Aalto-yliopisto, Graafisen suunnittelun jatko-opiskeluseminaari

31.10.2013Anita Rubin

2

Flechtheim uskoi, että uuden tieteen, futurologian, avulla voitaisiin• Estää sodat;• Poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta;• Kamppailla riistoa vastaan;• Demokratisoida yhteiskunta;• Lopettaa luonnon riistokäyttö, ja• Taistella vieraantumista vastaan.

Homo Humanus, uusi parempi ihminen(Flechtheim 1943)

3

Ossip Flechtheimin futurologian neljä perusoivallusta:•Ongelmien ymmärtäminen maailmanlaajuisiksi;•Kompleksisuus ja systeeminen maailmankäsitys (mitään em. ongelmaa ei voida ratkaista vain yhtä osa-aluetta korjaamalla);•Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ymmärtämällä nykyhetkeä;•Moraalinen ja eettinen näkemys, maailmanparannus

4

Tekninen tiedonintressi

Praktinen, tulkitseva (hermeneuttinen) tiedonintressi

Intuitio

Kriittinen tiedon-intressi

Lähde: P. Kyrö, www.metodix.fi

Tutkimus-ongelma

12.04.23 5

Ilmiöiden tasolla nyt tapahtuvaa muutosta

• ei voida analysoida seuraamalla jonkin ilmiön tai tapahtuman määrättyä ja yhdensuuntaista kehityskulkua;

• ei voida selittää pelkästään viittaamalla sosiaalisiin, poliittisiin, taloudellisiin tai edes luonnonlakeihin tai kehityksen sisäiseen logiikkaan,

vaan se

• voidaan selittää ainoastaan systeemisen ajattelun avulla ja viittaamalla lukuisiin vastakkaisuuksiin, epälineaarisiin kehityskulkuihin, epäjohdonmukaisuuksiin ja tarkastelemalla näiden mahdollisesti tuottamia ei-tarkoitettuja ja ei-ennakoituja seuraamuksia.

12.04.23 6

aika

tasaisen kehityksen vaihe

uutta informaatiota /

energiaa

uusi tasaisen kehityksen vaihe

kehitys muuttuu ennakoimattomaksi ja lähenee kaaosta

ennustettu kehitys

toteutuva kehitysEsim. villi kortti

kehitys

12.04.23 7

Rob Gonsalves:

NEW MOON ECLIPSED

12.04.23 8

Kun informaatiota on tarjolla yhä laajenevassa määrässä reaaliaikaisesti, syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen alkaa hämärtyä. nopeita ja odottamattomia muutoksia globaalissa

markkinataloudessa; jatkuvasti uusia innovaatioita (erityisesti tieto-

teknologian alueella); tiedon määrän kasvu eksponentiaalisella

nopeudella. Uusien työkalujen, keinojen, toimintamallien ja –järjestelmien ja jopa kielen tarve mahdollistamaan sekä yksilötasolla että yhteiskunnassa•selviämistä,•voimaannuttamista,•aktiivista osallistumista sekä•luovuutta.

12.04.23 9

Mahdollisen rajat piirtyvät koko ajan uudestaan kasvavalla nopeudella päätyäkseen pyyhittäväksi pois taas hetken päästä, kun saadaan uutta tietoa tai luodaan uusia innovaatioita.

Tämä jatkuva muutosprosessi vaikuttaa vähitellen yhteiskunnan jaettuun käsitykseen todellisuudesta ja alkaa siten muuttaa myös valintoja ja päätöksentekoa sekä yhteiskunnan että yksilöntasolla.

Tarvitaan täysin uusia malleja ja instituutioita päätöksentekoa varten sekä sosiaalisella, taloudellisella, kulttuurisella että koulutuksen ja oppimisen saralla.

(Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että kun puhutaan “tietoyhteiskunnasta”, emme voi erottaa tietoa enää yksiselitteisesti siitä yhteiskunnan osa-alueesta, jossa tietoa/informaatiota käytetään ja hyödynnetään edelleen. Loppujen lopuksi ne muodostuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

12.04.23 10

NYKYHETKI

Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.)

Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)

Kaikki mikä on todennäköistä

Toivottavat asiat

Vältettävät asiat

Neut-raalit asiat

Kaikki sellainen, mikä

on olemassa, mutta

mitä emme osaa

kuvitella.

12.04.23 11

Mutta entäs jos sittenkin sataa? Mikä on vaihtoehtoinen tulevaisuuden-suunnitelma?

Ihminen tulee

kuvaan mukaan:

Todennäköinen•Todennäköisesti aurinko nousee huomennakin.

Mahdollinen•On mahdollista, että huomenna sataa.

Ehdollinen•“Jos huomenna ei sada, lähdemme retkelle”.

Toivottava•“Toivonpa, ettei huomenna sataisi…”

Pelottava (vältettävä)• “mutta pelkään, että sää on kuitenkin huono.”

12

Moni-tieteisyy

sPoikki-

tieteellisyys

Tieteiden-välisyys

TuTutkimtkimus-us-oongelngelmama

Tutkimus-ongelma

! !

TuTutkimtkimus-us-oongelngelmama

12.04.23 13

Virran vietävänä

Sopeutumiskykyinen

Ennalta- ehkäisevä

Innovatiivinen

Passiivinen

Reaktiivinen eli sopeutuva

Preaktiivinen eli ennakoiva

Proaktiivinen eli luova

Puuttuvat

”Bisnestä kuten ennenkin”

Perustuvat trendeille

Mahdolliset vaihtoehdot

Tulevaisuutta koskevat asenteet

Skenaariot / tulevaisuuskuvat

Valituksi tulevat strategiat

Lähde: Godet 2001

12.04.23 14

Kysymykset tulevaisuuden luonteesta

Millainen maailmasta näyttäisi tulevan?

Reaktiivisesta ja

sopeutuvasta...

...proaktiiviseen ja luovaan

tulevaisuuteen

Millaisia ovat mahdolliset maailmat?

Kuinka sopeudumme tulevaan? Miten selviämme?

Virran vietävänä kellumisesta…

sopeutumiseen…

Kuinka vaikutamme tulevaisuuteen? Kuinka teemme siitä meille parhaan mahdollisen?

Tulevaisuuden kartoittamisen lähestymis-tapoja koskevat kysymykset

Suhtautuminen tulevaisuuteen

…ja ongelmien väistämisestä…

innovatiivisuu-teen

12.04.23 15

Tarina koostuu

• nykytilan analyysistä

• loogisen tapahtumaketjun ja prosessien kuvauksesta kohta kohdalta nykyhetkestä tulevaisuudentilaan (ennakoivat skenaariot) tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (normatiiviset skenaariot, backcasting).

Tulevaisuudenskenaario on vapaamuotoinen ja näkemyksellinen tarina jostain tulevaisuuden tilanteesta. Skenaario perustuu aina vahvasti nyt käytettävissä olevalle tiedolle.

12.04.23 16

Skenaario ei ole milloinkaan arvioitavissa hyväksi tai huonoksi sen perusteella, toteutuuko tulevaisuus sen mukaisesti. Skenaarion hyvyyden tai huonouden ainoa arviointikriteeri on se, kuinka hyvä työkalu se on päätöksenteossa.

Hyvä skenaario vaikuttaa tulevaisuuteen jo ilmaisemalla, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Näin se voi tehdä itsensä mahdottomaksi jo pelkästään sillä, että se on muodostettu.

Vrt. ”Kasvun rajat” –raportti v. 1972

12.04.23 17

Ennustus (prediction) on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää ainoana kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen tämä varmasti toteutuva tulevaisuus on.

Ennuste (forecast) on sellainen tulevaisuuden tila, jota sen esittäjä pitää todennäköisimpänä kaikista mahdollisista ja kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista. Sillä tarkoitetaan sellaista tulevaisuuteen kohdistuvaa väitettä, joka perustuu nykyhetkestä ja menneestä saatavaan tietoon ja siitä vedettäviin johtopäätöksiin tulevaisuudesta. Tutkimuskysymyksenä on, millainen tämä luultavasti toteutuva tulevaisuus on.

…/…

12.04.23 18

Tulevaisuudenskenaario (ennakoitu tulevaisuus; mahdolliset maailmat) on yksi vaihtoehtoinen tulevaisuuden tila monien laadullisesti keskenään erilaisten mahdollisten tulevaisuuksien joukossa.

Tutkimuskysymyksenä on, mitä mahdollisia tulevaisuuksia on odotettavissa ja haasteena on selvittää eri vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyyden taso erilaisten toimintaympäristöä koskevien ehtojen tapahtuessa.

Sitä varten tarvitaan sekä tietoa että mielikuvitusta (näkemyksellisyyttä).

12.04.23 19

Ennusteen suunta:

Päätös 1 * tulokset, seuraukset

Päätös 2 * tulokset, seuraukset

Päätös n-2 * tulokset, seuraukset

Jatkuvan kasvunskenaario

Katastrofi-skenaario

Paluu menneeseen-skenaario

Muutos-mahdollisuus-skenaario

Päätös n-1 * tulokset, seuraukset

Päätös n * tulokset, seuraukset

Back-castin

g

Fore-castin

gNYT-hetki

Systeemin määrittely on viime kädessä kiinni tarkastelijan tekemästä valinnasta: jokin järjestelmä, olio tai ilmiö määritellään systeemiksi määrättyjen, tarkastelun kannalta mielekkäiden ja merkityksellisten näkökulmien vuoksi.

Tämän vuoksi systeemi voi näyttäytyä hyvinkin erilaisena riippuen siitä, kuka sitä tarkastelee ja kuvailee ja miksi näin tehdään, sillä eri tarkastelijoilla on siihen eri näkökulma, tarpeet ja intressit.

Systeemiä mallinnettaessa on ensin määriteltävä sen alasysteemit, sen sisäiset, sen ja alasysteemien väliset sekä ulkoiset informaation ja energian vaihdannan kulut ja interaktiot, sen toiminnot ja prosessit, kontrolli-järjestelmät ja toimijat:

•Mitä alasysteemejä, toimintoja ja prosesseja voidaan tarkastelun kannalta pitää relevantteina?

•Mitkä eivät ole merkityksellisiä?

12.04.23 22

(Peter Checkland 1985)

• Tapa ymmärtää maailma havaituista ilmiöistä ja toiminnoista, niiden ominaisuuksista ja niiden sisäisistä ja välisistä suhteista muodostuvina kokonaisuuksina.

• Menetelmällinen näkökulma, joka muodostaa joustavan ja monipuolisen kehikon ihmisten rakentamien järjestelmien käytännön tason ongelmanratkaisulle.

Erityisesti kehitetty ymmärtämään ja ratkaisemaan dynaamisten (organisaatio-)prosessien laajoja ja kompleksisia ongelmia.

1. Strukturoimaton ongelmatilanne

3. Mielekkäiden systeemien ydinmääritelmät

2. Ilmaistu ongelma-tilanne

4a. Muodollinen systeemimalli

4b. Muu systeemiajattelu

4. Käsitteelliset mallit

TODELLINEN MAAILMA

SYSTEEMIAJATTELU

5. 2- ja 4-vaiheen vertailu

6. Mahdolliset, toivottavat muutokset

7. Toiminta ongelmatilanteen parantamiseksi

Mika Mannermaa 1991

24

“A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975)

Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille valistuneita ja perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.

Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokone-pohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi)

➔Nyky-delfoi usein yhdistää kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa.

25

• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta.

• Usein korvaa ja/tai tuottaa lisätietoa tutkimukselle tuottaa materiaalia esim. skenaariotyöskentelylle (esim. FAR-taulukon muuttujia). Tulevaisuusverstastyöskentelyllä voidaan luoda delfoin esille tuomista ilmiöistä ja mahdollisuuksista visioita ja strategioita.

• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.

• Menetelmä toimii parhaiten silloin, kun tutkittava asia ja ongelma ovat avoimia.

26

Myyttien mukaan Kreikan Delfoissa harjoitettiin muinoin mm. maan jumalattaren Gaian palvontaa. Tarun mukaan hänen pyhäkköään eli Pythoa vartioi valtava käärme, Python. Apollo kuitenkin surmasi käärmeen ja asetti pyhäkköön oman papittarensa eli Pythian.

Antiikin Kreikan Delfoi (muinaiskreikaksi Δελφοί) oli kautta antiikin maailman kuuluisa oraakkeleistaan. Ennuspapitar Pythia lausui Apollon temppelissä haltioituneessa tilassa sekavia ennustuksia vastauksena niihin kysymyksiin, joita hänelle esitettiin. Apollon papit tulkitsivat näitä ennustuksia ja pukivat ne runomuotoon.

27

Delfoita kutsutaan usein myös delfiksi (engl. Delphi).

Delfoi on samalla sekä erityinen menetelmä uuden tiedon tuottamiseksi että joukko samantyyppisiä tekniikoita olemassa olevan tiedon arvioimiseksi.

Delfoin kehitti menetelmäksi Olaf Helmer USA:ssa Rand-yhtiössä 1950- ja 1960-luvuilla ja sitä käytettiin erityisesti sotilasstrategioiden laatimisen apuvälineenä.

Myöhemmin delfoita on hyödynnetty esim. erilaisten teknologisten innovaatioiden löytämisen ja leviämisen arvioimisessa (mm. Japani)

➔Pyrkimys asiantuntijoiden yksimielisyyteen, konsensukseen kierrosten myötä

28

Onnistuneen delfoin tuottama tieto

•on yhdistelmä hiljaista tietoa ja asiantuntijatietoa (systeemistä ja näkemystietoa);

•tuottaa sellaisia näkemyksiä, ideoita ja perusteluja, joita tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.

Pyrkimyksenä ei niinkään enää ole saavuttaa yksimielisyyttä vaan erityisesti tuoda esille uusia ja tuoreita näkökulmia ja ideoita ja panna toiset asiantuntijat reagoimaan niihin.

➔Uusia ja hyvin perusteltuja ideoita mahdolliseksi (tavoiteltavaksi) tulevaisuudeksi.

29

Delfoi-prosessi voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen:

1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely;

2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen toteuttamista varten;

3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta;

4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus ensimmäistä kyselykierrosta varten ja ensimmäinen kyselykierroksen toteuttaminen joko kirjallisena, sähköisenä tai suullisena haastatteluna/kyselynä;

30

5. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi;

6. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen, testaus, toteutus ja vastausten arviointi;

7. mahdolliset lisäkierrokset kohdan 6. mukaan, ja

8. tulosten lopullinen analyysi ja raportointi tutkimuksen tuloksista.

31

Tulevaisuutta koskevien olettamusten, ennakkokäsitysten ja paradigmojen vertaileva analyysi, jolla pyritään problematisoimaan yleisiä ja vallalla olevia tulevaisuudenkuvia.

Tavoitteet:

1.paljastaa ne syvään juurtuneet, osin tiedostamattomat odotukset, asenteet, järjestelmät ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat joka-päiväisen toimintamme ja kokemuksemme taustalla;

2.kehittää työkaluja, joiden avulla voidaan ymmärtää tulevaisuutta koskevien tutkimus- ja arviointikäsitysten, kulttuurien ja tulevaisuudenkuvien rakentumista ja tulevaisuusorientaatioiden ja tutkimusperinteiden muotoutumista sekä vaikuttaa niihin;

3.avata tilaa päätöksentekoon uusille, odottamattomille, yllättäville ja joskus epäsovinnaisillekin tulevaisuuden mahdollisuuksille.

32

• Julkisen keskustelun, diskurssien ja ideologisten tarpeiden ja etujen kriittinen analyysi;

• Maailmankuvien ja niiden taustalla olevien käytäntöjen problematisointi;

• Maailmanlaajuisia ongelmia koskevien käsitteiden analyysi ja uudistaminen;

• Ihmisten välinen, ihmisen ja luonnon ja ihmisen ja koneen välisten suhteiden analyysi;

• Tulevaisuutta koskevien ennakko-odotusten, pelkojen ja toiveiden arviointi;

• Tulevaisuuskasvatus.

33

• Kriittisen tulevaisuudentutkimuksen menetelmä• Kehittäjiä Sohail Inayatullah ja Richard Slaughter• CLA paljastaa usein tiedostamattomalla tasolla

olevat sitoutumiset johonkin maailmankuvaan, ideologiaan, arvojärjestelmään tai ajattelumalliin.

Taustaoletus:Todellisuus muodostuu erilaisista havaitsemisen ja

tietämisen tasoista, joita voidaan tutkia kriittisesti ja joihin voidaan vaikuttaa.

34

…ei ole tulevaisuuden ennakoinnissa tai skenaarioiden rakentamisessa vaan siinä, että sen avulla voidaan avata uusia näkökulmia vaihtoehtoisten tulevaisuuksien luomista varten jollain toisella menetelmällä (esim. skenaariotyöskentely).

Pääperiaatteena on tarkastella tulevaisuutta koskevia uutisia, haastatteluja, kuvia, suunnitelmia, strategioita, päätöksiä, oletuksia jne. erilaisten tietämisen tapojen ja traditioiden näkökulmasta.

➔Lopullinen tavoite on vapautua mielikuvitusta ja innovatiivista mieltä rajoittavista ennakkoluuloista.

35

1. Kontekstitarkasteltavan raportin, julkaisun, tutkimuksen, kuvan tms. yleiskuvaus

2. Horisontaaliset tasot– ongelman tunnistaminen (mikä on tarkasteltavan

työn todellinen ongelma, siis mitä siinä todella käsitellään);

– ongelmaan yhdistetyt ratkaisut (millaisia ratkaisumalleja ongelmaan esitetään);

– ongelmaan yhdistetty ratkaisija (kuka voi ratkaista ongelman);

– ongelmaan liittyvän tiedon lähde (mistä löytyy tietoa ongelmasta ja ratkaisusta)

3. Vertikaaliset tasot

36

1. Litania• paljastaa pintatason (puheen), jossa esiin nostetaan ne

kaikkein ilmeisimmät, helpoimmin esitettävät ja selvimmät tarkasteltavan ilmiön syyt ja ominaisuudet.

• Pop-futurismi (Slaughter)

2. Sosiaaliset syyt• Avaa taustalla olevia todellisia (ei aina ilmaistuja)

sosiaaliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen ja historialliseen konventioon perusteltuja tulevaisuutta odotuksia, pelkoja, toiveita ja tavoitteita.

• Nämä eivät välttämättä ollenkaan ole niitä, joita tekijät esittävät tai itse uskovat niiden olevan.

3. Diskurssi, maailmankuva ja arvot• Määrittävät sitä, mitä asioita otetaan tarkasteltavaksi

päätöksissä, strategioissa, suunnitelmissa ja valinnoissa ja niitä varten tehdyssä taustatyössä.

• Tärkeää on selvittää, mitä jätetään pois (mitä pidetään tarpeettomana, epätieteellisenä, emotionaalisesti värittyneenä yms.) ja miksi.

4. Myytti• Ilmaisee kollektiiviset arkkityypit ja tarkasteltavan

materiaalin kätketyt ja/tai tiedostamattomat ulottuvuudet.

• Sisältää myös emotionaalisen näkökulman ja historian/traditioiden syväanalyysin.