tyÖsuojelupÄÄllikÖt ry työsuojelupäälliköt ry ...työsuojelupäälliköt ry:n lehti 2016...

Työsuojelupäälliköt ry 2016TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RYVUOSIKIRJA 2013

YHDISTYKSEN 44. TOIMINTAVUOSI

Työsuojelupäälliköt ry 2015TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RY

VUOSIKIRJA 2013YHDISTYKSEN 44. TOIMINTAVUOSI

TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RYVUOSIKIRJA 2013


Työsuojelupäälliköt ry 2015TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RY

VUOSIKIRJA 2013YHDISTYKSEN 44. TOIMINTAVUOSI• Mitä löytyy inhimillisten

virheiden taustalta?• Voisiko työpaikalla ihmisen korvatarobotilla?

• Uudistunut Päte-koulutus• Ota puheeksi ajoissa• Uunikintaista henkilönsuojaimia

Työsuojelupäälliköt ry:n lehti 2016Toimitus: Tiina Lius 040-5266320 [email protected], Petri Moisio 040-7786933 [email protected], Anne Mäkelä 09-5071410 [email protected], Jukka Tamminen 050-5552331 [email protected]. Mainokset: Anne Mäkelä 09-5071410 [email protected]. Taitto ja paino Nurmiprint Oy.

Yhdistyksen tarkoitus on1. edistää turvallisuutta, työhyvinvointia ja

työympäristötoimintaa2. lisätä jäsenten tietoutta turvallisuuteen,

työhyvinvointiin ja työympäristöön liittyvissä kysymyksissä

3. välittää jäsenille alan tietoa sekä kotimaassa että ulkomailla

4. luoda jäsenille mahdollisuuksia osallistua alan koulutustoimintaan, sekä

5. toimia jäsentensä ammatillisena yhteisönä ja edustajana alan kehittämisessä.

Keskeiset toiminnan tavoitteet• kehitämme turvallisuus ja

työympäristötoimintaa osaksi tehokkaampaa tuottavuutta

• lisäämme jäsenistön ammatillista valmiutta, pätevyyttä ja arvostusta toimia turvallisuusalan tehtävissä. Yhdistys on mukana työympäristömitalitoimikunnassa.

• vahvistamme asemaamme turvallisuus- työympäristöalan keskeisenä osaajana ja vaikuttajana.

Jäsenpalvelut• kotisivut www.finnsafe.net• LinkedIn-yhteisöpalvelu• luentopäivät vuosittain marraskuussa• työterveys- ja työturvallisuusalan

neuvottelupäivät, TTP–päivät yhteistyössä alan yhteisöjen kanssa

• aluetapahtumat ja teematapaamiset• kurssit• tapahtumat turvallisuusmessuilla• messu- ja kongressimatkat ulkomaille• perustietokurssit yhteistyössä

Työterveyslaitoksen kanssa• turvallisuustutkinnot; jatko- ja

täydennyskoulutus• Master of Safety

täydennyskoulutusohjelma• työsuojelupäällikön pätevöitymistutkinto

ja mahdollisuus EurOSHM-pätevyyteen• työsuojelun tietokansio• yhteistoiminta turvallisuusalan ja

työterveyshuollon yhteisöjen, suojelualan yritysten, vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten kanssa

• jäsentiedotteet, vuosikirja, muu ajankohtaisen turvallisuustietouden välittäminen

Työsuojelupäälliköt ryPurpuripolku 7 – 9 E, 00420 Helsinki, puhelin 09-507 1410

e-mail [email protected] www.finnsafe.net

46 -vuotias Työsuojelupäälliköt ry toimii monipuolisessa ammatillisessa yhteistyössä turvallisuusalan koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa elinkeinoelämän eri alueilla. Yhdistyksen jäseniä on yli 600 ja he edustavat työnantajaa joko nimettynä työsuojelupäällikkönä tai muuna turvallisuuden asiantuntijana. TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RY

VUOSIKIRJA 2013YHDISTYKSEN 44. TOIMINTAVUOSI

-

TSP RY HALLITUS 2016Petri Moisio [email protected] työpaikkojen turvallisuus, viestintäEK-yhteydet

Tiina Lius [email protected]äPätevöityminenTyöhygienia Koulutus

Antti Leino [email protected]ätevöityminenEnsHpoKansainväliset yhteydet, rakennusala

Jari Haijanen [email protected] JäsenhankintaTyösuojelupäällikkökurssiTT-korttiNolla tapaturmaa –foorumi

Katri Mannermaa [email protected] TyöhyvinvointiPätevöityminen, Kunta-ala

Jaana Salo [email protected]öYhteydet työsuojelu-viranomaisiinTutkimuslaitosyhteistyöLausunnot

Juha Teivaala [email protected] AluetoimintaSosiaalinen media, Palvelualat

Jukka Tamminen [email protected] ToiminnanjohtajaYleishallinto, Talous, viestintäPätevöityminen, MoSTurvallisuustutkinnotLainsäädännön seuranta, Tsp-perustietokurssit

3Työsuojelupäälliköt ry 2016

Pitkään jatkunut lama tai taan-tuma-aika tai mitä nimitystä täs-tä nyt käytetäänkään, on pakot-tanut kaikki yhteisöt ja yritykset läpikäymään prosessejaan ja katsomaan mihin ihmistyövoi-maa on varaa käyttää ja mihin ja minkä osuuden voi korvata esim. automaatiolla.

Tosiasia on, että nykyiset perusro-botit alkavat olla sellaisissa hinnois-sa, että niiden takaisinmaksuaika on vuoden luokkaa ja näin ollen kan-nattavan robotisoinnin edellytykset täyttyvät helposti kaksi- ja erityises-ti kolmivuorotyössä. Tuotannollista etua roboteilla saavutetaan myös tasaisemman ja tasalaatuisemman tuotannon muodossa.

Sama pätee isoissa yrityksissä/yhteisöissä tai isoissa huolto-/inves-tointiseisokeissa perusperehdytyk-siin ja sisääntulokoulutuksiin, joissa pitää kymmeniä ihmisiä saada lävit-se päivittäin ja niin, että lopputulok-sena ovat yritys-/työympäristökoh-taiset perusasiat opittuna, kuvalliset kulkukortit kaulassa jne. Eikä niin, että ihmisiä juoksutetaan monissa eri paikoissa moneen kertaan.

Näidnkin toteutuksessa selkeä suunta on se, että perehdytykses-tä luodaan moduulikohtaisia koko-naisuuksia joista sitten kulloisenkin ammatti-/tehtävänkuvan mukaan osa moduuleista on pakollisia kaikil-le (esim. ensiapu- ja hälytysohjeet) ja osa valitaan omaa työtä koskevis-ta (lupakäytännöt, jne.). Tässä ide-

ana on se että panostetaan laaduk-kaaseen materiaaliin ja käytetään sen tuottamiseen henkilöresursseja ja luodaan interaktiivisia työkaluja, joilla pakotetaan ihmiset ajattele-maan asioita eikä vain kuuntele-maan luentoja. Tuo panostus ma-teriaaleihin ja välineisiin vapauttaa sitten ihmisresurssin luennoinnista enemmän sisääntuloa ohjaavaan ja opastavaan suuntaan ja muuttaa koulutukset mielekkäämmiksi sekä sisääntulijoille että kouluttajalle. Li-säksi kustannussäästöä syntyy kun kaikilta osapuolilta (isäntätaho, yh-teistyökumppanit, alihankkijat, jne.) menee vähemmän työtunteja näi-den rutiinien läpäisyyn.

Sama pätee autolla ajamiseenkin - siitäkin ollaan ihmistä siirtämässä

pois ratin takaa ajajan roolista. On jo saatu aikaan ensimmäiset kolarit-kin, jotka ovat aiheuttanut tietokone ohjaimissa. Tosiasia lienee että tie-tokoneet autojen ohjaimissa tuskin törmäisivät keskenään mihinkään. Ongelman muodostavat ihmiset autoineen siellä liikenteen seassa. Siirtymäaika automaatti-ohjattuihin autoihin lienee vähintään saman verran kuin autokantamme keski-ikä eli vähintään 13,5 vuotta (huom. keski-ikä).

Tarkoitukseni ei yllä olevassa ajat-telussa ollut syrjäyttää ihmistä vaan pikemminkin painottaa sitä, että jos-kus kaiken kiireen keskellä on hyö-dyllistä miettiä mitä todellakin täy-tyy ihmisen itse tehdä ja mitä voisi siirtää toiston kautta automaation ja teknisten apuvälineiden toteutetta-vaksi. Näin vapautuu ihmisten aikaa siihen kaikkien tärkeimpään eli toi-minnan kehittämiseen, joka on jat-kossakin selviytymisemme elinehto.

Osallistutaan sankoin joukoin aluetapaamisiin ja erityisesti muis-tetaanpas merkata nyt jo kalente-reihin Finnsafe-koulutuspäivämme, jotka pidetään tällä kertaa laival-la 22.–24.11.2016. Sinne olemme onnistuneet hankkimaan alustajan mm. Pasilan valtavasta rakennus-hankkeesta ja sen toteutuksen eri-tyispiirteistä.

Uusia kokemuksia kohti,Petri Moisiopuheenjohtaja

Mihin ihmistä kannattaajatkossa käyttää ?

Yhdistyksen vuosikirja 2015 Katso yhdistyksen kotisivut/jäsenintrawww.finnsafe.net

Oletko jo Työsuojelupäälliköt ry:n jäsen?Löydät lisätietoja yhdistyksestä ja jäsenhakemuksen yhdistyksen kotisivuilta www.finnsafe.net





”On hyödyllistä miet-tiä mitä todellakin täytyy ihmisen itse tehdä ja mitä voisi siirtää toiston kautta automaation ja teknisten apuvälineiden toteutetta-vaksi.”

”Tuotannollista etua roboteilla saavutetaan myös tasaisemman ja tasalaatuisemman tuo-tannon muodossa.”

4 Työsuojelupäälliköt ry 2016

Nolla tapaturmaa -foorumi on työ-paikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva paran-taminen ja hyvien käytäntöjen le-vittäminen. Nolla-ajattelu tarkoittaa päättäväistä suhtautumista työtur-vallisuuden ja -hyvinvoinnin kehittä-miseen. Ongelmia ei lakaista maton alle, vaan asioita ratkotaan yhdessä. Kokemuksia jaetaan ja niistä opitaan. Myös onnistumiset huomioidaan.

Foorumi on toiminut vuodesta 2003. Siinä on tällä hetkellä 343 jäsentyö-paikkaa – erikokoisia organisaatioita, eri toimialoilta, eri puolilta Suomea. Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Foorumin toiminnan ydin ja vahvuus on sen jäsenissä. Verkos-tosta löytyy aina joku, johon voi ottaa yhteyttä ja kysyä vinkkejä.

Foorumin toimintaa koordinoi Työ-terveyslaitos yhdessä foorumin oh-jausryhmän kanssa, jossa on mukana 11 henkilöä foorumin jäsentyöpaikoil-ta. Ohjausryhmä täydentyi alkuvuon-na kahdella jäsenellä, jotka valittiin saatujen hakemusten perusteella. Uudet jäsenet ovat Ismo Sohlman He-len Oy:stä ja Annika Kontinaho KONE Hissit Oy:stä. Löydät ohjausryhmän jäsenet ja foorumin jäsentyöpaikat foorumin verkkosivuilta.

Tutustu foorumin uuteen verkko-palveluun ja tilaa uutiskirje

Foorumin uusi verkkopalvelu Nollis.fi on julkaistu. Se tuo entistä parem-

mat palvelut foorumin jäsenille. Verk-kopalvelu tarjoaa käytännönläheistä tietoa työturvallisuudesta ja -hyvin-voinnista, vinkkejä työpaikoilta, uu-sinta tutkimustietoa ja ajankohtaisia uutisia. Uutisista pieni osa julkaistaan myös Nollis.fi-palvelun julkisella puo-lella. Tutustu verkkopalveluun ja kerro millainen sisältö olisi sinulle hyödyk-si! Tilaa verkkosivuilta myös foorumin julkinen uutiskirje.

Työturvallisuuden tasoluokituk-sen sai lähes 70 työpaikkaa

Nolla tapaturmaa -foorumi myöntää vuosittain työturvallisuuden tasoluoki-tukset työpaikoille, joissa on panostet-tu työturvallisuuden parantamiseen. Tasoluokitus toimii työpaikkojen apu-na turvallisuustason kehityksen seu-rannassa ja kannustaa tavoittelemaan yhä parempaa turvallisuustasoa.

Tasoluokituksen vuodelle 2015 sai ennätysmäärä työpaikkoja, lähes 70. Työpaikoista vajaat 20 pääsi myös puhtaaseen nollaan tapaturmaan vuonna 2015. Esimerkkejä palkituilta työpaikoilta kuultiin Nolla tapaturmaa

-foorumin seminaarissa Turvallisuus ja työn uudet muodot. Foorumin vuo-sittainen seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille.

Työturvallisuuden Jorma Saari –palkinto myönnetty UPM:n toimi-tusjohtajalle Jussi Pesoselle

Nolla tapaturmaa -foorumin ohjaus-ryhmä myönsi UPM:n toimitusjohtajal-le Jussi Pesoselle vuoden 2016 Jorma Saari -tunnustuspalkinnon hänen an-sioistaan työturvallisuuden edistämi-sessä. Palkinto jaettiin neljättä kertaa.

Vuonna 2012 UPM:n työturvalli-suustulokset olivat selkeästi alan keskiarvoa heikommat. Pesonen käynnisti kolmivuotisen konsernin-laajuisen Työturvallisuuden ryhtiliike -ohjelman. Kolmessa vuodessa tapa-turmataajuus, eli poissaoloon johta-neiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, laski huimat 70 %, 15,2:sta 4,4:ään. Johdon aito ja näky-vä sitoutuminen on ehdoton edellytys menestyksekkäälle turvallisuustyölle. Pesonen osoitti johtajuutta, loi ryhti-liikkeen ja antoi sille kasvot.

teksti: Minna Huuskonen

Lisätietoa: www.nollis.fi, twitter @NollaTapaturmaa

Kertyvätkö työtapaturmat työntekijöille tasaisesti? Kuinka suurelle osalle palkansaajista sattuu työ-paikkatapaturma keskimäärin joka toinen vuosi ja millaisissa töissä nämä palkansaajat työskentele-vät?

Tietoa, joka soveltuisi henkilön tapaturma-alttiuden tai riskikäyttäytymisen tutkimiseen, ei systemaattisesti kerä-tä. TVK:n tilastoaineistosta käy kuitenkin ilmi, että on noin 20 000 palkansaajan joukko, joille on sattunut vähintään viisi työpaikkatapaturmaa vuosien 2005-2014 aikana.

Tapaturmien kertyminen kertoo ennen kaikkea tehdystä työstä ja työolosuhteista – ja siitä että työtä ja työym-päristöä ei ole onnistuttu kehittämään turvalliseksi edes sattuneen työtapaturman jälkeen.

Toimialoittain tarkasteltuna työt sijoittuvat toimialoille, joilla on myös keskimäärin korkea työpaikkatapaturmien taajuus. Palkansaajat, joille kertyi tapaturmia, työskente-

livät yleisimmin metallialan tai rakentamisen ammateissa tai kuorma-autonkuljettajana.

Useimmiten vammautuivat sormet tai muut käden osat, jalat ja silmät.

Sattuneista vaaratilanteista ja tapaturmista pitää ot-taa opiksi. Tilanteet on tutkittava ja työtä tulee kehittää turvallisemmaksi. Turvallinen ja sujuva työ on myös yri-tyksen kilpailukykytekijä. Toistuvat tapaturmat kertovat selvästi missä toimintaa voi vielä parantaa.

Lue TVK:n kotisivuilta miten työmatkatapaturmat jakau-tuvat: www.tvk.fi/julkaisusarjat

1

TYÖPAIKKA -JA TYÖMATKATAPATURMIEN KERTYMINEN PALKANSAAJILLE

Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 2

18.04.2016

Foorumi laajenee – onko työpaikkasi jo mukana?

Työpaikkatapaturmat keskittyvät pienelle osalle korkeariskisten alojen palkansaajia


Työpaikkatapaturmat ovat vähen-tyneet 2000-luvulla. Kuolemaan joh-taneet ja vakavat tapaturmat ovat vähentyneet eniten, mutta ohimene-vissä tapaturmissa on myös laskua. Lasku näkyy selvimmin, jos jätetään 0-3 sairauspäivän tapaturmat tarkas-telun ulkopuolelle.

Johtuuko tilanne tuurista vai vies-tittääkö se hyvästä turvallisuusjoh-tamisesta. Tätä on syytä pohtia. Ei voida kieltää, että turvallisuustyöhön ei olisi panostettu. Lukumäärien ta-sainen lasku on monen tekijän yh-teisvaikutusta. Tuotantoa on mekani-soitu ja automatisoitu. Työympäristöt ovat kehittyneet, tuotantorakenteet ovat muuttuneet, työvoima on pa-remmin koulutettu. Työvälineet ovat

kehittyneet ja suojaimia käyttö on lisääntynyt. Yksi tekijä on varmasti työturvallisuuskorttikoulutuksen me-nestystarina. Onhan kortteja myön-netty jo yli miljoona. Tämä kaikki on tapahtunut 2000-luvulla.

Vielä on paljon työpaikkoja, joissa tapaturmatilanne ei ole tyydyttävä ja tilanteeseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Vähäisenkin työtapaturman hinta on nopeasti 3 000 € ja tapatur-mien ehkäiseminen tuo selvää tulosta yrityksen tuloslaskelman viimeiselle riville. Järjestelmällinen tarkastelu tuo varmastikin tulosta. Jaetaan työ-tehtävät vähäriskisiin, keskiriskisiin ja korkeariskisiin töihin. Peruslähtökohta on vaarojen arviointi ja se tarkentuu, mitä korkeampi on riskitaso. Korkea-

riskisissä töissä tulisi suorittaa vaaro-jen arviointi ja toimenpiteiden listaus ennen töiden aloittamista. Tähän on markkinoilla älypuhelinsovellutuksia, mutta myös yksinkertaisen työtehtä-väkohtaisen tarkastuslistan läpikäy-minen auttaa tilannetta.

Edellä käyty lyhyt pohdiskelu osoit-taa, että työsuojelupäälliköiden ja –asiantuntijoiden koulutusta on lisät-tävä. Siihen on Työterveyslaitoksen kumppanuuskoulutukset ja Työsuoje-lupäälliköt ry:n kehittämä pätevöity-miskoulutus. Lisätietoja on yhdistyk-sen kotisivuilla.

Jukka Tamminentoiminnanjohtaja

Tuurilla vai taidolla

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä luovutti perjantaina 29. tam-mikuuta 2016 työympäristötyön kul-taiset erityisansiomitalit työfysiotera-peutti Leena Tamminen-Peterille, toimittaja Kari Rissalle sekä profes-sori Kari Reijulalle erityisen ansiok-kaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnal-lisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi.

Kaikki kolme henkilöä ovat toimineet pitkään työturvallisuuden ja työhyvin-voinnin edistämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. He ovat alan-sa arvostettuja asiantuntijoita ja ovat toimineet laaja-alaisesti yhteistyössä alan toimijoiden, viranomaisten ja jär-jestöjen kanssa.

Työympäristömitaleja myönnetty vuodesta 1997 alkaen

Työympäristömitali on tunnustus arvokkaasta ja pitkäaikaisesta toimin-nasta työympäristön hyväksi.

Työympäristömitaleita on kahdenlai-sia: työympäristötyön kultainen erityi-sansiomitali ja pronssinen ansiomita-li. Erityisansiomitali voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikai-sesta valtakunnallisesta työskentelys-tä työympäristön kehittämiseksi. An-siomitali voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä an-siokkaasta työstä työympäristön hy-väksi. Mitalit voidaan myöntää myös yhteisölle.

Erityisansiomitalin myöntää työ-suojelusta ja sen valvonnasta vastaa-va ministeri Tapaturmavakuutuskes-

kuksen (TVK) yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esi-tyksestä.

Kultaisesta erityisansiomitalista voi tehdä vapaamuotoisen hake-muksen kerran vuodessa touko-kuun loppuun mennessä. Vuosittain myönnetään yleensä 1-3 erityisansio-mitalia. Ehdotuksia voivat tehdä sekä yritykset että yhteisöt.

Ansiomitalin myöntää työympäristö-mitalitoimikunta. Siinä ovat edustet-tuina Työsuojelupäälliköt ry, Suomen Työhygienian Seura ry, Työfysiotera-peutit ry, Suomen Työterveyshoitaja-liitto ry, Suomen Työterveyslääkäriyh-distys ry, sosiaali- ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuskeskus sekä kes-keiset työmarkkinajärjestöt.

Yritykset ja yhteisöt voivat ha-kea ansiomitaleita jatkuvasti työympäristömitalitoimikunnalta tätä tarkoitusta varten laaditulla

lomakkeella. Hakija maksaa ansio-mitalikuluista aiheutuneen lunastus-maksun (200 €) työympäristömitali-toimikunnalle.

Työympäristömitalitoimikunta pitää myös luetteloa mitalin saaneista. Ti-lastotietoja myönnetyistä mitaleista sekä luettelo erityisansiomitalin saa-neista henkilöistä löytyy TVK:n koti-sivuilta: www.tvk.fi/mitalit .

Työympäristömitalia voidaan käyt-tää virallisissa tilaisuuksissa. Mitali voidaan sijoittaa muiden suomalaisten kunniamerkkien rinnalle. Mitalinsaaja saa mitalin mukana myös omistuskir-jan.

Molempien mitalien myöntämis-perusteita voi tiedustella toimi-kunnan sihteeriltä Christina Tan-defeltilta, [email protected]. Tarkemmat hakuohjeet löyty-vät TVK:n kotisivuilta: www.tvk.fi/mhaku .

Työympäristötyön ansiomitalit

Orelo Oy perustettiin v. 2009 hyödyntäen yrittäjän, Mik-ko Lankisen yli kymmenvuotista osaamista yksilöllisten, oman korvan muotoon valettavien kuulonsuojainten pa-rissa.

Suojaimia varten käyttäjän korvakäytävistä otetaan si-likonivalokset, joiden pohjalta valmistetaan täydellisesti istuvat suojaimet Vaimennus määritetään äänikanavan ja suodatinosan avulla altistukseen sopivaksi.

Vuoden 2011 alusta lähtien yritys on toimittanut suojai-met omalla Orelo®-tuotemerkillä. Yhteistyökumppaninam-me ja suojainten valmistajana toimii Saksalainen suureh-ko alan toimija. Olemme kyenneet jatkuvasti kehittäneet toimintojamme ja mallistoamme tuotteiden osalta ja tällä hetkellä kykenemme erittäin hyvin vastaamaan markkinoi-den tarpeisiin tämän tyyppisten tuotteiden osalta.

Yksilöllisten kuulonsuojainten lisäksi toimitamme kuulok-keita, jotka valmistetaan käyttäjän korvakäytävän muo-toon. Kaikille asiakasryhmille löytyvät sekä kuuloke- että suojainvaihtoehdot:

- teollisuus - muusikot- motoristit- ilmailu- metsästäjät ja ammunta- viranomaiset (mm. puolustusvoimat, poliisi, sairaankul-

jetus). Tälle puolelle kehitämme Saksalaisen kumppanin kanssa erillisenä projektina mallistoa (esim. Virve-käyt-töön soveltuvia yksilöllisiä kuulokkeita ja kuulonsuojaus-

ja kommunikaatioratkaisuja erittäin vaativiin olosuhteisiin) kts. www.miliears.fi.

Keskitymme yksilöllisesti valmistettaviin tuotteisiin ja toimimme kaikkialla Suomessa. Malliston riittävä laajuus ja toiminnan joustavuus ovat toiminnan kulmakiviä.

Yrittäjän/Omistajan lisäksi Orelo työllistää toimiston päässä yhden henkilön. Jälleenmyyjiä on tällä hetkellä kol-mella paikkakunnalla (Tampere, Seinäjoki, Oulu).

Tarjoamme kuulonsuojausvaihtoehdon, joka on miel-lyttäväkäyttöinen, varmatoiminen ja kustannustehokas. Useimmat perinteisesti kuulonsuojainten käyttöön mielle-tyt haasteet (painaa, suojalasien käyttö hankalaa, hiostaa, kipeyttää, aiheuttaa paineen tuntua jne..) ovat tällä kon-septilla vältettävissä.

Mikko Lankinen, p. 040-504 7361, [email protected], www.orelo.fi

Orelo Oy

www.orelo..

Orelo Oy | Hämeentie 81-83 00550 Helsinki | 040-504 7361| info@orelo..

Suojaimet ovat helppokäyttöiset ja -hoitoiset, vesipestävät ja pitkäikäiset

Yksilöllisillä kuulonsuojaimilla saavutetaan kiistattomia etuja verrattuna perinteisiinkuulonsuojainratkaisuihin. Suojaimet ovat miellyttävät käytössä, koska niiden tiivis istuminen ei perustu materiaalin laajenemiseen, vaan juuri oikeaan muotoiluun.

Suojaimia käytettäessä ei muodostu paineen tunnetta paineenvaihtelut sallivansuodatinosan ansiosta.

Mallistosta löytyy omat versiot teollisuuteen, motoristeille, muusikoille ja metsästäjille.SuojainmallisSuojainmalliston lisäksi saatavana myös yksilölliset tulpat nukkumiseen ja uimiseen, sekälaaja kuulokemallisto.

Täysin sulkevaa suojainta parempi erottelukyky yhdessä oikean tasoisen vaimennuksen kanssa takaa parhaan mahdollisen käyttöasteen suojaimille.

Yksilölliset kuulonsuojaimet ja kommunikaatioratkaisut

Teollisuus | Muusikot | Motoristit | Viranomaiset

Lue QR-koodi

Kannatusjäsenhaastattelu


Henkilönostimien käyttö on vä-hentänyt oleellisesti korkealla työskentelyn putoamisriskejä. Niin sanotuilla kuukulkijoilla työskentely altistaa työntekijän kuitenkin uudelle, liian vähän huomioidulle vaaralle.

IPAF (International Powered Ac-cess Foundation), kansainvälinen nostinjärjestö, tilastoi nostintyössä pelkästään vuonna 2014 yksitoista tapaturmaista kuolemaa. Tapatur-missa työntekijä jäi puristukseen pään yläpuolisen rakenteen ja nos-timen ohjainpaneelin väliin. Tyypilli-sesti kuolemantapaus aiheutui niin, että työntekijä ajoi nostinta ylhäältä tai hydraulisesti siirsi koria kauem-mas alkuperäisestä sijainnistaan. Samalla kun työntekijän huomio on korin ohjaamisessa ja pyörien liik-keessä, iskee häntä yläselkään tai päähän palkki, katto tai muu raken-ne ja työntekijä puristuu kuoliaaksi ohjauspaneelin ja rakenteen väliin koneen jatkaessa liikettään. Puris-tumistilanteessa työntekijä ei pysty irrottamaan käsiänsä ohjaimista eikä jalkaansa katkaisupedaalilta.

Vastaavia nostintapaturmia on sat-tunut myös Suomessa niin sanotuilla saksinostimilla. Nostimien turvallisen operoinnin riskit liittyvät myös siihen, että eri valmistajilla ohjauskontrollit vaihtelevat ja monesti ohjauspanee-lin liikettä kuvaavat opasteet ovat kuluneet pois käytön aikana.

Rakennusteollisuus RT:ssä on laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyinen pu-ristumisriski ei ole hyväksyttävä. IPAF on edistänyt hyvää käytäntöä, jossa nostimiin asennetaan automaattisesti turvakytkimet puristumistapaturmien estämiseksi. Käytäntö on arkipäivää jo Iso-Britanniassa. Eri nostinvalmistajat ovat kehittäneet ratkaisuja, joissa pu-ristumistilanteessa turvakytkin katkai-see liikkeen, ottaa liikettä takaisin sekä hälyttää työpaikan muita työntekijöitä varoitusäänin sekä merkkivaloin.

Skanska ja Ramirent Oy ovat Suo-messa sopineet, että työmailla käy-tetään ainoastaan kuukulkijakalustoa, joissa on käytössä puristumiskuole-man estävä turvakytkin tai ohjaamon turvakaide. Tämä riski on tiedostet-tava kaikilla työpaikoilla nostintyöhön ryhdyttäessä. Tilaajan on edellytet-tävä, että vuokraamo asentaa nosti-meensa lisälaitteen, jolla puristumis-tapaturmat voidaan täysin estää.

Antti Leino Skanska OyTSP ry:n varapuheenjohtaja

Nostoturvallisuudessa korkeammalle

Ohjauspaneelin edessä on turvakyt-kin, joka pysäyttää koneen liikkeen puristumistapauksessa. Kuva: Konstantin Oikonomides, Skanska

Työsuojelupäälliköiden ja –asiantuntijoiden pätevöitymiskoulutus on tarkoitettu työsuojelupäällikön tai – asiantuntijan tehtävissä toimiville. Koulutuksen hyväksytystä suorituksesta saa pätevöitymistodistuksen, joka on osoitus alaan perehtyneisyydestä. Pätevöitymiskoulutuksella on EU-vertailtavuus.Koulutus toteutetaan 3:ssa kahden päivän jaksossa ajalla 25.8.- 8.12.2016 eri yrityksissä pääkaupunkiseudulla, jolloin samalla tutustutaan yrityksiin ja niiden turvallisuuskäytäntöihin.Koulutukseen otetaan 10 opiskelijaa. Ilmoittautumiset 12.8.2016 mennessä kotisivujen, www.finnsafe.net, kautta (ilmoittautuminen), koulutustunnus 1608PÄTE.Kurssihinta on 2 000 euroa (+alv 24 %). Lisätietoja löytyy kotisivuilta, www.finnsafe.net

UUDISTUNUT PÄTEKOULUTUS 2016

Turvallinen nostintyö1. Suunnittele nostintyön vaiheet, tunnista vaarat ja vähennä työn riskejä.2. Valitse työhön sopiva nostin.3. Hanki osaaminen nostimen käyttöön ja pidä kirjallinen lupa mukanasi.4. Tarkasta nostin, kun se tuodaan työmaalle ja päivittäin aina ennen työskentelyn aloittamista.5. Käytä oikeaa putoamissuojainta korissa.6. Valmistaudu toimintaan häiriö- ja hätätilanteessa.


Jokaisella meistä on vastuu ja velvollisuus huoleh-tia omasta työkyvystä ja ongelmien tultua niistä tu-lee keskustella esimiehen kanssa. Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terve-ydestä työssä. Ongelmatilanteiden selvittäminen on yhteisesti sovittu tapa työskennellä. Toimivassa orga-nisaatiossa kaikki vastaavat omalta osaltaan työnsä te-kemisestä ja työn kehittämisestä, toimivan työkulttuu-rin ylläpitämisestä sekä asiallisesta käyttäytymisestä työyhteisössä. Organisaation toiminnan lähtökohtana tulee aina olla sen perustehtävä. Perustehtävän tulee olla selkeä ja jokaisen työntekijän tulee toiminnallaan tukea sen toteutumista. Esimies rohkaisee omalla esi-merkillään avoimeen ja vuorovaikutteiseen keskustelu-kulttuuriin, eikä välttele vaikeidenkaan asioiden esille ottamista.

Työkyky on työntekijään ja työhön liittyvien teki-jöiden kokonaisuus, joka muuttuu työuran aikana. Työntekijällä on vastuu siitä, että tunnistaa oman työ- ja toimintakykynsä mahdollisuudet ja rajat. Kuvassa työkyvyn käsitteen rinnalle on otettu ikäjohtamisen näkökulma, jolla on keskeinen merkitys työkyvyn tu-kemisessa. Terveys, toimintakyky sekä ammatillinen osaaminen muodostavat työntekijän voimavarat, joihin vaikuttavat myös omat arvot, asenteet, motivaatio ja työtyytyväisyys. Työympäristö ja työyhteisö vaikutta-vat merkittävästi siihen, miten hyvin tai huonosti työn-tekijä voi omia voimavarojaan käyttää. Hyvät voima-varat eivät merkitse hyvää työkykyä, ellei itse työ luo sille hyviä edellytyksiä. Myöskään hyvä työympäristö tai työyhteisö ei voi kokonaan kompensoida heikenty-neitä voimavaroja. Kuvassa kuvattu työkyky koostuu siis eri kerrosten välisestä harmoniasta.

Varhaisella tuella pyritään ennakoimaan työkyvyn heikkenemisen uhkaa sekä edistämään työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Esimies seuraa työssä jaksamista päivittäisjohtamisen ja kehityskes-kustelujen avulla. Työntekijän työkyvyn häiriöön liit-tyviä hälytysmerkkejä ovat mm. jaksamisongelmat, työkykyongelmat, heikentynyt työsuoritus, käytöksen muutokset tai ongelmat, työntekijöiden huoli työnteki-jästä tai osaamisen ongelmat. Kun jokin edellä maini-tuista seikoista ilmenee työntekijän työssä suoriutumi-sessa, esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa mahdollisimman pian. Luottamuksellisen keskustelun tarkoituksena on avata vuoropuhelu mahdollisista työ-kyvyn häiriöistä ja toimenpiteistä, joilla työssä suoriu-tumista voidaan tukea. Työkykykeskustelun toteutuk-sessa voi apuna käyttää ao. prosessimallia.

1. TUNNISTATartu asiaan mahdollisimman pian merkkien tai huolien ilmaantuessa

2. PUHEEKSIOTTOMene työntekijän luokse ja kerro, että teidän on kes-kusteltava yhdessä. Kerro mistä aiheesta olet huolis-sasi.Sovi työntekijän kanssa tarkka neuvotteluaika ja paik-ka. Sopikaa sellainen aika, että sesopii hyvin työntekijän työvuoroihin, työyhteisön ja omaan aikatauluusi.Käy varsinainen keskustelu aina kahden kesken.

Puhu arvostavasti ja selkeästi. Pysy tosiasioissa. Älä esitä syytöksiä. Pysy rauhallisena. Älä kiirehdi. Pidä keskustelu sovitussa työhön liittyvässä aiheessa.Kerro aluksi, miksi nyt keskustellaan.Kerro konkreetit ja yksilöidyt faktat sekä havaintosi työntekijän työssä suoriutumisesta, sairauspoissaolois-ta tai ylitöistä.Puhu minä -muodossa.

3. TUE JA TOIMITotea tavoitteeksi asioiden sujuminen jatkossa. Neuvottele työssä mahdollisesti tarvittavista muutok-sista.Keskustele muiden tukitahojen tarpeesta, esim. työter-veyshuollon tai työsuojelun konsultaatio.

4. SOPIMUKSET JA SEURANTAMikäli keskustelu ei suju, sopikaa uusi tapaaminen ja miettikää, millä keinoin pääsetteseuraavalla kerralla eteenpäin. Tukisiko esim. työter-veyshuollon tai työsuojelun edustajanläsnäolo keskustelun kulkua?Todetkaa keskustelun tulos yhdessä ja kirjatkaa se muistioksi. Sovi seurantatapaaminen (enintään 3 kuu-kauden kuluttua).

Joskus hälytysmerkeille osoittautuu olevan syitä, jot-ka eivät ole terveydellisiä, vaan johtuvat muista henki-lön työkykyyn, työhön tai yksityiselämään vaikuttavista tekijöistä tai elämäntilanteesta. Hälytysmerkkien poh-jalta käyty keskustelu voi johtaa esimiehen päätöksellä ja tavanomaisilla päivittäisjohtamisen keinoilla tehtä-viin muutoksiin tai parannuksiin henkilön työssä suo-riutumisen tukemiseksi. Näitä keinoja voivat olla mm.

OTA PUHEEKSI AJOISSA


Tavataan EuroSafetyssa

osastolla A 100!

muutokset tehtävissä, työnjaossa tai työajoissa, työer-gonomian tarkastaminen, työ- ja apuvälineiden hankin-ta ja käyttö, perehdyttäminen ja koulutus, sääntöjen, työohjeiden ja työturvallisuusasioiden kertaus tai muut työsopimuslain mukaiset toimenpiteet.

Työkykyongelmissa taustalla voi olla myös mahdolli-nen päihdeongelma, häirintä tai epäasiallinen käyttäy-tyminen tai työyhteisön ilmapiiriongelmat. Päihdeon-gelmissa tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä päihdehaittoja ohjaamalla esimiestä ja työntekijää yhteistoiminnassa sovittuun menettely-tapaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päihdeongel-malla tarkoitetaan esim. päihteiden aiheuttamaa pois-saoloa työstä, päihtyneenä työssä esiintymistä taikka päihteiden käyttöä työpaikalla.

Hälytysmerkit voivat toisinaan johtaa myös työyhtei-söongelman paljastumiseen. Näissä tilanteissa esimie-hen on ryhdyttävä työyhteisön kehittämistoimenpitei-siin. Pitkittyessään ristiriita johtaa yhteistyöongelmiin, klikkiytymiseen, puolien valintaan ja mustavalkoajat-teluun. Pahimmillaan pitkittynyt konfliktikierre voi syn-nyttää epäasiallista kohtelua ja kiusaamista työssä.

Jos työkykykeskustelussa hälytysmerkeille todetaan terveydellisiä syitä, esimies keskustelee työntekijän

kanssa havainnoistaan ja sovitaan tarvittaessa työ-terveysneuvottelu. Työterveysneuvotteluun osallistu-vat työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja. Työntekijä käy työterveyshuollon vastaanotolla ennen työterveysneuvottelua. Työntekijän kanssa sovitaan sii-tä, mitkä terveydelliset asiat ovat neuvottelussa kes-kusteltavissa. Työterveysneuvottelussa selvitetään ja etsitään ratkaisukeinoja työhön, työympäristöön tai työyhteisöön liittyviin asioihin, joilla on yhteyttä työky-kyyn ja terveyteen. Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää ratkaisut, joiden avulla työntekijä voi jatkaa työssään tai palata työhönsä ilman riskiä työkyvyn hei-kentymisestä uudelleen. sekä löytää yhteisymmärrys työntekijän ja esimiehen välille niistä työkykyä tukevis-ta toimenpiteistä, jotka sekä työntekijä että työnantaja pitävät sopivina.

Tukea on saatavissa työsuojeluhenkilöstöltä, työter-veyshuollosta sekä luottamusmiehiltä.

Katri Mannermaatyöhyvinvointipäällikkö, FTSatakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäTSP ry:n hallituksen jäsen

Ajallisesti työturvallisuuden kehitty-misen tarkastelu alkoi työssä työturval-lisuuslain vuoden 2002 kokonaisuudis-tuksesta ja se jatkui aina nykypäivään asti.

Työsuojelupäälliköt ry:n kautta ky-selyyn osallistui lähiesimiehiä kuudes-ta eri yrityksestä ja lisäksi kahdesta muusta yrityksestä. Vastaajien edus-tamat toimialat olivat automaatio- ja sähkövoimatekniikka, laivanrakennus-ala, logistiikka- ja kuljetusala, metsä-teollisuusala, rakentaminen ja projekti-kehitys, sairaanhoitoala sekä sähköala.

Opinnäytetyö koostuu viitekehyk-sestä ja työtä varten tehdystä kvanti-tatiivisesta tutkimuksesta. Tutkimuk-sen aineisto kerättiin e-lomakkeella toteutetun kyselyn avulla. Lopullinen vastaajamäärä oli 78 lähiesimiestä ja saadut tulokset analysoitiin hyödyntä-en IBM SPSS Statistics -järjestelmää sekä Microsoft Exceliä.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kyselyyn vastanneiden lähiesimiesten mielestä työturvallisuus on pääasias-sa kehittynyt työpaikoilla parempaan suuntaan viime vuosien aikana. Alle on listattu kyselyn vastauksista esille

nousseet pääkohdat työturvallisuuden kehittymisessä:• vaaratilanteiden ehkäisy• koulutusten lisääntyminen• aiempaa parempi huolellisuus ja turvallisuusajattelu• työympäristön ja työtilojen turvallisuuden parantuminen• henkilösuojainten ja muiden turvavälineiden parempi käyttö• velvoitteiden -erityisesti riskien arvioinnin määrän- lisääntyminen

Lähiesimiehiltä kysyttiin myös, onko työturvallisuudessa vielä jotain merkit-täviä puutteita, joita voitaisiin paran-taa. Vastaukset jakaantuivat neljään eri teemaan: fyysiseen ympäristöön, sosiaaliseen ympäristöön, asenteisiin työturvallisuutta kohtaan sekä yhteis-toimintaan yrityksen ulkopuolisten ta-hojen kanssa.

Työsuojelupäälliköt ry sai tutkimuk-sen kautta tietoa työturvallisuuden kehittymisestä ja käynnistää mahdolli-sesti kehityshankkeita, joilla palvellaan jäsenistöä. Yhdistys myös välittää ky-selystä saadut tulokset mukana olleille yrityksille, jotta nämä voivat suunnitel-la ja parantaa toimintaa omalta osal-taan.

Opinnäytetyö tulee Finnsafe.net -si-vustolle ja tuloksia esitellään 14.9.2016 seminaarissa, EuroSafety-messujen yhteydessä.

Kiitokseni mahdollisuudesta tehdä opinnäytetyö Työsuojelupäälliköt ry:lle!

Kaisa Tamminenopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Opinnäytetyö: Työturvallisuudenkehittyminen lähiesimiesten näkökulmasta

Master of SafetyTM

askeleen edellä työturvallisuudessa

Uudistettu Master of Safety™ -koulutus on suunnattu turva-alan johto-, päällikkö- tai vaativissa asiantuntija-tehtävissä työskenteleville, jotka hakevat tietotaidollista lisäarvoa ja valmennusta strategisessa johtamisessa, turvallisuusjohtamisessa, työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin edistämisessä sekä riskienhallinnassa. Koulutus on suunniteltu suoritettavaksi työn ohessa. Varaa paikkasi syyskuussa alkavaan ohjelmaan nyt!

www.emba.oulu.fi tai Antti Kauppila, puh. 0294 48 7355


Oticon OyLaivalahdenkatu 2 b A, 00880 Helsinki www.elacin.�

Teollisuuteen sopivat kuulonsuojaimet:• Yksilölliset Elacin ja DLO -suojaimet• Elacin Universal -korvatulpat

Oikein valittu kuulonsuojainparantaa työn tehokkuutta

Laivalahdenkatu 2 b A, 00880 Helsinki

Kutsu asiantuntijamme kertomaan kuulosta ja kuulon-suojauksesta sekä löytämään teille sopiva ratkaisu.Puh. 09 2786 2070 tai [email protected]

EuroSafety-messut 13-15.9. 2016Tervetuloa osastollemme A 110

Kesäkuun alussa 2015 eli n. vuosi sitten Kari Häk-kinen siirtyi eläkkeelle Ifin johtavan asiantuntijan tehtävästä. Kari työskenteli työturvallisuuden paris-sa lähes 40 vuotta. Hän aloitti diplomityönsä, joka käsitteli työturvallisuutta, syksyllä -75. Uran alussa tapahtui traaginen ja paljon julkista huomiota saa-nut Lapuan räjähdys. Työturvallisuuden paranta-minen ennakoivasti ja vakavien onnettomuuksien välttäminen Suomen työpaikoilla tuntuivat silloin asioilta, joiden parissa olisi tärkeää työskennellä. Lapuan räjähdyksen aikaan valmius kohdata tällais-ta onnettomuutta oli heikko. Paljon on tapahtunut tuon vahingon jälkeen ja monet asiat ovat kehitty-neet työturvallisuuden osalta.

Työtä ja yhdistystoimintaaTyöuransa alkupuolella Kari työskenteli yli 12

vuotta Työterveyslaitoksella tutkijana ja osan tästä ajasta osaston vetäjänä tutkijaroolin ohella. Teolli-suusvakuutukseen hän siirtyi vuonna 1989 ja työs-kenteli siitä lähtien eläkeikään asti vakuutusalalla eli yhteensä yli 25 vuotta. Yhtiön nimi muuttui tänä aikana If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ksi. Koko tämän ajan työturvallisuus ja riskienhallinta laajemminkin oli mukana Karin työssä ja esimiestyötä hän teki va-kuutusalallakin n. 20 vuotta.

Työsuojelupäälliköt ry:n toiminnassa Kari on ollut mukana pitkään, ja erityisesti vakuutusuransa aika-na. Hän on esimerkiksi pitänyt yhdistyksen neuvot-telupäivillä alustuksia ja katsauksia ajankohtaisista turvallisuusaiheista. Kari on ollut myös kouluttajana Työsuojelupäälliköt ry:n käynnistämässä Master of Safety MBA–ohjelmassa, jota Oulun yliopiston täy-dennyskoulutuskeskus on toteuttanut käytännössä.

Harrastuksille jää nyt aikaaNyt kun elämä ei ole aikatauluihin sidottua, jää

harrastuksille enemmän aikaa. Kari on aina tykännyt liikkua ulkona ja luonnossa. Luontokuvaus on lähel-lä hänen sydäntään. Fyysistä kuntoa Kari ylläpitää aktiivisesti. Viime kuukausina paljon aikaa on vienyt isompi taloremontti, joka sekin on saatu jo onneksi valmiiksi. Rakentamisen toimialalla on edelleen suu-ria eroja laadussa ja työturvallisuudessa erityisesti pienyrityksillä. Vaikka taso vaihtelee, löytyy pienyri-tyksistä myös asiansa osaavia laadukkaita tekijöitä, jotka ottavat huomioon myös asiakkaan toiveet.

Turvallisuus ja tutkimus ovat edelleen vahvasti mukana Karin tekemisessä. Hän seuraa mitä alalla tapahtuu kotimaassa ja ulkomailla. Hänellä on do-sentuuri Oulun yliopistossa ja siinä yhteydessä hän edelleen ohjaa opinnäytetöitä, esim. tällä hetkellä on käynnissä muutama väitöskirjatyö ja vastikään Kari oli vastaväittäjänä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pidetyssä väitöstilaisuudessa.

Kari ajattelee ilolla ja kiitollisuudella yhteistyötä työsuojelupäälliköiden ja yritysten kanssa Työsuo-jelupäälliköt ry:n tilaisuuksissa. Matkan varrelta on kertynyt paljon hyviä ystäviä. Yhdistys on ollut ja on edelleen tärkeässä roolissa työelämän yhteistyön ja muutosten hallinnan edistämisessä. Kari toivottaa Työsuojelupäälliköt ry:lle menestystä myös jatkossa.

Jaana SaloRiskienhallinta-asiantuntijaIf Vahinkovakuutusyhtiö OyTSP ry:n hallituksen jäsen

Lapuan räjähdyksestä tähän päivään


Työsuojelupäälliköt ry jär-jestää jäsenilleen aluetilai-suuden, jossa tutustutaan Oulun yliopiston kauppa-korkeakoulun toimintaan, ml. turvallisuusjohtamisen täydennyskoulutukseen sekä Teknillisen tiedekunnan Työhyvinvointi ja tuottavuus -tutkimustiimin toimintaan työtieteen yksikössä. Tilaisuus on avoin jäsenille ja jäsenen mukana myös muille jäsenyrityksessä työskenteleville henkilöille.



Finnsafe-koulutusPohjois-Suomen työsuojelupäälliköiden aluetapaaminen

Tiistai 30.8.2016, klo 13.30Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Martti Ahtisaari Instituutti, Arina-Sali, TA105Pentti Kaiteran katu 1, Linnanmaa

OHJELMA TIISTAI 30.8.2016

Avaus Petri Moisio, puheenjohtaja, Työsuojelupäälliköt ry

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu elinkeinoelämän ja tutkimuksen rajapinnassa Johtaja Veikko Seppänen, Martti Ahtisaari Instituutti

Työtieteen yksikkö työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tutkimuksessaTutkijatohtori Arto Reiman, Oy TTK, Tuotantotalous

Kahvi

Vapaata keskustelua ja verkostoitumista

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittautumiset 22.8.2016 mennessä (nimi, matkapuhelinnumero) Työsuojelupäälliköt ry, [email protected] ei lähetetä vahvistusta.



Finnsafe-koulutusEtelä ja Keski-Suomen työsuojelupäälliköiden aluetapaaminen

Keskiviikko 28.9.2016Suomen Lasimuseo ja Ekokem Oyj

RiihimäkiOHJELMA KESKIVIIKKO 28.9.2016

10.00 Tapaaminen Suomen Lasimuseon edustalla, Tehtaankatu 23, Riihimäki

Opastettu kierros Lasimuseossa, Näyttelyihin tutustuminen

11.45 siirtyminen lounasravintolaan, Catering Rukola, Lasitehtaantie 39

12.40 siirtyminen Ekokemille, Kuulojankatu 1, Riihimäki

13.00 Ekokem Oyj:n turvallisuustoiminta, Timo KantolaEHSQ Country Manager

kahvi

laitoskierros

15.00 tilaisuus päättyy

Tilaisuus on maksuton. Omat turvakengät mukaan!Ilmoittautumiset 20.9.2016 mennessä (nimi, matkapuhelinnumero)

Työsuojelupäälliköt ry, [email protected] ei lähetetä vahvistusta.



YHDISTYKSEN 44. TOIMINTAVUOSI Finnsafe koulutuspäivät22. – 24.11.2016 m/s Mariella, Viking Line

Helsinki – Tukholma – Helsinki

OHJELMASSA MUKANA:

Toinen keskusta Helsinkiin miljardihankkeellaTapio Salo, DI, Hankejohtaja, YIT

Inhimillinen tekijäMarita Hyttinen, FT, 3T Ratkaisut Oy

Inhimillinen tekijä työtapaturmien lähteenä Jaana Salo, TkL, Riskienhallinta-asiantuntija, If Vahinkovakuutusyhtiö

Occupational Health Management in U.KPaul Basson, Director PBPS Ltd, U.K.

Workforce Health Checks, case Toyota DerbyshireJohn Foxley, Director for Total Practical Solutions Ltd, U.K.

Ohjelman valmistuttua, täydelliset tiedot ja ilmoittautumisohjeet yhdistyksen kotisivuilla www.finnsafe.netLisätietoja: Järjestösihteeri Anne Mäkelä, toimisto@finnsafe.


YHDISTYKSEN 44. TOIMINTAVUOSI Finnsafe koulutusEuroSafety2016 messuseminaariKeskiviikko 14.9.2016 klo 13-15

seminaaritila MarsOHJELMA KESKIVIIKKO 14.9.2016

Klo13.00 Avaus *Jukka Tamminen, toiminnanjohtaja Työsuojelupäälliköt ry

13.10 Työsuojelun kehityksen vaikutus linjaesimiehen työssä *Kaisa Tamminen Opinnäytetyö, Metropolia AMK

14.00 Onks nollaa näkyny? *Antti Ilvonen, HSEQ Manager ENW Management Oy

Työsuojelupäälliköt ry järjestää EuroSafety 2016 messujen yhteydessä seminaarin, jossa tarkastellaan työsuojelun kehittymistä ja tapaturmien vähenemistä.

Seminaariin on vapaa pääsy.

Paikkoja on 90

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilönsuojaimista on hyväksyt-ty. Se korvaa nykyisen henkilönsuojaindi-rektiivin kansalliset versiot eli Suomessa valtioneuvoston päätöksen henkilönsuo-jaimista.

Uusi 20.4 2016 voimaan astunut EU:n henkilönsuojain asetus toi uunikintaat henkilönsuojaimiksi. Tämä tuoteryhmä koskettaa niin ammattimaista kuin yksi-tyiskäyttöä. Sen sijaan tiskikäsineistä ei tullut henkilönsuojaimia. Nämä medias-sakin esillä olleet asiat ovat itse asiassa ainoa lisäys suojaimiin asetuksessa. Ase-tus korvaa yli 25 vuotta vanhan suojaindi-rektiivin, joka taisi olla yksi ensimmäisistä EU:n isoista direktiiveistä. Uuden asetuk-sen valmistelussa oli mukana hyvä joukko suomalaisia toimijoita, joko suoraan, tai oman kattojärjestönsä kautta.

Nyt voimaan astunutta suojainasetusta ei kuitenkaan sovelleta heti, vaan kah-den vuoden siirtymäajalla, jona aikana asetuksen tuomiin muutoksiin eri toimi-jat voivat valmistautua. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, 21.4.2018 alkaen, uudet suojaimet EU-tyyppitarkastetaan vain uuden asetuksen mukaan. Valmis-

tajat voivat kuitenkin tuoda markkinoille suojaindirektiivin mukaan tyyppitarkas-tettuja suojaimia uusina tuotteina vielä 20.4.2019 asti. Arviointilaitosten osalta asetusta noudatetaan 21.10.2016 alkaen

Vanhojen suojaindirektiivin mukaan myönnettyjen sertifikaattien voimassa-olo päättyy sertifikaatissa olevan päivä-määrän mukaisesti. Jos sertifikaatissa ei ole määrättyä voimassaolopäivää, se on voimassa seitsemän (2+5) vuotta siitä, kun uusi suojainasetus tulee voimaan, eli 21.4.2023 asti.

Asetus tuo tullessaan velvollisuuksia eri toimijoille. Se käsittelee valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden velvolli-suuksia sekä arviointilaitosten toimintaa. Sillä säädetään myös markkinavalvontaa koskevista asioista. Asetuksessa ei käsi-tellä henkilönsuojainten valintaa, käyttöä ja työnantajan velvoitteita suojainten hankinnassa. Uudella asetuksella sääde-tään henkilönsuojaimia koskevista vaati-muksista. Suojainten teknisten ominai-suuksien vaatimukset eivät muutu, mutta niitä täsmennetään joiltain osin.

Henkilönsuojainten riskiluokkien eli en-tisten ryhmien eli kategorioiden sisältö

muuttuu, uudet luokitukset perustuvat riskinarviointiin.

Luokka I: Vähäiset riskit Luokka II: Muut riskit kuin luokka I tai III Luokka III: Erittäin vakavat riskit

STYL Ry julkaisee asiasta tiedotteen ja on jo aloittanut jäsenistönsä kouluttami-sen omissa tilaisuuksissaan. Jäsenyritys-ten edustajat ovat valmiina käymään ase-tuksen mukana tuomat asiat läpi omien kumppaneidensa kanssa ja STYL vastaa tarvittaessa myös kysymyksiin. Siirty-misaika on osiltaan voimassa seuraavalle vuosikymmenelle asti ja nyt käytössä ja myynnissä olevat suojaimet ovat täysin käyttökelpoisia, eikä niitä tarvitse vaihtaa uuden asetuksen takia, jos ne sitä ja sen siirtymäaikaa noudattavat. Linkin uuteen asetukseen löydät osoitteesta www.styl.fi

Jukka Nylander, puheenjohtaja STYL Ry

UUNIKINTAISTA HENKILÖNSUOJAIMIA

SUOMEN TYÖSUOJELUALAN YRITYSTEN LIITTO RY. STYL • [email protected] WWW.STYL.FI

TYÖTURVALLISUUDESSA LUOTTAMUS SUOJAINTEN VALINTAAN JA OIKEISIIN KÄYTTÖTAPOIHIN ON TÄRKEÄÄ, SILLÄ KYSE ON IHMISTEN TERVEYDESTÄ.

Elämme muuttuvassa maailmassa, jossa on tärkeää tietää kehityksen viimeisimmät askeleet. Sama pätee myös henkilönsuojauksen uusiin tuotteisiin, uuteen EU:n suojain-asetukseen, tutkimustietoon ja niiden parissa toimivien koulutukseen ja osaamiseen.

STYL Ry, kumppaninaan Työterveyslaitos, on 15 vuoden ajan kouluttanut jäsenistöstään asiantuntijoita, jotka parantavat työpaikkojen työsuojeluorganisaatioiden valmiuksia valita oikeita henkilönsuojaimia ja muita työturvallisuustuotteita. Koulutuksen läpäisseelle myönnetään Asiantuntijakortti, josta ilmenee henkilön kokonaisosaaminen.

Varmista työsuojelupäällikkönä, että yhteisösi kaikki suojainten valinnan ja hankinnan kanssa tekemisessä olevat henkilöt hankkivat tietonsa asiantuntijalta. Asiantuntijayritykset löydät helposti STYL:n verkkosivulta ja ottamalla heihin yhteyttä voit varmistaa, että käytössäsi on henkilönsuojainalan viimeisin tieto ja osaaminen.

KORTTI ON OSOITUS SIITÄ, ETTÄ SINUA PALVELEE KOULUTETTU ASIANTUNTIJA.

Jos haluat työyhteisösi henkilösuojainten käyttäjille lisää tietoa helposti omaksuttavassa muodossa, valitse heidän osaamisensa varmistamiseksi STYL:n Suojainpassi. Se on tarkoitettu suojainten käyttäjille ja on suorittavissa kätevänä verkko-opiskeluna. Suojain-passi kattaa kaikki kahdeksan suojainryhmää.

TÄMÄ KORTTI ON OSAAMISEN TAE

STYL PALSTA

Mobiilisovellukset korvaavat vanhat mallit

Paranna tuottavuutta ja helpota työturvallisuuden johtamista

TIEDONKERUU KENTÄLTÄVapauta resursseja toimistosta kentälle tuomalla lomakkeet mobiilisovellukseen ja lisäämällä valokuvat suoraan raportteihin.

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TURVALLISUUSJOHTAMINENHoida yhteisten työpaikkojen raportointi ilman tunnuksia ja salasanoja ja jaa tieto automaattisesti eri organisaatioiden välillä.

ANALYTIIKKAAutomatisoi tiedon käsittely ja jalosta kerätty informaatio ennakoivaksi analytiikaksi kaikille organisaatiotasoille.

Voit käyttää palvelua kaikilla

mobiililaitteillasi

nordsafety.com

Aloita HETI

14 päivän ILMAINEN

kokeilu

Henkilönsuojaimet vaativaan käyttöön

Teemme asiakkaille pelastus- ja ankkuripis-tesuunnittelmat ja myös toteutamme ne sekä huolehdimme koulutuksesta.

KypärätMaskitHengityssuojaimetSilmänsuojaimetKuulonsuojaimetKäsineetTyöasusteetJalkineetPutoamissuojaimetEnsiaputarvikkeetPelastusuunnitelmatAnkkuripiste-suunnitelmatToteutuksetKoulutus

KypärätMaskitKypärätMaskitHengityssuojaimetHengityssuojaimetSilmänsuojaimetHengityssuojaimetSilmänsuojaimetKuulonsuojaimetSilmänsuojaimetKuulonsuojaimetKäsineetKuulonsuojaimetKäsineetTyöasusteetTyöasusteetJalkineetTyöasusteetJalkineetPutoamissuojaimetPutoamissuojaimetPutoamissuojaimetEnsiaputarvikkeetEnsiaputarvikkeetPelastusuunnitelmatPelastusuunnitelmat

PutoamissuojaimetEnsiaputarvikkeet

Würth Oy Würthintie 1 11710 Riihimäkipuh. 019 7701 • www.wurth.fi


Inhimillinen virhe ei yleensä ole to-dellinen selitys työtapaturmalle, vaik-ka sillä pyritäänkin usein kuittaamaan asia loppuun käsitellyksi. Työssä ja työympäristössä on inhimillisille vir-heille altistavia tekijöitä, joihin voi-daan puuttua ja siten ehkäistä jatkos-sa vastaavat virheet ja niistä seuraavat työtapaturmat.

SUJUVA-hanke tunnisti inhimillisten virheiden syitä

Työhön liittyvät inhimilliset virheet heikentävät työn sujuvuutta ja aiheuttavat tarpeettomia viivästyksiä. Pahimmillaan ne voivat johtaa työtapaturmiin ja on-nettomuuksiin. Tapaturmatilastojen perusteella inhi-millinen tekijä kytkeytyy valtaosaan työtapaturmia. Työterveyslaitoksen Sujuvaa työtä, vähemmän vir-heitä (SUJUVA) -tutkimushankkeessa tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, joiden vuoksi työntekijälle sattuu inhimillinen virhe, mikä johtaa tapaturmaan tai vaara-tilanteeseen. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahas-ton tuella suomalaisilla työpaikoilla, joissa tehdään huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotöitä.

Mitä löytyy inhimillisten virheiden taustalta?

Pääsääntöisesti ihmiset pyrkivät toimimaan työssä parhaaksi katsomallaan tavalla, eikä huolellisuutta laiminlyödä tarkoituksella. Kuitenkin ihmisen kyky havaita, muistaa ja tulkita oikein kaikkia eri tekijöitä on rajallinen. Ihminen joutuu monesti työssä tilan-teisiin, joissa kaikki huomio on itse työtehtävän hoi-tamisessa tai työympäristössä esiintyy häiritseviä tekijöitä. Onkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät tie-tyssä tilanteessa johtivat inhimilliseen virheeseen. Kun tunnistetaan inhimillisille virheille altistaneet te-kijät työssä, työympäristössä ja työn organisoinnis-sa, voidaan löytää konkreettisia ratkaisuehdotuksia siihen, miten työolosuhteita muuttamalla voidaan parantaa turvallisuutta.

SUJUVA-hankkeessa tutkittiin yhteensä 47 työ-tapaturmaa tai vaaratilannetta. Tutkimus toi esiin, että suurin osa tutkituista tapauksista oli sellaisia, joita oli sattunut aikaisemminkin. Lisäksi noin puo-lessa tapauksista asiaa oli yritetty korjata jo aiem-min. Monesti tapaturman tutkinnan yhteydessä rat-kaisuksi tarjotaan lähinnä sitä, että työntekijän on jatkossa oltava varovaisempi ja huolellisempi. Huo-lellisuudesta ja varovaisuudesta muistuttaminen ei kuitenkaan ratkaise varsinaista ongelmaa eikä estä vastaavia tapaturmia, mikä on tapaturman tutkin-

Jos haluat oppia tapaturmista,älä tyydy helppoon selitykseenihmisen erehtyväisyydestä

Esimerkkejä inhimillisistä virheistä ja niille altistavista tekijöistä työssä, työympäristössä ja työjär-jestelyissä. Inhimilliset virheet eivät ole tapaturman perimmäisiä syitä, vaan useat työympäristöön, työhön ja työn organisointiin liittyvät tekijät yhdessä ihmisen tiedonkäsittelykyvyn rajoitusten kanssa johtavat siihen, että ihmisen on vaikea toimia turvallisesti.


Esimerkkejä toimenpiteistä, joilla voidaan tukea ihmisen työskentelyä ja vähentää inhimillisiä virheitä.

nan tavoite. Jotta inhimilliset virheet saataisiin ku-riin, on aika tehdä jotakin työolosuhteille, jotka niitä aiheuttavat.

Keinoja inhimillisten virheiden vähentämiseen

Kun virheille altistavat tekijät työssä, työympä-ristössä ja työjärjestelyissä on tunnistettu, niille on mahdollista tehdä jotakin. Inhimillisten virheiden ja ei-toivottujen tapahtumien vähentämisessä tulisi kes-kittyä tilanteeseen johtaneisiin tekijöihin, ei yksittäi-siin työntekijöihin. Jos henkilöitä syyllistetään virheis-tä, virheitä aletaan helposti peitellä eikä niistä opita. Niinpä virheille altistavia olosuhteita ja tilanteita ei tunnisteta jatkossakaan ja samat virheet pääsevät toistumaan.

Työtä ja työympäristöä suunniteltaessa on tärkeää tunnistaa ja hyväksyä inhimillisen tiedonkäsittelyn kyvyt ja rajoitukset. Työtä on helpompi muuttaa kuin ihmisen lajityypillisiä ominaisuuksia, kuten raajojen lukumäärää tai tarkkaavaisuuden rajallisuutta. Te-hokkain keino vähentää inhimillisiä virheitä on muut-taa olosuhteita: puuttua virheille altistaviin työym-päristöihin, tilanteisiin, järjestelmiin ja käytäntöihin. Kun työ suunnitellaan Ihmisen mittaiseksi, voidaan vähentää niin inhimillisiä virheitä kuin niihin liittyviä työn häiriöitä, vaaratilanteita ja työtapaturmia. Ihmi-nen selviytyy haastavissakin tilanteissa, kun olosuh-teet antavat siihen mahdollisuuden.

Puutteita voidaan korjata jo ennen vahingon sattumista

SUJUVA-tutkimuskyselyn mukaan työntekijät ha-vaitsevat työssään usein vaaratilanteita, mutta vain noin joka viides vastaaja kertoi ilmoittavansa aina tai

melko usein havaitsemastaan asiasta. Keskeisimpiä syitä vaaratilanteiden ilmoittamatta jättämiselle oli-vat ilmoitusmenettelyn tuntuminen työläältä ja se, että vastaaja ei näe enää tarpeelliseksi ilmoittaa asi-asta, jonka on jo itse korjannut. Lisäksi monet jätti-vät turvallisuushavainnon ilmoittamatta, koska eivät uskoneet että asialle tehtäisiin mitään, vaikka siitä ilmoittaisikin. Turvallisuushavainnot ja vaaratilanneil-moitukset olisivat kuitenkin kullan arvoisia turvallisuu-den kehittämisen kannalta, jotta turvallisuuspuutteita voidaan korjata ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoja. Työntekijöille tulee tarjota helppo ja nopea tapa il-moittaa turvallisuushavainnoistaan. Ilmoittamismo-tivaation synnyttäminen ja säilyttäminen edellyttää, että tehdyt ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti, niiden perusteella tehdään toimenpiteitä ja ilmoituk-sen tehnyt työntekijä saa perusteltua palautetta myös silloin, kun asialle ei voida tehdä mitään. Sattuneita vaaratilanteita kannattaa käsitellä yhteisesti esimer-kiksi viikkopalavereissa, jotta oppiminen on mahdol-lista myös työtoverille sattuneesta tapauksesta. On tärkeää, että työntekijät ymmärtävät ilmoittaa myös niistä asioista, jotka ovat jo itse korjanneet. Tieto mahdollistaa vastaavien ongelmien ja tilanteiden syn-tymisen ehkäisemisen ennalta.

Ratilainen Henriikka, Puro Vuokko ja Kalakoski Virpi Työterveyslaitos

Lisätietoja:Lue lisää inhimillisistä virheistä ja niiden vähentämisestä SUJUVA-hankkeen nettisivuilta: www.ttl.fi/sujuva


2. Toimin päätoimisesti työhygieenikkona ja sisäilma-asiantuntijana, mutta Envimetria Oy:n omille työntekijöille tai tiloille tehtäviä mittauksia tehtävänkuvaani kuuluu hy-vin vähän ja aikaa niihin kuluu alle 5 prosenttia työajasta. Pääosin teen työhygieenisiä- ja sisäilman mittauksia asiak-kaillemme.

3. Olen Kuopion yliopistosta valmistunut filosofian mais-

teri ympäristötieteistä. Maisterin opinnoissani opiskelin ym-päristöterveyttä ja työhygieniaa sekä ympäristöteknologiaa ja ympäristösuojelutekniikkaa pääaineenani. Sivuaineinani olivat biologia, lääketiede ja kemia.

Valmistumiseni jälkeen olen pitänyt yllä osaamistani eri-laisten lyhyiden koulutuksien ja seminaarien avulla, jotka ovat liittyneet työhygieniaan ja sisäilma-asioihin. Olen suo-rittanut Työterveyshuollon asiantuntijakoulutuksen työhy-gienian ja teknisen alan asiantuntijoille, joka mahdollistaa toimimisen työhygienian asiantuntijana työterveyshuollos-sa. Sisäilma-asioihin liittyen olen parhaillani suorittamassa Rakennusterveys asiantuntija -koulutusta Itä-Suomen yli-opistolla.

4. Omassa työssäni merkittävimmät asiantuntijatyöhön liittyvät haasteet ovat työntekijöiden vaihtelevat työtehtä-vät ja mitattavien altisteiden ja muiden riskitekijöiden hyvin laaja kirjo, mikä tekee esimerkiksi altistumisen ja terveys-riskien arvioimisesta haasteellista, mutta toisaalta homma juuri sen takia onkin vaihtelevaa ja mielenkiintoista.

Asiantuntijatyötäni ja asiantuntemustani on hyödynnet-ty Envimetria Oy:n työsuojelun edistämisessä yksittäisten työntekijöiden kohdalla ja yksittäisissä työtehtävissä, joiden on epäilty aiheuttavan altistumista ja terveyshaittoja. Te-kemieni selvitysten ja mittausten perusteella on tehty pa-rannuksia työtapoihin ja laitteisiin sekä annettu ohjeistusta suojainten käytöstä. Tällä tavalla työntekijöiden altistumista on pystytty vähentämään merkittävästi.

5. Envimetriassa oman asiantuntijatyöni merkitys ja pai-

notus todennäköisesti pysyy jatkossakin nykyisellä tasolla. Työntekijöidemme uudet työtehtävät, esim. muuttuneen lainsäädännön myötä asbestikartoitukset ja niihin liittyvät mittaukset todennäköisesti lisäävät asiantuntijatyöni käyt-töä ja kysyntää jonkin verran.

6. Työhygieeniset mittaukset ovat hyvä ja luotettava tapa arvioida työntekijöiden altistumista ja työympäristön altis-teiden terveysvaikutuksia joten toivoisin, että työhygieeni-sistä mittauksista ja niiden tarpeellisuudesta annettaisiin yhdistyksen jäsenille jatkossakin ajankohtaista tietoa.

Vesa Asikainen, Envimetria Oy, Kuopion toimipiste, Työhygieenikko ja sisäilma-asiantuntija

Jäsenet vastaavat1. NIMI & YRITYS/YHTEISÖ, JOSSA TYÖSKENTELET TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖNÄ/ASIANTUNTIJANA

2. PÄÄTOIMINEN/SIVUTOIMINEN, JOS SIVUTOIMINEN, KUINKA SUURI OSUUS TYÖAJASTASI KULUU TYÖSUOJELU/ASIANTUNTIJATEHTÄVIIN?

3. MILLAISTA KOULUTUSTA OLET SAANUT TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖN/ASIANTUNTIJAN TEHTÄVÄÄ VARTEN?

4. MITKÄ OVAT MERKITTÄVIMMÄT HAASTEET OMASSA TYÖSSÄSI TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖNÄ/ ASIANTUNTIJANA?

5. MILLAISET OVAT TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TYÖSUOJELUTYÖSSÄSI/ASIANTUNTIJATYÖSSÄSI?

6. EHDOTUKSESI TYÖSUOJELUPÄÄLLIKÖT RY:N TOIMINNAN JA PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI

2. Toimin sivutoimisena työsuojelupäällikkönä omas-sa organisaatiossani. ENW on mm. työturvallisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys. ENW:n kautta toi-min usean asiakasyrityksemme työsuojeluorganisaati-ossa ulkopuolena työturvallisuusasiantuntijana.

3. Varsinaista työsuojelupäällikkökoulutusta en ole saanut, mutta olen käynyt mm. työsuojelun peruskurs-sin ja työturvallisuuskortti kurssinjohtajakoulutuksen. Tärkeimpänä koulutuksena näkisin kuitenkin 15 vuoden aikana lähes 200 asiakasyrityksestämme saadut erilai-set turvallisuusjohtamiskäytännöt ja –kulttuurit.

4. Omassa työsuojelupäällikön roolissa en näe mer-kittäviä haasteita, koska työpaikkamme henkilöstö on työturvallisuuden asiantuntijoita. Työsuojelutyössä yleisesti haasteena näen viestinnän puutteen. Oli kyse sitten johdon esimerkistä, turvallisuushavainnoista tai puuttumisesta turvattomaan käyttäytymiseen yrityk-siltä puuttuu selkeä ja johdonmukainen linja asioihin. Usein otetaan kamppanjatyyppisesti asioita esille, muta niiden jatkuva ylläpito ja kehittäminen unohtuvat. Tä-män lisäksi yritykset ovat aidosti tietämättömiä esimie-hille kuuluvista työturvallisuusrooleista ja vastuista.

5. Edellisen kohtaan viitaten tekemistä riittää niin minulla kuin muillakin työsuojelupäälliköillä.

6. Aluetapaamisissa voisi olla jäsenyritysten puheenvuo-roja hyvistä käytännöistä työturvallisuustyössä. Lyhyitä esi-tyksiä mahtuisi tuntiin 3-4kpl.

Petri Blomberg, ENW Management Oy

2. Päätoiminen

3. Työturvallisuudesta tuli päätehtäväni edellisen työnantajan palveluksessa v. 2006 ja tätä ennen olin

käynyt työsuojelun peruskurssin ja työturvallisuus-korttikoulutuksen. Sen jälkeen olen käynyt vähintään vuosittain joko oman organisaation sisäisissä täyden-nyskoulutuksissa tai talon ulkopuolella. Vuosi sitten kävin esimerkiksi Onnettomuustutkintakeskuksen tur-vallisuustutkinta-koulutuksen. Tärkeänä ”koulutukse-na” näen myös esimerkiksi Työsuojelupäälliköt ry:n ta-paamisten ja tilaisuuksien kautta tutustumisen toisten työpaikkojen hyviin käytäntöihin.

4. Työturvallisuuspäällikön työssä tarvitaan taitoa myydä oma asia, sillä ikävä kyllä vielä nykyäänkin työ-turvallisuus nähdään usein työn hidastajana ja vaikeut-tajana. Eli viestintä ja asennemuokkaus on työ, jota pitää tehdä aina vaan. Tällä hetkellä oman työn suurin haaste on poikkeamien ilmoitus ja riskienhallinta -oh-jelmasovelluksen hankinta. Ison organisaation tietojär-jestelmän hankinnassa on omat kiemuransa.

5. Puolustusvoimissa luotiin henkilöturvallisuushank-keessa v. 2010–2014 kokonaisvaltainen työ- ja palve-lusturvallisuusjärjestelmä. Nyt meillä on ajantasaiset normit ja toimintatavat sekä koulutettu henkilöstö. Kun vielä saamme uuden ohjelmasovelluksen käyttöön, niin systemaattinen tiedon kerääminen ja toiminnan kehit-täminen on mahdollista. Tavoitteena meillä on avoin ja aloitteellinen turvallisuuskulttuuri.

6. Täytyy myöntää, että olen aika laiskanlaisesti tu-tustunut Työsuojelupäälliköt ry:n koko toimintakent-

tään. Olen osallistunut lähinnä aluetapaamisiin ja opin-tomatkoihin. Yhdeksi ehdotukseksi heittäisin kuitenkin Työsuojelupäälliköt ry:n nettisivujen ja jäsenintran ke-hittämisen ja vaikkapa Facebook-ryhmän perustamisen verkostoitumisen tueksi.

Hanna Näätsaari, Puolustusvoimat, Johtava työturvallisuuspäällikkö


2. Toimin EHS päällikkönä, joten työsuojelupäällikön teh-tävät nivoutuvat saumattomasti työnkuvaan.

3. Vuosien mittaan erilaisia lyhyempiä kursseja. Kaksi

vuotta sitten kävin Työterveyslaitoksen Työsuojelupäällik-kökurssi 67:n.

4. Turvallisuuskulttuurin nostaminen uudelle tasolle on

suurin nykyhetken ja lähitulevaisuuden haaste. Haluan saa-da jokaisen ajattelemaan ja toimimaan turvallisuuslähtöi-sesti, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Mielestäni tämä on ainoa tapa saavuttaa nolla tapaturmaa –tavoite.

5. Töitä varmasti riittää! Olen iloinen siitä, että yhtiös-

sämme työsuojelua pidetään tärkeänä ja siihen panoste-taan. Uskon, että tulevaisuudessa saamme turvallisuustasoa ja sitä myötä myös työhyvinvointia entisestään parannettua.

6. Toiminta on nykyisellään hyvällä tasolla, etten osaa

mitään isompia tähän esittää.

Elisa Tuhkanen, Arizona Chemical Oy

2. Olen Cramo Finland Oy:n päätoiminen työsuojelupääl-likkö, mutta työajasta merkittävä osa kuluu asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa turvallisuuden kehittämi-seen liittyvien askareiden parissa. Vastaan myös asiakkaille tarjottavasta putoamissuojauskoulutuksesta. Kursseillam-me käsitellään putoamisriskien hallintaa vaarojen tunnista-misen, kollektiivisien ratkaisujen ja niitä täydentävän hen-kilökohtaisien putoamissuojainten käyttöä harjoittelemalla.

3. Olen suorittanut kaupallisen tutkinnon, turvallisuus-

päällikön erikoisammattitutkinnon, työsuojelupäällikön pe-ruskurssin sekä lukuisia turvallisuuteen, suojaimiin ja tar-kastamiseen liittyviä kursseja. Opinnoista huolimatta koen, että eniten olen oppinut nykyisessä ja edellisissä työtehtä-vissäni. Ihan ensimmäiseksi valmistuin 1996 puusepäksi ja olen ollut jo opiskeluiden aikana työmailla ja teollisuudessa töissä.

4. Yksi isoimmista haasteista on varmasta yrityksem-

me laaja ja hajautettu organisaatio. Cramolla on Suomessa yli 50 toimipistettä ja toimintaa koko maassa. Toimimme kokoajan muuttuvissa työkohteissa ja alaisuudessamme työskentelee useita kymmeniä aliurakoitsijoista. Yhtenäis-ten toimintamallien jalkauttaminen kaikkialle on jatkuva haaste.

5. Tulevaisuus Cramolla näyttää mielestäni hyvältä. En-

nakoiva toiminta lisääntyy. Yrityksen sisällä asenne ja si-toutuminen työturvallisuuteen on kasvanut. Koko yrityksen johto on mukana työsuojelutoiminnassa ja toimintaa kehi-

tetään osastokohtaisten mittareiden pohjalta. Myös asiakas rintamalla on positiivista kehitystä. Turvallinen ja luotetta-vasti toimiva kalusto on ollut meillä arvovalinta, jonka yllä-pitämisellä on hintansa. Asiakaskunnassamme kasvava osa yrityksistä on valmiita maksamaan turvallisesta vuokratuot-teesta tai palvelustamme.

6. Yhdistyksen toimintaa voisi tuoda näkyvämmäksi ja yhdistystä vielä aktiivisemmaksi toimijaksi. Jäsenien kes-kuudessa on paljon osaamista.

Mikko Ylijääski, Cramo Finland Oy

2. Päätoiminen. Työkuvaani kuuluu myös ympäristöpääl-likön tehtävät. Työsuojelutehtäviin kuluu n. 75 % työajas-tani.

3. Työsuojelupäällikön peruskurssi.

4. Raportointia tulisi saada vähennettyä jotta jäisi enem-män aikaa työpaikkani turvallisuuden kehittämiseen.

5. Tulevaisuus näyttää hyvältä. Paljon on uusia kehitys-asioita menossa ja olemme hyvällä matkalla menossa kohti nollaa tapaturmaa.

6. Mielestäni yhdistyksen järjestämät benchmarkkaukset ovat olleet hyviä ja niitä toivon lisää.

Jarkko Tujula, Mölnlycke Health Care Oy, Mikkeli

Bluetooth®-liitäntä yhdistää kaikki puhelut suoraan kuulonsuojaimiin. Kätesi ovat vapaina työskentelyä varten, eikä yksikään puhelu jää vastaamatta. Kuuleva toiminto rajoittaa melun alle 82dB.

Lue lisää: www.kuulenkylla.fi

3M™ PELTOR™ WS™ Alert XPBluetooth - kuulonsuojaimet

Sovi esittely 3M- suojainasiantuntijan kanssa: p. (09) 525 21Saat samalla myös kuulonsuojaimien kanssa yhteensopivatSecureFit™- suojalasit testikäyttöösi.

Asiakaspalvelu Avoinna arkisin 8-16

puh. 020-150 5210 [email protected]

www.leijonagroup.com

Turvallisuus on mielenrauhaaRAUTAISTA TIETOTAITOA TURVALLISUUDESTA

YKSILÖLLISTÄ PALVELUA JA AITOA LISÄARVOA

SUOMALAISTA LAATUA JA SUORASELKÄISYYTTÄ

TYÖ- JA SUOJAVAATTEET VAATIVIIN TEOLLISUUDEN OLOSUHTEISIIN

VAHVEMPI KUIN KOSKAAN

Tilaa uusi kuvasto 2016 ja kysy tuotteistamme lisää!

Täysin uusi hitsaus- ja kuumatyömallisto! Saatavana myös PALOSUOJATUT NÄKYVÄT SEKÄ ANTISTAATTISET PALOSUOJATUT NÄKYVÄT

Täysin uusi erittäin näkyvä huomiovaatemallisto!

UUSI MUOTOILU, VIISTOLEIKKAUKSET, HEIJASTE-CORDURA®, RASTERIHEIJASTEET...

Kenkävalmistaja Jalas juhlii vuonna 2016 100-vuotista taivaltaan

Jalas-jalkineiden tarina alkoi Pohjan-maalta Jokipiin ky-lästä, joka edelleen on yrityksen tuote-suunnittelun, kehi-tyksen ja valmistuk-sen koti.

– Olemme ää-rimmäisen ylpei-tä satavuotisesta merkkipaalustam-me. Koemme kuitenkin, ettei Jalas ole vanha, vaan uhkuu edelleen nuoruuden ja uudistumisen intoa, kertoo Ejendals Suomi Oy:n myyntijohtaja Ken Löfgren.

Turvajalkineistaan tunnettu Jalas on Suomen van-hin jalkinevalmistaja. Jalaksen omistaa nykyään ruotsalainen perheyritys Ejendals AB. Ejendals AB perheyritys perustettiin vuonna 1949, ja sen pää-toimipaikka on Leksandissa Ruotsissa. Yritys on eri-koistunut kehittämään laadukkaita työturvallisuutta edistäviä tuotteita, jotka suojaavat käsiä ja jalkoja. Ejendals on alallaan Euroopan johtavia yrityksiä, ja sen tuotemerkkejä ovat Tegera ja Jalas. Ejendals Suomi Oy valmistaa Jalas työ- ja turvajalkineita ja työllistää yli 130 työntekijää. Yrityksen liikevaihto on n. 50 miljoonaa euroa. Yritys perustettiin vuon-na 1916 ja se liitettiin Ejendals-konserniin vuonna 2008. Ejendals Suomen pääkonttori on Jalasjärven Jokipiissä.

Jalas® 9568SUOJALUOKKA s3 sRC HRO

Jalas® 9518SUOJALUOKKA s1p sRC HRO

tHe next step, alwayswww.jalas.com

www.youtube.com/jalasfootwear

TSP-Safetymedia Oy on perustettu vuonna 1991Yhtiön omistaa (100%) Työsuojelupäälliköt ry

Koulutuspalveluja: työturvallisuuskorttikoulutus, tieturvakoulutus,yritysten sisäiset työturvallisuus- ja yritysturvallisuuskoulutusKonsultointia: työsuojelun ja yritysturvallisuuden alueeltaTyösuojelupäällikköpalvelut: (laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojelunyhteistoiminnasta)Auditointia: työturvallisuuden ja yritysturvallisuuden kehittämiseksiVaarojen arviointia (työturvallisuuslaki)Turvallisuusportaalin ylläpito (safetymedia.fi)

Yhteystiedot:Jukka TamminenToimitusjohtaja, yli-ins., DI , EuroOSHMPurpuripolku 7-9 E00420 HelsinkiPuh. 050 555 2331 E-mail: [email protected]

Johanna SalomäkiTurvallisuuskoordinaattori Puh. 0500 660 550 Email: [email protected]

Työterveys- ja työturvallisuusalanneuvottelupäivät maaliskuussa 2017

Järjestäjät: Työsuojelupäälliköt ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry

Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry, Suomen Työhygienian Seura ry, Työfysioterapeutit ry

Järjestäjä: Tampereen Messut OyIlmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tamperewww.tampereenmessut.fi, [email protected]

Järjestäjä: Tampereen Messut OyIlmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tamperewww.tampereenmessut.fi, [email protected]

Tampereen turvallisuusalan ammattimessut jo 15. kerran

Mukana kolme kovaa

» Tilaa uutiskirje: eurosafety.fi/uutiskirje

Henkilönsuojaimet • Työturvallisuus • TyösuojeluTyöhyvinvointi • Ensiapu • YmpäristöturvallisuusVäestönsuojelu • Ergonomia • Työkalut • Työvaatteet

Turvallisuus- ja työsuojelualan kansainväliset ammattimessutTurvallisuus- ja työsuojelualan kansainväliset ammattimessutkansainväliset ammattimessut

13.–15.9.2016Tampereen Messu- ja Urheilukeskuswww.eurosafety.fi #EuroSafety

Haluatko mukaan näytteilleasettajaksi?Varaa osastopaikkasi: www.eurosafety.fi/osasto ..tai soita 0207 701 212 / Veli-Pekka Rouvali

0207 701 233 / Jukka Järvinen

+++

Materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut

tyÖsuojelupÄÄllikÖt ry työsuojelupäälliköt ry ...työsuojelupäälliköt ry:n lehti 2016...

Documents