TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 4/2012

IT:n kehITTämIsmallI sovelTuu muIllekIn,

s. 4

matriisimalli luo uusia toimintatapoja , s. 3

ToP-keskus kurssittaa tuhansia, s. 6

4/2012Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltning

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Päätoimittaja/

Huvudredaktör

Hannu Waher

(hannu.waher@turku.fi)

Taitto/Layout

SEK Promote Oy

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Hannu Waher

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 5/2012 viikolla 44 (29.10.-2.11.)

Aineiston deadline 5.10.2012

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

V uoden 2012 Kunta10-tutkimus käyn-nistyi syyskuun alussa ja sähköinen kyselylomake on jo lähetetty niille

työntekijöille, joilla on kaupungin sähköpos-tiosoite käytössään. Syyskuun lopussa lähe-tetään paperinen kyselylomake niille, joilla ei ole käytössä omaa sähköpostiosoitetta ja jotka eivät ole vastanneet sähköiseen kyse-lyyn. Kyselyn saavat kaikki kaupungin vaki-tuiset työntekijät sekä pitkäaikaiset sijaiset.

Työterveyslaitos kokoaa keskitetysti tut-kimustiedot. Sitä käsitellään ja raportoidaan yleisellä tasolla niin, ettei kenenkään yksit-täisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa. Sähköinen yhteys vastaa tietoturvaltaan sähköisen pankkiyh-teyden luotettavuutta.

Työterveyslaitos antaa tuloksia vain niistä työyksiköistä, joissa on vähintään 10 vastaa-jaa. Johtamista käsittelevän kysymyssarjan tulokset annetaan yksiköille, jos vastaajia on ollut vähintään 50. Jotta yksiköistä kertyy riittävästi vastauksia tulosten saamiseksi, on tärkeää, että esimiehet kannustavat työnte-kijöitään osallistumaan kyselyyn.

Kyselyyn voi vastata työaikana. Paperisen lomakekyselyn voi jättää palautuskuoressa ulkoiseen postiin, postimaksu on maksettu puolestasi. Sähköinen lomake tallentuu au-tomaattisesti tutkimustietokantaan. Vastan-neiden kesken arvotaan lahjakortteja. Pal-kinnot arpoo Työterveyslaitos.

Laaja tutkimus tuo syvyyttä tuloksiinTyöterveyslaitoksen seurantatutkimukses-sa kartoitetaan nyt kuudennen kerran yli 55 000 työntekijän terveyttä ja työelämän muutoksia kymmenessä tutkimuskunnassa. Kuntien henkilöstöä tutkimalla on löydetty monia tärkeitä työntekijöiden terveyttä suo-jaavia tekijöitä.

Kunta10-tutkimus on laaja monitieteinen tutkimus, jonka kohteena on kaikki yli 100 000 asukkaan kaupungit pääkaupunkia lukuun ottamatta sekä samoilla talousalueilla ole-via pienempiä kaupunkeja. Mukana on Var-

Turun kaupungin henkilöstö on mukana Työterveyslaitoksen

valtakunnallisessa Kunta10-seurantatutkimuksessa, jonka ta-

voitteena on selvittää työelämän vaikutusta henkilöstön

hyvinvointiin ja terveyteen.

sinais-Suomesta Turku, Raisio ja Naanta-li, pääkaupunkiseudulta Vantaa ja Espoo, Pirkanmaalta Tampere, Nokia, Valkeakos-ki ja Virrat ja Pohjois-Pohjanmaalta Oulu.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työ-elämän muutosten vaikutuksia kuntien hen-kilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä löy-tää toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen. Kyseessä on Suomen suurin kunta-alan hen-kilöstön hyvinvointia selvittelevä tutkimus, joka on myös kansainvälisesti tarkasteltuna yksi alansa suurimpia.

Edelliset kyselyt on tehty vuosina 2000−2001, 2004, 2006, 2008 ja 2010. Ky-selyihin on vastannut 65−70 % sen saaneista (32 000−39 000 työntekijää kyselyä kohti). Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Suurella vastaajamäärällä mahdol-listetaan todellisen kuvan saaminen työyh-teisöjen tilasta.

Tutkimuksen hyödyt kuntien työntekijöilleKeskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tut-kimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle keväästä 2013 alkaen. Seuran-takyselyn jälkeen on mahdollista entistä pa-remmin arvioida työelämän laadun muu-toksia ja niiden vaikutuksia henkilöstöön. Kunnissa käytetään tutkimuksen tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Tutkimuksella on näin ollen suurta merkitystä koko kunta-alan kehittämisen kannalta.

Kunta10-tutkimuksen toteuttaja on Työ-terveyslaitoksen Turun yksikkö. Tutkimuk-seen osallistuu lääketieteen, psykologian, so-siologian ja liiketaloustieteen asiantuntijoita Työterveyslaitokselta.

Työelämän muutoksia seurataan

Kunta10-kysely taas ajankohtainen

Lisätietoja kyselystä ja tarkempia ohjeita esimiehille löytyy osoitteesta netku/kunta10.

2 Turun pualest

– Matriiseissa on kyse hajallaan olevien resurssien järjestämisestä uudessa toimin-tamallissa. Tarkoituksena on pyrkiä eroon siiloutuneesta toimintakulttuurista. Matrii-seilla ikään kuin hitsataan kaupunki yhteen, projektijohtaja Tuomas Heikkinen kertoo.

Siiloutumisella tarkoitetaan sitä että, ny-kymallissa asiantuntijoiden resurssien käyt-tö ja toiminta on rajoittunut pääosin omaan virastoon tai yksikköön. Lisäksi keskushal-linnon ja virastojen välillä on saattanut olla tarpeettomia raja-aitoja.

Matriisimainen yhteisen asiantuntemuk-sen käyttö ja matriisitoimintojen yhteinen johto tukee yhteisiä toimintakäytäntöjä toi-mintaansa aloittavilla uusilla toimialoilla. Johtamisesta ja esimiestyöstä halutaan en-tistä selkeämpää ja päätöksenteosta yksin-kertaisempaa.

Kaupunkiorganisaation hallintorajat ylit-tävällä matriisimaisella toiminnalla haetaan

Olet ehkä kuullut, että kaupungin toimintamallia uudistetaan. Saatat tietää, että käynnissä

olevalla uudistuksella tavoitellaan parempaa johtamista, asukas- ja asiakaslähtöisyyttä sekä

tuottavuuden parantamista. Yksi kysytyimmistä toimintamalliuudistukseen liittyvistä asioista

on siirtyminen matriisimaiseen työtapaan eli matriisimalliin.

miksi matkalla matriisimaiseen työntekoon?

verkostomaista ja tehokasta toimintaa, jossa osaaminen ja palvelut, esimerkiksi laki- ja viestintäasioissa, kohdentuvat nykyistä tar-koituksenmukaisemmin.

Yhteistyöverkostot uudenlaiseen käyttöönMatriisimainen työtapa ei ole mikään uusi keksintö. Niinpä kaupungin uudessa toi-mintamallissa hyödynnetään jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Verkostojen avulla on tunnistettu poikkihallinnollisia toimintoja, jotka tullaan järjestämään mat-riisimaisesti: taloushallinto, lakipalvelut, henkilöstöhallinto, markkinointi ja vies-tintä sekä kehittäminen.

– Tässä vaiheessa on päätetty näiden viiden matriisikokonaisuuden valmistelun käynnistämisestä. Näissä kokonaisuuksissa arvioidaan matriisimaisen toimintatavan so-veltuvuus, Heikkinen tarkentaa.

Toimintamallin uudistushankkeessa jo-kaisen matriisitoiminnon valmisteluun on perustettu alatyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti syksyn aikana. Kaupungin henkilöstö pääsee kertomaan näkemyksen-sä osaamisen hyödyntämisestä alatyöryhmis-sä. Työ on alkanut elokuun alussa ja matrii-sipalvelujen alaryhmien tuottamat esitykset matriisitoimintojen organisoinnista saadaan loka-marraskuun vaihteessa.

Matriisipalveluissa on kyse yhteistyöver-kostojen uudesta toimintatavasta. Matriisit voidaan nähdä mahdollisuutena osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen.

Lisätietoja Netkusta: Alatyöryhmien kokoonpanot ja työsuunnitelma netku/matriisipalvelut. Koko hankkeesta netku/toimintamalli

Teksti: Anssi Kaisti ja Riikka Kauppila

3Turun pualest

IT-toiminnan kehittämisen ohjausmalli tekee kehittämisestä läpinäkyvää, kos-ka kaikki eri vaiheissa tehtävät asiat ja

vastuut määritellään etukäteen. Näin kaik-ki kehittämistyössä mukana olevat tietävät miksi ovat mukana, mitä pitää tehdä nyt ja mitä tehtäviä on tulossa sekä mitä kenen-kin odotetaan eri vaiheissa tekevän. Työtä tukemaan on tehty dokumenttipohjia, jot-ka ohjaavat miettimään kulloisessakin vai-heessa olennaisia kysymyksiä.

Kehittämisen ohjausmallissa kiinnite-tään huomiota nykyiseen toimintaan ja sen ongelmakohtiin, kehittämisen tavoitteisiin ja tavoiteltaviin hyötyihin sekä kustannuk-siin ja henkilöstön osaamiseen. Tavoitteena on suunnitella kehittämistä pitkäjänteisesti niin, että siihen varattavat määrärahat saa-taisiin näkyviin jo pidemmän aikavälin ta-loussuunnitelmaehdotuksia tehtäessä.

Vaikka malli on suunniteltu ensisijaisesti IT:tä sisältäville toimenpiteille, on siinä pal-jon sellaista, jota voidaan hyödyntää muus-sakin kaupungin toiminnan kehittämisessä. Etenkin mallin alkuvaiheet ovat yleispäte-viä kaikelle kehittämiselle.

IT-toiminnassa on luotu kehittämisen ohjausmalli, joka auttaa

tekemään kehittämistyötä yhdenmukaisella ja hyväksi koetulla

tavalla. Malli otetaan käyttöön tämän syksyn aikana.

Kehittäminen etenee vaiheittain Uusi malli rakentuu toisiaan seuraaville ja osin limittäin eteneville vaiheille. Kehittäminen lähtee liikkeelle nykytilanteessa havaittavista tarpeista. Kun kohteet on tunnistettu, siirry-tään esiselvitysvaiheeseen, jossa ratkaisut kul-loisenkin ongelmaan vähitellen kirkastuvat.

Esiselvitysvaiheen jälkeen kehittäminen projektoidaan tai hankkeistetaan. Tuotan-toon siirtovaiheesta edetään käyttöönottoon, jolloin kehittämisen ohjausmalli päättyy ja jatkuva palvelu käynnistyy. Koko proses-sin ajan pysähdytään ennalta määritellyin väliajoin tarkistamaan onko kehittämistä edelleen perusteltua jatkaa ja jos niin miten.

Ihmiset kehittämismallin takanaIT-toiminnan kumppanuuspäälliköt seulo-vat ja jalostavat hallintokuntien kehittämis-tarpeita yhdessä hallintokuntien ammatti-laisten kanssa. Arkkitehtuuriasiantuntijat etsivät esille tulleisiin tarpeisiin ratkaisuja, jotka sopivat sekä hallintokunnille että is-tuvat koko kaupunkitason kokonaisuuteen.

Projektipäälliköt vastaavat IT-osuuden projektinhallinnasta. Kehityksen asiantun-

tijat puolestaan toteuttavat projektin IT-teh-tävät ja tuotanto huolehtii projektin jälkeen palvelun tuottamisesta ja ylläpidosta.

Jotta esimerkiksi uuden tietojärjestelmän hankinta voi edetä kehittämisen ohjaus-mallin mukaisesti, tarvitaan sille omistaja. Omistaja on henkilö tai taho, jolla on suu-rin tarve saada muutos toteutettua ja joka viime kädessä vastaa muutoksen onnistumi-sesta. Toiminnan kehittämisen omistaja on usein hallintokunnassa. Omistajaorganisaa-tion tehtäviin kuuluu muun muassa kehit-tämisen määrittelyä, viestintää, testausta ja loppukäyttäjien koulutusta.

IT-toiminnan asiantuntijat huolehtivat, että kehittämistyö etenee kehittämisen oh-jausmallin mukaisesti ja opastavat muita kehittämiseen osallistuvia. Kehittämisen ohjausmalli elää ja kypsyy yhteisen oppi-misen tuloksena!

Lisätietoja:Sari Hannila, p.050 5590 287, sari.hannila@turku.fi, Hanna Aaltonen, p. 0400 999 789, hanna.k.aaltonen@turku.fi, Satu Kiiveri, p.050 4648 682, satu.kiiveri@turku.fi.

Kehittämisen ohjausmalli

Omistaja ja muut kehittämistyössä mukana olevat asiantuntijat

Omis

taja

- or

gani

saat

io

Idea/tarve

Kehittämis- kohteen

tunnistaminenEsiselvitys Valmistelu Suunnittelu Toteutus Tuotantoon

siirtoSeu- ranta

IT-to

imin

ta

KumppanuusArkkitehtuurit, kehitys,

projektinhallintaTuotanto

Kehittäminen ohjausmalli alkaa ideasta ja päättyy valmiiseen palveluun.

Kehittämisen ohjausmalli tukena kehittämistyössä

Teksti: Sari Hannila

4 Turun pualest

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell linjasi vuosi sitten, että kau-pungin pikkujoulujen järjestelyvastuu kiertää vastedes kolmen vuoden sykleissä siten, että yksikkötason, virastotason ja kau-punkikonsernitason juhlia vietetään kiertävästi. Uusi käytäntö

T arvetta koulutukselle oli, sillä osallis-tujia koulutuksiin tuli yhteensä noin 30:stä eri yrityksestä Varsinais-Suo-

men alueelta. Koulutus oli oppisopimus-rahoituksen myötä maksuton. Kaikkiaan koulutuksia oli yhteensä toistakymmentä; mukana muun muassa palkanlaskentaa, ve-rotusta, excel-koulutusta, kirjanpitoa, hen-kilöstö- ja esimiestyökoulutusta.

– Yrityksille on epäselvää, että yksityis-ten oppilaitosten ohella myös julkisen sek-torin oppilaitokset voivat täydennyskou-

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun ammattikorkeakoulun täy-dennyskoulutus huomasivat, että taloushallinnon ammattilaisilta puuttui rää-tälöityjä täydennyskoulutuksia tämän päivän tarpeisiin. Niinpä he laittoivat osaamisensa yhteen ja järjestivät yhdessä taloushallinnon täydennyskoulu-tusta alueen yrityksille. Yhteistyöllä oli hedelmälliset seuraukset, ja nyt pohdi-taan jo uusia yhteistyömuotoja.

luttaa yritysten henkilöstöä, kertoo Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen puo-lelta hankkeessa mukana ollut taloushallin-non kouluttaja Päivi Lindström.

– Nykyisin yritykset tarvitsevat talous-hallinnon puolelle henkilöstöä, jotka toi-mivat eräänlaisina neuvonantajina, ja osaa-vat analysoida ja kertoa yrityksille, mitä sen kannattaa tulevaisuudessa tehdä. Myös esi-miesosaaminen on erityisen tärkeää tämän päivän työelämässä, joten koulutusaiheita riittää, Lindström lisää.

Taloushallinnon koulutusta yrityksille– Kaikki hyötyvät, kun koulutuspaketteja

tarjotaan yhdessä oppilaitosten kesken. Ny-kyisin oppilaitosten välillä tehdään yhteis-työtä monilla tasoilla, kertoo Turun ammat-tikorkeakoulun puolelta mukana hankkeessa ollut Bioalat ja liiketalous -tulosalueen täy-dennyskoulutuspäällikkö Pirjo Koskiahde.

Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessaTulevalle syksylle ei ole vielä sovittu uusista yhteistyökuvioista, mutta sekä Lindström että Koskiahde ovat varmoja yhteistyön jatkumisesta. Jo nyt on var-maa, että molemmilla oppilaitoksilla on tarjolla kysyttyä taloushallinnon koulu-tusta ja markkinointia tehdään yhdessä. Tulevaisuuden yhteistyötä voi löytyä muun muassa AMK:n opiskelijavoimin pyörivän tilitoimisto TradeTaseen kautta.

Pirjo Koskiahde ja Päivi Lindström tekevät rikasta yhteistyötä taloushallintokoulutuksien myötä myös tulevaisuudessa.

Pikkujouluja vietetään tänä vuonna yksikkötasollaselkeyttää tilannetta kaupunkitasolla ja samalla helpottaa suun-nittelua ja ennakointia.

Viime vuonna pikkujouluja järjestettiin virastotasolla ja tänä vuonna juhlitaan yksikkötasolla.

Teksti ja kuva: Marja Nikkinen

5Turun pualest

Kasvatus- ja opetustoimen Tietokone opetuksessa – TOP-keskus perustettiin opettajien täydennyskou-

luttajaksi jo vuonna 1986. Nykyään TOP-keskuksen Tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutukseen

(TVT-koulutus) osallistuu vuosittain noin tuhat opettajaa, rehtoria ja koulunkäynninohjaajaa.

ToP-keskus opetushenkilöstön tukena

TOP-keskuksen henkilökuntaa, kuvassa vas. projektityöntekijä Mikko Hirvonen, hankekoordi-naattori Salla Sissonen, suunnittelija Saila Visti, IT-pääsuunnittelija Tero Pelander (IT-toiminta) ja edessä toiminnanjohtaja Jouni Paakkinen. Kuva: Lauri Tiikasalo.

Teksti: Jouni Paakkinen

Kuvassa MEMELUKKI -koulutushankkeen (MEtodeja ja MEntoirointia LUK(k)Ioiden verkkopeda-gogiseen kehittämiseen) toimijoita perehtymässä verkko-opetusympäristön pedagogiseen käyt-töön opettaja Jarkko Lehmuskentän johdolla. Kuva: Marja Nikkinen.

O petusteknologia kehittyy jatkuvas-ti eikä täydennyskoulutustarve ole 25 vuodessa vähentynyt. Tieto- ja

viestintätaitojen oppiminen kuuluu nyky-ään joka oppilaalle ja sitä kautta opettajal-le. Keskeisenä ohjenuorana koulutuksissa on opetuslähtöisyys ja oman tekemisen kaut-ta oppiminen.

TOP-keskuksen kursseilla ei keskitytä tietotekniikkaan vaan sen mielekkääseen käyttöön opetuksessa. Kouluttajat ovat tie-totekniikkagurujen sijaan tyypillisesti tieto-tekniikkaa omissa oppiaineissaan edistyksel-lisesti käyttäviä opettajia, jolloin opetukseen soveltamisen näkökulma ja pedagoginen asiantuntemus ovat jatkuvasti läsnä.

Kalustoa saa myös lainaksiLuokkakoulutusten ohella TOP-keskus järjestää opetushenkilöstölle avoimia TVT-verstaita, jossa voi tulla työstämään aineis-toa omaan opetukseen ja apu on lähellä.

Tietokone opetuksessa

6 Turun pualest

ToP-keskus opetushenkilöstön tukena

– Tavoitteena on ottaa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmat huomioon jo hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa, sanoo vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen.

– Yritystoiminnalla on suuri merkitys Turun ja koko seudun kehityksen kannal-ta. Tämän takia on tärkeää, että kaikin ta-voin pyritään edistämään yritysten toiminta-edellytyksiä ja päätöksiä sijoittaa toimintoja Turkuun. Arvioimalla yritysvaikutuksia etu-käteen vältetään ainakin tahattomien estei-den luominen.

Yritysvaikutuksia arvioidaan osana nor-maalia päätösvalmistelua. Arviointi ei tarkoi-ta lisää hallinnointia eikä erillisten lomak-keiden käyttämistä. Arviointia ei myöskään tehdä kaikista päätöksistä. Esimerkiksi hen-kilövalinnoista ja puhtaasti hallinnollisista päätöksistä ei tehdä arviointia.

– Merkittävä osa kaupungin viranhalti-joista ja työntekijöistä on lähes päivittäin te-kemissä yritystoiminnan kanssa, tätä ei vaan aina huomata. Nyt kun arviointi tuodaan osaksi normaalia valmistelua, asiat konkre-tisoituvat ja valmisteluun tulee yksi uusi nä-kökulma lisää, Kyynäräinen sanoo.

Epämuodollinen tai kirjallinen arviointiJos valmistelija katsoo, että asiasta on teh-tävä yritysvaikutusten arviointi, arviointi tehdään joko epämuodollisesti tai kirjalli-sesti. Jos päätöksellä ei ole suurta vaikutusta yrityksiin, ei arviointia tarvitse dokumen-toida kirjallisesti.

Kirjallinen arviointi osana asian esitte-lytekstiä on tehtävä, jos päätös saattaa vai-kuttaa esimerkiksi yritysten kustannuksiin,

investointeihin, liikennejärjestelyihin tai muuten päivittäiseen toimintaan. Samoin jos päätös koskee hankintalinjauksia tai palve-lusuhteen ulkoistamista tai muuttaa aikai-sempia linjauksia. Myös esimerkiksi yleiskaa-vojen ja strategisten ohjelmien valmistelussa on arvioitava yritysvaikutukset.

– Emme ole yrittäneetkään laatia luette-loa kaikista tapauksista, joissa arviointi on tehtävä kirjallisesti. Asian valmistelijan on käytettävä harkintaa ja omaa kokemustaan sen päättämisessä tehdäänkö arviointi epä-muodollisesti vai kirjallisesti.

– Arvioinnista on kokemuksia jo muis-sa kaupungeissa ja valtionhallinnossa, jo-ten Turussakin varmaan pääsemme nope-asti rutiininomaiseen työskentelyyn, arvelee Kyynäräinen.

Osana arviointia on mahdollisuus myös pyytää lausuntoa yritysjärjestöiltä tai Kaup-pakamarilta. Arvioinnin tekemiseen saa oh-jeita ja opastusta Turun Seudun Kehittämis-keskuksesta (TSeK). TSeK ei kuitenkaan tee arviointia muiden yksiköiden puolesta.

– Arviointia ei voi ulkoistaa kehittämis-keskukselle. Siellä, missä asia valmistellaan, on parhaat edellytykset arvioida myös yri-tysvaikutukset. Esimerkiksi kaavoittaja tie-tää parhaiten, miten kaavaehdotus vaikut-taa alueen kehittymiseen.

Yritysvaikutusten arviointia kehitetään siitä saatujen kokemusten myötä. Arvioin-ti liitetään myös osaksi talouden ja toimin-nan seurantaa.

Lisätietoja intranetistä Netku/yrva.

Turun kaupungin päätöksiä ryhdytään tarkastelemaan myös nii-

den yritysvaikutusten näkökulmasta. Kaupunginhallitus on päät-

tänyt yritysvaikutusten arvioinnista, joka koskee kaupunginhalli-

tuksen sekä johto- ja lautakuntien käsittelyyn tuotavia esityksiä.

Päätös perustuu valtuuston hyväksymään Osaamis-, yrittäjyys-

ja elinkeino-ohjelmaan.

Arviointi osaksi normaalia valmistelua

Päätösten yritysvaikutukset esille

Teksti: Seppo Kemppainen

Koulutuskäyttöön hankittuja laitteita kuten iPodeja, piirtoalustoja ja videopokkareita lainataan kouluille silloin, kun niitä ei tar-vita koulutuksissa.

Toinen TOP-keskuksen tehtäväalueista on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäy-tön kehittäminen kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa. Tämä tarkoittaa sekä kau-pungin omaa kehittämistoimintaa että TVT-hankkeita, jotka voivat olla alueellisia tai valtakunnallisia. Valtaosa TOP-keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminnasta rahoite-taan erilaisilla valtionavustuksilla. Keskei-sin ulkoinen rahoittaja on Opetushallitus.

Kolmas TOP-keskuksen toimintasekto-ri on opetuksen verkkopalveluiden kehittä-minen yhteistyössä IT-toiminnan kanssa. Tietotekniset tarpeet opetuksessa varhais-kasvatuksesta toiselle asteelle vaihtelevat huomattavasti kohderyhmästä ja opetetta-vasta asiasta riippuen.

Opetuksen yhteiskäytössä on esimerkiksi oppimisalusta Moodle, runsaasti sähköistä oppimateriaalia, mediapankki, blogipalve-lu ja www-palvelin. Opetusverkossa toimii jopa digi-tv (IPTV) tallennusmahdollisuu-den kera, mikä on poistanut tarvetta inves-toida televisioihin, digibokseihin tai anten-niverkkoihin.

Etäyhteys tuo mielenkiintoisia vieraitaVerkkokokoustekniikkaa hyödynnetään etäopetuksen ohella erilaisissa tietoiskuis-sa ja virtuaalisissa asiantuntijavierailuissa. Turkulaisissa koululuokissa on etäyhtey-den kautta vieraillut esimerkiksi nettipo-liisi sekä pelastuslaitoksen ja eläinhoitolan henkilöstöä.

TOP-keskuksen TVT-täydennyskoulu-tukseen osallistuu vuosittain noin tuhat opettajaa, rehtoria ja koulunkäynninohjaa-jaa Turusta ja kauempaa. Valtion ja EU:n ke-hittämishankkeilla sekä alueellisilla ja kau-pungin sisäisillä kehittämistoimilla pyritään vastaamaan tämän päivän tarpeisiin – ja ole-maan askeleen edellä. Päämääränä on tukea opettajia tieto- ja viestintätekniikan tehok-kaassa opetuskäytössä, jokaisen henkilökoh-taisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti.

Tutustu tarkemmin opetuksen verkkopalvelut: http://edu.turku.fi/

7Turun pualest

Tänä vuonna julkisen sektorin työnte-kijät saavat ensimmäistä kertaa työ-eläkeotteen, jossa on tiedot sekä jul-kisen että yksityisen alan työeläkettä kartuttavista ansioista.

Keva lähettää syksyllä työeläkeotteen 18–67-vuotiaille kunta-alalla vuoden 2011 lopussa työskennelleille hen-kilöille. Kunta-alan työntekijöille ot-teet lähetetään alueittain syys-loka-kuun vaihteesta alkaen. Viimeisimmät otteet saapuvat viimeistään tammi-kuussa 2013.

Jatkossa työeläkeotteen tiedot löyty-vät verkkopalvelusta. Keva avaa syys-lokakuun vaihteessa uudistetun Omat eläketietosi -verkkopalvelun osoittees-sa www.keva.fi/elaketietosi. Palvelus-sa kunta-alan työntekijät voivat kat-soa kaikki työeläkkeeseen vaikuttavat tietonsa. Omia tietojaan pääsee katso-maan saatuaan paperisen työeläkeot-teen. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella.

Työeläkeotteella olevat tiedot on hyvä tarkastaa työeläkeotteessa annettu-jen ohjeiden mukaisesti. Kun tiedot ovat ajan tasalla, eläkehakemuksen käsittely sujuu nopeammin. Keva on koonnut infopaketin julkisen sektorin työeläkeotteesta osoitteeseen www.

keva.fi/tyoelakeote.

Sivuille tulee elokuun loppuun men-nessä tarkemmat ajat työeläkeotteen lähettämisestä, usein kysyttyjä kysy-myksiä ja ohjeet työeläkettä kartutta-vien tietojen täydentämisestä sekä oh-jeet työeläkeotteen tarkistamisesta.

kuntatyöntekijät saavat työeläke- otteen lokakuun alusta alkaen

– Paljon hyvää on jo olemassa, eikä hyvää tarvitse muuttaa. Painotuksia voidaan myö-hemmin tarkistaa, mutta ei vielä. Sisällöllis-tä laatutyötä on jo tehty ja viety eteenpäin, mutta paljon on vielä tekemättäkin, Ranta-nen linjaa työnäkymiä.

Rantanen on tehnyt valtaosan urastaan päiväkodinjohtajana Kaarinassa, mutta sen ohessa paljon muutakin. Parhaiten hänet tunnetaan työstään Vassossa (Varsinais-Suo-men sosiaalialan osaamiskeskus), jossa hän on toiminut vuodesta 2006 varhaiskasvatuk-sen sivutoimisena asiantuntijana. Työ päät-tyy nyt uuden toimen myötä, mutta myös siksi, että varhaiskasvatus vaihtaa sosiaali- ja terveysministeriön opetusministeriöön.

Lapsen arki on tärkeintäTurun kaupungin varhaiskasvatus on orga-nisaationa suuri. Rantasen mukaan haas-teena on pitää kentän ja hallinnon välinen yhteistyö toimivana. Päätösten pitää näkyä myös lapsen arjessa.

Rantanen astuu johtoon vaiheessa, jos-sa varhaiskasvatus on siirtynyt Sosiaali- ja terveystoimesta Opetustoimeen. Osa asiois-ta on vielä kesken ja linjoja haetaan. Lisäk-si varhaiskasvatuksen siirtyminen vuoden 2013 alusta Opetusministeriön alaisuuteen saattaa aiheuttaa muutoksia.

– Odotamme uutta varhaiskasvatuslakia ja haluaisin tietoja sen valmisteluvaiheesta. Uusi laki tulee tarpeeseen, sillä vanha on vuodelta 1973. Lapsen arki tulee pysymään samana, muutoksista huolimatta.

Mitä on hyvä varhaiskasvatus?Rantasen mukaan perheiden tarpeista läh-tevä, lähellä kotia sijaitseva ja eri tilanteissa palveleva varhaiskasvatus on parasta mah-dollista. Siihen tietysti lisätään riittävä, pä-

tevä henkilökunta ja toimivat tilat. Ryhmä-koot määritellään laissa, mutta Rantanen toivoo, että ryhmäkoosta tulisi keskustelua ja lakiin voitaisiin kirjata suurempi jousto-mahdollisuus.

Hyvään varhaiskasvatukseen kuuluu myös ajanmukainen, hyvä ja monimuotoi-nen kalusto leikkiin, toimintaan ja tieto-tekniikkaan, vaikka varhaiskasvatus onkin ensisijaisesti lasten kanssa käytävää vuoro-vaikutusta.

– Tietotekniikka on kiinteä osa varhais-kasvatusta jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

Luonto ja musiikki pitävät mielen virkeänäVarhaiskasvatuksen uusi tulosaluejohtaja on omistautunut työlleen, mutta vapaa-ajalla koti, perhe ja liikunta- ja musiikkiharras-tukset vievät ajatukset pois kiireestä.

Kaarinassa asuva Rantanen tunnetaan pa-remmin lempinimellä Maisa. Perheen aikui-set pojat ovat jo muuttaneet pois ja omako-titaloa asuttavat miehen lisäksi kaksi kissaa. Liikunta ja luonnossa liikkuminen ovat rak-kaita harrastuksia, jotka pitävät paitsi kun-nossa, myös purkavat paineita. Musiikkihar-rastuksena hänellä on kuorolaulu Kaarinan viihdekuoro Ramonassa.

Teksti ja kuva: Maija Linnala

Maija-Liisa Rantanen aloitti

Turun kaupungin varhais-

kasvatuksen tulosaluejoh-

tajana elokuun alussa. Hän

siirtyi Kaarinasta, Kesämäen

päiväkodista Turkuun.

Turun varhaiskasvatus sai uuden tulosaluejohtajan

8 Turun pualest

T ullessaan asemakaavatoimistoon Mar-jatta Tamminen oli 18-vuotias. Ta-kana olivat Puolalan yhteislyseossa

suoritettu keskikoulututkinto ja kartanpiir-täjäkurssi. Sille Marjatta kertoo ohjautu-neensa isoisänsä neuvosta.

– Pappa oli itse rakennusmestari ja näki minun luonteessani varmaan jotain samaa tekniselle alalle viittaavaa kuin itsessään. Kartanpiirtäjäkurssista kuultuaan oitis ke-hotti hakemaan sille. Kurssin oppilaista oli naisia 10 ja miehiä 4.

Naisten ammattiKartanpiirtäjän koulutusta ei alkuperäisellä nimellä enää ole, vaan nykyisin valmistu-taan kartoittajiksi. Edelleenkin alalla työs-kentelee paljon naisia. Siihen on Marjatalla hyvin yksikertainen selitys.

– Ei miesten pinna kestä tätä työtä. Nai-set jaksaa miehiä enemmän nyhrätä yhden ja saman työn kimpussa, Marjatta laukoo.

Nyhräämisellä hän tarkoittaa sitä lähes hivuttavaa prosessia, jolla kaavakartan joka ainoa yksityiskohta saadaan täsmäämään alle millin tarkkuudella.

Harva meistä on rautaa, mutta Tammisen Marjat-

ta on. Marjatta on ollut yhdessä ja samassa työ-

paikassa 50 vuotta yhtä soittoa. Ja ennätykselli-

nen ura Turun kaupungin asemakaavatoimistossa

sen kuin jatkuu… Marjatan mielestä ihminen jak-

saa sitä paremmin, mitä vähemmän valittaa.

Kaavasuunnittelija Marjatta Tamminen, 68, on ollut 50 vuotta samassa työpaikassa

”Sitä jaksaa kun ei ihan pienistä valita”

Yksi kaavasuunnittelija Marjatta Tammisen viimeisimmistä töistä on hiljattain lainvoiman saanut Papinvalkaman asemakaava.

Turun kaupungin asemakaavatoimistossa on kaavoitusarkkitehtien lisäksi kartanpiir-täjän tai kartoittajan koulutuksen saaneita suunnitteluavustajia ja kaavasuunnittelijoita työtehtävän määrittelystä riippuen. Avustaja avustaa arkkitehtejä kaavojen valmistelussa, kaavasuunnittelijoiden työtehtävät vaativat astetta itsenäisempää otetta. Marjatan työ on viime vuodet ollut teollisuus- ja pienta-lokaavojen laatimista.

Tietokone korvasi käsityönMarjatan uransa mittaan käyttämien väli-neiden kirjo on laaja ulottuen tusseista ja vesiväreistä monimutkaisiin tietokoneoh-jelmiin. Tietokoneet syrjäyttivät kaavakart-tojen piirtämisessä käsityön vuoden 1992 alussa. Vesiväriaikaa hän muistelee hyvällä.

– Värejä ei suinkaan otettu suoraan na-peista, vaan ne piti sekoittaa. Siinä oli omat niksinsä, että sai oikeanlaisia värisävyjä. Mutta kartoista tulikin sitten näyttäviä, jos-kus suorastaan kauniita.

Marjatan aloittaessa Turun asemakaavoja laadittiin Sairashuoneenkatu 1:ssä. Kaikki-aan hän on työkavereineen muuttanut kol-

me kertaa. Viimeisin muutto tapahtui viisi vuotta sitten Linnankatu 34:stä Puolalan-katu 5:een.

Tuosta osoitteesta Marjatta tulee aika-naan lähtemään eläkkeelle. Viralliset vuo-det olisivat tulleet hänellä täyteen jo yli viisi vuotta sitten, mutta töitä on riittänyt. Nyt Marjatan työskentely perustuu kuluvan vuo-den loppuun saakka ulottuvaan viranhoito-määräykseen.

Miten pitkään sitten kaavojen valmiste-lussa ylipäätään tarvitaan Marjatan ja hä-nen kollegoidensa kaltaisia ammattilaisia? Onko piirtäjän työllä tulevaisuutta? Marja-tan mielestä on, vaikka trendinä onkin vähin erin sovittaa kaavoitusarkkitehtien toimen-kuvaan se osuus työstä, jonka kartanpiirtä-jän koulutuksen saaneet nykyisin tekevät.

– Pidän suuntausta huonona. Olisi tuh-lausta teettää korkeakoulututkinnon suorit-taneilla sellaista työtä, jota varten on oma ammattikuntansa.

hommIssa

Teksti ja kuva: Liisa Mainela

9Turun pualest

Kaikissa Turun uusissa päiväkodeissa Nummen Puistokadulla, Paattisilla ja pian valmistuvalla Kellonsoittajan-

kadulla, voi hieraista silmiään. Kalusteiden mittakaava on normaali, aikuisten kokoa. Sängyissä on pumput, joilla niitä liikutel-laan, myös hoitopöydät nousevat ja laskevat sähköisesti. Käytössä on pukeutumispenkit, jossa aikuinen voi istua selkä suorana, kun pukee lapsen.

Työsuojeluvaltuutettu, lastentarhanopet-taja Jari Hauninen kertoo, että vasta joita-kin vuosia sitten havahduttiin siihen, että ergonomiaan voitiin ja piti pystyä vaikut-tamaan. Tajuttiin, että lapset pärjäävät nor-

Päiväkodeissa työhyvinvointi ja työsuojelu käyvät

käsi kädessä. Kun pukemispenkillä helpotetaan

työntekijän selkävaivoja ja jaksamiseen satsataan

varhaisella puuttumisella, kohenee tältä osin myös

työhyvinvointi.

maalikokoisissa kalusteissa. Toisin päin syn-tyy, jos ei työpahoinvointia niin kuitenkin vakavia selkävaivoja ja pahimmillaan en-nenaikaista eläköitymistä pitkittyneistä vir-heasennoista.

– Ennen vuotta 2005 normaalikokoisia päiväkotikalusteita ei ollut edes paljoa tar-jolla. Kun asenteiden yli päästiin, rupesi tu-lemaan vaihtoehtoja.

– On yhä paljon yksiköitä, joissa edel-leen aikuiset elävät minimaailmassa, Hau-ninen kertoo.

Joissain yksiköissä on jopa vaikea löytää henkilöstä, jolla ei ole työterveyslääkärin toteamaa rajoitetta työskennellä alle 3-vuo-

Teksti: Sini Silván | Kuvat: Hannu Waher

tiaiden ryhmissä, koska paikat eivät kestä.Peruskorjausten myötä päiväkodeissa siir-

rytään normaalikokoisiin kalusteisiin. Lap-set on toki huomioitu, esimerkiksi tuoleissa on heille jalkatuet.

Vanhastakin uuttaMyös vanhoissa päiväkodeissa voidaan teh-dä selkää säästäviä ratkaisuja. Esimerkiksi Lautturin päiväkodissa löytyy heti eteisestä pukemispenkki. Yhden haalarin pukeminen ei vielä selkää rasita, mutta parikymmentä lasta keralla useaan kertaan päivässä ja pa-rinkymmenen vuoden ajan kuitenkin tekee tehtävänsä.

Selkä hyvin, kaikki hyvin

Fyysinen ympäristö vaikuttaa työkykyyn

Lastentarhanopettaja, päiväkodin vt. johtaja Marena Ahonen saa Aake Noron puettua selkä suorana pukeutumispenkissä.

10 Turun pualest

– Vuoden vaihteessa saatiin erillinen mää-räraha, jolla hankittiin ergonomiset pukeu-tumispenkit 60 kohteeseen, Hauninen ker-too. Pientä helpotusta selkävaivoihin on siis luvassa moneen päiväkotiin.

Eteenpäin aimo harppauksinTyöterveyshuollon työfysioterapeutit ovat myös kiertäneet kentällä. On opeteltu uusia työasentoja ja käyty läpi, mikä on eri tilan-teissa paras tapa toimia.

– Vaikeinta on poisoppiminen. Kun on 20 vuotta tehnyt samalla tavalla, työtä ei ole helppo muuttaa.

Hauninen muistuttaa, että varhaiskasvat-tajien keski-ikä alkaa olla 50-vuoden tun-tumassa.

Työsuojeluasioissa on päästy Haunisen mielestä paljon eteenpäin. Esimerkiksi huo-non sisäilman ongelmat otetaan heti vaka-vasti ja ongelmatilat tutkitaan. Totta kai jou-dutaan tekemään myös taloudellisista syistä priorisointeja siitä, missä ongelmat ovat suu-rimpia ja mihin tartutaan ensin.

Ihmiset sen tekevätHauninen näkee, että työhyvinvointi koos-tuu siitä, että fyysiset edellytykset työn te-kemiseen ovat kunnossa. Toinen puoli on se, että on henkisesti hyvä olla. Päiväkodissa työntekijän ammattitaidon työkaluna on oma persoona.

– Ihmiset tekevät tiimityötä, lasten ta-kia kaikki ollaan täällä. Aikuisten yhteiset pelisäännöt ovat lasten etu. Kun aikuinen viihtyy töissä, se heijastuu lapsiin. Puhu-taan esimies- ja alaistaidoista.

Tärkeä asia on työkyvyn hallintamalli. – Siinä luodaan yhteiset pelisäännöt, jot-

ta tiedetään, miksi työkykyasioita otetaan nyt puheeksi, jos aiemmin ei ole niin tehty.

– Parhaassa tapauksessa työntekijä kokee, että häntä tuetaan työkykyyn liittyvissä asi-oissa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tar-peen. Esimies joutuu puuttumaan asioihin, tahtoi tai ei, Hauninen toteaa.

Myös yksikön esimiehet ovat kovan pai-neen alla. Se heijastuu helposti 20–30 hen-keen, jos esimies ei jaksa. Suurin osa var-haiskasvatuksesta on tiimityötä.

– Minun henkilökohtainen jaksamise-ni vaikuttaa myös muihin. Jos en itse jaksa kuin 60 prosenttia, se on yleensä työkaveri, joka vajetta paikkaa.

– Tämä tarkoittaa myös sitä, että itse ku-kin pitää huolta työkyvystään, niin fyysi-sestä kuin henkisestä ja omasta motivaati-osta tehdä työtä.

– Työilmapiiriä on vastikään tutkittu ja vastaukset ovat olleet yllättävän myöntei-siä, Tärkeää olisi yksiköissä käydä tulok-sia läpi ja paneutua erityisesti vahvuuksiin, Hauninen kiittää.

Molempien mielestä Suomi on hyvä paikka elää ja asua, täällä on tilaa ja omaa rauhaa. Turku on kaupunkina

sopivan kokoinen, siisti ja ystävällinen, jossa on myös paljon tekemistä vapaa-ajalla. Amar tuli Suomeen Englannin ja Ruotsin kautta In-tiasta, ja Oxana taas Venäjältä, Petroskoista.

Sienihullu avantouimariAmar Bhatia lähti Intiasta Englantiin vuon-na 1984 opiskelemaan ja töihin. Siellä hän tapasi suomalaisen vaimonsa, jonka kanssa hän muutti muutaman vuoden päästä Ruot-siin. Suomeen he muuttivat vuonna 1988.

– Suomessa työskentelin ensin telakalla timpurina ja hitsarina kolmetoista vuotta. Vuonna 2002 Turun ammatti-instituutin Ju-hannuskukkulan koulutaloon haettiin kiin-teistönhoitajaa, ja sain paikan. Olen viih-tynyt erittäin hyvin. Työ on itsenäistä ja työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Myös työ-kaverit ovat erittäin mukavia, Amar kertoo.

Vapaa-ajallakaan aika ei käy pitkäksi, koska omakotitalossa riittää aina puuhaa ja koirakin tarvitsee lenkkikaverin. Lenkin jäl-keen on mukava saunoa oman savusaunan lempeissä löylyissä. Myös avantouinti sekä marjastus kuuluvat Amarin vapaa-ajanviet-

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen

Amar Bhatia, 50, on työskennellyt Turun ammatti-instituutin Juhannuskukku-lan koulutalossa kymmenen vuotta kiinteistönhoitajana. Oxana Tarasyuk, 30, on vastaavasti ollut Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen palkkalistoil-la 3 vuotta. Molemmat ovat sopeutuneet uuteen kotimaahansa hyvin.

Työn suolana ihanat työkaverit ja opiskelijat

Amar ja Oxana

toon. Yksi harrastus on syksyisin kuitenkin ylitse muiden.

– Olen sienihullu, Amar naurahtaa ja al-kaa kertoa hyvästä viimevuotisesta suppilo-vahverosyksystä.

Asiakaspalvelu työn parhaana puolenaTurun ammatti-instituutin aikuiskoulu-tuksessa opintosihteerinä työskentelevän Oxana Tarasyukin mielestä Turku on hyvä paikka asua. Oxana pitää työstään ja hän painottaa, kuinka kiitollinen hän on esi-miehelleen ja työkavereilleen siitä, että he uskoivat hänen kykyihinsä työntekijänä silloin, kun hän opiskeli samaan aikaan.

– Opiskelin ammatillisen perustutkinnon liiketalouden alalta puolitoista vuotta sitten. Työkaverini ja esimieheni luottivat voimii-ni ja kykyihini hoitaa samaan aikaan sekä opinnot että työn. Saan hyvin tukea työka-vereilta asiassa kuin asiassa, Oxana kertoo.

Oxanan mielestä työn parhaita puolia on ehdottomasti sen sosiaalisuus ja asiakaspal-velu. Uuden oppimisen nälkä näkyy Oxa-nan vapaa-ajalla, sillä hän suunnittelee jo uusien opintojen aloittamista. Hänen har-rastuksiinsa kuuluu liikuntaa ja lukemista.

Oxana Tarasyuk työskentelee opintosihteeri-nä ja pitää itsekin paljon opiskelemisesta.

Amar Bhatia työskentelee Turun ammatti-instituutin Juhannuskukkulan koulutalossa.

11Turun pualest

ammaTTIlaIsTen VINKKI

Kummajainen! Silmät selässä ja suu poikittain leuassa, litteä kuin pannu-kakku. Kutsutaanpa sitä myös Maa-

rian kalaksi. Tarinan mukaan Neitsyt Maria söi raskaana ollessaan vain puolet kalasta ja heitti loput takaisin veteen. Puolikas virko-si henkiin, ja siitä sai alkunsa kampeloiden toispuoleinen sukukunta. Kampelan vaalea ja miedon makuinen liha palkitsee ruoanval-mistajan herkullisella lopputuloksella. Kam-pela onkin arvostettu raaka-aine ja on an-sainnut paikkansa gastronomian huipulla.

Kampeloita on useita eri lajeja. Suomen merialueella esiintyy kampelaa (Platichthys

Kampela – vaalealihainen herkkuflesus) ja piikkikampelaa (Psetta maxima). Kampela on näistä yleisempi ja esiintyy koko rannikkoalueella. Se on 20–30 senttimetrin pituinen, ja sen lihan väri on kauniin vaalea.

Harvinaisemman piikkikampelan erot-taa kampelasta selkäpuolen nahan luukyh-myistä. Rajallisen saatavuuden vuoksi sitä myös tuodaan muualta palvelemaan kysyn-tää. Suomen vesialueella piikkikampela kas-vaa hieman kampelaa isommaksi, muualla jopa metrin mittaisiksi monstereiksi. Ruo-anvalmistuksessa piikkikampela on arvos-tetumpi kampelalaji kuin kampela ja sopii siten juhlavampiin ruokahetkiin. Sen liha

on kiinteämpää kuin kampelan ja puhtaan valkoista.

Tuontikaloihin kuuluu kielikampela eli meriantura (Solea solea). Meriantura on kampelakaloista ehkä arvostetuin, klas-sisen ranskalaisen keittiön kala. Se on pi-tuudeltaan 30–40 senttimetriä, ja paino vaihtelee 300–500 gramman välillä. Liha on valkoista ja hyvin hienoaromista. Me-rianturaa sanotaankin merten kuningat-tareksi, eikä syyttä. Perinteisen tavan mu-kaan ruodot poistettiin kypsästä kalasta asiakkaan nähden ja annos koottiin vas-ta sen jälkeen.

Teksti ja kuvat: Jouni Vyyryläinen, lehtori, keittiömestari, Turun ammatti-instituutti

KAMPELAA jA PERUNA-PORKKANAPYREETä

600 g kampelafileitä400 g kirsikkatomaatteja1 punasipuli50 g purjosipulia200 g porkkanaa200 g perunaa0,5 dl valkoviiniä1 dl ruokakermaaValkoviinikastike40 g vehnäjauhoja40 g voita5 dl vettä1 rkl kalaliemijauhetta1 dl valkoviiniä1 pieni sipuli

MERIANTURAA jA RUOHOSIPULIRISOTTOA

1. Kuori ja pilko porkkanat ja peru-nat. Laita ne kiehumaan kattilaan noin puoleksi tunniksi.2. Kuutioi sipuli pieneksi ja kuul-lota se kattilassa voin kanssa. Li-sää jauhot. Paista jauhoja minuutin verran ja lisää vesi. Anna kiehua hiljalleen noin puoli tuntia. Maus-ta suolalla, valkopippurilla ja ka-laliemijauheella. Lisää lopuksi val-koviini ja tarkista maku.3. Halkaise kirsikkatomaatit, pil-ko punasipuli ja purjo pieneksi ja paista voissa paistinpannulla het-ki. Mausta mustapippurilla ja suo-lalla. Lisää lopuksi tuoretta per-siljaa.

4 kokonaista merianturaa3 dl risottoriisiä2 dl valkoviiniä70 g voita1 dl kermaa200 g kirsikkatomaattia2 rkl kasvisliemijauhetta + 8 dl vettäKermainen valkoviinikastike70 g voita1 iso sipuli3 dl valkoviiniä2 rkl kasvisliemijauhetta + 3dl vettä3 dl kermaa1 tl suolaa

Maustamiseen ja koristeluunnippu ruohosipulia, suolaa,

valkopippuria

1. Tee kastike. Kuullota hie-nonnettu sipuli voissa. Lisää

valkoviini ja kasvisliemi, anna sen kiehua kasaan. Sekoita jouk-koon kerma ja mausta suolalla.2. Laita risottoriisi ja osa vois-ta kattilaan, kuullota riisi. Lisää kattilaan valkoviini ja kasvislie-mi. Anna risoton kiehua, kunnes kaikki neste on haihtunut ja riisi

Maustamiseen ja koristeluunsuolaa, valkopippuria,

mustapippuria, persiljaa,

raastettua sitruunan

kuorta.

12 Turun pualest

Tulo KULMIATulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Työhyvinvointiin vaikuttavat esimiehen tuki ja osaamisen arvostaminen. Yksittäisen työntekijän tiedoilla on aikaisempaa suu-rempi vaikutus työn laatuun. Työyhteisön tuottavuus ja kehittyminen ovat sidoksissa koko työyhteisön hyvinvointiin ja yhteisön toimivuuteen ryhmänä. Työssä merkittävik-si tekijöiksi nousevat osaaminen ja uuden hyväksyminen.

Teoreettisen koulutuksen rinnalla on kiinnitettävä erityistä huomiota työtehtä-vien yhteydessä tapahtuvaan oppimiseen. Työssä tapahtuu oppimista, kun ratkotaan jokapäiväisiä ongelmia, opitaan virheistä ja onnistumisista sekä pohditaan yhdessä työn kehittämistä.

Työyhteisön jokaisella työntekijällä tulee olla selkeä ja yhteinen käsitys organisaati-on perustehtävästä. Tavoitteiden asettami-nen määrittelee sen mitä ja miten tehdään. Tavoitteet tulee asettaa työnantajan ja työn-tekijän yhteistyönä. Työtehtävien, työajan ja -tapojen sekä vastuiden ja valtuuksien pitää olla selkeästi määriteltyjä ja mitoitettuja.

Tuloksellinen toiminta edellyttää näiden seikkojen jatkuvaa arviointia. Sen jälkeen molemmilla osapuolilla pitää olla yhteinen ja selkeä käsitys työntekijän työn tavoit-teista. Niiden tulee olla työntekijän omalla työllä saavutettavia, haastavia ja innostavia.

Työnantajan menestyminen on pitkälti kiinni osaavasta ja motivoituneesta henkilöstös-tä. Työkulttuurimme muuttuu, työnkuvat laajenevat ja moni-puolistuvat kaiken aikaa. Niissä työyksiköissä, joissa työntekijät saavat käyttää osaamistaan laa-ja-alaisesti, voidaan paremmin.

Kehityskeskustelu avainasemassaKehityskeskustelu toimii mahdollisuutena vaikuttaa omaan työhön. Säännöllisesti toistuva ja luottamuksellinen keskustelu auttaa puhdistamaan työilmapiiriä ja luo-maan paremmat työskentelyolosuhteet, jolloin myös tiedonkulku tehostuu.

Mahdollisuus käyttää omaa osaamista synnyttää työniloa. Keskustelutilanteessa työntekijä ja esimies arvioivat yhdessä työ-tuloksia, onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaamisen kehittämistavoitteita. Palautet-ta annetaan molemmin puolin objektiivises-ti ja asiallisesti.

Avoin keskustelu sekä ajatusten ja osaa-misen jakaminen synnyttää luottamusta. Työnilo syntyy mielipiteiden arvostamisesta, luottamuksesta ja positiivisesta palauttees-ta. Itsensä toteuttaminen sekä oman työn ja työkavereiden arvostaminen ovat keskeisiä hyvinvoivan työyhteisön piirteitä.

Keskustelemalla, neuvottelemalla ja ker-tomalla tunteistamme ja tarpeistamme sekä miettimällä mihin suuntaan haluamme yh-dessä kulkea pääsemme rakentamaan toimi-vaa työyhteisöä, jossa jokaisen on hyvä olla. Tässä on meille kaikille haastetta.

Teksti: Eeva Pyökäri, TNJ/Super. Kuva: Hannu Waher

Kehityskeskustelu on oikeus, velvollisuus ja etenkin mahdollisuus4. Kun perunat ja porkkanat ovat

kypsiä, kaada vesi pois ja paina ne siivilän läpi, jotta saat tasaista py-reetä. Lisää tämän jälkeen kerma, valkoviini, nokare voita sekä suo-laa. Tarkista maku.5. Kuivaa kampelafileet, jotta niihin tulee pannulla kaunis väri. Paista voissa noin viisi minuuttia ja ripot-tele suolaa ja valkopippuria päälle.6. Kokoa annos ja koristele tuo-reella persiljalla sekä raastetul-la sitruunan kuorella.

Resepti: Taneli Kakko, Henriikka Lepistö ja Sanna Paukku

Kampeloiden ruoanvalmistusOmat muistoni kampelasta ruokana ovat nuo-ruusvuosien ajalta. Saaristossa veneillessä ei voinut olla törmäämättä savustettuihin kam-peloihin, joita kalastajat myivät rantalaitureil-la. Nyt tätä herkkua saa valitettavan harvoin.

Onneksi on muita yhtä hyviä keinoja val-mistaa kampelaruokia. Tyypillisiä ja hyviä valmistustapoja ovat savustamisen lisäk-si varovainen paistaminen ja liemessä hau-duttaminen. Tärkeintä on välttää liiallista ylikypsennystä ja maustamista. Kummat-kin aiheuttavat kalan lihan kuivumista ja hennon aromin peittymistä.

Turun ammatti-instituutin Aninkais-tenkadun koulutalon kolmannen vuoden kokkiluokka 10D otti haasteen vastaan ja tutustui kampeloihin. Opiskelijat lähtivät kehittämään kaloista sekä arkisia että juhla-via ruokia. Seuraavassa kaksi reseptiä, jotka valikoituivat herkkujen joukosta.

on kypsää. Lisää joukkoon kerma ja mausta suolalla. Ennen tarjoi-lua sekoita joukkoon hienonnettua ruohosipulia. 3. Leikkaa kirsikkatomaatit puolik-si ja paista voissa. Mausta suolalla.4. Perkaa meriantura ja paista voissa. Mausta suolalla ja valko-pippurilla. 5. Kokoa annos.

Resepti: Susanna Aunela, Mira Kivimäki ja Maria Pohjonen

13Turun pualest

Pisteitä tulee sähköpöydän työasennon muuttamisesta, työpäivän aikana tehdystä taukojumpasta ja portaitten käytöstä kol-manteen kerrokseen sekä töihin tullessa että mennessä. Pisteitä sai myös lainapyörän käy-töstä, jos käyttöaika oli vähintään 20 mi-nuuttia. Tuomas keräsi polkiessaan myös pisteitä tiimilleen, jonka viimevuotista voit-toa hän puolustaa.

…sekä ekoiluaAnu toteuttaa koulutuksesta saatuja eko-op-peja sekä vapaa-ajalla että omassa työssään.

Hankinnoissa hän suosii ekologisempia tuotteita, kuten uudelleen täytettäviä korjaus-teippirullia tai yksittäispakkaamattomia kan-sion välilehtiä. Muitakin ekologisia hankin-toja tehdään aina mahdollisuuksien mukaan.

Esimies ehdotti alun perin Anua ekotu-kihenkilöksi juuri siitä syystä, että tämä vas-taa hankinnoista. Toimiston hankinnoilla on suuri merkitys ympäristökuormituksen pienentämisessä.

– Muutama on tullut kysymään että mitä se ekotukitoiminta tarkoittaa? Sitäkö että nyt sammutellaan koneet ja valot? Sitähän se suurelta osin on, yksinkertaisten toimin-tamallien omaksumista.

Anu on suunnitellut myös muita yk-sinkertaisia toimenpiteitä toteutettavaksi työpaikalla, kuten kahviautomaatin kerta-käyttökupeista luopumisen, kaksipuoleisten tulostusasetusten asentamisen ja vanhojen tulosteiden käyttämistä muistilappuina ja suttupapereina. Ekologisuus siis helpottaa työtehtäviä, ei lisää niitä!

Työpaikka: Turun kaupungin talouspalvelukeskusEkotukihenkilö: Anu Vänttinen Työntekijöitä: noin 100

punkiajossa pyörä on kätevin kulkuneuvo ja siksi sitä tuli käytettyä erittäin paljon, Tuomas kertoo.

– Pyörän lainaamisella on ollut myös henkilökohtaiseen elämään vaikuttavia seurauksia, selittää Anu. Ennen pyöräilin paljon harvemmin. Nyt olen löytänyt pyö-räilyn helppouden uudelleen ja vapaa-ajan pyörämatkat ovat lisääntyneet.

Lainakuukauden päätteeksi Talouspalve-lukeskuksen työhyvinvointiryhmä lisäsi vie-lä pienen kannustimen pyörän käyttöön: jos viimeisen puolentoista viikon aikana kulki lainapyörällä kaupunginsairaalan kanttii-niin ja sanoi salasanan ”Asfalttikukka”, sai palkinnoksi jäätelön.

…ergonomiaa…Toinen syy Tuomaksen suureen kilometri-määrään on nyt toista vuotta järjestetty ta-louspalvelukeskuksen oma Ergonomia -kisa.

– Täällä tehdään todella paljon istumatyö-tä, joten kaikenlaiset kannustimet työpaik-kaliikkumiseen ovat tarpeen, Anu kertoo.

Anu Vänttinen kävi ekotukikoulutuksen vasta viime keväänä mutta jo

nyt on alkanut tapahtua. Ympäristöasiat ovat nostaneet päätään talous-

palvelukeskuksessa ja kiitos kuuluu suuressa määrin ekotukihenkilölle.

Ekotukityötä talouspalvelukeskuksessa

Teksti ja kuvat: Marja Tommola

Pyöräilyä..Ekotukikoulutusten aikana Anu kuuli Va-lonian Työpyöräile! -kampanjasta. Kampan-jassa lainataan työpaikoille työpaikkapyö-rää kuukaudeksi.

– Positiivisia pyöräilykokemuksia on kyl-lä tullut, kertoo Anu sekä talouspalvelukes-kuksessa eniten lainapyörällä polkenut Tuo-mas Kärpijoki.

Lainapyörät eivät ole mitä tahansa pyöriä vaan turkulaisten taiteilijoiden tuunaamia Jopoja, joita syntyi viime vuonna Valonian Taidepyöriä ja pyörätaiteilijoita -hankkees-sa. Talouspalvelukeskuksella oli lainassa taiteilija Mika Natrin tuunaama pyörä ni-meltään Asfalttikukka, jonka hopean har-maassa rungossa on mustia kierrätyskumis-ta valmistettuja kukkia.

Talouspalvelukeskus lainasi pyörää tou-kokuun ajan. Sinä aikana työ- ja vapaa-ajan matkoja kertyi poljettuna noin 90 km, joista noin 70 kilometriä oli Tuomaksen polkemia.

– Minulla ei ole omaa autoa, eikä tääl-lä Turussa omaa polkupyörääkään. Kau-

Muistitko sammuttaa näytön tauon ajaksi?

Anu Vänttinen ja Tuomas Kärpijoki innostuivat tuunatuista lainapyöristä.

14 Turun pualest

SVENSK ResumÉ

D u har kanske hört att verksamhets-modellen för staden förnyas. Kanske du vet att syftet med den pågående

reformen är ett bättre ledarskap, invånar- och kundinriktad verksamhet samt bättre produktivitet. En av de mest ställda frågor-na i samband med förnyandet av verksam-hetsmodellen är övergången till det matris-mässiga arbetssättet dvs. matrismodellen.

– Matrisen handlar om att organisera resurserna i den nya verksamhetsmodellen. Meningen är att bli av med den siloliknan-de verksamhetskulturen. Med hjälp av mat-rismodellen svetsar man liksom ihop staden, berättar projektledaren Tuomas Heikkinen.

Syftet med matrismodellen som överskri-der förvaltningsgränserna är nätverksmäs-

I år får de anställda inom den offentliga sektorn för första gången ett arbetspen-sionsutdrag. Av pensionsutdraget framgår de inkomster som ökar arbetspensionen såväl inom den offentliga som inom den privata sektorn.

Keva skickar nu på hösten ett arbetspen-sionsutdrag till alla i åldern 18–67 år som arbetat inom kommunsektorn i slutet av år 2011. Utdragen skickas ut till de kommu-nanställda regionvis från månadsskiftet sep-tember-oktober. De sista utdragen är fram-me i januari 2013.

I fortsättningen hittar du uppgifterna i arbetspensionsutdraget i webbtjänsten. Vid månadsskiftet september-oktober öppnar Keva den förnyade webbtjänsten Dina pen-sionsuppgifter på adressen www.keva.fi/pen-sionsuppgifter. Via tjänsten kan de kom-munanställda kontrollera sina personliga pensionsuppgifter. Du kan ta del av dina up-pgifter efter att ha fått ett arbetspensionsut-drag i pappersversion.

Du kan logga in i tjänsten med dina per-sonliga nätbankskoder, med ett chipförsett id-kort eller med ett mobilcertifikat.

De anställda vid Åbo stad deltar i Arbetshäl-soinstitutets riksomfattande Kommun10-uppföljningsundersökning vars syfte är att utreda hur arbetslivet påverkar personalens välbefinnande och hälsa.

2012 års Kommun10-undersökning startade i början av september och det elekt-roniska frågeformuläret har redan skickats till de anställda som har stadens e-postad-ress till sitt förfogande. I slutet av septem-ber skickas ett pappersformulär till dem som inte har en egen e-postadress och som inte har svarat på den elektroniska enkäten. Enkäten skickas till alla fast anställda samt långvariga vikarier.

Arbetshälsoinstitutet samlar in forsk-ningsdata centraliserat. Behandlingen och rapporteringen av forskningsdata sker på en allmän nivå så att den svarandes åsikter eller

Stadsdirektör Aleksi Randell linjerade upp för ett år sedan att ansvaret för att ordna stadens lillajulsfester i fortsättningen rote-rar i tre års cykler så att lillajulsfester firas på enhetsnivå, ämbetsverksnivå och stads-koncernnivå i tur och ordning. Den nya praxisen skapar klarhet på stadsnivå och underlättar samtidigt planering och fram-förhållning.

I f jol ordnades l i l laju l fester på ämbetsverksnivå och i år firas på enhetsnivå.

sig och effektiv verksamhet där kunnandet och servicen inriktas på ett mer ändamål-senligt sätt.

Det matrisliknande arbetssättet är ingen ny uppfinning. Följaktligen utnyttjar man redan existerande samarbetsnätverk i stadens nya verksamhetsmodell. Med hjälp av nät-verken har man identifierat tväradministra-tiva funktioner som kommer att organiseras matrismässigt: ekonomiförvaltning, juridis-ka tjänster, personalförvaltning, marknads-föring och kommunikation samt utveckling.Ytterligare information på Netku:Underarbetsgruppernas sammansättning och arbetsplan netku/matriisipalvelut. Information om hela projektet netku/toimintamalli

varför är vi på väg mot ett matrismässigt arbetssätt?

Kommun10-undersökningen är aktuell igen

De kommunanställda får arbetspensions-utdrag från och med oktober

uppgifter inte kan identifieras. Den elekt-roniska enkäten motsvarar datasekretess-mässigt den elektroniska bankförbindelsen.

Arbetshälsoinstitutet lämnar resultaten endast från de arbetsenheter där det finns minst 10 svarande. Resultaten av frågeserien som handlar om ledarskapet lämnas ut till de enheter där det finns minst 50 svarande. För att kunna få representativa resultat be-höver man tillräckligt med svar och därför är det viktigt att cheferna uppmuntrar sina anställda att delta i enkäten.

Man kan besvara enkäten under arbets-tid. Papperskuvertet kan skickas portofritt i svarskuvertet. Den elektroniska blanketten lagras automatiskt i forskningsdatabasen.

Ytterligare information om enkäten och närmare instruktioner för chefer finns på adressen netku/kunta10.

lillajulsfester firas på enhetsnivå i år

Översättning: Pasi Pirttimäki

15Turun pualest

K ulttuuri on aina ollut tavalla tai toi-sella mukana vanhainkodeissa, mut-ta nyt sen toivotaan jäävän pysy-

vämmällä tavalla arkeen. Vanhuskeskuksen johtaja Riitta Karjalainen Turun sosiaali- ja terveystoimesta kertoo, että vanhuksille tehdään yhdessä omaisten kanssa kulttuu-risuunnitelma, jossa huomioidaan aiemmat kulttuuri- ja harrastusmieltymykset.

Hankkeen Turun pilotti on käynnissä Kurjenmäkikodissa ja Mäntyrinteen van-hainkodissa Läntisen tanssin aluekeskuk-sen ja Sanataideyhdistyksen voimin.

Peukalovalssin pyörteissäTaiteilijat tutustuivat ennakkoon siihen, mitä vanhusten kanssa työskennellessä tulee huomioida. Taiteen mahdollisuuksia esitel-tiin myös hoitohenkilökunnalle.

– Hankkeen työpajoissa tutustuimme tanssikummeihin ja heidän menetelmiin-sä, lähihoitaja Satu Hanhikoski Kurjen-mäkikodista kertoo.

Hankekoordinaattori Marika Leino-nen-Vainio Turun AMK:n Taideakatemias-ta korostaakin kulttuurin mahdollisuuksien ymmärtämistä vanhustenhuollossa yhtenä hankkeen tärkeimpänä tehtävänä. Tavoittee-na on, että jatkossa henkilökunta hyödyn-täisi kulttuuria osana hoitotyötään.

– Fyysisten tarpeiden täyttämisen rin-nalle tulisikin nostaa vanhuksen henkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen verkoston akti-voiminen, Karjalainen toteaa.

Tutustumisen jälkeen tanssitaiteilijat tarttuivat vuodepotilaita kädestä ja näytti-vät, miten tanssitaan peukalovalssia.

– Näin kaikki pääsivät kuntoon katso-matta osallistumaan, Hanhikoski kiittelee tanssikummien toimintaa.

Yhteisiä kokemuksia ja puheenaiheitaTanssikummit kirjoittivat vanhainko-deissa toimiessaan päiväkirjaa, jota kaik-ki pääsevät lukemaan. Sanataiteilijoiden johdolla laaditut runot ovat myös kaikki-en luettavissa.

– Jos uudenlaiset työtavat tuntuivat ensin työntekijöistä haasteellisilta, innostus herä-si sitä mukaa, kun tieto lisääntyi, toteavat sekä Hanhikoski että Karjalainen.

Syksyllä hoitohenkilökunnalle järjeste-tään koulutus, jossa luodaan omakohtaisia kokemuksia taiteesta hoivatyön muotona.

– Työntekijän ensimmäinen ajatus voi kiireen keskellä olla, että kaikkeen ei ehdi revetä. Kun lähtee mukaan, huomaa uusi-en ajatusten tuovan lisäpuhtia työhön, Han-hikoski lisää.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Osaattori-hanke on Turun ohella käynnissä Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä. Han-ke päättyy vuoden 2013 lopussa.

Osaattori vie taiteilijat vanhain-

koteihin. Tavoitteena on lisä-

tä taiteilijoiden työtilaisuuksia

ja tarjota vanhusten hoivayhtei-

söihin kulttuuria. Myös henkilö-

kunnan työhyvinvointi paranee

ja tieto kulttuurin mahdollisuuk-

sista osana vanhustyötä saa

uusia muotoja.

Lisää kulttuurikokemuksia, tuloksena parempi mieli

Teksti: Tiia Laakso | Kuva: Kari Vainio

Tanssikummien johdolla kaikki pääsivät mukaan tanssin pyörteisiin.

M Itella Oyj

Tanssia yhdellä sormella