edelläkävijän roolia luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristönsuojelun yhteensovittamisessa. Vesien laatuun ja erityisesti latvavesien kalastuspaikkojen veden laadun ylläpitoon kiinnitetään nyt entistä tarkempaa huomiota.

Teks

ti A

ntti

Ots

amo,

Ym

päri

stöp

ääll

ikkö

Lohikaloistamme taimen ja lohi kutevat syksyisin, ve-sien viilentyessä, virtavesien soraikoille. Niiden suo-jissa hedelmöittyneet mätimunat kehittyvät pitkän talven yli kevääseen saakka.

Mätimunien kehittyminen voi heikentyä, jos vesis-töön huuhtoutuu valuma-alueelta paljon hienojakoista hiekkaa tai muuta kiintoainetta. Kiintoaines tunkeutuu kutusoraikkojen huokosten väliin estäen happipitoisen veden virtauksen soraikon sisällä kehittyville mäti-munille. Myös haitallisten aineenvaihduntatuotteiden poistuminen vaikeutuu. Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutki-muslaitoksen viimeisimpien kokeellisien tutkimuksien mukaan hapenpuutteen vuoksi soraikon sisällä kuo-riutuneet poikaset voivat olla pakotettuja nousemaan soraikosta liian aikaisin vapaaseen veteen: ne eivät ole silloin vielä riittävän kehittyneitä. Koska uintikyky on heikko, poikaset ovat helppoa saalista vedessä odot-taville petokaloille tai veden koville virtauksille. Talven yli elossa säilyneet poikaset eivät siis vielä tarkoita elinkykyisiä suvunjatkajia. Kiiminkijoen valuma-alueen latvapuroilla seurattiin kunnostusojituksien ja niiden yhteydessä toteutettu-jen vesiensuojelutoimenpiteiden (laskeutusaltaat ja ojakatkot) vaikutuksia pohjalla kulkeutuvan kiintoai-neen määrään, taimenen mätimunien kuolleisuuteen ja purojen pohjalla eläviin selkärangatonyhteisöihin. Tutkimus tehtiin kolme vuotta ennen ja kolme vuotta jälkeen kunnostusojituksia sekä ojituksien yläpuolisil-la kontrollialueilla, joihin ei kohdistunut ojituksien vai-kutuksia ollenkaan, että alapuolisilla vaikutusalueilla.

Vesiensuojelutoimenpiteiden todettiin pidättävän kiintoainetta riittävän hyvin. Ojitukset eivät vaikutta-neet suorasti vedenlaatuun, kiintoaineen laskeutumi-

Teks

ti ja

kuv

at P

aulii

na L

ouhi

, Tut

kija

toht

ori,

Oul

un y

liopi

sto

Kuv

a P

anu

Ore

ll

Vesiensuojelutoimenpiteillä on merkitystä

seen eivätkä mätimunien kuolleisuuteenkaan. Ojituk-silla ei havaittu myöskään suoria vaikutuksia kalojen tärkeimpiin ravintokohteisiin eli pohjaeläinyhteisöihin. Alueella samanaikaisesti tapahtuneet laajemman mittakaavan muutokset virtaamissa peittivät alleen kunnostusojituksien vaikutukset.

16

Kiintoaineen kuormittamilla taimenen poikasilla on soraikosta noustessaan isompi ruskuaispussi (ylhäällä) verrattuna ilman kiintoainetta (alhaalla) kehittyneisiin lajitovereihinsa.

Puroissa kulkeutuu paljon hiekkaa pohjaa pitkin pyörimäl-lä ja pomppimalla, mitä ei tavallisilla vesinäytteillä pys-tytä havaitsemaan. Hiekka tukehduttaa soraikon sisällä olevia taimenen mätimunia (oikealla), mutta osa saattaa selvitä hengissäkin (vasemmalla).

tehdä pakastamalla välineet (-18 astetta) vuorokaudeksi tai kuivaamalla ne + 20 as-teessa vuorokauden. Yli 60 asteessa loinen kuolee tunnissa. Välineet voi desinfioida myös Lapin desinfiointipisteissä.

Suomessa lohiloisen levinneisyyden rajana on maaselän vedenjakaja. Loisesta ei ole haittaa maaselän eteläpuolisten, Itä-mereen laskevien jokien lohenpoikasille. Sen sijaan levitessään Jäämereen laskeviin jokiin lohiloinen romahduttaisi lohikannat kokonaan, koska niillä ei ole vastustusky-kyä loista kohtaan. Norjassa loinen on ta-vattu noin 40 lohijoessa, joista pohjoisin on Skibotten-joki, ja Venäjällä Kuolan niemi-maalla Kierettijoessa.

Lohiloinen (Gyrodactylus salaris) on 0,5 millin mittainen lohen iholoinen, joka

elää makeassa vedessä tai vedessä, jonka suolapitoisuus on alle viisi promillea.

Loinen tarttuu lohenpoikasen ihoon sekä eviin ja voi aiheuttaa tämän kuole-man. Lohen lisäksi se lisääntyy myös tai-menen, nieriän, harjuksen ja kirjolohen iholla.

Lohiloinen leviää kalasta kalaan mutta myös kalastajien välineiden mukana. Ka-lastusvälineiden desinfiointi onkin ensi-arvoisen tärkeää lohiloisen leviämisen es-tämiseksi. Kalastusvälineitä ovat kanootti, vene, kahluuhousut ja -kengät, saappaat, vavat, vieheet ja haavit. Desinfioinnin voi

Kalastusvälineiden desinfiointi on ensiarvoisen tärkeää lohiloisen leviämisen estämiseksi.

Tunnista lohiloinen ja estä sen leviäminen

Teks

ti Jy

rki S

atta

lisätietoja lohiloisestalapin elY-keskus, p. 010 60 27000riistan- ja kalantutkimus, Tenop. 020 575 11, www.evira.fi

Kuva Johannes Sipponen

17

Kun kalastaja ylittää Maaselän, kaikki kalastusvälineet on desinfioitava.

Kalastus norjassaNorjassa kalastaessa vaaditaan aina desifiointitodistus, sekä talvella että kesällä. Desifiointi koskee myös ve-neitä, kanootteja ym.

Tenojoessa ja Tenojoen vesistön tunturivesissä kelpaa Suomesta han-kittu desifiointitodistus. Näätämäjoen kalastukseen vaaditaan Norjasta han-kittu todistus.

desifiointipisteet Kalastajan MajataloKarigasniemi, 040 484 8171Tenon tutkimusasema (rKTl) Utsjoki, 0205 7511uulan säästöUtsjoki, (016) 677105nuorgamin lomakeskusNuorgam, 0400 294 669

Lisää desifiointipisteitä löydät Teno-infosta: www.tenojoki.fi

1918

Valvontakierros Linnansaaren norppa-alueella Saimaan Haukivedellä on

juuri päättynyt. Metsähallituksen erätar-kastaja Jyrki Turpeisella on hetki aikaa kertoa meille työstään.

Parasta siinä on miehen mielestä vapaus:– Suurelta osin voin itse päättää, mihin

suuntaan kulloinkin menen.Työkenttään kuuluu lupien tarkastamis-

ta ja laillisuuden valvonta valtion omista-milla maa- ja vesialueilla.

– Valvonnan ennaltaehkäisevä vaikutus on kaikkein tärkeintä. Tämä tarkoittaa nä-kymistä maastossa ja ihmisten tapaamista, Turpeinen valottaa.

Työssään erävalvojana Turpeinen viettää paljon aikaa vesillä. Itäsuomalaisen järvi-luonnon kauneuteen Turpeinen sanoo jol-lain lailla valitettavasti turtuneensa.

– Sitä ei välttämättä aina työssä edes huomaa, Turpeinen harmittelee.

Talvella työllistää erityisesti maastolii-kenteen valvonta: luvattomaan kelkkai-

luun törmää melko usein. Myös ilmoi-tuksia moottorikelkalla tapahtuneista suurpetojen hätyyttämisistä tulee jonkin verran etenkin alueen pohjoisosista.

– Minun alueella se ei kuitenkaan ole läheskään niin laajamittaista kuin pohjoi-sessa jo pelkästään maastoesteiden takia.

Työtä poliisivaltuuksinEnnen erätarkastajaksi ryhtymistä Jyrki Turpeinen työskenteli konstaapelina liik-kuvassa poliisissa. Poliisitovereidensa kan-nustamana hän päätti hakea erätarkastajan paikkaa.

Myös Metsähallituksen erätarkastajilla on joitain poliisivaltuuksia. Erätarkastaja voi tarpeen tullen mm. pysäyttää ajoneu-von ja suorittaa puhalluskokeen.

– Moni ymmärtää rangaistuksen olevan seurausta omasta hölmöilystä, Turpeinen toteaa.

Erilaisista selityksistä lupien puuttuessa voisi toki kirjoittaa vaikkapa kirjan. Viime

talvena Turpeinen yhytti virkistyskalastus-kohteella luvattoman pilkkijän, jolla oli se-litys valmiiksi mietittynä.

– Hän väitti olevansa testaamassa erilai-sia siimoja.

Erävalvojien toiminta perustuu Turpei-sen mukaan hyvin pitkälle kentältä tule-viin ilmoituksiin havaituista rikkeistä.

– Pyrimme reagoimaan ilmoituksiin ti-lanteen ja tarpeen mukaan. Tapausten kii-reellisyyden arvioinnin jälkeen toimimme itse, tai tapauksista tehdään edelleen ilmoi-tus lähimmälle poliisille.

Tekniikka tullut erämaahanErätarkastajan työssä pitää olla valmistau-tunut toimintaan, sillä seuraavan mutkan takana saattaa odottaa melkein mitä tahan-sa. Tyypillisesti erätarkastajan työpäivä kestää kellon ympäri. Päivää venyttää se tosiasia, että tilanteiden selvittelyä ei jätetä kesken.

Turpeinen muistuttaa, että jos tarkasta-

Teks

ti ja

kuv

at K

imm

o P

öri

Maastossa näkymistä, ihmisten tapaamistaErätarkastajan työssä pitää olla valmistautunut toimintaan, sillä seuraavan mutkan takana saattaa odottaa melkein mikä tahansa.

1918

jaa ei saa kiinni, vastaajaan voi jättää vies-tin. Kiireelliset asiat voi ilmoittaa myös suoraan poliisille.

Sen sijaan tietokoneilla erävalvontaa ei pysty tekemään: näyttöpäätteen ääressä kulutettava aika jää vähiin.

Erilaiset nykyajan kännykkä- ja kame-ratekniikat ovat sen sijaan yhä tutumpia Turpeisen asiakkaille. Etenkin suurriistan etsinnässä ja seuraamisessa tekniikkaa käytetään paljon. Tekniikan hyötyjen li-säksi Turpeinen pohtii myös asian toista puolta:

– Jos halutaan säilyttää suomalainen eräkulttuuri, tekniikan käyttöä pitäisi itse kunkin vakavasti miettiä.

Turpeisen oma vapaa-aika kuluu mökil-lä kalastellen tai muuten perheen parissa puuhastellessa. Myös liikunta eri muodois-saan kuuluu harrastuksiin.

Teks

ti K

imm

o P

öri Toimialueesi on Koillismaa. Millaisia työtehtäviä tulee

kalastuksen tiimoilta vuoden aikana vastaan?Tehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kesällä valvotaan virkistys- ja muuta viehekalastusta, syksymmällä ja talvella lähinnä verkkokalastusta. Keväisin valvotaan etenkin luvatonta tai laitonta verkkokalastusta jokialueilla.

olen unohtanut kalastusluvat kotiin. Miten minun käy tarkastuksessa?Sinulle kirjoitetaan näyttömääräys. Joudut näyttämään luvat poliisille seitsemän vuorokauden kuluessa.

Millaisia seurauksia kalastusluvan puuttumisesta voi koitua?Sakko ja mahdollisesti kalastusvälineiden menettäminen valtiolle. Kalastuksenhoitomaksun tai läänikohtaisen viehekalastusluvan laiminlyömisestä koituu 50 €:n rikesakko.

saako erätarkastaja takavarikoida kalastusvälineet? Erätarkastaja saa ottaa haltuunsa kalastusvälineet seuraavissa tapauksissa: Kalastusaikoja, pyydyksiä, pyydysten määrää, pyyntitapoja, alamittoja tai rauhoitussäännöksiä rikotaan. Kalastusta harjoitetaan ilman kalastusoikeutta tai sitä ylittäen. Seisovaa pyydystä ei ole asiallisesti merkitty pyydysmerkein (1.4.2012 alkaen vaaditaan myös henkilötiedot sekä lippu- tai muu merkintä).

Kuinka usein lupia tarkastetaan ja ketkä muut valvovat kalastusta valtion vesillä?Minä tarkastan Koillismaalla noin 200–300 lupaa vuodessa. Erätarkastajien lisäksi valtion vesillä kalastusta valvovat Metsähallituksen kala-asioita hoitavat virkamiehet, puistomestarit, luontovalvojat, erätarkastajan valtuuttamat muut valvojat, Ely-keskus, kalastusalueet, poliisi, rajavartiolaitos.

Mitä pitää tehdä pyynnin yhteydessä vahingoittuneille alamittaisille kaloille?Vahingoittuneen alamittaisen kalan saa kalastaja pitää itsellään. Kuitenkin 1.4.2012 voimaan tulevassa kalastuslain muutoksessa (270/2011) tilanne muuttuu siten, että säädettyä alamittaa pienempi kala tai rapu on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Sama koskee kalaa tai rapua, joka on pyydetty rauhoitusaikana, kielletyllä pyydyksellä tai kielletyllä kalastustavalla.

Voinko soittaa erätarkastajalle havaittuani selkeitä rikkeitä tai epäillessäni luvattomia pyydyksiä kalavesillä?Erätarkastajalle voi ja on suotavaa ilmoittaa havaitsemistaan rikkeistä.

Minkä arvosanan antaisit suomalaisille harrastajakalastajille asteikolla 4–10 lainkuuliaisuuden perusteella?Arvosanaksi antaisin 8,5.

Harrastatko itse kalastusta?Itse kalastan kotirannasta muikkuja yhdellä verkolla kerrallaan.

Maastossa näkymistä, ihmisten tapaamista

Erätarkastaja vastaa

Pertti Kurtti tarkastaa Koillismaalla noin 300 kalastuslupaa vuodessa. Hän osaa myös neuvoa, miten toimitaan, jos lupa on jäänyt kotiin.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela ja erätarkastaja Jyrki Turpeinen tarkastuskierroksella Linnansaaren kansallispuiston norppavesillä.

20

KalasTusluVaT

KalasTuKsenHoIToMaKsun lIsäKsI TarVITseT oIKeanlaIsen luVan

Virkistyskalastuslupa

Kohdekohtainen virkistyskalastuslupa on hankittava Metsähallituksen erikoiskohteil-le, joissa on erityisen arvokasta luonnonka-laa ja/tai istutuskalaa kuten taimenta, har-justa, rautua tai kirjolohta.

Ylä-Lapissa jokainen kunta muodostaa oman virkistyskalastuskohteen, joiden li-säksi on muutamia eriteltyjä kohteita ku-ten Lätäseno Enontekiöllä tai Näätämöjoki Inarissa.

näin ostat luvan Katso s. 24

nuoret edullisesti kalalle Katso s. 26

Viehelupa

Metsähallituksen viehelupa on valtakunnal-linen. Se oikeuttaa kalastamaan kaikilla val-tion vesillä paitsi virkistyskalastuskohteissa ja erityisvesissä (esim. luonnonravintolam-mikot), eli se sopii hyvin paljon liikkuvalle kalastajalle.

Lupa ei oikeuta yksityisvesiin, joita varten tarvitaan esimerkiksi maa- ja metsätalous-ministeriön (MMM) läänikohtainen viehelupa.

Metsähallituksen vieheluvan etuna on se, että lupa on perhekohtainen ja sillä voi ve-touistella usealla vavalla. Luvalla saa myös kalastaa lukuisissa siika- ja lohipitoisissa virtavesissä, joihin MMM:n lupa ei oikeuta.

Lupa ei ole voimassa kolmessa pohjoisim-massa kunnassa.

näin ostat luvan Katso s. 25

Viehekalastusmaksu

MMM

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) vie-hekalastusmaksu on aina läänikohtainen.

Lupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla yksityisillä ja valtion vesillä mutta ei lohi- eikä siikapitoisissa virtavesissä, joihin tarvitaan valtion vesillä kohteen mukaan Metsähalli-tuksen viehelupa tai virkistyskalastuslupa. ELY-keskukset ovat kieltäneet viehekalas-tuksen joiltakin alueilta.

näin ostat luvanNyt voit hankkia luvan myös kännykällä. Soita numeroon ja saat luvan tekstiviestinä. Maksu veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä.

läänikohtainen maksu kalenterivuodelta 29 € (+4,37 € toimitusmaksu) • Etelä-Suomi p. 0600 828 223 • Länsi-Suomi p. 0600 828 224 • Itä-Suomi p. 0600 828 225 • Oulu p. 0600 828 226 • Lappi p. 0600 828 227

läänikohtainen maksu 7 päivän kalastus-jaksolta 7 € (+2,19 € toimitusmaksu) • Etelä-Suomi p. 0600 828 228 • Länsi-Suomi p. 0600 828 229 • Itä-Suomi p. 0600 828 230 • Oulu p. 0600 828 231 • Lappi p. 0600 828 232

Lisätietoja: www.metsa.fi/kalastusMuut maksutavat: www.mmm.fi

KalastuksenhoitomaksuKaikki 18–64-vuotiaat kalastajat maksavat valtiolle joka vuosi kalastuksenhoitomaksun. Maksu on pakollinen kai-kille ikähaarukan kalastajille paitsi ilmaista pilkkimistä tai onkimista harrastaville. Kalastuksenhoitomaksu ei vielä oikeuta kalastamaan, vaan sen lisäksi kalastaja tarvitsee vesialueen omistajan luvan. Valtion vesille luvan voi hank-kia Metsähallitukselta.

nyt myös matkapuhelimella 22 € (+3,67 € toimitusmaksu) kalenterivuodelta ja7€ (+2,19 € toimitusmaksu) 7 vrk:n kalastusjaksolta. Maksu veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä.• Soita numeroon ja saat luvan tekstiviestinä. p. 0600 828 221 Kalastuksenhoitomaksu 2012 p. 0600 828 222 Kalastuksenhoitomaksu 2012 (7 vrk)• Lisätietoja: www.metsa.fi/kalastus, www.mmm.fi, kalastuksen neuvontapuhelin 0100 84 014• Muut maksutavat: www.mmm.fi

21

KalasTuKsenHoIToMaKsun lIsäKsI TarVITseT oIKeanlaIsen luVan

Pyydyslupa

Verkoilla, katiskoilla, syöttikoukulla, rysällä tai pitkälläsiimalla kalastus vaatii valtion ve-sillä pyydysluvan.

Erikoisuutena on mökkiläisen kalastuslupa, jonka voi hankkia jokaisella pyydyslupa-alueella. Vähintään 4 pyydysmerkkiä ostava mökkiläinen saa oikeuden myös vieheka-lastukseen. Mökkiläisen kalastuslupa ei ole voimassa kolmen pohjoisimman kunnan alueella.

näin ostat luvan Katso s. 27

Muut luvat

Yksityisvesillä kalastavaYksityisvesillä kalastaja tarvitsee pyydyk-silleen luvan vesialueen omistajalta, jonka parhaiten tietävät paikalliset asukkaat.

Myös heittokalastaja tarvitsee useisiin yksi-tyisvesiin vesialueen omistajan erillisen lu-van, kun ministeriön läänikohtainen lupa ei käy. Näin esimerkiksi virtavesissä.

ammattikalastajatJos ammattikalastajat haluavat kalastaa valtion vesillä, heidän tulee hakea lupa Met-sähallitukselta.

Yhteystiedot sivulta 4.

Pilkki ja onki

Pilkkiminen ja onkiminen ovat Suo-messa yleiskalastusoikeuksia samaan tapaan kuin sienestys ja marjastus, jotka ovat jokamiehenoikeuksia. ELY-keskukset voivat kieltää onkimisen ja pilkkimisen joiltain erikoisalueilta. Tiedot löytyvät MMM:n kalastustieto-jen karttapalvelusta www.mmm.fi.

useissa kohteissa tarvitaan lupaLupa tarvitaan erikoisalueille. Esi-merkiksi raudun pilkintä useissa Ylä-Lapin kohteissa tai yleensä onginta tai pilkintä virkistyskalastuskohteis-sa vaatii Metsähallituksen virkistys-kalastusluvan.Pilkkiminen ei ole vapaata kohteissa, joita Metsähallitus hoitaa aktiivisesti arvokalaistutuksin. Lupien avulla ka-lastusta voidaan säädellä siten, että arvokas kalakanta on turvassa.

www.TuIKKI.fI

Tuli kalaa tai ei, ikuista kalastusmuistosi

Saalistietoja käytetään kalavesien hoidossa.

232222

KOTKA

KUOPIO

JOENSUU

MIKKELI

KAJAANI

NURMESIISALMI

SAVONLINNA

Sodankylä

KUUSAMO

KEMIJÄRVI

PUDASJÄRVI

Luosto

ROVANIEMI

Inari

Utsjoki

Enontekiö

VAASA

OULU

SEINÄJOKI

KOKKOLA

HAAPAJÄRVI

TORNIOKEMI

VIITASAARI

JYVÄSKYLÄ

TURKU

ESPOOVANTAA

TAMPERE

LAHTI

PORI

HÄMEENLINNA

HELSINKI

LAPPEENRANTA

Koitere

Puruvesi

Höytiäinen

Orivesi

Pihlajavesi

Kiantajärvi

Haukivesi

Kyyvesi

Suontee

Puula

Saimaa

tekojärvi

Lokan tekojärvi

Porttipahdan

Inarijärvi

Suvasvesi

Pyhäjärvi

KeiteleKalla- vesi

Nilakka

Oulujärvi

Lappajärvi

Päijänne

järviPyhä-

Längelmä- vesi

Näsijärvi

Pohjakartta © Karttakeskus, Lupa L5293© Metsähallitus 2012

Kalastuslupa-alue

Yhteislupa-alue

JA

ÄNÄKÄINEN

RUUNAAN KOSKET

HOSSAJOKI

YLI-VUOKKI

HOSSA

SEITENAHVENINEN

KARVIONKOSKI

VIANNANKOSKI

PEURAJÄRVI

NUORTTIJOKIKORVATUNTURI

URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO

KYLMÄLUOMA

LIVOJÄRVI

KOROUOMA

INARINRETKEILYALUE

INARIJÄRVI

NÄÄTÄMÖJOKI

SYVÄJÄRVI

LAAHTANENMANAMANSALO

SAARIJÄRVI

VALKEA

AHVENLAMPI

RAUDANJOKI

LIVOJOKI

SIMOJÄRVI

VIKAJOKIVIKAKÖNGÄS

KEMIJOKI

LEMMENJOKI IVALOJOKI

UTSJOENERÄMAA

KOLIMA-KEITELE

NIEMISJÄRVET

LANGINKOSKI

MELTAUSJOKI

ÄKÄS-KUERJOKI

KAPSAJOKI

SIMOJOKI

MIEKOJÄRVI

TORNIO

JUUTUANJOKILÄTÄSENO

ENONTEKIÖNERÄMAA

TORNION-MUONIONJOKI

PYHÄJÄRVI

KOIRAJÄRVET KAUNISLAMPI

MAASYDÄNJÄRVIJA AHVENLAMPI

MATILDANJÄRVI

KOTALANKOSKET

TEERILAMPI

KEMIHAARA

KEIHÄRINKOSKI

OULANKAJOKI

INARIN ERÄMAA

KalasTusluVaT

Virkistyskalastus valtion vesillä Metsähallituksella on 56 kalastuskohdetta, joihin tarvitaan kohdekohtainen virkistyska-lastuslupa. Kohteissa on usein arvokkaita lohikaloja, jotka lisääntyvät vesistössä luon-taisesti tai istutuksin tuettuina. Virkistyska-lastuskohteilla on yleensä myös kalastajille suunniteltuja rakenteita esimerkiksi tulipaik-koja, laavuja, riippusiltoja, pitkospuita, polkuja ja laitureita. Osa kohteista on tarkoituksella säilytetty erämaisina.

Karttalähde:Pohjakartta © Karttakeskus, Lupa L5293© Metsähallitus 2012

Muistathan, että talviaikaan monet virkistyskalastus-vesistä tarjoavat monipuolisia kalastusmahdollisuuk-sia lohikalojen pilkintään. Monilta kohteilta löytyvät myös lapsiperheille hyvät puitteet yhteiseen talviseen kalastuselämykseen teiden läheisyydessä.

enontekiön, Inarin ja utsjoen kuntien alueet muodostavat kukin yhden virkistyskalastus-kohteen. Niiden sisällä on lisäksi erikoiskoh-teita, kuten Lemmenjoki, joihin kalastaja tar-vitsee kohdekohtaisen virkistyskalastusluvan.

Kalastuslupa-alue

Yhteislupa-alue

Kuv

a M

iika

Sirk

iä

Simojoki, Simo

2322

Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet

Karttalähde:Pohjakartta © Karttakeskus, Lupa L5293© Metsähallitus 2012

23

etelä-suomi

6502 niemisjärvetHämeenlinna/Evo

7581 langinkoskiYHTEISLUPA-ALUEKotka länsi-suomi

6515 MatildanjärviSalo/Teijo

6545 Teerilampi Ikaalinen

6550 Kotalan kosketYHTEISLUPA-ALUEVirrat

6566 KoirajärvetKivijärvi ja Kinnula

6667 KaunislampiKinnula

6576 Kolima-Keitele-koskireitti:Kellankoski, Kymönkoski, KärnänkoskiYHTEISLUPA-ALUEViitasaari

6586 KeihärinkoskiYHTEISLUPA-ALUEViitasaari

Itä-suomi

7552 Mikkelin ValkeaMikkeli

7561 KarvionkoskiHeinävesi

7525 ruunaan kosketLieksa

7521 änäkäisen saarijärviLieksa

7510 Peurajärven Iso-Valkeinen Nurmes

7571 ViannankoskiYHTEISLUPA-ALUEMaaninka

oulu

4525 Kylmäluoman retkeilyalueTaivalkoski

4570 Maasydänjärvi ja ahvenlampiSievi

5502 HossanjokiSuomussalmi

5503 Hossa Kalamiehen paratiisiSuomussalmi

5504 seitenahveninenSuomussalmi

5505 Yli-VuokkiSuomussalmi

5525 syväjärviKuhmo

5540 saarijärviPuolanka

5561 laahtanenRistijärvi

5571 ManamansaloVaala

5572 oulankajokiKuusamo ja Salla

lappi

2590 KorouomaPosio

2595 livojärviYHTEISLUPA-ALUEPosio

2599 livojokiPosio ja Pudasjärvi

2520 MiekojärviYHTEISLUPA-ALUEPello ja Ylitornio

2580 simojoki-yläosaYHTEISLUPA-ALUERanua

2581 simojokiSimo

2587 simojärviYHTEISLUPA-ALUE Simo

2561 MeltausjokiYHTEISLUPA-ALUE Rovaniemi

2563 raudanjokiYHTEISLUPA-ALUERovaniemi

2565 Vikaköngäs, 3 kmRovaniemi

2567 VikajokiYHTEISLUPA-ALUERovaniemi

2568 KemijokiYHTEISLUPA-ALUERovaniemi

2502 Tornion-Muonionjoki ja KönkämäenoYHTEISLUPA-ALUE

2510 äkäsjoki ja Kesänkijärvi YHTEISLUPA-ALUEMuonio ja Kolari

2525 PyhäjärviKittilä

2535 KapsajokiKittilä

3510 ahvenlampiSodankylä

3546 Korvatunturin virkistyskalastusalueSavukoski (Kairijoki, Kemijoki)

3547 VasaköngäsSavukoski (Kairijoki)

3548 KemihaaraSavukoski

3550 nuorttijoen vesistöSavukoski

1550 lätäsenon virkistyskalastusalue, Isokurkkio-PorojärviEnontekiö

1551 enontekiön erämaaEnontekiö

1562 lemmenjoen kansallispuistoInari

1563 urho Kekkosen kansallispuiston virkistyskalastusalueInari, Savukoski, Sodankylä

1564 Inarin erämaaInari

1574 utsjoen erämaaUtsjoki

1565 näätämöjokiInari

1567 Ivalojoki Ivalo

1578 JuutuanjokiInari

1579 Inarin retkeilyalueInari

1580 InarijärviInari

Tarkemmat tiedot virkistyskalastuskohteista löydät netistä.Alueen kartta: www.retkikartta.fiKalastusasiat: www.metsa.fi/kalastusKalapaikkakohtaiset aluekuvaukset, lupaehdot ja kalastusrajoitukset: www.villipohjola.fi > kalastus

Luvan voi ostaa kännykällä.Lupanumerot löytyvät osoitteesta www.metsa.fi/kalastus.

Kuva Henna Savikuja

2524

KalasTusluVaT

Virkistys- kalastuslupaVirkistyskalastusluvat ovat joko kolmen tunnin, vuorokauden, viikon tai koko kauden kestäviä lupia. Luvan hinnat vaihtelevat koh-teiden välillä. Kalapaikkakohtaiset lupahin-nat löydät osoitteesta www.villipohjola.fi > kalastus.

alennettuja hintoja• Alle 18-vuotias: lupa puoleen hintaan

(nuorisolupa).• Alle 15-vuotias: voi kalastaa huoltajan

luvalla samaan saaliskiintiöön.• Perhelupa: hinta kaksinkertainen,

saaliskiintiö kaksinkertainen.• Seuruelupa: hinta -10 %, minimi

henkilömäärä 10.

lupaehdot• Kalapaikkakohtaiset lupaehdot,

rajoitukset ja aluekuvaukset löydät osoitteesta www.villipohjola.fi > kalastus

luvan myyntiKännykälläSuurimpaan osaan kalastuskohteista voit tilata kalastusluvan matkapuhelimellasi. Luvan saat tekstiviestinä. Voit tilata 3 h:n ja 1 vrk:n kalastusluvat, myös alle 18-vuotiail-le. Ota numero talteen ja soita vasta paikan päältä, sillä lupa tulee voimaan heti. Kän-nykkälupa-alueet ja puhelinnumerot löyty-vät osoitteesta www.metsa.fi/kalastus ja www.villipohjola.fi > kalastus.

PuhelimitseKalastuslupia välittää Villin Pohjolan pu-helinpalvelu. Luvan voi tilata numerosta 0203 44122. Avoinna arkisin 8–16. Saat luvan postissa.

netistäKalastusluvat voit ostaa myös verkkokau-pasta www.villipohjola.fi > kalastus.

ToimipisteistäKalastuslupia voi ostaa myös useista Metsä-hallituksen asiakaspalvelupisteistä ja alueen yrityksistä esim. kioskeista ja huoltoasemilta. Luvanmyyntipisteet löydät www.villipohjola.fi > kalastus.

24

MInä en TunneTusTI ole mikään perhokalastaja, vaikka muuten olen har-rastanut kalastusta lähes koko ikäni ja mitä moninaisimmilla tavoilla. Tutuiksi ovat tulleet onget, pilkit, virvelit, katiskat, verkot ja jopa pieni rysäkin. Perhon-heittoa olen kokeillut pari kertaa ja jopa muutaman taimenen päässyt sillä tar-tuttamaan.

Ehkä helpoiten perho eksyy siimani päähän, kun kulkuni suuntautuu pienille istutusjärville, joissa on mahdollisuus uittaa perhoa soutuveneen perässä verkkai-seen tahtiin. Suosikkikohteeni on Salamajärven kansallispuiston alueella sijaitse-va Iso-Koirajärvi. Siellä olen saanut upeita uistelukokemuksia mieltä hivelevässä ympäristössä. Erityisesti viime syksyn reissu on painunut mieleeni.

TuMMaT, sYnKäT uKKosPIlVeT kiersivät Koirajärviä, kun lopetimme ko-kouksen Koirasalmen kämpällä. Polte järvelle oli kova, joten laitoimme kamat kasaan ja suuntasimme järvelle. Sain lainata ystäväni omin käsin tekemää upe-aa bambusälevapaa. Siiman päähän valitsimme edelliskerralla taimenia miel-lyttäneen vihreäsävyisen ottipelin.

Ystäväni asettui keulaan ja ilmoitti toimivansa soutumiehenä. Hänen vaimon-sa otti keskipenkin, ja minä asettauduin lokoisasti perätuhdolle vapa kädessäni.

MuuTaMa aIronVeTo rannasTa ja perhot vetoon. Mutta samassa taivas repesi. Vettä tuli kuin saavista. Siitä huolimatta päätimme jatkaa. Olihan meillä päällä vedenpitävää.

Suuntasimme lähes järven vastarannalle, josta edellisen kerran olimme nosta-neet mukavasti punalihaisia. Kiersimme ja kiersimme, karikkoja ja saaria. Tyhjää. Onneksi sade loppui. Pari kertaa bambuvapa taipui mukavasti, mutta ylös nousi vain pohjaryjää. Ei ole vuodet eivätkä kalastuskerrat veljiä keskenään.

Perhoja vaihdettiin monta kertaa, ja lopulta vapa taipui lupaavasti. Vastaisku ja tunnustelu. Kyllä, on siellä kala, mutta kovin pieni, kun ei juuri vastaan pot-kinut. Ahvenhan sieltä nousi ja ihan ruokakalan kokoinen. Tainnutus, verestys ja talteen siis. Mutta me tulimme yrittämään taimenta. Sen varaan oli laskettu illan ruokailu, joten homma jatkui.

Taas tyhjä kierros. Sitten vapa taipui, ja kyllä, nyt oli oikea meininki siiman toi-sessa päässä. Lyhyt väsytys, ja sain haavia 45-senttisen pilkkukyljen kyytiin. Illalli-nen oli pelastettu. Ahti antoi vielä pari samanlaista ja muutaman ahvenen lisää, jo-ten hymyssä suin ja vesi kielellä saimme rannassa pistää saaliin fileeksi ja pannuun.

JaanaVetikko

Tummat, synkät ukkospilvet kiersivät Koirajärviä. Mutta polte järvelle oli kova, joten laitoimme kamat kasaan.

2524

Hinta: 20 €/viikko, 40 €/kalenterivuosi

luvan myyntiKännykälläSoita automaattinumeroon. Saat luvan teksti-viestinä. Palvelu ei aina toimi prepaid-liittymistä.

Soitto pyydetään vahvistamaan #-merkillä. Nuorisoluvat sivulla 26.

Muut myyntikanavat• Puhelinpalvelu: 0203 44 122• Nettikauppa: www.villipohjola.fi

> verkkokauppa• Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet sekä

ulkopuoliset luvanmyyntipisteet. Katso www.villipohjola.fi.

Oikeudet muutoksiin pidätetään. Asetuksella vahvistetut hinnat: www.metsa.fi/kalastus

lupatyyppi lupanumero p.

Viikkolupa 0600 820 324 19,95 € + mpm (1–3 c)

Vuosilupa 0600 828 062 40,31 € + mpm (1–3 c)

Hinta

Virkistyskalastuskohteiden lisäksi Met-sähallituksella on runsaasti muita vesiä. Näille vesille pääset kalastamaan Metsä-hallituksen valtakunnallisella vieheluvalla.

Metsähallituksen viehelupa oikeuttaa kalas-tamaan uistimella, perholla sekä 21.6. alkaen atraimella, harppuunalla ja jousella, joiden käyttö on kielletty 15.4.–20.6. Kalastus atrai-mella on kielletty lohi- ja siikapitoisissa joissa, koskissa ja virtapaikoissa. Uistelussa voi käyt-tää samanaikaisesti useaa vapaa tai siimaa. Viehelupa on perhekohtainen ja vuosilupa on voimassa kalenterivuoden.

Vieheluvan lupa-alueena on koko maan Met-sähallituksen vesialueet paitsi Inarin, Enonte-kiön ja Utsjoen kunnat. Viehelupa ei myöskään oikeuta kalastamaan Metsähallituksen virkis-tyskalastuskohteilla.

Viehelupa seurueelleViehelupa seurueelle voidaan myöntää kala-paikkakohtaisena erikseen nimettyyn veteen vähintään 10 henkilön seurueelle. Seurueluvan hinta on 4 €/hlö/viikko.

Vieheluvan saaliskiintiö Vieheluvan saaliskiintiö virta- ja koskipaikoissa on korkeintaan 3 lohikalaa/vrk (taimen, lohi, jär-vilohi, kirjolohi, nieriä, harjus). Lisäksi luontais-ten harjuskantojen turvaamiseksi Metsähallitus suosittelee harjuksen kalastuksen välttämistä sen kutuaikana huhti- ja toukokuussa. Suositus koskee erityisesti pienimuotoisten jokialueiden koskisuvantoja. Kiitos huomaavaisuudestasi!

lisää viehekalastuksesta www.metsa.fi/kalastusMetsähallituksen viehekalastuskohteet karttakuvauksin: www.retkikartta.fi

Viehelupa

25

TaKaraIVoon olI JäänYT MuIsTIKuVa pinnassa käyvästä harjuksesta. Näin sen ahneesti syövän päivän ateriaansa pinnasta. Taisi olla silloin väärät perhot, kun mikään ei sillä hetkellä kelvannut. Liekö ollut yhtä nirso kuin ka-lastaja itse.

Mielikuva harjuksesta sai minut lähtemään uudelleen joelle. Päästyäni peril-le tarkkailin tilannetta hiljaa ja mietin, minkä perhon sitoisin siimani päähän. Olin tehnyt pintaperhon, jonka runko oli vaaleanvihreäksi dubattu ja etuosa beigeä foamia. Siiveksi olin sitonut kukonsatulasta pari kirjavaa siikasta. Lo-puksi pyöräytin vielä häkilän siikasten ympärille laskuvarjotyyliin. Samaisella perholla olin saanut aikaisemmin koukutettua hyvänkokoisia harjuksia.

PInTaan IlMesTYI TuIKKI ja sinne suuntasin perhoni. Hyvin sulavasti har-jus nousi pintaan ja ahmaisi perhon. Olipa mukavan kokoinen harri siiman päässä. Ajattelin sen 40 sentin pituiseksi mötkäleeksi.

Harjus tempoi ja vei siimaa. Hyppy paljasti karun totuuden: siiman päässä oli oikea JYTKY. Soinia pitää kiittää tuosta sanasta. Sitähän voi käyttää jopa kalastuksessa.

Syke nousi, ja tämä emäntä meni veteläksi. Heitin ylös toivomuksen: kestä siima, pysy kala kiinni. Toive toteutui, ja haavin kalan. Joskus sitä ei vain yksin-kertaisesti usko näkemäänsä, mutta totta se oli: haavissa oli suurin koskaan saa-mani harjus. Pituutta tällä vonkaleella oli 52,5 senttiä, painoa puolitoista kiloa.

Riemulla ei ollut rajaa ja onnistumisen ilo oli suuri. Jättiläiselle oli kelvannut omin pikku kätösin ja ”omasta päästä” sidottu perho.

HurMIossa aJoIn TaKaIsIn KoTIIn ja herätin jälkikasvun ottamaan ku-via ihmeestä. Vastalauseita kuului, kun kello oli vasta puolenpäivän ja piti nous-ta ylös. Kalastaja ja saalis ikuistettiin kameralle. Kävin vielä Osuuskaupassa punnituttamassa kalan tarkalla vaa’alla.

Juhannuksena jytky maustettiin, käärittiin folioon ja grillattiin hyvässä seu-rassa. Palan painikkeeksi vielä valkoviiniä ja muita ”lisukkeita”.

LeenaTaivalkoski

Harjus tempoi ja vei siimaa. Syke nousi, ja tämä emäntä meni veteläksi.

2726

KalasTusluVaT

26

Olin ylpeä siitä, että opin haarukoimaan kalat nopeasti ylös. Saalista tuli lopulta iso säkillinen ja oli ihan mahtava fiilis.

MuIsTan, Kun olI VIIsIVuoTIas ja olimme vaarin luona viettämässä pää-siäistä. Heräsin aamulla kello kahdeksalta. Kun kaikki olivat heränneet – minä, äiti, isä ja vaari – vaari ehdotti, että lähtisimme pilkille.

Näin päätimme. Sitten tehtiin eväät, pakattiin tavarat ja pilkit ja puettiin pal-jon, ettei jäädyttäisi, koska ulkona oli kova pakkanen.

Autossa olin sekä iloinen että jännittynyt. Mietin, saisinko yhtään kalaa. Pe-rillä alkoi kävely. Niin tai, minä olin pulkassa ja vaari veti minua.

Jäälle PääsTYäMMe äITI KaIrasI minulle reiän ja laittoi pilkkini val-miiksi. Aloin pilkkiä ja minua jännitti. Jo vajaan tunnin kuluttua alkoi tulla kylmä. Pyysin teetä ja vaari antoi sitä mukillisen ja varoitti polttamasta suuta, mutta minä tietysti tyhmänä poltin suuni.

Pakkanen nipisteli kasvojani, kun nyin varovasti pilkkivapaani. Välillä piti vaihtaa reikää. Toisinaan harvemmin, toisinaan useammin. Kerran yritin itse kairata reiän, mutta jäätä olikin metrin verran, eivätkä voimani millään riittä-neet. Vaari joutui auttamaan.

Pian sen jälkeen alkoi kala nykiä pilkkiäni ja reiästä nousi ahvenia, jotka lai-tettiin talteen kalapussiin. Saimme pilkittyä myös muutamia särkiä, mutta ne jätettiin jäälle lokeille ja muille linnuille.

Juoksin välillä ympyrää, koska minulle tuli kylmä. Vaari opetti minua pilk-kimään morrilla. Se olikin tosi tarkkaa puuhaa. Noin puolen tunnin kuluttua teimme jäälle nuotion mukanamme tuoduista puista ja grillasimme makkaraa. Ai, että se maistui hyvältä.

Vaari opetti minua pilkkimään myös haarukkavavalla. Olin ylpeä siitä, että opin haarukoimaan kalat nopeasti ylös. Saalista tuli lopulta iso säkillinen ja oli ihan mahtava fiilis. Opin myös päivän aikana verestämään itse omat saalis-kalani, vaikka puukon käyttäminen rukkaset kädessä olikin hiukan hankalaa.

aIna Kalan saadessanI olin niin iloinen, että olisin voinut hypätä vaikka pilviin. Tunnit kuluivat, ja lopulta piti lähteä takaisin vaarin luo. Siellä vaari opetti vielä minua fileoimaan ahvenen. Sitten teimme niistä vielä ruokaa. Vois-sa paistettuja ahvenfileitä, jotka olivat itse pyydettyjä. Se oli hurjan maukasta.

JenniVetikko,10vuotta

www.TuIKKI.fI

nuoret edullisesti kalalleMetsähallitus haluaa tukea nuorten kalastusharrastusta tarjoamalla ka-lastusluvat edullisesti kaikille alle 18-vuotiaille. Nuorisolupa on aina hen-kilökohtainen.

Virkistyskalastuslupa Kalastaessasi Metsähallituksen virkistys-kalastuskohteilla saat luvan aina puoleen hintaan. Useimpiin kalastuskohteisiin luvan saa helposti kännykällä.

Virkistyskalastusluvasta lisää sivulla 24.

Viehelupa Saat koko maan kattavan vieheluvan viikoksi 5 eurolla ja vuodeksi 15 eurolla. Viehelupa on voimassa valtion vesillä pois lukien eri-tyiset virkistyskalastusalueet ja Ylä-Lapin kunnat Enontekiö, Inari ja Utsjoki.

Luvan saa kätevästi kännykällä. Lupa tulee soiton jälkeen tekstiviestillä.

Viikkolupa p. 0600 820 325 hinta 4,97 € + mpm (1–3 c)

Vuosilupa p. 0600 820 326 hinta 15,07 € + mpm (1–3 c)

Soitto pyydetään vahvistamaan #-merkillä.

Vieheluvasta lisää sivulla 25.

Anna saalispalautteesi

Saat ilmaisen kalastuspäiväkirjan ja hoidetut kalavedet

Saalistietoja käytetään

kalavesien hoidossa.

2726

Kuv

a Ti

mo

Esk

ola

27

Mökkiläisen kalastuslupa ja muut pyydysluvatMökkiläisen kalastuslupia myydään kaikkiin pyydyslupa-alueisiin. Lupa oikeuttaa kalas-tamaan pyydyslupa-alueella seisovilla pyy-dyksillä ja vieheillä (1 vapa/hlö). Mökkiläisen kalastusluvan saa ostamalla vähintään neljä pyydysmerkkiä ja hintaan 24 €. Lupa ei ole voimassa kolmen pohjoisimman kunnan alueella.

Kaikki pyydysluvat ovat perhekohtaisia. Ne ovat voimassa kalenterivuoden.

Metsähallituksen pyydyslupa-alueet voivat olla järvi-, kunta-, kalastusalue- tai vesis-töaluekohtaisia. Niille on määritelty pyydys-lupakiintiöt. Kalastukseen tarvitaan Metsä-hallituksen pyydyslupa, jolla saa kalastaa ns. seisovilla pyydyksillä. Kalastus on koti-tarvekalastusta ja muutamilla alueilla lisäk-si myös erillisillä ammattikalastusluvilla ta-pahtuvaa trooli-, nuotta- ja rysäkalastusta. Kalakannat perustuvat pääosin luonnontuo-tantoon, mutta osaa vesistä hoidetaan myös poikasistutuksin.

Pyydyslupien hinnat

Pienin myytävä yksikkömäärä on 3 yksikköä. Pyydys- merkki = 3 yksikköä, jolla saa pitää pyynnissä esim. 1 verkkoa tai 3 katiskaa jne. Pyydykset on merkittävä pyydysmerkeillä. Kotitarvenuottaukseen (rantanuotta alle 6 m, paunetti) myydään lupia pyydyslupa-alueiden merkittävimpiin yksittäisiin vesiin (10 yksikköä/20 €).Lupia myöntävät vain eräsuunnittelijat. Oikeudet muu-toksiin pidätetään. Asetuksella vahvistetut hinnat löyty-vät osoitteesta www.metsa.fi/kalastus.

Pyydyslupa-alueet ja lupien myyntiYksittäisten pyydysvesien sijainti: www.retkikartta.fi

Pyydyslupia• Puhelinpalvelusta 0203 44 122• Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet• Erilliset paikalliset luvanmyyntipaikat

Tarkemmat tiedot pyydyslupa-alueista sekä erillisistä luvanmyyntipisteistä: www.villipohjola.fi > kalastus

Pyydys

Verkko, pituus 31 metriä 3 6 €

Katiska 1 2 €

syöttikoukku, 30 kpl 3 6 €

rysä, korkeus enintään 1,5 m 3 6 €

Pitkäsiima, 100 koukkua 3 6 €

Yksikkö Hintaolen aIna MIeTTInYT, mikä tekee kalastusreissusta muistorikkaan, sellai-sen, joka muistuu mieleen vielä vuosienkin jälkeen. Onko se saalis, sää, kalaka-verin hyvät jutut, vastoinkäymiset vai kaikki nämä osaset yhdessä?

KuHMon IIVanTIIra-JärVellä kevättalvi 1980-luvun lopulla oli leuto. Kalastimme kalakaverini kanssa puoliammattimaisesti, 30–40 verkolla siikaa, madetta, haukea, ahventa ja taimenta.

Kun ystäväni oli reissussa, naapurini ehdotti:– Otapa tuosta tuliterä kelakka alle, jotta selviet kokureissusta valoisalla.Yksin kun olin, tavallisesti koimme verkot suksipelillä.– Mikäpäs siinä, totesin naapurilleni, vaikka ajokokemukseni kelkalla oli

tuolloin lähes olematon.

alKuMaTKa KoValla Maalla meni hyvin, mutta jäällä noin sata metriä ajettuani – hyvin varovaisesti tosin – kelkka vajosi jää-lumisohjoon. Vesi oli noussut railoista jäälle, ja hangen alla oli paksu sohjokerros, johon kelkka nyt juuttui.

Nuorella miehellä ei ollut vastaavasta tilanteesta kokemusta, mutta sisua riit-ti. Koko lyhyen valoisan ajan yritin repiä, hinata ja kiroilla kelkkaa kovemmalle alustalle ja vauhtiin, muttei siitä mitään tullut.

Pimeän tultua oli pakko antaa periksi ja kävellä omaa kelkkajälkeä naapurin luo ja pyytää apua. Naapuri tuli lapion kanssa, teki pitkän vauhtipedin kelkalle ja niin hurautettiin pois. Hän neuvoi, että vauhdilla olisin päässyt verkkoavoin-noille.

– Ei muuta kuin huomenna uudestaan, naapuri kannusti, mutta minäpoika kuitenkin hiihdin. Saalis oli tosi hyvä, kevään paras. Mutta se piti tarkistaa saalispäiväkirjasta. En muista sitä muuten.

TimoP.Karjalainen

Koko lyhyen valoisan ajan yritin repiä, hinata ja kiroilla kelkkaa kovemmalle alustalle ja vauhtiin,

muttei siitä mitään tullut.

Sinä jätät saalispalautteen. Me hoidamme kalastusta ja kalavesiä

sen mukaisesti. Kirjaa samalla kalastusmuistosi sähköiseen

saalispäiväkirjaan osoitteessa: www.tuikki.fi

T: Metsähallituksen eräväki

Tiedot käsitellään luottamuksellisesti kalatalouden suunnittelujärjestelmässä.

Kalastaja, tehdään sopimus!

WWW.TUIKKI.FI