urjalan kunta talousarvio 2014 - urjala - etusivu · kemaan tulevina vuosina. sen sijaan yli 65...

URJALAN KUNTA

Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014-16

Valtuusto 16.12.2013 § 74

Kuva: Eija Haapalainen, Varstakisat 2013

SISÄLLYS

I. YLEINEN OSA

1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE ..................................................................................... 2

2. KUNTATALOUDEN TILANNE ..................................................................................................... 2

3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA ............................................................................................... 5

4. URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT .................................................. 6

4.1 Väestökehitys ja työllisyys ......................................................................................................... 6

4.2 Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla ............................................................................................ 7

4.3 Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu ............................................................... 8

4.4 Alijäämän kattaminen .............................................................................................................. 12

4.5 Keskeiset tuloperusteet ............................................................................................................. 12

4.6 Taloussuunnitelman 2014 – 2016 investoinnit......................................................................... 13

4.7 Kuntakonserni .......................................................................................................................... 13

5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS............................................................................ 14

5.1 Rakenne .................................................................................................................................... 14

5.2 Sitovuus .................................................................................................................................... 14

5.3 Täytäntöönpano ja seuranta ...................................................................................................... 15

5.4 Määrärahojen muutokset .......................................................................................................... 15

6. TULOSLASKELMA....................................................................................................................... 16

II KÄYTTÖTALOUSOSA

1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA ........................................................................................... 20 1110 Vaalit ..................................................................................................................................... 20

2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA ............................................................................................... 21 2110 Tarkastuspalvelut .................................................................................................................. 21

3000 VALTUUSTO........................................................................................................................... 22 3110 Valtuusto ............................................................................................................................... 22

4000 KUNNANHALLITUS .............................................................................................................. 23 4110 Kunnanhallitus ..................................................................................................................... 23 4111 Keskushallinto....................................................................................................................... 25 4410 Elinkeinopalvelut .................................................................................................................. 28

6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA ............................................................................................. 30 6110 Sosiaalityö ............................................................................................................................. 31 6120 Vanhustenhuolto ................................................................................................................... 33 6130 Vammaispalvelut .................................................................................................................. 37 6140 Lasten päivähoito .................................................................................................................. 39 6151 Työllisyydenhoito ................................................................................................................. 42 6170 Terveydenhuolto ................................................................................................................... 44 6190 Toimeentuloturva .................................................................................................................. 48

7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA ..................................................................................................... 50 7110 Sivistystoimisto ..................................................................................................................... 51 7120 Peruskoulutus ........................................................................................................................ 52 7130 Toisen asteen koulutus .......................................................................................................... 54 7140 Aikuiskoulutus ...................................................................................................................... 56 7150 Nuorisotyö............................................................................................................................. 57 7160 Liikuntatoimi......................................................................................................................... 59 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu......................................................................................................... 61 7180 Kulttuuritoimi ....................................................................................................................... 63

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA .................................................................................................. 65 8110 Tekninen toimisto ................................................................................................................. 66 8111 Yksityistietoimi ..................................................................................................................... 67 8120 Yhdyskuntasuunnittelu ......................................................................................................... 68 8130 Yhdyskuntarakentaminen ..................................................................................................... 70 8140 Palvelutoiminta ..................................................................................................................... 71 8141 Kiinteistöpalvelut .................................................................................................................. 72 8152 Maa- ja metsätilat .................................................................................................................. 74 8160 Vesihuoltolaitos .................................................................................................................... 75 8170 Pelastustoimi ......................................................................................................................... 76

9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA ................................................................................................. 78 9100 Rakennusvalvonta ................................................................................................................. 78 9120 Ympäristönsuojelu ................................................................................................................ 79

III. INVESTOINTIOSA

7. INVESTOINTIOSA ....................................................................................................................... 81

7.1 Kunnanhallitus ........................................................................................................................ 81

7.2 Perusturvalautakunta ............................................................................................................... 81 7.3 Tekninen lautakunta ................................................................................................................ 81

7.4 Teknisen palvelukeskuksen hankelista.................................................................................... 82 7.5 Investoinnit yhteensä ............................................................................................................... 82

IV. RAHOITUSOSA

8. RAHOITUSLASKELMA ............................................................................................................... 83

V. LIITTEET

URJALAN KUNTA YLEINEN OSA 1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014–2016

I. YLEINEN OSA


1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE

Ensi vuodelle tutkimuslaitokset povaavat yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Näkemys

on varsin yksituumainen, sillä lähes kaikki BKT-ennusteet pyörivät yhden ja kahden pro-

sentin tuntumassa. Kasvu pohjautuu pitkälti kotimaisen kulutuksen ja vientikysynnän pi-

ristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos

palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin

myönteisesti. Edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä

suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa

erittäin syvät. Tämä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen vaatimattomana

kasvuna. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin

rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kan-

sainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannusteki-

jöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan.

Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja

nopeastikin.

Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomes-

sa pitkään varsin vakaana. Viime vuoden loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heiken-

tyä. Myös työttömyyden kasvu on kiihtynyt kuluvana vuonna, ja työttömyysasteen arvi-

oidaan nousevan 8,3 prosenttiin. Työllisyyslukujen ennakoidaan vielä heikentyvän jonkin

aikaa, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllis-

ten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden

kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat.

2. KUNTATALOUDEN TILANNE

Kuntatalouden näkymät ovat kiristyneet ja arvion mukaan kiristyvät entisestään lähivuo-

sina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan

aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen.

Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaa-

na edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja

tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen.

Kuntien menot

Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 28.2.2014 saakka. Vuon-

na 2013 kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 1,8 %. Arvio sisältää vuodel-

ta 2012 siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-

arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman tätä enemmän. Uusi sopimuskausi

ulottuu 1.3.2014−31.12.2015. Vuoden 2013 palkkaperintö ja työllisyys- ja kasvusopi-

muksen mukaiset korotukset nostavat kuntien ansiotasoindeksiä vain noin prosentin ver-

ran eli ansioiden kasvu kunnissa hidastuu aikaisemmista vuosista selvästi. Kuntien ja

kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2014 jäänee ansiotason muutoksen tasolle.

Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2012 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksil-

lä mitattuna 3,4 %. Vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason


nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa pudoten vajaan kahden prosen-

tin tuntumaan. Vuonna 2014 kustannustason arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

Kuntien verotulot ja valtionosuudet

Vaatimaton talouskasvu vaikuttaa väistämättä veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden-

verotulojen kertymiin. Ansiot kasvavat tänä vuonna arviolta noin kaksi prosenttia, mutta

koko talouden palkkasumman kasvu jää vain 1,4 prosenttiin. Myös yritysten tuloskehi-

tyksen odotetaan jäävän heikoksi. Kuntien verotulot kasvavat kuluvana vuonna kuitenkin

yli 5 prosentilla, mikä johtuu poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuo-

delle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Kuntien keskimääräi-

nen tuloveroprosentti kohosi 2013 vuonna 0,14 prosenttiyksikköä 19,38 prosenttiin.

Tilityksiä pienentävät jonkin verran myös kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muu-

tokset. Lähinnä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutosten johdosta tuloista

tehtävät kunnallisveron vähennykset kasvavat tänä vuonna yhden prosentin. Valtion vuo-

den 2013 talousarvion mukaan kuntien tuloverotuksen veroperustemuutokset vähentävät

kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 29 miljoonaa euroa. Menetykset

kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisää-

mällä. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan

keskimäärin 5,6 %. Maltillinen työmarkkinaratkaisun voimaan tulleessa vuonna 2014,

ansiotulojen kasvuvauhti hidastuu nykyisestä ja jää useimpien tutkimuslaitosten arvioi-

den mukaan 1,5 prosentin tuntumaan. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vä-

hennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 2014 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli

noin 1,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 18,0 miljardia euroa. Vuo-

delle 2013 ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain

noin prosentin.

Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyk-

siköllä vuosiksi 2009–2011. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron ja-

ko-osuutta jatketaan 2012–2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Myös vuosien

2014—2015 jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski

vuonna 2012 puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysrii-

hessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 20 prosenttiin vuoden 2014 alusta.

Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla.

Heikko taloustilanne on kääntänyt yhteisöveron kuluvana vuonna hienoiseen laskuun.

Vuonna 2013 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,49 %. Vuonna 2014 sovel-

lettava jako-osuus noussee edellisen vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on

vielä päättämättä. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta

ensi vuonna on 35,17. Veroennustekehikossa kuntien jako-osuutena vuodelle 2014 on

käytetty prosenttilukua 35,35. Luku täsmentyy, kun jako-osuuteen vaikuttavista toimista

on päätetty. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna

2013 yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,3 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 8 % kas-

vua vuoden 2012 kuntien tilityksiin. Vuonna 2014 yhteisöveron tilitykset kunnille kasva-

vat arviolta vajaat 5 prosenttia nousten 1,45 miljardin euron tuntumaan.

Vuonna 2013 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2014

tilitysten arvioidaan kasvavan peräti 9 prosentilla.


Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen

saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä

toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulo-

pohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikära-

kenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osa-

na kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainmi-

nisteriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja opetus-

ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoi-

tuksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen pe-

ruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymiste-

kijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena

olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset

(indeksikorotus).

Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi

otettu huomioon kehysriihiratkaisut vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta

362 milj. euron lisäleikkauksesta (kehysriihen maaliskuu 2012 leikkaus 125 milj. € + ke-

hysriihen maaliskuu 2013 leikkaus 237 milj. €). Lisäleikkaukset alentavat kunnan perus-

palvelujen valtionosuusprosenttia valtion talousarvioesityksen mukaan 1,43 prosenttiyk-

siköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta

kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta

kohden yhtä suuri.

Valtion talousarvioesityksen (16.9.2013) mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus-

prosentti alenee 30,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna 2014. Muutos johtuu pääosal-

taan jo päätetyistä valtionosuusleikkauksista

Valtionosuusleikkaukset vuodesta 2012 alkaen ovat kokonaisuudessaan 1,1 mrd.euroa

vuonna 2014. Laskennallisesti niiden kompensointi tarkoittaa keskimäärin noin 1,25

kunnallisveroprosentin nostoa.

(Lähde: Suomen Kuntaliitto)


3. URJALAN KUNNAN STRATEGIA

Valtuusto on edellisen kerran vuoden 2011 talousarvion käsittelyn yhteydessä päivittänyt

kunnan strategian vuoteen 2013. Kesällä 2013 valtuusto piti tulevaisuusseminaarin, jossa

pohdittiin kunnan strategista suhtautumista valmisteilla oleviin kuntarakenne- ja sote-

uudistuksiin. Seminaarin yksimielinen tulos oli, että Urjala jatkaa ensisijaisesti itsenäise-

nä kuntana. Jos kuntaliitosta on selvitettävä, niin ensisijaisesti selvitetään monikuntalii-

tosta. Sote-uudistuksen osalta tavoitellaan ensisijaisesti laajempaa, vähintään 50 000

asukkaan sote-aluetta.

Urjalan kunnan Visio

Urjala on viihtyisän elinympäristön,

uudistumiskykyisen yrittämisen

sekä kiehtovan kulttuurin

elinvoimainen kunta.

Strategiset päämäärät:

1. Urjalassa on vakaa talous, joka luo perustan laadukkaille palveluille ja kunnan kehit-

tämiselle.

2. Urjalassa on asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat, kustannustehokkaat ja tarkoi-

tuksenmukaisella tavalla järjestetyt palvelut. Urjala profiloituu lapsiystävällisenä

asuinkuntana.

3. Urjalassa on vetovoimainen kuntakeskus sekä runsaasti viihtyisiä asumisvaihtoehtoja

eri puolilla kuntaa.

4. Urjala on Suomen yritysvaltaisimpia kuntia alle 6000 asukkaan kuntien kokoluokas-

sa. Urjalassa on tarjolla mielekkäitä työpaikkoja osaaville ihmisille niin jalostus-

kuin palvelusektorilla.

5. Urjala on tunnettu kiehtovana ja vetovoimaisena kulttuuri- ja matkailupitäjänä. Kult-

tuurimatkailun keihäänkärkinä kehitetään pitkäjänteisesti Väinö Linna Urjalan veto-

voimatekijänä –kokonaisuutta ja Nuutajärven lasikylää.

6. Urjalan kunta on vetovoimainen työnantaja. Henkilöstö on osaavaa ja uudistumisky-

kyistä.

7. Urjala hyödyntää Pirkanmaan kasvua ja tekee aktiivista yhteistyötä oman seutukun-

nan ja naapurikuntien kanssa.


4. URJALAN YLEISET JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

4.1 Väestökehitys ja työllisyys

Urjalan kunnan asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 5172 ja syyskuun lopussa 2013 asukasluku oli

5119, joten väestön lasku on jatkunut.

Vuosi Synty- neet

Kuol- leet

Luonnol- linen väes-tön lisäys

Kuntien välinen tulo- muutto

Kuntien välinen lähtö- muutto

Kuntien välinen netto- muutto

Maahan- muutto

Maasta- muutto

Kokonais- muutos

Väkiluku

2000 42 72 -30 221 210 11 8 4 -11 5703

2001 46 76 -30 191 261 -70 19 5 -91 5612

2002 35 88 -53 255 219 36 7 2 -16 5596

2003 37 87 -50 257 265 -8 22 5 -40 5556

2004 41 79 -38 247 263 -16 32 11 -32 5524

2005 49 77 -28 274 214 60 20 11 41 5565

2006 54 60 -6 253 319 -66 24 5 -52 5513

2007 54 84 -30 310 317 -7 21 9 -22 5491

2008 35 82 -47 257 295 -38 27 12 -77 5414

2009 41 81 -40 250 269 -19 15 12 -52 5362

2010 53 83 -30 264 279 -15 27 10 -27 5335

2011 34 73 -39 248 303 -55 11 7 -89 5246

2012 42 79 -37 230 274 -44 11 4 -74 5172

ennuste 2013 -61 5114

ennuste 2014 -56 5058

ennuste 2015 -45 5013

ennuste 2016 -45 4968

Taulukosta voidaan havaita, että Urjalan väestömäärän lasku johtuu sekä luonnollisesta väestömäärän

vähenemisestä että kuntien välisestä muutosta.


0

5

10

15

20

25

30

35

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

0-14

15-24

25-44

45-64

65-

Väestön ikärakenne 2001-2017

Väestöennuste ikäryhmittäin

Ikäryhmä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030

0- 14 707 701 695 675 670 666 661 634 627

15 - 64 3160 3059 2982 2942 2879 2812 2637 2539 2457

65 - 1379 1415 1437 1441 1464 1493 1547 1583 1616

Tilastokeskuksen laatimasta väestöennusteesta voidaan havaita, että 0-64 –vuotiaiden osuus tulee las-

kemaan tulevina vuosina. Sen sijaan yli 65 –vuotiaiden määrä nousee jatkuvasti. Väestön ikääntymi-

nen on siten merkittävä haaste kunnan palvelukyvyn ylläpidolle ja talouden kantokyvylle.

Työttömyysaste oli syyskuun lopussa Pirkanmaalla 12,9 %, kun se oli koko maassa 10,9 %. Urjalassa

työttömyysaste oli molempia keskiarvoja korkeampi 13,1 %. Vuosi sitten samaan aikaan se oli 11,2 %.

4.2 Seutuyhteistyö Etelä-Pirkanmaalla

Akaan ja Valkeakosken kaupungit sekä Urjalan kunta muodostavat Etelä-Pirkanmaan

seutukunnan. Nämä kunnat ovat jo pitkään tehneet seudullista yhteistyötä. Käytännössä

seudullinen päätöksenteko tapahtuu kuntajohtajakokouksessa, johon osallistuvat myös

kunnallishallitusten puheenjohtajat. Vuoden 2014 alusta kunnat luopuvat seutujohtajasta

ja seutuasiat siirretään kuntien omistamalle kehitysyhtiölle, jolloin kustannukset vähene-

vät. Vuoden 2014 alusta alkaa EU:n uusi rahastokausi 2014-2020, mikä käytännössä

merkitsee uusien hankkeiden hidasta käynnistymistä. Vuodelle 2014 Urjalan kunta varaa


hankerahoitukseen 8 euroa/asukas sisältäen rahoituksen käynnissä oleville hakkeille mu-

kaan lukien Hehkuva Nuutajärven lasikylä –hanke sekä rahoituksen Pirkan Helmi ry.:lle

2 euroa/asukas.

Seudun kunnat ovat yhdessä valtion kanssa perustaneet Etelä-Pirkanmaan työvoiman

palvelukeskuksen, joka on useiden palvelutuottajien muodostama asiantuntija- ja palve-

luverkosto. Syksyllä 2012 Akaa, Urjala ja Valkeakoski pääsivät mukaan hallitusohjelman

kuntakokeiluun pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi. Tavoitteina ovat asiakaslähtöis-

ten palvelujen tuottaminen, kumppanuuksien rakentaminen ja rajapintojen selkeyttämi-

nen. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun.

Seutuyhteistyön ensimmäinen muoto oli Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, joka on kun-

tien yhteinen elinkeinoyhtiö. Kehitysyhtiön palveluksessa ovat kaikki yritysasiamiehet,

ja yhtiö on myös aktiivinen toimija seudulla hankeasioissa. Seudulla on yhteinen puhe-

linjärjestelmä ja koko tietohallinto. Kuntakeskusten välille on rakennettu nopea valokui-

tuverkko, mikä mahdollistaa seutukunnan tietohallinnon keskittymisen Valkeakosken tie-

tohallintoon. Vuonna 2006 Valkeakoskella aloitti kuntien yhteinen ympäristöterveyden-

huollon ja –suojelun seudullinen yksikkö.

Etelä-Pirkanmaan seudun kunnat muodostavat myös oman tilaajarenkaan tilatessaan eri-

koissairaanhoidon palveluita Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Akaan ja Urjalan kunnat

ovat solmineet yhteistoimintasopimuksen, jolla Akaan kaupunki järjestää perustervey-

denhuollon, vanhushuollon, vammaishuollon ja perhekeskuksen palvelut Urjalan kunnal-

le.

4.3 Urjalan kunnan talouden tilanne- ja kehitystarkastelu

Urjalan kunnan taseen 31.12.2012 mukaan alijäämä oli edellisiltä vuosilta 3,18 miljoonaa

euroa. Arvion mukaan alijäämä lisääntyy noin 1,3 miljoonalla eurolla 2013.

Kunnan lainakanta (ilman tytäryhtiöiden lainoja) oli vuoden 2013 loppupuolella n. 6,0

milj.euroa. Asukasta kohti lainaa oli noin 1200 euroa.

Vuosikate

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhen-

nyksiin. Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen ja tavoitetaso on net-

toinvestointien määrä, joka on yleensä poistojen määrää suurempi.

Vuonna 2014 vuosikate kattaa poistot, kuin myös suunnitelmavuosina 2015-16.


-500

0

500

1000

1500

2000

2500

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ta-m2013

ta2014

ts2015

ts2016

10

00

eu

roa

Tulorahoituksen riittävyys 2004-2013

vuosikate

poistot

1,1

0,0 -0,3 -0,2

0,7

0,1

2,1

1,0

-0,1 -0,2

0,9

1,2 1,2

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ta-m2013

ta2014

ts2015

ts2016

Vuosikate 2004-

vuosikate milj.euroa


0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TAm2013

TS2014

TS2015

TS2016

Lainakanta asukasta kohden

Pitkäaikaiset lainat, euroa/asukas

Urjalan lainakanta on pysynyt muutamana viime vuonna varsin samalla tasolla asukasta kohden tarkas-

teltuna, mutta kuitenkin kaksinkertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Lainamäärä tullee nousemaan

tulevina vuosina selvästi investointien vuoksi.


3,16 3,64

5,06 4,665,81

6,915,92 5,87 5,4

6

8,2

15,4

19,9

0

5

10

15

20

25

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lainamäärän kehitys 2004-

euroa/vuodenlopussamilj.euroa

-0,2

-1,1

-1,7

-1,3

-0,3

-0,9

1,1

0,1

-1,1-1,2

0,10,4 0,4

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ta-m2013

ta2014

ts2015

ts2016

Tilikauden ali-/ylijäämä 2004-

tilivuoden

ali-/ylijäämä

milj.euroa


4.4 Alijäämän kattaminen

Kuntalain 65 §:ssä todetaan, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijää-

mäinen enintään 4 vuoden pituisena suunnitelmakautena, jos talousarvion laatimisvuoden

taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnit-

telukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä

(toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä

kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).

Kunnanhallitus on laatinut alijäämän kattamisen toimenpideohjelman. Sen mukaan tulo-

veroprosenttia joudutaan nostamaan sekä vuonna 2015 että vuonna 2016.

Alijäämän kattamisen toimenpideohjelma

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Alijäämä vuoden alussa -2 106 157

Tilinpäätöksen mukainen alijäämä -1 080 000


Ennusteen mukainen alijäämä -1 258 000


Talousarvion mukainen ylijäämä 6 700

Alijäämä vuoden alussa -4 437 457Taloussuunnitelman mukainen

ylijäämä 371 000

Kiinteistöveron noston vaikutus 88 000

Tuloveroprosentin nosto (22,50 %) 350 000

Henkilöstömenojen laskun vaikutus 50 000

Alijäämä vuoden alussa -3 578 457Taloussuunnitelman mukainen

ylijäämä 371 000


Tuloveroprosentin nosto (23,50 %) 1 050 000



Vuonna kertyvä ylijäämä 371 000


Tuloveroprosentin nosto (24,25 %) 1 750 000


Ali-/ylijäämä vuoden lopussa -3 186 157 -4 444 157 -4 437 457 -3 578 457 -2 298 457 2 543

* Suunnitelmavuosien toimintakulujen kasvuna on käytetty 0 %:a.

* Veronkorotuksen vaikutus verrattuna vuoteen 2014

4.5 Keskeiset tuloperusteet

o Tuloveroprosentti on 22,00

o Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,60 ja muiden

kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti 1,20 ja rakentamattoman rakennusmaan

1,50 %. Yleishyödyllisten yhteisöiltä kiinteistöveroprosentti on 0,00 %.

o Maksujen ja taksojen korotuksista päätetään erikseen

o Rahoituslaskelmasta ilmenee, että lainaa otetaan vuonna 2014 yhteensä 3,5 milj.euroa


4.6 Taloussuunnitelman 2014 – 2016 investoinnit

Investointimenot vuonna 2014 ovat n. 3,2 milj.euroa.

4.7 Kuntakonserni

Valtuusto on kokouksessaan 10.11.2008 hyväksynyt Urjalan kunnan konserniohjeen.

Kunnan omistusosuus kuntayhtymissä on seuraava:

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1,16 %

Koulutuskeskus Tavastia 1,05 %

Pirkanmaan liitto 1,12 %

Forssan ammatti-instituutti 5,88 %

Valkeakosken seudun ammatillisen koulutuksen ky 1,07 %

Kunnan osuus osakkuusyhteisöissä:

Kiinteistö Oy Urjalan Virasto- ja liikekeskus 40,3 %

Kiinteistö Oy Laukeelan Keskus 23,87 %

Kunnan ainoa tytäryhteisö on Urjalan Talot Oy, omistusosuus 100 %.

Urjalan Talot Oy:n tavoitteet

o Tuotetaan ja ylläpidetään riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

o Ulkopuolisille myytävät kiinteistönhuoltopalvelut pysyvät vähintään nykyisellä ta-

solla

o Asuntojen käyttöastetavoite 97 %

o Tasapainoinen talous


5. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS

5.1 Rakenne

Kunnan talousarviosta ja –suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on

säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia ta-

lousarviosta ja –suunnitelmasta.

Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin

voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kun-

nille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto.

Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla talous-

suunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, inves-

tointien ja rahoituksen näkökulmasta.

Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kunnan palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa

valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategian ja hyväksyttyi-

hin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen ta-

voitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot.

Investointisosan avulla ohjataan kunnan investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat

talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto

hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain.

Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan

lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kun-

nan maksuvalmiuteen vuoden aikana.

Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen.

5.2 Sitovuus

Kunnanvaltuusto määrää miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja

muita kunnan toimielimiä ja viranhaltijoita.

Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset

tavoitteet tehtäväalueittain.

o Käyttötalousosa on kunnanhallitusta ja lautakuntia sitova valtuuston vahvistamal-

la tulosaluetasolla. Vesihuoltolaitoksen osalta noudatetaan sitovuuden osalta net-

tobudjetointia.

o Käyttötalousosa on kunnanjohtajaa ja palvelukeskuksen johtajia sitova kunnan-

hallituksen ja lautakuntien vahvistamalla tulosyksikkötasolla.

o Käyttötalousosa on toimintayksiköiden vastuuhenkilöitä sitova palvelukeskusten

johtajien vahvistamalla kustannuspaikkatasolla.


Toiminta-ajatus, painopisteet ja muut perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia.

Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden

toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle.

Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat toimielimille ryhmittäin. Bruttomääräiset

toimielimille osoitetut määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia.

Teknisen palvelukeskuksen yksityiskohtainen hankelista on toiminnallisesti sitova. Mää-

rärahatieto on viitteellinen ja tarkoitettu informaatioksi.

Palvelukeskukset velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja

muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen

omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen

varmistumista.

Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja.

5.3 Täytäntöönpano ja seuranta

Talousarvion täytäntöönpano tapahtuu käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.

Toimielimet (kunnanhallitus ja lautakunnat) muuttavat käyttösuunnitelmansa valtuuston

talousarviopäätöstä vastaavaksi. Toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoit-

teiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot

käyttötalousosan kustannuspaikoille.

Edelleen johtavat viranhaltijat päättävät viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien tavoitteiden

asettamisesta sekä määrärahojen jaosta toiminnoille ja kohteille.

Kuntalain 68 §:n mukaan kunnan tilinpäätökseen on sisällytettävä talousarvion toteutu-

misvertailu. Tähän sisältyy myös sitovien tavoitteiden seuranta. Toimintakertomuksessa

tarkastellaan myös muita, ei-sitovia tavoitteita.

5.4 Määrärahojen muutokset

Jos tehtävään osoitettu määrä ei riitä, on hyvissä ajoin ennen sen loppumista ryhdyttävä

toimenpiteisiin toiminnan supistamiseen ja/tai sovittamiseen jäljellä olevan määrärahan

puitteissa.

Määrärahan muutosesityksen kunnanvaltuustolle voi tehdä talousarviovuoden aikana jos

sopeuttamistoimenpiteissä ei ole onnistuttu. Esityksen perusteluissa on tällöin selvitettä-

vä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty lisämäärärahatarpeen välttämiseksi.


6. TULOSLASKELMA

TP2012 mTA2013 KH2014 TS2015 TS2016

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 754 527 755 720 837 250 837 250 837 250

Maksutuotot 1 274 733 1 280 463 1 185 394 1 185 394 1 185 394

Tuet ja avustukset 784 104 1 036 694 1 066 392 1 066 392 1 066 392

Muut tuotot 854 199 834 940 869 857 869 857 869 857

Toimintatuotot yhteensä 3 667 563 3 907 817 3 958 893 3 958 893 3 958 893

TOIMINTAKULUT

Henkilöstömenot 8 741 335 - 8 782 479 - 8 749 280 - 8 752 950 - 8 752 950 -

Palvelujen ostot 19 351 313 - 20 791 746 - 20 669 207 - 20 667 985 - 20 667 985 -

Aineet ja tarvikkeet 1 410 093 - 1 385 123 - 1 399 340 - 1 073 760 - 1 073 660 -

Tuet ja avustukset 1 599 795 - 1 789 980 - 1 744 350 - 1 744 350 - 1 744 350 -

Muut toimintakulut 235 656 - 255 280 - 326 963 - 326 963 - 326 963 -

Toimintakulut yhteensä 31 338 192 - 33 004 608 - 32 889 140 - 32 566 008 - 32 565 908 -

TOIMINTAKATE 27 670 629 - 29 096 791 - 28 930 247 - 28 607 115 - 28 607 015 -

Verotulot 15 105 615 15 887 000 16 593 000 16 593 000 16 593 000

Valtionosuudet 12 538 791 13 081 402 13 268 000 13 268 000 13 268 000

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 26 931 22 300 21 900 21 900 21 900

Muut rahoitustuotot 50 059 50 000 48 500 48 500 48 500

Korkokulut 138 312 - 170 530 - 105 610 - 105 610 - 105 610 -

Muut rahoituskulut 6 858 - 2 000 - 2 000 - 2 000 - 2 000 -

Rahoitustuotot ja -kulut yht. 68 180 - 100 230 - 37 210 - 37 210 - 37 210 -

VUOSIKATE 94 403 - 228 619 - 893 543 1 216 675 1 216 775

Suunnitelman mukaiset poistot 987 849 - 1 087 953 - 845 114 - 845 114 - 845 114 -

TILIKAUDEN TULOS 1 082 252 - 1 316 572 - 48 429 371 561 371 661

Tunnusluvut

Tavoitteet ja tunnusluvut 2012 2013 2014 2015 2015

Toimintatuotot/toimintamenot% 12 12 12 12 12

Vuosikate/Poistot, % 9,5 21 105,7 143,9 143,9

Vuosikate, €/asukas -18 -44 173 235 235

Kertynyt alijäämä, tuhatta € 3188 4505 4457 4085 3713

*asukaslukuna on käytetty 5172


2,5% 3,5% 3,2%

2,8%

48 %

40 %

Urjalan kunnan tulorahoitus 2014

Myyntituotot 2,5 %

Maksutuotot 3,5 %

Tuet ja avustukset 3 %

Muut toimintatuotot 2,8 %

Verotulot 48 %

Valtionosuudet 40 %

26,6 %

62,8 %

4,20 %5,30%

1,00 %

Toimintamenojen jakautuminen 2014

Henkilöstökulut 26,6 %

Palvelujen ostot 62,8 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4,2 %

Avustukset 5,3 %

Muut toimintakulut 1,0 %


0,05%0,08%

8,66%

66,38%

14,69%

9,67%

0,47%

Toimintakulut 2014 toimielimittäin

Muut 0,05 %

Kunnanvaltuusto 0,08 %

Kunnanhallitus 8,66 %

Perusturvalautakunta 66,38 %

Sivistyslautakunta 14,69 %

Tekninenlautakunta 9,67 %

Rakennus-ja ympäristölautakunta 0,47 %

URJALAN KUNTA KÄYTTÖTALOUSOSA 19 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014–2016

II. KÄYTTÖTALOUSOSA


Toimielin 1000 KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Tulosalue 1110 Vaalit

Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 16 363 0 8 500 0,0 8 500 8 500

Myyntituotot 0 0 0 0,0 0 0

Maksutuotot 0 0 0 0,0 0 0

Tuet ja avustukset 16 363 0 8 500 0,0 8 500 8 500

Muut toimintatuotot 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakulut -15 333 0 -5 457 0,0 -5 457 -5 457

Henkilöstökulut -11 635 0 -3 707 0,0 -3 707 -3 707

Palkat ja palkkiot -11 234 0 -3 500 0,0 -3 500 -3 500

Henkilösivukulut -401 0 -207 0,0 -207 -207

Palvelujen ostot -3 253 0 -1 450 0,0 -1 450 -1 450

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -81 0 0 0,0 0 0

Avustukset 0 0 0 0,0 0 0

Muut toimintakulut -55 0 0 0,0 0 0

Vuokrat -309 0 -300 0,0 -300 -300

Toimintakate 1 030 0 3 043 0,0 3 043 3 043

Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0,0 0 0

Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0,0 0 0

Tilikauden tulos 1 030 0 3 043 0,0 3 043 3 043

Määräraha / tuloarvio TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Menot -15 333 0 -5 457 0,0 -5 457 -5 457

Tulot 16 363 0 8 500 0,0 8 500 8 500

Netto 1 030 0 3 043 0,0 3 043 3 043

Toiminnan kuvaus ja toiminta-ajatus

Keskusvaalilautakunta toimittaa kunnallisvaalit, valtiolliset vaalit ja Euroopan parlamentin jäsen-

ten vaalit (europarlamenttivaalit). Seuraavat vaalit ovat europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014,

vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit ja 2016 kunnallisvaalit.

Kunnassa on yksi äänestysalue.

Toimintaympäristön muutokset

Talousarviovuonna ei ole tiedossa muutoksia.


Toimielin 2000 TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tulosalue 2110 Tarkastuspalvelut

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 0 0 0 0,0 0 0



Tuet ja avustukset 0 0 0 0,0 0 0


Toimintakulut -11 027 -15 075 -12 471 -17,3 -12 471 -12 471

Henkilöstökulut -1 900 -2 175 -2 171 -0,2 -2 171 -2 171

Palkat ja palkkiot -1 789 -2 050 -2 050 0,0 -2 050 -2 050

Henkilösivukulut -111 -125 -121 -3,2 -121 -121

Palvelujen ostot -8 950 -12 250 -9 900 -19,2 -9 900 -9 900

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 -350 -200 -42,9 -200 -200


Muut toimintakulut -172 -300 -200 -33,3 -200 -200

Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -11 027 -15 075 -12 471 -17,3 -12 471 -12 471



Tilikauden tulos -11 027 -15 075 -12 471 -17,3 -12 471 -12 471


Menot -11 027 -15 075 -12 471 -17,3 -12 471 -12 471

Tulot 0 0 0 0,0 0 0

Netto -11 027 -15 075 -12 471 -17,3 -12 471 -12 471


Kuntalain mukaisesti kunnan ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-

tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja

talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja

taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kunnan toi-

minnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinai-

sen tilintarkastuksen suorittaa JHTT-tilintarkastaja.



Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Tavoite Mittari Toteutus

Tilintarkastukseen käytetään 14

tarkastuspäivää vuodessa.

Tarkastuspäivien määrä KPMG Oy toteuttaa tarkastuksen

ennakkoon sovittujen rajojen ja

tarpeen mukaan


Toimielin 3000 VALTUUSTO

Tulosalue 3110 Valtuusto

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -21 848 -44 562 -26 577 -40,4 -26 577 -26 577

Henkilöstökulut -12 196 -12 732 -16 947 33,1 -16 947 -16 947


Henkilösivukulut -262 -732 -947 29,4 -947 -947


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -637 -2 300 -900 -60,9 -900 -900

Avustukset 0 -20 000 0 -100,0 0 0

Muut toimintakulut -2 042 -1 500 -1 300 -13,3 -1 300 -1 300

Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -21 848 -44 562 -26 577 -40,4 -26 577 -26 577





Menot -21 848 -44 562 -26 577 -40,4 -26 577 -26 577

Tulot 0 0 0 0,0 0 0

Netto -21 848 -44 562 -26 577 -40,4 -26 577 -26 577


Valtuusto vastaa ylimpänä päätöksentekoelimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta.

Kuntalain 12 §:n mukaan valtuuston tulee:

1) päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konser-

niohjauksen periaatteista;

2) päättää hallinnon järjestämisen perusteista;

3) päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio,

4) päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista;

5) päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista;

6) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;

7) valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;

8) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;

9) valita tilintarkastajat;

10) hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta; sekä

11) päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista


Toimielin

Tulosalue

4000 KUNNANHALLITUS

4110 Kunnanhallitus

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Hannu Maijala

Toimielimen alaiset tulosalueet:

4111 Keskushallinto

4210 Henkilöstöhallinto

4310 Taloushallinto

4410 Elinkeinopalvelut

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 1 748 0 0 0,0 0 0




Muut toimintatuotot 1 748 0 0 0,0 0 0

Toimintakulut -279 480 -297 882 -361 074 21,2 -361 074 -361 074



Henkilösivukulut -28 542 -19 557 -29 453 50,6 -29 453 -29 453


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 458 -4 300 -2 900 -32,6 -2 900 -2 900

Avustukset -400 -1 000 -1 000 0,0 -1 000 -1 000

Muut toimintakulut -86 984 -71 500 -139 550 95,2 -139 550 -139 550

Vuokrat -9 975 -12 776 -11 510 -9,9 -11 510 -11 510

Toimintakate -277 732 -297 882 -361 074 21,2 -361 074 -361 074



Tilikauden tulos -277 732 -297 882 -361 074 21,2 -361 074 -361 074


Menot -279 480 -297 882 -361 074 21,2 -361 074 -361 074

Tulot 1 748 0 0 0,0 0 0

Netto -277 732 -297 882 -361 074 21,2 -361 074 -361 074


Kuntalain 23 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuus-

ton päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallituksen tulee

myös valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallitukselle kuuluu li-

säksi esityksen tekeminen talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.


Kuntarakenne- ja sote-uudistuksien eteneminen.




Monipuolisten omakotitonttivaih-

toehtojen turvaaminen

Nykyinen tonttivarannontaso säily-

tetään. Yksityisen tonttivarannon

hyödyntäminen

Tarvittaessa maanosto. Selvitetään

yksityinen tonttivaranto.

Edunvalvonnassa onnistuminen Liikenneyhteyksien toimivuuteen

vaikuttaminen, EU:n ohjelmara-

hoituksen turvaaminen

Aktiivinen vaikuttaminen

ko.asioihin eri yhteyksissä

Omistajapolitiikan tehostaminen Urjalan tavoitteiden toteutuminen Urjalan tavoitteiden näkyvä esiin

nostaminen kuntayhteisöjen hal-

linnossa.

Palvelujen painopiste keskitetään

kuntakeskukseen

Palvelujen saatavuuden määrittely Palvelujen käytön tarkastelu ja

arviointi


Toimielin 4000 KUNNANHALLITUS

Tulosalue 4111 Keskushallinto

Vastuuhenkilö: hallinto- ja talousjohtaja Joonas Yliluoma

Tulosalueen alaiset tulosyksiköt:

4112 Toimistopalvelut

4113 Muut palvelut

4114 Siivous- ja ruokapalvelut

4210 Henkilöstöhallinto

4310 Taloushallinto

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 1 494 826 1 702 653 1 417 137 -16,8 1 358 570 1 358 570

Myyntituotot 782 915 914 285 660 512 -27,8 601 945 601 945

Maksutuotot 650 539 738 398 702 000 -4,9 702 000 702 000

Tuet ja avustukset 52 172 42 600 42 600 0,0 42 600 42 600

Muut toimintatuotot 9 200 7 370 12 025 63,2 12 025 12 025

Toimintakulut -2 262 317 -2 232 978 -2 173 957 -2,6 -2 121 957 -2 121 957

Henkilöstökulut -1 235 311 -1 276 713 -1 184 102 -7,3 -1 184 102 -1 184 102

Palkat ja palkkiot -947 634 -993 935 -923 456 -7,1 -923 456 -923 456

Henkilösivukulut -287 677 -282 778 -260 646 -7,8 -260 646 -260 646

Palvelujen ostot -506 498 -433 553 -457 502 5,5 -457 502 -457 502

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -372 809 -367 670 -373 100 1,5 -321 100 -321 100

Avustukset -41 096 -36 000 -36 000 0,0 -36 000 -36 000


Vuokrat -85 782 -100 712 -99 923 -0,8 -99 923 -99 923

Toimintakate -767 491 -530 325 -756 820 42,7 -763 387 -763 387

Poistot ja arvonalentumiset -12 582 -14 202 -12 337 -13,1 -12 337 -12 337

Suunnitelman mukaiset poistot -12 582 -14 202 -12 337 -13,1 -12 337 -12 337



Menot -2 262 317 -2 232 978 -2 173 957 -2,6 -2 121 957 -2 121 957

Tulot 1 494 826 1 702 653 1 417 137 -16,8 1 358 570 1 358 570

Netto -767 491 -530 325 -756 820 42,7 -763 387 -763 387


Kunnanhallituksen alaisena tulosalueena keskushallinto tekee hallinnon keskitettyjä tehtäviä ja tuottaa

tukipalveluja muille tulosalueille tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kunnan tiedotuksesta ja asia-

kaspalvelutehtävistä.

Taloushallinnon tulosyksikössä johdetaan kunnan taloussuunnittelua, raportointia ja talousarvion seu-

rantaa. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahatehtävät ja

kirjanpidolliset laskentatehtävät, osa perintätehtävistä, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana

kuuluvat hallinnointitehtävät.


Henkilöstöhallinto avustaa palvelukeskuksia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja

koordinoi Urjalan kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia ovat mm. virka- ja työehtosopi-

musasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, kouluttaminen, tiedottaminen ja työkyvyn

ylläpitoon liittyvät toimet.

Joukkoliikennettä järjestetään siten, että kunnassa on toimivat joukkoliikenneyhteydet kunnan sisällä

ja Etelä-Pirkanmaan seutulippualueella matkustaville.





Omaisuuden tehokas hallinta ja

arvon säilyttäminen

Tarpeetonta omaisuutta ei ole tai

se on myynnissä

Tarpeetonta omaisuutta myydään.

Kunnan sisäistä ja ulkoista tiedot-

tamista parannetaan

Tiedottamiseen tyytyväiset kunta-

laiset ja oma henkilöstö

Nykyaikaisten internet-sivujen

aktiivinen päivittäminen

Henkilöstön kannustaminen Palkkataso naapurikuntien keskita-

soa ja muut kannusteet

Palkkatason seuranta

Asiantunteva ja osaava henkilöstö Ajantasaiset tiedot ja työmenetel-

mät

Henkilöstön kouluttaminen 0,5 %

palkkasummasta

Ei aihetta viivästyskorkojen mak-

samiseen

Viivästyskorkojen määrä Sujuva ja toimiva laskukierto, niin

että viivästyskorkoja ei aiheudu

Talouden tasapainottaminen Talouden toteutuminen Aktiivinen eri vaihtoehtojen tar-

kastelu ja toteuttaminen menojen

vähentämiseksi ja tulojen kasvat-

tamiseksi.

4114 Siivous- ja ruokapalveluyksikkö

Vastuuhenkilö: ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Eira Koskinen


Siivous- ja ruokapalveluyksikön toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita, terveellisiä ja mauk-

kaita aterioita eri-ikäisten ruokailijoiden ravitsemussuositusten mukaisesti kunnan sisäisille ja ul-

koisille asiakkaille sekä huolehtia kunnan kiinteistöjen tarkoituksenmukaisesta siivouksesta


Kouluverkon pienentäminen vaikuttaa siivous- ja ruokapalveluiden palveluntuotantoon kustannuk-

sia laskevasti.



Tavoite Mittari Toteutus (miten tavoite toteute-

taan)

Tarkoituksenmukainen siivous-

palvelu

Puhtaustaso Mitoituksen mukainen laatutaso ja

ajankäyttö sekä hygicult-näytteet.

Tyytyväiset asiakkaat. Asiakas-

tyytyväisyys vähintään 8 (asteik-

ko 4-10)

Asiakaskysely Asiakaskyselyn toteutus.

Eri-ikäisille asiakkaille tuotetaan

terveellisiä ja ravitsevia aterioita

Ravitsemissuositukset ja syödyn

ruuan määrän tarkkailu.

Eri-ikäisten ravitsemussuositusten

ja reseptiikan noudattaminen. Suo-

lan määrän mittaaminen (suolapro-

sentti)

Suoritehinta

arvio

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Aseman koulu 2,66 2,71 2,74 2,77 2,8 2,83

Huhdin koulu 2,29 2,35 2,36 2,38 2,4 -

Keskuskeittiö 4,28 3,53* 3,55 3,56 3,44 3,45

Yhtenäiskoulu - - - - 3,29 2,66

*Vuosi 2013 laskee jo keskuskeittiön suoritehintaa, kun Nuutajärven ja Urjalankylän lounaat valmistetaan siel-

lä. Yhtenäiskoulun koko vuoden 2017 toiminta näkyy suoritehinnan alentumisena.


Toimielin 4000 KUNNANHALLITUS

Tulosalue 4410 Elinkeinopalvelut

Vastuuhenkilö: yritysasiamies Vesa Leppänen, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (Vaske)

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 21 458 228 572 228 953 0,2 228 953 228 953





Toimintakulut -231 488 -453 502 -450 693 -0,6 -450 693 -450 693





Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 676 -700 -1 500 114,3 -1 500 -1 500

Avustukset 0 -2 000 0 -100,0 0 0


Vuokrat -23 909 -27 036 -18 890 -30,1 -18 890 -18 890

Toimintakate -210 030 -224 930 -221 740 -1,4 -221 740 -221 740





Menot -231 488 -453 502 -450 693 -0,6 -450 693 -450 693

Tulot 21 458 228 572 228 953 0,2 228 953 228 953

Netto -210 030 -224 930 -221 740 -1,4 -221 740 -221 740


Yrityspalvelupiste palvelee alkavia ja toimivia yrityksiä elinkeinoneuvonta- ja kehittämispalveluja

tarjoamalla sekä Vasken, ELY-keskuksen ja muiden yhteistyökumppanien asiantuntemusta välittämäl-

lä. Lisäksi osallistutaan seudulliseen elinkeinotoimintaan, erilaisten kehittämishankkeiden suunnitte-

luun ja toteutukseen sekä tiedotukseen.


Asiakaspalvelun painopistettä siirretään enemmän jo toimivien yritysten suuntaan. Uusien yritysten

perustamisessa on mukana myös Ensimetrin yritysneuvoja - erityisesti palvelualan yritysten ja kaupan

sektorilla. Mikroyritysten rahoitusneuvontaan on myös oma projektihenkilö. Yritysasiamies keskittyy

enemmän tuotannollisten yritysten neuvontaan (esim. rahoitus- ja toimitila-asiat) muutamana päivänä

viikossa. Hankesuunnittelussa ollaan mukana kysynnän ja resurssien mukaan.


Valtuuston nähden sitovat tavoitteet


Yritysten osaamisen kehittäminen

ja verkostoitumisen edistäminen.

Yrityksille suunnatut 2-3 tilaisuut-

ta. Tiedotetaan uusista mahdolli-

suuksista.

Tilaisuudet Urjalassa ja muualla

Etelä-Pirkanmaalla.

Kunnan markkinointiviestinnän

tehostaminen

Positiivisten mediaosumien määrä. Edistetään median kiinnostusta

alueesta.

Yritystiloja ja –tontteja on tarjolla Yritystilojen ja –tonttien riittävyys Maanhankinta ja kaavoitus

Tavoitellaan alle 12 %:n työttö-

myyttä

Työllisyystilanteen seuranta. Työpaikkavarannon toimenpiteet

ja yhteistyö.

Tietoliikenteen kehittäminen. Valokuidun saatavuus kunnassa Osallistuminen aluekehittämiseen

ja hankkeisiin.

Laukeelasta vireä kuntakeskus. Kehittämissuunnitelman toteutus. Resursointi valittuihin toimenpite-

risiin.

Nuutajärven lasikylän vetovoi-

maisuus

Hehkuva Nuutajärven lasikylä

–hanke, kunta markkinoi osana

Urjalaa.

Resursointi hankkeeseen. Yhteis-

työ alueen toimijoiden kanssa.

Tunnusluvut

Kriteeri Tavoite Toteutuminen 2012

Asiantuntijapalvelut Urjalassa 210 kpl 416 kpl

Uusia yrityksiä Urjalassa 20 kpl (joihin 20 työpaikkaa) 14 kpl (joissa 15,5 työpaikkaa)

Sukupolvenvaihdokset ja yritys-

kaupat

1 kpl 4 kpl


Toimielin 6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA

Vastuuhenkilö: perusturvajohtaja Elina Anttila


6110 Sosiaalityö

6120 Vanhustenhuolto

6130 Vammaispalvelut

6140 Lasten päivähoito

6151 Työllisyyden hoito

6170 Terveydenhuolto

6190 Toimeentuloturva

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 1 044 576 1 050 930 1 138 530 8,3 1 138 530 1 138 530

Myyntituotot 26 826 30 240 107 050 254,0 107 050 107 050

Maksutuotot 303 055 288 210 255 500 -11,3 255 500 255 500

Tuet ja avustukset 630 589 662 480 657 480 -0,8 657 480 657 480


Toimintakulut -21 303 784 -22 335 985 -22 114 539 -1,0 -22 004 949 -22 004 949

Henkilöstökulut -2 818 058 -2 742 820 -2 780 155 1,4 -2 783 825 -2 783 825

Palkat ja palkkiot -1 862 771 -1 791 264 -1 827 526 2,0 -1 827 526 -1 827 526


Palvelujen ostot -16 882 453 -17 788 351 -17 521 774 -1,5 -17 516 943 -17 516 943

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 194 -35 190 -65 385 85,8 28 615 28 615

Avustukset -1 452 752 -1 602 000 -1 604 000 0,1 -1 604 000 -1 604 000


Vuokrat -115 232 -160 154 -135 305 -15,5 -120 876 -120 876

Toimintakate -20 259 208 -21 285 055 -20 976 009 -1,5 -20 866 419 -20 866 419

Poistot ja arvonalentumiset -15 399 -17 042 -21 810 28,0 -21 810 -21 810

Suunnitelman mukaiset poistot -15 399 -17 042 -21 810 28,0 -21 810 -21 810

Tilikauden tulos -20 274 607 -21 302 097 -20 997 819 -1,4 -20 888 229 -20 888 229


Menot -21 303 784 -22 335 985 -22 114 539 -1,0 -22 004 949 -22 004 949

Tulot 1 044 576 1 050 930 1 138 530 8,3 1 138 530 1 138 530

Netto -20 259 208 -21 285 055 -20 976 009 -1,5 -20 866 419 -20 866 419


Perusturvalautakunnan tehtävänä on laadukkailla ja saatavilla olevilla palveluilla ylläpitää ja edistää

kuntalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Se myös pyrkii vaikuttamaan siihen, että sen toimialalle

osoitetaan voimavaroja riittävästi ja muussa kunnan kehittämisessä sekä palvelutuotannossa

huomioidaan sosiaaliset näkökohdat.


Kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013 ja uuden sote-lain on arvioitu valmistuvan kesällä 2014.

Nämä lait ohjaavat jatkossa vahvasti perusturvan toiminnan suunnittelua yhteistyötä lukuun ottamatta

päivähoitoa ja työllisyydenhoitoa. Lakimuutokset olivat edesauttamassa myös sitä uutta yhteistyötä,

jota Urjala ja Akaa toteuttavat yhteisellä perusturvajohtajalla Akaa ostaa 1.10.2013 alkaen vuoden


2014 loppuun saakka Urjalan perusturvajohtajan palvelut itselleen siten, että jatkossa yhteinen

perusturvajohtaja työskentelee työajastaan 25 % Urjalassa ja 75 % Akaassa.


Tulosalue 6110 Sosiaalityö


Tulosalueen alaiset kustannuspaikat:

2010 Sosiaalitoimisto

2020 Aikuissosiaalityö

2021 Perhekeskus

2022 Sotaveteraanien kuntoutus

2023 Lastensuojelu

2024 Päihdehuolto

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 52 661 54 000 118 800 120,0 118 800 118 800

Myyntituotot 25 476 30 000 96 800 222,7 96 800 96 800

Maksutuotot 26 757 24 000 22 000 -8,3 22 000 22 000



Toimintakulut -960 314 -1 202 472 -1 203 086 0,1 -1 206 756 -1 206 756






Avustukset -30 744 -30 000 -30 000 0,0 -30 000 -30 000


Vuokrat -15 565 -19 935 -17 960 -9,9 -17 960 -17 960

Toimintakate -907 653 -1 148 472 -1 084 286 -5,6 -1 087 956 -1 087 956



Tilikauden tulos -907 653 -1 148 472 -1 084 286 -5,6 -1 087 956 -1 087 956


Menot -960 314 -1 202 472 -1 203 086 0,1 -1 206 756 -1 206 756

Tulot 52 661 54 000 118 800 120,0 118 800 118 800

Netto -907 653 -1 148 472 -1 084 286 -5,6 -1 087 956 -1 087 956


Yleisten sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tarkoituksena on mahdollistaa yksilön ja perheen elämän-

kriiseistä selviytyminen sekä tukea yhteisön toimivuutta vaikuttamalla asiakkaiden elinolosuhteisiin.

Sosiaalietuuksien myöntämisen lisäksi sitä toteutetaan kehittämällä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä

työmuotoja ja järjestämällä yhteistyössä asiakkaan ja muiden toimijoiden kanssa hänelle tarpeelliset ja

tarkoituksenmukaiset palvelut ja tukitoimet.

http://212.246.28.204/Reports/Pages/Report.aspx?ItemPath=%2f400+Urjalan+kunta%2fTuloslaskelma

http://212.246.28.204/Reports/Pages/Report.aspx?ItemPath=%2f400+Urjalan+kunta%2fTuloslaskelma



Syyskuussa 2013 aloitti uusi lasten ja nuorten psykologi. Tämän toiminnan on tarkoitus tukea

lapsiperheitä ja nuoria heidän arjen ongelmissaan ja ehkäistä myös lastensuojelun tarvetta.

Aikuissosiaalityötä vahvistetaan luomalla sille oma kustannuspaikka ja siten tunnustetaan myös

aikuissosiaalityön tarve osana sosiaalityötä.

Lastensuojelussa, päihdehuollossa ja muussa sosiaalityössä korostetaan edelleen avohuollon

kehittämistä ja ensisijaisuutta palvelurakenteessa.



Lapsiperheiden ehkäisevät

palvelut toimivat

kustannustehokkaasti.

Ehkäisevät palvelut suunnitellaan

toisiaan tukeviksi ja poistetaan

päällekkäisyyksiä.

Palveluntuottajat luovat yhteisen

toimintamallin lapsiperheiden

ehkäiseviin palveluihin.

Tunnusluvut

TP 2012 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Sijaishuoltoon sijoitetut 7 8 6 6 6

Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat 3 5 4 4 4

Muut asumispalvelun asiakkaat 11 12 12 12 12



Tulosalue 6120 Vanhustenhuolto

Akaan kaupunki järjestää palvelut vastuukunta-mallin mukaisesti

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -5 207 058 -5 365 502 -5 399 117 0,6 -5 399 117 -5 399 117


Palkat ja palkkiot 0 0 0 0,0 0 0


Palvelujen ostot -5 009 998 -5 168 762 -5 203 547 0,7 -5 203 547 -5 203 547




Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -5 206 943 -5 365 502 -5 399 117 0,6 -5 399 117 -5 399 117



Tilikauden tulos -5 206 943 -5 365 502 -5 399 117 0,6 -5 399 117 -5 399 117


Menot -5 207 058 -5 365 502 -5 399 117 0,6 -5 399 117 -5 399 117

Tulot 115 0 0 0,0 0 0

Netto -5 206 943 -5 365 502 -5 399 117 0,6 -5 399 117 -5 399 117


Vanhustyön tarkoituksena on turvata vanhuksen hyvä hoito kotona, kodinomaisessa asumisessa ja

laitoshoidossa.

Kotihoidon tarkoituksena on asiakkaiden omatoimisen kotona selviytymisen tukeminen ja sosiaalisen

syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen. Kotihoitoyksikkö on perushoitoa, hoivapalveluja ja sairaanhoi-

dollisia palveluja tuottava toimija, jonka henkilökunnalla on monipuolinen osaaminen ja ammattitaito.

Kotiin annettavien tukipalveluiden kuten ateria-, kauppa-, ja turvapalvelujen avulla tuetaan kotona

asumista. Vanhusten kotona asumista edistää myös päiväkeskustoiminta.

Koivulakoti tarjoaa kodinomaista asumista 8 asukkaalle. Kurkelanhovin ja Karpinmäen palvelutalot

tuottavat asumispalveluja ikääntyneille ja vajaakuntoisille henkilöille. Palvelutaloissa on yhteensä 42

paikkaa. Omaishoidettavien vapaapäivät järjestetään pääsääntöisesti Kurkelanhovissa tehostetun pal-

veluasumisen ja vanhainkotien paikoilla.


Havupirtti ja Hoitokoti Arwola Toijalassa, Mäntymäen alakerta, Tarpiakoti Kylmäkoskella ja palvelu-

talo Reikonlinna Urjalassa tarjoavat tehostettua palveluasumista ikäihmisille. Havupirtissä on 14 paik-

kaa, Arwolassa 15, Mäntymäessä 16, Tarpiakodissa 26 ja Reikonlinnassa 44. Vanhainkoti Hakalehdon

muutettua uusiin toimitiloihin Hakalehdossa tarjotaan tehostettua palveluasumista. Paikkoja on edel-

leen 36. Ostopalveluina järjestetään myös muita asumispalveluja ja tukipalveluja.

Vanhainkodit tarjoavat jatkuvaa, ympärivuorokautista ja asiantuntevaa hoivaa niille vanhuksille, joille

muut vanhustyön tarjoamat palvelut eivät ole riittäviä. Vanhainkotien lyhytaikaishoidon avulla siirre-

tään vanhuksen pysyvän laitoshoidon tarvetta. Havulinnassa on 32 paikkaa, Mäntymäessä 32, Tar-

piakodissa 10 ja Urjalan vanhainkodissa 44. Kriisipaikat sisältyvät lukuihin.

Toimintaympäristö ja sen muutos

Kotihoidon organisaatio uudistettiin 1.1.2013 alkaen. Kotihoito jaettiin kahteen palvelualueeseen.

Yhdestä kotihoidon ohjaajasta tuli palveluohjaaja. Palveluohjaaja ohjaa jatkossa kaikki yhteistoiminta-

alueen kotihoidon asiakkaat oikeiden palveluiden piiriin. Hän tekee alustavan arvion asiakkaan tar-

peista ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan myös yksityisille palvelun tarjoajille, mikäli kotihoidon kriteerit

eivät täyty asiakkaan kohdalla. Palveluohjaajan työparina toimii kotiutushoitaja, jolla on terveyden-

huollon koulutus. Tavoitteena on, että yhteistoiminta-alueelle saadaan vähintään yksi ikäihmisten neu-

vontapiste. Kotihoidon työntekijöiden käyttöön otettiin Pegasos Mukana eli mobiililaitteet.

Palveluasuntoja tarvitseville asiakkaille tarjotaan ensisijaisesti asuntoja kaupungin omista yksiköistä

tavoitteena ostopalvelumenojen hillitty kasvu.

Palvelusetelin käyttöönotosta on valmistunut selvitystyö ja se esitellään perusturvalautakunnalle ja

erillisessä kokouksessa päätetään palvelusetelin käyttöönostosta. Tavoitteena on, että palveluseteli

otetaan käyttöön tehostetun palveluasumisen osalta siten, että asiakkaan maksama osuus nykytasoon

nähden nousee. Syynä tähän on mm. vanhusten kasvava määrä ja kasvavat palvelutarpeet.

Vanhainkoti Hakalehdon uudisrakennus valmistuu elokuun alussa 2014. Uudisrakennuksen myötä

Hakalehto muuttuu tehostetun palveluasumisen yksiköksi.

Vanhainkoti Mäntymäen alakerta muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi 1.1.2014 alkaen. Vuoden

2013 aikana tiloja on remontoitu paremmin vastaamaan tehostetun palveluasumisen tarpeita.

Hakalehdon, Havulinnan ja Tarpiakodin käyttöön suunnitellaan yhteisen fysioterapeutin ja kuntoutuk-

seen suuntautuneen työryhmän työpanosta. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen on tärkeää kaikissa

vanhustyön yksiköissä. Ostopalveluita voidaan vastaavasti tämän myötä vähentää.

Urjalan vanhainkodin paikkamäärää vähennetään siten, että asukkailla olisi yhden hengen huone. Sa-

malla tarkastellaan henkilökunnan ja yöhoitajien määrää sekä selvitetään teknisiä laitteita, joilla yöai-

kainen valvonta onnistuisi liiketunnistimien avulla. Urjalan perusturvalautakunnan selvityspyyntöön

koskien yksikön muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi vastataan vuoden 2014 aikana.

1.7.2013 tuli voimaan laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki. Laki vahvistaa mm. kotihoidon ensisijaisuutta ja yhteistyön

tekemistä eri hallintokuntien välillä ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Laki tulee voimaan portait-

tain.


1.1.2014 alkaen kunnalla on suunnitteluvelvoite koskien vanhusten palvelujen riittävyyttä ja laatua ja

niihin suunnattuja voimavaroja ja resursseja. Ns. strategiatyö aloitetaan jo vuoden 2013 aikana. Tähän

on tehty jo hyvä pohjatyö ns. rakennetyöryhmän toimesta. Suunnitelma tuodaan valtuuston hyväksyt-

täväksi kevään 2014 aikana. Samasta ajankohdasta lähtien kunnalla pitää olla vanhusneuvosto ja se

perustettiin Akaassa vuoden 2013 aikana.

1.1.2015 alkaen kunnalla pitää olla vastuutyöntekijä vanhustenhuollossa. Taloussuunnitelmavuodelle

2015 on jo huomioitu kyseinen tarve. Samasta ajankohdasta alkaen kaikilla työyksiköillä tulee olla

laadittuna omavalvontasuunnitelma.

Vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa kehitetään edelleen yhteisiä toimintamalleja mm. so-

siaalityön ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Toiminnalliset tavoitteet

VAIKUTTAVUUS

Strateginen tavoite: Valtuuston hyväksymä tavoite

Vanhus- ja vammaistyön yksiköt tuottavat riittävästi laadukkaita palveluja

Ko. toiminnan tavoite/ kriittinen

menestystekijä

Arviointikriteeri/ Mittari Tavoitetaso

Asiakkaat saavat laadukasta ja

suunnitelmallista todettuihin tar-

peisiin perustuvaa palvelua

Asiakastyytyväisyyskysely

Vähintään 80 % asiakkais-

ta/omaisista ovat tyytyväisiä palve-

luun

Asiakkaan saama hoiva ja hoito

ovat kuntouttavia ja toimintaky-

kyä ylläpitäviä

Ajan tasalla olevat hoito-, palvelu-

, kuntoutus- ja erityshuoltosuunni-

telmat

Tavoite toteutuu 90 %:sti

PROSESSIT JA RAKENTEET


Tarkoituksenmukainen hoidon ja palveluiden porrastus


menestystekijä


Hoitoketju on toimiva ja erilaiset

asiakkaan tarpeet pystytään tun-

nistamaan

Vanhustyön asiakkaiden RaVa-

indeksi

Kotihoito ka. 2,0

Palveluasuminen ka. 2,5

Tehostetussa palveluas.ka 3,2

Laitoshoidossa ka. 3,2


Kotona asumista tukevan palvelujärjestelmän ylläpitäminen



menestystekijä


Kotona asuvia asiakkaita pysty-

tään tarvittaessa tukemaan lyhyt-

aikaisen hoidon avulla

Kotihoidossa olevien vanhusten

tilapäishoidon tarpeeseen vastaa-

minen

Vanhainkodit pystyvät ottamaan

kriisipaikalle vuorokauden sisällä

ja muuhun hoidon tarpeeseen pys-

tytään vastaamaan kahden viikon

kuluessa

RESURSSIT JA TALOUS


Yksiköiden tuottavuus on asetettuihin tavoitteisiin nähden hyvä


menestystekijä


Vanhus- ja vammaistyöhön varat-

tu määräraha riittää

Käyttötalouden seuranta Tulosalueiden käyttötalousmenot

eivät ylitä vahvistettua talousarvio-

ta

OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN


Henkilökunta toimii asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti


menestystekijä


Ammattitaitoinen ja tavoitteisiin

sitoutunut henkilökunta

Koulutuspäivät/työntekijä Koulutuspäiviä 1-3/työntekijä

Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilös-

tö

Akaan kaupungin työtyytyväi-

syyskysely

Työtyytyväisyys 3,5 asteikolla 1-5

Tunnusluvut

Kotihoito TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Kotihoidon käynnit 109 423 102 000 110 000 111 000 112 000

Säännöllisen koti-

hoidon piirissä olevi-

en 75 vuotta täyttä-

neiden määrä (%)

Akaa: 14,5

Urjala: 13,0

14 15 15 15

Päiväkeskusasiak-

kaat

Viiala: 35

Urjala: 47

85 85 85 85

Omaishoidon tuella

hoidetut

Akaa: 110

Urjala: 42

150 155 160 165


Tehostettu palvelu-

asuminen

Hoitopäivät Tarpiakoti: 8 646

Reikonlinna

(myös palvelu-

asuminen): 15

657

9 490 36 000 55 000 55 000

Vanhainkodit

Hoitopäivät 63 110 63 000 49 000 30 000 30 000

Pitkäaikaisessa lai-

toshoidossa 75 vuot-

ta täyttäneiden määrä

(%)

Akaa: 8,53

Urjala: 5,8

8

7 5

5


Tulosalue 6130 Vammaispalvelut


Akaan kaupunki järjestää vammaispalvelut laitoshoitoa lukuun ottamatta, jonka järjestää Pirkanmaan

sairaanhoitopiiri.

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -799 796 -797 400 -780 808 -2,1 -780 808 -780 808





Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0,0 0 0


Muut toimintakulut 0 0 0 0,0 0 0

Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -799 796 -797 400 -780 808 -2,1 -780 808 -780 808





Menot -799 796 -797 400 -780 808 -2,1 -780 808 -780 808

Tulot 0 0 0 0,0 0 0

Netto -799 796 -797 400 -780 808 -2,1 -780 808 -780 808



Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon tarkoituksena on tukea asiakkaan omatoimisuutta ja toi-

mintakykyä. Vammaispalveluna annetaan tarvittaessa mm. kuljetuspalveluja, asumispalveluja ja apu-

välineitä sekä avustuksia asunnon muutostöihin asiakkaan arjen sujuvuuden edistämiseksi.

Kehitysvammahuollon hoitokotien toiminnassa korostetaan asiakkaan yksilöllistä asumista ko-

dinomaisesti ja turvallisesti. Sipilän koti (16 paikkaa) tarjoaa ympärivuorokautista autetun asumisen

palvelua kehitysvammaisille. Viialan ryhmäkoti (6 asuntoa) ja Ajulantuvan ryhmäkoti (4 asuntoa) ja

tukiasunnot (6 asuntoa) on ohjatun asumisen yksikkö, jossa palvelu ei ole ympärivuorokautista. Kun-

touttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää päivä- ja työtoimintaa ja vaikeavammaisten päivätoimintaa jär-

jestetään Viialan toimintakeskuksessa.


Vammaispalvelussa palvelusuunnitelmat pyritään laatimaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen pal-

velusihteerin työpanosta. Sivistystoimen ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa kilpailutetaan

kuljetukset keväällä 2014.

Kehitysvammahuollossa suunnitellaan Sipilänkodin laajentamista varsinkin kehitysvammaisten nuor-

ten asumistarpeisiin vastaten. Haasteena on edelleen laitoshoidon purkaminen Ylisen kuntoutuslaitok-

sesta kodinomaiseen asumismuotoon asukkaiden toimintakyky huomioiden.


Vanhus- ja vammaistyön yksiköt tuottavat riittävästi laadukkaita palveluja


menestystekijä


Asiakkaat saavat laadukasta ja

suunnitelmallista todettuihin tar-

peisiin perustuvaa palvelua

Asiakastyytyväisyyskysely

Vähintään 80 % asiakkais-

ta/omaisista ovat tyytyväisiä palve-

luun

Asiakkaan saama hoiva ja hoito

ovat kuntouttavia ja toimintaky-

kyä ylläpitäviä

Ajan tasalla olevat hoito-, palvelu-

, kuntoutus- ja erityshuoltosuunni-

telmat

Tavoite toteutuu 90 %:sti

Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Vammaispalvelu

Vpl palveluasuminen/hoito-päivät 2 863 1 460 1 500 1 600 1 700

Kehitysvammahuolto

Kuntoutusohjauksen käynnit 475 510 475 475 475

Autetun asumisen hoitopäivät 5 269 5 100 5 200 5 200 5 200

Ohjatun asumisen hoitopäivät 5 619 4 900 5 600 5 600 5 600

Päivä- ja työtoiminta 9 535 9 500 9 500 9 500 9 500

Laitoshoitopäivät 2 828 3 300 2 900 2 900 2 900



Tulosalue 6140 Lasten päivähoito

Vastuuhenkilöt: päivähoidon ohjaaja Heini Kannisto ja päiväkodin johtaja Riitta Rajoo


6141 Päiväkodit

6143 Perhepäivähoito

6144 Iltapäiväkerhotoiminta

6145 Lasten kotihoidontuki

6146 Esiopetus

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 271 046 249 450 231 250 -7,3 231 250 231 250

Myyntituotot 1 350 240 250 4,2 250 250

Maksutuotot 262 378 249 210 230 500 -7,5 230 500 230 500



Toimintakulut -2 247 434 -2 211 065 -2 055 048 -7,1 -1 941 788 -1 941 788


Palkat ja palkkiot -1 187 565 -1 075 744 -1 075 344 0,0 -1 075 344 -1 075 344



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14 817 -14 140 -13 585 -3,9 80 415 80 415

Avustukset -284 017 -280 000 -280 000 0,0 -280 000 -280 000

Muut toimintakulut -1 964 -670 -920 37,3 -920 -920

Vuokrat -94 667 -135 219 -105 924 -21,7 -91 495 -91 495

Toimintakate -1 976 388 -1 961 615 -1 823 798 -7,0 -1 710 538 -1 710 538





Menot -2 247 434 -2 211 065 -2 055 048 -7,1 -1 941 788 -1 941 788

Tulot 271 046 249 450 231 250 -7,3 231 250 231 250

Netto -1 976 388 -1 961 615 -1 823 798 -7,0 -1 710 538 -1 710 538


Päivähoidon tehtävänä on tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään järjestämällä päivähoitopalvelu-

ja ja tarjoamalla lapselle turvallisen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisan kasvuympäristön. Päivähoi-

dossa toteutettava varhaiskasvatus tukee lapsen yksilöllistä ja tasapainoista kasvua. Lähtökohtina toi-

minnassa ovat lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus ja luottamuksellisuus.


Valtioneuvosto on päätöksissään rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Päätöksen sisältöä ei

talousarvion tekovaiheessa ole vielä tiedossa, mutta on luultavaa, että tätä kautta ei suuria säästöjä ole

syntymässä Urjalassa. Kevään 2014 aikana on valmistelussa olevasta varhaiskasvatuslaista tulossa

ensimmäisiä tietoja. Hallitus on lisäksi linjannut, että esiopetus tulisi velvoittavaksi. Käytännössä tämä

ei muuta tilannetta Urjalassa, sillä lähes koko ikäluokka osallistuu vuosittain esiopetukseen.


Valtakunnallisesti koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa pidetään tärkeänä mm. syrjäytymistä

ennaltaehkäisevänä toimintana. Sen saama valtionosuus pysynee entisellään. Kahden koulun mallissa

tämä palvelu tulee kaikkien lasten ulottuville ja lisää tasa-arvoa.

Vuoden 2014 talouden ja toiminnan suunnittelu esiopetuksen sekä koululaisten aamu- ja

iltapäivätoiminnan osalta on tehty kevätlukukaudeksi perusturvan puolelle. Talousarvion käsittelyn

yhteydessä lautakunnilta ja valtuustolta odotetaan päätöstä näiden toimintojen osalta hallinnon

siirrosta sivistyspalvelukeskuksen alaisuuteen elokuussa 2014.

Aseman koululla alkaa ensi vuonna remontti ja esiopetukselle on tulossa uudet tilat. Näissä tiloissa

toimii myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä esioppilaiden leikkitoiminta. Tämän

hankkeen suunnittelussa on kuultu myös edellä mainittujen toimintojen osalta henkilökuntaa.

Varhaiskasvatus on sidoksissa Urjalan kunnassa tehtäviin suuriin päätöksiin. Jos yhtenäiskoulu

päätetään rakentaa ja se saadaan käyttöön syksyksi 2016, niin kuin talousarvion 2014 ja

taloussuunnitelman 2014 -2016 laatimisohjeissa kaavaillaan, se tuo suuria muutoksia myös

varhaiskasvatukseen, varsinkin siihen, missä fyysisesti päivähoitoa järjestetään. Yhtenäiskoulun

suunnittelussa on huomioitu esiopetuksen tilatarpeet sekä aamu- ja iltapäivätoiminta.

Vuoden 2014 talousarvion laatimishetkellä sekä Halkivahan että Nuutajärven kouluilla toimivat

ryhmäperhepäivähoitokodit, mutta niiden määrärahat on poistettu talousarvioesityksessä syksystä

2014 alkaen. Näiden yksiköiden lasten päivähoitotarve pyritään korvaamaan syksystä 2014 alkaen

yksittäisillä perhepäivähoitajilla sekä päiväkodissa annettavalla päivähoidolla

Päiväkodissa on toiminnassa kolme lapsiryhmää ja talousarvion laatimisvaiheessa ei ole huomioitu nyt

suljetun ryhmän avaamista. Jos päivähoidon tarve vaatii, on tämä ryhmä nopeasti otettavissa uudelleen

käyttöön. Vuorohoidon tarve on kunnassa vähentynyt oleellisesti ja koska vuorohoito ei ole

subjektiivinen oikeus, tullaan jatkossa miettimään tämän palvelun supistamista. Viikonloppuisin on

vuorohoitoa järjestetty 1-3 lapselle. Palvelun mahdollinen supistaminen tuo suoraa säästöä palkkoihin.

Jos valtiovallan kaavailema kotihoidontuen jakaminen molemmille puolisoille toteutuu, tämä

voi vähentää kotihoidon tuen hakijoita. Oletuksena on, että perheillä ei juuri ole varaa enemmän

tienaavan puolison jäämiseen kotihoidon tuelle. Ikäluokkien vähitellen tapahtuva pieneneminen

vähentänee kuitenkin Urjalassa tästä johtuvaa painetta päivähoidon puolelle.



Varhaiskasvatus sopeutetaan

kunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Varhaiskasvatuspalveluja on edel-

leen tarjolla kuntalaisten tarvitse-

massa laajuudessa.

Suunnittelussa ja toteutuksessa

otetaan huomioon kaikin ajoin

myös varhaiskasvatuksen tarpeet.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä päivä-

hoitoon sekä aamu- ja iltapäivä-

toimintaan /leikkitoimintaan.

Asiakastyytyväisyys selvitetään

huoltajille tehdyllä kyselyllä.

Asiakastyytyväisyyskysely teh-

dään kevätlukukaudella ja tuloksia

käytetään toiminnan suunnittelus-

sa.

Kasvatuskumppanuuden vahvis-

taminen ja vahva yhteistyö huol-

tajien kanssa on osa ennaltaehkäi-

sevää toimintaa.

Henkilökunnan osaamista kasva-

tuskumppanuuden hoitamisessa

vahvistetaan koulutuksessa ja eri-

tyislastentarhanopettajan opastuk-

sella.

Päiväkodin henkilökunta osallistuu

kuraattorin pitämään kasvatus-

kumppanuuskoulutukseen ja las-

tentarhanopettajat vuorotellen kas-

vatuskumppanuus kouluttaja- kou-


lutukseen määrärahojen puitteissa.

Hallinnonalamuutoksessa taataan

esiopetuksen asema lapsen yhte-

näisessä koulupolussa ja esiopet-

tajien työn jatkuvuus muuttunees-

sa tilanteessa.

Huomioidaan 1.8.2014 tulevat

muutokset esiopettajien työtehtä-

vissä ja työaikajärjestelyissä (ov-

tes). Selvitetään esiopettajien lisä-

koulutuksen tarve muuttuneen

tilanteen mukaan.

Esiopettajat osallistuvat opetus-

suunnitelmatyöhön.

Esiopettajille annetaan mahdolli-

suus lisäkoulutukseen työn ohessa.

Sivistystoimelle tarjotaan hallin-

nollista apua muutoksessa siirty-

mäaikana.

Esiopettajat osallistuvat ops-

työryhmään oman alansa asiantun-

tijoina.

Tunnusluvut

Tunnusluvut TP 2012 elok. 2013 TA 2014 TS 2015 TS2016

Läsnäolopäivät päivähoidossa 24 440 10 364 18 000 18 000 18 000

Päivähoidossa olevien 1-5-

vuotiaiden osuus (%) koko

ikäryhmästä

57 55 60 65 65

Kotihoidontukea saavat 0-3-

vuotiaat

51 69 60 55 55

Esioppilaiden määrä 51 56 43 38 54



Tulosalue 6151 Työllisyydenhoito



2124 Työmarkkinatuki

2126 Kuntouttava työtoiminta

2127 Työllistäminen

2128 Työllisyyden kuntahanke

2129 Työvoiman palvelukeskus

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 220 634 217 480 227 480 4,6 227 480 227 480

Myyntituotot 0 0 10 000 0,0 10 000 10 000

Maksutuotot 13 590 15 000 3 000 -80,0 3 000 3 000

Tuet ja avustukset 207 044 202 480 168 480 -16,8 168 480 168 480

Muut toimintatuotot 0 0 46 000 0,0 46 000 46 000

Toimintakulut -602 514 -683 372 -626 354 -8,3 -626 354 -626 354






Avustukset -152 648 -205 000 -140 000 -31,7 -140 000 -140 000

Muut toimintakulut -354 -500 -500 0,0 -500 -500

Vuokrat -5 000 -5 000 -11 421 128,4 -11 421 -11 421

Toimintakate -381 880 -465 892 -398 874 -14,4 -398 874 -398 874





Menot -602 514 -683 372 -626 354 -8,3 -626 354 -626 354

Tulot 220 634 217 480 227 480 4,6 227 480 227 480

Netto -381 880 -465 892 -398 874 -14,4 -398 874 -398 874


Työllisyydenhoidon tavoitteena on parantaa aktiivitoimintaan osallistuvien työllistymisen

mahdollisuuksia, arjen hallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Työllisyydenhoidon eri toiminnoilla

pyritään ehkäisemään syrjäytymistä yhteiskunnasta sekä kannustaa ja motivoida kouluttautumista ja

työllistymistä. Kunnan työllisyydenhoitoa suunnataan pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa

oleviin, joiden oman tilanteensa parantaminen on erityisen vaikeaa ilman kunnan tukea.


Lokakuun 2013 aikana aloittaa uusi kuntouttavan työtoiminnan kaksivuotinen ryhmä, jonka tehtävänä

on tuottaa urjalalaisille vanhuksille kotipalvelun tukipalveluja. Ryhmä on kokeiluluonteinen ja se


rahoitetaan perintövaroilla. Kokeilun jälkeen arvioidaan toiminnan tehokkuus ja

tarkoituksenmukaisuus ennen kuin jatkosta päätetään. Vuoden 2014 alusta työpaja muuttuu

kuntouttavan työtoiminnan yksiköksi. Sen lisäksi on tarkoitus perustaa vielä yksi kuntouttavan

työtoiminnan ryhmä, joka keskittyy keittiöpalveluihin ja tuottaa kuntouttavassa työtoiminnassa

oleville lounasruokailua pieneen omakustannehintaan. Vanhaa Tenavarinteen päiväkotia valmistellaan

loppuvuonna 2013 kuntouttavan työtoiminnan yksiköksi, jossa em. toimintoja toteutetaan.

Perusturvajohtajan tehtävien laajennettua myös Akaaseen, vastaa yksi kuntouttavan työtoiminnan

ohjaaja koko kuntouttavasta työtoiminnasta.

Palkkatuella työllistettyjen määrää vähennetään selvästi samalla, kun kuntouttavaa työtoimintaa

lisätään. Kuntakokeilu jatkuu edelleen vuoden 2014 ajan. Yksilövalmentajan hankkeistaminen

osoittautui hankalaksi juuri sen kuntouttavaan työtoimintaan tarkoitetun kytköksen vuoksi. Siitä syystä

on suunnitelmissa, että kuntakokeilun työntekijä ottaisi vastattavakseen myös nuorten kuntouttavaan

työtoimintaan osallistuvien yksilövalmennusta.



Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin

lisääminen

Työmarkkinatuen kuntaosuus Kuntaosuus vähenee vuodesta

2013

Kunnan työllisyydenhoidon toi-

mintakulttuurin vahvistaminen

Kuntouttavan työtoiminnan laajen-

taminen

Kuntouttavan työtoiminnan toi-

mintapaikkoja on kunnan kaikilla

toimialoilla.

Tunnusluvut

TP 2012 TOT 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaa-

ja (määrä)

1 1 4 5 5

Kuntouttavaan työtoimintaan

osallistuvien määrä

45 44 70 80 80

Työmarkkinatuen kuntaosuus

euroa/kk

11953 15166 10000 7500 7500



Tulosalue 6170 Terveydenhuolto



6170 Erikoissairaanhoito (erikoissairaanhoito,ensihoito)

6171 Perusterveydenhuolto

6182 Mielenterveyspalveltu

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -10 501 325 -10 989 174 -10 896 126 -0,8 -10 896 126 -10 896 126


Palkat ja palkkiot 0 0 -25 000 0,0 -25 000 -25 000



Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 -1 200 0,0 -1 200 -1 200


Muut toimintakulut -1 574 0 -200 0,0 -200 -200

Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -10 500 995 -10 989 174 -10 896 126 -0,8 -10 896 126 -10 896 126





Menot -10 501 325 -10 989 174 -10 896 126 -0,8 -10 896 126 -10 896 126

Tulot 330 0 0 0,0 0 0

Netto -10 500 995 -10 989 174 -10 896 126 -0,8 -10 896 126 -10 896 126


Terveydenhuollon toiminnan yleistavoitteena on ylläpitää ja edesauttaa kuntalaisten terveyttä ja

toimintakykyä. Akaan kaupunki vastuukuntana järjestää perusterveydenhuollon palvelut pääosin

Urjalan terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuollon tuottamia palveluita tukevat erikoissairaanhoidon

palvelut, jotka pääosin tuotetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Erikoissairaanhoidon,

perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminnalla sekä sen jatkuvalla kehittämisellä pyritään

kattavaan ja tarkoituksenmukaiseen palvelutarjontaan. Terveydenhuollon tehtäväalue sisältää

määrärahavaraukset erikoissairaanhoidon ja mielenterveyden avohoitopalvelujen ostoihin.

Mielenterveyden avohoitopalvelut Urjala ostaa Valkeakosken kaupungilta ja asumispalveluja

yksittäisiltä palveluntuottajilta.



Kuntarakenteen ja -talouden muutokset sekä terveydenhuollon lainsäädännön muutokset rahoitus-

rakenteen muutoksineen vaikuttanevat palvelujen järjestämiseen vasta taloussuunnitelmakauden lopul-

la, mutta suunnittelu etenee vuonna 2014.

Hoitoketjujen tarkastelu sekä hoitoprosessien tehokkuus ja taloudellisuus ovat entistä tärkeämpiä, kos-

ka väestö vanhenee, palvelutarve kasvaa ja taloudelliset resurssit pysynevät niukkoina.

Terveysasemaverkoston kriittinen tarkastelu, tilojen tutkiminen ja saattaminen toiminnan kannalta

tarkoituksenmukaisemmiksi ja terveellisimmiksi ovat käynnissäolevia prosesseja.

Lääkärinvastaanottotoiminnassa siirrytään listautumismalliin ja väestövastuujärjestelmä lakkaa

1.1.2014. Listautumiskriteereinä tulevat olemaan pitkäaikaissairaus, yli 75 vuoden ikä ja yli 7 kertaa

lääkärissäkäynti 2 vuoden aikana. Vuodeosastotoimintaa on tarkoitus jäntevöittää muuttamalla toinen

vuodeosastoilla oleva lääkärinvirka geriatrin viraksi. Osallistutaan edelleen PSHP:n suunnitteluun siir-

tää kaikki kuvantamiskeskukset Pshp:n liikelaitokseen.

Hammaslääkäripula jatkuu, tavoitteena on kiireettömään hoitoon pääsy alle 6 kuukaudessa. Ostopalve-

lu on välttämätöntä edelleen.

Vuodeosastojen 4 paikan sulku molemmilla osastoilla jatkunee 2014-2015 niin, että se toteutetaan

kesä- elokuun aikana sulkien kummallakin osastolla 10 potilaspaikkaa kolmeksi kuukaudeksi. Vastaa-

vana aikana kummallakin osastolla hoitajilla jätetään sijaistamatta 9 neljän viikon vuosilomaa. Koska

erikoissairaanhoidon palvelutarve ja omilta vastaanotoilta tarve päästä vuodeosastoille on talviaikaan

suurempaa, toiminta näin järjestettynä on myös taloudellisempaa. Lomautuksia ei tällöin voida toteut-

taa vuodeosastoilla vuosien 2014-2015 aikana potilasturvallisuuden vaarantumatta. Vaihtoehtona tälle

on edelleen 4+4 paikan sulku ja yhden hoitajan vähennys aamuvuorosta kummallakin osastolla.

Vuosi 2013 on taloudellisesti ollut erikoissairaanhoidon osalta yllättävä vuosi, kun kustannukset ovat

kasvaneet reilusti. Suuri osa kasvaneista kustannuksista selittyy ikärakenteella (mm. sydänkeskus).

Silti vuoden 2014 suunnittelu pohjautuu siihen, että kyseessä oli poikkeuksellinen vuosi ja

satunnaisvaihtelut selittävät osan menojen kasvusta. Siten vuodelle 2014 ei ole varauduttu

merkittävään palvelutarpeen kasvuun vuoteen 2012 verrattuna.

Ensihoidon osalta muutosta vuoteen 2013 ei juurikaan ole odotettavissa.

Toiminnan painopistealueet ja kehittämissuunnitelmat

Painopisteenä on palvelujen saavutettavuus ja laatu. Erityisinä kohderyhminä ovat lapset ja nuoret,

sydän- ja verisuonisairaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat työttömät, joissa painopisteenä ovat nuoret.

Terveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamiseksi kaupungin hallintokuntien on tehtävä konkreettis-

ta yhteistyötä. Sen lisäksi yhteistyötä tehdään lisääntyvässä määrin myös kolmannen sektorin kanssa.

Tarkastelemalla ja ohjaamalla hoitoketjun sujuvuutta jatkuvasti yhteistyössä perusterveydenhuollon,

erikoissairaanhoidon ja vanhustenpalvelujen sekä sosiaalipalvelujen kanssa taataan väestön palvelut

tehokkaimmalla ja taloudellisimmalla tavalla. Vuonna 2014 tuleva asiakkaan valinnanvapaus vaikut-

tanee palvelujen järjestämiseen.

Hammaslääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden rekrytointi on edelleen erittäin haasteellista ja uusien

keinojen etsiminen on tarpeen. Työpaikan hyvästä maineesta ja osaamista edistävästä työnantajaima-

gosta pidetään edelleenkin huolta.


Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään kansallista potilastiedon arkistoa eli eArkistoa. Täysi-

ikäiset henkilöt pääsevät jatkossa verkon kautta katsomaan eArkistossa olevia, hänestä kirjattuja poti-

lastietoja. Lääkärit ja muut terveydenhuollon työntekijät kirjaavat sähköisiin järjestelmiin tietoja asi-

akkaan terveydentilasta ja hoidosta. Nämä hoidon yhteydessä tallennetut tiedot siirtyvät jatkossa myös

kansalliseen potilastiedon arkistoon sitä mukaan kun eri kunnat liittyvät eArkiston käyttäjiksi. Kan-

saneläkelaitos hoitaa terveydenhuollon palvelujen antajien lukuun potilasasiakirjojen säilytystä ja

käyttöä varten olevaa arkistointipalvelua sekä sen osana potilasasiakirjojen luovutusta varten hakemis-

topalvelua ja potilaan tiedonhallintapalvelua. Julkisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä

valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi viimeistään 1.9.2014 mennessä. Akaan perus-

turvatoimen toiminnan osalta tavoiteaika liittymisvaiheelle on sovittu huhtikuu 2014. eArkistoon liit-

tymistä koskeva suunnittelu ja järjestelyt on aloitettu v.2013 alusta ja henkilökunnan koulutukset aloi-

tetaan syksyllä ja niitä jatketaan alkuvuonna 2014.

Toiminnalliset tavoitteet

Tavoiteasettelu pohjautuu valtuuston syyskuussa 2011 hyväksymään Akaan kaupungin strategiaan.

Tehtäväkohtaiset tavoitteet ovat linjassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa.

Vaikuttavuus Strateginen tavoite:

Väestö saa tarpeidensa mukaiset, ammattitaitoiset palvelut


menestystekijä


Palvelujen saatavuus toteutuu,

toiminta on oikea-aikaista, näyt-

töön perustuvaa ja tähtää terveys-

hyötyihin

Hoidon saatavuuden potilaskoh-

tainen seuranta

Hoitotakuun toteutuminen lain ja

asetuksen mukaisesti

Terveysneuvonnan ja ham-

mashuollon palvelujen saatavuus

toteutuu

Hammas- ja terveystarkastusten

asiakasryhmäkohtainen seuranta

Neuvola-, koulu- ja hammashuol-

lon palvelujen asetuksenmukainen

toteutuminen

Prosessit ja rakenteet

Strateginen tavoite:

Palvelurakenteet ja -prosessit ovat selkeitä ja sujuvia


menestystekijä


Hoitoketjut ja koko hoidon porras-

tus on toimivaa

Siirtoviivemaksut

Erikoissairaanhoidon osastohoito-

kustannukset

Päivystyspotilaiden ja ajanvaraus-

potilaiden suhde

Siirtoviivemaksuja ei kerry

Esh-kustannuksissa ei ole merkit-

tävää kasvua

Suhdeluku <0,3.

Eri toimipisteiden asiakkaat saa-

vat asiallista, ystävällistä ja am-

mattitaitoista palvelua

Asiakaskysely Asiakastyytyväisyys vähintään 4

arviointiasteikolla 1-5


Resurssit ja talous


Terveydenhuollon palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti


menestystekijä


Terveydenhuollon kokonaismeno-

jen kasvu on hallittua

Asukaskohtaisten kustannusten

seurantaraportti

Terveydenhuollon asukaskohtaiset

menot ovat samankokoisten kunti-

en keskitasolla

Osaaminen ja uudistuminen


Henkilöstö toimii tavoitteiden suuntaisesti


menestystekijä


Motivoitunut ja hyvinvoiva henki-

löstö

Työtyytyväisyyskysely

Sairauslomien määrä

Työntekijöiden vaihtuvuus

Työtyytyväisyys 4, asteikolla

1-5

Ei lisäystä

Ei lisäystä

Ammattitaitoinen ja riittävä hen-

kilöstö

Täydennyskoulutusten seuranta

Vakanssien täyttöaste

Koulutussuositussopimus

Vakanssien täyttöaste 100 %

Tunnusluvut

Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Lääkärinvastaanottokäynnit

Akaa

Urjala

22 266

6 444

23 200

6 000

24 200

6 000

24 200

6 000

24 200

6 000

Terveydenhoitokäynnit

Akaa

Urjala

22 373

5 666

24 000

8 300

24 000

8 300

24 000

8 300

24 000

8 300

Hammashuoltokäynnit

Akaa

Urjala

20 248

5 208

21500

5 500

21500

5 500

21500

5 500

21500

5 500


Hoitajavastaanottokäynnit

Akaa

Urjala

8 045

2 736

11500

2 800

11 500

2 800

11 500

2 800

11 500

2 800

Hoitopäivät

Akaa

Urjala

13 026

7 691

14 300

7 100

14 300

7 100

14 300

7 100

14 300

7 100

Dialyysikäynnit

Akaa

Urjala

529

269

400

400

400

400

400

400

400

400


Tulosalue 6190 Toimeentuloturva



2170 Toimeentulotuki

2171 Ehkäisevä toimeentulotuki

2172 Kuntouttava toimeentulotuki

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 499 790 530 000 561 000 5,8 561 000 561 000





Toimintakulut -985 343 -1 087 000 -1 154 000 6,2 -1 154 000 -1 154 000

Henkilöstökulut 0 0 0 0,0 0 0


Henkilösivukulut 0 0 0 0,0 0 0

Palvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0


Avustukset -985 343 -1 087 000 -1 154 000 6,2 -1 154 000 -1 154 000


Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -485 553 -557 000 -593 000 6,5 -593 000 -593 000





Menot -985 343 -1 087 000 -1 154 000 6,2 -1 154 000 -1 154 000

Tulot 499 790 530 000 561 000 5,8 561 000 561 000

Netto -485 553 -557 000 -593 000 6,5 -593 000 -593 000



Toimeentuloturvan tarkoituksena on turvata yksilöiden ja perheiden riittävä toimeentulo ja edistää

itsenäistä selviytymistä. Taloudellisella tuella pyritään takaamaan jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoi-

seen elämään ja yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen.


Lainsäädännöllisiä suuria muutoksia ei ole odotettavissa vuonna 2014. Siten kustannusten kasvu joh-

tuu ainoastaan asiakasmäärien kasvusta sekä vuosittaisesta perusosien korotuksesta.

Ehkäisevää toimeentulotukea suunnataan jatkossa myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville,

millä kannustetaan heidän osallistumistaan kuntouttavaan työtoimintaan sekä tuetaan omatoimista

selviytymistä ja parannetaan arjen ja vapaa-ajan elämänlaatua. Tukea voidaan osoittaa esim. harras-

tuksiin. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmä lisää myös muuta myönnettävien toimeentulotukien mää-

rää, koska kunta maksaa toimintarahan osallistumispäiviltä niille, joilla ei ole työmarkkinatukea sekä

matkakustannuksia. Kokonaisuutena nämä menot ovat kuitenkin vain noin 20.000 euroa vuodessa.



Toimeentulotuen myöntämisperi-

aatteita arvioidaan.

Toimeentulotukiohjeistusta päivi-

tetään vastaamaan nykytilannetta.

Ohjeet on uusittu.

Tunnusluvut

Toimeentulotuki TP

2007

TP

2008

TP

2009

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TA

2014

TS

2015

TS 2016

Toimeentulotukea saaneiden

talouksien määrä

260 270 322 332 332 322 330 330 330

Yhden hengen talouksien

osuus kaikista talouksista

64 % 70% 65 % 67 % 68 % 67 % 67% 67% 67%

Lapsiperheiden osuus kai-

kista

25 % 24 % 23 % 25 % 26 % 25 % 25 % 25 % 25 %

Lasten määrä 115 112 134 158 137 139 139 139 139


Toimielin 7000 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo


7110 Sivistystoimisto

7120 Peruskoulutus

7130 Toisen asteen koulutus

7140 Aikuiskoulutus

7150 Nuorisotyö

7160 Liikuntatoimi

7170 Kirjasto- ja tietopalvelut

7180 Kulttuuritoimi TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 382 415 326 332 305 160 -6,5 305 160 305 160

Myyntituotot 14 279 19 380 7 700 -60,3 7 700 7 700

Maksutuotot 267 541 186 055 140 394 -24,5 140 394 140 394



Toimintakulut -6 153 492 -6 385 748 -6 131 322 -4,0 -5 833 989 -5 833 989


Palkat ja palkkiot -2 718 966 -2 726 519 -2 690 487 -1,3 -2 690 487 -2 690 487




Avustukset -46 307 -56 980 -47 720 -16,3 -47 720 -47 720


Vuokrat -904 216 -933 697 -806 289 -13,6 -684 272 -684 272

Toimintakate -5 771 077 -6 059 416 -5 826 162 -3,8 -5 528 829 -5 528 829





Menot -6 153 492 -6 385 748 -6 131 322 -4,0 -5 833 989 -5 833 989

Tulot 382 415 326 332 305 160 -6,5 305 160 305 160

Netto -5 771 077 -6 059 416 -5 826 162 -3,8 -5 528 829 -5 528 829



Tulosalue 7110 Sivistystoimisto

Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -156 562 -151 030 -154 044 2,0 -154 044 -154 044





Aineet, tarvikkeet ja tavarat -780 -1 400 -1 550 10,7 -1 550 -1 550



Vuokrat -5 676 -7 269 -6 549 -9,9 -6 549 -6 549

Toimintakate -156 562 -151 030 -154 044 2,0 -154 044 -154 044





Menot -156 562 -151 030 -154 044 2,0 -154 044 -154 044

Tulot 0 0 0 0,0 0 0

Netto -156 562 -151 030 -154 044 2,0 -154 044 -154 044


Sivistystoimen hallinnon tehtävänä on vastata sivistyspalvelukeskuksen kansliapalveluista sekä

koulujen, Nuorten Ykspajan, nuorisotyön, liikuntatoimen, kirjasto- ja tietopalvelun sekä

kulttuuritoimen hallinnosta.

Vapaa-aikapalvelujen osalta tehtävänä on järjestää eri-ikäisille kuntalaisille resurssien mukaiset ja

laadukkaat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut.

Sivistystoimen hallinnolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan koulutoimen kehittämisestä ja suunnitte-

lusta.


Kuntaan perustettu opetussuunnitelmatyöryhmä aloittaa uuden opetussuunnitelman laatimisen. Yhteis-

työtä tehdään seutukunnallisesti Etelä-Pirkanmaalla. Uudet opetussuunnitelmat otetaan valtakunnalli-

sesti käyttöön 1.8.2016.




Järjestettyjen palveluiden onnis-

tuminen perusopetuksessa.

Asteikolla 1—5 mitattuna kaikilla

osa-alueilla tulos vähintään 4.

Asiakastyytyväisyyskyselyn järjes-

täminen keväällä 1., 3., 6. ja 9.

luokkalaisten huoltajille.

Kuntalaisten toiveiden selvittä-

minen kunnan nuoriso-, liikunta-

ja kulttuuripalveluista.

Tiedon saaminen toimintojen ke-

hittämiseen, jotta palvelut vastaa-

vat kuntalaisten tarvetta.

Kuntalaisille avoin Webropol -

kysely.


Tulosalue 7120 Peruskoulutus

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 316 842 261 362 235 823 -9,8 235 823 235 823

Myyntituotot 14 279 19 280 7 600 -60,6 7 600 7 600

Maksutuotot 257 610 177 905 134 194 -24,6 134 194 134 194


Muut toimintatuotot 14 337 3 635 3 270 -10,0 3 270 3 270

Toimintakulut -4 507 009 -4 633 487 -4 460 893 -3,7 -4 163 560 -4 163 560


Palkat ja palkkiot -2 014 199 -2 009 755 -1 991 220 -0,9 -1 991 220 -1 991 220



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -107 171 -110 677 -104 751 -5,4 16 829 16 829

Avustukset 0 0 -350 0,0 -350 -350


Vuokrat -632 083 -630 348 -521 239 -17,3 -399 222 -399 222

Toimintakate -4 190 167 -4 372 125 -4 225 070 -3,4 -3 927 737 -3 927 737





Menot -4 507 009 -4 633 487 -4 460 893 -3,7 -4 163 560 -4 163 560

Tulot 316 842 261 362 235 823 -9,8 235 823 235 823

Netto -4 190 167 -4 372 125 -4 225 070 -3,4 -3 927 737 -3 927 737


Peruskoulut vastaavat Urjalan kunnassa annettavasta yleissivistävästä perusopetuksesta. Peruskoulutus

toimii erillisillä alakouluilla ja yläkoululla. Kouluverkkoon sekä koulussa toimiviin luokkatasoihin

vaikuttaa valtuuston määrittelemä laskennallinen oppilasraja ja koulun lähialueen oppilasmäärä sekä

ympäristön ja mm. opetussuunnitelman muutokset.



Halkivahan, Nuutajärven ja Urjalankylän koulujen toiminta päättyy 31.7.2014. Oppilaat ja opettaja

siirtyvät Kirkonkylän kouluun.

Yläkouluun siirtyvistä 6. luokkalaisista, yhteensä 47 oppilasta, muodostetaan 2 luokkaa



Kaikilla jatko-opintokelpoisuus

toiselle asteelle

Kaikki päättöluokan oppilaat saa-

vat peruskoulun päättötodistuksen

Laadukas opetus ja oppilashuolto

Oppilaiden ja opiskelijoiden hy-

vinvointi taataan laadukkaan oppi-

lashuollon avulla

Pätevä ja pysyvä oppilashuolto-

henkilöstö

Tavoitteellinen oppilashuoltotyö ja

säännölliset oppilashuoltotyöryh-

mien kokoontumiset

Saada kokemusta tablettitietoko-

neista opetuskäytössä

Hankitaan tablettitietokoneita op-

pilaiden kokeilukäyttöön

Tavoite saavutetaan sähköisen

oppimateriaalin ja tablettitietoko-

neiden avulla.

TUNNUSLUVUT

PERUSKOULUT

Opetustunnit vt/oppilas:

(oppilasmäärä 20.9. tilanteen

mukaan)

TP

2007

TP

2008

TP

2009

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TA

2013

TA

2014

TS

2015

TS

2016

* alakoulut 1,9 1,9 1,95 1,97 1,94 1,85 1,8 1,75 1,75 1,75

* yläkoulu 2,27 2,33 2,28 2,27 2,11 2,29 2,3 2,3 2,3 2,3

* pienryhmä, Kirkonkylä 3,97 3,86 4,28 4,43 5,46 2,73 2,7 2,7 2,7 2,7

* pienryhmä, Huhdin koulu 4,00 3,57 3,84 3,5 4,88 5,19 5 5 5 5

Käyttömenot yhteensä/ oppi-

las

7.251 7.903 8.090 8.470 8.676 9.270 9.000 9.000 8.800 8.600

Oppilasmäärä yhteensä:

* alakoulut 303 295 287 276 268 257 266 267 272 276

* yläkoulu 198 176 167 164 161 162 149 144 124 113

* pienryhmä, Kirkonkylä 14 14 6 8 10 9 7 8 5 4

* pienryhmä, Huhdin koulu 7 8 9 7 4 6 7 9 8 7

* varhennettu oppivelvollisuus 1 2 2 2 1 0 0 0 0 0



Tulosalue 7130 Toisen asteen koulutus

Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Juha Salo.

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 219 20 4 737 4 737 4 737




Muut toimintatuotot 219 20 4 737 23 585,0 4 737 4 737

Toimintakulut -757 621 -814 801 -757 873 -7,0 -757 873 -757 873






Avustukset 0 0 -350 0,0 -350 -350


Vuokrat -100 281 -111 396 -87 540 -21,4 -87 540 -87 540

Toimintakate -757 402 -814 781 -753 136 -7,6 -753 136 -753 136

Poistot ja arvonalentumiset 0 0 -906 0,0 -906 -906

Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 -906 0,0 -906 -906



Menot -757 621 -814 801 -757 873 -7,0 -757 873 -757 873

Tulot 219 20 4 737 23 585,0 4 737 4 737

Netto -757 402 -814 781 -753 136 -7,6 -753 136 -753 136


Väinö Linnan lukio on yleissivistävää toisen asteen opetusta antava oppilaitos.


Lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille otetaan tablettitietokoneet opiskelukäyttöön.



Lukion opiskelijoista 95 % suorit-

taa lukion kolmessa vuodessa

Ylioppilastutkinto on suoritettu

kolmessa vuodessa opiskelujen

alkamisesta

Opiskelun ohjaaminen ja seuranta

on tehokasta

Menestys valtakunnallisessa vertai-

lussa on vähintään keskimääräistä

Seurataan lukion menestystä valta-

kunnallisesti suoritetuissa vertai-

luissa.

Oppilaan menestystä seurataan ja

tuetaan yksilötasolla


Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä

lisätään opiskelussa

Sähköisen kurssimateriaalin käyt-

töä lisätään.

Oppilaitos varustetaan langatto-

malla verkolla. Tablettitietokoneita

hyödynnetään opiskelussa.

Opiskelijoiden hakeutuminen jat-

ko-opintoihin

Jälkiseuranta opintonsa päättäneil-

le

Opinto-ohjaajan opiskelijoille te-

kemä selvitys jatko-opintoihin

sijoittumisesta

TUNNUSLUVUT

Väinö linnan lukio

(20.1. ja 20.9. tilanteen paino-

tettua keskiarvoa)

TP

2007

TP

2008

TP

2009

TP

2010

TP

2011

TP

2012

TA

2013

TA

2014

TS

2015

TS

2016

Opetustuntia vkt/opiskelija 1,97 2,14 2,47 2,59 1,88 2,1 2 2 2 2

Käyttömenot/opiskelija (brut-

to, ilman arvonlisäveroa)

7.243 6.999 7.682 7.898 8.775 10.455 10.000 9.500 9.500 9.500

Opiskelijamäärä 91,75 91,25 83,33 79,92 75,33 66,83 66,42 72,58 74,92 78.58



Tulosalue 7140 Aikuiskoulutus

Akaan Opisto on Urjalan ja Akaan yhteinen kansalaisopisto. Opiston ylläpitäjänä on Akaan kaupunki.

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -64 793 -73 898 -66 500 -10,0 -66 500 -66 500





Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 -750 -750 0,0 -750 -750



Vuokrat -24 436 -29 200 -23 480 -19,6 -23 480 -23 480

Toimintakate -64 793 -73 898 -66 500 -10,0 -66 500 -66 500





Menot -64 793 -73 898 -66 500 -10,0 -66 500 -66 500

Tulot 0 0 0 0,0 0 0

Netto -64 793 -73 898 -66 500 -10,0 -66 500 -66 500


Akaan Opisto on Akaan ja Urjalan yhteinen kansalaisopisto. Toiminnan ylläpitäjä on Akaan kaupunki.


Syyslukukaudesta 2014 on alkaen kaikki toiminta keskitetty kunnan omiin tiloihin.



Tuntimäärä pidetään valtionosuu-

den määrittämällä tasolla.

Valtionosuus asukasta kohden Valtionosuuden muuttuessa toi-

mintatunnit seuraavat muutosta.



Tulosalue 7150 Nuorisotyö

Vastuuhenkilöt perusnuorisotyön osalta vs. nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki ja Nuorten

Ykspaja – toiminnan osalta vs. nuorisoneuvoja Petteri Siekkinen 5.5.2013 asti ja siitä eteenpäin nuori-

soneuvoja Tiina Juutilainen.

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 31 912 32 800 32 800 0,0 32 800 32 800





Toimintakulut -107 336 -121 060 -135 064 11,6 -135 064 -135 064






Avustukset -11 700 -11 700 -11 700 0,0 -11 700 -11 700


Vuokrat -14 904 -19 670 -33 549 70,6 -33 549 -33 549

Toimintakate -75 424 -88 260 -102 264 15,9 -102 264 -102 264





Menot -107 336 -121 060 -135 064 11,6 -135 064 -135 064

Tulot 31 912 32 800 32 800 0,0 32 800 32 800

Netto -75 424 -88 260 -102 264 15,9 -102 264 -102 264


Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus,

toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tietoja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistysten ja muiden nuo-

risoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta,

nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin

ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.

Nuorten Ykspaja -toiminta toimii osana Urjalan kunnan nuorisotyötä. Kyseessä on nuorten seinätön

starttipaja, jonka toimintaan Ely-keskus on myöntänyt valtionavustusta. Toiminta on tarkoitettu 15–24

-vuotiaille, vailla työ- tai opiskelupaikkaa oleville urjalalaisille nuorille. Nuorten Ykspaja -toiminnan

tavoitteena on tukea ja ohjata nuorta löytämään oma kiinnostuksen kohteensa koulutus- ja työelämäs-

sä. Toimintaan voi hakeutua itse tai jonkin viranomaisen tukemana. Ykspajan toimintamuotona käyte-

tään yksilövalmennusta ja palveluohjausta. Nuoren kanssa yhdessä laaditaan valmennussuunnitelma,

jonka lähtökohtana ovat nuoren omat tavoitteet. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja maksutto-

muuteen. Toiminnan yhtenä osana on nuorten sijoittumisen seuranta 36 kuukauden ajan.


Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Nuorisotakuun tehtävänä on taata alle 25-vuotiaille sekä alle

30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden si-

sällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorten Ykspaja -toiminta tarjoaa yksilövalmennusta ja palve-

luohjausta sitä tarvitseville nuorille yksilölliset tarpeet huomioiden.



Tarjotaan nuorille mahdollisuudet

mielekkääseen ja turvalliseen

vapaa-ajan viettoon

Nuorisotila Majakalla kerättyjen

asiakastyytyväisyyskyselyjen tu-

lokset.

Nuorisotoimi järjestää säännöllistä,

pitkäjänteistä toimintaa sekä tukee

yhdistysten nuorisotoimintaa.

Lapsen ja nuoren elämänhallintaa

tuetaan kokonaisvaltaisesti, jotta

he löytävät oman kiinnostuksen

kohteensa koulutus- ja työelä-

mässä.

Nuorten sijoittumista seurataan

heti tehostetun ohjauksen jälkeen

sekä 1,2 ja 3 vuotta tehostetun

ohjauksen jälkeen

Nuorten Ykspajatoiminta tarjoaa

nuorille henkilökohtaista ohjausta,

jonka lähtökohtana ovat nuoren

omat tavoitteet yksilövalmennuk-

sen ja palveluohjauksen keinoin.

Tunnusluvut perusnuorisotyön osalta 2012 2013 2014 2015 2016

Majakan avoin toiminta tavoittaa 20 nuorta/ilta 22 20 20 20 20

Tunnusluvut Ykspajan osalta 2012 2013 2014 2015 2016

Toimintaan ohjautuu 13 uutta 15–24-vuotiasta

urjalalaista nuorta/vuosi

16 16 13 13 13



Tulosalue 7160 Liikuntatoimi

Vastuuhenkilö: vs. nuoriso- ja liikuntaohjaaja Marjo Niittymäki

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 8 189 8 000 10 100 26,3 10 100 10 100



Tuet ja avustukset 0 0 1 600 0,0 1 600 1 600


Toimintakulut -145 938 -161 516 -151 922 -5,9 -151 922 -151 922






Avustukset -29 102 -39 780 -30 820 -22,5 -30 820 -30 820


Vuokrat -66 382 -66 563 -66 385 -0,3 -66 385 -66 385

Toimintakate -137 749 -153 516 -141 822 -7,6 -141 822 -141 822





Menot -145 938 -161 516 -151 922 -5,9 -151 922 -151 922

Tulot 8 189 8 000 10 100 26,3 10 100 10 100

Netto -137 749 -153 516 -141 822 -7,6 -141 822 -141 822


Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista

ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla

liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.


Syksyllä 2013 aloitettiin Liikuttava taikayö -hanke, jolle haetaan jatkorahoitusta ELY-keskukselta

vuodelle 2014. Hankkeen avulla pyritään tukemaan pääsääntöisesti yli 40-vuotiaiden miesten ja nais-

ten, joilla on vaara sairastua ylipainosta johtuviin sairauksiin, liikkumisharrastusta.



Vähän liikkuvien motivoiminen Liikuttava Taikayö -hankkeen

toimintoihin osallistuvien luku-

määrä

Matalan kynnyksen liikuntamuoto-

jen esittely yhteistyössä paikallis-

ten yhdistysten kanssa.

Kunnanmestaruuskisojen järjes-

täminen yhteistyössä paikallisten

seurojen kanssa.

Järjestetään kuudet kisat vuosit-

tain.

Kunta tukee seuroja kisojen val-

mistelutyössä ja antaa palkinnot.


Kuntalaisille tarjotaan mahdolli-

suudet mielekkääseen ja turvalli-

seen vapaa-ajan viettoon.

Talousarvioon varattu sisäinen

määräraha salivuokriin.

Liikuntatoimi tukee yhdistysten

liikuntatoimintaa ilmaisin sali- ja

kenttävuokrilla kunnan omien

tilojen osalta.

Tunnusluvut

2013 2014 2015 2016

Vesihelmiretkien osallistujamää-

rä/kerta

30 30 30 30

Rantauimakouluun osallistujien

määrä/ryhmä

8 8 8 8



Tulosalue 7170 Kirjasto- ja tietopalvelu

Vastuuhenkilö: kirjastonjohtaja Merja Tuovio

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 9 028 9 150 10 150 10,9 10 150 10 150


Maksutuotot 37 50 50 0,0 50 50



Toimintakulut -307 150 -323 363 -318 959 -1,4 -318 959 -318 959








Vuokrat -49 216 -52 451 -55 109 5,1 -55 109 -55 109

Toimintakate -298 122 -314 213 -308 809 -1,7 -308 809 -308 809





Menot -307 150 -323 363 -318 959 -1,4 -318 959 -318 959

Tulot 9 028 9 150 10 150 10,9 10 150 10 150

Netto -298 122 -314 213 -308 809 -1,7 -308 809 -308 809


Kirjaston ydintehtävänä on antaa laadukkaita kirjasto- ja informaatiopalveluja tarjoamalla ajantasaista

aineistoa ja ammattitaitoista tietopalvelua. Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tieto-

palvelun tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja tai-

teen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälisty-

miseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja

vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.

Asiakkaiden muuttuviin tiedontarpeisiin ja kirjallisuuden käyttöön kirjasto näkee parhaiten pystyvänsä

vastaamaan monipuolisella aineistolla ja verkkopalveluiden suomilla mahdollisuuksilla.

Taloudellisesti epävarmoina aikoina kirjaston merkitys on kasvanut. Erityisesti lehtilukusali ja moni-

puoliset lehtivalikoimat ovat kävijöiden suosiossa. Kirjaston painopiste on ollut lasten- ja nuortenkir-

jastotyössä. Säännöllinen kirjastonkäytön opetus tavoittaa koululaiset, ja yhteistyö koulujen kanssa on

sujuvaa. Kirjaston henkilökunta on järjestänyt draamallisia lastentapahtumia, joihin on kutsuttu alle

kouluikäiset lapset. Monipuolisten palvelujen tarjoaminen edellyttää osaavaa ja ammattitaitoista hen-

kilökuntaa, henkilökunnan koulutusta, riittävää aukioloaikaa, uusiutuvaa kirjastoaineistoa ja välineis-

töä.



PIKI:iin liittymisen myötä kirjasto on verkostoitunut tiiviisti muiden Pirkanmaan kirjastojen kanssa.

Kirjastoilla on vastaisuudessa mm. yhteiset kirjastomaksut ja käyttösäännöt sekä seutuvaraus- ja kulje-

tuspalvelu. Nyky-yhteiskunnassa julkiset ja monet muut tärkeät palvelut (mm. Kela, verotoimisto ja

pankit) ovat siirtyneet tietoverkkoihin. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen maksuttoman mahdollisuuden

käyttää verkkopalveluja sekä tarvittaessa opastusta. Kirjasto ei siis ole enää pelkkä kirjojen lainaamo,

vaan monipuolinen tietopalvelukeskus. Vuorovaikutus verkossa asioivien kanssa lisääntyy uudistu-

neen PIKI-verkkokirjaston myötä. Tiedon siirtyessä yhä enemmän verkkoon ja sähköiseen muotoon

on kirjaston panostettava myös sisällöntuotantoon.

Kirjastoautotoiminta loppuu 1.6.2014 alkaen.



Aktiivinen kirjastonkäyttö Kirjaston ja kirjastoauton lai-

nausluvut

Kävijämäärät

Lainausmäärä pyritään pitämään nykyisellä

tasolla. Perinteisen kirjastonkäytön rinnalle

kehitetään uusia muotoja. Vanhat vahvuus-

alueet (lastenkirjastotyö) ovat edelleen kehi-

tyksen ja uudistuksen alla. Laadukas lehtilu-

kusali.

Monipuoliset näyttelyt.

Monipuolinen ja elävä sisältö

ja aktiivinen sisällöntuotanto

Tapahtumien ja kirjastonkäy-

tönopetusten lukumäärät

Yhteistyö koulujen, eri yhdistysten ja muiden

kirjastojen kanssa. ELY-keskukselta anotta-

vien projektirahojen avulla kirjaston toimin-

nan elävöittäminen ja monipuolistaminen.

Koululaisille tarjottavat kirjastonkäytön ope-

tus ja kirjavinkkaus. PIKI-verkkokirjastoon

yhdessä muiden kirjastojen kanssa tuotetut

aineistoesittelyt. Kirjaston järjestämiä tapah-

tumia resurssien mukaan.

Kokoelman uudistaminen Hankittujen, luetteloitujen ja

poistettujen niteiden lukumää-

rä

Aineiston valinta ja hankinta, aineiston luet-

telointi ja rekisteröinti ja vanhentuneen ai-

neiston poisto

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Menot/asukas 51,76 51,44 53,12 56,12 57,39 51,74 51,74 51,00 51,00 51,00

Kirjastoaineisto

kpl/asukas

9,69 9,93 10,20 10,50 10,56 10,72 10,30 10,10 10,00 9,96

Lainaajia asukkaista % 40,65 37,95 37,86 36,54 37,38 34,27 34,27 34,30 35,00 35,50

Kävijämäärä pääkirjas-

tossa

40905 39717 38082 36604 38250 36001 36090 36300 36900 37100

Lainoja/asukas 14,46 15,00 14,88 14,12 14,42 14,17 14,17 14,30 14,50 14,90

Kirjastoauton kävijä-

määrä

11654 4015 3984 4175 3667 3190 3200 3200 3200 3200



Tulosalue 7180 Kulttuuritoimi

Vastuuhenkilöt: sivistystoimenjohtaja Juha Salo ja Pentinkulman päivien osalta tapahtuman toimin-

nanjohtaja Outi Sippo-Purma

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 16 225 15 000 11 550 -23,0 11 550 11 550

Myyntituotot 0 100 100 0,0 100 100

Maksutuotot 9 894 8 100 6 150 -24,1 6 150 6 150



Toimintakulut -107 083 -106 593 -86 067 -19,3 -86 067 -86 067





Aineet, tarvikkeet ja tavarat -841 -1 330 -1 000 -24,8 -1 000 -1 000

Avustukset -5 505 -5 500 -4 500 -18,2 -4 500 -4 500


Vuokrat -11 238 -16 800 -12 438 -26,0 -12 438 -12 438

Toimintakate -90 858 -91 593 -74 517 -18,6 -74 517 -74 517





Menot -107 083 -106 593 -86 067 -19,3 -86 067 -86 067

Tulot 16 225 15 000 11 550 -23,0 11 550 11 550

Netto -90 858 -91 593 -74 517 -18,6 -74 517 -74 517


Kulttuuritoimen toiminta-ajatuksena on edistää ja luoda mahdollisuuksia kuntalaisille kulttuurin teke-

miseen ja kokemiseen.

Kulttuuritoimi järjestää yhdessä Väinö Linnan seuran kanssa Pentinkulman päivät vuosittain heinä-

elokuun vaihteessa. Kulttuuritoimi järjestää kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia, ylläpitää kotiseutumu-

seota, koordinoi Väinö Linnan reitin toimintaa, myöntää kulttuuriavustukset, huolehtii tiedottamisesta

ja toimii yhdyssiteenä kunnan sisällä ja ulkopuolella kulttuuria koskevissa asioissa.


Kotiseutumuseota pidetään suljettuna maanantaisin ja tiistaisin. Väinö Linnan reitin kohdeoppaat vain

juhannusviikolla ja Pentinkulman päivien aikaan, turistiryhmillä pääsymahdollisuus kaikkina päivinä

Urjalan seudun matkailuoppaiden toimesta.




Pentinkulman päivien vuosittai-

nen järjestäminen.

Toteutuiko tapahtuma. Tapahtuma toteutetaan.

Pentinkulman päivät on tasoltaan

laadukas tapahtuma ja ohjelma on

monipuolinen ja helposti lähes-

tyttävä .

Tapahtuma on sisällöltään moni-

puolinen laadukas ja kävijämäärä

on vähintään 2.000 henkilöä ja

lipputuloja kertyy vähintään 2.550

euroa.

Tapahtuman ohjelma on korkeata-

soista. Kävijät ovat paikkakunta-

laisia ja laajalta alueelta Urjalan

ulkopuolelta.

Pentinkulman päivät pitää yllä

kunnan valtakunnallisia ja sisäisiä

yhteistyösuhteita.

Tapahtumaan osallistuu kunnan

yhteistyökumppaneita.

Tapahtuman avaaja on yhteiskun-

nallisesti merkittävä vaikuttaja.

Vieraiksi kutsutaan Urjalan kun-

nan yhteistyökumppaneita.

Pentinkulman päiviä kehitetään ja

uudistetaan suunnitelmallisesti

yhteistyötahojen kanssa.

Tapahtuman toimintasuunnitelma

ottaa huomioon resurssit ja se laa-

ditaan suunnitelmallisesti yhteis-

työtahojen kanssa.

Tapahtumat Pentinkulman päivillä

uudistuvat ja kehittyvät resurssien

mukaan toimintasuunnitelman

mukaisina. Toteutuksesta vastaa

Urjalan kunta ja Väinö Linnan

seura yhdessä eri yhteistyötahojen

kanssa.

Kuntalaisille järjestetään kulttuu-

ritoimintaa.

Tapahtumien toteutuminen. Järjestetään 2-4 retkeä tai tilaisuut-

ta kuntalaisille vuosittain.

Kulttuuritoimi pitää yllä kotiseu-

tumuseota ja Väinö Linnan reit-

tiä.

Kotiseutumuseo ja Väinö Linnan

reitti on avoinna yleisölle.

Kotiseutumuseota pidetään yleisöl-

le avoinna yhteistyössä Urjala

seuran kanssa. Väinö Linnan reitil-

lä opastukset hoitaa Urjalan seu-

dun matkailuoppaat ry.


Toimielin 8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä


8110 Tekninen toimisto

8111 Yksityistietoimi

8120 Yhdyskuntasuunnittelu

8130 Yhdyskuntarakentaminen

8140 Palvelutoiminta

8141 Kiinteistöpalvelut

8152 Maa- ja metsätilat

8160 Vesihuoltolaitos

8170 Pelastustoimi

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 2 910 545 3 184 112 3 067 347 -3,7 2 930 901 2 930 901

Myyntituotot 757 886 766 750 787 400 2,7 787 400 787 400

Maksutuotot 53 468 41 300 63 900 54,7 63 900 63 900

Tuet ja avustukset 0 10 000 3 000 -70,0 3 000 3 000

Muut toimintatuotot 2 099 191 2 366 062 2 213 047 -6,5 2 076 601 2 076 601

Toimintakulut -3 169 392 -3 715 428 -3 716 412 0,0 -3 657 190 -3 657 090




Palvelujen ostot -953 265 -1 364 838 -1 333 989 -2,3 -1 332 767 -1 332 767


Avustukset -73 999 -72 000 -72 000 0,0 -72 000 -72 000


Vuokrat -307 203 -486 563 -498 911 2,5 -498 911 -498 911

Toimintakate -258 847 -531 316 -649 065 22,2 -726 289 -726 189

Poistot ja arvonalentumiset -957 739 -1 038 589 -805 851 -22,4 -805 851 -805 851

Suunnitelman mukaiset poistot -957 739 -1 038 589 -805 851 -22,4 -805 851 -805 851



Menot -3 169 392 -3 715 428 -3 716 412 0,0 -3 657 190 -3 657 090

Tulot 2 910 545 3 184 112 3 067 347 -3,7 2 930 901 2 930 901

Netto -258 847 -531 316 -649 065 22,2 -726 289 -726 189



Tulosalue 8110 Tekninen toimisto


TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 451 500 500 0,0 500 500


Maksutuotot 0 500 500 0,0 500 500



Toimintakulut -186 109 -175 730 -178 310 1,5 -178 310 -178 310







Muut toimintakulut -1 537 -950 -850 -10,5 -850 -850

Vuokrat -14 507 -18 504 -16 670 -9,9 -16 670 -16 670

Toimintakate -185 658 -175 230 -177 810 1,5 -177 810 -177 810

Poistot ja arvonalentumiset -833 0 -2 217 0,0 -2 217 -2 217

Suunnitelman mukaiset poistot -833 0 -2 217 0,0 -2 217 -2 217



Menot -186 109 -175 730 -178 310 1,5 -178 310 -178 310

Tulot 451 500 500 0,0 500 500

Netto -185 658 -175 230 -177 810 1,5 -177 810 -177 810


Tekninen toimi tuottaa ja hankkii teknisen palvelukeskuksen hallinto- ja talouspalvelut. Teknisen toi-

men hallinnolla on kokonaisvastuu Urjalan kunnan teknisen toimen kehittämisestä ja suunnittelusta.



Toiminnan kustannustehokkuus Toteutuneet kustannukset ja kunta-

laispalaute

Pyritään pitämään nykyinen palve-

lutaso lisäämättä kustannuksia



Tulosalue 8111 Yksityistietoimi

Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Hannu Kopola

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 556 500 600 20,0 600 600


Maksutuotot 556 500 600 20,0 600 600



Toimintakulut -87 164 -81 326 -80 633 -0,9 -80 633 -80 633



Henkilösivukulut -1 980 -971 -983 1,2 -983 -983


Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 -550 -350 -36,4 -350 -350

Avustukset -73 999 -72 000 -72 000 0,0 -72 000 -72 000


Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -86 608 -80 826 -80 033 -1,0 -80 033 -80 033





Menot -87 164 -81 326 -80 633 -0,9 -80 633 -80 633

Tulot 556 500 600 20,0 600 600

Netto -86 608 -80 826 -80 033 -1,0 -80 033 -80 033


Yksityistietoimi hoitaa kunnan yksityistieavustukset ja toimii yksityisistä teistä annetun lain ja asetuk-

sen tarkoittamana toimielimenä.


Kuntatalouden haasteet ovat aiheuttaneet sen, että yksityistieavustuksiin varatut määrärahat ovat vä-

hentyneet. Yhdessä yksityisteiden kunnossapidon kallistuneiden kustannusten kanssa tilanne on johta-

nut tiekuntien talouden kiristymiseen. Yksityistieavustukset myöntää tekninen lautakunta.

Urjalan kunnassa on jaettu jo useampana vuonna yksityistieavustukset siten, että avustusten määrää-

vänä tekijänä on ollut tiekunnan yksityistien kunnossapitoon käyttämät rahat. Tämä on muuttanut yk-

sityistieavustusta oikeudenmukaisemmaksi, koska aiemmalla jakotavalla jotkut tiekunnat ovat saaneet

avustusta enemmän, kuin mitä tiekunnan menot ovat olleet.

Rakennuslautakunnan tiejaosto toimii yksityisistä teistä annettujen lakien ja asetusten tarkoittamana

kunnallisena toimielimenä.




Viranomaispäätösten pitävyys

98 %:sti

Prosenttiluku Lasketaan tehdyistä päätöksistä

Kunnossapitoavustusten myön-

täminen

Määräraha Budjetoidaan taloussuunnitelma-

vuosienkin aikana määräraha yksi-

tyistieavustuksiin


Tulosalue 8120 Yhdyskuntasuunnittelu


Tulosyksikön esimies kunnallisteknisen suunnittelun osalta on tekninen työnjohtaja Arto Heino sekä

kaavoituksen, aluearkkitehtitoiminnan ja yleiskaavoituksen osalta aluearkkitehti Leena Lahtinen

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 45 102 44 600 70 000 57,0 70 000 70 000

Myyntituotot 44 102 29 600 50 000 68,9 50 000 50 000

Maksutuotot 1 000 5 000 17 000 240,0 17 000 17 000

Tuet ja avustukset 0 10 000 3 000 -70,0 3 000 3 000


Toimintakulut -135 591 -173 010 -183 402 6,0 -183 402 -183 402








Vuokrat -5 676 -7 269 -6 549 -9,9 -6 549 -6 549

Toimintakate -90 489 -128 410 -113 402 -11,7 -113 402 -113 402





Menot -135 591 -173 010 -183 402 6,0 -183 402 -183 402

Tulot 45 102 44 600 70 000 57,0 70 000 70 000

Netto -90 489 -128 410 -113 402 -11,7 -113 402 -113 402


Yhdyskuntasuunnittelu tuottaa ja hankkii Urjalan kunnan kaavoitus- ja kunnallistekniikan suunnittelu-

palvelut. Yhdyskuntasuunnittelun henkilöresursseina ovat kaavoitusasioissa aluearkkitehti Leena Lah-


tinen ja kaavoitusavustaja Sari Rantala. Kunnallisteknisessä suunnittelussa henkilöresursseina ovat

tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä ja tekninen työnjohtaja Arto Heino.


Urjalan kunnan kaavoituksessa suurimpana hankkeena on tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen Sam-

makkolammin alueelle. Kunnallisteknisiä suunnitelmia laaditaan vahvistetun vesihuoltolaitoksen toi-

minta-alueen laajenemisalueille.

Vuosien tauon jälkeen on tarve asemakaavan pohjakartan laatimiselle Kolkan ja Ruokolan alueella.

Kartoitettavan alueen ala on yhteensä noin 250 hehtaaria.



Tuottaa laadukkaita suunnitelmia Hankkeiden arviointi Hankkeiden toteuttaminen

Osakkaiden huomioiminen Valituksien / muutoksenhakujen

määrä

Toiminta

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asemakaavat, ha 790 790 803 803 805 805 807 812 817 822

Ranta-asemakaavat,

ha

486 486 486 486 519 571 571 584 587 590

Osayleiskaavat, ha 3166 3166 3166 3166 5086 5086 5086 5086 5086 5086



Tulosalue 8130 Yhdyskuntarakentaminen


Tulosyksikön esimies: tekninen työnjohtaja Arto Heino

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 10 560 8 900 10 900 22,5 10 900 10 900


Maksutuotot 8 976 8 300 10 300 24,1 10 300 10 300



Toimintakulut -240 782 -239 810 -266 646 11,2 -266 646 -266 646








Vuokrat -2 105 -2 000 -1 500 -25,0 -1 500 -1 500

Toimintakate -230 222 -230 910 -255 746 10,8 -255 746 -255 746





Menot -240 782 -239 810 -266 646 11,2 -266 646 -266 646

Tulot 10 560 8 900 10 900 22,5 10 900 10 900

Netto -230 222 -230 910 -255 746 10,8 -255 746 -255 746


Yhdyskuntarakentaminen tuottaa ja hankkii liikenneväylien, valaistuksen, torin, leikkipaikkojen, ur-

heilu- ja ulkoilualueiden sekä puistoalueiden suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalvelut.


Urjalan katu- ja ulkovalaistusverkoston valaisinsaneeraus on tarve aloittaa heti, kunhan hankintapäätös

saa lainvoiman. Saneerauksen yhteydessä vaihdetaan liki tuhat elohopeahöyryvalaisinta pääasiassa

suurpainenatriumvalaisimiksi. Keskustan yhteydessä valaistus harkitaan toteutettavaksi paremmalla

valolla joko monimetalli- tai ledvalaisimilla

Kunnan ylläpitämien kiinteistöjen ja katujen talvikunnossapitotyöt hoidetaan viiden urakoitsijan toi-

mesta sekä osin kunnan omana työnä.




Valaisinsaneerauksen toteuttami-

nen menestyksellisesti

Alentuneet energia- ja ylläpitokus-

tannukset

Investoinnin toimeenpaneminen

TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kunnan hoidossa olevat

kaavatiet, km

41 41 41,5 41,5 41,9 42,5 43,00 43,8 44,0 44,0

Kestopäällysteaste, % 73,0 73,0 73,0 73,0 73,0 72,9 77 80 80 80


Tulosalue 8140 Palvelutoiminta


TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 11 837 12 760 12 760 0,0 12 760 12 760


Maksutuotot 213 1 000 1 000 0,0 1 000 1 000



Toimintakulut -58 729 -65 512 -66 124 0,9 -66 124 -66 124

Henkilöstökulut -12 720 0 -80 0,0 -80 -80

Palkat ja palkkiot -10 512 0 0 0,0 0 0

Henkilösivukulut -2 208 0 -80 0,0 -80 -80




Muut toimintakulut 0 -100 -100 0,0 -100 -100

Vuokrat -17 289 -16 292 -16 904 3,8 -16 904 -16 904

Toimintakate -46 892 -52 752 -53 364 1,2 -53 364 -53 364

Poistot ja arvonalentumiset -643 -643 -643 0,0 -643 -643

Suunnitelman mukaiset poistot -643 -643 -643 0,0 -643 -643



Menot -58 729 -65 512 -66 124 0,9 -66 124 -66 124

Tulot 11 837 12 760 12 760 0,0 12 760 12 760

Netto -46 892 -52 752 -53 364 1,2 -53 364 -53 364


Palvelutoiminta tuottaa ja hankkii kunnalliset jätehuoltopalvelut, vastaa romuajoneuvojen käsittelystä

sekä keskusvarikon toiminnasta.




Palvelujen tason ylläpitäminen Toteutuneet kustannukset ja kunta-

laispalaute

Seurataan ja tilastoidaan palautetta

ja toteutuneita kustannuksia

Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Järjestettyyn jätehuoltoon

liittyneet kiinteistöt

3439 3489 3500 3069* 2832* 2900 2950 3000

*Tilastointimuutos


Tulosalue 8141 Kiinteistöpalvelut

Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Jouni Vähäkyttä,

Tulosalueen esimies: rakennusmestari Jiri Laine

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 2 124 338 2 359 102 2 215 687 -6,1 2 079 241 2 079 241

Myyntituotot 27 229 14 000 10 000 -28,6 10 000 10 000

Maksutuotot 44 639 26 000 34 500 32,7 34 500 34 500


Muut toimintatuotot 2 052 470 2 319 102 2 171 187 -6,4 2 034 741 2 034 741

Toimintakulut -1 679 871 -2 051 132 -2 015 748 -1,7 -1 956 526 -1 956 426








Vuokrat -257 751 -432 562 -446 528 3,2 -446 528 -446 528

Toimintakate 444 467 307 970 199 939 -35,1 122 715 122 815





Menot -1 679 871 -2 051 132 -2 015 748 -1,7 -1 956 526 -1 956 426

Tulot 2 124 338 2 359 102 2 215 687 -6,1 2 079 241 2 079 241

Netto 444 467 307 970 199 939 -35,1 122 715 122 815



Kiinteistöpalvelu järjestää kunnan eri hallintokuntien käyttöön tarkoituksenmukaiset toimitilat ja huo-

lehtii kunnan rakennusomaisuuden arvon säilymisestä. Kiinteistöpalvelu tuottaa ja hankkii kiinteistö-

jen ylläpito- ja hoitopalvelut kunnan omistamissa kiinteistöissä. Ylläpitopalveluihin kuuluu lämmön,

sähkön ja veden toimittaminen. Hoitopalveluihin kuuluu kiinteistöjen ja LVISA-laitteiden tarkastus-,

hoito-, huolto- ja pienkorjaustehtävät sekä piha- ja ulkoalueiden hoitotehtävät. Kiinteistöpalvelu toi-

mii omistajan edustajana kunnan rakennettujen kiinteistöjen ja huoneistojen osalta. Kiinteistöpalvelu

sisältää 5.000 euroa ennalta arvaamattomiin korjausmenoihin. Tekninen palvelukeskus päättää määrä-

rahan käytöstä. Kiinteistöpalveluiden hallinnoimien tilojen kokonaiskerrosala on noin 33 000 kem2.

Kiinteistöpalvelu vastaa kunnan talonrakennushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta.


Urjalan valtuuston kesäkuussa 2013 tekemä periaatepäätös koulutuksen keskittämisestä rakennetta-

vaan yhtenäiskouluun Laukeelaan aiheuttaa kiinteistöpalveluiden näkökulmasta selkeän tarpeen hank-

kiutua eroon lakkautettavista koulukiinteistöistä opetustoiminnan päätyttyä. Muutakin kiinteistömas-

saa tulee tarkastella kriittisesti ja mikäli kiinteistöllä ei ole strategista asemaa kunnan omassa palvelun-

tuotannossa, tulee kiinteistön omistamisen mielekkyys harkita tapauskohtaisesti.

Kiinteistöpalveluilla on toista vuotta käytössä huoltokirjaohjelma Facility Info. Huoltokirjaohjelma

mahdollistaa kiinteistöjen huollon säännönmukaisen toteuttamisen sekä kiinteistöjen dokumenttien

tallentamisen.

Dynaamisella sähkönhankinnalla pyritään sähkökustannuksien laskemiseen.



Kiinteistömassan karsiminen Kiinteistöjen määrä Ehdotetaan omassa palvelun-

tuotannossa tarpeettomien kiin-

teistöjen realisoimista

Energiakustannusten nousun

hillitseminen

Toteutuneet energiakustannuk-

set

Kiinteistöjen järkevä käyttö.

Dynaamisen sähkönhankinnan

jatkaminen

Hyvä asiakastyytyväisyys Asiakaspalaute Pyritään palvelemaan ja tiedot-

tamaan asiakkaita hyvin

Hyvä hankintaosaaminen Käyttötalouden ja investointien

toteuma

Seurataan toteumaa



Tulosalue 8152 Maa- ja metsätilat

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 108 039 153 000 148 000 -3,3 148 000 148 000

Myyntituotot 78 961 120 000 120 000 0,0 120 000 120 000

Maksutuotot -1 916 0 0 0,0 0 0



Toimintakulut -9 750 -17 800 -9 550 -46,3 -9 550 -9 550








Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate 98 289 135 200 138 450 2,4 138 450 138 450



Tilikauden tulos 98 289 135 200 138 450 2,4 138 450 138 450


Menot -9 750 -17 800 -9 550 -46,3 -9 550 -9 550

Tulot 108 039 153 000 148 000 -3,3 148 000 148 000

Netto 98 289 135 200 138 450 2,4 138 450 138 450


Maa- ja metsätilat sisältävät tulopuolella puun myynnistä ja peltojen vuokrista saatavat tulot. Meno-

puolella sinne kohdistuvat tehdyt työurakat sekä tilojen aiheuttamat yksikkötiemaksut.



Pitkäjänteinen ja järkevä metsän-

hoito

Metsänhoito-ohjeiden noudattami-

nen ja taloudellinen kannattavuus

Suunnitelmallinen hoito

Taajamametsien ilmeen paranta-

minen

Ulkonäkö ja siitä saatu palaute Suunnitelmallinen hoito



Tulosalue 8160 Vesihuoltolaitos


TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 609 662 604 750 608 900 0,7 608 900 608 900

Myyntituotot 607 594 603 150 607 400 0,7 607 400 607 400




Toimintakulut -408 573 -537 869 -539 369 0,3 -539 369 -539 369








Vuokrat -9 875 -9 936 -10 760 8,3 -10 760 -10 760

Toimintakate 201 089 66 881 69 531 4,0 69 531 69 531





Menot -408 573 -537 869 -539 369 0,3 -539 369 -539 369

Tulot 609 662 604 750 608 900 0,7 608 900 608 900

Netto 201 089 66 881 69 531 4,0 69 531 69 531


Vesihuoltolaitos tuottaa toiminta-alueellaan sijaitseville kiinteistöille talousveden, käsittelee jäteve-

denpuhdistamoille tuodun ja johdetun jäteveden sekä kompostista syntyneen lietteen. Vesihuoltolaitos

rakentaa ja ylläpitää vesi- ja viemäriverkostoa, sekä tuottaa ja hankkii prosessien ylläpitämiseen tarvit-

tavat palvelut.


Urjalan kunnanhallitus hyväksyi kesällä 2013 vesihuollon toiminta-alueet. Kyseinen päätös on oikeus-

vaikutteinen. Toiminta-alueella olevalla kiinteistöllä on velvollisuus liittyä rakennettuun vesijohto- tai

jätevesiverkostoon. Toisaalta vesihuoltolaitoksella on velvollisuus tarjota palvelua vesihuoltolaitoksen

toiminta-alueella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu tulee tehdä, jotta

voidaan määrätä toiminta-alueella asuvat ihmiset liittymään järjestettyyn vesihuoltoon ja sitä kautta

parantaa vesihuoltolaitoksen taloutta.

Vesihuollon turvaaminen poikkeustilanteissa tulee varmistaa tulevaisuudessa siten, että puhtaan veden

riittävyys taataan ainakin käyttörajoituksin tilanteessa, jossa Laukeelan päävedenottamolla on tuotan-

tohäiriö. Tähän liittyen tulee tarkasteluun myös kiertoyhteyden rakentaminen Laukeelean vedenotta-

molta vesitornille.


Jätevesien osalta tulee jatkaa työtä vuotovesien pääsyn estämiseksi viemäriverkostoon.



Vesihuollon varmistaminen poik-

keustilanteissa

Toimituskatkosten määrä Verkostosaneeraukset, varavesiyh-

teyden hankkiminen, kiertoyhteys

vesitornille

Talouden parantaminen Talouden toteuma Toiminta-aluepäätöksen toimeen-

paneminen


Tulosalue 8170 Pelastustoimi

Vastuutaho: Pirkanmaan alueellinen pelastuslaitos

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016






Toimintakulut -362 823 -373 239 -376 630 0,9 -376 630 -376 630








Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -362 823 -373 239 -376 630 0,9 -376 630 -376 630





Menot -362 823 -373 239 -376 630 0,9 -376 630 -376 630

Tulot 0 0 0 0,0 0 0

Netto -362 823 -373 239 -376 630 0,9 -376 630 -376 630


Tekninen lautakunta on yhteistyötaho Pirkanmaan pelastuslaitokseen, joka edistää pelastusturvalli-

suutta koko maakunnan alueella sekä huolehtii sammutus- ja pelastustoimista koko maakunnan alueel-

la.


Toimielin 9000 RAKENNUSLAUTAKUNTA



9110 Rakennusvalvonta

9120 Ympäristön suojelu

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 61 345 51 000 57 100 12,0 57 100 57 100


Maksutuotot 44 059 51 000 57 100 12,0 57 100 57 100



Toimintakulut -155 747 -159 330 -160 472 0,7 -160 472 -160 472








Vuokrat -2 322 -2 974 -2 679 -9,9 -2 679 -2 679

Toimintakate -94 402 -108 330 -103 372 -4,6 -103 372 -103 372





Menot -155 747 -159 330 -160 472 0,7 -160 472 -160 472

Tulot 61 345 51 000 57 100 12,0 57 100 57 100

Netto -94 402 -108 330 -103 372 -4,6 -103 372 -103 372



Tulosalue 9100 Rakennusvalvonta


TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 44 190 51 000 57 100 12,0 57 100 57 100


Maksutuotot 44 059 51 000 57 100 12,0 57 100 57 100



Toimintakulut -106 398 -106 159 -107 872 1,6 -107 872 -107 872








Vuokrat -2 322 -2 974 -2 679 -9,9 -2 679 -2 679

Toimintakate -62 208 -55 159 -50 772 -8,0 -50 772 -50 772





Menot -106 398 -106 159 -107 872 1,6 -107 872 -107 872

Tulot 44 190 51 000 57 100 12,0 57 100 57 100

Netto -62 208 -55 159 -50 772 -8,0 -50 772 -50 772


Rakennuslautakunnan tehtävänä on huolehtia rakennustoiminnan viranomaistehtävistä eli rakentami-

sen neuvonnasta ja valvonnasta. Lautakunta ohjaa ja valvoo maa-aineksien ottamistoimintaa. Lauta-

kunta käsittelee ja myöntää korjausavustukset, energia-avustukset ja jätevesiavustukset sekä valvoo

niiden käyttöä. Yksityistielain perusteella kunnalle kuuluvien tehtävien hoitamista varten rakennuslau-

takunnassa toimii tiejaosto, joka on aikaisemmin toiminut teknisen lautakunnan jaostona.


Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoli-

silla alueilla (209/2011) edellyttää jätevesijärjestelmien täyttävän asetuksen vaatimukset vuoden 2016

loppuun mennessä. Jätevesijärjestelmien hyväksyminen toteutetaan toimenpidelupamenettelyllä. Kiin-

teistökohtaisia suunnitelmia rakennettujen kiinteistöjen osalta on hyväksytty vasta muutamia kymme-

niä ja asetuksen muutoksen jälkeen niiden hakeminen on lähes pysähtynyt, joten on odotettavissa siir-

tymäajan lopun lähestyessä hakemusmäärän nousua.




Viranomaispäätökset tehdään si-

ten, että niiden pysyvyys on vähin-

tään. 98 %

Prosenttiluku Perusteellinen päätösten valmiste-

lu

Rakennus- ja toimenpideluvat

käsitellään kuukauden kuluessa

vastaanotosta.

Keskimääräinen käsittelyaika Töiden suunnittelu ja mitoitus

Tunnusluvut 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Myönnetyt rakennus-

luvat

108 130 179 152 166 175 150 175 175 175


Tulosalue 9120 Ympäristönsuojelu

Akaan kaupunki, Urjalan kunta ja Valkeakosken kaupunki muodostavat seudullisen ympäristötervey-

denhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä vastaavan yksikön, joka toimii Valkeakosken kaupungin

organisaatiossa.

TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muut% TS 2015 TS 2016

Toimintatuotot 17 155 0 0 0,0 0 0





Toimintakulut -49 349 -53 171 -52 600 -1,1 -52 600 -52 600








Vuokrat 0 0 0 0,0 0 0

Toimintakate -32 194 -53 171 -52 600 -1,1 -52 600 -52 600





Menot -49 349 -53 171 -52 600 -1,1 -52 600 -52 600

Tulot 17 155 0 0 0,0 0 0

Netto -32 194 -53 171 -52 600 -1,1 -52 600 -52 600

URJALAN KUNTA INVESTOINTI OSA 80 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2014–2016

III. INVESTOINTIOSA


7. INVESTOINTIOSA

Investointiosan sitovat määrärahat esitetään toimielimittäin. Investointiosassa hyväksy-

tyt suunnittelut käynnistää ja rakentamisinvestoinnit toteuttaa tekninen palvelukeskus.

Irtaimen omaisuuden hankkii asianomainen palvelukeskus. Kunkin hankkeen ulkopuoli-

sen rahoituksen (esimerkiksi valtionavut) hakee asianomainen palvelukeskus.

7.1 Kunnanhallitus

4000 KUNNANHALLITUS

€ TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Menot 18 846 €- 30 000 €- 30 000 €- 30 000 €- 30 000 €-

Tulot 19 882 € 200 000 € 30 000 € 30 000 € 30 000 €

Netto 1 036 € 170 000 € 0 0 0

Menot ovat kiinteän omaisuuden ostoa ja tulot myyntiä.

7.2 Perusturvalautakunta

6000 PERUSTURVALAUTAKUNTA

€ TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Menot 1 660 €- 41 300 €- 40 000 €- - € - €

Tulot - € - € - € - € - €

Netto 1 660 €- 41 300 €- 40 000 €- - € - €

Hammashoitoyksikkö ja desinfioiva pesukone välinehuoltoon.

7.3 Tekninen lautakunta

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA

€ TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Menot 589 406 €- 2 129 100 €- 2 826 000 €- 8 335 000 €- 5 800 000 €-

Tulot - € - € 28 640 € - € - €

Netto 589 406 €- 2 129 100 €- 2 797 360 €- 8 335 000 €- 5 800 000 €-

Tulopuolelle on merkitty katuvalosaneeraukseen saatava 28 640 euron energiatuki Pir-

kanmaan ELY-keskukselta.

8000 TEKNINEN LAUTAKUNTA - Suunnittelumäärärahat

€ TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Menot 78 968 €- 80 000 €- 300 000 €- 90 000 €- 90 000 €-

Tulot - € - € - € - € - €

Netto 78 968 €- 80 000 €- 300 000 €- 90 000 €- 90 000 €-

Investointien suunnitteluun varattava suunnittelumääräraha.


7.4 Teknisen palvelukeskuksen hankelista

Hanketoiminta on sitova, määrärahan sitovuus kohdassa 7.3.

Hanke TA 2014 TS 2015 TS 2016

Metallitien alueen kunnallistekniikka ja aluetasaus 1 100 000 500 000 500 000

Aseman koulun laajennus ja liikuntasalisiiven saneeraus 1 050 000 350 000

Investointien suunnittelu 300 000 90 000 90 000

Valaisinverkoston saneeraus 260 000

Kolkan valaistus 110 000

Päiväsairaalan iv-kojeiden uusinta, LTO, jäähdytys,

automaatio 93 000

Varavesiyhteys HS-veden verkostoon 45 000

Terveyskeskuksen vuodeosaston potilaskutsujärjestelmä 45 000

Savikontien asemakaava-alueen katujen asfaltointi 40 000

Leikkikenttien kaluston uusiminen 25 000

Majakan ikkunoiden uusiminen 20 000

Vanhainkodin yläpohjan eristys 13 000

Keskuskeittiön iv-viilennys 13 000

Laukeelan vedenottamon desinfiointivalmius 12 000

yht. 3 126 000

Yhtenäiskoulu 7 000 000 5 000 000

Vesihuoltoverkoston laajennukset Urjalankylässä (3 aluetta) 230 000

Päiväkoti / Majakan piha-alue ja parkkipaikat 130 000

Tenniskentän hiekkatekonurmi 20 000

Vesihuoltoverkoston laajennukset taajamassa 15 000

yht. 8 335 000

Vesihuoltoverkoston laajennukset Myllynkulmalla 130 000

Terveyskeskuksen piha-alue ja parkkipaikat 80 000

yht. 5 800 000

TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN YKSITYISKOHTAINEN INV.SUUNNITELMA

7.5 Investoinnit yhteensä

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

€ TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016

Menot 709 262 €- 3 375 500 €- 3 196 000 €- 8 455 000 €- 5 920 000 €-

Tulot 19 882 € 30 000 € 58 640 € 30 000 € 30 000 €

Netto 689 380 €- 3 345 500 €- 3 137 360 €- 8 425 000 €- 5 890 000 €-

Koko kunnan investoinnit yhteensä.

URJALAN KUNTA RAHOITUSOSA 83

Talousarvio 2014

Taloussuunnitelma 2014–2016

IV. RAHOITUSOSA

URJALAN KUNTA

Talousarvio 2013

Taloussuunnitelma 2013-15

RAHOITUSOSA

84

84 84

84

9. RAHOISTUSLASKELMA

Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksu-

valmiuteen. Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen inves-

tointien kassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoitustoiminnan muutokset osoitta-

vat, miten alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämäinen

nettokassavirta on käytetty rahoitusaseman muuttamiseen.

Tuloslaskelmasta rahoituslaskelmaan tuodaan vuosikate sekä satunnaiset tulot ja menot.

Investointiosasta rahoituslaskelmaan tuodaan investointimenot yhteensä ja investointien

rahoitustulot (mm. valtionosuudet) sekä käyttöomaisuuden myyntitulot.

Tuloslaskelmasta ja investointiosasta siirtyvien meno- ja tuloerien lisäksi rahoitus-

laskelmassa arvioidaan antolainojen ja ottolainojen muutokset.

Rahoituslaskelman pitkäaikaisten lainojen lisäys -kohtaan arvioidaan, kuinka paljon talo-

usarviovuonna ja suunnitelmavuosina tarvitaan pitkäaikaista lainaa kattamaan rahoitustar-

vetta. Vastaavasti lyhytaikaisten lainojen muutokset -kohtaan arvioidaan lyhytaikaisen ra-

hoituksen lisäysten ja vähennysten muutos.

Rahoituslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot

Rahoituslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot.

Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat: antolainasaamisten lisäykset ja pitkäaikaisten laino-

jen muutos (pitkäaikaisten lainojen lisäys-pitkäaikaisten lainojen vähennys).

Talousarvion 2014 rahoituslaskelma

Vuoden 2014 talousarvion rahoituslaskelma osoittaa, että toiminnan ja investointien raha-

virran vaikutus on maksuvalmiuden kannalta negatiivinen 2,2 miljoonaa euroa.

Vuosikatteella nettoinvestoinneista katetaan 28 %:a. Vuosikate osoittaa investointien oma-

rahoitustason.

Pitkäaikaisten lainojen määrä lisääntyy vuonna 2014 yhteensä 2,38 miljoonalla eurolla.

Rahoituksen tuloslaskelma vuodelle 2014 RAHOITUKSEN

TULOSLASKELMA TP2012 mTA2013 TA2014

muutos

% TS2014 TS2015

Verotulot 15 105 615 15 887 000 16 593 000 4,4 16 593 000 16 593 000

Valionosuudet 12 538 791 13 081 402 13 268 000 1,4 13 268 000 13 268 000

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 26 931 22 300 21 900 -1,8 21 900 21 900

Muut rahoitustuotot 50 059 50 000 48 500 -3,0 48 500 48 500

Korkokulut 138 312 - 170 530 - 105 610 - 38,1 105 610 - 105 610 -


Netto 27 576 226 28 868 172 29 823 790 3,3 29 823 790 29 823 790

URJALAN KUNTA

Talousarvio 2013

Taloussuunnitelma 2013-15

RAHOITUSOSA

85

85 85

85

Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA TP2012 MTA2013 KH2014 TS2015 TS2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 94 382 - 228 719 - 893 543 1 216 675 1 216 775

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät 16 318

Investointien rahavirta

Investointimenot 709 262 - 1 014 400 - 3 196 000 - 8 335 000 - 5 800 000 -

Rahoitusosuudet invest.menoihin 28 640

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 19 881 200 000 30 000

Toiminnan ja investointien

rahavirta 767 445 - 1 043 119 - 2 243 817 - 7 118 325 - 4 583 225 -

Rahoituksen rahavirta

Antolainojen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 22 487 -

Antolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 800 000 1 800 000 3 500 000 8 500 000 6 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 266 157 - 1 245 650 - 1 262 500 - 1 362 500 - 1 468 750 -

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 137 869

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 118 220 - 488 769 - 6 317 - 19 175 51 975 -

Kassavarat 31.12. 608 868 120 099 113 782 132 957 80 982

Lainakanta 31.12. 5 408 150 5 962 500 8 200 000 15 337 500 19 868 750

Tunnusluvut

TUNNUSLUVUT TP2012 MTA2013 KH2014 TS2015 TS2016

Investointien tulorahoitus % -13,3 -22,5 28,2 14,5 20,9

Toiminnan ja investointien

rahavirran kertymä -767 445 -1 810 564 -4 054 381 11 172 706 - 15 755 931 -

Lainanhoitokate -0,03 -0,04 0,73 0,9 0,83

URJALAN KUNTA LIITTEET 86

Talousarvio 2014


V. LIITTEET


Talousarvio 2014


LIITE 1

KOKOUSPALKKIOT, VUOSIPALKKIOT YMS.

Kokouspalkkiot, vuosipalkkiot ja matkakorvaukset maksetaan vuonna 2014 seuraavasti:

VUOSIPALKKIOT 2014 € 2013 € 2012 €

Valtuuston puheenjohtaja

1300

1300

1200

Kunnanhallituksen puheenjohtaja

1500

1500

1400

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

700

700

600

KOKOUSPALKKIOT 2014 € 2013 € 2012 €

Valtuusto

80

80

60

Kunnanhallitus ja sen jaostot

80

80

60

Tarkastuslautakunta

70

70

50

Lautakunnat sekä johtokunnat, valiokunnat, toimikunnat ja muut

toimielimet

70

70

50

Katselmus, neuvottelu tai muu toimitus, johon kunnan toimieli-

men jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta

laaditaan pöytäkirja

70

70

50

Vaalilautakunnan jäsen vaalitoimituspäivältä

15 €/tunti

15 €/tunti

10 €/tunti

Yli kolme tuntia kestävästä kokouksesta suoritetaan kokouspalkkion lisäksi 50 % sanotun koko-

uspalkkion määrästä.

Kokouksessa puheenjohtajana ja sihteerinä toimivalle maksetaan kokouspalkkio 50 %:lla korotet-

tuna.

Matkakorvaukset maksetaan KVTES:n määräysten mukaisesti.

Ansionmenetyskorvaus suoritetaan työnantajan antaman todistuksen tai oman selvityksen mukai-

sesti. Enimmäiskorvaus on 15 euroa ja vähimmäiskorvaus 10 euroa/tunti. Luottamushenkilön,

joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudelli-

sessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään ja luottamus-

toimen johdosta aiheutuneista kustannuksista.

Viranhaltijoille ei makseta kuitenkaan kokouspalkkiota klo 8-16 välisenä aikana pidetystä toimie-

limen kokouksesta.


Talousarvio 2014


LIITE 2

HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT

Hallintokeskus Hallintokeskus

VIRKA- JA TOIMINIMIKE TP 2012 mTA 2013 TA2014 2015 2016 2017

Hallintojohtaja 0,6 0,6 0 0 0 0

Hallinto- ja talousjohtaja 1 1 1 1 1 1

Kanslisti 1 1 1 1 1 1

Palvelusihteeri 2 2 2 2 2 2

Palkkakirjanpitäjä 1 1 1 1 1 1

Kunnankamreeri 0,6 0 0 0 0 0

Pääkirjanpitäjä 1 1 1 1 1 1

Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö 0,3 0,3 0,3

Ravitsemispäällikkö 1 1 1 0,7 0,7 0,7

Ravitsemistyönjohtaja 2 2 2 2 2 2

Kokki/keittäjä 5 5 5 5 5 5

Ravitsemistyöntekijä 6,2 6,2 5,37 5,37 5,37 5,37

Keittäjä-siivooja 3,8 3,8 3 2 1 1

Siivoustyönohjaaja (siivoustyönjohtaja) 0,2 0,2 0,2 1 1 1

Siivooja 5,6 6,6 8,18 7,38 6,68 6,68

Talonmies-siivooja 0,6 0,6 0 0 0 0

YHTEENSÄ 31,6 32 30,75 29,75 28,05 28,05

Lukumäärä

1

1.8.2012 Laukeelan päiväkodin ruoka- ja siivouspalveluiden henkilöstö siirtyi ruoka- ja siivouspalveluyksikköön.

Perusturvakeskus Perusturvakeskus


Perusturvajohtaja 1 1 1 1 1 1

Sosiaalityöntekijä 2 2 2 2 2 2

Perhetyöntekijä 1 1 1 1 1 1

Etuuskäsittelijä 1 1 1 1 1 1

Kanslisti 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2

Lasten ja nuorten psykologi 1 1 1 1 1

Työpajan ohjaaja 1 1 0 0 0 0

Päivähoidon ohjaaja 1 1 1 1 1 1

Päiväkodin johtaja 1 1 1 1 1 1

Perhepäivähoitaja 18,5 15,5 13 13 13 13

Lähihoitaja 9 8 8 8 8 8

Päiväkotiapulainen 1 1 1 1 1 1

Erityislastentarhanopettaja 1 1 1 1 1 1

Lastentarhanopettaja 3 4 4 4 4 4

Esiopettaja 3 3 3 3 3 3

Päivähoitaja 2 1 1 1 1 1

Kerho-ohjaaja/ iltapvtoiminnan ohjaaja 2,5 4 4 4 4 4

Hoitoapulainen 1 1 1 1 1 1

Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja 1 2 4 4 4 4

Tuetun asumisen ohjaaja 0 0 1 1 1 1

Lukumäärä

2 päiväkotiapulaista (keittiötyöntekijää) on siirtynyt siivous- ja ruokahuollon hallintoon 1.8.2012 alkaen.

1 esiopettajan toimi on muutettu lastentarhanopettajan toimeksi v.2013, joka on täyttämättä.

Päiväkodin 2 lastentarhanopettaja-esiopettajaa on siirtynyt Kirkonkylän koululle esiopettajiksi.


Talousarvio 2014


Sivistyspalvelukeskus


Sivistystoimenjohtaja 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1

Nuoriso- ja liikuntaohjaaja 1 1 1 1 1 1

Toiminnanjohtaja, Pentinkulman 1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

päivät ****

Koulukuraattori 1 1 1 1 1 1

Nuorisoneuvoja 1 1 1 1 1 1

VUOSILUOKAT 1 - 6

Luokanopettaja *) 19 19 19 13 13 14

joista määräaikaisia 1 0 0 0 0 0

Lehtori 1 1 1 1 1 1

Erityisluokanopettaja 1 1 1 1 1 1

Erityisopettaja 1 1 1 1 1 1

Päätoiminen tuntiopettaja 0 0 0 0 0 0

Sivutoiminen tuntiopettaja 0 0 0 0 0 0

Tuntiopettaja 1 1 1 1 1 0

Koulunkäyntiavustaja, vakinainen 6 6 6 6 6 6

Koulunkäyntiavustaja, määräaik. 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 0

VUOSILUOKAT 7 - 9

Rehtori 1 1 1 1 1 1

Kanslisti 1 0 0 0 0 0

Koulusihteeri 1 1 1 1 1

Lehtori **) 14 13 13 13 13 15

joista osa-aikaeläkkeellä

Erityisopettaja (klinikkaopettaja) 1 1 1 1 1 1

Päätoiminen tuntiopettaja 4 4 4 4 4 1

Sivutoiminen tuntiopettaja 0 0 0 0 0 0

Tuntiopettaja 1 1 0 0 0 0

Koulunkäyntiavustaja, vakinainen 1 1 1 1 1 2

Koulunkäyntiavustaja, määräaik. 1 1 1 1 1 0

Apulaisrehtori ***) 0 0 0 0 0 1

Erityisluokanopettaja 1 1 1 1 1 1

VÄINÖ LINNAN LUKIO, URJALA

Lehtori 5 5 5 5 5 4

KIRJASTO

Kirjastonjohtaja 1 1 1 1 1 1

Kirjastovirkailija 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5

Kirjastoautovirkailija 0,5 0,5 0,5 0 0 0

YHTEENSÄ 70,5 69 68 61,5 61,5 59

Lukumäärä

*) luokanopettajan viroista 18 täytettynä

**) lehtorin viroista 13 täytettynä

***) apulaisrehtorin virka täyttämättä

****) Puolet työajasta Hehkuva Nuutajärven lasikylä hankkeessa


Talousarvio 2014


Tekninen palvelukeskus

VIRKA-/TOIMINIMIKE TP 2012 mTA 2013 TA2014 2015 2016 2017

Tekninen toimisto

Tekninen johtaja 1 1 1 1 1 1

Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 1

Palvelusihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

Yhdyskuntasuunnittelu- ja

rakentaminen

Aluearkkitehti * 1 1 1 1 1 1

Tekninen työnjohtaja 0 1 1 1 1 1

Kaava-avustaja 1 1 1 1 1 1

Puutarhuri 1 1 1 1 1 1

Puistotyöntekijä 1 1 1 1 1 1

Kiinteistöpalvelut

Rakennusmestari 1 1 1 1 1 1

Talonmies ** 5,44 5,44 5,34 5,34 5,34 5,34

Huolto-, laitos- ja kirvesmies 2 1 1 1 1 1

Varikko

Ammattimies 1 1 1 1 1 1

Vesihuoltolaitos

Vesilaitoksenhoitaja 2 2 2 2 2 2

Ammattimies 1 1 1 1 1 1

Liikunta-alueet

Liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 1 1 1 1

Rakennusvalvonta

Rakennustarkastaja 1 1 1 1 1 1

Palvelusihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5

YHTEENSÄ 21,44 21,44 21,34 21,34 21,34 21,34

Lukumäärä

* Vesilahden kanssa yhteinen

** Klaus Aaltosen osuus 34 % talonmiehen tehtävissä v. 2014


Talousarvio 2014


LIITE 3

LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA

Vesihuoltolaitos/ Ulkoiset ja sisäiset erät

01.01. - 31.12.2014 01.01.-31.12.2013

Liikevaihto

Vesimaksut 554 900 550 650

Liiketoiminnan muut tulot 54 000 94 100

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 147 400 - 146 850 -

Palvelujen ostot Palvelujen ostot 175 950 - 165 500 -

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 163 942 - 173 721 -

Henkilösivukulut

Eläkekulut 28 862 - 28 665 -

Muut henkilösivukulut 9 705 - 10 598 -

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 211 885 - 295 691 -

Liiketoiminnan muut kulut 13 510 - 12 536 -

Liikeylijäämä/-alijäämä 142 354 - 188 811 -


Korkotuotot

Muut rahoitustuotot

Korkokulut

Korvaus jäännöspääomasta 88 900 - 104 473 -

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 231 254 - 293 284 -



Talousarvio 2014



Vesihuoltolaitos/ Ulkoiset erät

01.01. - 31.12.2014 01.01. - 31.12 2013

Liikevaihto

Vesimaksut 490 000 490 000

Liiketoiminnan muut tulot 54 000 94 100

Materiaalit ja palvelut

Aineet tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 142 400 - 143 350 -

Palvelujen ostot

Palvelujen ostot 171 450 - 165 500 -

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 163 942 - 173 721 -

Henkilösivukulut

Eläkekulut 28 862 - 28 655 -

Muut henkilösivukulut 9 705 - 10 598 -

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 211 885 - 295 691 -

Liiketoiminnan muut kulut 2 950 - 2 600 -

Liikeylijäämä/-alijäämä 187 194 - 236 015 -


Korkotuoto

Muut rahoitustuotot

Korkokulut

Korvaus jäännöspääomasta

Tilikauden ylijäämä/-alijäämä 187 194 - 236 015 -


Talousarvio 2014


LIITE 4

TULOSLASKELMA/ ULKOISET JA SISÄISET ERÄT

TP2012 TA2013 KH2014 TS2015 TS2016

Myyntituotot 1 581 906 1 730 655 1 562 662 1 504 095 1 504 095

Maksutuotot 1 318 662 1 304 963 1 218 894 1 218 894 1 218 894

Tuet ja avustukset 784 104 1 036 694 1 066 392 1 066 392 1 066 392

Muut toimintatuotot 2 248 604 2 471 287 2 374 779 2 238 333 2 238 333

Toimintatuotot 5 933 276 6 543 599 6 222 727 6 027 714 6 027 714

Palkat ja palkkiot 6 405 584 - 6 408 667 - 6 370 359 - 6 370 359 - 6 370 359 -

Henkilösivukulut 2 335 751 - 2 373 912 - 2 378 921 - 2 382 591 - 2 382 591 -

Henkilöstökulut 8 741 335 - 8 782 579 - 8 749 280 - 8 752 950 - 8 752 950 -

Palvelujen ostot 20 176 161 - 21 730 531 - 21 363 219 - 21 303 430 - 21 303 430 -

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 457 262 - 1 445 773 - 1 464 240 - 1 138 660 - 1 138 560 -

Avustukset 1 614 554 - 1 789 980 - 1 760 720 - 1 760 720 - 1 760 720 -

Muut toimintakulut 1 614 596 - 1 891 627 - 1 815 515 - 1 679 069 - 1 679 069 -

Toimintakulut 33 603 908 - 35 640 490 - 35 152 974 - 34 634 829 - 34 634 729 -

Toimintakate 27 670 632 - 29 096 891 - 28 930 247 - 28 607 115 - 28 607 015 -

Verotulot 15 105 615 15 887 000 16 593 000 16 593 000 16 593 000

Valtionosuudet 12 538 791 13 081 402 13 268 000 13 268 000 13 268 000

Korkotuotot 26 931 22 300 21 900 21 900 21 900

Muut rahoitustuotot 145 913 154 473 137 400 137 400 137 400

Korkokulut 138 312 - 170 530 - 105 610 - 105 610 - 105 610 -


Rahoitustuotot ja -kulut 68 180 - 100 230 - 37 210 - 37 210 - 37 210 -

Vuosikate 94 406 - 228 719 - 893 543 1 216 675 1 216 775

Suunnitelman muk. poistot 987 849 - 1 087 953 - 845 114 - 845 114 - 845 114 -

Tilikauden tulos 1 082 255 - 1 316 672 - 48 429 371 561 371 661

Tuloslaskelma/sisäiset ja ulkoiset erät


Talousarvio 2014


LIITE 5

YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDEN TULOSLASKELMISTA TOIMIELIMITTÄIN

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset 16 363 8 500 8 500 8 500

KULUT

0 Ulkoiset 15 333 - 5 457 - 5 457 - 5 457 -

TE 1000 Keskusvaalilautakunta

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset

KULUT

0 Ulkoiset 11 027 - 15 075 - 12 471 - 12 471 - 12 471 -

TE 2000 Tarkkastuslautakunta

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset

KULUT

0 Ulkoiset 21 848 - 44 562 - 26 577 - 26 577 - 26 577 -

TE 3000 Kunnanvaltuusto

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset 737 896 1 014 965 983 553 983 553 983 553

1 Sisäiset 780 136 916 260 662 537 603 970 603 970

KULUT

0 Ulkoiset 2 640 447 - 2 838 633 - 2 847 608 - 2 795 608 - 2 795 608 -

1 Sisäiset 132 838 - 145 729 - 138 116 - 138 116 - 138 116 -

TE 4000 Kunnahallitus

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset 1 041 079 1 050 930 1 138 530 1 138 530 1 138 530

1 Sisäiset 3 497

KULUT

0 Ulkoiset 21 021 166 - 21 959 588 - 21 860 282 - 21 769 952 - 21 769 952 -

1 sisäiset 282 618 - 376 397 - 254 257 - 234 997 - 234 997 -

TE 6000 Perusturvalautakunta

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset 379 293 326 012 304 840 304 840 304 840

1 Sisäiset 3 122 320 320 320 320

KULUT

0 Ulkoiset 4 644 010 - 4 777 911 - 4 792 825 - 4 671 245 - 4 671 245 -

1 Sisäiset 1 509 482 - 1 607 837 - 1 338 497 - 1 162 744 - 1 162 744 -

TE 7000 Sivistyslautakunta


Talousarvio 2014


TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset 1 431 587 1 464 910 1 466 370 1 466 370 1 466 370

1 Sisäiset 1 478 958 1 719 202 1 600 977 1 464 531 1 464 531

KULUT

0 Ulkoiset 2 831 907 - 3 213 485 - 3 187 107 - 3 127 885 - 3 127 785 -

1 Sisäiset 337 485 - 501 943 - 529 305 - 529 305 - 529 305 -

TE 8000 Tekninen lautakunta

TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016

TUOTOT

0 Ulkoiset 3 667 563 3 907 817 3 958 893 3 958 893 3 258 893

1 Sisäiset 2 265 713 2 635 782 2 263 834 2 068 821 2 068 821

KULUT

0 Ulkoiset 31 338 192 - 33 004 708 - 32 889 140 - 32 566 008 - 32 565 908 -

1 Sisäiset 2 265 713 - 2 635 782 - 2 263 834 - 2 068 821 - 2 068 821 -

YHTEENSÄ KOKO KUNTA

urjalan kunta talousarvio 2014 - urjala - etusivu · kemaan tulevina vuosina. sen sijaan yli 65...

Documents