Turun kaupungin henkilösTölehTi 3/2013

Turkulainen koulutusosaaminen

lähtee maailmalle s. 10

Hyvinvoinnin lippulaiva muutoksessa s. 7

Hiljainen tieto välittyy s. 3

minkä haluan ajatella ennen kaikkea suu-rena mahdollisuutena.

Vuoden alussa käyntiin lähtenyt toimin-tamalliuudistus on hyvinvointitoimialalla luonnollinen jatkumo aiemmalle kehitys-työlle. Neljä vuotta sitten muutettiin raken-teita, nyt keskitytään uuteen tapaan tehdä työtä, ajatella ja palvella koko kaupunkikon-sernissa. Tämä uusi tapa ei toimintamalli-uudistuksessa ole vain yhden tulosalueen, ammattiryhmän tai toiminnan tason omai-suutta, vaan se kuuluu kaikille meille kau-pungin työntekijöille.

Sanotaan, että ihminen voi muuttaa vain itse itseään. Oman toimintatavan muutok-sella ja yhteen hiileen puhaltamalla voim-me saavuttaa haluamamme. Tämän asian ymmärtäminen antaa uudet ja kestävät eväät turkulaisten palvelemiseen.

Riitta Liuksatoimialajohtaja

3/2013Toimitus/redaktion

Turun kaupungin konsernihallinto

Viestintä ja markkinointi

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku

Åbo stads koncernförvaltning

Kommunikation och marknadsföring

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/Huvudredaktör

Irene Pendolin

(irene.pendolin@turku.fi)

Taitto/Layout

SEK Promote Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

13 700 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Harri Falck

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 4/2013 viikolla 38 (16.–20.9.)

Aineiston deadline 23.8.2013

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

PÄÄKIRJOITUS

Toiminta uudistuu vain itseensä uskomalla ja itseään kehittämällä

T urussa siirryttiin vuoden alussa toi-mialamalliin, ja sen myötä moni palanen organisaatiossa sai uuden

muodon. Toimintamallin muuttamisessa organisaatiomuutos ei ollut itsetarkoitus, sillä painopisteenä oli ja on ajattelu- ja toi-mintatapojen muuttaminen, jota rakentei-den muutoksella tuetaan.

Toimintatapoja muutetaan muun muassa kehittämällä johtamista ja päätöksentekoa, tavoittelemalla yhtenäisiä toimintatapoja sekä valjastamalla osaamisemme ja asian-tuntijuutemme koko kaupungin käyttöön.

Hyvinvointitoimiala otti varaslähdön muutokseen jo neljä vuotta sitten, kun kau-pungin kaksi suurta hallintokuntaa yhdis-tettiin sosiaali- ja terveystoimeksi. Yhdisty-misen myötä me kaikki opettelimme uuden tavan tehdä töitä, sovittelimme kahden jos-sain määrin erilaisen toimintakulttuurin työ-tapoja yhteen arkipäiväisiin asioihin uudel-la tavalla tarttumalla.

Näin kirjoitettuna nuo arjen pienet asi-at kuulostavat helpoilta ja yksinkertaisil-ta, mutta todellisuudessa muutoksen eteen tehtiin paljon työtä niin perustoiminnassa kuin johtamisessakin. Vuonna 2009 toteu-tunut yhdistäminen teettää töitä edelleen,

Toimintatapoja muutetaan muun muassa kehittämäl-lä johtamista ja päätöksen-tekoa, tavoittelemalla yhte-näisiä toimintatapoja sekä

valjastamalla osaamisemme ja asiantuntijuutemme koko

kaupungin käyttöön.

Kuva: Marjo Peltoniemi

– Vaikka hiljaisiksi ei meitä kumpaakaan kyllä voi luonnehtia, Valtonen ja Salmi-Tuominen nauravat.

Sinikka Valtosella on myös mentori, joka opastaa sisälle organisaation työkulttuu-riin ja -tapoihin. Mentorointi ja vertaisop-piminen ovat osa kaupungin uutta johta-mismallia.

– Kokemuksen jakaminen on erittäin tärkeää. Tällä tavoin uudet esimiehet saa-vat mahdollisuuden kartuttaa tietoaan ja perehtyä asioihin ilman pelkoa siitä, että astuu heti ensimmäiseen sudenkuoppaan. On tärkeää tietää, että apua on tarjolla ko-keneemmilta eikä kaikkea tarvitse osata heti itse, Valtonen painottaa.

– Johtoryhmissä keskitytään monesti asi-oihin, mutta mentorin kanssa keskitytään johtamiskulttuurin opiskeluun ja kysymään miksi. Mentorointi ei kuitenkaan voi kor-vata hyvää perehdytystä, vaan kyse on rin-nakkaisista prosesseista.

Kaupunkikonserniin on tullut toimin-tamallin uudistumisen myötä paljon uu-sia johtajia.

– On tärkeää, että esimiehillä on työpa-ri ja ajattelukaveri, jonka kanssa pohtia asi-oita. Johtajan tittelistä ei seuraa valmis tie-tämys kaikesta, vaan johtajaksi kasvetaan ja kehitytään, paremman johtamisen hanket-ta vetänyt henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti muistuttaa.

Henkilöstö on oikeutettu hyvään esimieheenUusi esimies tarvitsee hyvin erilaista tukea kuin kokenut konkari. Niinpä paremman johtamisen hankkeessa on suunniteltu kou-lutusta ja muita tukitoimia esimiesten koke-muksen mukaan. Syksyllä alkaa kaksivuoti-nen Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava koulutusohjelma, Turku-JET3, joka on suunnattu yli kolme vuotta johta-jina toimineille.

– Koko henkilöstö on oikeutettu hyvään esimiestyöskentelyyn ja päinvastoin: hyväs-tä esimiehestä tekee vielä paremman osaa-

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen ja entinen henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen työskentelevät rinnakkain vielä kesäkuulle asti. Kyse on hiljaisen tiedon siirtämisestä konkarilta uudelle esimiehelle.

va ja osallistuva henkilöstö. Johtajan tärkein tehtävä on antaa mahdollisuuksia, riittäväs-ti tukea, valtuuksia, mutta myös vastuuta, Valtonen summaa.

Haasteena eläköityvien osaamisen säilyttäminenKuntasektorilla ihmiset tekevät perintei-sesti pitkän työuran, mutta tapoja välittää osaamista eteenpäin ei ole vielä kunnolla löydetty. Monissa organisaatioissa ei täysin vielä ymmärretä, millainen aarreaitta ihmi-sen mieli ja kokemukset ovat. Turun kau-pungilta eläköityy vuoteen 2021 mennessäkolmisen sataa työntekijää vuosittain.

– On tärkeää, ettei lähtevien mukana poistu arvokasta tietoa ja osaamista, vaan ne jäävät organisaatioon. Suuren organisaa-tion on myös tärkeää kehittää malleja näi-den prosessien systematisoimiseksi. Turun tulisikin pyrkiä tässä omavaraisuuteen ja luomaan mallit oman asiantuntijuuden yl-läpitämiseksi, Kavanti painottaa.

Hiljaisen tiedon välittämisestä eteenpäin hyötyvät sekä uudet johtajat että koko organisaatio, tuumivat Eija Kavanti (vas.), Sinikka Valtonen ja Marja Salmi-Tuominen.

Uusi tekemisen kulttuuriTurun kaupungin tavoitteena on olla työn-antaja, jolla on yhtenäiset työtavat ja -väli-neet sekä henkilöstö, joka tietää mitä heiltä odotetaan ja joka osaa toimia sen mukaisesti.

Johtamisen kehittämisverkostojen lisäk-si tärkeänä osana uuden johtamis- ja toi-mintakulttuurin jalkauttamisessa toimivat uuden toimintamallin mukaiset matriisit. Matriisien toiminnan yksi perustavoitteista on kehittää yhtenäisiä työtapoja sekä tiivis-tää toimialojen ja konsernihallinnon välistä toimivaa yhteistyötä.

Mikäli kaupungin esimiehillä on ajatuksia siitä, millaisia elementtejä sujuvan esimies-työn tueksi tarvitaan, niin ideat ovat terve-tulleita osoitteessa: eija.kavanti@turku.fi.

Teksti: Riikka Kauppila ja Irene PendolinKuva: Irene Pendolin

Hiljaisen tiedon hankkeella yhdistetään pitkä kokemus ja uusi osaaminen

Esimerkillä johtaminen on uutta parempaa johtamista

Turun pualest 3

T yöelämätutkimus nostaa esille työ-yhteisötaidot, kun puhutaan työyh-teisön toimivuudesta ja työhyvin-

voinnista. Työyhteisötaitojen on todettu parhaimmillaan lisäävän työhyvinvointia ja työyhteisön jäsenten kykyä sitoutua työhön.

Lääkinnällisen kuntoutuksen työyhteisö-taitojen arviointia edistävä kehittämispro-jekti on parhaillaan jalkauttamisvaiheessa. Projektin aikana kehitettiin työyhteisötai-tojen arviointiin tarkoitettu mittari, joka pilotoitiin koko lääkinnällisen kuntoutuk-sen henkilökunnalle syksyllä 2012. Mittarin rakentamista edelsi ryhmähaastattelututki-mus, jolla selvitettiin henkilökunnan näke-myksiä työyhteisötaidoista ja niiden yh-teydestä työhyvinvointiin.

Esiin työyhteisötaitojen kokonaiskuvaTyöyhteisötaidot jakaantuivat haastattelu-tutkimuksen tulosten perusteella viiteen pääkategoriaan. Näitä olivat vuorovaiku-tusta edistävät valmiudet, ammatillisen kasvun valmiudet, yhdessäoloa ja yhteis-toimintaa edistävät valmiudet, valmiudet toimivan työyhteisön rakentamiseksi sekä yhteisöllisyyttä ja hyvää työilmapiiriä edis-tävät valmiudet.

Haastateltavien mielestä työyhteisötaidot olivat yhteydessä työhyvinvointiin muun muassa vuorovaikutuksen avoimuuden, am-matillisuuden ja itsensä toteuttamisen sekä positiivisen asenteen ylläpitämisen kautta.

Yhteiset pelisäännöt, toisten olemassa-olon ja osaamisen arvosta-

minen, esimiehen

tukeminen ja tiedon jakaminen työyhteisös-sä nähtiin keinoina edistää työhyvinvointia.

Haastattelututkimuksen tulosten poh-jalta rakennettu työyhteisötaitojen itsear-vioinnin mittari sisälsi 65 väittämää sekä kysymyksiä työntekijän ja työyhteisön vah-vuuksista ja kehittämiskohteista. Mittari pilotoitiin kyselytutkimuksena koko lää-kinnällisen kuntoutuksen henkilökunnalle.

Pilotoinnin tuloksissa lääkinnällisen kun-toutuksen vahvuuksia olivat kanssakäymi-nen työyhteisössä, suhtautuminen työtove-reihin ja työntekijöiden voimavaralähtöisyys työssä. Kehittämisalueita olivat palautekult-tuuri työyhteisössä, työyhteisön työssä jak-samista tukeva toimintatapa ja avoimuus työyhteisössä.

Mittaria on suunniteltu hyödynnettävän kehityskeskusteluissa, tiimien hallinnassa ja työyksikön strategisessa suunnittelussa.

Avoin keskustelu työyhteisötaitojen rakennusalustanaTyöyhteisötaitojen arvioinnilla pyritään saamaan esille tietoa, joka avaa uusia nä-

kökulmia työyhteisötaitojen ja työhy-vinvoinnin kehittämiseen. Olennaista

on saada mittarin tulokset elämään arjessa työyhteisön yhä avoimemman keskustelukulttuurin kautta. Työyh-teisötaidot ilmentävät paitsi joka-päiväisiä käyttäytymistaitoja myös kokemus- ja arvopääomaa sekä työ-elämässä karttunutta hiljaista tie-toa. Suurten ikäluokkien eläköity-essä on syytä muistaa, että hiljaiseen kokemustietoon voi kätkeytyä juuri sellaisia ”henkisiä työkaluja”, jotka

olisivat omiaan edistämään työtä jat-kavien sukupolvien työhyvinvointia.

Työyhteisötaitoja kehittävä avoin kes-kustelu voi parhaimmillaan kartuttaa yh-

teisöllisyyttä ja lisätä työyhteisön sosiaalis-ta pääomaa. Olennaista on, että työntekijä tulee yhä tietoisemmaksi omasta työyhtei-söosaamisestaan ja perustehtävästään. Työ-yhteisötaitojen kehittyminen voi edesauttaa koko työyhteisön kehittämis- ja kehittymis-valmiutta ja nousta työhyvinvoinnin strate-giseksi menestystekijäksi.

Suomessa tavoitellaan yhä pidempiä työuria. Tämä edellyttää työ-yhteisöiltä työhyvinvoinnin jatkuvaa rakentamista ja ylläpitämistä.

Työyhteisötaidot – avain työhyvinvointiin

Teksti: Anna Kaisa Ojala, Fysioterapeutti YAMK, Lääkinnällinen kuntoutus ja Marjo Salmela, TtT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

4 Turun pualest

Nuorten osallistamisen mantraa on toisteltu Turussa tänä vuonna niin ahkerasti, että toteutuneita tilai-

suuksia ja niissä syntyneitä ehdotuksia ja esityksiä alkaa olla jo kunnioitettava määrä.

Toukokuussa Turun Lyseon koulun au-ditoriossa kohtasivat yläkoulun oppilaskun-nan hallitus, muut kiinnostuneet oppilaat sekä koulun henkilökunnan ja kasvatus- ja opetuslautakunnan edustajat. Tilaisuuden aiheet oli poimittu Turun lapsi- ja nuoriso-tutkimuskeskuksen syksyllä 2012 toteut-taman Nuoret luupin alla -kyselyssä esille nousseista aiheista.

Tilaisuuden avannut Lyseon koulun reh-tori Markku Sirén ja sen päättänyt konser-nihallinnon erityisasiantuntija Juha Ranta-saari tarttuivat molemmat samaan tärkeään kohtaan eli kehitysehdotuksien eteenpäin viemiseen. Vaikka pelkkä keskustelukin on tärkeää, on siitä myös seurattava parem-paa palvelua:

– Ei pidä osallistaa mihinkään merkityk-settömään. Keskustelufoorumeita on tär-keä jalostaa ja tuotteistaa toimiviksi, Ran-tasaari muotoili.

Välituntien vietto on yläkoululaiselle iso asia– Ehdotamme, että päivän aikana olisi vain yksi välitunti, jolloin oppilaiden olisi pakko mennä ulos, esitti Tiina Jauhiainen.

Pohdittaessa syitä siihen, miksi oppilaat lähtevät pihalle niin vastentahtoisesti, huo-mattiin tilaa ja välineitä välituntiaktivitee-teille olevan liian vähän. Jos uudistukset koulun suunnalta tuntuvat liian hitailta, oppilaskunnat voivat itse hakea rahoitusta välituntirekvisiitalle.

– Parhaillaan valmisteltavalla nuorisoval-tuustolla tulee myös mahdollisesti olemaan

omaa rahaa jaettavaksi, eli aktiivisuus val-tuuston toiminnassa on oman koulun etu, Niina Ratilainen kasvatus- ja opetuslauta-kunnasta kannusti.

Oikeudenmukaisuus puhuttaaEniten yleisöpuheenvuoroja kirvoitti oikeu-denmukaisuus koulussa.

– Opettajat luokittelevat oppilaat hyviin ja pahiksiin, ja jotkut vievät Wilmaan pik-kuasioita, joista voisi keskustella kasvokkain, avasi Tiia Jokinen keskustelun epäoikeu-denmukaisuuden kokemuksista.

Panelistit ja yleisö käyttivät termejä sil-mätikkureaktio, yksilönä kohteleminen ja väärät syytökset. Tukiopetuksen saannissa keskiverto-oppilaiden tarpeet jäävät niin sa-nottujen häirikköjen varjoon.

– Olette ymmärtäneet perusopetuslain pykälät aivan oikein, oppilaan kuuluu saa-da tukiopetusta heti, kun tarve ilmenee. Ja tarpeesta täytyy kertoa aktiivisesti opetta-jille, he eivät ole selvännäkijöitä, perusope-tuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne muis-ti koulun ulkopuolisena tahona ymmärtää tasaisesti kumpaakin osapuolta.

Kaikkia ei voi miellyttää – kouluruokalassakaanLyseossa koettiin harvinainen tilanne, kun toistensa mielipiteitä olivat kuulemassa kaikki kouluruokailuun vaikuttavat tahot eli lautakunnan, sivistystoimialan ja Arkea ruokapalvelun edustajat, keittiöhenkilökun-ta sekä oppilaat.

Kouluruokakeskustelu liikkui ylikypsän ruuan, kasvisruokapäivän kritiikin ja keitti-öiden tekemän työn kiittelyn välimaastossa, mutta konkreettinen parannusehdotus pa-lautteen keräämisen tehostamiseksi saatiin sentään aikaiseksi.

– Oppilaskunta hoitaa ruokalaan palaute-laatikon, jonka sisältö käydään keittiön, opettajien ja oppilaiden edustajien muo-dostamassa työryhmässä läpi kuukausit-tain, päätettiin puheenjohtaja Tarja Hän-nisen johdolla.

Keskusteluyhteys päättäjien ja oppilai-den välille on ainakin Turun Lyseon kou-lussa nyt virallisesti avattu.

Turun Lasten parlamentti kokoontui 24.4.2013 jo toista kertaa täysistuntoon valtuustosa-liin. Nuorisovaltuuston toimintaa on pedat-tu työpajoissa pitkin kevättä, ja toukokuussa järjestettiin myös erillinen lukiolaisten kuu-lemistilaisuus kaupunkistrategiaan liittyen.

Nuortenturku-foorumi jatkaa myös toi-mintaansa aktiivisena hankkeiden toteutta-

Keskusteleva kevät Turun kouluissa Nuoret haluavat vaikuttaa oman asuinpaikkansa asioihin

Teksti ja kuva: Laura Vesanto

Yleisö ja panelistit kertoivat mielipiteensä lappuäänestyksellä. Suurin osa oppilaista viettäisi väli-tunnit mielellään ulkona, jos tilaa olisi enemmän ja ulkona voisi tehdä muutakin kuin seisoskella.

Kaikilla kouluasteilla otetaan selvää päätöksenteon kiemuroista

jana ja yhtenä toimijana nuorisovaltuuston taustalla. Lapset ja nuoret kaikilta kouluas-teilta pääsevät siis ottamaan selvää millaista virallinen päätöksenteko on, miten valtuus-totyö toimii ja miten parhaiten omaa asiaa voi päätöksentekoelimissä ajaa.

Turun pualest 5

P arhaimpaan tulokseen päästään, kun varsinaisten työtapaturmien seu-rannan lisäksi aktiivisen tarkaste-

lun alaisena ovat myös niin sanotut läheltä piti -tilanteet, joita esiintyy huomattavasti useammin kuin työtapaturmia.

Läheltä piti -tilanteiden seuranta antaa työsuojeluhenkilöstölle selkeämmän kuvan vaaran paikoista ja vaarallisista työskente-lytavoista. Seurannan kautta tapahtuvalla tarkastelulla ja sen aktiivisella tulkinnalla saadaan aikaiseksi turvallisia työskentely-päiviä, kun työpaikan toimintakulttuurissa saavutetaan asennemuutosta ja työntekijät saadaan tiedostamaan työn riskit.

Lähiesimiehellä tärkeä rooli työturvallisuuden edistämisessäPelastuslaitoksella seurataan työturvalli-suuden vaarantumista aktiivisesti, ja työ-tapaturmien lisäksi edellytetään läheltä piti -ilmoitusten laatimista. Lähiesimiehen on otettava kantaa ilmoituksessa esiin tuotuun vaaralliseen tilanteeseen ja niihin keinoi-hin, joilla vastaava tilanne jatkossa kyetään ennaltaehkäisemään esimerkiksi yksityis-kohtaisella ohjeistuksella. Lähiesimiehen tulee toimittaa ilmoitus pelastuslaitoksen

työsuojeluhenkilöstölle. Tarvittaessa kor-jausmenettelyt tehdään ensi tilassa. Lisäksi läheltä piti -ilmoitukset käsitellään pelas-tuslaitoksen työsuojelutoimikunnassa ylei-sellä tasolla.

Samoin menetellään työtapaturmien osalta. Tapaturmien seurantamenettelyä on kehitetty eri henkilöstöryhmien osalta ja tapaturmia luokiteltu vammojen perus-teella. Tällä tavoin on aikaansaatu työka-lu, jolla havaitaan merkittävät vuosipoik-keamat ja saadaan tarvittaessa nostettua painopisteitä seuraavan vuoden työsuoje-lun toimintaohjelmaan.

Työturvallisuuden edistämiseen uusia välineitäTyösuojelutoiminta ei ole väritöntä ja mau-tonta. Turvallinen ja terveellinen työpaikka on jokaisen oikeus, ja työsuojelu kaipaa jat-kuvaa kehittämistä. Työsuojeluun sopii lau-sahdus ”vierivä kivi ei sammaloidu”, ja jokai-sen pitääkin jatkuvasti kiinnittää huomiota omiin ja työkavereidensa toimintatapoihin sekä yhteiseen työympäristöön.

Osallistuin Kansainvälisenä työturval-lisuuspäivänä 26.4.2013 Työturvallisuus-keskuksen järjestämään Parempi työ -semi-

naariin, jossa yksityisen sektorin edustaja toi esille itselleni uudenlaisen toimintamallin vaarojen ennaltaehkäisyyn: turvallisuushaa-mun. Turvallisuushaamu on haamun näköi-nen kyltti, jonka työntekijä vie työpaikallaan paikkaan, jossa on havainnut turvallisuus-poikkeaman ja lisäksi kirjaa turvallisuuspäi-väkirjaan asian syyt ja ajankohdan.

Lähiesimiehen tehtävänä on tarkistaa päi-vittäin onko turvallisuushaamu pisteessä, josta sen voi ottaa käyttöön. Mikäli tur-vallisuushaamu on viety turvallisuuspoik-keaman paikalle, lähiesimiehen tehtävä on perehtyä poikkeamaan, tuoda haamu aloi-tuspisteeseen ja kuitata turvallisuuspäiväkir-jaan mitä poikkeamalle tehdään ja milloin.

Esimerkkinä olleella työpaikalla turval-lisuushaamun käyttö oli otettu innolla vas-taan, ja käyttöönotto onkin tuottanut pal-jon työturvallisuutta. Samalla toimintamalli on tuonut työturvallisuusasiat selkeämmin mukaan jokaisen työntekijän arkeen ja pu-dottanut melkoisesti työtapaturmien mää-rää. Turvallisuushaamun malli tulee teol-lisuudesta, mutta konseptia kehittämällä siitä voitaisiin saada toimiva malli julkisil-lekin työpaikoille.

TULO KULMIA

Työtapaturmien seuranta ei ole tilastomatematiikkaa

Teksti: Janne Aso, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu, Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitos | Kuva: Harri Falck

Turun kaupungin työsuojelutoimikuntien tehtävänä on seurata valvontapiiriinsä kuuluvan henkilöstön työtapaturmien määriä ja niiden kehittymistä. Seu-rannassa ei ole kysymys yksinomaan tilastollises-ta toiminnasta eli siitä, ovatko määrät kasvussa vai laskussa tai mitkä ovat yleisimmät töistä poissaolo-jen syyt. Työtapaturmien seurannassa tarkastellaan työtapaturmien syitä sekä keinoja, joilla vastaava työtapaturma on ennaltaehkäistävissä.

6 Turun pualest

Toimialan hallinto

HYvinvointitoimialan joHtaja Riitta Liuksa

Hallintopalvelut viestintä, lakiasiat, asianhallinta, arkisto, lähettitoiminnot

Tilat ja turvallisuus tilahallinto ja turvallisuusasiat, tekninen huolto

Taloushallinto

Henkilöstöhallinto

Kehittäminen

Erikois- sairaan- hoidon

palvelut

kuntou- tumis-

palvelut

Perus- terveyden-

huollon palvelut

sosiaalityön palvelut

Vanhus- palvelut

Hyvinvointitoimialan organisaatio 2013

Kun sosiaalitoimi ja terveystoimi yh-distyivät vuonna 2009, ei syntynees-sä hallintokunnassa osattu varautua

siihen, että muutaman vuoden kuluttua muutetaan paitsi nimi myös organisaatio ja toimintamalli. Näin kuitenkin kävi, ja tässä muutoksessa piilee hyvinvointitoimi-alan suuri mahdollisuus kehittyä palvelu-tehtävässään.

Vuoden alku merkitsi muutoksia myös hyvinvointitoimialan päätöksenteolle. Uu-den valtuustokauden myötä lautakunnan nimi muuttui sosiaali- ja terveyslautakun-naksi ja yleisjaoston toiminta päättyi.

Hyvinvointitoimialaa johtaa Riitta Liuksa. Hyvinvointitoimialalla on kuusi tulosaluetta: erikoissairaanhoidon palvelut, kuntoutumispalvelut, perusterveydenhuol-lon palvelut, sosiaalityön palvelut, vanhus-palvelut ja toimialan hallinto, joka palvelee muita tulosalueita.

Erikoissairaanhoito, kuntoutumis- palvelut ja perusterveydenhuoltoErikoissairaanhoidon tehtävänä on tarjota turkulaisille ”perustason erikoissairaanhoi-don” poliklinikka- ja vuodeosastopalvelui-ta. Lisäksi erikoissairaanhoidon tehtäviin kuuluu muun muassa sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yhteistyö. Sairaanhoitopii-

rille maksettavat korvaukset muodostavat noin puolet koko erikoissairaanhoidon budjetista.

Kuntoutumispalvelut keskittyy moni-puoliseen kuntoutustoimintaan: mukana on paitsi lääkinnällistä kuntoutusta myös työelämäkuntoutukseen liittyviä palvelu-ja, vammaispalveluja sekä lastenneurolo-gisia palveluja.

Perusterveydenhuolto tarjoaa turkulaisil-le kattavan neuvola- ja terveysasemaverkos-ton. Perusterveydenhuollon palvelut painot-tuvat terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä terveyteen liittyvien ongelmien varhaiseen toteamiseen.

Sosiaalityöllä ja vanhuspalveluilla tärkeä tuki- ja hoitotehtäväSosiaalityön tehtävänä on toimia niin, että lapsilla on mahdollisimman suotuisat kas-vuolosuhteet ja turvalliset suhteet aikuisiin. Sosiaalityöllä tuetaan asiakkaita selviyty-mään päivittäisistä toimistaan mahdolli-simman itsenäisesti ja autetaan silloin, kun omat voimavarat eivät arjessa riitä.

Vanhuspalveluiden tehtävänä on tukea, kuntouttaa ja hoitaa vanhuksia sekä edis-tää heidän omatoimisuuttaan kotioloissa, asumispalveluissa, laitoshoidossa, pitkäai-kaissairaanhoidossa ja kotihoitoa tukevilla

Muutoksessa on mahdollisuus

Turun suurin toimiala on hyvinvoinnin lippulaiva

Teksti: Arto Salo | Kuva: Shutterstock

vuodeostoilla niin, että vanhuksilla on ku-hunkin elämäntilanteeseen sopiva asumis-vaihtoehto ja sopivat palvelut. Tulosalue vastaa myös vanhusten omaishoidon tuen ja vanhusten perhehoidon järjestämisestä.

Hyvinvointitoimialan hallinnon tu-losalueelle on keskitetty toiminnot, joi-den tehtävänä on muun muassa palvella muita tulosalueita. Näitä tehtäviä ovat esi-merkiksi laki- ja henkilöstöasiat, talous-palvelut, viestintä, tilat ja turvallisuus sekä kehittämistoiminta.

Turun pualest 7

hoituspäällikkö Kari Pentti muistuttaa kuitenkin, että kassan merkitys voi kasvaa.

– Tällä hetkellä kassan ylläpitäminen on kaupungille kallista, mutta euroalueen rahoi-tuskriisistä voidaan nähdä, että maailmas-sa voi tapahtua mitä vain. Kriisitilanteissa henkilöstökassan arvo voi varainhankinta-mielessä hyvinkin nousta.

Henkilöstökassa on kaupungille melko turvallinen varainhankinnan muoto, kos-ka talletuskanta on vakaa.

Asiakkailleen henkilöstökassa on erään-lainen henkilöstöetu. Kassa tarjoaa sijoituk-sille hyvän koron (1,25) ja ainakin toistai-seksi ilmaisen maksupalvelun.

Muutoksia tulossaHenkilöstökassa siirtyi uuteen tietojärjestel-mään 20.5. Asiakkaille vaihdos näkyi uusina tilinumeroina ja tiliotteina. Palkat ja eläkkeet kirjautuvat silti normaalisti asiakkaiden ti-leille henkilötunnusten mukaan. Sen sijaan maksupalveluun tuotaviin laskuihin tulisi jatkossa ilmoittaa uusi tilinumero.

Kaupunginvaltuuston päätös vuonna 2012 jatkaa kassan toimintaa ja tähän liit-tyvä tietojärjestelmävaihdos ennakoivat kui-

1930-luvulta asti toiminut palvelu harppasi jo uuteen tietojärjestelmään toukokuun lopussa. Lähitulevaisuudessa siintää muitakin muutoksia.

Kaupungin henkilöstökassa täyttää 75 vuotta

U seat asiakkaat tuntevat kassan edel-leen entisellä rahatoimiston nimel-lä. Kassa perustettiinkin vuonna

1938 kaupungin rahatoimiston yhteyteen, ja nimi säilyi aina vuoden 2003 hallinto-uudistukseen saakka.

Henkilöstökassan tarina sai Turussa al-kunsa muiden kaupunkien esimerkkien myö-tä. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja vuodel-ta 1938 kertoo kaupunginkamreeri Laakson esityksestä kaupunginhallitukselle: ”Useis-sa maamme kaupungeissa, mm. Helsingis-sä, Tampereella ja Kotkassa toimii kunnalli-nen huoltokonttori, jonka tarkoituksena on helpottaa ja edistää kaupungin palveluksessa olevien henkilöiden toimeentuloa, järjestä-mällä jäsentensä määräaikaiset maksut, en-nen kaikkea verot, yhtä suurina kuukausit-taiserinä suoritettavaksi.”

Alkuvuosinaan henkilöstökassa auttoi kaupungin työntekijöitä säästämään, mut-ta sen merkitys on vuosien varrella vähen-tynyt yhteiskunnan muuttuessa.

Pahan päivän varalleKaupungille henkilöstökassa on edelleen pieni osa kotimaista varainhankintaa. Ra-

tenkin lisää muutoksia. – Nykymuodossa kaikki laskut kirjataan

virkailijoiden toimesta. Näin kassa ei voi jatkaa. Kaupungin johdon täytyy päättää ryhdytäänkö palvelua kehittämään, jolloin asiakkaille voitaisiin tarjota laskujen maksu-palvelua intranetin kautta. Toinen vaihtoeh-to on palvelun supistaminen, Pentti linjaa.

Päätöksiä suuntaan tai toiseen voidaan odotella aikaisintaan vuonna 2014, kun uusi tietojärjestelmä on ajettu sisään.

Teksti: Olli Ylioja | Kuva: Harri Falck

Henkilöstökassa

• Sijoitustili ja maksupalvelu, jon-ka parissa työskentelee neljä täy-sipäiväistä ja yksi osa-aikainen työntekijä muiden kassatoiminto-jen ohella.

• Asiakkaiksi voivat kaupungin työntekijöiden lisäksi tulla tytär-yhtiöiden työntekijät, näistä töis-tä eläkkeelle jääneet sekä luotta-mushenkilöt.

• Tilejä on yhteensä noin 5000.• Nykyisistä asiakkaista noin puo-

let on eläkeläisiä. • Talletuskanta on tällä hetkel-

lä noin 50 miljoonaa euroa, mikä käsittää noin 10 prosenttia kau-pungin korollisesta velasta.

T aitaja 2015 -kilpailut järjestetään Tu-russa 5.–7.5.2015. Taitaja – Ammat-titaidon SM-kilpailu on Suomen suu-

rin ja näkyvin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, johon osallistuu 20 vuotta täyttäviä tai sitä nuorempia am-mattioppilaitosten opiskelijoita.

Taitaja 2015 -kilpailun järjestämissopimus allekirjoitettiin juhlallisesti 14.5.2013 Joen-suussa Taitaja 2013 -tapahtuman yhteydessä.

Sopimuksen allekirjoittivat Skills Finland ry:n puolesta hallituksen puheenjohtaja Sei-ja Rasku sekä toiminnanjohtaja Eija Al-hojärvi. Turun kaupungin puolesta sopi-

Turku ja Turun ammatti-instituutti yhdessä muiden Varsinais-Suomen ammatil-lisen koulutuksen järjestäjien kanssa isännöivät vuoden 2015 Taitaja-kilpailuja.

Eija Alhojärvi, Timo Jalonen ja Seija Rasku alle-

kirjoittamassa Taitaja 2015 -järjestämissopimusta.

Nyt se on virallista! Taitaja 2015 -kilpailut TurussaTeksti ja kuva: Jarmo Linkosaari

8 Turun pualest

Kaupunki täyttää komeat 800 vuotta 16 vuoden kuluttua. Millaista täällä silloin on asua, elää ja liikkua? Turku on juhlavuonnakin upea kukkuloiden ja siltojen kaupunki Itämeren rannalla, mutta mitä mei-dän pitää tehdä nyt, jotta näkisimme riittävän kauas tulevaisuuteen?

Monipuolinen keskustelu on avainasemassa, kun mietimme tule-vaisuuden Turkua. Erilaisia näkökulmia tarvitaan, sillä reilun 180 000 asukkaan ja tuhansien palveluntuottajien kaupungin suunnittelu on vaa-tiva tehtävä. Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun kaupunki uudis-taa toimintaansa ja miettii kehittämisen suuntaviivoja tuleville vuosille.

Haluamme tietää millaisia odotuksia asukkailla on meidän yhteisen kotikaupunkimme kehittämisestä. Avaamme siksi kuntalaiskyselyn, jolla haetaan näkemyksiä ja mielipiteitä koko Turun tulevaisuuteen.Kysely avattiin kesäkuussa kaikille kaupunkilaisille Turun kaupungin nettisivuilla. Osallistu, sillä mielipiteesi on meille tärkeä.

Lue lisää: www.turku.fi/strategia Lähetä mielipiteitä ja ideoita osoitteella: strategia@turku.fi

Useilla kyselyn mittareilla tapahtui merkittävää parannusta edelliseen vuonna 2010 toteutettuun kyselyyn verrattuna. Tu-lokset olivat myös kaupungin henkilöstöohjelmassa asetettu-jen tavoitteiden mukaisia. Myös sairauspoissaolojen määrässä tapahtui vuonna 2012 merkittävää laskua. Vuonna 2011 kau-pungin sairauspoissaoloprosentti oli 4,38 ja vuonna 2012 3,92.

Kunta10-kyselyn tulokset ja sairauspoissaolojen väheneminen osoittavat, että Turussa on toimittu henkilöstöohjelman tavoittei-den mukaisesti koko kaupunkiorganisaatiossa. Työhyvinvointia tukevissa toimenpiteissä on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on vuonna 1997 al-kanut laaja ja monitieteinen pitkittäistutkimus, jossa seurataan kymmenen kaupungin – Turku, Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat – henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimusta johtaa tutkimusprofes-sori Jussi Vahtera. Tutkimus on kansainvälisesti arvostettu ja muodostaa alallaan yhden suurimmista työelämän terveysvai-kutuksia selvittelevistä tutkimuksista.

Muutoksia eräillä keskeisillä Kunta10-mittareilla Turun kaupungissa:

2010 2012

Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) 67,3 % 69,8 %

Esimiestuki* 3,40 3,50

Kohtelun oikeudenmukaisuus* 3,68 3,76

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus* 2,95 3,01

Työn hallinta* 3,63 3,72

Työyhteisön toimivuus* 3,50 3,61

Työpaikan ilmapiiri* 3,49 3,58

Täydennyskoulutus (riittävää %) 53,3 % 57,6 %

Kehityskeskustelujen käyminen (%) 54,10 % 60,10 %

Kehityskeskustelujen hyödyllisyys (%) 38,52 % 43,50 %

* Keskiarvo 1–5, jossa 1 on heikoin tulos.

Kunta10-tulokset parantuneetSyksyllä 2012 toteutetun Kunta10-kyselyn tulokset olivat Turun kaupungin osalta pääsääntöisesti positiiviset.

Vaikuta siihen millainen Turku on vuonna 2029!

Du kan påverka hur Åbo ser ut år 2029!Staden fyller hela 800 år om 16 år. Hur är det att bo, leva och röra sig här då? Även under jubileumsåret är Åbo, beläget vid Östersjön, en ståtlig stad med kullar och broar men vad ska vi göra nu för att vi ska kunna se tillräckligt långt?

Det är viktigt med en mångsidig diskussion när vi tänker på hur Åbo ska se ut i framtiden. Det behövs olika synpunkter, för det är en utmanande uppgift att utveckla staden med drygt 180 000 invånare och tusentals serviceproducenter. Frågan är speciellt aktuell just nu när staden förnyar sin verksamhet och reflekterar över utvecklings-riktlinjer för kommande år.

Vi vill veta vilka förväntningar invånarna har när det gäller att ut-veckla vår gemensamma hemstad. Därför öppnar vi en invånarenkät vars mål är att söka synpunkter och åsikter i fråga om hela Åbos framtid.

Enkäten öppnades för alla stadsbor på Åbo stads webbplats i juni. Delta i enkäten, för din åsikt är viktig för oss.

Läs mer: www.åbo.fi/strategiLämna dina idéer och åsikter på webbplatsen: strategia@turku.fiLisätietoja Kunta10-kyselystä antaa henkilöstöjohtaja

Sinikka Valtonen,puh. 040 164 5393, sinikka.valtonen@turku.fi

järjestäjien kesken. Osaamisen arvostamista yhteiskunnassa pyritään lisäämään ja kan-nustetaan nuoria myös yrittäjyyteen tapah-tuman avulla, jatkaa Jalonen.

Turun ammatti-instituutti kantaa pää-vastuun kisojen järjestämisestä, ja se itse to-teuttaa noin puolet kilpailulajeista. Muista kilpailulajeista vastaavat Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulu-tuskuntayhtymä, Raision seudun koulutus-kuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhty-mä, Axxell Utbildning Ab (Axxell), Turun ammattiopisto ja Bovallius-ammattiopisto.

Kilpailut järjestetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

nallinen Taitaja 9 -loppukilpailu. Kilpai-luun osallistuu 450 ammattiin opiskelevaa nuorta, minkä lisäksi tapahtumaa käy seu-raamassa yhteensä 50 000 vierailijaa kolmen kilpailupäivän aikana. Tavoitteena on, että jokainen alueen tulevaisuuttaan miettivä peruskoululainen sekä lukiolainen vanhem-pineen vierailisi tapahtumassa.

Tapahtuman järjestäminen on pitkä projekti, joka on jo alkanut mutta pääsee oikein kun-nolla vauhtiin syksyllä 2013 ja huipentuu kol-mepäiväisiin kisoihin toukokuun alussa 2015.

– Itse tapahtuman suunnittelussa ja to-teutuksessa tehdään laajasti yhteistyötä alu-een elinkeinoelämän sekä muiden koulutus-

muksen allekirjoitti sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen.

– Taitaja 2015 -tapahtuman järjestämi-nen liittyy kiinteästi opetuksen kehittämi-seen erityisesti projektioppimisen saralla. Tapahtuma on tärkeä opintojen ohjaustyö-kalu perusopetuksessa ja aikuiskoulutukses-sa, koska opiskelija näkee minkä tyyppistä opiskelu on ammatillisessa koulutuksessa muun muassa tapahtumaan luotujen opin-topolkujen avulla, kertoo Jalonen.

Osaaminen kunniaanTapahtumassa on mukana noin 45 kilpailu-lajia, Taitaja PLUS -kilpailut sekä valtakun-

Turun pualest 9

K yse on kansainvälisesti ainutlaa-tuisesta yhteistyöstä, sillä Finn-WayLearning pitää sisällään koko

suomalaisen koulutuskaaren osaamisen pe-rusopetuksesta aina korkeakoulujen huippu-tutkimukseen ja aikuiskoulutukseen. Tavoit-teena on tarjota koko suomalaisen ja Turun alueen koulutusosaamisen paletti kansain-välisille markkinoille.

– Yhteistoiminnalla saadaan mittakaavae-tua koulutustuotteiden myymiseen, uudet erilaiset yhteistyömuodot luovat edellytyksiä innovaatioille ja koulutuspalveluiden myyn-nistä syntyy tuloja, painottivat konsortion lan-seeraustilaisuudessa Turun kaupunginjohta-ja Aleksi Randell, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun ammattikorkea-koulun rehtori Juha Kettunen ja Turun Ai-kuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss.

Suuntana EU ja itäKoulutusvienti on osa palvelukauppaa, jon-ka on arvioitu muodostavan 60 prosenttia maailman työllisyydestä ja 20 prosenttia maailman kaupasta. Koulutuksen vienti käsittää 3–4 prosenttia maailman koko palvelujen viennistä.

FinnWayLearningin koulutusviennin eri-tyisalueita ovat oppiminen ja pedagogiikka, uudet menetelmät ja sisällöt koulujen ja opet-tajien käyttöön, koulutuksen ja työelämän yhteistyö, työelämän tarpeiden mukainen koulutus, innovaatioiden tuottaminen kor-keakouluissa, koulutusketjut ja technical visits -palvelut. Kohdealueita ovat EU:n lisäksi muun muassa Lähi-itä, Kiina, muu Aasia ja Venäjä.

Valmiiksi tuotteistettuihin koulutusvien-tituotteisiin lukeutuvat tällä hetkellä muun muassa Innovaatiopedagogiikka, Koulutus-

Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Aikuiskoulutuskeskus ovat perustaneet yhteisen koulutusviennin konsortion, FinnWayLearningin. Vetovastuu on Turun kaupungin sivistystoimialalla.

Turkulainen koulutusosaaminen lähtee maailmalle

takuu, ICT kielikoulutuksessa, KiVa Koulu, Projektiässät ja Työpaikkaohjaajat. Näistä esimerkiksi KiVa Koulun kiusaamisen vas-tainen toimenpideohjelma on jo käytössä useassa maassa, ja jatkoneuvotteluja käydään muun muassa Viron, Etelä-Korean, Kana-dan, Chilen ja Brasilian suuntaan.

Osaamiselle on kysyntääSuomessa jo vakiinnutetut koulutus- ja nuo-risotakuun toteuttamiseen liittyvät mallit kiinnostavat muualla Euroopassa osana EU:n 2020-strategiaa.

– Innostus suomalaista koulutusosaa-mista kohtaan on kasvanut esimerkiksi PISA-tulosten ansiosta, ja koulutusviennis-sä on tällä hetkellä valtavasti kasvumahdol-lisuuksia. Suomi ei kuitenkaan toistaiseksi ole hyödyntänyt potentiaaliaan riittäväs-ti. Uskomme, että FinnWayLearning pys-tyy osaltaan muuttamaan tilannetta, sanoo projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun si-vistystoimialalta.

Suomen koulutusjärjestelmän vahvuuk-sia ovat muun muassa opettajien osaaminen, pitkäjänteinen kehittämistyö, erityisopetus, hyvät oppimistulokset peruskoulussa ja työ-elämäyhteydet erityisesti ammatillisessa kou-lutuksessa. Lisäksi koulutusjärjestelmän tu-kijalkoja Suomessa ovat opettajakoulutus, avoin ja läpinäkyvä hallintokulttuuri sekä alueiden tasa-arvoisuus.

– FinnWayLearning tuotteistaa nämä vahvuudet ja hyödyntää niitä konkreettisesti koulutusviennissä. Suomessa ja Turussa on kansainvälisesti ainutlaatuista osaamista, ja sitä lähdemme nyt viemään maailmalle, Mäkelä kiteyttää.

Teksti ja kuvat: Irene Pendolin

Koulutusviennin voimana toimii yhteistyö, tietävät projektipäällikkö Kirsti Virtanen, koulutusjoh-taja Liisa Kairisto-Mertanen ja toimitusjohtaja Sami Savolainen Turun AMK:sta sekä projekti-päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimialalta ja Turun yliopiston koulutus- ja kehit-tämiskeskus Brahean koulutuspäällikkö Ari Koski.

www.finnwaylearning.fi

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.), Turun ammattikorkeakoulun rehtori Juha Ket-tunen, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänä-nen ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen rehtori Tommi Forss kehuivat lanseeraustilaisuudessa FinnWayLearningia erinomaiseksi konsortioksi, joka luo edellytyksiä innovaatioille.

10 Turun pualest

K onesalissa sijaitsevat sovelluspalveli-met, jotka huolehtivat kaupungissa käytössä olevien tietokoneohjelmi-

en toiminnasta. Kaikki sähköpostiliiken-ne kulkee salin kautta, samoin suurin osa kaupungin muusta sisäisestä ja ulkoisesta tietoliikenteestä.

Konesalin häiriötön toiminta on ensi-arvoisen tärkeää kaupungin IT-palvelui-den turvaamiseksi. Viime aikoina on esiin-tynyt keskimääräistä enemmän erilaisia tietotekniikkaan liittyviä vika- ja häiri-ötilanteita. Merkittävin niistä oli maalis-kuun historiallisen laaja tietoliikennehäi-riö. Ongelma saatiin korjattua nykyisellä tekniikalla, mutta sen rinnalla on IT-pal-velut käynnistänyt uuden konesalin ra-kentamisen ja käyttöönoton valmistelun yhdessä Turun Kiinteistöliikelaitoksen kanssa. Uudet tilat sijaitsevat kaupungin johtokeskuksen yhteydessä.

Käyttöön asteittain vuosina 2013–2014 Uusi konesali on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain alkaen kesällä 2013. Täysimittai-sesti se on käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kyseessä on iso urakka, jossa

Uudet tilat mahdollistavat myös seutu-kunnallisen yhteistyön tulevaisuudessa. Jos lähialueen kuntien ja muiden alueen toi-mijoiden konesalipalvelut tuodaan samaan tilaan, saadaan laiteinvestointeja ja palve-luita yhdistämällä lisää kustannussäästöjä. IT-palvelut on mukana kehittämässä tätä seutukunnallista yhteistyötä Kuntien Tie-ra Oy:n kanssa.

Lisätietoja uudesta konesalista antavat kone- salipalveluohjelmasta vastaava Olli Haarto, p. 050 5590 421, olli.haarto@turku.fi sekä IT-palvelujohtaja Jari Nevalainen, p. 050 3839 455, jari.nevalainen@turku.fi.

Turun kaupungin IT lukuina

Tietokoneita 13 000Tulostimia 3200Palvelimia 300Sähköpostilaatikoita 21 000Tietokoneohjelmia 200 Maakunnallisesti liityntäyhteyksiä kaupungin verkkoon 650 osoitteesta

Kurkistus konepellin alle

Kaupunki saa uuden konesalin Turun kaupungin palvelinkeskus eli konesali sijaitsee tällä hetkellä DataCityssä, Lemminkäisenkadulla. Konesali on kaupungin IT-palveluiden ”sydän”, jonne tallennetaan valta- osa Turun kaupungin tietokoneilla käsiteltävästä tiedosta.

Turun kaupunki saa käyttöönsä uuden ja ajanmukaisen palvelinkeskuksen.

Teksti: Lilly Østrup | Kuva: Olli Haarto

Kasvatus- ja opetuslautakunta

toimialajohtaja

SIVISTySTOIMIALA

KASVATUS- JA OPETUSVIrASTO

LASTEN KASVATUS JA OPETUS

NUOrTEN JA AIKUISTEN KOULUTUS

Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

Lukio- ja ammatti- opetusjaosto

palvelujohtaja lasten kasvatus ja opetus

TALO

US

PA

LVE

LUT

TIL

AP

ALV

ELU

T

SU

UN

NIT

TE

LU-

JA

KE

HIT

TÄM

ISP

ALV

ELU

T

YLE

ISH

AL

LIN

TO-

JA

HE

NK

ILÖ

STÖ

PA

LVE

LUT

VAR

HA

ISK

AS

VAT

US

PE

RU

SO

PE

TU

S

RU

OT

SIN

KIE

LIN

EN

K

AS

VAT

US

JA

OP

ET

US

LUK

IOK

OU

LUT

US

AM

MA

TIL

LIN

EN

KO

ULU

TU

Sop

piso

pim

usto

imis

to

AIK

UIS

KO

ULU

TU

S

palvelujohtaja nuorten ja aikuisten koulutus

Ruotsinkielinen jaosto

Sivistystoimiala järjestää ja ke-hittää laadukkaita ja monipuo-lisia kasvatus- ja opetuspal-veluita. Toimialalle kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä ja am-matillinen aikuiskoulutus sekä oppisopimuskoulutus.

Turun pualest numerossa 2/2013 sivistystoimialan or-ganisaatiokaavioon oli eksy-nyt taittovaiheessa virheitä. Vieressä korjattu organisaa-tiokaavio.

Oikaisu

kaikki kaupungin tietotekniset palvelut siirretään vanhasta salista uuteen.

Haastetta tuo se, että kaikkia palvelui-ta käytetään siirron aikana. Palveluiden ly-hyisiin käyttökatkoksiin joudutaan varau-tumaan pitkin matkaa, joten kaupungin IT-palvelut toivoo työntekijöiltä pitkämie-lisyyttä asian suhteen.

Toimintavarma ja ekotehokasUuden konesalin käyttöönotto parantaa kau-pungin IT-palveluiden laatua. Kaikki saliin tuleva tekniikka ja laitteistot uusitaan vastaa-maan Turun kokoisen kaupungin tarpeita. Ajanmukainen ja nykyistä tehokkaampi pal-velinkeskus lisää IT-palveluiden toimintavar-muutta ja vähentää tietotekniikkaan liittyviä häiriötilanteita tulevaisuudessa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ekote-hokkuuteen. Palvelinten ja muiden laittei-den jäähdytys toteutetaan kaukokylmätek-niikalla, jolloin hukkalämpö tulee osittain hyötykäyttöön. Virrankulutusta hillitään keskittämällä ja virtualisoimalla tilassa ole-via palvelimia ja muita laitteita. Nämä sei-kat yhdessä tekevät konesalista paitsi ympä-ristöystävällisen myös kustannustehokkaan.

Turun pualest 11

T HL:n Terveyden edistämisen mää-rärahaa saanut Hyvinvointia kult-tuurista ja liikunnasta -hanke on

päättymäisillään, ja hankkeen tuottamaa kiekkomallia on jaossa sekä vapaa-aikatoi-mialan että hyvinvointitoimialan toimipis-teissä Turussa. Kiekko toimii esimerkiksi asiakastyön apuna ja keskustelun avaajana tilanteissa, joissa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksista halutaan kertoa.

Kulttuuria ja liikuntaa harrastamalla voi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimus-ten mukaan esimerkiksi kulttuuriharrastuk-set pidentävät odotettavissa olevaa elinikää, vähentävät stressiä ja terveysriskejä sekä pa-rantavat työkykyä ja elämänlaatua.

Kiekko toimii vapaa-aikaohjaajan työn tukenaRunosmäen terveyskeskuksessa on kevään aikana kokeiltu vapaa-aikaohjaajan vas-taanottoaikaa. Vastaanotto on tarkoitet-tu kaikille turkulaisille ja sinne voi tulla omasta aloitteesta tai lääkärin tai tervey-

denhoitajan keho-tuksesta. EVIVA -hankkeessa työs-kentelevä Runos-mäen alueellinen vapaa-aikaohjaaja Helena Korpela on räätälöinyt vas-taanotolla asiakkaille vapaa-aikareseptejä.

Korpelan tehtävänä on ollut tarjota vinkke-jä ja tietoja harrastusmah-dollisuuksista sekä innostaa liikunnan, kulttuurin ja muiden harrastusten pariin, siis kannustaa aktiivisuuteen vapaa-ajalla.

Korpela on käyttänyt vastaanotollaan Hyvinvointikiekkoa juuri puheeksi otta-misen välineenä.

– Kiekko antaa hyvän alkusysäyksen keskustelulle, ja sen humoristinen ote he-rättää asiakkaissa iloa ja hyvää mieltä, sa-noo Korpela.

Häntä ilah-duttaa myös se, että

kiekon avulla voi miettiä harrastusvinkke-jä ihan uudella tavalla.

– Usein olen lähtenyt vastaanotolla toi-votun vaikutuksen kautta kyselemään asi-akkaan toiveita. Kun ensin nimeää toivo-tun fiiliksen tai tavoitteen, niin sitä kautta

Vapaa-ajan harrastukset tekevät tutkitusti hyvää, olivat ne sitten kulttuuria tai liikuntaa. Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalla on kehitetty vuo-desta 2010 lähtien Hyvinvointikiekkoa, jossa kulttuuri- ja liikunta-harrastusten hyvinvointivaikutuksia esitellään hauskasti, moni-puolisesti ja maanläheisesti.

Teksti: Sini Lundgrén | Kuva: Mainostoimisto KMG, piirrokset Markku Mäkelä

vaski-kirjastojen ja Yle turun yhteistyö on tuottanut eetteriin kaksi uutta radio-ohjelmaa. Kirjastoalan ammattilaiset antavat lukuvinkke-jä ja vastauksia päätä vaivaaviin kysymyksiin.

Kysy kirjastonhoitajalta -ohjel-massa humaanina hakukoneena toimii Antti Impivaara Turun kaupunginkirjastosta.

– Tarkoitus on tuoda esille kirjastot.fi-sivuston ylläpitämää Kysy kirjastonhoitajalta -palve-lua. Näin ihmiset saavat muistu-tuksen kirjastojen tietopalvelun olemassaolosta, Impivaara kertoo.

Kysymyksiä voi lähettää etu-käteen osoitteella turku@yle.fi. Vastaajatiiminä on koko valta-kunnan alueelta kirjastonhoita-jia, joten vastaus saadaan usein varsin kimurantteihinkin kysy-myksiin. Ohjelma esitetään suo-rana lähetyksenä maanantaisin klo 15.15, ja se on kuunneltavis-

Kysy kirjastonhoitajalta

– Ohjelmanteko vaikuttaa mukavalta, mutta vielä en ole oppinut rentoutumaan vaan aina jännittää, kun punainen valo syttyy, Impivaara kertoo kokemuksistaan studiossa.

sa myös Yle Areenassa.Ihan tällaista tehtävää ei Im-

pivaara kirjastotyötä aloittaes-saan osannut odottaa, vaikka Kirjasampo-projektissa olikin mukana ”monenmoisissa pro-mootiohommissa”.

– Olen soittanut bändeissä, joten jonkinasteinen esillä ole-minen oli jo tuttua. Tämä tilai-suus vain vaikutti kiinnostavalta työtehtävältä, Impivaara kertoo.

Kirjasto auttaa informaatioähkyssäOhjelman perusidea, tiedon haku ja sen välittäminen, tun-tuu Impivaarasta mielekkäältä ja tärkeältä

12 Turun pualest

P ieni päätös päivässä (PPP) on osa hyvinvointitoimialan ja liikunta-palvelukeskuksen yhteistä Liikun-

nan liikennevalot -hanketta. Valtakunnal-linen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on tukenut hanketta 2011–2013.

Ylipainoiset, työikäiset turkulaiset saa-vat kymmenen kerran ryhmätapaamisissa vinkkejä painonhallintaan. Tänä keväänä kymmenen hengen PPP-ryhmät kokoontui-vat Mäntymäen, Käsityöläiskadun, Runos-mäen ja Varissuon terveysasemilla.

Tavoitteena laihtumisen sijasta tervehtyminenVarissuon ryhmän toiminnasta vastaavat työparina fysioterapeutti Sanna Niemi Uudenmaankadulta ja Varissuon terveys-aseman terveydenhoitaja Nanna Nilsson. Molemmat painottavat, etteivät he kerro asiakkaille mitä näiden pitää muuttaa elä-mässään. PPP-ideologia ei sisällä kiveen hakattuja ohjelmanjulistuksia.

Niemi näkee PPP-ohjaajan roolin pikem-minkin valmentajana, tukemassa ryhmäläis-ten itse keksimiä pieniä päätöksiä.

– Emme anna valmiita vastauksia sinän-sä, vaan ne tulevat mahdollisimman paljon ryhmältä itseltään, Niemi kertoo.

Päätös voi liittyä ruokailuun tai liikunnan lisäämiseen, arjen askeleisiin.

– Voi vaikkapa jäädä yh-den bussipysäkin aiemmin

pois kuin pitäisi, Niemi havainnollistaa.– Jos on maitoa tottunut juomaan kaksi

lasia, niin juokin yhden lasillisen maitoa ja yhden vettä. Siinä säästyy tosi paljon ener-giaa, Nilsson jatkaa.

Parityöskentely toimiiNiemi ja Nilsson pitävät eri toimialojen työparien käyttöä PPP-ryhmien vetäjinä hedelmällisenä. Liikunta- ja terveystoimen ammattilaiset oppivat toistensa työtavoista. Ennen kaikkea ryhmäläiset hyötyvät.

– Asiakkaat näkevät, että me arvostam-me toistemme ammattitaitoa ja toistemme erityisosaamista. He pystyvät itse huomaa-maan, että sekä liikkeellä pysymiseen että terveelliseen ravitsemukseen pitää panos-taa, Nilsson miettii.

PPP-asiakas on motivoitunut muutta-maan elämäntapojaan. Hän tulee yleen-sä ryhmään lääkärin tai terveydenhoitajan haastattelun kautta. Monilla on takanaan 10–20 kilon laihdutus useaankin kertaan. PPP-toiminnan tavoitteena ei ole laihtua vaan tervehtyä.

– Tärkein tavoite on terveyden tunteen lisääminen, ja sitä ei mittanauhalla mitata,

Nilsson sanoo.– Kyse on loppuelämän päätök-

sistä. Tavoitteena on kokonaisval-tainen hyvä olo ja hyvinvointi, Niemi painottaa.

Teksti: Teemu Passoja Kuva: Shutterstock

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen ja hyvinvointitoimialan  yhteistyönä toteuttamissa Pieni päätös päivässä -ryhmissä luodaan asiakaslähtöistä elämän- ja painonhallintaa.

Omat pienet päätökset

Pieni päätös päivässä• Ruoska nurkkaan • Katse peilin sijaan eteenpäin • Realistiset tavoitteet • Pieni päätös loppuelämäksi • www.pienipaatospaivassa.fi

voikin löytyä aivan uusia ideoita va-paa-ajalle!

Vapaa-aikaohjaajan vastaanotto on ollut onnistunut kokeilu. Nyt saatujen kokemusten perusteella pohditaan va-paa-ajanvastaanoton toiminnan vakiin-nuttamista. Hyvinvointikiekko toimii kuitenkin hyvin muidenkin vapaa-ajan palveluneuvontaa tai aktivointityötä te-kevien työssä apuvälineenä.

Koe ja eläydy tai tee itse ja kokeile!Hyvinvointikiekossa on kaksi puolta, joista toinen kertoo liikunnan ja toinen kulttuurin koetuista hyvinvointivaiku-tuksista sekä harrastusmahdollisuuk-sista. Lisäksi kiekon paikat, tekemiset ja vaikutukset on jaettu kahtia kysy-en: Haluatko toimia sivustakatsojana ja kokijana vai haluatko heittäytyä ja tehdä itse?

– Tämä jako tuntuu vaativan hieman avaamista asiakkaille, ja siksi koenkin kiekon toimivan parhaiten juuri asia-kasohjauksen tukena, kertoo Korpela.

Kiekon kuvituksena ovat Markku Mäkelän hauskat piirroshahmot.

– Kiekon hahmot eivät jätä ketään kylmäksi. Sarjakuvamaisuudessaan ne joko ihastuttavat tai vihastuttavat, Kor-pela sanoo.

Hyvinvointikiekon seuraksi on ke-hitetty myös omatoimiseen käyttöön paremmin sopiva Lähde liikkeelle -si-vusto. Sekä kiekon että sivuston löy-tää Hyvinvointia kulttuurista ja lii-kunnasta -hankkeen sivuilta osoitteesta www.turku.fi/lahde.

– Kirjastolla on tehtävä nimen-omaan informaatiotulvan vuoksi. Kir-jasto jäsentää tietoa, ja kirjastot kura-toivat tätä tietoa. Kirjasto on paikka, josta voi tulla hakemaan valmiiksi jäsennellyn tietopaketin – siis kirjan – aiheesta, josta netissä saattaa löytyä kyl-lä tietoa mutta usein ristiriitaista ja sir-paleisessa muodossa, toteaa Impivaara.

Kirjasto tarjoaa tiedon lisäksi myös lukuelämyksiä. Tuula Amberla Laiti-lan kirjastosta ja Nina Petander Raisi-on kirjastosta vuorottelevat radioääninä joka kuun ensimmäisenä keskiviikko-na klo 8.40 kuultavassa katsauksessa ”Kirjaston suosituimmat”.

Teksti: Nina Koskivaara Kuva: Päivi Autere

Turun pualest 13

T oukokuussa Pääskyvuoren koulun 2. ja 5. luokat esittivät Kevään juh-la -esityksen merten suojelun hen-

gessä. Tarina alkoi fantasian ja sadun mer-keissä ja päätyi hypnoottisten meduusojen, upeiden merihevosia kuhisevien koralliriut-tojen ja mustekalaparvien kautta lopulta kahteen merten suojeluun kehottavaan mu-siikkiesitykseen.

Esityksissä korostettiin merten suurta roolia ainutlaatuisten ja kiehtovien elämän-muotojen ylläpitäjänä sekä ruuan, virkistyk-sen ja kertomusten lähteenä. Samalla ke-hotettiin myös muun muassa syömään ja arvostamaan haukea sekä välttämään vesi-en roskaamista ja pilaamista.

Toteutusta yhteistuuminOpettaja Marju Okko-Toivosen mukaan tarkoituksena oli yhdistää fantasiaa ja lasten satumaailmaa merten tilan todellisuuden kanssa. Esitystä varten musiikinopettaja Mirva Soukka oli sanoittanut kappaleen ”Sano ei”, josta tehty musiikkivideo oli yh-distetty osaksi live-esiintymistä.

– Samat teemat ovat siirtyneet myös osak-si väli- ja oppitunteja. Ympäristötiedon tun-nilla juuri luokittelimme eliökuntaa ja poh-dimme heti, mihin ryhmään meduusa ja mustekala mahtavat kuulua. Lapset muista-

vat myös nopeasti laulut, melodiat ja sanat. Varmasti oppilaat muistavat seuraavan ker-ran myös rannalla olla roskaamatta ja pur-jehtiessa ihmetellä sinilevää, Marju tiivis-tää hymyillen.

Marju on opettajantyönsä ohessa yksi Tu-run kaupungin koulutetuista ekotukihen-kilöistä. Ekotukitoimella on tällä hetkellä yli 230 koulutukset käynyttä ekotukihen-kilöä. He ovat keskeisessä roolissa ympä-ristöystävällisempien toimintatapojen vie-misessä kaupungin työyhteisöjen arkeen. Pääskyvuoren koulussa ekotukikoulutuk-sen on aloittanut kolme muutakin. Ekotu-kitoiminnan Marju näkee kiinteänä osana työnkuvaansa ja helppona sovittaa osaksi myös opetusta.

– Lapsia ohjeistetaan välttämään turhaa veden valuttamista, tietokoneen näytöt sul-jetaan ja tunneilla aihetta sivutaan luonte-vissa kohdissa. Lisäksi olen asiaa nostellut esiin aika ajoin esimerkiksi opettajien ko-kouksissa. Hienovaraisesti yhteishengessä edetään, en koe saarnaamista hyväksi ta-vaksi toimia tässä asiassa, Marju kertoo.

Ekotukikalenterista uutta inspiraatiota myös kouluihinYmpäristöasiat ovat tänä keväänä näkyneet ekotukihenkilöiden arjessa myös vastajul-

kaistun Ekotukikalenterin myötä. Marju kertoo, että kalenterista löytyy paljonkin aiheita, joita on mahdollista käyttää hyväksi opetuksessa, kunhan vain ehtii ja huomaa pysähtyä niiden äärelle.

– Onneksi lapset ovat tarkkasilmäisiä. Jos ope ei huomaa, ainakin oppilaat varmasti tulevat kysymään, mitä tarkoittaa esimer-kiksi ”käymäläpäivä”. Meillä on ollut YK:n vuosikalenteri seinällä, ja se on kiinnosta-nut erityisesti teemapäivien osalta, joten us-kon ekotukikalenterinkin toimivan samoin, Marju sanoo.

Paikka: Pääskyvuoren koulu, luokat 1–6Ekotukihenkilö: Marju Okko-ToivonenHenkilökuntaa 29, oppilaita 256

Teksti ja kuva: Niina Jokela

Kevään juhlintaa merten suojelun merkeissä

”Miksi täytyy mereen heittää jätevedet ja roinat?Niistä pelkkää haittaa on ja levät karkeloivat

Happi loppuu kaloilta ja haittaa näkemistäNyt on aika toimia ja välttää roskaamista!”

Sano ei -kappaleen sanoitusta

Turun kaupungin eko- tukikalenterin sähköisen version voi jokainen ladata osoitteesta www.ekotuki.net.

14 Turun pualest

SVENSK RESUMÉÖversättning: Pasi Pirttimäki

Åbo stad, Åbo universitet, Åbo yrkeshög-skola och Åbo Vuxenutbildningscentral har tillsammans bildat ett konsortium för utbildningsexport, FinnWayLearning. An-svaret för ledningen av konsortiet innehas av Åbo stads bildningssektor.

Sett ur ett internationellt perspektiv är konsortiet unikt, eftersom FinnWayLear-ning innefattar hela den finländska utbild-ningscykeln från den grundläggande utbild-ningen till toppforskning vid högskolorna och vuxenutbildning. Målet är att erbjuda hela paletten av utbildningskompetens i Fin-land och Åbo på den internationella mark-naden. Målområdena är förutom EU bl.a. Mellanöstern, Kina, övriga länder i Asien och Ryssland.

Produkterna inom utbildningsexporten är bl.a. Innovationspedagogik, Utbildningsga-ranti, ICT i språkstudier, KiVa Skola, Pro-jektiässät och Arbetsplatshandledare. Av dessa tillämpas redan t.ex. KiVa Skola, ett åtgärdsprogram mot mobbning i skolan, i flera länder och det förs fortsatta förhand-lingar bl.a. med Estland, Sydkorea, Kana-da, Chile och Brasilien.

– Intresset för finländsk utbildningskom-petens har ökat bl.a. tack vare PISA-resulta-

ten, och inom utbildningsexporten finns det för närvarande en enorm tillväxtpotential. Finland har likväl inte hittills utnyttjat sin potential i tillräckligt hög grad. Vi tror att FinnWayLearning för sin del kan förändra situationen, berättar projektchef Matti Mä-kelä vid Åbo stads bildningssektor.

ytterligare information: www.finnwaylearning.fi

Text: Irene Pendolin

Att leda genom exempel innebär ett bättre ledarskapPersonaldirektör Sinikka Valtonen och före detta personaldirektör Marja Sal-mi-Tuominen arbetar ännu sida vid sida fram till juni. Det är fråga om att över-föra tyst kunskap från chefen med ge-digen erfarenhet till en ny chef. Sinikka Valtonen har också en mentor som gör henne förtrogen med arbetskulturen och arbetssätt inom organisationen. Mento-rering och referenslärande är en del av stadens nya ledningsmodell.

En ny chef behöver ett mycket an-norlunda stöd än en erfaren chef. Så-lunda har man inom projektet för bätt-re ledarskap planerat både utbildning och andra stödåtgärder allt efter gra-den av erfarenhet hos cheferna. I höst inleds ett tvåårigt utbildningsprogram, Turku-JET3, som förbereder för speci-alyrkesexamen i ledarskap och som är avsett för personer som arbetat i chefs-ställning i över tre år.

– Alla anställda är berättigade till ett bra chefsarbete och tvärtom: en bra chef blir ännu bättre när personalen är både kompetent och aktiv. Den vikti-gaste uppgiften för chefen är att skapa möjligheter, ge tillräckligt med stöd och befogenheter, men också ansvar, sam-manfattar Valtonen.

De anställda inom kommunsektorn gör traditionellt en lång arbetskarriär, men man har ännu inte hittat lösning-ar på hur man kunde föra kompeten-sen vidare. Inom många organisatio-ner har man fortfarande inte helt insett att människans sinne och erfarenhets-värld är en riktig skattkammare att ösa ur. Inom Åbo stad pensioneras årligen ca tre hundra anställda före år 2020.

– Det viktiga är att de anställdas kom-petens inte försvinner i och med att de går i pension, utan den måste tas tillvara inom organisationen. Det är viktigt för en stor organisation att utveckla modeller för systematisering av dessa processer. Därför borde Åbo satsa på att skapa egna modeller för att kunna bevara expertisen inom organisationen, betonar personalut-vecklingschef Eija Kavanti.

Om stadens chefer har tankar om vil-ka element som behövs till stöd för ett smidigt chefsarbete, så tar vi emot idé-er på adressen: eija.kavanti@turku.fi

Text: Riikka Kauppila och Irene Pendolin

När socialväsendet och hälsovårdsväsen-det slogs samman till en ny förvaltning år 2009, kunde man inte ana att om ett par år ändras såväl namnet som organisationen och verksamhetsmodellen. Men allt detta skedde ändå och den här reformen innebär att välfärdssektorn har en stor möjlighet att utvecklas i sitt serviceuppdrag.

Vid ingången av året genomgick också be-slutsfattandet inom välfärdssektorn föränd-ringar. I och med den nya fullmäktigeperioden ändrades namnet på nämnden till social- och hälsovårdsnämnden och den allmänna sektio-nen upphörde med sin verksamhet.

Välfärdssektorn leds av Riitta Liuksa. Välfärdssektorn består av sex resultatområ-den: specialiserad sjukvård, rehabilitering, primärhälsovård, socialarbete, äldreomsorg och sektorförvaltning som betjänar övriga resultatområden.

Åbo stads största sektor är ett flaggskepp för välfärden

Den specialiserade sjukvården har till uppgift att erbjuda åboborna poliklinik- och bäddavdelningstjänster ”inom specialiserade sjukvården på basnivå”, och rehabiliteringen koncentrerar sig på en mångsidig rehabilite-ring. Primärhälsovården erbjuder åboborna ett heltäckande nätverk av rådgivningsbyråer och hälsostationer, och socialarbetet ser till att barnen har en så gynnsam tillväxtmiljö som möjligt och att de känner sig trygga i kontakt med vuxna. Äldreomsorgen har till uppgift att stödja, rehabilitera och vårda äldre personer samt främja deras självständighet.

Till resultatområdet för förvaltningen inom välfärdssektorn har koncentrerats ju-ridiska och personalärenden, ekonomitjäns-ter, kommunikation, lokaler och säkerhets-ärenden samt utvecklingsverksamhet.

Text: Arto Salo

Utbildningskompetensen i Åbo inriktar sig på världsmarknaden

Turun pualest 15

AMMATTILAISTEN VINKKI

Helli ihoasiEnnen kesää on suositeltavaa käydä kasvo-jen ihonpuhdistuksessa, jos ihosta löytyy epäpuhtauksia. Kotona tehty tehokas kuo-rinta, naamio ja kosteutus auringonottoa edeltävänä päivänä ovat myös hyväksi ihol-lesi. Tällöin iho näyttää raikkaammalta ja ruskettuu tasaisemmin.

Tärkeintä kesällä on muistaa kasvoille riittävä aurinkosuoja (UVA/UVB) ja au-ringonoton jälkeen erityisen kosteuttavat ja mahdollisimman kevyet sekä tarvittaes-sa rauhoittavat hoitovoiteet. Muista, että au-rinko vanhentaa ihoasi huomattavasti, suo-si siis varjossa oleskelua. Veden äärellä ihon suojaus vaatteilla tai aurinkotuotteilla on eh-dottoman tärkeää.

Jos ihollesi ilmaantuu kesäisin maksa-läiskiä tai muita ikäviä pigmenttimuutok-sia, sinun olisi pitänyt käyttää aurinkosuo-jaa jo alkuvuodesta lähtien. Kevätauringon ja lumihangen yhdistelmä on yllättävän vai-

kuttava. Tarkkaile myös ihossasi kasvavia luomia ja epäselvissä tapauksissa näytä nii-tä lääkärillesi.

Ehostuksen ABCKestävä ja helppo vaihtoehto ehostukseen on ripsien ja kulmien kestovärjäykset. Näin olet huoliteltu myös rannalla, ja aurinko-puuterin ja huulikiillon sipaisu riittävät kauppareissulle. Suosittu BB-voide on ke-vyempi vaihtoehto meikkivoiteen sijaan. Älä unohda kasvojen säännöllistä puhdis-tusta puhdistusemulsiolla ja kasvovedellä kesälläkään.

Vartalon saat kesäkuntoon säännöllisellä kuorinnalla tai päivittäisellä kuivaharjauk-sella sekä selluliittituotteilla. Muista myös kiinteyttävät ja kosteuttavat vartalotuotteet. Kesärutiinien helpottamiseksi vartalon kar-vanpoistot kannattaa teettää ammattilaisen tekemällä vahauksella tai sokeroinnilla. Iho pysyy näin sileänä pitkään.

Valmiina aurinkoon päästä varpaisiin

Varpaat esiinSandaalikautta varten muista myös hoitaa jalat hyvin kuntoon. Kantapääkovettumat saat sileiksi viikoittaisella kevyellä raspauk-sella ja päivittäin käytettävillä tehokkailla jalkavoiteilla.

Huolettomat kynsien geelaukset ja taval-lista lakkausta kestävämmät kestolakkaukset kruunaavat kesäiset kädet ja jalat. Käsien iho kaipaa myös säännöllistä kosteutta. Muista ehdottomasti suojata kädet puutarhatöissä!

Neste ja ravintoKesällä kun liikutaan paljon ja ollaan au-ringossa, kehomme ja ihomme tarvitsevat nestettä pysyäkseen hyväkuntoisina. Juo siis mahdollisimman paljon vettä, noin kaksi litraa vuorokaudessa. Huolehdi myös, että saat ravinnosta tarpeeksi antioksidantteja, beetakaroteenia, C- ja E-vitamiinia, sink-kiä, magnesiumia, seleeniä ja välttämättö-miä rasvahappoja tai käytä tarpeen mukaan ravintolisiä.

Kesäisin terveisin Turun ammatti-instituutin Aninkaisten 2. vuoden kosmetologiopiskelijat

Kuvat: pixhill.com

16 Turun pualest