Ultra3uoksi ja L/s,

Ultrajuoksi j a

Tero TöyryläJarrumiehenkatu 3 a 10

2O1OO TTIRKUp.02-230206r

fax:02-2307061e-mail: launarl@utu.fi

kotisivut:http ://personal,eunet.IVpp/vrooom/ultra.html

Tili: Merita-Turku/Humalistonkatu117535-15236

Ultrajuoksija ilmestyy 3 kertaa vuodessa,v. 1997 seitsemättåi vuotta.

Seuraava numero elokuussa 1997.Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto

15.7 .97 mennessä.

Uudet tilujat: Voit teh&i tilauksenpostitse tai puhelimitse, jolloin lasku

seuraa perässä. Voit myös tilata lehdenmaksamalla tilausmaksun pankkitilille(liitri viestiksi nimesi ja osoitteesi sekätieto tilauksesta, esim. "3 seur. ntoa").

ltanhat tilaajot saavat tilauksen piiåtty-essä pankliisiirtolapun tilauksen uusimista

varten viimeisen malisetun numeronyhteydessä. (Kirjekuoren osoitetarrassa

mainitaan nimen jälkeen mihin numeroonasti tilaus on voimassa)

Tilausmaksu:3 numeroa (l vuosi) 85 mli

6 numeroa (2 vuotta) 165 mkvanhat numerot 25mk/kpl

Painopaikka: Tehokopiointi Ky, Tre

ISSN t235-7626

Huorn! [rltajuoksija-lehden tekeminen ei tuotakenellekiiiin taloudellista voittoa. Lehden tilaajiltaja irtonumeroiden ostajilta perittiiviin maksun on

tarkoitus mahdollistaa lehden teko ilman ettiitekijälle koituu kohtuutonta taloudellista tappiota.

Sporttiklubi L'eij arit osollistuiU ll r aj u o ks ij a- le h de n kv.

kotiratuuhruun (engl " YoursTruly") nöin lcveitlkirintamallu Matkaan

s t art alt iin H aap aj iirve h äKaikkien klabin s eits emtlnjiisenen lisitksi mukaan oli

rn kall autunat ylts ip aikallinenjuoksija Kuvussa

vasemmaha: HeikkiO ht o nen, Rist o H aat akang as,

Risto Kiirkkilinen, JuhuniK örkkdinen, U lLa K er ilnen,

Maire Kukkonen, EeroNiskanen ja Vuokko

NiskanenS p o rttikubi Veij afit j itfi ert in

20.9 SotkamossaAito-mustonin (Tied 08-

6 6 6 1 6 3 6/Vuo kko Nis kanen).

2

Ttissci numerosso:

r{orrg4TÄULTRÄ,3 Ultrajuoksija-lehden kv.kotirataultra keräsi liki sataosanottajaa. Tulokria jatarinaa tusinan sivun verran.

15 Sita sun tätä. Sekalaisiauutisiaja tarinoitaultrajuoksusta ja vährinmuustakin.

16 ultraluoksunharjoittelun perusteita:Viikkokilonetrit ja pitkätlenkit.

.NX TOASIAÄ

19 SVA,juo ja juokse ultra:kilpailun aikaista ravinto-oppia

20 Kreatiini jakestäqysurheilu.

21 auAet tuulet puhaltavat:

" rasvapaholaisen"puolustuspuhe. (Varoitus:loppuvuoden numeroissa j ututmenevätkin sitten tosirasvaisiksi.. . )

22 Proteiini jakestävyysurheilu. Uuttatutkimustietoa aminohapoista.

Ultrajuoks|la Ll97

25 SutuPl,,r-sivuillatälläkertaa mm. maraton-juoksujen arviointilomake.

29 l*lpaihkalenteri

osSt lurro :

32 Ossi Autio ia Iiro Kakkoosallistuivat viime syksynä 24tunnin suunnistuksen MM-kisoihin Australiassa hyvällämenestyksellä. Mist2i oikein onkysymys? Lue Ossin raportti.

34 ossi Autio - 20 vuottakestävyysurheilua: Impivaa-rasta ylipitkiin ruorijuoksuihin.

36 Ultrajuoksujamaailmalta. Tuloksia jatarinaa: mm. Seppo Leinosenraportti Brnon 48 tunninhallikisasta.

39 sita sun tätä.

K ansikuvan nappas i jompi -kumpi H e i kki I an pari skunnastav ti I i tt ömci s ti v i im eke sdi s enH ultsfred in s atas en j dlkeen.Toimittaja ei ollut tuolloinlikilaitin töysissri sielun saatikaruumiin voimissa ja taatustitdyttä Wmärrystd vailla. Töndv u onna H u ltsfre din s ataneniuostaan 23. elokuuta.

#..**l

::iri:t:rr;l

*itr;

Kotirataultra keräsi 94 osarrottaiaa kuudesta maastaRuotsin tllf Widing ja SaksanSigrid Eichner vilistivät vikkelimmin

Ruotsin Ulf l{iding vei voiton Uttrajuoksija-lehdenkansainvälisessä 50 km:n kotiratakisassa, Yours Truly50tr( Widing juoksi 23.2 matkan Södertäljestä Trosaanja takaisin aikaan 3:49.06. Yhteensä mukana oli 94juoksijaa kuudesta eri maasta.

Nopein nainen oli Saksan Sigrid Eichner, joka pis-teli 26.l Berliinissä matkan aikaan 4:53.09. Viime luo-tinen naisten sarjan voittaja Maria Töhkövuori juoksinyt kakkoseksi ajalla 5:10.00.

Suomalaismiehet eivät pitåineet tällä kertaa kiiret-tä: kukaan ei mahtunut 10 parhaan joukkoon. Hurjim-paan vauhtiin äityivät Markku Jörnböck, Reijo Kainulai-nen ja. Kimmo Keinönen,jotka juoksivat llelsingistäMäntsälään ajassa 4:32.04. Yläosattomien kerhon jäse-nenä Järnbäck taittoi viimeiset viisi kilometriä yläruu-mis paljaana. Toholammilaisen kerhon jäsenet ovatjuosseet läpi talven joka lenkillä ainakin osa matkaa il-man paitaa. Joulun pyhinä oli 30 astetta pakkasta japuolet 12 km:n lenkistä juostiin yläosattomissa.

Yours Truly 50 km on enemmäntai vähemmän leikkimielinen kotira-takisa, jossa osanottajien edellfietäänjuoksevan (tai kävelevän) 50 km.Suorituksen tulee tapahtua ennaltaannettuina kilpailupäivinä tammi- jahelmikuun lopussa. Reitin valinta jamittaus, huolto, ajanotto ym. ovatkunkin juoksijan omalla vastuulla.Kilpailun järjestäjä kerää tulokset jatarinat juoksuista sekä palkitseeosanottajat kunniakirjalla.

Ma&aa taitettiin mitä erilaisim-missa olosuhteissa. Joku juoksi omanolohuoneen lämmössä juoksumatollamielimusiikkiaan CD:ltä kuunnellen,jotkut taas jäisillä jalkakäyävillå tailumisilla maastopoluilla. Suomessaolosuhteet olivat suhteellisen lämpi-mät, mutta liukkaus haitlasi moninpaikoin helmikuussa. Kovimmissapakkasissa ja purevimmissa vi i moissajuostiin USA:n pohjoisosissa ja Ka-nadassa.

Monet juoksivat yksinäiin, muttatietoisina siitä että samaan aikaan eripuolilla maailmaa taivaltaan taittoimoni mu samaan leikkiin ryhtynyt.Toiset taas juoksivat porukassa. Haa-pajiirvellä peräti kahdeksan juoksijaataittoi 50 km tamrnikuussa. Helmi-kuussa kilpailuun osallistuivat erityis-luvalla pienen kanadalaisen 6 tunninhyv?intekevåiiswsjuoksun osanottaja-jat Hamiltonissa (Ontariossa), vaikkakilpailu käytiinkin påiyåä liian aikai-sin.

Monelle kotirataultra oli ensim-mäinen maratonia pitemPi juoksu-matka. Turussa Eira Lindqvis't vllätIimuiden mukana olleiden lisäksi itsen-sä juoksemalla täydet viisikymppiä.

Eira on ollut kotirataultran vakio-osanottaja Turussa, mutta hän ont-vytynlt aikaisemmin pariin-kolmeen(vmpin kierrokseen.

Jotkut osanottajista eivåt olleetkoskaan ennen juosseet edes marato-nia. USA:n 22-tlttotiaan DeloriaBallardin pisin lenkki oli ollut 16km. Kanadan Connie Schank olijuossut aikaisemmin pisimmillåån 30km:n lenkin. Molemmat naiset pis-

telivät nyt puoli peninkulmaa!Osanottajista löWi mvös koke-

neempaa kaartia. Yhteensä liki 1600maratonia tai ultraa iuosseet vete-raanit Norm Frank (65), WallyHerman (71) ja Don McNelly (76)

asuvat USA.n ja Kanadan rajaseu-dulla itärannikolla. Tällä kertaa heolivat tammikuun kilpailupäivänätalvilomalla kaukana kotoaan, silläkukin taittoi kotirataultran Floridassa.

Aikaa viisik_vmppisen juoksemi-

seen oli sääntöjen mukaan täysi vuo-rokausi. Niinpä Olavi Montela Ori-vedeltä juoksi matkan kahdessa osas-sa, hyödyntäen lähes koko kältettä-vissä olleen ajan. Hän siirsi lauantai-illan 24 km:n lenkkiä parilla tunnillaniin että lähti matkaan puolilta öin.Sunnuntai-illan 26 km:n lenkki taastuli täyteen puolisen tuntia ennenr,uorokauden vaihtumista.

Lisää kotirataultrasta siruilla 5-14. Ensi vuonna kotirataultra juostaan

25.1 ja 22.2. Terveitloa mukaan! t

Kzva: Ruotsin Ulf Widing ei tässä larvassanojaile Södertiiljen maisemissa. Kuva on

Leonidasin patsaalta Spartasta, syksyltä 1994.Ulf on juuri saanut päätökseen uransa

toistaiseksi kovimrnan urakan, liki 250 lcn:nmittaisen Spafiahlonin.

UltrajuoksLla Ll97

Tulosluettelossa mainittu: Sija, nimi, ikä, karxallisuus, juoksupaikka' tulos,

erä: I : 0l-26. Il:02-23 e - U-23.* = 02'22) Naiset alleviivattu.

SWE Södertälie SWE1. LrlfWidingSödertälje SWE 5:04.52 (I)

2. Giles Malel 35 CAN Waterloo ON, CAN

3. Luke Hohenadel CAN Hamilton ON, CAN4. Chris Wt'tyczak, 35 CAN Waterloo ON, CAN

5. Troy Rondot, 35 USA Indianapolis IN. USA

6. Tony Martin,32 CAN Waterloo ON, CAN7. Ryne Mecher CAN Hamilton ON, CAN

8. Ron Geh1.49 CAN Waterloo ON, CANHamilton CAN 4:45.00 (IIt)

9. DougBarber,50 CAN Balmy Beach ON, CANBalmy Beach ON, CA\t 4:37.40 (I)

10. Carsten Mattejiet, 27 GER Berlin GER11. Markku Jiimbäck. 44 FIN Helsinki-Mäntsälä FIN

3:49.06

4:00.084: 10.004: I 1.004:18.374:19.084:20.004:22.40

4:23.18

II

II IIIII

III

II

I L Reijo KainulainenI L Kimmo Keinånen14. Seppo Leinonen.4415. John Lehmarur

20. Klaus Dieter Duwe20. StephnZenke23. Les Michalak,4624. .Iim Mcl-eaq 5125. Kaj Lindqvis! 48

Turku FIN 30 km 0)25. Antti Iaakola,5T

Turku FIN 30 km (I)27. Kevin W. Sharp28. Olavi Keskinen28. Seppo H:inninen28. Jussi Kotkavirta28. Kari Paussu32. Tapio Koiw,3833. Markku Pihlajaniemi, 4l34. Seppo Heiskanen, T235. Sis-id Eichner. 56

5:22.12 LnbeckGER (ID36. John Cookson CAN37. Simon Laporte CAN

38. Kauko Koponen,35 FINSeinäjoki FIN 5:20.15 (I)

38. Tuomo Vilmunen, 47 FINSeinäjoki FIN 5:20.15 (l)

40. Sakari Väisiinen,44 FIN

41. Seppo Huhtamäki FINTampere FIN 5:24.16 (II)

42. Bo Pelander42. Kjell Magnusson44. Ed Ciesielski, 5745. Pertti Gustafsson, 5745. Martti Larikka47. Maria Tiihkäruori

Turku FIN 5:22.33 (II)48. Jov Chikinda. 3648. Byron Chikinda,4650. Reino Uusitalo, 515 l. Veikko Luotomiiki52. Helge Rantala53. Eira Lindqvist

Turku FIN 20 km (I)54. VuokkoNiskanen.4l54. Eero Niskanen54. Juhani Kiirkkäinen, 50

4

FIN Helsinki-MäntsäläFINFIN Helsinki-MantsaläFINFIN Virkkala FINCAN Hamilton ON. CAN

GER Liibeck GERGER Liibeck GERCAN Burlington ON, CANCAN BobcaygeonON,CANFIN Turku FIN

4:39.1 I I I

4:40.13 I I

4:41.27 I l4:41.59 l l

4:41.59 I l4:41.59 I l4:42.59 I4:44.49 I4:45.49 Il

4..23.574:32.044:32.Q44:32.Q44:33.004:36.004:39.11

4:45.49

4:46.004:41.304:47.304:47.304:47.304:48.214:49.474:52.564:53.09

IIt

I I16. Mafii Kauppinen,52 FIN Turku FINVantaaFIN 8:11.14 ( I )

16. Tero Töyylii" 35 FIN Turku FINTurku FIN 4:48.21 (l)

18. John Dicksorl 45 CAN Balmy Beach ON. CAN

Balmy Beach ON. CAN 4:52.40 (I)

19. Heikki Numminen. 36 FIN trusikaupunki FIN20. Hans-Joachim Meyer. 57 GER Lubeck GER

Harnburg GER 5:13.25 ( I )

II

I

FIN

TISAFINFINFINFINFINFINFINGER

II*

III

I I

I

IO

IIII*III

l l

I I

Turku FIN

Day'ton OH, USAJwäskylä FIN.Iyviiskylä FINJyvziskylä FINJyväskylä FINTurku FINUntamala FINVieremä FINBerlin GER

Hamilton ON, CANN otle-Dame-des-PrairiesPQ, CANSeinäjoki FIN

Seinäjoki FIN

Turku FINLinköping SWE

SWE Söderuilje SWESWE Södertiilje SWECAN Hamilton ON, CANFIN Pori FINFIN Pori FINFIN Turku FIN

CAN Edmonlon AI, CANCAN EdmontonAL,CANFIN PyhtiiäFINSWE Västerås SWESWE Södertiilje SWEFIN Turku FIN

Haapajärvi FINHaapajärvi FINHaapajiirvi FIN

FINFINFIN

4:57.00

4:57:2I4:57.44

4:57.44

4:58.215-.04.25

5:O4.525:04.525:06.005:08.485:08.485:10.00

5:12-575:12.575:14.005:19.005:19.345:22.33

5:24.335..24.335:24.33

U1trajuoksLla L/97

54. Risto Kåirkkäinen 2854. Risto Hautakangas54. Heikki Ohtonerl 3854. Maire Kukkonen54. Connie Schank 2562. Jim Swadling 4962. Rod Hattull. 3662. Rob l,ang 4065. Teuvo Törhönen

H]ryinkiiå FIN 5:37.17 (I)66. Aria Viik67. Alfred Koehn68. Michel Careau, 5669. Bruce Hilton70. Ulla Keriinen71. Juhani Ahvenainen72. Jouni Laitinen 38

Naarajiirvi FIN 8:35.00 (Q73. Jim Glen, 3074. Helen Malmbere75. Sherrv Mct ean 47

77. Peter Suomela. 4878. Jussi Mäenpiiil 6379. Les Szilagyi,58

FIN Haapajiirvi FINFIN Haapaj:irvi FINFIN Haapaj:irvi FINFIN Haapaj:irvi FINCAN Balmy Beach ON, CANCAN AnmoreBC,CANCAN AnmoreBC,CANCAN AnmoreBc,CANFIN KajaaniFIN

FIN ParantalaFINCAN Hamilton ON, CANCAN HamiltonON, CANCAN HamiltonON, CANFIN Haapajärvi FINFIN Hyvinkiiä FINFIN Naårajiirvi FIN

5:24.335:24.335:24.335"24.335:25.195:26.045:26.045'.26.045:27.00

5:32.005:33.005:34.125:36.005:36.205:37.I75:45.00

5:45.00 II+5:48.00 II*5:54.00 II*

5:54.00 II*

5:55.00 II5:58.58 II5:59.59 II

6:14.25 Il

IIIIIIil

III*II*IItIII

75. Joe Cleary, 56Huntsville ON, CAN No Time (I)

Huntsville ON, CAN No Time (I)

CAN HamiltonON, CANCAN Hamilton ON, CANCAN HamiltonoN, CAN

CAN HamiltonON, CAN

CAN Ottawa ON, CANFIN Kortesjii'rvi FINCAN Balmv Beach ON. CAN

Balmy Beach ON, CAN 30 km (D80. Richard Luliru 49 CAN Montreal, PQ, CAN

Montreal PQ, CAN 9:12.41 (l)81. Bert Hamsoru 47 CAN Anmore BC, CAN 6:34:1382. Sally Marcellus. 43 CAN Anmore BC, CAN 6:39:ll82. Ron Nicholl, 54 USA Anmore BC, CAN 6:39:1184. Deborah Askew. 39 CAN Anmore BC, CAN 6:40:31

85. Ken Greenaway,3T CAN Anmore BC, CAN 6:40:.31

86. Wally Herman, 71 CAN Lake Worth FL, USA 6:48.3087. Andrew Colee. 50 LISA Conecuh AL, IJSA 6'.55.4288. Norm Franl,i, 65 LISA Ft l,auderdale FL, USA 7:14.4089. Don McNelly, 76 USA Jacksonville FL, USA 7"59.4790.GordHarthun42 CAN HamiltonON,CAN 8:30.00gl.DeloriaBallard.22 USA UticaNY,USA 9:21.2091. Robert Hubbell, 27 USA Utica NY, USA 9:27.2093. David Palen GBR Salisbury/Surrey ENG I 1:10.3094. Olavi Montela. 48 FIN Orivesi FIN 23:28-56

ilnIITII

Matkaseurana iuoksivat (mm.):Jim McDonald CAN (Burlington ON, CAN) 45 km (I)Gord Harthun CAN (Hamilton ON, CAN) 44.84 km (II*)Z-Man Garlap,40 (WA) USA (Anmore BC, CAN) 44 km (IDDuane Kennedy CAN (Waterloo ON, CAN) 32.18 km (I)Dale Pull CAN (Waterloo ON, CAN) 32.18 km (DJohn Sneider CAN (Waterloo ON, CAN) 32.18 km (I)Ryan Melcher CAN (Waterloo ON, CAN) 32.18 km (I)Seppo Varpuluoma FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (I)Tuula Hariamliki FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (I), (Seinäjoki FIN) 32 km (ID

Maiia Välimäki FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (I)Maria-Liisa Reini FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (I), (Seinäj FIN) 32 km (II)

Heikki Niemistö FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (I)Alpo Jylhä, 62 FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (I), (Seinäjoki FIN) 32 km (II)

Helena Kantola FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (IDJussi Kankaanpää FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (IDMatti Kallioniemi FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (ID

Juhani Metsiiranta FIN (Seinäjoki FIN) 32 km (IDPepper, I (koira) CAN (Edmonton AL, CAN) 32 km (II)

John Ballard (ON) CAN (Balmy Beach ON, CAN) 30 km (I)

Taria Virtanen FIN (Turku FIN) 30 km (DMaiia Vatme FIN (Turku FIN) 30 km (I), (Turku FIN) l0 km (II)

Markku Siirtola FIN (Pori FIN) 30 km (I)ClitrRenfrew (ON) CAN (Bakny Beach ON, CAN) 30 krn (ID

Rob Govier (ON) CAN (Bahny Beach ON, CAN) 30 km (ID

Gord Powell (ON) CAN (Balmy Beach ON, CAN) 30 km (ID

Jerry VanDeWin! 57 (BC) CAN (Anmore BC, CAN) 30 km (II)

Taylor Harthun CAN (Hamilton ON, CAN) 22.80 krn (date: 02-22) (ll)

Tuiia Lehlonen FIN (Turku FIN) 20 km (I)Kirsi Sandelin FIN (Turku FIN) 20 km (I)Paavo Pitiijzimiiki FIN (Vantaa FIN) 16 km (I)

Jaakko kpprinen FIN (Pori FIN) 10 km (D

Matkaseurama pvöriiillen:Kalevi Selonen SWE (Vlisteras SWE) 50 km (I)

Jouko Heikkilä FIN (Hyvinkää FIN) 50 km (I)

lI*

Reino Uusitalo juoksi viisilcymp-pisensä Pvhtäällä neljänä lenkkinä(aika 5:14):

- Pakkasta oli kolmisen astetta.Lenkillä oli aurattu lumipohja ja hwäpito. Olin lauantaina kylmetq'nyt,mutta sunnuntaina teki kuitenkinmieli ulos. Olo oli hyvä ja vain pa-rani ensimmäisen vitosen jälkeen.Vaikeampaa olisi ollut jättää låhte-mättä. Nyt on mukava olo, hlvin in-nostunut ja pirteä - oikeastaan pa-rempi kuin maratonien jälkeen, miettiReino urakan selvitettvään.

"Taitaa olla menossavähän pitempi lenkki"o

årveli maalaistalon isäntäkun kävin viidennen kerrankääntymässä hänen talonsa

kulmalla

Alkaessani kirjoittaa tämänvuoti-sesta kotirataultrastani tein mielen-kiintoisen havainnon. Mitä hel-pommin juoksu kulkee, sen vaike-ampi siitä on kirjoittaa. Talvipäiväparhaimmillaan, mieliala korkealla ja

tiet kunnolla auratut, mikäs oli juos-

tessa.Edellisen luoden tapaan juoksin

kotoani käsin viisi 10 km:n lenkkiävaihtelevassa maastossa. Lenkkienvälillä poikkesin sisällä nauttimassakaurapuuroa, mustikkakeittoa ja hu-najavettä. Juoksu kulki suhteellisentasaista vauhtia koko matkan; ei edesviimeisen lenkin aika ollut kuin pariminuuttia muita heikompi. Juoksunkokonaisaika taukoineen oli5h32min.

Nauttiessani yksinäisestä lenkis-täni kauniissa maalaismaisemassaajattelin, että joskus olisi mukavaapäästä juksemaan pitkåå lenkkiä sa-manhenkisessä seurassa. Nytkin ta-pasin juoksuni aikana vain yhdenihmisen. Kävin lenkeilläni kään!v-mässä erään maalaistalon luona.Viimeisellä lenkillä tapasin talonisännän, joka lausahti: "Taitaa ollamenossa vähän pitempi lenkki".

Arja ViikParantala

Jouho Heikkilä oli kutsunut jär-

venpääläisen Juhani Ahvenaisen ja

kajaanilaisen Teuvo Törhösen luok-seen Hlvinkäälle kotirataultraa juok-

semaan. Valitettavasti isiintä itse eik-venryt pohkeen oikkuilun takiajuoksemaan. Hän kuitenkin polkimatkan pvörållä, huoltaen Ahvenaistaja Törhöstä. jotka taivalsivat elämån-sä ensimmåisen maratonia pitemmänlenkin ajassa 5:37.17. Matka ke4vikahdesta l8 km:n ja yhdestä 14 km:nlenkistä.

I(ava.' Reino Uusitalo kuvattuna viime kesiinäHartolassa. Ensimmiiinen satanen jäi silloinjuoksematta jalkavaivan vuoksi. Ultrakoke-musta miehellä on lryllä yllin lryllin toissakesiiltä, jolloin hiin pisteli 1300 lon Nuorga-mista Pyhtliålle kolmessa viikossa.

- Juhani ja Teuvo olivat molem-mat juoksun jälkeen sitä mieltä, ettätämä oli heidän ensimmäinen ja vii-meinen ultransa. Luulenpa vaan, ettäainakin Teuvo juoksee myös helmi-kuussa. kertoi Jouko Heikkilä.

)t ,t

Seppo Leinonen oli liikkeelläVirkkalassa:

Oli mukäva taås vuöden tauonjrltkeEh...hötktitffi ,:.5,0,.: .:.tosi, hi**tt-sa sååsså. iuoksu sujui seuraavasti:

klo 7.00 tähtö7 48 l0 km: liian kovaa

,,,, , 814,3, ?0, 1 .loy:säsin .vauhtia, ::9,3.8 lQ;km; tasaistå nllrlqE{stå, 10,::8, 40,km: :kävelin,*ä1,i11gja," kåvinrmu4klii*a illa

11.33 50,km: kotona

. ..,..,Aika.....41,,3.3 .oli lähes, sama kuinpari vuotta silten. Lenkin jilkeenkitvin.,,sulhkusså::: sekii :nautin,påstea,Niuiä ja mehua Sitten menin toihiniltaluoroon. (klo l5-24). Töistä kuntulin, join paii pilsneriä. Maanan-taina aamulla pistelin klo 8:n jälkeentqryn....25::.:.ffi ri:a: :kävin'hi€ionnassaennen,:kuin..:mönin iltåWoröon tOihin.

Pertti Gustafsson vipelsi viisi-k-vmppisen Porissa )'htä matkaaMaftti Larikan kanssa.

"Kokoonnuimme" Martti Larikankanssa,: urhEilukeskuksen keihiiänheit-täjäpatsa,an liilreisyyteen klo 10.00.jbstä.::lähdimme",:I0: :::nle*kiä:kier=Iämåänr,,.:,:Pakkåsia oli 4'C j^ såiä oliruietoru......,.;...,.,.. Aa;.....*ill, åi.os

Jåal<ko Leppänen- jöka juoksi yhdenkie-rrOtSen.,,:!:Mätttllä::mukaån,,1ii.-ttyimvös :lVlarkku,,Siirtola,,joka juoksikanssanme.kolm€ kier,rssta; Juoksukutki kohdaltani eritrain mukavasti.Tässä vielä kierrosajat: lOkm 58.18.20km 1:56.08' 30krn,:2:56.40, 40km4:i19.2:'2.8;,,.,,,,',,,,47i:2km. .4:,1:6:.,28,50km5:08.48.

Terveisin PErtii Custafsson

Turussa keräännt'ttiiil tuttuun ta-paan Impivaaran uimahallille (vm-menen kieppeissä aamulla. Matkaanlähti 11 juoksijaa, joista kuitenkinvain neljällä oli tarkoituksena juostatäysi ma&a. Muut t1öfivät kahteentai kolmeen 10 km:n kierrokseen. Heolivat: Tarja Virtanen, MaijaValme, Antti Laakola, Kaj

Ultrajuoksi)a 7/97

Lindqvist, Eira Lindqvist. KirsiSandelin ja Tuija Lehtonen.

Viisikvmppisen pistelivåt lumi-silla pvöräteillä ja jalkakä1tävillå janoin nollan asteen lämmössä MariaTähkäruori (5:10.00), Sakari Väi-sänen (4:58.21). Tero Töyrylä(4.48.21) ja Tapio Koiru (4:48.21).

Maria oli kärsinyt keuhkoputkentulehduksesta, ja ilmest-vi hieman yl-lättäen starttiviivalle. Viimeiset kaksikierrosta hän sai juosta vksin, muttase ei haitarurut:

- Oli kiva kun oli alussa seuraa,rnufia tykkäsin kyllä juosta yksinkin.Lopussa olin (vllä väsyryt, väsy-neempi kuin viime \.uonna Turussajuostessani. vaikka silloin oli paljonrankemPi keli'

,( ,r.

Jouni Laitinen pisteli kotiratault-ran kotoaan Naarajärveltä kahtena n.3l ja20 km pitkänä lenkkinä:

Sunnuntaiaamu: kellon pirinä 5. 30'

reippaasti ja levänneenå ylös. Suunta-

simme Eeron ohjastaman auton Sotka-

mosta kohti Haapajårveä. Matka taittui

hieman unisissa tunnelmissa ja ehkäpientä jänniqvstä oli takapenkillä ha-

vaittavissa, vai oliko?Kahden tunnin ajomatkan jälkeen

saar,uttiin Kärkkäisten talolle n. klo

9.00. Hetkeä aikaisemmin olivat Ullaja Kalevi (Keränen) tulleet myös pai-

kalle. Vastaanotto oli tutun lämpöinen,

kuin olisi kotiinsa tullut. Juhani ja

Risto olivat pyltäneet mukaan paikal-

lisia juoksun harrastajia ja vksi rohkea

Risto "Reipas" oli päättänl't liittväj oukkoomme (Hautakangas).

Juotiin tulokahvit, vaihdettiin juok-

suvaatteet, otettiin lähtökuvat ja sittenmenoksi klo 9.30. Juoksusää oli h1vä:pakkasta -5 astetta, viilillä paistoi au-

rinko. vain tuuli tuiversi våhän toisella

lenkillä. Matka taivallettiin kahtena

lenkkinä (30km ja 20km). maasto oli

tasaista ja juoksualusta h)'vå (ei tossu

luisranut). vauhti oli 6-6.30/km.Alkumatkasta kerrrattiin miten oli

lenkkeillv syksyn ja alkutalven aikana.

Ulla kertoi käyneenså juoksulenkillä

edellisen kerran syksyllä, mutta hiihtå-

neensä kyllä säännöllisesti. Taivallet-

tuamme vajaat l0 km py-vhälsi paikalle

huoltoauto Sollin ja Kalevin luotsaa-

mana. Peråikontti auki ja sieltåhån

löytyi kaikkea: juomat, rusinat, appel-

6

- Lähdin ma&aan aamuhämäris-sä klo 7.45, jolloin pakkasta oli kah-deksan astetta ja pientä viimaa. Kunpalasin kotiin klo 13.30, pakkanen olipudonnut kolme astetta.

- Noin 17 km:n kohdalla pidin 40minuutin taton Salomo Juupaluo-man luona. Kun ensimmäinen 31km:n lenkki oli ohi, pidin omallaasunnollani juomatauon ja otin juo-

mapullon mukaani toiselle lenkille.Tällä parinlqymmenen kilometrinkierroksella tuli taas pistiiydy'ttyå Juu-paluoman kåmpällä n. l0 minuutiksi.

- Juoksu sujui vaivattomasti ja ir-tonaisesti, ja kun matkan rasituksetalkoivat tuntua, juominen helpottiheti olotilaa. Jalkoja ei alkanut pa-hemmin painaa matkan aikana. Vii-meiset 5 km pystyin rutistamaan tosirajusti, ja olotila oli maalissa aikapirteä. Normaali väsymys tietysti tulimuutamien minuuttien jålkeen, ker-too Jouni.

siinit, suolakurkut, suklaat vm. mitäenergiavarastojen ylläpito kestärry-vs-suorituksessa vaatii.

Kilometrit vaihtui, juttu luisti,huolto pelasi ja nåin oli 30 km takanakellon ollessa n. 13. Välihuolto oliKärkkäisten keittiössä: sieltä sai kah-via, pullaa ja lämmintä mustikkasop-paa. Osa porukasta vaihtoi myös kui-van vaatekerran. Hautakankaan Ristol-la oli tarkoitus lopettaa juoksu 30 km:njålkeen, mutta hän totesi ettei tätå nau-tintoa voi jättäå kesken.

Taukopaikalla vaihtuivat huolto-joukot: nyt mukana kiersivät Marja(Kärkkäinen) ja Eila (R1ynänen). Soilijäi ruoanlaitopuuhiin. Juostuamme 35km Ulla halusi jäädä juoksemaan yksin(pohkeissa tuntui pahalta). Ullaa seu-rasi toinen huoltoauto, jossa oli Kalevija matkan varrelta joukkoomme liitty-nyt kannustaja Reijo Latvala. Mekaikki kahdeksan juokstlaa saal'uimmeperille hwäkuntoisena ja jiilleen yhtåkokemusta rikkaamPana.

Saunan liimmössä venYtelimmejäykåt jäsenemme "notkeiksi" ja siir-rymme sitten nauttimaan maukkaastaateriasta. Illan jo pimetessä liihdimmeajelemaan kohti Kainuuta. Sovimme,että seuraava yhteinen tapahtuma onehkä Tukholman maraton.

Maire Kukkonen

50km pani miettimäåin.

"On kai niitähuonompiakin

harrastuksia. Ei vaantullut mieleen mitä"

Olin päättiinyt osallistua kotira-taultraan tammikuun 26. päiväjuoksemalla 50km omaan tahtiinikolmena eri lenkkinå.

Aamupäivållä n. klo 11.20 lziksinhölköttelemåiin ensimmäistä lenk-kiiini, joka oli pituuudeltaan22 km.Juoksuvauhtini oli n. 5.20lkm, ja setuntui varsin miellyttävältä edellisen piiivän I7 km:n kovahko-vauhtisen lenkin, kahden tunnintennisottelun lukuisten oluttuoppienjälkeen. Såä oli ihanteellinen: läm-pöå -4'C, tuulta ei juuri nimeksi-kään. Aikaa ensimmäiseen lenkkii-ni kului l:56.47. Sen jälkeen kävinsuihkussa, join reilusti, vaihdoinuudet lenkkivaatteet påälle ja n. 40minuutin jälkeen suuntasin seuraa-valle lenkilleni, joka oli 12 kmpitkä.

Tällä lenkillä jalkojani alkoi josärkeä, joten aikani kuluksi pohdinkoko homman mieleklq rttå. Poh-dinnan tuloksena totesin: "On kainiitä huonompiakin harrastuksia" -ei vain tullut sillä hetkellä mieleenmitä. Tåhän lenkkiin meni aikaal:09.40.

Seuraavat vajaat kolme tuntiakulutin syöden, juoden ja Australiantennisturnauksen miesten kaksin-pelin finaalia katsellen.

Viimeiselle 16 km:n lenkilleni olivauhdittajaksi lupautunut h1vä ystä-väni ja lenkkitoverini Paavo Pitäjä-mäki. Yhdesså rupatellen jolkotte-limme lenkin aikaan 1.34.27.

Juoksuaikani 50 km:n matkallaoli 4:40.54 ja kokonaisaikani8:11.14. Taukoja kert-vi niiinollenyhteensä 3:30.20. Lenkit olivatvakiolenkkejiini ja ne on mitattuainakin kahdella polkupyöränmatkamittarilla.

Kokonaisuutena kotirataultrastanivoi mainita, että 5.20-6.00 minuutinkm-vauhdilla juostuna ja useam-paan lenkkin jaettuna se meni mel-ko helposti. Ainoastaan kahdellaviimeisellä lenkillä oli jalkojen siir-kyä ja niiden väs-vmistä.

Matti KauppinenVantaa

Ultrajuoksi- la L/97

"Normaalioloissa meikäläistä ei plzsä)rtä ennen 300 km:iä muu kun seinä"

Olavi Montelan askel oli kepeä Oriveden öisitlä kytäteillä

Jo neljännesruosisadan ajan pitkin pirkanmaa-taisia teitä tossutellut Olavi Montela oli tammikuisellakotirataultrallaan liikkeellä yksin, sillä kaksoisveliKalevilla sattui olemaan muuta menoa.

Olavi siirsi lauantain ittalenkkiä lYztuntiatavanomaista myöhemmåiksi ja starttasi 24 km:nlenkilleen tasan puolilta öin. Lenkin jälkeen hänelläolikin jo kiire töihin lehtiä jakamaan.

Töiden, nukkumisen ja päiviin puuhien jälkeenOlavi paineli iltalenkilleen tavallista aikaisemmin, joiltayhdeksiittåL Näin hän ehti hlvin saada vaaditut 50kilometriä täyteen ennen vuorokauden vaihtumista.

Hyviä juoksuhaluja uhkuva Olavi kertoo allatammikuun viimeisestä sunnuntaistaan sekätulevaisuuden suunnitelmistaan, joihin kuuluuosallistuminen 24 tunnin EM-kisaan Baselissa yhdessäKalevi-veljen kanssa

peå, päätin laillaa 5.45 km-vauhdinpäälle. Meikäpoika ei mitään sykemit-tareita tarvitse. Tiedån tarkalleen jokahetki, mitä vauhtia juoksen. Kun on150 000 km juossut tämän neljännes-luosisadan aikana, niin on se kumma,jos ei tuntisi omaa km-vauhtiaan.

Kuntoni tuntuu olevan tosi hwå,kun endorfiinia alkoi eritryä heti jasuuria mäåriä, joten olo oli kuin mo-lemmat jalat olisivat koko ajan ilmassaJalassani ovat nlt paljon kev-vemmättossut: Asics Gel-merkkiset. Sekin li-sää askeleen lennokkuutta. 26kmtuntuu menevän sangen nopeasti. Lo-pussa taas hieman kiristän, kun päåtänalittaa yhteisjuoksuajan 5 tuntia. On-nistun. Heittävdyn pihaani ajassa2:28.56. Nziin juoksuun kä).ttämäniaika on 4:58.50. Kokonaisaikani onmahtava: 23:28.56. Vautsi. vielä iäipuolisen tuntia varaa.

Näinå aikoina kestår,yys on tuntu-nut niin hwältä, että eteen tältyisilaittaa oikea seinä ennen kuin meikä-låiinen pysählry ennen 300 km:iä nor-maaliolosuhteissa. Eli kun saa juostasuhteellisen viileåssä ja tasaisellaalustalla. Pitkiä nousujaja laskuja saaolla. kuten täällä Pohjois-Hämeessä on.

Valitettavasti Kalevilla oli menoaKotirataultrapäivänä, emmekä päässeetjuoksemaan samaan tahtiin. Hehni-kuun ultra jää väliin, kun olemmeTrondheimissa jännäärnässä saako Mi-ka My llylii vai Hani Kirvesniemi hlih-don MM-kultaa 50 km:llä. Mutta Ko-tirataultria voi juosta milloin vaan, ei-kå vain kaksi kertaa vuodessa. Pitä-käämme kilometril korkeina.

JuoksuterveisinOlavi Montela

Päätin kä\,ttää mahdollisimmantarkkaan hvödyksi Kotirataultran sään-töJä ja starttasin 24 km:n osuudellesunnuntaina 26.1 tasan klo 00.00.00.Sää oli ihanteellinen. Pakkasta oli -4 o

C ja pieni SW-tuuli vallitsi. Aikaa mi-nulla oli tähän korkeintaan2t/z tuntia.Tavallisesti lähden lenkille klo 22.30,joten siirsin juoksuun lähtöäni llz tun-tia Kotirataultran takia

Suunnistin tutulle 3 km:n edesta-kaiselle lenkille. Laiton 6.15:n km-vauhdin påålle ja annoin mennå. Yönhiljaisuus henkeili ympärilläni. Saa-toin juosta keskellä kvlätietä, omia yönitselleni. Seurana olivat vain Pohjois-Hämeen laajan metsäalueen uljaat il-veksetja ulvovat sudet sekä tietystihuuhkaja ja lehtopöllö. Nautin juok-sustaja yöstä. Tie oli tosinjäinenjavähän epåtasainen, mutta nastoitetutNike Structure-tossut purivat hyvinjäähän. Endorfiinia alkoi eritlvä hetipaljon, joten vair,uin omiin ajatuksiini.Mietin ultrajuoksua ja siihen liittf/ääha{oittelua. Mieli alkoi tehdä Baselinluorokaudenjuoksuun. Nlt tuntuu ole-van hwä vli 200 km:n kunto. Toivot-tavasti Baselin reissu onnistuu.

Kuluneen luoden aikana on juok-sulalometrejä kerb,n1,t mukavasti.Melkein joka vö olen juossut. Baselis-sakin hrlen olemaan hu{a juuri yönhetkinä. Minulle, joka olen aloittanutpitkänmatkanjuoksun I 970-lur,un alus-sa. ovat kilometrit pvhä asia. Jos juok-sen vain l5 km päivässä, en jaksa r,uo-rokaudessa ohittaa 200 km:n paalua.Mutta jo 3 km:n lisäys päivzikilsamää-rään saa ihmeitä aikaan. Onhan seruodessa jo yli 1000 km. Ja toisaaltajunnaavat 5-6% minuutin kilometri-vauhdilla juostut pitkåt lenkit totuttavatjalkani pi&åikestoiseen rasitukseen.

Samalla endorfiinin eritys voimistuu jas\ry'enee, mikä estää våsy-myksen tun-netta. Minulle ultraluoksu on sitå hel-pompaa, mitä enemmän juoksen. Entosin unohda 15 km:n vauhtijuoksuja-kaan.

Säpsähdiin, heråän ajatuksistani.Kello rientåä, kilometrit ovat taittuneethuomaamattomasti. Olen napsinut au-tomaattisesti kilometrin väliaikoja. Neovat olleet 6.20. Lisään hieman vauh-tia parilla viimeisellä kolmen kilomet-rin påtkällä niin tarkkaan, että kaarrankotini pihaan ajassa 2:29.54. Tässä olikotirataultrani ensimmäinen osa, pi-tuudeltaan 24km.

Kello on yöllä 2.30, alkaa ollakohta suden hetki. Menen nopeastisuihkuun, juon kupin kahviaja hyp-pään kiireesti postin jakeluautoon.Ratti on aivan oikealla puolella. Autoon poikkeuksellisesti kotonani, vältynnåin 10 km:n työmatkasta, minkä mo-nesti menen pyöräUä. Alkaa lehtienjakelu hieman "Tunturirallin" malliin.

Töistä päåsin klo 6.30. Söin vä-hän, luin lehdet ja painuin nukkumaanklo 8. Nukuin hieman huonosti. He-räsin klo 15. Söin ja katselin TV:stäNaganon mäkihvpyt. Otin vielä klol6:n jälkeen parin tunnin torkut. Sit-ten olikin aika kiirehtiä vanhainkodil-le. Käyn siellä joka i lta.

Kello läheni iltayhdeksää. Aloinvalmistautua Kotirataultran toiseenosaan.

Tasan kello 21 riensin samalle 3km:n edestakaisella pä&iille. Sää olilauhtunut 0 asteeseenja heikko tuulipuhlsi WSW-suunnalta. Ajattelin juos-ta n1't kuuden minuutin kilometrivauh-tia, mutta kun askel oli niin hurjan ke-

Ultrajuoksi la L/97

"Vauhti kiihtyikuin Rytkösen tappelu

loppua kohden"

Ilma suosi taas juoksijaa: aivan tlYntä,aamulla pilvistä, sitten aurinkokin paistoijonkin aikaa. Lämpötila -9 astetta juoksun

alussaja -7 lopussa.Edellisenå iltana päätin, että heråän

kellon soittoon aikaisin ja starttaan jo

kahdeksan aikaan. Heråsin vfiån aiemminja katsoin ikkunasta ulos: pimeäähän sevielä. Loikoilin jonkin aikaa. kunnes nousinvaimon keitt?lnälle kahville. Nautin myösvoileivän. pullan ja vähän maitoa. Laitoinvalmiiksi urheilujuomat, puin urheilu-pukimet päålle ja pistin lenkkitossutjalkoihin. Sitten haettiin kilometrin päästå

autolla aamun posti. Söin ennen juoksua

vielä kaurapuuroa ja palan näkkäriä, jossa

oli päällä hunajaa sekä join vähän maitoa.Startti tapahtui klo 9.0'7 . Juoksen

mielelläni yksin: silloin saa pitää sellaisenvauhdin kuin haluaa. Ultrajuoksijoita eitäälläpäin muita ole, maratoonareita kyllå onuseitakin.

Juoksin asvalttia pohjoiseen påin.Kääntöpaikka oli 13 km:n kohdalla kutenviime talvenakin. Tie oli erinomaista juosta:

reunat puhtaat, hiukan karkeaa vanhaalunta. hwa pito. Juostuani 3.4 km,matkanteko tuntui niin h1vältä että saatoinlisätå vauhtia. Tämä eka 26 km:n lenkkimeni reilusti alle 6 minuutin km-vauhtia.

Kävin kotona, join urheilujuomaa,kupposen kahviaja suunnistin taas asvaltilleja Iisalmeen päin. Käännyin Iirannankylällä ja juoksin lopuksi vielä naapurinniitMiellä 2 km. jolloin toisen lenkinpituudeksi tuli l2 km.

Taas kävin kotona hiukan henkeävetämässä. En juonut muuta kuin urheilu-juomaa. Kolmannen 12 km:n mittaisenlenkin vetelin naapurin niit['tietä ja osinkylätietä pitkin. Tällä lenkillä alkupuolellavähänjalkojajåvkisti. mutta kun en antanutperiksi niin sehän vauhti kiihtyi kuin"Rvtkösen tappelu" loppua kohden.

Juoksu sujui erinomaisesti, vaikka pitkiälenkkejä ei ole tullut tarpeeksi Kuopionitsenäiswsmaratonin jiilkeen. Lenkin jiil-

keen en tuntenut erikoista väsymystä. Kaksipäivää myöhemmin kävitt kylän koulullahiihtämåssä valaistulla ladulla 10 km.Tarkoitus on hiihtåä talven aikana muuta-man kerran kilpaa ja kåydä Kuopion hallissaveteraanien pm- ja SM-kisoissa. Eka mara-ton on Toholammilla. Kesän päätapahtumaon minulle Hartolan satanen.

Seppo HeiskanenVieremä

tokaisi "että olet saanut Paidanpåålles". Eikä milläån meinannutuskoa että ollaan juostu Helsin-gistä.

Toholammilla on ns. yläosat-

tomien kerho. Tähän porukkaankuuluu muutama urheilumielinen,juoksua harrastava, karaistuksentarpeessa oleva nylkky. Kaveritovat päättäneet juosta läpi talvensiten, että joka lenkillå ainakinosa lenkistä juostaan ilman Pai-taa. Joulun pyhinå oli 30 astettapakkasta ja veijarit olivat juosseet

12 km:n lenkistä puolet paidatta.Tunnetta oli kuulemma ollut sil-loin lenkillä mukana tavallistaenemmiin.

Viisikymppisestä palautumi-nen omalla kohdallani on mennityllättävån hyvin. Jalat eivät olleetkuin väsyneet. Mitään muita vai-voja en huomannut. Tosin viikol-la kun yritti juosta hieman pitem-pään huomasi ettei ollut vieläpalaufunut. Seuraavana sunnun-taina kolmekymppinenkin pistivielä vastaan yleisvåsymyksenmuodossa. Itselläni tämä oli vastakolmas viiskymppinen. Marato-neja on takana 25. Kimmolla olimyös kolmas yli maratonin juok-

su, maratoneja on kert-vnY 19.Tänään (3 2) sain kirjeen

Makedoniasta. Kimmolla onakillesjänne turvoksissa, jota yrit-

tää rauhoittaa levolla, jotta påäsisiToholammin talvimaratonille.Makella lenkki oli meistå var-masti kaikkein helpoin (ellei olevilustunut). Eiköhån tuo ole jo

ha{oitellut tosissaan koko viikon.Makella ultrista onkin enemmänkokemusta. Maratonejakin taisiviime tilaston mukaan olla 107.Liekköhån maailmassa toista ka-veria joka olisi pistel$t 100 en-simmäistä maratoniaan alle 2.48.

TerveisinReijo Kainulainen

Kolm:i$,fr fi ,.,''ffi effi fi #gfi $fi ä.,.,.,*[#fi f siäI#fr,nUltrajuoksija Markku lörn-

beck laskeutui ToholammiltaHelsinkiin saakka, lauantaina25.1.97 kotirataviishymmpistävarten. Oulusta kotoisin olevaKimmo Keiniinen taas oli påäsrytlomalle YK-palveluksestaan Ma-kedoniasta, jossa palvelee atk-up-seerina, kapteenin vakanssilla.Kun Kimmo ilmaantui kotimaankamaralle pari viikkoa aikai-semmin ja otti yhtel'ttä Oulusta,niin kerroin ettå hänet oli jo il-moitettu ko. juoksuun. Vastausoli että jos kerran on, niin juosta-

vahan se on. Tapahtuma sopiajankohdaltaankin hlvin silläjuoksua seuraavana päivänä hänpalasi mkaisin komennuspaikal-leen. Kolmantena juoksussa oliallekirjoittanut.

Pojat siis ilmestyivät edel-lisenä iltana meille, Poltjois-Hel-sinkiin yöksi. Aamuksi olin va-rannut huoltomieheksi MikkosenUrmaksen, joka itsekin maratoniajuosseena taitaa juottohommat

h1vin. Samalla Urmas mittasimatkaa autollaan. Tosin muuta-missa kohdissa juoksijat joutuivat

hieman kiertämään, mutta tunne-tusti autonkaan mittarit eivät ko-vin tarkkoja ole.

Aamulla klo 08.30 nokkakohti Mäntsälää. Keli oli loistava.Tuuli oli sir.usta. ja lämpötila as-teen tai pari pakkasen puolella.Kimmon viimeistely oli jååryt

vähiin, joten porukassa päåtettiinjuosta rauhallisesti. Itsellänimatka meni yllättävän helposti.Missään vaiheessa juoksu eituntunut t_yÖläältä. Koko juoksun

keskisl'ke oli vain 122. Maratoninväliaika oli 3 .5I.2'7 ja perille saa-ruttiin loppuajassa 4.32.04.Maalipaikka oli noin kilometrinMåntsälästä pohjoiseen, joten

reissun lopuksi oli mukava juosta(vlän låPi.

45 km:n kohdalla JärnbeckinMake otti tuulipuvun puseronpåältään ja sitoi sen vyötäisilleen.Niinpä hän juoksi Mäntsiiliinkylän läpi ylävartalo paljaana.Jäipähån paikkakuntalaisille mie-leen, sillä takaisin tullessa pysäh-dvimme Mäntsälän Nesteellekahville. Huoltoaseman hoitaja

Ultrajuoks:-la L/97

Kauko Koponen ja Tuomo Vil-munen pistelivät yhteensä vähän rei-lun 52 km:n urakan aikaan 5:33. 50km:n kohdalla aikaa oli kulunut5:20.15. Urakka alkoi 32-kilometri-sellä Honkakylän lenkillä, jolla olimukana'Jeesaamassa" kuusi lenkki-kaveria. Sen päälle Kauko ja Tuomovetäisivåt kahdestaan vielä 20 km:nAunuksen lenkin. Kauko kertoo:

- Matkaan lähdettiin kahdeksanmaissa aamulla. Ilma oli mahtava.pakkasta -6 astetta. Siitä sen lauhtuipäivän mittaan. Kun oli porukallahölkötelty Honkakylän lenkki, pitikiivetä 140 askelmaa kahdeksanteenkerrokseen Tupun työmaalla sijain-neelle huoltopisteelle. sillå hissi olirikrki.

- Aunuksen lenkin jälkeen sittentaas kimttiin 8. kerrokseen sauno-maan. Vasta sen jälkeen tuli tarkis-tettua mikä hissia vaivaa. Sulake olipalanut. Kun vaihdettrin uusi tilalle,niin päästiin sentään viimeinen reissualas hissillä.

- Tuppu on paljon paremmassakunnossa kuin r,uosi sitten. Silloinhän oli aivan tattis tämän urakan jäl-keen. Nl't hän oli edellisenä päivä-niikin juossut kaksi kympin lenkkiå,kun ei tienny mikä on edessä seuraa-vana päivänä. Ehtoolla vasta soitinTupulle ja sanoin, että nyt on niin,että lehti näyttåä, että on aika juosta

viisikymppinen.Kaukolla itsellään on !vö ja perhe

vieryt ajan niin twstin, että juoksu onjääneet vähemmälle. Työpäivät hie-rojana tuppaavat venymään kovinpitkiksi, sillä omien asiakkaitten li-såiksi on tullut hoideltua työt myöslapsiin keskittyneen hieroja-vaimonpuolesta.

- Parisen ruotta ja&an tähänmalliin. Ehkä sitten voisi panostaatähän juoksemiseen paremmin.suunnittelee Koponen.

- Lenkit ovat jåäneet yhteen ker-taan viikossa" mitä n)'t joulunpyhinäkerkesi vfiän enemmän juoksemaan.Joka toinen pyhå on tullut juostuaporukassa Honkakvlän lenkki ja joka

toinen pvhä Aunuksen lenkki. Joskuspistelen siihen vähän pohjia, että saan30 km kasaan.

Edellisten tavoin maineikastakuntourheiluseuraa Häjyjä edustavaMarkku Pihlajaniemi pistelivaaditun viiden peninkulman matkankotikonnuillaan Pohjanmaalla :

- Kello 9.12 kotoa lähtiessäni olipakkasta 8.1 astetta. Huollosta ja

matkan mittauksesta vastasivat koti-joukot. Aikatavoitteeksi asetin 5 tun-tia. Ma&a oli ensimmiiinen marato-nia pitempi juoksuni. Ei muuta kuinVolvon mittari nollille, kellot nollilleja menoksi.

- Reitti oli tasainen mutta mut-kainen, kiertäen Lehmäjoen kauttaIsonhyrön keskustan läpi. myötäillenKyrönjoki-maratonin reittiä Ylista-roon ja sieltä takaisin Untamalaan.Perille saavuttua lämpömittari näyttienää yhtä pakkasastetta.

- Viimeisellå lcympillä jouduinmuutaman kerran ottamaan kåvelyas-keleita. Muuten juoksu sujui suhteel-lisen helposti. kertoo Markku. jolle

viime r,'uonna kefii maratoneja 3lkappaletta.

J1väs(vlässä oltiin liikkeelläneljän miehen voimin. Kari Paussukertoo:

Tullå Jyvastcyiassa juostiin vii-mevuotisella poruka,Ua johon oli

:uaatu.oivravahvlstust..J:ussi .....Il.]rv,äkun.toirrcn nrlevien, ultr-akisgjen kiertlilii,io*ä:r.isuuf€ksi.i..ö ksöml ,,,,tumi.,,:hyi,*inr,,, Sä:ynätsa16'f,,,,,Jönn€.,: lö,,Iry esuu{rlautui. Juoksupäiviiksi sattuierittäin hg,,,ilma,,, tllfhå+Hll,,,,1egsu,,Ei påästy ihmetyttlimääfi ::ihmisiä:,:,ko-vassa kelisså.

,Lähdinqe,,Kuö&E4lan rerittäinmieleft iintoiself å,asuntörfi es.suåltleel-ta Mutkjtellen juoksimme Såyruitsa-,10n,, Leh.tisaaren ja lvtruufatglon,, sa*.

,ret ffiåri,ja,,,äqPan, V.a,hvastir ö$äi':len : reiftiämme, 1<otiultriän,,r,,kauneim.lmakslr '....Kauniita,.,,tantäteitäi.....:.siltgjåj.riffiusiltöjal....* tavi4rrrsiirtolöhkareita,,A,Iyqr A:aILan rakenrniksiå, kesåhu-+ilä,i, sqtivilä:::,.toiminnässa::,:,J'a..r.sbd ;:edellisessri asussaan. Samoin pieni

$lltkauppå, näyttelytawroineen vus"siiäaå" aurta..,,,,}trå-itq4å....oti vain''..'..tuihan.,.,..kovånau.htt.:,ltyv4ltllntoistcn,:,'S ...jaii.,Jrrs.sin':,,,,vet ä,,,,:Silm$$,!ppt,,,,,,hifte?i:täynnä jä'.hbnld pieninå påIoina; Ol-lin kanssa jotc!{ln sisu io.ikuttiin.Loppumatkalla,kierretriin vielä lisä.lerlkl+ Kugkkalan hienon sillan y.li.

Enermnän iuoksijoita kaivattiinm,,}1l!?4d, En,oikein.,..fmmåffi,,.,ka*e.r€iden,petkoa mätlcaa kohtaän' Rau-.halliSe f ,, ju<rsGn,,,|e4$$i,,,on,,,:ffi offin,nörrnaalimara{öniå helpoinpi; Ehkä,pä ensi keiralla.

Puolen sotao kilometriö

- Jo Perkele juostaon, luvatiu on,i tsel le, iunnolle - ehdoton.Jos noutojo saapuu, kolmo ja kuolo,sen hetki on vain, nyi juoksijon wono.

Kivenä kengossä suku niin suuri,yhdessö louloo neuvojen kuoro,onopit, öidi i , vaimojen muuni:Ei nyi ole oiko, ei juoksun woro.Mika ihme se vetäö i iel le jo pois,kurnmasti hommio kotono ots.

Noin loihtunut sunkea, soiros lie mies,vormosti juoksu piiättää sun ties.Aino on ulkono talvi ja sää,voi mikset sä'feeveen lumoon jää?

Jöisit vavy, sulle ruokoo jaon,possuo kermosso, mokkarqs voissa.Vielä kuntoon jo lihavoks sinuikin soon.

Juostoko sinne, sinnekö osti,niinkö on koukono viimeinen rosti.No juoksu - juokse, jos juosto tayfy,en ymmörtäii voi, kosko löheltä löytyy.

Kahleista infi on juoksijo vapoo,poisso on qrkinen tusko jo mediasoaste,voin oinoo, oinoo mqtkon on hooste,moonteillä tutiuno itsensö toDqo.Minun pohin vostus oli sisalla päin,minö voit in sen, minö lopulto nöin.

Teilla kysymys vormaon mielissä motoa,miksi he juoksevot puolen sotao?Kuinka muuten sen itselle opettoo,mikii helpofusjuoksu on lopettoo.

Kunnes huominen kutsuu uuden kerron,foos juostaon hiukon, omqn sonkoninverron.

Kori Poussu

Ulf Widing kokosi kotikaupun-gistaan Södertäljestä neljän hengenporukan kotirataultraa taittamaan.Viisikvmppinen juostiin tiellä Söder-täljestä Trosaan ja ukaisin. Matkanoli etukateen kaynyt mittaamassa BoPelander. Ulfin ja Bon lis:iksi liik-keellä olivat Kjell Magnusson ja

Helge Rantala.- Aurinko paistoi, tuulta oli vä-

hän ja lämpötila vaihteli yhdestämiinisasteesta yhteen plusasteeseen.Mukava tapa viettää kaunis talvisun-nuntai. Otimme tällä kertaa rauhalli-sesti. Helmikuussa olisi tarkoitusjuosta nopeasti, kertoi Ulf Widing.

Ultrajuoksj- la L/97

Viisi "miiliä" Vesteråsissa

Hölkkäsin ensimmäisen Kotira-taultrani naapurikaupungissa Väs-terasissa. loisen ultrakärpäsen pure-

man Kalevi Selosen mittaaman radanympäri. Lenkki kulki pi&in pyörä-teitä ilman että tarvitsi samaa tietäjuosta kahta kertaa. Kaukolämmitysja jätevesiputket kulkevat niiitten tei-den alla, joten oli kesiikeli maassa ja

ilmassa +2 "C. Olimme suunnitelleetjuosta n:imä viisi "miiliå" yhdessä,

rnutta Kalevi ruhjoi kvlkensä muu-tama päivä ennen ja joutui niin huol-topuolelle. Hän pyöräili kuitenkinhammasta purren koko ma&an, joka

taittui meiltå aikaan 5 tuntia ja 19minuuttia. Ilman tiillaista tempaustaei olisi tullut juostua tåhän vuodenai-kaan näin pitkåä lenkkiä!

Veikko LuotomäkiFagersta, Ruotsi(entinen haapajärveläinen)

Tamperelainen Seppo Huhta-mäki osallistui ensimmäiseen kotira-taseensa Ruotsin puolella:

Olin muutaman viikon tvökeikalla Linköpingissä. Kotimatka alkoilähestvä ja kotirataultra samalla. To-tesin, että ,,aJ, ,Linköpin$isså on,iuwialkalreet ..k€S&glit,: :: n ,ta4!:, ,:. .kotonäTampereella olisi täysin talviset ono-suhtepd jä:,:b) su,nnunlaina 26,1 slisinkotimatkan jälkeen huomattaran vä-synlt. Joten päätin fuskata hiernan jajuosta kotiradan etukäteen saman vii-kon torstainä

Ltnköpingirsa huomasin työmal-kallani (uoksin ptivittein töihin jalakaisin) lumien suletfua tiehen maa-tratut kilomöffimef*it: :ja seuraitinmer&intöj:ä:,pq@lliseen varugkunraan,josta löwi 2l kilometrin merkki.Selvästikin mili#iärien harjoittelurata"ja puoli\kaan:maal-:ikin oli aivan soti-lasalueella. Siitä sain sitlen hyrinmitatun radan' al'leni ja :eikun juo-k'suksi.

Står,ttas-in tOntaina,23,.1 k..lo15, I.2.00....suolaan....töistii.'.ja.,. ilma...oltsopivan...leppeä'.,,4t.!lu'.tsmä.....åste,....p1us:saa. Tie oli liiheb kuiva ja asftltlipinrtainen,ko*o. m..åt&+lta,,. ''.*. ..atnOastaänkarkeajyväinen talvihiöloliui iiäinasihiemqt : J,uoksin,1,0,,,,ki. .|.o,.4etrin matrkaa edestakaisin juomat ja hiemanpufavaa vöylaukusta, Ennen puoltaväliä rltäfin,r,, rei,,,,,vårr.ella::,...oletalläasunnql,l i:::.lisåt äal$ässä.i,,,..::Iltaa

t-0

tr<shti ankoi: ::B.åkastäa:,,jå:,',,.rnuutkosleat tien kohdat jriäSp,ät ,liuk-kaiksi. 30.40 leilometrin::välillä: tuntuihiemart viisymygtä; muita siaenikäiis$uin liihtl' uudeueen rullamaan.Noin 45 kilometrin kohdalla ,piti.käydä ;: :vielå räil;afi-,.,:iafielträ,,,ulev.rykaupassa hakemassa lisajuomaa. kunjano yllrfti ja varastol olivat päässeetloppumaan. J,uosta jaksoin koko mat-kan, multa menih?in hrossa aikaakinyli 5tuntia,

ffiCarsten Mattejiet aloitti tasan

puolilta öin, ja oli päivän ensimmäinenmaaliintulija juostuaan 50 km aikaan4:23.57. Carsten kiersi 1.875 km:n tasai-sen kierroksen 27 kerlaa ttiyden kuunloisteessa ja noin nollan Celsius-asteenlämpötilassa. Hän juoksi Berliinissä,jossa oli käymässä Sigrid Eichnerinluona.

- Mielessiini en juossut Ihällä, vaanolin Kreikassa matkalla Sangas-luorelle.Pistin vtihein vauhtia, että ehtisin ajoissaeliminaatiopisteelle, kertoi Spartathlonis-sa pari kertaa gifteinyt, mutta keskel'ttä-mäåin joutunut Carsten. Hän kertoo välil-lä myös ajatelleensa urtriarilaista t)'ttöys-tåväånsä ja kuunnelleensa korvalappuste-reoita pääståkseen vaikeiden vaiheidenvli

- En syöny't enkä juonut mitäiin. Lo-pussa juomattomuus alkoi tuntua. Lenkinjalkeen join kolme tai neljä olutta - vaioliko niitä utot

.ru T""t: nukkumaan.

Sigrid Eichner oli koko kisannopein naisjuoksija ajallaan 4:53.09. Håinkiersi samaa 1.875 km:n lenkkia kuinCarsten Mattejiet, mutta nukkui ensin jaleihti liikkeelle vasta aamuseitsemältä.56-wotias berliiniläinen on eräidentietoj en mukaan juoSsut 377 maratonia tatultraa

* * *

57-wotias Hans-Joachim Meyerjuoksi 50 km aikaan 5:13.25. Hiinen no-pein 50 km:n tuloksensa on viime luonnaväliaikana 100 km:11ä juostu 4:04.48.Megan.raratoonarien listalla Meyerliihentelee kymmenen kärkeå. Näin håinkertoi tammikurur kotirataultrastaan:

Valitsin, Elampurin pohjoispuolellakier.te[e$ån:::f eitiu:] jsqr:kulki:::l{pir: joideailkin pienten kylier; maaläismäisernien .,seikåi melsien Suurimman osan åikaa krnj,inhvv.in...p{eniä...tertä: .pjtkinri,.l..täft tö....tapaft tur.ä$$4foltani'. . ....H.åmburgrSil$dörfiSlå;, .,,,j.å.jnoksu päättyi vanhernpieni kollfalopnllambur,gl\iöIdor,fi su,1,11Reltin..,pitundön

rfij:$asih'.'€*1.Eg$ry:::eri:tttim ,.rhy.vjå,;,,karttö.j,a,apuna kayrtäen :

Aurinko nousi PariklTnmentäminuunia !ähtönr jalkeen ja loppumatkan

T..anip{ä::::oli

rnittaista juoksutapahtrmaa t{apqpurinympåiristöss4 joterr kävur sar-$illa katsas-famassa paikkoja sitäi'sihnälläpitå€n.Suurin osa reitistii oli erittåin ,sopivaa tu-levaa: kisaa ajatellen; minun tarvitseemuuttaa vain noin neljän' kilometrinp$*ä, JAtk"n paikkojen katsastamistaI{arnputr.juokssq, varten aina silloin hmminulla ei ole viikonlopbunå yhtai taikahta maratirn- tai ultrarnaratonkisaalsellaisia viikonloppuja on hyvin hatvas-sal)

,4_0 oct '::::::: ::: ,:

.OIön sugt-rnittelema$sa n. 170 km,n

David Palen Surreystä suontttkotirataultran kahdessa osassa. Ensiksihtin juoksi 40 km:n taipaleen Stone-hengessa j fi estetyssä kavelytapahtumas-sa. Kuusi tuntia myöhemmin David pis-teli kotonaan puuttuvat 10 km.

Englannin Wiltshiressa sijaitsevaStonehenge on kuuluisa megaliiteistZiZin,suurmattomista kivijärkåleist?i, jotLakahteen kehiiän aseteltuina muodostavatilmeisesti muinaisen auringontemppelinrauniot.

Tarjcfla,,,,,;,;,,:;:;Sto$erheng-å ]r, :stgryp.nimisessa...Apahf141145sa..'oli....1:0;,',20,....3S. jä40,km:n 1qfilt: 40 kn:n taipaleellä kihtisekzi kavetijbia ättä ill.t ri;rtr,.: vhteen-sri,,.koko: alrfgryassa.,,Oli.,.osanottaj,ia,,1 50r200.

Lenkki kierteli Willshiren maaseu-tua, ja reilin vanella pistivzit silmäiin en-nen,, . kajkkea ..,',.Stöneåq!€en. . negalii-tit.Agt$-ukähdekmlta:.:tlaiaerntl:,:olirv,i€lä,:,v,ah.vasli suniun v,g,T,hoarnä;::trnutta jo parintunnin påästa,äurinko ; oli halvenutnyt su-muai.. Sii .:.Il!9qfl. ....efiä....ösiin...tdi'.,kit'kå5,pilvettin,:,:gäifå,.,;,,,ndta,,,ai,,,juiui' 6Ie I tåållåpäir nähly liinä talvena,

Olosuhteet olivat ihanteellisct. Låm-pqä..öli 5,7:::eC ja;,;tuulta .er,ottut,4@eksi-käan. Juoksureitfi kulki enimnriikseenratsupo illa;:,jotka oliv,at..F,aftoitellen vä.han mffiSiai:::,::::nrutis: r:rihårr: : : juostav'assåkunnosså',. .Rcift!, ..knfd..,.fu,mpuile+äSsamaas1assa kukkllloideu ja' laaksojen seu-fätessa.l,.toinen., 'tolsieet;. mukqa{.t., mahtuivain,,pati@ e,.erityistn;j ,,nols+a:,

:::,: : ::::,,,:,MOntä,,,rnOnai:::l;iictttal : :Sitten,,, olin, lV{:tEujln juurella, Pink Floydin konsertissaJötenkiil:::nåkgry:: j$ok$11li ::alkutåipaleellamrtisffi n*.....sitä....t!p4,....,tuorloin, .kuuffelint!BEr:!:iCtrefu!::::With:::::L:hå.t.'a*;,:, :,Erl$enef -ka-ppaietta aarnusumun läpi. .::::::::::::.:,:.iKuusi:::::::lli{Illarr:,:i:Sto''I.I.€$bn,,,,,iuokstutjä|ke<rr,,piStelin:,puu,tttlvåt. l CI!i, ,,kotikau.p@iru'..kaduilI*..äikaan,..55...30i,..orlin...kiyt-länyti d0'jkilbmetn$qen 411 5.00, joicnjuo&$uattuli:tyåte.en3ä,::5:::1 0::30,i, Krntr:siihen

Ultrajuoksr.Ja L/97

lisatåft ,,kuuden,tul4i vali, niin kokonai'salal($l rulee I l;lu.-tu.

uåvlu rritenKingstorr-upon-Tharnes; Suney

50-vuotias floridalainen AndrewColee juoksi viisikyrnppisen naapuriosa-valtion puolella Alabamassa:

",Juoksin Etelä#abamassa,:$$ait$evan

..eo.necuhin,.,,,..kqlq4llilp.tf.stoni.,,.,,neulaå;:.....: jän+rn-ipoluilhi,, Reitin yaqgllä oli kaksivinan ylitysiri jotkå öli:täi aika vaativi4: päiv*ln,takaise,sateen:(yli 1,0,0!l11I})lau.lr{a. Lampqula oll )-r) -L ja saa oilvirlea jakui.va;:ihagrteelliset juoksuolosu}."teet.

Nautin juoksusta rnihr-rlle entuudes-taan tuntematlomalla vaellusreitillå vein:muufal$an,irSl4glin qj,öfiratft an,.pååsså::kotöilani,,,,,,Kotiratåultra:antoi::ffi le,,ki oft.,lieen etsia lahiseuddtä kwnon iuoksu-maaStoja Olcn juossut uhria maastopo-luilla joka puolella Yhdysvaltoja, nru,tta

.saan.. kiiitdä.,,,sinrul siita, elt$'.11öysin.. .$uu"',r€qtr1ölsiä...r,näästö'pöIk:qjä..lnel.ke|n,.o@taiakapihaltani

Anorew uolee:V,aparalso,.f-fl-)IIJSA. '. , :,.,,, "

Norm Frank. 65. nautiskeli tammi-kuussa Floridan låimmöstZi. vaikka kort-teeraakin vakituisesti Rochesterissa, NewYorkissa. Viisikymppinen taittui mega-maratoonareiden maailmanlistan kaktrio-selta Ft Lauderdaien kaduilla ja jalkakäy-tävi1lä ajassa 7:14.40. Startti tapahtui klo4.45 aam.ulla. Lämpötila nousi juoksunkestäessä +l 8:sta +27 Celsius-asteesccn.

Frankin tavoin New Yorkin osavalti-ossa (Irondequoitissa) asuva DonMcNelly,76, oli myös liikkeella Flori-dassa. Noin 470 maratonia tai ultraajuossut McNelly pisteli puoli peninkui-maa Jacksonvillen lentokent?in ympåris-tön syrjäteillå, aloittaen aamulla kuudeltaja piiättäen urakkansa hiukan vajaat kah-deksan tuntia myöhemmin. Lämpöä oli+13-18'C.

Likemmäs 500 maratonia tai ultraajuossut 71-vuotias Wally Herman asuuvakituisesti Ottawassa, Kanadassa.Hänkin oli kuitenkin tammikuun lopussalomailemassa Floridassa. Kotirataultrataittui Lake Worthissa 4 mailin (6.4 km)mitlaisella Lake Hollingsworth-järveäkiertavalla pyörätiellä. Aikaa kului6:48.30. Wally kihti lenkilleen aamullapuoli kuudelta, täyden kuun loisteessa ja*1 8 asteen lämpötilassa.

Kavat: Bob Hubbell liihetti oheiset kuvatitsestäiin ja tyttöystävästiilin DeloriaBallardista. Kuvissa n:ilryryät raikkaanauarinkoiset ilmeet ja kevyenlainenpukeutuminen eivät oikein kiiy yksiin Bobilrkisaraportin kanssa Asiaa iluneteltyåini Botrpaljastikin, että krvat on otettu pari pävääennen räiikkiä.

22-vuotias Deloria oli tiettävästikotirataultran nuorin osanottaja (15-kuukautista Pepper-koiraa lulmurottamatta,mutta fiimä jolkottelikin isäntäpariskrurtansamukana vain 32 lcn.)

Bob Hubbell juoksi tyttöystävänsåDelorai Ballardin kanssa New Yorkinosavaltiossa sijaitsevan Utican teilla.Paiva oli hyvin lrylmä ja tuulinen: låim-pötila -18-15 "C (tuulen vaikutuksenhuomioonottava windchill 23t9 "C\.

;,, :: Tylloyslrivåni ei ollut koskaan aikai-se,@n,iuö$sut' :,l 0,..mAilia...(.1.6}un),..pircm'på44,,: ilq+r.: .itenFin..a,rv, i,.,ettkä selviyly,.vänSä viisikyniFpisesLi, jos eteniSirE$eluoroin juosten, woroin kävellcn(suhte€sså. , 3Ominl5ftih)r ,Eu, osarmu;tkuvitelle:iftuinlrå, sjsukes,hän voikaan olla..,. i ..19,,&mn,j{lkecq.håineii.;;pqlvensä

oli niin jriyffi ,;etui,,juoksggffi :; olimslkeia..'...,...mq,!.i,4$ntai:..,.,.,...'.....,.... JöllakinAgoin:rr::.hanen:.:.r.:@istiii:.:.,:.ittkaå.:.:.:.2ttmrn '*ön,aane asli, jotfoinpaasirnme tiitini luqkse låmpimiizinre0g&maffI,

Kll$qölle: ,,. i l4{leitelty.4{w!}etl4t-.töyptiiVjöiii..,.i,, .,påätti,...,,,., ..,,,suurEksih?-:mmasty.tlsetsW+i fa*aa :niatkaa.

Knfl .....32ii:.li{E:..tu.li,...tä}It€e$;.,..:S4qq....0fiifåaS:::::,:{nahdotCI'a:;;::,; jått<aa ::,r::rete.hern-i$tåjoosten, :' Ffihefl polvensa oli,rnel-kein rtziysin lukkiutunut, muttå hiinei.,,,: ' suöstlp$t ,antanlaa$ ,ipenkSilPelkäsiit:rettä hitn saisi v,akäv€rnmarivpl-nE1åni rnrdta hiin halusiitseprntaisesti jatkaa matkaaNjrnpä,,e1öhilq$lerrrl0pp. i:iuiniettti vuoron peraän, juo-ksiry4e l-5nrinnuttia ,, ,ls kavelirnme :,,3,045

mihndtä. j

Aikaa kului paljon, multasetvisimrye perille Deloria ei olekoskäån ajatellut edes j,uoksevansamaratqnia täG ennen. Hänen zuuripgå6ävå1sD49ll. ä,:,i , oli,r, :: :hiialoakatselta{sä..

Eob Huhbell. ' ' ', iAlbany $lY), USA :

Ultrajuoksi)a L/97

Viisi kanadalaisjuoksijaa kokoontuikotirataultran merkeissä Balmy Beachiin,Ontarioon. Kaksi heistä fytyi kiertämäänkympin mittaisen kierroksen kolme ker-taå, mutta Doug Barber, John Dicksonja Connie Schank pistelivät tziyden viisi-kymppisen. Ensinmainittu kertoo:

Asumme Owen Soundissa, joka si-jaitsee n. 160,krn Toroutosta po$joiseen.Kymmenen kilonretrin rnittainen edesta-kainen lenkkj alkoi Js påäItyi LesSzilagdn asunqolla Ba,lmy Beaehissa(Owcn Soundista pohjoiseen). Reitti seu-rasi lä.h4ql.. .pud.kqqpa.,.,..,.Iluoltö.Fisrteellänautiqlqg iitav,änomäisten:::letåiden..:.lleak*i:ktruu-raa:i,iköittö": : ::::: :Låm'pdt..il-r:::öli:: juoks'udalkaessa -18 oC ja nousi -12 asteeseeu.Juoksimme auringon paisteessa ja viile-ässä pohjoistuulessa.

Corurie Schanlc ei ollut erulen tätäkoskaan juossut 30 kilometriä: pite-mpqän,Håin on myös ensinr,4itinen Owen Sound:inalueen nainen, joka o:rjuossut ulbarnä-ratolEs;::::::,Itseir:o,lin,,,pua-l@,.,$o. ,,ko;kerrein;...5lLlä:. ä,.,.maratsngjä,r:j{...,ultriaon nyt f <ana;yht€ensrt::tr.35...fioistä..52':';11'ria)

* *

Parin ruoden takainen Yours Truly-kisan voittaja Les Michalak (Burlington,Ontario) oli jalleen mukana:

- Kokoormuimme aamulla kiertii-mliän tavanomaista kahdeksikon .muo-toista viiden mailin lenkkiä. Muliana olinoin 12 juoksijaa, ioista kuitenkin vainmuutama harkitsi täyden viisikymppisentaivaltarnista. .Totkut trytyivät 10 mailiin(16km). Itse juoksin ainoana täydet 50km, mutta Jim McDonald pisteli 45 kmja useampi juoksr.la kiersi nelja tai viisikierrosta (3240km). Sää oli lämmin jamiellytava juoksun kannalta: -8 'C, puo-lipilvistä ja n"tT*

:""t,:

Simon Laporte (Notre-Dame-des-Prairies, Quebec) on juossut vähintään 6km:n lenkrn joka påivä 10. 1 1 . I 975 alka-en. Tammikuun viimeisenä sunnuntainahiin jattrioi yli 21 ruotta jatkunutta juok-suputkeaan pistelemållä 50 km kotikon-nuillaan alkaan 4 :5'7 .21.

.Ioukko juoksijoiia Waterloosta,Ontariosta, pisteli matkan kahtena eriIenkkinå. Porukka pisti lopussa kilpai-luksi, joten ajat painuivdt lähelle neljäätuntla:

Aloitimmer,,aamulla yhdeksälki.neini oli.rnrit<inen ja ;; krerai Ontariossasijartsevjrn i:rw*iGrlöon, i gqpa i Sså;i,*ihtiessinlp$,.:mitttri :nä)i-Jti -117 "C;,; ja,,:,il.

72

,mä:..öti..årlrinköines: jä:.qry li.....,Kel|..eir:roJlu. t:::ihan::r:$aräs.i..fi ahilolliinen,,,cd€llisenä.,.',yönasataneen lumeil takia. ':,": -'

Vksi porukasta (Tony Martin) kiih-dy,[tr v.au[!ia..,,matkanloB.p.uprnl€1ls;.ioJä.bin jo-r&tC:i:haj,oSi jaSynq,yi,::niene,.t11p4i.

,hrn...,rn,*uni,,:1f{Zinen,pq1iiilrce, utuiiI,;silIä,;,;,;krur;.;, juoksi@;,1,;,tof sen;,::,krran:::::llli.:kukkuloiden; hunen olj pistettävä kåvg-.l)ftsi:::::v,ä.t$li$l.,.,äifi ss,,:,:,:,:,:Fi*l,ii:meistå::::käytti::tilaisuutk hyvåikseen ja ohitti htinet... ..:.L9ppdtulol$el :: , ,, ,Rioh ',,', ,,",,,,,,,,Ge111

4:22:40, Tonv lvlar+in 4:19:08, ChrisWytyczak 4:11:00, Giles Malet4:00:08.

Ensimmäisellä kierrpksella r"*u-n ..,iuoksitat...Dusne....Kdnnf-sr;...Ilale.fölI,',John Sneidcr:. 'ja, . 'Ryan,,,,Melöfier;,Hc joohlv'at,:;,,32 : km ''åjässa 2:3,7r'Fritsi

"l'råi...$ ....Inel$i.iin:.'ii.2CIi'minuuttia.',,SY,vitullllrl

: Jnoksi ,nvl,',kö atta;,keffiä;,,,jå.,yhtii rnoriesti meillå on ol,lut tosi h,yvatuuri säiin suhteen. Jonakin ruonnä mei-..4s! käy,...v.ie1a, ftalpat r,i..'..11 ,.,,kofikonauila...1ry ......o1t, .hryi kt..i.i.sekä....iiuö.kstra.

.iedeltät.3ll+..St4.,sru,,sera.aaY++:ya\,y,,::,::,::.,,,GilesMaletr , , : : .Waterloo (ON), Kanadå

***Richard Lulin juoksi Montrealissa,

piiäasiassa Mount Royalin vaativilla lu-misilla maastoreiteillä hiihkijien ja kelk-kailijoiden seassa. Osan matkaa hiinjuoksi jäisiilä jalkakäy'tåvillä ja osittainlumen peittiimillä teillä. Ltimpötila oli -20-28 "C, ja niinpa Richard piti lukuisiaItimmittely'taukoja hiihtornajassa. Lop-pumatkasta hlin poikliesi myös kotonaanlåinunittelemässä ja hakemassa saippuanja pyyhkeen, ennen kuin juoksi CentreRobillardin stadionille saunomaan.

- Jälkeenpäin totesin, ettii matkaakertyi jonkin verran yli 51 km. Paljon ai-kaa kuiui lämmittelryn sisätiloissa. Päi-våin parhaat hetket vietin juoksun jälkeen

stadionin saunassa, sanoi Richard, joka

kulutti kotirataultraansa alkaa 9 :12.47 .

Jouni Laitinen suoritti helmikui-sen kotirataultran kahtena erillisenälenkkinä. Ensin hän juoksi aamupäi-

vällä 32 km 3:15:een raskaissa jaliukkaissa keliolosuhteissa liimpömit-tarin näyttäesså nollaa. Matka alkoilopussa painamaan, ja Jouni arveleenestetasapainonsakin ho{ uneen.

Kolmen ja puolen tunnin tauonjiilkeen Laitinen starttasi n. 20 km:nmittaiselle edestakaiselle lenkille.Lämpöå oli +3 astetta ja tossun allaloskaista ja niljakasta lunta. Lenkkimeni viitisen minuuttia alle kahdessatunnissa ja Jouni kertoo olon tuntu-neen h1vältä kokojuoksun ajan.

- Minä ainakin kaipaan tällaisiapåiviä harjoittelun yksitoikkoisuudenkatkaisemiseksi, kertoo Jouni, joka oliviikkoa aikaisemmin juossut HansMannstenin juhlamaratonin Helsin-gissä:

- Kiitoksia siitå Hansille näinlehden väliqvksellä. Kotirataultranaikana mietin, jospa minäkin r,uodenpäåstä jiirjestiiisin juhlajuoksun koti-konnuillani. Kaipaankin juoksijoidenmielipidettä asiasta sekå siitä, halu-aisiva&o he juoksusta mitalin vaiko***oun'*

* r.

- Yksi elämäni helpoimpia lenk-kejä. Oikein nautittavaa. Kelikin olitosi mahtava!

Täh?in gyliin kehuskeli KaukoKoponen helmikuun viisik-vmppis-tään, joka taittui tammikuun tapaanyhdessä Tuomo "Tuppu" Vilmusenkanssa. Tällä kertaa kavenrkset pisti-våt menoksi jo kuuden maissa aamul-la, joten he ehtivåt kiertää parikymp-pisen Aunuksen lenkin (l:48.40) en-nen kuin starttasivat "pikasen huollonjälkehen" vähän ennen kahdeksaaHonkakvliin lenkille (32 km). Tållereissulle he saivat seurakseen seitse-män lenkkikaveria.

- Tuppu oli vähän kylmettiinr4 it-sensä Helsingin reissulla (Mannsteninjuhlamaraton), mutta selvåstinopiammin me menimme kuin vii-meksi. Vähän piti odotella muitavålillä, kertoi Kauko.

Jussi Mäenpää taivalsi kotoaanKortesjärveltä Evijärven seutuville jatakaisin. Matkanteko sujui leppoi-sasti niin, että Jussi piti alusta alkaenkävel1'taukoja juoksun lomassa. Sääoli hieno; maassa yöllä satanuttalunta ja lämpötila nollassa. Aikaaviisikymppiseen kului 5 : 58. 58.

Ultrajuoksl-)a L/97

Iluhtamäen Seppokin oli helmi-kuussa liikkeellå ihan oikeana päivä-nä ja kotikonnuillaan Mansessa:

. Nourin 23':2Lt klo,,, i,i0,,,aamuyoitä;,ko$ka,,:ilmä,toli:rsi,llälihötkellå,sGilettä,våjå :mtöhemmin ,.päivällä..::..ö,,ti$,:,,;va,atavesi- tai, råntåsatpest4. \f,uokkö-vaimonoun samanla:j:a keiteltiin siinå aa-mukahvit yhdessä ja laiteltin huoltokeittiön pö.ydiille,:kuntoon,,:I{iemanteipi4,rtfheillljUomaå,jä,.,,kahvia,.,,.. . ,. ..,...,..,

Alöin:,: juo*sun:, :klöri iCI3:!,55.,0o....1hie;man- utuisessa Såässli,,Juokiutgifiinioli tavallinen j,qoksulbr.r!&ini,,,;joatotren polkqpyö(iiq mittarilla,mitår,muf12. I kilomeuxå pitkiiksi,j,a,,joka, ,alkaakotipihaltani Leinolasta, ki€rtäåI{ahamE1.sö+:,,,,,,,,,Jäähällin,,,ja,,,,tuleeKissånmaån, i.kauttä. :rtäka.isirn,. kötiiniTämtih kierrokse-n juoksin netjakeftaa; .Kc,ltqaffrcllä .kiekallä:, juok$inkaksi kilometriä y[mariråistå jtavaihdoin kiertosuuntaa jokä toiieUäkienoksella, efiei fintrdsi niinfylsältä

Kiertosten välissä kåv,in siep.p&amAssä fi ietna-I1.,,,eväsut. jå..sgin,...parikannustavaa (lohduträvaa) sanaaVuokolta, joka herasi aina kolistelles-sani sisä,ltr€r N,iinpi :,yhdeJ<sän jälkeen,kun tie,oli,,io lylmennvt,,,melto,liuk.kaaksi. aoli teh$,,. Juoksu oli melko ,tig*ltgkoko: 4iän,,,,Aikaa,,meni,,ö;rutt 6,,,5.,24,,,,16;,jostå,,fuCIItoCIilj9:i:I0: dquuttiä :':"::: :::: ::::: ::.:::

Turussa lähdettiin liikkeelleneljän miehen ja kolmen naisen voi-min. Heistä kuusi juoksi kaikki viisik-vmpin lenkkiä liukkaalla ja m:iriillåalustalla. Tapio Koilu ei kuumetau-din jälkitilassa uskaltautunut mukaanjuoksemaan, mutta teki seuraa muilleosan matkaa polkupyörän selässä.

Tammikuussa kolmeen (vmppiin

ryyryneet Kaj Lindqvist ja AnttiLaakolakin jättivät n1t taakseen 50km ajassa 4:45.49. Viimemainittuoli vain kerran aiemmin hölkötelh'tmaratonia pitemmän lenkin. Se ta-pahtui viime ruoden keväällä, jolloinhän Kaitsun (Lindqvist) kanssa juoksiharhaan ollessaan etukåteen tutustu-massa Lassen ja Jukan Juhlamarato-nin reittiin.

Miesnelikon (ks. oheinen Kaup-pisen Matin kirjoitus) perässä tiiydenmatkan pinkoivat Maria Tähkäruorija Eira Linqvist. Eira yflatti kaikki -itsensiikin - juoksemalla Marian seu-rana ensi kerlaa maratonia pitem-

pään. Molemmat naiset olivat hyvä-voimaisen ja ryystiikin ikionnellisenn:iköisiä urakan suoritettuaan.

Kauppisen MattiSuomen Turuus

Sääntöjen mukaanhan kotirataul-tan saa suorittaa "kaiken maailmaturuill". Niinpä minä noudatin TeroTöyrylän kutsua ja matkustin junalla

aamuvarhaisella Turkuun.Reitti oli l0 km pitkä ja melko

tasainen. Ilma oli pilvinen ja lämpö-asteita oli 3-4. Kiersin reittiä yhdessä

samanhenkisten ystävieni TeroTöyrylän, Kaj Linqvistin ja AnttiLaakolan kanssa. Ensimmiiinenkierros sujui mukavasti jutellen ja

kuulumisia vaihtaen. Toisella kier-roksella jo pieni väwmys iski ja aloinkatsella reitin yksi$,iskohtia mahdol-lista yksin taivaltamistani silmälläpi-täen. Mutta turkulaiset olvat varsinkohteliaita ihmisiä ja niin nelihenki-nen seurueemme pysyi yhdessä läheskoko matkan. Vasta viimeiselläkierroksella Antti ja Kaj hiukan hel-litliväl ja me Teron kanssa saar,uim-me maaliin kellon nä1'ttäessä aikaa4:39.11.

Lopun päivää vietin nauttienTöyrylån perheen vieraanvaraisuudes-ta, josta lämmin kiitos koko Töyrylänperheelle. Erityisesti jäi mieltänilämmittämään pikku Ellan a'urinkoi-nen hymy. jossa ei ollut jälkeäkään

siitä naispuolisen lvötoverini"vinosta" miksi?-hymystä, joka levisihänen kasvoilleen kun kerroin tåstä50 kilometrin juoksustani.

Tästå toisesta kotirataultrastanijäi varsin miellfitäviä muistoja. ja seantoi tukevaa uskoa seuraavan kesänmaratoneja ja ultrajuoksuja ajatellen.

Matti KauppinenVantaa

kohdallaan paitsi ensimmäinen,myös viimeinen ultra. Kunnon ult-ramiehen tapaan Teuvo söi sanansa -kuten Jokke alan miehenä asiantunte-vasti aavisteli - ja viuhtoi menemäänviisik-vmppisen myös helmikuun 23.päivä.

Teuvon Virosta lähettämästäfaksista ei parillakaan yriffksellä tul-lut perille kuin muutama rivi. Niistäkåvi ilmi, että mies oli juossut yksinKajaanissa klo 9 alkaen, pilvisessä -2- +3 oC:n lämmössä. Heikkilän Jokketiesi lisätä, että aikaa oli kulunut5.2',7.

Ulf Widing köpötteli tammikuus-sa päälle viiden tunnin, mutta lupasijo silloin, että helmikuussa juostaan

nopeasti. Niinpä loppuaika 3:49.06samalla Södertäljen ja Trosan väli-sellä reitillä ei ollut satasen alle kah-deksan tunnin pistelleeltä Ulfilta mi-kään yllåtys. Ruotsalainen voitti ko-ko kisan ainoana neljän tunnin alitta-

iana. Faksissaan Ulf raportoi lyhyesti:

- Sää oli tuulinen. mutta sateeton.lämpöä +2 - +6 oC. Täydellinenjuoksusää!

Hampurilaisen LAV Hamburg-Nord -seuran juoksijat Hans-Joachim Meyer,Klaus Dieter Duwe ja Stephn Zemketaittoivat helmikuun kotirataultran osana75 km:n mittaista "LiiHa-Fun-Run"-kisaa,joka juostiin Liibeckistä Hamburgiin.Miehet taittoivat puolipilvisessä ja låm-pimähkössä (+12-15 'C) säåssä kisan en-simmäiset kaksi kolmasosaa aikaan4:41.59. Samassa kisassa tammikuunajallaan kotiratakisan naisten sarjan voit-tanut Sigrid Eichner siluutti 50 kmajassa 5'.22.12.

Heikki Numminen juoksi mat-kan tällä kertaa kotikonnuillaan Uu-dessakaupungissa, viitenä kympinlenkkinä. Hän starttasi aamuseitse-miiltä. Keli oli äärimmäisen liukas jamärkä, mutta nastat alla Heikki saivietyä urakan:t

:^':

4:4r.27.

Teuvo Törhönen oli JoukoHeikkilän mukaan arvellut tammi-kuisen viisi$mppisen olleen hänen

Kevin W. Sharp (Dayton, OH) eipziässyt juoksemaan mielipoluilleenmaastoon, koska ne olivat veden peitossa.Niinpä hiin juoksi 50 km olohuoneessaanjuoksumatolla (Pacemaster SX Pro),jonka kulma oli 2Vo. Kevinin juoksu su-jui 22 asteen liimmössä muliavasti:

- Viisikymppinen iuoksumatolla eituntunut yhtzizln hullummalta. Ruokaa jajuomaa oli koko ajan käden ulottuvilla.Vessakin oli vieressä, ja CD soitti mieli-

Ultrajuoksj- la L/97 13

musiikkiani. Paransin ajallani 4:46.00omaa ennätystäni 20 minuuttia. .Iuoksu-matto on hyvin lempeä jaloilleni, jotlia ei-vät olleet juuri lainkaan kipeåt seuraa-vana aamuna.

Balmy Beach-nimisella paikka-

kunnalla Ontariossa oltiin liiklieellätammikuun tapaan useall .luoksijanvoimin. Doug Barber (4:23.18), John

Dickson (4:40.13) ja Les SzilagYi/ { .50 <o\ juoksivat tZiydenviisikpnppisen. Barber kertoo:

- Päätettiin juosta viisikyrnppinen uu-

destaan, ja ny't vähiin kilpailullisemmin.

Pakliasta oli våihemmän (-10 'C - 5'C),

mutta kova lumisade ja raju etelåtuuli

antoivat siihen liszinsä ja haittasivatnäkyväisvlttäkin.

- .Tuoksimme samalla 10 km:n reitilläkuin tammikuussa. Loppuun juosseita olinltkin kolme, vaikka mul;ana oli

kaikliiaan kynmenen juoksijaa, puolet

enenunän *t* ":ttt:tisellä

kerralla.

Aviopari Joy ja Byron Chikindayrittivät kotirataultran juoksemista jo

tammikuussa, mutta 40 asteen pakkanenja tuuli (20 km/h) saivat heidät

lopettarnaan noin tururin taivalluksenjalkeen Hehnikuussa sää oli

Peter Suomela lähti kotoaanOttawan liepeilta aamulla klo 6 ja pisteli

matkan aikaan 5:55.00. Ensin han juoksi

kaupungin keskustaan ja takaisin 40 km:nlenliin, jonlia jälkeen jatkoi uralian tiiy-teen 10 km:n lisåikierroksella. Juoksun

aikana hzin ohitti mm. parlamenttitalon ja

Rideaun kanaalin (n. 7.5 km:n mittainenmaailman pisin yleinen luistinrata).

- Ilma oli pilvinen, pakkasta viitisen

astetta ia maassa jonkin verran uuttalunta. .Talkakåltävät olivat jäisiä edellis-päivän j?ititävän sateen jäljiltzi. Paikliapaikoin mimm oli pakko kavella melkoi-nen tovi. Yllatyksekseni en kaatunutkertaakaan koko lenkin aikana vaarallisenliukkaasta kelistii huolimatta, kertooPeter.

Kotirataultran perusajatuksena on,että 50 km:n matlia on juostava jompanakumpana ennalta mZiäråtyist?i päivistä - javain silloin. Ankaran pohdinnan jålkeenkilpailun yksimiehinen, muttakaksimielinen ju.y kuitenkin hölläsisiiiiruröistä ja antoi parissa tapauksessahyväkryntlinsä myös "vZiäriinä" påivänätapahtuneille suorituksille

Kanadan Hamiltonista otettiin Ultra-juoksijalehteen yhteyttä jo ruoden alus-sa. Paikallisen pienen hyvåntekeväis1ys-juoksun jarjestrijä ehdotti latantatna 22.2juostavan tapahtumansa liittiimistli kotira-taultran kakkoserälin. Näin tehtiin, jaHamiltonin 6 tururin kisan osanottajat oli-vat 50 km:n väliajoillaan mukana kotira-taultrassa. Ed Alexander raportoi mm.:

Nelj:iJtä lauarrtaiaamuna öli leppoisa*8 oC:n ilrna ja hirkas kuutamo. Kun ki!-pqilu alko! klo 9 Iampötila oli pudonnut- I0,asteeseen,ja..$itai paheffsi kova tijuli.:::,: : 'v6k*u ;ntU! ku*eä N14gar,+4,iy{kän-

ieen: allä,,.,ja kieruia,taunistä.....1800iluvungöörtilaisra, kgJtqikivilikkkoä huiKeinetorneineen;' juoksijat rmuistavåt sen luul-tavaSti parhaitex peräämmlamattomastaserneflttisestä j alkakiiyavastä,; yllAtttivlinsuuresta korkeuserosta lyhyellä kienok-wlla jå r.'talta kertaa -- kolrasta:tuulesta

,,r | ::,Kilpqi.iun avulla': kenitii:in rahaä" kir'kbn aa$iäiskhrbitlel jok tarjoaa aluluppitte aamiaisen heidan koulumatkal-taeni: Alustavasti näytt?iå silt?i, että rahaakertf i Uilta kertaa lähes ,l 000 Kanadånddllffra.

Ascension 6lu tulokset (50tnn): l) LukeHohenadel (4:10) 68.78krq 2)Ryne Mecher(4:20) 66.88km, 3) John Lehmann (4:36)

64.60krn, 4) Ron Gehl (4:45) 60.80km, 5) EdCiesielski (5:06) 58.52kn1 6) John Cookson(4:57) 57.38kn,7) Alfred Koehn (5:33)

54.34kn1 8) Bruce Hilton (5:36) 53.96km, 9)

Michel Careau (5:35) 53.20knu l0) HelenMalmberg (5:48) 51.68k4 1l) Jim Glen (5:45)

51.68km, l2) Sherry Mclean (5:54) 50.92km,13) Joe Cleary (5:54) 50.92km, 14) Gord

Harthun 44.84km, l5) Taylor Harthun 22-80km.Huoml Gord llarthun jatkoi myöhemmin

puuttuvat kilometrit tiiyteen ajassa 8:30.Michael Careau - kansainvälisesti turmettuuseampipäiväisten ultrakisojen erikoismies -puolestaan tarkensi omaksi 50 km:n ajakseen5:34'12'

* ,( *

Joukko ultrajuoksijoita osallistui ko-tirataultraan tutustumalla etukateen 12.4ensi kertaa järjestettiivän Diez Vista 50K-kisan reittiin Anmoressa. BrittilåisessäKolumbiassa. Mzikisia maastopolkuja 1ateitii pitkin etenevälle reitille on mrtattukokonaisnousua 1665 m. Juoksijoistakahdeksan taittoi täyden matkan: JimSwadling, Rod Hatfull, Rob Lang(5:26.04), Bert Hamsun (6:34.13), SallyMarcellus, Ron Nicholl (6:39.l1),Deborah Äskew ja Ken GreenawaY(6:40.31 ). Rob Lang krqoittaa:

- Mukana oli paikallisia Vancouverinalueen juoksijoita sekå pari kutsuvierasta.Kymmenhenkistii porukkaamme hemmo-teltiin woden toistaiseksi parhaalla siläti-lalla. Taivas oli kirkkaan sininen ja läm-pötila oli g - +12 oC. Huikaisevan kauniitnziköalat ja maaston vaihtelevuus olivatkaikkien mreleen.

* *

Richard Lulin (Montreal, PQ)juoksi matkan jalleen mzikisillä maasto-reiteillä. Mies raportoi:

Jnöksin 50 km aikaan 6:14.25, iäl-leen ,Mont . Royaliu maastoiSsaMonfiöatissa.,, Ta4rn-(qqn kauhukoke-musien jalkeen påiädFn erilaiseen reitin'valintaan. Såä,.:oli myö$ nyt paljon pa-rempi. Koska länpölilå oli ltihella nollaa,en tarvinnut niin pallon vaatteita, saatoinjuosta vauhdikkaammin eikä jäisiäosuuksia ollut niin paljon. Hyva alkuke-vii.iin kisal

Näin si is tä7 7ä kertaa.Ensi vuonna iuostaan taas,tannikuun 25. ja helnikuun22. päivä. TervetuToanukaai, vanhat ja uudetosanottaiat !.

http: / / p er so n al.eu net.fil p p/vrooom/ul t ra.html

suotuisampi, sillä pakliaslukematpvsl'ttelivät -10 1a -17 asteen väiillä(tuulta 15 km/h). Chikindat kertovat:

Llrhdimme liikkeelle aamuseitsehiiil.ul ja juplrsl$$l€ Elqlgntonin, (ÄlF@)kaupungissa;,jä sltä,, äöi*ä11ä;,rngaseu"dulla.. Maastoreiteitrlä, :jalka&ävlivilla jateillå, :joita pitki4 juoksilr4ue, oli hyv[rjäistä ;ja liukasta, 1r:5 :kftin,i,:iEåi11e1,koi'r.åryqq,Pa6pcr.,.(häaåsr, :seko.itus vihtti-koiraa, skotlarurinpaimenkoiraa ja dalrna-tialaista) jolkuneli mukanamme ansim-måisöt:'32,*m,,,,,$ön,,jäIke ::käniq!licr,,hä-kemassä kotoå,*ettui ja,,P,ower BaFpahr tnrukaamnre toiselle, t8 km pitkalle len-ki l le.

Muutirmia rnuisto.la måtlian varrelta:* J,uom4pullojerr ravistelc:nifu el nii-

hin muodostuneen jiiiin rikkon:riseksi jotla$a4fol4qlei:hfffpjä,Gåt0radea,,:,,:::,:::,,,,, ,,,,,,,::,,:,r,r,, :l:,:

r jaruyneiden Powel:,,Bar pattrkoidepmurtamiaen...p''4|asrksi........:Niltä..$lti,,..tr1i :.tellä suussa ennen kuin saattoi yritHaikäzinpurTa.

* Tär*eiden ja, väikeidän: ::päåtösterrtekeminen: Juostako Järin peittänäUä jal-kåkäylävrilla vai kavutako reilun metrinkor,kuipen,l i.valli{r..!.pääliei!..iuCIsa,.:siin4jä toivoa ettei vajeaisi... ,', ,::,:,:::,:,::

* Näinen sinisessä maastoautos#an;joka tuntui häluavän leokeilla puskurei-taan juoksgoihih.,.

\4 Ultrajuoks:t)a L/97

Western Stqtes'inyöl l inen taiko

Viime vuoden ykkösnumerossakerrottiin yhdywaltalaisistamaastoultrista ja varsinkin WesternStates-kisasta, joka on tunnetuin jasuosituin sikålåisistä 100 mailin ki-soista. Don Valentine juoksi kisanviime vuonna ja viehättvi varsinkinyölliseen taivallukseen. "Kokemusjuoksemisesta völlisillä poluilla on sa-noin kuvaamaton", kertoo Valentine.mutta yrittää kuitenkin kuvata sitäseuraavasti (UltraRunning, Nov 9 6) :

"Kuvittele: Kuu ja tähdet mus-teenmustalla taivaalla yläpuolellasi:levollisen yöilman pehmeä kosketus,niillymättömien vesiputousten äänet.pienten villieläinten rapina kasvilli-suudessa polun vieressä: muidenjuoksijoiden pareittain välklqrviänuppineulan päzin kokoisia valojakaukana woren rinteillä tai alhaallalaaksoissa; aavemaisten vihreidenreittimerkkien kajo läpi pimeiden, sa-lakavalien metsäväylien: tähtien loistevhtiikkiä jossakin kaukana jalkoiesialla. heijastuen joen lammikoiden hry-nestä pinnasta: polun ilmestvmineneteesi taskulampun valokeilassa ja senkatoaminen pimeäån tossujesi alle"generaattorin heikko humina. jokakertoo edessä olevista ystävistä: autta-vaisten "perheenjåsenten" lämminvastaanotto hyvin valaistulla ja hlvinvarustetulla huoltopisteellä: vapaaeh-toiset avustajat seisomassa lantioitaanmyöten American River-joessa, pidel-len sinulle köyttä ja valaisten tasku-lampuillaan vettä niin että voit nähdäpohjakivet; kaikki matkalla tapaamasi"persoonallisuudet" ja omaperäisetvalaistusratkaisut polun varteen pYsty-tetyillä keitailla...

Kuvittelehan! Auringonnousu onmelkein petwmys. sillä se vie mennes-säån yön maagisen lumon."

John: yksinöinen kulkijcAustraliosto

Ktn John aloitti kåvelemäån 15\uotta sitten, hån ei låhtenr.t tavoitte-lemaan mitään ennäqvksiä. Hän eiosaa sanoa. kuinka monta tuhatta ki-lometriä hån on kävell1't sen jålkeön.

Kahdesti vuodessa hän kiertää UudenEtelä-Walesin ja Victorian osavaltiotAustraliassa.

- Etenen auringon mukaan, enkellon mukaan. Tarkkailen varjoja ja

päätän, että vielä 20 tai vielå viisi ki-lometriä tånään, sanoo australialainenkulkuri, joka sattumalta pääsi viimejoulukuussa julkisuuteen valtakunnal-lisen radion haastattelussa, oltuaantaittamassa omaa yksinäistä taivaltaanSydnevn lähellä.

42-ruotias kulkuri aikoo ja&aa

kävelemistään "niin kauan kuin jal-

kani kantavat". Hänen keskimääräi-nen päiväurakkansa oli viime kesänkuumuudessa 35 kilometriå.

- Käveleminen ei ole yhtään hul-lumpaa ajankulua; on mukava katsellaympärilleen. Kävellessä näkee paljonenemmän kuin mitä niikisi autostakäsin, sanoo John.

John, joka ei halua paljastaa su-kunimeään, ei elä työttömlvskorvauk-sella tai sosiaaliavustuksilla:

- Minå vaan pidän tienvarretpuhtaana. Ihmiset heittävåt kaiken-laista ulos ikkunoista. Kun löydänjotakin, nuuhkaisen ja maistan. kel-paako se syötäviiksi. Jos kelpaa, niinpistelen poskeeni, kertoo John. Joil-lakin perheillä hänen kävelyreittiensävarrella on tapana tarjota hänelleharvinainen mahdollisuus lämpimäänateriaan ja suihkuun.

Johnin kulkurin ny]'tti on teh$teiden varsilta löyryneistä juuttikan-

kaisista siikeistå, jotka hän on ommel-lut yhteen kengännauhoilla ja narun-pätkillä. Olkahihnoina hän kä1ttääauton turvavöitä. Hänen huopahat-tunsa on niin kulunut" ettei valmista-jan merkistä saa selvää, ja se pvslykasassa suurikokoisten hakaneulojenavulla. Hänen jalkineensa ovat eriparia: toisessajalassa on saapasja toi-sessa tohveli. Hänen ihonsa on Pu-nainen ja pisamainen ja hänen huu-lensa hiertyneet ja lohkeilleet.

Hän sanoo, että käveleminen ja

lukeminen ovat hänen intohimonsa:

- Olen ottanut tavahseni lukeakaiken, mitä löydän matkan varrelta.Saatan pysåhtyä vaikkapa viiden ki-lometrin vålein, kaivaa esiin kirjan,jota olen lukemassa, lukea muutaman

UltrajuoksLla L/97

silun tai yhden lwun ja sitten jatkaa

matkaa.Kulkuri-John oli ensimmäistä ja

viimeistä kertaa kokopäiväisesså t-vös-sä hieman alle kaksikvmppisenä, jol-

loin hän lvöskenteli pankin kassalla.- Minä tulin siihen tulokseen, ettei

minusta ole istumaan tiskin ååressä,muistelee John. Hån jätti ryönsä ja al-koi matkustella, liftaillen ensiksi ym-päri Australiaa kunnes aloitti kävely-kierroksensa Uuden Etelä-Walesin ja

Victorian ympäri.- Alun perin ajattelin vain pitää

lomaa etsiessåni uutta työpaikkaa,John kertoo.

Australialaiskulkuri kertoo kadot-taneensa yhteyden siskoonsa ja vel-jeensä eikä tiedä ovatko hänen van-hempansa elossa. Viime vuonna hänlähetti sisaruksilleen ensimmäisenkirjeen 20 luoteet lövdetlväån josta-

kin kirjekuoren ja postimerkin ja etsit-tyään heidän nimensä vaaliluettelosta.Hän vain halusi kertoa heille olevansayhä elossa. Tulevaisuuden suhteenhänellä ei ole muita suunnitelmia kuinjatkaa kävelemistä.(Sydney Morning Herald i Llltra-marathon World)

Jööhyvöisef rokoillei lmostoi ntitei pi n ovul lo?

"Parasta mitä tiede on pystyD4tarjoamaan ihmiskunnalle tällå vuosi-sadalla". "Ultrajuoksijan viimeinentuki ja turva". Tähåin tapaan ylistävätamerikkalaiset ultrajuoksijat ilmas-tointiteippiä (engl. "duct tape") - tuotaSuomessakin yleisesti käy'tettäväämonipuolista apuvälinettä. Jenkeissä,jossa ilmastointiteipistå on kirjoitettuki{oja ja tehry laulujakin, sanotaanmyös: "Ei se ole rikki - siitä vainpuuttuu ilmastointiteippiä".

Teipistå on apua siis myös ultra-juoksijan moninaisiin ongelmiin. Jakäyttömahdollisuuksia löityy lisääniin kauan kuin mielikuvitusta riittää.Yleisimmin teippiä käytetään esim.varparden teippaamiseen rakkojen en-naltaehkäisemiseksi. Omakohtaistenkokemusten perusteella voin sanoa.että teippi pyryv paikallaan yhta pit-kään, suojaa vähintään yhtä hryin jaon helpompi irroittaa kuin suunnat-tomasti kalliimmat rakkosuojat. Ra-kon jo svnrytWä tilanne saattaa ollatoinen ja rakkosuojan (esim.Compeed) kä)ttö Perusteltua.

=jatkuu s. 39

15

Llltrajuoksun ja sen harioittelun perusteitaKevin Setnes ia Karl King ovat

ant an e et Ultr ai u o ksii a- leh denkiiytettövtiksi sivuilla I 6-20 olevatkaksi UtraRunning-lehdessii (Dec 96,Jan 97) julkaistua artikkeliaan.

Kevin voitti huhtikuun 12. pöiviiUSA:n 100 km:n mestaruuden jo

kolmannen kerran. Lisöksi hön onmaansa mertari 24 tunnin iuoksussavuodelta -94 (258 km). Karl King onKevinin valmentaja ja itsekinultraj uoksij a. Ultrajuoksii alehdessö2/95 julkaistiin Karlin kirioituskdvelyn ja juoksun yhdistömisestö 21tunnin kisassa

Kevin Setnes & Karl

Kilometrit ja pitkät lenkit ovat kenentahansa ultrajuoksijan harjoitusohjelmanperuspilareita.

Kuka tahansa tavallinen juoksija ajat-telee iuultavasti, että harj oitellakseen ultra-matkoja varten juoksijan on opeteltavajuoksemaan pitempäån - pitempå2in kuinmaraton. Onliin totta, että pitkiiån juok-seminen on on kaikkein tiirkein osa harloit-telua valmistauduttaessa ultramatkoille.Viikottainen kilometrimåiärä liittyy myöst?ihiin.

Luin hiljattain Westem States-kisan(USA:n "suurin ja kaunein" 100 mailinmaastopolku-ultra, toim.huom. ) pääj ärj es-täjien Norm ja Helen Kleinin tekemää erin-omaisen hyodyllista kirjasta. Siinä mainit-tiin mielenkiintoinen yksityiskohta, ett?i ki-san tulostaso on laskenut luosien varreila.Sen selitettiin johtuneen liiallisesta harjoit-telusta ja ylikururosta. Juoksijoiden ker-rottiin sortuvan vammoihin kilpailua edel-tävinä kuukausina tai yksinkertaisesti"polttavan itsensä loppuun" harjoitellessaaneruren kilpailua. Minun mielestzini kilpailun tulostason lasku sopii hyvin yhteenyleisen juoksutuiosten tason laskun kanssa.Miksi näin? Siksi, ettzi on painotettu aivanliikaa juoksukilometrien mälirän mini-

L6

moimista. "Våihemmällä pärjti2irninen" eiaina olekaan viisas ratkaisu ultrajuoksussa.

Vi ikkoki lonetr i t

Kolmekymmentä vuotta sitten har-joittelussa painotettiin nopeutta. Kaksi-kynmentä ruotta sitten, juoksuboomin ol-lessa huimimmlllaan. Joe Hendcrson Plu;n-ner's Worldlehdestä loi käsitteen "LSD"(Pitkä hidas juoksu). Ihmiset alkoivat pi-dentää lenkkejäain ja kiimitutui v?ihemmåinhuomiota nopeuteen; alkoi maratonvillitys.Kymmenisen luotta sitten juoksijoidenharjoitussysteemit ikaankuin katosivat jon-nekin. Siita lzihtien on oltu vahan eksyk-sissä. Juoksijoiden viikottaiset kilometri-määrät vaihtelevat suuresti, n. 15 km:stii n.175 km:iin tai sen yli. Mika on juuri oikeakm-mä2irä minulle? Kuinka paljon nopeus-harjoittelua minun tulisi tehdä? Vastauksetvaihtelevat vajaasta paristakl'nrmenestäkilometristä kokonaan ilman nopeushar-joittelua n. 175:een viikkokilometriin niin,ettii n. 15-30 km juostaan nopealla vauh-dilla.

Voiko maratonista selvitä 10 mailin( 16 km) viiktrcoharjoittelulla? Todenniikör-sesti kyllä, mutta suurin osa siit?i tulee mitäilmeisinunin olemaan kävelyä ja melko tus-kallista sellaista. Harioittelun lisääminen20-30 mailiin (12-48 kn) vrikossa siirtåäkipukyrurystä ja johtaa parempaan loppuai-kaan. Vielä suurempi harjoittelumii2irä tuomukanaan lisziä etuja. Entii sitten ultramat-kojen juokseminen 10-15 mailin (16-24km) viikkoharjoittelulla (ilman ettii sitiitäydennetään muulla urheiluharrastuksel-la)? Parhaimmillaankin hyvin vaikeaa.Näillä evaillå saattaa joten kuten selviytyä50 km:stä, mutta entå 100 mailia (16l km)?Kehottaisin kyllå harkitsemaan asiaa tar-koin. Ultramatkan suorittaminen annetussamaksimiajassa vaatii tietyn minimimäruinharjoittelua. Asian vaikeus piilee oikeanjuuri sinulle sopivan mzi?irzin löyt2imisessä.

Missä sitten tullaan tilanteeseen, jossajuoksumåärän lisååiminen alkaakin koituavahingoksi ja johtaa huonompiin lopputu-loksiirll Joidenkin mielestä tiimä piste saa-!'utetaan 60-80 viikkomailin (96-129 km)paikkeilla. Vaikka tzimä saattaa pitää paik-kansa joissakin tapauksissa, uskon ettäviikkokilometrit ovat vain osa kokonai-suutta ja että usein harjoittelun miiiirä eiole todellinen ongelma. On liian yksinker-taista sanoa, että liiallinen km-måiiirä tuomukanaan ongelmat. Ultrajuoksijalle onsuurmatonta hyrityzi siiu, ettå håin juokseehyvin pitkiä matkoja. On vain tiedettiiväkuinka harjoitusmtiäriä tulee lisätä, kuinkatulee jakaa kilometrit viikon sisallä, kuinkatulee syodå sekä missä tulee juosta. Näistäasioista - ennemmin kuin vain harjoittelunmäärästli - riippuu se, mitii vaikutuksia

juoksuharj oittelulla on kehoosr.Juoksumtiiirän lisriaminen on hidas ja

suururitelmallisuutta vaativa prosessi.Kaikki ovat varmaan kuulleet 10 prosenttnszi?innön: Äta nsaa viikossa juoksemaasikilometrimäärää enempää kuin 10 pro-senttia viikossa. Tåimä on arvokas, vaik-kakin vfiiin konservatiivinen sääntö, ja sennoudattaminen ehkäisee monia harjoittelu-mli?iriin lisiiiimiseen liittyviä takaiskuja.Viikkokilometrien nopea listiåiminen ei yk-sinkertaisesti arma juoksijan keholle mah-dollisuutta sopeutua mzi?irlin kovemukseen.

Viime vuosina olen tavannut hyvinmonia ultrajuoksijoita, ja kuultuani heid:inharjoittelustaan, olen tullut siihen tulok-seen, ettii monet heist2i eivät kertakaikkiaanjuokse riittiivästi selviytyiikseen kurmiallatavoitteenaan olevasta matkasta. Sanonnäin, vaikka ymmiirrzin toki hyvin, ett?ikullakin juoksijalla on mm. perheen ja työntakia rajallisesti aikaa ja energiaa uhratta-vissa juoksuharrastukselleen. On kuitenkinsyytii muistaa, että ultramatkat, sen pa-remmin kuin maratonitliaan, eivät ole help-poja. Miksi lähteä ultrajuoksukilpailunkaltaiseen vaativaan ponnistukseen ilmankunnollista valmistautumista?

Joku ei vain haluajuosta niin paljonkuiri 64-96 km viikossa. Hiinelle ultrakil-pailu saattaa olla enemmånliin vaellusret-keä muistuttava tapahtuma, johon kuuluujuoksemisen ohella runsaasti kävelyä 1a 1o-ka tarjoaa hanelle mahdollisuuden nauttraultrajuoksrur kaikista hyvist?i puolista ja sa-malla toteuttaa unelman 100 mailin mittat-sen matkan taittamisesta omin jaloin. Hä-nelle harjoittelu on sivuseiklia, ja ptiäpainoharrastuksessa on ultraliisoista löltyvässäiloisessa tumelmassa ja yhdessåolossa ys-tävien kanssa.

Mutta sille, joka piuizi tiirkeiinä omienrajojensa koettelemista, avainasia ultra-juoksun harjoittelussa on pitkiinmatkanjuoksukyryn kehittåminen. Toimivan jatuloksia tuottavan harjoitusohjelman perus-tana on aina se, että viikonjuoksulenkkienjoukkoon mahtuu toisaalta reilusti lepoajatoisaalta pitempia j uoksuj a.

Oheisessa taulukossa on esimerkkejäerityryppisten juoksijoiden harjoittelukilo-metrien jakamisesta viikon aikajaksolle.On sp'tä painottaa, ettzi tiissä käsitelläiinainoastaan kilometrimäåiriä eikä otetahuomioon nopeusharjoittelua tai juoksunohella tapahtuvaa muuta harjoittelua. No-peusharjoittelu on mukana viikon km-mäå-rässä. Esimerkki I on tarkoitettu juoksi.lal-le, jolla on vain hyvin viihzln aikaa ha4or-tella. Kakkosesimerkki on kohtuullisestiharjoittelevalle juoksijalle. Esimerkin 3juoksija harjoittelee päivittåin. Kaikkienesitettyjen ohjelmien takana on ajatus 8-10

UltrajuoksLla Ll97

viikon mittaisesta har;oittelujaksosta ult-rakisaan valmistauduttaessa.

Taso I (40-64 km/viikko)La Pitkä lenkki: 29-39 kmSu LepoMa 3-5 kmTi LepoKe 13-19 kmTo lrpoPe 3-5 km

Taso 2 (64-96 km/viikko)La Pitkä lenkki 32-45 kmSu LepoMa 6-10 kmTi 10- i3 kmKe 16-19 kmTo 10-13 kmPe Lepo

Taso 3 (96-161 km/viikko)La Pitkälenkki: 32-55 kmSu 3-10 kmkevytMa 13-16 kmTi 13-19 kmKe 19-27kmTo 13-16 kmPe 6-10 km keq't

Kaikkia harj oitusesimerkkejä yhdistri:ipitkå lenkki. Niitri ei kuitenkaan tarvitsetehdä joka viikko. Hyvin pitkiä lenkkejäon hyvå teh&i noin kaksi kertaa kolmessaviikossa. Yhtenä viikkona kolmesta voiolla hyvä tyytyä lyhyempåiiin mutta vauh-diktriaampaan lenkkiin, joka tuo vaihteluaja auttaa ylläpitåimåitin vauhtituntumaa.Pelkkä hidas kestävyysjuoksu heikentiiiinopeuttasi.

Kun kilometrimäfiä lisättirin. toistuvatpåivittriiset rutiinit ovat tiirkeitä. Ajoitajuoksusi niin ettZi ne häiritsevät elämiäsimahdollisimman viih2in. Jos et oruristusuoriutumaan viikon lenkeistii rnuuten lrrrinnousemalla aamulla klo 5.30, niin suunnit-tele aikataulusi sen muliaan. Tee siitap:iämiiZiräsi ja pyri tarpeen vaatiessa me-nemäåin aikaisemmin nukkumaan. Taimieti, onko sinun mahdollista harjoitellaruokatunnilla ja ruokailla sen jälkeen.

Varo liiallista j alkakäyt{ivillä juokse-mrsta kun olet lisii.iimässa kilometrimziiiria.Ota huomioon, ettzi betonipåUllyste on pal-jon kovempaajaloillesi kuin asvaltti. Juok-se mahdollisimman tasaisilla alustoilla.Jos juokset teillä, muista etki ne ovat ainajossakin mäåirin kaltevia. Tien epätasai-suus johtaa helposti lonkka- tai polvivai-voihin juostessasi liikennettii vastaan.

Juokse pehnei l läalustoi l la

Pehmeät alustat siiåståvät suuresti jal-kojasi. Hienosta kivimurskasta tehdytvaellus- tai pyöräilyreitit ovat loistavialuoksupaikkoja. Maastopolut ovat myöserinomaisia sillä - sen lisäksi ettZi ne ovatjoustavia - ne ovat myös vaihtelevia, voi-mistaen jalkojasi sellaisistakin paikoistaioista ne eivät tiellä saa vahvistusta.

Pitkä lenkki

Oletetaan ettrljuoksija tekee 40-50 kmpitkzin harj oituslenkin. Mitii sellaisen len-kin aikana harjoitetaan? Onko olemassamuita tapoja saavuttaa sama harjoitusvai-kutus? Kuinka usein juoksijan tulisi tehdätällainen pitkä lenkki? Jos ymmiirrZimmeparemmin niitZi mekanismeja, joiden alullasopeudumme kuormitukseen, voisimmeehkä harjoitella tehokkaammin samalla kunvähentäisimme liiallisen harjoittelun ai-heuttamien vammojen vaaraa.

Mitkä asiat saavat harjoitusta pitkänlenkin aikana?

* Psyyke. Psyykemme saa harjoitustasiinä oppimisprosessissa, joka tapahtuu kunaltistamme itsemme voimakkaan väq,rnyk-sen tilaan ja kamppailemme lenkin läpivaikka piässämme kaikuu tusinoittain syitlilopettaa. Aloittelijan voi olla vaikea arvos-taatätä kamppailua, mutta kun siitii on sel-viytynyt, on oppinut vahvan leiksyn, eikasitii ole tarpeen toistaa joka viikko.

* Hermojärjestelmä. On helppojuosta lam jalat ovat tuorevoimaiset, muttakun glykogeeni on kaytetty loppuun, jalkojapanaa ja lihakset ovat jäykät ja kipeät, ontrirkeiiå juosta tehokkaalla tyylillä niin ettrijuoksija saa itsestäåin irti kaiken mahdolli-sen juoksuvoiman. Voit pararfiaa hermos-ton ja lihaksiston koordinaatiota harjoitte-lemalla tiissä tilassa. Samaa mahdollisuut-ta ei koskaan tarjoudu lyhyiden lenkkien ai-kana. Saatat kuitenkin saada tämiin haqoi-tusvaikutuksen juoksemalla lyhyen matkankilpailun tai aikakokeen, polttaen pitkältilihasglykogeenivarastosi, j a juoksemallasen päälle 10-16 km. Usein, juostessaanmaratonin nopealla vauhdilla (harjoitus-juoksuna tulevaa ultraa varten), juoksij oillaon hyvä mahdollisuus kehittiiii kykyäZinjuosta sulavasti väsyneenä. Juoksutyylinsäilyttiiminen väsyneenä on taito, jota voiha{oitella vain pitkien juoksumatkojenaikana.

* Lihassolut. Lihassoluja on kahtapåäty1'ppiä: nopeita (tyyppi I) ja hitaita(tylppi tr). Tyyppi IIb on nopea solu, jokaahur alkujaan on voiman tuottaja, mutta jo-ka voidaan runsaan kestzivyyshaqoittelunkautta "kliiiruryttiiii" kestiiviimmäksi. Josoletjuossut ultria monien vuosien ajan, si-nun on todennåköisesti vaikea pystyä enåiä10 km:llä ennätykseesi.

Onko tåimä lihassolumuutos hyvä vaipaha asia? Sekä ett?i. Jos olet riittävåin no-pea selvitiiksesi jfi estiijien asettamista ai-karajoistaja sinulle riittiiii se, ettii saatjuostua ultran läpi, niin muutos on hyödyl-linen. Mutta jos olet kilpailullisempi ja ha-luat selvitii maaliin mahdollisimman nope-asti (tai vaikkapa voittaa oman saqasi) niinmuutos on pahasta. Historia on osoittanut,ettåi maratonin huippusuoritukset syntyvätusein silloin kun suhteellisen hiljattain ma-ratonille siirtyneiden lyhyempien matkojenjuoksijoiden llb-tyypin solut eivät ole vieläehtineet menettå?i nopeutta ja voimakkuut-taarL.

* Sidekudokset. Lihassolut tuottavatvoimaa sidekudostenkautta. Sidekudoksetovat luurankolihaksia jotka supistuvat syn-nytt?i?ikseen juoksemisessa tarvittavan liik-keen. Niihin kuuluu nopeita ja hitaita solu-ja seka suuri måiåirä hermoja ja hiussuoniajotka tuovat lihakselle happipitoista verta.Jos sidekudos ei ole riittZivZin vahvaa kes-tli?ikseen rasitusta, tehokkuus kzirsii usei-den tuntien juoksemisen jälkeen. Harjoi-teltaessa ultramatkoja varten pyritäinosaltaan harjoittamaan sidekudoksia. Se onmahdollista pitkillä lenkkein, mutta myöslyhyempien lenkkien ia muun liikunnankuten painoruroston alulla. Viikon koko-naiskilometrit ovat tlimZin harjoitusvaiku-tuksen saavutt.amisessa t?irkeåmpiå kuinpitkä lenkki ja sen pituus.

* Umpieritys. Psyykeä, hermojåirjes-telmliä, lihassoluja ja sidekudoksia on ehkämahdollista harjoittaa ultraa varten ilmantoistuvia pitkiä lenkkejä, mutta on hyvinvaikea löytziii mitäåin muuta tapaa, jokaantaisi kunnon harjoitusta umpieritysja4es-telmalle (rauhaset jotka erittiivät vereenkemikaaleja jotka vaikuttavat muissa kehonosissa). Useimmat juoksivat eivät tiedämitäuin umpierityksestii eivätkå sen merki-tyksestii ultrajuoksussa. Lyhyesti sanoen,ultra on keholle äririmmäisen kova stressi-tila. Umpieritysjfi estelmä mahdollistaasen, etä keho reagoi tlihiin stressiin. Ilmansitä olisi kaytannollisesti katsoen mahdo-tonta selviytyä ultramatkasta.

Umpieritysj dri estelmåiä voidaan har-joittaa alistamalla keho toistuvasti stressiti-laan. Tiimä on perimmiiinen syy tehdäpitkiä lenkkejä. On monia tapoja saattaakeho stressitilaan, mutta vain pitkä lenkkituottaa juuri ultrajuoksussa vaadittavat re-aktiot. Lukuisat rauhaset aktivoituvat jaerituivät monenlaisia kemikaaleja(aldosteroni, vasopressini, glykagoni,insuliini, adrenaliini, kortisoli, endorfi ini -vain muutaman mainitakseni) jotka vaikut-tavat siihen miten selvitirnme noista pitkis-tii, rasittavista juoksuista.

Umpieritysjfi estelmå ei joudu riitu-vän koville ennen kuin pitkä lenkki kestääyli kolme tuntia. Niinpä pitkiin lenkin tu-lisi ylittriä thmäraja. Jos harjoittelet 6.l0-6.15:n km-vauhtia.29-39 km on suositel-tava pitkiin lenkin pituus. Jos pistelet 5minuutin km-vauhtia, harjoitteluohjelmaasitulisi sisältyä 4048 km:n lenkkejä.

Umpieritysjfi estelnåä voidaan vah-vistaa kohtuullisella ha{oittelulla, mutta sevoidaan myös ajaa liiallisen rasituksenkautta romahduspisteeseen. Juuri tästzi onkysynys ylikuurossa. Lihakset palautuvatultran jälkeen nopeasti, mutta umpieritys-jårjestelmzin tåiydellinen palautuminen kes-tåä useita viikkoja. Liian monta pitkäälenkkiä liian lyhyessä ajassajohtaa liialli-seen kuormihrkseen, mikä pakottaa lepää-mtiiin - ei niinkriiin lihasten, mutla umpieri-tysjfiestelmrin takia.

Ultrajuoksi ia 1/97 L7

Palautuninen

Palautuminen ultrista ja pitkistä har-joituslenkeistä on asia, jonka suhteen alau-

dutaan usein ongelmiin. Kun kehoa on

rasitettu ylipitkälla juoksumatkalla, sen on

saatavapalautua kururolla. Äla pelkaa

huilata joidenkin påivien ajan. Itse jatan

juoksemisen noin viiden päivein ajaksi ja

käyn sen sijaan kavelyliä koirieni kanssa.

Norn viikon jälkeen.latkan helpoila viikollajuosten korkeintaan tunnin päivässä. .Tos

on kysymys pitkästå harjoituslenkistä, pa-

lautuminen on hyvä varmistaa pidättymällä

setuaavina päivinä kaikesta tehoharjoitte-

lusta. .Tos kuulut tason 2 tai 3 juoksrjoihin,

sinuns tulee juosta paivituiset kilometrisipitkän lenkin Jålkeen selvästi tavallistaharjoitusvauhtiasi hitaammin. Tunnen joi-

taliin huippujuoksij oita, j otka juoksevat

lauantaisen 48 km:n lenkin päälle sululun-

Iaina32 km:n lenkin. He pystyvät tähän

seuraavista syistä: 1) he ovat erittäin kova-

kuntoisia, 2 ) he juoksevat jälkinunäisenä

päivänä hitaammalla vauhdilla (0. -35-0.40lkm hitaammin) ja sen tarkoitus on olla

palauttava, 3) he eivät kuluttaneet energla-

varojaan loppuun 48 km:n lenkilla ja tank-

kasivat energia sen aikana sekä välittö-

mästi senjålkeen.

Mitä tzimä kaiklii merkitsee harjoitte-lua ajatellen? Lyhyet harjoituslenkit eivätrasita kehoa riittuivästi, jotta tapahtuisipaljon kehitystå. Voit suhtautua niihinikäiinkuin askelmina kohti pitempiä lenk-kejä tai juosta ne vain juoksemisen ilosta.Lyhyet, hyvin nopeat harjoitukset - vaik-kakin ne parantavat nopeutta, juoksufryliäja voimaa - opettavat ultrajuoksijan"pahoille tavoille": polttamaan hiilihydraat-teja tuhlailevasti. Tästä syystä nopeushar-joittelun mäåirä ei saisi ylittaa 10-15 pro-senttia viikkokilometreistli.

Nopeutta ja voimaa voidaan kehitt?iäkeskipitkillä lenlieillä, jotka eivät rasitaumpieritysja{estelmåä. I 6-24 km:n lenkit,joissa 5-6 km:n verryttelyn jälkeen juostaanreippaalla vauhdilla, sisältävät iryvtin har-joitusiirsykkeen kohtuullisella matkalla.

Umpieritysjfi estelmä ei saa tuntuvaaharjoitusta eruren kuin juoksu jatkuu tun-tien ajan. Pitkät lenkit jotka eivät kuiten-kaan ole riittrivän pitkia, altistavat kehonsuurelle mekaaniselle rasitukselle ilmanettä umpieritysjärjestelmä rasittuisi paljon-kaan. Kun otetaan huomioon kehon vaati-ma mukautumisaika pitkän lenkin jålkeen,useimpien juoksijoiden on luultavasti pa-rempi juosta pitkåt lenkit 34 tunnin mit-taisina, mutta harvakseltaan (2-3 viikonvalein eikä viikottain).

Ermen ultrakisaa, pitemmät lenkit kan-nattaa jättåiä edellisella viikolla. viimei-nen pitkä lenkki juostaan yleenså kolmeviikkoa ennen kisaa. Jos juokset sen vainkaksi viikkoa ennen kisaa, se tulee teh&itavallista hitaammalla vauhdilla ja peh-meällä alustalla - mielellaan ei tiella.

On selvåiå, että ennen pitkien lenkkienyrittiimistä on luotava riittävä poh.la.Aloittelijoiden on edettävä pikku hiljaalenkkej ä pidentåimällå.

Yh teenveto

Kilometrimäiirät riippuvat siitä, mrssämäärin omistautuu juoksemiselle. Mäfienoikeanlainen nostaminen, minimoimallariskit, voi tuoda mukanaan selviu edistysta.Kaikkein tiirkein yksittiiinen tekijå kenentahansa ultrajuoksijan harj oitteluohjelmas-saonpitköknkki. t

UltraRunningJlehti ilmeqttY t 0,kertta tuodessa Tilaus Suomeenmaksaa kakkospostina 32 dollariaÅ;(lentoteitse 57 dollaria), Osqite:Llltrarunning, F.O. Bqx 2l2ft Åmherst,MA,01004-2120, USA-

Uusimpia ultrajuoksu-uutisia on nytmahdollista seurata suomeksi myös

i nterneti n www- siv ui I I a, Kiito savustajamme Jukka Kukkosen. Jukan

yl I ä pitä m ät U ltraj uoksija-leh denkoti siv ut I öytyvät o soittee sta

http:/ / personal.eu neff i / pp/vrooom/u ltra.htm I

Sivuilta löytyy uu sim pien uuti stenlisäksi perustietoa lajista sekä linkkejä

ulkomaisille ultrasivuille. (Tsekkaaainakin Ultramarathon Wolrd!) Jos jätät

em. osoitteesta "ultra'Lhännän pois,löydät tiesi Jukan omalle kotisivulle. Ja

niin poispäin...

Viereisessll Maafit Leinosen ottamass a kuvassaRuotsin Mary Larsson yöllisellö ruokatauolla

Spartathlon-kisassa viime syksynil Mari oli toiselaiparhoana naisenu kisan kymmenes. Kuten kuvasta

niikyy, hdn nautti matkalla mm lihau

18 Ultrajuoksi- la L/97

S eur aavilt a s ivuih a Inytyyr avint o us iaa nimeno maunk e st dW s urh eilij an j a ahr aj ao ks ii mttarpeita ajaellen Ercin taore USA:n100 km:n mestari Kevin Setnes kertoonilkemyksensii siitti, mitit ja mitenullr akis an uikana tulis i sy ö dii j a i uo dtLSen jiilkeen (s. 20) searuayhteenvetokreutiinista j a sen merkityksestilkestöryysurheilussu Sitten (s. 2 1)valotet aan lyhy esti trutta aj oltehrtap oo"jonka makann "iso paha rasva" voi

ollakin juoksijan pelastw... Sivuilla 22-

24 Jukka Kukkonen tekee yhteenvedon

p r ot eiinist a kest öttyys urheilij ankannahu

Kevin Setnes

Harva asia on ultrajuoksun onnistu-misen kannalta yhtä tärköiiä kuin se, mitäjuoksija pistiiä suuhunsa kilpailun aikana.Millä tahansa maratonia lyhyemmallamatkalla ei juuri muuta tarvita kuin vettäla mahdollisesti jonkin verran elektrolyy-tej ä j a hiilihydraattej a.

Ultrquoksijan energian ja nesteentarve on paljon suurempi. Niinpa juoksi-

ian on tiedettävä, miten mikåikin vaihto-ehto sopii h{inelle ja mita hän tarvitseesuoriutuakseen ultramatkasta onnistu-neesti. Olemme kaikki nåhneet pairastiuuvahtaneita juoksijoita, joilla ei ole voi-mia eikä energiaa jatkaa kilpailua. Run-sas nesteidenja energian nauttiminen onedellytys jo pelkästaan sille, että selviy'tyymaaliin ylipitkassa juoksuliisassa, puhu-mattakaan siita etta kilpailee kärkisi-joista.

Syöminen ja juominen ovat avalnasl-oita ultrajuoksun onnistumisessa. Nemuodostavat yl'rden tärkeimmistä lopputu-lokseen vaikuttavista tekijöistä. Yksi rat-kaiseva virhe tällä saralla voi pilata päi-vzin, oli kyseessä sitten aloittelija tai alanveteraam.

Ultrajuoksrlan neste- ja ravintoasiatvoidaan jakaa neljarin kategoriaan: nes-teet, elektrolyytit, ruoka ja muut lisåiravin-teet. .Tuoksijan tulisi kiipailun suunnitte-luvaiheessa ottaa huomioon kaikkt niimä

ravinfoasiaa...asiat. Mainitut nelja asiaryhmää ovatpäällekkäisiä ja ne liittyvät käy'tiinnössäyleensä toisiinsa.

Nest e

".Trio ajoissaja usein" on perusohjenesteen nauttimisesta ultran aikana..Tuoksijat saattavat menett?iZi jopa litrannestettZi tururissa, s?ästii riippuen. Hienmukana tapahtuvasta nesteen menetyk-sestii ja nestevajauksen korjaamisesta ontehty paljon tutkimuksia. Yleisesti ollaansitä mieltä, eItä 5 o/o:n painon pudotus(enimn.räkseen nestettä) on merklii vaa-rasta. Juoksijan on tällöin pysähdltt{iväja nautittava nestettä kunnes hänenpainonsa on palautunut normaalilukemiin.

Monissa 100 mailin maastokisoissaUSA:ssa on pakolliset purmituspisteet rei-tin varrella juoksiloiden painon seuraami-seksi. Western States-kisassa tukeudu-taan seuraavaan j aotteluun :

3 %:n painonpudotus: Juoksija tunteeväsymystä ja on liihellä uupumista.

5 o/o:n painonpudotus: Juoksija on lå-hes uupumistilassa. Läåikintähenkilökuntapiäzi häntä tarkkaan silmälla.

7 %o:npainonpudotus: .Tuoksija ei saajatkaa kilpailua.

Avainasia on se, ettäjuodaan ahlstaalkaen. Kuinka paljon on juotava'/ Vas-taus riippuu siiästä, juoksunopeudesta jakehon painosta. Tim Noakes sanoo, ettiitiirkein tekijä on juoksijan aineerrvarhdun-nan taso, joka on suorassa suhteessa juok-sunopeuteen. Kehomme lämmöntuotantomäärältlry sen mukaan, miten paljonotamme sisZi?imme happea ja miten paljonkulutamme energiaa. Koska hikoilu onpääasiallinen tapamme poistaa lämpöä,mitä nopeammin juoksemme, sitii enem-män nestettä menetlimme.

Hikoilun mäziräån vaikuttavat myösliimpötila ja kosteus. Totuttautumrneniämpöön sekä oikeanlainen pukeutuminenhelpottavat kehomme työtä sen porstaessalåmpöå. Tiedzimme kaikki, että kuunassaja kosteassa säässä nesteen tarve kasvaa.Kuumassa säässä kåydyisså kisoissa lop-puajat ovat selvästi hitaampia kuin vii-leissä oloissa. Nesteitä on nautittava ta-vallistakin enemmän.

Karl Kingin rnukaan ultraluoksijatarvitsee keskimäärin litran nestettä tun-nissa. Tarve saattaa kasvaalopa kahteenlitraan kuumissa ja kosteissa oloissa.Htin sanoo myös, ettå nesteen tarve kas-vaa n. 20 mailin (32km) juoksun jålkeen,koska jalkojen lihasglykogeeniin varastoi-tuneesta vedestä ei ole enää merkittävääapua. Noakes mainitsee usein juoksijanperustarpeisiin riittavan 500 ml tunnissa,mikä koskee ultraa lyhyempiä matkoja javain harj oitteluolosuhteita

UltrajuoksJ-)a L/97

Hyponatremia on tila, jossa juoksijaon nauttinut liikaa nestettii. Vaikka se onharvinainen ultrajuoksijoilla, seka toi-mitsijoiden ettii juoksijoiden tulisi ollatietoisia siita. Hyponatremia on"vesimy'rk1'tys" (tai -humala, kuten termion UJ:n numerossa 2192 käirnetty), ja senuhreilla on yleensä taipumus k.o. tilaan.Juoksija nauttii nestettZi enermän kuin ontarpeen. jolloin hiinen verensä llatnum-pitoisuus laskee vaarallisen alas. Tämäsaattaa olla yhtä vaarallista kuin nesteva-jaus; seurauksena on usein sairaalareissu.Siksi ontriin huolehdittava elektroht4tt-täyderinyksestä.

Elektrolyyt i t

Kehon elektrolyl4tien epätasapaino eiainoastaan vaikuta suoritukseen; se voiolla hengenvaarallista. Useimmat pitävätelektrollyttittiydennystä tåirkeänä, muttaeivät ymmiirrä kuinka suurta vahinkoasuolojen epätasapaino voi aiheuttaa ultra-juoksussa. .Tuoksijat saattavat menettäåmonia motorisia taitojaan ja käyttäytyäsekavasti. Elektrolyytit ovat välttåimättö-mia kaikkien kehon elävien solujen toi-mirinalle. Hien muliana iuoksija me-nettiä suuren mliårän elektrolyytteja: josniiui ei korvata oikealla tavalla, kehonperustoiminriot häiriintyvät tai lakkaavat.

Noakesin mukaan elektroh,l,ttikatoon n. 2 g turmissa (olettaen että hikoillaann. 1 litra tunnissa). Ultramaratonillamiiårä voi olla yhteensä 2040 grannnaa..Tos elektroly-lttejä ei saada taiiaisil kil-pailun kuluessa, seuraukset voivat ollavakavat.

Energiajuomissa on jonkrn verranelektrolyl,ttejå. On hyvä vertailla.ya valitajuoma jossa niitii on eniten. Mutta näillä-kaan juomilla ei tiiy'tetä koko tarvetta.Useimpien juoksujen huoltopisteillä tar-joillaan pientä suolaista suuhunpantavaa,mutta niistäkin on vain vähån lisäapua.

Huoltopisteillä tulisi olla suolaa, var-sinkin 100 mailin kisoissa. Ota aina sel-vä, onko suolaa tarjolla järjestä3ien puo-lesta. Jos ei, voit helposti kantaa muka-nasi pieniä suolapussukoita. Perunalastutja suolaiset keitot ovat suosittuja pitkillåultrilla ja syy on yksinkertainen: kehoilaon pula elektrolyyeistä ia se vaatii osansa- siis syö.

Kal ori t

Kun minulta kys)'täiin kaloreidennauttimisesta, vastaan usein: "En välitäsiitä, misui kalorini saan, kunhan saan ne- ja heti!". Energianlähteitå on loputonmäärä. Tarvittavat kalorit voi omatoimi-sen ultrajuoksun aikana hanktria melkeinmissä muodossa vain. Kilpailujen huol-topisteillä on tavanomaisesti tatjolla eri-

1,9

laisia energiajuomia, suolakekseiä, piktriu-

lerpiä, perunoita, makeisiaia laala vall-

koima inuuta svötåvää. Valikoima on at-

na suuri; on vain kokemuksen kautta

saatava selvi l le, rnikä toimii . ia sopi i par-

1'raiten omalla kohdalla.Useat ultrajuoksijat taistelevat tolstu-

vasti vatsavaivojen kanssa ultrien aikana.

Ongelman yleisyrys johtuu siitä, että vat-

san tvlijentyminen ei oruristujuoksun at-

kana. Ratkaisuja ongelmaan on erilaisia,

rnutta avainasia on ennaltaehl'iäisy -Ior-denliin perusvaatimusten ja lainalai-

suuksien ynrmärtäminen auttaa pitkälle

pvrkimyksessä kohti parempaa 1a vatsa-

vaivattomampaa ultraa.Tee etukäteen suunxitelnra tarvitse-

mastasi energiasta. Hyvänå lähtökohtana

voi olla se, että 50% kaloreista nautltaan

nesten'räisenåja 50 % kiinteänä ravtntona

Kingin mukaan tavoitteena tulisi o1-

la. eltä vhtä rnai l ia kohderr nauti taarr rr i in

monta kaloria kutn koko luoksumatkanpituus on maileissa. Tärnån n'rukaan 50

km:n kisassa nauttittaisiin 19 kcal per ki-

lometri ja 100 km:llä 37 kcal/km. Kova-

vauhtisimpien juoksijoiden voi olla pakko

tlYtyä vähäisempäiin kalorimääräätt.Slrynä tåhain on se, ettäiuoksuvauhdin

kasvaessa verta siirtyy vatsasta ponntste-

levun liilaksiin. jotka tarvttsevat

enen.urlän happea ja niin ollen tnYös suu-

rempaa verenkiertoa. Kun veren-triierto

vatsan alueella vähenee, ruoansulatus Jäävaillinaiseksi,

Energiajuoman viikeqyden tuiisi olla

tt 7o/o iotta vatsan tyhjenty,rninen olisi op-

trmaalista. Monet ultrakisoissa tarjolla

olevat energiajuol l tat ovat tätä vahverlrpia-joten sinun on oltava valmis lantraatnaan

drinkliisi vedellä. Väkewvsaste on m-vös

riippuvainen juoksuvauhdista. Pitem-

n.rässä kisassa ja rauhallisenrmaila vauh-

dilla iuostaessa on mahdollista kälttää vä-

kevämpiä sekoituksia.King varoittaa turvaul umasta yksin-

omaan hiilihydraatteihin. Ultrajuoksijat

tarvitsevat myös rasvaa ja proteiima ki1-

pailun aikana. Vähintään 50 mailin

(80km) kisoissa juoksijoiden tulisi nou-dattaa seuraavaa jakaumaa ravinrion suh-teen: 5-8% kaloreista proteiinista, 10-I 50% rasvasta ja loput hiilihydraateista.

lTuut l isäravinteet

Tarvitaanko vielä jotatriin muuta nes-teen, kalorien ja eiektrollyttien lisäksi?Ultrajuoksijat panevat usein suuhunsa kil-pailun aikana muutakin; yleisimmin vita-miinej a, lrttivalmisteita j a kipulaåikkeitii.

On totta, että ultran aikana keho me-nettää vitamiine.la. Ultrajuoksijoiden vt-tamiinintarve on keskivertoihmisellesuururiteltuja suosituksia suurempi, ja vi-tamiinivalmisteiden nauttimrnen ruoanlisäksi on hyödyksi. Energiapatukat sisäl-tävät vitamiineja, mutta on s1rytä tutkianiiden sisältö tarkkaan, sillä mäårissä onsuuria eroja. Vitamiinien n.rerkitys onvielä suurempi ultrakisan jälkeen. lm-muniteetti on laskenut, ja antioksidanttiennauttimisesta on hyötyä haluttaessa vält-tZiii ultraliisaa toisinaan seuraava sairas-tumrnen.

Harjoittelun ja hyvin pitkien matko-jen juoksun yhteydessä syntly vapaitaradikaaleja. C- ja E-vitamiini sekä beta-karoteeni voivat auttaa niiden neutralot-misessa. Vapaat radikaalit ovat epäva-kaita moleklrylejä, jotka saattavat lisätälihasvaurioita sekä heiken&iå immunolo-gista järjestelmää.

Aminohappovalmisteiden pitiiisi teo-riassa auttaa juoksijaa pysymään anaboli-sessa tilassa sen sijaan että h2injoutuisikataboliseen tilaan, jossa keho alkaa vau-rioitua. Olen nyös omin silmin ltähnl'tihmepalautumisia yölIä 24 tunnin kisassakurr vksirtomaan li i i t ihydraatteja naulti-neet.;uoksilat ovat ottancet proleiinia taiaminohappovalmisteita ja saaneet yhtiik-kiä voimansa takaisin.

Kofeiini on monissa juomissa esiinty-vä aine. Cola-juomien ja kahvin mukananautittuna se vaikuttaa nopeasti ja saattaasaada uutta eloa juoksijaan. Kol-eiini onperiaatteessa kielletty aine, mutta srtä on

oltava kehossa erittäin paljon lotta ra.1a-

arvo ylittyisi. Joidenkin tutkimusten mu-

kaan kofeiini stimuloi keskushermostoa,

nostaa adrenaliinitasoa ja edesauttaa ras-

van palamtsta.Kol-eiini voi olla myös haitallista st-

käli että se toimri diureettisestr, aiheut-

taen nesteen poistumista kehosta'

Kohtuullinen annos kofeiinia voi parantaa

suoritusta, mutta liiallinen mzi?irä saattaa

olla haitaksi. Päivittäiseen kahvinjuontitn

tottuneet (a-6 k:uppia) eivät hyödy kofe-

iinista tottumuksen vuoksi. Tottumusta

kol'eiiniin voidaan kuitenkin vähenlä 1omuutanassa päivässä niin ettei nautita

sitll lainliaan. Talloin aineesta on hyötyä

suorituksen kannalta.Aspiriinin tai ibuprofeiinin nauttimt-

nen on yleiståi ultrakisojen aikana Niiden

kåyttöä ei ole kielletty säännöissä. Joi-

denkin mielestä kysymyksessä on kui-

tenliin rajatapaus, jossa keikutaan urher-

lun eettisillä ja moraalisilla rajoilla.

Omasta mielestiini t2imä niikemys on hie-

man liioiteltu (käytzin niita itse), mutta on

hyvin tirkeaä olla varovainen kipullilik-

keiden kayton suhteen.Enempi ei ole ParemPi. Liian usern

käy niin, ettZi ultrajuoksun vaatll'uus saa

juoksijan otlamaan liikaa kipul&ikkeitii'jolloin hrin voi aiheuttaa itselleen vahin-

koa. Voi käy&i niin, ettii läåikkeiden tur-

ruttamana htineltä jiiä huomaamatta

"todellisen" varrurum aiheuttama kipu.

Toinen varteenotettavavaara on se, ett?i

ibuprof-eiini ja muut NSAID-låiäkkeet (ei-

steroidiset tulehdusta ehkäisevät latik-

keet) lisäävät munuaishåiriöiden mahdol-

lisuutta.Lyhyesti: ole suunnitelmallinen- ota

huomioon ennalta odottamattomat asiat,

pysy kohtuudessa ja kokeile erilaisia vaih-

toehtoja, ole aina varuillasi vaaran varalta

ja pi&i oma tilanteesi kontrollissasi. Tä-

mä yksinkertainen ohjenuora on offrstu-

neen ultrajuoksun Perusta. .}

Kreatii,ni. lienee ollut eniten urhei.lij oita pahiltattsnat

lisiiravi.nne vii.me vaosinu Jukka Kukkonen tekee tllssä

yhteenvedoss a s elvltli krealiinist a ennen kaikkeu

kestiiryysarheilij un kannohu Kiri oilus sai alkunsa Birgit

Lennartzin vastaaksesta lakij akirjeeseen s aksalaisessa DUV-

Uhramurathon-khdessti 1/96 ia perustuu osittain siihen

Jukka Kukkonen

Mitri kreatiini on'l

Kreatiini on typpipitoinen molektryli, joka toimii solujen

energiavarastoina tbstaattiyhdisteiden KF (kreatiinifosfaatti) ja

ATI' (adenosiinitrifosläatti) muodossa. Påäasiallinen energianlåih-

teemme on ATF (osta 80% on kreatiinia), mutta Kl:lla on ratkai-

seva asema ATF:n muodostuksessa.

Lihaksen supistuessa ATF hydrolysoituu ADF:ksi(adenosiinidifosfaatti). KF voi luorutiaa fosfaattinsa ADF:lle, J ol-loin se palautuu ATF:ksi, ja on jalleen käytetuivissä energiaksi.

Missä kreatiinia on?

Ensinniikin, lisåiravinteeksi tarkoitettu kreatiini nautitaanaina suun kautta nesteen kanssa kreatiinimonohydraattina (KM).Kreatiinia ei siis tule nauttia missään muussa muodossa,lukuunottamatta lihaa ja kalaa. Punaisessa lihassa sitii esiintyyluorurostaan eniten.

Liha/kalaravinnosta voidaan saada kreatiinia noin 1 g/vrk.Listiksi arginiini, glysiini ja metioniini toimivat kreatiininesiasteina, joten kaikki ko. aminohappoja sisält?iväproteiiniravinto mahdollistaa maksan, haiman ja munuarstenkreatiinin q,ntetisoinnin, joka on myöskin noin I g/wk.

20 Ultrajuoks:- la L/97

yhteenvetona:kukkaro keventyyja lihasmassa kasvaa

KF-varastoista 95oÄ eli noin 115 g sijaitsee luurankolihaksis-sa. Lisäksi kreatiinia on hieman aivoissa, maksassa, munuaisissaja kiveksisså.

Miten kreatiini vaikuttaa?

Sen jälkeen kun ranskalainen tiedemies Cheweul loysi krea-tiinin wonna 1832, sen vaikuhrksia on ehditty tutkia perusteelli-sesti.

Kreatiinin huomattavimmat vaikuhrkset kohdisfuvat luu-ankolihasten aineenvaihduntaan.

Lihassolu ei ole kuiva valkuaisainemöykky, vaan nestepitoi-nen såilio. Kreatiinilla tuon säiliön tilavuutta voidaan kasvattaa.Toisin sanoen kreatiinin vaikuhtksesta lihakset hrpoavat imies-sZi?in itseensä lisziå vettii.

Lihassolun vollyrnin kasw mahdollistaa suuremman typpipi-toisuuden, jolla on merkitt?ivä anabolinen (rakentava) ja anti-kata-bolinen (hrhoutumista ehkliisevä) vaikutus lihassoluissa.Katabolia tarkoittaa gppikatoa, ja sitii voidaan siis mm. kreatiininamlla ehkaistli.

Kreatiini aerobisissa kestävyyslajeissa

Lihassoluja on kolmea tyyppiä: I (aerobinen), IIa (sopeutuusekä aerobisiin etta anaerobisiin lajeihin riippuen ha{oittelusta)ja trb (anaerobinen). Aerobisissa kestiivyyslajeissa tarvitaanlfiinnä I- ja tra-tyypin lihassoluja. Kreatiini vaikuttaa piiiiasiassavain Il-tyypin (anaerobisiin, maitohappoa tuottaviin) lihassoluihin.

Tutkimuksissa KM-lisåiravinteilla ei ole havaittu olevansuoranaistavaikutusta aerobisissa kestiivyyslajeissa. Ultra-uoksussa tai (konman)hiathlonissa mahdollinen hyöty rajoittuuleihinnä ajanjaksoon, jolloin erityisesti pyritiiiin hanktimaanvoimaa ja lihasmassaa kilpailukautta arten. Yleensä tuollainenha{oitusjakso kannattaa srjoittaa peruskrurto- ja kilpailukaudenvaliin. Tuolloin voidaan ottaa 2-3 g kreatiinia åivittliin noinkuukauden ajan.

KM:n vaikutus on tehokkaampi glukoosin ja veden (esim.mehu, urheilujuoma) kuin pelkiin veden kanssa nautittuna, koskaglukoosin stimuloima insuliini "ajaa" ravinnosta verenkiertoonimeytyneitri aineita lihaksiin. KM:n imeytyminen kestiiii 60-90min. Kahvin nauttiminen voi våihentiiZi KM:n tehokkuutta. Suurienkerta-annosten ottaminen ei kannata, koske ihmisen vastaanotto-kyky on rajallinen, ja kallis (Suomessa noin 1 mk/g) aine erittyyulos kehosta. Haitallisia sivuvaikuhrksia tai myrlg4ysoireita ei l0-kertaisillakaan annoksilla ole havaittu.

Monipäiväisissä kisoissa tai trooppisen kuumissaolosuhteissa käydyisvi kilpailuissa voidaan teoriassa ajatellakreatiinin käyttiimistri nestehukan ehkiiisemiseen, koska se sitoolihaksiin nestettåi. On kuitenkin otettava huomioonpainonlisiiyksen hidastava vaikutus, joka on merkittavä varsinkinyliirnåikiä juostaessa.

Yhteenveto

KMlisåiravinteista on eniten hyötyä anaerobisten nopeus- javoimalajienharrastajille. KM vaikuttaa eniten urheilijoihin, jotkaeivät voi tai halua syö&i huomattavia miiiiriä punaista lihaa päivit-tiiin (esim. kasvissyöjät). Aerobisten kestiivyyslajien harrastajienkannattaa harkita tarkkaan milloin kreatiinia kannattaa käyttiili.Yhteenvetona: lnrkkaro keventyyja lihasmassa kasvaa. o

uudet tuulet altavat:

Yhii useammat tutkijat ja urheiliiot eri puolilla maail-maa ovat alkaneet lcyseenalaistaa perinteisa opit, ioidenmukaan urheilijan - varsinkin kestövyyslnjeissa - on nau-tittava erityisen runsaasti hiilihydradteia, kohtuullisestiproteiinia ja vain niukasti rasvaa. Nöin on töhdn osti aia-teltu siitökin huolimotta, ettö kestövltysurheiliian on har-j oittelussaan j a kilpailusuorttuksessaan tiedetty ioutuvansuurelta osin tumautumaan myös rasvun köyttöön energi-anu Yleensö rosvan merkitlts on sivaatdtu viittaamallasiihen, ettö laihimmankin ruipelon ihon alln piilee riifrd-vdsti rasvaa hyvinkin pitkien suorilusten energiaksi.

Ihonalaisen ros,'an käyttö energiaksi urheilusuorifirk-sen aikana ei ehkä olekaan niin helppoa ja yksinkertaistakuin on luultu. Uuden ajattelutavan mukaan urheilijan tu-lisikin hiilihydraattitankkauksen ohella - tai peräti sen si-jasta - huolehtia suorituksess:l kåytettiivien lihasten rasva-v arastoj en tiiyttiimisestii ennen kilpailua.

Mutta tiimåikäåin ei ehkii riitii. Mikäli tavanomainenruokavalio on voimakkaasti hiilihydraatteihin painottuvaa,ei keho yksinkertaisesti ole riiftåv?in kouliintunut kiyftä-måån rawoja hyvåikseen. Niinpä rawojen polttoa tuleeharjoitella - ei vain juoksemalla, vaan myöspöivittöisen di-eetin avrr/.la. Siispä: samalla tavalla kuin ultrajuoksija har-joittelee firlevaa kilpailua varten useiden kuukausien ajanjuoksemalla, h?inen tulisi treenata myös kehonsa rawa-ai-neenvaihduntaa pitkäjiinteisesti syöm?illå riittiiv?in rawaistaruokaa ja vähentiimiillä hiilihydraattien osuutta kokonaise-nergiasta. Vain niiin keho oppii hy<idyntiimiiiin rasvaa par-haalla mahdollisella tavalla.

Ennen kuin alatte lappaa sisåiiirurc suunnattomia rasva-määriä, kannattaa muistaa ettii lcyseessä on erittiiinmonisiiikeinen asia, josta tiedemiehet - tietenkin - ovathyvin erimielisiä. Lisiiksi on otet[ava huomioon, ettämwaa on monenlaista. Tyydytettyä rasvaå (yleensäeliiinrawa) ja teollisesti muunneltua (yleensä "osittainkovetettua") rasvaa ei kannattane ruokavalioonsa lisåt?i.

Voidaan arvella, ettii joillekin ihmisille erittiiin hiilihydraattipainotteinen ravinto sopii ja tuottaa parhaan tulok-sen, toiset sen sijaan saavat elimistönsä pelaamaan pa-remmin rawalla. Loppujen lopuksi - jiilleen kerran - jokai-sen on löydettåvä oma totuutensa. Illtrajuoksija-lehdessåtullaan vielä tiimåin vuoden aikana palaamaan rasva-asioi-hin tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. (Jos ei muuta niinmeillä on ainakin uusi "tieteellinen tekosyy" siltå varalta,eftåi itsekuri pettiiä...)

Kysymykset ja kommentit asiasta ovat erittåin terve-tulleita! r

Ultrajuoks:-}a L/97 2L

PROTEIINI JA KESTÄVYYSURHEILUUutta tutkimustietoa aminohapoista

Jukka Kukkonen

Hawaii,26. lokakuuta1996 klo 5:30 aamulla. Tun-tematon belgialainen triathlonisti Luc Van Lierde juohotellissaan puolisen litraa nestemåiistä proteiinia Vajaa10 tuntia myöhemmin hyvävoimainen Van Lierde iuok-see Ironman Triathlonin maaliin uudella ennätysajalla'ensimmäisenäeurooppalaisena maailmanmestarina.

Perinteisesti kestävyysurheilussa on valmistauduttukilpailuihin neste- ja hiilihydraattitankkauksella. Uu-simman tutkimustiedon valossa näyttää siltä' että ami-nohappojen saantiin glykogeenivarastojen resurssit ylit-tävissä kestävyystajeissa tullaan kiinnittämään jatkossasamankaltaista huomiota.

Voimmeko tulevaisuudessa hölkätä kioskille osta-maan iltalehden ja pussillisen haaroittuneita aminohap-poja? Entä onko aminohapot luokiteltava välipalaksi'pääravinteeksi, lisäravinteiksi, lääkkeiksi vai dopin-giksi?

Ny(vään pystytään syntetisoimaan kaikkia tunnettujaravintoaineita ja useimpia niiden aineenvaihdunnallisistasir,utuotteistakin. Monet näistä aineista ovat potentiaalisiasuorituskyr,ryn tehostajia etenkin jos niitä nautitaan sellaisiamääriä, joita ei ikinä pys$ttåisi normaaliravinnon kauttasaamaan. Kansainvålisen Olympiakomitean (IOC) såiin-nöissä tuomitaan rnikä tahansa keinotekoisesti valmistettu,epänormaaleina määrinå nautittu aine, jonka tarkoitus onparantaa suoritusk-vkyå, urheilun eettisiå sääntÖjä rikko-vaksi dopingiksi. Kuitenkaan aminohapot eivät ole kiellet-tyjen doping-aineiden joukossa.

Proteeinintarve kestäwvsurheilussa

Tarvitseeko kestär.ry-vsurheilija proteiinia lisäravintee-na'l Miksei tavallinen ruoka riitä, vai riittäåikö se? Vuosi-kymmen sitten asiantuntijoitten suositus kuului: "Lihaa,kalaa ja maitoa sisältävä sekaruoka kattaa urheilijankinproteiinintarpeen eikä proteiinivalmisteiden käyttöä voi pi-tää perusteltuna".

Aikaisemmin proteiinintarvefta arvioitiin typpitasapai-non perusteella. Puhuttiin anaboliasta (positiivinen tvppita-sapaino, typpeä saadaan enemmän kuin kulutetaan) ja kata-boliasta (negatiivinen typpitasapaino, t-vppeä saadaan vä-hemman kuin kulutetaan). Typpitasapainomittausten pe-rusteella proteiinia pidettiin lähinnä voimalajien ja bodauk-sen harrastajien lisiiravinteena. Kestärlysurheilijoille aja-teltiin riittävän "normaali" måätå, joka saataisiin helposti"tavallisesta suomalaisesta sekaravinnosta".

Monien urheilijoiden omat kokemukset poikkeavattåstä. Esimerkiksi tri PhW Maffetonen mielestä triathlo-nistit tarvitsevat enemmän proteiinia kuin painonnostajat.Hiinen valmentamansa triathleetti Mark Allen söi ensim-mäisen pihvinsä 1989, oltuaan sitä ennen vuosia kawis-syöjä Monet epåilivät hänen alkaneen kåyttää dopingai-neita, mutta Allen itse väittåå lihassa olevien ainesosienolleen suoritustensa tehostaja. Hän luuli olleensa ylirasi-tustilassa liiallisen harjoittelun takia, mutta se osoittautui-

kin proteiininpuutokseksi. Joka tapauksessa vuosina 1989-95 Allen voitti lähes kaikki kilpailunsa, mukaanlukien seit-semän maailmanmestaruutta.

Uusimmat tutkimusmenetelmåt ovat entistä tarkempia:niillä pyslrtään mittaamaan esim. kestäv-vyst-vyppisen rasi-tuksen polttamat aminohapot. Epäsuoria ja epåtarkkojatyppitasapainoarvioita ei enåä viilttiimättä tarvita. Uusillamenetelmillä saadut tulokset tukevat käsitystä, jonka mu-kaan proteiinia tarvitaan huomattavasti enemmån kuin onuskottu.

Yleissuositusta proteiininsaannin minimiarvoksi onnostettu ainakin l0 kertaa ruoden 1943 jiilkeen, ja se ontällå hetkellä 0,S g/kg/vrk. Koska uusimmissa kansainväli-sisså tutkimuksissa tuo mäiirå on todettu selvåsti riittiimat-tömiiksi edes keskivertoihmiselle, on kestär'Tysurheilijoidenproteiinisuositusten trendi ollut nouseva. Joissain tapauk-sissa jotkut asiantuntijat ovat suositelleet jopa nelinkertaisiamääriä.

Arvostettu proteiinitutkija Lemon pitäå aerobisillekestävy-vslajeille minimisuosituksena 1,2'I,4 glkglvrk ( I 50-l75Yo normaali paiväannoksesta). Jos tehdä2in voimahar-joittelua, suositus nousee lukemaan 1,7-1.8 gkglvrk (212-225Vo normaali paiväannoksesta). Nåmiikin suosituksetovat tarkoituksellisen varovaisia, koska liiallinen protei ininsyönti suhteessa painoon ja kulutukseen ei ole pitkällä täh-täimellä terveellistä.

On huomattava, etta suositukset ovåt minimiawoja. ei-vätkä ole siten tarkoitettukaan optimaaliseen suoritushv-

$vn pyrkiville. Erityisen pitkissä ja rasittavissa keståwvs-lajeissa, kuten ultrajuoksu tai -triathlon, tarve on todennä-köisesti vielä suurempi.

Tutkimustiedon karttuessa on tullut ilmeiseksi, etteimikään yleissuositus voi johtaa parhaaseen mahdolliseenlopputulokseen. Tarvitaan yksit-viskohtaisia aminohap-posuosituksia yksilöllisten tilanteiden ja tavoitteiden mukai-sesti mitoitettuna. Siis vaikka ylipitkien kestårryyslajienharrastaja saisikin tarpeeksi proteiinia såilyttäåkseen ke-honsa rakenteet, ei hiin silti viilttamättä saavuta optimaa-lista suoritusta ilman tiettyjen aminohappojen lisäannos-tuksia. Aminohapoilla on rakentavien vaikutusten ohellaerilaisiin elintoimintoihin kohdistuvia lääkkeenomaisiavaikutuksia.

20 elintärkeää aminohappoa

Ihmisproteiini koostuu 20 aminohaposta. Proteiinintärkein ainesosa on typpi (16 % painosta). Kaikki kehonkudokset, elimet, solut, lihakset, veri, hiukset, kynnet, ent-

ryymit, hormonit ja aivokemikaalit muodostuvat ja toimivataminohappojen avulla. Aminohapot toimivat solujen suo-jelijoina viruksia ja bakteereita vastaan, kivunlievittäjinå,mielialan säätelijöinå, hapenkuljettajina ja yleisinä tervey-den ylläpitiijinä. Ihmisen perimätieto on ohjelmoitu kromo-somien DNA: ssa aminohappokoodina.

Välttämättömät (essential) aminohapot on saatava ra-vinnosta. Näitä ovat kolme lihasten energiaksi kä)'ttämäähaaraketjuista aminohappoa (Branched Chain Amino

22 UJ-trajuoksLla Ll97

Acids, BCAA) leusiini, isoleusiini ja valiini sekä aromaatti-set aminohapot tryptofaani ja fenyylialaniini, jotka toimivatneurotransmittereiden (aivosolujen vålittäjåiaine) esiasteina,sekä lysiini, metioniini ja treoniini.

Muut tarvittavat aminohapot elimistö voi suotuisissaolosuhteissa itse valmistaa. Tällaisia ovat mn. glukoosinuudismuodostuksessa eli glukoneogeneesissa vaikuttavaalaniini, kasvuhormonin tuotantoon liitnvå arginiini,fenyylialaniinista muodostuva neurotransmitterien esiastetyrosiini, sekå asparagiinihappo ja glutamiinihappo.

Aminohapot aivoissa

Kä1'tännössä jokaisen aterian koostumus vaikuttaa sii-hen mitåi ajattelemme, tunnemme ja aistimme, mutta veri-aivoesteen takia ei vålttamättä heti syömisen jåilkeen. Neu-rotransmittereita on ainakin 35 erilaista, ja useimmat niiståkoostuvat aminohapoista. Siten ihminen, varsinkin kestå-qysurheilija, on "sitti mitå hiin syö".

Nopeiten aivoihin pääsevät aromaattiset aminot trypto-faam ja feny-vlialaniini sekä tyrosiini. Vaikka aminohapotglutamiinihappo ja asparagiinihappo ovat voimakawaikut-teisia neurotransmittereita, aivot eivät piiåstä niitii läpi, ja

niillä ei siten ole suoranaista vaikutusta aivoihin.Tryptofaåni on hiilihydraatin kanssa nautittuna yhtey-

dessä serotoniinin tuotantoon, joka saattaa aiheuttaa vås-v-mystä. masennusta, unettomuutta. ahdistusta tai ärtyisy,vttä.Siksi hiilihydraatit kannattaa tankata edellisten piiivien il-toina, jolloin ne parantavat unen laatua. Aamulla, varsinkinennen kilpailua, suositellaan proteiineja, koska ne piristiivåtja parantavat suoritustehoa.

Ruotsalaiset tutkivat eräässä 30 km:n juoksukisassa,voidaanko väsymyksen aiheuttamaa tryptofaanipitoisuudennousua veressä ehkäistå antamalla koehenkilöille urheilu-juoman seassa haaroittuneita aminoita, mutta merkitfäviämuutoksia aivotoiminnassa tai mielialassa ei kuitenkaanvoitu todeta.

Maratoonari Alberto Salazarin lupaava ura katkesi8O-lwulla oireisiin, jotka viittaavat serotoniinihiiiriöihin,jotka todenniiköisesti johtuivat liiallisesta hiilihydraatista japuutteellisesta proteiininsaannista. "Vihasin juoksemista 10luoden ajan. Toivoin menettäväni jalkani onneftomuudessa,jotta minun ei tarvitsisi enää juosta. Olin niin uwuksissa,etten jaksanut edes istua työpöytäni äåressä.", kertooSalazar tuntemuksistaan.

Vuonna 1994 Salazar teki yllåttåiviin paluun voittamallaComrades Marathonin. Juoksu alkoi kuulemma kulkea he-ti, kun Salazarin lääktui oli määriinnyt håinelle Prozac-ni-mistä serotoniinia eståvåä läiikettä (oka on ironista k-vllävalmistettu tryptofaanista). Serotoniinitasoa kontrolloivillaliiiikkeillä on masennusta poistava ja suoritusk-vk-vä lisäävävaikutus.

Tryptofaani vaikuttaa myöskin unihormonina tunnetunmelatoniinin tuotantoon, jonka merkitys on olennainenrauhallisen yöunen aikaansaajana. Normaalisti melatonii-nin eritys kawaa voimakkaasti nukkumaanmenon aikaan.Sen puute ilmenee yöllisenä unettomuutena ja kontrolloi-mattomana torkahteluna päivisin. Unen laatu on tunnetustiratkaisevan tärkeä urheilijan palautumisen ja kehift-vmisenkannalta.

Kaikessa proteiiniravinnossa (pl. maitotuotteet, joissaon vastaavasti enemmän tyrosiinia) on tryptofaania. Lohi ja

kalkkuna (halvemmat vaihtoehdot nakrilli ja broileri) ovatparhaimpia liihteitå. Myös (maa)påihkinÖisså on paljontryptofaania.

Myos tyrosiini ja sen esiaste fenyylialaniini vaikuttavattiettyjen neurotransmitterien tuotantoon. Niiden puute voiaiheuttaa masennusta, ja ko. aineita voidaan pftia epiisuo-rina (neurostransmitterien kautta toimivina) piristeinä, ku-ten kahvi (kofeiini stimuloi rnm. epinefriinia aivoissa).

Tyrosiinilla on myös aineenvaihduntaa kiihd]4tåviävaikuhrksia, jonka vuoksi laihduttajat saattavat käyttiiåniitåi. Fenyylialaniini stimuloi CCK-nimista ainetta, joka

antaa ihmiselle kyllåiisyyden tunteen noin puoli tuntia ate-rian nauttimisesta.

Koe-el?iimillä laboratoriossa huomattiin laskevia nore-penefriinipitoizuuksia stressin yhteydesså. Tyrosiinin huo-mattiin ehkåiseviin neurotransmitterien puutokset. Havain-not johtivat ihmiskokeisiin sotilailla. Eriiilsså kokeessa si-muloitiin nopeaa kiipeämistå korkealle vuorelle, joka at-heutti kovan rasituksen ja hapenpuutteen aivoissa. Tyrosii-nia saaneet sotilaat suoriutuivat paljon paremmin testeisfåja olivat pirtdimpiä, tehokkaampia ja rohkeampia. Lisiiksihe eivåt valittaneet lainkaån ep?iinhimillisten koeolosuhtei-den vaikeuksista kuten vertailuryhma. Tyrosiini parantaasuorituskykyä erityisesti silloin, kun pitiiii valvoa normaaliapitempiä aikoja.

Haaroittuneet aminohanot

Jopa 20 minuutin rasitustestissä haaroittuneiden ami-noiden, liihinnä leusiinin, pitoisuus veressä pieneni. IIaa-roittuneita aminohappoja poltetaan siis energiaksi lihak-sissa. Siten lcyseisten aminohappojen tarve lisäiintyy rasi-tuksen aikana. Eräåssä testissä kahden tunnin harjoitus55%o:n teholla kulutti 860lo haaroittuneitten aminoittennormaalista luorokausitarpeesta.

Rottatutkimuksissa hat'oittelu paransi koe-elliimen ky-kyä käyttåå haaraketjuista aminoa energiaksi. Toisaaltahaaroithrnut amino rasituksen aikaisena lisiiravinteena hei-kensi rotan suoritusk-vkyä pelkkii:in glukoosiin verrattuna-

Ruotsalaisilla kestiivyysurheilijoilla tehdyisså polkup-vo-räergometrikokeissa ei kuitenkaan harjoituksen aikana s-vö-dyillä haaroittuneilla aminoilla ole todettu vaikutusta pro-teiini-aineenvaihduntaan. Yhtii nrloksettomia olivat tutki-mukset ranskalaisilla alppihiihfiijillå. Hollannissa kokeiltiinhaaroittuneita aminoita ja tryptofaånia yhdistelmiinå: eivaikutusta viisymiseen pitkiikestoisen suorituksen aikarn.Italialaiset kokeilivat semaa tyhjillä rykogeenivarastoilla.Aminohappoja syöneillii mitattiin suurempia maitohappo-arvoja, mutta muuten ei mitiiiin eroa.

Kumminkin kissanpennut valitsevat leusiinipitoisim-man aterian, vaikka ta{olla olisi parempiakin vaihtoehtoja.Samoin rotat valitsevat leusiinin mieluummin kuin melkeinminkäiin muun aterian.Miksi? Sitii emme tiedii, mutta kes-täv-vysurheilijoita tuollaisten vaistojen hiivi?iminen ei hai-tanne, sillå leusiinista ei tunnu löytyv:in lisäpotkua aina-kaan kilpailuissa nautittuna.

Lemonin mukaan on todenniiköisti" ettii tietyt yksitUii-set aminohapot parantavat fyysisesti aktiivisen ihmisensuorituslrykyä ennen harjoitusta nautittuna. Potentiaalisterriskien vuoksi håin ei kuitenkaan l?ihde suosittelemaan mo-nen grarnman suunristen kerta-annosten umpimiihkiiistiiahmimista (kuten monet kehonrakentajat tekevåt). Amino-lisåravinteista on eniten hyötvä paljon liikkuville laihdut-

Ultrajuoks:- ja Ll97 23

tajille ja kawiss.vöjille.vielä", sanoo Lemon.

Proteiini ultrakisoissa

"Paljon enemmän tietoa tarvitaan

Matalankin intensiteetin rasitus käynnistää kehon kata-boliset prosessit, eli proteiinia kuluu alhaisillakin tehoillaliikuttaessa.

Australiassa 9-päiväisessä 1005 km:n ultrajuoksussatehdyn case-tu&imuksen perusteella menestyksekkäänjuoksijan keskimääräinen energiansaanti oli 25000 KJ/vrk(5952 Kcallvrk), josta 62% (16,8 gkglvrk) tuli hiilihydraa-teista, 2'7oÄ rasvoista ja Il%o (2,9 gkg/vrk) proteiineista.Nestettå kului 11 l/vrk. Ruoka ja neste otettiin pieninä an-noksina 15-20 minuutin välein. Näitä arvoja voidaan pitåäsuositeltavina tavoitteina ultrakisojen ravinnonsaantiasuunniteltaessa.

Ultrajuoksuista ultratriathloneihin siirtvnl't Erik Seed-house sanoo proteiinintarpeen nousevan voimakkaasti kunjuostaan vli 70 km luorokaudessa. Oksentelu, vatsakivutjanpuli ovat ongelma erityisesti ultrajuoksijoille. Kiinteäproteiiniruoka ei sula rasituksen aikana, se joko meneesuoraan läpi tai tulee takaisin ylös. Seedhouse sanoo rat-kaisseensa ongelman nestemäisellä proteiinilla.

Viikkoja tai jopa kuukausia kestävät vuoristokiipeily-tai jäätikkövaellusseikkailut ovat proteiinin imeltymisensuhteen helpompia, koska on aikaa pysähtyä syömään kun-nolla. Se ei kuitenkaan auta, jos proteiinia ei s-vödä tar-peeksi. Vuonna 1993 Etelämantereella 2380 km 95 päiväs-sä vaeltaneet Ranulph Fiennes ja tri Mike Stroud dokl-mentoivat tarkasti energiansaantinsa ja kulutuksensa. Hesöivät 5200 Kcal/vrk, josta 57oÄ rawoja, 35% hiilihydraat-tejaja vain 8% proteiinia (koska tri Stroud ei uskonut rasi-tuksen nostavan proteiinintarvetta). Heidiin kulutuksensaoli kuitenkin yli 6000 KcaVvrk. Molemmat miehet menetti-vät painostaan yli 20 kg, josta yli puolet oli lihaskudosta.Suuri osa lihassolujen entslymeistä oli kuollut. Ilman sa-telliittihäl]'ttimen avulla tilattuja apuvoimia he olisivatkuolleet proteiininpuutteen aiheuttamaan uupumukseen.

Ensimmäisenä ihmisenä yksin koko Etelämantereenhalki (purjeen ar,ulla) hiihtånyt norjalainen Börge Ouslandsöi aamiaiseksi kaurapuuroa ja kermaa, välipaloiksi pähki-nöitä, rusinoita ja suklaata sekå illalliseksi lihaa, kalaa jakanaa perunoiden ja voin kera, yhteensä noin 6000Kcal/vrk. Hän oli suhteellisen hwiikuntoinen saawttuaanperille.

Myös proteiinin kanssa mahdollisesti nautitun hiilihvd-raatin laadulla on merkitystä ravinnon imevtymisen kannal-ta. Suositeltavin hiilihydraatti kisan aikana on glukoosi taiglukoosipolymeri. Fruktoosia tåi fruktoosipitoisia disakka-rideja kuten pöytiisokeria eli sakkaroosia (oka koostuu glu-koosi+fruktoosi-moleky-yleistä) on syytä välttää myöskintuntia ennen kisaa. Laktoosi-intoleranssista kärsivien ontietvsti vältettävä maitotuotteita.

Monipäiväisissä aerobisissa kestävy-vstesteissä on mitat-tu negatiivisen t_vppitasapainon lisäåntyminen neljåinteenpäivään saakka, jonka jälkeen tasapaino on palautunutelimistön sopeuduttua rasitukseen. Testatut saivat päivittäinravintoa l0 o/o kulutusta enemm:in. Proteiinin tarve on suu-rimmillaan noin tunnin kuluttua rasituksen alkamisesta,kun glykogeenivarastot ovat hupenemassa ja pienenee lop-pua kohti sopeutumisen mukaisella nopeudella.

Ultrakisoista on kenties mahdotonta selvitä täysin il-man vaurioita hwälliikään ravintohuollolla. 13:lla 100

km:n juoksijalla tehdyssä tutkimuksessa kaikilla havaittiinvaurioita ja häiriöitä lihas- ja maksakudoksissa. Oikeanlai-sella ravitsemuksella voidaan vaurioita kuitenkin vähentää.Koska liika proteiini rasittaa munuaisia ja maksaa turhaan,ja tuo joskus mukanaan tyydyttvnlttå rasvaa, on proteiininmåärän sijaan ehkå viisampaa satsata laatuun. Mutta mikäon kestär.T-ysurheilijalle soveltuvaa laadukasta, helposti su-lavaa ja imefiwää proteiinia?

Hvdrolvsoidut heraproteiinilisäravinteet

Hydrolysoitujen eli valmiiksi pilkottujen proteiinilisä-ravinteiden yleistl'ttyä ovat munuaisiin ja gydlttyneeseenrawaan liitryvät vaarat vähentyneet (tavalliseen proteiini-ravintoon verrattuna).

Proteiinijauheen laadun voi itse kontrolloida nesteeseensekoitettaessa: mitä helpommin se sekoittuu lusikalla senparemmin se on hydrolysoitu. Tavallinen, halvempi prote-iinijauhe ei sekoitu ilman tehosekoitinta.

Hera (engl. "whey") on ylitse muiden proteiininlähtee-nå. Se on selvåsti syrjä)ttänyt aikaisemmin parhaina pidegt(naudan)lihan ja kalan, kananmunasta ja soijasta nyt pu-humattakaan. Puhtainta ja parasta proteiinia on ionikäsi-tellv heraproteiini (engl. "ion-exchanged whey protein" ).

Hera syntly maitotuotteiden valmistuksen oheistuottee-na. Maidon proteiinista 20%o on heraa ja 80% kaseiinia.Esim. juuston valmistus kuluttaa maidosta kaseiinin, jahera jää jäljelle. Heraproteeiini ei vaadi ruuansulatusta ma-halaukussa, vaan jatkaa suoraan ohutsuoleen. Sen sijaankaikki muut proteiinit, erityisesti kaseiini, keräänt_yvät rae-juustomaisiksi kokkareiksi mahaan. Ne jäävät siis odotta-maan vatsahappojen sulaftavaa vaikutusta (itse asiassa ha-pot eivät pilko proteiineja, ne vain mahdollistavat sulatta-vien entsyymien toiminnan) ennen matkan jatkumista.

Heraa voidaan pitää ihmisravinnon kannalta täydellise-nä proteiinina. Herassa on eniten haaraketjuisia aminohap-poja. Heran biologinen arvo (engl. "biological value" eliBV) ja proteiinin tehokkuussuhde ("Protein EfficiencyRatio" eli PER) on valkuaisravinteista korkein.

Yhteenveto

Ennen maanviljelyksen keksimistä muutama tuhatvuotta sitten ihminen lienee elånyt kymmeniä ellei satojatuhansia I'uosia lihan ja pähkinöiden q4vppisen proteiini- jarasvapitoisen ravinnon varassa. Fossiilijiiånnösten perus-teella jotkut tutkijat uskovat metsäst_ys- ja keräilytaloudessaeläneiden ihmisten olleen pitkiä, lihaksikkaita, hyviikun-toisia ja terveitä. Teollinen ravinnon tehotuotanto onmuuttanut ravintomme koostumusta ja laatua. Paluu"vanhoihin hlviin aikoihin" ei ole enåå mahdollista. Siksimonet kestäWysurheilijatkin ovat turvautuneet keinotekoi-siin proteiinilisäravinteisiin, ja saavuttaneet parempia tu-loksia kuin ilman niitä. Tietf varovaisuus on kuitenkinpaikerllaan, sillä valmistajien mainokset ovat yleensä vah-vasti liioittelevia jaharhaanjohtavia. Lisiiå puolueetontatutkimustietoa tarvitaan etenkin ultralajien ravitsemuksesta.o

Mikjili haluat oheisen jutrm kirjallisuusviitteillä varustettmå, otå yhteys

lehden toirnitukseen (kar:in viitteet pois tilan rajallisuuden vuoksi).Kirjoittaja Jukka Kukkonen ottaa mielelläiin vastaan lrysymyksiä ja

kommentteja s?ihkopostiosoitteseen j@vrooorn.pp.Ii. Voit myöskirj oittaa Ultrajuoksija-lehden osoitteeseen

24 UltrajuoksLla L/97

Tamiin lehden ilmestyessä maraton-vuosi on pässyt jo hyvään vauhtiin huh-tikuun lopun kisojen myötZi. Monet tosinaloittivat jo aikaisemmin: ensimmäisettammikuun alkupuolella Ruotsin Jokobs-bergissil.

Helmikuussa Hans Mannstenin 50-wotismaraton veti Helsingin Tervasaa-reen puolensataa tiiyden matkan menijiiå,joukossa runsaasti sataplussalaisia. Monituli kylmtin pohjoistuulen tuivemrksessajuosseeksi myös kauden ensimmäisen"ultransa". koska ensimmäinen kierrosmeni kilometrikaupalla pitkziksi. Hasseon p.iåttiinyt pistiiii maratonin pystyltrmyös ensi talvena; eiköhzin silloin kZilin-töpaikkakin l<iydy paremmtn. Hassen IITemosaarimatoton juostaan lauantaina21.2. klo 12. Tiedustelut: HansMannsten, p. 0400-508893, 09-1 355635.

Maalisk-uun 22. päwä maratonliansajakaanfui kahtia toisten suunnatessa Io-hobmmillc ja toisten Ruotsin Vdllingby-hyn 20. huhtikuuta kipaistiin Pöytyilnmaraton sataplussalaisen Esko Nunnenisiinnöimänä.

Korhosen jo Völihnöen sodqs

Uusikoupunkilcisetjuhlivot Ylistorosso

Kalle Korhosesta, 55, ja PaavoVälimäestä. 51. tulee SataPlus-ker-hon 4'7. ja 48. jäsen Kyrönjoki-mara-tonilla 27. huhtikuuta. Molemmatasustavat Uudessakaupungissa, muttaedustavat nykyäån pohjanmaalaistaHäjvt-seuraa. Eipä uusia sadan mara-tonin miehiä paljon muista seuroistanykyiselliiän nåytå sikiåvånkään.

Sekå Kalle että Paavo juoksivatensimmiiisen maratoninsa Helsingissä(HCM) v. 1983, vaikka eivät tuolloinvielä tunteneet toisiaan. Paavolta onmaratonmatka jäånyt kerran keskenjoskus alkuvuosina, Kallelta ei ker-taakaan. Välimäellä on takanaanmyös kolme satasta.

Kalle ja Paavokemmin seuraavassalehden numerossa.

esitelläån tar-Ultrajuoksija-

Suomen 100+ tilasto 20.4.97(Nimen per?issä maratonien ja ultrienyhteenlaskettu miiiirä, suluissa viimeisimmlinmaratonin päiviimiiää tai päiviimäiirä, jolta tietoon peräisin. Mikäli maralonien lukumiiiiråinperiissä on *-merkki, k.o. juoksija ei oletoimittanut maf,atoneistaan listaa. HUOM! Olenlisäilll useiden juoksijoiden viime wodenlopulla tai tiimiin uroden alkupuolella juoksemiamaratoneja lilasoon parhaan tietoni mukaan.Ilmoittakaahan, mikäli lukemat eivät tiismiiå!)

1) Kalevi Saukkonen 580 (200497) 2) MarttiMoilanen 234* (010596) 3) Mauri Volama 231(220397) 4) Jouni Laitinen 224 (16029'l) 5)Tuomo Vilmunen 214 (160297) 6) Irie_\4e44sr2o7* (160297) 7) I(aj Lindqvist r73 (2oo497)8) Pertti Gustafsson 170 (200896) 9) RalfBrsdarhokn L67 (200497) l0) Pertti Ryhiinen165 (200497) ll) Matti Ranlam?iki 158(061296) 12) Jalo Furu 148 (021 196) 13) HansAhlsved 146 (200497) 14) fusto Hassinen 144(200497) 15) Kalevi Kuusela 143 (200497) 16)Jan-Erik Sjöblom 142 (200497) 17) OlaviMontela 139 (160297) 18) Kalevi Monlela 136(160297) ja Sakari Väisiinen 136 (200497) 20)Erkki Ikola 134 (031296) 2l) AnteroKarjalainen 132 (010896) 22) Hans MarmstenI3l (200497) 23) Esa Lindholrn 130 (100896)ja Tapio Koivu 130 (200497) 25) SeppoHeiskanen I29 (061296) 26) Markku Jämbäck123* (220397) 27)Terho Tuuha 121 (061193)ja Esko Nurmi 121 (200497) 29) MattiPirskanen 120 (061296) ja Seppo Leinonen 120(250397) 31) Veli Liimatta Il9 (160297) 32)Voitto Puutio I 18 (021196) 33) OssiMartikkala 113* (040896) 34) .Iukka Maunulall0 (200896) 35) Erkki Vaisto 108 (031296)36) Lan Strandvall 107 (031296) 37) HenrikAnthoni 106 (241196) ja Olof Strengell 106(031296) 39) Peter Backlund ja Alf Granvik104 (220397) 41) Tapani Larimo 103*(110197) ja Reijo Kunttu 103 (200497) 43)Raimo Miettinen I02 (021196) 44) 4rrloTynjälä 101 (061196) 45) Jussi Ristanen 100(230596) ja'fapio l-ampela 100 (040996).

moratonilla

Vaasan maratonin yhteydessä 6.sy-yskuuta toivotetaan 56-vuotiasvaasalainen kauppias-yrittäjä MauriÖtjymaki tervetulleeksi SataPlus-ker-hoon. Ennen kevåän Kyrönjoen keik-kaa Maurilla on tiiynnä 94 marua(kertaakaan ei ole mennyt keskeytyk-seksi). Oman juoksuharrastuksensalisåiksi Mauri on ollut "kätilönå" syn-nlttiimässä \uodesta -85 jiirjestettyäVaasa-maratonia sekå v. -93 ensi ker-ran juostua Kuusaan KylämaratoniaHaapajärvellä.

- Kaikki maratonit ovat etukäteenhaastavia, ja jiilkeenpåiin mielusia.

Erkin jo Jussin tuplosotioinen

Kotojarohkollo joMöenpcicillö soto

Mauri Öljymaen täyteen 14.9sodos Vooson

Jokainen maraton on erilainen seik-kailu. Täyden putken maratoneja onneljä: Helsinki City, Vaasa, Kyrönjokija uusimpana Kuusaan Kyliimaraton.Kotimaisista mielimaratoneja lienevåtHelsinki City ja Vaasa. Ulkomailla eiole mahdollista juuri juoksennellakauppiasamrnatissa, muttaTukholman ja Berliinin maratonitlienevät niitii maailman parhaitenjärjestettfä, kertoo Mauri vajaansadan maratonin kokemuksellaan.

Maratonneuvos Mauri Ötlymamkutsuu kaikki SataPlus-kerhon jäsenetmukaan Vaasa-Marathonille 6.9.1977,

joka on samallaMAI]RIN JT]IILAMARATON

Tarkoitus on järjestZi?i SataPlus-ker-hon j asenille seuraavaa:

* Yhteisvalokuva "Puoli tuntia ermen juoksun alkamista eliklo 11.30 laht<ipaikalla Kaarlen kentiinkeskiviheririllä valokuvaus (uoksuasu jakilpailunumerot pällä).

* Kerhon tutustumiskokous *

Juoksun ja saunomisen jälkeen kerholai-sille on ta{olla tarjoilua (aika ja paikkailmoitetaan myöhemmin).

* Oma tuloslista *

Mauri on sopinut jfies&ijien kesken, ettiijokainen ilmoittautuu itselleen sopivaansarjaan, mutta 100 maratonia juosseistatulostetaan lisåiksi erillinen hrloslista.

I 00 maratonia juosseet tulevat saa-maan lzihiaikoina Maurilta henkilökohtai-sen kutsun ja lisätietoja.

Erkki Kataja-Rahko ja JussiMiienpöii ovat pitkiin linjan juoksuve-teraaneja Pohjanmaalta. Kumpikinon päättänyt ahnehtia maratoneja få-nä \,uonna sen veran, että sata tuleetä)teen 14. syyskuuta. Silloin juos-taan Ylistarossa mainehikkaalla Ky-rönjoki-maratonin reitillä Erkin jaJussin juhlamaraton, "fuplasatiainen".Kummallakin oli vuoden vaihteessakasassa 87 maratonia, joten keväån jakesän mittaan riittäå kierrettävliä.

Toukokuun lopulla 67 vuottatiiyttävä Erkki Kataja-Rahko asuuTervajoella, parilryrffnentä kilometriäYlistarolta Vaasaan p:iin. Hån juoksiviime vuonna mielimatkansa no-peimmillaan 3:23:een, mikä oli M65-sarjan toiseksi paras aika Suomessa.

25UltrajuoksLla Ll97

Tänä luonna onkin tavoitteena kilvoi-tella veteraanien Suomen mestaruu-desta heiniikuussa Turussa.

Vuoden 1973 Seinämaratonillaensimmäisen 42-kilometrisensä juos-sut Erkki kertoo nuorempana harras-taneensa "kaikkia mahdollisia lajeja".Ampumahiihdon parissa tuli toimit-tua myös valmentajana. Viime vuo-sina on kuitenkin maratonjuoksustatullut eläkkeellä olevan opettajan"pääelinkeino". Kilpailuohjelmaanmahtuu lisåiksi ratama&oja aina 400m:stå alkaen. Viime vuonna tulijuostua peräti l8 maratonia, mikä onErkin vuosiennätys. Nopeimmillaanmies on pwhältän1't matkan kymme-nisen yuotta sitten 56-r,uotiaana ai-kaan 2:52.47. Juoksukilometrejäkertw vuodessa n. 5000.

Erkkiä muutaman vuoden nuo-rempi kortesjärveläinen Jussi Måen-päå. 63. on maratonien lisåksi kokeil-lut myös 100 km.n ja 24 tunnin ultra-juoksuja, pari kertaa kumpa:*in.Hän oli mukana jo v. 1972 Järven-päässä juostussa ensimmäisessä 100km:n Suomi-juoksussa, ennen kuinoli juossut ensimmåistäkään marato-nia.

Ennen maratonuran aloittamistaJussin urheiluharrastukseen kuuluimyös ratajuoksua ja hiihtoa - aivankuten Erkilkikin. Maratonharrastus-kin tuntuu edenneen jokseenkin sa-maan tahtiin: Molemmat aloittivatSeinämaratonllla v. 1973 ja juoksivatennätyksensä v. 1986; Jussin 2:53.58on runsaan minuutin Erkin aikaa hei-kompi. Vuoden 1995 maratontilas-tosta lögw miesten välille eroa kaksisekuntia Jussin oltua nuoremmakseennopeampi ajalla 3:23.49. (Miehetmuuten juoksivat eri paikoissa: JussiPieksamäellä ia Erkki Vaasassa).

Mikö on marqton?Jenkkikeröil i jöidenkriteerit völjempiökuin suomolaisten

Koko maailmassa "sata-plussalaisia" on ruotsalaisen maraton-intoilijan K-G Nyströmin tietojenmukaan tällä hetkellä n. 300.Innokkaimmin maratoneja keräilläänPohjoismaiden lisiiksi Pohjois-Ameri-kassa, Saksassa ja Englannissa. On-gelmana maailmanlistan pitämisessä

26

on mm. se, että eri maissa on hyvin-kin erilaiset kriteerit sille, mikå laske-taan maratoniksi.

Tämiin lehden toimittaja on alku-vuodesta kåynyt ahkeraa keskusteluaaiheesta muutamien maailman johta-vien megamaratoonarien kanssa.Keskustelu sai alkunsa, kun K-GNyström plysi minulta apua kansain-viilisten kriteerien luomiseksi. Kåviilmi, ettå - yksinkertaistetusti jayleistet-vsti sanoen - Pohjois-Ameri-kassa on väljemmät kriteerit kuinEuroopassa. Toisaalta heillå on en-simmäiset kirjatut såånnöt (ns. "S/Mahin periaatteet", edesmenneen me-gamaratoonarin perintönä).

Maailman kärkipään megamara-toonarit USA:ssa ja Kanadassa laske-vat mukaan mm. maratonia pitemmåtkisat, joissa he ovat keskeyttiineet42.2 km:n jälkeen. Toisaalta he hy-viiksyvät påivåä kohti vain yhdenmaratonin - toisin kuin muualla.Eräät amerikkalaisten maratoneistaovat - ainakin Nyströmin kertomanmukaan - myös meikäläisittäin ajatel-len varsin vapaamielisesti toteutet-Iuja: juoksijat saavat esim. itse ottaaaikansa ja laskea kierroksensa. Koti-rataultrakin - vieläpä keskei,t-vs 42.2km:n kohdalla kotirataultrassa - onheille käypä maraton.

K-6 Nyströmin rqtkoisu:monisqrskkeinen listo

Kuten sanoin, K-G Nyström eh-dotti, ettå loisin kansainväliset sään-nöt maratonien keräämiselle. Eri-laisiin mielipiteisiin ja kä]täntöihintutustuttuani kielfiiydyin kunniasta.Kunnioitan amerikkalaisten ko-koelmia niin paljon, etten halua kajo-ta niihin. Toisaalta poikkearuudetsäännöissä tekevät hallaa kansainvä-lisille vertailuille.

K-G Nyström on alustavasti rat-kaissut asian lisåämållä maailmanlis-taan useampia sarakkeita. Listassa onomat sarakkeensa 1) virallisille (engl."sanctioned and certified") marato-neille. 2) virallisille ultramatkoille. 3)näiden yhteismiiårälle, 4)"kyseenalaisille" (engl. "odd") mara-toneille, 5) "kyseenalaisille" ultrille ja6) kaikkien edellämainittujen yhteis-määriille. Lisiiksi Nyström asettaaaikarajan virallisiksi (kohtaan l)kelpuutettaville maratonjuoksuille(Alle 50-v. iniehille 5h, naisille 5%h.Yli 50-vuotiaille kv. veteraaniliitonWAVA:n kertoimen mukaan koro-

UltrajuoksLla Ll97

tettuna). Aikarajan ylitys vie suori-tuksen kategoriaan "kyseen-alaiset"."Kyseenalaisten" iiåripää on yksi mo-nista tiihån jaotteluun liittyvistä on-gelmista; missä esim. on "kyseen-alaisen" maratonin ja 42.2 km:nha{ oituslenkin raja...

Kun Nyström maaliskuussa esit-teli ensimmäisen "monisarakkeisen"listansa, se herätti melkoista kum-mastusta mm. Saksassa ja Pohjois-Amerikassa. Muutenkin aika provo-katoriseksi miellefn sarakelistan lo-pusta kun löytyi vielå muutama saksa-lainen ja yhdysvaltalainen megamara-toonari nimikkeen "fuskaajat" alta.Keskustelu asiasta jatkuu. Julkaisenjatkossa taas jossakin vaiheessa maa-ilmanlistan joko sarakkeilla tai ilman.Tietoja uusimmista Nyströminlistaversioista annan erikseen asiastakiinnostuneille.

T-6.tä......ffiU.käsh' ' : : ' : ' r :Gr\lrortnaqn vuoden

i'997":.mäFa*o:nejcl$eur*tvill:a rivuilta o!

maratonjuoksu;ien,,, *f+ioihtitoin eohjei'n$€rr.i.....,,, :,:,1,.1,1if* aiturksen{,,,,,,:olrensinnäkin selvittiiä ,miten eri mt-

,:r,lt{nitr,,r+asfi$ävät:....iuötSiia-idCil,toi',veite. Toisaalta (lomakkeen kään-t6puo.lella) selvitetään mitkii asiat, ilipf, ätf; äin,,ovff ,,,iuoksijoille marats-neilfa tflrkeitå

:,i.r,i:riri' :i'Ity$ely.';:.iöi......ol-ei:..i:tffi qiFllq,,,V,9!4

,,$*tft;l,,t tf ålti$-ll$;:,,,r,i*,,,,,,,Uft najtdk$ij*.1"1t6sn, ,,tilealiile,'; ;, ,SaiLki t*nvron*a.,,i.q["1'lrtääil:::thtdCil:::m-a:ratoninjuokryry$,,,voivet::::{ilt-tsa: :,siiheh osaå.il4itä. :.use4mp,i :kytelyy-n osallistuu:,sen parempi! E:dell1'tyksenä on se,9116.'",' ;mlyyå:; våStaå|a or. :ifSejuoszut jokaisen arvioimanse.ina;1 onin,,,,{.,,,,,1997:,,,,Si1$at s0ietälkööt siis vrivautukr! Ärviointilo-rntkkeet on påIautettava viimeis-tään 31.12.1997"

MiMli et halua leikellit lehteåsi,v,qlf,rrotfa* m4&kiesfa, *spiqn,:taipvytAn su|aisen leftden toimituk:sssttu,,, ' , '

Routoveden marqtonillo 1.11kaikki 100+ kerhonjäsenet saavatmaratoniensa mäarää osoittavan rinta-numeron. Mikko Rautakallio toivoo tätiivarten ilmoittautumiset 30. 9 mennessä(os. Lampistentie 14, 38100 Karkku.Puh. 03-5 1 34 I 19 , 049-797457 . .

EF

fgE o

fiåå E"ES

g

;FE g=Eg ' t rs{-qE oFI q-- . r !

$tåå€gEE 5 E H: IEE i

ågE$l;o

ä:;

s ;gäg=

- . ,9-F: -F .= O --

; ' ; . : Ä

3 i r ; E

o rä.ge-tn!

- * , -9

' *gE

oE

t t FBt-O6Eä

. ,:_ .lo '*9r-- i r i ;d E n'E t .E

- €Eåstt

E.E

fq.-o=t:=5

fit

IcoE(E

=

j

=€)ag

g

o?c,

@ot\oa.tN

Nex

j(ooNoaoN

No

cijYdDFooeN

o-

.E(t

agtatro

.go

J

tg

-:rd

:oFoIt,

F

Ee,.?.E

an:o5E

=f

tg=o

5:.IE

o:.E:.gtn

(gI'e l'd l( , I

: (EIol=l

(5=goJCL:otr:ttt:(Eta

oo

ooq

6t5ctr(tr

uJY

Eo

zo=trzuJfQxof

zo

G

=

d

o

ARVIOI V. tggT JUOKSEMASI MARATON- JA ULTRAJUOKSUT (niin koti- kuin ulkomaisetkin)ICiÄNTÖPUOLELLA OLEVAAN TAULUKKOON ALLA OLEVIBN OHJEIDEN MUKAAN:

1. Arvostele kunkin maratonin suhteen 12 eri asiaa asteikolla 1-5: I : huono, 2= viilttövii, 3= tyydyttövii, 4=hyvii,

S:erittiiin hyvtL Mikäli jollakin mainituista 12:sta asiasta ei ole sinulle mitään merkitystä, jätä k.o. sarake ffhj:iksi.Huom! Tiimiin sivun alaosassa on kyseisiö 12 kohtaa selvitetty muutamin lisölEsymyksiniatarkennuksin-

2. Anna "kouluarvosana" kullekin maratonille asteikolla 4-10. Nelonen tarkoittaa sitä, että olet valmis jättämään

järjestäjät "luokalle"ja vitonen sitä, ettäjärjestäjien pitäisi ainakin suorittaa "ehdot". Kympin ansaitsee puolestaankaikin

puolin erinomaisesti järjestett-v maratontapahtuma, jossa kaiken lisiiksi on "se jokin", mikä tekee siitä mielimaratonisi

(tai yhden niistä).

3. Kohdassa lisähuomautuksia voit kommentoida juoksua lisiiksi parilla sanalla. Tarvittaessa voit kirjata pitemmät

huomautukset erilliselle paperille.

anvtor nlu lsromnx vr,nrNnN Nrnruilrvs rÄLLn puol,nI,l,n pApuur{:

Alla on lueteltu samat l2 maratonjuoksua koskevaa asiaa, jotka ovat kääntöpuolen taulukossa. Arvioi lomal'keentöltö

puolella kuinka suuri merkitys milliikin asialla on sinulle henkilökohtaisesti.

* Kerro mikä sinulle on tärkeää! Eri ihmiset pitavat eri asioita tiirkeänä ja toiselle hwinkin tårkeä asia voi olla toiselle

täysin yhdentekevä. Siksi toivonkin, että merkitset alla lueteltujen 12 asian edesså olevalle viivalle asteikolla 0-3 kuinka

taikeana kutakin pidat. Q = asiaQa ei ole minulle lainkaan merkitystd, 1 = Asialla on jonkin venun merkitystö,

2 = asia on melko törkeii, 3 : asia on erittriin tiitkeö).

.- Reitti (Yleisarvosana reitistå. Kuinka hyvin reitti täyttää omat toiveesi'l Jos varkkapa kaipaat reitiltä ennen

kaikkea nopeutta, painottuu se arvioinnissasi. Jos taas haluat juosta kauniissa maisemissa, anna sille arvoa)'

Kilometrimerkinnät (Kuinka hlvin kilometrit oli merkittv? Olivatko merkit paikallaan?)

Reittimerkinnät, opasteet (Oliko reitti hyvin merkitlv, oliko kilpailupaikalle selkeät opasteetJne.)

Osanottomaksu (Hinta/laatusuhde: Saitko rahallesi vastiketta?)

Mitali (Osanottomitali tai vastaava kaikille loppuun juosseille anneftava muisto)

Patkinnot (Sijoitukseen perustuvat palkinnot ja niiden jakoperusteet, arvontapalkinnot)

Sarjajako (Vastaako toiveitasi? Onko sarjoja tarpeeksi/sopivasti/liian våhän'/)

Huolto (Oliko huoltopisteiden valikoima sopiva/riittävä?, Olivatko juomat ym. helposti saatavilla?, Oliko

huoltopisteitä riittävästi? Jäitkö kaipaamaan jotakin olennaista (sieniä kuumalla tms.)? Sujuiko omien juomien

käl'ttö sutjakkaasti? Oliko juoksun jälkeinen huolto riittävää'/ Jne. )

Pukeutumis-, peseytymis- ja WC-tilat

Tunnelma (Minkälainen juoksu oli tunnelmaltaan: tylsä, ikimuistoinen vai jotakin siltä väliltä? Tunnelmaan

voivat vaikuttaa kovin monet erilaiset tekijät, myös esim. yleisö ja muut juoksijat).

Järjestäjien asennoituminen (Millaista jfiestäjien/toimitsijoiden asennoituminen sinuun juoksijana oli? Saitko

osaksesi hyväåi/huonoa kohtelua? Oliko jfiestäjillå halua kuunnella juoksijoiden toiveita/mielipiteitä ja kehittaa

tapahtumaansa. ehkäpä oppia virheistä:in jne. ?)

Tulospalvelu (Vastasiko tulospalvelu odotuksiasi'l Oliko se nittävän nopeaa'l Liittyikö tulospalveluun jotakin

"ekstraa" kuten väliaikoja, joita pidit tärkeånä?)

Nimillalutessasi voit palauttaa lomakkeen myös nimettömänä'

2A

!DD

Puh

Ul-trajuoksL)a L/97

ffiffiF16.5 Southport (QLD) AUS 48hAustralian mest.kilp. lan Cornelius, PO Box 469, Broadbeach, 4218,QLD, Australia. P: +61-(0)7-55922349. F: -55316171 .17.5 La Grange (Wl) USA 50M maastopol.Ice Age Trail . Karl King, 6500 W. Pierner Pl., Brown Deer, Wl5323,USA. P:+1 -41 4-3559541. F: -3557399.17-18.5 Daugavpils LAT 24 h radalla (EG)SK Latgola, Andris Dudels, alk68, LV-5421 Daugavpils, Latvia.P: +371-5541859. F: -2136317-18.5 Rixheim FRA 24hMairie, P.O.Box 7, 28 Rue Zuber, F-68170 Rixheim, France.P: +33-3-89645983. F: -89444707.23.5 Eisenach GER 74km maastoj.Rennsteiglauf. GutsMuths Rennsteiglaufuerein e.V., Postfach 1 4,D-98561 Schmalkalden. P: +49-365-28828.

(p+w" 24-25.5 Doncaster GBR 24h radalla (EC)Bob Ward, 18 Bretby Close, Caantley, Doncaster. DN4 6EL,United Kingdom.

1.5 Hammah GER 75km24-25.5 Eppeville FRA 24h

Walter Paschen, Feldstr. 21a, D-21726 Oldendorf, GermanyGerard Froidure, 6 Rue des Jardins, F-80400 Hombleux, France.P: +33-139906203 & -23812365.31.5 Firenze-Faenza ITA 100kmEM-kilpailu. 100km Del Passatore. Ello Assirelli, President 100kmDel Passatore, Corso Garibaldi 2, 40,018 Faenza, ltaly.P: +39-546-664063 tai -28455. F : +39-546-665063 tai -664O63.31.5-1.6 Vallee des Lacs FRA 100kmMichel Lavest, 3 Montee de la Rochette, 884O0 Gerardmer, Xonrupt,France. P: +33-129600526. F: -2963322'l.

1-3.5 Starnberg GER 300krn kävely

3-4.5 Basel sur 24h (Ec)

31.5-1 .6 Ghenove FRA 24hMaison des Sports, 15 rue de Marsannay,F-213OO Ghenove, France.P: +33-3-80521327.

3.5 Rimaucourt FRA 100km 1.6 Saint Nazaire FRA 100km

Uftra Walk 300 (max 61 h). Ulrich Kamm, Friedlerstr.1a, D-81477MUnchen, Germany. P: +49-89-791 3303.

EM-kilpailu. Sri Chinmoy Marathon Team, Sashanka Michael Karlen,31 Chemin Moise Duboule, CH-1209 GENEVA, Switzerland.P: +41-22-7885327. F: -7812710.31.5 Saint ieters Leeuw. BEL 6hJos Cleemput, Terlinden 70,8-1785 Merchtem, Belgium.P. +32-25'11-4255.

Denis Jeanson, A.C. Rimaucourt, Rue De Verdun, F-52700Rimaucourt, France. P: +33-3-2501 91 25.7.5 Steenwerck FRA 100 kmPierre Gambier, 37 Rue du Musee, F-59181 Steenwerck, FranceP: +33-28499041.9-10.5 Apeldoorn NED 24h (Ec)Apeldoorn 24Hour, Postbus 2800, NL 7303 GC Apeldoorn,Netherlands. P: + 31-55-661759. F: +31-55- 671077.9-10.5 Surgeres FRA 48h radallaMichel Landret, Marie, F-17700 Surgeres, FranceP: +33-5-46070023.

10.5 Vammala FIN 64kmLaufajan lenkki. P: 03-51 35366 i Tapio lhonen tai 03-51 4267 4 IMauno Lampimäki.

10.5 Chavagnes FRA 100kmBruno Allain, 100km de Vendee, B.P. 14, 85350 Chavagnes-en-Paillers, France. P:+33-2-51422357 (Mme Allemand). F: -51667299.10-11-5 Moskova RUS 24h (EC)Venäjän mest.kilp. All Russia Athl. Federation, Andrey Pismenny,Luzhnetskaya nab. 8, Moscow 119871, Russia. P: +7-(0)95-2010160 &-2011190. F" -2#0814 & -2482966 & -2467973.11.5 Kluisbergen BEL 50kmJos Cleemput, Terlinden 70, B-1785 Merchtem, Belgium

100km Courir pour Ia Vie, H. Tessier, 3 Place de l'Eglise, F-38330St. Nazaire les Eymes, France. P: +33-+76521427 F: -76885135.1.6 Levens FRA 6hSyndicat d'initiative de Levens, rue J. Faraud, Levens, FranceP : +33-(0)4-937971 00/Serge Muller.1.6 Arnsberg cER 100km,50kmTuS 1896 Oeventrop, Winfried Koch, Ringstr. 185, 5981 Arnsberg,Germany. P: +49-(0)2931-4964.

1.6 Seevetal-Helmstorf GER 100kmTSV Hitfeld, Ulrich Goetze, Kornweg 3, D-21218 Seevetal, GermanyP: +49-(0)4105-2664.

6-7.6 Biel SUI 100kmFranz Reist, OK 1O0-km-Lauftage Biel/Bienne, Postfach 437 , CH-25O1Biel, Switzerland. P&F: +41-(O)32- 532848.7.6 Migennes FRA 100km100km de Migennes, Syndical dinitiative, 89400 Migennes, France.P: +33-3-86800370. F: -86929532.7.6 Kosice SVK 'I2hJan Musinsky, Astronauticka 24, SVK-04012 Kosice, Slovak RepP: +42-95-742473.74.6 ReichenbachSaksan mest.kilp. Uwe Schorter, B. Weithaas Strasse 51 , D-0868Reichenbach/Vogtland. P : +49-37 65-67293.7S.6 Ghisinau MOL 24h (EC)Moldovian mest.kilp. Ultramarathon Ass. of Moldova, Dr. RashidBurtiev, str. Miorita 312, 1 4, MOL-2O28 C hisinau, Moldova.P: +373-2-731402 & -739882. F: -259499.13.63.8 New York usA 3100 MSri Chinmoy Marathon Team, 150-47 87th Avenue, Jamaica. NY1 1 432, USA. P. +1-718-2972556. F: -3807651 .

GER 24h (EC)

12-18.5 Vänersborg SWE 456kmVänern-järven ympärijuoksu. K-G Nyström, Österlånggaatan 78,S-46't 35 TROLLHÄTTAN, Sweden. P& F: +46-(0)520-481 177 .E-mail: k-9421 95.nystrom.mail.telia.com.

H

P: +32-2511

Ultrajuoksi-)a L/97

14-15.6 Brechin GBR 24hAlan Young, 18 Double Dykes, Brechin, Angus. DD9 6LD, UnitedKinodom.15.6 Wien AUT 100kmSri Chinmoy Marathon Team, Schweizertalstr. 1/16. A-1 1 30 Wien,Austria. P: +43-1-67rUn41O. F: -87789413.16.6 Pietermaritzburg RSA 87kmComrades Marathon, P.O. Box 100621 , Scottsville 3209, SouthAfrica. P: +27 -331 -94351 0. F : -427548.20.6 Torhout BEL 100kmNacht van Vlaanderen. Belgian mest.kilp. Jeff Delrue, Aartrijkestr.222, 8820 Torhout, Bel giu m. P . +32-50 -21 4239. F'. -222455.21.6 Neuwittenbek/Kiel GER 100km,50kmLG Albatros Kiel, Gi..rnter Stachel, Wolperdingstr. 9, D-24106 Kiel.P&F: +49-431-331601.21.6 Hannover- GER 50kmMTV Herrenhausen, Am Gropen Garten 3, D-30419 Hannover,Germany. P: +49-51 1 -750656 & -791 21 8.21.6 Haag NED 12hAnton Smeets, Peeldijk 11, NL-6024 BX Budel Dorplein, Netherlands.P&F: +31-495-496796.21-22.6 Bischwil ler FRA 24hMairie de Bischwiller, F-67241 Bischwiller Cedex. P: +33-3-8853993021-22.6 Roche La Moliere FRA 24hDaniel Sallien, lmpasse des Erables, F-42230 Roche La Moliere,France. P: +33-+77905737. F . -77904384.22.6 Par i is i FRA 100kmSri Chinmoy Marathon Team, Unnatishall Bravo, 101 Rue St. Mauer,F-7501'l Paris. France. P: +33-1-43710236. F: +33-1-43710187.22.6 Hokkaido JPN 100kmLake Saroma 100km. Yoshio Sekiguchi, Runners lNC, 2-6-4Higashiyama, Meguro-ku, Tokyo 153, Japan.22.6 Saint Augustin FRA 100kmD. Choquet, '14 Av. des Roses, F-49370 Becon Les Granits, FranceP +33-2-41770607.

28.6 Hartola FIN 100kmSuomi-juoksu. Heikki Vuorenpää, PL 16, 19601 Hartola. P: 03-71 61 935 tai 0500-4991 69. F'. 03-8432231 .

28.6 Aquaw Valley (CA) USA 100M maastopol.Western States 100 Mile Run. Osanottajat arvottu 11196. Helen &Norm Klein, 1 1 139 Mace River Ct., Rancho Cordova, CA 95670,USA. P: +1-916-6381161. F: -6380857.28.6 Minneapolis (MN) USA 24hFANS 24 hrs, Bob Frawley, Coyle Center, 420 15th Ave. So.,Minneapolis, MN 55454, USA. P: +1-6'12-3385282.28.6 Petersfield GBR 80M maastopol.South Downs Way. Harry Townsend, 6 Manor Road, East Grinstead,Sussex. RH 19 1LR, United Kingdom. P: +44(O)1342-322508. F:+44-(0)1342-328656.28.6 GravignyJose Laheye, 844v. Aristide Briand, Bat. A App 36, F-27000 Evreux,France. P: +33-2-3231 1 1 62.28.6 Le Mayet de Montagne FRA 100kmG. Gobert, Av. du Lac, F-03250 Le Mayet de Montagne, France.P: +33-4-70597261. F. -70597840.28.6 Karlsruhe GER 80kmGtjnther Helmle, Blindstr. 22, D -7 61 87 Karlsruhe, Germany.P'. +49-721-56262028-29.6 Fellbach€tuttgart GER 24hTSV Schmiden, Horst Rohn, Wilhelm-Stähle-Str. 20, D-70736Fellbach, Germany. P: +49-711 -51 1608.28-29.6 La Poste/Dijon FRA 24hJ-P Vessigaud, P: +33-3-80629801 tai Thierry Penchanat,P: -80506306.29.6 BrUhl/Köln GER 12hTHC BrUhl, J0rgen Meisel, Geibelstr. 7, D-50374 Erftstadt, cermany.P. +49-2235-76690.29.6- Basel-Genova SWI Etappij. TpvSwiss Jura Trail (,l0-50km/pv maastopoluilla, ei kilp.) WernerSchweizer, Swiss Marathon Team, P.O Box 431 , CH-4106 Therwill,Swi2erland. P . +41-22-36451 50(t), F: -36451 51 . E-mail: schweizer-bijoux@bluewin.ch.4-2O.7 SydneyRobert Emmerson, N. Sydney City Council Chambers, Miller St., NSydney. NSW 2060, Australia. P: +61-(0)299-368221.5,7 Mul lhouse

30

Ranskan mest.kilp. Gerard Mergy, 23 Rue de Guewenheim,68780 Soppe Le Bas, France. P&F: 3-3-89269226.5-6.7 Bretta Le Pins FRA 24hCE Glaenzer-Spicer, Route du Mans, F-72230 Arnage, FranceP: +33-2-43855659. F: -43414722.6.7 Euerbach GER 60kmThomas Brunner, Sudetensk. 7, D-97502 Euerbach, GermanyP: +49-9726-3338.6-12.7 Etelä-Moravia CZE 300km etappij.MUM Moravian Ultramarathon, Tomas Rusek, Mutenicka5lll,BRNO-Vinohrady, CS 62800 Czech Republic. P: +42-5-44213307.F: -44214241.11-13.7 Silverton (GO) USA 100 M vuoristopol.Hardrock 100 Mile Mountain Run. Hardrock 100, P.O.Box 55,Silverton. CO 81433. USA. P: +1-303-3875887.W\fy'W: http://reality.sgi.com/stanj/HR.11-13.7 Köln GER 24h,48hDr Karlheinz Kroll, Sri Chinmoy Marathon Team, Theodor.Heuss-Ring 62, 50668 Köln, cermany. P: +49-221-132255. F: -124849.12.7 N. Vancouver (BG) CAN 30M maastopol.Knee Knackering North Shore Trail Run, Enzo Federico, 1 143Montroyal Blvd., North Vancouver, BC WR 2H8, Canada.P: +1 -69496U0694, -6612773, F: -988-5694.13-14.7 Alpe d'Huez FRA 24hMairie, Amicale des communaux, F-38750 L'Alpe d'Huez, France,P: +33-3-76804011 (R. Dumont). F: -76804169.12-26.7 Noailles-Bernay FRA 250km/pv viestiPedestrian Tour de France. Andre Sourdan, 32 Rue Du General DeGaulle, F-27300 Bernay, France.15-26.7 Kreeta GRE 500km etappij.Minoa Kelefthos (12 pv:n vuorivaellus- ja juoksutapahtuma). MrKakoulakis, Long Distance Club of Crete, 1 Xandthou-didou St.,7 1 202 Heraclion. Crete. Greece. F : +30-81 -226020.17.7 Badwater (GA) USA 135M maastopol.Hi-Tec Badwater Ultramarathon, Matt Frederick, 480'l Stoddard Rd.,Modesto. CA 95358. USA. P: +1-209-5451111. F: -545-2543.18.7 Zlin-Znojmo CZE 100 M maastopol.TMMTR Trans Moravian Masochist Trail Race. Tomas Rusek.Mutenicka 6i1 1, BRNo-Vinohrady, CS 62800 Czech Republic.P +42-5-442133O7. F: -442'14241.

18-19.7 Lohja FIN 12h (ei k i lpai lu)Heinäkuun hämy-yön juoksu. P: 019-387592 tai 09-224€,830 ILeo Saastamoinen tai 0'l 9-341 730 / Seppo Leinonen.

19.7 Geldrop NED 12hAnton Smeets, Peeldijk 11, NL-6024 BX Budel Dorplein, Netherlands.P&F: +31-495-496796.19.7 Woodstock (W) USA 100 MLaura Farrell, VASS. Box 261 . Brownsville W 05037, USA.P'. +1-802-4843525.19-20.7 WörschachHarald Scher. Wörschach Nr 27. A-4942 Wörschach. Austria.P. +43-3682-22383.2O.7 EdinburghAdrian Stott, Run&Become, 56 Dairy Road, Haymarket, Edinburgh,United Kingdom.26.7 Davos SUI 67km vuorijuoksuSveitsin Alppimaraton. Swiss Alpine Marathon, Secretariat, P.O.Box 41 , CH-7270 Davos, Platz 1, Switzerland. F: +41-(0)81-43571427.7 Grantham GBR 54kmGrantham Canal Run. Karl Eurich, 36 Pretoria Road, Grantham,Lincs. NG 31 8QJ, United Kngdom.8-10.8 Berazategui ARG 48h radallaRolando Czerwiak, Club Atletico S0damerica, Secursel 27 - CasillaCorreos 13, 1427 Buenos Aires, Argentina.16.8 Leadvil le (CO) USA 100 M vuoristopol.Leadville Trail 100M. Merilee O'Neal. Box 487, Leadville, CO80461 , USA. P: +1-719-4863501 (t).16.8 Leipzig GER 50km, 100kmSaksan mest.kilp./100km. Rainer Schloezel, Keiner Eschenweg 8,D-04828 Bennewitz, cermany. P: +49-341-553698.16-18.8 Plzen czE 24h (EC)EC. Rapid Plzen, Pek Pexa, Labkova 81, CZ-31808 Plzen, CzechRepublic. P : + 420-1 9-28'1 826.17.8 Manitou Springs (CO) USA 42.3 km vuori j .(2.4km nousua). Pikes Peak Marathon, P.O.Box 38235, ColoradoSprings, CO 80937, USA. P: +1-719-473-2625.

FRA 100km

AUS 1000 M radalla

AUT 24h (EC)

GBR 100km

FRA 100km

Ultrajuoksi-1a L/97

23.8 Hultsfred SWE 100km,50kmHuftsfreds Uttra. Kurt Gustavsson, Stenkullavägen 7, S77gOHultsfred, Sweden. P: +46-(0)495-60317 (k), -16400 (t). F: _6Oi14.

23.8 Fleurier SWI 72km maastopol.DEFI-Val-de-Travers Trail Race, patrick Christinat. CH_2'l 1 4Fleurier, Switzerland. P&F: +41 -3286-13696.23.8 Dunfermline-Rosyth GBR SgkmTwo Bridges Race, Civil Service Sports Centre, Casfle Road, Rosvth.Fife KY 11 2HU, United Kngdom.24.8 Gleder FRA 100km

Sergei Sosnovslcy, P.O.Box 14St. UKR-27OOO9 Odessa, Ukainia.P: +380-(0)zA2-686984. F: 686814.5.10 Endingen GER 100km

5.10 Amersfoort NED 6h

18.10 Zilina SLK 100km,50km

GER 100km radalla

P. +31-20-6597875. F: -647060915.11 Waitaki NZL 100km

LT Endingen, Hannelore Hirfler, Hauptstr. 68, D-79346 Endingen,Gernamy. P: +49-7642-UO2o & +49-76422-7698 / Laus Kläger.5.10 Lontoo-Brighton GBR 89kmJohn Legge, 21 Station Road, Digswell, Welvyn. Herts. AL6 ODU,United Kingdom . P &F : +4+1377 -S2Sg.

4-19.10 Odessa UKR 1000M radalla

Raymond Creach, 1 00km de Cleder, 9 rue de Rubalan . 29670Locquenole, France. P: +33-(0)2-98698004 & - 98694098.3031.8 Fleurbaix FRA 24h (EC)Christian Picotin, zl40't Chemin du Temple, 59236 Frelinghien,France. P&F: +33-3-20089803.30-31-8 Schmallenberg cER 24hASC Schmallenberg, Robert Frope-Bley, D-57392 Schmallenberg_Rehsiepen, Germany. P: +49-2975-.t OUO.

1$.9 , Nanango (QLD) AUS 330km etappij .RonGrant, 96 Brisbane St., Nanango, eLD 461S, Australia. e: iOi _iOyZf _631654.6.9 Rheine-Elte cER 50km

Ff:T mest.kilp. Richard L0ttmann, Surenburgstrasse 155,D-4€,431 Rheine, Germany. p: +49-5971 -644f.4.

9:9 . _ _East Layton (UT) USA 100 M maastopot.Wasatch Front 100 Mile. CindyAndrus, 1623 Amblewood lane.llofladay, UT 84124, USA. p: +1- 801-2781021 .

Rademaker, Johan van Oldenbarneveldlaan 76, NL_370S HJ Zeist.Netherlands. P: +31 -30-6955633. F: 6955650.1!.19

- Perryville (AR) USA 100M maastopor.Charles Peyton, 41 White Oak Lane, Liftle Rock, AR 727727_g.'iilg,USA. P: +1-501-2256609.11-12.10 Lontoo cBR 24h radallaSri Chinmoy 24 Hour Track Race, Tony Smith, 17 Cardigan Road,Bames, London SW 13 0AB, United Kingdom.13-19.10 Odessa UKR 6pv radallaSergei Sosnovsky, P.O.Box 149. UKR-270fiX) Odessa. Ulcainia.P: +380-(0)482-686984. F: €86814.

Slovakian mest,kilp./100krn. Slovak Ultramarathon Ass.. MarianMichalik, K. l0netku, SVK-01OOB Zitina, Slovak Rep.

Sri Chinmoy Ultimate Ultra Trio. Sri Chinmoy Marathon Team,15G47 87th Avenue, Jamaica. Ny 11432 USA.F: +1 -7 1 6-2911556. F: -380765 113.9 Winschoten NED 100kmIM-kifpailu. Harm Noor, De Wedde 44, gO2 BE Stadskanaal,Wnschoten, Netherlands. p&F: +31 -5996-1 9765. E-mail:

7-26.9 New York usA 1300/1000r/00M

lrnoor@tip.nl.t3.9 Nantes FRA 100km radatla

7-9 Toledo (oH) USA 24h

l0 Auckland NZL 24h radallaI Ultrarunners'Ass., Richard Tout, p: +6+9-4181054, 025-95469810 Santander ESP 100km

18.10 Kalisz POL 100kmWitold Biefewicz, ul. Lodzka 29, pL62B00 lGlisz. poland.P&F: +4tl-62-573268.18.10 WarburgSaksan mest.kilp. SC NpU Brakel, Adalbert crUner, Bredenweg 24,33034 Brakel, Germany. p: +49-(0)5272_9342.18.10 Sable sur Sarthe FRA 100kmP. Teyssier, Lot Clos Taupin, F-53290 St. Loup du Dorat, France.P +33-2-43706673. F: +43708450.18-19.10 Odessa UKR 24h radaila (EG)Sergei Sosnovsky, P.O.Box 149. UKR-270009 Odessa. Ukrainia.P: +380-(0)4t12-686984. F: -68681 4.18.10 Duluth (MN) USA 100km

9.11 Berazategui ARG 100km

L"lana FraT'etta, Via Marsigli S,l-10141 Torino, ltaly.PEF: +39-1 1-7724100.n-21.9 Courcon FRA 24h (EC)fanskan mest.kilp. Thierry Arrive, rue de la poterne, 17170 Courcon,iance. P: +33-5-4601 6569.

Femand Lancereau, 18, Rue de Capitaine Nemo, F-44300 Nantes.France. P : +33-2-4050066 6. F : +3T2-4O951 720j.

!3-J4.9 Bobingen cER 24h,12h (Ec)Sri Chinmoy Marathon Team, c/o printing Service, partnachwåg 1,S165 Augsburg, Germany. p: +49-621-71|U247. F: -716162.

IDkm de Millau, B.P. 331 , F-12103 Millau Cedex, France.: +33-5-65600242. F: -65613608.7.9 Wrightwood (GA) USA 100 M maastopol.rgeles Crest Endurance Run, Ken Hamada, 370 W. Colorado St..Eadia, cA 91007, USA. p: +,1_818-4470584.

n-21.9 Torino- ITA 100km

A-21.9 Mainz GER 24hfi Chinmoy Marathon Team, peter Selbach, Rheinallee 30. D-5S1 j Blainz, Germany. P: +49-61 31 -61 4636.!1.9 Akita JPN 100km

7.9 Mi l lau FRA 100km

Edmund Fitzgerald 100km. Sue Olsen, 15725 Judicial Road,Burnsville, MN 55306, USA. p: +1-612-8921439.25.10 Schwäbisch-Gmiind GER 44km maastopol.Erich Wenzel, Schweriner Str. 1zla, D-73529 Schwäbisch_GmUnd,Germany. P: +49-7171-43672 & -603370.26.10 Nakamura Gity JpN 100kmRiver Shimanto 100km. Satoshi Takai, The Runners lnc. OsakaBranch,.2nd_Floor Marumiya Bld, 4-7-1 g Nishi-Nakajima, yodogawa_ku, Osaka 532, Japan. F: +81$-30563214.6--10.11 Darjeeling tND 100M etappij.Hllulayan 100 Mile (vuoristopoluilla ja - teillä). Jim Crosswhite, Force10 Expeditions, P.O Box 1925, Eager, AZ 95925.P&F: +1 -520-333-4840. E-mail: forcel 0@himalayan.com-WWW: http:/iwww.himalayan.com.9.11 Aalsmeer NED 62kmEdo Nugteren, P: +31-23-5629341.8-9.11 Niort FRA 24h lEclRoland Motard, S.C. Poitou-Charentes, 12 Rue Gugnot, F-79fi) Niort,France. F: +33(0)5-49092385.8.11 Saint Esteve FRA 100kmRobert Escaro, 100km Saint-Esteve, 16 rue Etienne Temrs. 66000Perpignan, France. P&F: +3346g54021 9.

_e<air99u Ani Exchange Centre, 2-2Zaimoku-chou, Takanosu_Machi,Ca Akita-Gun, Akita prefecture 018-33, Japan.

Dartathlon. Spartathlon Ass., p.O.Box 3951 , 102 10 Athens.leece. P: +30-(0)1-9234788 (t). F: -9239191.

f1-9 Hassia GER 50km,60kmlound the Edersee. Edersee-Marathon-Verein, Karl-Heinz Stadfler.rn Wälchen 3, D-3451 6 Vöhl, Germany. p: +49-5635- 1 491 . F : _9297.5.9 Ateena-Sparta GRE 246km

Rolando Czenuiak, Club Afletico Sudamerica, Secursel 27 _ CasillaCorreos 13, 1427 Buenos Aires, Argentina.9.11 Badhoevendorp NED 62.5kmAVH, Klaterveld 28, 21 34 JE Hoofddorp, Netherlands.

!$1mest. kilp. Dave Payette, 2338 Lasky Rd., Totedo, OH 436,13,SA. P: +1 -41 9-475-0731/Tom Fatvey.7-g Glasshouse Mt AUS 100M, 106km,5gkmEastopoluilla). lan Javes, 25 Fortune Esplanade, Caboolture, eLD,rdralia. P: +61 -(0)7-54954334.

That Dam Run. Scott J. Leonard, 4-69 Mew Road. Mt Eden.Auckland, New Zealand. p&F: 649-623O567.22.11 Boonsboro (MD) USA SOMMike Spinnler, CVAC,1012 Valleybrook Dr., Hagerstown,MD 21242,USA. P: +1-301-7397004. F: -301-7330097.13.12 Huntsville (TX) USA 50M maastopot.Helen & Norm Klein, 11139 Mace River Ct., Rancho Cordova. CA95670, USA. P: +1-916-6381161. F: _6380857. I

b Rojas, 100 Kms de Santa Cruz de Bezana, C/Los Acebedos,!-4, 2. izqda, 39001 Santander,.Spain. p&F: +3+942-238380 (t).

UltrajuoksLla L/97

Suomalaisparisäväytti AustraliassaOssi Autio ja IiroKakko mitalientuntumassaOssi,: io:i*..U*...Xffi'if*unffisti..vaf r:kuudeh$l-<*i,::24:rltB|ilih::S..U.qnniS-tuksen (engl. rcgaining MM-kilpaituissa,Äusurliasså. Yftisessä,sarjassa nelj,änneks' sijoittunutsuomalaispari säväytti lajin koti-maassa ytfiimätl ä kutlrutf avant*nele :mita.lisij,6if ustäi,,,Mukåna:roliIähe.s,;?,0o1,."ä$anoite j.ääi.....g$.iAutio,.'.,:.lk-eo01.o.hj$5e,,lipeU..laiist!,:iåi;;;s6ii1,,;,;,,;1,;,,MM-kisoista,

-: : : ' : ' : : : : : 1 i : j : :1:-

31.8-1.9.96 Mt. Singelton, Australia. 24tunnin M M-suunnistus (rogaining),tulokset: 1) David Rowlands & JamesRussell 2980p 2) Allan Stradeski & PeterMair CAN 2810p 3) Geoff Lavvford & RodGray 277Op (1/M40) 4) Andrew McComb &Peter McComb 2760p 5) Peter Menotsy &Richard Robinson 2730p (2lM4O) 6) liroKakko & ossi Autio FIN 2680p ...10) DavidEllis, John Nitschke & Vanessa Walker2370p (paras sekajoukkue) 22) ChristineO'Keefe & Jenny Casonova 2190 (parasnaisjoukkue).

J tirj e sty k s es s dii n t o i s et 2 4 t u nnin MM - s u u nni st u k s et i riri e st ettiin viime

syksynti Australiassa Mt. Singletonin ympiiristössrl Suomesta oli

mukana pari liro Kakko-Ossi Autio.Per i nt ei s t ri s u u n ni st u st a p ar emmi n h ei dtit t u n n et a an y lipit ki st d

urheilusuorituksistaan - Iiro moninkertaisena eriivaelluhsen Suomen

mestarina ja Ossi vuorijuoksiianuSeuraavassa Ossi hertoo Australian kisastu

Ossi Autio

Mikd ihmeen rogaining?

Mitä tämå monelle vannoutu-neimmalle Ultrallekin tuntematon lajisitten pitää sisällään? Suomen kieli-toimiston mukaan 24 tunnin suunnis-tus olisi käännettävä vaellussuunnis-tukseksi, mutta kokemuksesta voin to-deta, että k_vse on jostain aivan muustakuin kevyestä reppu selässä vaelte-lusta ja maisemien katselusta. Lajin

kehittäneet australialaiset käyttävätkilpailusta nimeä Rogaining, muttei-våt itsekäån osaa tai edes haluakåäntäå sitä mitenkään muuten. Sel-våt ja

-vksinkertaiset säännöt lajillakuitenkin on, ja maine yhtenä maail-man kovimpana kestätyyskilpailuna.eikä silloin kukaan enää k-vsele tar-kemman käsiteanallysin perään.

,Allc.' Suomalaissankarit Australiassa.

Ultrajuoksi la Ll97

Kilpailun kesto on siis 24 tuntia.Tåinä aikana kilpailuparilla on aikaahakea niin monta rastia kuin uskooehtivänsä. Kartan mittakaava onyleensä 1:50 000, jossa l0 metrinkäyrävzili. Rasteja on 72, jotka onpisteytetty (10-100 pistettii) sen mu-kaan, mikå on niiden saavutettawusliihtö- ja maalipisteestä. Voittaja onse joukkue, joka kerää eniten pisteitå24 tunnissa. Jokaisesta minuutista,jonka joukkue myöhåslvY maalista,menettåå 10 pistettä ja yli 30 minuut-tia myöhåstyneet hylätäiin armotta.Kartan saa jo neljå tuntia ennen låih-töhetkeå, joten reitin intensiiviseensuunnitteluun on aikaa riittåivästi. It-se asiassa kilpailun kesto on siis 28tuntia, mikäli ymmärtäå jotain suun-nistusajattelun psyykkisestå kuormit-tavuudesta.

K ann attaa v tih iin h arj oitellaetukdteen

Jos etenet kohtuullista kilpasuun-nistusvauhtia 9 kilometriä tunnissa,voit vauhtisi siiily'ttämällä edetå vuo-rokaudessa 216 kilometriä. Parhaatvuorokauden suunnistajat etenevätjostain qyystä kuitenkin vain 120 ki-lometriä eli vaivaiset 5 km tunnissa.Menestymismahdollisuudet on siiskenellä tahansa, sillä monet harraste-suunnistajistakin pys$våt tuohon ke-vyesti.

Kannattaa kuitenkin varmuudenvuoksi harjoitella vähän etukäteen,sillä kuuden tunnin jälkeen ffysinen-kin väsymys saattaa hidastaa vauhtiajonkin verran, ettkä 12 tunnin Yö-suunnistus tässå vaiheessa suju to-denniiköisesti enåå täysin virheittä.Viimeiset kuusi tuntia voikin sittenkåyttäå loppukiriin, jos olet onnistu-nut säilyftämään edes joten kuten nes-tetasapainosi 40 neliökilometrin alu-een neljällä vesipisteellä. Glykogee-nistä ja sen riittäv-vydestä on turhaenää puhua, sillä pahasti ehqva her-moenergia on ainut mikii sinua tuossavaiheessa kuljettaa eteenpäin, mikäfikivikkoisen maapohjan jåljiltä jalka-pohjissa on vielä jokunen pala tervet-tå nahkaa jiiljellä.

Luv ass a h u utamosu u nnistu st aja spagettia

Meidän taktiikkana oli tehdä kaksi er-illistä kierosta, jolloin voisimme puo-len yön aikoihin käydä vaihtamassaakut lamppuihin, syödä ja hakea lisääjuotavaa. Näin välttäisimme ensiker-

talaisten kohtaloksi yleensä koituvantåydellisen katkeamisen. Liihdimmeliikkeelle låysin omaa vauhtiamme ja

ensimmiiiset kuusi tuntia meni kevy-esti aikataulun mukaan evåitä syöden,mutta pakostakin juomaa såästellen.Pimeyden laskeutuessa olimme eden-neet noin 35 kilometriä ja olimmejättiineet suunnitelmastamme pois ai-noastaan yhden 90 pisteen rastin, sillähuomasimme, että vihreiille alueelleei ole tåillä kartalla asiaa ilma viidak-koveistä.

Yö ei ollut kuitenkaan täYsin on-gelmaton, sillä eteliin siikkipimeåssäyösså huomasimrne pian, ettei järjes-tiijien lupaamasta kuutamosta ollutpaljoakaan apua. Suunnistus sujuikuitenkin hyvin - liiankin hyvin, sillätässä vaiheessa olisi ollut kokonaisuu-den kannalta paljon jiirkevämpää vainsäåstellå voimia, sillä tätä kilpailua eikukaan ole koskaan voittanut pelkäs-tiiåin vauhdilla, vaan viihimmillä vir-heillä. Ensimmiiisen lenkin jåilkeenolimme edelleen kohtuullisen hyvinaikataulussa, mutta arvokasta hermo-energiaa kului turhan paljon tarpeet-toman aggressiiviseen yösuunnistuk-seen. Kuitenkin jålkeen påin ajatel-len pahin munaus tulikin sitten aikaanteeksiantamattomasti tankkauk-sessa, sillä jiirjestiijien yörasteille lu-påulmaa spagettia ja riisiä ei saanut-kaan kuin omilla lautasilla - tiimä jatuhat muuta pikkuasiaa olisi tietystipitiinyt varmistaa etukäteen. Nyt jat-koimme toiselle lenkille jä{eståjienvaihtoehtona tarjoamien hampurilais-ten voimalla, mutta onneksi kuitenkinparin litran juomapussit taas tiiytet-tlrinä.

Aggressiivisuu s kostautuu

Aamuyöstä kaikki tuntui vielä hY-våltä, ainakin itselläni, sillä Iiro ei ol-lut suostunut kertomaan, että juoma-pussi oli hajonnut kivikkoon Mt.Singletonilta laskeudutlaessa. Olim-me nimittiiin sopineet jo lähteissä,ettåi pikkumurheista ei valiteta ennenkuin maalissa, ja vfiän isomPia mur-heita voi olla vain luiden katkeami-nen. Energiavarastojen ehtyminen,nestehukka ja aggrcssiivinen suunnis-tustaktiikka alkoikin nyt nakertaamyös henkistä kanttia. Eikä siitäyleensä ole seurauksena kuin suunnis-tusvirheitå - ja pimeåssä 1:50000kartalla pummi on pummi. Etenkinhenkisesti oli n1t todella vaikeata jaitsemme kokoaminen tuntui liihesmahdottomalta. Kun aamu valkeni

olisi vauhtia pitiinyt lisåtå, mutta ko-kemattomuuden myötii tapahtuikinpientä periksiant amista.

Aamuauringon noustessa saimmekuitenkin taas kahdeksan hrnnin uu-rastuksen jiilkeen nestetiiydennystå jamaaliin päiisy alkoi tuntua taas mah-dolliselta. Viimeiset kolme tuntia oli-vatkin taas tehokasta pisteiden ke-ruuta ja tuskaista juoksuliikkeiden te-koa. Maalissa aikaa olisi ollut vielä20 minuuttia, mutta tåssä vaiheessaeivåt maastoon jiiiineet rastit vieläyhtZiiin harmittaneet. Loppuhrloksiaselatessamme, kun tiedossa oli saavu-tethr neljäs tila vain 300 pistettiivoittajasta jiiiineenä, nekin kieltä-mättii Mlä mieleen hrlivat - kilomet-rin lisiilenkillå hopeamitali olisi ollutaivan taskussaja vaikka voittoon olisitarvittu 300 pistettii, ei sekiiiin olisivaatinut kuin kolme lisiirastia. Toi-saalta tuskin kukaan tässä lajissa onkoskaan tehnyt suoritusta, jota ei voisiviihiin selitUimåillå Parantaa.

Fyy sis es ti inhimil lin en

- henkisesti raskas kuinpsykoanalyysi

Kilpailun epiiinhimilliseltä kuul-lostavasta kovuudesta huolimatta 24tunnin suunnistusta voisi kuitenkinsuositella muillekin kuin pahimmillevihamiehilleen, sillå se tarjoaa mie-tekkåiiin vaihtoehdon pelkkii2in as-falttijuoksuun turhautuneille uusiahaasteita haeskeleville kestävy-vsih-meille. Olennaisena l2ihtökohtana jailmeisenä sy-rnä lajin suosioon Aust-raliassa ja Pohjois-Amerikassa on,että kilpailun kowudesta voidaan tå-miin tyyppisessä kilpailussa aina tin-kiä, sillä jokainen saa itse piiättitäriitfiiäkö, että tekee parhaansa. vaihaluaako tosissaan puskea itsensäinhimillisyyden rajoille. Itsellenipäiilimmiiiseksi mielikuvaksi jäi se,ettei kilpailu ollut ffysisesti liiheskäiinyhtä vaativa kuin etukåteen oletin.Tåimä selittynee osittain sillä, ettåisuunnistukseen täydellisesti keskiqv-essä, ei ole qlvtä enää miettiä fyysistä,rasitusta. Toisaalta ehkä juuri tåstäjohtuen kilpailu oli 12 tunnin yöosuu-della höystettynä henkisesti raskaskuin 24 tunnin psykoanalyysi. r

Ultrajuoksi:Ja Ll97

Assi Autio-_(s. 3.1.1959)Ennötvkset:maralon 2:28,34Iranrya;n,,9;:4:7.3.!l/z-mstka 3:54{:30.

W.- ,8!?tr t t r iathan, l '98,7, / .28, : , , , , , , , ,.,,,Eu. men,,twrt-utisuunnis*i,7992 /.'1,.. Ruotsin,,tu4 u4ii.aunni&us'7493 / l2',- Sveitsin vuorisuxnaistus 1994 / 5.- Swiss Atpine Marathon I99J / 7.- Swiss A:tpine Maruthon 1995 / 13.- 24 h MM-suunnistus 1996 / 6.

" Yfuitkillö matkoilla piirj ötöiin v ain viileön analyyltisellöasenteella ja laskelmoidulla tehokkuudella Kaikki suori-

tukseen vaikultavat osatekiiöt on otettava tarkasti huomi-o o n j a öcirimmiiisess dkin r asiluksessa h ermoenergiqn ku-

lutus on oltava minimaalista, sillö viimeisilki kilometreillösinua eivöt enöö auta glykogeeni eikö adtenaliini - vaanj o k ain en b i op o sitiiv in en ai atu s, j o n ka o let i alo stanut i u uri

tritii hetkeö varten. Edustitpa urheilussasi mitö tahansa

tasoa tai filosoJiaa - kaikkensa antaneena iokainenmaaliin tullut on voittaia."

Ossi Autio

Kuva ier: Ossi Autio Sveitsin Alppimaratonilla v. 1994.Alla viimesyksyisen 24 tunnin MM-suunnistuksenmaåstoa Australiassa

KmaKÖPIO

60

34 Uttrajuoksi la Ll97

Ossi AutioKaksikymmentä vuotta

huipputason kestävyysurheiluayhä hurjempien haasteiden perässä

Moni harjoittelee säännöllisesti päivästä toiseen jak-saakseen taas luoden kuluttua Jukolan viestissä kahdentunnin yöosuuden. Tuhansi ja taas tuhansia kilometrejä ko-vaa asfalttia tallaa våhintåän yhtä moni haaveenaan kolmentunnin maraton. Kahden tai kolmen päivån suunnistusma-ratonia tuntureilla suurin osa kuitenkin pitää jo epäinhimil-lisenä ja k-vmmenen tunnin urakkaa Hawaijin helteessä jotii]'tenä hulluutena. Silti ainakin 10000 ihmistä \.uosittainon valmis mwmäån vaikka kivitalo-osakkeensa päästiik-senn ede koettelemaan rajojaan tuohon tarunhohteiseen kil-pailuun. Mutta löytyykö koko maailmasta yhtåån henkilöå.joka on suunnistanut Tiomilan legendaarisen "långa nat-ten'in" kahteen tuntiin, juossut maratonin alle kahden japuolen tunnin, selvittänyt maailman vaativimman 67 km:nvuorimaratonin, kolmen päivän 1 0-tuntisen tunturisuunnis-tuksen, kaksipäiväisen 15 tunnin luorisuunnistuksen sekäl0 tururin Ironman triathlonin. Ainakin Ossi Autio on teh-n1t tiimiin kaiken. Mies ei kuitenkaan lentele viitta päälläkattojen yllå, vaan syö ihan tavallista kaurapuuroa ja ruis-leipää sekä tekee normaalia työpåivää Helsingin yliopis-tossa teknisen työn didaktiikan lehtorina.

Kaikki tämä ei kuitenkaan ole tapahtunut he&essä,vaan takana on kaksik_vmmentä luotta mäårätietoista har-joittelua, minkå aikana yksikään uusi haaste kestävyysur-heilun maailmassa ei ole tuntunut epäinhimilliseltä kuiirehkä muiden mielestå.

Vuonna 1977 Ossi Autio osallistui l8-luotiaana en-simmiiistä kertaa suomalaisten maastomaratonien ehdotto-maan klassikkoon - Impivaaran juoksuun. Vaikka suunnis-tus olikin vielä nuorukaisen påälajina ruin 23. sija kovata-soisessa joukossa antoi jo tuolloin olettaa, että nuoren kestä-vwsihmeen tulevaisuus olisi jossain muualla kuin tavan-omaisissa puolentoista tunnin suunnistuskilpailuissa. Kai-nuun prikaatin maineikkaassa Urheilukomppaniassa viete-tyn varusmiespalvelusnroden 1978 jälkeen suunnistusuraalkoikin vfiitellen kååntyå laskuun ja 24-vtrottaana juostu-aan mm. kymmenen kertaa Jukolan viestissä, suunnistettu-aan rastiviikot Ruotsissa, Sveitsissä ja Tsekkoslovakiassasekä voitettuaan muutamat kansalliset kilpailut. kymmen-kunta piirinmestaruusmitalia suunnistuksessa ja kymmenenSM-mitalia partiotaitokilpailuissa, sai suunnistusajattelujäädä muiden ongelmaksi Ossin lopettessa siihen mistäkansainväliselle tasolle nousu yleensä vasta aloitetaan.

Jo muutaman moden oli kaukaisena haaveena ollut Te-räsmieskolmiottelun (4km uinti, l80km pyöräily, 42 kmjuoksu) eli nvk-visen Ironman triathlonin läpivieminen jasilloisen kymmenen tunnin haamurajan alittaminen. Vä-hän yli 20-vuotiaan nuorukaisen puheita ei vielä tuolloinotettu kovin vakavasti. Mutta kun laji r.uonna 1983 tuliSuomeen ensimmiiistä kertaa (tosin vain ns. puolikasmat-koina) oli puheet otettava jo kohtuullisen vakavasti, silläOssi saavutti ensimmäisessä SM-kilpailussaan heti 12. sijanreilusti alle viiden tunnin suorituksella.

Vuonna 1987 oli vuorossa ensimmäinen ns. täysmatkaja tuloksena 28. sija Joroisten arktisissa olosuhteissa suori-

tetussa Euroopan mestaruuskilpailussa. Saman luodenwkqyllä oli vielä vuorossa Hawaijin Ironman. Kilpailu olimenestys, sillä vaikka aikaa tuolloisella kilpailukalustollakuluikin hieman yli kymmenen tuntia, niin suomalaisistaolivat kaikkina aikoina parempaan pystyneet ainoastaan la-jin ammattiluset: Pauli Kiuru ja Magnus Lönnqvist.Tuolloin kävi kuitenkin selviiksi, että tässä lajissa ei ama-töörinä tuloksia enää kovin radikaalisti parannella, ja koskaporvarillinen ammatti teknisen työn lehtorina oli hrlluthankittua, alkoi lvönteko jo tällä tasolla pahasti häiritäharrastuksia.

Triathlon ura jatkui harrastuksenomaisesti vuoteen1992, jolloin lopullisena saldona oli viisi läpivietvä täyden-matkan Ironman kilpailua ja viisi kertaa sijoittuminen SM-triathlonissa l0 parhaan joukkoon. Parhaaksi ajaksi lron-man-matkalla jäi toistaiseksi vuonna 1989 Hollannissatehtv 9.47.31. vaikka viimeisen 1992 suoritetun Yz-matkantuloksen 3:54.30 perusteella ammattimaisemmalla asen-teella lahjoja olisi ilmeisesti ollut parempaankin, mutteimita ilmeisemmin kuitenkaan niin pi&ålle, effä rehellinentyönteko olisi kannattanut jåttäå.

Kestäv-rysurheilussa haasteet eivät kuitenkaan loppu-neet tählin, vaan jo koko suunnistusuran mielessä olluttunturisuunnistus oli koettava seuraavaksi. Heti ensil'rittä-mällä 1992 tulikin voitto Suomen tunturisuunnistuksessaAri Kattaisen parina, mutta Ruotsin tunturissa oli odotetun30 asteen helteen sijaan riintäsateessa lytyminen 12. si-jaan. Vuonna 1994 oli Iiro Kakon parinavuorossa Sveitsinvuorisuunnistus. Koksaan aikaisemmin ei puhdas suoma-laispari ollut osallistunut vastaavaan kilpailuun, mitä Ossija Iiro eivät 17 tunnin urakan päätteeksi yhtään ihmetelleet.Viiden siia ei tuntunut pett-ymykseltå, sillä sillä kertaa johengissä selviyt-vminen tuntui voitolta.

Todellisena Ultrahaasteena samoihin aikoihin Ossi li-säsi harrastuksiinsa myös vuorijuoksun. Parin harjoittelu-vuoden jälkeen oli 1994 \uorossa jokaisen vuorijuoksijankovin haaste - Swiss Alpine Marathon. 67 km:n matka onongelmista pienimpiä kun kokonaisnousua on 2300 metriäja kilpailureitin korkeimmalla kohdalla 2800 metrissä ilmaon jo todella ohutta. Viileän analy-yftisellä asenteella jakuukauden opitimaalisella harjoittelulla vuoristo-olosuh-teissa tämiikään kilpailu ei osoittautunut ylivoimaiseksi,vaan Ossin suoritus oli loistava. Seitsemäs sija maailmanehdottomimpien ultrajuoksijoiden joukossa huomattiinmyös liinsinaapurissa, ja kolminkertainen 250 km:n mittai-sen SpartatNonin voittaja ruotsalainen Rune Larsson lavsui Ossille maaliintulon jiilkeen ehkä hänen urheilu-uransasiihen asti mieliinpainuvimmat sånat: "Yksikään pohjois-maalainen ei ole minua ennen voittanut. Tiinään voi pitääitseåsi pohjoismaiden parhaana ultrajuoksijana. "

Ossi Aution liekki ei kuitenkaan sammunut tiihiin, silläluoden päåstå vuorossa oli uusi yrilvs alppimaratonilla.N1.t kaatui Runen lisåiksi ruotsalaisen kestiil,.y-vsjuoksun suu-rin ikoni - qieu Erik Ståhl - kahdella$mmenellä minuu-tilla, mutta loppusijoitus entistå kovemmassa seurassa eiparantunut. Jotain uutta oli siis aika keksiä. Häikåisevätr,uorijuoksun maisemat kun alkoivat tuntua jo liian tutuilta.24 tunnin MM-suunnistus Australiassa tuntui ainakin sopi-valta vålipalalta. Fyysisesti kilpailu olikin ehkii aavistuksenhelpompi kuin Ossi odotti, mutta henkisesti sitiikin ras-kaampi. Hiinen parilleen Iiro Kakolle ei kuudes sija tuntu-nut riittåvän, joten ties mitä on vielä edessä. I

Ultrajuoksi- la Ll97

Ultrakiso a maailmaltaTuloksissa ei ole mainitta jaoksijankotimaata silloin kan se on samakuin maa" jossa kilpailu onjärjestetty. Käytettyjä lyhenteitä : M: mailia, miehet; N = naiset; x =jaettu sija (1/N = 1.. sija naistensarjassa; 7x = jaettu 1. sija).Tulosten lopussa saluissa onilmoitettumaaliintulleiden/ o s anott ajien m ä är ä(pelkkä yksi luku viittaamaaliintulleiden määrään; yksi lukaja lyhenne "os." tarkoittaaosanottajien määrää). JoIIei toisinole mainittu, kilpailut on jaostutieUA. Mikäli naisten sarjan tuloksiaei ole lueteltu eriksee4 paras nainenon alleviivatta.

r99e26.5 Madrid, Espanja. 100km: 1)

Janos Bogar HUN 6:50.52 2) AndzejMagier POL 6:52.27 3) Jacinto FernandezPerez 7:01 .03 4) Miguel Donoso Valiente7.19.23 5) Manuel Murillo 7.23.25. 50km:'l ) Goyo Almodovar Gomez 3:06.05.

21-27.7 Brno, Tshekki. MoravskyUltramarathon (Txmaratbn, etappij.): 1)Ondrej Nemec 19:07.29 2) AleksandrAleksejev RUS 19:45.59 3) NikolajArinjuskin RUS 19:53.39. Naiset: 1) MariaOstrovska RUS. (34). Nemec ja Aleksejevpistelivät ensimmäisenä päivänä tasaisellareitillä juostun maratonin aikaan 2:31 .Seuraavina kuutena peivänä maasto olimäkisdmpää ja ajat hitaampia. Juoksijoita olimukana yhdeksästä maasta.

24-25.7 Kuuba. 100km:1) FreddyLopez 7:12.23 2) Radames Gonzales7:43.07. Maan ensimmäisessä virallisessaultrajuoksukisassa oli mukana koko joukkokovia maratoonareita (Lopezin ennätys2.24.5o ja Gonzalezin 2:13.08).

24.8 Palic, Jugoslavia. 100km: 1)Zoran Jankovic 7:17.17 2) Zoran Vasic7:19.4'l 3) lmre lles 7:54.05. (32 os.).Maassa järjestettiin ensimmäisen kerran 100km:n kilpailu. Palicissa oli juostu kolmena ai-kaisempana vuonna '12 tunnin kisa, muttamaan yleisurheiluliiton pyynnöstä laji oli nytsatanen.

7.9 Unna, Saksa. 100km: 1) HeinreichKarlsohn 7.17.35 ... 30) Eva Schroder9:29.25 (1/N). 50km: '1) Klaus Rawe 3:16.54... 14) Monika Bach 3:46.04 (1/N) 61) GerdaSchroder (N65, 67-v) 5:41 .24. Uudelleenhenkiin herätetty saksalaisklassikko juostiinnyt 24. kerran.

7-8.9 Pietari, Venäjä. 24h: 1) AnatoliKruglikov 253.252 2) lvan Labutin 252.4903) Mikhail Eremisov 248.566 4) VladimirTivikov 246.840 5) Nikolai Fokanov 241 .4086) Sergei Mozharov 230.025 7) SergeiKulikov 217.405. Naiset: 1) SvetlanaSavoskina 191 .854. (12 juoksi yli 200km).

15.9 Granada-Pico Velata, SierraNevada, Espanja. Subida 43km(vuorijuoksu): 1) Erik Seedhouse GBR3:20.46. Naiset: 1) Doina Nugent GBR4:15.04. (120). Normaalist i 50 km:n mittaista

36

ja pystysuunnassa 650 metristä 3470 metriinnousevaa reittiä jouduttiin tänä vuonnatypistämään 7 kmllä sillä olosuhteet huipullaolivat vaaralliset. Poikkeuksellisen suurenlumimäärän takia kilpailun päivämäärääkin olijouduttu siirtämään parilla kuukaudella. 12.kerran juostun kisan voittanut Seedhouse olikaksi viikkoa aiemmin jäänyt kolmanneksitriplakiathlonin MM.kisoissa. (Lisää Subida-vuorijuoksusta: UJ 293, s. 24 ja UJ 1/94 s.31-32.)

15-28.9 Barcelona, Espanja. 1000M(radalla): 1) Alfredo Uria 12pv17:59.09. 57-vuotias Uria alitti Australian Gary Parsonsinkeväällä Nanangossa juokseman ME-tulok-sen (Uria oli silloin kakkonen). LokakuussaOdessassa Venäjän Glazkov ja UkrainanVasjutin juoksivat vielä Urian Barcelonantulostakin nooeammin- Tuossa kisassa eikuitenkaan kirjaftu ylös kierrosaikoja, jotentulokset eivät ole ennätyskelpoisia. Uriantuloksen ennätyskelpoisuus ei ole tätäkirjoitettaessa selvillä. Myös hänen 1500km:n väl iaikansa 11pv21:O2.29 on uusi ME,mikäli kisa katsotaan ennätyskelpoiseksi. Ka-turatojen 1000 mailin ME on huomattavastikovempi, sillä Kreikan Yiannis Kouros juoksiv. 1988 matkan 10 päivässä 10 tunnissa ja30 minuutissa ja 35 sekunnissa.

21.9 NeuwittenbeUKiel. Saksa.100km: 1) Kazimierz Bak 6:39.03 2)Manfred Murk 7:10.1 1 . Naiset: 1) Maria Bak7:43.39 2) Anke Drescher 7:50.13.

5.10 De Bezana, Espanja. 100km(maan mest.): Kolmantena maaliin tulleenVenäjän Juri Starikovin doping-näytteestälöytyi liikaa kofeiinia, joten Santalovin jaVolginin jälkeen kolmanneksi sijoittuiMasarigin (ks. UJ 3/96, s. 33). Starikov sai 3kk:n kilpailukiellon. Kilpailu käytiin kuusituntia yhteen menoon kestäneessä sateessasuhteellisen mäkisellä reitillä. Santalovratkaisi pelin puolimatkassa, kuten myösnaisten sarjan voittaja lrina Petrova. Lisäätuloksia: 4) Manuel Murillo Sanchez 6:55.49(Espanjan mestaruus 4. kerran peräkkäin), 5)Miguel Donoso Valiente 7:03.17 6) FaritZaripov RUS 7:Q5.26. (51 ; max 11h).

5-20.10 Odessa, Ukraina. 1000 M(radalla): 1) Vladimir Glazkov RUS12pv13:32.4'l 2) Vladimir Vasjutin12pv'14:.55.21 3) P. Silkin 13pv05:06.03 4)N. Sokolov RUS 14pv16:32.44. Glazkovintulos olisi uusi maailmanennätys, mikäli

-kilpailussa olisi noudatettu kv. sääntöjä.Valitettavasti sitä ei kuitenkaan voitanehyväksyä ennätykseksi puuttuvien kierro-saikojen takia.

12.10 Spopped Bear (MO), USA. LeGriz 50M: 1) Mark Tan 5:34.38 .. . 14) CheriBashor 7:38.47 (1/N).

19.10 Duluth (MN), USA. EdmundFitzgerald 100km: 1) Kevin Setnes 7:06.362) Scott St John 7:'l'1 .21 . Naiset: 1) SueKainuhinen CAN 8:28.14 2) Janet Runyan8:52.55 3) Mo Bartley 9:03.05 4) Sue Olsen9:15.46 5) Sue Ellen f rapp 9.42.21 .

19.10 Hanau/Rodenbach, Saksa.100km (maan mest.): 1) Kazimiez Bak6:34.18 2) Michael Sommer 6:46.20 3)Ulrich Amborn 6:49.4'1 4) Edward de Ruiter6:57.02 5) Jörg Hoos 7:02.47 6) RobertFel ler 7:21.00 .. . 51) Josef Sutor 8:14.30(1/M60) '156) Heinrich Gutbier 9:53.27(1/M70). Naiset: 1) Svetlana Waack 7:53.112) Jutta Philippin 7:55.05 3) Ricarda Botzon

8:O7.O7 4) Birgit Lennartz 8:20.50 5) UlrikeSteeger 8:34.06 6) Lila Barthel 8:46.34(1/N50) ... 22) Marianne Gerards 9:36.23(1/N55) 24) Hannalore Kupper 9:52.55(1/N60) 39) Gerda Schroder 12.07.1'l(1/N65).

19-20.10 Odessa, Ukraina. 24 h(radalla): 'l) S. Moscvin 226.419 2) l. Seryi224.067 3) V. Lozovic 218.455.

19-23.10 Wien-Budapest, ltäval-talUnkari. 340km etappfuoksu: 1) JanosBogar HUN 24.30.37 2) Konstantin SantalovRUS (n. 25min jäljessä). Naiset: 1) ElenaSidorenkova RUS 29:58.32 2) AnkeDrescher GER (n. 43min jäljessä).

20.10 Nakamura City, Japani. RiverShimanto 100km: 1) Kiminari Kondo6:41 12 2) Patrick Macke GBR 7:35.37 3)Toru Kawata 7:36.52. Naiset: 1) YukiMatsubara 9:03.32 2) Reiko Onuma (52-v)9:12.37 3) Harue Kuruma (49-v) 9:15.05.60km: 1) Koichi lmachiyo 3:51 .53. Läheskolminkertaisesta halukkaiden joukostaarvoftiin 1000 onnekasta mukaan 100 km:nkisaan. Vuonna 1998 Shimanto-jokeaseurailevalla reitillä kilpaillaan satasenmaailmanmestaruuksista.

31.10 4.11 Darjeeling, lntia. Himalayan100M (etappij. 2.1 - 3.7 km:n korkeudessaIntiassa/Nepalissa): 't) Stan Rowland USA16:32 2) Jörg Painsipp AUT 17:21 3)Anean Klainguti SWI 17:22 ... 8) MasamiMivahana JPN (1/N). (31/35).

8.11 Niort, Ranska. 24h: 1) Seigi AritaJPN 243.231 2) Alain Prual 234.463 3)Jean-Marc Hirlo 232.159 4) Helqa BackhausGER 227.845 5) Albert Vallee 223.486 6)Claud Coufleau 217.777 7) Marcel Giraud215.723 8) Björn Junglenius SWE 213.6689) Vianney Dalle & Jiri Zich CZE 209.559 ...13) Doina Nugent GBR 206.650 (2yN) 19)Simone Spellerberg GER '193.1X (3/N) 20)Heike Pawzik GER 190.014 (4/N). (108). Jo'1 8. kerran juostussa kisassa yht. 1 8 juoksijaaylitti 200 km:n rajan. Kilpailusta oli juttua joviime numerossa.

9.11 Sikkim, lntia. Mt EverestMarathon (vuoristossa keskim. 3.5 km:nkorkeudessa): 1) Patrick Campbell USA 4:51(reittiennätys) ... 4) Rochelle Lewis GBR 6:33(1/N). (8/10)

10.11 Berazategui, Argentiina.100km: 1) Jaine Da Silva BRA 7:05.30 2)Jose Eduardo Gerassi BRA 8:23.30 3)Maria Teresa Rodriques BRA 9:01.25 (1/N).

29.11-1.12 Big lsland, Hawaiji, USA.Ultraman Hawaii (ultratriathlon etappi-kisana: 1pv U 10km + P 145km, 2pv P275.6km, 3pv J 84.4km): 1) Erik SeedhouseGBR 22:51 .36 (J 5:57.36), 2) John Nickels23:4D.26 (J 8:15.10), 3) Patrick Vignal FRA23:50.08 (J 7:30.14).

30.11 San Jose-Puntarenas, Kuuba,108 km: 1) Radames Gonzales 8:09.46(100km:n va 7:09.36).

-14.12 Marlborough, USeelanti.100km (maan mest.): 1) Shaun Cooper NZL7:22'.30 2) Gary Regtein NZL 8:59:16 3)Marqaret Hazelwood NZL 10:39:14 (1/N).

14.12 Huntsville (TX), USA. SunmartTexas Trail (maan mest., maastopol). 50M :1) Tom Johnson 5:40.35 2) James Garcia5:56.37 3) Michael Morlon 5:57.42 ... 7)Jussi Hämäläinen FIN 6:16.46 (1/M50)16x) Donna Perkins ja Ellen McCurtin

Ultrajuoksj- la L/97

6:44.38 (1xlN).(270). 50km: 1) GaryBrimmer 3:24.08. (348).

Kilpailun johtaja Norm Kein raportoiUltraRunningJehdessä mm..

"Vaikka Tom Johndonin voittoaika 50maililla oli uusi reittiennätys, päivän ehkäsuurenmoisimmasta suorituksesta vastasiJussi Hämäläinen. Jussi on voiftanutAngeles Crestin 100 mailin kisan ja juossutsen jo kymmenen kertaa. Hän on myösvoittanut Western Statesin veteraanisarjan,mutta vuoden 1996 Sunmartin 50 mailiasaaftaa hyvinkin olla hänen kaikkein upeinsaavutuksensa. SO-vuotias Jussi sijoittuikokonaiskilpailussa 7:nneksi, vastassaanmaan kovimmat ultramatkojen maastospesia-listit, joista moni oli hänen nuorimmaistalastaan muutaman vuoden vanhempi, ja voitti50-vuotiaiden sarjan ajalla 6:16.46. Hiinrikkoi tämän ikäsarjan aikaisemman reiftien-nätyksen 53 minuutilla. Ajatelkaahan, Jussipisteli kaksi ul0-kilometristä maastopoluillaperäkanaa aikaan 3:08. lhailtava suoritus 5Ovuoden iässä."

22.12 San Pedro, Meksiko. Kawasaki100km: 1) Konstantin Santalov RUS 6:216.062) Vincente Pani Vertiz 7:29.27 3) ValentinaLiakhova RUS 7:56.14 (1/N) . . . 8) SusanOlsen USA 8:50.04 (2/N) 13) Sylvia Andonie9:50.a4 (3/N). Valmir Nunes BRA kesk.80km: 1) Silvestre Moran Posada 5:51 .4O...3) Valentina Shatjajeva RUS 6:08.40 (1/N).

27.12Cialto, Hollanti. 6h (radalla): 1)Niki Devoldere \EL72.470... 6) Ria Buiten62.08e (1/N). (16).

29.12 Queen Creek (AZ), USA. 24h: 1)Bjarte Furnes NOR ''90.380. ('10). Samassayhteydessä juostiin yli vuodenvaihteen 48 ja72 tunnin kisat.

rgg11.1 90 Mile Beach (Kaitaia), U€ee-

lanti. Te Houtaewa Challenge 60km: 1)Thomas Magier POL 3:56:072) John Thirkettle NZL 4:00:09. Naiset: 'l)Lilac Flay NZL 4:35:52.

26.1 Rognonas, Ranska. 100km: 1)Bernard Curton FRA 6:52.02 2) JanVandendriessche BEL 7:01.24 3) MohamedMagroun FRAT:04:27 4) Philippe Fadi FRA7:05:45 5) Alain Peton FRA 7:06:14 6)Bruno Heubi FRA 7:14:09 7) Paul BeckersBELT:15:'14. Naiset: 1) Eleanor RobinsonGBR 8:06:45 2) Jacqueline Laverdure FRA9:14:$ 3) Martine Juvenal FRA 9:38:34.

13-16.2 Honaunau (Hl), USA. MalamaO KaAina 'Ekolu, 367km (etappij.): 1)lcwika Spaulding 63:02:49 2) Al Kroeger75:07:10. Kolmatta kertaa Hawaijin isonsaaren ympäri järjestetyssä neljän päivänetappijuoksussa oli viisi osanoftajaa, joistakaksi selvitti kaikki etapit. Al Kroegerista tulikilpailun historian toinen mies, joka onselviftänyt koko kisan läpi: naisista se ononnistunut useammaltakin. Juoksun puu-hamies, hawaijilainen Kawika Spaulding, onjuossut kisan läpijoka vuosi. Rankalla, muttaupealla reitillä käydystä kisasta tehtiin mm.parin tunnin TV-ohjelma Japaniin (mukana oliyksi japanilaisjuoksija).

14,2 Canberra, Australia. Ultra-triathlon (etappikisana): (U 15km, P 400km,J 100km): 1) Bob Brown 27:17.26 (J8:50.52), 2) Paul Every 29:56.54 (J10:17.38). (8/1 1 ).

23.2 Doncasier, Englanti. DoncasterDoodle 40M (maastopoluilla): 1) lan Hill

5:11. Naiset: 1) Eleanor Robinson 6:18.Kisa juostiin tarkistuspisteeltä toiselle kartanavulla, joten matkan pituus riippui reitinvalin-nasta.

1.3 Katoomba-Jenolan Caves, Austra-lia. Blue Mountains Six Foot TrackMarathon, 46km (rankka maasto): 1)Andrew Kromer 3:38 ... 11) Dawn Tiller 4:16(1/N). (411 os.).

Vaivainen Kouros paransi24 tunnin ME-tuIostaan

1-2,3 Canberra, Australia. 24h(radalla): 1) Yiannis Kouros 295.030 (ME) 2)David Standeven 225.699 3) Paul Avery200.190 4) Bob Brown cBR 172.542 5)Peter Gray 14726 6) Tony Rafferty18.614 7) Trevor Harris 102.400.

Nfiisin uutta kotimaataan Australiaanedustava entinen kreikkalainen paransiomissa nimissään ollutta ennätystä noinkilometrillä. Seuraavaksi Kouros suunnitte-lee osallistuvansa toukokuun alussa Surge-resissa, Ranskassa 48 tunnin ralajuoksuun.Viime vuonna Kouros Daransi ko. kisassalajin ME:n lukemiin 473 km 496 m.

Brock McKinlay raportoi Canberrankilpailusta seuraavalla tavalla n. tunti senpäättymisen jälkeen:

"Yiannis Kouros yritti rikkoa 300 km:n.a'jaa 24 tunnin juoksussa Australian urheilu-instituutin 400 m:n murskaradallaCanberrassa. Lyhyellä alle viikon varoitus-ajalla hänen seurakseen saatiin kerättyäkuusi soolojuoksijaa ja neljä viestijoukkuetta.Valitettavasti Yiannis kärsi vilustumisestakilpailun alla ja lähti lisäksi ennätysyrityk-seensä jalka- ja selkävammaisena. Hänenkanssakilpailijoistaan Every, Brown ja Grayeivät olleet vielä kunnolla palautuneet kaksiviikkoa aikaisemmin Canberrassa järjeste-tystä ultrakiathlonista (1Skm uinti, 4o0kmpyöräily, 1 00km juoksu).

Vaikka sää oli odotettua viileämpi,kilpailijoiden kiusana oli kisan alkupuolellarankkasade. Sen seurauksena rata olivaltoimenaan vettä noin neljän tunnin ajan."

Kouroksen ME-iuoksu tunti tunnilta(" = maailmanennätys, r = Australian enn.)

th 13.600 km2b 27.600 km3h 41.2OO km Maraton 3:04:OO

sOkm 3:38.394h 54.800 km5h 58.4OO km sOM 5:53.436h 81.5OO km7h 94.800 km lookm 7:23.54th 1O7.600 kmth L2O.8OO km

1Oh 133.600 kln11h 146.4OO km 150km 11:18.3012h 158.4OO kmu13h 17O.800 kln14h 183.200 ktn15h 194.800 km 2OOkm 15:29.07*16h 206.000 ktn17h 216.8O0 km18h 228.800 km19l) 24O.000 km 150M 19i ] -s.42*20lr 249.600 km 25okm 2O:O0.38*2L}r 261.2O0 km22tt 272.800 km23h 2A4.4OO km24h 295.O3O km*

1-21.3 Monterrey, Meksiko. 2000km(radalla): 1) Sylvia Andonie (N)19pv19:54.26. (1/6). Aikaraja 20 pv. Muista

UltrajuoksLja L/97

viidestä osanottajasta (kaikki miehiä) pisim-mälle ehti Don Winkley, USA (1711.836km).

2.3 Barry, Englanti. 40M (radalla): 1)Simon Pride SCO 3:54:24 2) Stephen Moore4:05:18 .. . 5) Don Ritchie SCO 4:23.28.Naiset: 1) Hilary Walker 5:05:58 (ME/N,10).

2.3 Stein, Hollanti. 6h: 1) MarcVanderlinden BEL 90.686 2) Paul BeckersBEL 84.358. Naiset 1) Birgit Lennartz GER75.141 2) Anni Loenstadt DEN 74.966.

8.3 Segrino, ltalia. 100km: 1) PaoloPanzeri 7:11 .38 2) Paolo Guggiola 7:47.47 .(27t141)

9.3 Madrid, Espanja. 100km: 1) Janos,Bogar HUN 6.41 .28 2) lgor Riabov RUS6.44.49 3) Jesus Conedor 6.45.40.

10-20.3 Sydney-Albury-Sydney,Australia. Boomerang Run, 853km(etappij.): 1) Tony Collins 81:57.38 2) PatFarmer 86:16.15 ... 5) lsabel Buckland144:21 .V2 (1/N). (6/8). "Oli rankkaa. Taidansiirtyii tikanheittoon", virkkoi voittaja.

23.3 La Rochelle, Ranska. 100km de.llAunis: 1) Marc Vanderlinden BEL 6:54:142) Andzej Magier POL 7:O7:10 3) lgorNavitsky BLR 7:18:40.

29.3 Kapkaupunki, E-Afrikka. TwoOceans Marathon, 56km: 1) ZithuleleSinoe 3:07:17 2) Eric Mhlonogo 3:09:03 3)Andrew Kelehe 3:10:55 4) Michael Scout3:1' l :10 5) Simang Mokibe 3:11:23 6)Petrus Tsotetsi 3:11:30 ... 9il9) SimoPallaspuro FIN 4:32.11. Naiset: 'l) AngelaPitso 3:45:45 2) Maria Bak cER 3:46.2'1 3)Lizanne Holmes 3'.4€'.25 4) Trudi ThomsonGBR 3:51:02 5) crace de Oliveira 3:54:3:16) Karen Bradford 3:57:40. UhL7OO3|777O).

31.3 Texel, Hollanti. 120km: 1) DirkWesterduin 9:23.30 (reittienn.) 2) WimEpskamp 9:46.2....4) Anke Drescher GER10:59.58 (liN). 60km: 1) Edward de Ruiter4.O7.24. Naiset: 1) Birgit Lennartz GER4.35.57 (reittienn.). (Yht. 90/1 09).

5.4 Sacramento-Auburn (CA), USA.American River 50M (maastopol.): 1) CarlAnderson 5:58.54 2) Tim Twietmeyer6:04:41 ... 7) Jussi Hämäläinen FIN 6:24.31t(1/M50) 26) Chrissy Duryea-Ferguson6:58:20 (1 /N). (4915/525).

5-74 Frozen Head State Park (TN),USA. Barkley Marathons: 100 mailinpäämatka jäi tässä hurjassa - lähesmahdottomassa - kisassa jälleen kernn vaillemaaliintulijoita. 60 mailin (n. 95 km) "hupi-hölkän" selvitti kaksi kaveria hieman vajaassa40 tunnissa. Kolmaskin tuli maaliin, muftahäneltä puuttui yksi vaadittavista kirjansivuista. Kisassa on maastoon reitin varrellesijoiteftu pokkareita, joista kilpailijan on"rastille" saapuessaan revittävä mukaansa:päällimmäinen sivu.

7.4 Moskova, Venäjä. 100km (maanmest.kilp.): 1) Anatoli Korepanov 6:33:18 2)Mikhail Kokorev 6'.42:5O 3) DimitriRadjuchenko 6:45:57 4) Viktor Zhdanov6:47:59 5) Artur Feofanov 6:48:49 6) ValeriSinjushkin 6:55:47 7) Aleksandr Panov7:Q5:32 8) Gennadi Sturov 7:10:20. Kes-keyttäneitä: Sergei Soldatov, NikolaiBuskarov. (52 os.). Naiset: 1) ElenaSidorenkova 8:23:44. (6 os.). Venäjänmestaruudet ratkottiin virallisesti seitsemän-nen keran. lGikkein kovimmat kaverit"loistivat poissaolollaan" ja toiseksi juossutKokorevkin sanoi juosseensa vain harjoitus-mielessä. Miesten kisan neljästä parhaastakaikki Kokorevia (Hartolan voittaja -94)lukuunottamatta olivat ensikertalaisia sata-sella. Kisa juostiin n. 2 km:n reitillä. Lämpöäoli -1 - +5'C.

12.4 Pittsburg (PE), USA. 100km(maan mest.kilp.): 1) Kevin Setnes 7:26:22

37

Seppo Leinonen kahdeksasEleanor Robinson juoksi naisten48 tunnin halli-ME:n

Britti Eleanor Robinson juoksi Brnonmessukeskuksessa kahdessa vuorokaudessa 352 km 538m. Tulos on kolmisen kilometriä parempi kuin hiinenviime vuonna samassa kisassa juoksema naistenkaikkien aikojen paras hallitulos. Seppo Leinonen olimyös mukana ja kertoo kisasta seuraavassa-

Leinonen

Tammikuun alussa Thomas Rusek vahvisti kutsunsaBrnon 48 tunnin hallikisaan. Ilman muuta halusin liihteä.Aika kului kuin siivillå, kunnes tuli vihdoin matkapiiivä21.3. Matkustin iltapäivälennolla Prahaan, jonne saavuinklo 18.30, ja sieltä jatkoin 260 km junalla Brnoon. Matkameni hyvin. Asemalla oli juoksun jårjestäjä vastassa. Håinmajoitti minut sekä seuraavana päivänä tulleet bungaloviinihan juoksuareenan viereen (matkaa n. 500m). Asuin-kumppaneinani olivat englantilaiset ammattilaiset EleanorRobinson (ex-Adams) ja Richard Brown sekä SaksanManfred Hauser.

Vihdoin koitti sunnuntaiaamu ja juoksupåivä. Kewenaamiaisen jälkeen siirr-rttiin kilpailuareenalle messukeskuk-seen. Juoksualustana oli maalattu betonilattia hallin kol-mannessa kerroksessa. Rata oli vähän yli 300 metriä pitkäja vmpyrän muotoinen. Hallissa oli 22'26.3 isot messut, jajoka päivä kävi tuhansia ihmisiä.

Juoksu starttasi klo 1l ja Tshekin Rusek otti tahtipui-kon hallintaansa lähes koko kisan ajaksi. Ainoastaan l6:n

ja 18 tunnin välillä Richard Brown oli kierroksen-pariedellä. Minun juoksuni perustui aika tarkkaan Sparta-thlonin aikatauluuni, jossa pysyin yli 36 tuntia.

Vaikeudet alkoivat kohdallani jo ennen 70 kilometriä.Lämpöä oli yli +21 oC, hikoilin valtavasti ja sukat kastuivataiheuttaen viiden varpaan kynnen alle isot rakot. Kilpailunläiikäri joutui operoimaan ne useaan otteeseen 48 tunnin ai-kana. Mufta pienistä harmeista viis, matka (kienokset) jat-kui musiikin tahdissa aina 36 tuntiin asti. Silloin oli pakkomennä nukkumaan.

Parin tunnin unien jälkeen tulin radalle, mutta loppul0 tuntia meni lähes kävelyhommiksi. Tiistaina klo 1l kil-pailu oli ohi, ja tshekkipilsneri ("only 12oÅ") poikaa. Va-rusteiden kokoamisen jåilkeen oli tarjolla sauna ja suihku.Illallajaettiin palkinnot; jokainen sai jotain. Itse sain ko-mean selkärepun ja posliinimukin sekä kisan t-paidan ja

diplomin. Virallisten seremonioiden jälkeen alkoi seurus-telu muiden juoksijoiden kanssa ravintola Sokratesissa,jossa oli ruokaa ja juomaa ja "avoin piikki" koko illan.

Oli hienoa olla näin korkeatasoisessa ja hyvin jiirjeste-tyssä kisassa mukana. Huolto oli superluokkaa; kaikkipyynnöt otettiin tunnontarkasti huomioon ja hoidettiin asiatparhaimman mukaan, vaikka tulos ei omalla kohdallaniollutkaan superhyvä. Yritän vielä joskus tässä kisassa, jokaon'jårjestelyjen puolesta ehkå paras missä olen ollut. Lop-pubanketissa Eleanor Robinson sanoi: "Tämå kisa on bril-jantti, älkåä tuhotko sitä." I

23-25.3 Brno, Tshekki. Gemma 48 Hour Indoor Race:1) Thomas Rusek 378.659 2) Richard Brown GBR 357.038 3)Miroslaw Lasota POL 323.545 4) Georgs Jermolajevs LAT 307.259 5)Jan Simet 2973OO 6) Hans-Joachim Meyer GER 296.946 7) lvanDurkovsky SLV 294.379 8) Seppo Leinonen FIN 285./'J2. Naiset: 1)Eleanor Robinson GBR 352.538 2) Martina Hausmann GER 300.9383) Heike Pawzik GER 290.820 4) lrene Lasota POL 239.245. (30 os.).

2) James GarciaT:31:32 3) Scott St. John7:38.29 7:50:27 ... 19) Kris Clark-Setnes&6.44 (1/N) 23) Jennifer Johnson 9:'14:10(2/N) 24) Janice Anderson 9:23:33 (3/N).(43). Koko kisan ajan jatkunut kolea sadepiinasi juoksijoita. 43-vuotias Kevin ja 37-vuotias Kris Setnes ovat aviopari.

12.4 Rodenbach, Saksa. 100km: 1)Frantisek Stronski POL 6i43:24 2) UlrichAmborn 6:48:36 3) Lutz Aderhold 7:06:494) V. Muhl 7:13:39 5) H. Vangemmeren7:18:26 6) F. Raumer 7:20:39. Naiset:Ricarda Botzon 7:56:00. (250). 36-vuotiaallemiesten kisan voittajalle kisa oli hänenensimmäinen satasensa (maratonennätys2:23\. I

lioa:lE;:n* ryc::liiMlehet

6:32.41 Konstaatin Sadalov RUS6:33.19 Jaroslav Janicki POL6:34.18 Kazimieu Bak GER6:36.13 Aleksei l&uglov RUS6:37.59 PelerCamenzindSIII6:38.15 Jiri Jelinek CZE6:38.55 Marc Vanderlinden BEL6:39.49 Andrzej Magier POL6:40.04 Aleksei Volgin RUS6:41.03 Sergei Kozlov RUS

T a rbi s t a m att om at rc i tti muut ok s et(Torhoufl:

6:24.11 Anrkzej Magier POL6:28.10 Marc Vanderlinden BEL6:31.55 Jiri Jelinek CZE6:39.34 Jan Vandendriessche BEL

Naiset7:11.42 Nariko Kawagrrchi JPN7:33.10 Valentina Shatjajeva RUS7:38.56 Martine Cubiziolles FRA7:41.29 Carol)'n Huntet-Rowe GBR7:43.39 Maria Bak GER7:46.27 Linda Meadows AUS7:48.25 Elena Sidorenkova RUS7:51.54 Huguette Jouault FRA7:53.11 Svetlana Waack BLR7:53.14 Valentina Ljakhova RUS

Radalla7:23.28 Valentina Ljakhova RUS7:46.53 HuguetteJouauhFRA7:5O.04 . Marina Bjochova RUS

':',,myq$;'.!iltt:$ ^'i..haff.0,,i$'9.$-r..:.r:,::kifiåa::töft :fiffia:*0:rrnlcu:::hinlä*$::

,::,,,,,,,,,,""""" P,,iili;;1;fi2;47fJ.ffil':.:.:'ir;i::r.i:;:ir.r.ii:.:.:.:::::.:.r.

38

Talvella

Talv e I I a u ltr a aj an v e s s akdytö son ulkona usein melkoinen ndytös.Sormet kohmeessa, ntipit jölissö

Suurempi vahinko hiuskarvan pdltssti.Siihen auttavat vanhat jutut

luukkupöksy t, I ap suu den tutu t.

Kai Paussu

Selitys

Mulla mikd ois selitys tallakin kertaaei taaskaan ollut sinulle vertaa.Voisko jalalle, vatsalle srytö työntlilivai voinko kerrankin reilusti myöntdd:Olit parempi juoksija tömcinkin kerransaanko ulos totuuden venan.

Kari Paussu

Ultrajuoksj- la L/97

+ jatkoa sivulta I5

JööhYvöiset rokoi lle..-

Silloinkin ilmastointiteipistä saat-taa olla apua esim. rakkosuojankiinnipysymisen parantamisessa.

Ilmastointiteippiä saa Suomessaainakin rautakaupoista. Se on perin-teisesti viiriltäån metallinharmaata,mufta jostakin voi lögää iloisemmanviirisiiikin vaihtoehtoja. Teippi onkolmikerroksinen: alinna on kumi-po$ainen liimakerros ja ylinnä niin-ikåän kumimainen vedenpitävä päälli-nen. Välissä oleva lankakerros tekeeteipin repimisen helpoksi molernpiinsuuntiin.

Ilmastointiteippi muuten kehitet-tiin 2. maailmansodan aikana Yhdys-valtojen armeijan tarpeisiin. Sodanjiilkeen sen käyttö yleist-vi mm. erilai-sissa putkitöissä.

Dqve Toylor pisteli 3600km tuhonnesso tunnissa

Kokenut australialainen ultra-juoksija Dave Taylor juoksi tuhan-nessa funnissa 3600 km ja keräsi yli10 000 Australian dollaria syöpälastenhwiiksi. Taylor kiersi 3.6 km:n edes-takaista reittiå Lake Illawarra-jiirvenrannalla Woolongongissa, Australi-assa. Hän lähti tammikuun alussaliikkeelle tarkoituksenaan kiertää yksikienos joka tunti tuharvrcn tunnin (41påivän) ajan. Onnistuessaan Taylorolisi rikkonut ME:n "lajissa" joka saialkunsa kun vuosia sitten kunjoku saipiifiänsä juosta yhden kilometrinmatkan joka tunti 1000 tunnin ajan.Ennåtys on parantunut vähitellen, jaon nlt 3.5 km per tunti.

Tämän ennät_yksen rikkominenosoittautui kuitenkin taylorille liianvaativaksi. Runsaat ll päivåå lähtön-sä jälkeen hän nukkui pommiin eikåyksinkertaisesti k-venryt suoriuturnaanseuraavasta kierroksesta ennen ko.tunnin tälttymistä. Hän oli siinä vai-heessa edenwt 968.4 km, juosten yh-den 3.6 km:n kiekan joka tunti. Vaik-ka Taylbr joutuikin luopumaan alku-peräisestå tavoitteestaan, hån kuiten-kin jatkoi urakkaansa ja selvitti tuhatkierrosta 1000 tunnissa, siis teski-mcicirin yhden tunnissa. Tayloriakoettelivat kovan betonisen juoksu-alustan ja univelan lisiiksi helle jakovat sateet.

8900 km:n merimatkqyksin kojoki l lo vei yl i 5kk

USA:n Benjamin Wade reissasikaiakilla meloen 8901 km.n matkanSan Felipestä, Kalifornista, PuntaCharampriaan, Kolumbiaan. Aikaakului 5 kuukautta ja 10 påivåä(13.9.96-23.2.9'7). Yksiksensä liik-keellä ollut Wade kohtasi ma&anvarrella muiden vaarojen ohellaha ikaloja ja hurrikaaneja.

Miehen oman arvion mukaan hä-nen kajakkinsa nousi parin pahimmanmyrskvn myötä lähes 10 metrin kor-keuteen, jolloin myös osa elintärkeistämatkatavaroista lensi yli laidan.Wade onnistui saamaan niistä kui-tenkin takaisin sen verran, ettå pyqrijatkamaan. Myöhemmin hän joutuikamppailemaan haikalan kanssa. Sehaukkasi miehen kåttä tämän yrittä-

UltrajuoksLla Ll97

esså puolustautua melan alulla. Wade

kertoo. etfä hänen oli ommeltava kä-

teen 32 tikkiä.Kun Mexico News-lehden toimit-

taja Leopoldo Martinez tiedusteliWadelta, miksi tämä oli lähtenyt moi-

selle matkzrlle. mies vastasi:

- Halusin todistaa itselleni, ettäpystyn johonkin mitå kukaan muu ei

ole ennen tehnyt. Toiseksi, halusinpäästä eroon yhteiskunnastaja olla lå-

hempänä Jumalaa.(Alftamarathon l4/orld i LeopoldoMartinez/Mexi co Ci ty News)

'Vionnis Kouros: "Ammensinvoamoo koikesto siatö

pahosto, mitö minulle olitcpohtunut."

Eråiässä amerikkalaisessa yliopis-tossa järjestettiin ultrajuoksua käsitte-levä kurssi. Eräs kurssin oppilaista,Stephanie Nelson, teki lopput-vönsåYiannis Kouroksesta. Ultrajuoksunihmemiehen "salaisuutta" selvitelles-sään Nelson mm. haastatteli Kourostaitseän kirjeitse ja puhelimitse. Mitämielessåsi liikkui ensimmiiisten ult-riesi aikana, hiin k-vs-yi. Kouros vas-tasi:

- Tässä onkin menestykseni salai-suus, ja se on pitkä tarina. Siitå voisiki"rjoittaa pari kirjaa. Sanotaan effåtarvitsemme myönteistä ajattelua vai-keista eliimZintilanteista selvitiik-semme. Koska omassa el2imiiss?ini -menneis-lydessiini - ei ollut mitåiinmyönteistå muisteltavaa, minun oliluotava energiaa, innostusta ja voimaakaikesta siitä pahasta, mitä minulle olitapahtunut.

- Kaikkein kamalimmatkin koke-mukset voivat antaa sinulle voimava-roja, joiden avulla kvkenetkohtaamaan uudet koettelemukset.Epätoivo ja toivottomuus antavatsinulle lopulta entistä paremmat eväät- vaikka sitä ei heti tajuakaan - ja nesaavat sinut lö1'tiimåån piilossa oleviaodottamattomia voimia. Epåtoivonjiilkeen tulee tyyneys ja rauha. jolloinvoit pyrkiä tavoitteisiisi huolellisenpiiättåväisesti.

" Uskon, ettå Yianniksella onhallussaan elämån salaisuus, joka eiloppujen lopuksi ole mikääntodelliuen salaisuus. Niin monetmeistä eivät vain halua tunnistaa sitä.Hiin on tunnistanut sen ja elää silå.",kirjoittaa Stephanie Nelson. I

39

Poinettu sono

Meillö kotimoosso Suomessq,kynön, kirjoituksen kehdossa,oomme oino voineet luottsa,mitö liitu, kynö ulos fuotoq.

Kesken juoksulenkin kövi tuuri,lodon seinciss' teksti suuri.Siinci pillu luki suurellq,kirjoitettu huolello.

Sinne kulkuni mun johtituoto himosonoo kohti.

Pettymys se iski vosfoonsiellö polttopuito oinoostqon.

Mihinkä vois encici luottqqkun jo poinoosu volheen tuottao?

Kori Pqussu

Nelj ännesvuosisata ultraj uoksuaHartolassa

100 km:n Suomi-juoksu jfiestetäein tiinä ruonna jo 26.kerran. Ensimmäinen kisa suomalaisen kestiivyysjuoksun"hulluna !'uonna" 1972 jtirjestettiin Jiirvenpiiåssä. Siitii liihtientapahtumapaikkana on ollut Hartola, jossa n1't tuleeneljzirineswosisata tä\'teen suomalaisen ultrajuoksun parissa.

100 km:llä sekä miehillä ettzi naisilla on seuraavat ikäsarlat:18-39 v, 4049 v,50-59 v ja yli 60 v. Lfitö tapahtuu klo 18.Osanottomaksu on 250mk (JK 220mk), jalki-ilmoittautuneilta 280nrh Kilpailukeskus on Hartolan ylliasteella.

Satasen ohella juostaan vanhaan tapaan maraton (klo 18.30)ja lz-maraton (klo 19) sekä uutuutena klo 20 starttaava 7 km:nhölkkä.

Lisätieto"1a ja ilmoittautumiset: Heikki Vuorenpiiä, PL 16,19601 Hartola. Puh. 03-7161935 (t), 0500499169. Fax 03-843223 I

Ruotsin ultrat:Vänern ja Hultsfred

Ruotsissa juostaan tänä \uonna kaksi ultrakisaa. Kon-taktitiedot löy'tyvät kv. kilpailukalenterista.

Viime lehdessä oli jo puhetta Vänern-järven ympäri-juoksusta. Ajankohta on hieman muuttunut: 456 km:n kieppijuostaan 12-18. toukokuuta. Sen allajuostaan viiden periikkäisenmaratonin sarja 7-1 1.5 (ei siis kymmentii maratonia koko jåirvenynprid, kuten alustavasti oli suunnitteilla).

Hultsfredissa jatketaan i00 km:n kilpailulla elokuun 23.päivä klo 8.00 Silmukanmuotoisesta reitistä n. 40oÄ on asvalttiaja loput sora-, hiekka- ja metsätietä. Satasen lisiiksi onmahdollisuus juosta 50 km. Aikarajana 100 km:llä on 14 tuntia japuolta lyhyemmäIlä matkalla 10 h. Sarjoja ltlytyy lq,mmenenvuoden välein 70-wotiaisiin asti sekå miehissä ettii naisissa.Osallistumismaksu on 350 kr/100km ja 300kri50km (22.8 jälkeen+50kr). Majoitusta ja sapuskaa loytyy myös lisiimaksusta.Tarkempia tietoja saa Ultrajuoksija-lehdestä.

Kreetan pitkånmatkan juoksijoiden yhdistvs jä4estääheinäkuun 15-26. päivä kolmannen kerran n. 500 km:nmittaisen vaellus- ja juoksutapahtuman nimeltä MinoaKelefthos. Noin puolet matkasta taitetaan ryhmissä vael-taen, puolet taas etappeina juosten. Viimeksi v. 1994 etap-pikilpailun voitti Yiaxnis Kouros.

Minoa Kelefthos alkaa saaren liinsirarurikoltaChristoskalitissasta ja pååtty-y itiirannikolle. Kato Zakrosiin.Matkan varrella ylitetåän kvmmenen vuorenhuippua, jotkakorkeimmillaan nousevat låhes 2.5 kilometriin. Välillä taaslaskeudutaan neljästi merenpinnan tasolle. Reitti on rankkaja maastoltaan paikoin hyvinkin vaikeakulkuinen. Toi-saalta luvassa on ainutlaatuisia luonto- ja kulttuuri-eliimyksiä.

Tapahtuman järjestZijåt ovat kutsuneet Suomesta mu-kaan neljä juoksijaa. Muut mahdollisesti mukaan haluavatvoivat ottaa yhtelttä Ultrajuoksija-lehden toimitukseen li-sätietoja varten. Osanottomaksu on 50 000 drakhmaa. L|-siiksi jårjestäjåt veloittavat tapahtumaan liitt-vvistä kulje-tuksista, majoituksista ym. 70 000 drakhmaa.

VIII LAULAJANLENKKI

VAMMALASSAMyllymaan Urheilutalolla

10.5 .1997

Laulajan lenkki 64 km kierretään juosten taipyöräillen. Lisäksi n. 8 km:n hölkkä.

Sarjat Juoksu N, M ja M yli 50v klo 13.00Pyöräily kuntosarja klo 14.00

Hölkkä klo 14.00

Osanottomaksut: Juolsu 100 mk(jälki-ilm. 130 mk), sis. huolto ja mitali

Pyöräily 50 mk (sis. mitali)Hölkkä 20 mk (mahd. lunastaa mitali)

Kaikkien osallistujien kesken ar\Iotaattav ar ap alkintoj a. Juoksun uusien

reittiennätyksien tekijöille on luvassa1000 mkn arvoiset stipendit.

Ilmoiffaufuminen (pl. juoksu) tuntia ennenkilpailua. Ennakkoilmoittautumiset (uoksu) :21.4.97 mennessä tilille vsoP 566023-4328.

Tiedustelut: Tapio lhon€rr, P. 03-5135366tai Mauno Lampimäki, p. 03-5142674.

HEINAKUUNHAMY-YONJUOKSU

12 tunnin juoksu Lohjalla 18-19.7.97

Lähtö: 18.7 klo 20.00 (iuoksu päätlvy 19.7 klo 8.00)Reitti : 22 50m : n kierros. asfattia/soraa (kävel1'tie/katu)Huolto: kahvia, pullaa, urhjuomaa (Nitti Special -96),tuo omat juomat ja eväät, jos haluat!Viime r,uonna mukana 20 juoksijaa.Ei kilpailu, ei osanottomaksua.Saa juosta kierroksen tai sata.

Lisätietoja:Tapahtuman järjestäjä Leo Saastamoinen, p. 019-387592(k). 09-2248830 (t) tai Seppo Leinonen, p. 019-341730.

HUOM! Jos tapahtuma saa suosiota, niin v. 1998järjestetään kilpasarja tosi juoksijoille. Suosittelentapahtumaa h1vånä aloituksena ultrajuoksu-uralle:ukovalle. Hämv-yön juoksussa on h1vä koetella voimiaanja omia rajojaan!

TerveisinSeppo Ultra Leinonen