turun kaupungin tilinpÄÄtÖs 2oo5 · 2015. 6. 9. · turku-strategia vuosille 2005–2008...

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2OO5

KAUPUNGINHALLITUS 27.3.2006 § 226

TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2005

SISÄLLYSLUETTELO

I TOIMINTAKERTOMUS 4

1. Kaupunginjohtajan katsaus 4

2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö 5

3. Yleinen taloudellinen kehitys 7

4. Oman talousalueen kehitys 8

5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 85.1. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset 85.2. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmakaudelle 9 sekä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella 1.1.-31.12.2005 10

7. Toiminnan rahoitus 157.1. Rahoitusasema ja sen muutokset 157.2. Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys 17

8. Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous 208.1. Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt 31.12.2005 208.2. Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna 2005 218.3. Konsernin toiminnan ohjaus 218.4. Konsernitase ja vertailu edelliseen vuoteen 22

9. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 23 ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä

II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 25

10.Talousarvion toteutuminen10.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 25

Johdanto 26Hallinto1 01 Keskusvaalilautakunta 271 02 Kaupunginvaltuusto 291 03 Tarkastuslautakunta 301 04 Kaupunginhallitus 351 11 Kaupunginhallitus, kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen

aluepelastuslautakunnan menoista 491 12 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 50

PalvelutoimiPalvelutoimen tavoitteiden toteutuminen 541 20 Terveyslautakunta 571 30 Sosiaalilautakunta 641 32 Sosiaalilautakunta, Ulkomaalaistoimisto (nettoyksikkö) 721 52 Liikuntalautakunta 731 54 Nuorisolautakunta 791 56 Kulttuurilautakunta 84

Osaamis- ja elinkeinotoimiOsaamis- ja elinkeinotoimen tavoitteiden toteutuminen 911 40 Opetuslautakunta 931 45 Ammattiopetuslautakunta 991 46 Ammattikorkeakoulun hallitus 104

YmpäristötoimiYmpäristötoimen tavoitteiden toteutuminen 1101 60 Teknisten palveluiden lautakunta 113

1 61 Joukkoliikennelautakunta 1151 63 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 1181 64 Rakennuslautakunta 1221 65 Kiinteistölautakunta 1251 70 Vesilaitoslautakunta, Turun Vesilaitos 1261 73 Teknisten palveluiden lautakunta, Liikennelaitos 1311 74 Satamalautakunta, Turun Satama 1331 75 Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos 1361 77 Kiinteistölautakunta, Tilalaitos 1411 78 Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos 1451 79 Teknisten palveluiden lautakunta, Tekstiilihuolto 147

TytäryhtiötKiinteistö Oy Lehtolaakso 149Myllykoti Oy 153Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab 158Turku TouRing Oy 164Turku Science Park -konserni 168TVT-Asunnot Oy 177Turun Seudun Vesi Oy 181Turun seudun puhdistamo Oy 185

SäätiötForum Marinum säätiö 189Turun Ylioppilaskyläsäätiö 193

10.2. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut 197Käyttötalousosan, liikelaitosten ja investointiosan toteutumisvertailu 197Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut 201Investointiosan toteutumisvertailut 202Rahoitusosan toteutumisvertailu 207

III TULOSLASKELMA 208

IV TASE 209

V KONSERNITASE 210

VI TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 211

Rahoituslaskelma 211Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 212Tuloslaskelman liitetiedot 214Taseen liitetiedot 218Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 225Henkilöstöä koskevat liitetiedot 227Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot 229Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat 232

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 232Turun Vesilaitos 235Liikennelaitos 238Turun Satama 241Kiinteistölaitos 244Tilalaitos 247Jätelaitos 250Tekstiilihuolto 253Vahinkorahasto 256Turun Vesilaitoksen investointirahasto 258Turun Sataman investointirahasto 259

Konsernitaseen liitetiedot 261

VII LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA 269

VIII TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 270

Tilinpäätös 2005 Toimintakertomus

4

I TOIMINTAKERTOMUS

1. Kaupunginjohtajan katsaus

Kun laiva irtoaa satamasta, on sillä tieto tulevasta määränpäästä. Jos näin ei olisi, niin seuraukset olisivat

varsin huonot. Laivalla on määräsatama, jota kohti taitava miehistö navigoi alustaan.

Samalla tavalla voidaan ajatella myös Turun kaupungin kehittämistä. Meillä täytyy olla tiedossa se, mihin

olemme menossa ja millä tavoin ohjaamme kotikaupunkiamme parempaan tulevaisuuteen. Tätä kutsutaan

strategiseksi työskentelyksi. Strategia merkitse valintoja.

Poliittiset päättäjät osoittavat päämäärän. Keinot syntyvät useimmiten lautakuntatasolla, josta kaupunginhal-

litus muokkaa ne suuremmiksi kokonaisuuksiksi kaupunginvaltuuston lopullisesti päätettäviksi.

Kulunut vuosi merkitsi uuden valtuustokauden alkua ja navigoinnin uudelleen suuntaamista. Tätä silmällä

pitäen tehtiin erilaisia selvityksiä menneen onnistumisista ja kehittämiskohteista sekä arvioita tulevaisuuden

haasteista.

Käytettävissä olivat muun muassa asiantuntijoiden toimintaympäristöanalyysi, kaupunginvaltuuston 2001–

2004 itsearviointi, Turku-strategian 2001–2004 evaluointi sekä asiakastyytyväisyyskysely. Nämä selvitykset

antoivat perustan myös tulevien vuosien strategiselle suunnittelutyölle, jonka lähtökohdiksi muotoutuivat:

- tieto

- osaaminen

- innovaatiot

- hyvinvointi.

Kaupunginvaltuustolla oli keväällä kaksi ja kaupunginhallituksella kolme strategiaseminaaria, joiden sisäl-

tönä oli valmistella uutta Turku-strategiaa vuosille 2005–2008. Valmisteluelimen muodostivat kaupungin-

valtuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupungin-

johtajat.

Uutena elementtinä oli erityinen poliittinen prosessi, jota johti päätoiminen kaupunginhallituksen

puheenjohtaja. Valmistelufoorumina toimivat valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset. Näin yhteys

valmistelijoiden ja päättäjien välillä saatiin entistä toimivammaksi.

Turku-strategia vuosille 2005–2008 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2.5.2005. Kaupungin visioksi

vuoteen 2015 muodostui:


5

Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on

erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö.

Toiminta-ajattelussa Turulla korostuvat kaksikielisyys Itämeren kasvukeskuksena ja yhteistyösuuntautunee-

na seutukunnan sydämenä. Perustan luovat historiallinen tausta, innovatiivisuus, monikulttuurisuus, kan-

sainvälisyys, logistinen asema ja kestävä kehitys.

Vuotta 2005 leimasivat Turun elinkeinoelämässä sekä positiiviset että negatiiviset uutiset. Kokonaisarviona

voidaan kuitenkin pitää päällimmäisinä tulevaisuuden uskoa luovia tekijöitä, kuten telakkateollisuuden

voimakasta tilauskannan kasvua.

Työllisyys koheni vuoden aikana 2 %-yksiköllä. Työllisyys oli pääkaupunkiseudun jälkeen suurten kaupun-

kien paras ja Turku tarjosi koko seutukunnan työllisille runsaasti työpaikkoja.

Maan hallituksen toukokuussa käynnistämä kunta- ja palvelurakennehanke loi tilaisuuden tarkastella Turun

seutukunnan kunta- ja palvelurakennetta. Turku toimi vuoden aikana aloitteellisesti ja avoimesti asiassa.

Lähtökohtana Turulla oli luoda tulevaisuuden edellytykset asukaslähtöiselle ja elinvoimaiselle kunta- ja pal-

velurakenteelle. Elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen innovatiivisessa luovan talouden ympäristös-

sä, palvelurakenteen kehittäminen taloudellisen dynamiikan lähtökohdista, riittävän suuri kuntakoko, joka

perustuu työssäkäyntialueisiin, olivat ja ovat muun muassa Turun kaupungin peruslähtökohtia uudistukselle.

Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 -hanke leimasi monipuolisella tavalla vuoden kult-

tuuri- ja vapaa-aikatoimintaa. Kolmekymmentäviisivuotisjuhliaan viettänyt Suomen ensimmäinen rock-

festivaali, Ruis-rock, keräsi kolmen päivän aikana yli 70 000 kuulijaa.

Turun kaupungin taloudessa tapahtui vuonna 2005 käänne huonompaan suuntaan. Vuodesta 2000 lähtien

vuoteen 2004 asti talouden tulos oli positiivinen. Vuoden 2005 tulos oli sen sijaan 38,6 miljoonaa euroa ali-

jäämäinen. Syy alijäämäisyyteen oli verotulojen heikko kasvu ja käyttömenojen ripeä lisääntyminen. Muutos

aikaisempaan vuoteen nähden on jyrkkä. Talouden kannalta on ollut merkittävää investointien voimakas li-

sääntyminen viime vuosina. Investointimäärärahoja ovat viime vuonna vaatineet mm. kaupungin koulutilo-

jen ja sisätautisairaalan korjaukset sekä uuden pääkirjaston ja Portsa -kodin rakentaminen. Investointeihin on

jouduttu käyttämään pääosin ulkopuolista rahoitusta. Tilannetta on helpottanut ulkopuolisen rahoituksen

helppo saanti ja korkokannan mataluus. Jatkossa joudutaan talouden tasapainon saattamiseksi leikkaamaan

käyttömenojen kasvua ja pienentämään investointeihin käytettäviä määrärahoja. Kaupungin taloutta pyritään

parantamaan myös vilkastuttamalla alueen työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa.

2.Kaupungin hallinto ja henkilöstö

TURUN KAUPUNGIN HALLINNOLLINEN ORGANISAATIO 31.12.2005

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus Hallintojaosto Konsernijaosto

KaupunginkansliaKaupunginjohtaja Sisäinen tarkastus

Kansliapäällikkö- keskukset

Palvelutoimenapulaiskaupungin-johtaja

Osaamis- ja elinkeinotoimenapulaiskaupunginjohtaja

Ympäristötoimenapulaiskaupungin-johtaja

Varsinais-Suomenaluepelastuslautakunta

Terveyslautakunta- terveysvirasto

Sosiaalilautakunta- sosiaalikeskus

Opetuslautakunta- opetuspalvelukeskus- peruskoulu ja lukiot- työväenopistot

Ammattiopetuslautakunta- Turun ammatti-instituutti

Ammattikorkeakoulun hallitus- Turun ammattikorkeakoulu

Liikuntalautakunta- liikuntapalvelukeskus

Nuorisolautakunta- nuorisoasiainkeskus

Kulttuurilautakunta- kulttuuritoimen kanslia- kulttuurikeskus- kaupunginteatteri- kaupunginorkesteri- Wäinö Aaltosen museo- kaupunginkirjasto- maakuntamuseo

Kiinteistölautakunta- kiinteistölaitos- tilalaitos

Satamalautakunta- Turun satama

Teknisten palveluiden lautakunta- jätelaitos- liikennelaitos- tekstiilihuolto- kunnallistekniikka (liikelaitos 1.1.2006)- talotoimi (liikelaitos 1.1.2006)- viherlaitos (liikelaitos 1.1.2006)- kiinteistöjen hoito (liikelaitos 1.1.2007)- kaupungin varikko (liikelaitos 1.1.2007)

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta- ympäristö- ja kaavoitusvirasto

RakennuslautakuntaJoukkoliikennelautakunta

Vesilaitoslautakunta- Turun vesilaitos

Tarkastuslautakunta- revisiotoimisto

Keskusvaalilautakunta

= toimielinten johtosuhteet= viranhaltijoiden johtosuhteet

Turun Seudun Kehittä-miskeskus TAD Centre

Lähde: Kv:n päätöslistat ja Kh:n pöytäkirjat


7

Henkilöstö

Kaupungilla oli palkattua henkilöstöä vuoden 2005 viimeisenä päivänä 13 977, josta työllistettyjä 263. Vas-

taavat luvut vuonna 2004 olivat 13 695 ja 213. Tarkemmat kaupungin henkilökuntaa koskevat tiedot julkais-

taan myöhemmin henkilöstötilinpäätöksessä. Laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2005 olivat 11 689

(11 646 v. 2004). Kaupungin palkkamenot olivat 382,1 milj. euroa (365,1 milj. euroa v. 2004). Palkat, palkki-

ot ja henkilösivukulut olivat yhteensä 496,2 milj. euroa (471,8 milj. euroa v. 2004).

3. Yleinen taloudellinen kehitys

Euroalueen talouskasvu vuonna 2005 jäi kotimaisen kysynnän heikkouden vuoksi vaatimattomaksi. Tuo-

tanto kasvoi koko vuonna 1,3 prosenttia. Bruttokansantuotteen määrä Suomessa kasvoi tilastokeskuksen

ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia vuonna 2005. Kysynnän kasvu oli edellisen vuoden tapaan kotitalo-

uksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Kiinteät investoinnit lisääntyivät vajaat 2 prosenttia.

Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna yli 3,4 prosenttia. julkisten kulutusmenojen määrä supistui

6,0 prosenttia.

Inflaatio kehittyi hieman edellisvuotta nopeammin vuoden 2005 aikana. Kuluttajahintojen vuosinousu oli

0,9 prosenttia (0,2 prosenttia vuonna 2004).

Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 2005 Työministeriön tietojen mukaan 11,1 prosenttia

(11,9 % joulukuussa 2004). Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 10,6 prosenttia. Vuoden 2004

vastaava luku oli 11,1 prosenttia.

Euribor-korot kääntyivät nousuun vuoden loppupuolella. Euroopan keskuspankin ohjauskorko nostettiin

joulukuussa 2,25 prosenttiin.

Henkilökunnan määrä 31.12.2004

Tekn. palvelut ja ymp.- ja

kaav.8 %

Kulttuuri ja vapaa-

aika7 %

Sosiaaliltk28 %Opetusltk

16 %

Amm.ope-tus ja

Ammatti-korkea11 %

Terveysltk18 %

Yleis-hallinto ja järj.toimi

7 %

Liike-laitokset

5 %

Henkilökunnan määrä 31.12.2005

Kulttuuri ja vapaa-

aika7 %

Tekn. palvelut, ymp.- ja

kaav.8 %

Liike-laitokset

5 %

Yleis-hallinto ja järj.toimi

7 %

Terveysltk18 %

Opetusltk15 %

Sosiaaliltk29%

Amm.ope-tus. ja

Ammatti-korkea11 %


8

Kuntatalous pysyi poikkeuksellisen heikkona. Toimintakulut kasvoivat edelleen nopeammin kuin verora-

hoitus eli kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakate

heikkeni 5,3 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 4,2 prosenttia koko vuonna. Valtionosuudet kasvoivat

6,9 prosenttia. Useamman kuin joka kolmannen kunnan vuosikate oli negatiivinen. Myös kuntien lainakanta

kasvoi edelleen. (Lähteet: Tilastokeskus).

4. Oman talousalueen kehitys

Varsinais-Suomen bruttokansantuote kasvoi koko maata enemmän. Kasvu oli TE-Keskuksen arvion mukaan

3,2 prosenttia.

Työttömyysaste oli Varsinais-Suomessa joulukuun lopussa 2005 9,0 prosenttia (10,5 % joulukuussa 2004).

Turun kaupungin työttömyysaste joulukuun lopussa 2005 oli 11,4 prosenttia, jossa oli laskua edellisen

vuoden vastaavaan ajankohtaan kaksi prosenttiyksikköä. Koko vuoden 2005 keskimääräinen työttömyysaste

oli Turussa 12,1 prosenttia (13,1 % vuonna 2004). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli Turussa vuoden lopussa

2 637 (3 170 vuonna 2004). Määrä laski vuodessa 533 työttömällä.

Turun kaupungin työttömyysaste oli vuoden lopussa alhaisempi kuin muiden suurimpien

pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien. Työttömyysaste oli Tampereella 12,9 %, Porissa 16,1 % ja

Oulussa 13,5 %.

Turun seutukunnan työttömyysaste vuoden lopussa oli 9,4 % (Tampereen seutukunta 11,7 %, Porin sk.

14,5 %, Oulun sk. 12,8 %).

Turussa myönnettiin rakennuslupia vuoden aikana 1 383 kpl. Lupien määrä kasvoi 64 kappaleella (5 %).

Myönnettyihin rakennuslupiin sisältyi 1 196 asuntoa, mikä oli 58 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2005 valmistuneiden rakennusten kerrosala nousi 22 % ja valmistuneiden asuntojen määrä nousi

2 %.

5. Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys

5.1. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset

Yksityistalouden talous- ja velkaneuvonta siirtyi 1.1.2005 alkaen sosiaalitoimelta kaupunginkanslian organi-

saatioon.

Teknisten palveluiden lautakunta aloitti toimintansa 1.1.2005. Kiinteistölautakunnan alaisen teknisten pal-

veluiden johtokunnan toiminta päättyi 31.12.2004. Lautakunnan alaisina liikelaitoksina toimivat jätelaitos


9

(jätteenpoltto), liikennelaitos (joukkoliikenteen harjoittaminen) ja tekstiilihuolto (tekstiilihuoltopalvelujen

tuottaminen). Uusina liikelaitoksina 1.1.2006 aloittavat kunnallistekniikka ( katujen, viemäreiden, vesijoh-

tojen ja muiden yleisten alueiden rakentamis- ja ylläpitopalvelut), talotoimi (suunnittelu-, talonrakennus- ja

kunnossapitopalvelut), viherlaitos (puistojen, leikki- ja liikuntapaikkojen, muiden yleisten alueiden sekä

kiinteistöjen piha-alueiden rakentamis- ja ylläpitopalvelut) ja 1.1.2007 aloittavat kiinteistöjen hoito ( kiin-

teistönhoitopalvelut), kaupungin varikko (kaluston hallinta-, vuokraus- ja kunnossapitopalvelut).

5.2 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmakaudelle sekä arvio todennäköisesti tulevastakehityksestä

Vuosikate oli 10,6 milj. euroa. Vuosikate alitti selvästi poistot, jotka olivat 46,9 milj. euroa. Vuosikatteella

ei juuri investointeja rahoitettu ja investointien tulorahoitusprosentti painuikin 9,5 prosenttiin.

Tilinpäätöksen kaikki tunnusluvut osoittavat, että lähivuosina on tehtävä melkoisesti toimia, joilla talouden

kehitys saadaan taas käännettyä parempaan suuntaan. Vuoden 2006 talousarvio on vielä lähtökohtaisesti

18,5 milj. euroa alijäämäinen. Mikään kehityksessä ei viittaa siihen, että vuoden 2006 talousarvio toteutuisi

tätä suotuisammin. Taloussuunnitelmassa on vuosi 2007 merkitty lähelle tasapainoa. Tästä tavoitteesta on

syytä pitää kiinni. Vuosi 2005 oli myös kaupungin velkaantumisen kannalta käännekohta. Lähtötilanne oli

aika hyvä, sillä vuoden 2004 lopussa kaupungilla oli velkaa vain 600 euroa asukasta kohti, mutta vuonna

2007 kaupungilla tullee olemaan velkaa varsinaisen toiminnan ja investointien rahoittamiseen jo yli 1 000

euroa asukasta kohti.

Lähiaikojen taloudelliset näkymät ovat Suomessa vielä varsin vakaat. Valtiovarainministeriö ennustaa

taloudelliseksi kasvuksi 3 % vuodelle 2006. Inflaatio kasvanee maltillisesti. Vuoden 2005 keskimääräinen

inflaatio vauhti oli 1 % ja vuodelle 2006 sen ennustetaan olevan 1,3 %.

Vuonna 2006 kunnallisverotuksen tilitysten arvioidaan valtakunnan tasolla lisääntyvän 4,1 %. Kunnallisve-

rojen kehitykseen jatkossa vaikuttavat ennen kaikkea kansan- ja aluetalouden kehitys ja mahdolliset verotus-

perusteiden tarkistukset. Kuntien palveluja kuntarakennemuutokset yhdistettynä valtionvarainministeriön

verolinjauksiin voi merkittävästi vaikuttaa kunnallisverojen pidempiaikaiseen kehittymiseen.

Turun kaupungissa ovat monet merkittävät yritykset vähentäneet viime vuosina työvoimaansa, mutta toi-

saalta on aloja joihin on otettu rohkaisevasti uutta työvoimaan. Työllisyystilanne on kehittynyt Turussa kai-

kesta huolimatta tyydyttävästi.


10

6. Kaupungin talous ja tuloksen muodostuminen tilikaudella 1.1.-31.12.2005

Tuloslaskelma 2005 20041 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 234 485 228 367 Myyntituotot (+) 116 641 116 668 Maksutuotot (+) 44 173 42 365 Tuet ja avustukset (+) 29 377 24 232 Muut toimintatuotot Vuokrat (+) 26 545 22 708 Muut (+) 17 749 22 395Valmistus omaan käyttöön (+) 37 673 29 678Toimintakulut -964 025 -902 689 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) -375 108 -358 284 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -91 940 -87 518 Muut henkilösivukulut (-) -29 184 -25 932 Palvelujen ostot (-) -301 069 -275 940 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -64 454 -59 325 Avustukset (-) -65 272 -61 336 Muut toimintakulut Vuokrat (-) -26 872 -23 547 Muut (-) -10 125 -10 807Toimintakate -691 867 -644 644Verotulot 471 269 469 191 Kunnan tulovero (+) 407 526 404 986 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 36 843 38 730 Koiravero (+) 125 131 Kiinteistövero (+) 26 775 25 343Valtionosuudet (+) 207 300 194 055Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) 12 390 14 176 Muut rahoitustuotot (+) 19 070 20 066 Korkokulut (-) -4 984 -4 540 Muut rahoituskulut (-) -2 576 -1 618Vuosikate 10 601 46 686Poistot ja arvonalentumiset -49 749 -45 541 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -46 883 -45 541 Arvonalentumiset (-) -2 865 0Tilikauden tulos -39 148 1 145Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -10 171 0Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 10 685 0Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 7 0Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -38 627 1 145

Tuloslaskelman tunnusluvut 2005 2004

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 25,3 % 26,2 %Vuosikate/Poistot,% 21,3 % 102,5 %Vuosikate, € / asukas 61 € 267 €Asukasmäärä 174 868 174 824


11

Tilikauden tulos oli 39,1 milj. euroa. Kaupungin toimintakulut kasvoivat nopeammin kuin verorahoitus eli

verotulot ja valtionosuudet yhteensä.

Toimintakulujen kasvu johtui ansiotason ja kustannustason noususta sekä palvelujen kysynnän kasvusta.

Palkkojen kasvu oli 16,8 milj. euroa ( + 4,7 %, kuntasektori + 4 %). Palvelujen ostot kasvoivat 25,1 milj.

euroa (+ 9,1 %), joista terveystoimen palvelujen ostot 13,4 milj. euroa (+10,1 %) ja sosiaalitoimen palve-

lujen ostot 5,5 milj. euroa (+ 11,4 %).

Kuvat. Toimintatuotot ja -kulut lajeittain 2005

Kuva. Käyttötalouden nettomenot 2004 (ei sis. Liikelaitoksia)

Vuokrat 2,8 %

Avustukset6,8 %

Palvelujen ostot

31,2 %

Henkilöstö-kulut

51,4 %

Materiaalin ostot6,7 %

Muut kulut1,1 %

Muut6,1 %

Kulttuuri ja vapaa-aika

6,1 %

Ammatti-instit . ja

Ammatti-korkea11,0 %Terveys-

toimi30,4 %

Opetus-toimi

14,1 %

Sosiaali-toimi

26,5 %

Kaupungin-hallitus5,8 %

Tuet ja avustukset

12,5 %

Vuokrat11,3 %

Muut tuotot7,6 %

Maksu-tuotot18,9 %

Myynti-tuotot49,7 %


12

Tilinpäätöksen toimintakate oli – 691,9 milj. euroa. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka

jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 47,2 milj.

eurolla (7,3 %:lla) edellisvuoteen verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat 6,1 milj. eurolla (+ 2,7 %) ja

toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön -erällä kasvoivat 53,3 milj. euroa (+ 6,1 %).

Toimintakuluihin sisältyvät, itse valmistetun käyttöomaisuuden taseeseen aktivoidut erät on oikaistu

tuloslaskelmassa valmistuksena omaan käyttöön. Valmistus omaan käyttöön oli 37,7 milj. euroa. Suurin osa

on tilalaitoksen investointirahoilla rahoitetun käyttöomaisuuden oman työn valmistusarvoa. Kaupungin toi-

mintakate heikkeni 7,3 %.

Toimintatuotoilla katettiin 25,3 % toimintakuluista. Verotuloilla ja valtionosuuksilla jää rahoitettavaksi siten

74,7 %.

Verotulojen ja valtionosuuksien eli verorahoituksen kasvu 15,3 milj. euroa ei riittänyt kattamaan nettokäyt-

tömenojen kasvua. Valtionosuuksien kasvu oli 13,2 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Verotulot kas-

voivat vain 2,1 milj. euroa eli 0,4 %. ( Kuntien verotulojen kasvu oli noin 4 %). Aikaisempina vuosina tu-

lokseen positiivisesti vaikuttaneet rahoitustoiminnan nettotuotot laskivat 4,2 milj. euroa edelliseen vuoteen

verrattuna.

Vuosikate oli positiivinen 10,6 milj. euroa (36,1 milj. euroa pienempi kuin v. 2004). Vuosikate ei kattanut

suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalennuksia. Tilikauden tulos muodostui siten alijäämäiseksi.

Tilinpäätöksessä 2005 on tuloutettu vapaaehtoisista varauksista 10,7 milj. euroa, jotka oli varattu Hirvensa-

lon ala-asteen ja Vähä-Heikkilän koulun I vaiheen investointeihin. Rakennukset valmistuivat ja otettiin

käyttöön vuonna 2005.

Verotulojen erittely 2005

Verotulojen toteutuminen€

Talousarvio Talousarviomuutoksin

Toteutuma Poikkeama+tulon ylitys,

-tulon alitusKunnan tulovero 420 000 000,00 414 500 000,00 407 525 819,40 -6 974 180,60Osuus yhteisöveron tuotosta 40 500 000,00 40 500 000,00 36 842 731,11 -3.657.268,89Kiinteistövero 25 600 000,00 25 600 000,00 26 775 437,83 +1 175 437,83Koiravero 140 000,00 140 000,00 124 731,15 -15 268,85Verotulot yhteensä 486 240 000,00 480 740 000,00 471 268 719,49 -9 471 280,51

Talousarvion toteutumis-% 98,0


13

Kuva. Verotulojen toteutuminen vv. 2001 - 2005 (ilman koiraveroa):

0,0

100,0

200,0

300,0

400,0

500,0

600,0

milj. €

Kunnallisvero 369,5 406,3 403,9 405,0 407,5

Yhteisövero 83,6 60,9 35,6 38,7 36,8

Kiinteistövero 23,3 24,5 24,7 25,3 26,8

Yhteensä 476,5 491,9 464,4 469,2 471,1

Muutos-% 7,2 3,2 -5,6 1,0 0,4

2001 2002 2003 2004 2005

Kunnan verotulojen määräytymisen perusteet

2001 2002 2003 2004 2005Tulovero-% 17,50 17,50 18,00 18,00 18,00Kiinteistövero-%: Yleinen 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 vakituinen asunto 0,28 0,28 0,28 0,28 0,28 muuhun asumiseen käytettävät rakennukset

0,70 0,70 0,70 0,70 0,70

Rakentamattoman rakennus- paikan veroprosentti

2,50 2,50 2,50

Koiravero, €/koira 33,64 33,64 34,00 34,00 34,00

Verotuloja kertyi yhteensä 471,3 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 2,1 milj. euroa (+ 0,4 %) edellisvuodesta.

Yhteisöveron tuotto väheni 1,9 milj. euroa, kunnan tuloveron tuotto lisääntyi 2,5 milj. euroa ja

kiinteistöveron tuotto oli 1,4 milj. euroa edellisvuotista suurempi. Muutettuun talousarvioon verrattuna

verotulot alittuivat 9,5 milj. euroa. Kunnallisverotuottoa kertyi 7,0 milj. euroa ja yhteisöveron tuottoa kertyi

3,7 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Kiinteistöveroa kertyi 1,2 milj. euroa budjetoitua enemmän.

Valtionosuuksien erittely 2005

Valtionosuudet€

Talousarvio Talousarviomuutoksin

Toteutuma Poikkeama+tulon ylitys,

-tulon alitusYleinen 4 700 000,00 4 700 000,00 4 656 568,00 -43 432,00Sosiaali- ja terveydenhuolto 116 700 000,00 122 200 000,00 122 160 636,00 -39 364,00Opetus- ja kulttuuritoimi 78 600 000,00 79 620 256,00 80 482 794,00 +862 538,00Yhteensä 200 000 000,00 206 520 256,00 207 299 998,00 +779 742,00

Talousarvion toteutumis-% 100,4


14

Kuva. Valtionosuuksien toteutuminen vv. 2001 - 2005:

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

milj.€

Yl. valtionosuudet 5,5 4,5 4,4 4,8 4,7

Sosiaali- ja terveys 74,4 81,6 90,1 111,1 122,2

Opetus- ja kulttuuri 64,3 69,6 75,6 78,1 80,5

Yhteensä 144,1 155,8 170,2 194,1 207,3

Kasvu-% 18,4 8,1 9,2 14,0 6,8

2001 2002 2003 2004 2005

Valtionosuuksia kertyi 207,3 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 13,2 milj. euroa (+6,8 %). Muutet-

tuun talousarvioon verrattuna valtionosuustulot ylittyivät 0,8 milj. eurolla. Vuoden 2005 aikana tehtiin talo-

usarvioon muutos, jolloin otettiin huomioon tulopoliittisen kokonaisratkaisun kuntakohtainen vaikutus. Tu-

run kaupungin talousarvion tuloslaskelman valtionosuuskohtaa korotettiin tällöin 5,5 milj. euroa ja verotulo-

kohtaa alennettiin vastaavasti 5,5 milj. euroa. Muutos kohdennettiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-

osuuksiin.


15

7. Toiminnan rahoitus

7.1. Rahoitusasema ja sen muutokset

Rahoituslaskelma 2005 2004

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta 1 000 € 1 000 €Tulorahoitus -5 519 27 663 Vuosikate 10 601 46 686 Tulorahoituksen korjauserät -16 119 -19 023

Investoinnit -101 474 -57 505 Käyttöomaisuusinvestoinnit -115 777 -85 271 Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 010 892 Käyttöomaisuuden myyntitulot 10 293 26 874

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -106 993 -29 842

Rahoitustoiminnan kassavirtaAntolainauksen muutokset 8 453 7 908 Antolainasaamisten lisäykset -600 -3 942 Antolainasaamisten vähennykset 9 053 11 851

Muiden sijoitusten muutokset, netto -2 575 701

Lainakannan muutokset 26 251 4 999 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 -1 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 252 5 000

Oman pääoman muutokset 0 239

Muut maksuvalmiuden muutokset -3 840 2 043 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 811 765 Vaihto-omaisuuden muutos -88 -149 Pitkäaikaisten saamisten muutos -1 945 941 Lyhytaikaisten saamisten muutos -14 568 -3 615 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaikaisten velkojen muutos 11 949 4 100

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 28 290 15 890

Kassavarojen muutos -78 703 -13 952 Kassavarat 31.12. 81 247 159 950 Kassavarat 1.1. 159 950 173 902

Rahoituslaskelman tunnusluvut 2005 2004 Investointien tulorahoitus, % 9,5 55,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 10,3 61,2 Lainanhoitokate 0,5 2,6 Kassaan riittävyys, pv 28 60 Asukasmäärä 174 868 174 824


16

Rahoitusasema heikeni merkittävästi päättyneenä tilikautena. Se selittyy sekä tulorahoituksen

heikentymisellä että investointimenojen kasvulla. Kehitys oli tiedossa jo talousarviota laadittaessa, mutta ei

niin huonona. Investoinneista vain 9,5 % rahoitettiin tulorahoituksella. Käyttöomaisuuden myyntituloja

kertyi 10,3 miljoonaa euroa ja niillä voitiin rahoittaa investoinneista 8,9 % (31,5 % v. 2004). Varsinaisen

toiminnan ja investointien nettokassavirta oli 107,0 milj.euroa negatiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin

vuoden 2005 aikana 20 milj. euroa. Rahoitustoiminnan nettokassavirta oli pääosin lainojen lisäyksen ja

antolainasaamisten lyhennysten johdosta positiivinen 28,3 milj.euroa. Varsinaisen toiminnan ja investointien

aiheuttamia kassavirtoja jouduttiin kattamaan lisäksi kassavaroilla. Kassavarat vähenivät siten 78,7

miljoonalla eurolla.

Rahoitusrakenne

Kaupungin koko kassavaranto oli vuoden 2004 lopussa 160 milj. euroa ja vuoden 2005 lopussa 81 milj. eu-

roa eli kassavaranto vähentyi vuoden aikana n. 79 milj. eurolla. Alimmillaan koko kassavaranto oli vuoden

aikana 65 milj. euroa ja ylimmillään 160 milj. euroa keskimääräisen kassavarannon ollessa 152,9 milj. eu-

roa. Kassavarannon tuotto oli 2,82 % keskimääräisestä kassavarannosta (ml. emissiovoitot ja -tappiot). Kau-

pungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana hyvänä eikä lyhytaikaisiin luottoihin ollut tarvetta. Lyhytaikaisia

käyttämättömiä kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä kaupungilla oli vuoden lopussa n. 63

milj. euroa.

Rahoitus ja riskienhallinta

Kaupungin rahoitusstrategian mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin

hyvää nimeä markkinoilla, vakaalla ja tempoilemattomalla lainanotolla ja muun rahoituksen hankinnalla se-

kä käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva netto-

rasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti.

Rahoitusriskejä hallitaan hajauttamalla nostettavat lainat ja tehtävät sijoitukset kulloisenkin markkina- ja

salkkutilanteen edellyttämällä tavalla ja kattamalla valikoidusti avoimia riskipositioita käyttämällä mm. ko-

ron- ja valuutanvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korko- ja valuuttaopti-

oita ja termiinejä. Em. sopimusten tarve on vähentynyt euroon siirtymisen seurauksena.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2002 joulukuussa kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet, jossa mää-

ritellään kaupungin toimiala-, kassavaranto- ja rahastosijoitusten yleiset periaatteet, käytettävät instrumentit

sekä raportointi ja päätöksentekoprosessit. Kaupunki noudattaa sijoitustoiminnassaan em. periaatteissa mää-

ritettyä riskienhallintaa.


17

7.2. Rahoitusrakenne ja tase-erien kehitys

Tase

VASTAAVAA 2005 2004 VASTATTAVAA 2005 20041000 € 1000 € 1000 € 1000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 064 860 1 005 384 OMA PÄÄOMA 785 792 824 426Aineettomat hyödykkeet 3 998 4 424 Peruspääoma 601 956 601 956 Aineettomat oikeudet 1 765 1 018 Arvonkorotusrahasto 27 072 27 072 Muut pitkävaikutteiset menot 2 132 3 406 Muut omat rahastot 25 148 25 155 Ennakkomaksut 101 0 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 170 242 169 097

Tilikauden yli-/alijäämä -38 627 1 145Aineelliset hyödykkeet 694 173 633 998 Maa- ja vesialueet 123 077 117 341 Rakennukset 235 185 188 478 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 263 826 254 119 EHTOISET VARAUKSET 28 840 29 354 Koneet ja kalusto 21 769 20 655 Poistoero 10 171 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 1 242 1 102 Vapaaehtoiset varaukset 18 669 29 354 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 49 074 52 302

Sijoitukset 366 689 366 963 PAKOLLISET VARAUKSET 24 863 27 353 Osakkeet ja osuudet 221 543 218 814 Eläkevaraukset 21 036 23 515 Joukkovelkakirjalainasaamiset 29 003 21 553 Muut pakolliset varaukset 3 826 3 838 Muut lainasaamiset 116 142 126 595

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 109 125 111 081 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 111 655 112 799 Valtion toimeksiannot 94 175 97 286 Valtion toimeksiannot 94 144 97 117 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 14 949 13 793 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 496 15 661 Muut toimeksiantojen varat 2 3 Muut toimeksiantojen pääomat 16 21

VAIHTUVAT VASTAAVAT 145 338 207 439 VIERAS PÄÄOMA 368 173 329 973Vaihto-omaisuus 3 337 3 249 Pitkäaikainen 119 985 106 965 Aineet ja tarvikkeet 2 862 2 991 Joukkovelkakirjalainat 15 000 15 000 Keskeneräiset tuotteet 415 198 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 99 963 89 963 Valmiit tuotteet 59 60 Lainat julkisyhteisöiltä 2 2

Liittymismaksut ja muut velat 5 021 2 000Saamiset 60 754 44 241Pitkäaikaiset saamiset 3 388 1 443 Lyhytaikainen 248 188 223 008 Lainasaamiset 208 208 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 10 000 0 Muut saamiset 3 173 1 233 Lainat julkisyhteisöiltä 1 1 Siirtosaamiset 7 2 Lainat muilta luotonantajilta 106 443 100 192Lyhytaikaiset saamiset 57 366 42 798 Ostovelat 48 888 40 697 Myyntisaamiset 24 399 19 724 Liittymismaksut ja muut velat 18 707 18 713 Lainasaamiset 26 23 Siirtovelat 64 149 63 406 Muut saamiset 17 610 12 870 Siirtosaamiset 15 330 10 181

Rahoitusarvopaperit 80 619 158 751 Osakkeet ja osuudet 0 2 168 Sij. rahamarkkinainstrumentt. 0 14 878 Joukkovelkakirjalainasaamiset 38 895 62 191 Muut arvopaperit 41 724 79 514

Rahat ja pankkisaamiset 628 1 199

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 319 323 1 323 905 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 319 323 1 323 905


18

Taseen tunnusluvut

2005 2004

Omavaraisuusaste, % 61,7 % 64,5 % Omaan pääomaan sis.vain Turun Satamanmaa- ja vesialueiden arvonkorotukset

Rahoitusvarallisuus, €/asukas -1 293 € -719 €

Oikaistu rahoitusvarallisuus, €/asukas -927 € -351 € Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstö-kassatalletukset

Suhteellinen velkaantuneisuus 40,3 % 37,0 %

Oikaistu suhteellinen velkaantuneisuus 33,3 % 29,8 % Vieraasta pääomasta vähennetty henkilöstö-kassatalletukset

Lainakanta 31.12. (1.000 €) 231 408 € 205 156 € Korolliset velat sisältäen henkilöstökassa- jakonsernitilipääomat

Lainat, €/asukas 1 323 € 1 173 € Korolliset velat

Oikaistu lainat, €/asukas 715 € 600 € Lainat vähennettynä henkilöstökassa- jakonsernitilipääomilla

Lainasaamiset 31.12. (1.000 €) 145 145 € 148 148 €

Asukasmäärä 174 868 174 824

Lainojen ja vastuiden kehitys

Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2005 lopussa oli (koron- ja valuutanvaihtosopimusten jäl-

keen) 125 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko (ml. seuraavan vuoden lyhennykset) vuoden lopus-

sa oli 2,94 %. Kaupungin pitkäaikainen velka kasvoi vuoden aikana 20 milj. euroa uuden lainan noston seu-

rauksena. Pitkäaikaisia lainoja ei vuoden aikana lyhennetty.

Korollisen kokonaisvelan määrä vuoden 2005 lopussa oli 231 milj. euroa, jonka keskikorko oli 2,46 %. Ko-

rollinen kokonaisvelka lisääntyi siten 26 milj. euroa verrattuna vuoden alun tilanteeseen. Korolliseen koko-

naisvelkaan sisältyi muuta lyhytaikaista korollista velkaa 106 milj. euroa, joka muodostui henkilöstökassaan

tehdyistä talletuksista (64 milj. eur) ja konserniyhteisöjen tekemistä kassatalletuksista (42 milj. eur).

Merkittävimpien leasingvastuiden määrä oli vuoden 2005 lopussa 16 milj. euroa, joka muodostuu täysin lea-

singrahoituksen puitesopimuksen mukaisista vastuista erilaisten koneiden ja laitteiden rahoittamiseen.

Kaupungin takausvastuut vuoden 2005 lopussa olivat 88 milj. euroa. Takausvastuista suurin osa oli konser-

niyhtiöiden ja säätiöiden velasta ja konsernin ulkopuolisten yhteisöjen velasta vain yksi milj. euroa. Takaus-

vastuiden määrä lisääntyi vuoden 2005 aikana 10 milj. euroa. Suurille vesi-investoinneille annettujen ta-

kauspäätösten myötä vastuut tulevat lisääntyvään huomattavasti vuosien 2006 - 2010 välisenä aikana.

Omien ja lahjoitusrahastojen kehitys

Kaupungin omien ja lahjoitusrahastojen osalta vuoden 2005 kirjanpidollinen tuotto keskimäärin oli n. 14 %

rahastojen vuoden alun pääomasta laskettuna.


19

Muiden tase-erien kehitys

Pysyvien vastaavien eli aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden (käyttöomaisuuden) ja muiden

pitkävaikutteisten sijoitusten määrä vuoden lopussa oli 1 064,9 milj. euroa (1 005,4 milj.euroa v. 2004).

Lisäystä vuoden aikana oli 59,5 milj. euroa; eniten lisäystä oli rakennusten kirjanpitoarvossa (+ 46,7 milj.

euroa) ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kirjanpitoarvossa (+ 9,7 milj. euroa).

Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 366,7 mil. euroa. Sijoituksissa on kaupungin lainasaamiset, joita

vuoden lopussa oli 116,1 milj.euroa (126,6 milj. euroa v. 2004). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 10,5 milj.

euroa. Pysyvien vastaavien osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainasaamisiin sisältyvät kaupungin omien

rahastojen sijoitukset, joiden määrä 31.12.2005 oli 52,7 milj. euroa.

Vaihtuvien vastaavien saamiset 31.12.2005 olivat 60,8 milj.euroa, näistä lyhytaikaisia saamisia oli 57,4

milj. euroa. Rahoitusarvopaperit vuoden vaihteessa olivat 80,6 milj. euroa. Vähennystä oli vuoden aikana oli

78,1 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat 0,6 milj. euroa.

Pitkäaikainen vieras pääoma taseessa 31.12.2005 oli 120,0 milj. euroa (107,0 milj. euroa v. 2004). Kasvusta

3,0 milj.euroa selittyy vesihuollon liittymismaksujen lisäyksellä. Tilikauden aikana otettiin uutta velkaa 20,0

milj.euroa. Lyhytaikainen vieras pääoma 31.12.2005 oli 248,2 milj. euroa (223,0 milj. euroa v. 2004).

Lyhytaikaisen vieraan pääoman velkoihin sisältyy 10,0 milj. euroa pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden

lyhennyksiä sekä henkilöstökassan pääomaa 64,1 milj. euroa ja konserniyhteisöjen talletuksia 42,4 milj.

euroa. Henkilöstökassan pääomat ja konsernitilien pääomat on tilinpäätöksessä 2005 siirretty muista veloista

tase-erään lainat muilta luotonantajilta.

Kaupungin lainakanta vuoden päättyessä oli 231,4 milj. euroa. Lainakanta sisältää kaupungin korolliset

velat. Lainakanta kasvoi 26,3 milj. euroa. Kasvusta 6,5 milj. euroa on tytäryhteisöjen konsernitileillä

olevien pääomien kasvua. Korolliset velat asukasta kohden oli 1 323 euroa (1 173 euroa v .2004).

Investointien rahoittamiseen otetut lainat olivat 715 euroa/asukas (600 euroa/asukas v. 2004). Näistä veloista

on vähennetty henkilöstökassa- ja konsernitilipääomat.

Suhteellinen velkaantuneisuus oli 33,3 % (ilman henkilöstökassan pääomia). Vastaava luku edellisenä

vuonna oli 29,8 %. Tunnusluku heikkeni, koska velat kasvoivat käyttötuloja enemmän.


20

8. Turun kaupungin konsernin toiminta ja talous

8.1. Konserniin kuuluvat yhteisöt sekä kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt 31.12.2005

TURUN KAUPUNKI

TYTÄRYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄTKiinteistö- ja asuntoyhteisöt Muut yhtiöt Kårkulla samkommun 3,05 %Kiinteistö Oy Ajurinranta 100,0 % Myllykoti Oy 100,0 % Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin Kiinteistö Oy Asemanvieri 100,0 % Pilot Turku 66,7 % kuntayhtymä 39,15 %Kiinteistö Oy Kupittaan Asemakulma 100,0 % Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab 100,0 % Varsinais-Suomen liitto 41,15 %Kiinteistö Oy Lausteenpuisto 100,0 % ja sen alakonserni*: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Kiinteistö Oy Lehtolaakso 100,0 % * Turun Seudun Kaukolämpö Oy 60,8 % kuntayhtymä 30.,44%ja sen alakonserni*: Oy Turkuhalli Ab 67,3 % Åbolands Yrkesskola 21,17 %* Asunto Oy Amiraalistonkatu 9 93,2 Turku Touring Oy 84,4 % OSAKKUUSYHTEISÖT* As Oy Ristisompa 51,0 % Turku Science Park Oy Ab 96,1 % Kiinteistö- ja asuntoyhteisöt* Kiinteistö Oy Paasmaja 100,0 % ja sen alakonserni*: Kiinteistö Oy Datacity 23,5 %* Kiinteistö Oy Rukki 51,9 % * ICT Turku Oy Ab 96,1 % Kiinteistö Oy Ilpoisten Liikekeskus 35,1 %* Kiinteistö Oy Turun Rauhankatu 14 B 99,9 % * Turun Biolaakso Oy 96,1 % Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku 42,4 %* Paakarlan Huolto Oy 99,9 % * Kiinteistö Oy Focus 96,1 % Kiinteistö Oy Kiikun Monitoimitalo 23,6 %Kiinteistö Oy Paakarlanpuisto 66,7 % * Kiinteistö Oy Biotorni 96,1 % As Oy Turun Ilpoistenaho Bostads Ab 27,1 %Kiinteistö Oy Teollisuuskatu 20 100,0 % Turun Seudun Puhdistamo Oy 81,5 % As Oy Turun Karjakuja 56 38,3 %Kiinteistö Oy Turun Autopiha 57,3 % Turun Seudun Vesi Oy 64,7 % Kiinteistö Oy Myllysarka 47,5 %Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli 80,9 % Koneteknologiakeskus Oy 60,0 % Kiinteistö Oy Turun Lintula 46,0 %Kiinteistö OyTurun Puistovalkama 100,0 % Kupittaan Jäähalli Oy 100,0 % Kiinteistö Oy Pernonpuisto 40,0 %Kiinteistö Oy Turun Puutarhakatu 14 67,8 % Asunto Oy Poseidon 38,6 %Kiinteistö Oy Paashuolto 75,4 % Asunto Oy Talolankatu 6 28,6 %TVT Asunnot Oy 100,0 % As Oy Tornikartio 31,4 %Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 56,7 % Asunto Oy Yliopistonkatu 25 27,6 %Eskelin Pysäköintilaitos 99,8 % As Oy Turun Auranranta 36,9 %

As Oy Kehrämaari 29,52 %Säätiöt Kiinteistö Oy ICT 44,5 %Forum Marinum Säätiö - h 8j/Pj+3j Muut yhteisöt Stiftelsen Forum Marinum - Haritun Huolto Oy 35,3 % The Forum Marinum Foundation Jäkärlän Huolto Oy 25,5 %Museoalus Sigynin säätiö h 9j/6j Varissuon Huolto Oy 23,5 %Pro Cultura -säätiö h 9j/9j Kiikun Huolto Oy 22,0 %Turun Aikuiskoulutussäätiö vk 14j/9j Pernon Huolto Oy 20,1 %Turun Musiikkijuhlasäätiö h 9j/9j Turun Seudun Maakaasu ja Turun Ylioppilaskyläsäätiö vk48j/25j Energiatuotanto Oy 42,5 %

h 13j/7j Turun Vapaavarasto Oy 33,3 %Mesipolun Autokatos Oy 23,5 %Turun seudun Jätehuolto Oy 34,8 %Aboa Animation Studio AAS Oy 33,3 %Svartisen Holging A/S 34,7 %

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 4 alakonsernitilinllinpäätöstä ja erikseen 14 tytäryhteisöä. Yhdistelemättä on 9 tytäryhteisöä (näistä 5 osakeyhtiöitä ja 4 säätiöitä) kaupunginhallituksen päätöksellä esitetyin perustein.Lisäksi yhdistelemättä on 3 tytäryhteisöä liitetiedoissa esitetyin perustein.Koy Lehtolaaksosta, TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku-Energia Ab:sta ja Turku Science Park Oy Ab:sta on yhdistelty ala- konsernitilinpäätökset. Alakonsernitilinpäätöksiin sisältyvinä on konsernitaseeseen yhdistelty 12 osakkuusyhteisöä, jotka on selvitetty konsernitaseen liitetiedoissa. Muutoin osakkuusyhteisöjä ei yhdistellä konsernitaseeseeen.Kuntayhtymistä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 3 kpl ja yhdistelemättä on kaupunginhallituksen päätöksellä 2 kpl.


21

8.2. Konsernin rakenteessa tapahtuneet muutokset vuonna 2005

Kaupungin organisaatiossa tapahtuneet muutokset on esitetty kohdassa 5.1.

Tilikauden aikana tapahtui seuraavat tytäryhtiöfuusiot:

Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n tytäryhtiö Evanes Oy sulautui emoyhtiöönsä 30.9.2005.

Kiinteistö Oy Lehtolaakson tytäryhtiöt Asunto Oy Pakkarinrinne, Asunto Oy Turun Siilinkatu 4-20,

Kiinteistö Oy Jyrkkälän Martti 4, Kiinteistö Oy Kärpännousu, Kiinteistö Oy Mäntysola, Kiinteistö Oy Turun

Lumikontie ja Kiinteistö Oy Turun Vähäheikki 13 sulautuivat emoyhtiöönsä 31.12.2005.

8.3. Konsernin toiminnan ohjaus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä.

Kaupunginvaltuusto on asettanut talousarvion vahvistamisen yhteydessä toiminnalliset ja taloudelliset

tavoitteet Kiinteistö Oy Lehtolaaksolle (emoyhtiö), Myllykoti Oy:lle, Oy Turku Energia - Åbo Energi

Ab:lle, Turku Touring Oy:lle, Turku Science Park -konsernille, TVT Asunnot Oy:lle (emoyhtiö), Turun

Seudun Vesi Oy:lle ja Turun seudun puhdistamo Oy:lle sekä säätiöistä Forum Marinum -säätiölle ja Turun

Ylioppilaskyläsäätiölle.

Turku-konsernia ohjaa ja valvoo kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on

huolehtia konserniohjauksen kehittämisestä sekä kaupungin liikelaitosten ja niiden kuntayhtymien, yhtiöi-

den, osuuskuntien ja yhdistysten sekä säätiöiden omistajaohjauksesta, toiminnan ohjaamisesta sekä valvon-

nasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestyk-

seen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimielimien jäseniä. Kaupunginjohtaja

vastaa Turku-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Kaupunginjohtaja ja omalla

toimialallaan kukin apulaiskaupunginjohtaja seuraavat konserniyhteisöjen toimintaa, huolehtivat toiminnan

yhteensovittamisesta ja arvioivat konsernirakenteen kehittämistarpeita. Lautakunnat seuraavat toimialaansa

kuuluvien tytäryhteisöjen toimintaa ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista kaupunginhallitukselle.


22

8.4. Konsernitase ja vertailu edelliseen vuoteen

Konsernitase

VASTAAVAA 31.12.2005 31.12.2004 VASTATTAVAA 31.12.2005 31.12.20041 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 866 463 1 794 977 OMA PÄÄOMA 866 663 882 239Aineettomat hyödykkeet 16 277 16 281 Peruspääoma 601 956 601 956 Aineettomat oikeudet 4 034 3 078 Osuus kuntayhtymien Konserniliikearvo 0 969 oman pääoman lisäyksestä 1 320 -380 Muut pitkävaikutteiset menot 9 424 11 049 Arvonkorotusrahasto 27 073 27 073 Ennakkomaksut 2 819 1 185 Muut omat rahastot 93 504 93 196Aineelliset hyödykkeet 1 711 089 1 648 755 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 153 896 142 221 Maa- ja vesialueet 189 843 183 513 Tilikauden yli-/alijäämä -11 086 18 173 Rakennukset 1 012 067 978 113 Kiinteät rakenteet ja laitteet 344 625 329 928 Koneet ja kalusto 64 596 61 824 VÄHEMMISTÖOSUUDET 43 620 43 047 Muut aineelliset hyödykkeet 13 180 13 449 Ennakkomaksut ja keskeneräiset KONSERNIRESERVI 0 0 hankinnat 86 779 81 928

POISTOERO JA VAPAA-Sijoitukset 139 097 129 941 EHTOISET VARAUKSET 31 731 32 038 Osakkuusyhteisöosuudet 32 768 35 567 Poistoero 10 297 125 Osakkeet ja osuudet 72 172 69 057 Vapaaehtoiset varaukset 21 434 31 912 Joukkovelkakirjalainasaamiset 29 003 21 553 Muut lainasaamiset 1 927 3 592 PAKOLLISET VARAUKSET 27 718 30 195 Muut saamiset 3 226 173 Eläkevaraukset 21 207 23 719

Muut pakolliset varaukset 6 511 6 476

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 30 269 20 252 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 33 007 22 172 Valtion toimeksiannot 14 727 5 841 Valtion toimeksiannot 14 695 5 672 Lahjoitusrahastojen erityiskattee 15 071 13 905 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 755 15 938 Muut toimeksiantojen varat 470 505 Muut toimeksiantojen pääomat 556 561

VAIHTUVAT VASTAAVAT 198 450 261 567 VIERAS PÄÄOMA 1 092 442 1 067 104Vaihto-omaisuus 6 834 6 219 Pitkäaikainen 822 938 812 173 Aineet ja tarvikkeet 5 926 5 961 Joukkovelkakirjalainat 15 000 15 000 Keskeneräiset tuotteet 415 198 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 411 694 397 675 Valmiit tuotteet 59 60 Lainat julkisyhteisöiltä 356 558 366 531 Muu vaihto-omaisuus 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 25 25 Ennakkomaksut 434 1 Saadut ennakot 0 0

Ostovelat 0 55Saamiset 85 943 74 833 Liittymismaksut ja muut velat 39 661 32 875Pitkäaikaiset saamiset 3 181 1 883 Siirtovelat 0 13 Myyntisaamiset 0 52 Lainasaamiset 393 569 Lyhytaikainen 269 504 254 931 Muut saamiset 2 781 1 220 Joukkovelkakirjalainat 0 0 Siirtosaamiset 7 42 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 24 154 11 796Lyhytaikaiset saamiset 82 762 72 950 Lainat julkisyhteisöiltä 8 729 7 769 Myyntisaamiset 33 675 40 057 Lainat muilta luotonantajilta 64 605 64 342 Lainasaamiset 2 283 58 Saadut ennakot 2 144 2 773 Muut saamiset 31 288 18 158 Ostovelat 49 860 49 127 Siirtosaamiset 15 515 14 677 Liittymismaksut ja muut velat 30 994 32 774

Siirtovelat 89 017 86 349Rahoitusarvopaperit 87 497 166 052 Osakkeet ja osuudet 0 2 168 Sijoitukset rahamarkkinainstr. 0 14 878 Joukkovelkakirjalainasaamiset 38 895 62 191 Muut arvopaperit 48 602 86 814

Rahat ja pankkisaamiset 18 177 14 463

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 095 181 2 076 795 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 095 181 2 076 795


23

Konsernitaseen tunnusluvut

2005 2004

Omavaraisuusaste, % 42,9 % 44,1 %

Konsernin lainakanta, 1000 € 880 766 863 137

Oikaistu konsernin lainakanta, 1000 € 816 705 798 795 €(vähennetty henkilöstökassatalletukset)

Konsernin lainat, €/asukas 5 037 4 937

Oikaistu konsernin lainat, €/asukas 4 670 4 569 €(vähennetty henkilöstökassatalletukset)

Konsernin lainasaamiset, 1.000 € 30 931 25 145 €

Konsernitaseen loppusumma 31.12.2005 on 2 095,2 milj. euroa (2 076,8 milj.euroa v. 2004). Konsernin py-

syvien vastaavien hyödykkeiden ja sijoitusten kirjanpitoarvo vuoden vaihteessa oli 1 866,5 milj. euroa

(1 795,0 milj.euroa v. 2004). Kasvua oli 71,5 milj. euroa, josta 34,0 milj. euroa rakennusten lisäystä ja

14,5 milj. euroa kiinteiden rakenteiden ja laitteiden lisäystä.

Konsernin vieras pääoma yhteensä vuoden lopussa oli 1 092,4 milj. euroa (1 067,1 milj.euroa v. 2004).

Muutos edelliseen vuoteen + 25,3 milj. euroa.

Konsernin lainakanta vuoden lopussa ilman henkilöstökassan pääomia oli 816,7 milj. euroa (798,8 milj.

euroa v. 2004). Lisäystä edelliseen vuoteen oli 17,3 milj. euroa. Konsernin lainakannasta kohdistuu

kiinteistö- ja asuntoliiketoimintaan 77 %, muuhun elinkeino- ja liiketoimintaan (5 %), kuntayhtymien

toimintaan (3 %) ja emon eli Turun kaupungin toimintaan (15 %). Konsernin koko lainakanta oli 880,8 milj.

euroa (korolliset velat 31.12.2005, ml. kaupungin henkilöstökassatilien pääomat).

Konsernin leasingvastuiden määrä 31.12.2005 oli 23,2 milj. euroa (27,7 milj. euroa v. 2004).

Konsernin omavaraisuusaste oli 42,9 % (44,2 % v. 2004).

Konsernin alijäämä tilikaudelta 2005 oli 11,1 milj. euroa (ylijäämä 18,2 milj. euroa v. 2004).

9. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä

Tilikauden tulos on - 39 147 890,61 euroa.

Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:

- tuloutetaan vapaaehtoisista varauksista Hirvensalon ala-asteen ja Vähä-Heikkilän koulun I vaiheen

investointivaraukset yhteensä 10 685 000,00 euroa ja tehdään kohteisiin liittyvä poistoerolisäys

10 171 364,89 euroa


24

- tuloutetaan vahinkorahastosta tuhoutuneen ajoneuvon vuoden 2005 leasing -rahoitusta vastaava osuus

7 200,00 euroa.

- katetaan vuoden 2005 alijäämä 38 627 055,50 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuo-

den kirjanpidossa.

Tilinpäätös 2005 Talousarvion toteutuminen

25

II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

10. Talousarvion toteutuminen

10.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toteutunut koko käyttötalouden toimintakate (sis. liikelaitokset) oli

12,2 milj. euroa huonompi. Koko käyttötalouden toimintakate heikkeni 7,3 % verrattuna vuoden 2004 toi-

mintakatteeseen.

Sekä toimintakulut että toimintatuotot ylittyivät monissa hallintokunnissa. Palveluiden ja hallinnon käyttö-

talouden toimintatuotot, mukaan lukien valmistus omaan käyttöön, ylittivät muutetun talousarvion 21,3 milj.

euroa ja toimintamenot olivat 33,7 milj. euroa suuremmat kuin muutetussa talousarviossa. Suurimmat me-

noylitykset olivat terveyslautakunnassa (14,5 milj. euroa), sosiaalilautakunnassa (6,8 milj. euroa), kulttuuri-

lautakunnassa (3,9 milj. euroa), ja opetuslautakunnassa (0,9 milj. euroa). Suurimmat tuloylitykset olivat so-

siaalilautakunnassa (5,4 milj. euroa) ja kulttuurilautakunnassa (2,4 milj. euroa).

Palveluiden ja hallinnon investointimenosäästöjä toteutui yhteensä 4,6 milj. euroa ja tuloja toteutui 2,1 milj.

euroa yli muutettuun talousarvioon verrattaessa. Tilanne investointimenojen ja -tulojen toteutumisen osalta

oli hyvä.

Tilinpäätös 2005 Johdanto___________________________________________________________________________________

26

TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 1.1. - 31.12.2005

Johdanto

Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2005 talousarvion noudattamista koskevissa määräyksissään

(13.12.2004 § 311), että sitoviksi tarkoitettujen kriittisten menestystekijöiden, näiden arviointikriteeri-

en/mittarien ja mittareiden tavoitearvojen vuodelle 2005 sekä muiden mahdollisesti kaupunginvaltuuston

sitoviksi hyväksymien tavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida tasekirjaan liitettynä kaudelta 1.1. -

31.12.2005.

Toiminnan ja talouden seurantaraporteissa on vuonna 2004 otettu käyttöön mittareihin liitetyt "liikenneva-

lot”. Liikennevalo näkyy vuosiraportissa kunkin mittarin kohdalla sarakkeessa ”Toteutunut 2005”. Mikäli

mittarin tavoitearvo saavutettiin, eli tavoite toteutui, valittiin liikennevaloista vihreä väri. Erona vuoden 2004

vuosiraporttiin on se, että liikennevaloista on käytössä myös keltainen väri, jota käytettiin silloin kun mitta-

rin tavoitearvo lähes saavutettiin. Mikäli tavoitearvoa ei saavutettu, liikennevaloissa on punainen väri. Vi-

rastopäälliköt ovat myös antaneet lyhyen selityksen siitä, miksi tavoitetta ei saavutettu.

Toimielimet ovat antaneet talouden toteutumisvertailun 31.12.2005. Käyttötaloudessa toimielimiä sitovat

erikseen toimintatuotot ja toimintakulut. Poikkeuksen muodostavat sosiaalilautakunnan alainen ulkomaa-

laistoimisto, ammattikorkeakoulun hallitus, teknisten palveluiden lautakunta, joukkoliikennelautakunta ja

ympäristö- ja kaavoituslautakunta, jotka ovat nettositovia. Sitovuus on ilmaistu talousarviossa rasterilla. Lii-

kelaitoksilla ja Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnalla sitovaksi tavoite-euromääräksi on määritelty lii-

keylijäämä/-alijäämä + poistot lukuun ottamatta satamaa, jolla sitovaksi on määritelty peruspääoman korko.

Investointiosassa toimielimiä sitovat erikseen käyttöomaisuuden menot ja tulot. Kaupunginhallituksen toi-

mielimessä on lisäksi sidottu menot ja tulot seuraavasti; käyttöomaisuus, varaus Suomen Joutsenen kunnos-

tusta varten, kuntainliitot ja muu yhteistoiminta sekä arvopaperit. Liikelaitosten osalta on erikseen sidottu

kiinteistölaitoksen pääliikenneväylät ja keskustan kehittämisen menot ja tulot sekä tilalaitoksen osalta toimi-

tilahankkeita kohteittain. Tuloslaskelmassa on sidottu menojen ja tulojen osalta verotulot, valtionosuudet,

korkomenot ja -tulot, muut rahoitusmenot ja -tulot sekä liikelaitosten korko peruspääomalle. Sitovuus on il-

maistu talousarviossa rasterilla.

Toiminnan ja talouden vuosiraportissa käytettyjen merkkien selitykset:

”Liikennevalot”:mittarin tavoitearvo saavutettiin eli tavoite toteutuimittarin tavoitearvo lähes saavutettiinmittarin tavoitearvoa ei saavutettu eli tavoite ei toteutunut

Poikkeamasarake:+ tulojen ylitys/menojen alitus- tulojen alitus/menojen ylitys

Tilinpäätös 2005 Keskusvaalilautakunta_________________________________________________________________________________

27

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Pertti Liesivuori

Toiminta-ajatus: Ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen ja suorittaa vaalien tuloksenlaskenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa.

Visio: 100% äänestysvilkkaus ja tuloksen laskeminen ohjeaikaa nopeammin.

Tuloskorteille sijoittuvat hallintokunnan kriittiset menestystekijät vuosille 2005 - 2007:

ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVELUKYKY

2.1

Tarkempi selvitysmenestystekijästä:

Arviointikriteeri/mittari:

1. Äänestysprosentti2. Laskennan valmistumisaika

Tavoitetaso: Toteutunut2003

Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 69,5 A) 41,5B) 56,0

Ei vaaleja Ei vaaleja

Tilinpäätös 2005 Keskusvaalilautakunta_________________________________________________________________________________

28

Arviointikriteeri/mittari 2. 22.20 A) 22.20B) 23.45

Ei vaaleja Ei vaaleja

A) EuroparlamenttivaalitB) Kunnallisvaalit

Toteutumisvertailu 31.12.2005

Tilinpäätös2004

Talousarvio2005

Muutokset Talousarviomuutoksin

Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 01 Keskusvaalilautakunta T 256.491 0 0 0 0 0

M 502.735 26.000 0 26.000 31.630 -5.630N -246.244 -26.000 0 -26.000 -31.630 -5.630

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Vuonna 2005 ei toimitettu vaaleja. Menoarvion ylittyminen johtuu vuoden 2006 tasavallan presidentin vaalien valmis-telujen aloittamisesta, mistä johtuen myös eräät menoerät erääntyivät jo vuoden 2005 puolella. Vuoden 2006 menoistasyntyy siten vuoden 2005 ylitystä vastaava säästö.

Tilinpäätös 2005 Kaupunginvaltuusto_________________________________________________________________________________

29

KAUPUNGINVALTUUSTO


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 01 Kaupunginvaltuusto T 6.406 7.500 0 7.500 5.022 -2.478M 776.505 936.806 0 936.806 773.948 +162.858N -770.098 -929.306 0 -929.306 -768.926 +160.380

Investoinnit2 02 Kaupunginvaltuusto M 34.756 0 0 0 0 0

T 0 0 0 0 0 0N -34.756 0 0 0 0 0

Tilinpäätös 2005 Tarkastuslautakunta_________________________________________________________________________________

30

TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Kaupunginreviisori Kari Koivuluhta

Toiminta-ajatus: Tarkastuslautakunta valmistelee kaupunginvaltuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat,arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä strategioidentoteutumista ja tarkastaa kaupungin toiminnan, hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmu-kaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Tarkastuslautakunta tuottaa kaupunginvaltuustolle, muille asiakkailleen ja sidosryhmilleenajankohtaista ja luotettavaa arviointitietoa kaupungin tehtävien hoidon ja toiminnan kannaltaolennaisista asioista. Tarkastuslautakunta arvioi kaupungin toimintaa palvelujen järjestäjänäja varmistajana.

Visio: Tarkastuslautakunnalla on keskeinen ja tärkeä asema kaupungin toiminnan ja palvelun laadunja tarkoituksenmukaisuuden sekä kuntalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelunvarmistajana ja edistäjänä. Tarkastuslautakunta on tunnustettu ja arvostettu ajankohtaisenluotettavan arviointitiedon tuottaja.

Kuntakonsernin kattava hallinnon ja talouden tarkastus hoidetaan systemaattisesti, kattavastija ammattitaitoisesti tarkastukselliset riskit minimoiden.


5. PROSESSIT JA RAKENTEET

5.1 Arviointitoiminnan vaikuttavuus var-mistetaan tuottamalla kaupunginvaltuus-tolle, muille asiakkaille ja sidosryhmillelaadukkaita ja lisäarvoa tuottavia arvioin-tipalveluja

1. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUK-SET

1.1 Turku-strategiaprosessin tukeminenarviointitiedolla

1.2 Yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavienmittarien toimivuuden ja raportoinnin luo-tettavuuden arviointi

2. ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PALVE-LUKYKY

2.1 Arviointitoiminta vastaa valtuuston, mui-den asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita

3. TALOUS

3.1 Arviointitoiminnalla tuetaan kaupungintasapainoista taloutta ja edistetään toiminnantuloksellisuutta

3.2 Tarkastuslautakunnan ja sen alaisen revi-siotoimiston työn kehittäminen ja tehostaminen

4. OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖ-KYKY

4.1 Tarkastuslautakunnan ja sen alaisen orga-nisaation osaaminen on tehtävien ammattitai-toisen hoidon edellyttämällä tasolla


31

YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET

1.1 Turku-strategiaprosessin tukeminen arviointitiedolla


Arviointitoiminnassa painopisteenä on kaupungin toiminnan ja kuntalaisen kannalta olen-naisten asioiden sekä strategioiden suunnittelun ja toteutumisen ja näihin liittyvien proses-sien ja menettelytapojen arviointi.


1. Tuotetaan arviointitietoa kaupungin strategisen tason suunnittelu- ja toimeenpanoprosessin toimivuudesta kau-punkiorganisaation eri tasoilla.

2.Arviointitoiminnassa valitaan arviointikohteiksi vuosittain vähintään kahden osastrategian, poikkihallinnollisentai hallintokuntakohtaisen strategian toteutuminen tai muun kaupungin toiminnan ja kuntalaisen kannalta olen-nainen asia.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 0 toteutettu toteutettu

Arviointikriteeri/mittari 2. 3 2

1.2 Yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavien mittarien toimivuuden ja raportoinnin luotettavuuden arviointi


Arviointitoiminnassa arvioidaan yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavan mittariston laatuaja toimivuutta sekä raportoinnin luotettavuutta organisaation eri tasoilla.


1. Arvioinnin kohteeksi otetaan yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavan mittariston toimivuus ja raportointi kau-punkitasolla ja eri hallintosektoreilla.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Vuoden 2005 aikana on toteutettu kaksi erillistä arviointiprojektia, kaksi erillisarviointia ja laadittu mm. arviointiker-tomus. Erillisarvioinneista ja arviointikertomuksesta raportoidaan kohdissa 1, 2 ja 3. Kaupungin toiminnan kannaltamerkittävä on toimintavuonna ollut tarkastuslautakunnan 2001 - 2004 antama lausunto kaupunginvaltuustolle vuotta2003 koskevassa vastuuvapausasiassa. Tarkastuslautakunta 2005 - 2008 on päättänyt työohjelmasta ja arviointien si-sällöstä syyskaudelle 2005 ja vuodelle 2006.


2.1 Arviointitoiminta vastaa valtuuston, muiden asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita


Arviointitoiminta perustuu valtuuston tarpeiden sekä kaupunkiorganisaation toiminnan,toimintaympäristön, asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien sekä näihin liittyvienriskialueiden tuntemukseen. Kehitetään edelleen tarkastuslautakunnan tarpeita palvelevaapalautejärjestelmää.


1. Valtuuston ilmaisemia tarpeita ja tyytyväisyyttä tarkastuslautakunnan toimintaan seurataan teettämällä jokatoinen vuosi kysely valtuutetuille. Valtuutetuille suunnattu kysely toteutetaan syksyllä 2004 ja vuonna 2006.


32

2. Laaditaan selvitys ja arvio kaupunkiorganisaation eri osien toiminnan nykytilasta ja toiminnan riskialueista.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 0 0 0

Arviointikriteeri/mittari 2. toteutettu toteutettu

TALOUS

3.1 Arviointitoiminnalla tuetaan kaupungin tasapainoista taloutta ja edistetään toiminnan tuloksellisuutta


Arviointitoiminnassa kiinnitetään huomiota toiminnan ja talouden suunnitteluun, toteutuk-seen, seurantaan ja kehittämiseen liittyviin toimintatapoihin. Arviointien perusteella annet-tavilla suosituksilla on kokonaisuutena katsottuna joko lyhyellä tai pitkällä tähtäimelläkaupungin menojen kasvua hillitsevä ja toiminnan tuloksellisuutta nostava vaikutus.


1.Arviointien ja selvitysten kohteeksi valitaan asioita, joissa mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin toimintaan jatalouteen ovat merkittävät. Näiden arviointien ja selvitysten tulokset raportoidaan erillisillä raporteilla tai arvi-ointikertomuksessa. Arviointikertomus laaditaan edelliseltä vuodelta.

2. Arvioidaan kaupungin ja hallintokuntien talousarvion laadintaan ja toiminnan suunnitteluun liittyvien menet-telytapojen toimivuutta ja perusteita.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. toteutunut toteutettu toteutettu


3.2 Tarkastuslautakunnan ja sen alaisen revisiotoimiston työn kehittäminen ja tehostaminen


Tarkastuslautakunta ja sen alainen revisiotoimisto kehittävät ja tehostavat toimintaansayhteistyössä kaupungin muun organisaation kanssa hyödyntäen nykyaikaisen tietotekniikanmahdollisuudet.


1. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää tietoteknisiä apuvälineitä toiminnan kehittämisessä nykyistä laajemmin.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY

4.1 Tarkastuslautakunnan ja sen alaisen organisaation osaaminen on tehtävien ammattitaitoisen hoidon edel-lyttämällä tasollaTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Osaamista kehitetään ja ammattitaitoa ylläpidetään systemaattisesti jatkuvasti. Tarvittaessatäydennetään omaa osaamista käyttämällä ulkopuolisen asiantuntijan palveluja. Henkilös-tön työkykyä ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisesti.



33

1. Osaamisalueet on kuvattu, henkilöstön osaamiskartoitus on tehty ja kehittämisohjelma laadittu.2. Tarkastuslautakunta 2005-2008 perehdytetään lautakunnan tehtäväalueeseen.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 0 päivitetty osittaintoteutettu


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Revisiotoimiston kaikilla vakansseilla on ollut vakituinen hoitaja 1.8.2005 alkaen. Nykyiset osaamisalueet on kuvattuja henkilöstön osaamiskartoitus on tehty syksyllä 2005. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2006 kehittämisohjelman laatimi-sella ja siihen sisältyvien henkilöstön tulevaisuuden osaamisalueiden kuvaamisella.

PROSESSIT JA RAKENTEET

5.1 Arviointitoiminnan vaikuttavuus varmistetaan tuottamalla kaupunginvaltuustolle, muille asiakkaille jasidosryhmille laadukkaita ja lisäarvoa tuottavia arviointipalvelujaTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Tarkastuslautakunnan ja sen alaisen revisiotoimiston toiminnan ja menetelmien jatkuvankehittämisen ja ammattitaitoisen työn kautta tuotetaan kaupunginvaltuustolle, muille asiak-kaille ja sidosryhmille ajankohtaista ja luotettavaa arviointitietoa olennaisista asioista.


1.

Suositukset johtavat toimenpiteisiin asian edellyttämällä tavalla ja aikataululla. Arviointikertomuksessa, arvi-ointiprojektien raporteissa tai muissa raporteissa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta seurataan aktiivisestitekemällä jälkiseurantaraportteja vuosittain. Joka neljäs vuosi tehdään laajempi jälkiseuranta, jossa todetaantarkastuslautakunnan toimikauden aikaisten olennaisimpien havaintojen johdosta toteutetut toimenpiteet.

2. Tarkastuslautakunnan ja revisiotoimiston arviointimenetelmien kehittäminen ja arviointitiedon laadun varmis-tus.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



Toimielimen toiminta-ympäristömuutoksetsuunnitelmakaudella:

Kaupunginvaltuusto on valinnut valtuustokaudelle 2005 - 2008 tilintarkastajaksi SVHJulkistarkastus Oy:n tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta. Turun kaupunginorganisaatio, johtamisjärjestelmä ja strategiat uudistuvat suunnitelmakauden alku-puolella.Suunnitelmakaudella tarkastuslautakunnan toimintaan tulevat vaikuttamaan lisäänty-vät konsernitason tilintarkastusjärjestelmä- ja arviointitehtävät sekä kuntalain uudis-tamisen seurauksena tulevat muutokset tarkastuslautakunnan tehtäväalueeseen.

Lyhyt hallintokunnankuvaus tuottavuudenparantamistoimenpiteistä:

Tarkastuslautakunta ja sen alainen revisiotoimisto on parantanut toimintansa tuotta-vuutta hyödyntämällä sähköisiä menettelytapoja ja välineitä arviointityössä. Tarkas-tuslautakunta on valmistautunut siirtymään sähköiseen kokouskäytäntöön 1.1.2006lukien.


34


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 03 Tarkastuslautakunta T 186 0 0 0 2.420 +2.420M 440.669 571.469 264 571.733 513.263 +58.470N -440.483 -571.469 -264 -571.733 -510.843 +60.890

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Toimintavuoden 2005 kevätkaudella on toiminut yhtäaikaisesti kaksi tarkastuslautakuntaa.Toimikauden 2001 - 2004 tarkastuslautakunta suoritti vuoteen 2004 kohdistunutta arviointia ja tarkastusta. Arviointiavarten on kuultu kaupunginjohtoa ja talous- sekä henkilöstöjohtoa. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta2004 on käsitelty kaupunginvaltuustossa 13.6.2005. Tarkastuslautakunta antoi lausuntonsa kaupunginvaltuustollevuotta 2003 koskevassa vastuuvapausasiassa.Toimikauden 2005 - 2008 tarkastuslautakunta on järjestäytynyt 8.2.2005. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenetovat osallistuneet toimialueensa koulutuksiin sekä seminaareihin. Tarkastuslautakunta on suorittanut syyskaudeksi2005 ja vuodeksi 2006 hyväksymäänsä työohjelmaan perustuvan katselmuksen terveystoimeen 7.11.2005. Tarkastus-lautakunta on 22.11.2005 tehnyt päätöksen sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymisestä vuoden 2006 alusta.Revisiotoimisto on suorittanut syksyllä 2005 9 valmistelevaa hallintokuntavierailua: ammattiopetuskeskukseen19.8.2005, ympäristö- ja kaavoitusvirastoon 5.9.2005, tekstiilihuoltoon ja liikennelaitokseen 9.9.2005, Turun Satamaan12.9.2005, TAD Centreen 13.9.2005, kiinteistölaitokselle 14.9.2005, opetuspalvelukeskukseen 15.9.2005, Turun am-mattikorkeakouluun 28.10.2005 ja liikuntapalvelukeskukseen 3.11.2005.Toimintavuonna on valmistunut kaksi arviointiprojektia: ”Toimitilahallinnon organisointi sekä toimitilahankkeidensuunnittelu ja toteutus” kaupunginvaltuustossa 23.5.2005 sekä ”Kaupungin omistajaohjaus liiketoiminnassa” kaupun-ginvaltuustossa 13.6 ja 29.8.2005.Joulukuussa 2005 tarkastuslautakunnassa on käsitelty muistio ”Yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvaavien tavoitteiden jamittareiden toimivuuden ja raportoinnin arviointi” ja ”Väliraportti Turku -strategian, hallintokuntien strategioiden,talousarvion ja -suunnitelman 2006 - 2008 laatimisen sekä kaupungin riskien arvioinnista”.Kaupunginvaltuusto on 2.5.2005 valinnut tarkastuslautakunnan valmistelun perusteella kaupungin tilintarkastajaksiSVH Julkistarkastus Oy:n seuraavalle valtuustokaudelle 2005 - 2008. Kaupungin tilintarkastaja SVH JulkistarkastusOy on tehnyt ja raportoinut sekä vuoteen 2004 että syyskaudella 2005 vuoteen 2005 kohdistuneesta tilintarkastuksesta.Tilintarkastajan 13.12.2005 päivätty tarkastusraportti Turun kaupungin myyntitoiminnon tarkastuksesta on lähetettytiedoksi kaupunginhallitukselle.Tarkastuslautakunnan raportoinnissa on vuonna 2005 kiinnitetty huomiota mm. talousarviotavoitteiden asetantaproses-siin, Turku -strategian ja sen tasapainotetun tuloskortiston tavoitteiden toteutumiseen, tasapainoisen talouden vaati-muksen toteutukseen, konserniohjaukseen, investointien suunnitteluun pitkällä tähtäyksellä, erikoissairaanhoidon ke-hittämistoimenpiteiden toteutukseen sekä pitkän aikavälin henkilöstösuunnitteluun. Joidenkin asioiden osalta rapor-toinnin havaintojen käsittely on kesken mm. kaupunginhallituksessa.

Tilinpäätös 2005 Kaupunginhallitus_____________________________________________________________________________________

35

KAUPUNGINHALLITUS

Tilivelvollinenviranhaltija: Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty

Apulaiskaupunginjohtajat oman toimialansa osalta

Turku-strategia ja konkreettiset tavoitteet

Turulla on voimassa oleva strategia ja sen konkretisoimiseksi v. 2002 hyväksytty tasapainotettu tuloskortisto (BalancedScorecard, BSC). Strategia on laadittu varsinaisesti vuosille 2001–2004, mutta uuden kaupunginvaltuuston toimikaudenensimmäisenä vuotena 2005 on sovittu noudettavaksi vuosien 2001–2004 strategian linjauksia, joita kaupunginhallitus onpäätöksillään ja seminaarityöskentelyllään täsmentänyt.

Vuosien 2001–2004 Turku-strategian tasapainotetussa tuloskortistossa (BSC) on asetettu tavoitteet vuodelle 2005.

Strategiaprosessi

Kaupunginhallitus hyväksyi 9.6.2003 § 549 tasapainotetusta tuloskortistosta (BSC) johdetut erityiset kriittiset menestyste-kijät:

Asiakkuuden hallinta ja palvelukyky:– lapsiperheiden asema

Talous:– tasapainoinen talous– monipuolinen asuminen

Osaaminen, uudistuminen ja työkyky:– kilpailukykyinen työnantaja.


36

Vuonna 2002 hyväksytty tasapainotettu tuloskortisto (BSC) toimii edelleen vuoden 2005 osalta Turun strategisten tavoit-teiden konkretisoinnin välineenä. Tarkastelussa painotetaan edellä esitettyjä toiminnan menestystekijöitä. Huomiota kiin-nitetään myös seuraaviin asioihin:

– elinkeinopolitiikka– kaavoitus- ja asuntopolitiikka– terveyspolitiikan linjat– investoinnit (koulut ym.).

Institutionaalisesti osaaminen, luovuus ja innovaatiot arvioitiin yleisellä tasolla seuraavasti:

Uuden strategiatyön valmistelu alkoi v. 2004 tulevan toimintaympäristön analysoinnilla.

Poliittisten päättäjien ja virkahenkilöiden uuden strategian erityisinä lähtökohtina ovat olleet tieto, osaaminen, innovaatiotja hyvinvointi, joita pidetään tulevien vuosien tärkeimpinä menestystekijöinä.

Lyhennelmä vuoden 2005 BSC-kortiston alustavista tuloksista on seuraava:

OSAAMINEN, LUOVUUS, INNOVAATIOT – YKSITTÄISIÄ PROSESSEJA V. 2005

STRATEGIA

YLIOPISTOT− lahjoitusprofessuuri(t)

v. 2005 budjetissa− kolmas tehtävä

TURKU SCIENCE PARK OY− lisäresursseja v. 2005

KONETEKNOLOGIA-KESKUS TURKU OY

- kehitystyö

VALTION INNOVAATIO-INSTITUUTIOT

VTT, TEKES, SITRA- lisäresursseja valtiolta

AMMATTIKORKEA-KOULUT

AMMATILLISETOPPILAITOKSET

PERUSKOULU

ICT Turku

OSAAMISKESKUSOHJELMA

BioTurku

LUKIO


37


Kriittiset menestys-tekijät

Arviointikriteerit/mittarit

Tavoitteet 2004-05 Tulos 2005

Työpaikkojen määrä31.12.2004 93.943 (ennakkotieto)31.12.2003 91.69331.12.2002 92.785

• Monipuolinen elinkei-norakenne

• Työpaikkojen määräklustereittain

Työpaikkojen määrä v. 2003 +2.500,v. 2004 +2.500, v. 2005 +2.500

31.12.2001 92.025Klusterikohtaiset tavoitteet määritelty jaseurannassa:Bio v. 2010: 3000 uutta työpaikkaa (Bio-strategia), ICT v. 2010: 5000 uutta työpaik-kaa (ICT-strategia), Logistiikka: määrittelee2005 (uusi tj.), Matkailu: strategia tekeillä

Turku Science Parkin Bio- ja ICT-strategiatsekä matkailustrategia ovat valmiina ja tule-vaisuudessa seuranta tulee perustaa valittujenpainopisteiden pohjalle.

Toimipaikkojen määrä Toimipaikkojen määrä2003 2004 2005 2003 2004 2005

• Kärkialojen toimipaikko-jen määrä ja kehitys v. 2001: Bio 90 ICT 1 029 Logistiikka 466 Matkailu 548

Bio 92 94 100 Bio 88 86 89ICT 1055 1081 1100 ICT 1045 1059 1091Logistiikka 478 490 450 Logistiikka 424 410 406Matkailu 562 576 590 Matkailu 563 519 535

• Kokonaisyöpyminen Kokonaisyöpyminen Kokonaisyöpyminen2005 markkinaosuus koko maan yöpy-

misistä 4,40 %2005 4,10 % 705.786

2004 745.000 2004 4,14 % 690.7002003 4,10 % 678.5242002 4,29 % 683.062

• Kärkialojen kehittämi-nen: Bio, ICT, logistiikka,matkailu

v. 2001 699.304

2003 730.000, markkinaosuus kokomaan yöpymisistä 4,24 %

2001 4,31 %• Laaja-alainen tutkimusja koulutus

• Kaupungin käynnistämätja tukemat projektit (yh-teistyö mm. Sitra, VTT,Tekes, YO jne.)

Strategiset hankkeet määritetty ja vastuu-tettu, vaikutukset seurannassa.EMBL:n saaminen Turkuun (EuropeanMolecular Biology Laboratory)

EMBL:n saaminen Turkuun odotti vieläratkaisua. Koneteknologiakeskus on aloitta-nut. Meritech-hanke oli edelleen selvittely-vaiheessa. Kolmas Eurooppalaisen yrittäjyy-den päivä kokosi yhteen 1000 yrittäjää.

•Oppilaitosten aloituspaikatja tutkinnot klustereittain

Oppilaitoskohtainen suunnitelma tehty,vastuutettu ja seurannassa, tarkistetaanvuoden 2004 loppuun mennessä. Ilmoitetutaloituspaikat ja tutkinnot tavoitetasonavuodelle 2005.

Määriteltyjen toimialojen aloituspaikkojen jatutkintojen määrän kehitys on ollut kokonai-suutena myönteinen.Varsinkin opintojen etenemiseen ja oppilas-huoltoon on kiinnitetty parina viimeksi kulu-neena vuonna erityistä huomiota, mikä näkyyvalmistuneiden määrässä.

Aloituspaikat TutkinnotAMK AI AMK AI-03 -04 -05 -03 -04 -05 -03 -04 -05 -03 -04 -05

Logistiikka 84 84 84 82 90 90 62 59 75 40 46 44Bio/elintarvike 143 143 143 116 114 114 108 86 87 74 84 79

Matkailu 60 60 60 126 126 126 34 76 66 90 89 80ICT 446 450 450 142 228 218 245 291 281 109 142 156Yht. 733 737 737 466 558 548 449 512 509 313 361 356

Kaupan volyymi Kaupan volyymi2005 49,8 % 2002 49,6 % 257,5 milj. €2004 49,8 % 2000 49,8 % 248,9 milj. €

Asukasmäärä Asukasmäärä2005 52.400 2005 keskustan asukasmäärän oletetaan

säilyneen ennallaan2004 52.400 2002 51.397 2004 51.471

• Kestävä kaupunkiraken-ne – urbaani keskusta –laadukkaat lähiöt

• Keskustan kaupan volyy-min ja asukasmäärän osuuskoko kaupungin luvuista

2003 52.000 2001 51.300 2003 51.621Lähiöissä asuvat olivat kaupungin palveluihinkeskimäärin vähintään yhtä tyytyväisiä kuinmuutkin. Tyytyväisyysarvojen keskiarvo olilaskenut.Ka. Lähiöt Koko kaupunki2005 3,31 3,292004 3,39 3,36

• Asukaskysely, myöslähiöittäin

Kysely 2 x valtuustokaudessa, kysely 2004ja 2005 (Efektia Oy:n AsukastyytyväisyysTurussa -kysely)

(kyselyn asteikko: 5 = erittäin hyvin, 1 =erittäin huonosti)

2003 3,36 3,34


38




Tavoitteet 2004-05 Tulos 2005

Toimeentulotukea saavat kotitaloudet2005 11.3112004 11.8442003 13.046

• Toimeentulotuen saajienmäärä alueittain ja ajallisesti

2002–2005: –13 %,12745 11088 kotitaloutta

2002 12.745Työttömyysaste2005 11,4 %2004 13,4 %2003 13,2 %

• Syrjäytymisen estämi-nen, työttömyyden tor-junta

• Työttömyysaste alueittain Alueittain priorisoitu toimenpideohjelmakäynnistetty 2003, 2004 seuranta käynnissä.2005 alueellisten työllisyyshankkeiden(Fortuna, TEMPO, Pansio-Perno -hanke)vaikuttavuuden seuranta rakenteellisentyöttömyyden kriteereillä (TM) käynniste-tään.

Työvoiman palvelukeskus on kohdentanuttoimintansa vaikeimmin työllistyviin javuonna 2005 käynnissä on ollut alueellisestikohdennettuja erillisiä työllisyyshankkeitaItä-Turussa (Fortuna ja Tempo) sekä Pansio-Pernossa.Efektia Oy:n kyselyssä koettua turvallisuudentunnetta mitattiin kysymyksin asuinalueenturvallisuudesta, yleisestä järjestyksestä jaturvallisuudesta sekä kahdella kysymykselläliikenneturvallisuudesta. Turvallisuutta kos-kevien kysymysten tyytyväisyysarvojenkeskiarvo oli2005 3,552004 3,59

• Fyysinen ja henkinenturvallisuus – esteettö-myys

• Asukaskysely: koettuturvallisuuden tunne

Asukaskysely 2 x valtuustokaudessa,kysely 2004 ja 2005

2003 3,57• Esteettömyys julkisissatiloissa – toteutuneet korjaa-vat toimenpiteet

Hallintokuntakohtaiset toimenpiteet, vuo-sittainen tarkastelu

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Turunesteettömyysohjelman 2005–2012 ja nimen-nyt sen toteutumista valvomaan seurantatyö-ryhmän. Hallintokunnat ovat aloittaneetohjelman edellyttämien toimenpiteiden to-teuttamisen.

Fyysinen ja henkinen turvallisuus suur-ten kaupunkien ykkönen vuosina 2004 ja2005 (6 kaupunkia) 2005 2004 2003• Yleinen järjestys ja turvallisuus

hoidettu hyvin75 % 85 % 84 %

• Asuinalueen turvallisuus hoidettuhyvin

84 % 88 % 87 %

• Tyytyväisyys liikenneturvallisuuteenjalankulkijoiden ja pyöräilijöidenkannalta

hyvä 50 %huono 39 %



• Tyytyväisyys liikenneturvallisuuteenautoilijan kannalta




• Terveellinen ja viihtyisäympäristö – toimivavesihuolto

• Ympäristötilinpäätös Ympäristöindeksin kehittäminen 2003–2004 ja käyttöönotto 2004. 2005 kuudensuurimman kaupungin ympäristöindeksitmääritelty ja yhteismitallinen ympäristöin-deksi otettu käyttöön.

Kuuden suurimman kaupungin yhteisetympäristöindikaattorit on määritelty.


39




Tavoitteet 2004–05 Tulos 2005

2004 2003osallistujia 46 % 46,5 %harrastusporukoihinkuuluvia

14 %

• Nuorisokulttuuri januorten elämänhallinta

• Nuorten osallistuminenjärjestäytyneeseen toimin-taan

Osallistumisasteen kasvu (7-29 v.) + 1 %yhteensä v. 2004–2005

aktiivisia yht. 60 %• Peruskoulun suorittaneet 100 % 99,8 %

Kolme oppilasta ei suorittanut peruskoulua.Välitön sijoittuminen2005 98,1 %2004 ..*2003 ..*2002 92,2 %

• Peruskoulun jälkeinenvälitön sijoittuminen kou-lutukseen tai työelämään(v. 2000 92,2 %)

Välitön sijoittuminen 2004 93,2 %,2005 92,2 %

(*2003–2004 tilastotietoja ei saatavilla)2001 90,2 %

Välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin 2004 75 % ja 2005 78 % 2004 2003 2002• Toisen asteen ammatillisen koulutuk-

sen suorittaneet79,5 % 70,5 % 74,0 %

• Toisen asteen ammatilli-sen koulutuksen suorittaneet(v. 2000 76,1 %)

• Välitön sijoittuminen työelämään taijatko-opintoihin

85,2 % 82,3 % 74,1 %

• Panostukset osallistaviinaktiviteetteihin

Nuorisostrategian laadinta ja toteuttamisenaloitus 2003, seuranta käynnissä 2004.Ei laadita erillistä nuorisostrategiaa.2005 kohderyhmään liittyvät tavoitteet ovatTurku-strategiassa.

Kaupunginvaltuuston päätöksen perusteellauudellakaan strategiakaudella ei laaditaerillistä nuorisostrategiaa.

Lapsiperheidenosuus Turussa

Valtakunnalli-nen taso

2005 tulokset saadaan 8/20062004 37,5 % 41,7 %2003 37,8 % 42,0 %2002 38,1 % 42,4 %2001 38,6 % 43,0 %

• Lapsiperheiden asema • Lapsiperheiden osuuskaikista perheistä

Lapsiperheiden osuus on vähintään valta-kunnallisen trendin mukainen(v. 2000 39,5 %)

Tarkastelujakson alkuosassa lapsiperheidenosuus on laskenut valtakunnallista trendiähitaammin, viimeisimmässä mittauksessaväheneminen on valtakunnallisen trendintasolla.

• Lasten hyvinvointi Hyvinvointibarometri, valmistuu 2003,2004 ydinindikaattorien seuranta/imago-kysely. 2005 hyvinvointibarometrin tulok-set analysoidaan ja määritetään tarvittavatkehittämistoimenpiteet

Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksenarviointitutkimus (hyvinvointibarometri)valmistui kolmannen kerran toukokuussa2004. Hyvinvointibarometrin tuloksia onhyödynnetty uuden Turku-strategian laati-misessa sekä palvelutuotannon kehittämi-sessä.Virikkeellistä toimintaympäristöä koskevi-en tyytyväisyysarvojen keskiarvo oli2005 3,602004 3,72

• Virikkeellinen toiminta-ympäristö

• Asukaspalaute Asukaskysely 2 x valtuustokaudessa,kysely 2005 (Efektia Oy:n kysely)

2003 3,73• Äänestysaktiivisuuskunnallisvaaleissa, v. 200051,5 %

> 60 % syksyn 2004 vaaleissa, 2005 alue-kumppanuuden tulosten analysointi jademokratiahankkeiden konkreettiset tulok-set

Kunnallisvaalien äänestysprosentti 56,0 %vuonna 2004.Vaalitilinpäätös Turussa 2004 -raporttivalmistui.Aluekumppanuustoiminnan kautta kuntalai-silta tuli 88 aloitetta kaupungille.Kaupunkilaisista liikkui terveytensä kan-nalta riittävästi2005 56 % *2004 43 %2003 41 %2000 39 %1997 35 %

• Asukkaat osallistumaan– kulttuuri ja liikuntavaikuttamaan

• Väestön liikuntamittari 2004 40,5 % ja 2005 41,5 % kaupunkilai-sista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi

* Efekon vuoden 2005 asukaskyselynkysymyksenasettelu poikkesi vuoden 2004kyselystä, joten tulokset eivät ole täysinvertailukelpoisia keskenään.

Vuoden 2004 tulos ylitti jo vuoden 2005tavoitteen.


40





Laaditaan kulttuurimittari 2003, johonliittyy kysely, 2004 seuranta käynnissä,2005 aktiivisten kävijöiden osuus 58 %

2005* 2004 2003• Jossain kulttuuritilaisuudessa tai

-laitoksessa kävi väh. kerran vuodenaikana kaupunkilaisista

88 % 94 % 93 %

• Aktiivisia kävijöitä (väh. kerran/kk) 50 % 64 %• Satunnaisia kävijöitä (väh. kerran/kk) 38 % 30 %• Omatoiminen harrastus, esim. soittaa - 45 %

• Asukkaat osallistumaan– kulttuuri ja liikuntavaikuttamaan

• Kulttuurimittari

* Efekon vuoden 2005 asukaskyselyn kysymyksenasettelu poikkesi vuoden 2004 kyse-lystä, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään.


41

TALOUS




2005 21,3 %2004 102,5 %

Vuosikate/poistot: Vuosikate kattaa korva-usinvestointitarpeen taloussuunnittelujak-solla 2003 108,5 %

2005 9,5 %2004 64,5 %

• Tulojen ja menojen tasa-paino

Investointien tulorahoitusosuus:2004 36,7 % ja 2005 19,4 %

2003 56,5 %2005 61,7 %2004 64,5 %

Omavaraisuusaste: 2001 62,9 %, 2002 64,9 %, 2003 64,5 %

2004 ja 2005 parempi kuin kuudensuurimman kaupungin keskiarvo

2003 64,5 %

2005 33,3 %2004 29,8 %

Oikaistu suhteellinen velkaantuneisuus-%(vieraasta pääomasta vähennetty henkilös-tökassatalletukset)

parempi kuin kuuden suurimman kau-pungin keskiarvo

2003 31,4 %

2005 714 €/asukas2004 600 €/asukas

Lainat eur/asukas:2001 693 €, 2002 622 €, 2003 600 €

2004 ja 2005 alle kuuden suurimmankaupungin keskiarvon.

2003 600 €/asukas

2005 4.670 €/asukas*2004 4.569 €/asukas2003 4.593 €/asukas

• Kokonaisrahoituksentasapaino

Konsernin lainat €/asukas2001 4.288 €, 2002 4.440 €, 2003 4.593 €

2004 ja 2005 pienennetään asuntoliike-toiminnan aiheuttamia riskejä * Asuntoliiketoimintaa harjoittavien, talous-

arvioon sisältyvien tytäryhteisöjen omava-raisuus (%) ja quick ratio paranivat. Vieraspääoma €/asuntoneliömetri laski kaikissaem. yhtiöissä.

• Toiminnan tuottavuus jataloudellisuus

Tuottavuuden arviointimittarit kehitetty2004 aikana liikelaitoksissa ja muidenosalta kehittämistyö etenee. Kehittämistyöetenee 2005.

Virastot ja laitokset ovat kehittäneet jaottaneet käyttöön toimialakohtaisia talou-dellisuuden ja tehokkuuden arviointimitta-reita. Mittareita verrataan talousarvio-tavoitteisiin, aikaisempaan kehitykseen javertailukaupunkeihin. Hallintokuntienpalveluprosessien kuvaaminen ja niihinliittyvä tuotteistus on käynnissä.

Taloudellisuuden jatkuva arviointi hallinto-kunnissa.

Taloudellisuutta arvioitu tilikauden aikanaja tilinpäätöksessä em. toimialakohtaisillataloudellisuus- ja tehokkuusmittareilla.

Turku Kuuden suurimman ka.2004 0,3 % 0,2 %2003 –0,6 % –0,9 %

• Tasapainoinen talous

• Kunnallisen tuloveronmuutos suhteessa vertailu-kuntien keskiarvon muutok-seen

Vertailukuntien keskiarvoa parempi vuosi-na 2004 ja 2005.

Vuoden 2005 tulos saadaan ko. kaupunkientilinpäätösten valmistuttua.

Valmistuvat asunnot/k-m2 Valmistuneet asunnot/ k-m2

2003 2004 2005 2002 2003 2004 2005kerrostalo 49.000 49.000 49.000 k-talo 36.778 44.196 35.233 28.502pientalo 60.000 60.000 60.000 p-talo 24.208 8.789 8.632 9.558

• Monipuolinen asuminen • Strategiaa tukeva asunto-jen uustuotanto asumismuo-dot

omakotitalo 60.000 60.000 60.000 o-talo 20.117 26.688 26.821 23.390


42



Arviointikriteerit/Mittarit


• Strategiaan perustuvatosaamiskartoitukset

Muutostarpeet kartoitettu, hallintokunta-kohtaiset kehittymissuunnitelmat ja osaa-misohjelmat 2003–2004. Virasto- ja laitos-kohtaiset osaamisohjelmat tehty vuoden2005 aikana.

Henkilöstötyön kehittämishankkeen puit-teissa on vuoden 2005 aikana tehty kokokaupunkia koskeva kehityskeskustelumallija osaamisen johtamisen malli.Osaamisen johtamisen mallin pilotointi onkäynnistetty yhteensä seitsemässä eriyksikössä kaupungin eri hallintokunnissa.Kunta 10 -tutkimuksen mittareilla tapahtu-nut parantumista edelliseen vastaavaantutkimukseen verrattuna*) 2004 2000 1997Esimiestuki 3,38 3,31 3,23Kohtelun oikeuden-mukaisuus

3,58 3,52

• Työssä oppiminen jaelinikäinen oppiminen

• Esimiestaidot Johtaminen ja esimiestyö/Kunta 10:suhteellinen asema vertailukuntiin paranee.Kunta 10 -tutkimuksessa ilmenneisiinesimiestyön ongelmiin ja epäkohtiin puu-tutaan.

*) asteikko: 1=vähän… 5=paljon Päätöksenteonoikeudenmukaisuus

3,02 3,01

• Kilpailukykyinen työn-antaja

• Hakujen määrä/uudelleenhakuun menneet

Kaupungin rekrytointisuunnitelma valmis2003 ja sen toimeenpano aloitettu (hank-keet, muutostarpeet) 2003–2004, 2004hallintokuntakohtaiset rekrytointisuunni-telmat. Virasto- ja laitoskohtaiset rekry-tointisuunnitelmat päivitetään 2005 aikana.Ammattialoille, joilla rekrytoinnissa vaike-uksia, tehdään erilliset tarkennetut rekry-tointisuunnitelmat.

Vuoden 2005 kaupungin yhteishakuilmoi-tuksella oli haussa yhteensä 204 vakituistavirkaa/työsuhdetta. Pätevien hakijoidenpuuttumisen vuoksi uudelleen hakuunmenneitä on ollut vain yksittäisiä lähinnäsosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.Terveystoimessa ja sosiaalitoimen vanhus-tenhuollossa on laadittu erilliset rekrytoin-nin kehittämissuunnitelmat.Kunta 10 -tuloksissa on tapahtunut lievääparantumista:*) 2004 2000Työn palkitsevuus 2,80 2,75Halu jatkaa omassa työssä 46 % 46 %

• Kunta 10 -tutkimus Suhteellinen asema vertailukuntiin paranee.

*) asteikko: 1=vähän…5=paljonTyön epävarmuus 1,68 1,79Kymmenen suurimman kaupungin välisessäpalkkavertailussa Turun suhteellinen asemaon Tilastokeskuksen kuntapalkkoja koske-vien tilastojen perusteella parantunut vuosi-na 1998–2004: Turun sijoitus oli2004 3.2003 6.2002 jaettu 6.2001 8.2000 6.1999 9.

• Kannustava työ – kilpailu-kykyinen palkkaus

Palkkakilpailukyky erityisesti suurtenkaupunkien joukossa paranee.

1998 10. (vertailukaupunkien alhaisin)• Henkilöstöstrategia Keskeisimmät strategiset hankkeet määri-

telty, resursoitu ja vastuutettu vuosille2003–2004. Uusi henkilöstöstrategia teh-dään vuoden 2005 aikana.

Uusi henkilöstöstrategia on hyväksyttykaupunginvaltuustossa 28.11.2005 § 253.Strategia on valmisteltu laajassa yhteistyös-sä henkilöstökeskuksen, virastojen edustaji-en ja henkilöstöryhmien edustajien kanssa.Henkilöstöstrategian BSC-kortisto onhyväksytty kaupunginhallituksessa.Henkilöstötyön kehittämishankkeen loppu-raportti ollut kaupunginhallituksen hallin-tojaoston käsittelyssä.

Tilinpäätös 2005 Kaupunginhallitus

43



Arviointikriteerit/Mittarit


• Kansainvälinen verkos-toituminen

• Kv-yhteistyöhankkeidenlaatu ja määrä

Kansainvälistymisstrategia:Strategiset kv-hankkeet määritelty, resur-soitu ja niiden tavoitteet asetettu 2003,2004 konkreettisten hankkeiden seuranta.2005 laaditaan uusi kansainvälistymistäohjaava asiakirja mittareineen vuosille2005–2008. Solmitaan puitesopimuksetystävyys- ja yhteistyökaupunkien kanssa.

Kansainvälistä edunvalvontaa, erityisestiItämeren alueen strategista yhteistyötä, on2004–2005 fokusoitu.Kaksivuotiset puitesopimukset on allekir-joitettu Pietarin, Tarton ja Kaliningradinkanssa.Eurooppa-tason edunvalvontaa tehostettu.Turku-strategiaan pohjaava kansainvälisty-misohjelma oli valmistelussa.Kuntien VIP-imagotutkimuksen mukaanTurun yleisarvosana on vertailukaupunkienkeskiarvon (7,64) alapuolella ja laskenutvuoden 2004 tasosta.Kuntien VIP-imagotutkimus, yleisarvosana

Turku Tam-pere

Oulu Jyväs-kylä

2005 7,33 8,25 8,32 8,142004 7,62 8,42 8,35 8,022003 7,65 8,37 8,20 8,18

• Aktiivinen viestintä jaedunvalvonta

• Kaupungin imagotutki-mukset

Turku profiloituu Bio-osaamisen keskukse-na ja ainutlaatuisena kehitysympäristönäyrityksille: toimenpiteiden ja tulostentehostettu seuranta Kh:ssa 2003–2004,2004 ulkopuolinen selvitys (elinkeino-strategia, viestintästrategia). 2005 Turunaseman parantaminen suhteessa vertailu-kaupunkeihin erityisesti seuraavissa katego-rioissa:VIP-imagotutkimus- kokonaisvaikutelma- kehittämisaktiivisuus- elinkeinotoiminnan kehittäminenMuuttohalukkuustutkimus- kokonaisvaikutelma- lapsiperheiden osalta.

Muuttohalukkuustutkimus valmistuu ke-väällä 2006.

Turku-strategian toimeenpanoprosessit

Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seu-rantajärjestelmä uudistettu 2003 tukemaanuutta strategiaa (BSC), 2004 valmistelujatkuu, 2005 konkreettinen valmistelualkaa.

Valmisteilla.Toiminnan ja talouden suunnittelu- jaseurantajärjestelmän valmistelu on pitkänaikavälin projekti, jonka asettamispäätöksentarkistamisen valmistelu alkoi 2005.Tarkastuslautakunta pyrkii arviointitoimin-nallaan edistämään Turku-strategian toteu-tumista. Lautakunta tekee arviointityötämm. erillisten arviointiprojektien kauttasekä vuosittain laadittavan arviointikerto-muksen muodossa. Toteutuneet raportit:arviointiraportti arviointikertomus2005 2 12004 3 1

• Strateginen johtamis-järjestelmä

• Turku-strategian toteutu-minen

Kaupunginvaltuustotasoinen arviointi jaraportointi perustuu strategiaan sekä tuottaakaupungin toiminnan ja ohjauksen kannaltaolennaista tietoa (tarkastuslautakunta).

2003 3 1• Prosessit ja organisaa-tiorakenne – joustavatoimintatapa

• Palveluprosessien tehok-kuus ja taloudellisuus

Hallintokunnat kuvanneet ja arvioineetkeskeiset palveluprosessit 2003. 2004valmistelu jatkuu ja otetaan käyttöön mah-dollisuuksien mukaan 2005.

Koko kaupungin tasolla keskeisten palvelu-prosessien kuvaaminen on kesken. Asiaanliittyy sosiaalitoimen ja terveydenhuollonyhdistäminen, jonka oleellisena osana onyhdistyvän toiminnan palveluprosessienkuvaus.Pj-sektorilla keskeiset palveluprosessit onkuvattu ja arvioitu.Oj-sektorilla keskeiset palveluprosessit onkuvattu AMK:n ja Ammatti-instituutinosalta hyvin tai kohtuullisesti. Prosessientoimivuuden arviointi ja johtopäätöstentekeminen jatkuu.Yj-sektorilla palveluprosessit on pääosinmääritelty ydinprosessien osalta ja tukipro-sessien kuvaamista jatketaan.

Tilinpäätös 2005 Kaupunginhallitus_________________________________________________________________________________

44





Turku-strategian toimeenpanoprosessit• Prosessit ja organisaa-tiorakenne – joustavatoimintatapa

• Palveluprosessien tehok-kuus ja taloudellisuus

Hallintokunnat tuotteistaneet keskeisimmätpalvelunsa 2004–2005.

Palveluiden tuotteistus jatkui. Asiakokonai-suuteen liittyy palvelustrategian valmistelunjatkaminen koko kaupungin tasolla sekätärkeänä osana sosiaalitoimen ja terveyden-huollon yhdistäminen.Pj-sektorilla palveluiden tuotteistaminen jakustannuslaskenta ovat edelleen kesken.Oj-sektorilla opetuksen palveluiden tuot-teistaminen ja kustannuslaskenta toimii nytpääosin palvellen opetusministeriöidentarpeita. Kaupunkilähtöinen tuotteistaminenon kesken.Yj-sektorilla tuotteistaminen on toteutettupäätuoteryhmien osalta ja yksityiskohtai-sempaa tuotteistamisprosessia jatketaanedelleen.

• Prosessit ja organisaa-tiorakenne – joustavatoimintatapa

• Tilaaja-tuottajamallinkäyttö – verkostomainenorganisaatiorakenne

H-kunnittain vuonna 2003 yleissuunnitel-mat T-T -mallin käyttöönoton laajentami-sesta valtuustokaudella 2005–2008. Vuonna2004 yleissuunnitelmatyö valmiiksi jatoteutuu ylimmän johdon kehittämistyössä.Vuonna 2005 sopimusohjausjärjestelmä jaT-T -malli otetaan käyttöön kaupunginylimmän johdon järjestämistä koskevienpäätösten mukaisesti.

Kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessatehdyt päätökset mm. sosiaali- ja terveys-toimen yhdistämisestä, palvelustrategianlaatimisesta ja sopimusohjausjärjestelmästäloivat perustan jatkotyöskentelylle.Yj-sektorilla kehitetään tilaaja-tuottaja-järjestelmää hyväksyttyjen yleissuunnitel-mien ja periaatteiden mukaisesti hallinto-kuntien sisäisenä kehitystyönä

• Seutuyhteistyö • Kaupunkiseudun yhteinennäkemys tavoitteista

Seutustrategia laadittu 2003 loppuun men-nessä, toimenpideohjelmasta päätökset2004. 2005 BSC-kortisto johtamisen väli-neeksi.

Seudun visio, strategiset tavoitteet ja seu-tuyhteistyön hankkeet kirjattu seutusopi-mukseen. Uudistettu seutusopimus hyväk-sytty seutuvaltuuskunnassa 21.9.2004 jakaupunginvaltuustossa 25.10.2004 § 274.Vuoden 2005 aikana valmisteltiin seudunelinkeino- ja seutustrategia.


45


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 04 Kaupunginhallitus T 23.374.931 22.100.357 250.000 22.350.357 22.382.604 +32.247M 62.958.444 76.918.365 3.812.395 73.105.970 67.669.743 +5.436.227N -39.583.513 -54.818.008 -4.062.395 -50.755.613 -45.287.139 +5.468.474

Investoinnit2 04 Kaupunginhallitus M 2.719.626 4.406.017 550.000 3.856.017 288.975 +3.567.042

T 1.984.133 146.000 0 146.000 613.728 +467.728N -735.493 -4.260.017 -550.000 -3.710.017 +324.754 +4.034.771

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:

Kaupunginhallituksen tilin 1 04 määrärahalla ylläpidetään kaupunginhallituksen, kaupunginkanslian,sisäisen tarkastuksen toimiston sekä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TAD Centre) toiminta. Li-säksi määrärahassa on koko kaupungin toimintaan liittyviä määrärahoja sekä varauksia ja yhteisöilletarkoitettuja avustuksia.

Tilin 1 04 toimintaa on pääosin selvitetty kaupunginjohtajan katsauksessa. Kaupunginkanslian osaltatoiminnassa nousevat esille kanslian kehittäminen, jossa määritellään ja täsmennetään kanslian rooleja,toimintaprosesseja ja niiden tuloksena syntyviä tuotteita asiakkaan/toimeksiantajan näkökulmasta.Tämän työn erääksi perusaineistoksi teetettiin kaupungin johdolle suunnattu asiakasselvitys. Kansliankehittämiseen liittyy valmistautuminen uusien toimitilojen käyttöönottoon. Kanslian toiminnan kehit-tämisen kokonaisuuteen liittyvät koko kaupungin ja laajemmalti myös kaupunkikonsernin toimintaakoskevat laajat kehittämishankkeet, joita ovat mm. henkilöstötyön kehittäminen, toiminnan ja taloudenohjausjärjestelmän käyttöönoton valmistelu, tietohallinnon kehittäminen, tietoverkkoon liittyvien säh-köisten palvelujen ja työvälineiden kehittäminen sekä kaupungin hallintokuntien tukeminen prosessienmäärittelyssä.

Kaupunginhallituksen toimintakulut alittuivat 5,4 milj. euroa. Merkittävimmät menosäästöt kertyivätkaupunginhallituksen muun toiminnan menoista ja varausmäärärahoista. Menolajeittain eriteltyinäsäästöjä jäi eniten henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin.

Kv: Seuraavien tilien määrärahojen käyttö muutettiin (Kh-merkinnällä) kaupunginhallitukselta saatavanluvan varaiseksi.

Tili Nimike1 04 14 15 Terve kaupunki ja Pietari-projekti (Kh)1 04 14 63 Aluekumppanuus, osallisuuden kehittäminen ja Demos (Kh)1 04 15 16 Turun kaupungin omarahoitusosuus kansalaisen tietoyhteiskunta -hankkeesta

(Kh)2 04 31 30 Kaupunginhallitus, Arvopaperit , Lounais-Suomen Hiihtotunneli, Paippi Oy

(Kh)

Ta(e) 2005 (€)1 04 KaupunginhallitusToimintakulut + 10.000,-1 04 19 Avustusmäärärahat1 04 19 12 11 ProjektitKakskerran järven suojeluprojekti


46

Kv: Kaupunginhallitus:1) Kaupunginvaltuusto on 22.3.2004 päättänyt, että Turun kaupunki ilmoittaa opetusministeriölle haluk-kuutensa toimia Euroopan kulttuuripää-kaupunkina vuonna 2011. Tämän hankkeen valmistelua jatke-taan monipuolisesti talousarviovuoden aikana. Kulttuuripääkaupunkihankkeen edistymisen seurantakh:n mittaristoon.2) Palvelustrategia saatettava kuntoon vuoden 2005 aikana.3) Henkilöstösuunnitelmat saatava 8 vuoden aikajänteelle.4) Selvitetään kaupungin osallistuminen mahdolliseen kongressi- ja musiikkitalo hankkeeseen vuoden2005 aikana5) Terveydenhuollon saatavuuden ja talouden toteutumisen seuranta.6) Selvitettävä mahdollisuus eräänlaiseen ”talonmiesjärjestelmään” tukea omakotitalossa asuvien van-hempien ihmisten kotona jaksamista.7) Lisätään ja laajennetaan gradu yhteistyötä Turun yliopistojen kanssa

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:

1) Kaupunginvaltuusto on 22.3.2004 päättänyt, että Turun kaupunki ilmoittaa opetusministeriölle halukkuuten-sa toimia Euroopan kulttuuripää-kaupunkina vuonna 2011. Tämän hankkeen valmistelua jatketaan monipuoli-sesti talousarviovuoden aikana. Kulttuuripääkaupunkihankkeen edistymisen seuranta Khn mittaristoon.

Asiasta kiinnostuneet suomalaiset kaupungit jättivät hakemuksensa opetusministeriölle 2006 helmi-kuun loppuun mennessä. Turun kaupungin valmistelu toteutettiin kaupunginhallituksen hyväksymänprojektisuunnitelman mukaisesti. Turku 2011 on laaja hanke, jonka onnistuminen edellyttää koko kau-pungin, kaupunkiseudun, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Valmistelun tärkeimpiä periaatteitaovat olleet laaja osallistuminen ja yhteistyö. Keskeisiä tehtäviä ovat olleet sadat henkilökohtaiset kes-kustelut eri henkilöiden, ryhmien ja organisaatioiden kanssa, visiointipäivät sekä yleisölle avoin semi-naarisarja kulttuuripääkaupunkihankkeen kannalta keskeisistä teemoista. Kulttuuripääkaupunkihankeon saanut kiitettävästi näkyvyyttä julkisuudessa ja hankkeen valmistelu eteni hyvässä hengessä. Kult-tuuripääkaupunkihankkeen seuranta toteutetaan uuden Turku-strategian tuloskortiston avulla.

2) Palvelustrategia saatettava kuntoon vuoden 2005 aikana

Kh päätti 19.9.2005 § 663, että palvelustrategia valmistellaan yhdessä ryhmien välisen sopimuksenkäytäntöön soveltamisen ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä koskevan kaupunginvaltuustonpäätöksen täytäntöönpanon kanssa niin, että tälle kokonaisuudelle asetetaan seurantaryhmä sekä niin,että asiaa voidaan käsitellä kaupunginhallituksen 4. - 5.10.2005 pidettävässä seminaarissa, minkä jäl-keen asia tuodaan tältä osin päätettäväksi.

Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan johdolla valmisteltu esitys palvelustrategian laatimisproses-sista ja sisällöstä esitettiin kaupunginhallitukselle 19.9.2005. Em. Esitystä käsiteltiin edelleen khn 4. -5.10.2005 pidetyssä seminaarissa. Kh päätti 10.10.2005 § 733 seitsemänhenkisen ohjausryhmän aset-tamisesta palvelustrategian valmistelua sekä sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen toimeenpanonseurantaa varten. Samalla kh valitsi ohjausryhmän jäsenet sekä päätti, että ohjausryhmän esittelijänätoimii kaupunginjohtaja. Lisäksi Kh päätti, että hanketta varten asetetaan virkamiehistä koostuva joh-toryhmä, jonka puheenjohtajaksi tulee kaupunginjohtaja ja jäseniksi nimetään apulaiskaupunginjohta-jat, terveys- ja sosiaalitoimen virastopäälliköt, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja ja että johtoryhmäänkutsutaan henkilöstön edustus. Kaupunginjohtaja voi lisäksi nimetä johtoryhmään muita asiantuntijoi-ta. Edelleen kh päätti, että hankkeelle nimetään vastuullinen muutosjohtaja.

Kj päätti 28.11.2005 § 341 asettaa palvelustrategian valmistelua ja sosiaali- ja terveystomen yhdistä-misen toimeenpanon seurantaa varten johtoryhmän ja nimesi johtoryhmän puheenjohtajaksi kaupun-ginjohtaja Armas Lahoniityn 31.12.2005 saakka ja kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen 1.1.2006 alkaensekä jäseniksi apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartialan, apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammen,apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen, terveystoimen johtaja Markku Suokkaan, sosiaalitoimen-johtaja Maija Kytän, henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuomisen sekä talousjohtaja Matti Wendelinin.

Kh päätti 13.2.2006 § 131 nimetä 1.2.2006 lukien palvelustrategian laatimisesta ja sosiaali- ja terve-


47

ystoimen yhdistämisestä vastaavaksi muutosjohtajaksi kaupunginjohtajan alaisuuteen sosiaalitoimen-johtaja Maija Kytän ja muutosjohtajaa avustavaksi työryhmäksi muutosjohtajan alaisuuteen lakimiesAntti Perälän sosiaalikeskuksesta, ylilääkäri Anne Santalahden terveystoimesta ja projektipäällikköRiitta Liuksan kaupunginkansliasta. Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistuu terveystoimen johtajaMarkku Suokas.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään muista palvelustrategian jasosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen käytännön toteuttamisen vaatimista toimenpiteistä mm. tarvit-tavien konsulttien palkkaamisesta.

3) Henkilöstösuunnitelmat saatava 8 vuoden aikajänteelle

Kaupunginhallituksen hallintojaosto on 22.2.2005 päättänyt henkilöstösuunnitelman rakenteesta 8vuoden aikajänteelle, jossa vuoteen 2008 saakka henkilöstösuunnitelmien tulee vastata taloussuunnit-telukauden lukuja ja vuosien 2009 - 2012 henkilöstön määrän ja rakenteen muutoksia tulee arvioidatiedossa olevan palvelutarpeen näkökulmasta. Turku-strategian hyväksymisen jälkeen henkilöstösuun-nitelmia täydennetään strategian linjausten ja tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Hallintojaosto käsit-telee suunnitelmista laaditun yhteenvedon syksyllä 2005.

Hallintokunnat laativat talousarvionsa yhteydessä 15.9.2005 mennessä 8 vuoden henkilöstösuunnitel-mat erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Suunnitelmat eivät olleet kaikilta osin toteutettavissa hyväksy-tyn budjetin puitteissa, lisäksi niissä oli puutteellisuuksia, jotka vaikeuttivat kokonaisarviointia. Kau-punginhallituksen hallintojaosto merkitsi em. henkilöstösuunnitelmat tiedoksi 1.11.2005 § 313 ja päät-ti, että virastojen ja laitosten on päivitettävä ne hyväksytyn talousarvion puitteisiin siten, että hallinto-jaoston käsiteltäväksi tuodaan tammikuun 2006 aikana päivitettyjen henkilöstösuunnitelmien pohjaltalaadittu koko kaupunkia koskeva 8-vuoden henkilöstösuunnitelma ja vuotta 2006 koskevat yksityis-kohtaiset henkilöstösuunnitelmat.

4) Selvitetään kaupungin osallistuminen mahdolliseen kongressi- ja musiikkitalo hankkeeseen vuoden 2005aikana

Turun kaupunki on hankkinut selvityksen Turun kongressi- ja konserttitiloista ja uuden keskuksen to-teuttamismallista. Selvityksen laati MBA Hannele Wolf-Mannila. Asiaa on käsitelty konsernin johto-ryhmässä ja valmistelua varten on asetettu työryhmä.

5) Terveydenhuollon saatavuuden ja talouden toteutumisen seuranta

Eduskunta vahvisti uuden hoitoon pääsyn turvaaminen -lain. Lain edellyttämä toiminta käynnistyi1.3.2005. Terveyslautakunta seuraa lain vaatimusten toteutumista ja raportoi siitä sosiaali- ja terveys-ministeriölle ja terveyslautakunnalle. Valtakunnallisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirin alueella on onnistuttu sangen hyvin hoidon saannin turvaamisessa. Turkulaisten osalta hoidonsaanti tapahtuu pääsääntöisesti hoitotakuun puitteissa. Turun terveystoimen oman toiminnan osaltahoitotakuu ylittyy edelleen hammashuollossa ja kuulonhuollossa.

6) Selvitettävä mahdollisuus eräänlaiseen ”talonmiesjärjestelmään” tukea omakotitalossa asuvien vanhempienihmisten kotona jaksamista.

Selvityksessä on käsitelty kaupungin mahdollisuuksia tukea omakotitalossa asuvien vanhempien ih-misten kotona jaksamista eräänlaisen ”talonmiesjärjestelmän” avulla. Talonmiesjärjestelmällä tarkoi-tetaan tässä selvityksessä vanhempien ihmisten omakotitaloasumista helpottavia palveluita kuten piha-ja ulkoaluetyöt, pienimuotoiset kiinteistön kunnostustyöt sekä näihin liittyvät neuvontapalvelut ja tar-vikkeiden hankinta.

Kaupungin kannalta järjestelmän lähtökohtana tulee olla tasapuolisuus ja kaupunkilaisten yhdenvertai-nen kohtelu. Tällöin järjestelmän tulisi huomioida omakotitalojen lisäksi myös muut vanhempien ih-misten asumismuodot, joissa on asukkaan velvollisuuksiin kuuluvia sellaisia korjauksia, että asukas ontässä suhteessa yhdenvertaisessa asemassa omakotitalossa asuvaan.

Marraskuussa 2005 voimaan tullut lainmuutos kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puh-taanapidosta siirtää kunnille aikaista suurempaa vastuuta katujen kunnossa- ja puhtaanapitotehtävissä.Tämä osaltaan vähentää omakotiasukkaiden ulkoaluetöiden määrää.


48

Talonmiesjärjestelmä edellyttäisi kiinteistönhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyössä rakennettua palvelu-kokonaisuutta. Karkealla tasolla kuvattuna palveluprosessi etenisi siten, että asiakas tilaa palvelunkaupungin järjestämästä palvelunumerosta tai asiakaspalvelupisteestä. Tässä yhteydessä palveluntarjo-ajan tulee pystyä todentamaan, että asiakas kuuluu niiden kriteerien piiriin, joiden mukaisesti palveluatarjotaan. Palvelupisteeltä tilaus välitettäisiin kiinteistöjen hoitoon, joka toimisi palvelun operatiivisenatuottajana erikseen määritettyjen hinnastojen pohjalta. Kiinteistöihin kohdistuvien pienimuotoistenkorjaustöiden laajuus ja takuukäytännöt tulisi määritellä erikseen. Palvelupyynnön saatuaan kiinteis-töjen hoidon työntekijä/työntekijät suorittaisivat tilatun työn ja palvelun tilaajaa laskutettaisiin kau-pungin toimesta. Toiminta todennäköisesti mahdollistaisi synergiaetuja yhteistyössä vanhusten koti-palvelun kanssa toteutettuna.

Talonmiesjärjestelmän käyttöönotto edellyttäisi palvelutarpeen arviointiin liittyvän laajamittaisemmanselvitystyön ja resurssoinnin. Ikääntyneiden palveluita tarvitsevien määrä lisääntyy tulevina vuosina.

Palveluprosessi, toiminnalliset kysymykset, kriteerien määritys, työn takuisiin liittyvät menettelyt jamuut asiaan liittyvät tekniset kysymykset ovat mahdollisia ratkaista siten, että palvelua olisi jossakinmittakaavassa mahdollista järjestää. On kuitenkin huomattava, että palvelun järjestäminen kaupunginomana toimintana vaatii kehitystyötä ja oman organisaation, jotta kaikki palveluntarvitsijat pääsisivätpalvelun piiriin kohtuullisessa ajassa. Järjestelmää ei voida käyttöön ottaa nykyresurssein, vaan järjes-telmä vaatisi sekä taloudellisia että henkilöresurssipanostuksia.

Muutamat omakotiyhdistykset tarjoavat tällä hetkellä eri puolilla Suomea vastaavanlaista palvelua, jo-ka tunnetaan nimellä kylätalkkaripalvelu. Myös Turussa kylätalkkaripalvelua on kokeiltu ainakin yh-dessä omakotiyhdistyksessä vuoden 2005 aikana.

Kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisempaa kuin toiminnan järjestäminen omana työnä on tukeakylätalkkaripalveluiden järjestämistä asukasyhdistyksille tai alueellisille projekteille suunnattujenavustusresurssien muodossa.

7) Lisätään ja laajennetaan gradu yhteistyötä Turun yliopistojen kanssa

Turun kaupunginhallitus teki 18.4.2005 § 306 päätöksen, jossa varattiin 20.000 €:n määräraha vuodelle2005 pro gradu -tasoisten tutkielmien tukemiseen menokohdalta 1 04 14 93 (Yliopistojen ja kaupunginkehittämisstrategioiden yhteiset hankkeet, Kh). Päätöksen mukaan tilastot ja tutkimukset -yksikkö te-kee perustellut esitykset tuettavista töistä kaupunginjohtajalle.

Vuoden 2005 osalta päädyttiin sellaiseen menettelyyn, että opinnäytetöiden tukeminen käynnistettiinpilottina Turun yliopiston tiettyjen laitosten kanssa. Hakemusehdoissa ilmoitettiin, että opinnäytetöidenon oltava Turku-aiheisia sekä yhteiskunta- ja kaupunkitutkimuksen alaan kuuluvia ja että apurahat ontarkoitus kohdentaa myöntäjän harkinnan mukaan useammalle hakijalle.

Kaupunginjohtajan päätöspöytäkirjalla 5.12.2005 myönnettiin 16 hakijalle opinnäytetöiden tukemiseenyhteensä 15.500 €.

Tilinpäätös 2005 Kaupunginhallitus,kaupungin omarahoitusosuus Varsinais-Suomen

aluepelastuslautakunnan menoista_________________________________________________________________________________

49

1 11 KAUPUNGINHALLITUS, KAUPUNGIN OMARAHOITUSOSUUS VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNNAN MENOISTA (Vuoteen 2003 asti toimintakatelu-vut ovat entisen 1 11 Pelastustoimen lautakunnan lukuja, jotka eivät vertailukelpoisia kaupunginomarahoitusosuuteen Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan menoista.)

Vuosina 2004 - 2007 aluepelastuslaitoksen toiminnasta aiheutuneet toimintakulut ja rahoituskulut sekä investointiennettohankintamenot jaetaan kuntien kesken kuntien palo- ja pelastustoimen vuosien 2000 ja 2001 tilinpäätöksennettokäyttömenojen keskiarvojen suhteessa.

Tilivelvollinenviranhaltija: Kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 11 Kaupunginhallitus,kaupungin omarahoi-tusosuus Varsinais-Suomenaluepelastuslautakunnanmenoista

T 32.186 0 0 0 23.173 +23.173

M 8.128.271 8.293.448 0 8.293.448 8.288.668 +4.780N -8.096.085 -8.293.448 0 -8.293.448 -8.265.496 +27.952

InvestoinnitM 0 0 0 0 0 0T -1.083 0 0 0 0 0N -1.083 0 0 0 0 0

Tilinpäätös 2005 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta_________________________________________________________________________________

50

VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA (MUU TASEYKSIKKÖ)

Tilivelvollinenviranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio

Toiminta-ajatus: Laadukkaat palvelut tuotetaan lähellä käyttäjiä aluepelastuslautakunnan tekemän palvelu-tasopäätöksen mukaisesti

Visio: Vuonna 2010 Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja posi-tiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta



1.1 Alueellisen pelastustoimen palvelut


Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena on onnettomuuksien määrän vähentäminennykyisiä resursseja tehokkaammin hyödyntäen. Muutoksen onnistuminen edellyttää kokohenkilöstön (päätoiminen, sivutoiminen ja vapaaehtoinen) sitoutumista yhteisiin tavoittei-siin. Muutoksen vaikutusta voidaan arvioida strategian toteutumista seuraavien mittareidenlisäksi esim. tyytyväisyyskyselyillä.


1. Aluelaitoksen strategia/mittarit määritellään strategiassa (*)

2. tyytyväisyyskysely (kunnille, henkilöstölle ja sopimuspalokunnille) joka toinen vuosi/mittari: muutoksensuunta


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


51

Arviointikriteeri/mittari 1. Palvelutasopää-tös(Vsaluelk 8.9.2004

§ 90)

*

Arviointikriteeri/mittari 2. Kysely tehty kun-nille ja henkilös-

tölle

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:* Strategia laadittu ja toteutumista seurataan johtoryhmässä kuukausittain


2.1 Henkilöstön osaamisen kehittäminen


Laadukkaiden palvelujen tuottaminen edellyttää henkilöstön osaamisen lisäämistä koulu-tuksen avulla.


1. sisäisen koulutuksen määrä / mittari: koulutustunti/henkilö


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Vuoden 2003 taso + 5%/2004

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Uusi atk-pohjainen järjestelmä hankittu 2005. Järjestelmästä saadaan jatkossa tarkka mittari arvo, nyt vain arvio jokaon selvästi yli tavoitearvon (5% + 2004 taso)

TALOUS

3.1 Perusteltu pelastustoimen palvelutaso


Pelastustoimen palvelutasosta päättää aluepelastuslautakunta. Tavoitteena on, että kustan-nukset per asukas olisivat alle maan keskiarvon ja laatu maan parasta.


1. Pelastustoimen kokonaiskustannukset/ mittari €/asukas


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 1)alle maan keskiar-von

maan keskiarvo

1) Tieto saatu tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Valtakunnallinen vertailutieto saadaan vasta tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Arvio on, että tavoite täyttyy.


4.1 Henkilöstön motivaation kehittäminen


Pelastustoimen palvelujen laatu ja toiminnan taloudellisuus riippuu henkilöstön sitoutumi-sesta yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstön kehittämisohjelmassa on määritelty tarkat tavoit-teet, keinot ja mittarit henkilöstön työmotivaation kehittämiselle ja seurannalle.


1. tulospalkkaus, tulospalkkiojärjestelmä/ mittari tulospalkkio tai tulospalkka järjestelmän piirissä olevan henki-löstön määrä (%)


52

2. Pelastuslaitoksen henkilöstöohjelma/ mittarit määritellään ohjelmassa (*)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Ei toteutunut 10% 10%

Arviointikriteeri/mittari 2. Ei toteutunut *

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Aluepelastuslautakunta hyväksynyt pelastuslaitoksen 8-vuotis henkilöstösuunnitelman, mutta hallintojaosto ei olesitä vielä osaltaan vahvistanut. Henkilöstösuunnitelman toteutumista seurataan johtoryhmässä kuukausittain.


5.1 Uusien toimintatapojen kehittäminenTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Koulutuksen, neuvonnan ja valistuksen lisäksi tulee kehittää uusia toimintatapoja jottaonnettomuuksien määrän jatkuva kasvu saadaan pysäytetyksi ja jopa laskemaan


1. kiireellisten tehtävien määrä/mittari kpl/1000asukasta

2. riskiluokituksen mukainen toimintavalmiusaika kiireellisissä tehtävissä (prosenttia kaikista tehtävistä)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 9,45 pienempi kuinvuonna 2004

12,67

Arviointikriteeri/mittari 2. 94 % 87% 90%

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Kiireellisten tehtävien määrä nousi edellisvuodesta johtuen osin hätäkeskuksen siirrosta valtion vastuulle osin luon-nononnettomuuksista (myrskyt).


Pelastustoimen kustannusten jako muuttuu 2007 jälkeen siten, että nykyisestä pro-senttijaosta siirrytään euroa/asukas periaatteeseen.


Toimintatapojen yhdenmukaistaminen. Hankintojen ja hallinnon keskittäminen. Yh-teishankkeet muiden pelastuslaitosten kanssa.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 12 Varsinais-Suomen alue-pelastuslautakunta

T 27.262.035 30.120.871 0 30.120.871 30.514.923 +394.052

M 26.018.080 28.520.871 0 28.520.871 28.778.290 -257.419Netto = liikeylijäämä/-alijäämä+ poistot

N +1.243.955 +1.600.000 0 +1.600.000 +1.736.633 +136.633


53

Investoinnit2 12 Varsinais-Suomen alue-pelastuslautakunta

M 1.567.826 1.600.000 0 1.600.000 2.218.824 -618.824

T 399.571 0 0 0 623.207 +623.207N -1.168.255 -1.600.000 0 -1.600.000 1.595.617 +4.383

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Toiminta toteutui palvelutasopäätöksen mukaisesti. Talousarvio toteutui erinomaisesti.

Kv Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on 1.600.000 €.

Kv: Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta:

Satavan ja Kakskerran palo- ja pelastusaseman suunnittelu ja toteuttaminen nopeutettava tai palautetta-va alkuperäisen aikataulun mukaiseksi.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Satavan ja Kakskerran paloasemasta valmistuu hankesuunnitelma vuoden 2006 alussa. Aluepelastuslautakunta päättäämaakunnan tulevaisuuden paloasemaverkoston vuoden 2006 aikana. Päätöksessä määritellään uusien paloasemientarve/rakentamien, vanhojen peruskorjaus ja tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen.

Tilinpäätös 2005 Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajankatsaus

54

Palvelutoimen tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.12.2005

Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan johdolla valmisteltiin Turun hakemusta Euroopan kulttuuripääkau-

pungiksi 2011. Tärkeimpiä periaatteita ovat olleet laaja osallistuminen, yhteistyö sekä pitkäaikaisten vaiku-

tusten luominen Turun seudun elinkeinoelämälle. Keskeisiä tehtäviä ovat olleet sadat henkilökohtaiset kes-

kustelut eri henkilöiden, ryhmien ja organisaatioiden kanssa, visiointipäivät sekä yleisölle avoin seminaari-

sarja kulttuuripääkaupunkihankkeen kannalta keskeisistä teemoista. Kulttuuripääkaupunkihanke on saanut

kiitettävästi näkyvyyttä julkisuudessa ja hankkeen valmistelu eteni hyvässä hengessä.

Terveystoimi

Terveyslautakunta on saavuttanut sille asetetut strategiset tavoitteet. Terveyslautakunnan merkittävin toi-

minnallinen muutos oli vanhusten terveyspalvelut –tulosalueen toiminnan käynnistäminen vuoden 2005

alusta. Maaliskuun alusta voimaan tuli uusi laki hoitoon pääsyn turvaamisesta. Valtakunnallisesti tarkastel-

tuna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on onnistuttu yliopistosairaalapiireistä parhaiten hoidon

saannin turvaamisessa. Turkulaisten osalta hoidon saanti tapahtuu pääsääntöisesti hoitotakuun puitteissa. Tu-

run terveystoimen oman toiminnan osalta hoitotakuu ylittyy edelleen hammashuollossa ja kuulonhuollossa.

Perusterveydenhuollossa otettiin käyttöön puhelinpalvelujärjestelmä, jolla on voitu parantaa hoidon tavoi-

tettavuutta ja asiakasprosessin toimivuutta. Vuoden 2004 kesällä alkanut sisätautisairaalan saneeraus jatkuu

aina vuoden 2006 loppuun asti.

Terveyslautakunnan nettoylityksestä 14,5 milj. euroa sairaanhoitopiirin osuus on 10,3 milj. euroa. Terveys-

toimen oman toiminnan menot ylittyivät 1,4 milj. euroa ja terveystoimen sairaanhoidon ostopalvelut ylittyi-

vät n. 1,2 milj. euroa. Terveyslautakunnan oman toiminnan tulot alittuivat n. 2 milj. euroa. Tulojen alituksen

merkittävin tekijä oli talousarvioon lisätyt asiakasmaksukorotukset, jotka eivät toteutuneet. Oman toiminnan

menoylitysten merkittävimpinä tekijöinä olivat sopimukseen perustuvat hinnankorotukset pitkäaikaissai-

raanhoidon palveluissa sekä pitkäaikaissairaanhoidon ostetut lisäpaikat. Sairaanhoitopiiri oli alkuperäisesti

budjetoinut vuodelle 2005 105,6 milj.euroa. Sairaanhoitopiirin valtuusto teki lisätalousarvion kesäkuussa

2005. Turun lopulliseksi maksuosuudeksi tuli 115,9 milj.euroa. Vuoden 2005 talousarvion yhteydessä ei ol-

lut tarkkaa tietoa uuden lain kustannusvaikutuksista.

Sosiaalitoimi

Sosiaalilautakunta on saavuttanut pääosin sille asetetut strategiset tavoitteet. Vuoden 2005 aikana toimeen-

tulotukihakemusten käsittelyaika on saatu vakiinnutetuksi sekä lapsiperheiden että aikuisperheiden osalta

pääsääntöisesti 5-8 arkipäivään. Samalla on kuitenkin akuutit tilanteet pystytty hoitamaan välittömästi. Toi-


55

mentulotukihakemusten määrä on kasvanut viime vuodesta 17 prosentilla, mutta toimeentulotukea saaneiden

kotitalouksien määrä on laskenut 4,7 prosentilla. Samoin on vähennystä tapahtunut alle 25-vuotiaiden tukea

saaneiden perheiden kohdalla. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut ja vuoden aikana on jouduttu te-

kemään ennätysmäärä huostaanottoja (62). Lastensuojeluilmoituksia on tehty 2.070 lapsesta, mikä on lähes

20 % enemmän kuin v. 2004. Vuoden 2005 aikana ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusasiak-

kaiden määrä vakiintui 150:een. Päivähoidossa olevien lasten määrässä ei vuoden 2005 aikana ole tapahtu-

nut suuriakaan muutoksia.

Sosiaalilautakunnan vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan sosiaalitoimen käyttötalouden menot ylittyivät n.

6,8 milj. eurolla ja tulot n. 5,4 milj. eurolla , joten netto ylittyy 1,5 milj. euroa. Merkittävimmät menoylityk-

set johtuivat vanhustenhoidon 45:n asumispalvelupaikan lisäyksestä, asumispalveluiden hinnankorotuksista,

lastensuojelun asiakaspalvelujen ostojen lisäyksestä sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen koro-

tuksista. Lautakunnan tulojen ylitys muodostuu pääosin budjetoimattomasta lastensuojelun suurten kustan-

nusten tasausjärjestelmän tuloista. Ulkomaalaistoimiston tulos oli 67.896 euroa alijäämäinen.

Liikuntatoimi

Liikuntalautakunta on saavuttanut kohtuullisesti sille asetetut strategiset tavoitteet. Kaikkia strategisia tulok-

sia ei ole voitu mitata, koska vuonna 2005 ei toteutettu kaupungin omaa asukaskyselyä. Seniorikorttien

myynti käynnistettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Liikuntalaitosten päivävuorot ovat päiväkotien

maksuttomassa käytössä. Toiminta Paattisten aluetalon uimahallissa käynnistettiin syyskuussa. Jo vuosia

jatkunut alle 20-v. ikäluokkien pieneneminen ilmenee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten määrän las-

kuna järjestäytyneessä urheiluseuratoiminnassa.

Liikuntalautakunnan tilinpäätös on ylijäämäinen jo neljättä vuotta peräkkäin. Menoja säästyi 131 000 euroa

ja tuloja kertyi noin 65 000 euroa budjetoitua enemmän. Toimintamenojen säästöt johtuvat Kupittaan jää-

hallin sulkemisesta 1.5.2005. Jäähallin toimintaan varattua määrärahaa säästyi, vaikka korvaavaa jääaikaa

ostettiin ulkoisilta asiakkailta. Toimintatulot ylittyivät, koska uimahallien kävijämäärät kasvoivat v.2005

9.16 % verrattuna v.2004.

Nuorisotoimi

Nuorisolautakunta on saavuttanut lähes kaikki sille asetetut strategiset tavoitteet. Työpajoilla työskenteli v.

2005 aikana kaikkiaan 113 nuorta. Ilman koulu- tai opiskelupaikkaa jääneille nuorille suunnatussa Ohjaa-

mossa oli 92 asiakasta. Nuortenturku foorumiin ilmoittautui 14 hankekoulua ja nuorisotaloa (v. 2004 osal-

listujia oli 9). Osallistuvista kuusi oli uusia v. 2005. Yhteensä hankeideointiin osallistui n. 3.000 nuorta.

Nuorten tiedotus- ja neuvontapisteessä Nuorten Turussa oli vuoden aikana 4.207 kävijää. Kesäkuussa jul-

kistettiin eri hallintokuntien yhteistyöprojektin tuotos, nuortenturku.fi-sivut. Helmikuusta lähtien on merkit-

tävä osa alueiden nuorisotiloista ollut auki viikonloppuisin.


56

Nuorisolautakunnan nettotulos oli 133.000 euroa alijäämäinen. Lautakunnan tulot ylittyivät 450.000 euroa ja

menot 580.000 euroa. Menoylitykset aiheutuivat resurssitoiminnan tulosalueen vuokramenojen ylityksistä

sekä projektitoiminnan tulosalueen henkilöstömenojen ylityksestä.

Kulttuuritoimi

Kulttuurilautakunta on saavuttanut kohtuullisesti sille asetetut strategiset tavoitteet. Pääkirjaston kävijämää-

rät ovat vähentyneet arvioitua enemmän rakennushankkeen vuoksi. Avustusten saajien kanssa ei tehty kuin

yksi sopimus, mutta sopimusten laadintaa jatketaan vuoden 2006 aikana. Kulttuuripolku –yhteistyö koulu-

toimen kanssa on kasvattanut omalta osaltaan lasten ja nuorten tapahtumien määrää. Kaupunginorkesterin

tuottama Lentävä hollantilainen oli kansallinen menestys. Kulttuuritoimi on vahvasti sitoutunut 2011-

hankkeeseen ja valmistellut sitä omalta osaltaan talousarviovuoden aikana.

Kulttuurilautakunnan tilinpäätös on 1,5 milj.euroa alijäämäinen. Lautakunnan tulot ylittyivät 2,4 milj.euroa

mutta menot ylittyivät 3,9 milj.euroa. Hallintokunnan merkittävimmät poikkeamat ovat: kaupunginorkesteri

–766.000 euroa, kaupunginteatteri –408.000 euroa, museotoimi –356.000 euroa, kirjastotoimi –49.000 euroa

ja kuvataide –44.000 euroa. Kirjaston ylitys koostuu kokonaan lomapalkkavelasta ja Wäinö Aaltosen muse-

on ylityksestä lomapalkkavelkaa on puolet. Orkesterin, teatterin ja maakuntamuseon talouden hallinta ei ole

onnistunut vaan niiden kaikkien budjetti ylittyi huomattavasti. Orkesterin osalta ylitystä osattiin ennustaa jo

varsin varhain, mutta todellinen ylitys on vielä ennusteita suurempi. Teatterin osalta kävi ilmi syksyllä, että

ylitystä on tulossa, mutta sen suuruutta ei osattu vielä marraskuun lopussakaan ennustaa edes sadantuhannen

euron tarkkuudella. Maakuntamuseo ennusti vielä marraskuun lopussa 20.000 euron ylitystä, kun todellinen

ylitys on 355.577 euroa. Laitokset ovat antaneet alustavia selvityksiä ylityksiinsä. Toiminnan ja talouden

johtamisen uudistaminen on vuoden 2006 tärkein tehtävä.

Tilinpäätös 2005 Terveyslautakunta

57

TERVEYSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Markku Suokas

Virastopäällikkö

Toiminta-ajatus: Turun terveystoimen tavoitteena on:- vaikuttaa turkulaisten elinympäristöön- vaikuttaa turkulaisten terveydentilaan ennaltaehkäisevillä palveluilla- tuottaa tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita.

Näiden avulla pyritään saamaan aikaan myönteisiä muutoksia turkulaisten terveyskäyttäyty-miseen ja heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa.

Visio: Turun terveystoimi on menestyvä, kunnallinen työyhteisö, jossa tehtäväänsä motivoitunut,ammattitaitoinen henkilöstö edistää terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisten ja yhteistyökump-panien kanssa. Toiminta on monipuolista ja kestää vertailun valtakunnallisella ja eurooppa-laisella tasolla.



1.1 Lisää terveyttä ja hyvinvointia


Terveystoimen toimenpiteet ja palvelut lisäävät omalta osaltaan turkulaisten terveyttä jahyvinvointia. Ihmisten oma-aloitteisuutta terveyden edistämisessä tuetaan siten, että elä-mäntavat suosivat fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja terveysriskien välttä-mistä



58

1. Turkulaisten elämäniän odote (o-v)2. Imeväiskuolleisuus


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Naiset 81,6 vMiehet 73,8 v

(5-v liukuva ka1998- 2002)

Naiset 81,7 vMiehet 74,2 v

(5-v liukuva ka1999- 2003)

naiset 81,6 v jamiehet 73,9 v

Naiset 81,7 vMiehet 74,7 v

(5-v liukuva ka2000-2004)

Arviointikriteeri/mittari 2. 2,6 ‰(5-v liukuva ka

1998-2002)

2,4 ‰(5-v liukuva ka

1999-2003)

alle 3 ‰ 2,4 ‰(5-v liukuva ka

2000-2004)

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Tiedot saadaan tilastokeskukselta.


2.1 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen


Lasten ja nuorten kehitys- ja terveysriskien tunnistaminen ja ehkäiseminen


1. Lasten ja nuorten tupakointi ja päihteiden käyttö, kouluterveystutkimus, 8-9 lk


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Ei-tupakoivia 82,9%, ei- humalaha-kuisia 82,9 %

Ei-tupakoivia 82%,ei-humalahakuisia80%

Ei-tupakoivia83%, ei-humalahakuisia80%

2.2 Vanhusten terveydenhuollon järjestäminenTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Terveydenhuollon palvelujärjestelmä tukee vanhusten omaehtoista selviytymistä.


1. Vanhusten terveydenhuollon projekti


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Asettamispäätös(Terla 26.11.2003 §

388)

Vanhusten terveys-palvelut –tulosalue

aloitti 1.1.2005;tiedotus ja koulutus

toteutui suunnitel-lusti

Vanhusten terveys-palvelujen toimin-tamalli ja organi-

saatio toiminnassa,seuranta

Vanhusten ter-veyspalvelujen

toimintamalli jaorganisaatiotoiminnassa,

seuranta

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Lasten ja nuorten tupakointi ja päihteiden käyttö –mittarin arvot ovat joka toinen vuosi tehtävästä valtakunnallisestaKouluterveystutkimuksesta.

TALOUS

3.1 Kustannusten hallintaTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Koko henkilöstö on tietoinen tuottamiensa palvelujen kustannuksista ja etsii edullisimpiatoimintatapoja


59


1. Ikävakioidut menot (€/asukas)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 1 348 €/as, jolloinTurku oli 4. halvin

11 suuresta kau-pungista

1 423 €/as, jolloinTurku oli 2. halvin

11 suuresta kau-pungista

alle suurten kau-punkien keskiarvon

Vuoden 2005tieto saadaan

elokuussa 2006.


4.1 Osaava johtaminen


Johtaminen perustuu henkilökunnan ja esimiesten aktiiviseen vuoropuheluun, vastuunotta-miseen ja tavoitteiden toteuttamiseen. Tämän seurauksena terveystoimi on monipuolisestikilpailukykyinen ja haasteellinen työpaikka


1. % lähiesimiehistä säännöllisen koulutuksen piirissä


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 75 % 75 % 75 % 75 %

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Terveystoimen esimiehistä 75% ovat suorittaneet tai ovat parhaillaan suorittamassa syksyllä 2003 alkanutta tervey-denhuollon hallinto ja johtaminen -approbatur-koulutusohjelmaa. Kesken oleva koulutusjakso päättyy 31.5.2006.Koko esimiehistölle järjestettiin kehityskeskusteluvalmennus syksyllä 2005.


5.1 Osaamisalueiden tunnistaminen


Terveystoimen perustehtävien mukaiset osaamisalueet tunnistamalla arvioidaan palvelu-toimintaa: mitä tehdään itse, mitä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, mitä palveluitaostetaan


1. Oman toiminnan ja ostopalveluiden optimaalinen toteuttaminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. kirurgisen sairaalanfuusio TYKS:aan

1.1.2004 toteutunut

toteutettu fuusioso-pimuksen mukai-

sesti

sopimuksenmukai-sen kirurgisen toi-

minnan toteutus

Tavoitteen mu-kaisesti

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Toinen fuusiovuosi on sujunut hyvin, kirurgian ja ortopedian toimintaluvut ovat nousseet ja hoidon turvaamislain-säädännön mukaiset hoitoonpääsyn kriteerit ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Ortopediassa on enää noin 400 potilas-ta, jotka ovat odottaneet hoitoonpääsyä yli 6kk. Järjestelmällinen laadun seuranta on käynnistynyt ortopedialla.


60


1. Muodostetaan 1.1.2005 alkaen uusi tulosalue Vanhusten terveyspalvelut. Tähänkootaan Pitkäaikaissairaanhoidon tulosalue, Alueellisesta perusterveydenhuollostakotisairaanhoito ja Turun kaupunginsairaalasta osia sisätautien vuodeosastoista.2. Kansallinen terveydenhuoltoprojekti edellyttää 1.3.2005 alkaen:-yhteydensaanti terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arviointi terveydenhuollon am-mattilaisen toimesta 3 työpäivän kuluessa- erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi 3 viikon kuluessa- hoitoonpääsy 3-6 kuukauden kuluessa3. Siivouksen siirto kaupungin siivouskeskuksen alaisuuteen4. Uudet terveydenhuollon palveluntuottajat lisäävät terveyspalveluiden tarjontaalähivuosina. Kaupungin tulee rahoittajana huolehtia siitä, että sillä säilyy aktiivinenrooli palveluiden muuttuvassa toimintakentässä.


Vanhusten terveyspalvelujen koonti yhden tulosalueen alaisuuteen rationalisoi toi-mintaa ja selkiinnyttää palveluprosessien välisiä rajapintoja.

Tuotteistus, kustannuslaskenta ja prosessinkuvaus projektimme jatkuu ensi vuonna.Tämä työ on tarkoitus integroida terveystoimen raportoinnin kehittämiseen ja johdontietotarpeiden määrittelyyn. Ainoastaan tuotteistuksen kautta voimme saada riittävääinformaatiota toimintamme kustannusrakenteesta. Tämä informatio liitetään jatkossakiinteästi raportointiin ja talousarvion valmisteluun.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 20 Terveyslautakunta T 29.056.334 26.980.000 0 26.980.000 26.963.418 -16.582M 246.100.451 248.950.000 658.782 249.608.782 264.131.451 -14.522.669N -217.044.117 -221.970.000 -658.782 -222.628.782 -237.168.033 -14.539.251

Investoinnit1 20 Terveyslautakunta M 1.267.311 1.000.000 0 1.000.000 909.855 +90.145

T 188.244 0 0 0 5.000 +5.000N -1.079.067 -1.000.000 0 -1.000.000 -904.855 +95.145

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:1.3. 2005 astui voimaan hoitotakuu, joka asettaa hoidon saatavuudelle ja hoidolle aikarajat niin perusterveydenhuol-lossa kuin erikoissairaanhoidossa. Hoitotakuu on ollut yksi merkittävimpiä lakiuudistuksia Suomen terveydenhuol-lossa vuosikymmeniin. Lain myötä kansalaisille tuli subjektiivinen oikeus saada hoitoa tiettyjen kriteerien mukaan.Tämä on asettanut kunnat vakavan haasteen eteen niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on onnistuttu sangen hyvin hoidonsaannin turvaamisessa. Turkulaisten osalta hoidon saanti tapahtuu pääsääntöisesti hoitotakuun puitteissa.

Turun terveystoimen oman toiminnan osalta hoitotakuu ylittyy edelleen hammashuollossa, jossa sielläkin jonot onsaatu lyhennettyä 9-10 kuukaudesta 7-8 kuukauteen. Hoitotakuun raja on kuusi kuukautta.

Oman toiminnan osalta kuulonhuolto on toinen alue , jossa hoitotakuu ylittyy. Kuulonhuollossakin jonot on saatulyhentymään 2 ½ vuodesta n. 9 kuukauteen., hoitotakuurajan ollessa 6 kuukautta.

Muilta osin terveystoimen omien palvelujen osalta hoitotakuu toteutuu.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa pääosan turkulaisten erikoissairaanhoidon palveluista. Näiden palveluidenosalta Turku menestyy valtakunnallisesti tarkasteluna hyvin ja suurista kaupungeista parhaiten. Erikoissairaanhoidonpalvelut ovat pääsääntöisesti hoitotakuun mukaisia.

Hoitotakuu ylittyy edelleen eräillä leikkaustoiminnan alueilla, kuten ortopediassa, käsikirurgiassa, neurokirurgiassa japlastiikkakirurgiassa.


61

Kirurgian fuusion jälkeen 1.1.2004 on turkulaisten tekonivelleikkausten jonot lyhentyneet runsaasta kahdesta vuo-desta n. 6-8 kuukauteen.

Viimeisimmän vertailuvuoden 2004 mukaan Turussa olivat ikävakioidut terveydenhuollon menot toiseksi alhaisim-mat 11 suurimman kaupungin joukossa.

Terveyslautakunnan vuoden 2005 talousarvion ylityksestä suurin osa johtuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirinkustannuksista. Sairaanhoitopiiri oli alkuperäisesti budjetoinut vuodelle 2005 105,6 M€. Sairaanhoitopiirin valtuustoteki lisätalousarvion kesäkuussa 2005, lisätalousarvion suuruus oli 14,9 M€, josta Turun osuudeksi laskennallisestituli noin puolet. Sairaanhoitopiiri laskutti jäsenkuntia tasaerinä aina loppuvuoteen asti, koska sairaanhoitopiirin tie-tojärjestelmät eivät mahdollistaneet käyttöön perustuvaa laskutusta. Vuodenvaihteen jälkeen sairaanhoitopiiri vielätarkisti laskutuksiaan, jolloin Turun lopulliseksi maksuosuudeksi tuli 115,9 M€. Nousua tilinpäätöksestä 2004 tilin-päätökseen 2005 on yhteensä 10,3 %. Sairaanhoitopiirin käyttö nousi poliklinikkakäyntien osalta vain 3,9 % ja hoito-päivien osalta 4,5 %.

Sairaanhoitopiirin vastuulla on lainsäädännön mukaan erikoissairaanhoidon järjestäminen alueellaan. (ESHL1062/1989 10 §). Kansallisen terveyshankkeen yhteydessä lainsäädäntöä muutettiin vielä niin, että sairaanhoitopiiri-en erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuta korostettiin.

Turun kaupungin terveystoimella ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa, kuten ei myöskään kunnilla, sairaanhoi-topiirin toimintaan, tuottavuuteen ja toiminnan laajuuteen.

Terveystoimen oman toiminnan menot ylittyivät 1,4 M€ ja tulot alittuivat n. 2 M€, josta johtuen nettoylitys oli 3,3M€. Menojen ylitys liittyi pääasiassa hoitotakuuseen. Tulojen alituksen merkittävin tekijä oli ennakoidut asiakas-maksukorotukset, jotka lisättiin terveyslautakuntakäsittelyn jälkeen.

Sairaanhoidon ostopalvelut ylittyivät n. 1,2 M€. Merkittävimpinä tekijöinä tähän olivat sopimukseen perustuvat hin-nankorotukset pitkäaikaissairaanhoidon palveluissa sekä pitkäaikaissairaanhoidon ostetut lisäpaikat, jotka perustuivatlautakunnan tekemään päätökseen. Mikäli pitkäaikaissairaanhoidon ostopalveluita ei olisi lisätty, olisi lisäkustannussairaanhoitopiiriltä ollut vielä suurempi.

Terveyslautakunnan nettoylityksestä 14,5 M€ sairaanhoitopiirin osuus on 10,3 M€.

Kv: Terveyslautakunta muodostaa kaupungin kannalta yhtenäisen toiminnallisen talousarviokokonaisuuden

Sisältää hammashuollon jonojen purkamisen hammashuollon resurssilisäyksen (4 hammashuoltajaa) jatuotannon rakennemuutoksen avulla sekä ostopalveluita käyttämällä

Sisältää kaksi sairaanhoitajan vakanssia lasten ja nuorten päihdepoliklinikalle sekä kuulontutkijan va-kanssin

Sisältää ehkäisevään päihdetyöhön 30.000 €

Sisältää vanhusten kohtaamispaikan kustannukset

Sisältää Paattisten aluetalon sisäisen vuokran kasvun

Terveysviraston tulee käynnistää alueellisen perusterveydenhuollon asiakasprosessien tehostaminen

Kv: Terveyslautakunta:

Toimintakulut + 350.000

1) Hammashuollon jonot purettava, ja selvitettävä mahdollisuus vastaanottoon 2 vuorossa toimitilojenja laitteiden hyödyntämiseksi paremmin.2) Hoitotakuun toteutukseen.3) Kurjenlinnan korvaavien tilojen toteuttamisen käynnistäminen.4) Perhetalon toteutus esim. Kurjenlinnasta vapautuviin tiloihin.5) Palvelustrategia saatettava kuntoon vuoden 2005 aikana.6) Ikäihmisten kenkien turvanastat.


62

7) Luotava hyvänhoidon kriteerit

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Sairaanhoitopiirin vastuulla on lainsäädännön mukaan erikoissairaanhoidon järjestäminen alueellaan (ESHL1062/1989 10 §). Sairaanhoitopiirillä on yhteensovittamisvelvoite terveyskeskusten kanssa, mutta talousarvio-ohjaukseen kunnilla ei ole käytännössä keinoja.

Hammashuoltoon perustettiin neljä hammashuoltajan vakanssia vuoden 2005 aikana. Tämän resurssilisäyksen jaaikaisemman hammashuoltajatyövoiman avulla pystyttiin 2/3 lasten ja nuorten uudesta toimintamallista toteuttamaantyönjakoa noudattamalla. Myös omilla hammaslääkäreillä ja –hoitajilla teetettiin lisätyötä loppuvuonna 2005. Osto-palvelumääräraha (600.000 euroa) käytettiin kokonaisuudessaan perushammashoidon palvelujen ostoon yksityisiltäpalvelujen tuottajilta, jonne lähetettiin 1.755 aikuispotilasta. Edellä mainituilla toimenpiteillä päästiin tilanteeseen,jossa hoitotakuun kuuden kuukauden aikaraja ylittyy vajaalla kahdella kuukaudella.

Päihdepoliklinikan toiminta on vakinaistettu ja sairaanhoitajan toimissa ovat pätevät työntekijät. Toiminta on tulluttunnetuksi ja yhteistyö koulutoimen, sosiaalitoimen ja poliisin kesken toimii hyvin. Hoidon tarpeessa olevia nuoriaon tullut tai lähetetty hoitoon paljon. Hoidon tarpeen arviointiin lääkärille pääsee noin kuukaudessa ja todettuun hoi-dontarpeeseen voidaan vastata kolmen kuukauden kuluessa.Kuulontutkijan vakanssi on täytetty ja jono kuulokojeen sovitukseen lyhentynyt 2,5 vuodesta 9 kk:een.

Ennalta ehkäisevään päihdetyöhön osoitetun määrärahan turvin perusterveydenhuoltoon perustettiin 1.9.2005 lukiensuunnittelijan virka. Suunnittelijan tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja kehittäminen yhdessämuiden päihdetyötä tekevien tahojen kanssa, kaupungin päihdeohjelman päivittämisen valmistelu ja toteutuksenseuranta, päihdetilinpäätöksen kokoaminen sekä yhteistyö huume- ja päihdetyötä tekevien yhdistysten ja yhteisöjenkanssa

Vanhusten kohtaamispaikka aloitti toimintansa 19.9.2005. Terveystoimi osoitti yhden työntekijän kohtaamispaikantoimintaan. Tuki- ja kohtaamispaikka on tavoittanut laajan joukon turkulaisia ikäihmisiä jo toimintansa ensimmäistenkuukausien aikana. Toimintamuotoina ovat olleet ikäihmisiä kiinnostavat teematilaisuudet eri aiheista ja tiedonväli-tys erilaisista palveluista. Toimintaa on ollut sekä suomeksi että ruotsiksi.

Vuoden 2005 talousarviossa on huomioitu Paattisten aluetalon vuokran kasvu.

Perusterveydenhuollon tuotteistus ja toimintolaskenta tuotehintojen laskemiseksi on koko tulosalueella saatu val-miiksi. Perusterveydenhuollon prosessikuvaukset on tehty eri toimialueilta, viimeisempänä päivystyksen prosessiku-vaus. Näiden pohjalta ongelmakohdat on kartoitettu.

Perusterveydenhuollossa otettiin1.3.2005 käyttöön puhelinpalvelujärjestelmä, jolla pyritään parantamaan hoidontavoitettavuutta sekä asiakasprosessin toimivuutta.

1) Hammashuollossa on jononpurkua toteutettu sekä ostopalveluluilla että omana työnä. Loppuvuonna ei vielä hoi-totakuun määräajassa eli kuudessa kuukaudessa kaikkia potilaita silti saatu hoidettua.

2) Perusterveydenhuollossa on hoitajia koulutettu hoitotakuuta varten hoidonarviointityöhön ja puhelinpalvelujärjes-telmä on otettu käyttöön. Perusterveydenhuollossa toiminta tapahtuu hoitotakuulainsäädännön puitteissa paitsi ham-mashuollossa, missä hoitoon pääsyn enimmäisaika ylittyy 2 kk:lla. Erikoissairaanhoidossa hoidonturvaamislain aika-rajat toteutuvat paitsi kuulokojesovituksissa, jossa jono oli vuoden lopulla 9 kk. Tähystystutkimuksiin jono oli vuo-den lopulla n. 4kk, joka hoidon on turvaamislainsäädännön puitteissa.

3) Terveyslautakunta käsitteli 2.11.2005 lausuntoa Kurjenlinnan korvaavien tilojen esi- ja aiesopimuksesta ja kau-punginhallitus käsitteli em. sopimusten lisäksi vuokra- ja vastuunjakosopimuksia 21.11.2005.

4) Lasten, nuorten ja perheiden talon aiesopimus on kirjoitettu syyskuussa 2005 Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n sekä Mannerheimin lastensuojelujärjestön kesken. Hankkeelle on asetettu johto-ryhmä marraskuussa 2005. Eri yhteistyökumppanien yhteinen koulutussuunnitelman teko on käynnistynyt yhteisen,uudenlaisen toimintakulttuurin rakentamiseksi. Hankkeen eteneminen on riippuvainen Kurjenlinnan korvaavien tilo-jen hankkeen etenemisestä.

5) Palvelustrategian laadinta toteutetaan valtuustoryhmien välisen sopimuksen mukaisesti yhdessä sosiaali- ja terve-ystoimen yhdistämishankkeen kanssa.


63

6) Liukuesteisiin ja niiden jakeluun on varattu vuoden 2005 talousarviossa 100 000 euroa ja liukuesteitä on kuluvanavuonna jaettu 5 241 kappaletta.

7) Hoitokäytäntöjä säätelevät hoidonturvaamislainsäädäntö, Käypähoito suositukset, ja sairaanhoitopiirin, Turunyliopiston yleislääketieteen laitoksen ja eri kuntien kanssa yhdessä toteutettava Hoitoreitit -hanke. Terveystoimensisällä keskitytään asiakaslähtöisten hoitoprosessien luomiseen ja parantamiseen ja tämä työ on käynnissä kaikillatulosalueilla.

Tilinpäätös 2005 Sosiaalilautakunta

64

SOSIAALILAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Sosiaalitoimenjohtaja

Toiminta-ajatus: Turun kaupungin sosiaalitoimen toiminta-ajatuksena on

1. tukea tarvittaessa turkulaisia elämän eri vaiheissa2. ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä sekä vähentää ja poistaa niiden haittavaikutuksia ja3. tukea asiakkaiden omien voimavarojen käyttöä ja pyrkiä järjestämään heidän tarvitsemansapalvelut joustavasti ja oikea-aikaisesti asiakkaiden oikeuksia kunnioittaen.

Visio: Turku on ihmisläheinen, sosiaalisesti oikeudenmukainen kaupunki, jossa eri ikäiset asukkaatja perheet voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi, ja jossa jokainen kantaa aikuisuudenvastuuta omista ja muiden lapsista sekä kanssaihmisistään.

Turun sosiaalitoimi on hyvinvointia ja elämänhallintaa tukeva ja joustavasti palvelukysynnänmuutoksiin vastaava, muuntautumiskykyinen organisaatio.



1.1 Asukkaiden omatoimisuuden edistäminen


Sosiaalitoimi pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan asukkaiden omatoimisuuden edistämiseen.Vain sitä kautta on mahdollista pitkällä aikavälillä saada palvelujen kysyntäpaineet vähe-nemään, kun kukin yksilö ottaa resurssiensa mukaisesti vastuuta oman elämänsä hallinnas-ta. Sosiaalitoimi luo edellytyksiä (esim. kv: palveluseteli), joita kuntalaiset tarvitsevat ot-taakseen vastuuta itsestään ja lähiympäristöstään.


1. 75-vuotta täyttäneiden selviytyminen kotona palvelujen tukemana2. Vammaisten asumispalveluiden järjestäminen


65


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 87 % 75 v. täyttä-neistä selviytyiomissa kodeissaan

88 % 75 vuottatäyttäneistä selviy-tyy ilman kunnanjärjestämää ympäri-vuorokautista hoi-toa

84 % 75 v. täyttä-neistä selviytyyomassa kodissaan

86 % 75 vuottatäyttäneistäselviytyy omissakodeissaan

Arviointikriteeri/mittari 2 Selvitystyö aloitettu Selvitystyö tehty.Sosiaalilautakuntaon hyväksynytselvityksen toimen-pide-ehdotuksineen

Toimenpiteidentoteutus aloitetaan

Tavoite ei oletoteutunut; vuo-den 2005 talo-usarvio ei olemahdollistanuttoiminnan laa-jennuksia

1.2 Sosiaalisten ongelmien ehkäisyTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti sosiaalitoimen tavoitteena on ehkäistä sosiaalisten ongel-mien syntyä sekä vähentää ja poistaa niiden haittavaikutuksia. Yksilötyössä saadun koke-muksen perusteella sosiaalitoimen tehtävänä on vaikuttaa kaupunkirakenteen kehittymiseenhyvään suuntaan niin, ettei huonoilla fyysisillä tai sosiaalisilla rakenteilla aiheuteta ongel-mia. Tämä tehtävä on annettu sosiaalitoimelle myös lainsäädännössä.


1. Väestöllinen aluebarometri2. Lapsiperheiden asema (toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden %-osuus kaikista Turun lapsiperheistä)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Aluebarometri tehtyuuden aluejaonmukaisesti.

Toimenpiteitä:esim. Pansio-Perno-hanke, barometrintietopohjan laajen-taminen ja kytkentäpalveluverkkoonkaupungin tietopal-velun kanssa

Pansio-Pernon -työllisyyshankeetenee suunni-telman mukai-sesti. Tilasto-pohjan muutostoteutunee v.2005, jolloinväestö ja senominaistiedotsaadaan palve-luverkkoalueelta

Arviointikriteeri/mittari 2. 16,94 % 14,71% 15,0% 14,01%

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Vammaisten asumispalvelujen järjestämistä koskeva selvitys sisälsi useita kehittämistoimenpiteitä, joiden toteuttami-nen vuoden 2005 talousarvion puitteissa ei ole ollut mahdollista.


2.1 Riittävät peruspalvelut


66


Riittävät peruspalvelut luovat edellytykset kuntalaisten perusturvallisuuden ja omatoimi-suuden ylläpitämiselle niissä tapauksissa, joissa toimintakyky on heikentynyt puutteellistentoimintaresurssien, vanhuuden tai vammaisuuden vuoksi. Yhteiskunnallisen vaikuttavuudenkannalta on merkittävää se, miten sosiaalitoimi pystyy ylläpitämään tarpeellista palveluky-kyä supistuvien resurssien vallitessa kysynnän kuitenkin koko ajan kasvaessa väestön van-hetessa ja ongelmien lisääntyessä. Resurssien supistuessa suhteessa kasvaviin palvelutar-peisiin on entistä tärkeämpää peruspalvelujen palvelutarpeen arviointi ja niiden perusteellatehty palvelujen suuntaaminen ja laajuuden määrittely.


1. Vanhustenhuollon hoitomitoituksen nostaminen- Laitoshoito: hoitohenkilöstön mitoitus

2. Omaishoidon tuki


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1 0,59 0,6 0,65Kv: 0,6

0,60

Arviointikriteeri/mittari 2. Palvelusetelinkäyttöönottoa val-misteltu, päätöksiäei tehty, koskalainsäädäntö puuttui

Omaishoidon pal-velusetelijärjestel-män käyttöönottokäynnistyi

Palvelusetelijärjes-telmän vakiinnut-taminen osaksipalvelujärjestelmää

Tavoite on to-teutunut.Omaishoidontu-en palvelusetelion vakiinnutettuosaksi palvelu-järjestelmää

2.2 Palvelujen oikea kohdentuminenTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Palvelujen oikea kohdentaminen on peruspalveluiden riittävyyden ohella toinen merkittäväpalvelukyvyn ylläpitämisen osatekijä. Peruspalvelujen tuottamisessa vallitsevaa niukkuuttavoidaan kompensoida kohdentamalla niukat resurssit asiakasryhmien tarpeiden kannaltamahdollisimman oikein ja tehokkaasti.


1. Kotipalvelun intensiivisyys2. Palveluseteli


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. (Tietojärjestelmävaihtunut)

Keskimäärin 4,17h/vko

Keskimäärin enin-tään 4,0 h/vko

Tavoite on to-teutunut. Vuo-den vaihteessa4,0 h/vko (3,98h/vko)

Arviointikriteeri/mittari 2. Palvelusetelinkäyttöönottoa val-misteltu, päätöksiäei tehty, koskalainsäädäntö puuttui

Siivouspalvelunpalvelusetelinkäyttöönotto ei ollutmahdollista, koskaalv-tulkinnasta eiselvyyttä vuodenvaihteeseen men-nessä

Vakiinnuttaminenosaksi palvelujär-jestelmää

Tavoite on to-teutunut; pal-veluseteli onotettu käyttöönsekä omaishoi-don tuessa ettäsiivouspalve-luissa.

TALOUS

3.1 Taloudellisia ja henkilöstön voimavaroja käytetään tuottavasti- optimaalinen palvelurakenne- optimaalinen henkilöstörakenne


67


Taloudellisten resurssien tehokas hyväksikäyttö parantamalla tuottavuutta ja työn tehok-kuutta luo edellytykset palvelukyvyn säilymiselle niukkenevista resursseista huolimatta.Optimaalinen palvelurakenne ja optimaalinen henkilöstörakenne merkitsevät tasapainotilanhakemista syntyvien kustannusten ja riittävän palvelukyvyn välillä.


1. Sosiaalitoimen tuottavuusmittarin kehittäminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. - Eteneminen projek-tin mukaisesti

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Sosiaalitoimi on osallistunut pilottina kaupungin toiminnan ja talouden ohjaushankkeeseen sisältyvän toimintolasken-nan ja tuotteistuksen kehittämiseen. Tuottavuuden kasvun sijaismittarina on pidetty benchmarking tietoa viisik-ko/kuusikko -kuntien yhteistyöstä syntyneitä vertailutietoja, joissa Turun sosiaalitoimi on monilla palvelualoilla ao.kuntien keskiarvon alapuolella. Yhden tuottavuusmittarin kehittäminen ei ole ollut mahdollista laajan palvelukirjonvuoksi. Arviointikriteeri ei ole sosiaalitoimen esittämä, eikä oikea.


4.1 Henkilöstön saannin ja hyvinvoinnin turvaaminen


Sosiaalitoimen palvelujen järjestämisen kohtalon kysymys tulee olemaan riittävän, ammat-titaitoisen henkilöstön saaminen tuottamaan ja järjestämään sosiaalitoimelta lainsäädännös-sä edellytettyjä palveluja. Kasvavan vanhusväestön palvelutarpeet tulevat vaatimaan mer-kittävän osuuden resursseista ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä tulee hoitoalallavallitsemaan epäsuhta.

Tulevaisuus asettaa suuria vaateita sosiaalitoimen uusien työntekijöiden rekrytointiin sekäolemassa olevan työvoiman "huoltoon". Kilpailukykyiseen rekrytointiin tulee luoda edel-lytykset hyvällä työnantajapolitiikalla.


1. Rekrytointistrategian toteuttaminen: avointen vakanssien täyttäminen kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henki-löillä


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 89,3 % 91,1 % Onnistuminen 100%

91,6 %

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Avointen vakanssien täyttäminen kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöillä on onnistunut paremmin kuin edellisenävuonna ei kuitenkaan aivan 100%:sesti. Kehitys on kuitenkin ollut oikean suuntaista ja lähes tavoitteen mukainen.


5.1 Prosessit toimivat asiakassuuntautuneesti ja saumattomasti


Visiossa sosiaalitoimi määrittelee organisaationsa joustavasti palvelukysynnän muutoksiinvastaavaksi, muuntautumiskykyiseksi organisaatioksi. Vision määrittelemän tavoitteensaavuttamiseksi sosiaalitoimi on aloittanut ydinprosessiensa määrittelyn ja kuvaamisen jasiihen liittyvän prosessien uudelleen järjestelyn. Sisäisten prosessien sujuvuudella ja sau-mattomuudella on suuri merkitys toiminnan taloudellisuudelle ja sitä kautta asiakkuudenhallintaan ja palvelukykyyn.


1. Uuden asiakkaan odotusaika yhteydenotosta ensimmäiseen palveluun lastensuojelun avohuollossa


68


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Mittari on kehitetty uusi asiakas saaajan kahden viikonkuluessa (akuutitvälittömästi)

uusi asiakas saaajan kahden viikonkuluessa (akuutitvälittömästi)

avohuollonlastensuojelunuusi asiakas saaajan kahdenviikon kuluessa(akuutit välittö-mästi)


Sosiaalialan kehittämisohjelman toteuttaminenSosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annettu valtioneuvoston periaatepäätös toi-meenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina 2003-2007. Tavoitteena onpalvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen uudistami-nen sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittäminen. Hyvinvointi 2015 -ohjelman valmistelu. Periaatepäätös toteutetaan neljänä hankekokonaisuutena, jotkamuodostuvat erillisistä hankkeista:Palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen

Oikeus palvelun tarpeen arviointiinVuosina 2000-2003 laadittujen laatusuositusten vaikutusten arviointi

Palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen

Palvelujen turvaaminen seudullista yhteistyötä lisäämälläKehittämis-, koulutus- ja arviointityön vahvistaminen ja kokoaminenasiakastyötä tekeviin seudullisiin yksiköihinPalveluohjaus sosiaalialallaSosiaalialan hyvät käytännöt –ohjelmaSosiaalipäivystysjärjestelmän luominen koko maahanTietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossaLapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehittäminenTilaa lapsille ja perheille yhteiskunnassaVarhainen puuttuminenVarhaiskasvatuksen kehittäminen ja vanhempien osallisuuden vah-vistaminenPerhekeskustoiminnan kehittäminenPerheissä ja lähisuhteissa tapahtuvan sekä muun naisiin kohdistuvanväkivallan ehkäiseminenLastensuojelun kehittämisohjelmaPalvelusetelin käyttöönotto kotipalvelussaKotipalvelujen ja kotihoidon kehittämishankkeetOmaishoidon kehittäminenIkäihmisten laitoshoidon kehittäminenVammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten ihmisten tasa-arvoinenkohteluPäihdepalvelujen kehittäminen

Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen

Sosiaalihuollon henkilöstön osaamisen turvaaminenSosiaalialan henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminenPalvelurakenteiden ja toimintojen uudistamisesta uuteen henkilöstö-strategiaan

Hyvinvointi 2015-ohjelma

Toimintaympäristön muutoksia ovat myös mahdolliset lainsäädännön muutokset:esim.


69

- pitkäaikaisasiakkaiden asiakasmaksujen muutos laitoshoidossa (Asiakasmaksu-laki)- mahdoll. indeksitarkistus toimeentulotukeen, elatustukeen jne.- mahdollisesti kehitysvammalain mukaisten palveluiden ja vammaispalvelulainmukaisten palveluiden yhteensovittaminen

Väestörakennemuutos

- väestön ikääntymisestä aiheutuvat lisäkustannukset kaupungille (vanhushuol-tosuhde v.2000 Turussa 25,8%, Helsinki 20,1, Tampere 22,9, Espoo 13,3 %,Vantaa 12,6 %)- itsenäisesti kuntaan muuttavista maahanmuuttajista aiheutuvat lisäkustannuksetkaupungille

Turku-strategian mukaisesta väestötavoitteesta aiheutuva palvelutarpeen kasvusosiaalitoimessaTyövoiman saatavuuden heikkeneminen

- Hoitohenkilöstö- Sosiaalityöntekijät- Erityislastentarhanopettajat

Talous- ja velkaneuvonnan sijainnista tehtävät päätöksetPäivähoidon sijainnista tehtävä päätösVanhustenhuollon mahdolliset järjestelytEdunvalvontatoimiston asiakasmäärän ja rakenteen aiheuttamat muutoksetAlle 65-vuotiaiden tarvitsemat asumispalvelut

Lyhyt hallintokunnankuvaus tuottavuuden pa-rantamistoimenpiteistä:

Lastensuojelun avohuollossa asiakasmäärä on kasvanut. Tilanne on kuitenkin hoidettuolemassa olevilla resursseilla uuden prosessin käyttöönoton avulla. Uudessa prosessis-sa toimintatapoja on rationalisoitu, päällekkäisiä toimenpiteitä poistettu ja asiakkaanohjautuvuutta oikea-aikaisesti ja oikeiden palveluiden piiriin tehostettu.

Sosiaalityössä ja päivähoidossa on otettu uudistetut prosessit käyttöön, toimitilojenkäyttöä tehostettu ja samalla parannettu mahdollisuuksia tiimityöhön.Prosessien ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan edelleen.

Väestörakenteen muutoksesta ja sen seurauksena asiakaskunnan vanhenemisesta sekäesim. maahanmuuttajien määrän lisääntymisestä johtuvat kysyntäpaineet on pystyttyhoitamaan reaalisesti samoilla resursseilla.

Lyhyiden sairauspoissaolojen vähentäminen.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 30 Sosiaalilautakunta T 40.883.494 38.983.000 237.101 38.745.899 44.107.387 +5.361.488M 237.826.807 243.198.825 1.310.698 244.509.523 251.355.246 -6.845.723N -196.943.312 -204.215.825 -1.547.799 -205.763.624 -207.247.859 -1.484.235

Investoinnit2 30 Sosiaalilautakunta M 121.364 800.000 0 800.000 104.286 +695.714

T 3.000 0 0 0 14.500 +14.500N -118.364 -800.000 0 -800.000 -89.786 +710.214

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:TalousSosiaalilautakunnan vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan sosiaalitoimen käyttötaloudenmenot ylittyivät n. 6,8 M€:lla ja


70

tulot n.5,4 M€:lla , joten netto ylittyy vajaaalla 1,5 miljoonalla eurolla eli ylitystä on elokuun toteutuman perusteellatehdystä ennusteen ylityksestä saatu kurottua kiinni n. 400.000euroa.Lisäksi investointiosasta säästyy n. 700.000 euroa , joten sosiaalilautakunnan tasolla reaalinen ylitys on noin 800.000euroa, joka on n. 0.4 %:a netosta.

Tulosta on pidettävä taloudellisessa mielessä erittäin hyvänä, koska sosiaalitoimen talouteen kohdistui vuonna 2005erittäin suuria paineita, ja joista sosiaalilautakunta teki kaupunginhallitukselleseuraavat esitykset:

- Lasten kotihoidon tuen korotus 1.1.2005 alussa, josta eduskunta päätti vasta joulukuussa 2004.- Vanhusten asumispalveluiden lisäostot, koska vanhustenhuolto ruuhkaantui kesällä pahasti- Vanhusten asumispalveluiden lisäostot loppuvuodesta (kts. toiminta osa)

Päivähoidon talousarvion valmistelussa ei oltu varauduttu lasten kotihoidon tuen eikä opetustoimen toteuttaman kou-lulaisten aamu- ja iltapäivähoidon kustannuksiin, jotka kuitenkin on nyt hoidettu.

ToimintaVuoden 2005 aikana toimeentulotukihakemusten käsittelyaika on saatu vakiinnutetuksi sekä lapsiperheiden että ai-kuisperheiden osalta pääsääntöisesti 5-8 arkipäivään. Samalla on kuitenkin akuutit tilanteet pystytty hoitamaan välit-tömästi. Toimentulotukihakemusten määrä on kasvanut viime vuodesta 17 prosentilla, mutta toimeentulotukea saanei-den kotitalouksien määrä on laskenut 4,7 prosentilla. Toimeentulotukipäätösten määrä on lisääntynyt 25,5 prosentilla(+16.446) siitä syystä, että asiakkaille on pyritty tekemään pääsääntöisesti 2-3 kuukauden päätöksiä. Ilahduttavaa ke-hitystä on tapahtunut toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksissa, joiden määrä on vähentynyt 10 prosentilla. Samoin onvähennystä tapahtunut alle 25-vuotiaiden tukea saaneiden perheiden kohdalla. Näiden määrä on vähentynyt 7 prosen-tilla.

Huolestuttavaa kehitystä sen sijaan on tapahtunut lastensuojelun puolella, jossa lastensuojeluilmoitusten määrä onkasvanut ja vuoden aikana jouduttu tekemään ennätysmäärä huostaanottoja (62). Lastensuojeluilmoituksia on tehty2.070 lapsesta, mikä on lähes 20 % enemmän kuin v. 2004. Tämä on luonnollisesti aiheuttanut myös kustannustenkasvua lastensuojelussa ja vaikuttanut siihen, että lastensuojelun ostopalveluiden ostoon käytetty euromäärä on kasva-nut 2.3 M€:lla, koska suurin osa huostaanotetuista on jouduttu sijoittamaan ostopalvelupaikkoihin.

Väestörakenteen vanheneminen on väestön ennakkotietojen mukaan jatkunut voimakkaana ja vuoden 2005 lopussa alle15-vuotiaiden osuus väestöstä oli laskenut 13,78 %:iin , kun se vuotta aikaisemmin oli 13,83 %:ia, kun taas yli 85-vuotiaiden määrä kasvoi 155:llä ( vuotta aikaisemmin n. 150). Eläkeikäisessä (65-) väestössä on kasvua ja alle kuusi-toistavuotiaiden määrä on edelleen laskussa. Yli kahdeksankymmentäviisivuotiaiden määrän kasvu on viiden hitaam-man vuoden jälkeen kiihtymässä.

Tilanne on aiheuttanut palvelun saatavuuden heikkenemistä. Kotipalvelun kattavuuden pitkään jatkunut lasku on saatupysäytetyksi, mutta olennaista parannusta ei palvelun saatavuudessa ole tapahtunut.

Vuoden 2005 aikana kotipalvelun kattavuus 75 vuotta täyttäneiden turkulaisten keskuudessa oli 17,29 % (vuonna 200417,24 %), kun valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliseksi tavoitteeksi 25 %:n kattavuuden saavuttamisen vuoden2006 loppuun mennessä. Luvut perustuvat vielä tässä vaiheessa väestölaskennan osalta ennakkotietoihin.

Kotipalvelun intensiivisyys elokuussa oli 4,07. Vuoden vaihteessa kotipalvelun intensiivisyys oli 4,0 h/vko (3,98h/vko).

Lisäksi resurssien puute on aiheuttanut kasvavia jonoja pysyvään ympärivuorokautiseen hoitoon. Vuoden 2005 aikanaympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusasiakkaiden määrä vakiintui 150:een. Edellisen vuoden aikana ympä-rivuorokautisen hoidon jonot vaihtelivat välillä 100-120.

Päivähoidossa olevien lasten määrässä ei vuoden 2005 aikana ole tapahtunut suuriakaan muutoksia. Perhepäivähoidos-sa olevien lasten määrä on vähentynyt 35 lapsella hoitajien eläkkeen jäämisen takia ja sen vuoksi, että uusia perhepäi-vähoitajia ei ole saatu palkattua tilalle. Lasten erilaisten vaikeuksien lisääntyminen näkyy myös päivähoidossa lastenerityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeen lisääntymisenä. Vuoden aikana on erityisesti paneuduttu kaupungin varhais-kasvatussuunnitelman laatimiseen sekä valtionosuushankkeena romanilasten esiopetukseen. Päivähoidon uuden atk-sovelluksen käyttöönotto on toteutettu vuoden aikana.

Sosiaalitoimen kehittämistyö on vuonna 2005 koottu erilliseksi raportiksi ja sosiaalitoimen kehittämistyötä on esiteltykaupunginhallituksen iltakoulussa 14.11.2005. Kehittämistyön pääpaino on edelleen ollut asiakasprosessien paranta-misessa ja uutena kohteena on ollut työkeskusten toiminnan uudelleenjärjestelyt. Lisäksi on pyritty panostamaan seu-tuyhteistyöhön mm. sosiaalipäivystyksen ja seudullisen työvoiman palvelukeskuksen perustamiseksi ja hankerahoituk-


71

sen saamiseksi näille hankkeille. Paljon työpanosta ovat myös vaatineet lukuisat eri lainmuutokset, joita on valmisteltuja joista on osa tullut voimaan vuoden 2006 alusta. Tällaisia ovat mm. työmarkkinatuki ja toimeentulotukiuudistuksetsekä valtionosuusjärjestelmään tulleet muutokset. Sosiaalikeskus on toiminut lausunnonantajana ja asiantuntijana näis-sä uudistuksissa ja esim. ns. paras-hankkeeessa. Sosiaalitoimen strategia on myös uusittu uuden Turku-strategian mu-kaiseksi.

Kv: Avopalvelun kehittämiseen 600.000 €, josta osa palveluiden hankintaan palvelusetelijärjestelmää hyö-dyntäen.

Sisältää taloussihteerin vakanssin edunvalvontaan.

Sisältää 2 sosiaalityöntekijän ja 2 ohjaajan vakanssia Turun seudun lastensuojelun päivystyskokeiluun.

Varataan päivähoidon tukien korotuksiin 1.050.000 €


Perustetaan vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka

Sisältää sitovana kierrätysmahdollisuuksien parantamiseen 10.000 €

Kv: Sosiaalilautakunta:


1)Ikäihmisten ja vammaisten omaishoidon tukea lisättävä ja kotipalvelun mahdollisuuksia parannettava.2) Lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parannettava.3) Palvelustrategia saatettava kuntoon vuoden 2005 aikana.4) Perhetalon toteutus esim. Kurjenlinnasta vapautuviin tiloihin.5) Panostetaan seudulliseen lastensuojeluun.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Avopalvelun saatavuuden turvaamiseksi otettiin käyttöön elokuussa 23 lähihoitajan vakanssia kotipalvelussa. Palve-lusetelijärjestelmä on käynnistetty sekä omaishoidontuessa että siivouspalveluissa. Palveluseteli on vakiinnutettu osak-si palvelujärjestelmää.

Vanhusten Tuki- ja Kohtaamispaikka (Poiju) on käynnistetty syksyllä sosiaalitoimen, terveystoimen, seurakunnan javanhusjärjestöjen yhteistyönä.

Ikäihmisten ja vammaisten omaishoidontukea on lisätty sekä hoitopalkkion että omaishoitoa tukevien palvelujen osal-ta.

Päivähoidon talousarvion valmistelussa ei oltu varauduttu lasten kotihoidon tuen kustannuksiin, koska päätös eduskun-nassa tehtiin vasta joulukuussa 2004, eikä myöskään opetustoimen toteuttaman koululaisten aamu- ja iltapäivähoidonkustannuksiin.

Lastensuojelun perhetyöhön perustettiin kymmenen perhetyöntekijän tointa 1.9.2005 lukien (kaupunginhallituksenhallintojaosto 225 § 30.08.2005).

Turun seudun lastensuojelun päivystyskokeiluun on johtavan sosiaalityöntekijän lisäksi palkattu neljä sosiaalityönte-kijää 31.12.2005 asti, joista yksi aloitti 1.4.2005 ja loput kolme aloittavat toukokuun aikana. Turun seudun lastensuo-jelun päivystyskokeilu aloitti toimintansa 1.6.2005 lukien. Turun seudun lastensuojelun päivystyskokeilussa ovat mu-kana Turun lisäksi Merimasku, Naantali ja Lieto. Päivystykseen on tullut kesä-joulukuun aikana yhteydenottoja 239,toimenpiteitä ja asiakkaita on ollut 349. Lisäksi on tehty 18 kiireellistä huostaanottoa.

Sosiaalikeskus on mukana lastentalo-perhetalo -hankkeen suunnittelutyössä. Tilojen ja toiminnan suunnittelutyö jatkuuedelleen.

Palvelustrategian valmistelutyö etenee sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen ja yhteisen strategian luomisen yhtey-dessä.

Taloussihteerin virka on perustettu.

Tilinpäätös 2005 SosiaalilautakuntaUlkomaalaistoimisto

(nettoyksikkö)

72

SOSIAALILAUTAKUNTA, ULKOMAALAISTOIMISTO (NETTOYKSIKKÖ)

Tilivelvollinenviranhaltija: Sosiaalitoimenjohtaja


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 32 Sosiaalilautakunta,Ulkomaalaistoimisto(nettoyksikkö)

T 5.162.845 5.369.151 0 5.369.151 4.474.964 -894.187

M 5.155.031 5.369.151 0 5.369.151 4.542.860 +826.291N 7.814 0 0 0 -67.896 -67.896

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:UlkomaalaistoimistoTurun kaupunki vastaanotti yhteensä 260 pakolaista (2004 172), joista vastaanottosopimuksen mukaisia oli 36 (200456). Perheenyhdistämisohjelman kautta saapui 12 (2004 18) pakolaista. Itsenäisesti Turkuun muutti muualta Suomesta212 (2004 98) sellaista pakolaista, joka tarvitsi heti muutettuaan Turkuun toimeentulotukea ja joka ohjattiin ulkomaa-laistoimiston asiakkaaksi. Näistä 64 (2004 42) henkilöä oli korvausajan piirissä ja 148 henkilöllä korvausaika oli joumpeutunut. Vastaanotetut kuuluivat 22 eri kansallisuuteen. Inkerin suomalaisia paluumuuttajia vastaanotettiin 40(2005 34) henkilöä. Turun ensi- ja turvakodin perheryhmäkodissa oli kahdeksan (2004 9) ilman huoltajaa tullutta ala-ikäistä pakolaislasta. Talouden osalta Ulkomaalaistoimiston ennustettu tappio pieneni vuoden aikana ennustetusta noin300.000 eurosta vajaaseen 68.000 euroon. Tämä siitä huolimatta, että pakolaisista maksettavat laskennalliset korvauk-set pienenivät v. 2005 noin 500.000 euroa verrattuna edelliseen vuoteen.

Turun seudun tulkkikeskusKaupunginhallitus päätti 22.11.2004 § 1017 toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta pakolaisten vastaanoton tulk-kaus- ja käännöspalveluista 1.1.2005 alkaen kuuden kuukauden irtisanomisajalla.Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus irtisanoi kuitenkin 16.6.2005 päivätyssä kirjeessä sopimuksen päätty-väksi 31.12.2005. Irtisanominen perustui työministeriön ohjeisiin, joiden mukaan kaikki kunnalliset tulkkikeskuksetsiirtyvät tilaajalaskutukseen 1.1.2006 lähtien. Tilaajalaskutuksen myötä TE-keskus ei enää maksa valtionennakoitavaan toteutuneet tulkkaus- ja käännöspalvelut korvataan jälkikäteen voimassa olevan pakolaissopimuksen mukaisesti.Toistaiseksi voimaan tulleen sopimukseen nojaten suunniteltiin henkilökunnan vakinaistamista vuoden 2005 aikana,mutta esitystä ei voitu tehdä muuttuneen tilanteen vuoksi. Tulkkaustuntien määrä oli 20.869 (2004 20.187) ja tulkkauskertojen määrä 15.427 (2004 14.208). Tulkkauskieliä oli 47 ja (2004 44) suomen lisäksi. Käännössivujen määrä 2.318(2004 1.919). Käännöskieliä 41 ja (2004 35) suomen lisäksi.

Tilinpäätös 2005 Liikuntalautakunta

73

LIIKUNTALAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Liikuntatoimenjohtaja Arto Sinkkonen

Toiminta-ajatus: ”Tehtävämme on aktivoida turkulaiset liikkumaan oman elämänlaatunsa parantamiseksi- Kehittämällä monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia,- Tukemalla kansalaistoimintaa- Toimimalla yhteistyössä paikallisesti, seudullisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti- Näillä toimenpiteillä lisäämme kaupungin elinvoimaa.”

Visio: LIIKKUVA TURKU 2005

Liikunta- ja ulkoiluharrastus kasvanut Turussa- Erityisesti terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä lisääntynyt- Liikunta tukee yhä useamman lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä- Vahva ja monipuolinen urheiluseuraverkosto liikkujana ja esikuvien tuottajana

Turku viihtyisä ja vetovoimainen liikunta- ja ulkoilukaupunki- Monipuoliset ja houkuttelevat lähiliikunta- ja ulkoilupaikat- Saaristo ja luonto laajasti käytössä- Kansainväliset liikuntatapahtumat- Kilpailukykyinen asuinpaikka

Turussa yleisesti tunnustettu liikunnan merkitys yksilön elämänlaatuun ja koko kau-pungin elinvoimaan.- Liikunnan arvostus kasvanut harrastuksesta merkittäväksi terveyden ja toimintakyvynedellytykseksi- Liikunnalla merkittävä asema kaupunkirakenteen suunnittelussa ja päätöksenteossa- Kaupungin elinvoima kasvanut aktiivisten ja terveydestään huolta pitävien turkulaistenvoimin- Liikuntatoimi haluttu yhteistyökumppani



74


1.1 Liikunta tukee hyvinvointia

Liikuntatoimi aktivoi turkulaiset liikkumaan oman elämänlaatunsa ja koko kaupunkiseudunelinvoiman parantamiseksi.


1. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien suhteellinen osuus (7-75 v.) (kaupungin oma asukaskysely / Efeko)2. Liikunnallisesti passiivisten suhteellinen osuus väestöstä (kaupungin oma asukaskysely / Efeko)3. Tiedottaminen liikuntapalveluista (kaupungin oma asukaskysely / Efeko)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 41 42,4 41,5 42,4


Arviointikriteeri/mittari 3.asteikolla 1 -5

- 3,74 3,5 3,6

Virastopäällikön kommentit:-1.1.1 ja 1.1.2 Kaupungin omaa asukaskyselyä ei tehty v.2005. Käytetty v. 2004 arvoa.


2.1 Liikunta- ja ulkoilupaikkojen ja palveluiden riittävyys, laatu ja saavutettavuus


Kaupungissa tuotetaan riittävästi laadukkaita liikunta- ja ulkoilupaikkoja ja palveluita jo-kaiselle turkulaiselle, jotta heillä olisi perusedellytykset viihtyä ja liikkua terveytensä kan-nalta riittävästi.


1. Lasten ja nuorten osallistuminen järjestäytyneeseen urheiluseuratoimintaan (= urheiluseurojen alle 20 v. jä-senmäärä, avustuslomaketieto)

2. Liikunta- ja ulkoilupaikkojen määrä/1000 as. (Isojen kaupunkien vertailutietokanta / Efeko)3. Asiakastyytyväisyys liikunta- ja ulkoilupaikoilla (asiakaskysely Espoo-Oulu-Turku / Efeko)

4. Asiakastyytyväisyys liikunnanohjauspalveluissa (asiakaskysely Espoo-Oulu-Turku / Efeko)

5. Asukastyytyväisyys urheiluseuratoimintaan (asukaskysely Espoo-Oulu-Turku / Efeko)

6. Ulkoilureittien käyttöaste (asukaskysely Espoo-Oulu-Turku/Efeko)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 26.387 26.654 27.500 26362

Arviointikriteeri/mittari 2.1 kpl/1000 as.

2,92 3,0 3,0 3,0

Arviointikriteeri/mittari 3.asteikolla 1-5

3,74 3,85 3,9 3,85


75

Arviointikriteeri/mittari 4.asteikolla 1-5

4,51 4,46 4,50 4,46

Arviointikriteeri/mittari 5.asteikolla 1 -5

- 3,59 3,65 3,59

Arviointikriteeri/mittari 6. Määritetään mittarija seurataan osana

asiakaskyselyä

Virastopäällikön kommentit:- 2.1.1 Jo vuosia jatkunut alle 20-v. ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa nyt ensimmäistä vuotta asetetun tavoitteenkarkaamiseen. Uusi mittari pitää suhteuttaa pienenevään väestömäärään.- 2.1. kohdat 3-4 Asiakaskyselyä Espoo-Oulu-Turku/Efeko ei tehty vuonna 2005. Mittarien arvoina on käytettyv.2004 lukuja.– 2.1.5 Mittarin arvo on vuodelta 2004, koska ko. tutkimusta ei tehty vuonna 2005.– 2.1.6 Mittarin arvona on käytetty Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005-tutkimuksen mittaria: Onko asuinkunnassariittävästi ulkoilualueita ja ulkoilureittejä? 77% vastaajista oli sitä mieltä, että ulkoilualueita ja –reittejä on sopivasti.Vastaajista 20% oli sitä mieltä, että niitä on liian vähän.

TALOUS

3.1 Kustannustehokkuuden säilyttäminen liikunta- ja ulkoilupaikkojen ja palveluiden tuottamisessa ja käyt-tämisessäTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Kansallisen LiikuntaVertin (=isojen kaupunkien vertailutietokanta) tuloksien mukaan Tu-run kaupungin liikuntatoimi tuottaa kustannustehokkaasti liikunta- ja ulkoilupalveluja ver-tailukaupunkeihin nähden. Liikuntatoimessa halutaan säilyttää tämä kustannustehokkuus,mm. pyrkimällä lisäämään liikunta- ja ulkoilupaikkojen käyttöastetta.


1. Toimintakate, euroa/asukas (toimintakate= toimintatuotot -toimintakulut ilman toimitilakustannuksia /as, Iso-jen kaupunkien vertailutietokanta / Efeko)

2 Uimahallin käyntikerran hinta €/käynti. (Isojen kaupunkien vertailutietokanta / Efeko)3. Jäähallin käyttötunnin hinta €/käyttötunti. (Isojen kaupunkien vertailutietokanta / Efeko)

4. Liikuntasalien (sisäliikuntapaikkojen) käyttöaste %: na (=varattujen tuntien prosentuaalinen osuus varattavissaolevista tunneista. (Isojen kaupunkien vertailutietokanta / Efeko)

5. Vepsän ulkoilusaaren mökkien varausaste %:na kesä-elokuussa vuosittain


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. -28,34 -28,95 -28,00 -28,66

Arviointikriteeri/mittari 2. 2,39 2,65 2,27 2,61




Virastopäällikön kommentit:- 3.1.1 ja 3.1.2 Toimintakate on parantunut v. 2004 verrattuna mutta asetettua tavoitetta ei saavutettu.


76

– 3.1.3 Energiakulujen odotettua suurempi kasvu sekä jäänhoitokoneen rahoituksen siirtyminen käyttötalouteen.


4.1 Liikuntatoimen kilpailukyky työnantajana


Liikuntatoimi on kilpailukykyinen ja houkutteleva työnantaja palkkauksen ja työssä viihty-vyyden osalta suhteessa muihin hallintokuntiin ja suhteessa vertailukaupunkeihin.


1. Kunta 10-tulokset: (johtamisen oikeudenmukaisuus) – Liikuntatoimi tulosten keskiarvon yläpuolella

2. Liikuntatoimen henkilöstökyselyt: työilmapiiri, työn ergonomia, tiedonkulku, työn/toiminnan tavoitteet tiedos-sa, osallistuminen päätöksentekoon, johtaminen. (asteikko 1-5)

3. Kehityskeskustelujen käyneiden henkilöiden osuus koko henkilöstöstä. (%:na)

4. Harkinnanvaraisten kannustinpalkkioiden suhteellinen osuus vakinaisen henkilöstön säännöllisistä vuosipal-koista. (%:na)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 3,85(ka. = 3,67)

Keskiarvon ylä-puolella

3,85


Arviointikriteeri/mittari 3. 29,8 100 98,86

Arviointikriteeri/mittari 4. 1,84 (0,35 kl ) 0,32 0,4 0,0

Virastopäällikön kommentit:- 4.1.1. Käytetty v.2004 arvoa, koska Kunta 10-tutkimusta ei tehty v.2005.- 4.1.2 Asetettu tavoite saavutettiin vain työilmapiirin osalta (3,77). Suurimmat kehittämiskohteet ovat tiedonkulku(3,37)ja osallistuminen päätöksentekoon (3,31). Näihin epäkohtiin tullaan panostamaan tänä vuonna.- 4.1.3 Yksi kehityskeskustelu jäi käymättä 1.1-31.12.2005- 4.1.4 Harkinnanvaraisia kannustinpalkkioita ei jaettu ollenkaan liikuntatoimessa v.2005, koska palkkamäärärahatylittyivät.


5.1 Liikunta- ja ulkoilupaikkojen suunnitelmallinen ja sujuva tuottaminen osana kaupunkisuunnittelua


Hankkeiden suunnittelua tulee kehittää, jotta liikuntasuunnittelu palvelisi nykyistä parem-min kaupunkisuunnittelua ja sitä kautta lisäisi asukkaiden viihtyvyyttä. Prosessit pitävätsisällään liikunta- ja ulkoilupaikkojen tarvekartoituksen ja hankintojen ja investointienvalmistelun. Tähän pyritään kehittämällä suunnitteluasiakirjojen sähköistä dokumentointiaja vuorovaikutusta yhteistyötahojen välillä ottamalla erityisesti huomioon asukasnäkökul-ma.


1. Eri hallintokunnissa työskentelevät liikuntasuunnittelun hankkeisiin osallistuvat työntekijät saavat liikunta-suunnittelun keskeiset dokumentit sähköisessä muodossa yhteisestä tietokannasta (ns. Intrasta)

2. Kaupunkilaisten lähiliikuntatarpeet kartoitettu alueittain vuoden 2003 loppuun mennessä3. Kevyen liikenteen väylät (km/1000 as)


77


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. toteutettu osittain Kiinteistölaitoksel-la, joten ei ole jär-kevää kehittääomaa

Liikuntasuunnitte-lun yhteinen tieto-kanta käytössä

Toteutui osittain

Arviointikriteeri/mittari 2. tehty Tarvekartoituksenmukaisten toimen-piteiden täytän-töönpano ja toteut-taminen

toteutunut


Virastopäällikön kommentit:-5.1.1 Kiinteistölaitoksella käyttöön otettavan projektinhallintaohjelman katsotaan olevan osittainen vastaus liikunta-suunnittelun yhteiselle tietokannalle.-5.1.3 Turussa ei ole kyetty panostamaan riittävästi resursseja kevyenliikenteen kehittämiseen.


- vanheneva väestö haastaa luomaan rakenteita sekä toimintamalleja, joilla voidaanvastata tähän laajaan yhteiskunnalliseen murrokseen- kasvava lajien kirjo asettaa paineita uudelle ja innovatiiviselle liikuntapaikkara-kentamiselle sekä seurayhteistyölle- omaehtoisen liikkumisen lisääntyminen vaatii uusien tarvekartoitusmallien luo-mista sekä liikuntaolosuhteiden uudelleen arvioimista- vapaa-aikakulttuurin muutos helppoine vaihtoehtoineen houkuttelee etenkin lapsiaja nuoria passiiviseen vapaa-ajanviettoon


- laitosten energiatalouden parantaminen ( Spartrim ) liikuntasalien kameravalvonnanlisääminen liikuntasaleissa 2 koulua/vuosi


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 52 Liikuntalautakunta T 2.065.402 2.044.500 0 2.044.500 2.109.380 +64.880M 16.475.693 16.864.000 13.366 16.877.366 16.745.786 +131.580

N -14.410.291 -14.819.500 -13.366 -14.832.866 -14.636.406 +196.460Investoinnit2 52 Liikuntalautakunta M 434.562 400.000 0 400.000 354.562 +45.438

T 0 0 0 0 13.506 +13.506N -434.562 -400.000 0 -400.000 -341.057 +58.943

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:- Tilinpäätös on ylijäämäinen jo 4v. peräkkäin. Menoja säästyi 131 000 euroa ja tuloja kertyi noin 65 000 euroa budje-toitua enemmän.- Toimintatulot ylittyivät, koska uimahallien kävijämäärät kasvoivat v.2005 9.16% verrattuna v.2004.– Toimintamenojen säästöt johtuvat Kupittaan jäähallin sulkemisesta 1.5.2005. Jäähallin toimintaan varattua määrära-haa säästyi, vaikka korvaavaa jääaikaa ostettiin ulkoisilta asiakkailta. Toisaalta liikuntapaikkojen energiakulut ylittyi-vät 138 000 eurolla ja siivoustoimelta hankittavat siivouspalvelut tulivat noin 70 000 euroa budjetoitua kalliimmiksi.


78

– Kaupunkilaisten liikkumaan aktivointia jatkettiin avaamalla kaksi uutta lasten Liikunnan ihmemaata (Turun Lyseo jaNummen koulu). Ylipainoisten työikäisten uudet toiminnat (Ihanaiset naiset ja Raskas sarja) sekä eläkeläisten toimin-nat (seniorikortti ja 60+ ryhmätoiminta)muodostuivat suosituiksi ja valtakunnallinen mediakin kiinnostui Turun toi-mintamalleista.– Investointiosan osalta menosäästöt johtuvat siitä, että tavarantoimittaja ei kyennyt toimittamaan tilattuja liikuntaväli-neitä sovitussa ajassa ja osa hankintapäätöksistä siirtyi vuoden vaihteen yli.

Kv: Sisältää liikuntalaitosten arkipäivävuorojen maksuttoman käytön päiväkotien ja vastaavien tarpeisiin

Sisältää seniorikortista aiheutuvat nettokustannukset


Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:- Päivävuorot liikuntalaitoksissa ovat päiväkotien maksuttomassa käytössä.- Seniorikortti toiminta on käynnistetty . Kortteja on käytössä yli 500 kappaletta.- Toiminta Paattisten aluetalon uimahallissa käynnistettiin syyskuussa.

Tilinpäätös 2005 Nuorisolautakunta

79

NUORISOLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio

Toiminta-ajatus: Lapsuudesta nuoruuteen, nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen sekä tekemisen ja kokemisentukeminen tavoitteena hyvä elämä ja vapaus.

Visio: Turkulaisen lapsen ja nuoren elinympäristö on turvallinen ja viihtyisä, sekä tarjoaa monipuo-liset mahdollisuudet kiinnostavaan toimintaan ja itsensä toteuttamiseen. Nuorisotoimi osal-listuu aktiivisesti yhteistyössä muiden hallintokuntien ja nuorisotyötä tekevien järjestöjenkanssa nuorten elinolojen seurantaan sekä tukee lasta ja nuorta selviytymään vaikeissakinelämäntilanteissa.



1.1 Nuorten 13 - 25-vuotiaiden sosiaalisten- , opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittäminen harraste- ja työ-toiminnan sekä nuorisotiedotuksen avulla.Tarkempi selvitysmenestystekijästä:

Nuorisotoimi lisää nuorten sosiaalisia- ja työelämävalmiuksia tarjoamalla tuettua työtoi-mintaa harkinnanvaraisella ja yhdistelmätuella sekä työkokeiluina. Lisäksi tarjotaan työ-harjoittelu ja työelämävalmennusjaksoja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Nuorten ohjaus,neuvonta ja tiedotus verkossa ja tiedotuspisteessä on osa sosiaalisten- ja työelämävalmiuk-sien sekä osallisuuden kehittämistä.


1. Peruskoulun päättäneiden ilman koulutus- tai työpaikkaa jääneiden nuorten määrän kartoitus.


80

2. Työpajajakson onnistuneesti suorittaneiden osuus kaikista pajanuorista. Asteikko %.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Saatu päätökseen Saatu päätökseen Saatu pää-tökseen



2.1 Turvallinen ja virikkeellinen toiminta 7-12-vuotiaille.


Kaikille I-luokkalaisille iltapäivätoimintaan lukuvuodeksi 2003-2004 hakeneille järjeste-tään paikka yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulujen lomaviikoilla toteutetaanleiri- ja tapahtumatoimintaa leirialueilla ja nuorisotiloissa. Kesällä neljä viikon leiriä vä-hintään 450 lapselle. Toteutuminen edellyttää koulutoimen tai jonkun muun hallintokunnanmukaantuloa. Ostopalveluna hankitaan kesällä neljä viikon leiriä vähintään 200 lapselle.


1. Iltapäivätoiminnan palvelukysely / Kysely lomakkeella osanottajien vanhemmille, joka täytetään yhdessä lap-sen kanssa. Vastauksista lasketaan palveluindeksi, jonka kehittymistä seurataan. Asteikko 1-5.

2. Nuorisotoimen ostamien tai itse toteuttamien kesä- ja päiväleirien paikka määrä.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 4,3 4,3 4,3Kv: 4,4

4,4

Arviointikriteeri/mittari 2. 1232 1180 890 766

2.2 Nuorten kulttuuritoimintaTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Nuorten oman kulttuuritoiminnan ja nuorille suunnatun kulttuurituotannon tukeminen jär-jestämällä esiintymismahdollisuuksia, harjoitustiloja, mediatoimintaa ja jakamalla avustuk-sia. Tarkoituksena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen kurssi- ja harrastepajatoiminnanavulla.


1. Käynnistetään osallistumisasteen mittaaminen järjestäytyneeseen toimintaan 7 - 28-vuotiaiden nuorten ryhmäs-sä.

2. Nuorisotoimen itsensä järjestämien tai ostamien kurssi- ja harrastepajatuntien määrä.3. Nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjen avustusten osuus koko projektiavustussummasta.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Mitataan joka2.v;tulos v. 2004

60 %

60% Mitattu

Arviointikriteeri/mittari 2. 43 934,5 68 583,5 40 000 49.511

Arviointikriteeri/mittari 3. 3,8 % 7,4 % 5,5 % 11,8 %


81

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Kesä- ja päiväleireille asetettuun paikkamääräinen tavoite ei toteutunut. Tavoitetta asetettaessa edellytettiin koulu-toimen tai jonkun muun hallintokunnan mukaantuloa. Koska tämä edellytys ei toteutunut, jäi myös tavoite saavutta-matta.

TALOUS

3.1 Tuottavuuden parantaminen toimipisteiden aukioloaikoja ja palvelujen järjestämisaikoja muuttamalla.


Toimitilojen palvelutehokkuutta seurataan kustannus- ja asiakastyytyväisyys mittareilla.Toimipisteiden aukioloaikoja ja palvelujen järjestämisajankohtia muutetaan siten, että tar-jottavat palvelut annetaan sisällöltään käyttäjien toiveiden ja laajuudeltaan käytettävissäolevien resurssien mukaisina.


1. Toimitilakustannuksia verrataan kävijämääriin.

2. Nuorisotilojen asiakastyytyväisyys / Kysely lomakkeella rajatulle joukolle nuorisotilojen käyttäjistä. Vastauk-sista lasketaan palveluindeksi, jonka kehittymistä seurataan. Asteikko 1-5.

3. Nuorisoleirialueiden asiakastyytyväisyys / Kysely lomakkeella rajatulle joukolle nuorisoleirialueiden käyttä-jistä. Vastauksista lasketaan palveluindeksi, jonka kehittymistä seurataan. Asteikko 1-5.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Mittari asetettu;4,1

4,1


Arviointikriteeri/mittari 3. 3,7 3,7


4.1 Työntekijät työyhteisössä aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia


Johtaminen on kannustavaa ja johdonmukaista. Osaamisesta ja hyvistä työsuorituksistapalkitaan.


1. Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen kysely. ( asteikko 1 - 5 )


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



5.1 Työtapoja uudistetaan järjestämällä toimintoja palvelutuotepohjaisesti.


Palvelutuotteita toteutetaan työtiimeinä. Tiimeille annetaan riittävä itsenäisyys toimia jous-tavasti ja nopeasti. Työasema määräytyy palvelutuotekeskeisesti.


1. Luodaan järjestelmä, jossa henkilöstön liikkuvuutta voidaan parantaa ( henkilöstökyselyn kohta w. Asteikko 1- 5 )


82


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Nuorisoasiainkeskuksessa on tapahtunut jossain määrin vaihdoksia työtehtävissä toiseen (esim. ohjaajan tehtävistäyksikkövastaavaksi, nuorisotalolta ip-kerhoon ja päinvastoin) sekä runsaasti vaihdoksia työpisteestä toiseen tehtä-vänkuvan pysyessä samana. Tämä ei kuitenkaan heijastunut vastauksissa.


Turku lähti mukaan uuteen lakiin aamu- ja iltapäivätoiminnasta 1.8.2004 alkaen. Ilta-päivätoiminta koskee nyt sekä 1. että 2. luokkalaisia. Alle 25-vuotiaille työttömillejärjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka 3 kuukauden työttömyydenjälkeen. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminnan vakinaistaminen on edel-leen meneillään.


Hallintokunnan toimitilojen palvelutehokkuutta mitataan vertaamalla toimitilojenkustannuksia kävijämääriin. Mittari on uusi ja tavoitearvot asetetaan joulukuun 2004loppuun mennessä. Vanha mittari erilliskorvauksissa säästämisestä poistettiin, koskase ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi eikä yksiselitteiseksi ja oli valtuuston tah-don vastainen (tilojen ilta- ja viikonloppuaukioloajat).


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 54 Nuorisolautakunta T 1.184.321 811.615 44.000 767.615 1.217.060 +449.445M 8.032.206 7.284.516 823.265 8.107.781 8.690.238 -582.457N -6.847.885 -6.472.901 -867.265 -7.340.166 -7.473.178 -133.012

Investoinnit2 54 Nuorisolautakunta M 55.056 300.000 0 300.000 181.669 +118.331

T 0 0 0 0 0 0N -55.056 -300.000 0 -300.000 -181.669 +118.331

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Ilman koulu- tai opiskelupaikkaa jääneille nuorille suunnatussa Ohjaamossa oli 92 asiakasta. Näistä 42 nuorta ohjattiinESR:n osarahoittaman TATU:n (Tie Auki Tulevaisuuteen) piiriin. 60 nuorta sijoittui opintoihin ja 17 töihin tai työ-harjoitteluun, 8 oli ilman koulutuspaikkaa, 4 nuoren sijoittumisesta ei ole tietoa ja 3:lle järjestyi oppisopimus- tai muupaikka.Työpajoilla työskenteli v.2005 aikana kaikkiaan 113 nuorta. Pajajakso päättyi 83:lla, joista 63:n eli 76 %:n jakso olionnistunut. Pajoilla työskentelevien nuorten keski-iän lasku (vrt. 21,5 vuotta v.2003, 20 vuotta v.2004) heijastui selke-ästi pajojen toimintaan;16 - 20-vuotiaat tarvitsevat ohjausta työn tekemisessä ja työelämän pelisääntöjen opettelussahuomattavasti enemmän kuin ammatillisen koulutuksen omaavat ja 20 - 24-vuotiaat nuoret.Nuortenturku foorumiin ilmoittautui 14 hankekoulua ja nuorisotaloa (v.04 osallistujia oli 9). Osallistuvista kuusi oliuusia v.2005. Yhteensä hankeideointiin osallistui n. 3.000 nuorta. Hankkeista ja hankebudjetista päättävän kokouksenlisäksi järjestettiin Palatsissa keskustelutilaisuus, jota varten kymmenen nuoren ryhmä oli valmistellut kysymyksiäkaupunginvaltuutetuille.Nuorten tiedotus- ja neuvontapisteessä Nuorten Turussa oli vuoden aikana 4.207 kävijää. Tiedotuspiste vastasi myösnuorten sähköpostitse, tekstiviestein ja puhelimitse esittämiin kysymyksiin. Kesäkuussa julkistettiin eri hallintokuntienyhteistyöprojektin tuotos, nuortenturku.fi-sivut. Mukana ovat nuorisoasiainkeskuksen lisäksi sosiaalikeskus, liikunta-virasto, koulutoimintakeskus, ammatti-instituutti, kulttuuritoimi, terveystoimi sekä kaupunginkanslia. Käyntejä si-vuilla oli 22.174 (16.6.-30.11.2005). Nuorten Turku aloitti yhteistyön Turun Sanomien kanssa syyskuussa; Nuorten


83

Turku sai oman viikoittaisen KYSY - ja saat vastauksen-palstansa nuorten sivuille.

Talous toteutui ennustettua heikommin. Epäedulliseen tilanteeseen jouduttiin lähinnä seuraavista syistä. TA-määrärahaa oli varattu jaksotettuihin palkkamenoihin 38.450 €, toteuma oli 148.007 €. Tieto jaksotettujen palkkame-nojen loppusummasta saatiin helmikuussa 2006. Toteuma vaihtelee vuosittain suuresti ja on vaikeasti ennakoitavissa.Esim. vuosien 2005 ja 2004 toteumien erotus on 48.808 €. Tulospalkkauksen (kirjataan jaksotettuihin palkkoihin )piiriin otettiin ensimmäistä kertaa lautakunnan päätöksen mukaisesti myös iltapäiväkerhojen ohjaajat.Tulot toteutuivat tulosalueittain hyvin: resurssitoiminnan toteuma 227,9 % (ylitystä 239.937 €), aluetoiminnan toteuma119,73 % (19.931 €) ja projektitoiminnan toteuma 139,58 % (189.576 €). Näihin sisältyvät ennakoimattomat, harkin-nanvaraiset avustukset.Tulosalueista aluetoiminta alitti nettolukunsa (toteuma 98,6 %). Resurssitoiminnan tulosalueella toteuma oli 102,02%, ylitystä 42.136 €. Ylitys johtuu mm. seuraavista menoista: vuokra ja yhtiövastikkeet (11.189 €), sisäiset vuokrat(8.268 €, SITKU). Projektitoiminnan toteuma 104,39 % eli ylitystä 124 684,61 €. Projektitoiminnan ylitys selittyysuurelta osin palkkojen ylityksellä, mitä tuloylitys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan.

Kv: Sisältää aamu- ja iltapäivätoimintaan 290.000 €

Sisältää PopArena –hankkeen rahoitukseen 40.300 €


Kv: Nuorisolautakunta:


Nuorisotalojen aukiolon turvaamiseen viikonloppuisin ja katunuorisotyön toiminnan kehittämiseen.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Iltapäiväkerhoja oli v.2005 yhteensä 60. Näistä 21 oli nuorisotoimen omia. Palvelun tuottajia oli 14. Toimintaanosallistui 1399 lasta. Kaikki toimintaan hakeneet 1-2 luokkalaiset saivat paikan.

POP-areena – hankkeen tavoitteet saavutettiin pääosin erinomaisesti: harrastepajatunteja 5316, suoria webTV –lähe-tyksiä nuorisokeskus Palatsista 38, poparena.net –sivuston kävijöitä n. 20.000, toimintaan osallistuneita nuoria 274.Assembly workshopia (’lähiverkkotyöpaja’) ei pystytty rahoituksellisista syistä toteuttamaan. DemoCD –tuotanto(165 h) jäi jonkin verran alle tavoitteen. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Kölnin ja puolalaisen Lodzin kaupunginnuorisotyöorganisaatioiden ja tukholmalaisen Modern Soul Academyn kanssa, tuloksena webTV-rahoitushakemusEU-nuoriso-ohjelmalle.Hankkeen rahoittajina v. 2005 olivat OPM, Länsi-Suomen lääninhallitus, Turun Kansalaisentietoyhteiskuntaohjelma ja Turun kaupunki. Nuorisotoimen suora budjettirahoitus hankkeelle on ollut 33,5 % tähänasti kertyneestä kokonaisrahoituksesta (327.537 €). Hankkeen rahoituksella on mm. palkattu 4 työntekijää. YhteistyöICT Turku Oy:n kanssa eteni Sparknetin hyödyntämisessä, langattomien lähetysten valmistelussa ja TE-keskukselletehdyssä toimintaympäristötukihakemuksessa.Nuorisotoimi sai lisäystä (17.600 €) sisäisiin vuokriin Paattisten aluetaloa varten. Nuorisotoimi lupautui puolestaanhoitamaan Paattisten aluetalon juhlasalin ja kabinetin vuokrauksen.Nuorisotilat olivat auki viikonloppuisin helmi - toukokuussa ja syys - joulukuussa seuraavilla alueilla: Ilpoinen, Ha-rittu, Pansio, Jyrkkälä, Runosmäki, Paattinen, Varissuo, Teräsrautela, Maaria, Lauste, Zabadak ja Hirvensalo. Nuoretkäyttivät tiloja viikonloppuisin kiitettävästi; monilta alueilta saatiin palautetta alueen rauhoittumisesta, kun nuorilletarjoutui mielekästä vapaa-ajanviettoa nuorisotalossa.

Tilinpäätös 2005 Kulttuurilautakunta

84

KULTTUURILAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes

Toiminta-ajatus: Kulttuuritoimen tehtävänä on järjestää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa tuke-vaa kulttuuritoimintaa tuloksellisesti, vaikuttavasti ja kestävällä tavalla; ottaen huomioonkulttuuritoiminnan merkityksen kaupungin vetovoimatekijänä. Kulttuuritoimi nojaa kaupun-gin pitkään kulttuuriperinteeseen, jonka olennainen osa on jatkuva uudistuminen.

Visio: Turku on valtakunnallisesti ainutlaatuinen, maakunnan johtava, henkisesti elinvoimainen javetovoimainen eurooppalainen täyden palvelun kulttuurikaupunki, jossa kulttuurin perustuo-tanto ja korkea laatu on turvattu.



1.1 Kulttuurielämä uudistuu ja säilyy elinvoimaisena


Avustuspolitiikan tavoite ja tarkoittaa siinä kaupunkiorganisaation ulkopuolista kulttuu-rielämää, jota kaupungin avustuksilla tuetaan. Kaupungin omien kulttuurilaitosten toimintaon osa kulttuurielämää.

Avustusten vaikuttavuutta pyritään parantamaan sopimusohjausta lisäämällä.

Kulttuuri-indeksillä kartoitetaan kuntalaisten kulttuuriharrastuneisuutta.Kulttuuri-indeksin tulokset syksyltä 2003:Kulttuuritilaisuudessa tai –laitoksessa oli käynyt vuoden aikana 93 % turkulaisista.Aktiivikävijöitä (kerran kuussa) 57 %. (Kirjasto on mukana.)Omatoiminen harrastus 45 %:lla. (Soittaa, näyttelee, kirjoittaa yms.)


85


1. Yhteisöavustusten saajien vaihtuvuus

2. Avustusten saajien kanssa tehtyjen sopimusten määrä

3. Suomen kantaesitysten määrä (orkesteri ja teatteri)

4. Kulttuuri-indeksi


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Yhteisöavustusten saajienvaihtuvuus

26/67 19/64 15/75 26/68

Avustusten saajien kanssatehtyjen sopimusten määrä 1 1 8 1

Suomen kantaesitysten mää-rä (orkesteri ja teatteri) 9 *) 14 11 13

Kulttuuri-indeksi Kulttuuri-indeksilaadittu. Kysely

tehty.

Kysely tehty Kysely Kysely tehty

*) tilinpäätöksessä 2004 väärä luku

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Avustusten saajien tavoitearvio oli asetettu liian korkeaksi virastopäällikön vaihdos ja viran alkuvuoden tilapäisjär-jestelyt huomioon ottaen. Sopimusten tekeminen ja toiminnan ohjaaminen niiden avulla on vahvasti mukana uudessastrategiassa ja vakituisten avustusten saajien kanssa sopimukset tehdään vuoden 2006 aikana.


2.1 Asiakaskunnan kasvattaminen ja monipuolistaminen


Kävijämääriin vaikuttaminen uusia asiakasryhmiä etsimällä ja niihin vaikuttamalla. Tärkeinkohderyhmä lapset, nuoret ja lapsiperheet. Ikärakenteen vanheneminen otetaan huomioon.

Eräät kulttuurilaitokset ovat menettäneet tai vaarassa menettää asiakaskuntaansa. Erityisestilapsiin ja nuoriin panostamalla pyritään tekemään pitkäjänteistä työtä kulttuuriharrastustenlisäämiseksi. Asiakaskunnan kokonaismäärän kasvutavoitteet ovat näin ollen vaatimatto-mia.

Kirjaston verkkopalvelujen käyttö lisääntyy edelleen samalla kun kirjastokäynnit ovat vä-hentyneet. Pääkirjaston heikot toimintaolosuhteet ja muuton aikainen sulkeminen vuonna2006 vähentävät edelleen käyntejä. Uuden pääkirjaston valmistuttua sen käytön arvioidaankasvavan noin 15-20 %.

Kulttuuripolku –yhteistyö koulutoimen kanssa lisää lasten ja nuorten tapahtumien määrää.Arviointikriteeri/mittari:

1. Kirjastojen kävijämäärä

2. Muiden kulttuurilaitosten kävijämäärät

3. Kulttuurikeskuksen taideopetuksen tuntimäärä

4. Lapsille ja nuorille tarkoitetut tapahtumat, esitykset ja kurssit


86


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Kirjastojen kävijämäärä 1.930.000 1.894.510 1.900.000 1.765.270

Muiden kulttuurilaitostenkävijämäärät 633.930 633.576 646.000 715.980

Kulttuurikeskuksen taide-opetuksen tuntimäärä 6.990 7.121 6.800 6.380

Lapsille ja nuorille tarkoite-tut tapahtumat, esitykset jakurssit

1.978 2.585 2.348 2.751

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Pääkirjaston kävijämäärät ovat vähentyneet arvioitua enemmän rakennushankkeen vuoksi.

Kulttuurikeskuksen johtajan ilmoituksen mukaan kulttuuripajan kolmesta taideohjaajasta yksi oli vuorotteluvapaallapuoli vuotta. Hänen vetämäänsä taidekasvatusta ei ollut. Pajalla oli myös tavallista vähemmän kesäkurssejataideohjaajien Novgorodin matkan takia. Kulttuuriohjaaja Haapasen tilasto muuttuu kokonaan kevätkaudella (hän onlopettanut työt meillä. Tilastoa ei saatu jälkikäteen kokoon). Taidekeskuksen oppilasmäärä vaihtelee hieman eri ai-koina. Tämä vaikuttaa helposti alentavasti tuntimäärään.

TALOUS

3.1 Nettokustannusten hallinta


Tulorahoituksen nostaminen pääsylipputulojen, tilojen vuokraamisen, varausmaksujen,ilmoitusmyynnin ja sponsorituen avulla sekä suuntaamalla kiinteää kapasiteettia enemmäntuloa tuottavaan toimintaan. Pyritään lisäämään henkilöstön tietoisuutta kustannusten muo-dostumisesta ja mahdollisuuksista hankkia tuloja sekä valmiutta etsiä taloudellisimpia toi-mintatapoja.

Arviointikriteeri/mittari Kirjasto poistettiin mittarin laskennasta v. 2004, kun sillä ei ole mahdollisuuksia merkit-tävien tulojen keräämiseen muiden laitosten tapaan.

1. Tulojen osuus menoista (muissa laitoksissa kuin kirjastossa)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Tulojen osuus menoista(kasvu)

0 %-yksikköä + 1,9 %-yksikköä + 0,5 %-yksikköä +2,3 %-yksikköä


4.1 Osaamistason nostaminen


Toiminnan kehittämisen ja strategisen johtamisen keskeisiin edellytyksiin kuuluvat henki-lökohtaiset osaamiskartoitukset ja oppimissuunnitelmat. Niiden laatiminen on osoittautunutodotettua vaikeammaksi, jonka vuoksi tavoiteaikataulua on jouduttu hidastamaan. Koulu-tussuunnitelmat laaditaan niin, että ne tukevat todettuja oppimistarpeita. Esimiesasemassaolevien johtamistyötä tuetaan asiantuntija-avulla.Yleisenä tavoitteena on jatkuvasti oppiva yksilö oppivassa organisaatiossa.


1. Osaamiskartoitus ja henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat

2. Koulutussuunnitelmat


87


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Osaamiskartoitus ja henkilö-kohtaiset oppimissuunnitel-mat

Muissa kuin kir-jastossa aloitettu.

Aloitettu kulttuuri-keskuksessa,

kult.kansliassa.

Kaikissa laitoksissaaloitettu.

Koulutussuunnitelmat Kirjastossa tarkis-tettu.

Ei aloitettu. Muissa laitoksissakuin kirjastossa

valmistelu jatkuu.

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Osaamiskartoituksen tekemiseen laitokset tarvitsevat lisäapua osaamispuolella ja lisäresurssia sen tekemiseen. Sekäosaamiskartoitus että koulutussuunnitelma ovat olleet laitosten mukaan liian työläitä tehdä ilman ohjausta ja apu-voimia.


5.1 Tietoyhteiskunnan kirjasto


Fyysinen ja virtuaalinen kirjastoverkko muodostavat infrastruktuurin, jonka varassa kokokirjastopalvelu toimii. Kirjastoverkon peruselementit ovat pääkirjasto kansalaisen tietokes-kuksena ja elinvoimaiset lähipalvelut. Näitä tukevat ja täydentävät vuorovaikutteiset verk-kopalvelut, jotka tulevat kotiin, työpaikoille ja kouluihin ja ovat käytettävissä lähes ympärivuorokauden. Kaikki kirjastot tarjoavat käyttäjilleen pääsyn tietoverkkoihin ja tukevat ih-misten lukuja kulttuuriharrastusta.

Vuosina 2005-2008 toteutettava pääkirjasto järjestetään tiedonaloittain, ja se tarjoaa moni-puoliset erikoispalvelut kaikilta tiedon ja taiteen aloilta sekä pitkät aukioloajat. Lähipalve-lujen avulla tuodaan yleistä kiinnostusta herättäviä aiheita sekä niihin liittyvät lainaus- jatietopalvelut ihmisten lähelle. Lähipalveluissa korostuvat oman asuinalueen tarpeet, yhtei-sön toiminnan tukeminen ja yhteistyö siellä toimivien kanssa sekä lasten lukuharrastus jatietoyhteiskuntataidot.

Tietojärjestelmän uusimisessa korostuvat tiedonhaun kehittäminen, itsepalvelun lisääminenja uuden teknologian soveltaminen. Yhteiset kokoelmat ovat kaikkien käytettävissä, jaaineistohankinnoissa pyritään saavuttamaan valtakunnallinen taso viiden vuoden kuluessa.


1. Pääkirjastohanke2. Uuden toimintamallin soveltaminen

4. Aineistohankintojen määrä (kpl)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Pääkirjastohanke Hankesuunnitelmahyväksytty.

L2-hankesuunnitelma

ja urakkapiirustuk-set valmistuneet.

Uudisosan raken-taminen käynnistyy

Opetusministe-riö hyväksyihankkeen laa-juuden ja myön-si rakentamisenennakkoluvan.Uudisosan ra-kentaminen javanhan kirjastonperuskorjauksensuunnittelualkoivat. Mu-siikkikirjastomuutti väliaikai-siin tiloihin.


88

Uuden toimintamallin so-veltaminen

Toiminta tiedon-aloittain alkaa.

Lähipalvelusuun-nitelma. Tietojär-

jestelmää uusitaan.

Ltk hyväksynytpalveluverkkosuun-

nitelman 19.5.04.Aineistovalinnat

asiantuntijaryhmis-sä aloitettu. Tieto-

järjestelmää uusittu:tuotantopalvelin jauusia ohjelmistoja

hankittu.

Toiminta tiedon-aloittain syvenee.

Lähipalvelujenroolia uudistetaan.Tietojärjestelmää

uusitaan.

Pääkirjastonaineistovalintatiedonaloittaintoiminnassa.Organisaation-muutos ja lähi-palvelujen roo-lin uudistaminenvireillä. Asia-kastiedonhaunuusi ohjelma-versio käytössä,yhteinen va-rausjono.

Aineistohankintojen määrä(kpl)

42.430 48.746 53.000 46.430

5.2 Museotoiminnan rakenteiden ja toimintojen erittely ja arviointi


Kysymys on museotoiminnan eri päätoimintojen erittelevästä kartoituksesta, kustannustenkiinnittämisestä niihin sekä painopisteiden ja panostusten suhteiden tarkistamisesta arvioin-nin tulosten perusteella.

Osa toiminnasta ei tuota tuloja kirjanpidollisesti, osa on tuloa tuottavan toiminnan perustaaluovaa hyvin pitkäjänteisesti, osa on itse kannattavaa, osa muuten tuloa tuottavaa. Koskamielekkään toiminnan ylläpitäminen on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin, päätoiminnot oneriteltävä ja arvioitava, myös suhteessa toisiinsa. Tavoite: realistiset, mutta tarkoituksen-mukaiset painotukset. Kun Turussa toimii kaupungin rahoituksen turvin muitakin museoita,myös niiden toiminta otetaan tarkastelussa huomioon. Tehtävän vaikeuden vuoksi aikatau-lua on hidastettu.


1. Päätoimintojen kuvaaminen, niiden keskinäissuhteiden arviointi ja kustannusten kiinnittäminen toimintoihin.

2. Uudistussuunnitelman laatiminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Päätoimintojen kuvaaminen,niiden keskinäissuhteidenarviointi ja kustannustenkiinnittäminen toimintoihin

-

Ydinprosessit ku-vattu.

Ydinprosessittarkistettu ja

aloitettu niidenkorjaaminen

Uudistussuunnitelman laati-minen

- Palvelukeskuksenperiaatteet kuvattu

ja sovittu.

Uudistus aloitettu. Palvelukeskuk-sen toimintape-riaatteita tarkis-

tettu prosessi-kuvausten pe-rusteella; tila-ohjelman tar-

kistaminenaloitettu ja toi-

mintamallinsuunnittelu

käynnistetty

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Aineistohankintoihin varattu määräraha ei ole riittävä.


89

Toimielimen toiminta-ympäristömuutoksetsuunnitelmakaudella:Lyhyt hallintokunnankuvaus tuottavuudenparantamistoimenpiteistä:

Tuotteistaminen ja tuotantoprosessien kehittäminen.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 56 Kulttuurilautakunta T 5.741.319 4.660.715 0 4.660.715 7.060.727 +2.400.012M 29.151.103 27.860.915 787.713 28.648.628 32.594.546 -3.945.917N 23.409.784 -23.200.200 -787.713 -23.987.913 -25.533.819 -1.545.905

Investoinnit2 56 Kulttuurilautakunta M 491.793 400.000 0 400.000 391.015 +8.985

T 1.640 0 0 0 1.500 +1.500N -490.153 -400.000 0 -400.000 -389.515 +10.485

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Suurimmassa osassa toiminnallisia tavoitteita on onnistuttu hyvin. Avustusten saajien kanssa ei kuitenkaan tehty sopi-muksia tavoitteen mukaan, mutta sopimusten tekeminen on vakiintuneiden avustusten saajien osalta ohjelmassa vuo-den 2006 aikana. Oppimiskartoitusten, henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien ja koulutussuunnitelmien tekemisessäei ole saavutettu tavoitetta. Laitoksia pyritään ohjaamaan ja avustamaan tässä asiassa uuden henkilöstöstrategian mu-kaisesti alkaneella strategiakaudella. Kirjaston aineistohankintojen määrä ei yltänyt tavoitteeseen, syynä siihen on olluthankintamäärärahan niukkuus.

Talouden hallinnassa onnistuivat vuonna 2005 kulttuurikeskus ja kulttuuritoimen kanslia. Myös kirjasto ja WäinöAaltosen museo ovat onnistuneet suhteellisen hyvin. Kirjaston ylitys koostuu kokonaan lomapalkkavelasta ja WäinöAaltosen museon ylityksestä lomapalkkavelkaa on puolet.

Orkesterin, teatterin ja maakuntamuseon talouden hallinta ei ole onnistunut ja niiden kaikkien budjetti ylittyi huomat-tavasti. Pienen osan näistäkin ylityksistä selittävät lomapalkkavelat. Orkesterin osalta ylitystä osattiin ennustaa jo var-sin varhain, mutta todellinen ylitys on vielä ennusteita monta sataa tuhatta euroa suurempi. Teatterin osalta kävi ilmisyksyllä, että ylitystä on tulossa, mutta sen suuruutta ei osattu ennustaa vielä marraskuun lopussakaan edes sadantu-hannen euron tarkkuudella. Maakuntamuseo ennusti vielä marraskuun lopussa 20.000 euron ylitystä, kun todellinenylitys on 355.577 euroa.

Laitokset ovat antaneet alustavia selvityksiä ylityksiinsä. Niistä ei ole vielä ollut mahdollisuutta luoda kokonaiskuvaa.Lautakunnan kokoukseen kootaan yleiskatsaus, mutta kokonaiskuvan muodostamiseen ja syiden selvittämiseen meneepidempi aika. Näiden pohjalta on tämän vuoden aikana luotava toimivampi systeemi, joka antaa lautakunnalle päätös-ten pohjaksi totuudenmukaista ja ajantasaista tietoa lautakunnan alaisten kulttuurilaitosten taloudesta ja laitosten talou-den ennusteesta koko vuodelle.

Talouden seurannan ja ennustamisen kuntoon saattaminen on vuoden 2006 tärkein tehtävä. Tämä työ on jo aloitettu jasitä jatketaan ja siitä raportoidaan lautakunnalle kuukausittain.

Kv: Sisältää kulttuuripolusta aiheutuvat lisäkustannukset (kohdan 5 perusteella)

Kv: Sisältää Paattisten aluetalon sisäisen vuokran kasvun


90

Kv: Kulttuurilautakunta:


1) Kaupunginvaltuusto on 22.3.2004 päättänyt, että Turun kaupunki ilmoittaa opetusministeriölle haluk-kuutensa toimia Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011. Tämän hankkeen valmistelua jatke-taan monipuolisesti talousarviovuoden aikana.2) Yhteistyömuotojen kehittäminen yksityisten taiteenharjoittajien kanssa.3) Alueellisten sivukirjastojen palvelut turvattava.4) Kirjahankintoihin.5) Maininta ”sisältää orkesterin levytyssopimuksesta aiheutuvat lisäkustannukset” tulee poistaa kulttuu-ritoimen talousarviota ohjaavana tekijänä.6) Selvitetään kaikille turkulaisille myönnettävän Turun kulttuurilaitoksissa voimassaolevan alennuskor-tin käyttöönotto laitosten käytön lisäämiseksi.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Kulttuuritoimi on vahvasti sitoutunut 2011-hankkeeseen ja on valmistellut sitä omalta osaltaan talousarviovuodenaikana. Yhteistyömuotoja yksityisten taiteenharjoittajien kanssa on kehitetty, muun muassa WAM:n ja Filharmonisenorkesterin VINO-projektissa ja WAM:n yhteisötaiteilijahankkeessa. Kulttuurikaupunginosan (kulttuurikeskus jakirjastokortteli) alustava suunnittelu on aloitettu yhdessä eri alojen taiteilijoiden kanssa. Turkulaisilta taiteilijoilta ontilattu sävellystyötä. Yhteistyömuotojen kehittäminen yksityisten taiteenharjoittajien kanssa on vahvasti mukanakulttuuritoimen uudessa strategiassa. Alueellisesti sivukirjastojen palvelut on turvattu ja kirjahankintoja on lisätty.Kaikille turkulaisille myönnettävän Turun kulttuurilaitoksissa voimassaolevan alennuskortin käyttöönottoa on selvi-tetty ja sitä on tarkoitus selvittää lisää ja kokeilla vuoden 2006 aikana.

Tilinpäätös 2005 Osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus

91

Osaamis- ja elinkeinotoimen tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.12.2005

Vuosi 2005 oli uuden osaamis- ja elinkeinotoimen sektorin organisoinnin ja strategioiden valmistelun vuosi.

Strategiaprosessi toteutettiin sektorin yhtiöissä ja hallintokunnissa, joihin tukeutuen aloitettiin Turun osaa-

mis- ja elinkeinostrategian valmistelu viimeisellä vuosikolmanneksella. Tähän ajankohtaan osui myös seu-

dun elinkeino- ja seutustrategian uusiminen. Vuoden aikana tehdyt rakenteelliset ratkaisut Turku Science

Park Oy:n hallinnossa, Koneteknologiakeskus Turku Oy:n käynnistyminen sekä opetustoimen johtosäännön

uusiminen luovat edellytyksiä tulevaisuuden toiminnalle. Sektorin merkittävimpiä konkreettisia saavutuksia

olivat opetustoimen onnistunut kouluverkkouudistus sekä ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin hyvä

onnistuminen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden nostamisessa. Asetettuja tavoitteita ei kyetty täysin saa-

vuttamaan opetuksen hallintokuntien välisessä yhteistyössä, joka johtui osaltaan keskeneräisistä hallinnolli-

sista uudistuksista. Sektorin edunvalvonnalliset asiat ja strateginen yhteistyö muiden kaupunkien kanssa li-

sääntyi vuoden lopulla valmistauduttaessa uuteen kansalliseen ja EU-ohjelmakauteen.

Sektorin yhtiöiden ja hallintokuntien taloudellista tulosta voidaan pitää kokonaisuudessaan hyvänä. Turku

Science Park konsernin tulosta rasitti yksittäinen Turun Biolaakso Oy:ssä tapahtunut alaskirjaus. Lisäksi yh-

tiön taseessa ollut Finlux-kiinteistö siirtyi Turun kaupungille vuokrasopimusehdon mukaisesti. Ammatti-

instituutin ja ammattikorkeakoulun taloudelliset tulokset ylsivät lievästi positiiviseksi.

Osaamis- ja elinkeinotoimeen kuuluvista toimielimistä TAD Centren toiminnallinen tulos raportoidaan tilin-

päätöksen kaupunginhallitusta käsittelevässä osiossa sekä elinkeinopoliittisten yhtiöiden tulokset tytäryhti-

öitä käsittelevässä osiossa.

Opetustoimi

Opetustoimi onnistui saavuttamaan vuodelle 2005 asetetut tavoitteet pääosin hyvin. Koulutustarjonta, ope-

tuksen laatu ja tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen jatkokoulutukseen tai työelämään ovat onnistuneet lä-

hes tavoitteiden mukaisesti. Vuoden aikana suoritettiin opetustoimessa merkittäviä toiminnan rakenteiden ja

johtamisjärjestelmän uudistuksia. Oppilasmäärän laskuun ja kaupunkirakenteen muutoksiin reagoitiin on-

nistuneella kouluverkkouudistuksella, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2005. Toimin-

nan laatua ja tuottavuutta kehitettiin lisäksi koulukeittiöverkon muutoksilla. Opetustoimeen perustettiin neljä

tulosaluetta, joilta odotetaan jatkossa toiminnallisten vastuiden sekä kehittämisen selkeää tehostumista. Yh-

teistyössä seudun kuntien kanssa valmisteltiin seudullista perusopetuksen strategiaa. Koulujen mittavan pe-

ruskorjauksen myötä rakennusten kunto kohentui, joka näkyi positiivisena asiakaspalautteena. Opetuslauta-

kunta ja opetuspalvelukeskus lisäsivät jalkautumistaan kouluille, joka koettiin muutostilanteessa onnistu-

neeksi. Henkilökunnan osaamisen ja työskentelyedellytysten kehittämisen tavoitteet toteutuivat kohtuulli-

sesti.

Tilinpäätös 2005 Osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus

92

Opetustoimen vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan käyttötalous ylittyi 0,75 milj. euroa, mutta investointiosa

alittui 0,24 milj. euroa. Taloudellista tulosta voidaan pitää kohtuullisena. Tulevina vuosina erityisen haasteen

aiheuttaa talouden tasapainottaminen toimintaympäristön ja oppilasmäärän muutoksiin.

Ammattiopetus

Ammatti-instituutin vuoden 2005 toiminnan ja talouden tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Valmistuneiden

opiskelijoiden työllistyminen tai jatko-opiskelu, alhainen keskeyttämisaste ja opiskelijapalaute olivat onnis-

tuneita. Toiminnan tuloksellisuudesta kertoo myös se, että Turun ammatti-instituutti oli opetusministeriön

tulosvertailussa parhaimmin menestyneitä ammattioppilaitoksia, joka tuo ylläpitäjälle 721.719 euroa tulok-

sellisuusrahoitusta vuonna 2006. Henkilöstön osaamiseen ja työelämäyhteyksien kehittämiseen panostettiin

voimakkaasti. Yhteistyö lukio-opetuksen kanssa ei saavuttanut tavoitteita yhteisen opetustarjonnan kehittä-

miseksi. Taitaja-kilpailut ja ammattitaidon MM-kilpailut toteutuivat hyvin, mutta olivat järjestelyiltään

odotettua raskaammat. Merkittävimpänä uutena hankkeena käynnistyi VaSkooli-hanke, jolla valmistaudu-

taan koulutustakuumalliin tavoitteenaan tarjota opiskelupaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuo-

relle. Koneteknologiakeskus Turku Oy:n toiminta käynnistyi ja yhtiö organisoitui suunnitellusti.

Ammatti-instituutin vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan käyttötalous on pysynyt talousarvion mukaisena.

Investointiosa alittui 1,23 milj. euroa. Taloudellinen tulos on erittäin hyvä.

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulu menestyi kokonaisuudessaan hyvin toiminnalle ja taloudelle asetetuissa tavoitteissa.

Opiskelijoiden työllistyminen ja sijoittuminen Varsinais-Suomeen onnistuivat tavoitteiden mukaisesti. Uu-

distunut seurantajärjestelmä osoittaa, että peräti 83 % opiskelijoista työllistyi viimeistään 1,5 vuotta valmis-

tumisen jälkeen. Koulutuksen vetovoimaisuus ja opiskelijoiden kokonaistyytyväisyys ovat edelleen korke-

alla tasolla verrattuna muihin ammattikorkeakouluihin. Tutkintoon johtavan koulutusprosessin tavoitteet to-

teutuivat parhaiten tutkintojen määrän osalta, joka on opetusministeriön käyttämä tulosrahoitusmittari. Vuo-

den 2005 aikana toteutettiin laaja opetussuunnitelmauudistus, jolla tavoitellaan eroamisten ja opintoihin

käytettävän ajan vähentämistä. Vuoden 2005 aikana otettiin käyttöön eurooppalainen ECTS opintopistejär-

jestelmä, tehtiin päätökset ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista sekä solmittiin sopimus joustavasta

opinto-oikeudesta Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Yksikkörakennetta kehitettiin siirtämällä ruot-

sinkielistä talousalan opetusta Sydvästiin ja Raision toiminnot Turkuun.

Turun ammattikorkeakoulun vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan käyttötalous on pysynyt talousarvion mu-

kaisena. Investointiosa alittui 0,06 milj. euroa. Taloudellista tulosta voidaan pitää hyvänä.

Tilinpäätös 2005 Opetuslautakunta_________________________________________________________________________________

93

OPETUSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen

Toiminta-ajatus: Koululaitoksen tehtävänä on ammattitaitoisen henkilöstönsä avulla kannustavassa ja tur-vallisessa oppimisympäristössä antaa oppijalle hyvä kasvatus ja oppimisen taito keskeise-nä tavoitteena elämäänsä hallitsevat yksilöt.

Visio: Kansallisesti ja kansainvälisesti laadukas, vuosisataiseen perinteeseen nojautuva koululai-tos, joka tarjoaa monipuolista yleissivistävää opetusta ja jossa kaikki oppilaat ja opiskelijattuntevat itsensä hyväksytyiksi, saavat hyviä oppimistuloksia ja pääsevät jatko-opintoihin.



1.1 Laadukas perusopetus, peruskasvatus ja toisen asteen koulutus


Turun koululaitoksen tehtävänä on antaa laadukkaita asukkaiden koulutus- ja sivistysta-soa nostavia opetuspalveluita. Näin parannetaan kuntalaisten osaamisen tasoa ja hyvin-vointia.


1. opetushallituksen suorittama oppimistulosten arviointi, Turun pistekeskiarvon %-osuus maksimipistemää-rästä

2. kelpoisten opettajien %-osuus, suomenkielisen opetuksen työ- ja virkasuhteiset, päätoimiset tuntiopettajat,avoimien vakanssien hoitajat ja sijaiset


94

Tavoitetaso:Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. 60,00 % 56,41 % 61,50 % Toteutetaan

syyslukukau-della 2006

Arviointikriteeri/mittari 2. 84,00 % 81,9 %

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Opetushallituksen oppimistulosten arviointi toteutetaan syyslukukaudella 2006 kohderyhmänä 5-luokkalaiset (ympä-ristö- ja luonnontieto). Vuonna 2005 arviointia ei toteutettu, koska vuoden 2005 arviointiaine (matematiikka) olikohteena jo vuosina 2002 ja 2004 ja Turku osallistui molempiin arviointeihin.


2.1 Monipuolinen koulutustarjonta


Perusopetuksen pedagoginen yhteistyö sekä toisen asteen monipuolinen koulutustarjon-ta. Riittävät kouluverkko ja toiminnalliset oppimisympäristöt.


1. suoritetut kurssit muissa kuin omassa oppilaitoksessa (päivälukioiden opiskelijat)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 1 500 1 508 1 700 1740

2.2. Yhteistyö ja viestintäTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Asiakasvuorovaikutus, sisäinen asiakkuusAvoin ja ulospäin suuntautuva markkinointi, avoin päätöksenteko

Arviointikriteeri/mittari:1. verkkohanke, opetustoimen internet- ja intranetsivustoTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. Suunniteltu Projekti- ja ohjaus-

ryhmät perustettuKäyttöön otettu Käyttöön otettu,

sisältö laajeneekoko ajan

TALOUS

3.1 Käyttötalouden vakausTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Taloudellisten resurssien tehokas hyväksikäyttö parantamalla tuottavuutta ja tehokkuut-ta. Lisätään johdon ja muun henkilöstön tietoisuutta kustannusten muodostumisesta javalmiutta kehittää taloudellisempia toimintatapoja.


1. oppilasaluekohtainen taloussuunnittelu ja –seuranta2. päivälukio kolmessa vuodessa: yli 3 vuotta opiskelleiden %-osuus kaikista opiskelijoista


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Suunnitellaan Suunnittelualoitettu, toteutus

2006


95



4.1 HenkilöstöpääomaTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Henkilökunnan osaaminen ja työkyky, rekrytointi, työskentelyedellytykset ja –olosuh-teet, työmotivaatio ja –tyytyväisyys


1. osaamiskartoituksen laatiminen2. koulutussuunnitelman laatiminen3. kehityskeskustelut4. sairauspoissaolo %


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Aloitettu muunhenkilökunnan

osalta

Osittain tehty

Arviointikriteeri/mittari 2. Toteutettu opettaji-en osalta

Toteutettuopettajien osalta

Arviointikriteeri/mittari 3. Käydään kaikissayksiköissä

Osittain tehty

Arviointikriteeri/mittari 4.*)ennakko

2,8 % 2,7 % 2,9 %

4.2 Henkinen hyvinvointi, syrjäytymisen ehkäisyTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Koululaitos pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä järjestämällä opetus- ja tukipalveluita op-pilaiden yksilöllisten edellytysten ja tarpeiden mukaisesti.


1. Perusopetuksen suorittaneiden sijoittuminen (peruskoulun jälkeinen välitön sijoittuminen koulutukseen taityöelämään). Tilastokeskuksesta tieto saadaan 2 vuoden viiveellä. %:ia perusopetuksen päättäneistä

2.Ylioppilastutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen (ylioppilastutkinnon jälkeinen välitön sijoittuminenkoulutukseen, työelämään tai varusmiespalveluun). Tilastokeskuksesta tieto saadaan 2 vuoden viiveellä. %:ialukion päättäneistä.

3. vuorovaikutteisten internetsivujen luominen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 91,02 %(v.-02) 92,20 % 98,1 %

Arviointikriteeri/mittari 2. 81,00 %(v.-02) 80,00 % 80,32 %

Arviointikriteeri/mittari 3. Otetaan käyttöön Osittain vuoro-vaikutteisia

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Useimmat tavoitteet toteutettu. Osaamiskartoituksen tekeminen jatkuu vuonna 2006, kehityskeskustelu käyty useim-missa yksiköissä.


96


5.1 Opetustoimen rakenteiden uudistaminen ja toimintojen uudelleenorganisointi


Opetustoimen hallinto- ja toimintorakenteiden uudelleenorganisointi


1. kouluverkon tarkistaminen2. opetustoimen johtamisjärjestelmä, talous- ja toimintavastuun yhdistäminen3. ammatti-instituutin ja opetustoimen talouspalvelukeskuksen perustaminen4. tieto- ja viestintätekniikan säännöllinen käyttö opetuksessa (%-osuus vastanneista oppilaista)5. aluejohtamismalli


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Toteutetaan Päätös tehty

Arviointikriteeri/mittari 2. Talouden ja toimin-nan yhteensovitta-minen toteutettu

Tulosalueetmuodostettu

Arviointikriteeri/mittari 3. Suunnittelu käyn-nistetty

Talouspalvelukes-kus perustettu

Koko kaupungintalouspalvelu-

keskusArviointikriteeri/mittari 4. 23 % 21 % 25 % 25 %

Arviointikriteeri/mittari 5. Suunnitellaan Suunniteltu

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 3: Luovuttu omasta talouspalvelukeskuksesta, opetustoimi mukana koko kaupungin hankkeessa.

Toimielimen toimin-taympäristömuutoksetsuunnitelmakaudella:

Opetustoimen ja ammatti-instituutin yhteinen talouspalvelukeskuksen perustami-nen 1.1.2005 lukien.Opetustoimen johtamisjärjestelmän uudistaminen siten, että hallintokunnassa voi-daan työskennellä tehokkaasti muuntuneessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.Vastuualueiden esimiehet vastaavat talouden ja toiminnan suunnittelusta, toteutuk-sesta ja seurannasta kokonaisuutena.Perusopetuksessa siirrytään alueelliseen johtamismalliin.Organisaatiomuutokset ja talouspalvelukeskuksen perustaminen edellyttävät lisäti-lojen vuokraamista koulutoimintakeskuksen käyttöön sekä henkilöstöpäällikön,apulaistalouspäällikön ja tiedottajan palkkaamista. Lisäksi harkittavaksi tulee kah-den tulosaluepäällikön vakanssit. Mikäli päivähoito päätetään siirtää opetustoimenalaisuuteen, hallintokuntaan tulee saada lakimiehen, tilapäällikön, sekä 1-2 ruoka-palveluohjaajan vakanssit. Yksikään edellä mainituista uusista vakansseista ei olemukana hallintokunnan talousarvioehdotuksessa. Talousarvioehdotukseen ei ole si-sällytetty perustettavan talouspalvelukeskuksen vuokria, koska keskukseen siirty-vän henkilöstön määrä ei toistaiseksi ole selvillä ja lisätilatarvetta ei ole kyetty mi-toittamaan.Selvitetään Pernon lukion toiminnan mahdollinen lakkauttaminen, jolloin Pernonkoulukiinteistöön sijoitettaisiin kaikki alueen 1.-9. vuosiluokkien oppilaat ja luo-


97

vuttaisiin Pansion koulukiinteistöstä.Esiopetuksen koulukuljetusvelvollisuus astui voimaan 1.8.2004. Etuuden aiheutta-maa menoerää ei ole huomioitu kuluvan vuoden talousarviossa.

Lyhyt hallintokunnankuvaus tuottavuudenparantamistoimenpiteis-tä:

Siivouksen ulkoistamista lisätään 4 %.lla. Nykyisen 16 %:n sijasta ulkoistetaan20 % siivouksesta.Eläkkeelle siirtymisten ja muiden avautuvien vakanssien osalta harkitaan tapaus-kohtaisesti, voidaanko työt organisoida uudelleen ilman uutta henkilökuntaa.Tavoitteena on vähintään 3:n avoimeksi tulevan vakanssin täyttämättä jättäminenvuonna 2006 ja lisäksi 5:n vakanssin täyttämättä jättäminen vuonna 2007.Mikäli koulutoimi jatkaa nykyisellään, keittiösaneerausten, toiminnallisten muu-tosten ja uusien laiteinvestointien myötä voitaneen lakkauttaa lisäksi yksi emäntä-keittäjän ja kahden keittiöapulaisen vakanssit.Selvitetään huoltohenkilökunnan siirtomahdollisuudet Teknisten palveluiden kiin-teistönhoito yksikköön. Tavoitteena on työnjohdollisen tuen parantaminen ja te-hokkuuden lisääminen.Opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen yhteinen varastotyöryhmä on aset-tanut tavoitteekseen palvelutoimen materiaalihallinnon ja kuljetusten toimintojenyhdistämisen.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 40 Opetuslautakunta T 4.318.862 4.093.220 0 4.093.220 4.226.730 +133.510M 109.252.175 112.859.800 450.821 113.310.621 114.196.888 -886.267N -104.933.313 -108.766.580 -450.821 -109.217.401 -109.970.158 -752.757

Investoinnit2 40 Opetuslautakunta M 699.285 1.400.000 0 1.400.000 1.249.729 +150.271

T 14.000 12.000 0 12.000 102.889 +90.889N -685.285 -1.388.000 0 -1.388.000 -1.146.839 +241.161

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Opetuslautakunnan talousarvion käyttötalousosa ylittyi talousarvioon nähden 0,7 %. Investointiosan osalta talousarvioalittui yhteensä 17 %. Kokonaisuutena opetuslautakunta ylitti talousarviossa olevat määrärahat 0,5 m€, jota ylitystähallintokunnan kokoon nähden voi hyvinkin pitää kohtuullisena.Opetustoimessa on toteutettu useita uudistuksia vuoden 2005 aikana. Opetustoimen organisaatiota on muutettu, jolloinsekä johto- että toimintasääntöjä on uudistettu useaan kertaan vuoden 2005 aikana. Hallinnollinen uudistustyö jatkuuvielä vuosien 2006 ja 2007 aikana. Opetustoimeen on vuoden 2005 aikana muodostettu neljä tulosaluetta. Toiminnanja talouden seurantavastuun muutos on otettu huomioon vuoden 2005 aikana vuoden 2006 talousarviota ja vuosien2007 ja 2008 taloussuunnitelmia laadittaessa.Lähinnä suomenkielisten peruskoulujen oppilasmäärä laski vuoden 2005 aikana noin 300 oppilaalla. Tämä johtuuikäluokkien pienenemisestä ja lapsiperheiden negatiivisesta muuttoliikkeestä Turusta lähikuntiin. Opetustoimi teki siltäedellytetyn kouluverkkoselvityksen, jonka valtuusto hyväksyi joulukuussa 2005. Kouluverkkoon kohdistuvat toimen-piteet ulottuvat vuoteen 2010 asti. Myös koulukeittiöverkkoa on muutettu vuoden 2005 aikana. Opetuspalvelukeskuk-sen organisaatiomuutosten ja koulukeittiöverkkomuutosten yhteydessä henkilöstömäärää on voitu vähentää. Uudista-mis- ja tehostamistoimet jatkuvat lähivuosien aikana vuonna 2005 tehtyjen suunnitelmien perusteella.Opetustoimi oli runsaasti esillä tiedotusvälineissä vuoden 2005 aikana. Keväällä keskusteltiin säästötoimista, joidenarveltiin suurentavan opetusryhmäkokoja ja vähentävän koulunkäyntiavustajia. Kumpaakaan säästötoimenpidettä eitoteutettu. Syksyllä vilkasta keskustelua aiheutti keskustelu kouluverkosta. Keskustelu ei ollut määrällisesti tai laadulli-sesti yllättävää. Vastaavaa keskustelua oli käyty muissakin kunnissa. Vähemmälle huomiolle jäi, että koko vuodenaikana tiedotusvälineissä on runsaasti juttuja ja raportteja yksittäisistä kouluista, jotka olivat hyvin positiivisia sävyl-tään.

Kv: Määräraha sisältää nykyisen toiminnan tason sekä lautakunnan esittämät lisäykset ilman henkilöstölisä-yksiä, kansainvälisen koulun toiminnan kasvun sekä johtamisjärjestelmän kehittämisen edellyttämänkahden tulosaluejohtajan vakanssien perustamisen


98

Opetustoimessa toteutetaan johtamisjärjestelmän kehittämishanke vuonna 2005

Sisältää sitovana kierrätysmahdollisuuksien parantamiseen 25.000 €

Kv: Opetuslautakunta:


1) Korjausten myötä muuttuvien vuokra kustannusten huomioiminen2) Henkilöstön oikeaan resursointiin panostettava enemmän3) Ruotsinkielisen yläkoulun opetustilojen riittävyyden turvaaminen4) Opetuksessa tarvittavat materiaalit oppikirjoista askartelutarvikkeisiin turvattava tietokonehankinto-

jen ohella5) Hyvätasoinen kouluruokailu turvataan6) Maahanmuuttajien kielenopetus on turvattava


1) Vuokrakustannukset ovat merkittävästi nousseet peruskorjausten toteuttamisen jälkeen. Opetustoimeen saadutlisämäärärahat ovat huomattavalta osin kohdistuneet tilavuokriin. Koulutilojen kunnon varsin nopea koheneminenon ollut myönteinen asia ja parantanut merkittävästi kouluviihtyvyyttä ja siten myös opiskelumotivaatiota.

2) Henkilöstön oikeaan resursointiin on panostettu enemmän. Oppilasmäärän nopea muuttuminen luo epävarmuuttatilanteessa.

3) St Olofsskolanin opetustilojen riittävyyden osalta ei ole onnistuttu riittävän hyvin. Tilanne ei ole kuitenkaan yksinopetustoimen ratkaistavissa.

4) Opetuksen materiaalihankintoihin on saatu aiempaa enemmän määrärahoja.5) Hyvätasoinen kouluruokailu on turvattu. Pelkoja on aiheuttanut jakelukeittiöihin siirtyminen.6) Vieraskieliset (maahanmuuttajat) ovat saaneet sekä suomen/ruotsin että äidinkielensä opetusta. Määrä on ollut osin

riittämätöntä. Muiden kuin oppivelvollisten suomen/ruotsin kielen opetus on vähäistä ja siten riittämätöntä.

Tilinpäätös 2005 Ammattiopetuslautakunta_________________________________________________________________________________

99

AMMATTIOPETUSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Johtava rehtori Seija Mattila

Toiminta-ajatus: Monialainen Turun ammatti-instituutti – Åbo yrkesinstitut on osaava, kehittyvä ja verkostoi-tunut eurooppalaisen ammattisivistyksen keskus kaikenikäisille opiskelijoille.

Visio: Turun ammatti-instituutti – Åbo yrkesinstitut on Varsinais-Suomen ammatillisen koulutuksenmerkkituote, joka luo pohjan sekä yksilön että elinkeinoelämän menestymiselle muuttuvassamaailmassa.



1.1 Laaja-alainen elinkeinorakennetta tukeva koulutus


Koulutustarjonta vastaa alueen työelämän tarpeita.


1. Opiskelijoiden välitön sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin (Valmistuneiden sijoittuminen työelämääntai jatko-opiskeluun, ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. Tiedot Tilastokeskus. Valtakunnallinen mittari.)

2. pyydetään TE-keskuksen ja ammatillisten neuvottelukuntien lausunto aloituspaikkojen työelämätarpeen vas-taavuudesta

Tavoitetaso: Toteutunut2003 *

Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 82,3 76,3 78 85,2


100

Arviointikriteeri/mittari 2. kyllä kyllä

* Vuosi 2003 oli valmistuneiden opiskelijoiden osalta poikkeuksellisen hyvä


2.1 Joustavat ja yksilölliset opiskelumahdollisuudet


Toimintatapoja kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa niin, että joustavuus toteutuu.Kädentaitoja ja vuorovaikutustaitoja korostetaan ammattiin kasvamisessa.


1. Opiskelijapalaute (toteutetaan kysely opiskelijoille. Arviointiasteikko 1 – 5)2. Keskeyttämisprosentti (Negatiivisesti keskeyttäneet/opiskelijamäärä. Valtakunnallinen mittari)

3. Tutkintojen läpäisy (Tiettynä vuonna aloittaneet ja samasta opiskelijajoukosta 3,5 vuoden kuluessa valmistu-neet opiskelijat. Ei sisällä tutkintoa oppisopimuksella suorittavia. Valtakunnallinen mittari)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Arviointikriteeri/mittari 2. * 5 7 * 5 4,6

Arviointikriteeri/mittari 3. 70,5 66 80 80

* Vuosien 2003 ja 2005 luvut sisältävät ilman työ- tai koulutuspaikkaa keskeyttäneet (negatiivinen keskeyttäminen)

TALOUS

3.1 Tasapainoinen talous


Ammatillisen perusopetuksen todelliset kustannukset.Pidemmän ajan tavoitteena on ammatillisen perusopetuksen (toiminnan) sopeuttaminenyksikköhinnan mukaisiin kustannuksiin mm. monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja te-hostamalla tilojen käyttöä.


1. Talousarvion toteutuminen tulosalueittain prosentteina.

2. Ulkopuolisen rahoituksen osuus (%) bruttomenoista

3. Opetustilojen käyttöaste (Seurataan koulupäivinä lukujärjestyksen mukaista tilojen käyttöä klo 8.00-15.00välillä.)

4.Järjestämisluvan käyttöaste (Mittari kertoo kuinka täysimääräisenä koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassamäärätty enimmäisopiskelijamäärä on käytössä. Valtakunnallinen mittari.)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Arviointikriteeri/mittari 2. 19 18,5 18Kv: 19

17


101


Arviointokriteeri/mittari 4. 96 98 98 99

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 2: Aikuiskoulutuksessa peruskoulutuksen osuus lisääntynyt, jolloin tulot kertyvät valtionosuuksina kaupunginrahoitusosaan.


4.1 Mielekäs ja haastava työ henkilöstön voimavaraksi


Koko henkilöstö toimii oppimisen ja kasvun tukena.Ammatillisen osaamisen kehittyminen opetusmenetelmiä, opiskelijan ohjausta ja työelä-mätuntemusta kehittämällä.


1. Työtyytyväisyys (Toteutetaan kysely henkilökunnalle. Arviointiasteikko 1-5.)2. Henkilöstön koulutusmenot/koko henkilöstömenoista3. Opettajien työelämäkuukaudet (Opettajat työelämässä)4. Työpaikkaohjaajien määrä (prosentteina muun henkilöstön määrästä)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005





Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 1: Työkuorma lisääntynyt, johtuen mm. Taitaja-kisoista sekä haastavien opiskelijoiden ohjauksesta.Mittari 4: Työpaikkaohjaajakoulutusta siirretty vuoteen 2006.


5.1 Yhteistyö ja alueellinen verkostoituminenTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Toimintaprosessien kehittäminen, toimintolaskennan käyttöönotto.Opetussektorin yhteistyön lisääminen; yhteisen opintotarjottimen aikaansaaminen lukioidenkanssa


1. OPM:n valitseman arviointijärjestelmän mukainen itsearviointi toteutettu kaikissa yksiköissä (% osuus )

2. Lukioiden kanssa yhteiseen opintotarjottimen aikaansaaminen ja vuodesta 2006 lähtien toteutuneiden kurssienprosenttiosuus tarjotuista kursseista.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



102

Arviointikriteeri/mittari 2. kyllä ei

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 2: Tavoiteaikataulu on ollut epärealistinen. Yhteisen hakuoppaan teko on aloitettu syksyllä 2005. Lukioidenja ammatillisen koulutuksen aikataulut poikkeavat merkittävästi ja aikataulun yhteensovittaminen on aloitettu. Toi-minnassa 2006 syksystä.


Taloushallinnon palvelukeskuksen toteuttaminenNuorisoasteen näyttöjen toteuttaminen 1.8.2005 alkaenKoulutustakuun konkretisointiTyöelämätutkintojen käynnistäminenValmentavan koulutuksen aloittaminen 1.8.2005


Vakautusohjelman mukaista toimintaa jatketaanProsessien kuvaus ja siihen liittyvä toimintojen arviointi, kehittäminen ja uudelleenorganisointi


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 45 Ammattiopetuslauta-kunta

T 7.882.278 7.336.033 0 7.336.033 7.489.318 +153.285

M 42.665.478 43.379.775 432.641 43.812.416 43.960.526 -148.110N -34.783.200 -36.043.742 -432.641 -36.476.383 -36.471.208 +5.175

Investoinnit2 45 Ammattiopetuslauta-kunta

M 791.907 300.000 1.970.000 2.270.000 1.782.475 +487.525

T 0 0 0 0 741.414 +741.414N -791.907 -300.000 -1.970.000 -2.270.000 -1.041.061 +1.228.939

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Ammatti-instituutissa toteutettiin vuoden 2005 aikana onnistuneen perustoiminnan ohella monia koulutuksen laatua javaikuttavuutta lisääviä toimenpiteitä.Tammikuussa järjestimme Turussa Taitaja 2005 -kilpailut, jotka olivat esikisat Helsingissä toukokuussa järjestettyihinWSC 2005 MM-kilpailuihin. Ammatti-instituutti järjesti MM-kisoihin neljä lajia ja lisäksi henkilökuntaamme olikisojen asiantuntijatehtävissä. Taitaja 2005 –kilpailut onnistuivat erinomaisesti ja asetetut tavoitteet toteutuivat odo-tetusti. Kansallisessa kilpailussa Turun ammatti-instituutti sijoittui Suomen toiseksi parhaaksi ammattioppilaitokseksi.Hankkeisiin osallistunut opetushenkilöstö on korvattu sijaisilla, mikä on kasvattanut väliaikaisesti henkilöstömäärää ja–menoja.

Tuloksellisuusrahan rooli kasvoi vuoden 2005 loppupuolella. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan porrastaminentoiminnan tuloksellisuuden perustella määriteltiin asetusmuutoksella. Yksikköhinnan porrastus toiminnan tulokselli-suuden perusteella määritellään käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Mittareita ovat työllistymi-nen, jatko-opiskelu, keskeyttäminen, läpäisy, opettajien kelpoisuus ja henkilöstön kehittäminen.Turun kaupunki saakin vuonna 2006 ammatti-instituutin hyvän tuloksen perusteella 721.719 € tuloksellisuusrahaa,mikä kertoo toiminnan laadukkuudesta ja vaikuttavuudesta.

Turun ammatti-instituutti sai keväällä 2005 hallinnoitavaksi ESR-rahoitteisen VaSkooli -projektin, jonka tavoitteenaon kehittää Turun ja Salon seutukuntiin alueellinen koulutustakuumalli. Mallin avulla voidaan tarjota opiskelupaikkajokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle.VaSkooli-projekti saavutti vuodelle 2005 asettamansa tavoitteet ja monin osin ylittikin ne. vuoden lopussa nuoria olimukana hankkeen eri toimenpiteissä (ohjaus, erilaiset tukitoimet, koulutus) 198, eli kaksi kertaa alkuperäisen tavoit-teen verran. Lisäksi hankkeen järjestämiin opettajille ja muille syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskente-leville tahoille suunnattuina koulutuksiin osallistui yhteensä 156 osallistujaa. Hanke pystyi lisäksi kehittämään uusia


103

toimintamalleja ja toteuttajatahojen välistä yhteistyötä.

Koneteknologiakeskus valmistui ja laitteistohankinnoista merkittävä osa toteutettiin ammattiopetuslautakunnan kautta.Toiminta alkoi vähitellen vuoden 2005 loppupuolella, mikä on merkinnyt laajaa opettajien kouluttautumista uusienlaitteiden saaviksi käyttäjiksi. Koulutus on vaatinut sijaisopettajien käyttöä, mikä on lisännyt henkilöstökustannuksia.

Hallintokunnan menojen kasvu aiheutui pääasiassa henkilöstömenoista ja leasing-maksuista. Toisaalta pystyttiin kas-vattamaan tulopuolta, joten tilinpäätös 2005 on hyvä. Toiminnan ja talouden raportissa olevista mittareista suurin osanäyttää vihreää valoa, joten toiminta tältäkin osin on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vain kaksi mittaria on kel-taisella ja yksi punaisella, joista selvityksen on annettu raportissa.

Kv : Sisältää Koneteknologian oppimiskeskuksen kuntaosuuden 60.000 €

Sisältää oppisopimuskoulutukseen 715.000 €

Sisältää ammatilliseen lisäkoulutukseen 139.394 €

Mahdolliset kannustusrahalisäykset käsitellään myöhemmin kun opetusministeriön päätökset on saatu

Kv: Ammattiopetuslautakunta:

Kaksoistutkinnon opetuksen ongelmien

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Koneteknologian oppimiskeskuksen kuntaosuus 60.000 € on käytetty vuonna 2005 Koneteknologian EAKR-hankkeeseen.

Oppisopimuskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta on toteutettu talousarvion puitteissa.

Opetusministeriö on tehnyt kannustusrahapäätöksen vuosille 2003-2005 yhteensä 2,1 Meur, josta hallintokunta onkäyttänyt 1,5 Meur. Hankintoja on rahoitettu kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan leasingrahoituksella ja näistäaiheutuu vuokramenoja vielä vuosina 2006-2007 noin 200.000 €/vuosi.

Kaksoistutkinnon opetuksen kehittäminen on aloitettu. Ongelmat liittyvät erillisryhmistä tulevien opiskelijoiden luku-järjestyksen laatimiseen; varsinaiset kaksoistutkintoryhmät toimivat moitteettomasti.

Tilinpäätös 2005 Ammattikorkeakoulun hallitus________________________________________________________________________________

104

AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUS

Tilivelvollinenviranhaltija: Juha Kettunen

Toiminta-ajatus: Turun ammattikorkeakoulu vastaa Varsinais-Suomen korkeimman ammatillisen osaamisenkehittämisestä.

Visio: Turun ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu, jokavaikuttaa myönteisesti Varsinais-Suomen ja koko maan ammatilliseenkehitykseen.

Kh 19.9.2005 § 678



1.1 Alueellinen vaikuttavuus


Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Varsinais-Suomen alueelle (%).


1. Työllistyy valmistuttua (%)2. Valmistuneiden sijoittuminen Varsinais-Suomen alueelle (%)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


105



Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Huomioitava tiedonkeruutavan muutos:Opetusministeriön Opala-järjestelmästä on aiemmin saatu tieto kalenterivuoden aikana tutkinnon suorittaneiden työl-listymisestä ja sijoittumisesta opiskelijan valmistumishetkellä. Vuonna 2005 käyttöön on otettu amk:n oma selvitys,joka tehdään 1-1,5 vuotta valmistumisen jälkeen. Tämä aineisto on luotettava ja antaa paremman kuvan tilanteesta


2.1 Vetovoimaisuus ja asiakastyytyväisyys


Vetovoimaisuus ja asiakastyytyväisyys kuvaavat ammattikorkeakoulun asiakkailleen tuot-tamaa lisäarvoa asteikolla 1-5


1. Ensisijaiset hakijat/aloituspaikka (kpl)2. Opiskelijoiden kokonaistyytyväisyys (asteikko 1-5)3. Työnantajan kokonaistyytyväisyys (asteikko 1-5)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005




Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Neuvottelukuntien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella työnantajien tyytyväisyys on selkeästi yli keskiarvon. Mitta-rissa on suhteellisen vähäisen vastaajamäärän vuoksi satunnaisuutta, minkä vuoksi siinä on virhemarginaalia.

TALOUS

3.1 Toiminnan rahoitus


Toiminnan rahoitus muodostuu ylläpitäjän vuosittain myöntämästä määrärahasta, opetus-ministeriön erillisrahoituksesta sekä muusta ulkoisesta rahoituksesta.


1. Valtionosuusrahoituksen perustana oleva opiskelijamäärä (yht. nuoret ja aikuiset)2. Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



106

Arviointikriteeri/mittari 2. 12 12,5 16 14,7

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Vuonna 2003 opiskelijoiden poissaoloa koskeva lainsäädäntö muuttui aiheuttaen huomattavan lisäyksen poissaolevi-en ns. myöhempien vuosikurssien opiskelijoiden määrään. Vuonna 2005 poissaolevien opiskelijoiden määrä onedelleen lähes vuoden 2004 tasolla, jonne se näyttää vakiintuneen. On syytä korostaa, että poissaolevat opiskelijateivät ole eronneet, vaan käyttävät lakisääteistä oikeutta 2 vuoden poissaoloon opintojen aikana.Ulkoisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta jää hieman tavoitteesta, mutta taso on noussut selvästi tutkimus- jakehittämistoiminnan tehostamisen ja organisoinnin muutoksen tuloksena.


4.1 Henkilöstön kehittyminen


Henkilöstön kehittyminen kuvaa sekä ammatillista että kelpoisuusvaatimuksiin perustuvaaosaamista


1. Pitkäkestoisessa henkilöstökoulutuksessa olevien määrä (kpl)2. Lisensiaattien määrä (kpl)3. Tohtoreiden määrä (kpl)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005




Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:AMK:n henkilöstö on pääosin saavuttanut virkojen edellyttämät kelpoisuudet, minkä vuoksi tutkintotavoitteisessakoulutuksessa olevien määrä ei enää merkittävästi kasva. Vuonna 2005 AMK on panostanut erityisesti lyhytkestoi-seen henkilöstökoulutukseen, joka tukee opetusmenetelmien kehittämistä sekä opettajien työelämätaitoja.Lisensiaattien ja tohtoreiden määrä lisääntyi yhteensä seitsemällä. Tällä hetkellä AMK:lla ei ole taloudellisia voima-varoja tukea henkilöstön tutkintotavoitteista jatko-opiskelua, minkä vuoksi tavoitteisiin ei ole mahdollista päästäennakoidulla ripeydellä. Omaehtoinen jatko-opiskelu työn ohessa on raskasta ja hitaasti etenevää.


5.1 Tutkintoon johtavan koulutuksen prosessi


Tutkintoon johtavan koulutuksen prosessi kuvaa oppimisprosessia


1. Kokonaistäyttöaste (%)2. Eroamisaste (%)3. Keskimääräinen opiskeluaika (v.)

4. Tutkintojen määrä (kpl)


107


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 105 107 105 109.5




Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Ammattikorkeakoulujen rahoituslain muutoksen vuoksi kokonaistäyttöasteella ei ole enää aiempaa merkitystä.Eroamisasteen ja keskimääräisen opiskeluun käytetyn ajan osalta ei ole päästy tavoitteeseen. Eroamisasteen pienen-tämisessä on selkeästi edistytty kehittämällä opetusta ja opintojen ohjausta. Koulutusprosessin kehittämiseksi onAMK:ssa vuonna 2005 toteutettu laaja opetussuunnitelmauudistus ja otettu sen osana käyttöön uusi opintojen mitoi-tusjärjestelmä, joka tasaa opiskelijan työkuormitusta ja tulee vähentämään eroamisia ja laskemaan keskimääräistäopiskeluun käytettävää aikaa.


1. Sepänkadun toimipisteestä siirtyy n. 600 opiskelijaa Kupittaalle valmistuvaanICT-taloon vuoden 2006 kesällä, jonka vuoksi Sepänkadun kiinteistöstä on te-keillä uusi käyttöselvitys. Tilojen käyttöselvitystä laatii työryhmä, jonka selvityk-sen tulee olla valmis vuoden 2004 loppuun mennessä. Työryhmä on jättänyt ke-sällä väliraportin, jossa todetaan ensinnäkin se, että Kestävän kehityksen koulu-tusohjelma (n. 75 opiskelijaa)on muuttanut Ruiskadulta Sepänkadulle01.08.2004, jolloin ennen Kaarinassa sijainnut sosiaalialan koulutusohjelmamuutti vastaavasti Ruiskadulle. Lisäksi raportissa todetaan, että Raision toimipis-teen toiminta ammattikorkeakoulun osalta päättyy 31.07.2005, jolloin myös hemuuttavat Sepänkadulle. Raisiosta vapautuu tiloja n. 2100 m2. Raportissa tode-taan myös, että Kaskenkadulla sijaitsevista täydennyskoulutuksen tiloista (n. 1600m2) voitaisiin tässä yhteydessä luopua ja ko. toiminto sijoitettaisiin Sepänkadulle.Ammattikorkeakoulun johto on lisäksi alustavasti ilmaissut Tilalaitoksen virka-miehille kiinnostuksesta luopua näiden muutosten yhteydessä Triviumin suhteel-lisen kalliista tiloista. Koulutusohjelmien toimipaikkamuutoksista aiheutuu huo-mattavia toiminnallisia muutoksia Sepänkadun kiinteistössä. ICT-talon uudet tilatja Sepänkadun tilojen käytön muutokset aiheuttavat kalusto- ja laiteinvestointitar-vetta.

2. Koneteknologian oppimiskeskuksen saneeraus valmistuu keväällä 2005. Tavoit-teena on kustannustehokkaan yhteistyön lisääminen yritysten ja oppilaitosten vä-lillä.

3. Vuonna 2005 tulee siirtyä opetussuunnitelmiin, joissa opintojen laajuus on il-maistaan opintopisteinä (ECTS). Tämä edellyttää opetussuunnitelmien uudista-mista. Jatkotutkinnot vakinaistuvat ja niiden tarjontaa lisätään ja monipuoliste-taan.Opiskelijoille tulee tarjota kaikissa koulutusohjelmissa mahdollisuus suorittaa vä-hintään 20 ov. virtuaaliopintoina.

4. Strategiaprosessi alkaa syksyllä 2004.


1. Opiskelijoiden eroamisen ja poissaolevaksi ilmoittautumisen ennalta ehkäisemi-seksi vahvistetaan edelleen opiskelun ohjausta ja tutorointia. Toimenpiteidenodotetaan lyhentävän opiskeluaikoja.

2. Opetus- ja opiskelumenetelmien (OP-innot –hankkeet) kehittämistä jatketaan.


108

3. Kaupunginhallitus päätti 29.09.2003 § 831 ammattikorkeakoulun esityksestä, ettäopetusministeriölle tehdään hakemus ammattikorkeakoulun toimiluvan muuttami-seksi siten, että ruotsin kieli poistuu ammattikorkeakoulun opetuskielistä. Valtio-neuvosto on antanut toimiluvan muuttamisesta myönteisen päätöksen 16.06.2004,jonka mukaan Turun ammattikorkeakoulu toimilupaa muutetaan 01.08.2005 alka-en opetuskielen osalta siten, että ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi. Uu-sia opiskelijoita ei enää oteta UP i företagsekonomi -koulutusohjelmaan01.08.2005 jälkeen, vaan heidät otetaan YH Sydvästiin. Vastavuoroisesti YHSydväst luovuttaa aloituspaikkoja Turun AMK:lle. Henkilökunnan ja tutkintoasuorittavien opiskelijoiden asemasta käydään neuvottelut YH Sydvästin kanssasyksyllä 2004.

4. Ammattikorkeakoulun uusi toimintasääntö astui voimaan 01.08.2004. Uudessatoimintasäännössä on tulosalueiden lukumäärä vähentynyt siten, että ammattikor-keakoulussa on kehittämisen tulosalue, täydennyskoulutus- ja palvelukeskus jakuusi opetuksen tulosaluetta entisen yhdeksän sijaan. Organisaatiomuutoksenyhteydessä myös koulutuspäälliköiden määrä väheni, kun yhden koulutuspäälli-kön vastuualueeseen voi kuulua useampi kuin yksi koulutusohjelma.

5. Toiminnanohjausprosessin suunnittelun loppuunsaattaminen ja toiminnanohjau-sportaalin käyttöönotto. Järjestelmällä pyritään kytkemään tavoitteet, toiminta,talous ja tulokset yhteen. Tavoitteena on myös kehittää tietopalvelua ja raportoin-tia karsimalla päällekkäistä tiedontuotantoa.

Raision toimipisteen toiminnot siirretään Turkuun vuoden 2005 lopussa.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 46 Ammattikorkeakoulunhallitus

T 7.056.779 7.974.135 0 7.974.135 8.572.464 +598.329

M 56.597.183 57.372.341 324.000 57.696.341 58.293.203 -596.862N -49.540.404 -49.398.206 -324.000 -49.722.206 -49.720.739 +1.467

Investoinnit2 46 Ammattikorkeakoulunhallitus

M 1.450.434 1.500.000 0 1.500.000 1.502.435 -2.435

T 63.081 0 0 0 65.641 +65.641N -1.387.353 -1.500.000 0 -1.500.000 -1.436.794 +63.206

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneilla on varsin hyvä työllisyys. Asiakaslähtöisen toiminnan seurauksena val-mistuneiden sijoittuminen oman maakunnan alueelle on korkea verrattuna muihin korkeakouluihin. Ammattikorkea-koulun hakeutuvien määrä on hieman alentunut, mutta vetovoima on pysynyt edelleen muihin ammattikorkeakouluihinverrattuna korkealla tasolla. Opiskelijoiden ja työnantajien tyytyväisyys on hyvä.

Ammattikorkeakoulu pysyi aiempien vuosien tavoin jälleen talousarviossaan. Taloustilanne on ollut kuitenkin erittäintiukka, sillä ylläpitäjältä jäi myöntämättä valtionosuusrahoitusta ammattikorkeakoulun käyttömenoihin yli miljoonaneuron verran. Ulkoista rahoitusta on pystytty lisäämään merkittävästi. Tähän on vaikuttanut erityisesti uusien tutkimus-ja kehityspäälliköiden työn tuloksellisuus. Omarahoitusosuuksien niukkuus vaikeuttaa ulkoisen rahoituksen lisäämistä.

Opetusprosessia on pystytty tehostamaan, sillä hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta eroamisastetta on pystyttyalentamaan. Tutkintojen määrä on lisääntynyt edelleen, mikä uuden rahoituslain mukaan lisää valtionosuusrahoitusta.Yksikkörakennetta on koottu valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti siirtämälläUP i företagsekonomi YH Sydvästiin ja Raision toiminnat 1.1.2006 alkaen Turkuun.


109

Osaamisen edistämisessä on ja uudistamisessa on edetty. Sekä lisensiaattien että tohtoreiden määrä lisääntyi, mutta eiennakoidulla ripeydellä. Toimintaympäristön seuraaminen ja asiakasosaaminen ovat korkealla tasolla laajojen sidos-ryhmäsuhteiden ja neuvottelukuntatyön ansiosta.

Kv: Sisältää 271.000 € lisäpanostuksen kulttuurialan koulutukseen ja alumni-toimintaan

Oppilasmäärän vähentymisen vaikutus laskennalliseen valtionosuuteen 1.408.794 € (211 oppilasta x6.676,75 yksikköhinta)

Kv: Ammattikorkeakoulun hallitus:

AMK:n alueellista vaikuttavuutta ja aluekehitystyötä edistämään asetettu projektitoiminta vakinaiste-taan osaksi AMK:n perustoimintoja (sis. ohjelukuun)

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Ammattikorkeakoulun Taideakatemian toiminta on keskeinen osa Turun kulttuurielämän kehittämistä. Taideakatemianopiskelijat ja henkilökunta ovat jalkautuneet osaksi turkulaista kulttuurielämää omien produktioidensa sekä erilaistenyhteistyöproduktioiden ja alueellisten verkostohankkeiden kautta. Oppimisen tuloksina syntyneet opiskelijatyöt ovatmenestyneet sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla erittäin hyvin.Lisäpanostukset kulttuurialan koulutukseen ovat mahdollistaneet ammattikorkeakoulun pysyvän yhteistyön alueenmuiden korkeakoulujen kanssa kulttuuri- ja taidealalla mm. Digitaalisen sisältötuotannon koulutusverkosto- ja Musica-re-hankkeen kautta. Lisäksi Taideakatemia on kehittänyt yhteistyössä Digitaalisen sisältötuotannon osaamiskeskuksen(ICT-TURKU) ja Linna-teatterin kanssa Länsi-Suomen elokuvakomission toimintaa. Erityisesti muotoilualan koulu-tuksessa on kehitetty palvelutoimintaa ja verkostoja alueen yritysten kanssa. Vuoden 2005 aikana on valmisteltu laajaakulttuurialan koulutuksen opetussuunnitelmauudistusta, jolla mukautetaan koulutus uuteen kaksivaiheiseen tutkintora-kenteeseen. Taideakatemia on onnistunut perustehtävässään taidealan kouluttajana myös taloudellisesti pysyen talous-arviossaan.Taideakatemia on tukenut ”Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi v.2001” hanketta mm. valmistelutiimin työhönosallistumalla kautta sekä järjestämällä alueellisen seminaarin kulttuuritapahtumien tuottamisen problematiikasta.

Ammattikorkeakoulun alumnit ovat vuoden 2005 aikana aktivoituneet ja toimintapohja on laajentunut. Alumniyhdistyson rekisteröity, alumnien www-sivusto on tehty uudelleen ja julkaistu Internetissä. Alumnitoiminnan tunnettuus onlisääntynyt ja alumnien määrä on ripeässä nousussa. Alumniyhdistyksessä oli joulukuussa 480 jäsentä, jossa lisäystäedelliseen vuoteen noin 140.

Ammattikorkeakoulun aluekehitystoimintaa on kehitetty monipuolisemmaksi ja laajemmaksi. Aluekehityspäällikönvirka on täytetty ja projektivaiheen toimintamuotoja on vakinaistettu ja systematisoitu. Ammattikorkeakoulu on osal-listunut aktiivisesti turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian laadintaan, joka valmistui syys-kuussa. Strategiassa on määritelty kunkin korkeakoulun vahvuudet yrittäjyyden edistämisessä ja alueellisen korkea-kouluyhteistyön neljä pääteemaa. Strategian tavoitteena on, että koulutus- ja tukipalveluita tuotetaan alueellisena yh-teistyönä.Vuoden aikana on julkaistu useita nais- ja pk-yrittäjyyttä koskevia teoksia ja selvityksiä, joiden tuloksia on levitettyalueen korkeakouluissa toimenpiteitä varten. Selvitykset liittyvät Korkeakoulut seutukunnassa –hankkeeseen, jonkatarkoituksena on tehostaa korkeakoulujen toiminnan vaikuttavuutta maakunnan eri osissa ja lisätä yhteistyötä mm.koulutustarjonnan suunnittelussa ja markkinoinnissa. Vuoden 2005 aikana korkeakouluasiamiesverkon luominen eteniniin, että Loimaan seutukuntaan saatiin päätoiminen korkeakouluasiamies, joka on Turun AMK:n palkkaama. Asia-miesten tehtävänä on toimia yhdyssiteenä seutukuntansa elinkeino- ja muun työelämän sekä korkeakoulujen välillä.Kesällä valmistui järjestyksessään toinen AMK:n yhteiskuntavastuuraportti, joka kuvaa korkeakoulun vuorovaikutustatoimintaympäristönsä kanssa. Amk:n yhteiskuntavastuuohjelma on herättänyt myös ulkopuolista kiinnostusta ja amk:nkokemuksia yhteiskuntavastuuraportoinnista on esitelty laajasti. Ammattikorkeakoulu osallistuu myös OECD:n kan-sainväliseen korkeakoulusektorin aluekehityksen kehittämishankkeeseen.

Tilinpäätös 2005 Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajankatsaus

110

Ympäristötoimen tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.12.2005

Kiinteistölaitoksen taloudellinen tulos 11,16 milj. euroa oli noin 3 milj. euroa budjetoitua suurempi. Ta-

loudellinen tulos mahdollisti investointien toteutumisen sekä laitoksen lainakannan hoidon suunnitelmien

mukaisesti. Tonttien myyntitavoitteet ylittyivät elinkeino- ja omakotitalotonttien osalta. Kerrostalo- ja

pientalotonteissa jäätiin jonkin verran alle tavoitteen. Osa kerrostalotonttien kaupoista siirtyi vuoden 2006

puolelle ja pientalotonteissa tarjonta ei vastannut kysyntää. Hämeenkadun kevyenliikenteenväylän uudis-

taminen toteutui vuoden 2005 aikana kaupunginvaltuuston edellyttämällä tavalla.

Tilalaitoksen toiminta sujui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Liikeylijäämätavoitteesta jäätiin, mutta si-

tova tavoite-euromäärä saavutettiin. Rakennusten myyntien osalta yhdenkään nimetyn ison kohteen

myynti ei toteutunut suunnitellulla tavalla ja myyntituotot jäivät noin 1,36 milj. euroa budjetoidusta.

Edellä mainittuihin hankkeisiin liittyy Tilalaitoksesta riippumattomia tekijöitä, jotka ovat hidastaneet

kohteiden myyntitoimenpiteitä. Saamatta jääneet myyntitulot kompensoituivat kuitenkin Lemminkäisen-

kadulla sijaitsevan Tunturi-kiinteistön osto-oikeuden myynnillä. Korjausvelan pienentäminen on toteutu-

nut suunnitellulla tavalla.

Teknisten palveluiden lautakunta saavutti n. 38.000 euroa budjetoitua paremman tuloksen. Menot ylittyi-

vät johtuen öljyn hinnannousun aiheuttamista lisäkustannuksista erityisesti kiinteistöjen hoidossa ja kau-

pungin varikolla. Tilalaitoksen panostukset rakennusten korjaustoimintaan kasvattivat talotoimen tuloja ja

toiminnan volyymiä. Lisäksi energian hinnan nousu kasvatti liikevaihtoa.

Liikennelaitos jäi sitovasta tavoite-euromäärästä (liikeylijäämä + poistot =-40.300 euroa) 17.190 euroa.

Alitus johtuu pääosin käytettynä hankittujen bussien ja vanhojen rahastuslaitteiden korjauskuluista. Toi-

saalta vanhan kaluston myynneistä saatiin ennakoimattomia tuottoja +39.400 euroa. Liikennelaitos on pa-

rantanut merkittävästi taloudellista asemaansa vuodesta 2004 suhteessa sitovaan mittaritavoitteiseen näh-

den ja talouden tervehdyttämistoimien voidaan katsoa olevan linjassa Turun joukkoliikenneohjelmassa

asetetun tavoitteen (tilikaudella 2007 liikennelaitoksen tuloksen on oltava tasapainossa) osalta.

Jätelaitos saavutti toiminnalliset tavoitteensa ja tavoite-euromäärä ylitettiin noin 117.000 eurolla. Uuden

jatkuvatoimisen päästömittauslaitteiston avulla parannettiin laitoksen ohjausta ja prosesseja. Vuoden lo-

pussa voimaan astuneet uudet päästörajat saavutettiin lukuun ottamatta typen oksideja, joiden osalta saa-

vutettiin vanhoille laitoksille vuoteen 2009 voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettu lievempi päästö-

raja. Odotettua parempi taloudellinen tulos johtuu pääosin kaukolämmön hinnan noususta.

Tekstiilihuolto jäi noin 69.000 euroa sitovasta tavoite-euromäärästä, mikä johtui pääosin kahden työnteki-

jän siirtymisestä sairaseläkkeelle. Tekstiilihuollon liikevaihto kasvoi uusien asiakkaiden myötä.


111

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta saavutti taloudelliset tavoitteensa mutta ei kaikkia toiminnallisia ta-

voitteita. Erityisesti jäätiin strategisten asuintalokaavojen tavoitteista. Kerrostalokaavat toteutuivat 65

%:sti (32.000 k-m2), pientalokaavat 51 %:sti (61.000 k-m2), joista omakotitalokaavojen osuus oli 37 %

(23.600 k-m2). Kerrostalokaavojen osalta varantoa on edelleen kuitenkin olemassa, koska rakentaminen ei

ole painottunut vuoden 2005 aikana kerrostaloasuntoihin. Elinkeino- ja palvelutonttien kaavoitustavoite

ylittyi johtuen lähinnä lentokentän eteläpuolisten alueiden kaavasta. Kestävää kaupunkirakennetta ja ym-

päristön laatua mittaavissa toiminnallisissa tavoitteissa päästiin hyviin tuloksiin. Kaavoitustavoitteisiin

pääsemiseksi ympäristö- ja kaavoitusvirastoon on resurssoitu vuoden 2006 alussa kolme uutta asemakaa-

va-arkkitehtiä. Lisäksi virastoon otetaan käyttöön tilaaja-tuottaja järjestelmään perustuvat hallintokunnan

sisäiset sopimukset seurannan ja ohjauksen varmistamiseksi.

Rakennuslautakunnan menot lisääntyivät lautakunnan koon kasvettua. Kaupunginvaltuusto myönsi raken-

nuslautakunnalle tarkoitukseen lisämäärärahan, eikä tilinpäätös ylitä muutettua talousarviota. Rakennus-

lautakunnan talousarviossa näkyvät vain lautakunnan toiminnasta syntyvät kulut. Valitusten määrä kasvoi

edelliseen vuoteen verrattuna ja valitusviranomaisten käsittelyssä läpi menneiden valitusten määrä nousi

selvästi. Heinäkuun alusta lukien aloitettiin ajanvaraukseen perustuva asiointi lupaosastolla. Uudesta jär-

jestelystä saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Valtuuston asettamaan tavoitteeseen "Asiakkaalle ker-

rotaan kaikki lupien edellyttämät korjaustarpeet ensimmäisen käynnin yhteydessä" ei ole täysin päästy.

Rakennusvalvonnassa toteutetaan vuoden 2006 aikana asiakaskysely, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja

asiakaspalvelun parantamiseksi ja valitusten määrän vähentämiseksi.

Joukkoliikennelautakunta ei päässyt taloudellisiin tavoitteisiinsa ja lopulliseksi nettotappioksi muodostui

noin 92.000 euroa lisätalousarvion 1,5 milj. euron panostuksesta huolimatta. Matkustajamäärä väheni

edelleen lähes miljoonalla matkakerralla. Henkilöautojen määrä alueella on jatkanut edelleen kasvuaan,

mikä on suorassa yhteydessä joukkoliikenteen matkustajamäärien vähenemisen kanssa. Lisäksi menot ovat

kasvaneet johtuen sisäisen liikenteen korvaushintatason noususta. Trendi on ollut samansuuntainen myös

muissa suuremmissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen vetovoimaisuutta pyritään parantamaan keväällä

2005 hyväksytyn joukkoliikenneohjelman mukaisin toimenpitein, mutta heikko taloudellinen tilanne uh-

kaa kehittämistoimia. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole

heikennetty eikä lippuhintoja korotettu. Lisäksi yötaksakäytäntö palautettiin entiselleen valtuuston edel-

lyttämällä tavalla.

Satama ei saavuttanut taloudellisia tavoitteitaan ja tavoite-euromäärä (13,5 milj.euroa) alittui 2,3

milj.euroa. Tulosta voidaan kuitenkin pitää tyydyttävänä, kun huomioidaan alkukesään ajoittunut pitkä

metsäteollisuuden lakko, joka pysäytti kasvun lähes kaikissa Suomen satamissa. Tavoite-euromäärä oli

myös kasvunäkymät huomioon ottaen asetettu erittäin haasteelliseksi. Peruspääoman korkoa tuloutettiin

sitovan talousarviotavoitteen mukaisesti 4,8 milj.euroa.

Vesilaitoksen saavuttama taloudellinen tulos on 0,3 milj.euroa sitovaa tavoite-euromäärää parempi. Vä-

hentyneen vedenkulutuksen vuoksi tulot jäivät budjetoitua pienemmäksi. Menoja pystyttiin kuitenkin kar-


112

simaan ja toimintaa sopeuttamaan siten, että liikeylijäämä muodostui budjetoitua paremmaksi. Joidenkin

uusien kaava-alueiden verkostojen investoinnit eivät edenneet suunnitellussa aikataulussa. Teknisten pal-

veluiden kunnallistekninen yksikkö joutui kohdentamaan henkilöresurssejansa muille työmaille, eikä ai-

kataulullisesti ehditty enää kilpailuttaa muita urakoitsijoita. Tilannetta korjattiin kohdentamalla investoin-

teja viemäreiden sujutussaneerauksiin, koska näissä töissä pystyttiin hyödyntämään kilpailutetun urakoit-

sijan vuositarjousta. Vesihuoltoinvestointien toteuttamisen kannalta tulee jatkossa varmistaa yhteistyössä

tilaajien (Vesilaitos ja Kiinteistölaitos) sekä tuottajan (Tekniset palvelut) kanssa, että suunniteltuihin stra-

tegisiin hankkeisiin on riittävä resurssointi ja hankkeiden toteuttamisjärjestys varmistetaan riittävän ajois-

sa.

Turku Energia Oy saavutti pääosin taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Yhtiön liikevaihto kasvoi 8

% edelliseen vuoteen ja budjetoituun verrattuna. Liikevoitto 22,5 milj.euroa on hieman edellistä vuotta pa-

rempi ja selvästi budjetoitua suurempi. Sähkön markkinahinta nousi keväällä ja pysyi korkeana koko lop-

puvuoden. Sähkön myyntimäärä kasvoi, mutta kate pieneni, koska asiakashintojen korotukset seurasivat

viiveellä sähkön hinnan yleistä kehitystä. Öljyn hinta nousi vuoden aikana merkittävästi. Tällä ei kuiten-

kaan ollut suurta vaikutusta kaukolämmön hintoihin, koska pääosa tuotannosta perustuu hiileen ja puuhun.

Öljyn hinnan nousu paransi kaukolämmön kilpailukykyä kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin verrat-

tuna. Sähkömarkkinalain muutoksen vuoksi sähköverkkoliiketoiminta eriytettiin tytäryhtiöön vuoden 2006

alusta lukien. Viime vuonna Turku Energia jakoi osinkoa 69 % (10,62 milj.euroa) vuoden 2004 tuloksesta.

Vuoden 2005 hyvän tuloksen perusteella voidaan jakaa toimialan muihin yrityksiin verrattuna kilpailuky-

kyinen osinko myös vuonna 2006.

Asuntoyhtiöissä toiminta sujui suunnitellun mukaisesti. TVT ja Lehtolaakso saavuttivat budjetoitua pa-

remman nettotuloksen, mikä pääosin johtuu alhaisesta aravalainojen korkotasosta. Vuokria ei jouduttu

toimintavuoden aikana korottamaan. Yhtiöt kehittivät alueisännöintimallia ja omaa isännöintiä lisättiin.

Käyttöaste oli TVT Asunnoissa 97,6 % ja Lehtolaaksossa 98,2 %.

Turun ylioppilaskyläsäätiö saavutti toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteensa. Vuokrataso on TYS:llä py-

synyt edelleen alle markkinahintojen. Käyttöaste oli 95,8 %. Nummenrannan alueen valmistuminen tullee

toteutumaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuonna 2008.

Oikeuskäsittelyistä johtuen Turun Seudun Vesi ei ole päässyt aloittamaan täysipainoisesti toimintaansa.

Putkimateriaalien hankinnan markkinaoikeuskäsittelystä johtuen tekopohjavesihankkeen siirtolinjojen ra-

kentaminen viivästyy noin kaksi vuotta. Esikäsittelylaitoksen asemakaavan oikeuskäsittelyn vuoksi myös-

kään laitoksen rakentamista ei ole voitu aloittaa.

Turun seudun puhdistamon osalta Kakolanmäkeen toteutettava kalliopuhdistamohanke on edennyt suun-

nitellun mukaisesti.

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta_________________________________________________________________________________

113

TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Teknisten palveluiden johtaja Esko Pohjanen

Toiminta-ajatus: Turun kaupungin teknisiä palveluja tuottavat yksiköt toimivat liikelaitosmuotoisina omanlautakunnan alaisuudessa tilaaja-tuottaja –periaatteen mukaisesti. Toiminnan on katettavamenonsa. Toiminta tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Visio: Teknisten palveluiden kilpailukyky perustuu erikoistumiseen julkisiin palveluihin ja sitoutu-miseen asiakkaiden vaatimuksiin. Kaupungin peruspalveluiden osalla säilytetään riittäväoman työn osuus, jotta osaaminen säilyy, välttämättömät palvelut voidaan tuottaa kaikissaolosuhteissa ja markkinahäiriöihin voidaan reagoida.



2.1 Sopimusten mukaisten palveluiden tuottaminen.


Tilaajaorganisaatioiden esittämät reklamaatiot.


1. Sopimusten vastainen toiminta ; kirjattuja huomautuksia vuodessa.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Ei seur. 0 4 0

TALOUS

3.1 Toiminnan taloudellisuus

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta_________________________________________________________________________________

114


Palvelut tuotetaan kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisesti.


1. Talousarvion toteutuminen ; poikkeama netto-ohjeluvusta , €2. Liikevaihto / henkilö ; €


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. + 135 205 + 246 177 0 + 37.637

Arviointikriteeri/mittari 2. 86 450 89 724 88 866 94 360


5.1 Tilaaja-tuottaja –mallin kehittäminen


Tuottajaorganisaationa toimivat teknisten palveluiden yksiköt toimivat tilaajien kanssasolmittujen sopimusten mukaisesti.


1. Kirjallisten sopimusten lukumäärä ; kpl / v.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



Teknisten palveluiden lautakunta aloittaa 1.1.2005. Kaupunginvaltuuston 14.6.2004hyväksymä liiketoimintastrategia ohjaa toimintaa.



Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 60 Teknisten palveluidenlautakunta

T 90.508.517 88.865.740 0 88.865.740 101.568.579 +12.702.839

M 90.262.340 88.865.740 0 88.865.740 101.530.942 +12.665.202N +246.177 0 0 0 +37.637 +37.637

Investoinnit2 60 Teknisten palveluidenlautakunta

M 495.396 500.000 0 500.000 498.907 +1.093

T 40.710 0 0 0 33.538 +33.358N -454.686 -500.000 0 -500.000 -465.369 +34.631

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Toiminnan volyymi kasvoi merkittävästi budjetoidusta. Valtaosa kasvusta johtui tilalaitoksen rakennusten korjaus-toiminnan lisääntymisestä. Myös energian hinnan nousu kasvatti liikevaihtoa.

Tilinpäätös 2005 Joukkoliikennelautakunta_________________________________________________________________________________

115

JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Sirpa Korte

joukkoliikennejohtaja

Toiminta-ajatus: Joukkoliikennetoimisto ja joukkoliikennelautakunta tilaajaorganisaationa tarjoaa matkusta-jaystävällisen, laadukkaan ja taloudellisesti tehokkaan joukkoliikennepalvelun Turussa jatarvittaessa Turun seudulla.

Visio: Turussa ylläpidetään vetovoimaista joukkoliikennettä käyttäen hyväksi tehokkaan suunnitte-lun ja uuden teknologian suomia mahdollisuuksia.



2.1 Matkustajamäärä


Ulkoisten tekijöiden kuten henkilöautomäärän kasvun johdosta matkamäärät ovat vähenty-neet ja vähenevät todennäköisesti aina vuoteen 2006 saakka. Strategiaan onkin tehtävä uusi”päivitys”, jonka päätavoite on saada joukkoliikenteen talous tasapainoon liikenteen tarjon-nan, taksojen hinnoittelun ja kaupungin antaman tuen avulla.


1. matkustajamäärä/vuosi


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 21.695.266 20.995.400 21.000.000 20.023.311


116

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Ajoneuvokannan kasvu vaikuttaa edelleen joukkoliikennematkoja alentavasti. Myös sääolosuhteet vaikuttavat jouk-koliikenteen matkustajamäärään ja siltäkin osin matkustajamäärä on luonnollisesti vaikeasti ennustettavissa. LisäksiTurun suhteellisen korkea työttömyysaste merkitsee vähennystä joukkoliikennematkoihin.

TALOUS

3.1 Kaupungin subventio


Subventiomäärä vaikuttaa liikennepalvelujen parempaan tarjontaan ja matkustajille edulli-sempaan lippujen hinnoitteluun, jolloin saadaan enemmän väestöä kulkemaan joukkolii-kenteessä.- vältetään ylisuuri lipun hintojen korotus ja liikenteen supistukset- turvataan joukkoliikenteen kilpailukykyisyys ja vakaa kehitys- estetään matkustajamäärien lasku


1. subventio %


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


(lisäys huomioonotettuna)

37,1

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Lipputulot ovat olleet arvioitua pienemmät matkamäärien vähentymisen myötä. Lipun hintojen korottaminen ja tätäkautta lipputulojen mahdollinen kasvattaminen ei ollut mahdollista vuonna 2005, koska kaupunginvaltuusto oli päät-tänyt, ettei lipun hintoja koroteta. Kv:n tavoitetaso vuodelle 2005 on ylläolevassa taulukossa virheellinen, koska siinäei ole vielä otettu huomioon kv:n 13.6.2005 päättämää 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa. Lisämääräraha mukaanlukien tavoitearvo olisi 36,7 %, joten toteutunut arvo ei merkittävästi ylitä tavoitearvoa.

Toimielimen toiminta-ympäristömuutokset suun-nitelmakaudella:

Henkilöautomäärän kasvu vähentää joukkoliikenteen matkustajamääriä.

Lyhyt hallintokunnankuvaus tuottavuuden pa-rantamistoimenpiteistä:

Vaatii talouden tasapainottamista uuteen tilanteeseen, jolloin on välttämätöntä lisätäkaupungin tukea, nostaa kohtuullisesti taksoja ja järkeistää liikennetarjontaa tiukanharkinnan mukaan. Lisäksi tarvitaan monipuolinen ohjelma, jolla joukkoliikenteenhoukuttelevuutta lisätään.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 61 Joukkoliikennelauta-kunta

T 16.753.128 17.663.836 1.000.000 16.663.836 16.484.721 -179.115

M 25.068.680 25.813.836 500.000 26.313.836 26.226.735 +87.101N -8.315.552 -8.150.000 -1.500.000 -9.650.000 -9.742.014 -92.014

Investoinnit2 61 Joukkoliikennelauta-kunta

M 20.775 450.000 0 450.000 422.400 +27.600

T 88.557 55.000 0 55.000 78.398 +23.398N +67.782 -395.000 0 -395.000 -344.002 +50.998


117

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Matkustajamäärien jatkuva pieneneminen aiheutti tulovajetta, joka pienensi tuloja noin 180.000 euroa. Tulovajeenkattamiseen ei ollut keinoja, sillä kaupunginvaltuusto oli päättänyt, ettei lipun hintoja koroteta eikä liikennettä supistetavuonna 2005. Menopuoli on ollut jatkuvassa kasvussa johtuen sisäisen liikenteen korvaushintatason noususta. Rahas-tuslaitehankinnan toteutuksen myöhästyminen on siirtänyt rahastuslaitekorvausten maksamista siten, että kustannuksiaei tullut vuodelle 2005 ja menot alitettiin noin 87.000 eurolla.

Kv: Turun sisäisen liikenteen korvaushintatason kohoamisen ja matkustajamäärän vähenemisen vuoksi onperusteltua tarkistaa kaupunginvaltuuston hyväksymää joukkoliikenneohjelmaa siten, että kaupunginjoukkoliikennesubventioon sisällytetään tasokorotus vuoden 2005 alusta alkaen.

Kv: Joukkoliikennelautakunta:

Toimintakate + 200.000

1) Yöliikenne ja taksat tulee palauttaa ennen muutosta olevalle toimintamallille ja tasolle.2) Lippujen hintoja ei koroteta.3) Palvelutasoa ei lasketa.4) Turun sisäisen liikenteen korvaushintatason kohoamisen ja matkustajamäärän vähenemi-sen vuoksi on perusteltua tarkistaa kaupunginvaltuuston hyväksymää joukkoliikenneohjel-maa. Valtuuston tavoitteet turvaava joukkoliikenteen subvention tasokorotus tuodaan val-tuuston päätettäväksi maaliskuun loppuun mennessä.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Jotta joukkoliikenteellä olisi edellytyksiä selvitä sitä kohdanneesta lamakaudesta, joukkoliikenteen toimintakatteeseenannettiin vuodelle 2005 lisäpanostus 200.000 euroa sekä myöhemmin 1,5 miljoonan euron lisäpanostus (Kv 13.6.05).

Kohdan 1 yölinjoilla voimassa ollut yötaksakäytäntö on palautettu normaaliin yötaksakäytäntöön 1.1.2005. Lippujenhintoja ei ole korotettu (kohta 2) eikä palvelutasoa ole laskettu (kohta 3). Kohdan 4 mukainen joukkoliikenneohjelmantarkistus on suoritettu ja ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (2.5.2005).

Tilinpäätös 2005 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta

118

YMPÄRISTÖ- JA KAAVOITUSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija:

VirastopäällikköKaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen

Toiminta-ajatus: Organisaatio mahdollistaa hyvän elinympäristön Turussa eläville ja toimiville suunnittele-malla, lupia myöntämällä ja valvomalla kestävän kehityksen tavoitteita edistäen.

Visio: Osaava ja toimintakykyinen organisaatio on omalta osaltaan - kaavoja ja suunnitelmia laati-malla sekä lupia myöntämällä ja valvomalla - toiminut siten, että Turulla on kaavojen jasuunnitelmien puolesta valmius tarjota vetovoimaisia ja kestävän kehityksen mukaisia tur-vallisia ja terveellisiä elinympäristöjä sekä asukkailleen että yrityksilleen.



1.1 Kestävä kaupunkirakenne ja ympäristön laatu


Kaavojen, suunnitelmien ja lupien sisältö – luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, lii-kenteen ja tuotantolaitosten häiriöiden torjuminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteenedistäminen, palvelujen saavutettavuuden turvaaminen, tiiviin ja matalan kaupunkiraken-teen edistäminen – sekä luotettavat tiedot ympäristön tilasta (ilma, vedet, melu).


1. Asukaskysely – tyytyväisyys ympäristön laatuun2. Ilmanlaatu – hyvät ja tyydyttävät päivät/välttävät, huonot ja erittäin huonot3. Hyötyjäteindeksi4. Yrityksiin tehdyt tarkastuskäynnit – käyntien lukumäärä/toiminnan hyväksyttävyys %5. Viherkaava


119


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Tavoite toteutunut Tavoite toteutunut Lisääntyy Tehdään 2 v:nvälein – v. 2004

lisääntynytArviointikriteeri/mittari 2. 280/85 290/75 271/94 288/77

Arviointikriteeri/mittari 3. 56% 57% 70 % Lasketaan ke-väällä 2006

Arviointikriteeri/mittari 4. 147/7 148/5 150/10 197/8

Arviointikriteeri/mittari 5. - - Aloitetaan*) Aloitettu

*) Pyritään resurssoimaan ja aloittamaan koko kaupungin kattavan viherkaavan laadinta.


2.1 Asunto- ja maankäyttöohjelmassa (AMO) ohjelmoitujen kaavojen valmistuminen


Kaupunginvaltuusto päättänyt AMO:ssa kaavoitusohjelman – asumiselle ja elinkeinoillekaavoitettavat k-m2 –määrät, painopiste erityisesti pientalokaavoissa. Turku –strategia jaympäristöstrategia edellyttävät lisäksi keskustan kehittämistä.


1. AMO:n kaavoitusohjelman toteutumisaste 1.000 k-m2/ % -Kerrostalot AK, pientalot AP, josta omakotitalokaavojen AO tuotannon osuus noin 50 %

2. AMO:n kaavoitusohjelman toteutumisaste 1.000 k-m2/% - elinkeinot ja palvelut

3. Kaavojen prosessiaika kuukausina ltk/kv – luonnoskäsittelystä ehdotusvaiheen ltk-käsittelyyn ja Kv:n päätök-seen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. AK 53/108 % AK 70/140 % AK 49/100 % AK 32/65 %

AP 99/83 % AP 46/38 % AP 120/100%*) AP 61/51 %

AO osuus 44 % AO osuus 8,4 % AO osuus 50 % AO osuus 37 %

Arviointikriteeri/mittari 2. 125/625 % 74/370 % 20/100 % 366/1830 %

Arviointikriteeri/mittari 3. 8,9/13,6 9/14 8/14 10/14

*) Mitoitukset perustuvat Turku –strategian visioon – 200.000 asukasta vuonna 2010. Jo vuonna 2002 tehtyä tavoitteidenkaksinkertaistumista ei ole resurssoitu. Tavoitteen 100 %:n toteutuminen edellyttää pelkästään pientalokaavoitukseen pa-neutuvan kahden arkkitehdin ja yhden suunnitteluavustajan lisävakansseja.

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Kokonaiskaavoitustavoite 189.000 k-m2 ylittyi ollen 458.000 k-m2 (243 %).


120

Kerrostalokaavoitustavoite alittui (65 %). Kaavojen kysyntään ja kaavoituksen painopisteisiin vaikuttavat vahvastisuhdanteet. Rakennusliikkeiden kerrostalovaranto on hyvä, koska aiempina vuosina ovat kerrostalokaavoituksentavoitteet ylittyneet. Rakennusalan työvoima on keskittynyt muuhun kuin asuntorakentamiseen. Olevat kaavoitetutreservit eivät siten ole huvenneet. Kuitenkin on kuluneen vuoden aikana varauduttu tulevaisuutta varten valmistele-malla useita suuria kerrostalorakentamisen mahdollistavia kaavoja, jotka ovat tulleet valtuustokäsittelyyn tai tulevatvaltuustokäsittelyyn vuoden 2006 aikana.

Pientalokaavoitustavoite alittui (51 %). Pientalokaavoituksen rakennusoikeustavoite on ollut massiivinen perustuen200.000 asukkaan väestötavoitteeseen. Koska kaupungin maanomistus on pirstaleinen, tavoitteeseen pääsemiseksipitää valmistella monia erillisiä asemakaavoja. Kussakin laadittavassa pientalokaavassa muodostuu kerralla tonttejavain vähän.Edellä olevan johdosta pientalokaavoitus sitoo runsaasti resursseja. Vuoden 2006 talousarviosta päätettäessä onpientalokaavoitukseen osoitettu lisävakansseja. Uusissa strategioissa ja ohjelmoinneissa on palattu realistisempiinyleiskaavan mukaisiin väestötavoitteisiin, joten tilanne on korjaantumassa.

Elinkeinotonttikaavoitustavoite ylittyi (1830 %) lähinnä lentokentän eteläpuolisen asemakaavan johdosta.

Kaavojen käsittelyaikojen ylitys johtuu osittain muutaman jo aiempina vuosina valmistellun kaavan uudelleen val-mistelun johdosta (Mäntymäen suojelukaava, Majamäen kaava, Torin kulma, Tulitikkutehdas, Kaunen kulma). Jotkutkaavat ovat olleet pysähdyksissä kaavoittajasta riippumattomista syistä. Lentokentän eteläpuolisen kaavan valmisteluon vaatinut laajoja selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, koska kaava sisältää myös Pomponrahkan Natura-alueen.


4.1 Henkilöstövoimavarat – osaaminen ja jaksaminen


Henkilöstöohjelma – vakanssitarpeen kartoitus ja vapautuvien vakanssien kartoitus. Kou-lutus, tyky –toiminnan resurssointi ja riskien kartoituksen seurauksena toimenpiteet.


1. Henkilöstöohjelma tehty2. Tyky –ohjelma laadittu ja resurssoitu3. Koulutus resurssoitu4. Kunta 10 –tutkimus


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Ei suunnitelmaa Toteutunut Toteutus ja seuranta toteutunut

Arviointikriteeri/mittari 2. 93,49 €/hlö 111,90 €/hlö 95 € /hlö 113,51 €/hlö

Arviointikriteeri/mittari 3. 328,68 €/hlö 320,83 €/hlö 310 €/hlö 443,31 €/hlö

Arviointikriteeri/mittari 4 Tyytyväisyys li-sääntyy

Lisääntynyt


1. Jätehuoltoneuvonnan järjestäminen ja rahoitus yhtiön kanssa,2. Projekteille (UBC, Agenda, Energia) yhteinen vastuullinen päällikkö toimisto-

päällikön oikeuksin ja velvoittein (johtosääntömuutos)


121


1. Työkyvyn ylläpito – resurssoitu koulutus ja tyky -toiminta


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 63 Ympäristö- ja kaavoi-tuslautakunta

T 5.019.046 4.773.663 0 4.773.663 4.797.447 +23.784

M 9.976.538 10.073.663 0 10.073.663 10.079.680 -6.017N -4.957.492 -5.300.000 0 -5.300.000 -5.282.233 +17.767

Investoinnit2 63 Ympäristö- ja kaavoi-tuslautakunta

M 0 70.500 0 70.500 0 +70.500

T 0 0 0 0 0 0N 0 -70.500 0 -70.500 0 +70.500

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Ympäristö- ja kaavoitustoimen talousarvio toteutui hyvin. Tulot ylittyivät 23.784 €, menot vain 6.017 €. Sitova netto-luku alittui täten 17.767 €.

Kv: Ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle osoitetaan 85.000 euron lisämääräraha vain pientalokaavoituk-seen keskittyvän arkkitehdin ja yhden suunnitteluavustajan palkkaamiseksi.

Kv: Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:

1) Hämeenkadun kevyenliikenteenväylän uudistamisen suunnittelu välillä Uudenmaankatu – Kiinamyl-lynkatu Yliopistonmäki) toteutettava vuoden 2005 aikana.2) Matkakeskuksen suunnittelua jatketaan.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:Hallintojaosto päätti kokouksessaan 1.2.2005 kaavoitusarkkitehdin vakanssin perustamisesta ympäristö- ja kaavoitus-virastoon ja vakanssi on täytetty vakinaistamalla aiemmin ylimääräinen tilapäinen arkkitehti.

1) Hämeenkadun kevyen liikenteen väylä on toteutettu.2) Matkakeskuksen eli Ratapihankadun osayleiskaavaluonnos on laadittu ja hyväksytty kaupunginhallituksessa

13.2.2006. Valmistelu jatkuu lopullisen ehdotuksen laadinnalla.

Tilinpäätös 2005 Rakennuslautakunta_________________________________________________________________________________

122

RAKENNUSLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Rakennustarkastaja Reima Ojala

Toiminta-ajatus: Rakennuslautakunnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän rakennetunympäristön muodostumista suunnitelmien tarkastuksen, neuvonnan ja ohjauksen sekä raken-tamisen ja rakennetun ympäristön valvonnan avulla.

Visio: Lakisääteiset tehtävät hoidetaan tehokkaasti asiantuntevan henkilökunnan avulla. Hyvälläasiakaspalvelulla ja tarkoituksenmukaisella delegoinnilla varmistetaan asioiden kohtuullinenkäsittelyaika.



1.1 Rakentamista koskevien lupahakemusten käsittely


Rakennus- ja toimenpidelupahakemusten käsittely hoidetaan kohtuullisessa ajassa.


1. Keskimääräinen käsittelyaika (vrk). Luvussa huomioidaan 90 % lupahakemuksista.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



123

1.2 Kaavojen noudattamisen, rakentamisen, rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapidon valvonta


Valvontatehtävien suorittaminen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.


1. Rakennusvalvontaviranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset % / joista menestyneitä valitusviranomaistenkäsittelyssä %.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 1,6 % / 20 % 1,7 %/27% 0 % / 0 % 2,7 %/43 %

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Rakennusvalvontaviranomaisen päätöksistä tehtiin enemmän valituksia kuin kahtena edellisenä vuonna. Tehdyt va-litukset menestyivät valitusviranomaisen käsittelyssä paremmin kuin kahtena edellisenä vuonna.


2.1 Hyvä asiakaspalvelu


Jatkuvan asiakaspalautteen seuranta ja huomioonottaminen.


1. Asiakaskysely kolmen vuoden välein.2. Jatkuva palautteen arviointi ja tarpeelliset toimenpiteet.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Ei Ei Kyllä Kyllä

Arviointikriteeri/mittari 2. Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Pienimuotoinen asiakaskysely on toteutettu haastattelututkimuksena opiskelijatyönä. Vuoden 2006 aikana suoritetaankohdennettu asiakaskysely.


4.1 Osaava ja jaksava henkilökunta


Henkilökunta osaa tehtävänsä ja pitää osaamisensa ajan tasalla. Keskinäisellä tehtävienjaolla varmistetaan kaikkien jaksaminen työtehtävissään.


1. Osaamis- ja tarvearvioinnin laatiminen.2. Riskianalyysin laatiminen.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Ei Ei Päivitys Päivitys


124

Arviointikriteeri/mittari 2. Ei Laadittu Päivitys Päivitys


5.1 Toimiva johtamisjärjestelmä


Kehitetään toimiston ja viraston yhteistyötä. Selkeät toimintatavat.


1. Laaditaan toimiston sisäisten prosessien arviointi


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Laadittu Päivitetty Päivitys Päivitys


Vuoden 2005 aikana tehtiin 1383 rakennuslupapäätöstä, joka on 5 % enemmän kuinvuonna 2004 (1319 kpl). Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli 255 683 m2, jokaon 2 % enemmän kuin vuonna 2004 (250 821 m2).Myönnetyt rakennusluvat sisälsivät 1196 asuntoa, joka on 58 % enemmän kuin vuon-na 2004 (755 kpl).Myönnettyjen rakennuslupien kerrosalat 1.1. – 31.12.:2002 197 456 m2, 2003 200 505 m2,2004 250 821 m2, 2005 255 683 m2.Vuonna 2005 valmistuneiden rakennusten kerrosala oli 155 119 m2, joka on 22 %enemmän kuin vuonna 2004 (127 202 m2). Asuntoja valmistui 463 kpl, joka on 2 %enemmän kuin vuonna 2004 (454 kpl).Rakennuslupien käsittelyaika oli 29 vrk, joka alittaa tavoitteen (30 vrk).


Rakennusvalvontatoimiston henkilökunnan hyvällä palvelulla ja tehokkaalla toimin-nalla käsittelyaikatavoite alitettiin, vaikka myönnettyjen lupien määrä oli suurempikuin vuotta aikaisemmin.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 64 Rakennuslautakunta T 0 0 0 0 0 0M 49.647 55.000 21.000 76.000 75.235 +765N -49.647 -55.000 -21.000 -76.000 -75.235 +765

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Rakennuslautakunnan jäsenmäärän ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksiin osallistuvien määrän kasvun vuoksirakennuslautakunnan menot lisääntyivät. Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahan kokouksessaan 24.10.2005 §238. Tilinpäätös ei ylitä muutettua talousarviota.

Kv: Rakennuslautakunta:

Asiakkaalle kerrotaan kaikki lupien edellyttämät korjaustarpeet ensimmäisen käynnin yhteydessä

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:Kaupunginvaltuuston asettamaan tavoitteeseen ei täysin päästy, vaikka toimintaa tehostettiin pyrkimällä parempaanohjaukseen ja palveluun.

Tilinpäätös 2005 Kiinteistölautakunta_________________________________________________________________________________

125

KIINTEISTÖLAUTAKUNTA

Tilivelvollinenviranhaltija: Kiinteistötoimenjohtaja Jouko Turto


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 65 Kiinteistölautakunta T 1.215 1.000 1.000 2.565 +1.565M 24.277.331 25.001.000 25.001.000 24.942.504 +58.496N -24.276.116 -25.000.000 -25.000.000 -24.939.939 +60.061

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Toiminta oli suunnitelmien mukaista. Menosäästöä tuli materiaalien ostoihin, palvelujen ostoihin ja muihin menoihin.

Tilinpäätös 2005 Vesilaitoslautakunta, Turun vesilaitos_________________________________________________________________________________

126

VESILAITOSLAUTAKUNTA, TURUN VESILAITOS

Tilivelvollinenviranhaltija: Irina Nordman, toimitusjohtaja

Toiminta-ajatus: Turun vesilaitos on Turun kaupungin yleinen vesihuoltolaitos. Laitoksen tehtävä on talous-veden laatuvaatimukset ja -tavoitteet täyttävän veden toimittaminen asiakkaille ja asiakkaidenviemäriverkostoon toimittamien jätevesien pois johtaminen ja puhdistaminen ympäristövi-ranomaisen edellyttämällä tavalla. Laitos huolehtii myös hule- ja sadevesien vastaanottami-sesta ja johtamisesta vesistöön. Toimintaa ohjaavat elinkaariajattelu ja kestävä kehitys.

Visio: Vesihuoltoa hoidetaan seudullisena yhteistyönä. Vesilaitoksen organisaatio on taloudellisestija toiminnallisesti tehokas. Laitoksen tuotteet ovat kilpailukykyisiä. Palvelut ja osaaminenedustavat alan huippua. Riittävillä investoinneilla huolehditaan siitä, että verkostojen omai-suusarvo säilyy.



1.1 Kestävä kehitys


Vesilaitoksen tuottamilla vesihuoltopalveluilla on myös yhteiskunnallista merkitystä, jokaei suoraan kohdistu asiakkaaseen. Toimintaa ohjaa kestävä kehitys ja elinkaariajattelu.Ympäristöohjelmalla seurataan kestävän kehityksen toteutumista. Seurannasta julkaistaanvuosittain yhteiskuntavastuuraportti.


1. Jätevesi-indeksi (Saavutetut tulokset verrattuna lupaehtoihin. Seuraava tiukennus lupaehtoihin tulee vuonna2008)

2.

OCP-indeksi (Kertoo purkuvesistön kuormituksen kehityksen, orgaanisen aineen, fosforin ja typen suhteen.Tulokseen vaikuttaa puhdistamon tulos ja jätevesimäärä. Eri tekijöille on annettu haitallisuuskerroin niidenyleisen vaikuttavuuden perusteella vertailuvuosi on 2001 = 100. Vuoden 2003 tulos on erittäin hyvä johtuenpoikkeuksellisen lämpimästä ja kuivasta vuodesta)


127


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 32/32 32/32 33/33 32/33


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 1: Jätevesi-indeksiä ei saavutettu vesistöön johdetun jäteveden typpipitoisuuden osalta yhdellä tarkkailuker-ralla (20.6.2005). Lupaehdon mukaan typpipitoisuuden pitää olla aina < 20 mg/l, kun prosessilämpötila on yli 12 oC.Yksittäisestä ylityksestä huolimatta vuositulos oli kokonaisuutena hyvä, mikä näkyy mittarissa 2. OCP-indeksi ker-too mereen johdetusta jätevesikuormituksesta vuoteen 2001 verrattuna (vuosi 2001 = 100). Ennustettua parempi tulosjohtui erittäin hyvästä typenpoistotuloksesta v. 2005 (poistoteho 74 % vuosikeskiarvona, lupaehtojen tavoite vähin-tään 50 %) ja siitä, että typenpoisto onnistuttiin toteuttamaan ilman muun prosessin häiriintymistä.


2.1 Kilpailukykyiset tuotteet


Veden ja jäteveden hinnalla, liittymismaksuilla sekä erityisesti talousveden laadulla onmerkitystä, kun Turkua verrataan asuinkuntana tai yrityksen sijaintipaikkana muihin kun-tiin. Asiakkaiden kannalta on tärkeää, että palvelu on mahdollisimman keskeytymätöntä.


1. Veden laatuindeksi (prosenttiosuus niistä virallisen valvonnan verkostonäytteidenmittauksista, jotka täyttävätyleiset laatuvaatimukset)

2.Veden ja jäteveden veroton hinta (veden hinta verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin sekä valtakunnan kes-kitasoon, kuluttajahintojen lisäksi vertailussa käytetään VVY:n vertailuhinta tilastoa, jossa on huomioitu myösmuut vesihuollon maksut)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Arviointikriteeri/mittari 2. Turku: 1,07/1,10VertailuhinnatTurku: 3,47 €

Ka: 3,11 €Suuret: 2,95 €

Turku: 1,07/1,15VertailuhinnatTurku: 3,48 €

Ka:3,12 €Suuret: 3,13 €

1,07/1,15Vertailuhinta lä-

hestyy keskimää-räistä

1,07/1,15Vertailuhinnat

Turku: 3,44€Ka:3,30 €

Suuret: 3,27

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 1: Vuoden aikana seitsemässä (7) valvontanäytteessä rautapitoisuus ylitti laatusuosituksen. Ylitykset keskit-tyivät aikaisempien vuosien tapaan kesään, jolloin veden lämpiäminen aiheuttaa verkostossa putkiin keräytyneensakan tai ruosteen irtoamista. Valvontanäytteet otetaan yksittäisten kiinteistöjen hanasta ja kohonneet rautapitoisuu-det voivat johtua myös kiinteistöjen vesikalusteista tai omista putkista. Laskentatapa muuttui vuoden 2004 alusta,minkä vuoksi tulos näyttää heikommalta kuin ennen.Mittari 2: Vaikka tavoite on toteutunut, on mittaria syytä avata. Taulukossa on esitetty Turun vesilaitoksen arvon-lisäverottomat käyttömaksut eli kuluttajahinnat sekä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen laskemat vertailuhinnat1.2.2005 esimerkki- omakotikiinteistölle. Vertailuhinnassa on otettu huomioon mahdolliset perusmaksut sekä liitty-mismaksut. Turun ero muihin suuriin kaupunkeihin ja valtakunnan keskiarvotasoon verrattuna on tasoittunut. Esi-merkkikerrostalon osalta erot ovat samansuuruisia.Turun käyttömaksut ovat suurten vesilaitosten (suuret tarkoittaa 15 eniten vettä myynyttä laitosta) keskiarvoa 10 ckorkeammat. Keskiarvoa laskee kuitenkin huomattavasti Helsingin alhaiset käyttömaksut. Käyttömaksuista jäteve-denkäyttömaksu on 17 c keskimääräistä valtakunnantasoa alhaisempi ja puhdasvesimaksu 28 c keskimääräistä korke-ampi.


128

TALOUS

3.1 Taloudellinen kannattavuus


Vesilaitoksen toiminnan tulee olla taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokasta. Vesihuolto-lain mukaan vesilaitostoiminnan tulee myös olla taloudellisesti kannattavaa. Vesilaitoksenon kyettävä vesimaksuilla kattamaan tarpeelliset investoinnit.


1. Liikeylijäämä %


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


26,4


4.1 Terve ja oppimiskykyinen henkilöstö


Organisaatiolta edellytetään sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Muutoksia ovat jo aihe-uttaneet seudullisten yhtiöiden perustaminen, vesihuoltolaki, kansainvälistyminen sekäasiakkaiden tarpeet. Motivoitunut, ammattitaitoinen ja oikeudenmukaisesti palkittu henki-löstö arvostaa työnantajaansa ja antaa asiakkaille parasta palvelua. Vesilaitoksella on Turunhenkilöstöstrategian mukainen henkilöstöohjelma, johon sisältyy käytännön toimenpiteitä.Henkilöstöohjelman sisältö tarkistetaan vuosittain ja sen tuloksellisuutta seurataan henki-löstötilastolla/henkilöstötilinpäätöksellä.


1. Vesilaitoksen sairauspoissaolot ovat kaupungin keskimääräisiä sairauspoissaoloja vähäisempiä.

2. Henkilöstön kehittämiseen käytetty työaika (sisältää sisäisen ja ulkoisen koulutuksen) henkilöstömäärään suh-teutettuna.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 2,5 (Turku 4,3) 3,1(Turku 4,2) 2,5 2,7

Arviointikriteeri/mittari 2 1,2 % 1,0 % 2 % 0,7%

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Mittari 1: Vesilaitoksen sairauspoissaolot ovat olleet kaupungin keskitasoa selvästi alhaisemmat. Vuoden 2005 tulosoli edellisvuotta parempi, muttei aivan tavoitteen mukainen. Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtui edellisvuosientapaan pitkäaikaisista sairauksista sekä vapaa-ajan vakavista tapaturmista, joihin vesilaitos ei omalla toiminnallaanpysty vaikuttamaan. Työtapaturmissa on ollut laskeva trendi.Mittari 2: Kehittämiseen käytetty työaika on laskettu koulutuspäivistä, jotka eivät sisällä mm. johtamisen kehittämi-seen käytettyä aikaa, kehityskeskusteluaikaa tai työpalavereita, joissa myös kehitetään työtä, työtapoja ja työyhteisöä.Osa suunnitelluista koulutuksista jäi toteutumatta, koska ulkopuolisen järjestämä koulutus peruuntui vähäisen osal-listujamäärän vuoksi. Osa sen vuoksi, että tavoitearvon asettamisessa oli oletettu vuoden aikana saatavan päätösvesihuoltoammattilaisten pätevyyden osoittavasta näyttötutkinnosta ja tarvittavasta koulutuksesta, jolloin henkilö-kunnalle olisi järjestetty em. vaatimusten perusteella täydennyskoulutusta. Erilaiseen täydennys- ja ammattitaitoaylläpitävään koulutukseen osallistui n. 60 % vesilaitoksen henkilökunnasta.


129

PROSESSIT JA RAKENTEET5.1 Toimintolaskennan kehittäminen


Vesilaitos on seurannut tuloksellisuutta liiketalousmittareilla. Nämä näyttävät kehityksensuunnan, mutta eivät anna riittävää kuvaa kustannustehokkuudesta. Vesilaitos kehittäätoimintolaskentoa kustannustehokkuuden seurannan työvälineeksi. Toimintolaskennantehokas ja rutiininomainen käyttö edellyttää nykyistä kehittyneempää taloushallinnon jär-jestelmää.


1. Toimintolaskentaprojektin kehittyminen ja kustannustietoisuus.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Toimintolaskenta-prosessi aloitettiin

kartoituksella

Asiakasprosesseilleon tehty kustan-

nuslaskenta. Pal-veluhintoja ei ole

korotettu täysimää-räisesti vastaamaan

kustannuslaskennantuloksia. Projektiaon jatkettu talou-

dellisesti merkittä-vimpiin prosessei-

hin.

Toimintolaskentaosa vesilaitoksen

normaalia toimintaa

Toimintolas-kenta kattaa

vesilaitoksenasiakasprosessit

ja merkittävätsisäiset proses-sit. Laskennan

avulla määrite-tään palvelujen

hinnat sekäkehitetään omaatuotantoa tehok-

kaammaksi

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Nykyiset taloushallinnon työkalut eivät mahdollista toimintolaskennan käyttöönottamista osaksi normaalia rutiini-toimintaa. Laskenta on tehty kertaluontoisesti ja manuaalisesti hyödyntäen normaaleja toimisto-ohjelmistoja. Tällätavalla on saatu selville kehittämistarpeet ja luotu pohja rutiininomaiselle laskennalle, kun riittävät työkalut ovatkäytössä. Laskentaa on hyödynnetty palveluhintojen määrityksessä.


Jätevedenpuhdistamon toimintaa on tehostettava viranomaispäätöksen mukaisesti.Turun vesilaitoksen aiesopimus Raision-Naantalin vesilaitoksen kanssa raukesi vuo-den 2004 lopussa.Budjetin laatimisen yhteydessä vireillä olleita kaupungin sisäisiä keskittämishankkeita(siivoustoimi, vesijohtoverkoston uudisrakentaminen) ei ole otettu huomioon budjetis-sa. Näiden toteutuminen on vähentänyt vesilaitoksen henkilökuluja, mutta lisännytsisäisten palvelujen ostoa.


Vesilaitoksen tuottavuutta on seurattu liiketalousmittareilla. Kaikkien mittareidenmukaan tuottavuus on parantunut vuodesta 1998 lähtien. Poikkeuksena on kuitenkinvuosi 2001, jolloin kompostointilaitoksen kertapoisto laski liikeylijäämäprosentinalhaiseksi. Henkilöstömäärä on vähentynyt suunnitelmien mukaisesti.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 70 Vesilaitoslautakunta,Turun Vesilaitos

T 30.695.811 31.093.060 0 31.093.060 30.779.605 -313.455

M 15.195.799 15.843.060 0 15.843.060 15.193.501 +649.559Netto = liikeylijäämä/-alijäämä+ poistot

N +15.500.012 +15.250.000 0 +15.250.000 +15.586.104 +336.104

Investoinnit2 70 Vesilaitoslautakunta,Turun Vesilaitos

M 8.486.905 11.460.000 0 11.460.000 10.866.537 +593.463

T 343.795 0 0 0 10.330 +10.330N -8.143.110 -11.460.000 0 -11.460.000 -10.856.207 +603.793


130

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Vähentyneen vedenkulutuksen vuoksi tulot jäivät budjetoitua pienemmäksi. Menoja pystyttiin kuitenkin karsimaan jatoimintaa sopeuttamaan siten, että liikeylijäämä muodostui budjetoitua paremmaksi. Investoinnit eivät toteutuneettäysin suunnitellun mukaisesti. Investointiohjelman toteutumista käsitellään tarkemmin tilinpäätöksen yhteydessä.

Kv: Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on 15.250.000€.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:Saavutettu tulos on parempi kuin sitovaksi asetettu netto-ohjeluku.

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta,Liikennelaitos

_________________________________________________________________________________

131

TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA, LIIKENNELAITOS

Tilivelvollinenviranhaltija: Liikennelaitoksen johtaja Heikki Lepistö

Toiminta-ajatus: Hoitaa osuutensa Turun joukkoliikenteestä niin, että tilaaja, matkustajat, henkilöstö ja omis-taja ovat toimintaan tyytyväisiä.

Visio: Liikennelaitoksen talous on tasapainossa ja palvelu on kilpailukykyistä muihin tuottajiinverrattuna.


TALOUS



Liikennelaitoksen tulos on ollut alijäämäinen mutta käänne kehityksessä tapahtuu vuonna2006. Tulos tulee saada kääntymään positiiviseksi niin, että myös kaluston uusimista voi-daan rahoittaa. Tuottotavoitetta liikennelaitokselle ei ole asetettu. Edellisten vuosien jauudet alijäämät tulee saada konserniavustuksena viimeistään vuonna 2007.


1. Liikeylijäämä + poistot ; - 40 300 €2. Vaikutus maksuvalmiuteen ; - 597 300 €3. Käyttöomaisuusinvestoinnit ; 0 €


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. - 266 147 -268 728 - 40 300 -57 490

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta,Liikennelaitos

_________________________________________________________________________________

132

Arviointikriteeri/mittari 2. - 650 157 -653 056 - 597 300 -516 528

Arviointikriteeri/mittari 3. 0 750 943 0 0

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Arviointikriteeri 1 ei toteutunut, koska vuoden 2004 lopussa käytettynä hankitun bussikaluston sekä rahastuslaite-hankinnan toimitusviivästymisestä johtuneet vanhojen laitteiden korjauskulut ylittivät merkittävästi budjetoidut kor-jauskulut.Arviointikriteerin 2 poikkeama johtuu pääasiassa valtuuston Liikennelaitoksen poistojärjestelmän muutosta koskevanpäätöksen vaikutuksesta poistoja pienenentävästi sekä kalustohankinta leasingrahoituksella.Mittari ”liikeylijäämä + poistot” on parantunut merkittävästi vuodesta 2004, mutta aivan talousarvion sitovaan ta-voite-euromäärään ei päästy.

Toimielimen toiminta-ympäristömuutoksetSuunnitelmakaudella:

Käyttöomaisuuden määrä sopeutettu tuotantoa vastaavaksi.

Lyhyt hallintokunnankuvaus tuottavuudenParantamistoimenpiteistä:

Toimihenkilöiden ja aputoiminnoissa työskennelleen henkilökunnan osalta henkilös-tömäärä sopeutettu tuotantoa vastaavaksi.Kuljettajien ajosarjojen kehitystyötä, periodisuunnittelua ja työn ohjausta kehitetäänjatkuvan parantamisen periaatteella.Koulutuksessa, työterveyshuollossa ja tyky-toiminnassa on painokkaasti kiinnitettyhuomiota henkilökunnan runsaasta sairastelusta aiheutuvien kustannusten pienentä-mismahdollisuuksiin.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 73 Teknisten palveluidenlautakunta, Liikennelaitos

T 4.496.537 4.068.500 0 4.068.500 4.276.560 +208.060


N -268.728 -40.300 0 -40.300 -57 490 -17.190

Investoinnit2 73 Teknisten palveluidenlautakunta, Liikennelaitos

M 750.943 0 0 0 0 0

T 91.118 0 0 0 39.400 +39.400N -659.825 0 0 0 +39.400 +39.400

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Tulojen kasvu aiheutui sopimuksen mukaisesta myyntihintojen inflaatiokorjauksesta ja vuokratulojen sekä liiketoimin-nan muiden tuottojen kasvusta.Menojen kasvu johtui lähinnä bussien ja vanhojen rahastuslaitteiden korjauskulujen kasvusta, polttoaineiden hinnannoususta sekä budjetoimattomien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten aiheuttamista kuluista.Nettoluvun poikkeama budjetoidusta aiheutui lähinnä käytettynä hankittujen bussien ja rahastuslaitehankinnan toimi-tusviivästyksestä johtuvasta vanhojen laitteiden suurista korjauskuluistaInvestointiosan poikkeama perustuu vanhan kaluston myynnistä saatuun ennakoimattomaan tuloon.

Kv: Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on - 40.300 €.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:Pääasiassa kaluston ennakoitua suuremmista korjausmenoista johtuen sitovasta tavoite-euromäärästä jäätiin hieman,mutta tulosparannus edelliseen vuoteen verraten oli merkittävä.

Tilinpäätös 2005 Satamalautakunta, Turun satama_________________________________________________________________________________

133

SATAMALAUTAKUNTAKUNTA, TURUN SATAMA

Tilivelvollinenviranhaltija: Christian Ramberg

Toiminta-ajatus: Turun Satama on valtakunnallisesti merkittävä liikenteellinen ja logistinen keskus, joka asia-kaslähtöisellä toiminnallaan tukee voimakkaasti elinkeinoelämän kehittymistä ja tätä kauttatyöllisyyttä. Turun Satama toimii tehokkaasti itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena keskit-tyen matkustaja- ja suuryksikköliikenteeseen ja kehittäen tuotoillaan satamaa siten, että ul-komaankaupan ja –liikenteen harjoittajille turvataan kilpailukykyiset toimintaedellytykset.Toiminnassaan Turun Satama tukeutuu osaavaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön sekä Turku-strategian painottamiin liikenteellisiin ja elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin.

Visio: Turun Sataman visio on olla Suomen johtava matkustaja- ja suuryksikköliikenteen satamaSuomen ja Skandinavian välisessä liikenteessä sekä olla merkittävä jakelukeskus Keski-Euroopan kuljetusverkostossa, jonka jakelualueena on koko Skandinavia, Keski-Eurooppa,Baltia ja Venäjä. Satama on resursseiltaan niin vahva, että se kykenee vastaamaan elinkei-noelämän muuttuviin tarpeisiin kaikkien kuljetusmuotojen osalta.



1.1 Työllistämisvaikutukset


Satamasidonnaisten toimintojen työllistämisvaikutukset


1. Työllistämisvaikutukset / Tilastokeskus, MKK


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. >6400 >6400 >6200 >6200


134


2.1 Palvelukyky, tehokkuus, ym.


Tehokkuus, täsmällisyys, virheettömyys, oikea hinnoittelu, palvelukyky, joustavuus


1. Sataman oma laaja asiakaskyselyMittari: keskiarvoluku

2. Taloustutkimus Oy:n satama-alan asiakastyytyväisyystutkimusMittari: satamien keskiarvoluku


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 8,15 7,9 >8,15 8,00

Arviointikriteeri/mittari 2. Ei suoritettu Ka+0,24 >ka+0,2 Ei suoritettu

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Joidenkin toimintojen osalta esitettiin aiempaa alempia arvosanoja, ja koska vastaajien määrä oli tavanomaista vähäi-sempi, yksittäinenkin mielipide vaikuttaa jo merkittävästi. Vaikkakaan emme saaneet sanallista kritiikkiä, olemmepyrkineet parantamaan ko. toimintojen laatua.

TALOUS

3.1 KäyttökateTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Käyttökate


1. Käyttökate %


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 46,2% 51,1% >50% 48,6%

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Suomessa oli alkukesällä 2005 pitkään jatkunut metsäteollisuuden työtaistelu, josta seurauksena volyymikehitys olilähes kaikissa Suomen satamissa merkittävänkin laskuvoittoinen. Turun Satama pystyi kuitenkin säilyttämään ase-mansa lähes ennallaan, mutta käyttökatetavoitetta ei kuitenkaan saavutettu em. syystä johtuen.


Yleinen taloudellinen kehitys maailmalla on kääntynyt selvään nousuun muualla paitsiEuroopassa, mutta yleisen kehityksen odotetaan vaikuttavan myönteisesti myös EU-alueen talouskehitykseen v.2005 ja se heijastuu myös Suomen ulkomaankaupan vo-lyymikehitykseen.Alkoholijuomien verotuksen alentumisen vaikutuksia matkustajaliikenteeseen on vieläliian varhaista arvioida.Puolan ja Baltian maiden liittyminen EU:iin tulee kasvattamaan Suomen ja em. mai-den välistä tavaraliikennettä.Saksan tietullimaksujärjestelmän käyttöönotto siirtyy vuoteen 2005, joten sen vaiku-tukset kuljetusmuotojen ja reittien valintaan voidaan todeta vasta myöhemmin.Uudet turvallisuusjärjestelmät tulleet jo osittain käyttöön, ISPS 1.7.2004, Euroopasta


135

Yhdysvaltoihin ja päinvastoin suuntautuvan konttiliikenteen osalta neuvottelut järjes-telmästä ovat vielä kesken.


Toimintojen yleinen tehostuminen prosessiorganisaation käyttöönoton myötä.Hinnoitteluperusteiden ja toimintojen kustannusten selvittäminen toimintolaskennanavulla luo edelleen perusteita toimintojen rationalisoinnille.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 74 Satamalautakunta, Tu-run Satama

T 23.879.212 25.554.000 0 25.554.000 23.391.762 -2.162.238


N +11.926.483 +13.500.143 0 +13.500.143 +11.149.683 -2.350.460

Investoinnit2 74 Satamalautakunta, Tu-run Satama

M 5.294.797 4.074.000 0 4.074.000 4.544.935 -470.935

T 1.870 0 0 0 4.000 +4.000N -5.292.927 -4.074.000 0 -4.074.000 -4.540.935 -466.935

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Vuoden 2005 aikana liikenteen kasvu pysähtyi lähes kaikissa Suomen satamissa. Alkukesällä pitkään jatkuneen met-säteollisuuden työtaistelun seurauksena lähes kaikissa Suomen satamissa kehitys oli merkittävänkin laskuvoittoinen.Turun Satama pystyi kuitenkin säilyttämään asemansa lähes ennallaan. Muutokset markkinoilla aiheuttivat poik-keaman, mutta poikkeaman suuruus johtuu myös siitä, että vuoden 2005 tavoitteet oli asetettu erikoisen ylös. Edelli-seen vuoteen verrattuna tulos oli tyydyttävä.

Kv: Vuonna 2005 kaupungille maksettava peruspääoman korko on 4.813.355 €.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:Peruspääoman korko on maksettu aikataulun mukaisesti.

Tilinpäätös 2005 Kiinteistölautakunta, Kiinteistölaitos__________________________________________________________________________________

136

KIINTEISTÖLAUTAKUNTA, KIINTEISTÖLAITOS

Tilivelvollinenviranhaltija: Kiinteistötoimenjohtaja Jouko Turto

Toiminta-ajatus: Kiinteistölaitoksen tehtävänä on hyvän toimintaympäristön, toimivan yhdyskuntatekniikansekä muiden toimialansa palveluiden varmistaminen kaupunkilaisille ja elinkeinoelämällesekä omistajahallintaansa kuuluvasta kaupungin omaisuudesta huolehtiminen.

Visio: Kiinteistölaitos huolehtii omalta osaltaan siitä, että tontteja on riittävästi saatavilla elinkeino-politiikan ja asumisen eri tarpeisiin. Nopeutunut tonttituotantoprosessi tuottaa luovutettavattontit strategisten tarpeiden mukaisesti. Kiinteistölaitos korostaa alueiden liikeideallistasuunnittelua.Uudet alueet rakennetaan kerralla valmiiksi. Julkisen infrastruktuurin kuntovaje on saatupysähtymään. Laitos hyödyntää tilaaja-tuottaja mallin mahdollisuudet toiminnan tehokkuu-den varmistamisessa.Sekä yritysten että kuntalaisten asiakaspalvelu toimii laadukkaasti. Asiakkaat hyödyntävätKiinteistölaitoksen sähköisiä palveluita. Paikkatietopalvelut kattavat Turun seudun ja opas-kartta alueen Salosta Mynämäelle.



1.1 Rakentamisedellytysten luominen


Erityyppisiä toiminta- ja asuinympäristöjä sekä sijoittumispaikkoja ja asumismuotoja tar-joamalla mahdollisimman moni eri elinkeinoalan toimija ja uusi asukas sijoittuisi Turkuunja jatkossakin olisi Turulle lisäresurssi. Tonttituotantoprosessin optimointi, alueiden liike-toiminnallinen ideointi osana markkinoinnin tehostamista ja yhteistyö elinkeinoelämänkanssa.


137


1. Elinkeinoelämän uudistuotantoon luovutetun rakennusoikeuden määrä (1000 k-m2)2. Asuinkerrostalojen uudistuotantoon luovutetun rakennusoikeuden määrä (1000 k-m2)3. Asuinpientalojen uudistuotantoon luovutetun rakennusoikeuden määrä (1000 k-m2)

4. Omakotitalojen uudistuotantoon luovutetun rakennusoikeuden määrä (1000 k-m2


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



Arviointikriteeri/mittari 3. 0,5 10 20 18


1.2 Julkisten rakenteiden kuntovajeen hallinta


Julkisten rakenteiden kunnossa- ja puhtaanapitoon sekä korvausinvestointeihin – kuntova-jeen hallintaan - varataan riittävät resurssit. Asukkaat, yritykset ja kansalaiset asettavatentistä suuremmat vaatimukset asuin- ja toimintaympäristön laadulle, kunnolle, viihtyisyy-delle ja turvallisuudelle. Tutkimusten mukaan ympäristön kunnolla ja siisteydellä on erit-täin suuri merkitys koettuun viihtyisyyteen ja turvallisuuteen ja sitä kautta alueen vetovoi-maan.


1. Ylläpitokustannukset € (puhtaana- ja kunnossapito) 1000 katualue-m2 kohti (ilman katuviheralueita)2. Ylläpitokustannukset € (puhtaana- ja kunnossapito) 1000 viheralue-m2 kohti (sis. katuviheralueet)3. Korvausinvestoinnit / poistot


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1.Laskutapa muutettu

1.8651.789

1.9892.040 1.952

1922

Arviointikriteeri/mittari 2.Laskutapa muutettu

250255

273272 258

268


0,33

1.3 Ydinkeskustan kehittäminen


Ydinkeskustan kehittämisessä suunnitelmakauden tärkeimpinä investointikohteina tulevatolemaan kauppatorin ja matkakeskuksen kehitysprojektit.


1. Kauppatorin kehitysprojekti2. Matkakeskuksen kehitysprojekti


138


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1 Yleissuunnitelmavalmistui kesäkuus-sa. Yleissuunnitel-man hyväksyntäkaupunginhallituk-sessa. Ennen toteu-tusta suoritettavayksityiskohtainensuunnittelu.

Yksityiskohtainensuunnittelu, 1.vaiheen toteutus

Tutkitaan maan-alaisen pysä-köinnin mah-dollisuutta.Kaupunginhal-litus teki pää-töksen14.11.2005kauppatorinyleissuunnitel-masta.

Arviointikriteeri/mittari 2 Hankkeen esiselvi-tys valmistui. Lii-kenne- ja viestintä-ministeriö nimesivaltion ja kaupun-gin välisen työryh-män valmistele-maan jatkosuunnit-telua sekä sopimus-ja projektimallin-nusta. Työryhmäntoiminta-aikaa onvuoden 2005 lop-puun.

-LVM:n työ-ryhmä sai työn-sä päätökseen.-RHK:n selvitysTurun ratapihanmuutostöistävalmistui.- Turun mat-kustajahaastat-telututkimus jaloppuraportti8.12.2005- Liikenteellinenyleisselvityslinja-autoasemanympäristöstätehty.- Osayleiskaa-valuonnos30.12.2005

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:1.1.2 Osa vuonna 2005 päätetyistä kaupoista siirtyi Kiinteistölaitoksesta riippumattomista syistä vuoden 2006 puo-lelle.1.1.3 Tarjonta ei pystynyt tyydyttämään kysyntää.1.2.2 Tuottajien palkkakustannusten kasvu ja tilaustöiden vähentyminen.1.3.1 Kaupunginhallitus teki päätöksen kauppatorin yleissuunnitelmasta 14.11.2005, eikä yksityiskohtainen suunnit-telu ole voinut käynnistyä.


2.1 Virikkeellisen toimintaympäristön tarjoaminen


Kiinteistölaitos on yhdessä Efektian kanssa suorittanut joka toinen vuosi asukaskyselyn.Näin on saatu asukkaiden palaute (tyytyväisyysindeksi) asuinalueiden toimivuudesta javiihtyisyydestä, jota tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa alueiden parannustoimenpi-teitä suunnitelmakaudella.


1. Puhtaanapito2. Puistojen hoito3. Päällysteiden kunto4. Katuvalaistus


139


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 3.54




TALOUS

3.1 Kiinteistölaitoksen investointikyvyn turvaaminen


Kestävän tulopohjan varmistaminen pitkäjänteisesti siten, että tarvittavat julkisen infra-struktuurin investoinnit, lainanhoito sekä peruspääoman korko pystytään rahoittamaan.


1. Liikeylijäämä 1000 €


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 16.254 12.609 9.493Kv: 11.493

14.496


Markkinavaihtelut voivat olla huomattavat, kilpailu on erittäin kovaa ja toimintakenttäglobalisoituu, edunvalvontaan ja markkinointiin pitää panostaa edelleen.


Jatketaan toiminnan kehittämistä toimintaympäristöjä luotaessa asumiseen ja elinkei-noelämälle. Jatketaan julkisen infrastruktuuriomaisuuden haltuunottoa, sen kunnonkartoittamista sekä pysäyttämään kuntovajeen kasvu. Jatketaan tilaaja-tuottaja-mallinviemistä eteenpäin ja siten toiminnan tehostamista.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 75 Kiinteistölautakunta,Kiinteistölaitos

T 55.689.223 56.132.912 0 56.132.912 57.849.368 +1.716.456

M 32.263.771 33.630.885 0 33.630.885 32.363.944 +1.266.941Netto = liikeylijäämä/-alijäämä+ poistot

N +23.425.451 +22.502.027 0 +22.502.027 +25.485.424 +2.983.397

Investoinnit2 75 Kiinteistölautakunta,Kiinteistölaitos

M 15.557.941 17.723.497 0 17.723.497 21.126.171 -3.402.674

T 11.783.495 8.837.059 0 8.837.059 9.460.349 +623.290N -3.774.446 -8.886.438 0 -8.886.438 -11.665.822 -2.779.384


140

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Kiinteistölaitoksen taloudellinen tulos muodostui erinomaiseksi. Kulut saatiin pysymään kurissa ja toisaalta ulkoistentulojen osalta saavutettiin odotettua parempi kasvu. Aivan loppuvuodesta toteutui myös merkittävä määrä kiinteistö-kauppoja. Toiminnallisesti tulos muodostui keskeisimpien mittareiden osalta hyväksi/tyydyttäväksi.

Kv: Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on 22.502.027€.

Kv: Kiinteistölautakunta, kiinteistölaitos:

Hämeenkadun kevyenliikenteenväylän uudistaminen. Suunnittelu ja toteutus välillä Uu-denmaankatu – Kiinamyllynkatu (yliopistonmäki) tehtävä vuoden 2005 aikana.


Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 oli 22.502.027 €. Toteutu-ma vuonna 2005 oli 25.485.423,95 €.

Hämeenkadun kevyenliikenteenväylän uudistaminen on toteutunut vuoden 2005 aikana.

Tilinpäätös 2005 Kiinteistölautakunta, Tilalaitos__________________________________________________________________________________

141

KIINTEISTÖLAUTAKUNTA, TILALAITOS

Tilivelvollinenviranhaltija: Tilalaitoksen johtaja Martti Kuitunen

Toiminta-ajatus: Tilalaitos huolehtii Turun kaupungin toimitilakäyttäjien tyytyväisyydestä ja toimitilavaralli-suuden suunnitelmallisesta kehittämisestä ja hoidosta.

Visio: - Tilalaitos on Turun kaupungin hallintokuntien luottamusta nauttiva toimitilapalvelujentarjoaja, joka varmistaa ydintoimintojen edellytykset toimia asianmukaisissa tiloissa palvelu-kykyisesti.- Kehittämällä organisaatiotaan ja toimintamallejaan Tilalaitos pysyy alansa huipulla.- Tilalaitos huolehtii toimitilojen arvosta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti



1.1 Kestävä kehitys


Hallinnassa olevia rakennuksia hoidetaan ja korjataan siten, että niissä päästään energian-kulutuksen alenemiseen KTM:n kanssa solmitun energiansäästösopimuksen mukaisesti.


1. Lämmönkulutus (kWh/m3) / Tilalaitoksen omien rakennusten ominaislämmönkulutus, josta 70 % on normali-soitu.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:


142

Asetettu tavoite oli liian tiukka kasvaneisiin sisäilmavaatimuksiin nähden, joiden vuoksi ilmanvaihtolaitteistoja jailmanvaihtolaitteistojen käyntiaikoja on jouduttu lisäämään.


2.1 Asiakaspalvelun laadun parantaminen


Tuotteita ja palveluita kehitetään vastaamaan paremmin asiakkaiden odotuksia. Palautettakerätään päivittäisessä kanssakäymisessä sekä suoritettavilla asiakastyytyväisyyskyselyillä.Asiakastyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi


1. Asiakastyytyväisyys / asiakastyytyväisyyttä mitataan kyselyllä, jossa käytetään asteikkoa 1 (heikko) – 5 (kii-tettävä)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 3,43 3,50 3,59

TALOUS

3.1 Toiminnan kannattavuus


Tilalaitos pyrkii saavuttamaan kaupunginvaltuuston vahvistamat tulostavoitteet. Tavoittei-den saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista toimintatapaa, jossa otetaan huomioon lii-ketaloudelliset realiteetit. Kv: Ns. Ohjeluvun sisältöä on muutettu v. 2005 eteenpäin siten,ettei siihen enää sisällytetä rakennusten myyntivoittoja.


1. Ohjeluku (1.000 €) / liikeylijäämä + poistot


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 36.579 37.083 33.305Kv: 35.070

36.754

3.2 Omaisuuden arvon hallinta


Tilalaitos haluaa tarjota asiakkailleen asianmukaiset ja toimivat tilat sekä pitää Turun kau-pungin omistuksessa olevat tilat hyvässä kunnossa. Tämä edellyttää, että rakennuskannankorjausvelkaa pienennetään suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä.


1. Korjausvelka (%) / korjausvelka prosentteina jälleenhankinta-arvosta.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



4.1 Työyhteisön toimivuus


Toimiva työyhteisö, jossa motivoitunut, ammattitaitoinen ja terve henkilökunta käyttäätietojaan ja taitojaan kaupungin parhaaksi.


143


1. Työyhteisöindeksi/ indeksin asteikko on 20-100 ja se lasketaan henkilöstökyselystä


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. - 72,6 66-71 74,9


5.1 Tilojen tehokas käyttö


Tilalaitoksen hallinnassa olevat tilat halutaan pitää tehokkaassa käytössä. Mikäli tilojavapautuu kaupungin omasta käytöstä, niitä pyritään vuokraamaan ulos tai myymään poiskaupungin omistuksesta


1. Tilojen käyttöaste (%) / käytössä olevien tilojen prosentuaalinen osuus kokonaistoimitilakannasta.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 99,45 99,57 98,0-99,0 99,85


Aluepelastuslaitoksen muissa kunnissa sijaitsevista toimipisteistä ryhdytään maksa-maan vuokraa ( n 3,2 milj.€) ja aluepelastuslaitos maksaa vastaavasti ko. tiloista si-säistä vuokraa Tilalaitokselle.


- Toiminnan kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden ja tuottajayksiköiden kanssa.- Uusien rahoitusratkaisumallien käyttöönotto investointihankkeissa (mm. yksityis-

rahoitusmalli)


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 77 Kiinteistölautakunta,Tilalaitos

T 87.010.473 89.215.000 0 89.215.000 89.874.464 +659.464

M 49.927.843 54.145.000 0 54.145.000 53.120.749 +1.024.251Netto = liikeylijäämä/-alijäämä+ poistot

N +37.082.629 +35.070.000 0 +35.070.000 +36.753.715 +1.683.715

Investoinnit2 77 Kiinteistölautakunta,Tilalaitos

M 46.913.283 64.511.000 3.660.000 68.171.000 64.163.516 +4.007.484

T 12.754.526 5.350.300 5.350.300 2.488.425 -2.861.875N -34.158.757 -59.160.700 -3.660.000 -62.820.700 -61.675.091 +1.145.609

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Tilalaitoksen toiminta sujui suunnitelmien mukaisesti. Rakennusten myyntitavoitetta ei kuitenkaan saavutettu.

Kv: Tilalaitoksen tulostavoitteen saavuttaminen vaatii kiinteistölautakunnan esittämän myyntikohdelistanhyväksymistä Jokikatu 2 - 6, Kristiinankatu 1 ja Linnankatu 61 myyntien osalta siten, että myynnit toteu-


144

tetaan erillisestä valmistelusta vuoden 2005 aikana. Mahdollinen myyntikohteiden karsinta tulostavoitettaalentamatta johtaa tinkimiseen ohjelmoidusta kunnossapidosta.

Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on 35.070.000€.

Kv: Tilalaitos sisällyttää nimikkeen ”Pinellan peruskorjaus” investointiohjel-mansa momentille ”muut peruskorjaukset (kh)” siten, että korjaustyöt voidaan aloittaa vuo-den 2005 aikana ja ”Pinellan peruskorjaus” lisätään kustannusarvion tarkennuttua nimikkee-nä tilalaitoksen peruskorjausohjelmaan vuoden 2006 talousarviokäsittelynyhteydessä.

Kiinteistölautakunta, tilalaitosTa 2005 Ts 2006

(1.000 €)Ts 2007(1.000 €)

KV: Kupittaan pesäpallo stadionin sosiaa-litilat 20.000 150 200


Myyntikohteet:Yhdenkään nimetyn ison kohteen myynti ei toteutunut budjetoidulla tavalla. Kuhunkin em. hankkeeseen liittyy Tila-laitoksesta riippumattomia tekijöitä, jotka ovat hidastaneet kohteiden myyntitoimenpiteitä. Saamatta jääneitä myynti-tuloja kompensoitiin osittain Lemminkäisenkadulla sijaitsevan ns. Tunturi-kiinteistön osto-oikeuden myynnillä.

Sitova tavoite-euromäärä:Tilalaitos saavutti sitovan tavoite-euromäärän.

Pinella:Hankesuunnitelma valmistui ja se lähetettiin lausuntokierrokselle. Keskushallinto palautti hankesuunnitelman, koskakaupunginvaltuusto hyväksyi v. 2006 talousarvion yhteydessä tekstin: ”Pinellan tarkennettujen korjausvaihtoehtojenläpikäynti kustannusarvioineen (kh)”.

Kupittaan pesäpallostadion:Valmisteltiin valtionosuushakemuksen asiakirjoja ja valtionosuutta haettiin.

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos

145

TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA, JÄTELAITOS

Tilivelvollinenviranhaltija: Teknisten palveluiden johtaja

Toiminta-ajatus: Jätelaitos vastaa Turun jätteenpolttolaitoksen toiminnasta ja myy polttopalveluja Turun Seu-dun Jätehuolto Oy:lle sekä kaukolämpöä Turku Energialle.

Visio: Polttolaitokselle haetaan uutta ympäristölupaa vuoden 2008 loppuun saakka. Siihen mennes-sä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kilpailuttama toimija ottaa hoitaakseen seudun jätteidenhyödyntämisen.


TALOUS



Jätteen poltosta ja lämpöenergian myynnistä tulee saada sellainen hinta, että sekä laitok-sen käyttökulut että pääomakulut katetaan. Laitoksen leasingkalusto lunastetaan v. 2005.


1. Käyttötalousarvion toteutuminen ( liikeylijäämä + poistot ) ; €

2. Leasingvastuiden kattaminen ; Taseessa omaa vapaata pääomaa prosenttia leasingkaluston loppulunastushin-nasta


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. + 919.146 +456.911 + 113.000 + 230.239

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta, Jätelaitos

146

Arviointikriteeri/mittari 2. 96,7 % 103,5 %* 100 % Yli 100 %Lunastus suori-

tettu.* tilinpäätöksessä 2004 väärä prosentti


Uusi jätteenpolttodirektiivi astuu voimaan 28.12.2005. Laitokselle haetaan uusi ympä-ristölupa vuoden 2008 loppuun uuden direktiivin mukaisesti. Turun Seudun JätehuoltoOy:n järjestämästä jätteenkäsittelyn kilpailutuksesta riippuu miten kauan polttolaitostatarvitaan.


Polttolaitoksen käyttö ja säätö on hoidettava entistä tarkemmin, jotta uuden direktiivinehtoihin päästäisiin. Poltettavaa määrääkin joudutaan ehkä hieman supistamaan, jol-loin tuottavuus heikkenee.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 78 Teknisten palveluidenlautakunta, Jätelaitos

T 4.204.189 3.826.000 0 3.826.000 4.204.425 + 378.425

M 3.747.278 3.713.000 0 3.713.000 3.974.186 - 261.186Netto = liikeylijäämä/-alijäämä+ poistot

N +456.911 +113.000 0 +113.000 +230.239 + 117.239

Investoinnit2 78 Teknisten palveluidenlautakunta, Jätelaitos

M 0 5.170.623 0 5.170.623 5.170.623 0

T 0 0 0 0 0 0N 0 -5.170.623 0 -5.170.623 -5.170.623 0

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:

Jätteenpolttolaitokselle asennettiin vuoden alussa jatkuvatoiminen päästömittauslaitteisto, jonka avulla laitoksen ohja-usta ja prosesseja parannettiin niin, että vuoden lopussa voimaan astuneet uudet päästörajat saavutettiin. Typen oksidi-en osalta uutta asetuksen mukaista päästöarvoa tosin ei saavutettu, mutta asetus sallii vanhoille laitoksille ympäristölu-vassa asetettavaksi lievemmän päästörajan vuoden 2009 loppuun saakka ja tämä raja-arvo saavutettiin. Laitoksen ta-loudellinen tulostavoite saavutettiin, vaikka käsitelty jätemäärä olikin osittain koetoiminnan vuoksi suunniteltua hie-man pienempi, mutta myydyn kaukolämmön hinnan nousun vuoksi tulotavoite ylitettiin.

Kv: Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on 113.000 €.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:

Tavoite-euromäärä ylitettiin.

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta,Tekstiilihuolto

_________________________________________________________________________________

147

TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA, TEKSTIILIHUOLTO

Tilivelvollinenviranhaltija: Tekstiilihuollon johtaja

Toiminta-ajatus: Turun Tekstiilihuolto on täydellistä tekstiilihuoltopalvelua tarjoava liikelaitos, jonka ensisi-jaisena tehtävänä on tarjota hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä palveluja Turun kau-pungin ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin yksiköille. Laitostekstiilien huoltoon erikois-tuva Turun Tekstiilihuolto myy palvelujaan kapasiteettinsa rajoissa tekstiilihuoltopalvelujatarvitseville yrityksille ja yhteisöille.

Visio: Turun Tekstiilihuolto on toimialueellaan johtava sairaan- terveydenhuollon tekstiilipalvelujatarjoava yksikkö, joka on osaamisellaan eurooppalaista kärkitasoa.

Tuloskorteille sijoittuvat hallintokunnan kriittiset menestystekijät vuosille 2005 - 2007

TALOUS

3.1 Tasapainoinen talousTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Tekstiilihuolto toimii terveillä liiketalousperiaatteilla saavuttaen kaupungin asettaman tu-lostavoitteen.


1. Toimintakate: €2. Vaikutus maksuvalmiuteen: €3. Käyttöomaisuusinvestoinnit: €


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 316.954 382.902 479.974 410.639

Tilinpäätös 2005 Teknisten palveluiden lautakunta,Tekstiilihuolto

_________________________________________________________________________________

148

Arviointikriteeri/mittari 2. 278.821 211.777 479.974 418.872

Arviointikriteeri/mittari 3. 38.133 171.126 0 0

Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:

Tekstiilihuollon tulostavoite ei toteudu, koska alkuvuoden aikana on kaksi työntekijää siirtynyt sairaseläkkeelle.Työkyvyttömyyseläkemaksut olivat yhteensä 61 000 euroa. Kyseistä summaa ei oltu voitu huomioida talousarviossatäysimääräisenä.Lomapalkkaveloissa oli varauduttu vuoden 2004 tasolle. Toteutuma oli kuitenkin kaksinkertainen uuden laskentata-van myötä.


Sopimus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS:n) kanssa on voimassa vuoden2006 loppuun. Yhteistyön jatkoa selvitetään.


Tekstiilihuollon tuottavuus on edelleen kasvussa (kg/hlö/h). Toiminnan tehostamistajatketaan edelleen tekniikkaa uusimalla mahdollisuuksien mukaan.


Tilinpäätös2004

Talousarvio2005


Tilinpäätös2005

Poikkeama

1 79 Teknisten palveluidenlautakunta, Tekstiilihuolto

T 4.475.551 4.346.625 0 4.346.625 4.693.324 +346.699


N +382.903 +479.974 0 +479.974 +410.639 -69.335

Investoinnit2 79 Teknisten palveluidenlautakunta, Tekstiilihuolto

M 171.126 0 0 0 0 0

T 9.500 0 0 0 7.189 +7.189N -161.626 0 0 0 +7.189 +7.189

Virastopäällikön kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Tekstiilihuollon liikevaihto kasvoi uusien asiakkaiden myötä talousarvioon verrattuna. Kasvu ei näy tuloksen positii-visena kehityksenä kokonaisuudessaan, koska kulut kasvoivat myös samassa suhteessa. Myös kahden työntekijän siir-tyminen sairaseläkkeelle aiheutti 61.000 euron kustannuksen, jota ei ole voitu huomioida talousarviossa.

Kv: Hallintokuntaa sitova tavoite-euromäärä (liikeylijäämä/-alijäämä + poistot) vuodelle 2005 on 479.974 €

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:Tekstiilihuolto ei edellä esitettyjen syiden vuoksi saavuttanut sitovaa tavoite-euromäärää. Tuloskehitys oli kuitenkinollut edelleen positiivinen.

Tilinpäätös 2005 Kiinteistö Oy Lehtolaakso

149

Kiinteistö Oy Lehtolaakso, emoyhtiö

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Raine Tuominen

Toiminta-ajatus: Yhtiö omistaa ja hallitsee sekä rakennuttaa Turun kaupungin alueella sijaitsevia ja sinnerakennettavia vuokratalokiinteistöjä. Yhtiö keskittyy erityisesti tukemaan kaupunginelinkeinopolitiikan edellyttämää vuokra-asumista.

Visio: Yhtiö luo ja ylläpitää kohtuuhintaista ja laatutasoltaan asukkaiden tarpeita vastaavaavuokra-asuntokantaa Turun alueella siten, että kaupunkiin suuntautuva muuttoliikemahdollistuu.

Tuloskorteille sijoittuvat yhtiön kriittiset menestystekijät vuosille 2005 - 2007:


1.1 Monipuoliset ja kilpailukykyiset asumismahdollisuudet

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Riittävä asuntojen kysyntä.


1. Asuntojen käyttöaste (vähintään 98 %)


150


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 98 % 98,1 % 98 % 98,2 %


2.1 Mahdollisimman pitkään asuva tyytyväinen asukas

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Asukkaiden odotusten ja kokemusten kohtaaminen


1. Asukasvaihtuvuus2. Asukastoimikuntia väh. 60 % asuintalokohteista


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Arviointikriteeri/mittari 2. 60 % 66 %

TALOUS


Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Tulojen ja menojen tasapaino sekä vuosittainen asuintalovaraus.


1. Vuosittainen nettotulos


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 1 590 000 1 457 000 1 400 000 1 744 000


4.1 Yhteistyö ja uudistumiskyky

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Toiminnan jatkuva kehittäminen sisäisesti yhteistyökumppanien kanssa.


1. Isännöintipalvelun tuotteistaminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



151


5.1 Hyvin toimivat palveluketjut

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Tehokas ja taloudellinen toimintatapa, laatujärjestelmän mukainen toiminta


1. Laatujärjestelmän päivitys ja ohjeistaminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Yhtiön toimintaa ja taloutta kuvaavat tunnusluvut:

Tunnusluvut Toteutunut2003

Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 19 317 19 896 19 920 20 132

2. Nettotulos (1 000 €) 1 590 1 457 1 400 1 744

3. Käyttöaste (%) 98 98 98 98.2

4. Vaihtuvuus (%) 28 26 25 25

5. Sijoitetun pääoman tuot-to (%)

3.3 3.3 3.3 3,4

6. Omavaraisuus (%) 26.3 27.6 30 28,7

7. Quick Ratio 3.2 2.8 3.0 3,6

8. Vieras pääoma €/ asuin-neliömetri

852 782 795 768

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Toteutunut2003

Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 17 17 16 16


152

Investoinnit Toteutunut2003

Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Nettoinvestoinnit yhteensä(1.000 €)

3 564 2 232 3 000 1233

Investointikohteet:- jatkuva peruskorjaus

Jatkuva perus-korjaus

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Yhtiön toiminta ja talous on toteutunut budjetin ja tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Suunnitellut poistot tehtiin lai-nojen lyhennysten suuruisina.

Asuntojen vuokria ei vuoden aikana korotettu, tällä pyrittiin parempaan markkina-asemaan ja pienentämään asukas-vaihtuvuutta.

Yhtiön omavaraisuus % parani, mutta tavoitetta ei saavutettu.

Alueisännöintimalli kehitettiin, omaa isännöintiä lisättiin ja valmisteltiin ostopalveluisännöinnin kilpailutusta vuonna2006.

Asuintalokohde Mansikka-Mustikkatien peruskorjausta suunniteltiin, muilta osin panostettiin ns. jatkuvaan korjauk-seen.

Tilinpäätös 2005 Myllykoti Oy

153

Myllykoti Oy

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Marja-Liisa Pakkala

Toiminta-ajatus: Myllykoti Oy:n toiminta-ajatuksena on tuottaa yksilön tarpeet huomioivaa, ko-dinomaista palveluasumis- ja hoivasairaanhoitopalvelua vanhuksille turvallisessa jaluottamuksellisessa ympäristössä.

Visio: Myllykoti Oy:n visiona on tarjota asiakkaan lopun elämänkaaren kattavaa palvelua jahoitoa arvostavassa ja turvallisessa ympäristössä sekäluoda yhtiölle ja sen henkilöstölle valmiudet vastata vanhustenhuollon tulevaisuudenhaasteisiin ja muutoksiin.Hyvällä yhteistyöllä ja osaamisella mahdollistetaan yhtiön suotuisa kehitys.



1.1 Tarjonta kohtaa kysynnän. Opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet.


Yhtiön tulee huolehtia, että se pystyy vastaamaan yksityisesti maksavien vanhuksien ja kau-pungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumista ja pitkäaikaissairaanhoitoa koskevaanpalvelujen kysyntään vähintään nykyisellä tasollaan. Yhtiön on tärkeä huolehtia säännölli-sestä vuorovaikutuksesta päättäjiin, jotta nämä saisivat ajan tasalla olevaa tietoa ja palautettavanhustenhoitotyön arjesta. Yhtiö tekee itseään ja palvelujaan tunnetuksi käyttämällä muu-tamia, hoitoalalla yleisesti käytössä olevia internetpalveluja. Yhteiskunnallisesti on tärkeää,että yhtiö tarjoaa harjoittelupaikkoja hoitoalan ja sen tukitoimintojen alojen opiskelijoille.


154


1. Hoitopaikkaseuranta (tarjottujen hoitopaikkojen käyttöaste eri palvelumuodoissa) %2. Itse maksavien palveluasumisasiakkaiden osuus %3. Toiminnan laajentaminen nykyisissä tiloissa4. Henkilökohtaiset kontaktit sopimuskumppanien edustajiin

5. Opiskelijaharjoittelijoiden lukumäärä/v


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 98,3 98,8 = tai > 97 98,1

Arviointikriteeri/mittari 2. 12 = tai >20 15,7

Arviointikriteeri/mittari 3. suunnitelmia tehty selvitystyö laajennuksensuunnittelusta

luovuttuArviointikriteeri/mittari 4. 4 8 3-5 5


Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Arviointikriteeri 2: Asukaspaikkoja ei ole vapautunut siten, että itse maksavien asiakkaiden osuus olisi voinut noustatavoitteena olevaan määrään.Arviointikriteeri 5: Kevätkaudella 2005 harjoittelijoita oli arvioitua vähemmän ja laadukkaan opastustyön takaami-seksi ei voida ottaa liikaa harjoittelijoita kerralla.


2.1 Tyytyväiset asiakkaat, omaiset ja sopimuskumppanit


Jotta yhtiö voi pitää palvelutason korkeana ja asiakkaat ja omaiset tyytyväisinä, on sen huo-lehdittava, että yhtiö täyttää kaikki kaupungin hoidolle/palvelulle asettamat laatukriteerit jaettä osaaminen on kunnossa. Asiakkaita palvellaan heidän yksilölliset tarpeensa huomioidenja ympäristö luodaan viihtyisäksi. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on avointa ja kitkatonta.


1. Asiakastyytyväisyyskysely2. Omaistyytyväisyyskysely3. Hoito- ja palvelusuunnitelman toteutumisseuranta

4. Hoidon/palvelun laatukriteerien toteutumisen seuranta/auditointi

5. Viriketoimintaan osallistuminen % kohderyhmästä keskimäärin


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 8,5 8,5 8,4 Tekeillä


Arviointikriteeri/mittari 3. hoito on toteutunutsuunnitellusti

suunnitelma toteutu-nut täysin

suunnitelmatoteutunut


155

Arviointikriteeri/mittari 4 kaikki laatukriteeriton täytetty

laatukriteerittäytetty ja omaauditointi tehty

Arviointikriteeri/mittari 5 30 50 30

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Arviointikriteeri 2: Omaistyytyväisyys on laskenut verrattuna edelliseen kyselyyn. Vastauksissa tyytymättömimpiäoltiin hoitajien asiakkaan hoitoon ja huolenpitoon käyttämän ajan määrään. Ajan vähyys johtuu pitkälti siitä, ettäasukkaat ovat aikaisempaa huonokuntoisempia, hoitamiseen kuluu enemmän aikaa ja kuntoisuusluokitukset eivätvälttämättä vastaa todellista tilannetta eli henkilökunnan määrää ei ole pystytty lisäämään.Arviointikriteeri 5: Asukkaat ovat ennakoitua huonokuntoisimpia eivätkä kaikki pysty osallistumaan järjestettyihintilaisuuksiin.

TALOUS

3.1 Kehityksen ja uudistumisen takaava tuotto/ kulusuhde


Jotta yhtiön tulos muodostuu sellaiseksi, että se pystyy tekemään korvausinvestointeja jakehittymään, on edellytyksenä, että yhtiö onnistuu muiden näkökulmien kriittisissä menetys-tekijöissä. Jos osaaminen, uudistuminen ja työkyky ovat kunnossa, sujuvat prosessit hyvin jaasiakas on tyytyväinen. Tuotto/kulusuhde on helpompi pitää kunnossa tasaisesti kehittyen jahenkilöstön jaksamisesta ennakkoon huolehtien.


1. Muiden kriittisten menestystekijöiden toteutumisseuranta2. Kannattavuus/vuositulos verojen jälkeen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. tavoitteet täyttyneetpääosin

toteutuma = tai >tavoite

tavoitteet ovattoteutuneet suu-

relta osinArviointikriteeri/mittari 2. -2.669,79 28 101,12 € tulos = tai > 80.000

€-20.869,54

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Arviointikriteeri 2: Tilikauden tulos oli negatiivinen, koska palvelujen hintoja ei onnistuttu tilikauden aikana nosta-maan budjetoidulle eli kustannuksia vastaavalle tasolle.


4.1 Oikea osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja ennakoiva työterveyshuolto


Henkilöstön omaehtoista kehittymistä tuetaan ja suositaan oppisopimuskoulutusta. Oikea-suuntaisella koulutuksella pidetään huolta, että ammattitaito säilyy ja että pysytään ajan ta-salla. Yhtiö panostaa työkykyä edistävään, ennakoivaan toimintaan. Säännöllisin kehityskes-kusteluin tiedetään, missä mennään ja luodaan valmiuksia vastata vanhustenhuollossa tapah-tuviin muutoksiin.


1. Koulutuskustannukset suhteessa palkkoihin2. Koulutustapahtumien lkm/v (kaikille suunnatut + yksilölliset)3. Kehityskeskustelujen toteutuminen4. Liikuntasetelien käyttö kpl/kk5. Ilmapiirikartoitus /trendi (2002)/keskiarvon kehitys kouluarvosanoin


156

6. Sairauspoissaolot % työtunneista7. Työsuojeluohjelman toteutumisen seuranta


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 1,5 2,0 2,2


Arviointikriteeri/mittari 3. 1 krt/hlö siirretty vuoden2005 alkuun

2 krt/v/hlö 1 krt/v/hlö


Arviointikriteeri/mittari 5. tehty, ei numeeristaarvoa

8,50 toteutetaan syk-syllä 2006

Arviointikriteeri/mittari 6. 10,0 7,5 = tai < 5 % 9,5

Arviointikriteeri/mittari 7. puolivalmis toteutunut suunni-telman mukaan

toteutunut suun-nitelman mukaan

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Arviointikriteeri 6: Sairauslomia on edelleen huomattavasti tavoiteltua määrää enemmän. Mikäli luvusta vähennetäänpitkät sairaslomat, päästään noin 5 %:n tasolle.


5.1 Toimivat prosessit ja rakenteet


Yhtiön prosessikuvaukset pidetään ajan tasalla. Kehityskeskusteluissa käydään läpi jokaisentyöntekijän tehtävänkuvaus, jotta jokainen ymmärtää merkityksensä kokonaisuudessa. Sel-keiden prosessi- ja tehtäväkuvausten avulla toiminta on tehokasta. Yhtiön johtamis- ja infor-maatiojärjestelmä tulee osaksi jokapäiväistä toimintaa ja henkilöstö ymmärtää sen merkityk-sen.


1. Prosessikuvausten ajantasaisuus2. Tehtävänkuvausten ajantasaisuus3. Henkilöstön työpanosseuranta (sijaisten työtunnit suhteutettuna vakituisen henkilöstön lomiin ja sairauslomiin)

4. Johtamis- ja informaatiojärjestelmän ajantasaisuus


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. olemassa olevatkäyty läpi

auditoitu ja päivi-tetty

auditoitu

Arviointikriteeri/mittari 2. on päivitetty päivitetty ja käytyläpi henkilöstön

kanssa

osa tehtäväku-vista päivitetty

Arviointikriteeri/mittari 3. -8 664,12 h +3 000 h -2.172,87


157

Arviointikriteeri/mittari 4. toiminnassa toiminnassa



Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 3 122 3 234 3 540 3 391

2. Liikevoitto (1 000 €) 79 111 301 22

3. Tilikauden voitto/tappio(1 000 €) -3 28 123

-22

4. Sijoitetun pääoman tuot-to (%) 2,9 3,9 10,9

1,4

5. Omavaraisuus (%) 52,8 53,5 54,5 51,5

6. Quick Ratio 0,4 0,1 0,2 0,7

7. Suhteellinen velkaantu-neisuus (%) 43,9 42,6 41,0 43,4

Henkilöstömäärä Toteutunut2003

Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 73 74 74 74


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Nettoinvestoinnit yhteensä(1.000 €) 60 202 50 12

Investointikohteet: Atk-ohjelmistotApuvälineetKalustotAuto

Keittiön saneeraus,kylpyhuoneen sa-neeraus, kalustoa jaatk-laitteita

KalustoApuvälineetTietotekniikka

Hallitus pohtii laaj.mahd. nyk. tontilletai sen välitt. lähei-syyteen. Ei sisälly

yllä investointeihin.

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Tavoiteltuun liikevaihtoon ja sitä kautta tilikauden tulokseen tai muihin tunnuslukujen toteutumiin ei päästy, koskabudjetoidut hinnankorotukset eivät toteutuneet. Samasta syystä suunniteltuihin investointeihin ei ollut mahdollisuutta.

Tilinpäätös 2005 Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab

158

Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Risto Vaittinen

Toiminta-ajatus: Yhtiön toiminta-ajatuksena on tyydyttää asiakkaiden asumisen ja yrittämisen energia-tarpeita kilpailukykyisesti, toimintavarmasti, kannattavasti ja ympäristömyötäisesti.

Visio: Turku Energia on Suomen parhaita energiakonserneja, kun mittareina on asiakastyyty-väisyys, taloudellisen lisäarvon tuottaminen omistajille, henkilöstön motivoituneisuus jahaluttavuus työnantajana.Yhtiöt ovat johtavia Turun seudulla. Sähkön ja palveluiden myynnin osalta markkinoillaollaan myös Turun seudun ulkopuolella.


TALOUS

1.1 Omistaminen on kannattavaa1.2 Turku Energian pääomarakenne paraneeTarkempi selvitysmenestystekijästä:

Omistaminen on kannattavaaTurku Energian pääomarakenne paranee


1. Sijoitetun pääoman tuotto2. Liikevaihdon kasvu - % *


159

3. Omavaraisuusaste **4. Suhteellinen velkaantuneisuus pieneneeTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. 15,9 % 14,4 % 13 % 16,4 %

Arviointikriteeri/mittari 2. 6,4 % 6,5 % > 2 % 8,5 %

Arviointikriteeri/mittari 3. 44,3 % 46,4 % 49 % 49,4 %

Arviointikriteeri/mittari 4. 93,2 % 83,9 % 78 % 75,1 %

* Kasvu - % on suurempi kuin sähköenergian kulutuksen kasvu Turku Energian verkkoalueella** Omavaraisuusastetta laskettaessa poistoeroa ei ole jaettu laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan.


2.1 Hinnaltaan, laadultaan ja saatavuudeltaan kilpailukykyiset energiapalvelut


Turku Energia voi olla Suomen parhaita energiayhtiöitä vain, mikäli asiakastyytyväisyyssekä toiminnan laatu, kannattavuus ja kustannustehokkuus ovat korkeata tasoa.Asiakkaiden energian toimitusvarmuudessa ollaan alan parhaiden toimijoiden joukossa jakilpaillulla sektorilla haetaan aktiivisesti kasvua verkkoalueen ulkopuolelta.


1. Asiakastyytyväisyys: kyselytutkimus 4 krt/v, asteikko 1-52. Asiakkuuksien hallinta: liikevoiton seuranta kuukausittain, Meur3 Sähkön- ja lämmöntoimituksen varmuudessa ollaan parhaiden toimittajien joukossa.

4 Sähköasiakkaiden määrä Turku Energian verkkoalueen ulkopuolella kasvaa vuosittain yli 10 %.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



Arviointikriteeri/mittari 3. Hyvä toimitusvar-muus

Hyvä toimitusvar-muus

Hyvä toimitusvar-muus

Hyvä toimitus-varmuus

Arviointikriteeri/mittari 4. Kasvu > 10 % Kasvu 23 %


3.1 Avainprosessien hallinta sekä ennakointi- ja reagointikyky ympäristön ja markkinoiden muutoksiin


Avainprosessien hallinta sekä ennakointi- ja reagointikyky ympäristön ja markkinoidenmuutoksiin


160


1. Jalostusarvo liikevaihdosta2. Liikevaihto suhteessa henkilöstön määrään kasvaa3. Sähköverkkoliiketoiminnan yhtiöittämisprosessiin liittyvät toimet etenevät aikataulun mukaisesti4. Integroitu johtamisjärjestelmä toiminnassa koko yrityksessä *5. Kustannusten kohdistamisen kehittäminen yksiköiden välisen sisäisen laskutuksen avulla6. Logistiikkaprosessin uudistaminenTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. 0,44 0,40 kasvaa 0,37

Arviointikriteeri/mittari 2. 417 664 434 714 kasvaa 477 860

Arviointikriteeri/mittari 3. toimet suoritettu yhtiöitettiinsuunnitelman

mukaisesti1.1.2006

Arviointikriteeri/mittari 4.* kehitetty otettiin käyttöön jasertifioitiin

kehitetään tehtiin 2 ulkoistaja 5 sisäistäauditointia

Arviointikriteeri/mittari 5. 1 yksikkökäyttää

2 yksikköä käyttää kehitetään yksiköiden väli-set palvelusopi-

mukset laadittiinArviointikriteeri/mittari 6. ei otettu käyttöön kehitetään logistiikkapro-

sessi uudistettiin

* sertifioitu 2004, sisäiset auditoinnit 2005-2007

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Liikevaihto kasvoi voimakkaasti sähkönmyynnissä, jonka kate on muita liiketoimintoja pienempi. Tästä syystä ja-lostusarvo suhteessa liikevaihtoon ei kasvanut, vaikka jalostusarvo oli edellisvuotta suurempi.


4.1 Toimialaosaaminen, oppiminen ja uudistuminen sekä työhyvinvointi


Hyvä toimialaosaaminen yhdistyneenä oppimiseen, uudistumiseen sekä työhyvinvointiin


1. Henkilöstötutkimus, joka mittaa oppimista, uudistumista, työhyvinvointia2. Työhyvinvointi; vuosittaisten kehityskeskustelujen toteutumisaste3. Osaamisen kehittyminen, koulutuspäivien määrä keskimäärin henkilöä kohden4. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen; sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden, mukaan lukien palkattomat sairaus-

poissaolopäivätTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. tulokset

paranivattulokset paranivat tulokset

paranevattulokset kehitty-

neet myöntei-seen suuntaan


161


Arviointikriteeri/mittari 3. 4,5 5,5 >4 5,1

Arviointikriteeri/mittari 4. 16,4 14,6 <13,0 14,0

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Kaikki esimiehet eivät käyneet kehityskeskusteluja suunnitelman mukaisesti.Sairauspoissaolot eivät vähentyneet suunnitelman mukaisesti.



Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 126 135 134 327 132 700 145 747

2. Liikevoitto (1 000 €) 25 759 23 387 18 500 22 455

3. Tilikauden voitto/tappio(1 000 €)

16 836 15 399 13 600 18 565


15,9 14,4 12,9 16,4

5. Omavaraisuus (%) 44,3 46,4 49,1 49,4

6. Quick Ratio 0,6 0,5 1,1 0,5

7. Suhteellinen velkaantu-neisuus (%)

93,2 83,9 78,0 75,1


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 302 309 308 302


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


14 088 14 424 14 600 13 900


162

Tavoitteen mukaiset inves-tointikohteet 2005:

Sähkö- ja kaukolämpöverkoston laajennus ja peruskorjausinvestointeja, kaukokylmä-verkoston laajennus ja kylmäntuotantokapasiteetin lisääminen, kierrätyspolttoainettakäyttävän lämpö/voimalaitoksen omapääomaosuuden sijoittaminen sekä asiakas- javerkkotietojärjestelmien uusiminen.

Toteutuneet investointikoh-teet 2005

Linnankadun lämpökeskuksen laajennus ja saneeraus valmistui, 110 kV:n kaape-liyhteys Itäharjun sähköasemalta Pääskyvuoren kytkinasemalle uusittiin, kaukokyl-män laajennusinvestointeja jatkettiin läntisen keskustan alueella, Kakolan lämpö-pumppulaitoksen louhintatyöt aloitettiin. Muut investoinnit olivat tavanomaisiasähkö- ja kaukolämpöverkostojen laajennus- ja perusparannusinvestointeja.

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Alkuvuoden lämpimästä säästä ja Pohjoismaiden hyvästä vesitilanteesta johtuen sähkön markkinahinta laski vuodenalussa selvästi alle edellisen vuoden tason. Sen johdosta useat sähköyhtiöt laskivat asiakashintojaan. Alhaisen markki-nahinnan jaksosta tuli kuitenkin lyhyt. Runsas vesivoimantuotanto ja helmikuun lopulla alkanut kylmä ja kuiva jaksojohtivat varastojen laskemiseen alle keskimääräisen, ja nostivat markkinahinnan maalis- huhtikuussa selvästi yli edelli-sen vuoden tason. Sähkön markkinahinta pysyi keväästä alkaen korkeana koko loppuvuoden. Tämä heijastui myösvähittäishintojen nousuna syksyn aikana.

Päästökauppa alkoi vuoden alussa, ja päästöoikeuksien hinnat olivat selvästi aiemmin ennakoitua korkeammat. Tämäkorotti osaltaan markkinasähkön hintoja ennakoitua enemmän, ja aiheutti epävarmuutta sähkön vähittäishinnoitteluun.Sähkön vähittäismarkkinat olivat lisääntyneen hintaepävarmuuden vuoksi melko varovaiset, ja kokonaisuutena hin-noittelu oli maltillista.

Öljyn hinta nousi kertomusvuoden aikana merkittävästi. Tällä ei kuitenkaan ollut suurta vaikutusta kaukolämmön hin-toihin, koska pääosa tuotannosta perustuu hiileen ja puuhun. Öljyn hinnan nousu paransi kaukolämmön kilpailukykyäkiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin verrattuna.

Vuoden 2004 lopulla Eduskunnan hyväksymä sähkömarkkinalain muutos edellytti Turku Energian kokoisissa yrityk-sissä sähköliiketoimintojen aiempaa pidemmälle menevää oikeudellista ja toiminnallista eriyttämistä. Yhtiössämmetämä toteutettiin niin, että sähköverkkoliiketoiminta päätettiin yhtiöittää Turku Energian tytäryhtiöksi vuoden 2006alusta alkaen. Yhtiöittämisen valmistelu aloitettiin viime vuoden keväällä ja prosessi eteni suunnitellun aikataulunmukaisesti.

LiikevaihtoYhtiön liikevaihto oli 145,7 milj. euroa, mikä on 8 % sekä edellistä vuotta että budjetoitua suurempi. Liikevaihtoakasvattivat sähkön myynnin ja lämmön myynnin liikevaihtojen kasvut. Liikevaihdosta eri liiketoimintojen osuudetolivat: lämmön myynti 44 %, sähkön myynti 34 %, sähkön siirto 19 % ja muu toiminta 3 %.

Sähkön myyntiSähkön myynti oli 1530 GWh, mikä on 5 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myynti oli myös2 % vuodelle budjetoitua suurempi. Myyntimäärää kasvatti hyvä asiakaskehitys yhtiön verkkoalueen ulkopuolella.Sähkön myynnin kannalta epäedullisesta talvikaudesta ja loppuvuoden suurista aluehintaeroista johtuen sähkön myyn-tikate jäi edellistä vuotta ja budjetoitua pienemmäksi. Alkuvuonna tapahtuneen sähkön markkinahinnan laskun takiaalennettiin toistaiseksi voimassa olevia hintoja 1.5. alkaen keskimäärin 6 %. Kesällä tapahtuneen markkinahinnannousun vuoksi korotettiin yllämainittuja hintoja 1.10. alkaen keskimäärin 10 %. Alennus ja korotus koskevat noin50000 asiakasta, joista valtaosa on kotitalouksia. Uusien määräaikaisten sopimusten hinnat seurasivat pohjoismaistamarkkinahintakehitystä.

SähköverkotSähkön siirto oli 1420 GWh, joka on 2 % sekä edellisvuotista että vuodelle budjetoitua suurempi. Siirtohintoja alen-nettiin 1.3.alkaen keskimäärin 10 % siirtomäärien kasvun tuoman lisätuoton ja toiminnan tehostumisen ansiosta. Hin-tojen laskuun vaikuttaa myös matala korkotaso, jolla on suuri merkitys tälle pääomavaltaiselle toiminnalle.

KaukolämpöKaukolämmön myynti oli 1625 GWh; se säilyi edellisvuoden tasolla ja vastasi vuodelle budjetoitua. Kaukolämmön


163

liikevaihto kasvoi voimakkaasti, koska vuoden 2004 lopulla tapahtunut polttoaineiden, erityisesti hiilen, hintojen voi-makas nousu nosti myös kaukolämmön hintaa vuoden 2004 lopulla. Viime vuoden aikana kaukolämmön hintaa koro-tettiin polttoaineiden hintojen muutosta vastaavasti helmikuun alussa keskimäärin 1 % eli 0,4 euroa/MWh.

TuotantoTehdyn päätöksen mukaisesti Linnankadun hiilivoimalaitosta pidettiin hitaana reservinä eikä sitä käytetty sähkön eikälämmön tuotantoon. Orikedon lämpökeskuksella tuotettiin ennätysmäärä 330 GWh lämpöä, mikä on 30 % enemmänkuin edellisenä vuonna. Oman lämmön tuotannon kokonaismäärä oli 455 GWh, mikä on 10 % suurempi kuin vuottaaiemmin. Oman tuotannon kasvuun vaikutti Orikedon edellistä vuotta parempi käytettävyys.

Muu toimintaMuu toiminta oli pääasiassa katuvalo-, asennus- ja kunnossapitopalvelujen myyntiä ulkoisille asiakkaille. Muun toi-minnan liikevaihto oli 2,9 milj. euroa ja suurempi kuin edellisenä vuonna ja ylitti myös tavoitebudjetin.

Talous, kannattavuusYhtiön liikevoitto oli 22,5 milj. euroa, mikä on hieman edellisvuotista pienempi mutta vuodelle budjetoitua selvästisuurempi.Yhtiön maksuvalmius säilyi koko kauden hyvänä.

InvestoinnitLinnankadun lämpökeskuksen laajennus ja saneeraus valmistui ja otettiin käyttöön tammikuussa. Vanhentunut 2 kmpituinen 110 kV:n kaapeliyhteys Itäharjun sähköasemalta Pääskyvuoren kytkinasemalle uusittiin ja otettiin käyttöönelokuussa. Kaukokylmän laajennusinvestointeja jatkettiin läntisen keskustan alueella. Kakolan jätevesipuhdistamonyhteyteen tulevan lämpöpumppulaitoksen louhintatyöt aloitettiin. Muut investoinnit olivat tavanomaisia sähkö- ja kau-kolämpöverkostojen laajennus- ja perusparannusinvestointeja. Investointien kokonaismäärä oli 13,9 milj. euroa, jokaon budjetoitua pienempi johtuen investointien ajoituksesta.

HenkilöstöHenkilöstön määrä kaudella oli keskimäärin 305. Kauden lopussa henkilöstömäärä oli 302, joista vakituisessa työsuh-teessa oli 285. Vakituisen henkilöstön määrä väheni kauden aikana neljällä. Henkilöstön määrä on henkilöstösuunni-telman mukainen. Sairauspoissaolojen määrä kaudella oli edelleen korkealla tasolla vaikka vähenikin hieman edelli-seen vuoteen verrattuna.

Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiötTurku Energian 100 % omistama tytäryhtiö Evanes Oy fuusioitiin 30.9.2005 emoyhtiöön ja liiketoiminta siirrettiinkaukolämpöliiketoimintaan. Tytäryhtiön: Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n ja liikevaihto ja tulos olivat samaa tasoakuin edellisenä vuonna ja olivat budjetoidun mukaiset. Yhtiön norjalaisen osakkuusyhtiön Svartisen Holding AS:nliikevaihto ja tulos olivat vuoden 2005 liiketoimintasuunnitelman mukaiset.

Kv: Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa, joka on kilpailukykyinen toimialan yrityksiin nähden ottaen kui-tenkin huomioon Turun kaupungin rahoitustarpeet sekä yhtiön kulloisenkin tuloksen ja pääoman tar-peen

Toimitusjohtajan yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselman toteutumisesta:Viime vuonna yhtiö jakoi osinkoa vuoden 2004 tuloksesta 10,62 milj. euroa, mikä oli 69 % tuloksesta. Tämä ylittäätoimialan yritysten keskimäärin maksaman osingon. Vuoden 2005 hyvän tuloksen perusteella voidaan jakaa toimialanmuihin yrityksiin verrattuna kilpailukykyinen määrä osinkoa myös vuonna 2006.

Tilinpäätös 2005 Turku TouRing Oy

164

Turku TouRing Oy

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Anne Niemi

Toiminta-ajatus: Matkailuelinkeinon yhteismarkkinoinnin toteuttaja ja incoming-toimistona toimiminen.Turku TouRing Oy toimii alueorganisaation työ- ja apuyhtiönä.

Visio: Julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö matkailun edistämisessä.



1.1 Vetovoimainen matkailu


Edistää Varsinais-Suomeen suuntautuvaa matkailua toimimalla Turku TouRing alueorgani-saation tavoitteita tukevana työvälineenä matkailutuotteiden markkinoinnissa ja myynnissä.


1. Markkinaosuus koko maan yöpymisistä


165


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Vuoden 2005 tilasto ei ole vielä valmistunut. Tammi-marraskuun tilastojen perusteella markkinaosuus on pysynytentisellään verrattuna vuoteen 2004 ( 4, 1 %)


2.1 Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille lisäarvoa tuottava yhteistyö


Alueen matkailuyritysten näkyvyys kotimaisessa ja ulkomaisessa markkinoinnissa. Yhtiötoimii vain niillä matkailuliiketoiminnan osa-alueilla, joilla ei ole yksityistä palvelutarjoajaatai toiminta tuo lisäarvoa elinkeinolle.


1.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1.

TALOUS

3.1 Kustannustehokas toiminta


Suoritettavien toimenpiteiden kannattavuuden parantaminen. Yhtiö toimii alueorganisaationtoiminnan tukemiseksi.


1.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



4.1 Markkinoinnin innovatiivisuus


Alueen kärkiyritysten ja matkailun alueorganisaation asiantuntemuksen yhdistäminen mark-kinointiryhmän toiminnassa. Yhteismarkkinoinnin toimenpiteiden toteuttaminen markkinoin-nin trendejä ennakoivasti.


1.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



166


5.1 Toimiva yhteistyö matkailun yksityisen ja julkisen sektorin välillä


Turku TouRing Oy toimii alueen matkailuyritysten ja julkisen sektorin eli Turku TouRingalueorganisaation toimijoiden yhdistäjänä.


1.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005




Toteutunut2004*

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 598 502 550 686

2. Liikevoitto (1 000 €) 50 31 0,5 41


50 30,5 0,5 40,9


24,1 13,1 15

5. Omavaraisuus (%) 60,1 64,8 57,9

6. Quick Ratio 2,5 4,2 2,2


21,3 26,3 30

* Tilinpäätösraportissa 2004 tilinpäätösluvut ovat olleet virheelliset.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 0 0 0 0


167


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


2,6 0 0 15

Investointikohteet: kassapääte winres-ohjelmisto

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Winres-asiakashallintajärjestelmä otettu täysipainoisesti käyttöön, mikä tulee lisäämään yhtiön liikevaihtoa voimak-kaammin vuoden 2006 alusta.

Tilinpäätös 2005 Turku Science Park -konserni

168

Turku Science Park -konserni

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Kari Toivonen

Toiminta-ajatus: Turku Science Park on neutraali, kaupungin elinkeinopolitiikan päämääriä toteuttavayritys, tehtävänään yliopisto-osaamiseen perustuvan yritystoiminnan ja innovaatioidenkaupallistamisen edistäminen innovaatio- ja toimintaympäristöä kehittämällä

Toiminnan tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden, uudistumiskyvyn ja imagon kehit-tyminen. Imagon lisäksi kärkialojen henkilöstömäärä ja alueelle suuntautuva ulkoinenrahoitus mittaavat onnistumista.

Yrityksen tulovirta perustuu julkisen sektorin panostukseen ja apporttiomaisuudentuottoihin. Omaa liiketoimintaa on vain kun se edistää tavoitteiden toteutumista eikäsitä synny markkinoiden toimesta.

Bio ja ICT ovat kärkitoimialoja, joiden kautta yritys profiloituu. Samoja toimintamallejaja prosesseja hyödynnetään myös muiden alueelle merkittävien korkean teknologiantoimialojen kehittämisessä.

Toiminnan vaikutusalue on ensisijaisesti Turku, Turun seutu, ja Varsinais- Suomi,mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä kansallista että kansainvälistä yhteis-työtä.

Sidosryhmäsuhteet ja edunvalvonta ovat keskeinen osa toimintaa

Visio: Turku Science Park konserni on merkittävä ja asiakkaidensa arvostama yrityskehityksenasiantuntijaorganisaatio, jonka palvelut ovat korkeatasoisia ja asiakkaille lisäarvoatuottavia edistäen tuottavuutta, liiketoiminnan kasvuedellytyksiä sekä toiminnan kehit-tämismahdollisuuksia.

Turku Science Park alueena on varteenotettava ja mieleen tuleva sijoittautumisvaihtojokaiselle kotimaiselle ja kansainväliselle Bio- ja ICT-toimialan yritykselle ja organi-saatiolle, joka omista lähtökohdistaan miettii sijoittumista tai uudelleensijoittumistaSuomessa.


169



1.1 Kärkitoimialojen alueelle tuoma taloudellinen hyvä


Bioteknologian ja ICT:n kehittyminen on alueellisen elinkeinopolitiikan keskeinen strateginentavoite. Kehityksen mukanaan tuoman taloudellisen hyvinvoinnin mittareina ovat toimialojenhenkilöstömäärä sekä alueelle tuleva ulkoinen rahavirta. Toimialojen kehittymistä kuvaavientilastojen jälkijättöisyys (1-2 vuotta) ja tiedon luottamuksellisuus vaikeuttavat seurantaa. Vai-kuttavuuden ja panostuksen kannattavuuden arvioimiseksi mittarit ovat kuitenkin niin keskeisiä,että luotettava seurantajärjestelmä tarvitaan. Ennen kattavan seurantajärjestelmän olemassaoloatyydytään nyt käytettävissä oleviin tilastoihin.


1. Henkilöstömäärä Bio- ja ICT toimialalla 2. TEKES-rahoitus Bio- ja ICT toimialoille 3. Investointien, pääomasijoitusten ja sopimusten tuoma rahavirta Turun Seudulle (Bio- , ICT ja Science Park alue)

sekä laskennallinen kunnallisvero (17% palkkasummasta) Tavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005

Arviointikriteeri/mittari 1. (Tiedot Luotaimesta)

BIO: 2720 henk ICT: 12350 henkilöä

BIO: 2670 henk. ICT: 6300 henk.

BIO: +100 henk ICT: +500 henkilöä

BIO:+80 (2600) ICT: +314(12914)

Arviointikriteeri/mittari 2. (TEKES tilasto)

Bio: 23 M€ ICT: 1 M€

Bio: 25 M€ ICT: 5 M€

Bio: 17 M€ ICT: 4.4M€


170

Arviointikriteeri/mittari 3. Rahavirta alueelle on pää-omasijoitusten, sopimus-maksujen, investointien jaTEKES-t&k rahoituksenarvo lisättynä toimialojenhenkilöstön laskennallisellakunnallisverolla

Arvoa ei ole saata-villa

Projekti vaikutta-vuutta kuvaavientunnuslukujen auto-maattiseksi keräämi-seksi käynnistyy Rahavirta alueelleyhdessä kunnallisve-ron kanssa ylittää 10-kertaisesti kaupunginvuotuisen kehitys-panostuksen yhtiönkautta kummallakintoimialalla

TuKKK:n kanssakäynnistetty pro-jekti tietojenkeräämiseksiautomaattisesti.Data-aineistoepätyydyttävä,ensimmäisettilastot saataneenhuhtikuussa.


1.2 Turun seudun imago korkean teknologian keskuksena


Kaupungin imago korkean teknologian keskuksena lisää alueen houkuttelevuutta sijoittumis-kohteena. Imagoa on seurattu TAD:in teettämillä imagotutkimuksilla joiden on suunniteltu jat-kuvan.


1. Turun seudun imago seudun yritysten päättäjien keskuudessa kärkialoilla (Bioteknologia, ICT)2. Turun Bio- ja ICT-alojen imago valtakunnallisestiTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. 64% yritysten päät-

täjistä uskoo seudunbioyrityksistä kasva-van menestyviä yri-tyksiä

46% uskoo ICT:nmäärän lisääntyvänmerkittävästi alueella

Turun voimakasesilläolo bioalankeskustelussa. Me-dianäkyvyyden sel-keä nousu (+70%)viime vuodesta.

Bioalalla edelleenjohtava asema

Usko ICT alan kas-vuun lisääntyy

Esilläolo medias-sa on ollut hyvä.Bio-näkyvyys onpysynyt korkeallaja vahvistunutentisestään.ICT -näkyvyyson vahvassa kas-vussa alan toi-mijoiden keskuu-dessa.

Uuden hallituk-sen julkistaminenon vaikuttanutpositiivisesti sekänäkyvyyteen, ettäuskottavuuteenpäättäjien kes-kuudessa.

Uuden päättäjä-tutkimuksen tie-dot eivät ole vieläkäytettävissä,mutta tuloksenennakoidaan ole-van hyvä


171

Arviointikriteeri/mittari 2. Media näkyvyydessäTurku Science Parkon Technopoliksen(pörssiyhtiö) jälkeennumero 2 Suomessa.Tämän lisäksi kan-sainvälinen näky-vyytemme on kasva-nut.

Valtakunnallistamittausta ei ole tehty3 vuoteen. Suunni-telmien mukaantoteutetaan vuonna06.

TEKEL:in puit-teissa tehtäväntutkimuksen tu-lokset 05 osaltasaadaan vasta hel-mi-maaliskuussa.Osallistuminenkansainvälisiin,toimialakohtaisiintapahtumiin onkasvanut oleel-lisesti aikaisem-mista vuosista


2.1 Asiakastyytyväisyys


Asiakkaiden todellisten tarpeiden selvittäminen ja toimenpiteiden priorisointi näiden perusteella


1. Asiakastarvekartoitus Science Park –alueen yrityksille ja asiakastyytyväisyysmittaus2. Asiakastyytyväisyysmittaus avainsidosryhmille (yliopistot, kaupunki, VS-liitto)Tavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. systemaattinen asia-

kastarvekartoitustoteutetaan ja asia-kastyytyväisyysmit-tauksen perusarvomääritetään vähin-tään yhdelle ydinpro-sessille. Johtopäätök-set mukana seuraa-van vuoden toiminta-suunnitelmassa

Hautomon osaltalaaja asiakastyy-tyväisyystutki-mus on toteutettuTuKKK toimesta.Tulokset olivathyvät ja toi-menpiteet onsuunniteltu (osa-na yrke-projektia)

Koko toiminnankattava asiakas-tyytyväisyystut-kimus on käyn-nistetty joulu-kuussa ja tuloksetsaadaan hel-mikuun lopussa.

Arviointikriteeri/mittari 2. Ei ole toteutettu.Asiantuntijoidenmukaan asiakas-tyytyväisyys- jasidosryhmätyyty-väisyys tuleepitää erillään.Aloitus asiakas-tyytyväisyydenmittaamisesta.


172

2.2 Alueen ja toimialojen organisaatioiden sitouttaminen ja mukaan saaminen toiminnan ja toimialojen kehittämi-seenTarkempi selvitysmenestystekijästä:


1. Yhteistyö Yliopistot – Ammattikorkeakoulut – Yritykset – Turku Science Park (Bio, ICT)2. Yliopistojen johdon ja Turku Science Parkin johdon yhteistyöfoorumi3. Strategian mukaisten fokusaluekohtaisten foorumien toteuttaminen4. Maakuntatason yhteistyö


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. OsKe ohjausryhmät Bio- ja ICT neuvot-telukunnat kokoon-tuvat vähintään 3krt/v seuraamaanstrategioiden ja ke-hitysohjelmien to-teutumista

Kokoukset ovatnyt osa normaa-litoimin-taamme.Myös KV neu-vottelukuntakokoontui kesä-kuussa.

Arviointikriteeri/mittari 2. Yliopistojen johdonja Turku ScienceParkin johdon välillä2 tilaisuutta yhteis-työn tavoitteidenmäärittämiseksi jatoteutumisen seu-raamiseksi

Yksittäisten tee-mojen ympäriltäon pidetty erilli-siä kokouksia.Loppuvuodensuunnitelmiinmuutos tj:n irti-sanoutumisenjohdosta.

Arviointikriteeri/mittari 3. Vähintään 2:lla Bio-ja ICT strategioidenpainopistealueellakäynnistyy toimijatkokoava foorumi-toiminta

Foorumitoimintakäynnistetty jatavoite toteutu-nut. Myös suun-nitelma jatkolleon olemassa

Arviointikriteeri/mittari 4. VS seutukuntienkanssa sovittu yhtei-sesti OSKE-ohjelman painopiste-alueet ja toimenpi-teet.

OSKE -päätöksentekoetenee kansallisenohjelman aika-taulussa. Hallituson tehnyt omanlinjauksensatavoitteista. Kau-punki tekee tod-näk helmikuussa.

TALOUS

3.1 Suunnitelmanmukainen ja ennakoitava taloudellinen tulos sekä systemaattinen riskienhallinta



173


1. Budjetointi- ja ennusteprosessi käytössä kaikissa yhtiöissä (tulot, kustannukset, investoinnit) sisältäen riskienhallinta2. Vuosikolmannespohjainen tulos- ja toimintakatselmus sekä tätä tukeva raportointijärjestelmä.3. Vuosittain hallituksen asettamien myynti, tulos ja kassavirtatavoitteiden saavuttaminen.Tavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. Käytössä koko kon-

sernissaSystemaattinen riski-hallinta yhtiökohtai-sesti käytössä jaläpikäyty hallituksis-sa

On käytössä

Arviointikriteeri/mittari 2. Käytössä kaikissatoiminnoissa, paitsitoimialojen yleistäkehitystä kuvaavattunnusluvut, jotkasaadaan viiveellä.

Käytössä toimintota-solla kaikissa yhti-öissä ja läpikäyntihallituksissa

On käytössä

Arviointikriteeri/mittari 3. Ennusteen mukaantulevat toteutumaan.

Hallituksen määrit-telyjen mukaisesti.

Katso talousluvutja kommentitraportin lopussa


4.1 Varmistaa henkilöstön jatkuva ammatillinen kehittyminen ja että oikeat henkilöt ovat oikeissa tehtävissä.


Turku Science Parkin tuloksellisuus on suoraan verrannollinen henkilöstön suoritustasosta, jokapuolestaan syntyy pätevyydestä, motivaatiosta ja toiminnan suunnitelmallisuudesta. Henkilö-kohtaiset tavoitteet ja systemaattiset kehityskeskustelut ovat keskeisin osa kaikkien suoritusky-kyyn vaikuttaviin tekijöihin


1. Toimiva henkilöstönkehittämisprosessi osana johtamisjärjestelmää2. Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1.

Ei käytössäHenkilökohtaisettavoitteet johdolleasetettu, mutta kaik-kia ei ole vielä vyö-rytetty ala koko or-ganisaatioon.

Dokumentoidut ke-hityskeskustelut (1kerta vuodessa) sekänäiden yhteenvedotja analyysit toteutettukoko henkilöstönosalta

Kehityskeskus-telut on käyty jadokumentoitu.

Arviointikriteeri/mittari 2. Ei toteutettu aikai-semmin

Määritelty toteutetta-vaksi myöhemmin.

Tyytyväisyystutki-mus suoritettu jakorjaavat toimenpi-teet määritelty yh-dessä henkilöstönkanssa.

Päätetty siirtäätoteutus vuodelle2006 ja on muka-na toimintasuun-nitelmassa.

4.2 Kilpailukykyinen ja haluttu työnantaja


Avoimien tehtävien täyttäminen korkeatasoisilla henkilöillä on jatkuvan kehityksen edellytys.


174


1. Kannustava työ ja tuloksellisuutta heijastava kilpailukykyinen palkkausTavoitetaso: Toteutunut

2003Toteutunut

2004Tavoitearvo

2005Toteutunut

2005Arviointikriteeri/mittari 1. Henkilökohtaisia

korotuksia käytettyasian eteenpäinvie-miseksi.

Toteutettu TES:inpuitteissa ja senmukaisesti.


5.1 Ydinprosessien suorituskyky


Ydinprosessien suorituskykyä arvioidaan ja kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella.Ydinprosesseja ovat lähtötilanteessa: innovaatioiden kaupallistaminen (innovaatioiden evaluointija hautomotoiminta), klusterien kehittäminen sekä viestintä ja markkinointi.


1. Potentiaalisten liikeideoiden määrä (saavat rahoituksen tarkempaan evaluointiin)2. Uusien hautomoyritysten lukumäärä3. Klusterien kehittämissuunnitelmat ja toteuttaminen4. Kansallinen medianäkyvyys (Tekel observer seuranta)

5. Julkisuuden laadun analysointi ja maineen hallinta

6. Kansainvälinen näkyvyys


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 44 50 Toteuma 55 han-ketta.

Arviointikriteeri/mittari 2. 9 14 Toteuma 5 yri-tystä. Aktiivises-sa valmistelussaon suuri joukkoyrityksiä, jotkaaloittavat hauto-moissa 06.

05 lukumäärä onalle tavoitteiden ,mutta syynä eiole aihioidenvähäisyys, vaanaikataulujen siir-tyminen siten,että käynnityshautomossa ta-pahtuu vuoden-vaihteen jälkeen.06 tulee sitenolemaan ennätyk-sellinen.


175

Arviointikriteeri/mittari 3. Neuvottelukunnattyytyväisiä strategi-oiden toteutukseen

Bio-strategiankaikki keskeisethankkeet ja toi-menpiteet ovatnyt työn alla jaetenevät.

ICT- klusteri-strategian toteut-taminen on eden-nyt ja olemme nytvaiheessa, jossastrategiassa mää-riteltyjen paino-pisteiden osaltatarvitaan päivitys.Syksyn aikanamyös TUCSpäivittää strategi-assa määritellytpainopistealueen-sa (temaattisetalueet) uudenjohtonsa ohjauk-sessa

Arviointikriteeri/mittari 4. Kansallisessa medi-assa paras näkyvyysSuomen teknologia-keskuksista (ei pörs-siyhtiöitä)

Vuoden 2005tilasto saadaanvasta helmi-maaliskuussa.Erityisesti loppu-vuoden runsaanmediajulkisuudenperustella tavoit-teen voi arvioidatoteutuvan

Arviointikriteeri/mittari 5. Ylläpidetty asial-lista kärkitoi-mialojen esilläoloamedioissa jaaktiivista tiedot-tamista.

Arviointikriteeri/mittari 6. Osallistuminentoimialojen kan-sainvälisiin ta-pahtumiin jakansainvälistenvieraiden määräovat kasvaneetmerkittävästiaikaisemmistavuosista


176

Yhtiön toimintaa ja taloutta kuvaavat tunnusluvut:Tunnusluvut Toteutunut

2003Toteutunut

2004*) Tavoitearvo

2005Toteutunut

20051. Liikevaihto (1 000 €) 8 418 8 924 12 046 11 133

2. Liikevoitto (1 000 €) -1 677 -1 176 110 -643


-2 451 -1 753 -510 -1 101


-0,8% -2,6% 0,2% -1,5

5. Omavaraisuus (%) 50% 48% 51% 50

6. Quick Ratio 2,2 4,1 7,3 4,52


286 271 189 191

*) Kaupungin talousarvion valmistelun yhteydessä TScP:n avustuksia karsittiin 300 tuhatta euroa, jolla summalla TScP:ntulot ja tulos pienenivät. Tämä budjettiversio on ennen tätä vähennystä.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 45 47 51 51


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


4 040 -6 437 700 -3 409

Investointikohteet: Koy FocuKaukokylmäkeskus

Anni-Helenan tontinmyynti, Koy ICT:nmyynti, TV-tehtaan

tontin myynti

TV-tehtaan korjaus-investoinnit.

Focu muutostyöt

Finlux-rakennukset kau-pungille ja Focunvuokrattavat tilatkuntoon

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Kolmannella vuosikolmanneksella projektitoiminnan volyymi nousi merkittävästi. Koko vuoden tavoitteista jäätiinjonkin verran melkein kaikilla osa-alueilla, mutta ei niin paljoa kuin kahden ensimmäisen kolmanneksen perusteellanäytti. Koko konsernin liikevaihto oli 11,1 M€, mikä on 0,7 M€ alle budjetin.

Koko TScP konsernin tulos olisi ollut tavoitteiden mukainen ilman yhden suuren saatavan alaskirjausta Turun Biolaak-so Oy:ssä. Alaskirjaus jouduttiin tekemään velallisen eritääin heikon rahoitustilanteen vuoksi. Konsernin tulos oli -1,1M€, joka oli 0,3 M€ alle budjetoidun.

Konsernin rahoitustilanne on ollut hyvä. Joulukuussa Turun kaupunki lunasti tv-tehtaan rakennuksen tasearvoon tontinvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Näin saaduilla varoilla maksettiin pois 2,7 M€ pankkilaina.

Tilinpäätös 2005 TVT Asunnot Oy

177

TVT Asunnot Oy, emoyhtiö

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Raine Tuominen

Toiminta-ajatus: Yhtiö omistaa ja hallitsee sekä rakennuttaa Turun kaupungin alueella sijaitsevia ja sinnerakennettavia aravavuokratalokiinteistöjä.

Visio: Yhtiö ylläpitää kohtuuhintaista ja laatutasoltaan asukkaiden tarpeita vastaavaa arava-vuokra-asuntokantaa Turun alueella siten, että kaupunkiin suuntautuva muuttoliikemahdollistuu.



1.1 Kilpailukykyiset ja riittävät asumismahdollisuudet

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Tarjonnan ja kysynnän tasapaino riittävällä vuokratasolla


1. Asuntojen käyttöaste


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


178



2.1 Mahdollisimman pitkään asuva tyytyväinen asukas

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Asukkaiden odotusten ja kokemusten kohtaaminen.


1. Asukasvaihtuvuus2. Asukastoimikuntia väh. 60 % asuintalokohteista


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Asukasvaihtuvuuteen pyrittiin vaikuttamaan uudistamalla isännöinnin ja huollon toimintatapoja ja parantamalla asu-misviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tavoitearvoa ei aivan saavutettu.Vaihtuvuuteen vaikuttavat myös vuokralaisen henkilökohtaisen elämäntilanteen muutokset.

TALOUS


Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Tulojen ja menojen tasapaino sekä vuosittainen asuintalovaraus.


1. Vuosittainen nettotulos


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 921 000 *) 1 664 000 980 000 1 580 000

*) tilinpäätöskirjassa 2004 virheellinen luku


4.1 Yhteistyö ja uudistumiskyky

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Toiminnan jatkuva kehittäminen sisäisesti yhteistyökumppanien kanssa.


1. Isännöintipalvelujen tuotteistaminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


179



5.1 Hyvin toimivat palveluketjut

Tarkempi selvitysmenestystekijästä: Tehokas ja taloudellinen toimintatapa, laatujärjestelmän mukainen toiminta.


1. Laatujärjestelmän päivitys ja ohjeistaminen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005




Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 31 995 33 058 33 719 33 561

2. Nettotulos (1 000 €) 921 1 664 980 1 580

3. Käyttöaste (%) 98 97,4 97,5 97,6

4. Vaihtuvuus (%) 25 24 23 24


4,4 3,8 4,5 3,4

6. Omavaraisuus (%) 6,6 6,5 6,6 7,0

7. Quick Ratio 1,3 1,7 1,5 2,1


699 683 662 670


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 11 12 12 13


180


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


13 370 2 782 2 000 1 097

Investointikohteet:- jatkuva peruskorjaus

Jatkuva perus-korjaus

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Yhtiön toiminta ja talous on toteutunut suunnitellun mukaisesti, vaikka vuokratulot jäivät hieman alle budjetoidun.Nettotulos saavutettiin suunniteltua parempana. Tämän aiheutti aravalainojen korkotason aleneminen. Uutta asuintalo-varausta muodostettiin 1.580.000 euroa, asuintalovarausta purettiin 437.650 euroa kattamaan peruskorjauskustannuksiavuodelle 2004.

Lainoja lyhennettiin suunnitellusti. Poistoja tehtiin 2,9 % käyttöomaisuuden arvosta.

Asuntojen vuokria ei vuoden aikana korotettu, tällä pyrittiin vaikuttamaan markkinatilanteeseen.

Sijoitetun pääoman tuotto (%) jää alle tavoitearvon pääasiassa aravalainojen korkotason laskusta johtuen. Korkome-nojen väheneminen on yhtiön kannalta positiivista ja parantaa osaltaan nettotulosta.

Vieraan pääoman määrä €/asuinneliömetri väheni vuoden 2004 toteutumasta, mutta tavoitearvoa ei saavutettu. Tun-nusluku sisältää kaiken yhtiön vieraan pääoman myös esim. vakuusmaksut. Lainoja asuinneliöitä kohti yhtiöllä oli 654€/m2.

Alueisännöintimalli kehitettiin, omaa isännöintiä lisättiin ja valmisteltiin ostopalveluisännöinnin kilpailutusta vuonna2006.

Rakennusalan markkinatilanteesta johtuen vain välttämättömät peruskorjaukset toteutettiin.

Tilinpäätös 2005 Turun Seudun Vesi Oy

181

Turun Seudun Vesi Oy

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Jyrki Valtonen

Toiminta-ajatus: Turun Seudun Vesi Oy toimii alueellisena vedenhankintayhtiönä, jonka tehtäväksi onannettu koko Turun seudun kattavan tekopohjavesihankkeen toteuttaminen. Tekopohja-vesihankkeen valmistuttua yhtiön tehtävänä on korkealaatuisen ja riittävän, laatuvaati-mukset ja –tavoitteet täyttävän talousveden toimittaminen osakaskunnille.

Visio: Tekopohjavesihanke toteutuu vuoden 2007 loppuun mennessä, jonka jälkeen Turun Seu-dun Vesi Oy:n veden myynti kattaa koko Turun kaupunkiseudun. Yhtiön talous on vuo-teen 2030 asti velkainen.



1.1 Tunnetusti korkealaatuinen tuote


Vesihuolto on määritetty välttämättömyyshyödykkeeksi. Vesihuolto on yhteiskunnan elin-mahdollisuuksien keskeinen turvaaja kaikissa olosuhteissa. Korkealaatuisen talousvedenjatkuva häiriötön saanti edesauttaa yhteiskunnan kehittämistä.


1. Veden laadun poikkeaminen raja- ja tavoitearvoista2. Veden laatua koskevat reklamaatiot


182

3. Veden saatavuutta koskevat reklamaatiot


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005





2.1 Osakkaita tyydyttävät tuotteet ja toiminta


Korkealaatuisen talousveden häiriötön toimittaminen osakaskunnille siten, että yhtiön kus-tannuskehitys ei aiheuta merkittävää painetta osakkailta perittävään veden hintaan.


1. Veden veroton hinta €/m3


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Yhtiön toimittamalla vedellä ei ole taksaa, vaan kunnilta veloitetaan ”läpilaskutuksena” toteutuneet kustannukset.Tavoitearvoa pienempi toteutunut summa johtuu siitä, että Virttaa-Littoinen-järjestelmän ennalta vaikeasti arvioita-vissa olevat korjauskustannukset ovat olleet arvioitua pienemmät. Vuoden 2006 aikana kustannuksia vaativia korja-ustoimenpiteitä tehdään, jolloin kustannukset tulevat olemaan arvioitua suuremmat.

TALOUS

3.1 Taloudellinen ja korkealaatuinen tuote


Tekopohjavesihankkeen toteuttaminen asetettujen taloudellisten tavoitteiden mukaisesti jayhtiön toiminnan tuloksen pitäminen asetetuissa raja-arvoissa.


1. Tekopohjavesihankkeen investointikustannukset2. Yhtiön toiminnan tulos (PT-suunnitelman mukainen tunnusluku ilman aktivointeja ja poistoja)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 2,350 milj. €. 3,082 milj. € 23,4 milj. € 2,206 milj. €

Arviointikriteeri/mittari 2. - 0,705 milj. € - 0,428 milj. € - 0,93 milj. € - 0,533 milj.€

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Putkimateriaalien hankinnan markkinaoikeuskäsittelystä johtuen tekopohjavesihankkeen siirtolinjojen rakentaminenviivästyy noin kaksi vuotta. Esikäsittelylaitoksen asemakaavan oikeuskäsittelyn vuoksi laitoksen rakentamista ei ole


183

voitu aloittaa.


4.1 Tehokas ja ammattitaitoinen organisaatio


Yhtiöllä on organisaatio, jolla kaikkien tehtävien resurssointi hoidetaan siten, että kulloiset-kin vaatimukset täyttyvät kaikissa olosuhteissa.


1. Resurssivajaus organisaatiossa (prosenttia täydestä resurssista)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Henkilökunnan siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen ei ole toteutunut.


5.1 Tavoitteet täyttävät toiminnot


Yhtiön prosessit ja rakenteet toimivat nyt vain tekopohjavesihankkeen toteuttamista varten.Prosessit ja rakenteet tarkastellaan myöhemmin noin vuonna 2008 tapahtuvaa muutosta var-ten


1.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005




Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 298 251 229 220

2. Liikevoitto (1 000 €) -738 -428 - 930 - 431

3. Tilikauden voitto /tappio(1 000 €)

-706 -476 - 1 300 - 533


-2,42 -1,7 -2,74 - 1,89

5. Omavaraisuus (%) 65 64,5 35,79 63,75


184

6. Quick Ratio 45,81 37,4 0,50 22,07


3 432 4 061 13 319 4 648


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 10 10 15 10


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


2 350 3 082 22 138 2 206

Investointikohteet: RaakavedenottamoEsikäsittelylaitosTekopohjavesilaitosRunkojohdot jasäiliöt

RaakavedenottamoEsikäsittelylaitosTekopohjavesilaitosRunkojohdot jasäiliöt

Raakavedenot-tamoEsikäsittelylaitosTekopohjavesi-laitosRunkojohdot jasäiliöt

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Putkimateriaalien hankinnan markkinaoikeuskäsittelystä johtuen tekopohjavesihankkeen siirtolinjojen rakentaminenviivästyy noin kaksi vuotta. Esikäsittelylaitoksen asemakaavan oikeuskäsittelyn vuoksi laitoksen rakentamista ei olevoitu aloittaa.

Tilinpäätös 2005 Turun seudun puhdistamo Oy

185

Turun seudun puhdistamo Oy

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Timo Anttila

Toiminta-ajatus: Turun seudun puhdistamo Oy rakennuttaa ja ylläpitää Turun Kakolanmäkeen toteutetta-vaa kalliopuhdistamoa, jossa ryhdytään käsittelemään ensisijaisesti yhtiön osakaskunti-en viemäriverkostoista johdettavia jätevesiä yhtiölle myönnetyn ympäristöluvan edel-lyttämällä tavalla.

Visio: Puhdistamo toteutetaan siten, että se on täysin valmis 2009 alussa.



1.1 Luodaan edellytykset tehokkaalle seudulliselle jätevedenpuhdistukselle


Puhdistamon toteuttamisessa huomioidaan erityisesti puhdistamoalueen välittömässä lähei-syydessä oleva tiivis kaupunkiympäristö sekä jätevesien purkupisteen sijainti arvokkaansaaristomme sisäosassa.


1. Ympäristöstä tulleet louhintaa ja rakentamista koskevat valitukset


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


186

Arviointikriteeri/mittari 1. - 16 kpl 40 kpl 85 kpl

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Valitukset koskivat porauksesta yöaikaan kantautuvaa melua, tunnelista kesäaikaan purkautunutta vesihöyryä, pen-gerlouhintavaiheen räjäytyksiä, raitisilmapuhaltimen melua sekä kuorma-autojen joutokäyntiä yöaikaan.


2.1 Viranomaisia ja osakkaita tyydyttävät palvelut


Elinkaariajatteluun perustuvan jätevedenpuhdistuspalvelun tuottaminen osakaskunnille.


1. Poikkeamat ympäristöluvan edellyttämissä puhdistustuloksissa.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. - -

TALOUS

3.1 Investointikustannukset ja jäteveden käsittelyhinta


Puhdistamon toteuttamisessa on tavoitteena aikaansaada puhdistamo, joka täyttää asetetutpuhdistusvaatimukset ja on investointi- ja käyttökustannuksiltaan hyväksytyn yleissuunni-telman mukainen.


1. Jäteveden käsittelyhinta €/puhdistettu m32. Nettoinvestointikustannukset (1.000 €)3. Kannattavuus/vuositulos verojen jälkeen


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Arviointikriteeri/mittari 2. 10.500 12.583


Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Investointi on edennyt hieman suunniteltua nopeammin.


4.1 Hyvin perehdytetty osaava ydinryhmä täydennettynä kilpailutetuilla ostopalveluilla.


187


Puhdistamon käyttö tulee perustumaan pääosin vesilaitokselta siirtyvään osaavaan henkilö-kuntaan sekä kilpailutettuun huolto- ja kunnossapitotoimintaan


1. Palkkakustannukset €/puhdistettu m32. Huolto- ja kunnossapitokustannukset €/puhdistettu m3


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005




5.1 Koettu ja laadukas tekniikka


Puhdistamo on tilojensa, tekniikkansa ja toimintansa osalta yksi maamme johtavista jäteve-den puhdistamoista


1. kemikaalikustannukset €/puhdistettu m32. energiakustannukset €/puhdistettu m33. lietteenkäsittelykustannukset €/puhdistettu m3


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. - - -





Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 0,0 0,0 0,00

2. Liikevoitto (1 000 €) -133,7 -146,4 117,1


-57,1 -116,5 -156,1


-1,4 -2,6 -0,80


188

5. Omavaraisuus (%) 91,0 71,5 39,52

6. Quick Ratio 8,8 2,9 1,07


- - -


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 1 3 4 4


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


1 000 4 064 10 500 12583

Investointikohteet: Suunnittelu ja ra-kentamisen valmis-telu

Suunnittelu, lou-hintaurakka päälai-tehankintasopimus,rakennus-, täyden-nyskoniesto-, SIA-ja LVI-urakoidenrakentamisen val-mistelu

Päälaitehankin-tasopimus tehtiinhuhtikuussa,rakennusurakantarjoukset saatiinjoulukuussa,louhintatöistä olitehty

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Hanke on edennyt ennalta suunnitellulla tavalla.

Tilinpäätös 2005 Forum Marinum säätiö

189

Forum Marinum säätiö

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Seppo Sarelius

Toiminta-ajatus: Säätiö ylläpitää ja kehittää Merikeskus Forum Marinumia, joka on monipuolinen me-rellisen toiminnan keskus ja toimii valtakunnallisena merenkulun erikois-museona jaSuomen laivastomuseona.

Visio: Forum Marinumista kehitetään korkeatasoinen ja kansainvälisesti huomionarvoinenmerimuseo. Pysyvää näyttelyä täydennetään ja uusitaan joustavasti. Näyttelyjeninformatiivisuutta korostetaan. Tutkimustoimintaa kehitetään yhdessä Turun korkea-koulujen kanssa. Veneenrakentamis- ja korjaustoiminta käynnistetään yhteistoiminnassaeri yhdistysten ja alan oppilaitosten kanssa.

Tuloskorteille sijoittuvat säätiön kriittiset menestystekijät vuosille 2005 - 2007:


1.1 Kansainvälinen verkostoituminen


Kansainväliset kontaktit, vierailut, näyttely-yhteistyö, julkaisujen vaihto yms auttavat kehittä-mään merikeskusta ja lisäävät omaa tunnettavuutta.


1. Kansainvälisten hankkeiden laatu ja määrä


190


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:- Ann Frössen näyttelyn valmisteluja jatkettu- Valmisteltu Botnisk Kontakt kokousta- Käynnistetty näyttelyvalmistelut Eesti Meremuuseumin kanssa


2.1 Merikeskuksen kehittäminen


Kävijämäärien kehitys ei ole tämän alueen ainoa kriteeri, mutta usean vuoden seuranta antaaselkeän kuvan kehittymisen suunnasta.


1. Kävijät / vuosi


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 65 800 52 300 60 000 56 200

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Lentävän Hollantilaisen valmistelutöiden ja harjoitusten takia jouduttiin Suomen Joutsen ja Sigyn pitämään suljettui-na suunniteltua pitempään.

TALOUS



Kaupungin ja valtion tuen käyttötaloudelle pysyessä reaaliarvoltaan muuttumattomana, voidaanomatoimisen tuoton lisääntymisen katsoa merkitsevän onnistunutta käyttötaloutta.Valtakunnallisessa vertailussa yli 25 %:n omatoimista tuottoa voidaan pitää hyvänä, sillä muse-oiden omatoimisen tuoton valtakunnallinen keskiarvo on 16 %.


1. Oman tuoton osuus käyttötaloudesta.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. 38 %*) 36 %

40 %*) 32 %

41 %*) 33 %

29 %

Toimitusjohtajan kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteutunut:Lentävän Hollantilaisen valmistelujen takia jouduttiin Suomen Joutsen ja Sigyn pitämään pitkään suljettuina. *) To-teutuneet 2003 ja 2004 sekä tavoitearvo 2005 merkitty virheellisesti. Korjatut luvut ovat tilinpäätöstietojen mukaisia.


191


4.1 Kilpailukykyinen työnantaja


Palkkavertailu, erityisesti matalapalkkaisella museoalalla, antaa riittävät perusteet arvioida työn-antajan kilpailukykyä.


1. Palkkavertailu museoalalla


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. Keskitasoa Yli keskitason Yli keskitason Yli keskitason

Säätiön toimintaa ja taloutta kuvaavat tunnusluvut:


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 495 492 490 511

2. Varsinaisen toiminnankulujäämä (1 000 €)

- 479 - 460 - 390 -525

3. Omavaraisuus (%) - 57,83 - 41,5 - 20 -19,6

4. Quick Ratio 0,67 0,67 1 0,7

5. Säätiön kokonaisvelanmäärä (1 000 €) 593 583 440 1 130

- pitkäaikaiset (1 000 €)

- lyhytaikaiset (1 000 €) 593 583 440 1 130


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 13 14 14 15


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Nettoinvestoinnit yhteensä(1.000 €) 445 495 1 900 2 414


192

Investointikohteet: Kruununmakasiininsuunn. + laivojenperuskorjaus.

Kruununmakasiininsiipirakennus I ja IIkerrosRakenn.vaihe III

Kruununmakasii-nin siipirakennusI ja II kerrosRakenn.vaihe IIILaivojen perus-korjaus

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Kävijämäärä tulee jäämään selvästi tavoitetta pienemmäksi. Tämä johtuu siitä että Suomen Joutsen ja Sigynjouduttiin pitämään Lentävän Hollantilaisen lavasteiden rakentamisen, harjoitusten, itse esitysten ja lopuksi lavasteidenpurkamisen takia viisi viikkoa kokonaan suljettuina. Kävijätavoite perustui olettamukseen että museoalukset olisivatolleet kolmen viikon aikana suljettuina osan ajasta. Tämä näkyy myös käyttötalouden koko vuoden tuloksessa silläTurun Filharmoniselta orkesterilta sopimuksen mukaan saatu kompensaatio ei täysin korvaa Forum Marinumin tulojenmenetyksiä.Säätiön lyhytaikainen kokonaisvelka on tavoitearvoa suurempi Kruununmakasiinin siipirakennuksen arvioitua suu-rempien rakennuskustannusten, sekä arvioitua pienempien tukilahjoitusten takia.

Tilinpäätös 2005 Turun Ylioppilaskyläsäätiö

193

Turun Ylioppilaskyläsäätiö

Toiminnasta ja taloudestavastaava toimitusjohtaja: Mikko Sedig

Toiminta-ajatus: Ylläpitää, rakennuttaa ja vuokrata opiskelija- ja nuorisoasuntoja Turun talousalueella

Visio: Turun Ylioppilaskyläsäätiön tarkoituksena on myötävaikuttaa Suomen (Turun) koulu-tuspolitiikkaan tarjoamalla joustavia ja tarpeeseen sopivia asumispalveluja, jotta ihmis-ten jatkuva koulutus sekä opiskelijoiden ja tutkijoiden kansainvälinen vuorovaikutusvoivat toteutua.

Tuloskorteille sijoittuvat säätiön kriittiset menestystekijät vuosille 2005 - 2007:


194


1.1


Markkinoiden edullisimmat opiskelija-asunnot. Turun Ylioppilaskyläsäätiö teetätti keväällä2003 riippumattomalla tutkimuslaitoksella Turun ja ympäristön vuokra-asuntomarkkinoitakartoittavan tutkimuksen, jonka mukaan TYS tarjosi alueen edullisimmat pienasunnot.

Arviointikriteeri/mittari: Jatkossakin edullisuutta voidaan seurata vuokravertailuin.

1. neliövuokra/kk (neliövuokraan sisältyvät palvelut: tietoverkko, sähkö, vesi)


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

Arviointikriteeri/mittari 1. alle markkinah. alle markkinah. alle markkinah. alle markkinah.


2.1


TYS on viime vuosina perusparantanut asuntojaan vastaamaan entistä paremmin tämän päi-vän vaatimuksia. Lisäksi pyritään mahdollisimman kattavin verkkopalveluin minimoimaanasiakkaalle TYS:n kanssa asioinnista aiheutuvat ”aikakulut.” Aluesihteerijärjestelmä mah-dollistaa sen, että asiakas voi halutessaan asioida oman kohteensa virkailijan kanssa.

Arviointikriteeri/mittari: Käyttöaste, vaihtuvuus

1. käyttöaste %2. vaihtuvuus %


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



TALOUS

3.1


Osa kohteista ei ole asuntotyypeiltään ja/tai sijainniltaan houkuttelevia. Hinnoittelu on näidenkohteiden osalta erityisen haasteellista. Lähes kaikki asiakkaat ovat joko opintotuen, asumis-lisän tai asumistuen piirissä. Vaikka asumislisän tai –tuen määrä ei voi olla hinnoittelun läh-tökohta, tulee se kuitenkin huomioida vuokria määritettäessä.

Investointien rahoitukseen käytetään arava- tai korkotukilainoitusta tai vaihtoehtoisesti pank-kilainaa. Toiminnan velkapainotteisuudesta johtuen omavaraisuusaste on vaatimatonta luok-kaa, mutta pyritään saavuttamaan vähintään 10 % taso.

Toimintaa tehostetaan ottamalla käyttöön koko ajan ajantasaiset tietohallinnon välineet asia-kaspalvelussa ja kiinteistöjen ylläpidossa. Esimerkiksi internetpohjaiset hakemus- tarjous javuokrausjärjestelmät ja tietokonepohjaiset kiinteistön valvonta- ja hallintajärjestelmät.

Arviointikriteeri/mittari: Asuntoneliökohtaiset lainamäärät pyritään pitämään opiskelija-asuntoyhteisöjen keskiar-vossa, omavaraisuusaste, quick ratio.

1. Vieras pääoma €/asuinneliömetri2. omavaraisuus %


195

3. Quik Ratio


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005





4.1


Tuloksekkaalle toiminnalle olennainen kyky muutokseen säilytetään huolehtimalla siitä, ettäkaikkien henkilöstöryhmien edustajat voivat osallistua omalle ammatilliselle kehitykselleenolennaiseen koulutukseen.

Arviointikriteeri/mittari: Käydään läpi kehityskeskusteluissa.

1.


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005



5.1


Pyrkimys tehokkuuteen sekä asuntovuokrauksessa, että kunnossapitotoiminnassa. Remontithoidetaan nopeasti ja tehokkaasti ja vapaisiin tai vapautuviin asuntoihin pyritään löytämäänmahdollisimman nopeasti uusi asukas.

Arviointikriteeri/mittari: Käyttöaste

1. käyttöaste


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


Säätiön toimintaa ja taloutta kuvaavat tunnusluvut:


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

1. Liikevaihto (1 000 €) 16 923 17 691 17 300 18 131

2. Nettotulos (1 000 €) 1 315 1 481 450 1 068


196

3. Käyttöaste (%) 96,9 95,6 95 95,8

4. Vaihtuvuus (%) 52,1 52,8 50 49,3


4,0 4,7 4,1 4,6

6. Omavaraisuus (%) 11,3 11,4 11 11,8

7. Quick Ratio 0,5 0,7 1 1,1


672 684 695 677


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005

31.12. 39 38 38 36


Toteutunut2004

Tavoitearvo2005

Toteutunut2005


13 939 5 833 8 250 2 098Investointikohteet: Yo-talon peruskor-

jausLoppuosa

Ispuri INummenranta

I-vaihe

Nummenranta INummenranta II

Yo-kylä, muutos 19asuntoa

NummenrantaII-vaihe ja

III-vaihe

NummenrantaII-vaihe ja

III-vaiheenvalmistelu

Toimitusjohtajan kuvaus toiminnan ja talouden toteutumisesta:Taloudellisesti ja toiminnallisesti onnistuttiin saavuttamaan kaikki tavoitteet kriittisten menestystekijöiden osalta.Nummenranta III:n hintaneuvotteluvaihe kesti arvioitua kauemmin ja rakentamaan päästiin vasta vuoden 2006 puolel-la. Nummenrannan alueen valmistuminen tullee toteutumaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuonna 2008.

197

10.2 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut

KÄYTTÖTALOUSOSAN, LIIKELAITOSTEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2005

Toimielin Tilinpäätös Talousarvio Ta+muut. Toteutunut Muutos % Ta+muut.2005/Tammi-Joulu Tammi-Joulu Tammi-Joulu

2004 2005 2005 2005 2005/2004 2005 tot %

1 01 T 256 491 0 0 0,00 -100,0 0,0Keskusvaalilautakunta M 502 735 26 000 26 000 31 629,91 -93,7 121,7

N -246 244 -26 000 -26 000 -31 629,91 121,7

1 02 T 6 406 7 500 7 500 5 021,95 -21,6 67,0Kaupunginvaltuusto M 776 505 936 806 936 806 773 948,16 -0,3 82,6

N -770 098 -929 306 -929 306 -768 926,21 82,7

2 02 M 34 756 0 0 0,00 0,0 0,0Kaupunginvaltuusto T 0 0 0 0,00 0,0 0,0

N -34 756 0 0 0,00 0,0

1 03 T 186 0 0 2 420,51 1 200,3 100,0Tarkastuslautakunta M 440 669 571 469 571 733 513 263,34 16,5 89,8

N -440 483 -571 469 -571 733 -510 842,83 89,4

1 04 T 23 374 931 22 100 357 22 350 357 22 382 604,35 -4,3 100,1Kaupunginhallitus M 62 958 444 76 918 365 73 105 970 67 669 743,35 7,5 92,6

N -39 583 513 -54 818 008 -50 755 613 -45 287 139,00 89,2

2 04 M 2 719 626 4 406 017 3 856 017 288 974,55 -89,4 7,5Kaupunginhallitus T 1 984 133 146 000 146 000 613 728,40 -69,1 420,4

N -735 493 -4 260 017 -3 710 017 324 753,85 0,0

1 11 T 32 186 0 0 23 172,50 -28,0 100,0Kh, kaupungin omarahoitusosuus M 8 128 271 8 293 448 8 293 448 8 288 668,48 2,0 99,9V-S:n aluepelastuslautakunnan N -8 096 085 -8 293 448 -8 293 448 -8 265 495,98 99,7menoista

2 11 M 0 0 0 0,00 0,0 0,0Kh, kaupungin omarahoitusosuus T -1 083 0 0 0,00 0,0 0,0V-S:n aluepelastuslautakunnan N -1 083 0 0 0,00 0,0menoista

1 12 T 27 326 372 30 120 871 30 120 871 30 588 810,91 11,9 101,6Varsinais-Suomen aluepelastus- M 26 018 080 28 520 871 28 520 871 28 778 290,10 10,6 100,9lautakunta N 1 308 292 1 600 000 1 600 000 1 810 520,81 113,2

2 12 M 1 567 826 1 600 000 1 600 000 2 218 824,01 41,5 138,7Varsinais-Suomen aluepelastus- T 399 571 0 0 623 206,87 56,0 100,0lautakunta N -1 168 255 -1 600 000 -1 600 000 -1 595 617,14 99,7

1 20 T 29 056 334 26 980 000 26 980 000 26 963 417,75 -7,2 99,9Terveyslautakunta M 246 100 451 248 950 000 249 608 782 264 131 450,78 7,3 105,8

N -217 044 117 -221 970 000 -222 628 782 -237 168 033,03 106,5

2 20 M 1 267 311 1 000 000 1 000 000 909 854,57 -28,2 91,0Terveyslautakunta T 188 244 0 0 5 000,00 -97,3 100,0

N -1 079 067 -1 000 000 -1 000 000 -904 854,57 90,5

1 30 T 40 883 494 38 983 000 38 745 899 44 107 386,66 7,9 113,8Sosiaalilautakunta M 237 826 807 243 198 825 244 509 523 251 355 245,98 5,7 102,8

N -196 943 313 -204 215 825 -205 763 624 -207 247 859,32 100,7

2 30 M 121 364 800 000 800 000 104 286,33 -14,1 13,0Sosiaalilautakunta T 3 000 0 0 14 500,00 383,3 100,0

N -118 364 -800 000 -800 000 -89 786,33 11,2

1 32 T 5 162 845 5 369 151 5 369 151 4 474 963,67 -13,3 83,4Sosiaalilautakunta M 5 155 031 5 369 151 5 369 151 4 542 859,71 -11,9 84,6Ulkomaalaistoimisto (nettoyks) N 7 814 0 0 -67 896,04 -100,0

198


2004 2005 2005 2005 2005/2004 2005 tot %

1 40 T 4 318 862 4 093 220 4 093 220 4 226 730,06 -2,1 103,3Opetuslautakunta M 109 252 175 112 859 800 113 310 621 114 196 887,79 4,5 100,8

N -104 933 313 -108 766 580 -109 217 401 -109 970 157,73 100,7

2 40 M 699 285 1 400 000 1 400 000 1 249 728,75 78,7 89,3Opetuslautakunta T 14 000 12 000 12 000 102 889,38 634,9 857,4

N -685 285 -1 388 000 -1 388 000 -1 146 839,37 82,6

1 45 T 7 882 278 7 336 033 7 336 033 7 489 317,81 -5,0 102,1Ammattiopetuslautakunta M 42 665 478 43 379 775 43 812 416 43 960 525,55 3,0 100,3

N -34 783 200 -36 043 742 -36 476 383 -36 471 207,74 100,0

2 45 M 791 907 300 000 2 270 000 1 782 474,56 125,1 78,5Ammattiopetuslautakunta T 0 0 0 741 413,74 100,0 100,0

N -791 907 -300 000 -2 270 000 -1 041 060,82 45,9

1 46 T 7 056 779 7 974 135 7 974 135 8 572 464,23 21,5 107,5Ammattikorkeakoulun hallitus M 56 597 183 57 372 341 57 696 341 58 293 203,26 3,0 101,0

N -49 540 404 -49 398 206 -49 722 206 -49 720 739,03 100,0

2 46 M 1 450 434 1 500 000 1 500 000 1 502 435,27 3,6 100,2Ammattikorkeakoulun hallitus T 63 081 0 0 65 641,00 4,1 100,0

N -1 387 353 -1 500 000 -1 500 000 -1 436 794,27 95,8

1 52 T 2 065 402 2 044 500 2 044 500 2 109 380,13 2,1 103,2Liikuntalautakunta M 16 475 693 16 864 000 16 877 366 16 745 786,01 1,6 99,2

N -14 410 290 -14 819 500 -14 832 866 -14 636 405,88 98,7

2 52 M 434 562 400 000 400 000 354 562,40 -18,4 88,6Liikuntalautakunta T 0 0 0 13 505,74 100,0 100,0

N -434 562 -400 000 -400 000 -341 056,66 85,3

1 54 T 1 184 321 811 615 767 615 1 217 059,88 2,8 158,6Nuorisolautakunta M 8 032 206 7 284 516 8 107 781 8 690 237,72 8,2 107,2

N -6 847 885 -6 472 901 -7 340 166 -7 473 177,84 101,8

2 54 M 55 056 300 000 300 000 181 669,14 230,0 60,6Nuorisolautakunta T 0 0 0 0,00 0,0 0,0

N -55 056 -300 000 -300 000 -181 669,14 60,6

1 56 T 5 741 319 4 660 715 4 660 715 7 060 726,73 23,0 151,5Kulttuurilautakunta M 29 151 103 27 860 915 28 648 628 32 594 545,62 11,8 113,8

N -23 409 784 -23 200 200 -23 987 913 -25 533 818,89 106,4

2 56 M 491 793 400 000 400 000 391 014,89 -20,5 97,8Kulttuurilautakunta T 1 640 0 0 1 500,00 -8,5 100,0

N -490 153 -400 000 -400 000 -389 514,89 97,4

1 60 T 90 508 517 88 865 740 88 865 740 101 568 579,17 12,2 114,3Teknisten palveluiden lautakunta M 90 262 340 88 865 740 88 865 740 101 530 941,89 12,5 114,3

N 246 177 0 0 37 637,28 100,0

2 60 M 495 396 500 000 500 000 498 907,00 0,7 99,8Teknisten palveluiden lautakunta T 40 710 0 0 33 538,00 -17,6 100,0

N -454 686 -500 000 -500 000 -465 369,00 93,1

1 61 T 16 753 128 17 663 836 16 663 836 16 484 721,48 -1,6 98,9Joukkoliikennelautakunta M 25 068 680 25 813 836 26 313 836 26 226 735,22 4,6 99,7

N -8 315 552 -8 150 000 -9 650 000 -9 742 013,74 101,0

2 61 M 20 775 450 000 450 000 422 400,45 1 933,2 93,9Joukkoliikennelautakunta T 88 557 55 000 55 000 78 398,11 -11,5 142,5

N 67 782 -395 000 -395 000 -344 002,34 87,1

199


2004 2005 2005 2005 2005/2004 2005 tot %

1 63 T 5 019 046 4 773 663 4 773 663 4 797 447,13 -4,4 100,5Ympäristö- ja kaavoituslautakunta M 9 976 538 10 073 663 10 073 663 10 079 680,44 1,0 100,1

N -4 957 493 -5 300 000 -5 300 000 -5 282 233,31 99,7

2 63 M 0 70 500 70 500 0,00 0,0 0,0Ympäristö- ja kaavoituslautakunta T 0 0 0 0,00 0,0 0,0

N 0 -70 500 -70 500 0,00 0,0

1 64 T 0 0 0 0,00 0,0 0,0Rakennuslautakunta M 49 647 55 000 76 000 75 235,48 51,5 99,0

N -49 647 -55 000 -76 000 -75 235,48 99,0

1 65 T 1 215 1 000 1 000 2 565,00 111,1 256,5Kiinteistölautakunta M 24 277 331 25 001 000 25 001 000 24 942 504,00 2,7 99,8

N -24 276 116 -25 000 000 -25 000 000 -24 939 939,00 99,8

1 70 T 30 695 811 31 093 060 31 093 060 30 779 605,05 0,3 99,0Vesilaitoslautakunta, M 15 195 800 15 843 060 15 843 060 15 193 500,80 0,0 95,9Turun vesilaitos N 15 500 012 15 250 000 15 250 000 15 586 104,25 102,2

2 70 M 8 486 905 11 460 000 11 460 000 10 866 537,97 28,0 94,8Vesilaitoslautakunta, T 343 795 0 0 10 330,00 -97,0 100,0Turun vesilaitos N -8 143 110 -11 460 000 -11 460 000 -10 856 207,97 94,7

1 73 T 4 496 537 4 068 500 4 068 500 4 276 559,82 -4,9 105,1Teknisten palveluiden lautakunta, M 4 765 265 4 108 800 4 108 800 4 334 049,96 -9,1 105,5Liikennelaitos N -268 728 -40 300 -40 300 -57 490,14 142,7

2 73 M 750 943 0 0 0,00 -100,0 0,0Teknisten palveluiden lautakunta, T 91 118 0 0 39 400,00 -56,8 100,0Liikennelaitos N -659 825 0 0 39 400,00 100,0

1 74 T 23 879 212 25 554 000 25 554 000 23 391 761,85 -2,0 91,5Satamalautakunta, M 11 952 729 12 053 857 12 053 857 12 242 078,98 2,4 101,6Turun satama N 11 926 483 13 500 143 13 500 143 11 149 682,87 82,6

2 74 M 5 294 798 4 074 000 4 074 000 4 544 935,01 -14,2 111,6Satamalautakunta, T 1 870 0 0 4 000,00 113,9 100,0Turun satama N -5 292 928 -4 074 000 -4 074 000 -4 540 935,01 111,5

1 75 T 55 689 223 56 132 912 56 132 912 57 849 368,15 3,9 103,1Kiinteistölautakunta, M 32 263 771 33 630 885 33 630 885 32 363 944,20 0,3 96,2Kiinteistölaitos N 23 425 451 22 502 027 22 502 027 25 485 423,95 113,3

2 75 M 15 557 941 17 723 497 17 723 497 21 126 170,84 35,8 119,2Kiinteistölautakunta, T 11 783 495 8 837 059 8 837 059 9 460 348,96 -19,7 107,1Kiinteistölaitos N -3 774 446 -8 886 438 -8 886 438 -11 665 821,88 131,3

1 77 T 87 010 473 89 215 000 89 215 000 89 874 463,81 3,3 100,7Kiinteistölautakunta, Tilalaitos M 49 927 843 54 145 000 54 145 000 53 120 748,74 6,4 98,1

N 37 082 629 35 070 000 35 070 000 36 753 715,07 104,8

2 77 M 46 913 283 64 511 000 68 171 000 64 163 515,80 36,8 94,1Kiinteistölautakunta, Tilalaitos T 12 754 526 5 350 300 5 350 300 2 488 424,70 -80,5 46,5

N -34 158 757 -59 160 700 -62 820 700 -61 675 091,10 98,2

1 78 T 4 204 190 3 826 000 3 826 000 4 204 425,36 0,0 109,9Teknisten palveluiden lautakunta M 3 747 278 3 713 000 3 713 000 3 974 186,30 6,1 107,0Jätelaitos N 456 911 113 000 113 000 230 239,06 203,8

2 78 M 0 5 170 623 5 170 623 5 170 622,81 100,0 100,0Teknisten palveluiden lautakunta T 0 0 0 0,00 0,0 0,0Jätelaitos N 0 -5 170 623 -5 170 623 -5 170 622,81 100,0

1 79 T 4 475 551 4 346 625 4 346 625 4 693 324,29 4,9 108,0Teknisten palveluiden lautakunta, M 4 092 648 3 866 651 3 866 651 4 282 685,20 4,6 110,8Tekstiilihuolto N 382 903 479 974 479 974 410 639,09 85,6

2 79 M 171 126 0 0 0,00 -100,0 0,0Teknisten palveluiden lautakunta, T 9 500 0 0 7 188,52 -24,3 100,0Tekstiilihuolto N -161 626 0 0 7 188,52 100,0

200


2004 2005 2005 2005 2005/2004 2005 tot %Käyttötalousosa ja T 477 081 108 476 021 433 474 990 332 497 146 298,25 4,2 104,7liikelaitokset yhteensä M 1 121 660 702 1 155 576 774 1 157 086 929 1 188 932 576,97 6,0 102,8

N -644 579 594 -679 555 341 -682 096 597 -691 786 278,72 101,4

Investointiosa yhteensä M 87 325 086 116 065 637 121 145 637 115 776 914,35 32,6 95,6T 27 766 157 14 400 359 14 400 359 14 303 013,42 -48,5 99,3N -59 558 929 -101 665 278 -106 745 278 -101 473 900,93 95,1

Liikelaitosten ja Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan (muu taseyksikkö) netto = liikeylijäämä/ -alijäämä + poistot = sitova tavoite-euromäärä.Liikelaitoksissa poikkeuksena Turun Satama, jonka sitova tavoite on kaupungille maksettava peruspääoman korko 4.813.355 euroa.Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan tuloissa mukana sisäisen pankin korko 73.887,81.

201

TULOSLASKEMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILUT 2005Sisältää liikelaitokset ja omat rahastot, mukaan lukien sisäiset erät.

TALOUSARVION Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaTULOSLASKELMAOSAN 2005 muutokset muutosten TOTEUTUMISVERTAILU jälkeenToimintatuotot + 447 582 123 -1 031 101,00 446 551 022,00 459 399 749,79 12 848 727,79Valmistus omaan käyttöön + 28 439 310 28 439 310,00 37 672 660,65 9 233 350,65Toimintakulut - 1 155 576 774 1 510 155,00 1 157 086 929,00 1 188 939 776,97 -31 852 847,97TOIMINTAKATE -679 555 341 -2 541 256,00 -682 096 597,00 -691 867 366,53 -9 770 769,53Verotulot 486 240 000 -5 500 000,00 480 740 000,00 471 268 719,49 -9 471 280,51 Kunnan tulovero (+) 420 000 000 -5 500 000,00 414 500 000,00 407 525 819,40 -6 974 180,60 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 40 500 000 40 500 000,00 36 842 731,11 -3 657 268,89 Koiravero (+) 140 000 140 000,00 124 731,15 -15 268,85 Kiinteistövero (+) 25 600 000 25 600 000,00 26 775 437,83 1 175 437,83Valtionosuudet (+) 200 000 000 6 520 256,00 206 520 256,00 207 299 998,00 779 742,00Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) 15 345 280 15 345 280,00 15 182 009,78 -163 270,22 Muut rahoitustuotot (+) 13 633 500 13 633 500,00 19 070 333,36 5 436 833,36 Korvaus peruspo:lle (liikel.)(+) 26 684 907 26 684 907,00 26 684 907,00 0,00 Korkokulut (-) 10 266 280 10 266 280,00 7 776 396,08 2 489 883,92 Muut rahoituskulut (-) 30 061 907 30 061 907,00 29 261 377,26 800 529,74VUOSIKATE 22 020 159 -1 521 000,00 20 499 159,00 10 600 827,76 -9 898 331,24Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) 47 401 905 47 401 905,00 46 883 367,55 518 537,45 Arvonalentumiset (-) 2 865 350,82 -2 865 350,82Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-) 550 000 550 000,00 0,00 550 000,00TILIKAUDEN TULOS -25 931 746 -1 521 000,00 -27 452 746,00 -39 147 890,61 -11 695 144,61Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+) -10 531 042 -10 531 042,00 -10 171 364,89 -359 677,11Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 10 685 000 10 685 000,00 10 685 000,00 0,00Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 7 200,00 7 200,00TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -25 777 788 -1 521 000,00 -27 298 788,00 -38 627 055,50 -11 335 467,50

Sisältää peruskaupungin, omat rahastot ja liikelaitokset nettoperiaatteella, mukaan lukien sisäiset erät.

TALOUSARVION Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaTULOSLASKELMAOSAN 2005 muutokset muutosten TOTEUTUMISVERTAILU jälkeenToimintatuotot + 236 086 026 -1 031 101,00 235 054 925,00 246 369 361,47 11 314 436,47Valmistus omaan käyttöön + 25 699 310 25 699 310,00 35 633 540,64 9 934 230,64Toimintakulut - 1 028 215 521 1 510 155,00 1 029 725 676,00 1 063 428 582,79 -33 702 906,79TOIMINTAKATE -766 430 185 -2 541 256,00 -768 971 441,00 -781 425 680,68 -12 454 239,68Verotulot 486 240 000 -5 500 000,00 480 740 000,00 471 268 719,49 -9 471 280,51 Kunnan tulovero (+) 420 000 000 -5 500 000,00 414 500 000,00 407 525 819,40 -6 974 180,60 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 40 500 000 40 500 000,00 36 842 731,11 -3 657 268,89 Koiravero (+) 140 000 140 000,00 124 731,15 -15 268,85 Kiinteistövero (+) 25 600 000 25 600 000,00 26 775 437,83 1 175 437,83Valtionosuudet (+) 200 000 000 6 520 256,00 206 520 256,00 207 299 998,00 779 742,00Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) 14 324 280 14 324 280,00 14 132 484,40 -191 795,60 Muut rahoitustuotot (+) 13 630 000 13 630 000,00 19 059 808,57 5 429 808,57 Korvaus peruspo:lle(liikel.)(+) 26 684 907 26 684 907,00 26 684 907,00 0,00 Korkokulut (-) 7 935 000 7 935 000,00 6 131 142,60 1 803 857,40 Muut rahoituskulut (-) 3 377 000 3 377 000,00 2 576 202,52 800 797,48VUOSIKATE -36 862 998 -1 521 000,00 -38 383 998,00 -51 687 108,34 -13 303 110,34Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (-) 7 586 022 7 586 022,00 6 795 385,68 790 636,32 Arvonalentumiset (-)Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-)TILIKAUDEN TULOS -44 449 020 -1 521 000,00 -45 970 020,00 -58 482 494,02 -12 512 474,02Poistoeron lisäys (-) tai väh.(+)Vapaaeht. varausten lis. (-) tai vähennys (+)Rahastojen lis.(-) tai väh.(+)TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -44 449 020 -1 521 000,00 -45 970 020,00 -58 482 494,02 -12 512 474,02

+ tulojen ylitys / menojen alitus - tulojen alitus / menojen ylitys

202

INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILUT 2005

PALVELUJEN JA HALLINNON INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2005

PALVELUT JA HALLINTO Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaINVESTOINTIOSA 2005 muutokset muutosten

jälkeen

Kaupunginhallitus 584 000 -550 000,00 34 000,00 13 627,53 20 372,47Kh, Varaus Suomen Joutsenen kunnostusta varten 168 000 168 000,00 120 000,00 48 000,00Kh, Kuntainliitot ja muu yhteistoiminta 38 329 38 329,00 2 314,30 36 014,70Kh, Arvopaperit 3 615 688 3 615 688,00 153 032,72 3 462 655,28Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 1 600 000 1 600 000,00 2 218 824,01 -618 824,01Terveyslautakunta 1 000 000 1 000 000,00 909 854,57 90 145,43Sosiaalilautakunta 800 000 800 000,00 104 286,33 695 713,67Opetuslautakunta 1 400 000 1 400 000,00 1 249 728,75 150 271,25Ammattiopetuslautakunta 300 000 1 970 000,00 2 270 000,00 1 782 474,56 487 525,44Ammattikorkeakoulun hallitus 1 500 000 1 500 000,00 1 502 435,27 -2 435,27Liikuntalautakunta 400 000 400 000,00 354 562,40 45 437,60Nuorisolautakunta 300 000 300 000,00 181 669,14 118 330,86Kulttuurilautakunta 400 000 400 000,00 391 014,89 8 985,11Teknisten palveluiden lautakunta 500 000 500 000,00 498 907,00 1 093,00Joukkoliikennelautakunta 450 000 450 000,00 422 400,45 27 599,55Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 70 500 70 500,00 70 500,00INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 13 126 517 1 420 000,00 14 546 517,00 9 905 131,92 4 641 385,08

VALTIONOSUUDET JA MUUT RAHOITUSOSUUDET

Kh, Varaus Suomen Joutsenen kunnostusta varten 146 000 146 000,00 100 000,00 -46 000,00Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 408 303,20 408 303,20Opetuslautakunta 12 000 12 000,00 102 889,38 90 889,38Ammattiopetuslautakunta 741 413,74 741 413,74Ammattikorkeakoulun hallitus 65 641,00 65 641,00Kulttuurilautakunta 1 500,00 1 500,00Joukkoliikennelautakunta 55 000 55 000,00 78 398,11 23 398,11

VALTIONOSUUDET JA MUUT RAHOITUS-OSUUDET YHTEENSÄ 213 000 0,00 213 000,00 1 498 145,43 1 285 145,43

MYYNTITULOT

Kh, Arvopaperit 513 728,40 513 728,40Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 214 903,67 214 903,67Terveyslautakunta 5 000,00 5 000,00Sosiaalilautakunta 14 500,00 14 500,00Liikuntalautakunta 13 505,74 13 505,74Teknisten palveluiden lautakunta 33 538,00 33 538,00

MYYNTITULOT YHTEENSÄ 0 0,00 0,00 795 175,81 795 175,81

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 213 000 0,00 213 000,00 2 293 321,24 2 080 321,24

203

KIINTEISTÖLAITOKSEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2005

KIINTEISTÖLAITOKSEN Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaINVESTOINTIOSA 2005 muutokset muutosten

jälkeen

KIINTEÄN OMAISUUDEN HANKINNATJA MYYNNIT (Klk) 3 000 000 3 000 000,00 7 362 835,65 -4 362 835,65KÄYTTÖOMAISUUS 269 620 269 620,00 452 503,25 -182 883,25PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT JA KESKUSTANKEHITTÄMINEN (Kh) 4 120 000 4 120 000,00 2 588 174,69 1 531 825,31Pääväylät 30 000 30 000,00 31 187,47 -1 187,47 Skarppakullantie 30 000 30 000,00 31 187,47 -1 187,47

Kauppatori ja keskustan kehittäminen 4 090 000 4 090 000,00 2 556 987,22 1 533 012,78 Kauppatori 1 500 000 1 500 000,00 1 954,50 1 498 045,50 Keskustan kehittäminen 2 590 000 2 590 000,00 2 555 032,72 34 967,28

KORVAUSINVESTOINNIT (Klk) 3 833 877 3 833 877,00 3 616 999,40 216 877,60

Korvausinvestoinnit 2 528 000 2 528 000,00 2 210 123,69 317 876,31 Vanhojen katujen saneeraus 1 578 000 1 578 000,00 1 267 607,95 310 392,05 Viheralueiden saneeraus 950 000 950 000,00 942 515,74 7 484,26

Liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta ja ympäristöäparantavat toimenpiteet(Ympäristö- ja kaavoituslautakunta) 500 000 500 000,00 657 616,07 -157 616,07

Lähiöiden yleisten alueidenperusparantaminen 75 000 75 000,00 32 943,92 42 056,08

EU-hankkeet 730 877 730 877,00 716 315,72 14 561,28

UUSINVESTOINNIT (Klk) 6 500 000 6 500 000,00 7 105 657,85 -605 657,85Tonttituotantoa palveleva kunnallis-tekniikka 5 800 000 5 800 000,00 6 498 869,05 -698 869,05 - Katualueet 5 000 000 5 000 000,00 5 580 899,56 -580 899,56 - Viheralueet 800 000 800 000,00 917 969,49 -117 969,49Muita hallintokuntia palvelevatinvestoinnit liikuntapaikat(Liikuntalautakunta) 700 000 700 000,00 606 788,80 93 211,20

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 17 723 497 0,00 17 723 497,00 21 126 170,84 -3 402 673,84

VALTIONOSUUDET JA MUUT RAHOITUSOSUUDET

Pääliikenneväylät ja keskustan kehittäminen 120 000 120 000,00 -120 000,00 Korvausinvestoinnit 217 059 217 059,00 308 073,76 -91 014,76 Uusinvestoinnit 132 500,00 132 500,00

VALTIONOSUUDET JA MUUT RAHOITUS-OSUUDET YHTEENSÄ 337 059 0,00 337 059,00 440 573,76 103 514,76

MYYNTITULOT

Maa- ja vesialueiden myynti 8 500 000 8 500 000,00 8 762 471,92 262 471,92 Rakennusten myynti 235 000,00 235 000,00 Koneiden ja kaluston myynti 13 303,28 13 303,28 Korvausinvestoinnit 9 000,00 9 000,00

MYYNTITULOT YHTEENSÄ 8 500 000 0,00 8 500 000,00 9 019 775,20 519 775,20

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 8 837 059 0,00 -8 837 059,00 9 460 348,96 623 289,96

204

TILALAITOKSEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2005

TILALAITOKSEN Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaINVESTOINTIOSA 2005 muutokset muutosten

jälkeen

UUDISRAKENNUKSET

KAUPUNGINKANSLIASaaronniemi, huoltorakennus 2 (uudisrak.) 200 000 200 000,00 22 103,46 177 896,54PELASTUSTOIMIAmbulanssien pesu- ja toimistorakennus 100 000,00 100 000,00 61 096,75 38 903,25TERVEYSTOIMIRunosmäen alueellinen sosiaali- ja terveys-asema (Klk;Runosmäen terveysasema) 2 600 000 2 600 000,00 2 423 985,51 176 014,49SOSIAALITOIMIMonimuotoinen vanhainkoti/palvelukeskus(Klk;Portsan vanhainkoti/palvelukeskus)Kv. 13.9.2004 § 231 9 000 000 9 000 000,00 6 568 104,50 2 431 895,50KOULUTOIMIHirvensalon ala-aste (sis.päiväkodin 1,4 milj.euroa) 3 900 000 901 000,00 4 801 000,00 4 926 976,84 -125 976,84Vähä-Heikkilän koulu, vaihe I (lisärakennus) 1 990 000 1 990 000,00 1 825 471,36 164 528,64LIIKUNTATOIMIEkvallan uimaranta suihku ja wc-tilat 16 000 34 000,00 50 000,00 28 734,48 21 265,52Kv: Kupittaan pesäpallostadionin sosiaalitilat 20 000 20 000,00 352,00 19 648,00NUORISOTOIMISeikkailupuiston vihreän talon laajennusKv: Edellyttää ulkopuolisen rahoitusosuudentoteutumista 300 000 300 000,00 12 466,56 287 533,44Ahtela huoltorakennus, uudisrak. 50 000 50 000,00 50 000,00KULTTUURITOIMIPääkirjasto (uudisrak.) 5 700 000 600 000,00 6 300 000,00 6 186 646,35 113 353,65MUUTHätäkeskus (Kv.26.5.2003 § 96) 177 000,00 177 000,00 99 684,10 77 315,90UUDISRAKENNUKSET YHTEENSÄ 23 776 000 1 812 000,00 25 588 000,00 22 155 621,91 3 432 378,09

PERUSKORJAUKSETKAUPUNGINKANSLIAKaupunginkanslian tilat 50 000 50 000,00 17 865,65 32 134,35 Puutarhakatu 1 tilojen korjaus Puolalankatu 5 tilojen korjausSaaronniemi, renkitupa 120 000 120 000,00 113 825,00 6 175,00TERVEYSTOIMISisätautisairaala (rakennus 1 saneeraus) 5 209 000 691 000,00 5 900 000,00 6 365 170,74 -465 170,74SOSIAALITOIMIRunosmäen vanhainkodin ruokahuoltotilat 1 100 000 280 000,00 1 380 000,00 1 338 687,08 41 312,92Puolukkatien lastenkodin perusparannus 40 000 40 000,00 54 148,37 -14 148,37KOULUTOIMIVähä-Heikkilän koulu, II-vaihe (peruskorjaus) 1 140 000 1 140 000,00 1 173 108,70 -33 108,70Kakskerran koulu 1 500 000 1 500 000,00 1 590 810,10 -90 810,10Pääskyvuoren koulu 20 000,00 20 000,00 18 640,69 1 359,31Luolavuoren koulu korjaus 4 000 000 4 000 000,00 3 330 683,00 669 317,00Rieskalähteen koulu, salaojat + D-osan perusk. 700 000 700 000,00 504 053,87 195 946,13AMMATTI-INSTITUUTTIKoneteknologian oppimiskeskus, peruskorjaus 1 000 000 1 000 000,00 930 697,97 69 302,03KULTTUURITOIMIPääkirjasto (peruskorjaus) 1 400 000 300 000,00 1 700 000,00 1 787 267,81 -87 267,81Kaupunginteatterin päänäyttämönnäyttämötekniikka, vaihe 3 468 000 17 000,00 485 000,00 491 700,28 -6 700,28Taidemuseo (Kv 16.6.2003 § 147)(Laajennus ja korjaus) 160 000,00 160 000,00 167 413,76 -7 413,76Taidemuseo, vaipan korjaus (Kv 16.6.2003 § 146) 380 000,00 380 000,00 342 500,81 37 499,19MUUT PERUSKORJAUKSET (Kh) 14 690 000 14 690 000,00 14 689 570,06 429,94PERUSKORJAUKSET YHTEENSÄ 31 417 000 1 848 000,00 33 265 000,00 32 916 143,89 348 856,11

205

TILALAITOKSEN Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaINVESTOINTIOSA 2005 muutokset muutosten

jälkeen

TOIMITILOJEN HANKINTANimeämättömät kohteet 168 000 168 000,00 41 750,00 126 250,00Keskushallinnon tilat 9 150 000 9 150 000,00 9 050 000,00 100 000,00

TOIMITILOJEN HANKINTA YHTEENSÄ 9 318 000 0,00 9 318 000,00 9 091 750,00 226 250,00

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 64 511 000 3 660 000,00 68 171 000,00 64 163 515,80 4 007 484,20

VALTIONOSUUDET

Koneteknologian oppimiskeskus 999 900 999 900,00 1 016 134,19 16 234,19Vähä-Heikkilän koulu I-vaihe 974 200 974 200,00 989 936,62 15 736,62Muut peruskorjaukset (Seikkailupuisto) 76 200 76 200,00 65 103,89 -11 096,11

VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 2 050 300 0,00 2 050 300,00 2 071 174,70 20 874,70

MYYNTITULOT

Rakennusten myynti 3 300 000 3 300 000,00 417 250,00 -2 882 750,00

MYYNTITULOT YHTEENSÄ 3 300 000 0,00 3 300 000,00 417 250,00 -2 882 750,00

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 5 350 300 0,00 5 350 300,00 2 488 424,70 -2 861 875,30

206

MUIDEN LIIKELAITOSTEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2005

VESILAITOKSEN Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma PoikkeamaINVESTOINTIOSA 2005 muutokset muutosten

jälkeen

Palvelut 0 0,00 1 331,69 -1 331,69Vedenkäsittely 450 000 450 000,00 442 884,54 7 115,46Vesijohtoverkosto 2 950 000 2 950 000,00 2 293 129,51 656 870,49Viemäriverkosto 4 700 000 4 700 000,00 4 857 642,23 -157 642,23Jätevedenkäsittely 70 000 70 000,00 11 550,00 58 450,00Turun seudun puhdistamo Oy 3 260 000 3 260 000,00 3 260 000,00 0,00Koneet ja kalusto 30 000 30 000,00 30 000,00INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 11 460 000 0,00 11 460 000,00 10 866 537,97 593 462,03

Kuljetusvälineiden myynti 10 330,00 10 330,00

INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 0 0,00 0,00 10 330,00 10 330,00

LIIKENNELAITOKSENINVESTOINTIOSAKuljetusvälineiden myynti 39 400,00 39 400,00


SATAMANINVESTOINTIOSAKanavaniemi 702 000 702 000,00 623 094,04 78 905,96Linnanaukko 347 000 347 000,00 643 045,56 -296 045,56Länsisatama 1 395 000 1 395 000,00 1 320 533,31 74 466,69Väylät ja satama-altaat 415 000 415 000,00 285 287,36 129 712,64Pansion satama 1 115 000 1 115 000,00 1 575 291,74 -460 291,74Irtain omaisuus 100 000 100 000,00 97 683,00 2 317,00

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 4 074 000 0,00 4 074 000,00 4 544 935,01 -470 935,01

Kuljetusvälineiden myynti 4 000,00 4 000,00


JÄTELAITOKSENINVESTOINTIOSAPolttolaitoksen leasinglunastus 5 170 623 5 170 623,00 5 170 622,81 0,19

INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ 5 170 623 0,00 5 170 623,00 5 170 622,81 0,19

TEKSTIILIHUOLLONINVESTOINTIOSAKuljetusvälineiden myynti 7 188,52 7 188,52


207

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2005Kaupunki+liikelaitokset+rahastot

RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

Talousarvio 2005

Talousarvio- muutokset

Talousarvio muutoksineen

Toteutuma Poikkeama*

KUNNAN TOIMINTATulorahoitus 9 729 309,00 -1 521 000,00 8 208 309,00 -5 518 609,60 -13 726 918,60Vuosikate +/- 22 020 159,00 -1 521 000,00 20 499 159,00 10 600 827,76 -9 898 331,24Satunnaiset erät +/- -550 000,00 0,00 -550 000,00 0,00 550 000,00Tulorahoituksen korjauserät +/- -11 740 850,00 -11 740 850,00 -16 119 437,36 -4 378 587,36Investoinnit -101 665 278,00 -5 080 000,00 -106 745 278,00 -101 473 900,93 5 271 377,07Käyttöomaisuusinvestoinnit - -116 065 637,00 -5 080 000,00 -121 145 637,00 -115 776 914,35 5 368 722,65Rahoitusosuudet investointimenoihin + 2 600 359,00 0,00 2 600 359,00 4 009 893,89 1 409 534,89Käyttöomaisuuden myyntituotot + 11 800 000,00 0,00 11 800 000,00 10 293 119,53 -1 506 880,47NETTO -91 935 969,00 -6 601 000,00 -98 536 969,00 -106 992 510,53 -8 455 541,53

RAHOITUSTOIMINTAAntolainauksen muutokset 6 606 988,00 0,00 6 606 988,00 8 453 223,87 1 846 235,87Antolainasaamisten lisäykset - -2 000 000,00 -2 000 000,00 -600 000,00 1 400 000,00Antolainasaamisten vähennykset + 8 606 988,00 8 606 988,00 9 053 223,87 446 235,87Muiden sijoitusten muutokset, netto 0,00 -2 574 540,66 -2 574 540,66Lainakannan muutokset 45 000 000,00 0,00 45 000 000,00 26 251 397,38 -18 748 602,62Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 45 000 000,00 45 000 000,00 20 000 000,00 -25 000 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 0,00 0,00 -516,88 -516,88Lyhytaikasten lainojen muutos +/- 0,00 0,00 6 251 914,26 6 251 914,26Oman pääoman muutokset +/- ** 3 260 000,00 0,00 3 260 000,00 0,00 -3 260 000,00NETTO 54 866 988,00 0,00 54 866 988,00 32 130 080,59 -22 736 907,41VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -37 068 981,00 -6 601 000,00 -43 669 981,00 -74 862 429,94 -31 192 448,94

* = talousarvio muutoksineen - toteutuma ** = liittymismaksurahaston muutos

208

TULOSLASKELMA 31.12.2005 31.12.2004€ €

Toimintatuotot 234 484 549,13 228 367 398,65Myyntituotot (+) 116 640 677,92 116 667 715,68Maksutuotot (+) 44 173 133,43 42 364 967,62Tuet ja avustukset (+) 29 377 355,10 24 231 743,51Muut toimintatuotot (+) Vuokrat (+) 26 544 560,24 22 708 051,73 Muut (+) 17 748 822,44 22 394 920,11Valmistus omaan käyttöön (+) 37 672 660,65 29 677 506,96Toimintakulut -964 024 576,31 -902 688 836,52Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) -375 108 098,63 -358 283 586,32Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -91 939 546,57 -87 517 990,72 Muut henkilösivukulut (-) -29 184 120,99 -25 931 757,32Palvelujen ostot (-) -301 069 038,48 -275 940 494,55Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -64 453 987,58 -59 325 202,34Avustukset (-) -65 272 437,44 -61 335 566,15Muut toimintakulut Vuokrat (-) -26 872 465,53 -23 546 860,03 Muut (-) -10 124 881,09 -10 807 379,09TOIMINTAKATE -691 867 366,53 -644 643 930,91Verotulot 471 268 719,49 469 190 738,10 Kunnan tulovero (+) 407 525 819,40 404 986 397,45 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 36 842 731,11 38 730 381,35 Koiravero (+) 124 731,15 130 904,52 Kiinteistövero (+) 26 775 437,83 25 343 054,78Valtionosuudet (+) 207 299 998,00 194 055 072,00Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot (+) 12 389 717,78 14 175 504,42 Muut rahoitustuotot (+) 19 070 333,36 20 066 383,09 Korkokulut (-) -4 984 104,08 -4 540 180,83 Muut rahoituskulut (-) -2 576 470,26 -1 617 667,72VUOSIKATE 10 600 827,76 46 685 918,15Poistot ja arvonalentumiset - 49 748 718,37 - 45 540 768,87 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -46 883 367,55 -45 540 768,87 Arvonalentumiset (-) -2 865 350,82 0,00TILIKAUDEN TULOS -39 147 890,61 1 145 149,28Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -10 171 364,89 0,00Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 10 685 000,00 0,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 7 200,00 0,00TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -38 627 055,50 1 145 149,28

209

TASE

VASTAAVAA 31.12.2005 31.12.2004 VASTATTAVAA 31.12.2005 31.12.2004€ € € €

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 064 859 772,68 1 005 384 407,54 OMA PÄÄOMA 785 791 761,27 824 426 016,77

Aineettomat hyödykkeet 3 998 112,23 4 424 144,22 Peruspääoma 601 956 248,89 601 956 248,89 Aineettomat oikeudet 1 765 047,84 1 017 679,20 Arvonkorotusrahasto 27 072 182,66 27 072 182,66 Muut pitkävaikutteiset menot 2 132 321,99 3 406 465,02 Muut omat rahastot 25 148 001,29 25 155 201,29 Ennakkomaksut 100 742,40 0,00 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 170 242 383,93 169 097 234,65

Tilikauden yli-/alijäämä -38 627 055,50 1 145 149,28Aineelliset hyödykkeet 694 172 933,69 633 997 664,18 Maa- ja vesialueet 123 076 762,98 117 341 495,70 Rakennukset 235 185 243,58 188 477 683,01 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 263 825 916,50 254 118 986,42 EHTOISET VARAUKSET 28 840 364,89 29 354 000,00 Koneet ja kalusto 21 768 737,18 20 654 961,10 Poistoero 10 171 364,89 0,00 Muut aineelliset hyödykkeet 1 242 398,15 1 102 412,24 Vapaaehtoiset varaukset 18 669 000,00 29 354 000,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 49 073 875,30 52 302 125,71

Sijoitukset 366 688 726,76 366 962 599,14 PAKOLLISET VARAUKSET 24 862 504,08 27 353 075,65 Osakkeet ja osuudet 221 543 485,41 218 814 383,92 Eläkevaraukset 21 036 100,00 23 515 100,00 Joukkovelkakirjalainasaamiset 29 003 180,00 21 552 930,00 Muut pakolliset varaukset 3 826 404,08 3 837 975,65 Muut lainasaamiset 116 142 061,35 126 595 285,22

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 109 125 398,31 111 080 897,37 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 111 655 134,23 112 799 143,54

Valtion toimeksiannot 94 174 949,16 97 285 745,18 Valtion toimeksiannot 94 143 790,05 97 117 490,82 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 14 948 902,44 13 792 516,69 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 495 685,08 15 660 599,89 Muut toimeksiantojen varat 1 546,71 2 635,50 Muut toimeksiantojen pääomat 15 659,10 21 052,83

VAIHTUVAT VASTAAVAT 145 337 736,39 207 439 362,27 VIERAS PÄÄOMA 368 173 142,91 329 972 431,22

Vaihto-omaisuus 3 336 601,84 3 249 007,31 Pitkäaikainen 119 985 398,57 106 964 591,70 Aineet ja tarvikkeet 2 862 125,98 2 990 925,19 Joukkovelkakirjalainat 15 000 000,00 15 000 000,00 Keskeneräiset tuotteet 415 375,65 198 478,61 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 99 962 711,86 89 962 711,86 Valmiit tuotteet 59 100,21 59 603,51 Lainat julkisyhteisöiltä 1 550,62 2 067,50

Liittymismaksut ja muut velat 5 021 136,09 1 999 812,34Saamiset 60 754 283,88 44 240 815,76Pitkäaikaiset saamiset 3 388 240,82 1 442 742,74 Lyhytaikainen 248 187 744,34 223 007 839,52 Lainasaamiset 208 148,53 208 148,53 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 10 000 000,00 0,00 Muut saamiset 3 173 058,96 1 232 892,83 Lainat julkisyhteisöiltä 516,88 516,88 Siirtosaamiset 7 033,33 1 701,38 Lainat muilta luotonantajilta 106 443 469,25 100 191 554,99Lyhytaikaiset saamiset 57 366 043,06 42 798 073,02 Ostovelat 48 887 806,53 40 696 605,57 Myyntisaamiset 24 399 141,37 19 724 269,56 Liittymismaksut ja muut velat 18 706 623,55 18 713 127,40 Lainasaamiset 26 231,32 22 778,00 Siirtovelat 64 149 328,13 63 406 034,68 Muut saamiset 17 610 317,83 12 870 218,45 Siirtosaamiset 15 330 352,54 10 180 807,01

Rahoitusarvopaperit 80 618 713,44 158 750 796,10 Osakkeet ja osuudet 0,00 2 167 774,25 Sij. rahamarkkinainstrumentt. 0,00 14 878 185,19 Joukkovelkakirjalainasaamiset 38 894 954,91 62 191 078,13 Muut arvopaperit 41 723 758,53 79 513 758,53

Rahat ja pankkisaamiset 628 137,23 1 198 743,10

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 319 322 907,38 1 323 904 667,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 319 322 907,38 1 323 904 667,18

210

KONSERNITASE

VASTAAVAA 2005 2004 VASTATTAVAA 2005 2004€ € € €

PYSYVÄT VASTAAVAT 1 866 462 522,63 1 794 976 988,81 OMA PÄÄOMA 866 662 592,20 882 238 904,77Aineettomat hyödykkeet 16 276 890,13 16 281 089,52 Peruspääoma 601 956 248,89 601 956 248,89 Aineettomat oikeudet 4 033 934,96 3 078 360,36 Osuus kuntayhtymien Konserniliikearvo 0,00 969 233,62 oman pääoman lisäyksestä 1 319 819,42 -379 537,48 Muut pitkävaikutteiset menot 9 423 829,12 11 048 966,36 Arvonkorotusrahasto 27 072 822,54 27 072 822,54 Ennakkomaksut 2 819 126,05 1 184 529,18 Muut omat rahastot 93 504 384,93 93 195 551,64Aineelliset hyödykkeet 1 711 089 091,41 1 648 754 733,87 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 153 895 606,83 142 220 688,13 Maa- ja vesialueet 189 842 888,02 183 513 098,68 Tilikauden yli-/alijäämä -11 086 290,41 18 173 131,05 Rakennukset 1 012 066 681,79 978 112 500,60 Kiinteät rakenteet ja laitteet 344 625 134,99 329 927 907,14 Koneet ja kalusto 64 596 101,32 61 824 339,47 VÄHEMMISTÖOSUUDET 43 620 373,36 43 047 276,55 Muut aineelliset hyödykkeet 13 179 580,55 13 448 822,06 Ennakkomaksut ja keskeneräiset KONSERNIRESERVI 0,00 0,00 hankinnat 86 778 704,74 81 928 065,92

POISTOERO JA VAPAA-Sijoitukset 139 096 541,09 129 941 165,42 EHTOISET VARAUKSET 31 731 469,58 32 037 625,87 Osakkuusyhteisöosuudet 32 767 595,34 35 566 788,82 Poistoero 10 297 389,33 125 466,99 Osakkeet ja osuudet 72 172 283,44 69 057 147,05 Vapaaehtoiset varaukset 21 434 080,25 31 912 158,88 Joukkovelkakirjalainasaamiset 29 003 180,00 21 552 930,00 Muut lainasaamiset 1 927 362,86 3 591 698,84 PAKOLLISET VARAUKSET 27 717 741,39 30 195 490,64 Muut saamiset 3 226 119,45 172 600,71 Eläkevaraukset 21 206 514,28 23 719 024,93

Muut pakolliset varaukset 6 511 227,11 6 476 465,71

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 30 268 677,00 20 251 833,44 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 33 007 195,51 22 171 895,26 Valtion toimeksiannot 14 727 269,50 5 841 160,22 Valtion toimeksiannot 14 695 430,27 5 672 489,78 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 15 071 076,92 13 905 491,71 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 755 407,93 15 938 408,40 Muut toimeksiantojen varat 470 330,58 505 181,51 Muut toimeksiantojen pääomat 556 357,31 560 997,08

VAIHTUVAT VASTAAVAT 198 450 295,81 261 566 558,64 VIERAS PÄÄOMA 1 092 442 123,40 1 067 104 187,80Vaihto-omaisuus 6 834 164,19 6 219 322,00 Pitkäaikainen 822 938 333,95 812 173 320,18 Aineet ja tarvikkeet 5 926 030,96 5 960 731,76 Joukkovelkakirjalainat 15 000 000,00 15 000 000,00 Keskeneräiset tuotteet 415 375,65 198 478,61 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 411 693 620,87 397 674 649,75 Valmiit tuotteet 59 100,21 59 603,51 Lainat julkisyhteisöiltä 356 558 198,75 366 530 538,92 Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 25 039,21 25 039,21 Ennakkomaksut 433 657,37 508,12 Saadut ennakot 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 54 999,08Saamiset 85 942 933,33 74 832 977,53 Liittymismaksut ja muut velat 39 661 475,12 32 875 404,16Pitkäaikaiset saamiset 3 181 232,14 1 883 147,26 Siirtovelat 0,00 12 689,06 Myyntisaamiset 0,00 52 225,50 Lainasaamiset 393 332,53 568 989,21 Lyhytaikainen 269 503 789,45 254 930 867,62 Muut saamiset 2 780 866,28 1 219 964,78 Joukkovelkakirjalainat 0,00 0,00 Siirtosaamiset 7 033,33 41 967,77 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 24 154 268,03 11 796 489,63Lyhytaikaiset saamiset 82 761 701,19 72 949 830,27 Lainat julkisyhteisöiltä 8 729 463,99 7 768 968,83 Myyntisaamiset 33 675 332,86 40 056 806,63 Lainat muilta luotonantajilta 64 605 180,35 64 342 147,61 Lainasaamiset 2 282 723,13 58 124,46 Saadut ennakot 2 143 918,12 2 773 404,89 Muut saamiset 31 288 245,18 18 157 995,47 Ostovelat 49 859 678,98 49 126 726,21 Siirtosaamiset 15 515 400,02 14 676 903,71 Liittymismaksut ja muut velat 30 993 904,38 32 774 011,51

Siirtovelat 89 017 375,60 86 349 118,94Rahoitusarvopaperit 87 496 695,96 166 051 702,43 Osakkeet ja osuudet 180,72 2 167 954,97 Sijoitukset rahamarkkinainstr. 0,00 14 878 185,19 Joukkovelkakirjalainasaamiset 38 894 954,91 62 191 078,13 Muut arvopaperit 48 601 560,33 86 814 484,14

Rahat ja pankkisaamiset 18 176 502,33 14 462 556,68

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 095 181 495,44 2 076 795 380,89 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 095 181 495,44 2 076 795 380,89

211

1. RAHOITUSLASKELMA

31.12.2005 31.12.2004

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta € €Tulorahoitus Vuosikate 10 600 827,76 46 685 918,15 Tulorahoituksen korjauserät -16 119 437,36 -19 022 959,01

-5 518 609,60 27 662 959,14Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -115 776 914,35 -85 271 007,77 Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 009 893,89 891 910,38 Käyttöomaisuuden myyntitulot 10 293 119,53 26 874 246,52

-101 473 900,93 -57 504 850,87

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -106 992 510,53 -29 841 891,73

Rahoitustoiminnan kassavirtaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -600 000,00 -3 942 332,68 Antolainasaamisten vähennykset 9 053 223,87 11 850 714,05

8 453 223,87 7 908 381,37

Muiden sijoitusten muutokset, netto -2 574 540,66 700 927,45

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -516,88 -516,88 Lyhytaikaisten lainojen muutos 6 251 914,26 4 999 642,51

26 251 397,38 4 999 125,63

Oman pääoman muutokset 0,00 238 613,23

Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 811 489,75 764 756,33 Vaihto-omaisuuden muutos -87 594,53 -148 564,44 Pitkäaikaisten saamisten muutos -1 945 498,08 941 497,74 Lyhytaikaisten saamisten muutos -14 567 970,04 -3 615 374,27 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 11 949 314,31 4 100 271,91

-3 840 258,59 2 042 587,27

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 28 289 822,00 15 889 634,95

Kassavarojen muutos -78 702 688,53 -13 952 256,78 Kassavarat 31.12. 81 246 850,67 159 949 539,20 Kassavarat 1.1. 159 949 539,20 173 901 795,98

212

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Käyttöomaisuuteen on kirjattu hankintahinnaltaan yli 10.000 euron realisoitavissa olevat hyödykkeet, erikseen luovutettavis-sa olevat oikeudet ja useammasta komponentista koostuvat yhteenkuuluvat kokonaisuudet, jotka tulon tuottamisen tarkoituk-sesta riippumatta vaikuttavat tuotannontekijöinä useamman kuin yhden tilikauden ajan. Rakennukset sekä maa- ja vesialueetovat hankintarajasta riippumatta käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintahintoihinvähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointien rahoitusosuuksilla.

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet on esitetty kohdassa 10.

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien osakkeiden, osuuksien ja sijoitusten tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintahintoihin tai sitä alem-paan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai arvo palvelu-tuotannossa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden tasearvot perustuvat hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuviin muuttuviin menoihin. Vaih-to-omaisuuden arvostuksessa on käytetty varastokirjanpidossa painotetun keskiarvon menetelmää. Tilikauden päättyessäjäljellä oleva vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan ns. alimman arvon periaatteen mukaiseen arvoon.

Vaihtuvien vastaavien saamiset ja rahoitusarvopaperit

Saamiset merkitään taseeseen nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit merkitääntaseeseen hankintamenon suuruisena tai sitä alemman käyvän arvon mukaisena.

Pakolliset varaukset

Kaupungin eläkesääntöjen perusteella aiheutuva eläkevastuu on merkitty tuloslaskelmaan ja taseeseen Kuntien Eläkevakuu-tuksen laskelman mukaisesti. Ympäristövastuut on merkitty tuloslaskelmaan ja taseeseen arvioimalla saastuneen maa-alueenlaskentahetken puhdistus- ja/tai kunnostuskustannukset. Käytössä olevan kaatopaikan vastaisiin sulkemis- ja jälkihoitome-noihin liittyvä varaus on tilikaudelle 2005 jaksotettu osuus kokonaismäärästä. Varaus on merkitty tuloslaskelmaan ja tasee-seen perustuen kaatopaikan täyttymiseen sekä rakentamisen ja jälkihoidon laskennallisiin kustannuksiin.

Muut erät

Erilliskorvaukset on jaksotettu henkilötasolla ansaintajaksoon perustuen. Lomapalkat ja lomarahat on kohdistettu tilikaudel-le, jolle lomapäivien perustana olevat palkat merkitään ottaen huomioon kunnallisen virka- ja työehtosopimusten määräyksetvuosilomasta, loma-ajan palkasta ja lomarahasta. Lomapalkkavelan määrä tilinpäätöspäivänä on laskettu henkilöittäin käyt-täen palkanlaskentajärjestelmään perustuvien todellisten ansaittujen lomapäivien, pitämättömien lomapäivien ja säästövapai-den määriä. Pidennyspäiviä ei ole huomioitu.

Eläke- ja sosiaaliturvamaksut on laskettu ja kirjattu jaksotettujen palkkojen perusteella käyttäen joulukuun 2005 sosiaalikulut-prosentteja. Eläkemenoperusteinen KUEL-maksu sisältyy arviomääräisenä eläkeprosenttiin. Kuntien eläkevakuutuksenlaskuttamat omavastuuosuudet työttömyys-, työkyvyttömyys- ja varhaiseläkemaksuista on kirjattu siihen tilikauteen, jolloineläkelaitos on ilmoittanut velvoitteen syntymisestä.

3. ESITTÄMISTAPAMUUTOKSET

Ks. kohta 5 Vertailukelpoisuus edelliseen vuoteen.

213

4. EDELLISEN TILIKAUDEN OIKAISUT

Ei edellisen tilikauden oikaisuja

5. VERTAILUKELPOISUUS EDELLISEEN VUOTEEN

Henkilöstökassan pääomat ja konsernitilien pääomat sisältyvät tilinpäätöksessä 2005 taseen lyhytaikaisiin velkoihin, lainatmuilta luotonantajilta. Aikaisemmissa tilinpäätöksissä nämä velat ovat sisältyneet muihin velkoihin. Esitystavan muutos onotettu huomioon edellistä tilikautta kuvaavassa vertailutiedossa.

6. AIKAISEMPIEN TILIKAUSIEN OLENNAISTEN VIRHEIDEN KORJAUKSET

Ei aikaisempien vuosien olennaisten virheiden korjauksia.

7. VALUUTTAKURSSIMUUTOKSET, JOLLEI SUOMEN PANKIN KURSSIA OLE KÄYTETTY

Ei valuuttakurssimuutoksia, käytetty Suomen Pankin kurssia.

214

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

8. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄKOKONAISUUKSINA

2005 2004

Keskusvaalilautakunta 0,00 256 491,00

Kaupunginvaltuusto 8,20 0,00Tarkastuslautakunta 2 420,51 186,15Kaupunginhallitus 8 118 453,77 9 681 816,32Kaupunginhallitus/Kaupungin rahoitusosuus Varsinais-Suomen 23 172,50 32 113,24aluepelastuslautakunnan menoistaV-S aluepelastuslautakunta 21 692 935,51 18 560 198,95Terveyslautakunta 20 566 732,10 22 358 132,06Sosiaalilautakunta 40 311 240,10 37 016 488,71Sos.ltk/Kansainvälinen palvelukeskus (nettoyksikkö) 4 225 692,69 4 950 471,09Opetuslautakunta 3 118 097,29 3 273 625,13Ammattiopetuslautakunta 6 693 879,88 7 059 493,67Ammattikorkeakoulun hallitus 7 426 750,08 6 218 564,31Liikuntalautakunta 1 973 214,87 1 930 988,22Nuorisolautakunta 1 082 417,29 1 036 762,16Kulttuurilautakunta 5 481 369,41 4 195 968,78Kiinteistölautakunta Kiinteistölautakunta 405,00 0,00 Kiinteistölaitos 25 152 998,38 23 570 536,10 Tilalaitos 9 544 102,63 9 181 380,68Teknisten palvelujen lautakunta Teknisten palvelujen lautakunta 2 067 626,33 2 024 339,51 Turun liikennelaitos 122 431,95 135 218,89 Jätelaitos 4 204 256,36 4 203 393,79 Turun tekstiilihuolto 3 080 368,28 2 893 858,18Ympäristö- ja kaavoitusltk 3 095 892,75 2 930 946,86Rakennuslautakunta 0,00 0,00Joukkoliikennelautakunta 15 844 291,73 16 088 219,68Turun vesilaitos 27 955 463,47 27 792 165,21Satamalautakunta 22 700 328,05 22 976 039,96

Yhteensä 234 484 549,13 228 367 398,65

9. SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Ei satunnaisia tuottoja ja kuluja.

10. SELVITYS SUMU-POISTOJEN PERUSTEISTA JA NIIDEN MUUTOKSISTA

TURUN KAUPUNGIN KÄYTTÖOMAISUUSLASKENNASSA KÄYTETTÄVÄ POISTOSUUNNITELMA

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEETTOMAT OIKEUDET tasapoisto vuottaTietokoneohjelmistot (lisenssit) 5 vMuut aineettomat oikeudet 5 v

MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT tasapoisto vuottaOmat ATK-ohjelmat (ei lisenssit) 5 vMuut pitkävaikutteiset menot 5 v

215

Perustamis- ja järjestelymenot 5 vTutkimus- ja kehittämismenot 5 vLainojen aktivoitavat erät 5 vKonserniliikearvo 5 vLiikearvo 5 v

ENNAKKOMAKSUT ei poistetaEnnakot aineettomista hyödykkeistäEnnakot muista pitkävaikutteisista menoista

AINEELLISET HYÖDYKKEET

MAA- JA VESIALUEET ei poistetaMaa- ja vesialueet

RAKENNUKSET tasapoisto vuottaAsuinrakennukset- betoniset/teräksiset asuinrakennukset 45 v- puiset asuinrakennukset 35 v- perusparannukset 15 vHallinto- ja laitosrakennukset- betoniset/teräksiset laitosrakennukset 40 v- puiset hallinto- ja laitosrakennukset 30 v- perusparannukset 15 vTehdas- ja tuotantorakennukset- tehdas- ja tuotantorakennukset 30 v- perusparannukset 15 vMuut rakennukset ja rakennelmat- maauimalat 30 v- kalliosuojat ja –tunnelit 40 v- muut rakennukset 15 v- perusparannukset 15 v

KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET tasapoisto vuottaMaarakenteet- kadut, tiet, sillat ja näihin liittyvät ulkovalaistuslaitteet 20 v- muut yleiset alueet 12 vVesirakenteet- teko- ja säännöstelyaltaat, padot 30 v- sillat, laiturit yms. 25 vJohtoverkostot ja laitteet- vedenjakeluverkko 30 v- viemäriverkko 30 v- sähköjohdot, muuntoasemat ja ulkovalaistuslaitteet(muut kuin katuihin, teihin ja siltoihin liittyvät)

20 v

- puhelinverkosto, keskusasema ja alakeskukset 12 v- muut putki- ja kaapeliverkot 20 v- vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 12 v- kaukolämpöverkosto 12 v- energiatuotannolliset laitoskoneet ja laitteet 20 vMuut kiinteät rakenteet ja laitteet- kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 20 v- liikenteen ohjauslaitteet 12 v- rautateiden päällysrakenteet ja laitteet 40 v- muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 v

KONEET JA KALUSTO tasapoisto vuottaKuljetusvälineet- rautaiset alukset 15 v- puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 v- henkilöautot, pakettiautot, sairasautot yms. 5 v- kuorma-autot, linja-autot, paloautot yms. 10 vLiikkuvat työkoneet 7 v

216

Muut koneet ja kalusto- henk.koht. tietokoneet ja tulostimet, päätelaitteet 3 v- mini- ja suurtietokoneet, yhteiskäyttöiset tulostimetsekä verkot

5 v

- raskaat koneet ja laitteet 7 v- kevyet koneet ja laitteet 5 v- sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 v- ensikertainen kalustaminen 5 v- muut 3 v

MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEETLuonnonvarat käytön mukaanArvo- ja taide-esineet ei poisteta

ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISETHANKINNAT

ei poisteta

Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä- maa- ja vesialueet- rakennukset ja rakennelmat- kiinteät rakenteet ja laitteet- koneet ja kalusto- muut aineelliset hyödykkeetKeskeneräiset hankinnat- maa- ja vesialueet- asuinrakennukset- hallinto- ja laitosrakennukset- tehdas- ja tuotantorakennukset- muut rakennukset ja rakennelmat- maarakenteet- vesirakenteet- johtoverkostot ja laitteet- muut kiinteät rakenteet ja laitteet

SIJOITUKSET ei poistetaOsakkeet ja osuudet

11. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET

2005 2004

Kunnan eläkejärjestelmän eläkevastuu 1.1. 23 515 100,00 25 625 100,00Lisäykset tilikauden aikana 532 876,54 1 166 415,87Vähennykset tilikauden aikana 3 011 876,54 3 276 415,87Eläkevastuu 31.12. 21 036 100,00 23 515 100,00

Ympäristövaraus 1.1. 2 302 748,40 1 453 578,95Lisäykset tilikauden aikana 1 149 000,00 1 679 050,00Vähennykset tilikauden aikana 443 084,50 829 880,55Ympäristövaraus 31.12. 3 008 663,90 2 302 748,40

Muut varaukset 1.1. 1 535 227,25 2 785 227,25Lisäykset tilikauden aikana 0,00 1 500 000,00Vähennykset tilikauden aikana 717 487,07 2 750 000,00Muut varaukset 31.12. 817 740,18 1 535 227,25

Yhteensä -2 490 571,57 -2 510 830,55

217

12. OLENNAISET TOIMINTATUOTTOIHIN JA –KULUIHIN SISÄLTYVÄT MYYNTIVOITOT JA –TAPPIOT

2005 2004

Käyttöomaisuuden myyntivoitot 8 343 531,59 12 094 088,96Käyttöomaisuuden myyntitappiot 19 887,52 55 332,98

13. OLENNAISET RAHOITUSTUOTOISTA SAADUT TUOTOT, JOTKA ON SAATU OSUUKSISTA MUISSAYRITYKSISSÄ

Osingot 10 679 451,90 11 441 258,94

218

TASEEN LIITETIEDOT

14. KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMAN ALENNUKSET LAINAN LIIKKEESEEN LAS-KEMISESTA

Ei kuluksi kirjaamattomia menoja ja pääoman alennuksia.

15. ARVONKOROTUSTEN PERIAATTEET JA ARVOSTUSMENETELMÄT

Turun sataman maa- ja vesialueiden arvonkorotus perustuu kaupungin mittaus- ja tonttiosaston tekemään kiinteistöyksikkö-kohtaiseen laskelmaan vuodelta 1993. Arvostuksessa on huomioitu laskentahetken käyvät arvot. Taseessa 31.12.2005 esite-tyt arvonkorotukset perustuvat Turun sataman tekemään arvioon tilinpäätöshetken käyvistä arvoista. Arvonkorotusten mää-rää 31.12.2005 on 27.072.182,66 euroa.

Kiinteistölaitoksen hallinnoimiin maa- ja vesialueisiin ei ole tehty arvonkorotuksia.

16. AKTIVOIDUT KORKOMENOT, JOTKA LUETTU HYÖDYKKEEN HANKINTAMENOON

Ei aktivoituja korkomenoja.

17. PYSYVIEN VASTAAVIEN KÄYTTÖOMAISUUS JA SIJOITUKSET

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2005 2004

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1. 4 143 925,42 3 991 884,35 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 0,00 3 136,51 Lisäykset tilikauden aikana 1 328 111,51 271 376,27 Rahoitusosuudet tilikaudella -224 861,81 -6 000,00 Vähennykset tilikauden aikana 168 773,70 116 471,71 Hankintameno 31.12. 5 078 401,42 4 143 925,42 Kumulatiiviset tehdyt poistot 31.12. 3 313 353,58 3 126 246,22 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 1 765 047,84 1 017 679,20

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno 1.1. 13 284 335,27 12 555 587,63 Lisäykset tilikauden aikana 105 461,44 801 965,71 Vähennykset tilikauden aikana 1 442 501,56 73 218,07 Hankintameno 31.12. 11 947 295,15 13 284 335,27 Kumulatiiviset tehdyt poistot 31.12. 9 814 973,16 9 877 870,25 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 2 132 321,99 3 406 465,02

Ennakkomaksut

Lisäykset tilikauden aikana 100 742,40 0,00 Hankintameno 31.12. 100 742,40 0,00 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 100 742,40 0,00

Maa- ja vesialueet

Hankintameno 1.1. 90 269 313,04 90 654 996,01 Lisäykset tilikauden aikana 7 127 835,65 3 668 216,91 Vähennykset tilikauden aikana 1 392 568,37 4 053 899,88 Hankintameno 31.12. 96 004 580,32 90 269 313,04 Kirjanpitoarvo 31.12. 123 076 762,98 117 341 495,70

219

2005 2004 Kirjanpitoarvoon sisältyvät arvonkorotukset Arvonkorotukset 1.1. 27 072 182,66 27 353 703,92 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 281 521,26 Arvonkorotukset 31.12. 27 072 182,66 27 072 182,66

Rakennukset

Hankintameno 1.1. 534 763 912,51 527 132 343,60 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 54 641 292,39 21 163 152,88 Hankintamenon vähennykset tilikaudella (romutukset) 1 019 881,86 0,00 Lisäykset tilikauden aikana 10 176 041,22 2 211 206,21 Vähennykset tilikauden aikana 660 871,01 15 742 790,18 Hankintameno 31.12. 597 900 493,25 534 763 912,51 Kumulatiiviset tehdyt poistot 31.12. 362 715 249,67 346 286 229,50 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 235 185 243,58 188 477 683,01

Poistoeron lisäys 1.1.-31.12. 10 304 600,96 0,00 Poistoeron vähennys 1.1.-31.12. 133 236,07 0,00 Kertynyt erotus 31.12. 10 171 364,89 0,00

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Hankintameno 1.1. 598 477 133,82 579 138 312,51 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 6 081 006,65 3 514 772,00 Lisäykset tilikauden aikana 25 163 116,50 16 183 672,57 Rahoitusosuudet tilikaudella -459 207,76 -333 419,78 Vähennykset tilikauden aikana 61 964,03 26 203,48 Hankintameno 31.12. 629 200 085,18 598 477 133,82 Kumulatiiviset tehdyt poistot 31.12. 365 374 168,68 344 358 147,40 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 263 825 916,50 254 118 986,42

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1. 101 478 230,44 98 109 535,59 Lisäykset tilikauden aikana 8 653 549,37 7 272 383,30 Rahoitusosuudet tilikaudella -1 253 149,62 -404 651,40 Vähennykset tilikauden aikana 4 747 611,48 3 499 037,05 Hankintameno 31.12. 104 131 018,71 101 478 230,44 Kumulatiiviset tehdyt poistot 31.12. 82 362 281,53 80 823 269,34 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 21 768 737,18 20 654 961,10

Muut aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 1 102 412,24 989 234,33 Lisäykset tilikauden aikana 141 485,91 113 177,91 Rahoitusosuudet tilikaudella -1 500,00 0,00 Hankintameno 31.12. 1 242 398,15 1 102 412,24 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 1 242 398,15 1 102 412,24

Keskeneräiset hankinnat

Hankintameno 1.1 52 302 125,71 24 339 786,12 Sisäiset siirrot tilikauden aikana -60 722 299,04 -24 681 061,39 Lisäykset tilikauden aikana 59 565 223,33 52 651 802,31 Rahoitusosuudet tilikaudella -2 071 174,70 -8 401,33 Kirjanpitoarvo 31.12. 49 073 875,30 52 302 125,71

Osakkeet ja osuudet

Tytäryhteisöosakkeet Hankintameno 1.1. 127 350 217,12 126 090 217,12 Lisäykset tilikauden aikana 3 260 000,00 1 260 000,00

220

2005 2004

Hankintameno 31.12. 130 610 217,12 127 350 217,12 Kirjanpitoarvo 31.12. 130 109 414,12 126 849 414,12

Kirjanpitoarvoon sisältyvät arvonalentumiset Arvonalentumiset 1.1. 500 803,00 500 803,00 Arvonalentumiset 31.12. 500 803,00 500 803,00

Kuntayhtymäosuudet Hankintameno 1.1. 55 017 043,66 55 017 043,66 Lisäykset tilikauden aikana 2 314,30 0,00 Hankintameno 31.12. 55 019 357,96 55 017 043,66 Kirjanpitoarvo 31.12. 55 019 357,96 55 017 043,66

Osakkuusyhteisöosakkeet Hankintameno 1.1. 7 643 751,74 7 052 376,66 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 1 613 375,08 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 1 022 000,00 Hankintameno 31.12. 7 643 751,74 7 643 751,74 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 778 400,92 7 643 751,74

Kirjanpitoarvoon sisältyvät arvonalentumiset Arvonalentumiset 31.12. 2 865 350,82 0,00

Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 29 615 187,51 23 915 589,29 Lisäykset tilikauden aikana 53 624 653,62 41 001 840,11 Tilioikaisut 0,00 209 204,40 Vähennykset tilikauden aikana 51 292 515,61 35 511 446,29 Hankintameno 31.12. 31 947 325,52 29 615 187,51 Kirjanpitoarvo 31.12. 31 636 312,41 29 304 174,40 Markkina-arvo 31.12. 35 414 258,88 30 607 305,95

Kirjanpitoarvoon sisältyvät arvonalentumiset Arvonalentumiset 1.1. 311 013,11 311 013,11 Arvonalentumiset 31.12. 311 013,11 311 013,11

Joukkovelkakirjalainasaamiset, muut laina- ja muut saami-setJoukkovelkakirjalainasaamiset muilta Hankintameno 1.1. 21 552 930,00 25 108 000,00 Lisäykset tilikauden aikana 19 464 680,00 18 843 130,00 Vähennykset tilikauden aikana 12 014 430,00 22 398 200,00 Hankintameno 31.12. 29 003 180,00 21 552 930,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 29 003 180,00 21 552 930,00 Markkina-arvo 31.12. 30 351 844,98 23 510 850,08

Muut lainasaamiset tytäryhteisöiltä Hankintameno 1.1. 122 250 380,80 130 524 638,90 Lisäykset tilikauden aikana 600 000,00 2 976 332,68 Vähennykset tilikauden aikana 8 411 475,07 11 250 590,78 Hankintameno 31.12. 114 438 905,73 122 250 380,80 Kirjanpitoarvo 31.12. 114 438 905,73 122 250 380,80

Muut lainasaamiset kuntayhtymiltä Hankintameno 1.1. 753 205,58 1 004 273,81 Vähennykset tilikauden aikana 251 068,23 251 068,23 Hankintameno 31.12. 502 137,35 753 205,58 Kirjanpitoarvo 31.12. 502 137,35 753 205,58

221

2005 2004Muut lainasaamiset osakkuusyhteisöiltä Hankintameno 1.1. 125 585,90 110 751,73 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 16 347,87 Vähennykset tilikauden aikana 756,82 1 513,70 Hankintameno 31.12. 124 829,08 125 585,90 Kirjanpitoarvo 31.12. 124 829,08 125 585,90

Muut lainasaamiset muilta Hankintameno 1.1. 3 466 112,94 1 299 002,15 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 0,00 -16 347,87 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 2 966 000,00 Vähennykset tilikauden aikana 2 389 923,75 782 541,34 Hankintameno 31.12. 1 076 189,19 3 466 112,94 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 076 189,19 3 466 112,94

18. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET TASE-ERITTÄIN

2005 2004Myyntisaamiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Tytäryhteisöiltä 0,00 1 468 671,90 0,00 1 276 954,16Kuntayhtymiltä 0,00 6 419 327,42 0,00 2 238 993,96Osakkuusyhteisöiltä 0,00 1 071 676,83 0,00 663 265,31Muilta 0,00 15 439 465,22 0,00 15 545 056,13

Lainasaamiset

Tytäryhteisöiltä 103 391,00 26 231,32 103 391,00 22 421,83Muilta 104 757,53 0,00 104 757,53 356,17

Muut saamiset

Tytäryhteisöiltä 1 300,00 4 250 978,49 0,00 1 254 872,66Muilta 3 171 758,96 13 359 339,34 0,00 11 615 345,79

Siirtosaamiset

Tytäryhteisöiltä 7 033,33 1 006 227,11 0,00 326 179,06Kuntayhtymiltä 0,00 3 971 083,25 0,00 1 510 954,35Osakkuusyhteisöiltä 0,00 0,00 0,00 12 027,11Muilta 0,00 10 353 042,18 1 701,38 8 331 646,49

19. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

2005 2004

Siirtyvät korot 2 977 711,44 2 322 420,04Valtion tuet ja avustukset ja valtionosuudet 1 933 235,17 3 524 860,81Euro- ja erikoistuvien lääkäreiden valtion korvaus 477 430,23 527 667,64Pakolaisten vastaanottokorvaukset 357 798,24 398 107,83Paluumuuttajien toimeentulotukikorvaukset 193 707,19 258 609,29Sairaanhoitopiirin asiakashyvitys 2 404 790,00

20. RAHOITUSARVOPAPERIT

Osakkeet ja osuudet

222

2005 2004

Jälleenhankintahinta 0,00 2 167 774,25Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 2 167 774,25Erotus 0,00 0,00

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin

Jälleenhankintahinta 0,00 14 878 185,19Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 14 878 185,19Erotus 0,00 0,00

Joukkovelkakirjalainasaamiset

Jälleenhankintahinta 38 894 954,91 62 191 078,13Kirjanpitoarvo 31.12. 38 894 954,91 62 191 078,13Erotus 0,00 0,00

Muut arvopaperit

Jälleenhankintahinta 41 723 758,53 79 513 758,53Kirjanpitoarvo 31.12. 41 723 758,53 79 513 758,53Erotus 0,00 0,00

21. OMAN PÄÄOMAN ERIEN MUUTOKSET

Liiketoiminnan peruspääoma

1.1. 481 223 327,37 479 169 249,56lisäykset 0,00 2 054 077,8131.12. 481 223 327,37 481 223 327,37

Muun toiminnan peruspääoma

1.1. 120 732 921,52 122 786 999,33vähennykset 0,00 2 054 077,8131.12. 120 732 921,52 120 732 921,52

Liiketoiminnan liittymismaksurahasto

1.1. 0,00 13 054 862,29lisäykset 0,00 238 613,23vähennykset 0,00 13 293 475,5231.12. 0,00 0,00

Liiketoiminnan arvonkorotusrahasto

1.1. 27 072 182,66 27 353 703,92vähennykset 0,00 281 521,2631.12. 27 072 182,66 27 072 182,66

Liiketoiminnan muut omat rahastot

Turun vesilaitoksen investointirahasto1.1. 19 445,24 19 445,2431.12. 19 445,24 19 445,24

Turun sataman investointirahasto1.1. 5 358 377,01 5 358 377,0131.12. 5 358 377,01 5 358 377,01

223

2005 2004Muun toiminnan muut omat rahastot

Vahinkorahasto1.1. 19 777 379,04 19 777 379,04vähennykset 7 200,00 0,0031.12. 19 770 179,04 19 777 379,04

Liiketoiminnan edellisten tilikausienyli-/alijäämät 177 616 765,42 153 304 696,05

Muun toiminnan edellisten tilikausienyli-/alijäämät -35 730 211,55 -6 498 179,80

Omien rahastojen edellisten tilikausienyli-/alijäämät 28 355 830,06 22 290 718,40

Liiketoiminnan tilikaudenyli-/alijäämät 20 968 195,30 24 312 069,37

Muun toiminnan tilikaudenyli-/alijäämät -66 710 117,10 -29 232 031,75

Omien rahastojen tilikaudenyli-/alijäämät 7 114 866,30 6 065 111,66

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 785 791 761,27 824 426 016,77

22. PITKÄAIKAISEN VIERAAN PÄÄOMAN VELAT, LYHENNYKSET VUOSINA 2006 - 2010 JA SITÄ MYÖ-HEMMIN ERÄÄNTYVÄT VELAT

Velat 31.12.2005 Takaisinmaksu yli Velat 31.12.2004 Takaisinmaksu yli 5 vuoden kuluttua 5 vuoden kuluttua

Joukkovelkakirjalainat 15 000 000,00 15 000 000,00Lainat rahoitus- ja 99 962 711,86 54 962 711,86 89 962 711,86 49 962 711,86vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 1 550,62 0,00 2 067,50 0,00Muut pitkäaikaiset velat 5 021 136,09 4 886 736,09 1 999 812,34 1 865 412,34

119 985 398,57 59 849 447,95 106 964 591,70 51 828 124,20

Pitkäaikaiset velat lyhennetään seuraavasti:2005 34 116,882006 10 034 116,88 10 034 116,882007 15 034 116,88 15 034 116,882008 34 116,88 34 116,882009 30 034 116,86 30 034 116,862010 15 033 600,00Myöhemmin 59 849 447,95 51 828 124,20

130 019 515,45 106 998 708,58

23. PAKOLLISIIN VARAUKSIIN MERKITYT OLENNAISET ERÄT

2005 2004

Eläkevaraukset 21 036 100,00 23 515 100,00

Muut pakolliset varaukset 3 826 404,08 3 837 975,65

224

24. PITKÄ- JA LYHYTAIKAISET VELAT TASE-ERITTÄIN

2005 2004Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Ostovelat

Tytäryhteisöille 0,00 3 988 135,52 0,00 4 839 616,59Kuntayhtymille 0,00 8 311 219,00 0,00 1 727 950,65Osakkuusyhteisöille 0,00 64 257,87 0,00 131 343,55Muille 0,00 36 524 194,14 0,00 33 997 694,78

Muut velat

Tytäryhteisöille 19 341,61 0,00 19 341,61 0,00Kuntayhtymille 571 200,00 33 600,00 604 800,00 33 600,00Muille 4 430 594,48 18 673 023,55 1 375 670,73 18 679 527,40

Siirtovelat

Tytäryhteisöille 0,00 187 356,96 0,00 79 877,35Kuntayhtymille 0,00 2 539,17 0,00 2 428 570,71Muille 0,00 63 959 432,00 0,00 60 897 586,62

25. SEKKILIMIITTI

Ei sekkilimiittiä

26. VUOKRAKOHTEEN LUNASTUSVELKA

Ei vuokrakohteen lunastusvelkaa

27. MUUT VELAT / LIITTYMISMAKSUT

2005 2004

Liittymismaksuvelat 4 243 280,75 1 190 075,84

28. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

2005 2004

Palkkajaksotukset 58 619 037,99 55 087 704,50Jaksotetut korkovelat 1 453 881,43 891 292,58Ennakkotulot 1 387 996,89 1 090 000,14Muut siirtovelat 2 688 411,82 3 908 466,75

225

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

29. LEASING- JA VUOKRASOPIMUSVASTUUT

Leasing-vastuut 2005 2004ilman alv ilman alv

Maksut vuodelta 2005 2 718 471,82Maksut vuodesta 2006 lähtien yhteensä 16 822 886,84Maksut vuodelta 2006 5 328 870,32Maksut vuodesta 2007 lähtien yhteensä 11 958 558,25

Leasing-vastuut yhteensä 17 287 428,57 19 541 358,66

Vuokrasopimusvastuut

Maksut vuodelta 2005 8 688 344,17Maksut vuodesta 2006 lähtien yhteensä 118 961 962,84Maksut vuodelta 2006 8 986 979,96Maksut vuodesta 2007 lähtien yhteensä 112 777 893,38

Vuokrasopimusvastuut yhteensä 121 764 873,34 127 650 307,01

30. KAUPUNGIN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJENPUOLESTA

Takaussitoumukset

Konserniyhteisön velasta 87 570 171,53 76 701 051,94Muiden velasta 1 062 156,73 1 199 297,14

Takaussitoumukset yhteensä 88 632 328,26 77 900 349,08

31. MUUT KAUPUNGIN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET

Sopimusvastuut

Pitkäaikaiset investointisopimukset 16 672 273,04 24 701 108,80

Sopimusvastuut yhteensä 16 672 273,04 24 701 108,80

Muut vastuusitoumukset 67 275,17 67 275,17

32. MUUT KAUPUNKIA KOSKEVAT TALOUDELLISET VASTUUT

Johdannaissopimukset 31.12.20052005 2004

Nimellinen Käypä arvo Nimellinen Käypä arvopääoma-arvo pääoma-arvo

KorkojohdannaisetKoronvaihtosopi-mukset

165 611 864,81 0,00 234 868 364,81 0,00

ValuuttajohdannaisetTermiinisopimukset 0,00 0,00 1 910 360,03 2 860,00Koron- ja valuutan-vaihtosopimukset 19 962 711,86 66 197,24 19 962 711,86 -2 690 384,54

226

Sopimusten arvonmuutoksesta on otettu huomioon oikaisueränä määrä, joka vastaa suojattavasta tase- tai muusta erästäkirjattua vastakkaismerkkistä muutosta. Näin suojattavan tase- tai muun erän arvonmuutokset kompensoituvat eikä tulosvai-kutusta synny. Pitkäaikaisten valuutanvaihtosopimusten tasearvo eli käypäarvo on sopimushinnan ja vuodenlopun markkina-hinnan välinen valuuttakurssiero. Valuutanvaihtosopimusten tasearvo eli käypäarvo sisältyy suojattavaan tase-erään. Koron-ja valuutanvaihtosopimusten korot ja lyhytaikaisten termiinien arvot on jaksotettu tuloslaskelmassa.

Vaikka yllä olevassa taulukossa esitetään valuutta- ja koronjohdannaissopimusten nimelliset pääoma-arvot ja käyvät arvot,ne eivät edusta voittoja ja tappioita niistä positioista ja transaktioista, jotka on tarkoitus suojata näillä valuutta- ja korkojoh-dannaissopimuksilla. Rahoitusinstrumentteja purettaessa realisoituvat voitot ja tappiot sekä niiden taustalla oleviin positioi-hin liittyvät voitot ja tappiot riippuvat todellisista markkinaolosuhteista instrumenttien jäljellä olevan juoksuajan aikana.Sopimuksia käytetään vain varojen, velkojen ja vastuiden suojaukseen. Kaupunki ei luovuta sopimusten vastapuolille va-kuuksia.

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tar-kasteltuna anna kuvaa kaupungin riskiasemasta.

Vireillä olevat oikeudenkäynnit, joissa kaupungilta vaaditaan korvauksia

2005 2004Oikeusaste Vaatimus Vaatimus

Korkein hallinto-oikeus 3 477 769,00 71 425,00Turun hallinto-oikeus 425 283,00 25 572,00Turun käräjäoikeus 625 327,40 76 223,00Yhteensä 4 528 379,40 173 220,00

Arvonlisäveron palautusvastuut

Rakennusten valmistusvuosi

2005 11 369 120,062004 4 517 491,05 4 517 491,052003 4 827 021,97 4 827 021,972002 3 749 557,92 3 749 557,922001 4 029 631,61 4 029 631,612000 2 454 661,29Yhteensä 28 492 822,61 19 578 363,84

33. HUOLLETTAVIEN VARAT

Varat 525 954,55 534 824,28Pääomat 525 954,55 534 824,28

34. ELATUSTUEN TAKAUTUMISSAATAVAT

Takautumissaatavat 1.1. 17 959 943,00 17 740 178,00Perinnästä poistettu 11 402 471,00 3 729 444,00Lisäykset 3 844 218,00 3 949 209,00Takautumissaatavat 31.12., 10 401 690,00 17 959 943,00josta rahoitusomaisuuden muihin saamisiin kirjattu 520 084,00 709 607,00

227

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

35. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 31.12.

Toimielin/laitos 2005 2004

Tarkastuslautakunta 6 6Kaupunginhallitus 361 340Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 618 582Terveyslautakunta 2 481 2 458Sosiaalilautakunta 4 008 3 935

Sis.UlkomaalaistoimistonOpetuslautakunta 2 166 2 164Ammattiopetuslautakunta 610 611Ammattikorkeakoulun hallitus 865 845Liikuntalautakunta 109 129Nuorisolautakunta 201 174Kulttuurilautakunta 655 609Kiinteistölautakunta

Kiinteistölaitos 156 155Tilalaitos 28 27

Teknisten palveluiden lautakuntaTekniset palvelut 1 049 988Liikennelaitos 78 78Jätelaitos 31 33Tekstiilihuolto 78 75

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 177 175Vesilaitoslautakunta 157 165Satamalautakunta 143 146Yhteensä 13 977 13 695Yhteensä ilman työllistettyjä 13 714 13 482

Lukumäärissä on mukana palkkionsaajia lukuun ottamatta kaikki, joilla ko. ajankohtana on ollut palvelussuhde kaupunkiinriippumatta palvelussuhteen kestoajasta tai viikkotyöajasta.

36. TILIKAUDEN PALKAT, PALKKIOT, ELÄKEKULUT JA MUUT HENKILÖSIVUKULUT

Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut

Palkat 376 789 554,79 360 212 445,01Palkkiot 4 094 748,19 3 697 273,79Eläkekulut 91 939 546,57 87 517 990,72Muut henkilösivukulut 29 184 120,99 25 931 757,32Henkilöstökorvaukset -5 776 204,35 -5 626 132,48Henkilöstökulut tuloslaskelmassa 496 231 766,19 471 733 334,36Luontoisedut 1 233 830,42 1 195 322,71Palkat ja luontoisedut yhteensä 503 241 800,96 478 554 789,55

Kokonaispalkat ja palkkiot kirjanpidon mukaanKeskusvaalilautakunta 10 521,00 311 931,93Kaupunginvaltuusto 243 730,78 218 330,95Tarkastuslautakunta 272 005,87 229 911,81Kaupunginhallitus 12 196 504,04 10 970 403,09V-S aluepelastuslautakunta 15 882 198,20 15 108 866,40Terveyslautakunta 70 762 623,08 68 279 644,25Sosiaalilautakunta 94 323 815,30 89 787 499,52Sos.ltk/Kansainvälinen palvelukeskus (nettoyksikkö) 1 147 869,34 1 123 631,42

228

2005 2004

Opetuslautakunta 60 587 271,42 57 976 498,90Ammattiopetuslautakunta 19 247 494,56 18 691 468,82Ammattikorkeakoulun hallitus 27 586 221,44 26 688 668,28Liikuntalautakunta 2 836 598,97 3 186 650,88Nuorisolautakunta 3 878 283,57 3 422 661,38Kulttuurilautakunta 14 871 683,87 13 782 819,51Kiinteistölautakunta 5 473 694,13 5 247 718,09 Kiinteistölautakunta 73 897,50 57 349,00 Kiinteistölaitos 4 347 188,69 4 269 248,75 Tilalaitos 1 052 607,94 921 120,34Teknisten palvelujen lautakunta 30 971 131,41 28 608 384,32 Teknisten palvelujen lautakunta 26 242 006,80 23 769 311,76 Turun liikennelaitos 2 020 382,19 2 251 213,91 Jätelaitos 1 047 828,44 990 875,88 Turun tekstiilihuolto 1 660 913,98 1 596 982,77Ympäristö- ja kaavoituslautakunta* 5 316 324,77 5 028 834,41Rakennuslautakunta** 51 726,35 35 280,40Joukkoliikennelautakunta** 33 515,53 31 748,30Turun vesilaitos 4 808 832,61 4 884 587,37Satamalautakunta 4 606 052,39 4 668 046,29

Yhteensä 375 108 098,63 358 283 586,32

Kokonaispalkat esitetty vähennettynä luontaiseduilla ja henkilöstökorvauksilla.

* Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kuluihin sisältyy ympäristö- ja kaavoitusviraston sekä virastoon kuuluvien joukkolii-kennetoimiston ja rakennusvalvontatoimiston palkat ja palkkiot.

** Rakennuslautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan kuluihin sisältyy toimielinten kokouspalkkiot.

Tätä liitettä ei voi lukea täysin rinnakkain liitteen 35 Henkilöstön lukumäärän kanssa. Tämä liite sisältää myös palkkiot,joiden saajien lukumäärää ei ole mukana liitteessä 35.

37.-39. OMISTUKSIA MUISSA YHTIÖISSÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Emon Konsernin Äänivallan Konsernin Konsernin osuus Konsernin osuus Konsernin osuusYhteisön nimi Kotipaikka omistusosuus omistusosuus osuus kirjanpitoarvo omasta pää- vieraasta pää- tilikauden

% % % 31.12. omasta (€) omasta (€) tuloksesta (€)37. TYTÄRYHTEISÖTKiinteistöosakeyhtiötKoy Kupittaan Asemakulma Turku 100,00 100,00 100,00 2 346 220,00 855 734,42 93,21 0,00Koy Lausteenpuisto Turku 100,00 100,00 100,00 1 153 021,11 37 241,48 33 694,24 1,09Koy Lehtolaakso alakonserni Turku 100,00 100,00 100,00 41 336 200,00 48 796 410,70 151 687 211,76 1 359 385,52 As Oy Amiraalistonkatu 9 Turku 93,20 93,20 139 496,34 91 977,05 26 962,24 15,07 As Oy Ristisompa Turku 51,00 51,00 1 314 059,00 225 046,35 4 256,01 5 259,73 Koy Paasmaja Turku 100,00 100,00 609 600,00 -51 053,91 5 236 074,82 90,20 Koy Rukki Turku 52,00 52,00 536 559,85 60 138,90 314 557,57 0,17 Koy Turun Rauhankatu 14 B Turku 99,90 99,90 2 055 333,00 2 008 556,03 20 662,33 3 005,25 Paakarlan Huolto Oy Turku 0,20 99,95 99,90 26 881,52 3 644,22 30 120,59 1,51Koy Paakarlanpuisto Turku 46,67 66,67 66,67 868 340,79 1 836 863,53 8 673,86 14 642,28Koy Teollisuuskatu 20 Turku 100,00 100,00 100,00 599 568,72 191 492,90 2 053,08 28 405,73Koy Turun Monitoimihalli Turku 56,00 80,90 92,90 2 070 396,73 18 636 455,43 2 390 493,92 85 383,17Koy Turun Puutarhakatu 14 Turku 67,80 67,80 67,80 905 691,98 691 237,77 19 980,85 720,07Muut Eskelin Pysäköintilaitos Oy Turku 99,83 99,83 99,83 691 804,03 13 435 247,15 26 954,47 9,77Myllykoti Oy Turku 100,00 100,00 100,00 544 967,99 1 437 707,42 1 471 436,60 -20 869,54Oy Turku Energia Ab alakonserni Turku 100,00 100,00 100,00 25 228 188,97 96 729 390,76 59 583 249,16 19 335 264,79 Turun Seudun Kaukolämpö Oy Turku 60,75 60,75 205 425,16 217 751,30 2 177 601,74 6 412,04Oy Turkuhalli Ab Turku 31,04 67,30 75,90 1 027 629,24 852 283,90 750 811,68 6 527,56Pilot Turku Oy Turku 66,70 66,70 66,70 204 000,00 179 946,91 38 493,28 5 889,89Turku Science Park Oy Ab alakonserni Turku 89,77 96,10 96,10 25 548 020,00 20 462 275,70 20 803 775,02 -1 058 434,67 ICT Turku Oy Ab Turku 96,10 96,10 108 000,00 171 380,90 963 799,01 -3 413,00 Turun Biolaakso Oy Turku 96,10 96,10 3 654 306,60 2 683 271,55 15 418 341,18 -828 449,22 Koy Focu Turku 96,10 96,10 1 707 896,00 1 321 354,89 15 773 844,59 -15 893,41 Koy Biotorni Turku 96,10 96,10 50 000,00 48 018,14 750 941,38 412,18Turun Seudun Puhdistamo Oy Turku 81,50 81,50 81,50 6 520 000,00 6 248 461,50 9 564 109,50 -127 252,71Turun Seudun Vesi Oy Turku 64,70 64,70 64,70 8 080 857,93 11 634 765,38 6 615 455,36 -344 669,62Turun Ylioppilaskyläsäätiö Turku *) 100 *) 100 53,80 0,00 15 631 372,23 108 075 934,93 1 068 076,19TVT Asunnot Oy Turku 100,00 100,00 100,00 14 368 871,96 18 413 338,37 257 090 630,81 976 509,72 Koy Turun Puistovalkama Turku 69,64 100,00 100,00 492 805,24 4 902 546,74 5 936 506,94 -6 228,78Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Turku 56,70 56,70 56,70 194 425,24 14 623 966,92 90 825 613,01 0,00Yhteensä 142 588 567,40 282 376 824,62 755 642 333,15 20 490 800,99


% % % 31.12. omasta (€) omasta (€) tuloksesta (€)Konsernitaseeseen yhdistelemättömättytäryhteisötKiinteistöosakeyhtiötKoy Ajurinrata Turku 100,00 100,00 100,00 267 620,00 114 367,79 36,11 0,00Koy Asemanvieri Turku 100,00 100,00 100,00 407 690,00 151 369,13 36,11 0,00Koy Paashuolto Turku 75,40 75,40 75,40 126 140,94 141 893,08 1 090,16 5,27Koy Turun Autopiha Turku 57,32 57,32 57,32 394 590,00 810 851,22 338,49 0,09M uutForum Marinum -säätiö Turku 17,50 17,50 50,00 5 886,58 -32 456,90 180 788,19 -2 508,80Koneteknologiakeskus Oy Turku 60,00 60,00 60,00 420 000,00Kupittaan Jäähalli Oy Turku 100,00 100,00 100,00 840 000,00 793 319,47 3 596 022,21 -46 680,53Museoalus Sigynin säätiö Turku 50,00 50,00 67,00 168 187,93 227 022,65 4 150,57 3 458,25Pro Cultura -säätiö Turku 100,00 100,00 100,00 25 228,19 33 384,31 1 250,95 1 391,31Turku Touring Oy Turku 84,40 84,40 84,40 172 000,00 136 971,90 124 677,43 -46 907,55Turun Aikuiskoulutussäätiö Turku *) 100 *) 100 64,30Turun Musiikkijuhlasäätiö Turku 100,00 100,00 100,00 25 228,19 -78 136,42 109 043,67 5 048,40Yhteensä 2 852 571,83 2 298 586,24 4 017 433,88 -86 193,56

Tytäryhteisöt yhteensä 145 441 139,23

38. KUNTAYHTYM ÄTVarsinais-Suomen Erityishuoltopiiri Naskarla 39,15 39,15 1 218 292,96 1 348 840,33 3 884 537,26 -11 096,91Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Turku 30,44 30,44 52 906 981,31 53 964 411,59 46 510 392,48 1 699 800,88Varsinais-Suomen Liitto Turku 41,51 41,51 143 546,73 300 141,04 281 156,57 16 381,37Yhteensä 54 268 821,00 55 613 392,96 50 676 086,31 1 705 085,34

Konsernitaseeseen yhdistelemättömätkuntayhtymätKårkulla Samkommun Kirjala 3,05 3,05 206 902,16 285 325,20 226 392,98 12 375,98Åbolands Yrkesinstitut Parainen 21,18 21,18 543 634,80 384 295,57 67 689,24 -11 273,28Yhteensä 750 536,96 669 620,78 294 082,23 1 102,70

Kuntayhtymät yhteensä 55 019 357,96

39. OSAKKUUSYHTEISÖTAsunto-osakeyhtiötAsoy Kehrämaari Turku 29,52 29,52 762 000,00


% % % 31.12. omasta (€) omasta (€) tuloksesta (€)Asoy Poseidon Turku 38,60 38,60 185 006,72Asoy Talolankatu 6 (yhd. Lehtol. konsern.) Turku 0,00 28,60 307 582,08 369 367,57 8 202,44 0,00Asoy Tornikartio (yhd. Lehtol. konsern.) Turku 0,00 31,40 642 504,79 742 938,42 4 069,45 -8 725,70Asoy Turun Auranranta Turku 36,90 36,90 908 214,80 968 352,43 4 103,23 -22 071,50Asoy Turun Ilpoistenaho Bostads Ab Turku 27,10 27,10 3 784,23 98 751,13 130 236,22 -25 324,19Asoy Turun Karjakuja 56 (yhd. Lehtol. konsernTurku 0,00 38,30 167 461,35 107 264,60 6 621,68 -769,07Asoy Yliopistonkatu 25 Turku 27,60 27,60 85 473,10 82 141,76 494 552,68 1 570,48KiinteistöosakeyhtiötKoy DataCity (yhd. TScP-konserniin) Turku 0,04 24,69 8 296 416,52 6 892 651,32 774 617,56 -87,50Koy ICT OY Turku 44,50 44,50 3 617,77 354 537,73 314 715,54 -14,62Koy Ilpoisten Liikekeskus Turku 35,10 35,10 112 685,91 95 112,90 23 979,42 0,05Koy Jyrkkälänpolku (yhd. TVT-konserniin) Turku 42,40 42,40 640 253,52 -125 662,79 7 187 441,72 2,26Koy Kiikun Monitoimitalo Turku 23,60 23,60 154 732,89 159 374,51 1 179,63 267,02Koy Myllysarka Turku 47,50 47,50 4 329,16 561 312,21 40 329,23 0,00Koy Pernonpuisto (yhd. TVT-konserniin) Turku 40,00 122 156,86 3 855,67 167 388,92 8,21Koy Turun Lintula Turku 46,00 46,00 1 519 644,80 3 688 859,51 453 669,32 -304,56Muut osakeyhtiötHaritun Huolto Oy (yhd. TVT-konserniin) Turku 0,00 35,33 0,00 106 293,10 111 662,11 -63,06Jäkärlän Huolto Oy (yhd. TVT-konserniin) Turku 0,00 25,50 0,00 301 336,03 36 730,73 0,00Kiikun Huolto Oy Turku 22,00 22,00 37 337,72 39 450,43 20 378,91 -49,45Mesipolun Autokatos Oy (yhd. TVT-konserniinTurku 0,00 23,50 4 305,61 6 871,92 0,00 0,14Pernon Huolto Oy (yhd. TVT-konserniin) Turku 0,00 20,10 2 868,89 2 744,49 28 102,71 105,72Svartisen Holding A/S Turku 0,00 34,74 14 004 489,91Turun Seudun Jätehuolto Oy Turku 34,82 34,82 950 000,00Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto OTurku 0 42,50 214 439,70 190 749,59 2 393,27 -24 723,75Turun Vapaavarasto Oy Turku 33,30 33,30 33 637,59 754 759,48 40 069,57 56 720,96Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turku 2,10 21,80 1 374 458,41Varissuon Lämpö Oy Turku 2,50 21,40 1 388 187,70

Osakkuusyhteisöt yhteensä 31 925 590,03 15 401 062,02 9 850 444,31 -23 458,56

Konsernin sisäinen omistus yhteensä 232 386 087,22

232

40. LIIKELAITOSTEN JA MUIDEN TASEYKSIKKÖJEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOSTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 28 203 519,62 25 684 444,69Valmistus omaan käyttöön (+) 2 000,00Liiketoiminnan muut tuotot (+) 2 309 403,48 1 577 590,42Materiaalit ja palvelut -5 443 215,16 -5 213 587,17Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -1 341 386,79 -1 387 211,57 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot (-) -4 101 828,37 -3 826 375,60Henkilöstökulut -19 915 892,32 -18 886 847,29 Palkat ja palkkiot (-) -15 878 122,98 -15 063 245,71 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -2 801 032,16 -2 716 797,17 Muut henkilösivukulut (-) -1 236 737,18 -1 106 804,41Poistot ja arvonalentumiset -176 928,92 -31 583,72 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -176 928,92 -31 583,72 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -3 419 182,62 -1 917 645,74 Vuokrat (-) -3 339 875,17 -1 860 714,38 Muut (-) -79 307,45 -56 931,36

LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 559 704,08 1 212 371,19

Rahoitustuotot ja -kulut 73 887,81 64 336,78 Korkotuotot (+) 73 887,81 64 336,78 Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) Muut rahoituskulut (-)

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 1 633 591,89 1 276 707,97ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA

Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot (+) Satunnaiset kulut (-)

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 1 633 591,89 1 276 707,97JA RAHASTOJA

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 633 591,89 1 276 707,97

233

VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOSRAHOITUSLASKELMA 2005 2004

Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaTulorahoitus

Liikeylijäämä (alijäämä) 1 559 704,08 1 212 371,19Poistot ja arvonalentumiset 176 928,92 31 583,72Rahoitustuotot ja -kulut 73 887,81 64 336,78Muut tulorahoituksen korjauserät -208 810,40 -140 036,27

1 601 710,41 1 168 255,42Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -2 224 917,28 -1 567 825,99Rahoitusosuudet investointimenoihin 408 303,20 259 534,30Käyttöomaisuuden myyntitulot 214 903,67 140 036,27

-1 601 710,41 -1 168 255,42

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 0,00 0,00

Rahoitustoiminnan kassavirtaLainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutosMuilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetPeruspääoman muutosLiittymismaksujen muutos

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutosPitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muiltaLyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -59 779,05 -490 348,08Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -418 654,49 5 125 834,35

-478 433,54 4 635 486,27

Rahoitustoiminnan nettokassavirta -478 433,54 4 635 486,27

Kassavarojen muutos -478 433,54 4 635 486,27

Kassavarojen muutos -478 433,54 4 635 486,27Kassavarat 31.12. 4 157 052,73 4 635 486,27Kassavarat 1.1. 4 635 486,27 0,00

234

VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOSTASE

VASTAAVAA 31.12.2005 31.12.2004 VASTATTAVAA 31.12.2005 31.12.2004

PYSYVÄT VASTAAVAT 2 910 299,86 1 276 707,97 OMA PÄÄOMA 2 910 299,86 1 276 707,97

Aineettomat hyödykkeet 305 110,27 26 735,00 Peruspääoma Aineettomat oikeudet 305 110,27 26 735,00 Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 276 707,97Aineelliset hyödykkeet 2 605 189,59 1 249 972,97 Tilikauden yli-/alijäämä 1 633 591,89 1 276 707,97 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 2 605 189,59 1 249 972,97 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset 0,00 0,00 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset


Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Pitkäaikainen 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 550 127,13 490 348,08 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen 4 707 179,86 5 125 834,35 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 124 308,57 408 590,57 Lainat kunnalta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 4 465,92 1 557,00 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 421 352,64 80 200,51 Saadut ennakot

Ostovelat 1 321 286,95 1 496 824,35Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 703 431,03 763 296,65 Osakkeet ja osuudet Siirtovelat 2 682 461,88 2 865 713,35 Sij. rahamarkkinainstrumentt. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit


VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 617 479,72 6 402 542,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 617 479,72 6 402 542,32

235

TURUN VESILAITOSTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 30 038 380,55 30 093 927,11Valmistus omaan käyttöön (+) 692 838,42 532 625,26Liiketoiminnan muut tuotot (+) 48 386,08 69 258,81Materiaalit ja palvelut -7 679 128,10 -7 430 895,69Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -3 030 661,90 -3 022 290,07 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) -2 114,44 1 298,94Palvelujen ostot (-) -4 646 351,76 -4 409 904,56Henkilöstökulut -6 336 320,00 -6 446 038,04 Palkat ja palkkiot (-) -4 808 832,61 -4 884 587,37 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -1 157 745,51 -1 212 228,48 Muut henkilösivukulut (-) -369 741,88 -349 222,19Poistot ja arvonalentumiset -7 657 881,71 -7 439 596,80 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -7 657 881,71 -7 439 596,80 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -1 178 052,70 -1 318 865,83 Vuokrat (-) -1 014 332,12 -1 016 700,43 Muut (-) -163 720,58 -302 165,40


Rahoitustuotot ja -kulut -5 944 496,17 -5 982 353,55 Korkotuotot (+) 253 046,83 215 189,45 Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) -6 197 543,00 -6 197 543,00 Muut rahoituskulut (-)






236

TURUN VESILAITOSRAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) 7 928 222,54 8 060 414,82Poistot ja arvonalentumiset 7 657 881,71 7 439 596,80Rahoitustuotot ja -kulut -5 944 496,17 -5 982 353,55Muut tulorahoituksen korjauserät -10 330,00 -11 500,00

9 631 278,08 9 506 158,07Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -10 866 537,97 -8 486 905,21Rahoitusosuudet investointimenoihinKäyttöomaisuuden myyntitulot 10 330,00 343 795,20

-10 856 207,97 -8 143 110,01

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -1 224 929,89 1 363 048,06


Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutosMuilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetPeruspääoman muutosLiittymismaksujen muutos 238 613,23

0,00 238 613,23

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -18 318,55 15 884,20Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muiltaLyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -581 910,93 24 742,39Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 3 229 342,80 1 237 730,15

2 629 113,32 1 278 356,74

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 2 629 113,32 1 516 969,97

Kassavarojen muutos 1 404 183,43 2 880 018,03

Kassavarojen muutos 1 404 183,43 2 880 018,03Kassavarat 31.12. 14 525 167,17 13 120 983,74Kassavarat 1.1. 13 120 983,74 10 240 965,71

237

TURUN VESILAITOSTASE



Aineettomat hyödykkeet 288 473,48 599 764,05 Peruspääoma 109 384 140,16 109 384 140,16 Aineettomat oikeudet 48 102,93 69 932,47 Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot 240 370,55 529 831,58 Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot 19 445,24 19 445,24

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 17 961 574,36 15 883 513,09Aineelliset hyödykkeet 100 138 940,66 99 878 993,83 Tilikauden yli-/alijäämä 1 983 726,37 2 078 061,27 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat 3 389 009,75 3 828 286,26 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 94 505 383,49 90 531 479,87 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 273 399,97 304 562,90 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet 6 661,42 6 661,42 Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 964 486,03 5 208 003,38

Sijoitukset 14 600 857,93 11 340 857,93 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 0,00 Osakkeet ja osuudet 14 600 857,93 11 340 857,93 Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset Muut saamiset


Vaihto-omaisuus 368 899,03 350 580,48 Pitkäaikainen 4 243 280,07 1 190 075,84 Aineet ja tarvikkeet 368 899,03 350 580,48 Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 6 315 031,34 5 733 120,41 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat 4 243 280,07 1 190 075,84 Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen 2 645 203,41 2 469 064,84 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 6 272 014,57 5 665 210,81 Lainat kunnalta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 1 800,00 960,00 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 41 216,77 66 949,60 Saadut ennakot




238

LIIKENNELAITOSTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 4 114 933,08 4 371 956,84Valmistus omaan käyttöön (+)Liiketoiminnan muut tuotot (+) 161 626,74 124 580,42Materiaalit ja palvelut -1 382 385,52 -1 460 692,12Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -647 020,14 -598 792,41 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot (-) -735 365,38 -861 899,71Henkilöstökulut -2 768 907,77 -3 033 412,91 Palkat ja palkkiot (-) -2 020 382,19 -2 251 213,91 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -586 924,84 -616 892,11 Muut henkilösivukulut (-) -161 600,74 -165 306,89Poistot ja arvonalentumiset -320 593,63 -408 145,10 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -320 593,63 -408 145,10 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -182 756,67 -271 160,19 Vuokrat (-) -176 647,44 -261 960,47 Muut (-) -6 109,23 -9 199,72

LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -378 083,77 -676 873,06

Rahoitustuotot ja -kulut -165 242,53 -102 533,81 Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) -165 242,53 -102 533,81 Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) Muut rahoituskulut (-)

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA -543 326,30 -779 406,87ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA


YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA -543 326,30 -779 406,87JA RAHASTOJA


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -543 326,30 -779 406,87

239

LIIKENNELAITOSRAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) -378 083,77 -676 873,06Poistot ja arvonalentumiset 320 593,63 408 145,10Rahoitustuotot ja -kulut -165 242,53 -102 533,81Muut tulorahoituksen korjauserät -39 400,00 -85 952,37

-262 132,67 -457 214,14Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -750 942,55Rahoitusosuudet investointimenoihinKäyttöomaisuuden myyntitulot 39 400,00 91 118,03

39 400,00 -659 824,52

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -222 732,67 -1 117 038,66


Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -281 795,08 -281 795,08Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 515 852,53 4 355 848,18Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

234 057,45 4 074 053,10


Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutosPitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muiltaLyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -28 735,04 39 231,03Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 16 735,26 -46 344,92

-11 999,78 -7 113,89

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 222 057,67 4 066 939,21

Kassavarojen muutos -675,00 2 949 900,55

Kassavarojen muutos -675,00 2 949 900,55Kassavarat 31.12. 9 340,00 10 015,00Kassavarat 1.1. 10 015,00 -2 939 885,55

240

LIIKENNELAITOSTASE


PYSYVÄT VASTAAVAT 2 002 138,37 2 322 732,00 OMA PÄÄOMA -4 637 091,33 -4 093 765,03

Aineettomat hyödykkeet 2 691,01 8 073,03 Peruspääoma 515 276,16 515 276,16 Aineettomat oikeudet 2 691,01 8 073,03 Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -4 609 041,19 -3 829 634,32Aineelliset hyödykkeet 1 999 447,36 2 314 658,97 Tilikauden yli-/alijäämä -543 326,30 -779 406,87 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 88 268,59 107 296,18 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 1 911 178,77 2 207 362,79 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat


VAIHTUVAT VASTAAVAT 72 539,83 44 479,79 VIERAS PÄÄOMA 6 711 769,53 6 460 976,82

Vaihto-omaisuus 0,00 Pitkäaikainen 1 013 484,82 1 295 279,90 Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta 1 013 484,82 1 295 279,90 Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 63 199,83 34 464,79 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen 5 698 284,71 5 165 696,92 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 7 831,38 1 907,35 Lainat kunnalta 5 153 495,79 4 637 643,26 Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 2 131,61 2 131,61 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 53 236,84 30 425,83 Saadut ennakot

Ostovelat 24 269,22 43 953,98Rahoitusarvopaperit 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 88 959,34 83 236,26 Osakkeet ja osuudet Siirtovelat 431 560,36 400 863,42 Sij. rahamarkkinainstrumentt. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 9 340,00 10 015,00


241

TURUN SATAMATULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 22 950 863,79 23 319 559,78Valmistus omaan käyttöön (+) 329 938,16 510 996,32Liiketoiminnan muut tuotot (+) 110 959,90 48 655,95Materiaalit ja palvelut -5 079 233,47 -4 868 754,29Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -2 035 489,25 -1 852 323,57 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot (-) -3 043 744,22 -3 016 430,72Henkilöstökulut -6 096 965,37 -6 173 264,74 Palkat ja palkkiot (-) -4 606 052,39 -4 668 046,29 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -1 128 089,90 -1 170 139,54 Muut henkilösivukulut (-) -362 823,08 -335 078,91Poistot ja arvonalentumiset -3 870 953,97 -3 921 024,70 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -3 870 953,97 -3 921 024,70 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -1 065 880,14 -910 710,02 Vuokrat (-) -355 302,85 -244 915,09 Muut (-) -710 577,29 -665 794,93


Rahoitustuotot ja -kulut -4 082 323,61 -3 924 572,53 Korkotuotot (+) 472 412,58 361 875,28 Muut rahoitustuotot (+) 341 331,10 699 969,27 Kaupungille maksetut korkokulut (-) -79 235,44 -105 003,93 Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) -4 813 355,00 -4 813 355,00 Muut rahoituskulut (-) -3 476,85 -68 058,15






242

TURUN SATAMARAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) 7 278 728,90 8 005 458,30Poistot ja arvonalentumiset 3 870 953,97 3 921 024,70Rahoitustuotot ja -kulut -4 082 323,61 -3 924 572,53Muut tulorahoituksen korjauserät -298 511,18 -545 210,15

6 768 848,08 7 456 700,32Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -4 544 935,01 -5 294 797,67Rahoitusosuudet investointimenoihinKäyttöomaisuuden myyntitulot 4 000,00 170 782,75

-4 540 935,01 -5 124 014,92

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 2 227 913,07 2 332 685,40

Rahoitustoiminnan kassavirtaMuiden sijoitusten muutokset, netto 818 811,31 -812 067,53

818 811,31 -812 067,53

Lainakannan muutoksetKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -504 563,78 -504 563,78Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutosMuilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

-504 563,78 -504 563,78


Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutosPitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muiltaLyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta 33 959,37 -128 375,51Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 228 621,44 63 324,78

262 580,81 -65 050,73

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 576 828,34 -1 381 682,04

Kassavarojen muutos 2 804 741,41 951 003,36

Kassavarojen muutos 2 804 741,41 951 003,36Kassavarat 31.12. 20 064 867,15 17 260 125,74Kassavarat 1.1. 17 260 125,74 16 309 122,38

243

TURUN SATAMATASE



Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Peruspääoma 59 877 680,85 59 877 680,85 Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto 27 072 182,66 27 072 182,66 Ennakkomaksut Muut omat rahastot 5 358 377,01 5 358 377,01

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 26 757 785,29 22 676 899,52Aineelliset hyödykkeet 99 030 726,29 98 356 745,25 Tilikauden yli-/alijäämä 3 196 405,29 4 080 885,77 Maa- ja vesialueet 44 783 830,75 44 783 830,75 Rakennukset ja rakennelmat 7 719 493,78 5 768 538,41 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 41 593 088,51 42 844 667,24 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 451 951,18 492 026,42 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 482 362,07 4 467 682,43

Sijoitukset 5 334 687,39 5 860 865,40 PAKOLLISET VARAUKSET 0,00 1 877,88 Osakkeet ja osuudet 1 750 107,39 1 572 935,40 Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 584 580,00 4 287 930,00 Muut pakolliset varaukset 1 877,88 Muut lainasaamiset Muut saamiset


Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Pitkäaikainen 756 845,66 1 261 409,44 Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta 756 845,66 1 261 409,44 Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 1 948 128,19 1 982 087,56 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen 3 359 132,26 3 130 510,82 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 1 840 613,44 1 918 932,34 Lainat kunnalta 504 563,78 504 563,78 Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 20 295,10 20 940,10 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 87 219,65 42 215,12 Saadut ennakot




244

KIINTEISTÖLAITOSTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 48 534 021,71 45 551 620,39Valmistus omaan käyttöön (+) 171 588,65 601 071,38Liiketoiminnan muut tuotot (+) 9 143 757,79 9 536 530,76Materiaalit ja palvelut -22 997 377,95 -22 912 221,99Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -1 615 332,00 -1 482 163,41 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot (-) -21 382 045,95 -21 430 058,58Henkilöstökulut -5 739 693,21 -5 651 175,34 Palkat ja palkkiot (-) -4 347 188,69 -4 269 248,75 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -1 056 464,25 -1 074 555,89 Muut henkilösivukulut (-) -336 040,27 -307 370,70Poistot ja arvonalentumiset -10 989 289,34 -10 816 345,09 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -10 989 289,34 -10 816 345,09 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -3 626 873,04 -3 700 373,88 Vuokrat (-) -1 902 708,29 -1 668 107,88 Muut (-) -1 724 164,75 -2 032 266,00


Rahoitustuotot ja -kulut -3 332 916,29 -3 489 927,66 Korkotuotot (+) 278 268,27 156 065,12 Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) -1 316 383,56 -1 351 191,78 Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) -2 294 801,00 -2 294 801,00 Muut rahoituskulut (-)






245

KIINTEISTÖLAITOSRAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) 14 496 134,61 12 609 106,23Poistot ja arvonalentumiset 10 989 289,34 10 816 345,09Rahoitustuotot ja -kulut -3 332 916,29 -3 489 927,66Muut tulorahoituksen korjauserät -6 667 128,37 -6 461 438,21

15 485 379,29 13 474 085,45Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -21 126 170,84 -17 780 931,58Rahoitusosuudet investointimenoihin 440 573,76 333 419,78Käyttöomaisuuden myyntitulot 9 019 775,20 11 450 074,91

-11 665 821,88 -5 997 436,89

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 3 819 557,41 7 476 648,56


Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 083 333,33 -1 083 333,33Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutosMuilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

-1 083 333,33 -1 083 333,33

Oman pääoman muutoksetPeruspääoman muutos 0,00 2 054 077,81Liittymismaksujen muutos

0,00 2 054 077,81

Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutosPitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muilta -97 500,00 225 128,70Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -3 853 616,80 970 255,70Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 443 965,02 127 349,04

-3 507 151,78 1 322 733,44

Rahoitustoiminnan nettokassavirta -4 590 485,11 2 293 477,92

Kassavarojen muutos -770 927,70 9 770 126,48

Kassavarojen muutos -770 927,70 9 770 126,48Kassavarat 31.12. 13 339 448,40 14 110 376,10Kassavarat 1.1. 14 110 376,10 4 340 249,62

246

KIINTEISTÖLAITOSTASE



Aineettomat hyödykkeet 652 133,37 352 510,38 Peruspääoma 114 740 077,81 114 740 077,81 Aineettomat oikeudet 551 390,97 352 510,38 Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut 100 742,40 Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 35 326 424,84 26 207 246,27Aineelliset hyödykkeet 198 719 698,03 190 967 866,73 Tilikauden yli-/alijäämä 11 163 218,32 9 119 178,57 Maa- ja vesialueet 78 292 932,23 72 557 664,95 Rakennukset ja rakennelmat 96 625,38 101 172,63 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 120 191 502,02 118 194 923,06 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 138 498,15 113 965,84 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet 140,25 140,25 Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset 6 195 906,53 6 195 906,53 PAKOLLISET VARAUKSET 3 008 663,90 2 300 870,52 Osakkeet ja osuudet 6 195 906,53 6 195 906,53 Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset 3 008 663,90 2 300 870,52 Muut lainasaamiset Muut saamiset


Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Pitkäaikainen 56 374 196,18 57 487 999,08 Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta 55 666 666,68 56 750 000,01 Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 5 339 582,28 1 388 465,48 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat 707 529,50 737 999,07 Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset 280 833,35 183 333,35 Lyhytaikainen 3 634 187,56 3 159 752,97 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 749 339,23 760 131,00 Lainat kunnalta 1 083 333,33 1 083 333,33 Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 4 204 536,12 366 575,39 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 104 873,58 78 425,74 Saadut ennakot

Ostovelat 1 359 242,70 929 922,45Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 209 897,33 208 955,20 Osakkeet ja osuudet Siirtovelat 981 714,20 937 541,99 Sij. rahamarkkinainstrumentt. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit



247

TILALAITOSTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 87 096 624,45 83 254 245,39Valmistus omaan käyttöön (+) 844 754,78 865 366,90Liiketoiminnan muut tuotot (+) 1 933 084,58 2 890 860,41Materiaalit ja palvelut -28 194 218,02 -27 538 309,51Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -218 218,85 -91 567,00 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot (-) -27 975 999,17 -27 446 742,51Henkilöstökulut -1 390 391,51 -1 204 990,54 Palkat ja palkkiot (-) -1 052 607,94 -921 120,34 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -256 663,81 -218 866,55 Muut henkilösivukulut (-) -81 119,76 -65 003,65Poistot ja arvonalentumiset -19 913 403,18 -15 766 257,12 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -17 048 052,36 -15 766 257,12 Arvonalentumiset (-) -2 865 350,82Liiketoiminnan muut kulut -23 536 139,21 -21 184 543,37 Vuokrat (-) -22 858 883,30 -20 286 460,80 Muut (-) -677 255,91 -898 082,57


Rahoitustuotot ja -kulut -13 295 450,27 -12 711 748,76 Korkotuotot (+) 158 967,68 658 277,24 Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) -84 391,95 Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) -13 370 026,00 -13 370 026,00 Muut rahoituskulut (-)






248

TILALAITOSRAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) 16 840 311,89 21 316 372,16Poistot ja arvonalentumiset 19 913 403,18 15 766 257,12Rahoitustuotot ja -kulut -13 295 450,27 -12 711 748,76Muut tulorahoituksen korjauserät -1 079 062,65 -4 130 265,10

22 379 202,15 20 240 615,42Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -64 163 515,80 -46 913 283,43Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 071 174,70 8 401,33Käyttöomaisuuden myyntitulot 417 250,00 12 746 125,00

-61 675 091,10 -34 158 757,10

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -39 295 888,95 -13 918 141,68


Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 23 776 000,00Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutosMuilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

23 776 000,00


Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutosPitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muilta -1 310 845,54 642 833,27Lyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta 494 932,65 550 775,98Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -1 068 879,85 -10 293 921,64

-1 884 792,74 -9 100 312,39

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 21 891 207,26 -9 100 312,39

Kassavarojen muutos -17 404 681,69 -23 018 454,07

Kassavarojen muutos -17 404 681,69 -23 018 454,07Kassavarat 31.12. 10 055 999,77 27 460 681,46Kassavarat 1.1. 27 460 681,46 50 479 135,53

249

TILALAITOSTASE



Aineettomat hyödykkeet 274 598,77 548 910,53 Peruspääoma 167 129 923,64 167 129 923,64 Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot 274 598,77 548 910,53 Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 91 704 322,79 83 099 699,39Aineelliset hyödykkeet 266 496 783,12 221 233 857,04 Tilikauden yli-/alijäämä 3 544 861,62 8 604 623,40 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat 223 825 666,98 178 607 417,14 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 44 088,94 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 42 627 027,20 42 626 439,90

Sijoitukset 9 125 158,68 11 990 509,50 PAKOLLISET VARAUKSET 782 512,93 1 500 000,00 Osakkeet ja osuudet 9 125 158,68 11 990 509,50 Eläkevaraukset Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset 782 512,93 1 500 000,00 Muut lainasaamiset Muut saamiset


Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Pitkäaikainen 23 846 326,52 71 737,43 Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta 23 776 000,00 Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 3 539 951,85 2 724 038,96 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat 70 326,52 71 737,43 Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset 2 262 803,56 951 958,02 Lyhytaikainen 2 484 544,69 3 552 013,63 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 207 111,21 261 405,83 Lainat kunnalta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 806 631,41 638 316,27 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 263 405,67 872 358,84 Saadut ennakot

Ostovelat 2 118 228,17 3 291 652,77Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 46 688,50 42 177,75 Osakkeet ja osuudet Siirtovelat 319 628,02 218 183,11 Sij. rahamarkkinainstrumentt. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit



250

JÄTELAITOSTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 4 199 215,96 4 161 453,50Valmistus omaan käyttöön (+)Liiketoiminnan muut tuotot (+) 5 209,40 42 736,29Materiaalit ja palvelut -1 760 299,15 -1 605 879,63Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -798 463,80 -666 780,31 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot (-) -961 835,35 -939 099,32Henkilöstökulut -1 408 303,84 -1 320 012,35 Palkat ja palkkiot (-) -1 047 828,44 -990 875,88 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -278 528,23 -256 642,56 Muut henkilösivukulut (-) -81 947,17 -72 493,91Poistot ja arvonalentumiset -150 725,41 -150 725,40 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -150 725,41 -150 725,40 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -805 583,31 -821 386,41 Vuokrat (-) -797 101,83 -769 636,90 Muut (-) -8 481,48 -51 749,51

LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 79 513,65 306 186,00

Rahoitustuotot ja -kulut 61 407,71 51 176,40 Korkotuotot (+) 70 589,71 60 358,40 Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) -9 182,00 -9 182,00 Muut rahoituskulut (-)

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 140 921,36 357 362,40ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA


YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 140 921,36 357 362,40JA RAHASTOJA


TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 140 921,36 357 362,40

251

JÄTELAITOSRAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) 79 513,65 306 186,00Poistot ja arvonalentumiset 150 725,41 150 725,40Rahoitustuotot ja -kulut 61 407,71 51 176,40Muut tulorahoituksen korjauserät

291 646,77 508 087,80Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -5 170 622,81Rahoitusosuudet investointimenoihinKäyttöomaisuuden myyntitulot

-5 170 622,81

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -4 878 976,04 508 087,80


Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos 1 104 169,23Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

1 104 169,23


Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutosPitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muiltaLyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -543,10 1 152 816,27Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 20 786,05 -884 318,14

20 242,95 268 498,13

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 1 124 412,18 268 498,13

Kassavarojen muutos -3 754 563,86 776 585,93

Kassavarojen muutos -3 754 563,86 776 585,93Kassavarat 31.12. 0,00 3 754 563,86Kassavarat 1.1. 3 754 563,86 2 977 977,93

252

JÄTELAITOSTASE



Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Peruspääoma 114 774,71 114 774,71 Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 5 356 145,86 4 998 783,46Aineelliset hyödykkeet 6 625 706,60 1 605 809,20 Tilikauden yli-/alijäämä 140 921,36 357 362,40 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat 154 447,69 172 268,57 POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 471 258,91 1 433 540,63 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat


VAIHTUVAT VASTAAVAT 502 663,23 4 256 683,99 VIERAS PÄÄOMA 1 516 527,90 391 572,62

Vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Pitkäaikainen 0,00 0,00 Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 502 663,23 502 120,13 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen 1 516 527,90 391 572,62 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 501 583,49 501 051,31 Lainat kunnalta 1 104 169,23 Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 1 079,74 1 068,82 Saadut ennakot

Ostovelat 82 412,07 83 754,68Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 52 827,96 45 467,45 Osakkeet ja osuudet Siirtovelat 277 118,64 262 350,49 Sij. rahamarkkinainstrumentt. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 0,00 3 754 563,86


Vuoden 2005 tilinpäätöksessä Rahat ja pankkisaamiset, sisäisen tilin saldo siirretty lyhytaikaisiin velkoihin, Lainat kunnalta

253

TEKSTIILIHUOLTOTULOSLASKELMA 2005 2004

Liikevaihto 4 688 568,19 4 447 969,15Valmistus omaan käyttöön (+)Liiketoiminnan muut tuotot (+) 4 756,10 27 581,84Materiaalit ja palvelut -1 572 359,33 -1 555 032,61Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana (-) -1 123 004,89 -1 119 285,47 Varaston lisäys (+) tai vähennys (-) 45 220,39 22 121,16Palvelujen ostot (-) -494 574,83 -457 868,30Henkilöstökulut -2 269 376,58 -2 104 413,05 Palkat ja palkkiot (-) -1 660 913,98 -1 596 982,77 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -476 729,07 -390 940,02 Muut henkilösivukulut (-) -131 733,53 -116 490,26Poistot ja arvonalentumiset -50 485,45 -53 540,39 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -50 485,45 -53 540,39 Arvonalentumiset (-)Liiketoiminnan muut kulut -440 949,29 -433 202,34 Vuokrat (-) -426 900,38 -424 338,96 Muut (-) -14 048,91 -8 863,38

LIIKEYLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 360 153,64 329 362,60

Rahoitustuotot ja -kulut 0,00 0,00 Korkotuotot (+) Muut rahoitustuotot (+) Kaupungille maksetut korkokulut (-) Muille maksetut korkokulut (-) Korvaus peruspääomasta (-) Muut rahoituskulut (-)

YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA 360 153,64 329 362,60ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA


YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 360 153,64 329 362,60JA RAHASTOJA



254

TEKSTIILIHUOLTORAHOITUSLASKELMA 2005 2004


Liikeylijäämä (alijäämä) 360 153,64 329 362,60Poistot ja arvonalentumiset 50 485,45 53 540,39Rahoitustuotot ja -kulutMuut tulorahoituksen korjauserät 1 044,89 -9 500,00

411 683,98 373 402,99Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -171 126,00Rahoitusosuudet investointimenoihinKäyttöomaisuuden myyntitulot 7 188,52 9 500,00

7 188,52 -161 626,00

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 418 872,50 211 776,99


Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysMuilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennysKunnalta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos -409 974,88 409 974,88Muilta saatujen lyhytaikaisten lainojen muutos

-409 974,88 409 974,88


Muut maksuvalmiuden muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -45 220,39 -22 121,16Pitkäaikaisten saamisten muutokset kunnaltaPitkäaikaisten saamisten muutokset muiltaLyhytaikaisten saamisten muutokset kunnaltaLyhytaikaisten saamisten muutokset muilta 289 586,69 -365 007,16Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 42 081,92 4 892,57

286 448,22 -382 235,75

Rahoitustoiminnan nettokassavirta -123 526,66 27 739,13

Kassavarojen muutos 295 345,84 239 516,12

Kassavarojen muutos 295 345,84 239 516,12Kassavarat 31.12. 295 345,84 0,00Kassavarat 1.1. 0,00 -239 516,12

255

TEKSTIILIHUOLTOTASE


PYSYVÄT VASTAAVAT 185 134,93 243 853,79 OMA PÄÄOMA 698 443,52 338 289,88

Aineettomat hyödykkeet 3 345,01 6 553,02 Peruspääoma 55 875,21 55 875,21 Aineettomat oikeudet 3 345,01 6 553,02 Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 282 414,67 -46 947,93Aineelliset hyödykkeet 181 789,92 237 300,77 Tilikauden yli-/alijäämä 360 153,64 329 362,60 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat POISTOERO JA VAPAA- Kiinteät rakenteet ja laitteet 151 070,85 172 876,64 EHTOISET VARAUKSET 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 30 719,07 64 424,13 Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat


VAIHTUVAT VASTAAVAT 958 199,56 907 220,02 VIERAS PÄÄOMA 444 890,97 812 783,93

Vaihto-omaisuus 82 979,47 37 759,08 Pitkäaikainen 0,00 Aineet ja tarvikkeet 82 979,47 37 759,08 Joukkovelkakirjalainat Keskeneräiset tuotteet Lainat rah. ja vak.laitoksilta Valmiit tuotteet Lainat kunnalta Muu vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakotSaamiset 579 874,25 869 460,94 OstovelatPitkäaikaiset saamiset Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen 444 890,97 812 783,93 Siirtosaamiset JoukkovelkakirjalainatLyhytaikaiset saamiset Lainat rah. ja vak.laitoksilta Myyntisaamiset 570 237,29 757 874,62 Lainat kunnalta 409 974,88 Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset 2 079,06 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 7 557,90 111 586,32 Saadut ennakot

Ostovelat 67 111,25 69 862,78Rahoitusarvopaperit 0,00 0,00 Liittymismaksut ja muut velat 65 267,52 60 365,26 Osakkeet ja osuudet Siirtovelat 312 512,20 272 581,01 Sij. rahamarkkinainstrumentt. Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamiset 295 345,84 0,00


256

VAHINKORAHASTOTULOSLASKELMA 2005 2004

Toimintakulut Muut toimintakulut -7 200,00

TOIMINTAKATE -7 200,00

Rahoitustuotot ja -kulut 6 603 509,41 5 310 405,92 Korkotuotot (+) 748 349,79 718 572,57 Muut rahoitustuotot (+) 7 025 050,63 5 536 970,95 Muut rahoituskulut (-) -1 169 891,01 -945 137,60

VUOSIKATE 6 596 309,41 5 310 405,92

TILIKAUDEN TULOS 6 596 309,41

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 7 200,00


RAHOITUSLASKELMA 2005 2004

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaTulorahoitus

Vuosikate 6 596 309,41 5 310 405,92Tulorahoituksen korjauserät -5 012 588,40 -3 724 913,04

1 583 721,01 1 585 492,88Investoinnit

Sijoitukset osakkeisiin -51 646 218,78 -33 615 085,51Osakkeiden myyntitulot 54 406 466,81 31 410 080,49

2 760 248,03 -2 205 005,02

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 4 343 969,04 -619 512,14

Rahoitustoiminnan kassavirtaLainauksen muutokset

Lainasaamisten lisäykset -19 176 100,00 -18 555 200,00Lainasaamisten vähennykset 13 022 500,00 22 273 200,00

-6 153 600,00 3 718 000,00Muut maksuvalmiuden muutokset

Lyhytaikaisten saamisten muutos 41 469,10 120 564,34Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -163 752,70 -206 924,57

-122 283,60 -86 360,23

Rahoitustoiminnan nettokassavirta -6 275 883,60 3 631 639,77

Kassavarojen muutos -1 931 914,56 3 012 127,63

Kassavarojen muutos -1 931 914,56 3 012 127,63Kassavarat 31.12. 3 791 529,37 5 723 443,93Kassavarat 1.1. 5 723 443,93 2 711 316,30

257

VAHINKORAHASTOTASE



Sijoitukset 47 356 149,56 38 950 209,19 Rahastopääoma 19 777 379,04 19 777 379,04 Osakkeet ja osuudet 21 937 549,56 19 685 209,19 Rahastopääoman purku -7 200,00 Joukkovelkakirjalainasaamiset 25 418 600,00 17 265 000,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 25 014 549,09 19 704 143,17 Muut lainasaamiset 0,00 2 000 000,00 Tilikauden yli-/alijäämä 6 603 509,41 5 310 405,92

VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 082 221,31 6 055 604,97 VIERAS PÄÄOMA 50 133,33 213 886,03

Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset 290 691,94 332 161,04 Siirtovelat 50 133,33 213 886,03



258

TURUN VESILAITOKSEN INVESTOINTIRAHASTOTULOSLASKELMA 2005 2004

Rahoitustuotot ja -kulut 8 343,60 7 645,67 Korkotuotot (+) 8 343,60 7 645,67 Muut rahoitustuotot (+) Muut rahoituskulut (-)

VUOSIKATE 8 343,60 7 645,67



Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirtaTulorahoitus Vuosikate 8 343,60 7 645,67

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 8 343,60 7 645,67

Kassavarojen muutos 8 343,60 7 645,67

Kassavarojen muutos 8 343,60 7 645,67 Kassavarat 31.12. 473 114,84 464 771,24 Kassavarat 1.1. 464 771,24 457 125,57

TURUN VESILAITOKSEN INVESTOINTIRAHASTOTASE


VAIHTUVAT VASTAAVAT 473 114,84 464 771,24 OMA PÄÄOMA 473 114,84 464 771,24

Rahat ja pankkisaamiset 473 114,84 464 771,24 Rahastopääoma 19 445,24 19 445,24Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 445 326,00 437 680,33Tilikauden yli-/alijäämä 8 343,60 7 645,67

VASTAAVAA YHTEENSÄ 473 114,84 464 771,24 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 473 114,84 464 771,24

259

TURUN SATAMAN INVESTOINTIRAHASTOTULOSLASKELMA 2005 2004

Rahoitustuotot ja -kulut 503 013,29 747 060,07 Korkotuotot (+) 175 416,09 115 238,41 Muut rahoitustuotot (+) 330 806,31 699 688,69 Muut rahoituskulut (-) -3 209,11 -67 867,03

VUOSIKATE 503 013,29 747 060,07



Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirtaTulorahoitus Vuosikate 503 013,29 747 060,07 Tulorahoituksen korjauserät -292 633,30 -539 255,02

210 379,99 207 805,05Investoinnit Sijoitukset osakkeisiin -1 825 402,12 -1 808 554,02 Osakkeiden myyntitulot 1 940 863,43 2 724 416,49

115 461,31 915 862,47

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 325 841,30 1 123 667,52

Rahoitustoiminnan kassavirtaLainauksen muutokset Lainasaamisten lisäykset -288 580,00 -2 287 930,00 Lainasaamisten vähennykset 991 930,00 560 000,00

703 350,00 -1 727 930,00Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutos -2 865,38 10 326,34 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos

-2 865,38 10 326,34Rahoitustoiminnan nettokassavirta 700 484,62 -1 717 603,66

Kassavarojen muutos 1 026 325,92 -593 936,14

Kassavarojen muutos 1 026 325,92 -593 936,14Kassavarat 31.12. 1 081 369,40 55 043,48Kassavarat 1.1. 55 043,48 648 979,62

260

TURUN SATAMAN INVESTOINTIRAHASTOTASE



Sijoitukset 5 301 049,80 5 827 227,81 Rahastopääoma 3 003 746,04 3 003 746,04 Osakkeet ja osuudet 1 716 469,80 1 539 297,81 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2 895 954,97 2 148 894,90 Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 584 580,00 4 287 930,00 Tilikauden yli-/alijäämä 503 013,29 747 060,07

VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 101 664,50 72 473,20 VIERAS PÄÄOMA 0,00 0,00

Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset 20 295,10 17 429,72 Siirtovelat

Rahat ja pankkisaamiset 1 081 369,40 55 043,48


261

41. KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

2005 20041) Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 7 961 152,63 5 855 952,62 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 390 965,42 1 284,29 Lisäykset tilikauden aikana 1 762 175,19 2 230 706,23 Rahoitusosuudet tilikaudella -224 861,81 -6 000,00 Vähennykset tilikauden aikana -170 098,39 -117 883,29 Hankintameno 31.12. 9 719 333,04 7 961 152,63 Kertyneet poistot 31.12. -5 685 398,08 -4 882 792,27 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 4 033 934,96 3 078 360,36

Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 27 182 849,60 25 616 582,63 Lisäykset tilikauden aikana 215 597,37 1 640 099,62 Vähennykset tilikauden aikana -1 442 501,56 -73 832,65 Hankintameno 31.12. 25 955 945,41 27 182 849,60 Kertyneet poistot 31.12. -16 532 116,29 -16 133 883,24 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 9 423 829,12 11 048 966,36

Ennakkomaksut Hankintameno 1.1. 1 184 529,18 1 828 916,27 Lisäykset tilikauden aikana 2 046 833,16 955 209,69 Vähennykset tilikauden aikana -412 236,28 -1 599 596,78Hankintameno 31.12. 2 819 126,05 1 184 529,18

Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 156 430 263,23 162 179 859,47 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 0,00 -10 888,26 Lisäykset tilikauden aikana 7 722 357,71 4 873 209,17 Vähennykset tilikauden aikana -1 392 568,37 -10 611 917,15 Hankintameno 31.12. 162 760 052,57 156 430 263,23 Arvonkorotukset 27 082 835,46 27 082 835,46 Kirjanpitoarvo 31.12. 189 842 888,02 183 513 098,68

Rakennukset Hankintameno 1.1. 1 417 042 749,39 1 377 940 377,85 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 54 641 292,39 20 972 047,11 Lisäykset tilikauden aikana 47 360 589,65 38 035 729,10 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 -15 047,58 Vähennykset tilikauden aikana -7 558 669,45 -19 890 357,09 Hankintameno 31.12. 1 511 485 961,98 1 417 042 749,39 Kertyneet poistot 31.12. -490 386 963,57 -440 620 401,36 Kertyneiden ja suunnit. muk. poistojen kertynyt ero 31.12. -21 024 115,78 -10 301 646,59 Arvonkorotukset 11 991 799,16 11 991 799,16 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 1 012 066 681,79 978 112 500,60

Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 1.1. 10 301 646,59 9 747 360,69 Poistoeron lisäys 1.1.-31.12. 10 855 705,26 554 285,90 Poistoeron vähennys 1.1.-31.12. -133 236,07 0,00 Kertynyt erotus 31.12. 21 024 115,78 10 301 646,59

Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno 1.1. 781 907 550,86 744 290 274,00 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 6 081 006,65 3 563 406,57 Lisäykset tilikauden aikana 42 251 823,37 34 422 659,55 Rahoitusosuudet tilikaudella -459 207,76 -333 419,78 Vähennykset tilikauden aikana -475 151,64 -35 369,48 Hankintameno 31.12. 829 306 021,48 781 907 550,86 Kertyneet poistot 31.12. -484 680 886,49 -451 979 643,72 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 344 625 134,99 329 927 907,14

262

2005 2004Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 198 988 553,78 187 860 843,15 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 0,00 -25 082,75 Lisäykset tilikauden aikana 22 732 775,13 15 186 381,34 Rahoitusosuudet tilikaudella -1 263 373,59 -404 651,40 Vähennykset tilikauden aikana -4 815 445,70 -3 628 936,57 Hankintameno 31.12. 215 642 509,62 198 988 553,78 Kertyneet poistot 31.12. -151 046 408,30 -137 164 214,30 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 64 596 101,32 61 824 339,47

Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 16 093 287,10 15 847 756,71 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 374,39 96 504,74 Lisäykset tilikauden aikana 173 125,21 149 025,65 Rahoitusosuudet tilikaudella -1 500,00 0,00 Hankintameno 31.12. 16 265 286,70 16 093 287,10 Kertyneet poistot 31.12. -3 085 706,15 -2 644 465,04 Suunnitelman mukainen kirjanpitoarvo 31.12. 13 179 580,55 13 448 822,06

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1 81 928 065,92 66 570 090,74 Sisäiset siirrot tilikauden aikana -65 138 296,10 -26 117 956,25 Lisäykset 84 659 896,65 73 467 469,88 Rahoitusosuudet tilikaudella -9 107 863,68 60 042,82 Vähennykset -5 563 098,04 -32 051 581,27 Kirjanpitoarvo 31.12. 86 778 704,74 81 928 065,92

Osakkeet ja osuudet / Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosakkeet Hankintameno 1.1. 35 566 788,82 32 883 479,72 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 0,00 549 167,59 Lisäykset 621 311,98 2 984 443,71 Kurssiero 440 328,00 0,00 Vähennykset -109 428,63 -850 302,20 Hankintameno 31.12. 36 519 000,17 35 566 788,82 Arvonalentumiset ja niiden palautukset -3 751 404,83 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 32 767 595,34 35 566 788,82

Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 69 868 963,16 67 271 443,56 Sisäiset siirrot tilikauden aikana 0,00 -5 482 657,74 Lisäykset 58 362 893,72 44 727 037,35 Vähennykset -55 247 757,33 -36 646 860,02 Hankintameno 31.12. 72 984 099,55 69 868 963,16 Arvonalentumiset ja niiden palautukset -811 816,11 -811 816,11 Arvonkorotukset 0,00 639,88 Kirjanpitoarvo 31.12. 72 172 283,44 69 057 147,05 Markkina-arvo 31.12.

Joukkovelkakirjalainasaamiset sekä muut saamiset ja sijoituksetJoukkovelkakirjalainasaamiset Hankintameno 1.1. 21 552 930,00 Lisäykset 19 464 680,00 Vähennykset -12 014 430,00 Hankintameno 31.12. 29 003 180,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 29 003 180,00 21 522 930,00

Muut lainasaamiset Hankintameno 1.1. 3 591 698,84 Lisäykset 600 000,00 Vähennykset -2 264 335,98 Hankintameno 31.12. 1 927 362,86 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 927 362,86 3 591 098,84

263

2005 2004 Muut saamiset Hankintameno 1.1. 172 600,71 Lisäykset 3 053 518,74 Hankintameno 31.12. 3 226 119,45 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 226 119,45 172 600,71

Arvonkorotusten tai alennusten periaatteet

Arvonkorotukset on tehty maa- ja vesialueisiin ja arvopapereihin,jos arvonkorotuskohteen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintahintaa olennaisesti suurempi.Ennen 1.1.1998 tehtyihin rakennusten arvonkorotuksiin sovelletaanaikaisemmin voimassa olleita säännöksiä.

Arvonalentumiseksi on merkitty maa- ja vesialueiden, ennakkomaksujenja keskeneräisten hankintojen, käyttöomaisuusosakkeiden ja -osuuksienarvonalennukset, jos tulevaisuudessa kertyvä tulo on pysyvästi poistamatontahankintamenoa pienempi.

Aktivoidut korkomenot, jotka on luettu hyödykkeen hankintamenoon

Turun Seudun Vesi Oy:n 10.000.000 €:n lainan korkomenotTurun Seudun Puhdistamo Oy:n 10.000.000 €:n lainan korkomenot

2) Olennaiset siirtosaamiset ja -velat

SiirtosaamisetVakuutusmaksusaamiset 0,00 1 863,43Arvonlisäverosaamiset 2 455 458,72 601 031,64Korkosaamiset 2 977 711,44 1 858 639,00Verosaamiset 349 896,00 229 491,38Saamiset Kansaneläkelaitokselta työterveyshuoltoon 467 453,96 0,00Valtion tuet ja avustukset 1 933 235,17 19 152,09Euro- ja erikoistuvien lääkäreiden valtion korvaus 477 430,23 0,00Pakolaisten vastaanottokorvaukset 357 798,24 0,00Paluumuuttajien toimeentulotukikorvaukset 193 707,19 0,00Kuntien rahoitusosuudet 2 043 742,14 0,00Projektiavustussaamiset 895 160,04 0,00Muut saamiset 0,00 1 407 120,28Olennaiset siirtosaamiset yhteensä 12 151 593,13 4 117 297,82

SiirtovelatPalkkajaksotusvelat 72 854 396,64 66 936 556,75Verovelat 0,00 1 299,07Korkovelat 5 995 833,72 4 417 332,73Vakuutusmaksuvelat 0,00 108 459,61Arvonlisäverovelat 185 303,10 2 416,45Tuloennakot 1 493 734,51 128 873,57Tulospalkkio 584 042,00 468 006,00Saadut projektiennakot 104 403,95 0,00Jäsenkunnille maksamatta oleva peruspääoman korko 0,00 1 195 737,59Ennakolta maksetut asumisoikeusmaksut 249 991,25 0,00Muut 0,00 5 017 363,76

Olennaiset siirtovelat yhteensä 81 467 705,17 78 276 045,53

3) Rahoitusarvopaperien hankintamenojen jatilikauden päättyessä tiedossa olevan markkina-arvonerotus, jos ne olennaisesti poikkeavat toisistaan,tase-erien mukaan eroteltuna

Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta 1.1. 180,72 2 167 774,25 Kirjanpitoarvo 31.12. 180,72 2 167 774,25Erotus 0,00 0,00

264

2005 2004Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Jälleenhankintahinta 1.1. 0,00 14 878 185,19 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 14 878 185,19Erotus 0,00 0,00

Joukkovelkakirjalainasaamiset Jälleenhankintahinta 1.1. 38 894 954,91 62 191 078,13 Kirjanpitoarvo 31.12 38 894 954,91 62 191 078,13Erotus 0,00 0,00

Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta 1.1. 48 601 560,33 79 513 758,53 Kirjanpitoarvo 31.12. 48 601 560,33 79 513 758,53Erotus 0,00 0,00

Erotukset yhteensä 0,00 0,00

4) Oman pääoman muutokset

Perus-, osake- tai osuuspääoma 1.1. 601 956 248,89 601 956 248,89 Lisäykset 0,00 0,00Perus-, osake- tai osuuspääoma 31.12. 601 956 248,89 601 956 248,89

Osuudet kuntayhtymien omasta pääomasta 1.1. -379 537,48 -1 362 591,68 Lisäykset/vähennykset 1 699 356,90 983 054,20Osuudet kuntayhtymien omasta pääomasta 31.12. 1 319 819,42 -379 537,48

Liittymismaksurahasto 1.1. 0,00 13 054 862,29 Lisäykset/vähennykset 0,00 -13 054 862,29Liittymismaksurahasto 31.12. 0,00 0,00

Arvonkorotusrahasto 1.1. 27 072 822,54 27 354 346,01 Lisäykset/vähennykset 0,00 -281 523,47Arvonkorotusrahasto 31.12. 27 072 822,54 27 072 822,54

Muut omat rahastot 1.1. 93 195 551,64 89 011 244,73 Lisäykset/vähennykset 308 833,29 4 184 306,91Muut omat rahastot 31.12. 93 504 384,93 93 195 551,64

Ed. tilikausien yli-/alijäämät 1.1. 158 316 713,73 138 086 369,93 +/- muut muutokset -4 421 106,90 4 134 318,20 +/- tilikauden yli-/alijäämä -11 086 290,41 16 096 025,60 Yli-/alijäämät 31.12. 142 809 316,42 158 316 713,73

5) Varaukset

Pakolliset varaukset Kuel:n ulkopuolella tehdyistä eläkesitoumuksista aiheutuva vastuu 21 206 514,28 23 719 024,93 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 170 414,28 203 924,93 Turun kaupunki 21 036 100,00 23 515 100,00 Muut pakolliset varaukset 6 511 227,11 6 476 465,71 Potilasvahinkovastuut 2 684 823,03 2 638 490,06 Ympäristövastuut 3 008 663,90 2 300 870,52 Muut 817 740,18 1 537 105,13

Vapaaehtoiset varaukset 21 434 080,25 31 912 158,88 Asuintalovaraukset Koy Lausteenpuisto 969 229,22 895 114,62 Turun kaupunki 18 669 000,00 29 354 000,00 TVT Asunnot Oy 0,00 299 766,05 VS-Erityishuoltopiirin kuntayhtymä 299 766,05 60 873,11 VS sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 106 527,95 0,00 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy 1 389 557,03 1 302 405,10

265

2005 2004

Omaan pääomaan siirretty osuus vapaaehtoisista varauksista 31.12. 11 218 836,54 8 867 721,49 Laskennalliseen verovelkaan siirretty osuus vap.eht. varauksista 31.12. 3 953 634,36 3 283 179,18 Vähemmistön osuus 33 815,04 25 929,60 Yhteensä 15 206 285,94 12 176 830,27

Poistoeroista omaan pääomaan siirretty osuus 33 459 003,00 40 213 030,34 Poistoeroista laskennalliseen verovelkaan siirretty osuus 11 755 866,00 11 630 482,00 Vähemmistön osuus Yhteensä 45 214 869,00 51 843 512,34

6) Vieras pääoma

Debentuuri- ja muut joukkovelkakirjalainateriteltynä lainoittainLainan nimi, laina-aika, korko-%, vuotuinen lyhennys

Viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan 31.12.2010 tai myöh. 31.12.2009 tai myöh.kuluessa maksettavaksi erääntyvät velat 618 663 820,78 619 104 585,04Konsernin ulkopuolisten lainojen pääoma tase-erittäin Joukkovelkakirjalainat 2 329 310,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 412 854 680,97 417 362 983,85 Lainat julkisyhteisöiltä 198 568 054,51 189 851 149,63 Lainat muilta luotonantajilta 25 039,21 25 039,21 Muut pitkäaikaiset velat 4 886 736,09 11 865 412,34

Erittely pitkäaikaisista liittymismaksuista ja muista veloistaLiittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut 23 150 127,75 16 629 066,00 Laskennallinen verovelka 15 709 500,34 14 829 077,52 Muut pitkäaikaiset velat 801 847,03 2 041 402,29 Yhteensä 39 661 475,12 33 499 545,81

7) Annetut pantit ja vastuusitoumukset

Yhteisön itsensä puolesta Kiinteistökiinnitykset 876 517 213,68 886 097 115,68 Annetut pantit 2 074 303,45 3 527 274,73 Leasing-vastuut 23 153 625,43 27 726 092,16 Muut vastuut 122 115 673,34 225 160 313,17Konserniyhteisöjen puolesta Kiinteistökiinnitykset 10 397 430,00 54 008 015,00 Takaukset 141 637 967,53 77 813 683,94 Annetut pantit 15 149 786,17 0,00 Muut vastuut 1 658 540,00 0,00Muiden puolesta Takaukset 2 228 052,71 1 260 170,25Edelliset vastuut yhteensä 1 194 932 592,31 1 275 592 664,94

Taseen ulkopuolisista johdannaissopimuksista aiheutuvat vastuut eriteltynä

Sähköjohdannaisten kaupankäyntiin annettu vakuus 13 618 190,00 10 868 445,00Turun kaupungin investointisopimusvastuut 16 672 273,04 24 701 108,80Turun kaupungin muut vastuut 67 275,17 67 275,17Yhteensä 30 357 738,21 35 636 828,97

8) Johdannaisinstrumenttien käyvät arvotNimellisarvo Käypä arvo31.12.2005 31.12.2005

Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset 165 611 864,81 Valuuttajohdannaiset Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 19 962 711,86 66 197,24 Sähköjohdannaiset 12 598 166,00

266

Selostus johdannaisten arvostuksestaSopimusten arvonmuutoksesta on otettu huomioon oikaisueränä määrä, joka vastaasuojattavasta tase-erästä tai muusta erästä kirjattua vastakkaismerkkistä muutosta.Näin suojattavan tase- tai muun erän arvonmuutokset kompensoituvat eikä tulosvaikutusta synny. Pitkäaikaisten valuutanvaihtosopimusten tasearvo eli käypä- arvo on sopimushinnan ja vuoden lopun markkinahinnan välinen valuuttakurssiero.Valuutanvaihtosopimusten tasearvo sisältyy suojattavaan tase-erään. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten korot ja lyhytaikaisten termiinien arvot on jaksotettu tuloslaskelmassa.

Vaikka yllä olevassa taulukossa esitetään valuutta- ja korkojohdannaissopimustennimelliset pääoma-arvot ja käyvät arvot, ne eivät edusta voittoja ja tappioitaniistä positioista ja transaktioista, jotka on tarkoitus suojata näillä valuutta- ja korkojohdannaissopimuksilla. Rahoitusinstrumentteja purettaessa realisoituvatvoitot ja tappiot sekä niiden taustalla oleviin positioihin liittyvät voitot tai tappiotriippuvat todellisista markkinaolosuhteista instrumenttien jäljellä olevan juoksuajanaikana. Sopimuksia käytetään vain varojen, velkojen ja vastuiden suojaukseen.Kaupunki ei luovuta sopimusten vastapuolille vakuuksia.

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamiarahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuina anna kuvaa kaupungin riskiasemasta.

9) Selostus tytäryhteisön taloudelliseen asemaan tilikauden jälkeen vaikuttavista tapahtumista

Uudistetun sähkömarkkinalain myötä on Turku Energian sähköliike-toiminta eriytetty vuoden 2006 alussa yhtiöittämällä verkkoliiketoiminta TurkuEnergian 100 prosenttisesti omistamaksi Turku Energia Sähköverkot Oy -nimiseksitytäryhtiöksi.

Turku Science Park Oy on antanut Turun Biolaakso Oy:n puolesta ostositoumuksen Keski-näinen työeläke Varmalta Pharmacity-kiinteistöstä vuokratuista tiloista.Sopimukset päättyvät vuoden 2011 lopussa. Tulevina vuosina on riski, että osa nyt edelleen vuokratuista tiloista jää tyhjilleen biolalan taloudellisten suhdanteiden vaihdellessa.Jäljellä olevalta vuokra-ajalta vuokravastuiden määrä on n. 10.030.000 €.

Myllykoti Oy:n ja Turun kaupungin sosiaalitoimen välinen sopimus sosiaalihuoltolainmukaisten vanhusten asumispalveluiden järjestämisestä päättyy 28.2.2006.Yhtiölleaiheutuu merkittävä toimintaan ja rahoitusasemaan kohdistuva riski, mikäli yhtiönantama tarjous ei johda sopimukseen.

10) Johdon eläkesitoumukset ja johdolle myönnetyt lainat

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtajalla on yksilöllinen eläkevakuutus,jolloin eläkeikä on 63 v. Turku Energian toimitusjohtajan eläkeiäksi on sovittu 60-62 v ja konserniin kuuluvan toimitusjohtajan eläkeiäksi 61 vuotta.

11) Tytäryhteisökohtaiseksi konsernitilinpäätökseen yhdistämisen peruste, jos se on muu kuin äänivallan enemmistö

12) Erillään hoidettavat varat

13) Vireillä olevat riita-asiat ja oikeusprosessit ja niiden vaikutus taloudelliseen asemaan 2005 2004

Korkein hallinto-oikeus 3 477 769,00 71 425,00Turun hallinto-oikeus 425 283,00 25 572,00Turun käräjäoikeus 625 327,40 76 223,00Vaikutus yhteensä 4 528 379,40 173 220,00

267

42. KONSERNIN LASKENTAPERIAATTEET

Konsernitase on laadittu seuraavilla menetelmillä:- kuntayhtymät on yhdistelty rivi riviltä tilinpäätöshetkellä olevan peruspääomaosuuden mukaan- tytäryhteisöt on yhdistelty nimellis- eli pariarvomenetelmän mukaan - osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty konsernitaseeseen- yhteisöt, joiden tilinpäätöstä ei ole toimitettu konsernikirjanpidon laatijalle 8.3.2006 mennessä, on jätetty yhdistelemättä - Turun Aikuiskoulutussäätiö - Koneteknologiakeskus Turku Oy - Kiinteistö Oy Turun Puutarhakatu 14- Kupittaan Jäähalli Oy on yhdistelty ensimmäistä kertaa koska yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa tilikauden 2004 aikana. Nyt yhdistelty tilikausi oli 26.8.2004 - 31.12.2005.- muut yhdistelemättä jätetyt yhteisöt on mainittu kohdassa 3- Turku Energia Oy:stä on yhdistelty alakonsernitilinpäätös, johon sisältyvät tyttärenä Turun Seudun Kaukolämpö Oy sekä osakkuusyhteisönä Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy sekä Svartisen Holding A/S. Evanes Oy on fuusioitu Turku Energia Oy:öön 30.9.2005.- Turku Science Park Oy:stä on yhdistetty alakonsernitilinpäätös, johon sisältyvät tyttärinä ICT Turku Oy, Turun Biolaakso Oy, Koy Focu ja Koy Biotorni sekä osakkuusyhteisönä Koy DataCity.- Koy Lehtolaaksosta on yhdistetty alakonsernitilinpäätös, johon sisältyvät tyttärinä Asoy Amiraalistonkatu 9, Asoy Ristisompa, Koy Paasmaja, Koy Rukki, Koy Turun Rauhankatu 14 b ja Paakarlan Huolto Oy sekä osakkuusyhteisönä Asoy Talolankatu 6, Asoy Tornikartio ja Asoy Turun Karjakuja 56. Koy Paakarlanpuisto on yhdistetty konserniin tyttärenä. Koy Jyrkkälän Martti 4, Koy Kärpännousu, Koy Turun Lumikontie, Koy Mäntysola, As. Oy Pakkarinrinne, As. Oy Turun Siilinkatu 4 - 20 ja Koy Turun Vähäheikki 13 on fuusioitiin Koy Lehtolaaksoon 31.12.2005.- TVT Asunnot Oy:stä on yhdistelty alakonsernitilinpäätös, johon on tyttärenä yhdistelty Koy Turun Puistovalkama Oy sekä osakkuusyhteisöinä Haritun Huolto Oy, Jäkärlän Huolto Oy, Mesipolun Autokatos Oy, Pernon Huolto Oy, Koy Jyrkkälänpolku ja Koy Pernonpuisto.

Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien taseisiin merkityt olennaiset keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty.Olennaiset vaihto- ja käyttöomaisuuteen sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty.

Poistot on yhdistelty toimialakohtaisen suunnitelmapoistolaskennan mukaan. Kiinteistö- ja asunto-yhteisöihin, jotka noudattavat lyhennysmaksusuunnitelmien mukaista poistolaskentakäytäntöä, sovelletaan kiinteistötoimialalle soveltuvaa suunnitelmapoistojen laskentaa. Olennaisilta osinmuiden kiinteistö- ja asuntoyhteisöjen alipoistot on oikaistu emon poistosuunnitelman mukaisiksi.Ennen 1.1.1997 yhtiöitettyjen toimintojen käyttöomaisuuden sisäiset katteet on eliminoitu.Kertyneistä poistoeroista ja vapaaehtoisista varauksista on erotettu laskennallinen verovelka 26 %, mikäli se on tehty yhteisön tilinpäätöstiedoissa. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta,vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta vähennettynä laskennallisella verovelalla.

Joukkovelkakirjalainasaamiset sekä muut saamiset ja sijoitukset on edellisestä vuodesta poiketen lisätty liitetietoihin, vertailutiedot 2004 puuttuvat.Vuoden 2004 liitetiedoissa ilmenneet olennaiset virheet on korjattu vertailuvuoden 2004 tietoihin.

Konsernin osakeluettelo on esitetty emon liitetietojen puolella.

1) Konsernin laskentaperiaatteista poikkeavat periaatteet

Koy Turun Monitoimihalli ja Turkuhalli Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.12.2005laadittujen välitilinpäätösten perusteella.

Kaupunginhallituksen päätöksellä yhdistelemättä jätetyt yhteisöt on mainittu kohdassa 3.

2) Selostus konsernin rakenteissa tapahtuneista muutoksista

Turku Energian tytäryhtiö Evanes Oy fuusioitiin emoyhtiöön 30.9.2005.Koy Lehtolaakson tytäryhtiöistä 7 fuusioitiin emoyhtiöön 31.12.2005.Fuusioidut tyttäret olivat Koy Jyrkkälän Martti 4, Koy Kärpännousu, Koy Turun Lumikontie, Koy Mäntysola,As Oy Pakkarinrinne, As. Oy Turun Siilinkatu 4 - 20 ja Koy Turun Vähäheikki 13.

268

3) Yhdistelemättä jätetyt yhteisöt ja niiden vaikutus konsernin omaan pääomaan

Kh 20.10.2003 § 889 Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät 2005 2004

-0,5 milj. € -0,7 milj. €- Koy Ajurinrata- Koy Asemanvieri- Koy Paashuolto- Koy Turun Autopiha

- Forum Marinum säätiö- Museoalus Sigynin säätiö- Pro Cultura -säätiö- Turun Musiikkijuhlasäätiö

- Turku Touring Oy

- Åbolands Yrkesskola- Kårkulla Samkommun

Yllä mainittujen yhteisöjen samanaikainenkaan yhdistelemättä jättäminen ei vaaranna konsernitilinpäätöksen antamaa oikeaa ja riittävää kuvaa konsernintoiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätös 2005

269

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA

KIRJANPITOKIRJAT:

Pääkirjat

Päiväkirjat

Käyttöomaisuuskirjanpito

Palkkakirjanpito

Antolainalaskutus ja –reskontra

Anto- ja ottolainat

Henkilöstökassakirjanpito

Rahastokirjanpito

Konsernikirjanpito

-arkistoidaan atk-tulosteena

Tasekirja erikseen sidottuna

TOSITESARJAT:

Suorakirjaustositteet: kassamenot ja -tulot pankkimenot ja -tulot palkkamenot em. sarjoista muistiot laskutusluettelot

Palkka- ja eläketositteet

Ostoreskontratositteet: ostolaskut linjalaskut

Kassakirjanpitotositteet

Määrärahojen muutoskirjaustositteet

- arkistoidaan paperitulosteena

Myyntireskontratositteet: saatavat suoritukset

Varastokirjanpitotositteet

- arkistoidaan mikrofilmeillä

Sähköiset ostoreskontratositteet

- arkistoituvat sähköisessä muodossa

turun kaupungin tilinpÄÄtÖs 2oo5 · 2015. 6. 9. · turku-strategia vuosille 2005–2008...

Documents