UUSI YHTEYS.SENRO 2 2013

10 AKTIOMATKA ESPANJAN ARACENAAN

POLTTOPISTEESSÄKOTIMAANTYÖ

PÄÄKIRJOITUS: UUDISTUNUT ASENNE

ÄVEN PÅ SVENSKA

SIDORNA 28-31

ALASILLA EI KAHVI LOPUTURISTITYÖN TUOKSUJA

19

2 UY 2/2013

3 UY 2/2013

UUSI YHTEYS ON RUOTSINSUOMALAISTEN HELLUNTAISEURAKUNTIEN YHTEYSLEHTI.

30. VUOSIKERTA

VASTAAVATOIMITTAJA:TIMO HAKKARAINEN, 070-754 24 26

TOIMITUSSIHTEERI:TIMO PELLINEN, 073-953 11 60

TAITTAJA / DESIGN:JONAS PÄIVÄRINTA, 076-028 43 36

TILAUSTENHOITAJA:MAIRE LEPPIOJA, 070-092 65 57MAIRELEPPIOJA@GMAIL.COM

PUBLIC OFFICER:MIKA KOSONEN, 076-307 77 39MIKA.KOSONEN@GMAIL.COM

100-TUKIRENGAS - VOIT TUKEA LEHDEN ILMESTYMISTÄ 100 KR VUOSIKERTA TILILLE PG 178790-2, MERKINNÄLLÄ ”100-TUKIRENGAS”.

VUOSIKERTATILAUS - VOIT TILATA NELJÄ KERTAA VUO-DESSA ILMESTYVÄN UY-LEHDEN RUOTSISSA 160 KR JA SUOMEEN 210 KR.

TOIMITUKSEN OSOITE:UUSI YHTEYS c/o BORÅS FINSKA PINGSTFÖRSAMLINGKUNGSGATAN 58, 50335 BORÅS

SÄHKÖPOSTI: TOIMITUS@UUSIYHTEYS.SE

KOTISIVU:WWW.FINSKAPINGST.ORG

MATERIAALI SEURAAVAAN LEHTEEN29. HEINÄKUUTA 2013 MENESSÄ.

SIVU 14ALASILLA EI KAHVI LOPUTURISTITYÖN TUOKSUJA

NRO 2 20135 PÄÄKIRJOITUS

UUDISTUNUT ASENNE

6 AJANKOHTAISTAMEDIA OHJAA TIEN

8 RAULI LEHTOSEN KOLUMNIMITÄ KIELTÄ JUMALA PUHUU?

10 AKTIOMATKANUORET ARACENASSA

19 POLTTOPISTEESSÄKOTIMAANTYÖ

20 TYÖNTEKIJÄPÄIVÄTPIENRYHMÄT POLTTOPISTEENÄ

22 VALOA KOHTI MENNÄÄNJUHANNUSJUHLISSA

SIDAN 28LIVSMISSION ATT HJÄLPA BEHÖVANDE

SIVU 10AKTIOLAISET RUKOILIVATJA IHMISIÄ PARANTUI

PÅ SVENSKA

14 ALASILLA EI KAHVI LOPUTURISTITYÖN TUOKSUJA

4 UY 1/2013 4 UY 2/2013

Ruotsinsuomalaiset seurakunnat ovat jäsenmäärältään vähintäänkin lievässä alamäessä. Työ omien maanmiehien voittamiseksi yskii arveluttavasti. Uusia suomalaisia ei enää tule maahamme ja oma väki käy vuosi vuodelta vanhem-maksi ja harvalukuisemmaksi. Iän myötä myös jaksaminen tarttua uusiin haasteisiin käy vaivalloisemmak-si. Luonnollinen poistuma ikääntyvissä ryhmissä on niin suuri, että kymmenen vuoden sisällä monet ryhmät ovat joutu-neet lakkauttamaan toimintansa.

Kentällämme on ryhmiä, joiden kohdalla työ on käytännöllisesti katsoen jo sam-munut. Nyt on syytä miettiä vakavasti uudistuneen työn mahdollisuuksia. Sen sijaan, että pelkästään jatketaan hiipuvan suomalaistyön pyörittämistä, voidaan tehdä muutakin. Toki on niin, että suomea ymmär-täviä löytyy vielä asuinpaikoillamme ja että heitä on taatusti helpompi saavuttaa evankeliumin asialla suomeksi kuin ruot-siksi. Tässä on heräämisen paikka myös hiipuville toiminnoille. Vielä voidaan tehdä jotain. Esimer-kiksi tilata evankelioivia lehtiä ja avata kotiemme ovet uskosta osattomien saavuttamiseksi. Ja muistaa, että evan-kelioivaa työtä voidaan tehdä silloinkin, kun laulajia ja soittotaitoisia ei enää ole ja kaikki ovat käytännössä jo eläkeläisiä. Asenne ratkaisee enemmän kuin resurs-sit!

Mutta sen lisäksi voidaan tehdä muuta-kin. Maahamme virtaa kymmenintuhan-sittain maahanmuuttajia vuosittain. Siinä on yksi uusi mahdollisuus.

Monet vanhemman polven siirtolaiset saattavat toki edelleen kokea kielikyn-nyksen niin korkeana, ettei moinen ajatus vieraalla kielellä toimimisesta tule edes mieleen. Mutta uusilla maahanmuuttajilla on vielä huonompi kielitaito. Rakkaus ja lähimmäisestä välittäminen on sellaista kieltä, joka ylittää kaikki kansallisuusra-jat. Siinä puutteellinen kielioppi ja suppea sanavarasto ei hidasta lainkaan kulkua. Lämmin kahvi pullan ja voileipien kera on suora tie vieraiden sydämiin. Ruotsinsuomalaiset helluntailaiset ovat tunnettuja menneitten vuosien lähetysin-nostaan. Nyt voidaan toimia lähetystyös-sä omissa kaupungeissamme. Käytetään illan viimeisiä hetkiä hyväksi.

Moni voi kokea uuden heräämisen riemun, kun voi vielä palvella. Eläkeläis-ten joukosta löytyy vielä monia leipo-mistaitoisia henkilöitä. Kahvinkeitossa vanhempi väki kilpailee tasapuolisesti nuorempien kanssa. Vieraanvaraisuus ja lähimmäisen rak-kaus ei häviä iän myötä. Laajeneva työnä-ky ja kutistuva väkimäärä seurakunnassa eivät ole mahdoton yhtälö ratkaistavaksi ja toimimaan rinta rinnan.Vielä kerran: Asenne on resursseja tär-keämpi.

UUDISTUNUT ASENNE

PÄÄ

KIR

JOIT

US

5 UY 2/2013

Timo Hakkarainen on Tukholman Finska Filadelfian johtava pastori. Hän on myös UY-lehden päätoimittaja.timo@finskafiladelfia.se

>> Vieraanvaraisuus ja lähimmäisen rakkaus ei häviä iän myötä. Laajeneva työnäky ja kutistuva väkimäärä seurakunnassa eivät ole mahdoton yhtälö ratkaistavaksi ja toimimaan rinta rinnan.

6 UY 2/2013

AJA

NKO

HTA

ISTA

Se on mahdollista! Median hyväksikäyttö seurakunnissa on tullut todellisuudeksi. Monet ovat etsineet tietoa uskonasioista ja löytänyt sitä seurakuntien kotisivuil-ta. Lähtökohtana on usein omaehtoinen netissä surfailu ja kaipaus paremmasta elämästä. Selkeästi toimitettu kotisivu on tullut tämän päivän evankelistaksi.

Monet ruotsinsuomalaiset olivat järkyt-tyneitä kun YLE Suomesta lopetti lyhyen ja keskipitkien aaltojen käytön tyystin radio-ohjelmissaan ja siirtyi nettiin. Nyt seuraava ”kauhukuva” on, että kaikki televisiolähetykset, siirtyisivät myös net-tiin. Jo nyt ihmiset lukevat sanomalehdet omalla puhelimellaan. Muutokset ovat tosiasiaa ja aiheelli-

nen kysymys onkin, miten seurakunnat vastaavat yhä suurempaan nettievankeli-oinnin tarpeeseen. Yhteistyötä on syytä miettiä uudella tavalla. Ihmisen paikkaa ei tekniikka voi kui-tenkaan ottaa. Tarvitaan edelleen käsiä ja jalkoja sekä tervehtivän ja välittävän käden lämpöä. Se voi olla sinun! Jos Paavalilla olisi ollut yksinkertai-nenkin kopiokone, hän olisi evankelioi-nut kirjeillään koko silloisen maailman. Ajatusmalli on tarpeeksi yksinkertainen, että sen voisi toteuttaa tänään vaikka missä. Niilo Yli-Vainion aikaan kopioitiin c-kaseteilla puheita, joita annettiin eteen-päin. Nyt jalostunut muoto on DVD-vi-deotodistukset, mutta myös nettimaail-

ma. Ihmiset tähyävät jo sinne. Minne me katsomme?Kansainvälisesti media on tuonut jo satojatuhansia Kristuksen tuntemiseen erityisesti arabialaisessa maailmassa. Median kautta voidaan poimia etsijät varsinkin siirtolaismaassa. Suomen kieli ei ole este. Painettua sanaa, lehtiä, kirjoja tarvi-taan edelleen ja uskon, että TV jatkaa olemassaoloaan sellaisena kuin se on, mutta suurella joukolla lisähöystöä. Kristittyjen tulisi aina ajatella ja kysyä mikä mahtaa olla uusi tai seuraavan sukupolven tapa julistaa evankeliumia? Motoksi sopii: Yksi askel edellä!

MEDIA OHJAA TIEN JEESUKSEN LUOKSE!

TEKSTI: TIMO T. PELLINEN

Boråsissa tehtiin historiaa, sillä lähetys-saarnaajapari Francois ja Taru Abellan puhuivat suorana lähetyksenä Espanjasta Ruotsin Boråsin kokousväelle.

Teknisesti puheenvälittäminen oli on-nistunut, erityisesti ääni oli lähetyksessä hyvä. Kuvan laatu heikkeni väliaikaisesti lähetyksen aikana. Suorassa lähetyksessä lähetit pystyivät kertomaan juuri tämän hetken tilan-teista työssä ja elämässä. Rukouskin sai toisenlaisen sisällön, kun se oli vuorova-ikutteista. Idea lyhyesti: Yhä useammalla seurakunnalla tai jopa kotikoukseen on mahdollista pyytää tervehdys tai opetus toiselta puolen maailmaa. Jopa kannetta-

van tietokoneen ääreen kokoontunutväki voi pitää yhteisen kokouksen. Ohjelmista tarvitaan yksinkertaiset apuohjelmat kuten www. skype.com tai videoneuvotteluin tarkoitettu oovoo.com. Lähetys tulee testata ennen tilaisuutta, miten ääni välitetään ja onkokäytettävissä videotykki kuvaa varten. Ajatusta voisi jopa kehittää niin, että mukana voisi olla useita ryhmiä, jotka tarvitsisivat vahvistusta raamattukoulu-työssä. Jo nyt Helluntai Säätiön hallitus pitää suunnittelukokouksensa nettivideo-kokouksina. Näin säästyy aikaa ja vaivaa mikä menisi matkustamiseen. Seuraavaksi Boråsissa on suunnitelma vastaavanlaiseen tervehdys- ja saarnayh-teyteen suorana Japaniin.

MEDIA AVUKSI JUMALANPALVELUKSIINTEKSTI JA KUVA: TIMO T. PELLINEN

7 UY 2/2013

>> YHÄ USEAMMALLA SEURAKUNNALLA TAI JOPA KOTI-KOKOUKSEEN ON MAHDOLLISTA PYYTÄÄ TERVEHDYS TAI OPETUS TOISELTA PUOLEN MAAILMAA. JOPA KANNETTAVAN TIETOKONEEN ÄÄREEN KOKOONTUNUT VÄKI VOI PITÄÄ YHTEISEN KOKOUKSEN.

Ensimmäistä kertaa tapasin tulevan vaimoni tulkin ominaisuudessa. Olin saapunut neuvostoajan Tallinnaan erään ystäväni kanssa. Olimme muun muassa ottaneet mukaamme kristityille tarkoi-tettuja vaatteita, jalkineita sekä joitakin Raamattuja, jotka silloin luokiteltiin kiel-letyksi materiaaliksi. Tulliin tulo jännitti meitä kovasti, mutta tarkastukset menivätkuitenkin toiveittemme mukaisesti.

Seurakunnan nuorisotyöntekijä oli lähettänyt tulevan vaimoni Viru-hotelliin meitä vastaan. Hän opiskeli silloin ekono-miaa Tallinnan teknillisessä korkeakou-lussa ja iltaisin hän oli myös kielikursse-illa opetellut Suomen kielen. Näin hän onnistuikin seuraavat päivät toimimaanmallikkaasti meidän tulkkinamme. On muuten paljon helpompaa tulla ihmisten kanssa toimeen, jos he puhuvat suomea!

Kun pari vuotta naimisiin menomme jälkeen odotimme ensimmäistä lastam-me, pohdiskelimme paljon mitä kieltä rupeaisimme hänen kanssaan puhu-maan: viroa vai suomea? Siihen aikaan tein gradua Tukholman yliopistossa ja kaksikielisyyteen liittyvät uudet teoriat olivat nousseet ajankohtaisiksi kielitietei-lijöiden parissa. Varsin paljon puhuttiin siitä, miten lapsi voisi oppia kaksi kieltä samanaikaisesti, jos kumpikin vanhem-mista kurinalaisesti pidättäytyisi omaan äidinkieleensä, eikä missään vaiheessa vaihtaisi kielikoodia lapselleen.

Näin mekin päätimme, että ensimmä-isen lapsen synnyttyä vaimoni puhuisi lapsellemme aina viroa ja minä puhuisin suomea. Kun kumpikin meistä pidätt-äytyi omaan kieleensä, lapsi oppi alusta alkaen kytkemään isän puhuman koodin eri kieleen, kuin mitä äiti käytti, ja jo 4-vuotiaanan molemmat kielet olivat

eriytyneen lähes täysin toisistaan ja poi-kamme oli kaksikielinen.

Sulkeissa voin mainita, että vaikka lap-semme vasta 6-7 vuoden vanhana siirtyiruotsinkieliseen koulumaailmaan, heidän vahvin kielensä tänään on kieltämättä ruotsi. Eri kysymys onkin sitten vain se, että mikä onkaan heidän äidinkielensä ja millaiset sympatiat heillä on suomeen, viroon ja ruotsiin. Millä kielellä heidän tulisi rukoilla, että Jumala heitä ymmär-täisi?

Viimeinen kamassi

Virolainen kielitieteilijä Ago Künnap löysi vuonna 1969 Siperiasta kamassi-ni-misen kansan, jonka luultiin kuolleen sukupuuttoon jo sotien aikana. Tämä uutinen herätti kielitieteilijöiden piirissä niin suurta huomiota, että tieto Klavdia Plotnikovasta kiiri Tarton ylipiston pro-fessori Paul Aristen tietoon. Hän päätti kesällä 1970 kutsua toveri Plotnikovan Viroon suuren vähemmistökansojen konferenssiin. Tarkoituksena oli esitellä lingvisteille kansa, ”jota ei enääollut olemassa”.

Suuren samojedipäivän pääpuheensa aikana Klavdia Plotnikova lausui runoja ja kertoi kaikki kamassinkielellä tunt-emansa kauneimmat tarinat. Kun hän oli päättänyt viimeisen osan esitykse-stään, hän sai muun muassa seuraavan kysymyksen eräältä henkilöltä:

-Toveri Plotnikova. Te olette nyt elänyt yli 20 vuotta ilman, että teillä olisi ollutmahdollisuutta puhua kamassin kieltä yhdenkään elossa olevan ihmisen kanssa. Tehän olette viimeinen kamassi. Kuinka olette onnistunut säilyttämään äidinkie-lenne kaikessa rikkaudessaan, sanojen ja lauseiden koreina ilmasuina? - Ensimmäinen asia jonka teen joka

MITÄ KIELTÄ JUMALA PUHUU?

aamu ennen kuin päivän askareeni aloitan: painan pääni alas, kumarrun polvilleni ja kerron hänelle kaikesta – ilonaiheista. Suruistani kerron omalla äi-dinkielelläni, jota Jumala ymmärtää. Hän puhuu kamassia. Hän puhuu myös teidän kieltänne, hän tietää teidän ongelmanne … pienintäkin yksityiskohtaa myöden.On olemassa elävä Jumala, joka tietää meidän ajatuksemme, vaikeutemme, tarpeemme ja kiitosaiheemme. Hän on luonut meidät, siksi hän myös ymmärtää meitä paremmin kuin kukaan muu. Näin olen kieleni myös onnistunut säilytt-ämään, päätti Plotnikova ytimekkäänvastauksensa.

Äidinkielemme on kommunikoinnin väline, jolla me voimme kanavoida tun-teemme paremmin kuin millään muulla kielellä. Se on kieli, jota meidän Juma-lamme ymmärtää paremmin kuin mitään muuta kieltä. Sillä me voimme huutaa häntä avuksi, sillä me voimme siunata ympärillämme olevia ihmisiä. Suomeksi me voimme kanavoida tunneilmauksia jarakkaudellisia sanoja paremmin kuin vieraskielisillä ilmaisuilla. Siksi on hienoa todeta, että meidän Luojamme osaa ja puhuu myös suomeksi!

RA

ULI

LEH

TOSE

NKolumni

8 UY 2/2013

Rauli Lehtonen on lähetysjärjestö ”Ljus i Österin” lähetyssihteerija myös Ruotsin helluntaihe-rätyksen Euroaasia-valiokunnan puheenjohtajarauli.lehtonen@gmail.com

>> Äidinkielemme on kommunikoinnin väline, jolla me voimme kanavoida tunteemme paremmin kuin millään muulla kielellä.

Kysymys: Mistä synti tulee? Olen kuullut että pimeydellä ei ole lähdettä mutta va-lolla on. Esim. Kun aurinko laskee tulee yö (Pimeetä) ja kun sisällä sammuttaa valot niin tulee pimeys huoneeseen. Mutta sitten en ymmärrä jos syntiä ei ole aina ollut niin mikä sai Luciferin lankeamaan? Mikä sai hänet haluamaan Jumalan kunnian ellei pahuutta silloin jo ollut? Ja jos oli niin, missä ja miten on mahdollista että hän lankesi kaiken sen kirkkauden ja Juma-lan hyvän olon keskellä? Eihän siellä ole pimeyttä? Mistä se siis tuli?

Vastaus: Kun Jumala loi enkelit, antoi hän heille vapaan tahdon, ihan niin kuin meille ihmisille. Enkeleillä oli siis mah-dollista olla tekemättä Jumalan tahto ja valita pois Jumalan. Miksi? Koska Jumala haluaa että kaikki palvovat häntä omasta tahdosta, ei pakosta. Pakolinen rakkaus ei ole todellista rakkautta. Tämä tarkoittaa sitä että taivaassa oli mahdollista syntyä pimeyttä enkelien sydämiin.

Synnillä on itse asiassa lähde; se on ylpeys joka syntyy sydämmestä. Ylpeä

sydän ajattelee että se on parempi, tai tärkeämpi kuin se mihin se vertaa, sa-malla ylpeys on erittäin itsekeskeinen ja itsetietoinen. Ylpeän henkilön maailma pyörii siis itsensä ympärillä, hänestä tulee itsensä epäjumala. Synnillä on taipumus muuttaa hyvästä pahan. Monet asiat jotka ovat syntiä ovat hyvän väärennöstä tai hyvä asia väärässä paikassa, esimerkiksi katellisuus tai esiaviollinen seksi.

Mitä sitten tapahtui kun Saatana lankesi taivaassa? Hän oli ilmeisesti ollut ylistyk-sen johtaja. Lucifer oli erittäin taitava ja kaunis enkeli. Hän oli kaikesta päätelleen taivaan ”musikkipomo” ja eli erittäin lähellä Jumalaa. Jossain vaiheessa hiipi ylpeys Luciferin sydämmeen. Hän piti itseään parempana muita enkeleitä ja luo-tuja olentoja ja halusi suuremman osan kunniasta. Saatana halusi osan Jumalan kunniaa ja kirkkautta. Kun Jumala ei jaanut kunniansa, kapinoi paholainen ja hänet heitettiin ulos taivaasta enkelijouk-koinensa.Tästä kapinasta voi lähemmin lukea Jes. 14 ja Hes. 28.

MISTÄ SYNTI TULEE?KRISTIAN NÄRVA VASTAA KYSYMYKSIISI

Kristian Närva on uskonnon ja historian opettaja. Lähetä kysymyksesi hänelle!kristian@finskapingst.org

FRÅ

GA

KR

ISTI

AN

9 UY 2/2013

Rukous VASTAUS

Kyllä Hän tekee ihmeitä Pyhän Henken-sä kautta. Hän, Jeesus toimii vielä tässä ajassa. Koska Hän on sama, eilen tänään ja iankaikkisesti. Hänen armonsa, rakkautensa ja voi-mansa on sama. Eikä Hän ole lakannut toimimasta myöskään sairaiden kohdalla. Hän parantaa vielä tänä päivänä sairaita.

Olen itse kokenut voimallisen Jumalan kohtaamisen ja Hänen kätensä kosketuk-sen, rukouksen kautta. Olin autokolarissa ja rintaluuni murtui. Se oli niin kipeä, etten pystynyt liikkuma-an. Puolestani rukoiltiin ja koin kuinka Ju-malan voima meni niin kuin virta ruumiini lävitse kaksi kertaa. Parannuin hetkessä, kaikki vaivat oli

poissa. Olen Jumalan parantavan käden kosketusta, saanut kokea useamman kerran elämäni aikana.

Hän elää ja toimii vielä tänäkin päivänä. Jumalan Sana lupaa niin. Hänen Sanansa on elävä ja voimallinen. Jesaja 53: 4-5 Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Rangaistus oli hänen päällän-sä, että meillä rauha olisi, ja hänen haa-vainsa kautta me olemme paratut.

Tästä kaikesta kuuluu kunnia ja kiitos Jeesukselle Kristukselle!

ANJA SUOMELA

TEKEEKÖ JUMALA IHMEITÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ?

10 UY 2/2013

Boråsista lähti kuusi nuorta helmikuiselle aktiomatkalle Espanjaan. Tehtävänä oli evankelioida ja auttaa seurakunnan istu-tusta Aracenassa, jonka työn lähettiperhe Abellan on jo aloittanut! Jonas Päivärin-nan matkaraportti.

Odotus oli suuri, kun me pääsimme Gö-teborgin lentokentälle sunnuntaiaamuna. Meitä odotti noin neljän tunnin lento-matka Malagaan, sieltä Francois tulisi hakemaan meitä. Vielä piti istua autossa kolmisen tuntia ennen kuin päästiinperille Sevillaan. Kun vihdoinkin pääsimme perille, laukut vietiin vuokrattuun taloon ja vietettiin ilta Abellanien luona. Taru oli laittanut hyvät ruoat. Söimme ja nau-roimme yhdessä.

Seuraavana päivänä laitoimme kuntoon paikat talossa. Kävimme myös ostoksilla ja ostimme ruokaa koko viikolle. Ajatel-kaa, että viikon ruoat kuudelle henkilölle maksoi vähän yli 1000 kr.

AKTIOLAISET RUKOILIVATJA IHMISIÄ PARANTUI

TEKSTI: JONAS PÄIVÄRINTA KUVAT: AKTIOTIIMI

Tiistaina lähdimme Aracenaan, jossa Abellanit ovat perustaneet seurakunnan. Aracena on pieni kaupunki, missä asuu noin 8000 ihmistä ja siellä ei ole elävää seurakuntaa. Juuri siksi Abellanien perhe on perustanut sinne uuden seurakunnan. Pidimme kotikokouksen. Se oli kristi-tyn perheen luona, jotka ovat rukoilleet vuosia, että joku tulisi sinne perustamaanseurakunnan. He näkevät Abellanit siu-nauksena ja rukousvastauksena! Kaksi tiimistä pitivät hyvän todistuk-sen ja minä pidin puheen tässä kotiko-

kouksessa. Lopuksi rukoilimme ihmistenpuolesta, jotka olivat siellä ja Jumala sai käyttää aktiotiimiä tiedon sanojen kautta!

Päivien aikana me myös kierreltiin Aracenan kaduilla ja evankelioitiin. Saimme jakaa trakuja koteihin ja ihmi-sille. Saimme hyviä keskusteluja ihmisien kanssa. Eräänä päivänä saimme myös rukoilla pojan puolesta, jonka jalka parantui! Se aukaisi meille mahdollisuuden julistaaevankeliumia kymmenelle muulle, jotka olivat hänen mukana. Toisena päivänä, kun olimme evanke-lioimassa, saimme tiedon sanoja eräälle pojalle, joka kosketti hänen elämää. Raamatulliset armolahjat toimivat.

Viikon aikana saimme myös mahdolli-suuden nähdä Sevillan ja Aracenan turis-teina! Nämä ihanat ihmiset seurakunnas-ta näyttivät meille jännittäviä paikkoja ja meillä oli hauskaa heidän kanssa! Lauantaina osallistuimme Aracenan

V: Jesper, Teija, Saara, Josefin ja

Olivia. Jonas kameran takana.

11 UY 2/2013

>> JUMALA TEKI PALJON MATKAN AIKANA MEIDÄN-KIN ELÄMÄSSÄ. SAIMME OLLA SIUNAUKSEKSI TOISILLE JA TULIMME ITSEKIN SIUNATUKSI!

seurakunnan kokoukseen. Kaksi aktio-laista todisti ja minä julistin pelastukses-ta. Oli kiva nähdä, että yksi nuori poika, jonka olimme tavanneet kadulla, oli mukana kokouksessa hänen kaverin-sa kanssa. Tämä poika, jonka nimi on Lucas, on käynyt seurakunnassa senkin jälkeen kun lähdimme pois sieltä. Hän on tullut uskoon!

Jumala teki paljon matkan aikana mei-dänkin elämässä. Saimme olla siunauk-seksi toisille ja tulimme itsekin siunatuk-si! Tulemme järjestämään uusia matkoja Aracenaan tulevaisuudessa!

USKON ABCA.

B.

C.

Aloita tunnustamalla, että tarvitset Jeesusta. Tee parannus kääntymällä tietoisesti pois pahasta, kadu pahoja tekojasi. Usko, että Jeesus kuoli puoles-tasi ristillä ja nousi kuolleista. Kutsu rukouksessa Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi.

Raamattu sanoo: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, ettäJumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastu-va”. (Paavalin kirje roomalaisille 10:9) Rukous. Voit tehdä tästä oman rukouksesi: ”Juma-la. Tiedän, että olen poikennut tahdostasi ja tarvitsen anteeksiantamustasi. Uskon, että annoit Jeesuksen kuolemaan puolestani. Tahdon kääntyä pois synneis-täni. Kutsun nyt Sinut sydämeeni ja elämääni. Luotan ja uskon Sinuun ja tahdon ottaa Sinut vastaan Herra-na ja Vapahtajana. Jeesuksen nimessä, aamen.”

Tässä on uuden elämän alku. Jotta voisit syventää yhteyttäsi Jeesukseen, tee näin: Lue Raamattuasi päivittäin, jotta oppisit tun-temaan Kristuksen. Aloita Uudesta testamentista, erityisen selvänä pelastussanoman sisältö tulee esiin Johanneksen evankeliumissa. Keskustele Jumalan kanssa rukouksessa. Ota yhteyttä yhteen tai useampaan uskovaiseen, joiden kanssa voit rukoilla ja joille voit kertoa edistys-askeleistasi ja epäonnistumisistasi. Lue Raamatusta kasteen merkityksestä (esimerkik-si Markus 16:16, Apostolien teot 2:38, Kirje roomalai-sille 6:1-6). Osallistu jumalanpalveluksiin ja palvo Jumalaa muiden kristittyjen kanssa. Yhteinen usko rakentaaja virkistää. Anna uuden elämän sisällön, rakkauden ja huo-lenpidon säteillä myös toisiin ihmisiin sanoissa jateoissa. Kerro Jeesuksesta muillekin.

Viidentoista pitkän vuoden jälkeen Udmurtian kristityt saivat vihdoinkin juh-listaa uuden Filadelfiakirkkonsa avajaisia. Sadat Udmurtian uskovat olivat saapuneet 25-27/1 järjestetyn viikonlopun suureen juhlaan. Vierailevina puhujina toimivat muun muassa Venäjän helluntaiunionin johtaja Eduard Grabovenko, Kaukasuksen alueen piispa Fjodor Andronovitsh, Usko Katto Tampereen Saalemista ja Rauli Lehtonen Tukholman Ljus i Österistä.

Udmurtian presidentti Alexander Volkov otti perjantaina vastaan kansallisten saarnaajien delegaation toimistoonsa ja lähetti myös virallisen tervehdyksen kir-kon avajaisiin. Hän oli varsin positiivinen tavatessaan sekä Venäjän että Udmurtian helluntaiherätyksen johtajat. Erityisesti hän toivoi heidän osuutensa kasvavan siviiliyhteiskuntaa vahvistavalla sosiaali-sella toiminnallaan. Presidentti mainitsi kirjeessään monien mieltäneen seurakunnan Fila-delfia-nimen Amerikassa sijaitsevaan

Filadelfia-nimiseen kaupunkiin. Jatkossa hän toivoi seurakunnan painottavan työtänsä Venäjän kristillisiä moraaliarvoja vahvistavalla tavalla ja että kirkon vaikutus voisi vaikuttaa positiivi-sesti yhä laajempiin piireihin, erityisesti suomensukuisten udmurttien alueella. Hän oli kiitollinen siitä, että rukoushuo-neen tilat nyt voidaan ottaa käyttöön ja hän lupasi suurella mielenkiinnolla seu-rata kirkon toimintaa tulevaisuudessa. Kirkossa on noin 1300 istumapaikka, hotelli, kahvila, kirjakauppa, ja tilat muun muassa raamattukoulua, sekä lapsi- ja nuorityötä varten.

Moskeijan ja Ortodoksikirkon lähellä

Filadelfiakirkko sijaitsee hyvin mielen-kiintoisella alueella, josta on muodos-tumassa eri uskontokuntien kohtaus-paikaksi. Iman Nury-niminen moskeija löytyy tien toiselta puolelta, joka on hyvin merkittävä pyhäkkö alueen tataari- ja

IZHEVSKIN FILADELFIAKIRKKO SIUNATTIIN KÄYTTÖÖN

TEKSTI: RAULI LEHTONEN KUVAT: HELLUNTAIUNIONI / LJUS I ÖSTER

12 UY 2/2013

Helluntaisaarnaajat presidentin vastaanotolla. Vasemmalta: helluntaijohtaja

Sergej Rjachovskij, Izhevskin saar-

naaja Pavel Zhelnovakov, presi-

dentti Aleksander Volkov, hellun-

taijohtaja Eduard Grabovenko.

baskiiriväestölle. Alueella toimii myös autotehtaan sairaalan henkilökunnan aikoinaan pe-rustama ortodoksikirkko, joka valmistui jo ennen kuin Filadelfiakirkkoa ruvettiin rakentamaan vuonna 1998. Uskontoasian neuvoston johtaja Sergej Ilinskij, joka toimii myös yhtenä presi-dentti Volkovin neuvonantajana, analysoi mielenkiintoisella tavalla eri uskontokun-tien yhteisiä intressejä ja heidän välistä dialogiaan saarnaajien kanssa käydyissä neuvotteluissa. Hän kunnioitti tilaisuuk-sia läsnäolollaan myös lauantaina ja lausui rohkaisevia sanoja Pohjoismaiden seurakuntien työstä Udmurtian alueella. Hän ehdotti myös että Filadefiakirkossa voisi järjestää udmurtiankielisen Raama-tun esittelytilaisuuden, kun se syksyllä valmistuu. - Siitä voisi luoda mittavan uskon-nollisen tapahtuman, johon voisi kutsua edustajia sekä ulkomailta että eri kulttuu-ripiireistä, Ilinskij ehdotti.

Filadelfiaseurakunnan saarnaaja Pavel Zhelnovakov, joka toissa vuonna vierailiTukholman suomalaisessa Filadelfiassa, suhtautuu erittäin positiivisesti ehdotuk-seen. Hän toivoi tästä sekä protestanttien yhteistä, että myös kansainvälistä tapah-tumaa, johon raamatunkäännöstyötä tukevat järjestöt voisivat osallistua ensi syksynä. Näin voisi vahvistaa Pohjoismaiden ja Länsi-Uralin seurakuntien välissä kontakteja, jotka Avainmedian ja Ljus i Österin aloitteesta pantin käyntiin, kun Suomalaisugrilaisten kansojen raamat-tukoulu aloitettiin vuonna 1993 ja joita muun muassa Pirkanmaan helluntai-seurakunnat Suomesta ovat jatkaneet viimeisten vuosien aikana. Tästä voisimyös tulla hyvä jatko myös Tukholman suomalaisen Filadelfiaseurakunnan toissa vuonna järjestämälle suomalais-ugrilai-selle konferenssille. Izhevskin Filadelfia-kirkko valmistui jo noin kolme vuotta sitten, mutta viran-

13 UY 2/2013

omaisten kohtuuttomat turvamääräykset johtivat siihen, ettei tiloja voitu ottaa seurakunnan käyttöön. Filadelfiaseurakunta aloitti oikeu-denkäyntiprosessin, jonka aikana asiaa käsiteltiin monissa eri instansseissa. Korkein tuomioistuin vahvisti lopultakin viime vuoden joulukuussa seurakunnan oikeuden käyttää tilojaan kristillisiin kir-konmenoihin ja hengelliseen toimintaan. Tätä päätöstä pidettiin suurena evan-kelisten kristittyjen voittona, mikä saattaatulevaisuudessa vaikuttaa Venäjän protes-tanttisten seurakuntien toimintaan varsin positiivisella tavalla. On syytä olettaa, että Udmurtian pre-sidentti Alexander Volkov on vaikuttanutmyönteisesti asioiden kulkuun. Kirk-korakennus on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja uudenaikaisemmista rukoushuoneista ja Udmurtian tasavalta lasketaan yhdeksi Venäjän vahvimmista evankelisen liikkeen keskuksista, jossa on lähes 30.000 evankelista uskovaa.

Izhevskin Filadelfia-kirkko on koko Venäjän uudenaikaisin rukoushuone ja kuuluu myös kooltaan sen suurimpiin.

Izhevskin saarnaaja Pavel Zhelnovakov (vasemmalla) ja Eduard Grabovenko antamassa seurakunnan lahjaa presi-dentti Aleksander Volkoville (oikealla).

ALASILLA EI KAHVI LOPUTURISTITYÖN TUOKSUJA

ELÄ

MÄ

NK

ERTO

MU

S

TEKSTI: RAULI LEHTONEN KUVAT: MAILA LEHTONEN JA UY-ARKISTO

14 UY 2/2013

15 UY 2/2013

Jos Euroviisuja järjestettäisiin miellyttävyyden tai sympaatti-suuden kilpailuna, Alasen Sakari ja Marja selviytyisivät takuulla finaalikierrokselle. Näin ajattelin, kun he ottivat meidät vastaan

Turistikirkon iltatilaisuuteen Gran Canarian Puerto Ricossa. Joulu-kuista kesäiltaa muistuttavassa 20 lämpöasteen huumassa olimme hetkeksi unohtaneet Pohjolan kylmyyden ja syksyn räntäsateet.

Kaikki ympäröivät virikkeet olivat vain positiivisia ja elämänlaadun kaikki mittarit näyttivät pelkkää kymmentä.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA >>

16 UY 2/2013

Viime vuoden aikana Sakari ja Marja Alanen ovat säännöllisesti järjestäneet hengellisiä tilaisuuksia Las Palmasissa, Purto Ricossa ja Playa del Inglésissä. Yksi toiminnan huomiota herättävimmistä ko-koontumispaikoista on Playa del Inglésin keskustassa sijaitseva Templo Ecuménico, jonka Katolinen kirkko on antanut muun muassa Alasten ja suomenkielisen toi-minnan käyttöön. Kirkossa järjestetään kokouksia noin kymmenellä eri kielellä viikoittain.

Monet näkevät työn lähes historiallise-na, sillä harvoissa maissa yhteiskristilli-nen työ toimii niin saumattomasti kuin juuri Kanariansaarilla Tästä suuri kiitos kuuluu piispa Ramón Echarren Ystúrizil-le, sekä Alasen Sakarille ja Marjalle, jotka diplomaattisella suhtautumisellaan ovat onnistuneet rakentamaan siltoja eri kirk-kokuntien välille. Suomenkieliset tilaisuudet järjestetään Playa del Inglésissä torstaisin klo 18.00,

Las Palmasissa keskiviikkoisin klo 10-13 (kahvio jota seuraa miesten piiri), ja sunnuntaisin klo 18.00, sekä Puerto Ricossa tiistaisin klo 18.00. Tarkempaa tietoa löytää kotisivun osoitteesta: www.kanariansuomalainenturistikirkko.org/granca.htm

Ensimmäiset matkat Kanarialle

Sakari Alanen oli Sundsvallin lähellä sijaitsevan Hemvikin päihdehuoltokes-kuksessa töissä, kun Erkki Topelius pyysi häntä joksikin viikoksi auttamaan turis-tityön tärkeissä haasteissa. Sakari kertoo tarkemmin siitä, miten hänen kutsumuk-sensa rupesi pikkuhiljaa hahmottumaan jo yli 20 vuotta sitten: - Erkki Topeliuksen kanssa keskustelles-sani työstä Gran Canarialla, lupauduin muutamaksi viikoksi Las Palmasiin auttamaan talvella 1989 tammikusta maaliskuulle. Erkki täytti helmikuussa 80 vuotta ja sanoi: ”Nyt en jaksa enää”. Näi-

nä viikkoina sain ensimmäisen tuntuman tähän haasteenomaiseen työhön. - Vuodet 1989, 1990 ja 1991 olivat kut-sumukseni kannalta varsin merkittäviä. Sain muun muassa sisar Barbro Wallinin kautta Hengen sanoman, jossa oli selkeä viesti siitä, että eräänä päivänä olisin Las Palmasissa työssä. Tein myös pari matkaa Kanarainasaarille näinä vuosina. Ne selkiinnyttivät näkyäni ja Jumalan suun-nitelmat rupesivat pikkuhiljaa hahmottu-maan, jatkaa Alanen.

Columbus, Alanen ja Las Palmas

Kanariansaaret eivät ole tulleet tunne-tuksi ainoastaan auringonpalvonnan ja rantalomien paratiisina. Siellä on myös lukuisia luonnonkauniita alueita ja monet eri ilmastovyöhykkeet antavat varsinkin Gran Canarialle oman höysteensä. Löytyy erämaata, havu- ja lehtimetsää, korkeita vuoria, tropiikin upeita palmupuita ja jopa Pohjoismaiden luontoa muistuttavia

ELÄ

MÄ

NK

ERTO

MU

S

17 UY 2/2013

saivat täyttymyksensä. Sakarin kohdalla väylä kulki kuitenkin varsin synkkien, ja jopa myrskyisten aallokoiden kautta ennen kuin lähetystyön näky sai riittävän selkeät ääriviivat.

Koettelemusten kautta voittoon

Työskenneltyään useita vuosia muun muassa Hemvikin päihdehuoltokodilla, Sakari koki elämässään suuren kriisin pudottuaan korkealta kerrostalon por-taikosta alas. Onnettomuuden tuloksena hänen lähes koko vartalonsa kipsattiin kymmeneksi kuukaudeksi ja sen jälkeen hän joutui olemaan vielä noin kuusi kuukautta rullatuolissa. Tämä traaginen onnettomuus, muutti hänen elämänsä perussävelet varsin mollivoittoisiksi. Monet olivat ne ajatukset, jotka noina masennuksen kuukausina askarruttivat Alasten mieltä. Vaikka toiminta saat-toi heidän kohdallaan monella tavalla hiljentyä, sisimmässä kuitenkin elämän myrskyisä aallokko löi ”rantakiviin” ja katse hakeutui yhä useimmin horisontin taakse pilvien takana paistavaa aurinkoa

haeskellen. Jumala ei kuitenkaan ollut unohtanut heitä, vaan valmisteli koet-telemusten ja hiljaisten hetkien kautta koko perhettä tulevia haasteita varten. Yllättäen asiat rupesivatkin pikkuhiljaa purkautumaan: kipsit poistettiin ja pian ei enää rullatuoliakaan tarvittu!

- Muistaakseni 1998-vuoden lokakuussa soittivat Veikko Majava ja Esa Keinänen ja kysyivät voisinko heti tulla aloittamaan kokoukset marraskuun alusta. Tenho Mäntyniemi oli nimittäin ilmoittanut, ettei voi tulla Gran Canarialle jatkamaan turistityötä ja he kysyivät, jos voisin olla käytettävissä turistikirkon työssä. Mar-raskuun alussa olin sitten jo Las Palma-sissa ja siitä se sitten alkoi, kertoo Sakari Alanen.

- Saarilla olivat aikaisemmin tehneet työtä muun muassa Hannu Ojala ja Kerttu Savikko, sekä monet muut, kuka lyhyem-män, kuka pidemmän ajan. Maria tuli avukseni seuraavan vuoden tammikuus-sa. Pian myös norjalaisten osuus rupesi kasvamaan saaren länsipuolella. Tämä vaikutti siihen että esimerkiksi Puerto Ricon työ päästiin aloittamaan vuonna 2000, muistelee Sakari. Työn huippuhetkiin kuulunee kuiten-kin Irene ja Hannu Ahosen johtaman Hymnos-kuoron vierailut, joissa vuonna 2011 ja 2012 järjestetyissä konserteissa kävi noin 400-600 kuulijaa. Tilaisuudet saivat paljon huomiota osakseen ja jopa Suomen konsuli Marja Sorsa kunnioitti tapahtumia läsnäolollansa.

Jos kahvi loppuu, muutamme takaisin

Kahvista riippuvaiset suomalaiset ovat minulle kertoneet, etteivät Kanariansaa-rilla myytävä kahvi ole ”mistään kotoisin”. Monta kertaa matkani aikana kuulen ”alan ammattilaisilta”, että pitää ottaa omat jauhot ja pulverit mukaansa, mikäli halua välttyä lomaviikkojen kiusallisilta tilanteilta. Näin Skandinaavisen turistikirkon tilai-suuksissa useimmiten tarjotaan Suomesta ja Ruotsista tuotua kahvia, joka virittää turistikirkon vieraat sujuvaan keskus-teluun. Sen jälkeen on sitten helpompi siirtyä varsinaisiin kirkon menoihin. Gastronomisena elämyksenä Marja Alasen ja Soli Korhosen leipomat pullat olivat kuitenkin minun mielestäni aivan toista luokkaa kuin Ruotsissa paahdetut

>> KUN SAKARI JA MARJA KERTOVAT TYÖSTÄNSÄ HUOMAA, ETTÄ HE RAKASTAVAT SITÄ.

näkymiä. Turisteille tarjoutuu myös mah-dollisuus nauttia upeasta Las Palmasin arkkitehtuurista sekä rakennuksista, joilla on mielenkiintoisia historiallisia kiinne-kohtia. Vuonna 1492 Christofer Columbus rantautui Kanariansaarille, kun hän oli ensimmäisellä Amerikan matkallaan. Lai-vue varustettiin Las Palmasissa kaikilla tarvittavilla elintarvikkeilla ja varusteilla, ennen kuin se jatkoi matkaansa eteen-päin. Columbus pysähtyi Gran Canarian pääkaupunkiin myös paluumatkallaan. Talo, jossa Columbus asui Las Palmasissa, on vuodesta 1952 erotettu mielenkiin-toiseksi museoksi. Se sijaitsee kaupungin keskustassa ja sitä kutsutaan nimellä Casa de Colón, joka tyypillisten puuparvekkei-neen on yksi Las Palmasin kauneimmista rakennuksista. Sekä Sakarin Alasen, että Christofer Co-lumbuksen pysähdykset Las Palmasissa antoivat heille tarvittavaa painolastia elä-män tuleville purjehduksille ja unelmille. Tarvittiin kuitenkin useita kuukausia ja jopa vuosia, ennen kuin heidän visionsa

kahvipavut - en nimittäin pidä kahvista - ja kylmän maidon kanssahan lämmin pulla on aina parhaimmillaan. Vain taskulaskinta käyttävä voi arvioida kuinka paljon kahvia yli 2200 turistikir-kon vierasta juo vuodessa ja mikä on lei-vottujen pullien määrä. Sakarin arvioiden mukaan yli 50 prosenttia turistikirkkoon tulleista ei tavallisesti käy kotimaassaan seurakuntien tilaisuuksissa ja se on ilmei-sesti tämän lähetystyön muodon tärkein mittari. Työllä tavoitetaan ihmisiä, jotka muutoin eivät astu kirkon kynnyksen ylitse. Kun Sakari ja Marja kertovat työstänsä huomaa, että he rakastavat sitä. Ihmis-ten palveleminen ja auttaminen tuntuu olevan heille niin luonteenomaista ja ilmeisesti myös yksi heidän elämänsä tärkeimmistä tehtävistä. Mielenkiintoista on ajatella, että he voivat saavuttaa nimenomaan turisteja ja juuri silloin kun suomalaiset lomailijat viettävät elämänsä laatuaikaa: nautiskel-leen, lepäillen ja ehkä jotain etsiskellen … ilman stressiä ja ilman arkielämän murheita ja huolia. Ehkä tämä antaa

erityiset mahdollisuudet mietiskelylle ja elämän uudelleen arvioinnille – näin moni on saanut palata lomareissultansa aivan uutena ihmisenä, joka on löytänyt rauhan Jumalan kanssa. Ennen kuin eroamme toisistamme kysyn Alasilta, miten kauan he vielä ai-kovat jatkaa lähetys- ja turistityötä Gran Canarialla. - Kun kahvi loppuu keväällä ruokakaa-pistamme, eikä enää jää yhtään syksyksi varastoon. Silloin tiedämme, ettei tarvitse enää tulla takaisin. Kun varovaisesti tiedustelen Alasilta heidän pohjoismaisen kahvivarastonsa määrää, he kertovat sen tällä hetkellä olevan noin 12 kiloa. Tästä rohkenen olettaa, että he jäävät vielä pitkäksi aikaa Kanariansaarille palvelemaan janoisia ja hengellisen nälän runtelemia turis-teja - kanssamatkaajiamme, jotka ehkä ensimmäistä kertaa juuri Gran Canarialla kuulevat sanoman Jeesuksesta Kris-tuksesta - selkeänä ja omalle kohdalle tarkoitettuna viestinä. Minusta Sakari ja Marja Alasen koko tiimillä on tähän hyvin merkittävä osuutensa.

18 UY 2/2013

ELÄ

MÄ

NK

ERTO

MU

S

>> 2200 TURISTIA JUOVAT VALTAVAN MÄÄRÄN KAH-VIA, SIKSI TURISTITYÖ TA-VOITTAA LEVOSSA OLEVIA SUOMALAISIA

19 UY 2/2013

Ruotsinsuomalaisten helluntaiseurakun-tien sydämellä on aina ollut evankeliointi. On ymmärretty ja nähty käytännössä mitä hyvä sanoma Jeesuksesta on saanut aikaan.

Vahva evankelioimisnäky 70- ja 80-lu-vulla kantoi runsaan hedelmän. Monet kotiäidit ensin tulivat uskoon ja siitä alkoi rukouskampanja koko perheen puolesta. Kun Jumalan tuli oli syttynyt perhees-sä, pian se tarttui myös toisiin perheen-jäseniin. Eikä suurempaa iloa ollut kuin se, että koko perhe oli tullut Jeesukseen uskoviksi. Monet perheonnea uhkaavat tekijät jäi pois kuten alkoholi. Uudessa elämässä löydettiin anteek-siantamus ja yhteinen usko yhdistivät perheen samalle tielle.

Vahva nuoriso- ja lapsityön into levisi koko maahan. Haluttiin levittää iloa ja Jeesuksen tuomaa vapautta, monien eri tapahtumien ja lasten leirien kautta. Halu auttaa maanmiehiään johti monet teetupatyöhön. Seurakunnat innolla tukivat evankelioimistyötä kotimaassa ja ympäri maailmaa.

Sitten ovat vuodet kuluneet. Monilla meistä harmaat hiukset kertovat omaa tarinaansa. Lapset ovat kasvaneet ja perustaneet omat perheet. Monet ovat avioituneet ruotsalaisten kanssa. Lasten-lapset eivät välttämättä puhu suomea. Isovanhempina iloitsemme heistä ja samalla kannamme huolta heidän pelastumisesta. Monet heistäkin ovat jo aikuisia ja etsimässä omaa paikkaa yhteiskunnassa. Ruotsi on monikansalli-nen maa.

Mitä voimme vielä tehdä, että evankeliu-min valo löytäisi lastenlapsemme ja niin monta muuta, jotka eivät Jeesusta tunne? Tähän kysymykseen ja haasteeseen olemme vastanneet ruotsinsuomalaisten

Helluntaiseurakuntien taholta erottamal-la yhden vuoden erikoisesti evankelioin-nille. Tänä vuonna haluamme haastaa omaa sydäntä ja muitten sydämiä sille vanhalle näylle, joka aikoinaan poltti mieltä.

Haluamme jälleen nähdä ihmisten löy-tävän Jeesuksen. Ei ole sen suurempaa ja tärkeämpää asiaa maan päällä kuin sielun pelastus. Tämän asian vahvistaa meille itse Jumala, antamalla oman Poikansa Jeesuk-sen ristinkuolemaan kaikkien ihmisten puolesta. Jumala ei tahdo, että yksikään ihminen hukkuu vaan, että jokainen löytäisi tien iankaikkiseen elämään Jeesuksen kautta. Tahdothan olla työssä mukana?

Voit rukoilla. Voit avustaa seurakunnan kautta tehtävässä evankelioinnissa. Voit avustaa ekonomisesti evankelioimistyötä Ruotsissa. Jumalan aika on tullut Ruot-siin. Vielä, kun on aikaa, tehkäämme se minkä voimme. Yhdistetään voimamme ja vapautta-kaamme uskomme Jumalaan. Jumala voi ja tahtoo pelastaa jokaisen.

POLTTOPISTEESSÄ KOTIMAANTYÖ

>> HALUAMME JÄLLEEN NÄHDÄ IHMISTEN LÖYTÄ-VÄN JEESUKSEN. EI OLE SEN SUUREMPAA JA TÄR-KEÄMPÄÄ ASIAA MAAN PÄÄLLÄ KUIN SIELUN PELASTUS.

TEKSTI: RAIJA LAGER KUVAT: UY-ARKISTO

20 UY 2/2013

Tukholmassa pidetyt Työntekijäpäivät kes-kittyivät erisisältöisten alustusten avulla tarkkailemaan moni-ilmeistä seurakunta-työtä. Osanottajia oli saapunut kaikkiaan 18 paikkakunnalta kokonaisvahvuuden noustessa noin sataan henkilöön.

Lauantai aamupäivänä teemana oli ”Pitäkää huoli koko laumasta”. Alustaja oli Eskilstunan vanhin Esko Hautakoski, joka tähdensi kokonaisvaltaisen näyn säi-lyttämistä seurakuntatyössä. Seurakunta on kalliisti ostettu lauma ja sitä tulee pai-mentaa jokainen jäsen huomioon ottaen, niin vahvat kuin heikotkin.

Toinen alustus koski pienryhmätyös-kentelyä, alustajana Katja Zarns. Pu-heenvuorossaan Katja kehotti tutkimaan mahdollisuuksia avata erilaisia toimivia pienryhmiä alueellisesti, yhteisten intres-sien parissa kuten pienten lasten äitien ryhmiä, jopa lenkkipolulla voi toimiapienryhmä! Suurimman osan suomalaisryhmistä

edustaessa pienryhmiä ryhmän lukumää-rää ajatellen, puheenvuoroissa nousi esiin uskallus kokeilla pienryhmien toiminta-mallia myös perinteisten kokoustilantei-den sijasta.

Mika Halkola innosti puheenvuorossaan katsomaan ympärilleen kuinka maaham-me on virrannut suuret maahanmuuttaja-virrat. Meidän tulisi nähdä tämä Jumalan

mahdollisuutena. Omakielisyys ei ole itsetarkoitus vaan meillä on suurempi päämäärä toimia Taivaan valtakunnan hyväksi kaikkien kansallisuuksien parissa.

Maria Petersson Hansen ja Jonas Päivä-rinta puhuivat miten meillä on vastuu olla johtajana ja esimerkkinä muiden johtamiseksi eteenpäin. Tämä tapahtuu kun raamatulliset virat ovat normaalissa käytössä, jolloin apostolit, profeetat, opet-tajat, paimenet ja evankelistat löytävätpaikkansa.Perjantai-iltana järjestävä seurakunta huolehti sekä aineellisesta, että hengelli-sestä ravinnosta. Ensin yhteinen illallinen pöytiin tuotuna ja sen jälkeen kokous. Puheet pitivät Camilla Halkola ja Kari Harri. Iltakokous oli vahvasti sielunhoidol-linen ja molemmat puhujat halusivat päivien osanottajien paneutuvan laadul-liseen Jumalan palvelemiseen kaikissa elämän tilanteissa. Illan päätteeksi tar-

OLISIKO AIKA KOKEILLAPIENRYHMÄMALLIA?

TEKSTI: TIMO HAKKARAINEN KUVAT: HEIMO LINDEMAN

Säätiön puheenjohtajan vaihdos. Timo Hakkarainen jätti tehtävänsä Raija Lagerille ja Mika Kososelle.

TYÖ

NTE

KIJ

ÄPÄ

IVÄ

T

21 UY 2/2013

Työntekijäpäivien osanottajia

jottiin mahdollisuus esirukouspalveluun Tukholman esirukoustiimin palvellessatyöntekijöitä.

Kentällämme todistettiin historiallinen tapahtuma työntekijäpäivien yhteydes-sä. Pari viikkoa ennen työntekijäpäiviä Latviasta saapui 2200 Uusi Yhteys-leh-den painos, joka lukumäärältään on ainutlaatuisen suuri ruotsinsuomalaisten helluntailaisten parissa. Tarkoitus on, että seurakunnat ja ryhmät tilaavat sopivaksi katsomansa määrän UY-lehteä ja lehdet jaetaan sen jälkeen ilmaisjakeluperiaatteella kaikille jäsenille. Seurakunnat maksavat jokaisen hankkimansa lehden.

Työntekijäpäivillä tapahtui myös säätiön puheenjohtajan vaihdos. Timo Hakka-rainen jätti tehtävänsä Raija Lagerille, joka yhdessä päivillä valitun säätiön varapuheenjohtajan Mika Kososen kanssa tarttuu ruoriin kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.

Bokas kirjamyynnin johtoon astui ken-tällämme tukholmalainen Reijo Tiainen. Hänestä erillinen artikkeli toisaalla lehdessämme.

Päivät päättyivät lauantaina yhteiseen ehtoolliseen. Seuraavat Työntekijäpäivät päätettiin järjestää Gräfsnäsissä syys-kuussa.

Raija Lager Sundsvallista on ottanut vastaan maaliskuun Kevättyöntekijä-päivillä Helluntai Säätiön hallituksen-puheenjohtajan tehtävät.

Millaisena näet ruotsinsuomalaisen helluntaityön tulevaisuuden?- Ruotsisuomalaisen helluntaityön tulevaisuus riippuu siitä onko meillä näkyä tai ei. Jumalalla on tarkoitus seurakunnalle sen viimeiseen hengen vetoon asti.Itse näen tulevaisuuden myöntei-senä, koska sisäisesti näen Jumalan antaman tarkoituksen ruotsinsuoma-laiseen työhön.

Mitä yhdessä kenttänä tulisi tehdä, panostaa jne.- Kentän yhdessä tulisi saada pitää näky olla lähetys- ja evankelioiva-seurakunta. Pienistä puroista kertyy virta, jolla voidaan panostaa uusien lähettien / työntekijöiden avustami-seen, joko kotona tai ulkomailla.

Raijan henkilökohtaiset tavoitteet.- Henkilökohtainen tavoitteeni uu-dessa pestissä on olla innostamassa uskontäyteistä näkyä Jumalan mah-

dollisuuksista. Työn suunnittelija on Jumala ja kun saamme pitää katseemme Jeesuk-sessa uskon alkajassa ja sen täyttäjäs-sä, niin silloin voimme olla se kanava jonka kautta Jumala pääsee toteutta-maan omaa työnäkyänsä maailman evankelioinnissa.

RAIJALLA ON HAASTE UUTENA PUHEENJOHTAJANA

22 UY 1/2013

Länsi-Ruotsin Juhannusjuhlat Gräfsnäsin Leirikylällä ajalla 20-23/6. Leirikylällä on perinteisesti järjestetty juhannusjuh-lia jo parin vuosikymmenen ajan, joten mistään ihan uudesta tapahtumasta ei ole kyse. Jossain vaiheessa suunniteltiin myös uutta nimeä, mutta päädyttiin käyttämään edelleen Juhannusjuhlien nimeä. Pyrimme kuitenkin nostamaan juhlien tasoa entisestään, niin että se palvelee koko Länsi-Ruotsin väkeä iästä, mutta myöskin välimatkoista riippumat-ta - kauempaakin on juhlaväki aina ollut lämpimästi tervetullut!

Teemana Valoa kohti!Juhlan teemaksi olemme valinneet ”Valoa kohti”. Juhannus on ajankohta vuodesta, jolloin päivät alkavat lyhentyä ja matka pimeyttä kohti alkaa. Jumalan

kansa kulkee kuitenkin aina valoa kohti vuodenajasta riippumatta. Onhan mei-dän tehtävämme olla valona pimenevässä maailmassa!

Leirikeskus toimii hyvin tapahtumapaikkanaPääpuhujaksi olemme kutsuneet Hannu Puustellin Suomesta. Hänen lisäkseen palvelee sanassa Jonas Päivärinta ja Osmo Pakarinen. Sanan äärellä ollaan joka päivä iltakokousten lisäksi. Näissä tilaisuuksissa palvelee juhlaväkeä Hannu Puustellin lisäksi kentän väelle jo tuttu kaksikko Veikko Holm ja Vesa Kultalahti. Näiden raamattutuntien aikana on nuoremmalle ikäryhmälle ja ruotsinkieliselle juhlavä-elle ruotsinkieliset rinnakkaistilaisuudet Jonas Päivärinnan johdolla. Musiikista vastaa juhlien eri tilaisuuksissa pääasialli-

sesti Jarno Puustelli ja Vesa Kultalahti. Majoitusasioissa voi kääntyä Antti Kar-jalaisen puoleen 0707-695726. Myös oma asuntoauto, tai vaunu on ihan tervetullut ratkaisu majoitukseen. On huomattava kuitenkin, että vain niille löytyy tilaa leirialueen sisältä paikkojen rajallisuuden vuoksi, jotka ovat varanneet paikkansa etukäteen. Leirikylän ravintola, grilli ja kioski tulee palvelemaan juhlayleisöä omilla tarjouksillaan. Toivotamme kaikki juhlavieraat lämpimästi tervetulleeksi Gräfsnäsiin, Länsi-Ruotsin Leirilähetyk-sen alueella pidettävään Juhannuskonfe-renssiin. Juhlien tarkempi ohjelma löytyy myöhemmin osoitteesta: finskapingst.orgtai netbless.net/grafsnas.

Juhannustoimikunnan puolesta,Antti Karjalainen

VALOA KOHTI MENNÄÄN JUHANNUSJUHLISSA

RAULI LEHTONEN

DEN sIsTA kAmAssENoch andra troshjältar från öst

Fortsättning på Apostlagärningarna

Rauli Lehtonens bok blir ett fantastiskt tillskott i presen-

tationen av vad som sker i utbredandet av evangeliet. Det

finns många sätt att beskriva Rauli – djupt erfaren och

kunnig både inom den kristna sfären och många angrän-

sande områden, visionär, inspiratör, ödmjuk och öppen för

den helige Andes ledning.

Boken kan inte bli annat än utomordentligt intressant

med sin skildring av hur evangeliet erövrar nya folk –

burjater, turkmener, mordviner, udmurter och många fler.

Här finns öppenheten för alla olika redskap att göra bud-

skapet om Jesus tillgängligt för nya folk som gör att den

skulle kunna vara en lärobok i missiologi.

Persongalleriet, med alla exotiska namn på hjältar i Guds

rike, är imponerande. Likaså dessa människors visioner, uppoffringar och respekt för Guds ledning.

Den ständigt pådrivande motiveringen att Jesus snart kommer tillbaka finns som en kraftfull under-

ström för att föra evangeliet vidare. Var beredd på att du inte kan sluta läsa förrän du hunnit till sista

sidan och att läsningen kommer att påverka dig för framtiden.

– Sune Elofsson, direktor för dåvarande Pingstmissionen

Den sista kamassen

ISBN 978-91-977327-4-1

rauli lehtonen Den sista kam

assen

Hintaan 235 kruunua voit tilata(postitus kuuluu hintaan)

Rauli Lehtosen kirjanViimeinen kamassi

Pane 235 kr plusgirot tilille, n:oon 463 31 05 -4, sekä nimesi

ja osoitteesi, niin kirja tulee suoraan kotiisi.

Merkitse tahdotko kirjan suomeksi vai ruotsiksi.

www.ljusioster.se

23 UY 1/2013

Micael ja Kristin Lahtinen tulevat syksyn työntekijäpäiville Gräfsnäsiin opettamaan teemasta evankeliointi!

Micael Lahtinen on ruotsinsuomalainen ja entinen rasisti, alkoholisti ja narko-maani. Jumala muutti hänen elämänsä ja tänään hän toimii evankelistana ja pasto-rina Nordupplandkyrkassa, Tierpissä. Heillä on ulospäinsuunnattu työ ja rakentavat suhteita ihmisiin. Micael itse haluaa olla kadulla ja tavata uusia ihmi-siä. Hän ilmaisee, että hän haluaa nähdä saman muutoksen muissa niin kuin Jumala teki hänessä.

Hänen vaimonsa, Kristin, on kurdi ja te-kee työtä median kautta arabimaailmassa. Kristinin todistus on kuulunut ja näkynyt

monessa tunnetuissa tv-kanavissa arabi-maailmassa. Kristin otti vastaan Jeesuksen vuonna 1994. Hän koki lähetyskutsun jo siinä, kun hän tuli uskoon. Ennenkuin Kristin tapasi Micaelin, hän oli lähetystyönteki-jänä Austraaliassa ja teki töitä arabikielis-ten parissa.

Joka vuosi he myös matkustavat ja saarnaavat evankeliumia saavuttomien kansojen keskellä. Nämä kampanjat vetävät isoja väkijoukkoja kuuntelemaan sanomaa Jeesuksesta. Siellä myös paran-tuu ihmisiä ja monet sadat ja tuhannet ottavat Jeesuksen vastaan henkilökohtai-sena Pelastajana. Meillä on kiinnostavat Työntekijäpäi-vät edessämme! Odotetaan innolla!

MICAEL JA KRISTIN ELÄVÄT LÄHETYSKÄSKYSSÄ

24 UY 2/2013

Escabeche de pollo eli kanaa viinietikassa0,5 l vettä1,25 dl punaviinietikkaa2 dl öljyä10 valkosipulinkynttä kokonaisina4 suurehkoa sipulia1 rkl suolaa1 rkl kokonaisia mustapippureita1 kanaliemikuutio1 broileri paloiteltuna tai nahallisia broilerin paloja (esim. reisipaloja)

Paloittele sipuli suuriksi lohkoiksi. Laita kattilaan vesi, viinietikka, öljy, kokonaiset valkosipulinkynnet, suola, pippurit ja liemikuutio. Keitä seosta puolisen tuntia miedolla lämmöllä. Tämän jälkeen lisää liemeen paloitellut broilerinpalat ja jatka keittämistä kunnes liha on kypsää. Tarkista liemen suolaisuus. Tarjoillaan keitetyn riisin ja perunan kanssa. Pinnalle voi ripotella väriä antamaan vähän silputtuapersiljaa.

Vuonna 1990 tutustuimme Boliviassa Eloy-nimiseen nuoreen ham-maslääketieteen opiskelijaan. Eloysta ja hänen vaimostaan Lume-nista tuli meille vuosien varrella erittäin hyvät ystävät. Lumen oli loistava ruoanlaittaja ja hän opetti monien bolivialaisten ruokien valmistuksen. Pariskunta työskenteli vuosia maalaislasten koulukodin johta-jina ja oli ahkerasti mukana seurakuntatyössä. Eloy sairastui mu-nuaissairauteen ja sai muuttaa taivaan kotiin ilmeisen hoitovirheen vuoksi, vain vähän yli 30-vuotiaana. Muistamme lämmöllä nuorta ystäväämme ja rukoilemme Lumenin ja isättömäksi jääneen pienen David-pojan puolesta. Tämä valkosipulilla ja punaviinietikalla maustettu kanakastike on yksi Lumenin herkullisista ruokaohjeista.

Nina Uusilafida.info

RU

OK

AO

HJE

ISTO

Tässä on viime UY lehden oikeat vastaukset sanaristikkoon.Oikein vastanneiden kesken on arvottu kirjapalkinnot jotka saavat: Esko Kemppainen, Motala, Osmo Pakarinen, Ljung, Pirjo Hänninen, Arboga. Palkinnot ovat postitettu. Kiitos kaikille osaanottajille!

25 UY 2/2013

Ei kun kynät esille...Lähetä ristikon ratkaisu 1. elokuu 2013 mennessä osoitteella UY/FinskaPingst, Kungsgatan 58, 50335 Borås. Kaikkien oikein vastanneitten kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Nimi:Osoite:Sähköposti:

26 UY 2/2013

MENNÄ

TILAA MAINOS! TÄMÄ VOISI OLLA SINUN TAI YRITYKSESI MAINOSPAIKKA.

Ota yhteyttä: toimitus@uusiyhteys.se

TUE LEHTEÄ! VOIT TUKEA LEHDEN ILMESTYMISTÄ 100 KR VUOSIKERTA TILILLE PG 178790-2, MERKINNÄLLÄ ”100-TUKIRENGAS”

Minne

GISLAVEDKöpmangatan 7 , Su klo 15, 073-5253201askokosonen@hotmail.com

GÄVLEBrunnsgatan 64, gavle.pingst.se,

HAAPARANTATorggatan 29, Su klo 14, Ke klo 18, 0922-650 042, www.haparadafiladelfia.se

HOFORSFaluvägen 25, joka toinen su klo 16.00,www.hofors.pingst.se, 029-020 385

KATRINEHOLMLinneavägen 24 B, 0707-167153polavilin@hotmail.com

KÖPINGTorggatan 7, Su klo 15.00, www.kopingpingst.se, 022-123 280

MOTALADrottningsgatan 15 A, Su klo 16.00, Tilaisuus ke klo 18, www.motala.pingst.se, 014-152 864

MARKVarbergsvägen 60, Su klo 16, Ke klo 18, 072-5319067

NORRKÖPINGDragsgatan 9 C, Su klo 14, www.norrkoping.pingst.se 0727- 405 550

PAJALAMasugnsvägen 14, 097-810 098

SANDVIKENTorggatan 3, sandvikenpingst.se, 026- 258 111

SUNDSVALLRådhusgatan 37, Su klo 11, to klo 18, 073-0410394, s.lager@yahoo.se

TROLLHÄTTANStrandgatan 22, Joka toinen su klo 14, ti 18.30www.thn.netbless.net, 0520-755 38

UUMAJAKungsgatan 83, www.umea.pingst.se, 090-141 010

VÄSTERÅSAlmelundsg 2, Su klo 13, 021-17 19 00, www.vasteras.pingst.se

BORÅSOsoite: Kungsgatan 58Tel: 033-130027Web: www.finskapingst.se

Jumalanpalvelukset - Kesä-elokuu SU klo 17, muuten klo 15.00.Rukouskokoukset KE klo 19 läpi vuoden. Amazing Life säännöllinen toiminta alkaa 1/9 klo 15, tel Jonas 0760284336. Lasten leiri 15-19/6. Nuorten leiri 15-20/7. Päivävapaitten leiri 29/7-2/8. Seurakuntaleiri 23-25/8. Radiossa 92,5 Mhz ja nettiradiossa läpi kesän LA 16.30-18.30 Seuraa tapahtumakalenteria. Tervetuloa Kotiin!

SU klo 11 kk 1. sunnuntai, Ehtoolliskokous klo 11 kk 2. sunnuntai, Lähetyskokous klo 16 kk 3. sunnuntai, Hyvän sanoman päivä klo 11 kk 4. sunnuntai, Opetus kokous klo 15 Kansainvälinen tilaisuus. (kk 3. su klo 12).MA klo 15 Rukoushetki klo 18 Kansainvälinen kokous. klo 20 TV-lähetys: Öppna Kanalen Göteborg.TI klo 12 Päivävapaat, parillisilla viikoilla. klo 18 Ranskankielinen toiminta.KE klo 19 Jumalan kohtaamisen iltaTO klo 18 Lähetyksen työilta.PE klo 12 Päivärukouskokous. klo 19 Kansainvälinen tilaisuus.LA klo 10-14 Kirpputori (astioita, vaatteita, huonekaluja ym.). klo 15 Teetupa kahviossa. klo 18 Ranskankielinen toiminta

GÖTEBORGOsoite: Redbergsvägen 19Tel: 031-195569Web: www.helluntaiseurakunta.org

SUNNUNTAI, KLO 15.00SU KESÄAIKAAN, 18

TIISTAI, KLO 19.00PERJANTAI, KLO 18.00

ESKILSTUNAAdress: Smedjegatan 23Tel: 016-15 59 81Web: www.kotikirkko.se

JUMALANPALVELUSJUMALANPALVELUSRUKOUSILTASYKETTÄ ELÄMÄÄN ILTA

SUNNUNTAI, KLO 16.00KESKIVIIKKO, KLO 19.00

SÖDERTÄLJEAdress: Cederströmsgatan 9Tel: 08-550 800 98Web: www.finskapingst.com

JUMALANPALVELUSRUKOUS JA YLISTYS ILTA

SUNNUNTAI, KLO 11.00KESKIVIIKKO, KLO 19.00

PERJANTAI, KLO 19.00

TUKHOLMAAdress: Västberga Allé 9Tel: 08-642 54 83Web: www.finskafiladelfia.se

JUMALANPALVELUSILTAKOKOUSNUORTEN ILTA

Toimitussihteeri on jälleen istutunut kirjoittamaan. Viikkojen aikana on tullut pääosa tämän lehden jutuista. Taustalla on ajatus miten lehtenä voisimme par-haiten tarjota lukijoille lukemista, joka vaikuttaa rakentavasti. Yksi osa kokonaistyötä on tekstien käsittely. Kuten vaikka tuo yllä ”lihavalla”, mustalla oleva sana. Miten se oikeasti kirjoitetaan? Sitä toimitussihteeri pohtii. Kielioppisäännöt ovat niitä mitä kunnioi-tetaan. Oikeinkirjoitus ohjaa kirjoitta-maan esimerkkisanan ”istuutunut”.

Edellinen lehti levisi laajalti. Nyt tavoit-telemme jälleen samoja mittasuhteita ja laajemminkin. Itse asiassa lehti on (vain) paperia ja painomustetta. Juju onkin siinä, mitä yhteisesti sovittua kieltä tällä paperille painomusteen avulla kirjoitamme ja painamme. Puhutaan sanomasta. Vai onko ”se sa-noma” aivan erityistä, että se on kirjoitet-tava isolla kirjaimella, kuten erisnimenä: Sanoma. Nyt se tarkoittaa jotakin tiettyä viestiä, julkilausumaa tai vaikka uutista. Nyt sisältö sanalle on Hyvä Uutinen Jee-suksesta. Evankeliumi on Hyvä Uutinen, joita Raamatusta löytyy yksi. Huomaa kompa.

Usein Sanomaa moititaan, että se on niin kätkössä, että sitä on vaikea lukea tai

27 UY 2/2013

saatikka kuulla kirkkojen saarnapaikoilta. Sanomaa yritetään paikkailla ja selittää liian usein, kun ei yleisen mielipiteen tähden enää uskalleta ilmaista Sanoman sisältöä niin kuin se on. Suomen kielessä on ilmaisu, joka kuvaa tätä: ”Puhutaan korvasyyhyn”. Itse joudun miettimään merkitystä, mutta se on jotain sellaista, mitä yleinen mielipide, kansa haluaa kuulla. Todellisuudessa se on viihdettä ja Rooman aikaista ”sirkus-huvia”. Surullista on, että tämä kaikki on ajankulua, mutta ei saa ihmisessä aikaan mitään (ehkä ei muuta kuin lisäkiloja vyötärölle). Kaukosäädin kädessä raskaan työpäivän jälkeen, sen ymmärrän, mutta jos se on ainut elämän tapa, se vain passi-voi etenkin aivojen käyttöä. Neuvo on yksinkertainen: Ei istuuduta liiaksi passiivisuuteen. Lähdetään liik-keelle, työhön ja toimiin. Jopa kirkko-kansa, siis ihmiset, jotka käyvät juma-lanpalveluksissa ja rukouskokouksissa,

Timo Pellinen on Boråsin Helluntai-seurakunnan johtava pastori ja UY-lehden toimitussihteeri. timotp@uusiyhteys.se

vetoomus myös siihen suuntaan: Nyt on aika lähteä liikkeelle kertoa toisille maail-ma kaikkeuden tärkeimmästä Uutisesta.

Sanoma Kristuksesta on ihmisen elämää ja aivoja aktiovoivaa. Jumalan suunnitel-ma on tarjota ihmiselle tasapainoista ja mielekästä elämää. Elämään kuuluu ilon lisäksi luottamus Jumalaan myös vai-keuksien ja sairauksienkin keskellä. Loppusanoina käytän selvästi ymmär-rettäviä sanojaa: Hyvä lukijani, kaikki si-nun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen Kristuksen Golgatan sovitustyön tähden ja Hänen nimessään! Tästä eteenpäin harkinta ja vastuu jää Sinulle. Valitse siis Kristuksen suunnitelma, joka tähtää tämän elämän lisäksi iankaikkisuuteen.

Juju elämään on yksinkertainen,Timo T. Pellinen

>> KAUKOSÄÄDIN KÄDESSÄ RASKAAN TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN, SEN YMMÄRRÄN, MUTTA JOS SE ON AINUT ELÄ-MÄN TAPA, SE VAIN PASSIVOI ETENKIN AIVOJEN KÄYTTÖÄ.

MIKAELS LIVSMISSION ÄR ATT HJÄLPA BEHÖVANDE

28 UY 2/2013

PÅ S

VEN

SKA

Porträtt. Från Indien tillbaka till att vara pastor i Södertälje. Mikael Halkola brinner för att hjälpa andra och efter hans långa resor åker han i maj till Nordkorea för att följa upp det han sådde där i höstas.

Finlandssvensken Mikael Halkola föddes i det österbottniska Vasa och flyttade som 16-åring till Sverige när pappa blev pastor för finska pingstförsamlingen i Söder-tälje. Året var 1987 och när föräldrarna några år senare flyttade tillbaka valde Mikael att stanna kvar här. -Ja, jag träffade Camilla genom kyrkan och kärlek uppstod. Snart gifte vi oss, säger han. Mikael berättar om sitt intresse för människor och att hjälpa andra, särskilt barn och utsatta. Han och Camilla villegärna åka ut på missionsresor redan tidigt, men en tragisk händelse kom att förändra deras liv. - Efter att vår dotter Fia fyllde två år drabbades hon av en mycket sällsynt

genetisk sjukdom som gjorde henne bådeblind och totalförlamad. Vi visste att hon inte skulle leva länge och försökte ge henne all kärlek vi kunde. Själv hämtade vi stöd från varandra och vår kristna tro, berättar Mikael och fortsätter: - Vår dotter blev sju år . Det var en jobbig tid. Vi åkte till vår stuga i Finland där vi höll om varandra och lät våra tårarfylla floden. Det normala livet blev onor-malt och för att hitta varandra och bygga upp familjen igen , började jag ochCamilla dejta varandra på nytt.

Efter sju månaders bearbetning av sorgen bestämde sig paret för att göra något nytt av sina liv och snart, 2004, bar det iväg till Indien. -För att kunna hjälpa andra i ett land måste man göra det landet till sitt, kanske leva där och förstå det bättre. Tänk om man hade en gnutta av Moder Teresas hängivenhet, man skulle kunna uträtta mycket, tänker Mikael.

Mikael och Camilla var i delstaten Bihar och bodde i Patna, en stad med cirka tre miljoner invånare. Paret arbetade socialt genom kyrkan och hjälpte till med mat, medicin och att ta hand om människor-na, bland annat efter de många över-svämningarna som drabbade områdena. Mikael har många historier att berätta efter sina sex år i landet: -Det är ett komplicerat liv där, inte som här i Sverige. Vi har sett tuffa saker och varit nära döden flera gånger.

Han drabbades av ett okänt virus och hade 41 graders feber i fem veckor. Mika-el flögs till Huddinge sjukhus där läkarnasnart gav upp när de inte hittade något. -En pastor ringde mig och sa att han hörde att jag var på sjukhus och att Gud skulle hela mig samma dag klockan tolv.Jag bad läkarna att sluta ge mig mediciner och som ett mirakel kände jag hur febern gick ned just klockan tolv, säger Mikael.

TEXT: ELIAS ZAZI, LÄNSTIDNINGEN BILDER: MIKA HALKOLA

29 UY 2/2013

Efter tre månaders rehabilitering hade Mikael fått hälsan tillbaka och ville åka tillbaka till Indien. -Vi avråddes, men jag kände att vi måste åka och få bort skräcken för Indien som kunde ha växt i mig. Man kan inteleva med skräck hela livet, säger Mikael som senare kallades hem till Södertälje när behovet av en pastor uppstod: -Det var ett svårt beslut. Men vi har gett våra liv till Gud och vi låter Honom leda oss. Vi gav bort allt vi hade och komtillbaka med våra två resväskor 2010.

Här i Södertälje började Mikael sin tjänst som pastor vid den finska pingstförsam-lingen, men hjälp verksamhetenavstannade aldrig. Genom Trosgnistans mission åkte han i höstas till Haeju i södra delen av Nordkorea med uppgiften att förmedla hjälp till stadens barnhem. Hjälpen bestod bland annat av 160 000 matportioner som var sponsrade av bland annat PMU secondhand i Weda. Teamet

NAMN: Mikael Halkola.ÅLDER: Fyllde 42 år den 24 mars. FAMILJ: Hustru Camilla och dottern Fredrika, som gick bort 2001, 7 år gammal.BOR: Viksberg. Paret har alltid bott i Södertälje och haft staden som sin bas även om de kom att bo många år utomlands. GÖR: Pastor i finska pingstförsamlingen i Södertälje.INTRESSEN: Människor, kulturer och språk. KURIOSA: I Nordkorea blev Mikael Halkola inbjuden till en stor fest som var en hyllning till landets 60-årsdag. I den stora arenan bjöds det på högklassig underhållning och publiken bestod av 8000 generaler. Mikael säger att det var väldigt imponerande. Landets högsta ledare Kim Jong-un fanns också på plats. Med facit i hand skulle Mikael inte vilja byta ut något i sitt liv. Han ser att hjälpandet till andra har givit honom styrka.

som åkte till Nordkorea bestod av fem personer. -Jag har aldrig sett ett så fattigt land och ändå har jag rest mycket. Barnen visade tydliga tecken på näringsbrist och tio procent av dem kommer dö under vintern. Så nu när vi åker tillbaka i maj för att följa upp dessa barn kommer flera att vara borta, säger Mikael, bedrövad efter det han har sett: -Vi besökte även sjukhus. Det var katastrofalt. De saknar både mediciner och utrustning och hade egentligen bara täcken de kunde erbjuda de sjuka. Utrustningen såg verkligen gammal och uttjänt ut. Jordbruket sköts för hand och efter skördetiden går de fattiga runt på fälten och plockar de sista enstaka riskornen för att få sig lite mat.

30 UY 2/2013

PÅ S

VEN

SKA

Under påskhelgen på långfredagen och påskafton hade vi ungdomar påskeventet Passion. Passion hölls i Borås Kristna Centers lokaler.

Till Passion kom det över 30 personer från Finland, mestadels ungdomar men också vuxna och barn. Dem medverkade på Passion med lovsång och predikan!

Första kvällsmötet började vid åtta men redan vid klockan sju började folk kom-ma. Kvällen började med lovsång av lovsångsbandet från Finland. De spelade låtar både på engelska och finska. Därefter fortsatte kvällen med en kort predikan på finska som översattes till svenska. På fredag handlade predikan om Guds plan för den enskilda människan och på lördag hölls en predikan om Guds nåd och hur nåden kan visa sig konkret i en människas liv.

Det var gott häng efteråt i caféet. Människor fikade och umgicks ända till sent på natten.

Lördagens kvällsmöte började med två icebreakers. Första tävlingen var att delta-garna skulle måla påskägg. Den som hade målat finast ägg skulle också vinna täv-lingen! Dessutom utmanades två killar att äta memma. Den som åt mest memma under en minut skulle vinna tävlingen! Vinnarna vann varsin chokladkanin. Kvällsmötena avslutades med lovsång, bön och förbön för dem som ville ha det.

Det blev två härliga möten där folk fick möta Gud och tillbe Honom. Eventet besöktes även av okristna människor som blev berörda och människor gav respons på Guds kärlek!

PASSION HELG I BORÅSTEXT: SAARA FLINK BILDER: AMAZING LIFE BORÅS

>> EVENTET BESÖKTES ÄVEN AV OKRISTNA MÄNNISKOR SOM BLEV BERÖRDA OCH MÄNNISKOR GAV RESPONS PÅ GUDS KÄRLEK!

31 UY 2/2013

ÄR DU INTRESSERAD AV ATT ÅKA PÅ EN MISSIONSRESA?

KONTAKTA JONAS PÄIVÄRINTAMOBIL: 0760-284 336

EPOST: JONAS@FINSKAPINGST.SE

/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /

/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /

RESOR KOMMER ATT DYKA UPP UNDER HÖSTEN 2013. HÅLL

UTKIK PÅ VÅR HEMSIDAWWW.FINSKAPINGST.ORG

/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /

Det bästa med resan var att få mer erfarenhet av mission. Jag vill rikta ett stort tack till missionärsfamiljen Abellan som tog emot oss under re-san och att vi tillsammans fick arbeta! Det var väldigt berikande att få evangelisera i en ny kultur och att få möta kristna från ett annat land.

- SAARA FLINK

Jag tyckte att det var spän-nande att få åka på missions-resa och prova på evangelisa-tion i ett annat land. Många gånger tänker man att mission bara är för vissa personer men jag tror att alla kan hitta någon form av upp-gift/syfte i missionen. Jag kände att resan styrkte mig personligen och idag har jag ännu mer hopp för vårt arbete i Borås. Man vill se mer av vad Gud kan göra!

- OLIVIA KULPAKKO

UNGDOMAR PÅ MISSION I SPANIEN

Under februari månad åkte ett team ungdomar till Spanien på missions-resa. Där fick dem möta en annan kultur, vittna om Jesus på gatan och på offentliga möten. Vi har frågat Saara Flink och Olivia Kulpakko hur dem upplevde resan!