työpajatoiminta 2016taulukko 4: valmentautujien määrät ikäryhmän, avi -alueen ja maakunnan...

Työpajatoiminta 2016Valtakunnallisen työpajakyselyntulokset

Ruth Bamming

Opetus ja kulttuuritoimen vastuualue

30/2017 Aluehallintoviraston julkaisujaPublikationer från Regionförvaltningsverket

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoOpetus- ja kulttuuritoimen vastuualue

Työpajatoiminta 2016Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset

Ruth Bamming

Aluehallintovirastojen julkaisuja 30/2017ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu)ISBN 978-952-5935-33-2 (verkkojulkaisu)

Vaasa 2017

LSSAVI - Työpajatoiminta 2016

TekijätRuth Bamming

Julkaisuaika2017

Toimeksiantaja(t)Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Toimielimen asettamispäivä-

Julkaisun nimiTyöpajatoiminta 2016 - Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset

TiivistelmäTämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta 2016.Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään pa-rantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojenmenetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujantyökykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaantoimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki1285/2016, ks liite).

Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2016 yhteensä 25 770 valmentautujaa, joista 14 867 (57,7 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä sekä nuorten valmentautujien määrä olivat hieman suurempikuin edeltävänä vuonna (14 733). Työpajojen henkilöstö käsitti toimintavuoden aikana yhteensä 1 826 henkilö-työvuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna.

Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyönsekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja sekoostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta,valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä muista mah-dollisista työtoiminnan tuotoista. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansanuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna 2016. Raportti perustuu kaikkiaan 208 eri orga-nisaatioin tietoihin. Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät(146). Rekisteröityneitä yhdistyksiä on järjestäjinä 33 organisaatiota, säätiöitä 19 ja yrityksiä 5. Kahdella työpa-jatoimijalla on jokin muu organisaatiomuoto. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (54), so-siaali- ja/tai terveystoimen (28), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (28), kunnan työllisyyspalvelujen (21), kunnanhal-litusten (17) tai muun hallintokunnan alaisuudessa (13). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärinnoin 15 vuotta.

Asiasanatnuorten työpajatoiminta; nuoriso; nuorisotyö, nuorisopolitiikka

ISSN (painettu)-

ISBN (painettu)-

ISSN (verkkojulkaisu)2343-3132

ISBN (verkkojulkaisu)978-952-5935-33-2

Kokonaissivumäärä42

Kielisuomi

Hinta-

JulkaisijaLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Paino-

LSSAVI - Työpajatoiminta 2016

Sammanställd avRuth Bamming

Utgivningsdatum2017

UppdragsgivareRegionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland

-

Publikationens titelVerkstadsverksamheten 2016 – Resultaten från en riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna

Referat

Denna rapport är ett sammandrag av undervisnings- och kulturministeriets riksomfattande undersökning om arbets-verkstäderna år 2016. Arbetsverkstaden utgörs av en gemenskap där man med hjälp av arbete, lärande genom attgöra och handledning stöder individens förmåga att hantera sin vardag liksom dennes förmåga och beredskap attsöka sig till utbildning eller arbete. Arbetsträning och individuell träning är metoder som etablerats vid verkstäderna.Med hjälp av arbetsträning utvecklas arbetsförmågan och det kunnande som behövs i arbetslivet liksom den all-männa arbetslivskompetensen hos den som får träning. Genom individuell träning stöder man utvecklingen av funkt-ionsförmågan och förmågan att hantera vardagen. Bestämmelser om ungdomsverkstäderna finns i ungdomslagen(Ungdomslagen 1285/2016, se bilaga).

År 2016 deltog sammanlagt 25 770 personer i träning inom ramen för verkstadsverksamheten. Av dessa var 14 867(57,7 %) unga under 29 år. Det totala antalet personer som fick träning och unga personer i träning var något störreän året innan (14 733). Under verksamhetsåret uppgick antalet anställda vid arbetsverkstäderna till sammanlagt 1826 årsverken. Antalet årsverken är något mindre än tidigare år.

I helheten av tjänster inom den offentliga sektorn placerar sig verkstadsverksamheten i gränsområdet mellan tjäns-terna inom den sociala sektorn och ungdomsarbetet samt den öppna utbildnings- och arbetsmarknaden. Finansie-ringen av verkstadsverksamheten sker via flera kanaler och består av bl.a. statsbidrag (UKM, ungdomsväsendet),huvudmännens andelar, projektfinansiering, inkomster av färdighetsträning (som köps av bl.a. FPA, arbets- och nä-ringstjänsterna, socialväsendet, läroanstalter) samt av andra eventuella intäkter av arbetsverksamheten. Undersök-ningen har riktats i första hand till de verkstäder som fick nationellt statsunderstöd för ungdomsverkstadsverksamhetför sin verksamhet år 2016. Rapporten baserar sig på uppgifter från sammanlagt 208 olika organisationer. Arbets-verkstäderna drevs vanligtvis av en kommun, ekonomisk region eller samkommun (146). Av de registrerade före-ningarna drivs verkstäderna av 33 organisationer, 19 stiftelser och 5 företag. Två verkstadsaktörer har någon annanorganisationsform. I kommunerna arbetar verkstaden under ungdoms- och/eller fritidsväsendet (54), social- och/ellerhälsovårdsväsendet (28), bildnings- och/eller kulturväsendet (28), kommunens sysselsättningstjänster (21), kom-munstyrelsen (17) eller någon annan förvaltning (13). De nuvarande verkstäderna har varit verksamma i genomsnittcirka 15 år.

Ämnesord

ISSN (tryckt)-

ISBN (tryckt)-

ISSN (webbpublikation)2343-3132

ISBN (webbpublikation)978-952-5935-33-2

Sidantal42

Språkfinska

Pris-

UtgivareRegionförvaltningsverket i Västra och InreFinland

Tryckeri

Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta 2016.Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kan-sallista valtionavustusta vuonna 2016. Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta,koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminenkyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpa-joille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Raportissa käytettään kaikkiaan208 eri organisaatiota tietoja. Osa tuloksista julkistaan nuorisotilastot.fi sivussa.

Ruth Bamming, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely2017

LSSAVI - Työpajatoiminta 2016 1

SisällysluetteloJohdanto........................................................................................................................................ 41 Työpajatoiminta vuonna 2016 ................................................................................................... 52 ”NEET” nuoret vuosina 2007–2016 ........................................................................................... 63 Työpajojen valmentautujat ........................................................................................................ 7

Työpajojen valmentautujat iän mukaan ...................................................................... 7Valmentautujat sukupuolen mukaan ........................................................................ 10Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan ............................................ 11Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan .................................................... 12Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan ........................ 13Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan ....................................................... 15Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan .......................................... 17Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen .............................................. 20

4 Työpajojen henkilöstö ............................................................................................................. 23Työpajojen henkilöstön tehtävät ............................................................................... 23Työpajojen henkilöstön työsuhteet ........................................................................... 24Työpajojen henkilöstön koulutustaustat .................................................................... 25Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset.......................................................... 25

5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen ................................................................................ 27Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin ....................................................... 27Työpajojen organisaatiomuoto ................................................................................. 27Työpajojen valmennusyksiköt .................................................................................. 29Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut ............................................................... 30Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus ...................................................................... 32Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa. .............................................................. 33Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla ........................................................ 34Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen ................................... 36SOVARI ................................................................................................................... 37Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät ............................................. 38Työpajatoiminnan rahoitus ....................................................................................... 39Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2017 ..................................................... 40

Liite: Nuorisolaki 1285/2016 ....................................................................................................... 414. luku: Nuorten työpajatoiminta ............................................................................... 415 luku; Valtionrahoitus, 21 § Valtionavustuksen myöntäminen nuortentyöpajatoimintaan ..................................................................................................... 42


Kuvaluettelo

Kuva 1: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussanuorten 15 – 29 vuotiaiden osuus ikäluokasta (%) vuosina 2008–2016 .......................................... 6Kuva 2: Työpajojen valmentautujat vuosina 2007–2016.................................................................. 7Kuva 3: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna 2016 ............................................... 10Kuva 4: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuonna 2016 ........................... 11Kuva 5: Vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli* ............................................. 12Kuva 6: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna 2016 ............. 13Kuva 7: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010 - 2016* .............. 18Kuva 8: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010 - 2016* ... 18Kuva 9: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013 – 2016* ...................... 21Kuva 10: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013–2016* ......... 21Kuva 11: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2016* .............................................................. 23Kuva 12: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna 2016 ................................. 24Kuva 13: Henkilöstön määrä vuosina 2008 - 2016 henkilötyövuosina (htv) ................................... 24Kuva 14: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2016* ................. 26Kuva 15: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna2016* .................................................... 26Kuva 16: Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin vuosina 2014–2016 ............................. 27Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2016 ................................................................ 32Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2016* .................................................. 33Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2016 ............................. 34Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina 2010 – 2016? .............................. 35Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2016? ......................................... 35Kuva 22: Missä palveluissa / toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuoden 2016aikana?* ........................................................................................................................................ 35Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?* .................................................................... 36Kuva 24: Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia?* .............................. 37Kuva 25: Onko teillä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari käytössä?...................................... 38Kuva 26: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2017 ............................ 40


Taulukkoluettelo

Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna 2016 5Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI–alueittain ja maakunnittain vuosina 2007–2016 8Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI–alueittain ja maakunnittain vuosina2007–2016 8Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 9Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2016 10Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI -alueen ja maakunnanmukaan vuonna 2016 11Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna2016 12Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaanvuonna 2016 13Taulukko 9:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen jamaakunnan mukaan vuonna 2016 (kaikki valmentautujat) 14Taulukko 10:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen jamaakunnan mukaan vuonna 2016 (nuoret valmentautujat) 14Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaanvuosina 2014 – 2016 15Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavantahon ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016. 16Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2013 - 2016* 19Taulukko 14: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2016* 22Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina 2014-2016* 23Taulukko 16: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna 2016 25Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina 2013–2016 28Taulukko 18: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2016 28Taulukko 19: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina 2014 – 2016* 29Taulukko 20: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina 2014 – 2016* 31Taulukko 21: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnansisältöön*? 36Taulukko 22: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta- / tilastointijärjestelmä? 38Taulukko 23: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina 2014 – 2016*: 39


Johdanto

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritäänparantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työ-pajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään val-mentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilöval-mennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuori-solaissa (Nuorisolaki 1285/2016, ks liite).

Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden januorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on moni-kanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta,hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilai-tokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista.

Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle 2016.Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kan-sallista valtionavustusta vuonna 2016. Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta,koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminenkyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpa-joille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Tiedonkeräämisprosessissa hyö-dynnetään yhä enemmän automaattista tiedonsiirtoa. PARty-järjestelmän avulla nuorten työpajat keräävät ti-lastollista tietoa omasta toiminnastaan. Valtionavustusta saavien nuorten työpajojen edellytetään käyttäväntoiminnan seurannassa PARtya tai siihen yhteensopivaa seurantajärjestelmää. PARtyyn kerättävät tiedot poh-jautuvat OKMn valtakunnalliseen työpajakyselyyn. Kolme organisaatiota ei osallistunut kyselyyn, mutta nelähettivät tietoja valmentautujista rekisteristään. Raportissa käytettään kaikkiaan 208 eri organisaation tietoja.

Kyselyn kautta kerätty aineisto sisältää tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan si-sällöistä ja sen kehittämissuunnista. Kyselyn perusteella saadaan valtakunnallista ja alueellista tietoa pajoillavalmentautujina olevista nuorista sekä työpaja-ammattilaisista ja heidän työstään. Raportin aineisto koskeetoimintavuotta 2016. Kyselyn tuloksia käytetään nuorisotilastot.fi-sivustolla.

Kyselyillä tuotettu tilastollinen tieto tarvitsee rinnalleen myös laadullista aineistoa. Sovari mittarin kautta ke-rätään valtakunnallisesti tietoja, miten nuoret kokevat työpajajaksonsa. Sovari – Sosiaalisen vahvistumisenmittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari. Sovarin tarkoituksena on mitata jatuoda esille palvelunlaatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Sovari-mittari on kehitetty TPY:ssä OKM:nrahoituksella (ks sivu 37).


1 Työpajatoiminta vuonna 2016

Raportti perustuu kaikkiaan 208 eri organisaatioin tietoihin. Vastausten perusteella työpajatoimintaan osallis-tui vuonna 2016 yhteensä 25 770 valmentautujaa, joista 14 867 (57,7 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Valmen-tautujien kokonaismäärä sekä nuorten valmentautujien määrä olivat hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna(14 733). Työpajojen henkilöstö käsitti toimintavuoden aikana yhteensä 1 826 henkilötyövuotta (htv). Henki-lötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna.

Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät (146). Rekisteröity-neitä yhdistyksiä on järjestäjinä 33 organisaatiota, säätiöitä 19 ja yrityksiä 5. Kahdella työpajatoimijalla onjokin muu organisaatiomuoto. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (54), sosiaali- ja/taiterveystoimen (28), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (28), kunnan työllisyyspalvelujen (21), kunnanhallitusten(17) tai muun hallintokunnan alaisuudessa (13). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärin noin15 vuotta.

Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna 2016

Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Nuoret (< 29) Kaikki valmentautujat

Etelä-Suomi 48 5 144 8 133 545Etelä-Karjala 3 442 953 23Kanta-Häme 7 337 860 79Kymenlaakso 3 771 1 489 90Päijät-Häme 9 834 862 72Uusimaa 26 2 760 3 969 280Itä-Suomi 23 1 604 2 722 218Etelä-Savo 7 442 759 49Pohjois-Karjala 4 327 346 31Pohjois-Savo 12 835 1 617 139Lappi 19 913 2 072 134Lappi 19 913 2 072 134Lounais-Suomi 33 1 875 3 458 218Satakunta 14 714 1 238 87Varsinais-Suomi 19 1 161 2 220 132Länsi- ja Sisä-Suomi 59 3 943 7 521 538Etelä-Pohjanmaa 8 500 836 50Keski-Pohjanmaa 3 442 922 71Keski-Suomi 18 934 1 813 171Pirkanmaa 24 1 595 3 293 213Pohjanmaa 6 472 657 33Pohjois-Suomi 26 1 388 1 864 173Kainuu 4 184 307 31Pohjois-Pohjanmaa 22 1 204 1 557 143Yhteensä 208 14 867 25 770 1 826

AVI /maakunta

TyöpajatValmentautujat Henkilökunta

(htv)

määrä


2 ”NEET” nuoret vuosina 2007–2016

Vuonna 2016 ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien 15–29-vuotiaiden nuor-ten määrä (NEET) oli 113 000 eli 11,5 % ikäryhmästä. NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment,Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". 1 Osuuson noussut huomattavasti vuodesta 2008. 15–29-vuotiaiden naisten NEET-osuus on kaiken aikaa ollut korke-ampi kuin miesten. Se selittyy kuitenkin sillä, että ikäryhmässä 25–29-vuotiaat naisten NEET-osuus on selvästikorkeampi kuin nuoremmissa ikäryhmissä tai yhdessäkään miesten ikäryhmässä. Kaikissa muissa ikäryhmissäpaitsi 25–29-vuotiaiden kohdalla naisten NEET-osuudet ovat pääosin olleet matalampia kuin miesten.2

NEET-tilanne, eli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo, on osittain varsin tavallinen vaihe nuoren elä-mässä. Nuoret odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, viettävät välivuotta, lukevat pääsykokeisiin tailomailevat kesällä ilman kesätyötä. NEET on varsin karkea indikaattori nuorten hyvinvoinnin tai syrjäytymi-sen kuvaamiseen. Koska syrjäytymisen mittaaminen on vaikeaa, emme tiedä, kuinka paljon Suomessa on tällähetkellä nuoria, joiden hyvinvoinnista on syytä olla huolissaan. 3

Osalla NEET-nuorista on kohonnut riski syrjäytyä. Riskiä lisää alhainen koulutustaso ja vähäinen työkokemussekä muut nuoren elämään liittyvät tekijät. Tämä voi johtaa pitkittyneeseen alhaiseen elintasoon ja sosiaaliseensyrjäytymiseen.4

Kuva 1: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussanuorten 15 – 29 vuotiaiden osuus ikäluokasta (%) vuosina 2008–2016

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta(NEET rate). Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret ei-vät ole mukana perusjoukossa.2 Alatalo, Johanna et.al. (2017): Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. TEM-analyyseja •76/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki3 Larja, Liisa et.al. (2016): NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointi-katsaus 2/2016. Tilastokeskus. Helsinki4 Larja, Liisa et.al. (2016): NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointi-katsaus 2/2016. Tilastokeskus. Helsinki


3 Työpajojen valmentautujat

Työpajojen valmentautujat iän mukaanVuonna 2016 työpajoille sijoittuneiden valmentautujien kokonaismäärä nousi hieman: valmentautujia oli yh-teensä 25 770, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 25 450. Yli 28-vuotiaiden valmentautujien määrä työpajoillaon noussut viimeisinä vuosina: vuonna 2016 heitä oli yhteensä 10 200 valmentautujaa, kun vuonna 2013 määräoli 8 180. Alle 29-vuotiaiden valmentautujien määrä oli vuoden 2016 aikana yhteensä 14 870, eli 140 henkilöäenemmän kuin vuonna 2015. Alle 25-vuotiaita nuoria valmentautujia oli vuonna 2016 yhteensä 11 440.

Kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on noussut viime vuosina merkittävästi. Kuntoutta-vassa työtoiminnassa aikuisia on ollut nuoria enemmän. Sen takia myös aikuisten kokonaismäärä on kasvanuttyöpajoissa. Vuonna 2016 yhteensä yli 12 000 valmentautujaa osallistui kuntouttavaan työtoimintaan.

Kuva 2: Työpajojen valmentautujat vuosina 2007–2016


Valmentautujien määrä AVI-alueilla ja maakunnissa vaihtelee vuositasolla. Kaikilla AVI-alueilla paitsi Länsi-ja Sisä-Suomessa valmentujien määrä on noussut. Yksittäisien työpajojen tapahtumat, kuten Jupiterin kon-kurssi5 voivat vaikuttaa koko maakunnan lukuihin.

5 Jupiter-säätiö jätti konkurssihakemuksen (Yle 9.11.2016) https://yle.fi/uutiset/3-9281677. Säätiön konkurssi vaikuttitämän raportin tilastoihin. Jupiter-säätiö lähetti rekisterin kautta vuoden 2016 valmentautujien tietoja kunnes sen toi-minta loppui.

https://yle.fi/uutiset/3-9281677


Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI–alueittain ja maakunnittain vuosina 2007–2016


Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI–alueittain ja maakunnittain vuosina 2007–2016


2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Etelä-Suomi 3 170 3 649 4 057 5 000 6 065 5 766 6 122 6 669 7 937 8 133Etelä-Karjala 260 228 424 601 865 755 864 973 1 154 953Kanta-Häme 161 208 277 428 450 417 425 503 799 860Kymenlaakso 816 801 822 954 1 146 1 331 1 276 1 246 1 336 1 489Päijät-Häme 430 483 514 492 846 542 846 841 850 862Uusimaa 1 503 1 929 2 020 2 525 2 758 2 721 2 711 3 106 3 798 3 969Itä-Suomi 1 211 1 045 1 953 2 208 2 196 2 295 2 526 2 617 2 560 2 722Etelä-Savo 393 321 446 502 415 573 563 485 572 759Pohjois-Karjala 203 306 355 412 403 444 412 386 325 346Pohjois-Savo 615 418 1 152 1 294 1 378 1 278 1 551 1 746 1 663 1 617Lappi 1 312 2 327 2 225 1 766 1 754 2 315 1 950 1 432 1 900 2 072Lappi 1 312 2 327 2 225 1 766 1 754 2 315 1 950 1 432 1 900 2 072Lounais-Suomi 1 217 1 682 2 016 2 465 2 358 2 624 2 879 3 196 3 064 3 458Satakunta 406 526 586 735 718 908 1 054 1 178 1 251 1 238Varsinais-Suomi 811 1 156 1 430 1 730 1 640 1 716 1 825 2 018 1 813 2 220Länsi-Sisä-Suomi 4 852 5 460 6 763 7 857 7 644 8 107 7 785 7 557 8 139 7 521Etelä-Pohjanmaa 369 430 539 639 746 471 531 622 741 836Keski-Pohjanmaa 346 330 572 666 657 939 693 883 939 922Keski-Suomi 935 1 077 1 253 1 390 1 562 1 902 1 905 1 462 1 600 1 813Pirkanmaa 2 303 2 811 3 467 4 042 3 667 3 698 3 682 3 687 3 733 3 293Pohjanmaa 899 812 932 1 120 1 012 1 097 974 903 1 126 657Pohjois Suomi 1 067 1 174 1 294 1 476 1 442 1 684 1 635 1 700 1 849 1 864Kainuu 369 353 364 441 323 343 316 283 320 307Pohjois-Pohjanmaa 698 821 930 1 035 1 119 1 341 1 319 1 417 1 529 1 557Kaikki yhteensä 12 829 15 337 18 308 20 772 21 459 22 791 22 897 23 171 25 449 25 770

Maakuntavalmentautujien määrä

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Etelä-Suomi 2 511 2 666 3 215 3 883 3 987 4 380 4 652 4 788 5 152 5 144Etelä-Karjala 183 177 267 329 355 336 455 535 583 442Kanta-Häme 121 128 166 296 285 240 228 262 361 337Kymenlaakso 354 365 392 502 528 750 756 684 697 771Päijät-Häme 409 437 468 460 488 480 768 747 756 834Uusimaa 1 444 1 559 1 922 2 296 2 331 2 574 2 445 2 560 2 755 2 760Itä-Suomi 895 693 1 268 1 478 1 477 1 577 1 596 1 595 1 524 1 604Etelä-Savo 288 187 293 279 233 334 320 294 323 442Pohjois-Karjala 203 297 343 408 390 415 407 369 303 327Pohjois-Savo 404 209 632 791 854 828 869 932 898 835Lappi 380 688 959 724 800 872 931 696 933 913Lappi 380 688 959 724 800 872 931 696 933 913Lounais-Suomi 946 1 101 1 215 1 543 1 424 1 585 1 842 1 826 1 770 1 875Satakunta 331 370 417 546 455 555 722 768 793 714Varsinais-Suomi 615 731 798 997 969 1 030 1 120 1 058 977 1 161Länsi-Sisä-Suomi 2 785 2 799 3 638 4 264 4 159 4 506 4 462 4 001 3 974 3 943Etelä-Pohjanmaa 315 340 431 451 481 354 369 435 479 500Keski-Pohjanmaa 140 152 277 370 340 563 441 478 502 442Keski-Suomi 454 496 657 625 794 930 919 786 875 934Pirkanmaa 1 447 1 432 1 772 2 262 2 001 2 050 2 166 1 789 1 579 1 595Pohjanmaa 429 379 501 556 543 609 567 513 539 472Pohjois Suomi 688 791 1 009 1 124 1 146 1 335 1 237 1 294 1 380 1 388Kainuu 157 130 162 223 177 180 182 161 187 184Pohjois-Pohjanmaa 531 661 847 901 969 1 155 1 055 1 133 1 193 1 204Kaikki yhteensä 8 205 8 738 11 304 13 016 12 993 14 255 14 720 14 200 14 733 14 867

Maakuntanuorten valmentautujien määrä


Taulukko 4 kuvaa valmentautujien jakautumista ikäryhmittäin eri AVI-alueilla ja maakunnissa. ErityisestiEtelä- ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla painottui nuorten, alle 29-vuotiaiden valmentautujien osuus. Etelä-Suomessa nuoria alle 29-vuotiaita valmentautujia oli 5 144 ja he muodostivat noin 63 prosenttia kaikista alueenvalmentautujista. Pohjois-Suomessa 75 prosenttia valmentautujista oli alle 29-vuotiaita valmentautujia.

Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016


Alle 17vuotta

17-20vuotta

21-24vuotta

25-28vuotta

Nuoret <29vuotta

29-49vuotta

Yli 50vuotta Ei tietoa Yhteensä

115 1 803 2 345 881 5 144 1 534 973 482 8 133(1,4) (22,2) (28,8) (10,8) (63,2) (18,9) (12,0) (5,9) (100)

Etelä-Karjala 13 130 211 88 442 318 193 - 953Kanta-Häme 1 77 149 110 337 290 187 46 860Kymenlaakso 35 256 348 132 771 325 203 190 1 489Päijät-Häme 6 266 466 96 834 25 3 - 862Uusimaa 60 1 074 1 171 455 2 760 576 387 246 3 969

78 481 656 389 1 604 689 424 5 2 722(2,9) (17,7) (24,1) (14,3) (58,9) (25,3) (15,6) (0,2) (100)

Etelä-Savo 28 100 194 120 442 193 123 1 759Pohjois-Karjala 13 116 140 58 327 15 2 2 346Pohjois-Savo 37 265 322 211 835 481 299 2 1 617

20 225 379 289 913 717 431 11 2 072(1,0) (10,9) (18,3) (13,9) (44,1) (34,6) (20,8) (0,5) (100)

Lappi 20 225 379 289 913 717 431 11 2 07279 593 774 429 1 875 849 580 154 3 458

(2,3) (17,1) (22,4) (12,4) (54,2) (24,6) (16,8) (4,5) (100)Satakunta 14 214 316 170 714 329 193 2 1 238Varsinais-Suomi 65 379 458 259 1 161 520 387 152 2 220

126 1 081 1 619 1 117 3 943 2 222 1 301 55 7 521(1,7) (14,4) (21,5) (14,9) (52,4) (29,5) (17,3) (0,7) (100)

Etelä-Pohjanmaa 12 156 213 119 500 202 134 - 836Keski-Pohjanmaa 9 134 184 115 442 346 134 - 922Keski-Suomi 57 220 352 305 934 509 370 - 1 813Pirkanmaa 28 442 678 447 1 595 1 013 631 54 3 293Pohjanmaa 20 129 192 131 472 152 32 1 657

39 415 616 318 1 388 299 176 1 1 864(2,1) (22,3) (33,0) (17,1) (74,5) (16,0) (9,4) (0,1) (100)

Kainuu 14 50 58 62 184 71 52 - 307Pohjois-Pohjanmaa 25 365 558 256 1 204 228 124 1 1 557

457 4 598 6 389 3 423 14 867 6 310 3 885 708 25 770(1,8) (17,8) (24,8) (13,3) (57,7) (24,5) (15,1) (2,7) (100)

määrä(%)

AVI/Maakunta

Suomi yhteensä

Etelä-Suomi

Itä-Suomi

Lappi

Lounais-Suomi

Länsi-Sisä-Suomi

Pohjois Suomi


Valmentautujat sukupuolen mukaanSuurin osa työpajojen valmentautujista on miehiä: heidän osuutensa on hieman yli 60 % kaikista työpajojenvalmentautujista. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Suurimmat erot sukupuolijakaumissa oli 21 - 24 -vuotiaiden ja 25 - 28 -vuotiaiden ikäryhmissä. Eroa miesten ja naisten jakaumien välillä saattaa selittää se, ettämiesten työttömyys on valtakunnallisesti ollut korkeammalla tasolla kuin naisten. Lisäksi naisten koulutustasoon korkeampi kuin miesten. Sukupuolijakauma ei ole vaihtelut merkittävästi vuosien varrella.

Kuva 3: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna 2016

n= 25 770Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2016


Miehet60 %

Naiset40 %

Yhteensämäärä osuus % määrä osuus % määrä

Nuoret yhteensä 8 993 (60,5) 5 874 (39,5) 14 867Alle 17 vuotta 293 (64,1) 164 (35,9) 45717-20 vuotta 2 594 (56,4) 2 004 (43,6) 4 59821-24 vuotta 3 937 (61,6) 2 452 (38,4) 6 38925-28 vuotta 2 169 (63,4) 1 254 (36,6) 3 42329-49 vuotta 3 780 (59,9) 2 530 (40,1) 6 310Yli 50 vuotta 2 351 (60,5) 1 534 (39,5) 3 885Ei tietoa 399 (56,4) 309 (43,6) 708Yhteensä 15 523 (60,2) 10 247 (39,8) 25 770

Ikäryhmä Miehet Naiset


Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaanSuurin osa työpajojen nuorista valmentautujista oli peruskoulututkinnon varassa. Korkeintaan peruskoulutut-kinto oli lähes puolella alle 29-vuotiaista nuorista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nuoret valmentautujatovat keskeyttäneet ammatillinen koulutuksensa. Kyselyssä kysytetään ylintä suoritettua tutkintoa.

Peruskoulututkinnon jälkeen valmentautujien toiseksi yleisin koulutustausta oli 2. asteen ammatillinen tut-kinto. Tämä koulutustausta oli miltei kolmasosalla alle 29-vuotiaista.

Kuva 4: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuonna 2016


Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI -alueen ja maakunnan mu-kaan vuonna 2016


Perus-koulussa

Perus-koulu

keskeyt-ynyt

Peruskoulusuoritettu

Lukionoppi-

määrä

Yliop-pilas

2. asteenammatil-

linentutkinto

AMK /yliopistotutkinto

Muu /Ulkomaillasuoritettututkinto

Ei tietoa Yhteensä

Etelä-Suomi 79 122 2 069 90 358 1 595 58 58 715 5 144Etelä-Karjala 1 2 69 1 6 64 1 - 298 442Kanta-Häme 2 - 77 2 6 54 - - 196 337Kymenlaakso 39 6 230 10 55 384 19 27 1 771Päijät-Häme 5 9 256 5 73 413 26 4 43 834Uusimaa 32 105 1 437 72 218 680 12 27 177 2 760Itä-Suomi 54 14 800 8 77 524 16 20 91 1 604Etelä-Savo 20 4 198 1 13 177 3 - 26 442Pohjois-Karjala 11 6 164 1 18 116 2 2 7 327Pohjois-Savo 23 4 438 6 46 231 11 18 58 835Lappi 87 6 315 9 41 186 14 1 254 913Lounais-Suomi 60 5 922 7 114 551 11 19 186 1 875Satakunta 8 3 310 1 37 310 4 4 37 714Varsinais-Suomi 52 2 612 6 77 241 7 15 149 1 161Länsi-Sisä-Suomi 141 60 1 748 56 208 1 247 115 38 330 3 943Etelä-Pohjanmaa 9 7 252 2 18 182 3 7 20 500Keski-Pohjanmaa 18 - 103 - 25 156 2 12 126 442Keski-Suomi 72 6 349 16 43 268 88 4 88 934Pirkanmaa 41 44 855 34 81 461 12 12 55 1 595Pohjanmaa 1 3 189 4 41 180 10 3 41 472Pohjois Suomi 44 17 589 13 114 505 10 11 85 1 388Kainuu 15 2 60 4 14 83 3 - 3 184Pohjois-Pohjanmaa 29 15 529 9 100 422 7 11 82 1 204Suomi yhteensä 465 224 6 443 183 912 4 608 224 147 1 661 14 867

Nuorten valmentautujien määrä

AVI/maakunta


Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaanNoin kuudella prosentilla (1 512) valmentautujista oli muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskie-listen määrä oli hieman kasvanut edellisestä vuodesta, jolloin vieraskielisiä oli 1 370. Valmentautujien määrienkasvu kohdistui erityisesti Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueille. Suurin vieraskielisten valmentau-tujien ryhmä olivat venäjänkieliset. Muita suuria ryhmiä olivat arabian-, somalian- ja kurdinkieliset. Yhteensätyöpajojen valmentautujat puhuivat noin 60 eri kieltä.6

Kuva 5: Vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli*

*ilman "Ei tietoa"Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016


6 Muut kielet (61): acholi, afgaani, afrikans, amhara, antaria, assyri, azeri, baria, bosnia, bulgaria, burma, dari, dinka, edo,englanti, espanja, etiopia, farsi, filipino, fur, gagua, gambia, ghana, hollanti, islanti, italia, japani, jarai, karem, kareni,kayah, kiina, kinuaruanda, kongo, kreikka, kroatia, lingala, moru, norja, nubia, pashto, persia, portugali, puola, pwo,ranska, romania, saksa, senegal, sinhali, slovakia, suahili, sudan, syyria, tagalog, taiwan, turkki, ukraina, unkari, visayan,wolof

Suomi Ruotsi Arabia Somali Venäjä Muu Ei tietoa Yhteensä

määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määräEtelä-Suomi 6 013 157 6 170 (75,9%) 23 52 119 220 414 (5,1%) 1 549 8 133Etelä-Karjala 187 - 187 (19,6%) - - 8 2 10 (1,0%) 756 953Kanta-Häme 453 1 454 (52,8%) 2 - 2 2 6 (0,7%) 400 860Kymenlaakso 1 393 - 1 393 (93,6%) 3 12 41 39 95 (6,4%) 1 1 489Päijät-Häme 829 - 829 (96,2%) 4 - 10 18 32 (3,7%) 1 862Uusimaa 3 151 156 3 307 (83,3%) 14 40 58 159 271 (6,8%) 391 3 969Itä-Suomi 2 239 3 2 242 (82,4%) 6 1 26 63 96 (3,5%) 384 2 722Etelä-Savo 380 1 381 (50,2%) - - 6 16 22 (2,9%) 356 759Pohjois-Karjala 323 - 323 (93,4%) - 1 5 3 9 (2,6%) 14 346Pohjois-Savo 1 536 2 1 538 (95,1%) 6 - 15 44 65 (4,0%) 14 1 617Lappi 1 815 1 1 816 (87,6%) 12 10 14 63 99 (4,8%) 157 2 072Lappi 1 815 1 1 816 (87,6%) 12 10 14 63 99 (4,8%) 157 2 072Lounais-Suomi 3 039 71 3 110 (89,9%) 49 18 38 161 266 (7,7%) 82 3 458Satakunta 1 157 1 1 158 (93,5%) - - 6 31 37 (3,0%) 43 1 238Varsinais-Suomi 1 882 70 1 952 (87,9%) 49 18 32 130 229 (10,3%) 39 2 220Länsi- ja Sisä-Suomi 6 350 357 6 707 (89,2%) 54 28 50 413 545 (7,2%) 269 7 521Etelä-Pohjanmaa 732 4 736 (88,0%) 13 - 9 67 89 (10,6%) 11 836Keski-Pohjanmaa 659 120 779 (84,5%) 15 10 6 110 141 (15,3%) 2 922Keski-Suomi 1 720 1 1 721 (94,9%) 3 1 13 37 54 (3,0%) 38 1 813Pirkanmaa 2 895 1 2 896 (87,9%) 23 5 18 152 198 (6,0%) 199 3 293Pohjanmaa 344 231 575 (87,5%) - 12 4 47 63 (9,6%) 19 657Pohjois-Suomi 1 737 2 1 739 (93,3%) 18 10 18 60 106 (5,7%) 19 1 864Kainuu 301 - 301 (98,0%) - - 3 2 5 (1,6%) 1 307Pohjois-Pohjanmaa 1 436 2 1 438 (92,4%) 18 10 15 58 101 (6,5%) 18 1 557Kaikki yhteensä 21 193 591 21 784 (84,5%) 162 119 265 980 1 526 (5,9%) 2 460 25 770

Vierasperäisetkielet

KotimaisetkieletAVI / Maakunta


Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaanvuonna 2016


Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaanKuvassa on valmentautujien valmennusjaksojen keskimääräinen kesto kuukausina vuonna 2016. Suurin osa(57 %) työpajojen valmennusjaksoista kesti yhteensä 1-6 kuukautta. Jotkut kyselyn vastaajat kokevat puolenvuoden työpajajakson liian lyhyeksi. Nuorten tilanteet ovat heidän mielestä entistä haastavampia, mitä vaatiipitkäkestoista työskentelyä. AVI-alueittain pisimmät valmennusjaksot sijoittuivat erityisesti Länsi- ja Sisä -Suomen sekä Pohjois-Suomen alueille.

Kuva 6: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna 2016


Suomi Ruotsi Arabia Somali Venäjä Muu Ei tietoa Yhteensä

määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määräEtelä-Suomi 4 166 127 4 293 (83,5%) 16 43 69 142 270 (5,2%) 581 5 144Etelä-Karjala 139 - 139 (31,4%) - - 5 - 5 (1,1%) 298 442Kanta-Häme 189 - 189 (56,1%) 1 - - - 1 (0,3%) 147 337Kymenlaakso 712 - 712 (92,3%) 3 6 24 25 58 (7,5%) 1 771Päijät-Häme 807 - 807 (96,8%) 4 - 9 13 26 (3,1%) 1 834Uusimaa 2 319 127 2 446 (88,6%) 8 37 31 104 180 (6,5%) 134 2 760Itä-Suomi 1 348 1 1 349 (84,1%) 3 1 8 26 38 (2,4%) 217 1 604Etelä-Savo 231 - 231 (52,3%) - - 1 10 11 (2,5%) 200 442Pohjois-Karjala 304 - 304 (93,0%) - 1 5 3 9 (2,8%) 14 327Pohjois-Savo 813 1 814 (97,5%) 3 - 2 13 18 (2,2%) 3 835Lappi 622 - 622 (68,1%) 2 3 2 12 19 (2,1%) 272 913Lappi 622 - 622 (68,1%) 2 3 2 12 19 (2,1%) 272 913Lounais-Suomi 1 701 54 1 755 (93,6%) 13 9 6 58 86 (4,6%) 34 1 875Satakunta 689 - 689 (96,5%) - - 1 12 13 (1,8%) 12 714Varsinais-Suomi 1 012 54 1 066 (91,8%) 13 9 5 46 73 (6,3%) 22 1 161Länsi- ja Sisä-Suomi 3 384 272 3 656 (92,7%) 15 15 8 140 178 (4,5%) 109 3 943Etelä-Pohjanmaa 460 4 464 (92,8%) 8 - - 17 25 (5,0%) 11 500Keski-Pohjanmaa 334 68 402 (91,0%) 3 1 1 33 38 (8,6%) 2 442Keski-Suomi 899 - 899 (96,3%) 1 1 3 10 15 (1,6%) 20 934Pirkanmaa 1 473 1 1 474 (92,4%) 3 2 1 47 53 (3,3%) 68 1 595Pohjanmaa 218 199 417 (88,3%) - 11 3 33 47 (10,0%) 8 472Pohjois-Suomi 1 306 1 1 307 (94,2%) 11 10 4 40 65 (4,7%) 16 1 388Kainuu 182 - 182 (98,9%) - - 1 1 2 (1,1%) - 184Pohjois-Pohjanmaa 1 124 1 1 125 (93,4%) 11 10 3 39 63 (5,2%) 16 1 204Kaikki yhteensä 12 527 455 12 982 (87,3%) 60 81 97 418 656 (4,4%) 1 229 14 867

AVI / MaakuntaKotimaiset

kieletVierasperäiset

kielet


Taulukko 9:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maa-kunnan mukaan vuonna 2016 (kaikki valmentautujat)


Taulukko 10:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maa-kunnan mukaan vuonna 2016 (nuoret valmentautujat)


Ei tietoa

määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä määrä osuus (%)Etelä-Suomi 1 892 23,3 % 918 11,3 % 1 964 24,1 % 2 031 25,0 % 1 033 12,7 % 295 8 133 100,0 %Etelä-Karjala 459 48,2 % 62 6,5 % 150 15,7 % 109 11,4 % 173 18,2 % - 953 100,0 %Kanta-Häme 129 15,0 % 113 13,1 % 108 12,6 % 223 25,9 % 45 5,2 % 242 860 100,0 %Kymenlaakso 189 12,7 % 193 13,0 % 340 22,8 % 226 15,2 % 541 36,3 % - 1 489 100,0 %Päijät-Häme 160 18,6 % 101 11,7 % 274 31,8 % 219 25,4 % 81 9,4 % 27 862 100,0 %Uusimaa 955 24,1 % 449 11,3 % 1 092 27,5 % 1 254 31,6 % 193 4,9 % 26 3 969 100,0 %Itä-Suomi 509 18,7 % 410 15,1 % 657 24,1 % 672 24,7 % 398 14,6 % 76 2 722 100,0 %Etelä-Savo 124 16,3 % 64 8,4 % 208 27,4 % 255 33,6 % 108 14,2 % - 759 100,0 %Pohjois-Karjala 46 13,3 % 45 13,0 % 97 28,0 % 63 18,2 % 19 5,5 % 76 346 100,0 %Pohjois-Savo 339 21,0 % 301 18,6 % 352 21,8 % 354 21,9 % 271 16,8 % - 1 617 100,0 %Lappi 462 22,3 % 222 10,7 % 489 23,6 % 395 19,1 % 501 24,2 % 3 2 072 100,0 %Lounais-Suomi 809 23,4 % 407 11,8 % 938 27,1 % 840 24,3 % 407 11,8 % 57 3 458 100,0 %Satakunta 294 23,7 % 146 11,8 % 322 26,0 % 261 21,1 % 213 17,2 % 2 1 238 100,0 %Varsinais-Suomi 515 23,2 % 261 11,8 % 616 27,7 % 579 26,1 % 194 8,7 % 55 2 220 100,0 %Länsi-Sisä-Suomi 1 224 16,3 % 839 11,2 % 1 885 25,1 % 1 863 24,8 % 1 625 21,6 % 85 7 521 100,0 %Etelä-Pohjanmaa 135 16,1 % 76 9,1 % 203 24,3 % 168 20,1 % 248 29,7 % 6 836 100,0 %Keski-Pohjanmaa 186 20,2 % 142 15,4 % 175 19,0 % 292 31,7 % 76 8,2 % 51 922 100,0 %Keski-Suomi 364 20,1 % 188 10,4 % 421 23,2 % 455 25,1 % 385 21,2 % - 1 813 100,0 %Pirkanmaa 352 10,7 % 351 10,7 % 934 28,4 % 827 25,1 % 802 24,4 % 27 3 293 100,0 %Pohjanmaa 187 28,5 % 82 12,5 % 152 23,1 % 121 18,4 % 114 17,4 % 1 657 100,0 %Pohjois Suomi 322 17,3 % 221 11,9 % 460 24,7 % 492 26,4 % 363 19,5 % 6 1 864 100,0 %Kainuu 109 35,5 % 29 9,4 % 55 17,9 % 53 17,3 % 61 19,9 % - 307 100,0 %Pohjois-Pohjanmaa 213 13,7 % 192 12,3 % 405 26,0 % 439 28,2 % 302 19,4 % 6 1 557 100,0 %Suomi yhteensä 5 218 20,2 % 3 017 11,7 % 6 393 24,8 % 6 293 24,4 % 4 327 16,8 % 522 25 770 100,0 %

Yhteensä1v. ja pitempi6 kk - 1v3 - 6 kk2 - 3 kkAlle 2 kkAVI/maakunta

Ei tietoa

määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä määrä osuus (%)Etelä-Suomi 1 351 26,3 % 672 13,1 % 1 515 29,5 % 1 079 21,0 % 369 7,2 % 158 5 144 100,0 %Etelä-Karjala 189 42,8 % 28 6,3 % 94 21,3 % 56 12,7 % 75 17,0 % - 442 100,0 %Kanta-Häme 57 16,9 % 52 15,4 % 39 11,6 % 59 17,5 % 9 2,7 % 121 337 100,0 %Kymenlaakso 155 20,1 % 144 18,7 % 248 32,2 % 167 21,7 % 57 7,4 % - 771 100,0 %Päijät-Häme 153 18,3 % 97 11,6 % 268 32,1 % 213 25,5 % 76 9,1 % 27 834 100,0 %Uusimaa 797 28,9 % 351 12,7 % 866 31,4 % 584 21,2 % 152 5,5 % 10 2 760 100,0 %Itä-Suomi 401 25,0 % 243 15,1 % 401 25,0 % 341 21,3 % 145 9,0 % 73 1 604 100,0 %Etelä-Savo 102 23,1 % 46 10,4 % 130 29,4 % 134 30,3 % 30 6,8 % - 442 100,0 %Pohjois-Karjala 45 13,8 % 38 11,6 % 94 28,7 % 59 18,0 % 18 5,5 % 73 327 100,0 %Pohjois-Savo 254 30,4 % 159 19,0 % 177 21,2 % 148 17,7 % 97 11,6 % - 835 100,0 %Lappi 229 25,1 % 135 14,8 % 200 21,9 % 175 19,2 % 171 18,7 % 3 913 100,0 %Lounais-Suomi 525 28,0 % 239 12,7 % 510 27,2 % 386 20,6 % 189 10,1 % 26 1 875 100,0 %Satakunta 197 27,6 % 86 12,0 % 186 26,1 % 134 18,8 % 111 15,5 % - 714 100,0 %Varsinais-Suomi 328 28,3 % 153 13,2 % 324 27,9 % 252 21,7 % 78 6,7 % 26 1 161 100,0 %Länsi-Sisä-Suomi 858 21,8 % 520 13,2 % 1 002 25,4 % 858 21,8 % 671 17,0 % 34 3 943 100,0 %Etelä-Pohjanmaa 84 16,8 % 55 11,0 % 120 24,0 % 122 24,4 % 115 23,0 % 4 500 100,0 %Keski-Pohjanmaa 136 30,8 % 71 16,1 % 85 19,2 % 106 24,0 % 20 4,5 % 24 442 100,0 %Keski-Suomi 289 30,9 % 116 12,4 % 237 25,4 % 167 17,9 % 125 13,4 % - 934 100,0 %Pirkanmaa 189 11,8 % 213 13,4 % 461 28,9 % 390 24,5 % 337 21,1 % 5 1 595 100,0 %Pohjanmaa 160 33,9 % 65 13,8 % 99 21,0 % 73 15,5 % 74 15,7 % 1 472 100,0 %Pohjois Suomi 243 17,5 % 157 11,3 % 343 24,7 % 374 26,9 % 265 19,1 % 6 1 388 100,0 %Kainuu 68 37,0 % 15 8,2 % 34 18,5 % 36 19,6 % 31 16,8 % - 184 100,0 %Pohjois-Pohjanmaa 175 14,5 % 142 11,8 % 309 25,7 % 338 28,1 % 234 19,4 % 6 1 204 100,0 %Suomi yhteensä 3 607 24,3 % 1 966 13,2 % 3 971 26,7 % 3 213 21,6 % 1 810 12,2 % 300 14 867 100,0 %

YhteensäAVI/maakunta

Alle 2 kk 2 - 3 kk 3 - 6 kk 6 kk - 1v 1v. ja pitempi


Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaanYleensä valmentautujat tulivat pajoille jonkun ohjaavan tahon lähettäminä. Alle 29-vuotiaiden valmentautu-jien ryhmissä merkittävin työpajoille ohjaava taho oli vuonna 2016 työhallinto. Toiseksi yleisimmät ohjaavattahot olivat kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotyö. Valmentautujia tuli pajoille aikaisempaa enemmänmyös oma-aloitteisesti. (Taulukko 11).

AVI-alueittain tarkasteltuna työvoimahallinnon kautta pajalle ohjautuminen oli suhteellisesti pienintä Pohjois-Suomen AVI-alueilla (312 nuorta; 22 %). Työhallinnon kautta tulleiden nuorten valmentautujien määrä olisuurinta Etelä-Suomen AVI-alueella (2427 nuorta; 47 %). Erityisesti Itä-Suomen AVI-alueella ja Lapissa so-siaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen kautta tulleet valmentautujat muodostivat suuremman ryhmän kuintyöhallinnon kautta tulleet. (Taulukko 12).

Noin puolet työpajoista ei voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka halusivat tulla toimintaan mukaanvuonna 2016. Yleisimmät syyt olivat valmentautujien päihdeongelmat tai terveystilanne (59 työpajaa), henki-lökunnan liian vähäinen määrä (53 työpajaa) ja tilapuute (51 työpajaa). Kommenttien mukaan syy voi ollamyös, että jaksoa lähettävää tahoa ei aina löydy.

Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuo-sina 2014 – 2016


määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%)TE-toimisto 4 564 (32,1) 4 237 (28,8) 4 132 (27,8)Työvoiman palvelukeskus 1 282 (9,0) 1 249 (8,5) 1 066 (7,2)Yhteensä 5 846 (41,2) 5 486 (37,2) 5 198 (35,0)Peruskoulu 332 (2,3) 291 (2,0) 300 (2,0)2. asteen oppilaitos 1 011 (7,1) 955 (6,5) 900 (6,1)Muu oppilaitos 137 (1,0) 121 (0,8) 94 (0,6)Yhteensä 1 480 (10,4) 1 367 (9,3) 1 294 (8,7)Sosiaali- ja terveystoimi 2 124 (15,0) 2 326 (15,8) 2 286 (15,4)Mielenterveyspalvelut 304 (2,1) 319 (2,2) 370 (2,5)Etsivä nuorisotyö 1 224 (8,6) 1 343 (9,1) 1 437 (9,7)Nuorisotoimi* - (-) - (-) 39 (0,3)Yhteensä 3 652 (25,7) 3 988 (27,1) 4 132 (27,8)KELA 138 (1,0) 118 (0,8) 77 (0,5)

Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö 8 (0,1) 19 (0,1) 9 (0,1)

Kriminaalihuolto 64 (0,5) 87 (0,6) 83 (0,6)Varusmiespalvelu/Time out/siviilipalvelu 27 (0,2) 16 (0,1) 14 (0,1)

Ohjaamo* - (-) - (-) 63 (0,4)Yhteensä 237 (1,7) 240 (1,6) 246 (1,7)Suoraan työpajalle (mm. itse,kavereiden- tai sukulaisenyhteydenotto)

1 470 (10,4) 1 676 (11,4) 1 922 (12,9)

Muu taho 896 (6,3) 971 (6,6) 1 273 (8,6)Yhteensä 2 366 (16,7) 2 647 (18,0) 3 195 (21,5)

619 (4,4) 1 005 (6,8) 802 (5,4)14 200 (100) 14 733 (100) 14 867 (100)

20162014 2015

Ei rek. tietoaYhteensä

Ohjaava taho

Työvoimahallinto

Oppilaitos

Sosiaali- jaterveystoimi /Nuorisotyö

Muut viranomaiset

Muu


Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI -alueen ja maakunnan mukaanvuonna 2016.

1)vuoden 2016 alkaen, 2) KELA, Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö, Varusmiespalvelu /Time out /siviilipalvelu, Kriminaalihuolto, Ohjaamo (uusi 2016) 3) mm. itse, kavereiden- taisukulaisen yhteydenotto


TE-toimisto

Työvoimanpalvelu-keskus

Perus-koulu

2. asteenoppilaitos

Muuoppilaitos

Sosiaali- jaterveystoimi

Mielen-terveys-palvelut

Etsivänuorisotyö

Nuoriso-toimi1)

Suoraantyöpajalle2) Muu taho

Etelä-Suomi 2 071 356 64 224 28 308 67 372 22 38 679 314 601 5 144Etelä-Karjala 85 52 1 - - 2 - - - - 4 - 298 442Kanta-Häme 30 18 1 3 6 17 2 12 - - 35 23 190 337Kymenlaakso 487 102 40 63 6 13 2 19 - 5 11 23 - 771Päijät-Häme 410 25 4 16 3 99 3 48 22 8 92 41 63 834Uusimaa 1 059 159 18 142 13 177 60 293 - 25 537 227 50 2 760Itä-Suomi 319 116 30 131 9 368 44 121 - 14 208 232 12 1 604Etelä-Savo 150 44 11 39 2 76 2 40 - 9 28 41 - 442Pohjois-Karjala 89 34 6 31 1 71 8 48 - 5 27 5 2 327Pohjois-Savo 80 38 13 61 6 221 34 33 - - 153 186 10 835Lappi 205 72 13 44 5 267 39 74 - 20 129 24 21 913Lounais-Suomi 580 73 55 91 11 369 10 222 1 14 247 175 27 1 875Satakunta 274 52 11 40 3 107 1 107 - 5 71 40 3 714Varsinais-Suomi 306 21 44 51 8 262 9 115 1 9 176 135 24 1 161Länsi-Sisä-Suomi 739 355 92 327 34 724 174 491 16 66 466 334 125 3 943Etelä-Pohjanmaa 72 36 5 86 3 138 3 79 - 7 33 34 4 500Keski-Pohjanmaa 111 83 13 45 4 27 28 36 - 2 29 59 5 442Keski-Suomi 120 139 31 28 8 102 64 118 - 2 188 87 47 934Pirkanmaa 326 76 41 149 19 359 73 194 16 53 112 124 53 1 595Pohjanmaa 110 21 2 19 - 98 6 64 - 2 104 30 16 472Pohjois Suomi 218 94 46 83 7 250 36 157 - 94 193 194 16 1 388Kainuu 51 5 14 1 2 29 2 21 - 32 6 21 - 184Pohjois-Pohjanmaa 167 89 32 82 5 221 34 136 - 62 187 173 16 1 204Suomi yhteensä 4 132 1 066 300 900 94 2 286 370 1 437 39 246 1 922 1 273 802 14 867

YhteensäAVI / maakunta

TyövoimahallintoMuut

viranomaiset3)

Oppilaitos Kunnan palvelut MuuEi rek.tietoa


Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaanValmentautujat osallistuvat työpajoilla pääsääntöisesti yhdessä tai muuttamassa ohjaavan tahon toimenpi-teessä. Vuonna 2016 noin 47 prosenttia (12 154) työpajoilla olleista valmentautujista oli kunnan tai työhallin-non kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien osuus on viime vuosien aikanakasvanut ja ohittanut työkokeilussa olleiden määrän. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminäolleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi, ja siihen ohjaudutaan ak-tivointisuunnitelman laatimisen kautta. Kuntouttava työtoiminta on tarkoituksenmukainen palvelu silloin, kunyksilö tarvitsee ennen kaikkea toimintakykynsä tukemista. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) keskus-teli vuonna 2016 blogissaan, että työkokeilua ja palkkatukea koskevien säädösten tiukentuminen ja työllisyys-määrärahojen pienentyminen on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaita ohjataan kuntouttavaan työtoimin-taan, vaikkei heillä ole kuntoutuksellisen palvelun tarvetta. TPY:n mukaan väärään palveluun joutuminen eiole kenenkään etu.7

Yksi vastaaja kuvasi muutosta seuraavasti:”Työpaja alkaa olla enemmän kuntouttava yksikkö kuin valmentava työpaja, koska kuty-nuor-ten määrä on tuplaantunut. Sinänsä tämä on ihan ok, autetaan niitä nuoria jotka eniten apuatarvitsevat.”

Toiseksi yleisin työpajoilla toteutettava toimenpide oli työkokeilu. Vuonna 2016 noin 27 prosenttia (7 021)kaikista työpajojen valmentautujista oli työkokeilussa. Palkkatuella olleiden valmentautujien määrä on laske-nut viime vuosina. Sen piirissä oli yhteensä 2 454 henkilöä.

Koulutuspalvelujen osallistujien määrät ovat valtakunnallisesti suhteellinen pieniä. Paikallisesti koulutuspal-velut voivat kuitenkin olla tärkeitä. Koulutuspalvelut ovat suunnatut ensisijaisesti nuorille valmentautujille.Vuonna 2015 kyselyssä oli uusi kategoria ”Työssä oppimisjaksolla”, mistä tuli heti isoin kategoria. Työssäoppimisjaksolla tarkoittaa yleensä opiskelijoiden harjoittelujaksoja. Toiseksi yleisin koulutuspalvelu on am-matillinen koulutus.

Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vuoden 2015 alkaen nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opis-kelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.)Työpajojen starttivalmennus voi tukea nuoren muuta kuntoutuksellista palveluketjua, toimia itsessään sosiaa-lisen kuntoutuksen palveluna tai sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa. Työpajojen palveluproses-sin alkuvaiheen palveluna sen tarkoituksena on tukea nuoren hyvinvointia ja elämänhallintaa. Toiminta onmyös tulevaisuuteen suuntaavaa: nuoria tuetaan tulevaisuuden suunnitelmien rakentamisessa ja jatkopoluillepääsemisessä.

7 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (2016): Kuntouttava työtoiminta kasvaa, mutta miksi? Helsinki.https://blogi.tpy.fi/2016/11/22/kuntouttavan-tyotoiminta-kasvaa-mutta-miksi/


Kuva 7: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010 - 2016*

*valitut toimenpiteet, kysymyksessä useita vastausvaihtoehtojaLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Kuva 8: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2010 - 2016*

*valitut toimenpiteet, kysymyksessä useita vastausvaihtoehtojaLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely


Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina 2013 - 2016*

1) Kysytty vuonna 2015 alkaen2) Ei kysytty vuonna 2015*kysymyksessä useita vastausvaihtoehtojaLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria

22 897 14 720 23 171 14 200 25 449 14 733 25 770 14 867Työkokeilussa (ent. Työharjoittelu) 7 008 5 192 6 526 4 863 7 375 5 280 7 021 5 276Töissä palkkatuella/työsuhteessa 2 989 1 358 3 306 1 583 2 621 1 142 2 454 1 083Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 564 356 587 345 639 338 569 216Työhönvalmennuksessa 326 180 1 245 773 1 754 1 107 1 585 1 066Kuntouttavassa työtoiminnassa 6 034 3 238 8 431 4 249 11 818 5 733 12 154 6 074Maahanmuuttajankotoutumistoimenpiteessä 75 28 51 24 85 37 76 53

Sosiaalisessa kuntoutuksessa 1) - - - - 832 301 847 447Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässätukitoimessa 879 479 1 001 614 1 038 640 519 362

Kehitysvammaisten päivätoiminnassa 265 72 244 78 223 60 344 114Kuntoutustarveselvityksessä 120 37 35 12 67 36 107 67Vajaakuntoisten ammatillisessakoulutuksessa 6 6 4 2 44 17

Avomuotoisessatyöhönvalmennuksessa 160 49 35 17 349 264 29 23

Mielenterveyskuntoutujientyöhönvalmennuksessa 527 193 542 199 461 147 373 110

Vajaakuntoistentyöhönvalmennuksessa 73 22 7 7 15 6 270 72

Peruskoulussa (sisältää joustavanperusopetuksen) (kunta) 261 234 187 187 247 244 313 310

Peruskoulun TET-jaksolla (kunta) 2) 136 131 147 146 - - - -Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) 201 195 154 153 137 131 153 122Oppisopimuksella (kunta/valtio) 202 147 217 148 243 225 153 98Ammatillisessa koulutuksessa(oppilaitos) 1 083 950 1 066 951 540 481 408 356

Ammatillisessa erityisopetuksessa(oppilaitos) 204 201 201 170 39 36 26 21

Lukiossa (oppilaitos) 7 7 21 20 48 47 48 46Tuotantokoulussa 1) - - - 88 65 96 72

Työssäoppimisjaksolla (opiskelijoidenharjoittelujakso) 1) - - - - 904 611 814 673

Palveluohjauksessa (ohjattu muuallekuin työpajalle) 3 431 2 474 2 096 1 362 2 105 1 645 2 861 2 086

Siviilipalveluksessa (valtio) 9 9 34 16 13 13 18 18Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eritahoja) 691 402 467 192 370 278 501 297

(Nuorten-) kesätyössä 1) - - - - 392 386 449 444Jossakin muussa toimenpiteessä 3 314 1 852 3 345 2 345 2 208 1 258 2 645 1 534

2016Toimenpide

201520142013

määrä

Muut tahot

Kaikki valmentautujat (N)

Työhallinto

Kunnan jatyöhallinnon palvelut

Kunnan palvelut

KELA

Koulutuspalvelut(Kunta /Valtio/Oppilaitos/Työpaja)


Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen

Valmentautujien sijoittumi-nen työpajajakson aikana jasen jälkeen palvelutarpeenmukaiseen koulutukseen,työelämään, muuhun palve-luun tai muualle (esim. va-rusmiespalvelu, perheva-paa) on merkittävä työpajo-jen vaikuttavuutta mittaavamuuttuja. Kyselyssä tilas-toidaan kaikkien vuodenkuluessa valmentautujinaolleiden sijoittuminen työ-pajajakson jälkeen.

Kaikista valmentautujistayhteensä 23 prosenttia si-joittui koulutukseen8. Suu-rempi osuus nuorista, 30prosenttia, sijoittui valmen-nusjakson jälkeen koulutuk-seen. Heidän osuutensa on aikaisempaa pienempi. Sen sijaan kasvava osa valmentautujista sijoittuu ohjat-tuun toimenpiteeseen työpajajakson jälkeen.

Työttömäksi sijoittui kaikista työpajojen valmentautujista yhteensä 3412 henkilöä (29 %). Aikuisten osaltatyöttömyys oli hieman todennäköisempää kuin alle 29-vuotiaiden.

Useat työntekijät kommentoivat, että he kokevat merkittäväksi onnistumiseksi, jos valmentautujat löytävätheille sopivan jatkopolun. Riippuen nuorten tilanteesta se voi olla helpompaa tai haastavampaa. Erityisestipäihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat koulun- tai työssäkäyntiä.

8 Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Tässäkappaleessa huomioidaan vain tiedot valmentautujista, jotka lopettivat työpajajakson vuoden 2016 aikana ja joiden sijoit-tuminen on rekisteröity. Osa valmentautujista ei ole edes aloittanut työpajajaksoa ja yli 4 000 valmentautujaa ovat edel-leen työpajassa. Osa valmentautujista keskeytti työpajan, mutta heidän kohdallaan ei ole aina rekisteröity, mihin he sijoit-tuivat. Sen lisäksi osa työpajoista ei rekisteröi valmentautujien sijoittumista. Noin 4 300 valmentautujan kohdalla tiedotsijoittumisesta puuttuu.

Nuorten työpajatoiminta on ryhmä- ja/tai yksilöohjauksenavulla vahvistanut sekä valmentanut nuoria. Työpajatoimin-

nan, valmennuksen ja jatkosuunnitelmien avulla olemme saa-neet nuoria valmentautujia elämässä eteenpäin, pitkällä täh-täimellä se on tarkoittanut suurimman osan kohdalla koulu-tus- tai työpaikkaa. Pidämme työpajalta jo lähteneiden nuor-ten valmentautujien kanssa aktiivisesti yhteyttä. Suurin osa

nuorista vierailee usein työpajalla, vaikka työpajajakson päät-tymisestä olisi jo aikaa. Nuorilta saatu palaute on ollut hyvää,nuoret ovat kertoneet saaneensa työpajalta eväitä elämäänsä.Nuorten työpajapalveluissa ovat kuntouttavan työtoiminnan

sopimusten määrät vähentyneet, ja työkokeilusopimustenmäärät ovat kasvaneet.


Kuva 9: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013 – 2016*

* jos sijoittuminen rekisteröityLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Kuva 10: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2013–2016*



Taulukko 14: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2016*


Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret

Etelä-Suomi 883 756 728 558 925 571 320 223 1 503 1 062 4 359 3 170Etelä-Karjala 56 28 38 17 264 58 11 6 489 264 858 373Kanta-Häme 19 18 39 18 12 9 6 3 38 19 114 67Kymenlaakso 142 110 136 85 148 98 61 58 231 170 718 521Päijät-Häme 114 111 178 174 59 56 61 61 197 188 609 590Uusimaa 552 489 337 264 442 350 181 95 548 421 2 060 1 619Itä-Suomi 365 320 153 88 210 167 94 57 402 166 1 224 798Etelä-Savo 103 85 55 40 50 35 24 19 107 31 339 210Pohjois-Karjala 81 78 19 19 67 65 24 15 25 25 216 202Pohjois-Savo 181 157 79 29 93 67 46 23 270 110 669 386Lappi 168 124 171 93 218 81 102 46 160 41 819 385Lounais-Suomi 389 325 251 163 214 133 144 90 348 199 1 346 910Satakunta 160 133 115 86 85 43 81 51 176 117 617 430Varsinais-Suomi 229 192 136 77 129 90 63 39 172 82 729 480Länsi-Sisä-Suomi 719 561 514 239 864 460 306 116 730 331 3 133 1 707Etelä-Pohjanmaa 131 100 93 21 62 33 34 13 74 33 394 200Keski-Pohjanmaa 122 89 99 55 103 51 99 21 98 45 521 261Keski-Suomi 159 138 89 45 126 95 41 24 237 94 652 396Pirkanmaa 223 162 158 74 515 241 107 41 233 102 1 236 620Pohjanmaa 84 72 75 44 58 40 25 17 88 57 330 230Pohjois Suomi 238 220 187 131 180 131 114 80 269 201 988 763Kainuu 32 27 23 14 62 39 32 13 35 20 184 113Pohjois-Pohjanmaa 206 193 164 117 118 92 82 67 234 181 804 650Suomi yhteensä 2 762 2 306 2 004 1 272 2 611 1 543 1 080 612 3 412 2 000 11 869 7 733

AVI / maakuntaYhteensäTyöttömäksiMuualleMuuhun ohjattuun

toimenpiteeseenTyöelämäänKoulutukseen


4 Työpajojen henkilöstö

Työpajojen henkilöstön tehtävät

Työpajojen 1 826 työntekijästä (htv) noin 72 prosenttia työskenteli vuonna 2016 joko työ-/ työhönvalmenta-jana, yksilövalmentajana tai etsivänä nuorisotyöntekijänä. Hallinnollisissa tehtävissä toimi noin 16 prosenttiahenkilöstöstä - määrä on kasvanut hieman edellisvuosiin nähden. Jotkut vastaajat kokevat, että tarvetta yksi-löohjaukseen olisi enemmän kuin ohjaajaresurssit antavat myöden.

Kuva 11: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2016*

*htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa seuraavien taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosiensijaan henkilöstömääriä**sis. Kehittämis- ja suunnittelutehtävät/ työpajojen johtotehtävätLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina 2014-2016*

*htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa toisen taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaanhenkilöstömääriäLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

yhdessä yhdessä yhdessämäärä määrä osuus % määrä määrä osuus % määrä määrä osuus %

Työvalmentajina 886 404 45,6 % 874 412 47,2 % 831 400 48,2 %Yksilövalmentajina 391 319 81,6 % 383 304 79,3 % 372 288 77,4 %Etsivä nuoriso-työntekijät 154 118 77,2 % 141 109 77,8 % 111 86 77,9 %Johtotehtävä 135 61 45,1 % 146 73 50,0 % 139 72 51,7 %Kehittämistehtävä 56 35 62,3 % 59 41 69,5 % 82 56 67,7 %Muu hallinnon työtehtävä 82 69 83,4 % 69 59 84,5 % 68 60 88,9 %Muu tehtävä 164 79 48,3 % 174 100 57,7 % 222 121 54,4 %Ei tietoa 4 3 65,0 % 13 9 65,2 % 2 1 33,3 %Yhteensä 1 872 1 088 58,1 % 1 858 1 106 59,5 % 1 826 1 083 59,3 %

Työntehtävä2014 2015 2016

naiset naiset naiset


Työpajojen henkilöstön työsuhteetPitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta. Pitkäjäntei-nen työskentely edellyttää, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä onmahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Moniammatillisen verkoston luominen ja ylläpito edellyttävätvakinaisia työntekijöitä toimiakseen tehokkaasti. Vuonna 2016 työpajojen henkilöstöstä yhteensä 81 prosenttiaoli vakinaisissa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa. Vakinaisluonteiseksi työksi määritellään toistaiseksivoimassaolevat työsuhteet, yli kaksi vuotta työpajalla työskennelleet, AVI:n myöntämällä valtionavustuksellapalkatut ja opetus- ja kulttuuriministeriön etsivän nuorisotyön valtionavustuksella palkatut työntekijät. Vaki-naisessa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa olevien määrä on kasvanut viime vuosina (Kuva 13Kuva 12).Kuitenkin monet työntekijät kokevat epävarmuutta työpajojen rahoituksen suhteen.

Kuva 12: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna 2016


Kuva 13: Henkilöstön määrä vuosina 2008 - 2016 henkilötyövuosina (htv)



Työpajojen henkilöstön koulutustaustat

Työpajoilla työskenteli yhteensä 2 065 henkilöä. Noin 44 prosentilla työpajojen henkilöstöstä oli korkea-as-teen tutkinto. Yksilövalmentajista 70 prosentilla oli joko AMK- tai yliopistotutkinto, mikä on hieman vähem-män kuin edellisenä vuonna (2015:76 %). Työvalmentajilla pääasiallinen koulutus oli vastaavasti 2. asteenammatillinen tutkinto (67 %).

Taulukko 16: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna 2016


Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutuksetLähes kaikista työpajoista ainakin osa työntekijöistä on osallistunut täydennyskoulutukseen vuoden 2016 ai-kana. Noin puolet työpajoista järjestää työyhteisön sisäistä yhteistä koulutusta. Lisäksi suurimassa osassa työ-pajoista työnantaja maksaa koulutukseen osallistumisen ja henkilöstö voi käyttää työaikaa kouluttautumiseen.

Aluehallintovirastojen sekä valtakunnallisen työpajayhdistyksen ry:n (TPY) tarjoamat koulutukset ovat ylei-simmät koulutukset, mihin työpajojen henkilöstö osallistui vuonna 2016. Alueelliset sekä valtakunnalliset työ-pajapäivät ja erilaiset nuorisotyön verkostoitumistapahtumat ovat suosituimmat tapahtumat. Suurin osa orga-nisaatioiden työntekijöistä osallistui niihin vuoden aikana. Työpajojen työntekijöille suunnatut koulutuksetovat myös suosittuja, kuten työ- ja yksilövalmennus sekä mielenterveys ja päihdekoulutukset, joita esim. TPYtarjosi yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Lisäksi PAR-järjestelmien koulutukseen ja ensiapukurssiinosallistui työntekijöitä lähes puolesta työpajoista.

Henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti mielenterveyskysymyksiin. Koulutustarvetta olisimyös teemoista ”erilaiset oppijat työpajoilla”, ”työssä jaksaminen”, ”valmennuksen laadullinen vaikuttavuusja sen mittaaminen”, ”opinnollistaminen – osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi” sekä ”organisaationlaadun arviointi: toimintatapojen ja tulosten kehittäminen”.

Kommenteissa tulee myös esille, että monet työntekijät kokevat lakiuudistukset sekä tulevan SOTE-uudistuk-sen haastavaksi. Eri tapahtumat kuten työpajapäivät, joissa keskustellaan ajankohtaisista teemoista voivat hel-pottaa epävarmuutta.

Yliopisto YlempiAMK AMK Muu Ei

tietoamäärä määrä määrä määrä % määrä % määrä määrä % määrä määrä %

Valmentajat 96 52 476 623 42,8 % 765 52,6 % 36 26 1,8 % 5 1 455 100 %Työvalmentaja 36 12 187 235 26,0 % 608 67,3 % 31 26 2,9 % 4 904 100 %Yksilövalmentaja 49 35 215 298 70,0 % 123 28,9 % 4 - - 1 426 100 %Etsivä nuorisotyöntekijä 11 5 74 90 72,0 % 34 27,2 % 1 - - - 125 100 %Hallintotehtävät 95 19 110 223 67,2 % 101 30,4 % 5 2 0,6 % 1 332 100 %Johto 59 13 56 127 75,6 % 38 22,6 % 2 - - 1 168 100 %Kehittäminen jasuunnittelu

26 5 36 67 73,6 % 23 25,3 % 1 - - - 91 100 %

Muut hallinnon tehtävät 10 1 18 29 39,7 % 40 54,8 % 2 2 2,7 % - 73 100 %

Muu 23 2 38 63 22,7 % 129 46,4 % 7 42 15,1 % 37 278 100 %

Yhteensä 213 73 623 909 44,0 % 995 48,2 % 48 70 3,4 % 43 2 065 100 %

Työtehtävä Yliopisto/ AMK 2. aste Ei amm.koulutus

Yhteensä


Kuva 14: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2016*

*kysymyksessä useita vastausvaihtoehtojaLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Kuva 15: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna2016*

*1-Ei lisätarpeita – 6 Suuri tarve, Keskiarvo kaikkien koulutusteemasta on ollut 3,3.Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely


5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen

Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin

Valmentautujien määrät työpajaorganisaatioissa vaihtelevat paljon. Kyselyyn vastanneista työpajoista 98 (47%) oli sellaisia, joissa oli vuoden 2016 aikana vähemmän kuin 50 valmentautujaa. Vastaavasti 35 organisaa-tiossa oli vuoden aikana yli 200 valmentautujaa (Kuva 16).

Kuva 16: Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin vuosina 2014–2016


Työpajatoimintaa järjestävissä organisaatioissa henkilöstön määrä oli tyypillisesti alle 5 henkilöä (55 %). 20tai enemmän henkilöä työllistäviä työpajaorganisaatioita oli yhteensä 23. 58 % työpajoista toimi vain yhdenkunnan alueella (120 työpajaa kaikista kyselyn vastaajista). Toiminta-alueen laajuuden valtakunnallinen kes-kiarvo oli kuitenkin 2,6 kuntaa. Viiden tai useamman kunnan alueella toimi yhteensä 36 työpajaa eli noin 17prosenttia vastaajista.

Työpajojen organisaatiomuoto

Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen taijonkun muun organisaation ylläpitämiä. Vuonna 2016 62,5 prosenttia oli yksittäisten kuntien ylläpitämiä. Kai-ken kaikkiaan kunnallinen organisaatiomuoto oli 72,2 prosentilla työpajoista. Rekisteröityjen yhdistysten taijärjestöjen ylläpitämiä oli 15,9 prosenttia ja säätiöiden 9,1 prosenttia kaikista työpajoista.

Säätiöt ovat selkeästi suurempia kuin muut työpajat. Vuoden 2016 aikana säätiömuotoisissa työpajoissa olikeskimäärin yli 400 valmentautujaa. Kunnallisissa työpajoissa oli sen sijaan keskimäärin 86 valmentautujaavuoden aikana.


Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina 2013–2016

* vuoden 2014 alkaenLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Taulukko 18: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2016


määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus %

Kunnallinen organisaatiomuoto 135 66,2 132 67,3 137 68,5 146 70,2Kunta 120 58,8 115 58,7 121 60,5 130 62,5Seutukunta 7 3,4 7 3,6 10 5,0 9 4,3Kunta-/Koulutuskuntayhtymä 8 3,9 10 5,1 6 3,0 7 3,4Rekisteröity yhdistys/järjestö 40 19,6 37 18,9 33 16,5 33 15,9Säätiö 22 10,8 22 11,2 21 10,5 19 9,1Yritys/ Osakeyhtiö * * 2 1,0 5 2,5 5 2,4Muu 6 2,9 1 0,5 4 2,0 2 1,0Ei tietoa 1 0,5 2 1,0 - - 3 1,4Yhteensä 204 100 196 100 200 100 208 100

20162013 2014 2015Organisaatiomuoto

määrä osuuus% määrä osuuus

%keskimäärä /

työpajapieni (< 10työntekijää)

keskisuuri (10 -29 työtekijää)

suuri (yli 29työtekijää)

eitietoa

Kunnallinenorganisaatiomuoto 146 70,2 12 549 48,7 86,0 114 26 6 -

Kunta 130 62,5 9 662 37,5 74,3 105 21 4 -Seutukunta 9 4,3 1 723 6,7 191,4 4 4 1 -Kunta-/Koulutuskuntayhtymä

7 3,4 1 164 4,5 166,3 5 1 1 -

Rekisteröity yhdistys/järjestö 33 15,9 4 676 18,1 141,7 20 12 1 -

Säätiö 19 9,1 7 870 30,5 414,2 3 6 8 2Yritys/ Osakeyhtiö 5 2,4 296 1,1 59,2 3 2 - -Muu 2 1,0 54 0,2 27,0 1 1 - -Ei tietoa 3 1,4 325 1,3 108,3 - - - 3Yhteensä 208 100 25 770 100 124 141 47 15 5

OrganisaatiomuotoTyöpajat Valmentautujat Organisaatioiden koko


Työpajojen valmennusyksiköt

Työpajojen erilaisissa valmennusyksiköissä toteutetaan hyvin monen tyyppisiä eri toimialoille sijoittuvia työ-tehtäviä. Vuonna 2016 yleisin valmennusyksikön toimiala oli puu- ja rakennusala. Siihen liittyviä yksiköitäoli 66 prosentilla työpajoista. Myös tekstiilipuoleen, kiinteistöhuoltoon ja siivouksen keskittyvät yksiköt olivatyleisiä. Reilusti puolella pajoista oli myös erillinen starttivalmennusyksikkö. Starttipajavalmennus on lisään-tynyt edellisvuodesta. Työpajoilla toteutettavaa starttivalmennusta on kehitetty 2000-luvun alusta alkaen vas-taamaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Starttivalmen-nus on palveluprosessin alkuvaiheen kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, jossa painopiste on toimin-takyvyn kartoittamisessa ja arjen taitojen ja elämänhallinnan tukemisessa.

Toimiakseen valmennusyksiköt edellyttävät valmennusosaamisen lisäksi substanssiosaamista. Työpajoille voiolla kommenttien mukaan haastavaa tunnistaa eri toimialojen tärkeimmät lait ja säädökset erityisesti työsopi-muslain ja työturvallisuuslain mukaisen perehdyttämisen, työturvallisuuden ja muiden työnantajan velvolli-suuksien osalta. Sen takia työpajojen henkilöstö tarvitsee jatkuvasti koulutusta.

Taulukko 19: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina 2014 – 2016*

*useita vastausta mahdollista** Muu, esim.: keittiö, kirpputori, pienkonekorjaamo, audio, video, bändiLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus %Vastauksen määrä 196 100 % 200 100 % 205 100 %Puu ja rakennus 134 68 % 137 69 % 135 66 %Tekstiili ja ompelu 105 54 % 110 55 % 114 56 %Starttivalmennusyksikkö 96 49 % 103 52 % 111 54 %Kiinteistönhuolto ja muu kunnossapito 90 46 % 90 45 % 98 48 %Siivous 78 40 % 84 42 % 79 39 %Tuotemyymälä 64 33 % 75 38 % 78 38 %Kahvila, ravintola, catering 72 37 % 74 37 % 77 38 %Kuljetus 71 36 % 68 34 % 74 36 %Seinätön paja 66 34 % 66 33 % 69 34 %Kierrätys 58 30 % 60 30 % 64 31 %Metalli 66 34 % 62 31 % 63 31 %Media ja mainonta 49 25 % 51 26 % 53 26 %Alihankinta ja kokoonpanotyö 56 29 % 57 29 % 50 24 %Tietotekniikka 48 24 % 48 24 % 47 23 %Taide ja kulttuuri 48 24 % 49 25 % 46 22 %Toimisto 45 23 % 46 23 % 38 19 %Auton huollot ja korjaukset 31 16 % 33 17 % 35 17 %Kotipalvelut 27 14 % 27 14 % 26 13 %Pesulapalvelut 17 9 % 21 11 % 23 11 %Sähkö- ja elektroniikkaromun purku 19 10 % 20 10 % 21 10 %Muu** 62 32 % 70 35 % 75 37 %

2016Valmennusyksikköä

20152014


Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut

Nuorten työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonai-suudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkki-noiden välimaastoon ja on monialaista ja moniammatillista toimintaa.

Työpajat valmentavat,kouluttavat ja kuntoutta-vat. Yleisin toimintamene-telmä on valmennus. Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksel-lisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toi-minnalla pyritään vastaamaan valmentautujan palvelutarpeisiin hä-nen tilanteensa mukaisesti. Valmennuksen erityispiirteitä ovat val-mentautujalähtöisyyden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen, so-siaalinen vahvistaminen sekä joustavuus.

Vuonna 2016 lähes kaikki työpajat tarjosivat valmennuspalvelu-naan yksilövalmennusta. Työvalmennusta tarjosi hieman 88 pro-senttia ja ryhmävalmennusta 84 prosenttia työpajoista.

Matalankynnyksen palveluistayleisin oli starttivalmennus, jota tarjosi noin 57 prosenttia työpajoista. Et-sivän nuorisotyön palveluita oli työpajapalveluna 47 prosentilla työpa-joista. Vaikka työpajalla ei omaa etsivän nuorisotyönpalvelua olisikaan,on yhteistyö kuitenkin usein näiden välillä hyvin tiivistä. Kasvava määrätyöpajoista tarjoaa myös vapaa-ajantoimintaa.

Vierailut oppilaitoksissa tai yrityksissä ovat myös osa työpajavalmen-nusta. Usein työpajat antavat mahdollisuuksia tutustua oppilaitoksiin (88%) sekä yrityksiin tai työpaikkoihin (89 %). 90 työpajaa tarjoa seinätöntävalmennusta.

Työpajojen valmennusjaksoihin kuuluu olennaisesti yksilöllisen valmennussuunnitelman tekeminen ja siinäasetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi. Lähes kaikki pajat ilmoittivat henkilökohtaisten suunnitelmienkuuluvan valmennusjaksoon. Noin 89 prosenttia työpajoista ilmoitti myös, että valmentautuja pääsee itse osal-listumaan työpajajakson arviointiin. Avoimien vastausten perusteella valmentautujien keskeisimpiä väyliä vai-kuttaa pajan toimintaan olivat mm. valmennusjakson lopussa toteutettavat palautekyselyt ja -keskustelut sekäjoillakin pajoilla tasaisin väliajoin järjestettävät yhteispalaverit tai nuorten omat projektit.

Pajalle on luotu hyväksyväja kannustava ilmapiiri.

Kaikkia kohdellaan tasa-ar-voisesti , mutta silti kaikki

otetaan huomioon yksilöinä.

Olemme onnistuneet luomaanluottamuksellisen suhteen niin

asiakkaisiin kuin yhteistyö-kumppaneihimmekin.

Olemme myös onnistuneet luo-maan hyvän toimintamallin,joka on istunut hyvin tämän

kunnan palvelutarpeisiin.

Seinättömässä työpajassa onmahdollisuus nuoren yksilöl-liseen valmentamiseen juuriniissä asioissa, joissa tarvetta

on. Palveluohjauskenttä jamahdollisuudet ovat laajat javerkostoyhteistyö toimii lois-

tavasti.


Taulukko 20: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina 2014 – 2016*

*useita vastausvaihtoehtoja1) vuonna 2016 neljää työpajaa eivät vastanneet.2) uusi 2016Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

määrä osuus määrä osuus määrä osuusVastauksen määrä 1) 196 100 % 200 100 % 204 100 %

Yksilövalmennus 187 95 % 195 98 % 196 96 %Työvalmennus 177 90 % 177 89 % 180 88 %Ryhmävalmennus 151 77 % 168 84 % 172 84 %Työhönvalmennus 101 52 % 118 59 % 113 55 %Kuntouttava valmennus 111 57 % 91 46 % 90 44 %

Etsivä nuorisotyö 93 47 % 109 55 % 95 47 %Työ- ja toimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi 97 49 % 98 49 % 93 46 %Starttivalmennus (matalan kynnyksen palveluna) 107 55 % 114 57 % 117 57 %Starttijakso (kartoittava starttivalmennusta lyhempipajan aloitusjakso) 77 39 % 64 32 % 60 29 %

Maahanmuuttajien kotouttaminen 25 13 % 25 13 % 33 16 %

Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle 189 96 % 196 98 % 199 98 %Henkilökohtainen jatkosuunnitelma työpajajaksonjälkeen 166 85 % 165 83 % 168 82 %

Valmentautujien osallistuminen oman työpajajaksonarviointiin 168 86 % 181 91 % 182 89 %

Valmentautujien valmennuspäiväkirja/portfolio/työmaapäiväkirja 69 35 % 89 45 % 89 44 %

Osaamistodistus2) - - - - 96 47 %

Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut 166 85 % 176 88 % 182 89 %Seinätön valmennus 83 42 % 92 46 % 90 44 %Tutustumiset oppilaitoksiin 165 84 % 172 86 % 179 88 %Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiintyöpaikkoihin (työpajajakson aikana) 110 56 % 110 55 % 116 57 %

Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus 164 84 % 177 89 % 186 91 %Ehkäisevä päihdetyö 132 67 % 148 74 % 162 79 %Muut terveyspalvelut (esim. terveyshoitajanpäivystysaika työpajalla) 72 37 % 75 38 % 76 37 %

Korttikurssit (esim. hygieniapassi, tulityökurssi,tieturva) 122 62 % 123 62 % 121 59 %

Tietotekniikan opetus 77 39 % 77 39 % 79 39 %Muut erilliset kurssit ja koulutukset 90 46 % 86 43 % 75 37 %Tuettu asuminen 23 12 % 17 9 % 14 7 %Nuotta-valmennus 64 33 % 64 32 % 64 31 %Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta 39 20 % 48 24 % 54 26 %

Yksilölliset suunnitelmat ja arvioinnit

Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa

Hyvinvointi ja terveys

Erilliset tukipalvelut

201620152014Palvelut / Menetelmät

Työpajan matalan kynnyksen palvelut ja pajajakson aloitukseen liittyvät toimintamuodot

Valmennuspalvelut / Menetelmät


Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus

Työpajat työskentelevät useiden oppilaitosten, viranomaisorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa.Työpajatoiminnan onnistuminen edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa jahyödyntämistä asiakkaiden edun mukaisesti. Vastaajien mukaan yhteistyö sujuu tavallisesti kohtuullisen hy-vin. Lähes kaikki työpajat ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä työhallinnon, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön,muiden työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tiivistä yhteistyötä oli myös kunnan nuorisotoimen,mielenterveyspalveluiden, Kelan ja yritysten välillä. Vähiten yhteistyötä oli puolustusvoimien, lukion, seura-kunnan nuorisotyön ja poliisin kanssa. Kuvassa 17 on eritelty työpajojen yhteistyöverkostoa ja sen toimivuuttavuonna 2016. Asteikolla 1–5 yhteistyön sujuvuuden (1 = välttävä; 5 = erinomainen) keskiarvo on 3,7.

Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2016

*n= 204, vuonna 2016 neljää työpajaa eivät vastanneet.Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Paras yhteistyökumppani pajoille näyttää olevan etsivä nuorisotyö (4,5): yli 84 prosenttia vastaajista arvioiyhteistyön toimivan etsivän nuorisotyön välillä erinomaisesti tai hyvin. Yhteistyö näyttää toimineen hyvinmyös kunnan nuorisotoimen (4,2), sosiaalitoimen (4,1) ja Nuotan (4,0) suuntaan. Osittain tämä selittyy sillä,että moni kunnallisista työpajoista sijoittuu juuri näiden yksiköiden alaisuuteen. Myös toisen asteen ammatil-listen oppilaitosten ja työpajojen välillä arvioitiin olevan hyvää yhteistyötä. 89 työpajat tekivät vuonna 2016yhteistyö Nuotta-valmennuksen kanssa. Nuotta-valmennus on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville nuo-


rille. Valmennus on maksuton etsivän nuorisotyön ja työpajojen nuorten ryhmille opetus- ja kulttuuriministe-riön tuella. Nuotta-valmennuksen tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistuminen, jossa keskitymme erityi-sesti tukemaan nuorten arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen ja terveiden elämäntapojen vahvistumista.

Työhallinnon ja työpajojen välisen yhteistyön heikentyminen on viime vuosina nostettu monesti esiin. Kyselynvastaajista kuitenkin n. 70 prosenttia arvioi yhteistyön sujuvan erinomaisesti tai hyvin.

Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi 1.1.2017. Sen takia yhteistyötä tulisi tiivistää, muttatyöntekijät arvioivat yhteystyö Kelan annetun yhteyskumppaneiden listalta vähiten sujuvaksi. Vuonna 2016sujuvuuden arvioinnin keskiarvo oli 3,3.

Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa.

Yhteistyö peruskoulun kanssa muodostuu usein TET-jakson kautta. Lähes joka neljännes vastaaja ilmoitti, ettäyhtenä yhteistyömuotona on myös mahdollisuus peruskoulun oppimäärän osasuorittamiseen pajakoulunkautta. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyömuodot ovat myös moninaisia. Yleisin yhteistyömuoto ontyöpajanuorten tutustumisen oppilaitokseen ja työssäoppimisjaksot. Yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettätyöpajojen ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyö muotoillaan opinnollistamisen kautta. Opinnollistaminentarkoittaa työpajalla hankittavan osaamisen tunnistamista ja kuvaamista opetussuunnitelman kielellä. Opinnol-listamisen kautta eri oppimisympäristöissä hankitusta osaamisesta tulee yhteismitallista ja vertailukelpoistamuihin oppimisympäristöihin kuten ammatilliseen koulutukseen nähden.9

Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2016*

*useita vastausta mahdollista; N=200Lähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

9 lisätietoa: http://www.bao.fi/tyoelamayhteistyo/opinnollistaminen/ ;

http://www.bao.fi/tyoelamayhteistyo/opinnollistaminen/


Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2016

*useita vastausta mahdollistaLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla

Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita, soveltaa oppimisen ja moti-voimisen menetelmiä sekä tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun, tuettuun ja räätälöityyn polkuun koulutukseen jasen loppuun suorittamiseen. Työpaja toimii oppimisympäristönä toimintaan osallistuville. Oppiminen voi ollajoko virallisen ja epävirallisen opetuksen seurausta tai arkioppimista.

Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossaopiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Noin puolet työpajoista tunnistaa oppimisympäristön (48 %). Työpajoillaon aloitettu oppimisympäristöjen tunnistamisen kehittäminen oppilaitosyhteistyöhankkeiden avulla. Oppimis-ympäristöjä on tunnistettu esim. opetushallituksen laatimien ammatillisten perustutkintojen perusteiden mu-kaisesti. Yli puolet työpajoista antaa valmentautujille osaamistodistukset. Työpajat käyttävät eniten omia mal-leja tai oppilaitosten malleja, mutta käytetään myös TPY:n10 tai muiden kehittämää mallia.

10 Lisätietoa: https://www.tpy.fi/aineistot/lomakkeet/osaamisen-tunnistaminen/

https://www.tpy.fi/aineistot/lomakkeet/osaamisen-tunnistaminen/


Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina 2010 – 2016?


Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2016?


Kuva 22: Missä palveluissa / toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuoden 2016 ai-kana?*



Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?*


Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen

Valmentautujalla itsellään on keskeinen asema tavoitteiden asettamisessa ja valmentautumisjaksoa koskevansuunnitelman laatimisessa. Valmentautumisjakson aikana tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteidenvaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työpaja raportoi toteutuneet pajatoimenpiteet ja tulokset valmentau-tujalle ja palvelun tilaajalle.

Lähes kaikki valmentautujat voivat vaikuttaa työpajan jokapäiväiseen toimintaan joko säännöllisesti (71 %)tai satunnaisesti (27 %). Valmentautujat voivat vaikuttaa toimintasuunnitelmaan, työpajan strategiaan tai osal-listua työpajan ohjausryhmään. Muutamalla pajalla oli myös käytössä ns. pajaparlamentti, jonka kautta val-mentautujien ääni voidaan nostaa esiin.

Taulukko 21: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnansisältöön*?

*useita vastausvaihtoehtojaLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

määrä osuus määrä osuusKyllä, säännöllisesti 132 66 % 147 71 %Kyllä, satunnaisesti 64 32 % 56 27 %Ei 2 1 % 2 1 %En osaa sanoa 3 2 % 2 1 %Ei tietoa - - 4 2 %Työpajat 200 100 % 208 100 %

2015Vastaus

2016


Kuva 24: Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia?*

* valitut vastauksetLähde: OKM/AVI, Valtakunnallinen työpajakysely

SOVARISovari – Sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari.Sovarin tarkoituksena on mitata ja tuoda esille palvelunlaatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Mittarikäsittää sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta, joita ovat itsetuntemus ja -luottamus, sosiaaliset taidot,arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus. Sovari-mittari on kehi-tetty TPY:ssä OKM:n rahoituksella. Mittarin sisältöä on kehitetty yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. So-varin tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorten saamista kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja sen sosiaalisestivahvistavasta vaikutuksesta.

Nuorten pajaneuvosto perustettiin vuonna 2016 ja nuoret voivat siinävaikuttaa mm. pajansääntöihin, toiminnan sisältöön, tavoitekeskustelujentoteutumiseen.

Työpajan ohjausryhmään uudistetaan vuoden 2017 aikana ja sinne pyritäänsaamaan mukaan nuorten edustaja/edustajia.

Juuri perustettu työpajojen palaute- ja ideointifoorumi kerran kuussa.

Palautekyselyiden ja keskusteluiden kautta

Pajalla harjoitellaan päivittäin nuorten oman äänen vahvistamista sekätunteiden ja mielipiteiden ilmaisua. Tavoitteena on, että nuori oppisiparemmin ilmaisemaan, mitä hän tarvitsee ja haluaa myösstarttipajatoiminnalta.

Sovari käytännön vakiinnuttaminen. Nuoren perehdyttäminentyöpajatoimintaan, erityisesti valmennusyksikkönä

Tällä hetkellä molemmat osapuolet tyytyväisiä tilanteeseen. Paljonkeskustelemme pajalla ja kuuntelemme myös asiakkaiden ehdotuksia.

Vuoden 2017 alussa ovat käynnistyneet säännölliset kuukausipalaverit kokotyöpajayhteisön kesken


Melkein puolet työpajoissa käyttää Sovari. Sovari-tulosten 2016 mukaan työpajojen valmentautujista 93 pro-senttia on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Merkittävää on se,että selvää vahvistumista jakson aikana on kokenut 59 prosenttia valmentautujista.11

Kuva 25: Onko teillä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari käytössä?


Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät

Työpajatoiminnan tuottajalla on oltava asiakashallintajärjestelmä. Asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmä on91 % työpajoista. Useimmilla (74,5 %) on käytössään PARTY -järjestelmä. PARty-järjestelmä on työkaluetsivän nuorisotyön tilastointiin, asiakasseurantaan ja raportointiin. PAR-järjestelmät on kehittänyt vuonna2009 KYT ry. PAR on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, ja järjestelmä on käyttäjällemaksuton. Nykyisin aluehallintovirastojen yläpitämän PARtyn avulla organisaatiot voivat lähettää osan vas-tauksista vuosittaiseen valtakunnalliseen työpajatoiminta kyselyyn automaattisesti, mikä helpottaa vastaamistaja vähentää siihen käytettävää aikaa. Kasvava määrä työpajoista on liittänyt oma paikallisen ohjelmansa PAR-tyyn ja ovat mukana tiedonsiirtoprosessissa.

Taulukko 22: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta- / tilastointijärjestelmä?


11 Kinnunen, Riitta; Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (2016): Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari työpajatoi-mintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Valtakunnalliset tulokset 2016: TPY, Helsinki; https://www.tpy.fi/kehittaminen/laa-dullinen-mittaristo/sovari-mittarin-tuloksia/

määrä osuus määrä osuus määrä osuusKyllä, PARty 118 60,2 % 146 73,0 % 155 74,5 %Kyllä, oma paikallinen ohjelma, mikä on linkitettyPARtyyn 3 1,5 % 5 2,5 % 16 7,7 %

Kyllä, joku muu 48 24,5 % 33 16,5 % 19 9,1 %Ei, mutta suunitteilla 16 8,2 % 8 4,0 % 7 3,4 %Ei käytössä 10 5,1 % 6 3,0 % 6 2,9 %En osaa sanoa 1 0,5 % 2 1,0 % 1 0,5 %Ei tietoa - - - - 4 1,9 %Yhteensä 196 100,0 % 200 100,0 % 208 100,0 %

Vastaus 20152014 2016


Työpajatoiminnan rahoitusTyöpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista. Se muodostuu kuntien rahoituksesta, valtionavustuksista,muista julkisista rahoituksista ja avustuksista (RAY, ESR) sekä työpajatoiminnan tuote- ja valmennuspalvelu-jen myyntituloista. Työpajatoiminnan rahoitukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä lähes 109 milj. euroa.Valtion rahoitus on viimeiset vuodet ollut suurin piirtein samalla tasolla, noin 13 miljoonassa eurossa.

Taulukko 23: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina 2014 – 2016*:

1) 2015 ESR rahoitus uusi kohta2) 2016 uusi kohtaLähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely)

Euroa % Euroa % Euroa %Hallinnoijan rahoitus (sis. esim.kunnan rahoitus) 44 667 447 42,8 % 51 382 868 45,9 % 49 237 494 45,3 %

AVI (OKM) valtakunnallinen nuortentyöpajatoiminta-avustus 12 732 834 12,2 % 13 295 881 11,9 % 12 510 996 11,5 %

AVI (OKM) valtakunnallinen avustusetsivää nuorisotyöhön 4 704 523 4,5 % 3 539 560 3,2 % 2 876 476 2,6 %

AVI muu rahoitus 1 041 574 1,0 % 500 329 0,4 % 153 482 0,1 %

ELY rahoitus 2) - - - - 2 212 616 2,0 %

Palkkatuki (työntekijöille, nuorille,aikuisille) 2) - - - - 8 271 893 7,6 %

RAY rahoitus 1 690 976 1,6 % 1 514 483 1,4 % 1 499 315 1,4 %

ESR rahoitus 1) - - 944 620 0,8 % 1 679 110 1,5 %

Muu julkinen rahoitus 9 715 428 9,3 % 8 816 909 7,9 % 2 781 736 2,6 %

Yksityinen rahoitus 352 713 0,3 % 358 048 0,3 % 263 442 0,2 %

Työpajatuotannon myynti, omattuotteet 11 211 356 10,7 % 9 783 616 8,7 % 8 187 584 7,5 %

Työpajan palvelutuotanto (esim.kotiapu tms.) 5 486 242 5,3 % 5 076 861 4,5 % 6 517 978 6,0 %

Valmennuspalvelujen myynti (esm.oppilaitos, KELA, TE-hallinto) 9 973 543 9,5 % 13 783 340 12,3 % 10 198 587 9,4 %

Muut tulot 2 885 264 2,8 % 2 948 681 2,6 % 2 226 368 2,0 %

Yhteensä 104 461 899 100 % 111 945 196 100 % 108 617 079 100 %

Rahoitusmuoto2014 2015 2016


Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2017Kuva 26: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2017


Liite: Nuorisolaki 1285/2016

4. luku: Nuorten työpajatoiminta

13 § Nuorten työpajatoiminta

Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutuk-seen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun.Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, it-senäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edel-lytystensä mukaan. Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuorenkanssa. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palve-luja tuottava yhteisö. Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Nuorten työpa-jan on seurattava toimintansa tuloksia.

Nuori tulee työpajalle pääsääntöisesti viranomaisen tai julkista tehtävää hoitavan ohjaamana. Nuori voi myösoma-aloitteisesti hakeutua työpajalle. Työpajalle ohjatun nuoren valmennuksesta tehdään kirjallinen sopimus.Nuorten työpajatoiminnassa voidaan käsitellä sopimuksessa tai työpajalle 1 momentissa säädetyssä tehtävässäsaatuja tietoja valmennukseen tulevan ja valmennuksessa olevan nuoren yksilöimiseksi ja työpajatoiminnantehtävien hoitamiseksi. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjän tulee määritellä ne tehtävät, joihin sisältyy arka-luonteisten tietojen käsittelyä.

14 § Nuoren tietojen käsittely nuorten työpajatoiminnassa

Nuorten työpajatoiminnan rekisterinpitäjä on työpajatoiminnan järjestäjä, joka vastaa henkilötietojen käsitte-lystä. Käsiteltäessä yksittäistä nuorta koskevaa asiaa nuorten työpajatoiminnassa kirjataan henkilörekisteriin13 §:ssä tarkoitettu nuorta koskeva sopimus, nuoren valmennussuunnitelma, valmennuksen seurannasta saata-vat tiedot ja niihin liittyvät jatkotoimenpiteet ja se, mitä tietoja nuoresta on annettu ja kenelle niitä on annettu.Rekisteriin kirjataan myös, ketkä vastaavat nuoren valmennuksesta.

Nuoresta kerätään tietoja hänen valmennuksensa suunnittelemiseksi, hänen valmiuksiensa ja taitojensa kehit-tymisen osoittamiseksi ja hänen saamansa valmennuksen tulosten ja nuoren muun palvelutarpeen osoitta-miseksi. Tietoja saadaan nuorelta itseltään, havainnoimalla nuoren valmennuksessa edistymistä ja nuoren työ-pajalle ohjanneelta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta.

Nuorten työpajatoiminnan tehtävien hoitamisessa saatuja nuorta koskevia tietoja saadaan luovuttaa edelleentoiselle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle vain nuoren ja, jos nuori on alaikäinen, myös hänenhuoltajansa suostumuksella. Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättää itseään koskevientietojen luovuttamisesta. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä työpajan tehtävän hoita-miseksi, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua tietojen merkitsemisestä rekisteriin.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä ja sen palveluksessa oleva eivät saa ilman nuoren ja, jos nuori on alaikäi-nen, myöskään hänen huoltajansa suostumusta ilmaista sivullisille, mitä he tämän lain mukaisia tehtäviä hoi-taessaan saavat tietää nuoren henkilökohtaisista oloista, terveydentilasta, nuoren saamista etuuksista tai tuki-toimista ja hänen taloudellisesta asemastaan. Alaikäinen nuori voi kuitenkin kehitystään vastaavasti päättäähäntä koskevien tietojen luovuttamisesta.

15 § Huumausainetestaus nuorten työpajatoiminnassa

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä saa pyytää nuorta esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, joson perusteltua aihetta epäillä, että nuori on huumausaineiden vaikutuksen alaisena työpajalla valmennuksessatai että nuori on riippuvainen huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä nuorentoimintakyvyn selvittämiseksi ja että nuori toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta,luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja joissa huumeiden vaikutuksen alaisena taihuumeista riippuvaisena toimiminen:

1) vakavasti vaarantaa nuoren itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä;


2) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta; tai

3) merkittävästi lisää nuorten työpajalla tai muussa valmennusympäristössä huumausainelain (373/2008) 3§:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan kunnan tai muun laillistetun terveydenhuollon am-mattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että nuorelle on tehty testi huumausainelain 3 §:n 1 momentin5 kohdassa tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä,onko nuori käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintaky-kynsä on heikentynyt. Todistus on esitettävä nuorten työpajatoiminnan järjestäjän määräämässä kohtuullisessaajassa. Huumausainetestiä koskevan todistuksen pyytämisestä on ilmoitettava alaikäisen nuoren huoltajalle.

Huumausainetestauksesta saatavaa tietoa voidaan käyttää ainoastaan nuoren valmennussuunnitelman ja 13§:ssä tarkoitetun sopimuksen tarkistamiseksi. Huumausainetestiä koskevaa tietoa saavat käsitellä vain ne, jotkavastaavat nuoren valmennuksesta nuorten työpajatoiminnassa tai jotka tekevät päätöksen sopimuksen muutta-misesta. Testiä koskeva todistus tulee säilyttää erillään muista henkilötiedoista. Jos nuorten työpajatoiminnanjärjestäjä ei saa pyytämäänsä huumausainetestiä koskevaa todistusta ja nuorelle on suunniteltu 1 momentinmukaisia tehtäviä, nuoren valmennussuunnitelmaa ja 13 §:ssä tarkoitettua sopimusta voidaan tarkistaa.

Nuorten työpajatoiminnan järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todis-tuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Nuorelle tehtävään huumausainetestiin sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssäsäädetään työntekijän testauksesta.

5 luku; Valtionrahoitus, 21 § Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan

Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha myönnettäväksi nuorten työpajatoimintaan.

Nuorten työpajatoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuri-ministeriö hyväksyy nuorten työpajan valtionapukelpoiseksi. Valtionapukelpoiseksi nuorten työpajaksi voi-daan hyväksyä sellainen työpaja, joka toteuttaa nuorten työpajatoiminnan tehtäviä ja tarkoitusta sekä 2 §:ssäsäädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon työpajan taloudel-liset ja toiminnalliset edellytykset sekä toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon nuorten työpajatoiminnan laatu ja yhteiskunnallinenvaikuttavuus sekä se, miten työpaja toteuttaa 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Avustettavan toimin-nan on oltava yleishyödyllistä. Hyväksyttävinä menoina ei pidetä liiketoiminnasta tai muusta vastaavasta toi-minnasta aiheutuvia menoja. Mahdollinen ylijäämä on käytettävä nuorten työpajatoiminnan ylläpitoon ja ke-hittämiseen.

Tarkempia säännöksiä nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuuden hyväksymisen ja valtionavustuksensaamisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

työpajatoiminta 2016taulukko 4: valmentautujien määrät ikäryhmän, avi -alueen ja maakunnan...

Documents