TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 1 / HELMIKUU 2014

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos s. 3

Vaskirakkautta s. 13

Simulaatio-opetuksessa teoria muuttuu todeksi s. 16

1/2014Toimitus/redaktion

Turun kaupungin konsernihallinto

Viestintä ja markkinointi

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku

Åbo stads koncernförvaltning

Kommunikation och marknadsföring

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/Huvudredaktör

Jaana Räsänen-Nauska

jaana.rasanen-nauska@turku.fi

puh. 050 559 0449

Taitto/Layout

SEK Point Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

15100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Janne Riikonen

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 2/2014 ilmestyy viikolla 21 (19.–23.5.)

Aineiston deadline 23.4.2014

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

PÄÄ KIRJOITUS

Muutoksista selviämme parhaiten tekemällä ne yhdessä.

Lehteä koskevat ruusut, risut ja

ideat voit toimittaa päätoimittajalle tai

oman toimialasi viestintähenkilölle.

Hyvät kaupungin työntekijät

T urun kaupungilla on edessään talou-dellisesti haastavat vuodet. Jotta sel-viämme niistä, vaaditaan mittavia

sopeuttamistoimia ja uudistusohjelmatyön jatkamista. On tarkoitus, että kaupungin talous saadaan tasapainoon vuoteen 2017 mennessä. Kyse on noin 75 miljoonan eu-ron menovähennyksistä.

Tulojen ja menojen sopeuttamistarve on pääosin seurausta kaupungin saamien valti-onosuuksien merkittävästä vähentymisestä ja pitkään jatkuneesta taloudellisesta taan-tumasta, joka vaikuttaa sekä kaupungin tu-loihin että menoihin.

Sopeuttamistarve on niin suuri, että kau-pungin nykyiset toimintatavat, palvelut ja henkilöstömenot on käytävä läpi ja etsittävä keinot, joilla kustannuksia saadaan pysyväs-ti vähennettyä toiminnan liikaa kärsimättä.

Kaupungin menoista yli puolet on henki-löstökuluja, siksi myös niitä on alennettava. Kuluja pyritään vähentämään noin 2,5 pro-senttia eli noin 13 miljoonaa euroa vuoden 2015 loppuun mennessä. Se vastaa lasken-nallisesti 330 henkilötyövuotta. Kaikkiaan meitä on noin 12 000.

Ensisijaisesti henkilöstömenoja vähenne-tään hyödyntämällä luontaisia työsuhteiden päättymisiä, tehtävien uudelleen järjestely-jä ja kouluttamalla henkilöstöä uusiin teh-täviin kaupungin sisällä.

Kutsun sinut tekemään työtä kaupungin ja työyhteisömme puolestaHaemme nyt nimenomaan toiminnallisia uudistuksia henkilöstömenojen vähentämi-seksi. Siihen tarvitaan jokaisen työntekijän osallistumista ja ideointia. On tosiasia, että kaupungin – siis minun ja sinun ja jokai-sen meistä yhdessä – on kyettävä hoitamaan työt tulevaisuudessa nykyistä pienemmillä resursseilla. Se, miten onnistumme, ratkeaa kuluvan ja seuraavien vuosien aikana.

Tehdään muutokset ajoissa yhdessä, niin

vältymme suunnittelemattomalta menojen leikkaamiselta ja hallitsemattomalta kau-pungin velkaantumiselta

Kaupungilla on ollut jo viime kesästä käynnissä mittava uudistamisohjelma. Li-säksi uusi toimintamallimme on virtavii-vaistanut tekemistämme monin paikoin ja pystymme jo nyt hyödyntämään henkilös-tön osaamista laaja-alaisemmin. Kiitos kai-kille siitä, että olemme oikealla tiellä.

Katse eteenpäin! Aikaisempiin henkilöstökyselyihini ovat vas-tanneet tuhannet työntekijät. Vastauksissa on peräänkuulutettu muun muassa oleelli-seen keskittymistä, oikeudenmukaisuutta ja henkilöstön osaamiseen luottamista.

Saamieni viestien ehdotuksia otetaan nyt hyötykäyttöön. Otetaan jatkossa myös entis-tä enemmän mallia omista ja muiden hyvistä käytännöistä ja nostetaan niitä esille. Kan-nustetaan ja kehutaan kaveria. Muutoksista selviämme parhaiten tekemällä ne yhdessä.

Vaikka kaupungin johto kantaa vastuun-sa tulevaisuuden palikoiden kokoamisesta, jokaisen työntekijän henkilökohtainen pa-nos on tärkeä. Oma tekemisemme vaikuttaa siihen, miten kaupunki kehittyy ja kuinka kykenemme tarjoamaan laadukkaita palve-luita asukkaille ja asiakkaille.

Ollaan siis ylpeitä työyhteisöstämme ja viedään kaupunki kestävästi yli vaikeiden vuosien.

Toivon teiltä keskustelua ja ideointia Net-kussa: netku/sopeuttamistoimenpiteet. Pie-nimmätkin ideat kannattaa jakaa muille!

Aleksi Randellkaupunginjohtaja

TULO KULMIA

Jokainen meistä suhtautuu eri taval-la muutokseen. Toiset ottavat innolla vastaan uudet asiat ja toiset haluavat

pysyä tutussa ja turvallisessa toimintaympä-ristössä. Ihmisen suhtautuminen muutok-seen riippuu myös muutoksen suuruudesta ja siitä kuinka hyvin meitä on valmisteltu muutokseen. Muutoksen läpivieminen on haasteellista ja muutosjohtaminen vaati-vaa. Muutoksesta ei koskaan voi tiedottaa liikaa. Ihminen ei heti ensimmäisellä ker-ralla sisäistä kaikkea kuulemaansa, saatik-ka sitten ymmärrä kysyä asioita.

Organisaatiorakenteita uudistetaan, työ-pisteet vaihtuvat, työtehtävät muuttuvat ja järjestelmät kehittyvät. Sama jatkuu tule-vaisuudessakin. Työkavereita jää eläkkeelle ja heidän tehtäviään jaetaan jäljelle jääneil-le. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja vain pieni osa siitä on työaikaa. Jatkuva lisätehtä-vien antaminen ei ole mahdollista. Tulisi ai-dosti pohtia, onko kaikkea tarpeellista tehdä.

Työntekijät tärkein voimavara muutosten läpiviennissäMe kaikki olemme oman työmme kehittä-misen ammattilaisia. Toivottavasti kukaan

Kaupunki hakee uudistamisohjelmallaan tehokkuutta ja säästöjä. Uudistamisohjelma, säästöohjelma, kehittämisohjelma - rak-kaalla lapsella on monta nimeä. Tavoitteena on kuitenkin muuttaa toimintaa. Nykyisessä kaupungin uudistamisoh-jelmassa on yli sata toimenpide-esitystä, joista joku osuu varmasti omallekin kohdalle. Oletko sinä mukana oman työsi uudistamisessa?

ei sano eläkkeelle lähtiessään, että annoin käteni työnantajan käyttöön, mutta päästäni olisi löytynyt monta kehitysideaa. Meidän kaikkien on avoimin mielin kuunneltava toisiamme ja rohkeasti sanottava oma kan-tamme. Mitä paremmat perustelut, sitä pa-remmin myös toiset ymmärtävät kantamme.

Jos muutos lähtee ihmisestä itsestään tai hän on mukana valmistelussa mahdollisim-man aikaisin, hänen on helpompi sopeutua muutokseen. On tärkeää, että ne henkilöt, joita muutos koskee, ovat mahdollisimman aikaisin sanomassa ajatuksensa asiasta. Kaik-kien tulisi ymmärtää syyt muutokseen, ja muutokselle tulisi antaa hyvät perustelut. Vaihtoehtojakin olisi hyvä tarjota pohdit-tavaksi. Sitä suurempi muutosvastarinta, mitä heikoimmat perustelut muutokselle on.

Muuttuvat kuntapalvelutMitä varten työskentelemme? Miten mi-nun työni auttaa kuntalaista, lasta, nuorta, aikuista, vanhusta? Meidän jokaisen työ-tehtävät pohjautuvat lopulta kuntalaisten palvelemiseen. Kun töitä uudelleen järjes-tellään, olisi syytä katsoa mitkä tehtävät to-della palvelevat kuntalaista. Mitä tehtäviä

pystyisi tekemään toisella tavalla tai tehok-kaammin? Onko joku tehtävä, jonka voisi jättää tekemättä? Teemmekö päällekkäisiä töitä? Tarvitaanko jossain muualla enem-män työntekijöitä?

Muutos syntyy tarpeesta, ja tarvetta on katsottava kauemmas omasta työpöydästä, ulos omasta organisaatiosta. Muutostarpeet syntyvät muuttuvasta toimintaympäristös-tä: rahat ovat vähissä, kuntalaiset tarvitse-vat toisenlaista palvelua, työntekijöitä on yhä vähemmän ja järjestelmien avulla pystytään käsittelemään suurempia massoja. Keksim-me yleensä helpommin, miten toiset voisi-vat uudistua, mutta haasteellisempaa onkin miettiä, miten minä itse voisin uudistua.

Uudet ideat vaativat luovuutta ja roh-keutta ajatella toisin. Luovuudessa aivojen tulisi olla narikassa, jotta ajattelisimme es-tottomasti. Työpaikan tulisi olla turvallisen tuntuinen, jotta uskaltaa tuoda esiin ehkä hiukan hullujakin ideoita. Valitettavasti luo-vuus ei kuki kovan paineen alla, kun etsi-tään pakolla säästöjä. Siksi olisikin hyvä ke-rätä ideoita, ennen kuin se pitää tehdä pakon edessä. Sano siis rohkeasti omat uudistamis- ideasi eteenpäin.

Teksti: Elina Kajanto, pääluottamusmies Jyty Turku ry | Kuva: Eeva Hämäläinen

Tulokulmia-palstalle pääluottamusmiehet ja työsuojelu- valtuutetut kirjoittavat ajankohtaisista työelämän asioista.

Mikään ei ole pysyvää, paitsi muutos

Turun pualest 3

Juhlavuosi vahvisti Turun ja Pietarin nuorisotyön ystävyyttäYstävyyskaupunkien juhlavuoden eri-tyisenä tavoitteena oli lisätä kanssa- käymistä kaupunkien ja kaupunkilais-ten välillä, murtaa mahdollisia ennak-koluuloja sekä lisätä kontakteja eri-tyisesti nuorison keskuudessa.

Elokuussa Turussa järjestettiin nuorisoleiri, jos-sa solmittiin kansainvälisiä ystävyyssuhteita.

Annina Lehtiö-Vainio (edessä) ja Marika Gustafsson toivovat nuorisotyöhön jatkuvuutta.

run nuorten palveluiden aktiivisen bänditoi-minnan tuloksista. The 5th of April voitti Turku Bandstand -kisan 2011 ja osallistui ensimmäisenä bändinä Rock Academy -toi-mintaan, jossa yhtyettä opastettiin kohti am-mattimaista musiikkiuraa.

Elokuussa Turussa järjestettiin nuoriso-leiri, jonka teemana oli mielekäs vapaa-ajan toiminta. Osana leiriä järjestettiin graffiti-työpajoja, joissa nuoria ohjasi tunnettu ve-näläinen graffititaitelija Natasha Floksy.

Toiveissa pitkäaikainen yhteistyö – Olemme luoneet hyvät yhteydet Pietariin ja olisi tärkeä pitää niistä kiinni. Keskustelu on ollut avointa ja nuorisotyön haasteista-kin on voitu puhua, Annina Lehtiö-Vainio summaa vuoden antia.

– Olisi tärkeää, että yhteistyö jatkuisi pitkäaikaisena eikä vain lyhyinä sykäyksi-nä, Marika Gustafsson puolestaan toivoo.

Tulevaa yhteistyötä onkin suunniteltu jo aktiivisesti. Tarkoituksena on muun muas-sa järjestää nuorisotapahtumia, asiantunti-javaihtoa ja leirejä.

– Pietarilaiset olivat todella kiinnostu-neita skeittipuistosta ja Rock Academysta ja tahtoisivat viedä samanlaista toimintaa sinne. Me taas voisimme ottaa mallia pie-tarilaisesta graffititaiteesta, joka on todella näyttävää, Lehtiö-vainio kertoo.

Teksti: Eeva HämäläinenKuvat: Eeva Hämäläinen ja Nuorisopalvelut

N uorisotyö on aina ollut aktiivinen osa Pietarin ja Turun ystävyystoi-mintaa. Yhteistyössä on toteutettu

rauhanseminaareja, purjehdusretkiä ja lei-rejä. Vuosien saatossa yhteydenpito oli kui-tenkin jäänyt, joten 60-vuotisjuhlavuoden myötä yhteistyötä lähdettiin vahvistamaan ja rakentamaan uudelleen.

Turussa ja Pietarissa arvostetaan nuorisotyötäAktiivisesti juhlavuoden nuorisotyöjärjes-telyihin osallistuneet nuorisopalvelujoh-taja Annina Lehtiö-Vainio ja Pietarin ja pohjoismaiden nuorisoyhteistyötä kehittävä ohjaaja Marika Gustafsson pitävät juhla-

vuotta onnistuneena. Tärkeäksi osoittautui sopivien kontaktien löytäminen.

– Venäjällä on tärkeää tuntea oikeat ih-miset. Kun tapasimme nuorisopolitiikan ja kansalaisjärjestöyhteistyön komitean joh-tajan Aleksandr Parhomenkon, tiesim-me, että olimme löytäneet täydellisen yh-teyshenkilön, he kertovat.

Juhlavuoden aikana nuorisotyön dele-gaatiot vierailivat ystävyyskaupungeissa puolin ja toisin. Myös kaupungin ylin joh-to tapasi delegaatioita tiukasta aikataulus-ta huolimatta.

Suvaitsevaisuutta rockin ja graffitien avulla– Juhlavuoden tärkeänä tavoitteena oli edis-tää suvaitsevaisuutta ja erilaisten kulttuu- rien hyväksymistä, kertovat Lehtiö-Vainio ja Gustafsson. Tavoitteeseen pyrittiin tuo-malla pietarilaisia ja turkulaisia nuoria yh-teen esimerkiksi taiteen ja musiikin keinoin.

Kesäkuussa pietarilaisen Zal Ozhidania -klubin lavalle nousi turkulainen The 5th of April, joka toimi elävänä esimerkkinä Tu-

4 Turun pualest

Turku on Pietarin ensimmäinen ja siten vanhin ystävyyskaupunki. Ystävyyskau-punkisuhteen 60-vuotisjuhlan kunniak- si kaupungeissa järjestettiin vuoden 2013 aikana lähes sata erilaista elinkeino-, kulttuuri- ja tiedetapahtumaa.

Pietarin päiviä vietettiin Turussa kesäkuussa ja Turun päiviä Pietarissa syys–lokakuun taitteessa muun muassa tieteellisten seminaarien, yrittäjien koh-taamisien ja kulttuuriohjelman voimin.

Tärkeitä askeleita tulevaisuuteenJuhlavuosi on johtanut konkreettiseen ja merkittävään yhteistyön tiivistymiseen kulttuurin lisäksi myös talouden, tieteen, ympäristön ja matkailun saroilla.

– Muun muassa Turun ja Pietarin alueen yliopistot, nuoret suomalaiset ja venäläiset johtajat ja yrittäjät sekä eten-kin naisyrittäjät kehittävät ja tiivistä-vät aktiivisesti yhteistyötään. Erityisen ilahduttavaa on ollut Turun ja Pietarin kaupunkien nuorisopalveluiden uudelleen aktivoituneet yhteydet ja toiminta, kertoo juhlavuosityöryhmän puheenjohtaja Juhani Leppä.

Turun filharmoninen orkesteri ja Pie-tarin Mariinski-teatterin orkesteri tekivät juhlavuoden aikana menestyksekkäät vie-railut toistensa kotikaupunkeihin. Hieno yhteistyö sai jatkoa: Mariinskin orkesteri on kutsunut Turun filharmonisen orkeste-rin vierailuille 2014–2016. Ajatuksena on viedä Pietariin kerran syksyssä konsertti, joka kuullaan myös Turussa.

Teksti: Irene Pendolin

Kun palveluja käytetään sähköisesti, elämä helpottuu ja niin asiakkaiden kuin kunnan työntekijöiden aikaa säästyy. Turku on esimerkiksi vetovastuussa hankkeessa, jossa palvelusetelien ja ostopalvelujen käyttö sähköistyy. Mutta mitä palvelujen verkkoon siirtyminen tarkoittaa käytännössä? Pitääkö koneel-leni asentaa uusi ohjelma vai miten niitä käytetään?

T urku on vetovastuussa palvelusete-li- ja ostopalvelujärjestelmän kehit-tämishankkeessa (PSOP), jossa mu-

kana ovat myös Espoo, Kouvola, Tampere ja Oulu. Tavoitteena on luoda kattava säh-köisen asioinnin mahdollisuus niin palvelu-setelien kuin ostopalvelujen käyttämiseen. Uusi toimintaympäristö vastaa palvelujen kasvavaan kysyntään, lisää tuottavuutta ja kuntalaisten valinnanvapautta.

Tilanne nytTurussa palveluseteliä voi käyttää päivähoi-don, siivoukseen, kotihoidon, omaishoidon tuen ja tehostetun palveluasumisen palve-luissa. Kun kunta myöntää minulle palve-lusetelin, saan kirjallisen palvelupäätöksen.

Kun olen saanut palvelusetelin käyttöö-ni, löydän Turun kaupungin nettisivuilta hyväksytyt palveluntarjoajat. Voin tutus-tua esimerkiksi omaishoidon tukea tai päi-vähoitoa tarjoavien yrittäjien listaan yhteys-tietoineen. Valitsen minulle hintatasoltaan, sijainniltaan tai muilla perusteilla sopivim-man palveluntuottajan. En saa kuitenkaan selville, onko jokin yrittäjä saanut erityisen hyvää palautetta tai onko jollain yrittäjäl-lä jopa ongelmia toiminnassaan. Yritykseen otan yhteyttä puhelimitse.

Miten järjestelmä helpottaa arkeani?Kuka tahansa voi jo maaliskuun lopussa tu-tustua www.parastapalvelua.fi-nettisivuilla Turun kaupungin hyväksymiin palveluntuottajiin ja hintatie-toihin. PSOP-järjestelmä etenee syksyllä seuraavaan vaiheeseen, jolloin järjestelmään kirjaudu-taan verkkopankkitunnuksilla.

– Voin nähdä esimerkiksi sinne kirja-tut omat palveluseteleitä koskevat tietoni, kertoo projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungilta.

Kun tulevana syksynä kirjaudun järjestel-mään, näen ensimmäisenä kunnan tekemän palvelupäätöksen. Lisäksi pääsen tutustu-maan muiden asiakkaiden palveluntuottajille antamiin palautteisiin ja arvioihin. Valitsen sopivan palveluntuottajan ja teen ajanvarauk-sen. Palveluntuottaja taas vahvistaa ajan jär-jestelmässä. Minun tulee myös seurata, että yritys merkitsee oikein hankkimani palve-lut tai jos se ilmoittaa peruutetusta ajasta.

PSOP on siis siellä missä lähin tietokone tai älypuhelin, mutta miten se toimii yhdes-sä muiden järjestelmien kanssa?

– Kyllä se toimii. Kun meistä pian tulee Potilastiedon arkiston eli laajemmin Kanta-palvelujen käyttäjiä, järjestelmät ymmärtä-vät toisiaan, Kaila lisää.

Ja mikä sitten on Kanta? Lue lisää seuraa-vasta Turun pualest -lehdestä toukokuussa.

Lisätietoja Palveluseteli- ja ostopalvelu-järjestelmästä: www.parastapalvelua.fi ja www.turku.fi/palveluseteli

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Shutterstock

Turun ja Pietarin juhlavuoden satoa

Palvelut siirtyvät verkkoon –

mitä se tarkoittaa asiakkaalle?

Turun pualest 5

K aupunki yhdenmukaisti koko hen-kilökuntaa koskevat työkykyä yllä-pitävän toiminnan käytännöt tämän

vuoden alussa. Tyky-toimintaa tarjotaan nyt kaikille työntekijöille samansisältöisenä ja tasamääräisenä, ja työkykyään voi ylläpitää kaupunkikonsernin itse tuottamien liikun-ta- ja kulttuuripalveluiden parissa.

Tyky-toimintaan ovat oikeutettuja ne kaupungin työntekijät, joiden palvelussuh-de on voimassa vähintään neljä kuukautta vuodessa. Tuntiopettajilla opetustunteja tu-lee olla vähintään 6 viikossa. Jos työnteki-jä on vain osan vuodesta töissä, hänelle voi-daan myöntää puolikas tyky-paketti.

Impivaaran uimahalliUimahallinpolku 4, p. kassa (02) 262 3588, uinninvalvonta p. (02) 262 3587, avoinna ma–to klo 6–20, pe klo 11–18 ja la–su 9–17

Lausteen uimahalliPormestarinkatu 5, p. (02) 262 3540, avoinna ma klo 14–19, ke 6–12, pe 15–20

Paattisten uimahalliPaattistalonkatu 1, p. (02) 262 5171, kassa ja allastila avoinna: ti klo 6–11.30, to 14.30–19.30, pe 6–11.30. Kuntosalille pääsee rannekkeella ma–ke klo 6–20, to 14.30–20, pe–su 6–20. Ulko-oven lukija-laite lukee rannekkeen ja avaa oven.

Petreliuksen uimahalliRuiskatu 2, p. 044 907 2702, avoinna ma–ke klo 6–10 ja 14–19, to 15–19, pe 6–10 ja 14–18 sekä la–su 10–15. Pukukaapit toimivat 50 sentin kolikkopantilla.

Kupittaan urheiluhalliTahkonkuja 5, p. (02) 262 3510, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 8–18. Käytössä kuntosa-lit ja yläkerran harjoittelutilat. Sisäänkäynti Tahkonkujalta kuntosalin ulko-ovesta. Loke-rot toimivat 50 sentin kolikkopantilla.

Joko hait omasi?

Tyky-rannekkeiden jako käynnissäTyky-rannekkeiden jako käynnistyi vauhdikkaasti helmikuun alussa. Jo ensimmäisenä päivänä niitä meni vajaat kolmesataa ja ensimmäisellä viikolla reilusti yli tuhat.

Ensimmäisenä päivänä tyky-rannekkeen kävi noutamassa 268 kaupungin työntekijää strategi-sen HR:n Paul Elolta. Rannekkeen noutanut Marjukka Melasniemi konsernihallinnosta pitää tyky-uudistusta hyvänä. Hän aikoo maksaa rannekkeella ainakin naapurissaan sijaitsevan Petreliuksen uimahallin pääsymaksuja ja ehkä osan myös teatterin pääsylipusta.

Teksti: Jaana Räsänen-Nauska | Kuva: Eeva Hämäläinen

Tervetuloa Turun tyky-liikuntapaikoille

Kuntosaliharjoittelu on yksi monipuolisimmista liikuntamuodoista: lihaskunto kasvaa, kestä-vyys paranee ja liikkuvuus ja notkeus lisääntyvät. Kuva: Mika Okko

Nyt on tilaisuus harrastaa edullisesti monipuo-lista liikuntaa Turun kaupungin liikuntapalvelu- keskuksen ylläpitämillä liikuntapaikoilla. Im-pivaaran, Lausteen, Paattisten ja Petreliuksen uimahalleissa voi harrastaa sekä vesiliikuntaa että kuntosaliharjoittelua. Käytössä ovat myös

kuntosalit Varissuon jäähallissa ja Kupittaan urheiluhallissa sekä urheiluhallin yläkerran yleisurheilutilat. Kesäaikaan tarjolla ovat vesi-liikuntamahdollisuudet Kupittaan ja Samppa- linnan maauimaloissa. Tyky-rannekkeella ei voi maksaa ohjattuja toimintoja.

6 Turun pualest

Rannekkeella voi maksaa sisäänpääsyn

• Luostarinmäen käsityöläismuseoon

• Turun linnaan • Wäinö Aaltosen museoon • Kaupunginorkesterin kon-

serttiin (voit itse päättää, kuinka monta 7 euron kertaa käytät lippuun)

• Kaupunginteatteriin (voit itse päättää, kuinka monta 7 euron kertaa käytät lippuun)

Syksyllä 2013 käynnistyneessä DriveTurku-ohjelmassa kehitetään toimialara-jat ylittäviä toimintatapoja ja suoraviivaistetaan prosesseja, jotta johtamisen ja päätöksenteon tueksi saadaan selkeämpi ja yhteismitallisempi kuva kuntalais-ten asioinnista ja siihen liittyvästä viranomaiskäsittelystä. Samalla palveluja kehitetään monikanavaisesti asiakkaan tarpeita entistä paremmin huomioiden.

DriveTurku-ohjelmassa kehitetään muun muassa kaupungin digitaalista asiointia, uutta verkkopalvelua ja digitaalista työpöytää.

D riveTurku-ohjelmassa työn tuotta-vuutta ja uudistumista tehostetaan. Kyse ei ole vain lomakkeiden digi-

talisoimisesta vaan koko toimintaprosessin uudenlaisesta ajattelusta. Jokainen työnte-kijä haastetaankin miettimään omaa työ-tään uudesta näkökulmasta; voisiko tehtä-viä selkeyttää ja prosesseja yksinkertaistaa.

Sekä toimintamalliuudistuksessa että strategiatyössä asukas, asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat keskeisessä asemassa. Yhtenäiset sekä helppokäyttöiset verkko-palvelut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin ja osallistumi-sen päätöksentekoon.

DriveTurun tehtävänä on mm.• Luoda mahdollisuuksia monikanavaisen

asiakaspalvelun tuottamiseen uuden asioin- tialustan avulla.

• Toteuttaa uusi verkkopalvelu, jossa käyt-täjä pystyy asioimaan, osallistumaan sekä saa kaupungin uutiset ja palvelut, missä tahansa liikkuukin päätelaittees-ta riippumatta.

• Toteuttaa työntekijän ja johtajan pää-telaitteen ruudulla näkyvä työpöytä, joka kokoaa yhteen näkymään tehtävien kannalta tärkeimmät työkalut, rapor-

DriveTurku kehittää palveluja ja toimintaa

tit, dokumentit, tehdyt päätökset sekä kaupungin sisäisen viestinnän tehtävä-roolien mukaisesti. Tavoitteena onkin, että DriveTurku-

ohjelman myötä Turun kaupunki on yksi edelläkävijöistä digitaalisessa asioinnissa ja palvelujen tarjoamisessa. Verkkopal-velussa asiakas näkee käsittelyssä olevien asioidensa etenemisen eikä hänen tarvit-se puhelimitse tiedustella asiaa. Hänellä on yksi yhteinen asiointikanava, jota hän käyttää kaikkeen asioimiseen. Vastaavas-ti kaupungin työntekijät näkevät omil-la päätelaitteillaan tehtävänsä ja tehtävän kokonaiskulun yhtenäisesti eikä vain ky-seessä olevalla toimialalla.

Kevään aikana käynnistyvät niin kau-pungin työntekijöiden työpöydän, verk-kokaupan, karttapalvelujen ja verkkopal-velun sekä asiakaspalvelun kehittämisen ja verkko-osallistumisen määrittelytyöt työryhmissä, joihin kaikki näiden asioi-den kanssa painivat ovat tervetulleita. Työ-ryhmien aloituksesta ja työskentelystä in-formoidaan Netkussa.

DriveTurku-ohjelman eteneminen ja materiaalit: netku/DriveTurku

Yhtenäisemmät asiointi- ja substanssipalvelut

Kuntapalvelujen käyttäjät Luottamushenkilöt Kuntapalvelujen tuottajat

Asiakkaan portaali, "Mun Turku"

eAurajoki: asioinnin-, sisällön-, käyttövaltuuksien- ja sähköisten palvelujen hallinta

Hallinnon portaali

Asianhallinta

Dokumentin hallinta

Oppilashallinta (Wilma)

Terveyshallinta (Pegasos)

Asiakasrekisteri Kansalaisaloite

Tyky-rannekkeeseen ladataan tänä vuonna 24 x 7 euroa. Niillä voi maksaa sisäänpääsyn nimettyihin liikunta- ja kulttuurikohteisiin. Rannekkeen voi noutaa Turku-Pisteestä, Puolalankatu 5 ma–to klo 9-15.30 ja pe 9–15.00. Va-raudu todistamaan henkilöllisyytesi.

Aiheesta enemmän: netku/tykyKysymykset: Eero Mäntylä, Strateginen HR

Varissuon jäähallin kuntosaliKraatarinkatu 4, (Huom! Sisäänkäynti parkkihallista, lähin osoite Suurpään-katu 2, p. (02) 262 3570, avoinna ma klo 10–18, ti 7–15 ja 18–21, ke 10–18, to 7–15 ja 18–21, pe 10–21 ja la–su 8–20

Poikkeukset aukioloajoissa sekä lisätietoja liikuntapaikoista:www.turku.fi/liikuntapaikat ja www.turku.fi/uimahallit

Miten tyky-ranneketta käytetään?Tyky-rannekkeella kuljetaan sisään si-sääntuloporttien kautta muualla paitsi Lausteen, Petreliuksen ja Paattisten ui-mahalleissa, joissa maksu veloitetaan rannekkeelta kassapisteellä (Yläpuo-lella on ohjeet Paattisten kuntosalin käytöstä kassan kiinnioloaikoina). Huom! Impivaaran uimahallissa ran-nekkeella myös lukitaan ja avataan pu-kukaappi. Kaapin numeron voi tar-kistaa pukutilojen näyttölaitteista. Poistuttaessa pukukaappi jätetään auki. Mikäli kaappi on jäänyt lukkoon, portista ei pääse rannekkeella ulos.

Teksti: Merja Mäkelä

Turun pualest 7

FÖR ÅBO

S ixten Westerby är åbobo i 54-årsål-dern som bott i Åbo i 30 år. Hans arbetshistoria är mycket omfattan-

de. Han gjorde bl.a. en karriär på 25 år på olika uppdrag vid Rundradion och innan han kom till Arbis arbetade han som per-sonalchef på Kårkulla samkommun i Par-gas. Westerby började som rektor för Åbo svenska arbetarinstitut 1.8.2013.

Många möjligheter på ArbisSixten Westerby säger att de starka sidorna med Arbis är snabb reaktionsförmåga och flexibilitet vid planeringen av kursutbudet.

– Vi står i växelverkan med våra kunder och lyssnar på deras önskemål gällande kur-ser. Vi försöker också förutse framtiden så att vi ska kunna erbjuda intressanta kurser för människor, säger Westerby.

Westerby konstaterar att det finns ganska få svenskspråkiga platser till fritidssysselsätt-ning i Åbo. Det är därför Arbis är en viktig plats när det gäller såväl undervisning, kul-tur och sociala kontakter. Man måste ock-så komma ihåg att människor i olika åldrar studerar vid arbetarinstitutet.

– Vi har en ganska jämn åldersfördel-ning. Ena tredjedelen av de studerande är under 30 år, andra tredjedelen är 30-60 år och sista tredjedelen är +60 år. Det är bra att komma ihåg att även om Arbis är ett svensk-språkigt arbetarinstitut så är det inte bara avsett för svenskspråkiga. Finskspråkiga är

Arbis är en viktig plats när det gäller såväl under-

visning som kultur och sociala kontakter

Anställd på en solig arbetsplatsSixten Westerby är en man som samlar oss ett utbud av både studie- och fritidsmöjligheter som motvikt för det hektiska arbetet. Han har verkat som rektor för Åbo svenska arbetarinstitut (Arbis) i drygt ett halvt år. Han tycker att det bästa med jobbet är en solig ar-betsgemenskap och intressanta arbetsuppgifter. Man kan inte låta bli att beundra den positivitet som han utstrålar när han talar om sitt jobb, oss andra anställ-da vid Åbo stad och Åbo. Solen måste bo i honom.

Sixten Westerby har trivts som rektor för Åbo svenska arbetarinstitut.

Ordlista/Sanalista

anställd = olla työssäarbetsgemenskap, -en = työyhteisöavsedd, -sett, -sedda = tarkoitettubeundra = ihaillaberedd, berett, beredda = valmiserbjuda, -bjuder, -bjöd, -bjudit = tarjotafritidssysselsättning, -en, -ar = harrastus, vapaa-ajanviettoförutse, -ser, -såg, -sett = ennakoidaföretagshälsovården = työterveyshuoltokursutbud, -et = kurssitarjontamotsvarande = vastaavanlainenomfattande = laajapeka, -ar, -ade, -at = osoittaasamkommun, -en, -er = kuntayhtymäutstråla, -ar, -ade, -at = säteilläutsikt, -en = näköalaväxelverkan, - = vuorovaikutusåldersfördelning, -en = ikäjakauma

Text och bild: Marja Nikkinen | Översättning: Pasi Pirttimäki

mycket välkomna hit för att öva sin svenska bl.a. genom att delta i målningskurser, yog-akurser eller andra motsvarande kurser där man inte behöver läsa teori särskilt myck-et, säger Westerby.

Det bästa i Sixtens ÅboNär man frågar Sixten Westerby vad som är det bästa i Åbo kommer han med en lång lista med olika saker.

– Åbo är en vacker gammal stad. Här finns mycket kultur, staden är tvåspråkig och lagom till storleken, dvs. tillräckligt stor och liten på samma gång. Åbo har ett bra geografiskt läge och ligger nära skärgår-den, listar Westerby.

Även som arbetsgivare är Åbo utmärkt.– Åbo stads anställda har mycket sakkun-

skap inom olika sektorer och människorna är alltid beredda att ställa upp om man be-höver hjälp. Även företagshälsovården är här på bra nivå. Och ännu en sak, jag har kan-ske stadens bästa utsikt från mitt arbetsrum, säger han och pekar mot en utsikt ovanför hustaken som öppnar sig från femte våning-en vid Kaskisgatan.

Kursutbudet på Åbo svenska arbetarinstitut:

www.aboarbis.fi

8 Turun pualest

Ninan työura alkoi Turun kaupun-gilla reilut kymmenen vuotta sit-ten nuorten tukiasuntojen ohjaaja-

na. Ninan tavoite oli tulla mainospiirtäjäksi ja hän kouluttautuikin ensin markkinoin-timerkonomiksi. Oman lapsen sairaus toi kuitenkin toisenlaisen uran. Ensin toimi-minen omaishoitajana, jatko-opiskelu työn ohessa ja koko elämän kestävä hoito- ja äi-dinvastuu loivat Ninasta elämänhallinnan moniosaajan.

Tuolloin hän tutustui tosissaan asiakas-näkökulmasta myös Kelan palveluihin. Kou-luttautuminen lähihoitajaksi sekä vielä kes-ken olevat sosionomin opinnot ovat antaneet tiedollista ja taidollista oppia sekä hioneet näkökulmaa myös asiakaspalvelutyöhön ja eri hallinnonalojen sisältöihin.

Ennen siirtymistään Monitoriin Nina sai kokemusta yhteistyöstä TE-toimiston ja Ke-lan kanssa toimiessaan HYTOn työllistä-

Nina Nurmi toimii kolmatta vuotta palveluneuvojana yhteispalvelu Mo-nitorissa, kauppakeskus Skanssis-sa. Hän on Heidekenillä syntynyt ja Runosmäessä nuoruutensa viettänyt kahden lapsen äiti.

Asiakas saa Skanssissa palvelut yhdestä paikasta

Yhteispalvelun tekijä Nina Nurmi

Teksti: Raimo Oksa | Kuva: Vesa-Matti Väärä

mispalveluyksikössä yksilönvalmentajana. Työskentelyyn yhteispalvelupisteessä antaa-kin hyvän pohjan eri toimialojen toimin-nan tuntemus ja omat palvelukokemukset.

Miten päätit hakea yhteispalvelu Monitoriin töihin ?– Kun meille työllistämisyksikköön tuli kohdennettu haku uuden yhteispalvelupis-teen palveluneuvojasta, olin heti kiinnostu-nut tehtävästä. Olin siihenastisen elämäni ja työuraan kautta oppinut, että asiakkaan kannalta on oleellista saada yhdestä paikas-ta apua asioihinsa. Asiakkaalle ei ole mer-kitystä sillä, kuka palvelut tuottaa. Halusin mukaan kehittämään aivan uutta palvelua ja toimintaa. On kiinnostavaa kehittyä ja katsoa, mihin siivet kantavat uusissa haas-teissa.

”Asiakaspalvelu on mun juttu”– Haluan olla suorassa asiakaspalvelutyös-sä päivittäin. Vuorovaikutus ja yhteistyö asiakkaiden kanssa antaa energiaa myös rutiinitehtävien hoitamiseen. Jokainen palvelutilanne on aina omanlaisensa ja ai-nutlaatuinen. Yhteispalvelussa asiakkaan palvelutarve ja taustat ovat varsin moninai-set, ja jokaista asiakasta tulee kunnioittaa

yksilönä ja palvella oikealla asenteella. Yh-teispalvelussa asiakas saa kontaktit meihin eri toimijoihin samassa pisteessä. Se on iso asia. Hän voi hoitaa Kelan päiväraha-asiansa, ladata bussikortin ja lainata pari dekkaria samalla kertaa. Tavoitteena on, että asiakasta neuvoo aina paras paikalla oleva asiantuntija. On ihana tunne, kun meiltä lähtee tyytyväinen asiakas!

Millainen työpaikka Skanssi on?– Asuin Koivulassa, aivan lähellä, kun tulin tänne töihin. Kävin kaupassa Skanssissa, vaikka en erityinen shoppailija olekaan. Kauppakeskus on vilkas paikka, jossa ta-pahtuu monenlaista. Yhteispalvelu sopii tänne hyvin.

Mielikuva meistä ei ole virastomainen, koska emme ole missään hallinnon kivija-lassa. Ihmisten on helppo tulla tänne asioi-maan, meillä on isompi ja kynnyksetön ovi. Asiakaspalautteenkin mukaan ihmiset ko-kevat meidät ja palvelumme helposti saavu-tettaviksi. Myös Skanssin muut työntekijät käyvät meillä asioimassa, mikä on mukavaa. Yhteispalvelun iltapainotteinen työaika so-pii minun elämäntilanteeseeni hyvin. Nyt ei aamuisin enää ole hoppu, kun lapset ovat isoja ja voin nauttia kiireettömistä aamuista.

HOMMISSA

Skanssi on avara ja kodikas kauppakeskus viiden kilometrin pääs-sä Turun keskustasta• noin 90 liikettä • kävijöitä 3,34

miljoonaa (2013)• myynti 119,4

miljoonaa € (2013)

Yhteispalvelu Monitori on Turun kaupungin, Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston ja KELA:n yhteispalvelu-piste, joka tarjoaa moni-puolisia palveluja keski-tetysti yhdestä paikasta

– Tulkaa ihmeessä tutustumaan Monitorin palveluvalikoimaan, toivottaa Nina. Monitori on auki ma–ke klo 11–18, to klo 12–19 ja pe klo 11–17.

Turun pualest 9

KEVA järjestää yhdessä Henkilöstöasioi-den palvelukeskuksen kanssa tilaisuu-den, johon ovat tervetulleita eläkeikää lähestyvät Turun kaupungin työntekijät. Paikalla ovat KEVAN luennoitsijan lisäk-si Henkilöstöasioiden palvelukeskuksen eläkesihteerit.

Mukaan mahtuu 130 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Mikäli et mahdu mu-

Tamperelaiset ovat haastaneet turkulaiset pyöräilykisaan. Turun ja Tampereen väli-nen kisa starttaa toukokuussa. Voittaja on kaupunki, jolla on kasassa enemmän pyö-räilykilometrejä syksyn kansainväliseen Autottomaan päivään 22.9. mennessä. Ki-saan osallistutaan yksityishenkilöinä, mutta paikallisten pyöräily- ja liikuntajärjestöjen mukana voi virittäytyä kisatunnelmaan.

Kisan alkumetreillä, valtakunnallisella

Palveleva Turku 2014 -kilpailuun voi ilmoittautua 18.3. alkaenPalveleva Turku -kilpailun osallistujik-si etsitään kaupungin parhaita palvelu-uudistuksia. Palvelu-uudistus on uusi tai parempi tapa tarjota kaupungin palvelua.

Toimialojen eri yksiköt voivat ilmoittau-tua kilpailuun omilla palvelu-uudistuksil-laan 18.3.–17.4.

Huhtikuussa kaupungin konsernihallin-non asiakkuudet ja osallisuus -vastuualueen työryhmä valitsee viisi palvelu-uudistusta, jotka pääsevät kuntalaisten äänestykseen.

Äänestykseen valitut palvelu-uudistukset

Kaadetaan Tampere pyöräilykisassa!Pyöräilyviikolla 10.–17.5., järjestetään mo-nipuolista ohjelmaa. Luvassa on esimerkik-si kaupunkipyöräilykursseja, pyöräretkiä ja pyöränhuoltotempauksia. Kaikki paikalli-set toimijat voivat ilmoittaa pyöräilytapah-tumansa Pyöräilyviikon 2014 ohjelmaan. Lähde mukaan jakamaan pyöräilyn riemua!

Lisätietoja Pyöräilyviikosta ja kisaohjeet: www.valonia.fi

Ajankohtaista eläketietoa eläkeikää lähestyville!kaan ja kiinnostusta vastaavaan tilai-suuteen on jatkossakin, voimme järjes-tää vastaavan infopäivän jo ensi syksynä uudestaan.

Aika: keskiviikko 19.3.2014 klo 9–12Paikka: Puutarhakadun auditorio, Puutarhakatu 1Ilmoittautumiset: Netku 3.3 alkaen

Löytyykö työpaikaltasi innokkaita esiin-tyjiä: laulajia, tanssijoita, trubaduureja, standup-koomikkoja, kuoroja, lauluryhmiä tai vastaavia?

Nyt olisi huipputilaisuus päästä esille Gangut Regatta -purjehdustapahtumassa. Tarjoamme Turun kaupungin henkilöstössä oleville innokkaille esiintyjille ainutlaatui-sen mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja kykyjään Virkamiestunnilla.

Tekniikalla varusteltu esiintymislava si-jaitsee Suomen Joutsenen edessä ja ohjelmaa lavalla on torstaista 31.7. sunnuntaihin 3.8. Ensimmäinen Virkamiestunti on perjan-taina 1.8. klo 16.00. Muita esiintymisaikoja buukataan, kun ehdokkaat on kartoitettu.

Yhdelle ryhmälle varataan esiintymis-aikaa 15–20 minuuttia. Esiintymisistä ei makseta, mutta maine ja kunnia kasvavat. Esiintymisasuksi saa halutessaan regatan logolla varustetun t-paidan.

Ilmoita itsesi tai ryhmäsi mukaan kesän purjehdustapahtumaan 16.3.2014 mennes-sä. Ilmoita samalla ryhmän nimi, kokoon-pano, ohjelmatiedot, yhteyshenkilön yh-teystiedot (puhelin ja sähköpostiosoite). Esiintyjät valitaan ennen pääsiäistä, ja kai-kille ilmoittautuneille kerrotaan valinnoista.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sari Haavisto, sari.haavisto@turku.fi, puh. 050 559 0171.

Tule esiintymään Gangut Regattaan!

LYHYET

esitellään elokuun Turkupostissa ja turku.fi-sivuilla. Äänestämään pääsee syys-lokakuun vaihteessa turku.fi-sivuilla, Turku-pistees-sä, Monitorissa ja kirjamessuilla.

Palveleva Turku 2014 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksystä. Voittaja on eni-ten kuntalaisilta ääniä saanut palvelu. Par-haan palvelu-uudistuksen kehittänyt ryhmä palkitaan 1 000 eurolla, jonka voi käyttää esimerkiksi ryhmän tyky-toimintaan.

Lisätiedot Netkussa ilmoittautumisaikana

10 Turun pualest

Kaupunki palvelee asukkai-ta myös älypuhelimissa ja tableteissa sekä suomek-si että ruotsiksi. Maksut-ta ladattavasta Mobiili-Turusta voi nopeasti ja koska tahansa tarkistaa vaikkapa Turun uutiset, tapahtumat, sään ja kirjas-tojen tai liikuntapaikkojen aukioloaikoja.

Myös palautteen tai vikailmoitusten antaminen käy näppärästi, esimerkiksi pursuavasta roskiksesta voi lähettää si-jaintitiedon vaivattomasti.

MobiiliTurku toimii iPhone-, Android- ja Windows Phone –laitteilla, ja sen voi ladata laitteen omasta sovelluskaupas-ta tai osoitteesta www.mobiilikunta.fi.

Joka viides Turun ammatillisissa oppilai-toksissa opiskeleva on kokeillut huumeita. Alkoholinkäyttö kuitenkin vähenee.

Lukiolaisista enemmän kuin joka viides viettää tv:n, tietokoneen tai konsolipelien parissa yli neljä tuntia päivässä.

Kaikista vastaajista noin joka kolmas ei syö koulussa päivittäistä lounasta.

Opettajat kohtelevat oikeudenmukai-

Paperisen palkkakuitin sijasta voit ottaa käyttöösi sähköisen palkkalaskelman. Säh-köinen laskelma säilyy arkistossa seitse-män vuotta. Se säästää kaupungin rahaa, parantaa tietoturvaa ja on ekologinen.

Sähköinen palkkalaskelma on tarkis-tettavissa jo pari päivää ennen maksupäi-vää ja käytettävissä ympäri vuorokauden.

Kaupunki lähettää sähköisen palkka-laskelman Netpostiin. Netpostin voi akti-voida itselleen maksutta, ja palkkakuitin li-säksi sinne voi tilata muun muassa laskuja.

Ohjeet Netkun Henkilöstöoppaassa ➞ Palvelussuhdeasiat ➞ Palkkaus ja muu palkitseminen ➞ Sähköinen ansiolas-kelma

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Turus-sa järjestetään suuria meri-, elinkeino- ja kulttuuritapahtumia. Kaupunki tarjoaa tuolloin areenan yli tuhannelle Itämeren alueen asiantuntijalle, päättäjälle sekä po-liittiselle ja elinkeinoelämän johtajalle.

Turun Itämeri-päivien tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja parantaa Itä-meren alueen kilpailukykyä sekä edistää Itämeren kestävää kehitystä ja sen kan-

salaisten hyvin-vointia. Teema-na on ”Growing Together” eli yh- teinen kasvu, rajat ylittävän yhteis-työn tehostami-nen sekä erityi-sesti yhteistyö Venäjän kanssa.

Itämeri-päivien aikana järjestet-täviä merkittä-viä konferens-seja ovat muun

Turku Baltic Sea Days 1.–5.6.2014

Turun Itämeri-päivillä työskennellään hyvinvoivan Itämeren alueen puolesta

muassa Itämeren valtioiden neuvoston pää-ministerikokous, Baltic Development Foru-min ja EU:n Itämeri-strategian vuosikokous sekä Itämeren maiden kansalaisjärjestö-foorumi.

Lisäksi Itämeri-päivien ohjelmassa on koko perheelle avoimia yleisötapahtumia, kuten Jokisataman avajaiset, Suomenlah-ti-vuoden päänäyttelyn avajaiset ja Saaris-tomeriaukio-tapahtuma, jonka aikana voit tutustua muun muassa merentutkimusalus Arandaan.

Turun kaupunki on jo vuosien ajan teh-nyt sitkeää ja monipuolista työtä Itämeren valtioiden välisen yhteistyön sekä EU:n rajat ylittävän yhteistyön edistämiseksi. Vuonna 2016 Turku toimii EU:n meripäi-vän isäntänä.

Lisätietoja: www.turku.fi/balticseadays

Teksti: Irene Pendolin

Vaihda palkkakuitti paperista bitteihin

Miten turkulaisnuorilla menee koulussa ja kotona?

Kouluterveyskysely kertoo vastauksia

Lataa Turku kännykkään

LYHYET

Yliopistonkatu 27a:n kulunvalvonta tehos-tui vuodenvaihteessa ja aiheutti rajoituksia kiinteistössä asioivien kaupungin työnte-kijöiden ja vierailijoiden liikkumiseen. Kiinteistön aulassa olevat hisseille johta-vat lasiovet ovat nyt lukossa, ja vieraiden tulee ilmoittautua infopisteessä eteenpäin päästääkseen.

Ne kaupungin työntekijät, joilla on ku-vallinen ja Turku-logolla varustettu henki-lökortti, pääsevät kulkemaan aulan hisseillä

Yliopistonkatu 27a:ssa liikkumista on rajoitettu Ilmoittaudu ensiapukurssilleKoulutukset järjestää Varsinais-Suo-men Pelastuslaitos ja koulutuspaik-kana on Artukaisten paloasema, Hyr-köistentie 2. Ensiavun peruskursseja järjestetään kolme, ensiavun jatkokursseja yksi ja hätäensiapukursseja neljä.Ilmoittautumiset alkavat 4.3. Tarkemmat ohjeet Netku ➞ henkilöstökoulutus

sesti opiskelijoita – 78 prosenttia kaikista vastaajista ajatteli näin. Ja mikä parasta 82 prosenttia piti opiskelusta.

Näin Turussa vastattiin valtakunnalliseen THL:n kouluterveyskyselyyn. Vastaajina ovat ammatillisten oppilaitosten ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat sekä 8. ja 9. luokkalaiset.

Lue lisää: www.turku.fi/kouluterveyskysely

kerroksiin, kunhan näyttävät korttinsa au-lapalvelun henkilökunnalle. Kortti on pi-dettävä näkyvissä talossa liikuttaessa. Tar-vittaessa aulapalvelusta soitetaan isännälle vieraan saapumisesta.

Kaupunkikonsernin yhtiöiden henki-lökunta ja ilman kuvallista henkilökorttia talossa asioivien tulee ilmoittautua aula-palvelussa, josta vierailijalle annetaan vie-railijakortti ja hänet ohjataan eteenpäin.

Turun pualest 11

Esimies-barometri on jatkossa vuosittain toteutettava kysely kaupungin esimie-hille, ja se on osa kaupungin paremman johtamisen kokonaisuutta. Kyselyllä kar-toitetaan eri henkilöstötyön osa-alueiden ja esimiestyön toimivuutta sekä kehite-tään toimintaa. Esimies-barometrin si-sältö määräytyy vuosikohtaisesti.

Vuoden 2013 kyselyn osa-alueita oli-vat rekrytointi, työkyvynhallintamalli sekä Kunta 10 -seuranta.

Esimies-barometrista nousi esille, että jatkossa on tarpeen seurata rekrytointiin liittyvää osaamista ja rekrytointien tuek-si tuotettujen palvelujen riittävyyttä sekä laatua. Tulosten perusteella on mahdol-lista kohdentaa rekrytointiin liittyvää koulutusta.

Työkyvynhallintamallin tuloksista voidaan todeta, että hallintamallin lyhy-en aikavälin vaikutuksia on havaittavissa työyksikkö- ja työpaikkatasolla. Hallin-tamallin koulutuksia ja muita foorumeita kehitellään, jotta mallista tulee normaali arjen työväline varhaiseen tukeen. Kun-ta 10 -seurantatuloksia lähdetään vertaa-maan henkilöstökyselyn kautta saataviin tuloksiin, ja sitä kautta tarkastelemaan tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Esimies-barometri vahvisti näke-mystä myös yhdestä tärkeästä esimies-työn kehittämiskeinosta – vertaistues-ta. Esimies on usein arjen haasteiden keskellä yksin, mutta ongelmat, joita esimies työssään kohtaa eivät suinkaan ole uusia organisaatiossa, vaan toinen esimies on ne kohdannut useimmiten aikaisemmin. On siis tärkeää, että esi-miesten keskinäiseen verkostoitumiseen panostetaan enemmän ja hyödynnetään jo olemassa olevaa esimiesosaamista sekä varmistetaan yhtenäiset toimintatavat.

Lisätietoja kyselyn tuloksista Netkun henkilöstöoppaasta tai konsernihallin-non strategisesta HR:stä.

Teksti: Kaisa Kairesalo

Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvitys käynnistyi tämän vuoden alussa. Viimeis-tään 30.9. on valmiina selvitys, jonka pe-rusteella voidaan arvioida edellytyksiä yh-distää selvityksessä mukana olevat kunnat tai osa kunnista useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi.

Turun seudun kuntajakoselvitys koskee Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynä-mäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sau-von, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntia sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkeja.

Turun seudun kuntajakoselvittäjinä toi-mivat valtiotieteiden maisteri Risto Kor-telainen, valtiotieteiden maisteri, julkis-hallinnon ja talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntaus sekä eMBA, kauppatieteiden lisensiaatti Antero Ritvanen.

Turun seudun kuntajakoselvitys käynnissäEsimies- barometrilla palautetta henkilöstötyön eri osa-alueisiin

LYHYET

Sivistystoimiala on julkaissut Tarinakirjan, jossa 20 kasvatus-, opetus-, kehitys- ja hal-lintotehtävissä työskentelevää kertoo oman tarinansa. Kirjasta voit lukea mm. miten koulunkäyntiavustaja Anne Jokila muutti jo teini-ikäisenä asumaan yksin ja miten nihkeästi käynnistynyt työura kääntyi iloksi ja ammattiylpeydeksi.

”Muistan olleeni onnellinen, kun muu-tin pois kotoa. Ei minulla ollut sänkyä tai mitään, vaan ihan pieni huo-ne yhdestä

Kansankynttilän hehkussa.

20 tarinaa Turun sivistystoimialaltapuutalosta. Sain rahaa, kun kävin iltaisin kaupan kassalla töissä. Itkin ensimmäisen illan, mutta sitten rauhoituin ja aloin käy-mään koulua ihan normaalisti. Äiti toi aina ruokakassin, josta söin aina herkut päältä. Jääkaappia ei ollut, eli margariinit tietysti mädäntyivät. Näkkileipää oli yleensä lop-pukuusta ja kouluruokaa sain tietenkin.”

”Olen ollut aina eläväinen, mutta täällä itsetuntoni on noussut edelleen, koska mi-nua on arvostettu koko ajan. En ole missään elämäni muussa työssä kokenut samanlaista ammattiylpeyttä ja fiiliksiä tehdä töitä. Mie-heni ihmettelee aina kateellisena, koska mi-nulla on niin kivaa aina ja saan tehdä joka päivä kaikkea hauskaa." Ote Annen kerto-muksesta, jatka lukemista Tarinakirjasta www.turku.fi/sivistystoimiala/julkaisut

Teksti: Satu Hatakka

Tarinakirjan haastattelut on tehnyt ja kir-jan koonnut Turun AMK:ssa liiketalout-ta opiskeleva Pietari Raekallio. Kirjan idean isä on palvelujohtaja Mika Helva, joka on myös ollut mukana toimittamas-sa kirjaa. Kuvista vastasivat Turun Lyse-on lukion kuvataiteen opiskelijat kuvaa-mataidon opettajansa Esa Mikkosen johdolla. Kirja on taitettu ja painet-tu Turun ammatti-instituutin pai-nopalveluissa.

Kuntajakoselvittäjät tapaavat selvitys-ryhmän sekä kuntajohtajista koostuva työ-valiokunnan kuudesti enne juhannusta. Selvitysryhmään kuuluvat kuntien valtuus-tojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat sekä edustajat valtuustoryhmistä, joilla ei ole puheenjohtajuuksia.

Lisäksi valtionvarainministeriö järjes-tää selvitysryhmälle muutostukitilaisuu-den 11.3. Tilaisuuteen osallistuu kunta-ministeri Henna Virkkunen.

Kaikkien 17 selvitysjakokuntien val-tuustojen yhteinen kokous pidetään tiis-taina 29.4. Turun Logomossa.

Kuntajakoselvityksen etenemistä voi seu-rata netissä: www.turunseutu.fi/kuntajakoselvitys

12 Turun pualest

Uuden työntekijän rekrytointiin liittyy aina tärkeänä osana työntekijän perehdyt-täminen. Perehdyttäminen koskee kaikkia työhön tulevia henkilöitä sekä työtehtäviä vaihtavia työntekijöitä. Myös pitkän pois-saolon jälkeen töihin palaava työntekijä on tärkeä perehdyttää työssä tapahtuneisiin muutoksiin.

Uudet koko kaupunkia koskevat materi-aalit koostuvat esimiehille ja perehdyttäjille suunnatusta perehdyttämissuunnitelmasta sekä uuden työntekijän itseopiskelupaketista. Perehdytyksen arviointia ja prosessin kehit-tämistä varten on lisäksi laadittu sähköinen perehdytyksen arviointikysely. Sen avulla uusi työntekijä arvioi kokemuksiaan pereh-dytyksensä etenemisestä ja onnistumisesta. Arviointikysely lähetetään uudelle työnteki-jälle sähköpostitse kaupunkitason perehdy-tystilaisuuteen osallistumisen jälkeen.

Seuraava kaupunkitason perehdytysti-laisuus järjestetään toukokuussa. Infot Net-kussa lähempänä ajankohtaa. Uudet tuki-materiaalit voit ladata Netkusta kohdasta Henkilöstöhallinnon lomakkeet.

Teksti: Kaisa Kairesalo

Turun kaupungin työntekijät olivat mal-leina, kun valokuvaaja Janne Riikonen otti viime vuoden lopussa kuvia kaupun-gin rekrytointimarkkinoinnin tarpeisiin. Hienoja kuvia julkaistaan sarjana myös Turun pualest -lehden kannessa ja lehdessä esitellään kuvan henkilö.

Kansikuvassa-sarjan aloittaa Emma Ko-sonen.

Emma Kosonen on Turun kaupungin luonnonsuojelutyöntekijä. Hänen työhön-sä kuuluu monenlaista käytännönläheistä luonnonsuojelutyötä sairaiden villieläinten ja vieraspienpetojen pyynnin järjestämises-tä yleisöneuvontaan, lajistoinventointei-

hin sekä erilaisiin suunnittelu- ja valvon-tatehtäviin.

Koulutukseltaan Emma on biologi. Opintojen yhteydessä hän on suorittanut myös metsästäjätutkinnon, joka on edel-lytys hänen työtehtävässään.

Luonnonsuojelutyöntekijänä Emma on työskennellyt vajaat kolme vuotta, mutta on aiemmin ollut kaupungin palveluksessa eri-laisissa pätkätöissä, kuten luokanopettajan sijaisena tai yleisölepakkoretken vetäjänä.

– En voisi kuvitella itselleni mukavam-paa työtä kuin tämä, jota minulla nyt on ilo tehdä, kirjoittaa Emma Turun pualest -lehdelle.

Perehdytykseen tukea uusilla perehdytys- materiaaleilla

Työntekijät malleina rekrytointikuvissa

Kehityskeskustelulomakkeet on uusittuKaupungin uusissa kehityskeskustelulo-makkeissa on nyt kaikkia koskeva uusi tavoite: asukas- ja asiakaslähtöisyyden edistäminen osana omaa työtä.

Kehityskeskustelu on keskeinen johta-misen väline. Keskustelussa työntekijä ja esimies konkretisoivat yhdessä:• yhteisen tavoitteen merkityksen

työntekijän työssä• työntekijän muut tulevan kauden

tavoitteet• työyhteisön toimivuuteen vaikuttavat

tai sitä parantavat seikat• suoriutumisen• osaamisen sekä• kehittämistavoitteet ja keinot.

Asukas- ja asiakaslähtöisyys osana jokaisen työtäKeskustelu tavoitteista on tärkeä osa kehityskeskusteluaKehityskeskusteluissa esimies edustaa or-ganisaatiota, kun taas työntekijän näkemys keskusteluissa perustuu pitkälti omaan työ-tehtävään. Riittävän selkeä tavoite ja ajan tasalla oleva tehtävänkuvaus vaikuttavat myönteisesti työmotivaatioon ja lisäävät työn tuloksellisuutta.

Sekä työntekijältä että esimieheltä sääs-tyy myös aikaa ja vaivaa arjessa, kun kehitys-keskustelussa sovitaan huolellisesti kuluvan kauden tärkeimmät tehtävät ja tavoitteet sekä se, mikä merkitys työntekijän hyvällä työl-lä on työpaikan toiminnan kokonaisuuteen.

Uramuutokset keskusteluihin Työntekijän uraan liittyvät muutokset on myös lisätty keskustelulomakkeisiin. Muun

muassa eläköitymiseen liittyvät suunnitel-mat sekä uramuutokseen oleellisena osana liittyvä osaamisen siirtäminen on hyvä pohtia yhdessä.

Kehityskeskustelua käytäessä on hyvä muistaa, että henkilöstön osaamisen ke-hittäminen on muutakin kuin koulutuk-sesta ja koulutustilaisuuksista sopimista. Suurimman osan henkilöstön osaamisen kehittämisestä tulisi tapahtua työssä op-pimisen ja vertaistuen parissa tai esimer-kiksi projekteihin ja kehittämistoimintaan osallistumalla.

Uudistetut tietokoneella täytettävät lo-makkeet käyttöohjeineen netku/kehitys-keskustelu

Teksti: Eija Kavanti

Turun pualest 13

– On ollut helppoa ja miellyttävää keskus-tella Sarin kanssa työstä. Hän osaa kysyä ja kuunnella, ja itse haluan jakaa sen, mitä olen oppinut, sanoo Matti Rantanen.

Tarkoitus on, että työntekijöille kertynyt-tä kokemusta ja osaamista ei päästetä oves-ta ulos läksiäiskahvien myötä, vaan konka-ri ja tulokas käyvät sitä ennen yhdessä läpi tehtävään liittyviä ulottuvuuksia ja kirjaa-matonta, kokemuksen kautta syntyvää hil-jaista tietoa.

Matti Rantanen oli aikanaan Suomen ensimmäinen työhyvinvointipäällikkö, jo-ten sopii olettaa, että hänellä on hyvä nä-kemys tehtävän haasteista julkishallinnos-sa. Sari Forsman on puolestaan aikaisemmin työskennellyt 15 vuotta työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä teknologiateollisuu-dessa, mm. Nokiassa, STMicroelectronic-sissa ja ST-Ericssonilla, joten myös hänellä on runsaasti asiantuntemusta. Yhteistä heil-le on, että kumpikin on toiminut päätehtä-vänsä ohella myös työsuojelupäällikkönä.

Suunniteltuja tapaamisiaHiljaisen tiedon siirto ei ole mitä tahansa keskustelua, vaan ennalta suunniteltuja kes-kinäisiä tapaamisia tai tutustumisia taloon. Jo heti ensitapaamisilla Matti ja Sari piirsi-vät valkotaululle työhyvinvoinnin vuosikel-lon. Sen avulla he ovat käyneet läpi työhy-vinvointipäällikön työn sisältöä, aikatauluja, verkostoja ja haasteita.

– Tarkoitus ei ole olla rasite eikä riippa, joka tuputtaa tietoa ja opettaa tekemään niin kuin aina on tehty. Päinvastoin olemme kes-kustelleet paljon ja pohtineet yhdessä muu-tostarpeita ja kehityskohteita, Matti kuvaa.

Myös Sari on tyytyväinen.– Olen saanut paljon arvokasta tietoa,

joka auttaa valtavan kokonaisuuden hah-mottamisessa. Matti on antanut tilaa myös omille ajatuksilleni. On helppo lähteä jat-kamaan työtä hyvän perehdytyksen jälkeen.

Kiire ja sisäilma haasteinaSekä Matti että Sari ovat yhtä miel-tä sitä, että kaupunki on tehnyt paljon työhyvinvoinnin eteen. Kehitettävää on siinä, kuin-ka tieto saadaan paremmin henkilöstön käyttöön.

Työhyvinvoinnin suu-ret kestohaasteet ovat Matin mukaan kiire ja sisäilmaongelmat. Myös Sari on kuukau-den mittaisen uransa aikana kuullut jo mo-nesti sisäilmaongelmis-ta eri toimialoilla.

– Kiire aiheuttaa monenlaista fyysistä ja henkistä huonoa vointia, mutta usein sanan taakse kätkeytyy aikapulan lisäksi muita-kin työyhteisöjen ilmiöitä, kuten johtamis- ja vuorovaikutusongelmia, Sari muistuttaa.

Myöskään sisäilmaongelmia ei pidä vä-hätellä. Ongelma on vaikea, laaja ja moni-syinen valtakunnallisestikin.

– Ilokseni olen huomannut, että asiaan on puututtu ja ongelmien ratkaisemisek-si on myös tehty paljon työtä, Sari toteaa.

Teksti: Jaana Räsänen-NauskaKuvat: Eeva Hämäläinen ja Jaana Räsänen-Nauska

Työhyvinvointi koskettaa jokaista ja kuuluu kaikille

Tärkeää hiljaisen tiedon siirtämisessä on, että osapuolten välille syntyy luottamus ja avoin vuorovaikutussuhde.

Hiljaisen

tiedon

siirtämisen

malli

netku/hitiKaupungin palveluksessa neljä vuosikymmentä työs-kennellyt työhyvinvointi-päällikkö Matti Rantanen on perehdyttänyt viimeisi-nä työviikkoinaan seuraa-jansa Sari Forsmanin uu-teen tehtävään hiljaisen tiedon siirtämisen mallilla.

Valkotaululle yhdessä piirre-tyn vuosikellon avulla on ollut helppo keskustella jäsennellysti työhön liittyvistä ulottuvuuksista.

14 Turun pualest

soidu, ainakaan näkyvästi. Olem-meko siis alistuvia ja laiskoja? Tai

siinä määrin fiksuja, että osaamme asettua kaikenlaisten typeryyksien

yläpuolelle? Veikkaan viimeksi mainittua.

Tuttavani tapasi elämänsä naisen, espoo-laisen erikoistutkijan, jonka kanssa hän löi hynttyyt yhteen. Sain kutsun uuden kodin tupaantuliaisiin Espooseen. Paikan pääl-lä päättelin olevani ainoa isännän puolen tuttu, sillä muut vaikuttivat rouvan ystävät-täriltä. Tosin heistä ilmeisesti yksi oli mies, ainakin väestönlaskennallisesti, joskin tämä oli naisellisempi kuin kaikki kuusi daamia yhteensä. Lisäksi hän muisti kiitettävästi kihertää vartin välein ”kuinka ikävä kau-punki Turku on ja kuinka joku voi siellä edes asua, ufff !”

Naisetkin taisivat luokitella minut maa-laisserkuksi. Keskustelu oli kovin sisäänpäin-lämpiävää: milloin mikäkin stadin meno-mesta oli ’in’ tai ’out’ tai mistä boutiquesta voi ostaa trendikkäimmät merkkivaatteet. Ja kuinka ihanan laukun kukakin oli tuo-nut toinen toistaan eksoottisimmilta loma-matkoiltaan.

Vaikka puheenaiheet olivat kaukana omasta arvomaailmastani, yritin jo hyvän käytöksenkin nimissä osallistua keskuste-luun. Se ei kuitenkaan onnistunut, sillä en saanut suunvuoroa tai puheeni keskeytet-tiin. Tai sitten kaikki vaikenivat ja vaihtoi-vat puheenaihetta.

Kahvin jälkeen avattiin viinipullo. Tosin sitä edelsi isännän puolen tunnin puudut-tava, mutta hyvin opeteltu esitelmä kyseisen viinitilan tuotannosta.

Ennen pitkää keskustelu alkoi muuttua yllättävään suuntaan. Liekö viinillä ollut osuutensa siihen, että muuan naisista alkoi kovin tunteellisesti muistella lapsuudenko-tiaan Tuupovaarassa. Höristin korviani – onko näiden piinkovien sinkkujuppien elä-mässä ollut jotain inhimillistäkin? Kuten koti, äiti, isä ja lemmikkimarsu?

Vieraat päättivät, että jokainen kertoo vuorollaan jotakin synnyinkodistaan. Kes-kustelussa putkahtivat esille muun muassa sellaiset paikkakunnat kuin Juuka, Juupa-joki, Pattijoki ja Pönttövuori.

Minun vuoroni tuli viimeiseksi, tieten-kin. Samalla avautui oiva tilaisuus kostaa illan ilkeilyt itseni ja kaikkien turkulais-ten puolesta.

”Kun kuuntelin tarinoitanne, taidakin olla ainoa kaupungissa syntynyt. Olen ol-lut turkulainen vuodesta 1963 ja viihtynyt siellä hyvin.”

Jäätävä hiljaisuus laskeutui olohuonee-seen.

”On Helsingissäkin mukava käydä, var-sinkin pitkinä juhlapyhinä kuten jouluna, pääsiäisenä ja juhannuksena. Silloin siel-tä löytää helposti parkkipaikan, kun puoli miljoonaa helsinkiläistä on käymässä syn-nyinseudullaan.”

Nuppineulan olisi voinut kuulla puto-avan.

”Espoossakin on paljon hyvää kuten Tur-kuun lähtevät junat. Jos lähden heti, ehdin vielä illan viimeiseen. Kiitokset seurasta ja näkemiin.”

Totuuden puhujan on tunnetusti turha odottaa yösijaa. Vetäessäni takkia päälle-ni tunsin selässäni kahdeksan Angry Bird-sin tuijotuksen.

”Näkemiin” oli ehkä turhan optimistinen toivotus. Eipä ole siitä huushollista sen jäl-keen mitään kuulunut, saatikka nähty. Ja aikaakin tästä on kulunut vasta reilut pari-kymmentä vuotta.

Seisoin Uudenkaupungin linja-autoasemalla nakkikioskin jonossa kun edessäni kahdella miehellä tuli sanomista keskenään. Tilanne kärjistyi jo melkein nokkapokaksi ennen kuin toinen esitti armonanomuksen: ”Elä lyö! Mie oon Hesasta.”

Ne ajat ovat ohi kun vanhat stadin kun-dit ja gimmat bamlasivat vain stadia. Pää-kaupunkiseutu on jo pitkään ollut Suomen heimojen ja murteiden sulatusuuni, jossa kuulee niin lappia kuin savoakin. Monet ovat tänä päivänä ylpeitäkin murteestaan, mikä yleisesti hyväksytään.

Mutta annas olla kun turkulainen avaa suunsa jossain muualla kuin kotikaupun-gissaan. Aina joku kuulijoista yrittää kiekua avutonta imitaatiota: ”Turuust – Turkkus-se – Turkku.” Tai sitten kertoo jonkun tur-kulaisvitsin. Ai että ne aina jaksavat yllät-tää tuoreudellaan.

Tehkää koe. Menkää samalla tavalla ir-vistelemään eteläpohjalaisen murretta ja ko-tiseutua. Kannattaa kuitenkin varautua sii-hen, että hänkin ottaa käyttöön maailman vanhimman opetusvälineen – heilahtavan käden – aivan kuten tämän jutun alussa meinasi käydä.

Turkulainen ei taas välttämättä viitsi edes kommentoida turkulaisvitsejä eikä provo-

Kotiseuturakkautta

Piirros: Ulriikka Lipasti

Teksti: Kari Riutta. Pakinoitsija työskentelee satamakapteenina Turun Satamassa.

PAKINA

Turun pualest 15

www.infopankki.fi on monikielinen verk-kosivusto, jossa on käytännön tietoa Suomeen muuttoa suunnitteleville tai täällä jo asuville maahanmuuttajille. Sivusto palvelee myös viranomaisia monikielisessä tiedotuksessa.

Infopankissa on laaja Turku-paketti, jo-hon on koottu tietoa moniin arkipäivän asi-oihin liittyen kuten asumiseen, työntekoon, terveydenhoitoon tai koulunkäyntiin. Info-pankin valtakunnalliset tiedot ovat yli 10:llä ja Turku-paketti 9 kielellä.

toon ja kotouttamiseen liittyviä dokument-teja, kuten ajankohtaisia asioita, toimijoille toteutettujen täydennyskoulutusten mate-riaaleja, erilaisia tausta-aineistoja, tilastoja ja tutkimuksia sekä asiakaskäyttöön tarkoi-tettua materiaalia.

Toivomme, että eri toimialojen maahan-muuttotyötä tekevät henkilöt toimittaisivat Dotkuun monipuolisesti omia materiaale-jaan. Toimialojen maahanmuuttoyhdyshen-kilöt voivat muokata tai lisätä dokument-teja työtilaan, mutta jokaisella kaupungin työntekijällä on lukuoikeus dokumenttei-hin. Dotkuun pääsee koneesta, joka on AD-Turku-verkossa.

Maahanmuutto ja kotouttaminen Dotkussa: Kaupunki yhteiset ➞ Ohjausryhmät ja ver-kostot ➞ Toimialojen maahanmuuttoyhdys- henkilöiden verkosto

Monikielistä tietoa maahanmuuttajille Infopankin kielet: suomi, ruotsi, englanti,

venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, albania, kiina, kurdi, persia ja arabia.

Turussa on noin 16 800 asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina noin 1 000 henkilöä/vuosi. Määrä kasvaa paitsi muuttoliikkeen myös syntyvyyden vuoksi. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset kasvavat yhdessä luonnos-taan monikulttuurisiksi. Eri kulttuurit ja kielet eivät ole lapsille vieraita eivätkä pelottavia.

Teksti: Elina Mäntylä | Kuva: Nora Uotila

Yhä useampi Turun kaupungin työn-tekijä palvelee työssään maahan-muuttajia. Joskus puuttuu yhteinen kieli, jolloin apua saattaa löytyä netis-tä. Maahanmuuttajille on tarjolla yhä kattavammin tietoa monilla kielillä ja useilla internetsivustoilla.

Muita monikielisiä sivustoja • Valtion ylläpitämä www.lifeinfinland.fi. • Maahanmuuttoviraston sivut

www.migri.fi • Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektin

asumiseen liittyvää tietoa ja kuvamate-riaalia www.pakolaisapu.fi/kotimaan-tyo/kotilo/materiaalipankki.html

• Lastensuojelun keskusliiton sivusto www.lastensuojelu.info

• turisteille suunnattu www.visitturku.fi• suomen kielen verkko-opiskelu mm.

www.kotisuomessa.fi• Turun työväenopiston kansainvälinen

kurssitarjonta www.luuppi.eu

Maahanmuutto ja kotouttaminen Dotkussa Kaupungin dokumenttienhallintajärjestel-mään, Dotkuun, on koottu maahanmuut-

16 Turun pualest

Ekotukitoiminta on käsitetty useassa paikassa vain esimiesten asiaksi. Näin oli aluksi myös Vammaispalveluissa.

Pompon päiväkeskuksen ekotukihenkilöt Minna Jalasmäki ja Sirkka Fagerlund kertovat kokemuksistaan.

– Minä sain käydä koulutuksen keväällä 2012, koska koulutukseen suunniteltu esi-mies ei päässyt. Aluksi ajateltiin, että hoi-taisin yksin koko vammaispalveluiden eko-tukitoiminnan. Onneksi käsitys muuttui ja ymmärrettiin, että tämä on nimenomaan kaikkia työntekijöitä koskeva asia, kertoo Minna Jalasmäki.

On hyvä, että ekotukihenkilöitä on use-ampi, vaikka kyse olisikin pienestä yksikös-tä. Pompossa on oikeastaan kolme ekotu-kihenkilöä. Minna oli välissä pois ja hänen tilalleen koulutettiin kaksi uutta: Sirkka sekä Kristiina Rajakangas. Minnan palattua pie-nessä yksikössä on kolme ekotukihenkilöä viemässä asioita eteenpäin.

– Ideoita syntyy ihan toisella tavalla ja uskottavuuskin on parempi, kun useam-pi sanoo että näin tehdään, Sirkka nauraa.

Esimerkillistä toimintaaVammaispalveluissa ekotoiminnasta ollaan innostuneita. Vaikka Pompossakin aloitet-tiin monen muun yksikön tapaan lähtöti-lannekartoituksen täyttämisellä ja tiedon jakamisella, Sirkka arvelee työn luonteen vaikuttavan positiivisesti ekohenkeen.

– Ekoasiat ovat asiakkaille mieleisiä ja merkityksellistä tekemistä. Toiminta su-lautuu luonnollisesti työhön eikä sitä miel-letä mitenkään ylimääräiseksi hommaksi. On jo ihan perusjuttu, että taloon tuleva uusi työntekijä perehdytetään ympäristö- asioihin, osana jokapäiväistä toimintaa. Esi-merkin voima on vahva. Ekotukihenkilöi-den esimerkkiä alkavat noudattaa niin muut työntekijät kuin asiakkaat. Näin tapahtui mm. laitteiden valmiustilojen sammuttelus-sa. Eikä tarvitse olla valmiiksi ympäristötie-toinen. Minä ja Kristiina oltiin melko tietä-mättömiä, mutta koulutuksessa oppi paljon uutta ja kun oppii asioista, sitä tulee enem-män ekoihmiseksi, Sirkka toteaa

Haastetta kerrakseenViime toukokuussa Pompossa järjestettiin Roskapäivä -tapahtuma. Mukaan kutsuttiin kaikki vammaispalveluiden 11 yksikköä. Asiakkaat sekä henkilökunta olivat kaikki innolla mukana. Pompo haastoi Toivolan toimintakeskuksen järjestämään uuden kes-tävän kehityksen tapahtuman täksi kevääk-si. Ideana on että Toivolan väki perehtyy valitsemaansa teemaan ja hakee siitä tietoa.

– Hämmästyin positiivisesti tullessani ta-kaisin töihin, sanoo Minna. Poissa ollessa-ni toiminta on aktivoitunut valtavasti. Lä-hes jokaisessa vammaispalvelun yksikössä on ekotukihenkilö, kaikkiaan heitä on 11. Juuri aloitettiin vammaispalvelujen omat ekotukitapaamiset. Teemapäivähaasteella ja muullakin toiminnalla pyritään saamaan yhä enemmän vammaispalvelun yksiköiden yhteisiä juttuja. Vaikka hyvinvointitoimi-alalla on omat yhteiset tapaamiset, on hyvä että pohditaan pienemmissä ryhmissä asioi-ta. Meillä on kuitenkin omat erityistarpeet, jotka eroavat vaikkapa terveysasemien tar-peista, Minna selittää.

Hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimi-alalla järjestetään yhteisiä ekotukitapaami-sia, mutta pienempiäkin verkostoja kannat-taa perustaa. Verkostossa on voimaa.

Paikka: Pompon päiväkeskusEkotukihenkilöt: Minna Jalasmäki, Sirkka Fagerlund ja Kristiina RajakangasTyöntekijöitä: 11

Sirkka Fagerlund on yksi Pompon ekotuki-henkilöistä. Sirkan mukaan ideoita syntyy ihan toisella tavalla ja uskottavuuskin on pa-rempi, kun ekotukihenkilöitä on useampi.

Vammaispalvelut haastavat toinen toisiaan

EKO TUKI

On jo ihan perusjuttu, että taloon tuleva uusi työntekijä perehdytetään ympäristöasioihin, osana jokapäiväistä toimintaa.

Turun pualest 17

O piskelijat ovat ennalta valmistau-tuneet harjoitukseen opiskelemalla teoriaa sekä laatimalla pienryhmässä

kirjallisen raportin. Lisäksi ryhmä on käynyt verkkokeskustelua aiheesta muutaman päi-vän ajan ennen simulaatioharjoitusta. Ryh-mästä valitaan neljä harjoitukseen osallistu-jaa muun ryhmän toimiessa tarkkailijoina ja palautteen antajina.

– Muu ryhmä näkee toisesta luokasta vi-deoyhteyden kautta harjoituksen kulun. Si-mulaatioharjoituksesta pyritään luomaan au-tenttinen ja mahdollisimman paljon oikeaa hoitotilannetta vastaava. Käytössämme ole-vat laitteet ja Sim man -nukke mahdollista-vat mm. vitaalitoimintojen muutosten simu-loinnin, selventää päätoiminen tuntiopettaja Teija Franck simulaation tavoitteita.

Tarkoituksena on, että opiskelijat sovel-taisivat aiemmin oppimaansa ja toimisivat kuten oikeassa hoitotilanteessa oikean poti-laan kohdalla. Simulaatio-opetusta on käy-tetty Suomessa 2000-luvun puolivälistä.

Turun AMK:ssa ensihoitajaopiskelijat ovat simuloineet todellisia tapaturmatilan-teita jo pitkään. Viime vuosina myös sairaan-

hoitajien koulutuksessa on käytetty simulaa-tiota kliinisten hoitotaitojen oppimisessa.

– Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, jonka pätevyysvaatimuksiin kuuluu kliinisten hoitotaitojen hallinta. Voimme opiskella teo-riaa vaikka aamusta iltaan, mutta sen yhdis-täminen käytäntöön ei onnistu ellei harjoitte-le potilaan hoitotilanteita, muistuttaa Franck.

Opiskelijat myöntävät simulaatio-opis-kelun hyödyt. Simulaatio tuo esiin omat puutteet ja ”virheistä oppii” -sanonta kuvaa enemmän kuin hyvin simulaatioharjoituk-sen jälkeisiä tunnelmia.

Käytännön työtä ajatellen simulaatio on hyvä tapa oppia.

– Aluksi tämä oli ihan hirveää ja paineet muiden arvostellessa todella kovat. Tämä on vaativaa, mutta palkit-sevaa. Sitä todella huomaa oppi-vansa omista virheistään, ker-too sairaanhoitajaopiskelija Anna-Maija Järvenpää.

Tiimityöskentelytaitojen tärkeysSimulaatioharjoitukset paljastavat tiimi-työskentelytaitojen tärkeyden myös sai-raanhoitajan ammatissa. Puutteellinen kommunikaatio saattaa johtaa pahimmil-laan hoitovirheisiin.

– Simulaation kautta opiskelijat huomaa-vat kuinka tärkeää on kyetä toimimaan tii-meissä uusien ja erilaisten työkavereiden kanssa tehokkaasti potilaan eduksi. Poti-lasturvallisuus on monesti vaarassa tiedon-siirron kohdalla, kun kommunikaatio ei ole selkeää ja riittävää, muistuttavat Franck sekä lehtori Eija Kedonpää, joka myös osallis-tuu simulaatio-opetukseen.

Päivän harjoitukseen osallistuneet Anna-Maija Järvenpää ja Teija Aho toivovatkin tiimityöskentelytaitojen korostamista kou-lutuksessa.

Simulaatio-opetuksessa teoria muuttuu todeksi

Teksti ja kuvat: Mikko Salminen

Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat ovat silminnähden jän-nittyneitä. Alkamassa on käytännön hoitotilanteita kuvaava simulaatioharjoi-tus. Potilaalla on vasemmassa sääressä murtuma ja hänet tulisi valmistella päivystysleikkausta varten.

Simulaatio on osana sairaanhoitajaopiskelijoiden opetusta jo koulutuk-sen alkuvaiheista asti. Kuvassa opiskelijat Maria Giers (edessä), Anna-Maija Järvenpää (takana) ja Tuomas Kinnunen.

Opettajalta vaaditaan myös näyttelijäntaitoja. Vaikerointi ja nukes-ta kuuluva puhe lisäävät hoitotilanteen autenttisuutta. Opettaja Teija Franck ohjaa Sim Man -nukkea erillisestä ohjaamotilasta.

Lähikuva Sim man -nukesta

18 Turun pualest

S veitsiläinen Nicolas Indermühle ja suomalainen Saara Kitunen tapasi-vat kesällä 2011 vaskileirillä Ruot-

sissa. Nicolaksen soitin on orkesterin suurin vaskisoitin tuuba, ja hän oli tullut vaihto-oppilaaksi Helsingin Sibelius-Akatemiaan edellisenä syksynä. Tarkoitus oli palata vuo-den jälkeen takaisin Sveitsiin, mutta tam-mikuussa 2012 Nicolas istui jälleen lento-koneessa suuntana Turku – ja Saara.

– Niin, toivottavasti minulla oli ainakin jokin vaikutus siihen, että Nicolas halusi ta-kaisin Suomeen!, Saara nauraa.

Muutamien sijaisuuksien ajan pari tapai-li Suomessa mutta suhde muuttui aina kau-kosuhteeksi Nicolaksen palatessa Sveitsiin. Keväällä 2013 Nicolas sai tuubistin paikan Turun orkesterista, ja hän sekä pasuunaa soittava Saara istuvat nyt kumpikin orkes-terin vaskisektion takarivissä.

– Ei me silti ihan vierekkäin istuta, bas-sopasuuna välissämme pilaa romantiikan, pari vitsailee.

Kaksi muusikkoa ne yhteen sopiiMuusikoiden työajat voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä, ja iltaharjoitukset ja -konser-tit poikkeavat normaalista toimistotyöajasta. Siksi siinä on etunsa, että puolisona on toi-nen muusikko, jonka kanssa voi kulkea sa-man työmatkan ja käydä yhdessä lounaalla.

– Ainoa ongelma yhteisissä työajoissa on aamuisin, kun minä odotan takki pääl-lä eteisessä että Saara löytäisi piponsa, Ni-colas nauraa.

Pariskunta harjoittelee jonkin verran yh-dessä, mutta mielekästä konserttiohjelmis-toa ei pasuunalle ja tuuballe löydy. He ovat yhtä mieltä siitä, että toista on helpompi ym-märtää, kun on itsekin muusikko.

– Oli minulla tyttöystävä, joka ei ollut muusikko, mutta se ei kyllä kestänyt kauaa, Nicolas kertoo.

– Ylipäätään on yleistä, että muusikot ovat yhdessä muusikoiden kanssa, Saara täydentää.

– Piirit ovat kuitenkin aika pienet.

Yhteinen sävelVaikka Nicolas ja Saara jakavat sekä työn että kodin, keskitytään konserteissa kuiten-kin musiikkiin.

– Ei toisen läsnäoloa ehdi sillä tavalla huomata, pariskunta pohtii.

– Paitsi viime syksynä Brittenin konser-tossa jännitin hieman puolestasi, kun tie-sin että kappale on rankka soittaa, Nicolas myöntää yllättyneelle Saaralle.

VaskirakkauttaSanotaan, että muusikot synkronoivat sydämenlyöntinsä soittaessaan samaa musiikkia. Turun filharmonisen orkesterin riveissä muutama sydän on jäänyt sykkimään samaan tahtiin myös konsertin jälkeen – orkesterista löytyy nimit-täin useampi muusikkopariskunta.

Musiikin lisäksi parin yhteisenä harras-tuksena on lenkkeily. Jotain täytyy kuiten-kin tehdä myös itsenäisesti.

– Minä annan Nicolaksen ihan rauhassa touhuta polkupyörän ja muiden urheiluvä-lineiden kanssa ja menen itsekseni jumppa-salille. Ja aina kun Nicolas käy Sveitsissä, mi-nulle jää hieman omaa aikaa, Saara hymyilee.

Tällä hetkellä Nicolas ja Saara asuvat Turussa, mutta parin tulevaisuus on kovin avoin. Saara on Turun filharmonisessa or-kesterissa äitiyslomasijaisena.

– Täytyy katsoa, mitä tapahtuu kun si-jaisuuteni päättyy, Saara pohtii.

– Nicolaksella nyt on kuitenkin toimi Turussa, ja tuubisteille on töitä vielä har-vemmassa kuin pasunisteille, eli emmekö-hän me jää Turkuun.

Åbo Svenska

Teaterissa oli maalis-

kuun alussa Työpaikka-

rakkautta-konsertti,

jossa orkesterin paris-

kunnat esittävät kamari-

musiikkia yhdessä

ja erikseen.

Teksti: Inka-Maria Pulkkinen | Kuvat: Saaran ja Nicolaksen albumi

Turun pualest 19

AMMATTILAISTEN VINKKI

Äitiii! Mulla ei ole mitään tekemistä. Iskä, mitä mä voisin tehdä, mulla on tylsää... Täs-sä toimintavinkkejä tylsien talvipäivien va-ralle. Testaa kokeita yhdessä lapsesi kanssa ja huomaatte, että kemia on hauskaa! Kaik-ki kokeissa tarvittavat materiaalit ja välineet löytyvät tavallisista kodeista, ja kokeet ovat turvallisia suorittaa yhdessä pienenkin lap-sen kanssa.

Ihmeellinen vesiVoiko metalli kellua veden pinnalla? Kaada kulhoon puhdasta vettä. Aseta ohut silmä-neula poikittain haarukan piikkien päälle ja riko veden pinta varovasti haarukalla. Jos toimit rauhallisesti, jää neula kellumaan ve-den pinnalle, kun otat haarukan pois. Voit kokeilla myös, saatko paperiliittimen kellu-maan veden pinnalla samalla tavalla.

Pitääkö tavallinen kangas vettä? Täytä lasipurkki vedellä ja kastele kankainen ne-näliina tai kankaanpala. Levitä liina purkin suulle kireäksi, ja pidä se paikallaan narulla tai kumilenkillä – ei käsin. Käännä purkki ylösalaisin. Jos kangas on kasteltu kunnol-

Pakkaspäivän ratoksi KEMIAA LAPSILLE

la ja viritetty kireäksi purkin suulle, vesi ei tule siitä läpi.

Ilmiöissä on kyse veden pintajännityk-sestä. Jotkin hyönteiset, esimerkiksi vesi-mittarit, pystyvät kulkemaan veden pinnal-la uppoamatta. Vesimittarit ojentavat pitkät raajansa jakaakseen painonsa tasaisesti ve-denpinnan kalvolle.

Voiko vettä keittää paperissa? Taittele tavallisesta kirjoituspaperista pieni kuppi. Voit käyttää paperiliittimiä pitämään kul-mia yhdessä. Tee kupin reunoihin reiät ja pu-jota niistä lanka läpi. Täytä kori vedellä ja laita se langasta roikkumaan kynttilän lie-kin päälle. Saatko veden lämpenemään ku-pissa? Paperi ei syty palamaan niin kauan kuin kupissa on vettä.

Teksti: Annukka Sirviö | Kuva: Marja Nikkinen

Testiryhmämme kokeili paperi-liittimen kellumista ja veden

keittämistä paperikupissa. Toimii!

Näkymätön musteKirjoita salainen kirje ystävälle näkymättö-mällä musteella! Käytä musteena sitruuna-mehua tai etikkaa. Kirjoituksen saat näky-väksi lämmittämällä paperia silitysraudalla. Ole varovainen, ettei paperi kärähdä!

TulivuoriTee ensin taikataikina, josta muotoilet tu-livuoren. Sekoita 2 dl jauhoja, 1 dl suolaa ja 2 rkl ruokaöljyä. Lisää vettä noin 1 dl samalla sekoittaen niin, että saat muovai-luvahamaisen taikinan.

Aseta tyhjä, korkeintaan 0,5 l muovipul-lo uunipellille ja muotoile taikinasta vuori sen ympärille. Jätä kuitenkin pullon suu va-paaksi. Taikinaa ei saa mennä pullon sisään.

Täytä pullo lämpimällä vedellä. Lisää veden joukkoon pisara elintarvikeväriä, jos haluat tehdä värillistä laavaa. Lisää ensin 6 pisaraa tiskiainetta pulloon ja sitten 2 ruo-kalusikallista leivinjauhetta. Kaada lopuk-si pulloon hitaasti etikkaa ja katso kun tu-livuori purkautuu!

Voiko metalli kellua veden pinnalla? Pitääkö tavallinen kangas vettä? Voiko vettä keittää paperissa?

20 Turun pualest