Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 2

Kokoukset • Perhejuhlat • Savusauna

Inkalan Kartano OyInkalantie 91, 13500 Hämeenlinna

www.inkalankartano.fi

Leila Ylitalo(03) 652 41500500 767 150

leila.ylitalo@inkalankartano.fi

www.nahkurinverstas.fi

Kappelintie 26, Tammelatoimisto@nahkurinverstas.fi040 861 5555 / 040 767 5928

Ainutlaatuinen nahkatehdasmuseo

Kahvila-ravintola, ruokailut ja kahvitukset myös ryhmille

Tunnelmallinen kokous- ja juhlatila 50 hengelle

Viihtyisät huoneet ja huoneistot majoitukseen ympäri vuoden

Kuva: Jarmo Tikka

PORTAAN NAHKURINVERSTAS

H ä m e e n H ä r k ä t i e n v a r r e l l a

www.kotimaassa.fi3

TÄSSÄ NUMEROSSAPääkirjoitus ............................................................ 3Haastateltavana Eino Grön ................................. 4-5Sininen Tie yleistä ................................................................ 6-7 Kyyjärvi.............................................................. 8-9 Karstula ......................................................... 10-15 Kannonkoski ................................................. 16-17 Lomaseutu .................................................... 18-21 Keitele ........................................................... 22-25 Pielavesi ........................................................ 26-29 Maaninka ...................................................... 30-31 Vesanto ja Tervo ............................................ 32-33 Syvänniemen kylä ......................................... 34-35Kesäteatterit ................................................... 36-51Kesätapahtumat .............................................. 52-58Matkan varrelta ................................................... 59

Matkailu kotimaassa.fi -lehtitoimitus@kotimaassa.fiwww.kotimaassa.fi5. vuosikerta

Päätoimittaja:Ahti Oksman puh. 0500 439 857ahti.oksman@kotimaassa.fi

Toimitussihteeri:Eeva Oksman puh. 0500 439 863eeva.oksman@kotimaassa.fi

Toimittajat:Matleena Ikonen puh. 0400 302 066matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Irmeli Kojonenpuh. 0440 533 303irmeli.kojonen@kotimaassa.fi

Suvi Rosellipuh. 0440 437 362suvi.roselli@kotimaassa.fi

Tapani Mylly puh. 044 281 4446

Valokuvaaja:Joni Rantasalo puh. 0400 316 414joni.rantasalo@adphoto.fi

Mediamyynti:puh. 044 702 1212myynti@kotimaassa.fi

Taitto:Mainostoimisto Penboxpuh. 044 375 3254www.penbox.fi

Painopaikka:Allatum Oywww.allatum.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

puh. 044 702 1212

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 €

-kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

(sis. alv 10%)

http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

Internet-sivut ja verkkolehti:webmaster@kotimaassa.fi

Julkaisija:Menuetti Group Oyasiakaspalvelu@menuetti.fiwww.menuetti.fi

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Maaningalla sijaitseva Korkeakoski on Suomen korkein koski, jonka pudotuskorkeudeksi on määri-telty 36 metriä. Kuva: Juho Pelkonen, Maaningan kunta.

Päivien pidentyessä ajatukset karkaavat yhä useammin tule-vaan kesään, vaikka ulkona on

vielä hanki. Kesäsuunnitelmia teh-dään monessa kodissa ja yhdistyk-sessä täyttä päätä. Tässä numerossa jatkamme tutustumista Suomen Siniseen Tiehen, josta löysimme pal-jon mielenkiintoista nähtävää.

Useimmille meistä kesä merkitsee sama kuin loma. On kuitenkin paljon niitä, jotka tekevät kesällä töitä, ja juuri heidän ansioistaan meidän lomamme tuntuu Lomalta. Näitä kesäntekijöitä ovat muun muassa kaikki innokkaat kesäteatterilaiset. Teatterin tiedotuskeskuk-sen mukaan Suomessa on noin 400 kesäteatteria tekevää teatteria tai ryhmää. Jokaiseen näytelmään ja näytökseen tarvitaan runsaasti tekijöitä. Lavalle nousee joskus jopa kymmeniä esiintyjiä, ja työtä riittää myös lavan ulkopuolella. Teatterissa voi mennä koko varsinai-sesta työstä ansaittu kesäloma. Mikä saa ihmiset antamaan kesästään ison osan kesäteatterille?

Tätä numeroa tehtäessä olemme tutustuneet eri puolilla Suomea toimiviin kesäteattereihin. Yksi on ollut yhteistä kaikille teatterinte-kijöille. ”Odotan innolla”, oli tyypillisin kommentti sekä kokeneilta näyttelijöiltä että uusilta harrastajilta. Kesällä tuo palava into välittyy lavalta meille katsojille. Ehkäpä siksi kesäteatteriesitykset ovatkin niin viihdyttäviä.

Tänä kesänä monessa kesäteattereissa voi siirtyä menneiden vuo-sikymmenten tunnelmiin. Musiikki vie Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa 1950-luvulle. Riihivuoren Aploodi-teatterissa nautitaan toukokuussa Paul Ankan 1950–60-luvun musiikista, ja kesää jatke-taan Leevi and the Leavingsin ja Rauli Badding Somerjoen tahdissa. Kuopion Uusi Kesäteatteri vie aikamatkalle 1970-luvulle, kun taas Laajavuoren Kesäteatterissa ollaan kasaritunnelmissa.

Perinteiseen kesäteatteriin luottaa Keravalla toimiva Krapin kesäteatteri, joka on valinnut kesän näytelmäkseen Aleksis Kiven Nummisuutarit. Sen ohjaa Suomen tunnetuin ja arvostetuin Kivi-ohjaaja Juha Hurme.

Kesäteatterilavoilla loistavat myös tähdet, kuten Eino Grön Valkeakoskella, Krisse Salminen Tampereen Komediateatterissa, Hannele Lauri Keuruulla, Lena Meriläinen ja Oskari Katajisto Mustion Linnan Kesäteatterissa sekä Sami Saari ja muut taitavat muusikot Samppalinnassa.

Sinisen Tien varrellakin on monia kesäteattereita. Karttulassa Wanhat Wehkeet -kesäteatterissa muistellaan rakasta Karjalaa. Pielavedellä harrastajateatterin Viulunsoittaja katolla -laulunäytel-mässä mukana on myös oopperalaulaja Marjatta Airaksen oppilai-neen. Syvännimen Teatteri Hermannin ensi kesän laulunäytelmässä palataan ajassa 1950–60-luvuille, jolloin oman pitäjän laulutähti Vieno Kekkonen valloitti suomalaisten sydämiä.

Minkälaista kesäteatteria mahdamme nähdä 20 vuoden kuluttua? Tämä päivä on huomisen historiaa.

Ahti Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 4

Erikoishaastattelu

Kaikki suomalaiset tuntevat Eino Grönin. Miten itse luonnehtisit itseäsi?

Pidän itseäni laulajana tai viihdetaiteilija-na. Laulaminen on pääasiallinen ammattini.

Olet esittänyt monenlaista musiikkia. Mikä tyylilajeista on lähinnä sydäntäsi?

Ihastuin jazzahtavaan balladiin jo 1950-luvulla, ja olen laulanut sitä siitä lähtien. Yleisesti ottaen pidän laulelmapoh-jaisesta musiikista, siis kaikesta, missä pitää paneutua sanoman tulkintaan. Haluan aina löytää lauluista tarinan ja siitä omintakeista kerrottavaa.

Mitkä konsertit ovat olleet erityisen mie-leenpainuvia?

Olen ollut mukana muuna muassa Tapio Rautavaaran ja Olavi Virran muistokonser-teissa. Muistokonsertit ovat vaikuttavia, mutta niiden tunnelmaa latistaa se, ettei tilaisuuden päähenkilö ei voi olla enää läsnä, eturivissä kuuntelemassa esityksiä.

Ulkomailla on ollut todella eksootti-sia konserttipaikkoja, kuten Nepalin kuningashuone ja Perun suurlähettilään residenssi. Mieleenpainuvia ovat olleet myös amerikansuomalaisten keskuu-dessa pitämäni konsertit. Olen heille ollut tuulahdus Suomesta!

Sinulla on koti kahdella mantereella. Minkälainen on suhteesi Floridaan ja Suomeen?

Suomi on minulle kotimaa ja Florida loma- ja irrottautumispaikka. Laulan toki Pohjois-Amerikassakin, mutta ohjelma ja aikatauluni siellä eivät ole samalla tavalla tiukkoja.

Miltä tuntuu matkustaa kahden mantereen väliä?

Matkustaminen ei minulle ole kos-kaan ollut ongelma. Asennoidun aina niin, että on kiva mennä. Suomeen on aina mukava tulla, mutta lokakuun alussa, kesäisen työrupeaman päätyt-tyä on taas kiva lähteä Floridaan muu-tamaksi kuukaudeksi. Marraskuun lopullahan palaan jälleen Suomeen tekemään joulukonsertteja, vaikka jouluksi lennänkin sitten taas Floridaan, jolloin jouluhössötys jää luontevasti pois.

Miten rentoudut?

Rentoudun kuntoilemalla – vedän hikeä päähän! Se on tullut jo äidinmaidosta. Olen ollut aktiivinen jo nuoruudessa, mutta urheilu jäi musiikin jalkoihin. Saan liikunnasta paljon, eikä minun tarvitse koskaan pakottaa itseäni siihen. Siitä tulee hyvä olo, ja voin tyyty-väisenä ”lyödä itseäni rintaan” suorituk-sen jälkeen.

En niinkään enää lenkkeile, mutta golfaan ja pelaan tennistä. Tällä hetkellä yksi päällimmäisistä liikuntamuodoista on kuntosaliharjoittelu. Myös rullaluistelu sopii minulle, sillä se ei rasita polvia samalla tavoin kuin esimerkiksi tennis.

Erikoishaastattelussa

Eino Grön

Eeva Oksman Marika Mäkelä

Mikä pitkään uraasi mahtuvista kappaleis-ta on ollut itsellesi tärkein ja miksi?

Niitä löytyy joka osastolta. Hengellisten laulujen puolelta Suvivirsi koskettaa aina ja saa tunteet nousemaan pintaan. Myös muut hengelliset laulut ovat minulle tärkeitä, sillä lauloin niitä paljon jo nuorena. Joskus niiden sanoma on jopa niin koskettava, että on minun vaikea laulaa.

Tangoista tärkein on Sä kuulut päivään jokaiseen. Junnu Vainio teki sen meidän per-heellemme ja minulle laulettavaksi.

Minkälainen on mieluinen esiintymispaik-ka?

Niitä on paljon! Eniten olen pitänyt pienis-tä ja tunnelmallisista akustisista laulelmail-loista, jossa yleisö on lähellä. Hengellisissä konserteissa tekstit nostattavat pintaan muistoja lapsuudesta, ja merelliset maisemat muistuttavat nuoruudesta.

Missä viihdyt parhaiten vapaa-ajallasi Suomessa?

Viihdyn mökeillä Porin Reposaaressa ja Hangossa. Reposaaren mökkini valmistui vuoden 2008 loma-asuntomessuille. Niissä lapsuudenmaisemissa on aina kiva käydä.

Hangon mökkiä taas olen itse laittanut ja kunnostanut

1970-luvulta lähtien. Minulla ei siis

ole vapaa-ajan ongelmia!

www.kotimaassa.fi5

Mihin veisit suomalaiset vieraasi Suomessa?

Hanko on aivan uskomaton paikka, jossa yllättävän harva suomalainen on käynyt. Veisin vieraat mökille savusaunaan. Hangossa on hienoja veneilyreittejä muun muassa majakkasaarille, ja esimerkiksi Hangon rintamamuseo on mielenkiintoi-nen.

Vietin 1950-luvun Reposaaren eteläkärjessä. Reposaari on nähtä-vyys sinällään, se on omintakeinen merellinen ruutukaavakaupunki. Nykyäänhän sinne pääsee penger-tietä, mutta lapsuudessani sinne mentiin veneellä. Reposaaressa on upeat merinäköalat ja kauniita puistoja. Kalaravintolat ovat erittäin suosittuja, ja suoramyyntipisteestä saa tuoretta kalaa myös kotiin. En muuten ole kuullut ke-

nenkään puhuvan pahaa Reposaaresta!

Mitä esittelisit ulkomaalaisille vieraille, jotka saapuvat Suomeen

ensimmäistä kertaa?

Helsingissä on kivoja kahviloita, kuten omassa vierassatamas-sammekin Espoon puolella. Suomalainen ruoka kiinnostaa

monia. Tutustuisimme myös Helsingin nähtävyyksiin, kuten Sibelius-

monumenttiin, Olympiastadioniin sekä Eteläsataman seutuun, jossa on myös meri-ravintoloita ja monenlaista nähtävää. Moni haluaa nähdä ainakin ulkoapäin Marskin mu-seon (Mannerheim-museo, Mannerheimin entinen koti).

Tänä kesänä esität itseäsi Suomen Kesäteatterin On kesäyö -musikaalissa Valkeakoskella. Oletko ennen näytellyt laval-la, ja miten päädyit tähän mukaan?

Olen kerran aikaisemmin, 1980-luvun lopulla, ollut mukana teatterinäyttämöllä laulamassa. Kyseessä oli Pentti Haanpään Noitaympyrä (Helsingin kaupunginteatteri), jonka ohjasi Kalle Holmberg.

En ollut heti ”satavarma”, kun minua nyt pyydettiin mukaan tähän Suomen Kesäteatterin On kesäyö -musikaaliin, mutta myönnyin, kun se sopi aikatauluunikin.

Näytelmässä on kyse kolmen laulajan, Topin (Topi Sorsakoski), Olan (Olavi Virta) ja Eikan (Eino Grön) kohtaamisesta, joten nyt luvassa on laulamisen lisäksi puheosuuksia.

Uskon, että tulossa on elävää ja totta olevaa tekstiä, sillä ohjaaja Heikki Paavilainen on jo nyt kysellyt minulta kohtaamisistamme. Lopullinen teksti muotoutuu sitten har-joituksissa. Siitä tulee varmasti hyvä, sillä mukana on meidän kaikkien kolmen laulajan kansan suosimaa musiikkia!

Mitä muita esiintymisiä ja konsertteja sinulla on tiedossa täksi kesäksi?

Meillä on Vuosikymmenten suosikit -konser-tit Pirkko Mannolan, Marjatta Leppäsen, Vieno Kekkosen ja Sami Pitkämön kymmenhenkisen orkesterin kanssa huhtikuussa Jyväskylän Paviljongissa ja kesäkuussa Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Voimme yhdessä muistella vanhoja.

Vappuna olen Porissa laulamassa Laila Kinnusen tyttären Milana Misic’in kanssa upe-an Pori Sinfoniettan säestyksellä. Sekin on aivan fantastista, Laila kun aloitti laulamisen samoihin aikoihin kuin minä!

Kiteytä Suomi kolmeen sanaan.

Kotimaani ompi Suomi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 6

Suomen Sininen Tie on yksi Suomen vanhimmista virallisista matkailu-teistä. Reitti on merkitty virallisilla

ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on selke-ästi näkyvillä Sinisen Tien nimi ja oma tunnus.

Vaasa

Tohmajärvi Mustasaari

VähäkyröIsokyrö

LapuaAlajärvi

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Joensuu

Tuusniemi

Tohmajärvi

Pielavesi

KannonkoskiLaihia

Vaasa

Vesanto

Tervo

KarttulaKuopio

– historiallisesta vaellusväylästä nykyaikaiseksi matkailureitiksi

Eeva Oksman

Sininen Tie

Sininen Tie seuraa vesireittiä pitkin tuhan-sia vuosia vanhaa väylää lännestä itään. Reitti alkaa Atlantin rannalta Norjasta ja jatkuu aina Äänisjärven rannalle Venäjän Karjalaan. Sinisen Tien Suomen osuuden länsipäästä, Vaasasta, pääsee meritse Ruotsin puolelle ja sieltä edelleen Norjan Siniselle Tielle. Idässä Sinistä Tietä voi jatkaa Tohmajärven Niiralan raja-asemalta Venäjän Karjalaan.

Viiden maakunnan reitti

Suomen Sininen Tie on lähes 550 ki-lometrin pituinen kulkien peräti viiden maakunnan läpi. Merenkurkun rannikkoalue, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Savo ja Karjala tarjoavat mielenkiintoiset puitteet aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. Reitin varrella olevat aluekokonaisuudet poikkeavat toisistaan niin maantieteellisesti, luonnonolosuhteiltaan,

Maaningan kirkonkylä luonnonkauniilla paikalla Maaninkajärven rannalla.

www.kotimaassa.fi7

Tällä esillä olevalla osuudella tiet kulkevat Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakun-tien alueella. Kyyjärven jälkeen maisemat vaihtuvat Pohjanmaan lakeuksista mäki- ja järvimaisemiksi, ja Etelä-Pohjanmaan viljavat tasangot vaihtuvat pitkiin metsätaipaleisiin, joiden seasta siintää lukuisa joukko alueen järviä. Kylät ja kirkonkylät muodostavat tii-viitä taajamia, joiden ulkopuolella ei asutus-ta ole juurikaan nähtävissä. Monet kunnista ovat pieniä, noin 2000 asukkaan kuntia. Poikkeuksen tekee Viitasaaren kaupunki, jossa asukkaita on noin 7000.

Matkailullisesti kunnat tarjoavat vierailijal-le hämmästyttävän määrän mielenkiintoisia käyntikohteita. Alueella on käyty Suomen so-dan taisteluja, josta muistuttaa Lintulahden taistelusta on muistomerkki Kyyjärven keskustassa. Karstulan taistelusta muistut-taa Otto von Fieandtin kivet muistomerkki Kokkolantien varrella, Enonjoen rannassa. Sodanaikaisia aseita on nähtävänä Karstulan kotiseutumuseossa. Samalla voi piipahtaa

myös Lotta- ja Suojeluskunta-

museossa, joka toimii Kruukkilan kotiseututalossa, Karstulan keskustassa.

Alueen historiasta Syvänniemellä kerto-vat Karjalasta tulleiden siirtolaisten rakentama Suomen ensimmäi-nen ortodoksikirkko sekä hämmästyttävä pienoismalli Syväniemellä olleesta, Herman Saastamoisen omistamasta lankarullateh-taasta. Pielavedellä puolestaan voi tutustua presidentti Urho Kekkosen syntymäkotiin.

Reitin varrella on niin ostoskeskuksia kuin tehtaanmyymälöitä, joissa voi piipahtaa tekemään todellisia löytöjä. Alueen monet loma- ja kurssikeskukset tarjoavat mahdol-

lisuuden pidempään-kin lomanviettoon. Mielenkiintoisten tapahtumien lisäksi alueen rikas luonto lukuisine järvineen tarjoaa mahdollisuudet monenlaiseen tekemi-seen niin maalla kuin vesillä.

Sinisen Tien mo-net mielenkiintoiset kohteet yllättävät positiivisesti vaativankin matkailijan.

Mustasaari

VähäkyröIsokyrö

LapuaAlajärvi

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Joensuu

Tuusniemi

Tohmajärvi

Pielavesi

KannonkoskiLaihia

Vaasa

Vesanto

Tervo

KarttulaKuopio

– historiallisesta vaellusväylästä nykyaikaiseksi matkailureitiksi

Kaupungin vilinää ja maaseudun rauhaa

Sinisellä Tiellä voi viettää kaupunkilomaa nauttien vilkkaasta torielämästä, tapahtumis-ta ja nähtävyyksistä. Maaseudulla sen sijaan kiire unohtuu. Retki maalle tarjoaa lepoa ja rauhaa, mutta myös monenlaista toimintaa luonnosta eri tavoin nauttien.

Kulttuurimatkaajalle Sinisellä Tiellä on tarjolla niin kesällä kuin talvellakin muun

muassa suuri valikoima teattereja, kult-tuurifestivaaleja, urheilutapahtumia,

markkinoita ja kansanjuhlia. Monet tapahtumat järjestetään

vuosittain, ja ne voidaan suunnitella etukä-

teen matka-ohjel-

maan. Osa voi tulla iloisena yllätyksenä matkan varrella – nehän ne ovat matkan suola!

OSA 2

Kyyjärveltä Maaningalle ja Karttulaan lyhyesti

Matkamme toinen osio Suomen Sinisellä Tiellä alkaa Kyyjärveltä ja kulkee kohti Kuopiota. Reitti kulkee Kyyjärveltä Karstulan ja Kannonkosken kautta Viitasaarelle, jossa se haarautuu kahdeksi reitiksi. Pohjoinen reitti kulkee kantatie 77:ää pitkin, ja sen varrella sijaitsevat Keitele, Pielavesi ja Maaninka. Eteläinen reitti johtaa Vesannon ja Tervon kautta Kuopion Karttulaan Ja Syvännimen kyliin. Seuraavassa numerossa

jatkamme matkaa Kuopiosta, jossa tiet jälleen yhtyvät.

kulttuuritaustaltaan, nähtävyyksiltään kuin myös palveluyritystoiminnaltaan.

Sinistä Tietä Suomen halki kulkiessa tar-jolla on jatkuvasti uusia, erilaisia elämyksiä. Vaasasta lähtiessä reitti halkoo pohjalais-maisemia, joille lakeudet ja jokivarret ovat leimallista. Keski-Suomea taas sävyttävät järvet ja metsät. Savolainen maisema on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa, ja vesistöjä on runsaasti. Pohjois-Karjalaan tultaessa vaaramaisemissa näkyy jyhkeitä hirsilinnoja.

Matkan varrella kielikin vaihtuu rannik-koruotsista pohjalaismurteiksi ja edelleen savolaismurteista karjalaismurteiksi. Jokaisella murrealueella on omia, tyypillisiä mutta ehkä yllättäviäkin sanoja ja sanontoja. Matkalla kannattaa tutustua myös maakun-tien perinteisiin arki- ja pitoruo-kiin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 8

Sininen Tie

– KyKy-Betset on vireä seura ja kolkuttelee liigan ovia. Se on aika kova suoritus näin pienelle paikkakunnalle, toteaa Kyyjärven kunnanjohtaja Eino Nissinen.

Kyyjärvellä liikunnan harrastamisen mahdollistaa hyvällä mallilla olevat liikun-tapalvelut, joita kuntalaisten ohella voivat hyödyntää myös vierailijat.

– Koulukeskuksen yhteydessä on todella hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Siellä on liikuntahalli, urheilukenttä ja tenniskenttä, joka talvisin muuntuu luiste-lukaukaloksi. Kaksi vuotta sitten valmistui toimintapuisto, jossa voi liikkua ja ulkoilla

koko perheen voimin vaikkapa temppuradal-la, Nissinen kertoo.

Kyyjärvi sijaitsee hyvällä paikalla Pohjanmaan ja Keski-Suomen välissä. Kulkeepa matkalainen sitten Suomea poikki tai pitkittäin, Kyyjärvi asettuu helposti reitille. Nissisen mukaan tämä näkyy myös kyyjärveläisissä itsessään.

– Täällä ollaan aika avoimia, ja vaikutteita on tullut eri suunnista. Kyyjärveläiset ovat myös tottuneet asioimaan moneen suun-taan. Kyyjärveläiset ovat yritteliästä väkeä, ja tulevaisuuteen suhtaudutaan kunnan pienes-tä koosta huolimatta toiveikkaasti.

Suomen sodan muistoKyyjärvi on Suomen historian tuntijoil-

le tuttu paikka, sillä yksi Suomen sodan merkittävimmistä taisteluista käytiin juuri Kyyjärvellä. Lintulahden taistelussa vuonna 1808 majuri Otto von Fieandtin joukot saivat vallattua venäläisiltä tärkeä Lintulahden tien-haaran. Venäläiset kuitenkin ajoivat majurin joukot pakoon kohti Pohjanmaata hyök-käämällä kaksi kertaa suuremmalla mies-voimalla. Kyyjärvellä taistelun muistoksi on pystytetty muistomerkki, joka sijaitsee aivan kunnan ytimessä terveysasemaa vastapäätä.

Tiekirkko kutsuuKyyjärven kirkko viettää tänä vuonna

60-vuotisjuhlia. Kirkon on suunnitellut arkki-tehti Veikko Larkas, ja se on hänen merkit-tävimpiä töitään. Kirkko toimii tiekirkkona, eli se on auki kesäisin myös matkailijoille. Kirkon rakennusmateriaaleina on käytetty tiiltä, puuta ja betonia.

– Kirkko on varsin valoisa ja kaunis, minkä moni matkailijakin on huomannut, Nissinen sanoo.

Kyyjärvellä kävijän kannattaa tutustua myös kirkon vieressä sijaitsevaan koti-seutumuseoon, jossa pääsee ihmettele-mään vanhaa maatalous- ja metsästysesi-neistöä. Museo on auki sopimuksesta. Samantapaista vanhaa esineistöä on esillä myös Honkalehdon Kievarissa, joka toimi

Kyyjärvi sykkii elämää

Kyyjärvi on Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajaseudulla sijaitseva 1500 asukkaan

vireä pikkukunta. Kyyjärveläiset ovat liikkuvaista väkeä, mistä kertoo muun muassa paikkakun-nan lentopallojoukkueen hyvä menestys.

Tapani Mylly ja Eeva Oksman Seppo Pirttimäki ja Aaro Toppinen

Kauppakeskus Paletissa on monien suomalaisten merkkituotteiden myymälät.

www.kotimaassa.fi9

aikoinaan kestikievarina. Esillä on muun mu-assa vanhoja työvälineitä, käsitöitä ja leluja. Kievarin historiallisissa tiloissa voi myös järjestää kokouksia.

Pajatson SM-kisat markkinoillaHeinäkuussa Kyyjärvellä järjestetään

kesäinen Kyyjärvi-viikko, jonka huipennus on Kyyjärven markkinat. Yksi suosituista ohjelmanumeroista on 20 pennin pajatson pelaamisen SM-kisat, joissa kisataan sekä henkilökohtainen sarja että joukkuekisa. Kisaamassa on ollut myös joukkue Kyyjärven ystävyyskunnasta ”Kuusniemeltä”.

– Kerran joukkuekisan voittivat TV:stä tutut kuusniemeläiset, P.A Turpeinen sekä Paula ja Late Jortikka, kertoo Kyyjärven media- ja markkinointisihteeri Aaro Toppinen, joka tietää kertoa, että kanttori Piiparinenkin on nähty ajelemassa mopollaan paikallisen kauppakeskuksen käytäviä. Syy moisten TV-tähtien saamiseen pienelle paikkakunnalle selviää: Kuusniemi- ja Pirunpelto-sarjojen käsikirjoittaja Heikki Luoma on kotoisin Kyyjärveltä.

– Kyyjärven tapahtumat ja paljon muuta mielenkiintoista löytyy keskitetysti suoma-laisen kansalaismedian pioneerin - Nopola Newsin –sivuilta, vinkkaa Aaro Toppinen.

Kauppakeskus Paletti on sopi-van suuri

Aivan Kyyjärven keskustan lähellä, teiden

– Meille on helppo pysähtyä, kun emme ole liian suuri. Paletin ehtii kiertä-mään hyvin vajaassa tunnissa, eikä mat-kanteko siitä juuri viivästy, Iittala Outletin myymäläpäällikkö Jaana Honkanen toteaa.

Paletissa on neljä tehtaanmyymälää ja kymmenen erikoismyymälää. Uusimpana aloittaa maaliskuussa Pentik.

– Suomalaiset merkkituotteet ovat hyvin edustettuna, kun Marimekollakin on täällä tehtaanmyymälä, sanoo Honkanen.

Honkanen kertoo, että Paletti eroaa valtavista ostoskeskuksista myös mukavan tunnelmansa ansiosta. Kun kauppakeskus ei ole liian suuri, jää asiakkaillekin paremmin aikaa.

– Meillä jutellaan asiakkaan kanssa kuulu-miset, eikä vain ”oteta kassalla rahoja pois”. Henkilökunta Paletissa on ystävällistä ja aina valmiina palvelemaan. Täällä on liikkeiden ja työntekijöiden välillä hyvä tunnelma, mikä välittyy varmasti myös asiakkaille, kehuu Honkanen.

Paletti on täyden palvelun kauppakeskus, josta löytyy liikkeitä jokaiseen makuun ja tarpeeseen.

www.kyyjarvi.fi www.palettikauppakeskus.fi www.nopolanews.fi

13 ja 16 risteyksessä sijaitsee kyyjärveläinen erikoisuus, 4000 neliö-metrin kauppakeskus Paletti. Vuonna 1999 aloittanutta kauppakes-kusta ihmeteltiin ensin naapurikunnissa, mutta nykyään Paletti on osa koko alueen arkea ja myös matkalaisten suosi-ma pysähdyspaikka.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Monet matkailijat pysähtyvät sopivasti reitin varrella sijaitsevaan Kauppakes-kus Paletiin nauttimaan virvokkeita.

Kuusniemeläiset juhlimassa 20 pennin pajatson joukkuekisan voittoa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 10

Sininen Tie

POiKKEa KahVillE, lEVähdä hETKi ja TanKKaa MEnOPEliSi!

Vuonna 1858 Karstulaan rakennettiin yh-teinen viljamakasiini turvaamaan ravinnon-saanti katovuosina. Kaksikerroksisen hirsi-runkoisen makasiinin koosta voi päätellä, että Karstula oli 1800-luvulla varsin väkirikas pitäjä. Tarinan mukaan viljamakasiinin avain annettiin vuoronperään kunkin isännän vas-tuulle, mutta tehtävä ei ollut mieluisa: vilja punnittiin aika ajoin, ja kun jyvillä on taipu-mus kutistua kuivassa ollessaan, aina puuttui muutama kappa viljaa. Silloin epäilykset osuivat avainta säilyttäneeseen isäntään, etenkin kun makasiinin seinät oli rakennettu kaksinkertaisiksi varkauksien estämiseksi. Nykyisin viljamakasiinissa toimii Karstula-Seura ry:n perustama kotiseutumuseo.

Jylhien männiköiden ja lukuis-ten järvien Karstulassa matkai-lijalla on paljon nähtävää ja ko-

ettavaa. Myös historia tulee täällä lähelle monella tapaa.

Historiaa ja tekemisen meininkiä Karstulassa

Kotoisia tarvekaluja ja Suomen sodan muistoja

Kotiseutumuseon kokoelmaa voidaan pitää yhtenä parhaimmista pitäjämuseoiden jou-kossa. Esillä on yli 2 000 esinettä, jotka on sijoitettu viljamakasiinin hinkaloista tehtyi-hin osastoihin. Museossa voi nähdä entisajan

eräkulttuuriin, kalastukseen ja metsästykseen liittyvää välineistöä. Kotiseutumuseoon on myös sisustettu vanhanajan pirtti, josta löytyvät 1800-luvun talouksissa käytössä olleet tarvekalut. Käsityöläisten työvälineille on varattu oma huoneensa, jossa voi tutustua siihen, miten tuolloin nahkurit työskentelivät.

Irmeli Kojonen Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy

Kruukkilan kotiseututalon idyllistä pihapiiriä

Karstulan kotiseututalon Kruukkilan yläkerrassa on yksi Suomen parhaista lotta-aiheisista kokoelmista.

www.kotimaassa.fi11

hammaslääkärin vastaanottoon tai vanhan ajan koululuokkaan, mikä voi olla hauska kokemus esim. perheille. Kannattaa pistäytyä myös hirsitalovalmistaja Honkarakenteen juhlavuosinäyttelyssä, jossa pääsee kur-kistamaan hirsirakentamisen salaisuuksiin. Museovierailun kruunaa kupillinen kahvia nostalgisessa Wanhan Ajan Kahvilassa.

Kesäteatterin mukana Karjalan kannakselle

Wanhojen Wehkeiden ulkoilmanäyttämöllä nähdään kesäisin paikallisen kesäteatterin esityksiä.

Katettuun katsomoon mahtuu 400 henkeä. Kesällä 2013 esitettävä Rakas Karjala on jat-koa viime kesänä nähdylle Heikki Luoman käsikirjoittamalle ja Veli-Pekka Halmilan ohjaamalle Pienet kukkivat kummut -näytel-mälle. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti Karjalan evakkojen palaamisesta kotikon-nuilleen kannakselle kesällä 1944. Luvassa on riipaisevia tunteita ja koskettavia ihmis-kohtaloita – karjalaista, lämmintä huumoria unohtamatta.

Aktiivista järjestötoimintaa

– Karstulassa on aina jotakin uutta me-neillään ja tekemisen halu on täällä vahva, Jenni Päivinen Karstulan kunnasta toteaa hymyillen.

– Yksi syy tähän on vilkas järjestö-toiminta paikkakunnallamme. Esimerkiksi Karstulan Lions Club on vuonna 2008 rakenta-nut Karstulan Pääjärvenmäelle kuntalaisten ja matkailijoiden käyttöön tarkoitetun hirsisen

näkötornin, jonka juurella on myös kallio-laavu sekä luontokirkko. Tällä hetkellä he ovat suunnittelemassa alueen läheisyyteen ns. Mörkömaata, jolle on myönnetty jo EU-rahoitustakin, Päivinen kertoo tyytyväisenä.

www.karstulanseutu.fi

Suomen sodan ajoilta on nähtävillä run-saasti aseita. Samaan ajankohtaan ajoittuu myös kauempana, Kansanopistonmäellä sijaitseva Fieandtin sotatalli. Tallin seinäl-lä oleva kartta esittää Karstulan Enojoella 21.8.1808 käydyn taistelun kulkua, joka oli yksi sodan ratkaisevista taisteluista. Karstulan taistelusta muistuttaa myös Otto von Fieandtin kivet -muistomerkki Kokkolantien varrella, Enojoen rannassa.

Kruukkilan kokoelma kertoo lottien elämästä

Laajan kokoelman omaava Lotta- ja Suojeluskuntamuseo toimii Kruukkilan kotiseututalossa Karstulan keskustassa. Kokoelman lahjoittivat Karstulan kunnal-le Sirkka ja Ukko Karstu vuonna 1990. Historiallinen tila oli vuodesta 1723 käytössä Krookin suvulla, johon Ukko Karstu myös itse kuului. Nykyään rakennuksen omistaa Karstulan kunta. Kotiseututalon yläkerrassa sijaitsevassa museossa on näytteillä lottapu-kuja, astiastoja, valokuvia sekä monenlaista muuta lottien työssään käyttämää esineistöä, mutta myös kunniamerkkejä.

Museon ”tutkijan kammiossa” on runsaasti lottia ja suojeluskuntaa koskevaa kirjalli-suutta, vuosikertomuksia ja pöytäkirjoja. Mielenkiintoinen harvinaisuus on ns. Amerikan kirja, joka koostuu suomen- ja englanninkielisistä sodanaikaisista lehtiteks-teistä. Kirjan kokosi Ellen Korpi Amerikassa ollessaan ja museolle sen on lahjoittanut Eva Roivas.

Kiinnostavat Wanhat Wehkeet

Karstulan suurin matkailunähtävyys on automuseotoiminnasta alkunsa saanut Wanhat Wehkeet, joka nykyään käsittää myös 200 hengen tilausravintolan juhlatiloi-neen, Hotelli Wanhan Kammarin, pienoiskyl-pylän, keilahallin sekä ulkoareenan.

Automuseon näyttely johdattaa vierai-lijat todelliselle aikamatkalle menneiden vuosikymmenten halki. Esillä on yli 100 ajoneuvoa, joista jokainen on upeasti entisöi-ty alkuperäiseen loistoonsa. Seikkailu alkaa 1920-luvulta, jolta museon vanhimmat autot ovat peräisin. Harvinaisuuksista voisi mai-nita mm. Morris Oxford Bullnose Touverin sekä T-Ford Touringin vuodelta 1926. Moottoripyöriäkin löytyy: Harley Davidson jo vuodelta 1917 ja Punainen Lokakuu vuodelta 1930. Oheisnäyttelyissä pääsee puolestaan tutustumaan vanhanaikaiseen

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 12

Sininen Tie

Lasten hiihtolomaviikolla opistolla järjes-tetään kolmipäiväinen Talven Ihmemaa -päi-väleiri. Sen ideoinnissa ja toteutuksessa ovat vahvasti mukana opiston omat koulunkäyn-ninohjaaja- ja perhepäivähoitajaopiskelijat, jotka tuovat projektiin tuoretta näkökulmaa ja otetta.

Lapsille ja nuorille kesäisin järjestettävä Satusivellin-taideleiri on jo vakiinnuttanut paikkansa opiston ohjelmassa. Suosittu leiri täytti viime vuonna 10 vuotta. Varsinaisen kurssi- ja leiritarjonnan lisäksi Karstulan Evankelisella Opistolla voidaan järjestää ryh-mille räätälöityjä paketteja tai tyky-toimintaa. Opisto tarjoaa myös puitteet esimerkiksi yhdistyksille ja seuroille omien kurssien ja leirien järjestämiseen.

Musiikkileiri vetää vieraita kauempaakin

Kurssilaiset tulevat Karstulaan pitkänkin matkan päästä ympäri Suomen. Mieluisaan harrastukseen paneutuminen kurssin puit-teissa on antoisaa, etenkin kun samalla saa nauttia Keski-Suomen upeista maisemista ja irrottautua arjen rutiineista.

– Esimerkiksi kesäisin järjestettävälle mu-siikkileirille ja sen yhteydessä järjestettäviin Puu Soi -konsertteihin tullaan pääkaupun-kiseudulta asti, Paula Kuhmonen Karstulan Evankeliselta Opistolta kertoo.

Puu Soi KarstulassaKarstulan XXXVIII Musiikkiviikko on

opiston vuotuinen tapahtuma, joka sijoittuu perinteisesti heinä-elokuun taitteeseen. Tänä vuonna se järjestetään 20.–27.7.2013. Tapahtuma koostuu musiikkileiristä, lau-luleiristä sekä Puu Soi -konserttisarjasta. Musiikkiviikolla kuullaan alansa huippuja: etupäässä laulajia, kitaristeja sekä jousisoit-tajia. Heidän lisäkseen esiintymässä nähdään opiston järjestämän musiikkileirin opiskeli-joita.

Tämän kesän musiikkileiri tarjoaa klassisen musiikin opetusta alkeista mestarikurssiin. Opettajina leirillä toimii mm. sellaisia arvos-tettuja kansainvälisiä ja suomalaisia musiikin ammattilaisia kuin Maria Ojanperä, Vesa Kytöoja sekä Johannes Wregg (fagotti). Leirin monipuolinen instrumenttivalikoima avaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia ja harjoi-tella kamarimusiikin soittamista. Esiintymistä oppilaat pääsevät harjoittelemaan iltamati-neoissa.

– Paljon on myös perheitä, joista yksi osal-listuu kurssille samalla kun muu perhe tulee mukaan viettämään kesälomaa ja vieraile-maan ympäristön moninaisissa kesätapahtu-missa, Kuhmonen toteaa.

Puhtaan järvimaiseman keskellä sijaitseva Karstulan Evankelinen

Opisto on tullut tunnetuksi monipuolisesta tarjonnastaan.

Opistossa toimii syys- ja kevätlukukausina käsityö-, liikunta- ja kas-

vatusalan koulutuslinjat, mutta niiden ohella järjestetään monenlaista

kurssi- ja leiritoimintaa ympäri vuoden. Opisto tarjoaa myös majoitus- ja

virkistyspalveluita matkailijoille.

Valinnan runsautta aktiivilomailijoille

Karstulaan tullaan maisemien ohella naut-timaan ulkoliikunnasta. Ympäröivä luonto antaa mahdollisuudet monipuoliseen vir-kistykseen. Opistolla on oma, kirkasvetinen uimaranta, ja opiston yhteydessä toimii me-lontareitistön tukipiste. Jos uskallusta riittää, voi vuokrata kanootin ja lähteä melomaan vaikkapa Karstula–Saarijärvi-koskireitille.

Lomaliikuntamahdollisuudet ovat hyvät, onhan opistolla juuri liikuntapuolen koulu-tusta. Tarjolla on pingistä, keilailua, soutuve-neilyä, koripalloa ja bocciaa. Opistoa sivuaa pururata sekä talviaikaan hiihtolatu. Opiston

www.kotimaassa.fi13

Puu Soi Karstulassa

omalla tontilla sijaitsee pallokenttä, jossa voi harrastaa lentopalloa. Sisäliikuntasali monipuolisine välineineen on myös matkaili-joiden käytössä. Ilmastoitu, hyvin varusteltu kuntosali palvelee vieraita opiston pääraken-nuksessa. Patikoinnin ystävien iloksi opiston läheisyydessä kulkee luonto- ja puulajipolku. Läheinen vaellusreitti johtaa näkötornil-le, josta avautuu henkeäsalpaava näkymä Karstulan vaikuttaviin maisemiin.

Majoitusta moneen lähtöönKarstulan Evankelinen Opisto sovel-

tuu erinomaisesti matkaileville perheille. Opistolla on mainiot majoitusmahdollisuudet kaiken kokoisille ryhmille. Päärakennuksen soluasuntojen lisäksi on neljä eritasoista ma-joitusrakennusta. Opiston ensimmäisenä pää-rakennuksena muinoin palvellut ja pieteetillä

sisustettu Höyläniemi tarjoaa tunnelmallista majoitusta entisajan henkeen. Lisäksi opiston alueella sijaitsee kolme erillistä matkailura-kennusta, joille on annettu kansallisromant-tiset nimet: Mäntylä, Koivula sekä Kuusela. Päärakennuksesta löytyy myös perheasumi-seen sopivia kaksioita ja kolmioita.

Pitoja ja juhlia isommallekin porukalle

Viihtyisä miljöö luo oivat puitteet erilais-ten juhlien, mutta myös muistotilaisuuksien järjestämiseen.

– Karstulan Evankelisella Opistolla on oma keittiö, joka tunnetaan maittavista antimis-taan. Ruoat valmistetaan alusta saakka itse, Kuhmonen kertoo. Pitopalveluruokia voi ti-lata myös kotiin haettavaksi pieniä tai suuria juhlatilaisuuksia varten.

Opiston tilat soveltuvat niin pienempien ryhmätilaisuuksien kuin jopa 100 hengen juhlatilaisuuksien järjestämiseen. Rannalla sijaitsevassa ns. Rantakabinetissa voi ke-säisin kokouksen tai juhlan lomassa nauttia Suomen suvesta saunoen ja uiden. Tila sovel-tuu 20–30 hengen ryhmille.

www.keokarstula.fi

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Irmeli Kojonen Karstulan Evankelinen Opisto

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 14

Sininen Tie

Vain muutaman kilometrin päässä Finn-Savotan Karstulan tehtaalta, 13-tien varrella, sijaitsee Savotta Outlet, jossa matkailija voi tehdä todellisia löytöjä kattavasta ja ajantasaisesta valikoimasta. Finn-Savotta valmistaa kaikenlaisia retkeilyyn, vapaa-aikaan, eränkäyntiin ja ulkoiluun liittyviä varusteita repuista ja rinkoista telttoihin asti. Tehtaanmyymälästä löytyy lisäksi laaja valikoima perinteisiä ulkoiluvaatteita.

Vahva panostus tuotesuunnitteluun

Finn-Savotta on alusta lähtien panostanut sekä kotimaisuuteen että tuotesuunnitte-luun. Edelleen valikoimasta löytyy avain-lippumerkin omaavia, täysin kotimaisia tuotteita. Vahvan tuotekehittelyn kanta-vana ajatuksena on ollut, että tuotteiden

tulisi kestää vaativaa, jopa ammattimaista käyttöä. Kuluttajatuotteiden laadusta kertoo jotain sekin, että rinkkoihin ja telttoihin on saatavilla varaosia, kuten hihnoja, solkia ja kangasta.

– Tuotteemme on tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta. Isojen rinkkamalliemme takuu on jopa 25 vuotta, Finn-Savotta Oy:n yhteyspäällikkö Elmo Valkeinen huomauttaa.

Käytössä katastrofialueillakin

Finn-Savotan teltat ovat tulleet tunnetuik-si maailmalla mm. Suomen Punaisen Ristin kautta. Vuonna 1999 Kosovon kriisin aikaan Albanian pakolaisilla ollut kenttäsairaala toimi kahdessa Karstulan tehtaalla valmiste-tussa teltassa. Vaikka sääolot olivat todella haasteelliset, teltat täyttivät tehtävänsä niin

vuodeosastona, apteekkina, lääkärin vas-taanottona, rokotustilana kuin kahvihuonee-nakin. Aikansa palveltuaan teltat siirrettiin pakolaisten mukana takaisin Kosovoon helpottamaan siviiliväestön kotiinpaluuta. Telttasängyt toimitettiin puolestaan Kreikan maanjäristysalueelle, jonne ne tulivat kipe-ään tarpeeseen.

SPR on toimittanut Finn-Savotan telt-toja lukuisille muillekin katastrofialueille ympäri maailman. Asuntotelttoja vietiin mm. Turkin maanjäristysseudulle. Sairaalatelttoja lähetettiin Intian valtameren tsunamialueille samoin kuin Kiinan ja Haitin maanjäristysalu-eille. Saunatelttoja toimitettiin puolestaan Japanin maanjäristyksen jälkeen Fukushiman ydinvoimalan ympäristöön tsunamilta pelas-tuneiden peseytymistiloiksi.

Oikeat varusteet luontoon ja erälle

Suomalainen eränkävijä tietää, mikä merkitys on oikealla varustuksella sil-loin kun liikutaan luonnossa. Sen oivalsi aikoinaan myös nuori Allan Halme, joka yhdessä vaimonsa kanssa perusti retkeilyvälineitä valmistavan yrityk-

sen, Pylkönmäen Nahkatyön, joka sittemmin tuli tunnetuksi Finn-Savotta Oy:nä. Jo kolmas sukupolvi jatkaa nyt perheyrityksen perinteitä.

Irmeli Kojonen Finn-Savotta

www.kotimaassa.fi15

Designia arkikäyttöön

Suomalaisille kenties tutuin tuote lienee Savotta 123 -reppu, jota on valmistettu vuo-desta 1950 – ja valmistetaan edelleen.

– Tämä retrotuotteeksi noussut reppu on yhä kansan suosiossa, mutta uusiakin klas-sikkohenkisiä malleja toki löytyy, Valkeinen kertoo.

Tuoreinta Savotan retrobrändiä edustaa suunnittelija Harri Koskisen mukaan nimetty uusi tuotesarja. Koskinen on Karstulan omia

poikia ja on uudistanut mm. laskuvarjojää-käririnkan putkituksen sekä rinkan

yksityiskohdat. Hän on myös suunnitellut rinkkaan liittyvän

päivärepun. Sekä reput että rinkat ovat avainlippu-tuotteita, joissa on aidot nahkahihnat perintei-seen malliin.

Tarpeen mukaan kasvava rinkka

Toinen vanha klassikko on putkirinkka Savotta 906. Se on menestynyt jo aiempi-na vuosina erinomaisesti mm. Tekniikan Maailman testissä ja Kauppalehti Optiossa, joka valitsi rinkan lajinsa parhaaksi tuotteek-si vuonna 2009. Rinkka on suunniteltu sovel-tumaan leveytensä ja rakenteensa puolesta kaikille ihmistyypeille. Tämä on mahdollista liivikannon ja lantiovyön portaattoman säädön vuoksi.

– Rinkka on ideaali esim. partionjohtajalle, sillä siihen voi tarvittaessa helposti ottaa lisäpakkauksen pikkupartiolaisen kuormasta, Valkeinen selittää.

Rinkalla on muutenkin legendaarinen historia. Savotta 906 on ollut mukana mm. Suomen rajojen ympärivaelluksella. Se on ol-lut käytössä myös Huippuvuorten jäätiköitä tutkivalla tutkimusryhmällä.

Telttasaunassa kelpaa löylytellä

Finn-Savotan telttasaunassa voi nauttia leppeistä löylyistä sielläkin, missä ennen ei ole voinut.

– Eränkävijät ovat ottaneet uuden tuot-teen omakseen, mutta se on myös kara-vaanareiden suosiossa, Valkeinen toteaa.

– Monelle kesämökkiläiselle se on myös ratkaisu saunaongelmaan. Jos rakennuslu-paa rantasaunalle ei lohkea, telttasauna on mukava ratkaisu. Se on myös kohtuullisen helposti purettavissa ennen talvikelejä. Telttasaunoja valmistetaan erikokoisia aina pienemmistä versioista jopa 30 hengen käyttöön, hän kertoo.

Kesäisin telttasaunaan pääsee kurkista-maan sisälle Savotta Outletissa Karstulassa.

www.savottastore.fi

Savotta outlet tehtaanmyymälä on retkeilijän paratiisi. Savotta 101 reppu ja putkirinkka Savotta 906.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 16

Sininen Tie

Nuoret viihtyvät Piispalassa

Piispala on monipuolinen matkailukohde aivan Sinisen tien varrella, Kivijärven rannalla Kannonkoskella.

– Nuoret ovat keskeisin vierailijaryhmäm-me, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi myös kaikki muut lomailijat, Piispalan joh-taja Kari Hietaharju sanoo. Piispala on tuttu monelle ennen kaikkea nuorten suosittuna leirikoulukohteena.

Piispala on Suomen suurin leirikoulujen järjestäjä, ja keskuksessa vierailee yli 5000 oppilasta vuosittain. Koululaisia Piispalaan vetävät erityisesti monipuoliset mahdolli-suudet tehdä ja touhuta, ympäri vuoden.

Jääkiekko ja jalkapallo ovat yksittäisistä urheilulajeista Piispalassa suosituimmat, sillä molempia voi harrastaa ympäri vuoden. Hyvät tilat löytyvät lisäksi mm. hiihtämiseen, vesiliikuntaan, kiipeilyyn ja tietysti eri urhei-luhallipeleihin.

Piispalassa pääsee myös keilaamaan, ja talvisin Piispalassa on lumilautailukeskus, jossa on mm. reilun kokoinen half-pipe ja harjoitusrinne.

– Meillä on laduille lumetusjärjestelmä, jolloin pääsemme usein aloittamaan hiih-tokauden jo marraskuun lopussa. Valaistua latua on viisi kilometriä, jossa korkeuseroa on 35 metriä, selvittää Hietaharju.

Kokouksia ja koulutusta

Piispala on lasten, nuorten ja perheiden matkailukohde, mutta se sopii hyvin myös kokoustoimintaan. Erityisen hyvin Piispalan ympäristö ja toiminnat sopivat työhyvinvoin-nin palveluihin.

– Kokousten välillä on hyvä irrottaa ajatuk-set työstä ja kokeilla vaikkapa kiipeilyä tai curlingia. Meiltä löytyy osaavat ohjaajat mu-kaan toimintaan, ja tarjoamme myös muita työhyvinvoinnin palveluja, kertoo Hietaharju.

Kokoustiloja Piispalasta löytyy moneen erilaiseen käyttöön. Suurimpaan saliin mah-tuu 140 osallistujaa, mutta tiloja on myös pienryhmien työskentelyyn.

Aktiivisen lomailijan monipuolinen kohde

Tapani Mylly Piispala

www.kotimaassa.fi17

– Voimme myös neuvotella tarpeen vaatiessa kokonaisen huvilan myynnistä. Alueella asuessaan pääsee samalla nautti-maan Piispalan palveluista sopivasti erillään, toteaa Hietaharju.

Sinisen tien Helmen huvilat ovat isoja, joissa jokaisessa on neljä makuuhuonetta ja kolme wc- ja pesuhuonetta. Näin esimerkiksi kaksi perhettä mahtuu varsin hyvin yhteen huvilaan. Piispalassa ja Sinisen tien Helmessä myös ympäristövastuullisuus otetaan tosis-saan.

– Huvilat ovat erittäin energiatehokkaita, ja niiden varustelussa on otettu ympäristö-asiat huomioon. Sinisen tien Helmestä aikaa myöden saatava mahdollinen liiketoimin-nan voitto menee lisäksi alueen palvelujen kehittämiseen, joten huvilassa asuva tukee samalla nuorisotyötä, muistuttaa Hietaharju.

Omaa rauhaa

Vaikka Piispala ja Sinisen tien Helmi muodostavatkin erittäin monipuolisen loma-keskuskokonaisuuden, aikuisten ravintola-tyyppistä illanviettopaikkaa paikalta ei löydy. Tämä on Kari Hietaharjun mukaan tietoinen päätös.

– Haluamme säilyttää alueella iltarauhan. Täällä ei siis ole iltaisin muuta viihdettä kuin ladut ja liikuntasalit, kehuu Hietaharju.

Kesäisin iltaa voi toki viettää myös vaikkapa laajan Kivijärven aalloilla ahvenia narraten, tai nauttia Piispalan upeasta hiek-karannasta.

– Täällä matkailijalla on mahdollisuus touhuta tai rentoutua hiljaisuudessa oman tahdon mukaisesti, lupaa Hietaharju.

– Ja tietysti meillä on kokousasiakkai-demme käyttöön myös toimivat sauna- ja majoitustilat, tarkentaa Hietaharju.

Laadukasta loma-asumista

Piispalan läheisyyteen on rakentumassa uusi loma-asuntoalue Sinisen tien Helmi, jonne on jo valmistunut ensimmäinen huvila. Liiketoiminnan ajatuksena on myydä täysin varusteltuihin moderneihin loma-asun-toihin viikko-osakkeita 26 eri rakennus-paikalle.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 18

Sininen Tie

Kestikievarin jalanjäljillä Tarvaalassa

Viitasaaren Vuorilahdella, entisen kestikievarin paikalla sijaitsee Tarvaalan luomu- ja matkailutila, joka jatkaa kesti-kievariperinnettä ja tarjoaa Keski-Suomessa matkaileville idyllisen miljöön yöpymiseen ja erilaisiin luontoaktiviteetteihin. Talvisaikaan pääsee hiihtoladulle, ja kesällä voi lähteä vaikkapa pyöräilemään, kalastamaan tai kanoottiretkelle.

Tarvaalan tilan paikalla on kautta aikojen sijainnut maanviljelystila, joten tilaa nykyi-sin isännöivä Kolarin pariskunta jatkaa pitkiä perinteitä. Tilan emännän käsissä syntyvät niin tilalla majoittuvien ateriat kuin suurten juhlien tarjoilut. Raaka-aineet saadaan pitkälti omasta pellosta, läheisistä metsistä ja viereisestä Vuosjärvestä.

Talvisaikaan Tarvaalan perinnehirsitalossa on kahdeksan vuodepaikkaa, mutta kesällä majoituskapasiteetti kasvaa kun pihapiirin aitat ja takkahuoneet otetaan käyttöön. Kaupunkilaiselle majoittujalle Tarvaalan perinteitä huokuva rauha ja Vuosjärven laaja selkä takaavat elämyksiä, joita harvoin kotikulmilla saa.

Vapaa-ajan aktiviteetteja koko perheelle Viitasaaren

ViihdekeskuksessaViitasaarella vierailevalle vapaa-ajan

aktiviteetteja tarjoaa moderni keilahalli Viitasaaren Viihdekeskus, jossa on am-mattilaistasoinen, 6-väyläinen rata. Kaksi vuotta sitten avatussa Viihdekeskuksessa on keilaamisen lisäksi tarjolla biljardipöytä, il-makiekkoa, minigolfia ja opastusta keilailun alkeisiin.

Keilailun ja muun pelailun ohella aivan Viitasaaren keskustassa sijaitseva Viihdekeskus tarjoaa mahdollisuuden

ruokailuun: arkipäivisin tarjolla on lounas-ruokaa, muina aikoina käytettävissä on á la carte -lista. Viikonloppuiltaisin ravintolan baari palvelee viihdekeilailun asiakkaita A-oikeuksin.

Viihdekeskuksen toinen yrittäjä Mari Kärkkäinen kertoo, että keilailu on hyvä tapa viettää vapaa-aikaa lomallakin. – Keilailu on liikuntamuoto, joka sopii kai-kenikäisille. Sitä voi harrastaa hauskapidon merkeissä tai vaikka kilpailumielessäkin, hän toteaa. Kärkkäisen tavoitteena on kehittää keilahallia ja sen ympäristöä lähivuosina koko perheen yhteiseksi vapaa-ajan vietto-paikaksi.

Kärkkäinen pyörittää yhdessä Ilkka Kemppaisen kanssa myös Niemenharjun hotellia ja Viihdekeskusta. Viihtyisäksi remontoidussa hotellissa on 14 kahden hengen huonetta, ja hotellin ravintolasta saa arkipäivisin kotiruokalounasta. Tulevana ke-sänä Niemenharjun camping- ja leirintäalu-etta kehitetään edelleen, joten Pihtiputaalle saadaan vielä lisää majoituskapasiteettia. Kärkkäisen ja Kemppaisen tavoitteena onkin kehittää sekä Viitasaaren Viihdekeskusta että Niemenharjua edelleen koko perheen lomailu- ja vapaa-ajanviettokohteiksi.

Jätski on hyvää kun Pihtiputaalla syö

Osa Italiaa muutti viime kesänä Pihtiputaalle kun paikallisen maitotilan toiminta laajeni tilajäätelön valmistamiseen ja myyntiin. Liisankankaan Jäätelö valmistaa Pihtiputaalla jäätelöä italialaisittain, ja jo ensimmäisen kesän aikana tilajäätelöstä tuli hitti, ja ihmekös tuo Suomessa kun syödään jäätelöä vuosittain moninkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna.

Liisankankaan Jäätelö sai alkusysäyksensä kun yrittäjä Juha Lamminniemi puolisonsa Jaana Aholan kanssa mietti, miten pieni kar-

Kivoja käyntikohteita jatasokkaita majoitusvaihtoehtoja

Lomaseudulla

Kinnulan, Kivijärven,

Pihtiputaan ja

Viitasaaren muodos-

tama Lomaseutu-alue poh-

joisessa Keski-Suomessa

tarjoaa monenlaisia mah-

dollisuuksia rentouttavan

ja elämyksellisen loman

viettoon kaiken ikäisille!

Olhavaisten Loman hulppea huvila.

Tunnelmallinen Tarvaalan tila

www.kotimaassa.fi19

jatila voisi laajentaa toimintaansa ja saada lisää tuloja. Tilajäätelön valmistus aloitet-tiin heinäkuussa, ja ensimmäinen kesä oli Lamminniemen mukaan ”yhtä hulinaa”.

Liisankankaan Jäätelön tiskiltä löytyy 25–30 eri jäätelömakua, ja pikareiden lisäksi jäätelöä myydään viiden litran pakkauksissa. Juha Lamminniemen mukaan parhaillaan tehdään töitä, jotta myyntiin saataisiin myös pienempiä pakkauskokoja. Suosikkimaku ensimmäisen kesän perusteella tuntuu oleva ”emännän erikoisuus” – salaisella resep-tillä valmistettu herkku. Sen lisäksi vanha kunnon vanilja sekä kesäiset mansikka ja banaani ovat myyneet hyvin.

Tulevana kesänä Liisankankaan Jäätelö laajentaa toimintaansa pyörille, sillä Lamminniemen myyntiauto lähtee kiertä-mään Suomen kesätapahtumia ja kasvat-tamaan tunnettuuttaan. Jäätelömyymälä Pihtiputaan Muurasjärvellä avaa ovensa taas touko-kesäkuussa.

Kodikas loma mökissä Kivijärvellä tai Kinnulassa

Lomaseutu on mitä parhainta mökkeily-seutua, ja alueella onkin paljon korkeatasoi-sia loma-asuntoja niin kesä- kuin talviasu-miseen.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Holiday Club Hannunkivi Kivijärvellä on oiva paikka viettää koko perheen lomaa hyvin varustetuissa loma-asunnoissa. Hannunkivestä voi joko vuokrata lomamö-kin tai hankkia oman lomaviikko-osakkeen. Lomakylä sijaitsee luonnonkauniilla niemel-lä Kivijärven rannalla, jossa aito suomalai-nen maisema ja kiireetön ilmapiiri tekevät lomasta Loman.

Hannunkivessä voi harrastaa kaikkia perinteisiä mökkeilyyn kuuluvia juttuja: uimista, soutelua, marjastusta, pyöräilyä, metsässä samoilua ja pihakeinussa rentoutu-mista – kaikkea sitä, josta hyvä ja rentout-tava loma on tehty. Talvella kutsuvat ladut ja Kivijärven kalaisat pilkkivedet, ja perheen pienimmille Hannunkivessä on myös oma harjoittelurinne laskettelun alkeiden opet-teluun. Läheisyydessä sijaitsee Salamajärven kansallispuisto, jossa on laaja Peuran Polku -retkeilyreitistö laavuineen ja nuotiopaik-koineen.

Olhavaisen Lomamökit Kinnulassa sijaitsevat rauhallisella paikalla niin ikään Kivijärven rannalla. Kaikki Olhavaisen ”mökit” ovat korkeasti varustel-tuja ja luokitukseltaan viiden tähden huviloita – täällä kelpaa majoittua vaikka hieman vaativammallakin

porukalla! Huviloista löytyy kaikki modernia elämää helpottavat asiat kodinkoneineen ja internet-yhteyksineen.

Vaihtelua mökkilomailuun tuovat mönki-jäsafarit läheisessä Metsokorven mönkijä-puistossa. Olhavaisen Loman yrittäjä Juha Tuikkanen kertoo, että noin 9 kilometrin mittainen safarireitti kulkee läheisen met-sätilan uumenissa. Radan varrella on kaksi laavua sekä kota, joissa voi pysähtyä keit-telemään nokipannukahvit ja ihastelemaan ympäröivää erämaaluontoa.

Kesäisin Lomaseudulla järjestetään monenlaisia hauskoja kesätapahtumia: konsertteja, kesäteatteria, markkinoita ja kyläjuhlia.

Lisää tietoa Lomaseudun matkailupalve-luista löytyy matkailusivuilta:

www.lomaseutu.fi

Kivoja käyntikohteita jatasokkaita majoitusvaihtoehtoja

Lomaseudulla Matleena Ikonen

Kivijärven vedet ovat melojien ja veneilijöiden suosiossa.

Viitasaaren Viihdekeskuksessa on tekemistä koko perheelle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 20

Maalaismiljöössä on hyvä rauhoittua

Tilan hirsinen päärakennus on vuodelta 1920. Mahtava, 12 asuinhuonetta käsittävä entinen kivinavetta on muunnettu taidok-kaasti hotellikäyttöön, ja siellä on sänkypaik-koja yhteensä kolmellekymmenelle hengelle. Interiööri on itävaltalais-saksalaista tyyliä, ja kokonaisuus on viihtyisä tammiovineen ja lautaparketteineen. Jokainen huone on sisustettu yksilöllisesti vanhan rakennuksen ilmettä kunnioittaen. Kaikki huoneet ovat savuttomia, ja niihin kuuluu oma kylpyhuo-ne/wc. Huoneiden koot vaihtelevat kahden hengen huoneesta aina kuuden hengen per-hehuoneeseen. Kaksikerroksisen rakennuk-

sen alakertaan on rakennettu kaksi sauna-osastoa sekä takkahuone. Niitä vuokrataan myös yrityskäyttöön. Pihapiiristä löytyy vielä kaksi talviasuttavaa mökkiä, joissa on myös keittotilat ja wc:t. Kolme pienempää mökkiä palvelevat kesäaikaan majoittuvia vieraita.

Huopataiteilijasta kartanon emännäksi

Mervi siirtyi vanhempiensa Riitta ja Markku Someron aiemmin johtaman per-heyrityksen puikkoihin jo kolmisen vuotta sitten. Ratkaisu tuntui luontevalta, onhan kartano Mervin lapsuuskoti. Majoitus- ja pi-topalvelun ohessa Mervi pyörittää kartanon yhteydessä myös omaa taidegalleriaa nimel-tään Punainen Paja. Siellä voi tehdä uniikke-ja hankintoja omaksi iloksi tai tuliaisiksi.

– Olen jo pienestä asti nauttinut käsillä te-kemisestä ja tiennyt aina rakastavani luovaa työtä, Mervi kertoo.

Taidelukion ja Kuopion Muotoiluakatemian käytyään Mervi ryhtyi valmistamaan huovasta monenlaisia tuottei-ta. Mervin taitavissa käsissä lampaanvillasta muotoutuu huovuttamalla upeita kaula- ja korvakoruja sekä käsilaukkuja. Hänen teke-missään tauluissa hehkuvat suomalaisen su-vimaiseman ja pohjolan ruskan vahvat värit. Jokainen taulu on ainutlaatuinen, käsin val-mistettu taideteos. Mervi käyttää taulujensa materiaaleina huopaa, villaa, pajua ja muita luonnosta saatavia kuituja. Osa tauluista on maalattu huovalle.

Wiikin Kartanon rustiikeissa maisemissa

Viitasaarella, Nelostien varrella si-jaitseva Wiikin Kartano on idyllinen taukopaikka matkailijoille. Mervi

Someron emännöimässä kartanossa voi myös majoittua mukavasti pittoreskissa maalaisympäristössä.

Irmeli Kojonen Wiikin Kartano

Sininen Tie

www.kotimaassa.fi21

À la carte -ruokaa herkkusuille

Päärakennuksen avaran tuvan uunissa rätisee takkavalkea. Jostakin häivähtää vastapaistetun leivän suloinen tuoksu. Se on peräisin Wiikin Kartanon omasta riihiruislei-västä, jota Mervin äiti, Riitta Somero, paistaa myös suoramyyntiin. Tunnelmallisessa ympä-ristössä aika tuntuu kuin seisahtuvan. Mervi kertoo, että 90-vuotiaan päärakennuksen iso tupa palvelee paitsi hotellin ravintolana, myös pitojen ja juhlatilaisuuksien järjestä-mispaikkana. Kartanon omassa keittiössä valmistuu tilauksesta maukasta pitoruokaa sekä perinteistä kotiruokaa myös lounas- ja päivällisbuffetin muodossa. Kahvilan erikoi-suuksia ovat suolaiset lätyt, lättytaskut, eli suolaisilla tai makeilla täytteillä täytetyt lätyt sekä makeat lätty–jäätelö-annokset, joita on vaikea vastustaa.

– Paikka on kuin luotu häiden viettoa var-ten, Mervi toteaa. – Muutkin juhlatilaisuudet ovat tavallisia. Järjestämme paljon myös yritystilaisuuksia.

Mervi pitää Wiikin kartanon keskeistä sijaintia yhtenä tärkeänä tekijänä yritysta-pahtumien järjestämisessä.

– Ja toinen tärkeä tekijä on tietenkin osaa-va kokki, hän huomauttaa hymyillen.

Lampaita ja niittykukkia

Merville ympäröivä luonto ja kiireettö-myys merkitsevät paljon. Taiteilijana hän ammentaa inspiraatiota työhönsä vuodenai-kojen vaihtelusta sekä valon ja värien leikistä Viitasaaren upeissa maisemissa. Matkailijan kannalta Viitasaaren ympäristö tarjoaa mo-nenlaista nähtävää. Voi harrastaa melontaa ja tutustua vaikkapa seitsemän kosken tyrskyihin. Myös kalliokiipeily on mahdollis-ta. Yhteistyökumppanit järjestävät hotelli-vieraille tarvittaessa monipuolista ohjelmaa. Wiikin kartanon läheisyydessä on lisäksi vie-hättäviä lampia sekä hienot ulkoilumahdol-

lisuudet aivan järvien läheisyydessä. Paikka soveltuu hyvin perhematkailuun. Kartanon pihamaalle on rakennettu lapsivieraiden käyttöön mm. oma leikkipaikka. Kesäaikaan pihapiirissä voi nähdä lampaita, jotka hoita-vat ruohonleikkuun aivan huomaamatta – ja ekologisesti!

– Paraikaa harkitsen mahdollisuutta siirtyä huovutustöissä alpakanvillaan, joka olisi peh-meämpää eikä myöskään allergisoi, Mervi kertoo. – Alpakoita voisi myös laiduntaa kartanon omilla mailla.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012 22

Sininen Tie

Keiteleen ehdoton rikkaus on sen luonto. Kunta on vesistörikasta seutua, josta pääosa kuuluu Rautalammin reitin latvavesistöihin. Suurimmat järvet ovat Nilakka ja Koutajärvi, ja niiden lisäksi veneilijöitä ja virkistyskalas-tajia houkuttelevat lukuisat muut kalaisat järvet ja useat jokireitit.

Keitele on elinvoimainen pieni kunta, joka on ylpeä siitä, että sillä on maakunnan kor-kein työpaikkaomavaraisuus, tasapainoinen kuntatalous ja hyvin hoidetut peruspalvelut. Kunta on yksi Suomen teollistuneimmista,

Keitele – keidas Sinisellä Tiellä

ja elinkeinoelämän perustana ovat kunnassa toimivat tehtaanmyymälät, jotka houkuttele-vat myös matkailijoita edullisille ostoksille.

”Aja, souda, kävele – aina kutsuu Keitele”

Aktiivilomailijalle Keitele tarjoaa monen-laista tekemistä. Veneilylle ja kalastukselle alueella on monenlaisia reittivaihtoehtoja, ja uuden kanavan kautta Keiteleelle pääsee myös todellista ”sinistä tietä” pitkin aina Päijänteeltä asti. Vierassatama sijaitsee aivan kunnan keskustassa.

Lintu- ja eläinbongareille Keiteleen Lahnasjärvet tarjoavat luontoelämyksiä:

alueelta voi kiikariin napata kymmeniä eri lintulajeja, muun muassa joutsenia, sorsalintuja, metsähanhia, kurkia ja jopa maakotkia. Lahnasjärvien ympäristössä tavataan runsaasti riistalintuja ja -nisäkkäitä, ja harvinaisen kasvillisuuden ohella saattaa Lahnasjärvillä nähdä metsäkauriin, ilveksen, saukon tai ketun – tai jopa itsensä metsän kuninkaan jälkiä.

Lahnasjärvien alue koostuu kolmesta ai-koinaan rantaniityiksi kuivatetuista järvistä, jotka 1990-luvulla kunnostettiin vedenpin-taa nostamalla ja rakentamalla vesiväylä sekä pesimis- ja levähdyspaikkoja muut-tolinnuille. Alueelle on rakennettu useita lintutorneja, joista voi bongailla luontoa.

Keiteleen kunta sijaitsee Sinisen Tien varrella ai-van Savon ja historiallisen

Hämeen rajamailla. Pysyvää asutusta Keiteleelle muodos-tui 1500-luvun tienoilla, mutta alueelta on löydetty hämäläis-ten erämiesten leiripaikkoja jo 1300-luvulta.

Matleena Ikonen Keiteleen kunta

www.kotimaassa.fi23

Keitele – keidas Sinisellä Tiellä

Lahnasjärville on rakennettu tiet ja helppokulkuisia polkuja, joita täydentävät pitkospuut. Polut kulkevat rantaa pitkin lintutornien, nuotiopaikkojen ja laavujen välillä. Eläimiä ajatellen rannoille on raken-nettu telkän pönttöjä ja ruokintapaikkoja.

Kappale Konevitsaa

Keitele tunnetaan myös siitä, että se toimi Laatokan Konevitsan luostarin väliaikaisena kotina kun luostari joutui lähtemään sotia pakoon 1940-luvulla. Väliaikainen luostari sijoitettiin Keiteleen Hamulan kylään: ”Sinne Keiteleen Hiekkaan”, Saastamoinen Oy:ltä ostetulle tilalle. Erillistä kirkkoa ei rakennet-tu, vaan se sisustettiin tilan päärakennuksen

suureen saliin. Pihalle rakennettiin erillinen katos muutamille kirkonkelloille.

Konevitsan luostari piti sijaansa Keiteleellä reilut kymmenen vuotta, kunnes toiminta päätettiin siirtää Heinävedelle Valamon uuteen luostariin. Keiteleellä entisestä luostarista muistuttaa metsittynyt hautausmaa.

Käyntikohteita kaikille

Keiteleen kävijän kannattaa pistäytyä Saukonlähteellä, historiallisen Karjala–Oulu-kauppatien varrella sijaitsevalla luonnon-suojelualueella. Korpimaiseman keskellä sijaitseva lähde on aivan harjun juurella ja siitä kumpuaa vesi runsaana maan pinnalle. Saukonlähde on matkailijoiden suosiossa, ja sen ympäristössä kulkee patikointireittejä.

Kulttuurihistoriasta kiinnostuneille oivia käyntikohteita ovat Keiteleen kirkot. Kunnan evankelisluterilainen, tornillinen ristikirkko on yli 120 vuotta vanha, ja se on rakennettu paikkakunnalta lahjaksi saaduista puista. Kirkon on piirtänyt Volmar Westling, ja sen vieressä sijaitseva kauniin sankarihauta-alueen on suunnitellut Ilmari Virkkala.

Toinen kiinnostava kirkko on ortodoksi-nen Arsenin kirkko. Vuonna 1965 käyttöön vihitty Pyhän Nikolaoksen tsasouna vihittiin kirkoksi vuonna 2000, ja tuolloin kirkon myös omistettiin myös pyhälle Arseni Konevitsalaiselle Konevitsan luostarin muis-toksi. Arsenin kirkko on avoinna tilauksesta.

Myös lompakkoa kannattaa ulkoiluttaa Keiteleellä, sillä M.A.S.I Company Oy:n tehtaanmyymälässä on myytävänä omien mallistojen edellisten sesonkien malleja sekä tuotannon kakkoslaatua edullisin hin-noin. M.A.S.I Company:n tuttuja tuotemerk-kejä ovat mm. Lee Cooper, Very Nice, Sail & Ski ja Tiklas, joista kotimaisiksi klassikoiksi ovat nousseet mm. Fredriksonin ylioppilaslakit sekä Lee Cooperin farkut.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Lee Cooper -farkuilla kelpaa kiivetä vaikka puuhun.

Lahnasjärvet ovat lintujen ja muiden eläinten suosimaa seutua.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 24

Sininen Tie

Tapani Mylly Matkailukeskus Lossisaari

Lossisaari on monipuolinen matkailu-keskus Nilakkajärven rannalla Keiteleellä. Matkailijalle Lossisaari tarjoaa monen-laista tekemistä, mutta ennen kaikkea vieressä oleva Nilakkajärvi saa monet viihtymään pidempäänkin. Lossisaaressa on majoittujille tarjolla kahdeksan kodikasta, omarantaista loma-asuntoa ja kesäisin lisäksi kolme aittaa. Lossisaaren toimitusjohtaja Erkki Hartikainen kertoo, että loma-asunnon vuokraan sisältyy myös vene.

– Sillä pääsee näppärästi Nilakan hyville kala-apajille. Järvestä nousee tyypillisiä järvikaloja, muun muassa kuhaa ja myös taimenta. Muutama vuosi sitten tuosta edustalta nousi verkoilla lähes kymmenki-loinen kuha.

Hartikainen paljastaa, että Lossisaaressa panostetaan nyt tosissaan kalastukseen. Rakenteilla on Nilakka Fishing Center, josta matkailijoille tarjotaan kalastusvä-lineitä vuokralle ja järjestetään myös ve-touistelu ja heittokalastusreissuja. Jo nyt järvelle saa halutessaan mukaan asiansa tuntevan oppaan.

– Kyllä meiltä silti hyvät kalapaikka-vinkit saa ilmaiseksikin kun vaan kysyy, naurahtaa Hartikainen.

Nilakka on osa Päijänteen vesistöä ja sitä kautta yhteydet muualle Järvi-Suomeen ovat erinomaiset myös veneellä. Tätä silmällä pitäen Lossisaareen ollaan rakentamassa vierasvenesatamaa, jonka rakennustyöt alkavat ensin kesänä.

Lossisaaresta täydet palvelut lomanviettoon

Nilakkajärvi kutsuu kalastamaan KeiteleelleMatkailukeskus Lossisaari

sijaitsee keskellä kaunein-ta Järvi-Suomea. Tarjolla

onkin harvinaisen hyvät mahdol-lisuudet narrata vieressä olevasta Nilakkajärvestä monenlaista kalaa tai pysähtyä vain nauttimaan kah-vila-ravintolan antimista.

– Veneilijöiden osuus onkin kasvamas-sa kävijöistämme. Niinpä asennamme satamaan septitankit, vesiletkut ja sähköt palvelemaan veneilijöitä.

Lossisaari elää muutenkin voimakkaan kasvun aikaa, erityisesti kalastusmatkai-lijat ja yöpyjät ovat lisääntyneet viime vuosina paljon.

– Ulkomaisia vieraita on myös yhä enemmän. Majoitamme myös erityisesti talven aikana paljon paikkakunnalle työ-hön tulevia työmiehiä, Hartikainen kertoo.

Hyvä paikka pysähtyjälle

Lossisaari tunnetaan laajemminkin herkullisista munkeistaan ja muista leivonnaisistaan. Viime kesänä grillikah-vilaa laajennettiin niin, että nyt paikalle mahtuu vaikka bussilastillinenkin ihmisiä kerralla.

– Ravintolassamme on joka päivä tarjolla maistuva lounas, jossa on mukana myös pizzaa. Ruoka on yleensä perinteistä kotiruokaa, erityisesti kalaa. Tarvikkeet saamme paikkakunnan tuottajilta, Hartikainen lupaa.

Leivonnaiset ovat keränneet mainet-ta ehkäpä sen takia, että ne leivotaan Lossisaaren omassa pienessä leipomossa. Samassa leipomossa syntyy kaksi kertaa viikossa myös perinteiseen juureen tehtyä ruisleipää ja tarpeen vaatiessa voileipäkakkuja tai muita juhlien isompia herkkuja.

– Meiltä saa tietysti myös mukaan kaik-kia leipomotuotteitamme pitkoista säm-pylöihin ja karjalanpiirakoihin. Isommissa määrissä kannattaa tosin ottaa yhteyttä etukäteen.

Karavaanareiden kohde

Lossisaaressa on myös paikkoja kara-vaanareille. Sijainti keskeisen Suomen halkovan Joensuu–Vaasa-tien varrella takaa säännöllisen liikenteen, varsinkin kun automatkailijalle reitti tarjoaa upeita maisemia.

Kolmetoista sähköistettyä sekä viisi sähkötöntä vaunupaikkaa palvelevat pidempääkin viipyviä. Karavaanareiden alueella on myös huoltorakennus, sauna, oma uimaranta, laituri sekä kaksi gril-likatosta. Myös kemiallisen wc:n voi tyhjentää. Lossisaari on karavaanareiden virallinen Matkaparkki, ja maksuista saa karavaanarialennuksen.

Harrastustoimintaa varten karavaana-rialueelta löytyvät muun muassa tennis-kenttä ja lentopallo- sulkapallokentät. Kysymällä saa tarjouksen paikan vuokras-ta vaikka pidemmäksikin aikaa.

Automatkailijoita Lossisaari palvelee myös huoltoasemallaan sekä päivittäista-varoita myyvällä kaupallaan. Hartikainen kertoo, että kaupasta löytyy peruselin-tarvikkeita, olutta ja myös Veikkauksen myyntipiste sekä viisi RAY:n peliautomaat-tia.

www.kotimaassa.fi25

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Lossisaaresta täydet palvelut lomanviettoon

Nilakkajärvi kutsuu kalastamaan Keiteleelle

– Myymme myös lahjaesineitä, pelejä ja muuta mukavaa tuliais-tavaraa tai viihdykettä matkan ajaksi. Lisäksi täältä saa kalastuslu-vat alueen vesistöille, Hartikainen lupaa.

www.lossisaari.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 26

Kekkosen syntymäkunta on tunnettu lentopallosta

– Rantaviivaa on peräti noin 1500 kilometriä, ja sitä kautta myös kesämökkejä noin 1600, Pielaveden kunnanjohtaja Mika Sivula kertoo.

Matkailijalle rantaviiva ja järvet tarkoittavat monenalaisia mahdolli-suuksia viihtyä luonnon parissa.

– Järvistä kalastetaan tyypillisiä järvikaloja ja metsistä metsäs-tetään alueelle tavallista riistaa. Ympäröivistä metsistä pääsee nauttimaan vaikkapa Urkin poloku -nimistä 25 kilometrin retkireittiä pitkin, lupaa Sivula.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Pielavesi on 5000 asukkaan kunta aivan Savon sydämessä. Kuntaa hallitsevat kaksi suurta järveä,

Pielavesi ja Nilakka. Järvien ansiosta Pielavedellä on erittäin paljon ranta-viivaa.

Tapani Mylly

Pielaveden Sampo pelaa lentopalloa Suomen huipulla. Kuvassa selin Sammon hakkuri Luis Salgado. Kuva: Pielavesi-Keitele/ Janne Taskinen

Sininen Tie

www.kotimaassa.fi27

on Kekkosen synnyinkoti Lepikon torppa. Se on säilytetty mahdollisimman paljon alkuperäisessä asussaan, ja paikalla voi nähdä suomalaisen menestystarinan synnyn ja kehityksen.

– Minusta Kekkosen synnyinkoti ker-too ennen kaikkea siitä, miten hienosti Suomessa kaikilla on mahdollisuus nousta menestykseen. Kekkonen lähti hyvin köy-histä ja vaatimattomista oloista, kuten kuka tahansa Lepikon torpalla käyvä voi nähdä, mutta nousi kuitenkin tärkeäksi valtiomie-heksi ja Suomen pitkäaikaisimmaksi presi-dentiksi, sanoo Sivula.

Kirkkosaaren tapuli

Pielavedessä oleva Kirkkosaari on suosittu pielaveteläinen käynti- ja turistikohde. Pielaveden vanha kiekko sijaitsi saaressa, mutta nykyään kirkosta on jäljellä enää van-ha tapuli. Tapuli on rakennettu vuonna 1784.

– Sellainen sanontahan on, että ahdasta kuin Pielaveden kirkossa. Sanonta viittaa juuri vanhaan kirkkoon, joka oli saarella 1700-luvulla. Kirkonkylällä olevaan 1800-lu-vun lopulla rakennettuun uuteen kirkkoon mahtuu sen sijaan puolitoista tuhatta ihmis-tä, joten siellä on harvoin täyttä, naurahtaa Sivula.

Kolmas tärkeä kirkollinen kohde Pielavedellä on sotien jälkeen rakennet-tu ortodoksinen kirkko. Pielavedelle tuli Jatkosodan jälkeen noin 1400 evakkoa lähinnä Laatokan pohjoispuolelta. He toivat mukanaan omaa kulttuuriaan.

– Evakot rakensivat oman kirkon kylän lähelle, malli otettiin Valamon luostarin Johannes Kastajan skiitasta. Kirkko on erit-täin kaunis pieni kirkko, toteaa Sivula.

Pientilaelämä tutuksi

Pielaveden kotiseutumuseo esittelee näyt-telyllään paikallista pientilaelämää vuosisa-tojen ja kymmenten varrelta. Myös vanhaan rakennuskantaan pääsee tutustumaan.

– Esillä on myös paikkakunnan käsityö-perinnettä sekä elämän osa-alueita arjesta juhlaan ja kuolemaan saakka, kertoo Sivula.

Sivula kertoo, että aktiiviselta mökkiläis-neuvostolta kysyttiin, mitä pielaveteläisiä nähtävyyksiä kesäasukkaat näyttäisivät vierailleen. Lepistön torppa erottui jou-kosta, mutta myös ravintola ja juhlapaikka Juhlaranta sekä Säviän kylä olivat kärjessä.

– Myös vierasvenesatama on suosittu ajanviettopaikka kesäisin. Ja onhan meillä kylällä farkkutehtaan tehtaanmyymälä. Joku kyselyssä totesi, että käy aina ostamassa farkkunsa sieltä puoleen hintaan kaupunkiin verrattuna, sanoo Sivula.

Lentopalloa ja sympatiaa

Pielavesi on tietysti tunnettu valtakun-nallisesti lentopallosta. Kohta satavuotias yleisurheiluseura Pielaveden Sampo pelaa lentopalloa ylimmällä sarjatasolla mesta-ruusliigassa. Sivula kertoo, että urheilu on muutenkin kunnassa suuressa roolissa, viime aikoina myös Pielavedellä asuvan Antti Ruuskasen myötä.

Paikkakuntaa värittää savolaisuus. Itse Etelä-Suomesta muuttaneena Sivula kertoo yllättyneensä savolaisten ystävällisyydestä.

– Ihmisluonne muuttuu kun tulee tänne Savoon, täällä ollaan lämpimiä ja ystävällisiä. Ei siis tarvitse pelätä ihmisten kanssa huas-tamista, kunhan vain ymmärtää, mitä toinen sanoo, nauraa Sivula.

Savon sydämessä on hyvä asua

Urkin Polun maasto on Pielavedelle tyy-pillisesti varsin vaihtelevaa, matkalla pääsee nauttimaan niin järvistä, korkeista mäistä kuin soistakin.

Pielavedellä voi harrastaa myös jokika-lastusta. Lampaanjoki on nykyään varsin suosittu kalastuskohde, josta nousee myös haluttuja taimenta, harjusta ja kirjolohta. Jos ei halua kalastaa rannasta käsin, voi joella liikkua kanootilla tai veneellä. Näppärimmin vesille pääsee liuskoista, jotka on rakennettu kahden joen rannalla olevan nuotiokatoksen yhteyteen.

Pielavesi on Päijänne-Keitele Kansallisvesi -reitin pohjoisin piste. Pielavettä ja siihen kanavalla yhdistettyä Nilakkaa pitkin pääsee veneellä Rautalammin reittiä Päijänteelle ja sitä kautta veneellä Lahteen asti. Veneilijöitä varten kylän yhteydessä on vierasvene-satama, josta voi myös ostaa NordTop-kunniakirjan muistoksi vierailusta paikalla.

Kekkosen syntymäkoti

Edesmennyt presidentti Urho Kekkonen nä-kyy Pielavedellä monella tapaa. Virastotalon edustalla on Kekkosen näköispatsas, ja kunnan yksi suosituimmista nähtävyyksistä

Muun muassa sotilasvirkatalona ja kestikievarina toiminut Puustelli on Pielaveden vanhimpia rakennuksia. Sen vanhimmat hirret ovat 1700-luvulta. Punainen talo on peruskorjattu vanhaa kunnioittaen, ja toimii nykyisin kunnanvirastona. Kuva: Pielavesi-Keitele / Timo Kasurinen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 28

Sininen Tie

Kauniin Pielaveden rannalla oleva Juhlaranta on hyvän, paikan pääl-lä tehdyn ruuan ja sujuvien juhla-

järjestelyjen paikka.

Hyvästä ruuasta nauttivalle kulinaristil-le Juhlaranta on loistava paikka pysähtyä matkan varrella tai järjestää tilaisuuksia. Pielaveden rannalla kuvankauniilla paikalla sijaitseva keskus panostaa hyvään ruokaan.

– Ruoka on meille suuri asia. Kokkimme tekevät keittiössä kaiken alusta asti, ja käy-tämme mahdollisuuksien mukaan kausittain vaihtuvia raaka-aineita, Juhlarannan keittiö-mestari Seppo Ruotsalainen kertoo.

Kausiruuan tarjoaminen tarkoittaa myös sitä, että Juhlarannan keittiössä voidaan panostaa lähiruokaan – keittiössä kypsyvät-kin monesti Pielaveden kalat ja paikallisten maanviljelijöiden kasvikset.

Kivenheitto Sinisestä Tiestä

Juhlaranta sijaitsee Säviällä, aivan Sinisen Tien varrella. Ruotsalaisen mu-kaan sijainti tuo paikalle pal-jon matkalla olevia lomaili-joita. Juhlaranta on päivittäin auki kesäisin, talvikaudella tilauksesta.

– Pystymme ruokkimaan bussilastillisen-kin ihmisiä hyvin nopealla aikataululla. Tuntia ennen soittaville tarjoillaan tosin ruo-kaa niistä raaka-aineista, joita on jo paikalla, naurahtaa Ruotsalainen.

Juhlia ja tilausruokaaNimensä mukaisesti Juhlaranta toimii

myös häiden ja muiden juhlien järjestä-mispaikkana. Tilaa on sisällä 125 vieraalle, terassilla 50:lle ja yläkerrassa 25:lle, joten aivan heti ei tila häitä suunnittelevalta

lopu kesken. Ruotsalainen lupaa, että Juhlarannassa juhlat räätälöidään järjestäjän toiveiden mukaisiksi, mutta tarjolla on myös apua juhlien suunnitteluun.

– Voimme tarpeen vaatiessa hoitaa kaikki häiden tai pikkujoulujen järjestelyt. Usein ihmiset kantavat huolta järjestämistään juhlista aivan turhaan, tällä tavalla stressistä pääsee eroon ja voi vain nauttia illan tai päivän kulusta, Ruotsalainen neuvoo.

Koska Juhlaranta on kuitenkin erittäin suosittu häiden ja muiden juhlien paikka, kannattaa omaa tärkeää tilaisuutta varten olla yhteydessä heihin hyvissä ajoin.

Hyviä raaka-aineita rakkaudella kokaten

Juhlaranta panostaa ruokaan ja palveluun

www.kotimaassa.fi29

– Kesän viikonloput alkavat mennä aina alkuvuodesta, ja kevään aikana varataan aina joitakin pikkujoulujuhliakin, sanoo Ruotsalainen.

Majoitus järjestyyJuhlien järjestäjien helpotukseksi Juhla-

rannassa voi myös majoittua. Juhlapaikan vieressä sijaitsevasta Motelli Pielasta saa majapaikan 27 ihmiselle, huoneita on 15.

– Motellillekin voimme järjestää tarvitta-essa palveluita juhlan järjestäjän toiveiden mukaisesti, lupaa Ruotsalainen.

Juhlarannassa on myös kokoustilo-ja, suurimmillaan 125 kokousvieraalle. Ruotsalainen lupaa, että kokoustajillekin voidaan tehdä räätälöityjä paketteja.

– Menemme asiakkaan toiveiden mukai-sesti.

Jatkossa matkailuaRuotsalainen kertoo, että Juhlarannassa

on jatkossa tarkoitus panostaa yhä enemmän matkailupalveluihin ravintola- ja juhlapal-veluiden lisäksi. Jo ensi syksyksi rakentuu kymmenen kilometrin päähän Tooton tupa, joka on miehittämätön retkimaja. Sinne Juhlarannasta voidaan toimittaa ruokaa odot-tamaan retkeilijöitä tai vaikkapa metsästäjiä.

– Lisäksi voimme jo nyt järjestää Pielavedellä esimerkiksi pilkkireissuja työporukoille. Siitä on sitten pilkillä vietetyn päivän jälkeen helppoa siirtyä tänne ravintolan ja kokoustilojen puolelle pitämään muuta ohjelmaa.

Ruotsalaisen mu-kaan Juhlarannan kaltainen keskus ei ole koskaan valmis.

Nyt suunnitteilla on kattaa ulkoterassi, jotta kesän juhlijat voivat olla ulkona hiukan epä-varmemmallakin kelillä. Toiminnan kehittä-misen periaatteena on Ruotsalaisen mukaan asiakkaiden kuunteleminen.

– Viemme toimintaa eteenpäin siihen suuntaan, johon asiakkaamme toivovat. Toisaalta meillä on mahdollista kehittää keskusta useaan eri suuntaankin, esimerkiksi kalareissuja olemme tehneet nyt paikallis-ten ammattilaisten alihankkijoiden kanssa, Ruotsalainen kertoo.

Juhlaranta panostaa ruokaan ja palveluun

Tapani Mylly Juhlaranta

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 30

Maaninka on tullut tunnetuksi maamme korkeimmasta koskesta – Korkeakoskesta, jonka putouskorkeudeksi on määritel-ty 36 metriä. Koski on komeimmillaan keväisin, mutta sen kuohuvia pärskeitä kannattaa lähteä katsomaan muulloinkin. Korkeakosken alue on Pohjois-Savon tunne-tuimpia ja vanhimpia luonnonsuojelualueita. Jo Elias Lönnrotin arvellaan tutustuneen Korkeakoskeen kiertäessään Suomea. Sakari Topelius kirjoitti aikoinaan Lönnrotin mat-koista ja kertomusta kuvitti Lennart Forstenin kivipiirros koskesta.

Putousmaista koskea pääsee ihailemaan porrastettua ja kunnossapidettyä polkua pit-kin. Liikkuminen onnistuu vaivattomasti hie-man huonokuntoisemmaltakin. Läheisessä koskikahvilassa voi nauttia maittavat pulla-kahvit. Kahvila palvelee matkailijoita vapun tienoilta alkusyksyyn asti.

Omaleimaisia kyläidyllejä kansallis-maisemassa

Korkeakoskelta lähtee Kanjonin kier-rokseksi ristitty luontopolku, joka johtaa Maaninkalahden pohjukassa sijaitsevaan Tuovilanlahden kylään. Sen omaleimai-sessa kyläidyllissä on vielä paljon vanhaa rakennuskantaa jäljellä. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja vuosisadan vaihteesta. Tuovilanlahden kulttuurimai-sema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sinisen Tien varrella sijaitsevat myös Kinnulanlahden ja Käärmelahden kylätaajamat.

Maaningalla on myös hienoja lintujärviä, kuten Patajärvi, Patalahti, Lapinjärvi ja Iso-Valkeinen. Nämä lintukohteet muodostavat kansainvälisestikin merkittävän lintukohtei-den verkoston. Patalahteen on rakennettu lintutornit ja pitkospuut helpottamaan lintujen elämän seurantaa, ja järven ympäri kulkee opastettu polku.

Perhokalastusta ja vanhoja kanavia

Maaningan kanavat ovat tarjonneet liikenneyhteyden Iisalmesta Kuopioon ja Savonlinnaan ja sieltä edelleen Saimaan kanavaa pitkin merelle. Viannon kanava oli käytössä 1870-luvulle asti, jolloin avattiin puu-uitoille ja suuremmillekin aluksille so-piva Ahkionlahden kanava. Viannankoskella voi edelleen ihastella sekä vanhaa kana-vaa että sen ympäristössä jäljellä olevia, ajan patinoimia rakennuksia ja raunioita. Viannankoski on nykyään erityisesti kalastaji-en suosiossa, ja varsinkin perhokalastajat käyvät sen kuohuissa kokeilemassa kalaon-neaan. Koskella järjestetään aika ajoin myös koskenlaskun suomenmestaruuskisoja.

– Sinisellä Tiellä liikkuessa kannattaa pysähtyä ihailemaan myös Ahkionlahden vanhaa ja 1980-luvulla rakennettua kanavaa, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma muistuttaa. Tunnelmaa luo kanavissa iltaisin oleva valaistus. Ahkiolahden levähdyspaikalla on Kanavakahvila, josta voi ostaa pientä purtavaa.

Maaninka – Suomen korkeimman

kosken pitäjäMaaningan kirkonkylä

sijaitsee luonnon-kauniilla paikalla

Maaninkajärven rannalla. Aktiivisille lomalaisille on tar-jolla niin kalastusta, patikoin-tia kuin vesillä liikkumistakin. Ennen kaikkea täältä, Pohjois-Savon sydämestä, löytyy maamme kansallismaisemien todellisia helmiä.

Irmeli Kojonen Maaningan kunta

Sininen Tie

www.kotimaassa.fi31

Italialaisarkkitehdin käsialaa

Maaningan kirkonkylän ilmettä hallitsee massiivisenkokoinen puukirkko, joka on peräisin 1800-luvun alusta ja on italialaissyn-tyisen arkkitehti Carlo Bassin suunnittelema. Mittavaan kirkkosaliin mahtuu jopa tuhat henkeä. Kirkko on kunnostettu huolellisesti vuonna 2005. Kirkossa pääsee ihailemaan tunnettujenkin taiteilijoiden teoksia. Alttaritaulun on maalannut kuuluisa taiteilija

Kesäteatteri Vätys ja Huiluuruppeemat

Maaningan kulttuuritoiminta vilkastuu kesäisin. Kesäteatteri Vätys esittää ohjelmaa pai-kallisin voimin Kurolanlahden Nuorisoseurantalon ulkonäyttä-möllä, jossa on katettu katsomo. Kesän 2013 näytelmänä nähdään Arsenikkia ja vanhoja pitsejä.

Kesäkausi huipentuu heinäkuus-sa järjestettävään viikonvaihteen mittaiseen Huiluuruppeemat-tapahtumaan, jonka ohjelma vaih-telee vuosittain. Se sisältää yleensä mm. musiikkia, teatteria, näyttelyitä ja piknikkejä.

– Useana vuonna tapahtuman yhteydessä on järjestetty myös viehekalastuskilpailut, kertoo Kiviluoma, jonka mukaan värikkäässä tapahtumassa vieraskin pääsee hyvin sisään savolaishuumorin ryydittämään letkeään elämänmenoon.

Akateemista tutkimusta

Kulttuuritoimen ohella elinkeinoelä-mä on Maaningalla virkeää, ja kunnan alueella tehdään myös merkittävää tutkimustyötä. MTT:n Halolan tutki-

musasemalla on käynnissä mm. maata-lousalan biokaasututkimus. Tutkimusasema tekee tiivistä tutkimusyhteistyötä mm. Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Mökkimajoitusta luonnon helmassa

Maaningalla vierähtää mukavasti useam-pikin päivä. Majoittua voi vaikkapa vuokra-mökissä, jossa pääsee nauttimaan alueen ainutlaatuisesta luonnosta ja kiireettömästä tunnelmasta. Mökkejä on useammalla palveluntarjoajalla aina bed and breakfast -tyyppisestä majoituksesta omatoimiseen kanavanrantamökkeilyyn. Maaningalta löytyy myös ruokapaikkoja ja kahviloita matkailijoi-den tarpeisiin.

www.maaninka.fi

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Ferdinand von Wright. Puureliefit ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ja ”Nuorukainen, minä sanon sinulle: nou-se” ovat taiteilija Finellin käsialaa. Kappelia koristaa kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaama alttaritaulu joka esittää Johannesta kastamassa Jeesusta Jordanissa. Taulu on peräisin jo 1700-lu-vulta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 32

Sininen Tie

Vesanto tunnetaan erityisesti musiikkipitäjänä, mistä kunnan vaakunassa kuvattu nuottiviivastokin kertoo. Musiikin lisäksi Vesannolla riittää nähtävää, kuten Syvälahden pajutila ja arboretum, jotka ovat mielenkiintoinen käyntikohde kasvien ja käsityön ystävälle.

Arboretumissa on noin 170 harvi-naista puu- ja pensaslajiketta. Tilalla valmistetaan pajutöiden lisäksi perin-ne- ja pulmaleluja sekä järjestetään tutustumiskierroksia, työnäytöksiä ja kurssitoimintaa. Mikäli ei itse halua pa-justa taivutella pajukoria tai -koristetta, voi sellaisen ostaa mukaan.

Tankki täyteen

Vesanto on matkailijalle oiva paikka pysähtyä tankkaamaan niin itseään kuin kul-kupeliään. Pienessä kylässä hyvä palvelu on elinehto, joten matkailijan kannattaa kokea aito savolainen palveluasenne.

Vesannon Teboilin tankille pysähtyvä saattaa kokea melkoisen yllätyksen, kun yhtäkkiä auton kimpussa pyörii jo avulias huoltoasematyöntekijä. ”Tankki täyteen?” -kysymystä ei nykyään enää kuule tässä itsepalvelun luvatussa maassa – paitsi Vesannolla, jossa yrittäjä Aki Siren ylläpitää katoavaa hyvän palvelun kansanperinnettä. Sillä aikaa kun autosi tankki täytetään puo-lestasi, sinä voit nauttia vaikkapa väliaika-kahvit huoltamon kahvilassa.

Vesanto virkistää Sinisen Tien kulkijaa

Verkosta ja uunista suoraan tiskille

Eineksiin tottuneille kaikki tuore ja itse tehty on luksusta. Vesannon keskustassa sijaitseva suoramyyntipiste ja kahvila Vestori tarjoaa itse tuotettuja ja tuoreita tuottei-ta. Paikallisten toimijoiden muodostaman osuuskunnan ylläpitämän Vestorin tiskiltä voi ostaa tuoretta leipää ja pullaa, sama-na aamuna ongittua kalaa sekä jauhoja ja käsitöitä, kertoo Hillevi Ruokonen osuuskun-nasta. Kesän hittituote ovat luonnollisesti mansikat, mustikat ja viinimarjat. Näitä tuotteita kannattaa pysähtyä maistamaan ja ottaa matkallekin mukaan!

Nostalgiaa rakastavan kannattaa tehdä pieni poikkeama Siniseltä Tieltä Vanhan koulun kesä-kahvilaan ja eläinpihaan. Rakennus oli koulukäytös-sä 1970-luvun puoleenvä-liin asti, mistä lähtien se on ollut yksityisomistuk-sessa ja nyt muutaman vuoden ajan avoinna matkailijoille.

Koulu on vanha puu-rakennus, jonka alaker-roksen kaikissa tiloissa pääsee kiertelemään ja omistaja kertoo koulun historiasta mielellään. Rakennukseen on nostettu esille koululta löytyneitä

vanhoja urheiluvälineitä, koulutauluja ja muita aarteita. Kahvilassa myydään maini-oita munkkeja, ja sen yhteydessä sijaitse-van eläinpihan suloisia eläimiä voisi jäädä rapsuttelemaan pidemmäksikin aikaa.

Perushyvää lounasruokaa

Suuremman nälän vaivaamille Vesannolla on luvassa helpotusta huhtikuussa, kun paikallinen yrittäjä Sari Liimatainen avaa kylän keskustaan uuden lounasravintolan. Liimatainen lupaa, että parhaillaan remon-toitavan ravintolan listalta löytyy huhtikuus-sa jokaiselle jotakin: tavallisesta kotiruuasta grilliannoksiin. Liimatainen kertoo, että tarkoituksena on tuottaa myös pitopalvelua kuten kakkuja ja kokoustarjoiluja tilaukses-ta. Liimataisen mukaan ravintolasta on tulossa ”perussiisti” ruokapaikka, jossa ei ole alkoholitarjoilua. Uusi ravintola palvelee arkipäivisin, sesonkiaikana myös viikonlop-puisin sekä tilauksesta.

Syvälahden pajutilan pajutunneli

Sinisen Tien varrella virkistäy-tymiseen hyvä vaihtoehto on Vesanto, jossa palvelu pelaa

niin ravintoloissa kuin huoltoase-mallakin.

Matleena Ikonen Vesannon kunta

Vesannon Vanhan koulun kahvila

www.kotimaassa.fi33

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Tervo onkin mitä suurimmassa määrin mökki- ja vesistömatkailun kunta. Veneilyn ja järvikalastuksen ohella Tervoon kannattaa matkata myös koskikalastusta harrastamaan. Tervon Lohimaan sanotaan nimittäin olevan Pohjolan paras koskikalastuspaikka, ja Äyskosken kalasto hakee Suomessa vertais-taan. Mikäpä rauhoittaisi mieltä paremmin kuin kosken pauhujen partaalla kalojen nar-raaminen – todellista arjesta irrottautumista!

Jos kalastaminen ei ole se ”juttu”, voi Lohimaassa löytää paljon muutakin tekemis-tä, sillä vuodenajasta riippuen Lohimaassa järjestetään erilaisia luontoaktiviteetteja. Toisaalta myös siisti ravintola, tyylikkäät hotellihuoneet, kodikkaat hirsimökit ja upeat saunat riittävät hyvään lomaan – ja kaiken kruunaa hyvä ruoka ja sitä täydentä-vät viinit.

Luontoa linssin läpi

Tulevana kesänä Tervossa järjestetään jo toista kertaa Luontokuvakesä-tapahtuma, joka on oiva tapa päästä tutustumaan luontoon hieman toisenlaisella tavalla. Luontokuvakesän pääkohde on Lohimaassa järjestettävä Viimeiset vieraat -näyttely, joka on jännittävä ja haikeankaunis sarja valoku-via autiotaloista ja niiden uusista asukkaista.

Näyttelyssä nähdään Suomen luontokuvauksen huippujen, Kai Fagerströmin ja Heikki Willamon, kuvia, joita he ovat työstäneet useiden vuosien ajan kotikul-millaan Etelä-Suomessa. 24.5. avattava näyttely on avoinna koko kesän, ja sinne on ohikul-kumatkallakin olevan mukava poiketa.

Luontokuvakesää täydentää laaja valikoi-ma kursseja, joilla valokuvauksen harras-tajat pääsevät syventämään osaamistaan. Kurssien kouluttajina on tunnettuja valoku-va-alan ammattilaisia, joten Luontokuvakesä on todella ainutlaatuinen tilaisuus päästä sy-vemmälle sisään luontokuvauksen saloihin.

– Valokuvausta harrastaa jo noin miljoona suomalaista, ja henkilökohtaiset luontoelä-mykset halutaan yhä useammin jakaa kuvien kautta, sanoo tapahtuman tuottaja Riitta Raatikainen.

– Monille luonnon valo-kuvaaminen on myös tapa hiljentyä, keskittyä ja ajatella. Luontokuvakesä tuo valoku-vauksen ammattilaiset ja har-rastajat yhteen sekä näyttelyissä että kursseilla ja muissa kohtaamisissa.

Aktiivilomailua Sisä-Savon syleilyssä

Golfia ikä kaikki

Eerikkala Golf Tervon keskustan tun-tumassa, upeissa järvimaisemissa tarjoaa 9-väyläisen kentän golfin ystäville. 18-väy-läisenä kentän par on 72 ja pituus on 5402 metriä. Monipuoliset väylät pitävät pelin mielenkiintoisena: väylillä tulee vastaan vesi- ja hiekkaesteitä ja jopa suo, ja väylien välillä salakavalakin kaltevuus ottaa pelaa-jan pelisilmästä mittaa.

Kentän väylissä on mahdollisuuksia moneen makuun. Eerikkala Golfissa on tilaisuus niin rentoon lätkimiseen kuin haastetta sitä kaipaaville. Aloitteleville kolopallon harrastajille Eerikkala Golfin harjoitusalueilla on hyvä ottaa tuntumaa lyönteihin ja tarjolla on myös opastusta ja kursseja. Klubitalon kahvio ja terassi kutsu-vat nauttimaan virvokkeita ja seuraamaan kentän pelitoimintaa.

Tervossa riittää tekemistä

Keskellä järvirikasta Sisä-Savoa, Tervon luonnonläheisen kunnan paikkeilla, Sininen Tie levenee siniseksi valtaväyläksi, sillä kesä-asukkaiden suosiossa olevan Tervon pinta-alasta peräti kolman-

nes on järvien peittämä.

Teoskuva Kai Fagerströmin ja Heikki Willamon Viimeiset vieraat -näyttelystä.

Matleena Ikonen Tervon kunta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 34

Sininen Tie

Kuopioon kuuluvassa Karttulassa Sininen Tie kulkee kumpuilevien itäsuomalaisten metsä- ja järvimaisemien halki ohittaen pie-nen mutta sitäkin vireämmän Syvänniemen kylän. Kylä sijaitsee kalaisan Kuttajärven rannalla, puolen tunnin ajomatkan pääs-sä Kuopiosta. Siellä vierailijoita odottaa lomanviettopaikka, jossa he saavat maistaa maalaiselämää parhaimmillaan, sillä kylässä vallitsee edelleen entisajoilta tuttu yhteen hiileen puhaltamisen henki. Matkailijoille se näkyy erityisesti lämminhenkisinä majoitus-palveluina, herkullisina aterioina, elämyksel-lisinä luontoaktiviteetteina sekä rikastuttava-na kulttuuritarjontana.

Hyvänä kiintopisteenä Syvänniemellä toimii viihtyisä Maaseutuhotelli Eevantalo, joka tunnetaan erityisesti erinomaisesta savolaisesta ruoastaan. Arkisin Eevantalossa maistuvat kotoisat ruokailut ja maukkaat keitot, ja tilauksissa ja juhlissa pöydät notku-vat herkkuja - järvikalaa, paisteja, ruisleipää, savolaista rieskaa, mustikkakukkoa sekä muita perinneruokia, joista suurin osa on valmistettu lähialueella tuotetuista raaka-ai-neista. Kevätkesällä tarjoilupöydästä saattaa löytyä myös raikkaita villivihanneksia sekä metsänantimia, kuten maukkaita marjoja ja sieniä.

Ruokailupaikkana toimii viihtyisä juhla-sali, joka muuntautuu tarpeen vaatiessa myös hyvin varustel-luksi kokoustilaksi tai juhlapaikaksi. Aterioita voi nauttia myös Eevantalon kodikkaassa tuvassa, jonka sydämenä on ihastuttava perinteinen puu-uuni sekä kesäaikaan katetulla ulkoterassilla, josta on suora näköyhteys vieressä kimaltelevalle kauniille Kuttajärvelle.

Eevantaloon mahtuu yhteensä lähes sata ruokavierasta tai noin 40 kokousvie-rasta. Sitä suuremmat tilaisuudet järjes-tetään kivenheiton päässä sijaitsevalla Hermannitalolla, josta voi vuokrata käyt-töönsä tilavan juhlasalin tai teatterisalin.

Eevantalon majoitustilat sijaitsevat päära-kennuksessa sekä sataman lähellä olevassa rivitalorakennuksessa, mistä on hyvät näky-mät järvelle. Huoneet ovat pääsääntöisesti kahden ja kolmen hengen huoneita, joihin voi tarvittaessa sijata lisävuoteita lapsille. Rivitalon hyvin varustellut saunalliset neljän hengen huoneistot sopivat vaikka omatoimi-lomailuun. Yhteensä majoitustilaa on tarjolla 32 hengelle.

Maailmanmatkaajan kotiinpaluu

Maaseutuhotellin tarmokkaana omistajana toimii yrittäjä Eeva Partanen.

Reipasotteinen nainen työskenteli aikaisem-min vuosikausia ulkomailla, ensin Etelä-Afrikassa Suomen lähetystössä ja sen jälkeen Norjassa, Kanadan lähetystössä. Sieltä matka jatkui Lontooseen Merimieskirkon palveluk-seen, mistä Partanen lopulta kotiutui takai-sin Suomeen 1990-luvun lopulla ja perusti nimeään kantavan hotellin. Siitä lähtien hän on rakentanut yhdessä Syvänniemen kyläläis-ten ja paikallisten matkailualan toimijoiden kanssa pitkäjänteisesti palvelukokonaisuutta, joka sisältää roppakaupalla mielenkiintoista tekemistä matkailijoille, kokousvieraille ja virkistyspäivän viettäjille.

Hotelli luonnon keskellä

Syvänniemeä ympäröi kaunis metsä- ja järviluonto, joka tarjoaa erinomaisen ympä-ristön opastettujen retkien tekemiseen mitä moninaisimmilla tavoilla ympäri vuoden. Halutessaan voi esimerkiksi lähteä vuokrave-

Savolaisherkkuja, maaseudun rauhaa ja musiikkiteatteria. Muun muassa niitä matkailijat löytävät Karttulasta.

Suvi Roselli

Teatteri Hermanni toimii upeassa, vuonna 1906 valmistuneessa kivirakennuksessa.

www.kotimaassa.fi35

neellä soutelemaan järvelle tai tehdä ryhmän kanssa 12-paikkaisella Synne-lautalla tai 15 hengen kirkkoveneellä retken Ukko Lokille. Jääkauden muotoileman jylhän kalliosaaren laelta avautuvat upeat näköalat Kuttajärvelle. Saarilaavussa voi paistaa makkarat ja keittää perinteiset nokipannukahvit tai nauttia jopa kokonaisen aterian. Lautan kyytiin pystyvät menemään myös lapset ja liikuntarajoittei-set.

Toinen vaihtoehto on lähteä oppaan johdolla patikoimaan tai maastopyöräile-mään metsäpoluille. Hyvien mustikka- ja puolukkamaiden ansiosta matkailijat voivat loppukesästä kerätä itselleen kotiin viemisiä marjojen ja sienien muodossa. Eksotiikkaa kaipaavat voivat tehdä syksyllä retken karpalosuolle. Luontoaktiviteettejä kehit-tää kylämatkailuhankkeen myötä syntynyt Syvänniemi Seikkailu osuuskunta.

Kekkosia ja 1950-lukua kesäteatte-rissa

Kulttuurin ystäville Syvänniemi tarjoaa muun muassa kesäteatterielämyksiä. Teatteri Hermannin ensi kesän laulu-näytelmä Tangoa, rautalankaa ja muita riitasointuja kertoo vaiherikkaista 1950- ja

1960 -luvuista Suomessa ja Syvänniemellä. Paikkakuntalaisten kahvipöy-täkeskusteluja hallitsi tuolloin tavan takaa nimi Kekkonen, sillä presidentiksi valittiin 1950-luvun puolivälissä Urho Kekkonen ja sa-manaikaisesti suomalaisten sydämiä valloitti musiikin keinoin Karttulan oma tähti, Vieno Kekkonen. Seuraavalla vuosikymmenellä tango ja valssi saivat varteenotettavan haas-tajan, kun rautalankamusiikki niitti suosiota erityisesti nuorison keskuudessa. Samalla moni jätti tutun kotiseutunsa ja suuntasi Kuopioon, Helsinkiin tai Ruotsiin.

Teatteri Hermanni on esittänyt kylän his-toriasta ja nykyelämän koukeroista kertovia suosittuja laulunäytelmiä jo 16 vuoden ajan. Teatteri toimii upeassa, vuonna 1906 valmistuneessa Jugend-tyylisessä kiviraken-nuksessa.

Yksi rakennuksista, ruumisaitta, saattaa tuntua oudolta nykyajan ihmiselle, mutta entisaikaan kuolema oli luonnollinen osa elämää. Ruumisaitassa säilytettiin ruumiita ennen niiden hautaamista, ja tästä muistu-tuksena aitan penkille on laitettu kapaloihin kääritty nukke ”nukkumaan ikiunta”.

Maalaistalon pihapiiriä elävöittävät kesäi-sin kotieläimet, jotka kiinnostavat varmasti perheen pikkuväkeäkin.

www.eevantalo.fi www.syvanniemiseikkailu.com www.teatterihermanni.fi www.riuttala.fi

Ainutlaatuinen talonpoikaismuseo

Tutustumisenarvoinen kulttuurikohde Karttulassa on myös noin puolen tunnin ajomatkan päässä Syvänniemeltä sijaitseva

talonpoikaismuseo Riuttala. Kyseessä on ainutlaatuinen 1800-luvun talonpoi-kaiselämää esittelevä rakennusko-konaisuus, joka sisältää yhteensä 20 alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa rakennusta. Museossa voi tutustua esimerkiksi pääkartanoon, navettaan, riiheen ja pajaan sekä aittakartanoon, jonka yhteydessä olevassa isännän aitas-sa säilytettiin viikatteita, sirppejä ja hei-nähankoja ja ruoka-aitassa valmistettiin suolalihat ja -kalat ja puolukkasurvokset.

Kyyjärvi

Karstula

ViitasaariKeitele Maaninka

Pielavesi

KannonkoskiVesanto

Tervo

Karttula

Synne-lautalla pääsee myös kylän historiakohteisiin ja kalliosaariin.

Maaseutuhotelli Eevantalo sijaitsee kau-niilla paikalla, vain pieni kylätie erottaa senKuttajärvestä..

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 36

Kesäteatterit

Saara Koskinen ja Maija Nousiainen Veera Airas

Tänä kesänä teatteri on valinnut esitet-täväkseen rakastetun klassikkomusikaalin, jossa arvot ovat kohdallaan: lavalla nähdään Joseph Stein’in Viulunsoittaja katolla. Katsojat kaikkialla maailmassa rakastavat hyviä laulu-näytelmiä, ja juuri tämä on rakastetuimpia vuodesta toiseen. Tarina on melankolinen ja uskonnollinenkin, mutta sen huumori on lämmintä ja laulumusiikki kaunista. Esitys on lapsiperheille mitä sopivin.

Teatteriyhdistyksen puheenjohtajan Jouko Partasen mukaan Viulunsoittaja katolla on suuri koitos pienen pitäjän harrastajateat-terille.

– On hienoa, että näyttelijät saavat haas-taa itsensä erilaisen teatterin tekemiseen, Partanen sanoo.

Tarina Anatevkan kylän asukkaista

Viulunsoittaja katolla on klassikkomu-sikaali, joka perustuu Sholom Aleichemin jiddishinkielellä kirjoitettuun kirjaan Tevye, maitomies. Jerry Bockin sävelmistä kappaleis-ta kaikkien tuntemia ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä.

Musikaali kertoo elämästä juutalaisten asuttamassa Anatevkan kylässä Venäjällä vuonna 1905, juuri ennen vallankumousta. Päähenkilöt ovat maitomies Tevye ja hänen vaimonsa Golde perheineen. Teemoja ovat hilpeä kyläelämä ja tyttärien avioliitot, mut-

Viulunsoittaja katolla Pielaveden kesässä

ta myös venäläisten juutalaisiin kohdistama joukkovaino ja sen seurauksena perinteisen juutalaisyhteisön hajoaminen.

Harrastajia ja ammattilaisia

Pielaveden omien teatterilaisten lisäksi esityksessä on mukana myös paikallisia muusikoita ja kuopiolaisia vahvoja ammat-tilaisia. Maitomies Tevyen roolissa on Jyrki Ojapelto. Tevyen puoliso Golden roolissa nähdään oopperalaulaja Marjatta Airas, joka muutenkin viihtyy kesät Pielavedellä. Airas tuo mukanaan esitykseen myös omia lauluoppilaitaan. Kuopiolaisista ammat-timuusikoista ja musiikinopiskelijoista koostuvaa orkesteria johtaa kapellimestari Rauno Tikkanen, jonka juuret ovat niin ikään Pielavedellä. Näytelmän ohjaa dramaturgi-ohjaaja Veera Airas.

Ammattilaiset arvostavat harrastajia

Marjatta Airas on tehnyt paljon ooppera- ja musiikkiteatteriesityksiä harrastajateat-tereissa ympäri Suomen. Hänen mielestään amatöörien kanssa on tavattoman antoisaa työskennellä.

– Amatööreissä on se jokin, ja vaativankin musikaalin voi toteuttaa harrastajavoimin.

– Jokaisella on musiikki sisällään, vaikka ei edes olisi erityisen musikaalinen. Musiikki on silta äärettömyyteen. Se herättää ihmi-

sen aistit ja niin jokainen voi löytää jotain ainutlaatuista. Viulunsoittajan musiikkia on hienoa toteuttaa, koska siinä on hyvä poljento ja meno. Pielavedellä on iso hyvä joukkue koossa, saamme varmasti aikaan nautittavan teatterielämyksen, uskoo Marjatta Airas.

Monipuolisesti teatteri- ja elokuvataidet-ta pääasiassa Englannissa ja Skotlannissa opiskellut ohjaaja Veera Airas arvostaa myös suuresti amatöörejä.

– Harrastajanäyttelijöissä tulee ensiksi esille aito ihminen, sitten vasta näyttelijä. Ihmisissä, jotka uskaltautuvat teatterin lavalle, on tavallisen arki-kuoren alla aina pieni lapsi. Heissä on ihanaa hulluutta, he tekevät teatteria rakkaudesta esiintymi-seen, ei rahasta kuten ammattilaiset usein tekevät, hän hehkuttaa.

Harrastajien kanssa työskentely vaatii ohjaajalta kuitenkin kärsivällisyyttä ja taitoa lukea erilaisia ihmisiä ja heissä piileviä mahdollisuuksia. Veera Airas kertoo, että harjoitusten alussa heillä on edessä valkoi-nen kangas, johon he yhdessä maalaavat tarinan.

Ensi kesänä Pielaveden kesäteatterin kau-nis järvimaisema muuttuu siis Anatevkan kyläksi. Sitä saa todistaa yleisö, jonka on hyvä seurata esitystä kesäteatterin 350 hen-gen nousevasta, katetusta katsomosta.

Pielavesi-Teatteri on aktiivisesti toimiva harrastajateatteri,

jonka kesäkauden esiin-tymisareena sijaitsee luonnonkauniilla paikal-la Pielavesi-järven ran-nalla, aivan kirkonkylän kupeessa.

www.kotimaassa.fi37

Torniravintolap. 017 255 5255

Puijon Majap. 017 255 5250

• Hotelli • Ravintola• Saunat • Kokoustilat

Seuraa juhlavuoden tapahtumia www.puijo.com

tai www.facebook.com/puijontorni.puijonmaja

PUIJON TORNI 201350 VUOTTA

Juhli kanssamme!

Puijon Torni & Matkamuistomyymälä

p. 017 255 5253

AVOINNA YMPÄRI VUODEN!

Liput: Aikuiset 6 €, lapset 3 €,

Perhe (2 aik. + 2 lasta) 14 €Ryhmät (yli 10) 4 € /hlö,

Alennuslippu 4 € (opisk., eläkel., työttömät, varusm.)

Puijontie 135, Kuopiomyynti@puijo.com p. 044 552 4810

Yhdistä lomailu ja kulttuurielämykset

Lieksan Vaskiviikolla26.7.–3.8.2013!

Lisäksi ohjelmassa Lieksan 3. kansainvälinen tuubakilpailu, Joensuun kaupungin-orkesteri kapellimestari-naan Yuri Nitta ja lukuisia muita konsertti-elämyksiä!

Itävaltalainen Sonus Brass ma–ti 29.–30.7.

Koko viikon ohjelma, konserttiliput ja lisätiedot: www.lieksabrass.com • p. 045 132 4000

info@lieksabrass.com

Norjalainen Tine Thing Helseth & tenThing pe–la 2.–3.8.

Espanjalainen Spanish Brass – Luur Metalls la–su 27.–28.7.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 38

Kesäteatterit

Kuopion Rauhalahden kesäteatterilavalla on nähty viime vuosina Mattia ja Teppoa, suomalaisia urheiluilmiöitä ja viimeisimpänä kirkkaanpunainen Fiat 600. Tänä kesänä sama käsikirjoittajatiimi, Johanna Keinänen, Sami Kojonen ja Kimmo Virtanen, vie katsojat nostalgishenkiselle aikamatkalle 1970-luvul-le Toivotaan, toivotaan -C-kasettimusikaalin myötä.

– Kesäteatterimme tuottaa huumorilla, upealla musiikilla ja näyttävällä koreografial-la höystettyä kesäteatteria, jossa olennaisin-ta kuitenkin on yhteiskunnallinen sanoma. Haluamme käsitellä ajankohtaisia asioita, niitä, jotka puhuttavat juuri nyt ihmisiä, sanoo tuottaja Juha Kojonen.

– Koska kesäteatterissa on tarkoitus viih-tyä, asioita lähestytään kuitenkin huumorin keinoin, hän lisää.

Historiaa ja nykypäivääToivotaan, toivotaan -näytelmän keskeisiä

teemoja ovat yrittäjyys, Kekkosen odottami-nen, aurinkotyttökilpailut sekä poliittinen valveutuneisuus.

Tuottaja Kojosen mukaan esillä olevat ai-heet ovat jatkumoa entisestä ajasta, ja niillä on vahva kiinnekohta nykypäivään.

– Vuosien saatossa tulkinta ilmiöistä muuttuu. Nyt voimme nauraa hyväntahoises-ti ilmiöille, jotka silloin olivat totisinta totta, hän sanoo hymyillen.

– Eivät nämä teemat, yrittäjyys, vahvan johtajan odottaminen, erilaiset kil-pailut sekä ismien perässä kulkeminen ja tunteiden palo, ole kadonneet

mihinkään. Juuri siksi onkin antoisaa hypätä toiselle vuosikymmenelle ja tehdä havaintoja ja tulkintoja menneestä, Kojonen toteaa.

C-kasettia kuunnellen1970-luvulla eläneille C-kasetti oli erittäin

konkreettinen asia. Niihin nauhoitettiin radiosta suosikkilaulajan rakkaimmat kap-paleet, ja niitä kuunneltiin uudelleen ja uu-delleen. Välillä nauha sotkeutui koneistoon, mutta sen saattoi saada kierrettyä takaisin – parhaiten kulmikkaalla lyijykynällä. Ja niin kasetti toimi taas.

C-kasetti on tärkeässä roolissa myös Toivotaan, toivotaan -musikaalissa, joka lähtee liikkeelle 1970-luvulla rakennetun homevau-rioisen kongressihotellin purkutyömaalta. Sieltä löytyy muovikassillinen C-kasetteja, joissa on tallennettuna hotelliyrittäjän van-hat äänipäiväkirjat sekä suosikkikappaleet. Kasettien myötä kuljetaan ajassa 1970-luvun loistoon, voittoon ja tappioihin – aikakauden ihania sävelmiä unohtamatta.

Kuju jälleen mukanaÄänipäiväkirjoja pitäneen hotelliyrittä-

jä Toivosen roolissa nähdään Kai ”Kuju” Hyttinen. Tuottaja Kojonen on erittäin mielis-sään onnistuttuaan saamaan hänet mukaan.

– Kuju on artisti, joka on laulanut monella vuosikymmenellä, ja hän toimi oikeasti kol-mena kesänä aurinkotyttökilpailun juontaja-na, hän tietää.

Laulaja-näyttelijä Sami Kojonen esit-tää näytelmässä kaikkitietävää savolaista myyntimies Huikkasta, joka viettää runsaasti aikaa Toivosen kongressihotellissa. Siellä työskentelevän Ritan roolissa vuorottelevat tanssija-koreografi-näyttelijä Liisa Ruuskanen ja tanssitaiteilija-koomikko-koreografi Johanna Keinänen. Nuorta miestä Japea, esit-tää Tuomas ”Tumppi” Juntunen. Lavalle tuovat myös liikettä nuoremman polven näyttelijä Valtteri Haliseva ja iso joukko avustavia näyttelijöitä.

Toivotaan, toivotaan -musiikkinäytelmän ohjaa Kimmo Virtanen, koreografiasta vastaa Johanna Keinänen, pukusuunnitte-lusta Riikkamaria Korhonen ja lavastuksesta Arvo Jokiniemi. Musiikin on sovittanut Olli Heikkinen.

Oma suosikkikappale mukaanNäytelmän musiikkina kuullaan 1970-lu-

vun rakastetuimpia hittejä. Myös yleisö pää-see ehdottamaan itselleen muistorikkainta kappaletta Toivotaan, toivotaan musikaaliin.

Ehdotusten perus-teella järjestetään

äänestys, josta valitaan mu-

kaan otettavia kappaleita.

Aikamatka kultaiselle 1970-luvulle

Neljättä toimintavuottaan

aloittavassa Kuopion

Uudessa Kesäteatterissa

laitetaan tänä kesänä C-kasetti

soimaan.

Eeva Oksman Petra Tiihonen/Alias Studiot

www.kotimaassa.fi39

Levottomia jalkoja – ja juttuja…Suomessa viime vuosina suosituksi noussut Suomi-

rockmusikaalien genre näkyy myös Laajavuoren tulevan kesän ohjel-mistossa, kun kasarimusikaali Levottomat jalat räjäyttää

liveorkesterin voimin Laajavuoren kesään Suomi-rokkia ja iskelmää sekä autent-tista kasaritunnelmaa.

Levottomien jalkojen keskiössä on jyväskyläläisen nuorenparin tarina, jota maus-tetaan 1980-luvun Jyväskylässä nuoruutensa viettäneiden muistelmilla. Mukana on faktaa ja fiktiota, urbaania legendaa ja kytköksiä todelli-suuteen. Käsikirjoituksen on todellisten ihmisten tarinoi-den pohjalta kirjoittanut Panu Raipia, ja sen tuottaa Teatteri Bravo.

Luvassa on lavan täydeltä kasarinostalgiaa tupeerattuine hiuksineen, olkatoppauksi-neen ja nuoruuden vimmalla tykitettäviä, kaikille tuttuja biisejä elävän orkesterin säestämänä.

Levottomien jalkojen roo-leissa nähdään mm. Salkkari-tähdet Tommi Taurula ja Saija-Reetta Kotirinta.

Elokuussa Laajavuoren la-valle nousee yksi suomalaisen imitaation ja komiikan kärki-nimi Jukka Puotila, joka tuo vuosi toisensa jälkeen suo-situn show:nsa Laajavuoren

lavalle. Jukka Puotilan myötä lavalla nähdään kymmeniä erilaisia henkilöhahmoja – niitä perinteisiä, mutta myös monia tämän hetken kuumia nimiä pintajulkkiksista poliitikkoihin. Takuuvarma naurattaja!

Matleena Ikonen Laajavuoren Kesäteatteri

Rumat vaatteilla koreileeTulevan kesän koko perheen ohjelmistoa edustaa rakastetun

satusedän H.C. Andersenin satuun perustuva ja Anu Raipian musiikki-näytelmäksi dramatisoima satu Keisarin uudet vaatteet.

Anu Raipa kertoo, että Laajavuoren lavalla nähtä-vä näytelmä on uskollinen Andersenin sadun perimmäisel-le idealle, mutta että muu-ten näytelmä on aivan uusi. Modernisoitua satua kirjoitta-essaan Raipia sanoo yllätty-neensä siitä, miten ajankohtai-nen teksti edelleen on.

- Näytelmä on tuotu nyky-päivään. Siinä on valtakunta, joka on tiukasti taloudellisissa vaikeuksissa, mutta keisari on huono johtaja eikä suostu näkemään maansa tilaa. Satua lukiessani havahduin itsekin siihen, että tämähän tapahtuu parasta aikaa! Ei tämä olekaan satua, Raipia sanoo.

Satua hieman muokkaamalla vanhasta lasten sadusta on saatu myös aikuisia kiinnostava näytelmä.

- Olen sitä mieltä, että koko perheen näytelmien pitää viihdyttää sekä aikuista että lasta ja todellakin olla koko perheen katsottavissa. Aikuiset kuitenkin tekevät ostopäätök-set ja tuovat lapset teatteriin, Anu Raipia toteaa.

Hän lupaa, että Laajavuoren Keisarin uudet vaatteet on ”iso”, jopa Brodway-tyyppinen musikaali, jossa on paljon laulua ja tanssia. Tony Sikström on säveltänyt näy-telmään uusia lauluja, jotka Anu Raipia on sanoittanut. Pääosassa turhamaisena keisarina nähdään Harri Penttilä, ministereinä Anni-Ilona Hiltunen ja Jukka Saarinen, huijareina Merituulia Pöysti ja Sini Salo sekä kamarineitona Ronja Alatalo.

Laajavuoressa teatteria kaikilleLaajavuoren Kesäteatteri Jyväskylässä haluaa profiloitua koko perheen

teatteriksi. Ohjelmistossa on tulevanakin kesänä ohjelmaa sekä aikui-sille että lapsille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 40

Kesäteatterit

Eeva Oksman Aploodi-Teatteri

Aploodi-Teatteri toimii Muuramen Riihivuoren upeisiin maisemiin kesällä 2012 valmistuneessa tasokkaassa teatte-rissa, jossa asiakkaiden viihtyvyyteen ja tilojen käytännöllisyyteen on paneuduttu jo suunnitteluvaiheessa. Teatteri on kokonaan katettu ja sen nousevassa katsomossa on yli 600 numeroitua, selkänojallista istumapaik-kaa. Kaikista istumapaikoista on esteetön näkyvyys näyttämölle. Nousevan takaseinän takaa avautuu upea näköala Päijänteelle. Oheispalvelut kuten parkkipaikat, ravinto-la, oleskelu- ja wc-tilat sijaitsevat teatterin pihapiirissä. Tunnelmallinen ja tasokas ravintola Riihikello palvelee teatteriyleisöä kesällä jo kaksi tuntia ennen näytännön alkua. Sisätiloissa on 150 asiakaspaikkaa ja katetulla terassilla 170 asiakaspaikkaa. Lisäksi teatterivieraiden käytössä on uusi 60-paikkainen kota.

Paul Anka ja kaikkivoipa rakkaus

Aploodi-teatterin kausi alkaa toukokuussa Matti Kuikkaniemen käsikirjoittamalla näy-telmällä Mistä rakkaus alkaa? Luvassa on rak-kautta ja vauhdikasta menoa, minkä takaavat hauskat roolihenkilöt, yllättävät juonenkään-teet ja iki-ihanaa 1950–60-luvun musiikkia!

Tarinassa kaksi tahoillaan hyljättyä ihmistä, toinen jätetty ja toinen hakattu, kohtaavat sattumalta toisensa. Yhdistäväksi tekijäksi nousee rakkaus, jonka avulla he pystyvät pelastamaan niin erikoisen ja omanlaisensa yhteisön kuin toisensakin. Tunnelmasta toi-seen johdattava musiikki koostuu Paul Ankan loistavista ja svengaavista ikivihreistä, kuten Diana, My way, Put your head on my shoulder ja You are my destiny. Näytelmän on käsikirjoit-tanut Matti Kuikkaniemi, ja sen ohjaa Mikko Kauranen. Musiikista vastaa Matti Lindén ja kuorosta Panu Skyttä. Koreografian näytel-mään on tehnyt Laura Suonperä.

Keskikesällä Leevi and the Leavingsin tahdissa

Kesä-heinäkuussa lavan valtaa Veera Tyhtilän käsikirjoittama Teuvo - Leevi and the Leavings -musikaali, joka kertoo suomalaises-ta perusteuvosta. Teuvon elämä lipuu ylä- ja alamäkineen Leevi and the Leavingsin -mu-siikin siivittämänä. Musikaalissa vilahtavat monet Gösta Sundqvistin suosikkikappaleista kuten Teuvo, maanteiden kuningas Unelmia ja toimistohommia, Itkisitkö onnesta, Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, Vasara ja nauloja sekä Raparperitaivas. Musiikista vastaa teatterin oma orkesteri, kapellimes-

tari Matti Ekman (digihaitari), Markku Rosti (kitara), Petri Mutikainen (basso), Mikko Rekonen (rummut). Näytelmän ohjaa Erkki Teittinen, ja rooleissa nähdään muun muassa Pauliina Salonen, Aaro Vuotila, Kunto Ojansivu, Neija Välilä, Anna-Maija Ojansivu, Sipriina Kauranen, Kimmo Riikonen ja Tuomas Koskela. Lavastus on Kalle Nurmisen ja puvustus Iiris Halmilan. Musikaalin tuottaa Jussi Rekonen.

Baddingin kanssa raitilla elokuussa

Elokuussa Riihivuoressa ollaan ”Raitilla”, kun teatterin lavalla kaikuvat rakastetun lau-lajan Rauli Badding Somerjoen ikimuistoiset sävelet. Muusikon mahtavan laaja tuotanto pitää sisällään tangoa, humppaa, iskelmää ja tietenkin rock´n rollia. Legendaarinen laulaja ehti lyhyen mutta myrskyisän elä-mänsä aikana rakentaa huikean uran, vaipua unohdukseen ja palata vielä toistamiseen huipulle. Tätä tuovat ilmi nuoret, energiset ja lahjakkaat näyttelijät elävän bändin säes-tyksellä. Uuden kotimaisen musiikkinäytel-män, Raitilla – Rauli Badding, ovat käsikirjoit-taneet Satu Säävälä ja Väinö Weckström.

Aploodi-Teatteritykittää koko kesän

Aploodi-Teatterin kesä on omistettu suomalaiselle musiik-

kiteatterille. Ohjelmistossa on peräti kolme suomalaista

musiikkiteatteriesitystä.

www.kotimaassa.fi41

Risteillen teatteriin

Kaikkiin kolmeen kesäteatteriesitykseen on yhdistettävissä kesäinen höyrylaivaris-teily Jyväskylän satamasta Päijänteelle s/s Suomi-laivalla. Mikä olisikaan mukavampaa kuin nauttia runsaan kesäisen noutopöydän antimista Pohjois-Päijänteen saariston mai-semia ihaillen, ja siirtyä sitten seuraamaan mukavaa kesäteatteriesitystä! Risteilylle voi lähteä myös illalla, teatterin päivänäytöksen jälkeen.

Huippuvierailuja

Musiikkiteatteri kesää täydentävät toukokuun huippuvierailut. Toukokuun 3. päivä nähdään Gogolin Mielipuolen päiväkirja Martti Suosalon esittämänä. Tarina kertoo tunnollisesta pikkuvirkamiehestä, jonka työhön kuuluu mm. lyijykynien teroittelua. Yksi rutiininomainen työ-matka muuttaa vir-kamiehen elämän, kun hän alkaa ymmärtää koirien puhetta. Hurjien käänteiden jälkeen virkamies ymmärtää todellisen luonteensa: Hän on Espanjan kuningas – ei tarvitse enää nöyristellä, vaan ottaa ja vaatia! Tarina luo kirkkaan kuvan siitä, miten ihmismieli alkaa järkkyä ja todellisuudentaju kaikkoaa.

Toinen huippuvierailu on Seela Sellan esittämä ”Ottaa sydämestä” – tarinoita terveydenhuollos-ta, joka nähdään Riihivuoren kesäteatterissa 13.–14. toukokuuta. 2000-luvun kabareeksikin luonnehdittu esitys sisältää lyhyitä monologeja, jotka käsittelevät terveydenhuollon nykyisiä ongelmia sekä ihmisten suhdetta terveyteen ja sen hoitamiseen. Esitys käsittää sekä tosipohjai-sia että täysin fiktiivisiä tarinoita sisältäen niin komiikkaa kuin tragiikkaa. Mukana on myös lauluja, joista kuusi on tätä tarkoitusta varten kirjoitettuja ja Kaj Chydeniuksen säveltämiä.

Jää yöksi!

Riihivuoren jylhissä maisemissa voi viipyä myös pidempään, sillä keväällä 2012 sinne val-mistui Hotelli Vuorikelo. Laskettelukeskuksen, Aploodi-teatterin ja ravintolan läheisyydessä sijaitsevassa upeassa kelohonkarakennuksessa on yhteensä kuusi modernin tunnelmallista 2-4 hengen huonetta. Myös caravan-alue palvelee matkailijoita ympäri vuoden aivan Aploodi-teatterin ja laskettelurinteiden välittömässä läheisyydessä. Alueella on 60 sähköistettyä paikkaa ja vaunupaikan vuokraan sisältyy muun muassa upouusien huoltotilojen- ja saunan käyttömahdollisuus.

Aploodi-Teatteritykittää koko kesän

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 42

Kesäteatterit

Eeva Oksman Enterno Oy

Ministerille sulhanen -näytelmä on satiirinen musiikkikomedia, jota esitetään Keuruulla Haapamäen Höyryveturipuistossa kesäkuun puolesta välistä heinäkuun lopulle asti. Näytelmän on käsikirjoittanut Anneli Kanto, ja sen ohjaa Mikko Rasila, joka nähdään Hannele Laurin ohella myös lavalla näyt-telemässä. Muissa rooleissa Haapamäellä nähdään jälleen Kassilan Aseman laulavat näyttelijät. Musiikin on sovittanut Janne Viitaniemi, ja näytelmän on tuottanut Markus Aho.

Monta hyvää syytäHannele Lauri on niitä näyttelijöitä, jotka

eivät helposti lähde mukaan kesäteatteripro-duktioihin.

– Haluan yleensä pitää kesän vapaana, mutta nyt tähän tuotantoon liittyi

monta niin hyvää asiaa, että suostuin, hän toteaa. Hän

oli keväällä mukana Helsingin kaupunginteatterin Sian morsian

-näytelmässä, jonka esitysten päättymisen jälkeen hän oli sopi-

vasti vapaa tarttumaan ehdotukseen. Lisäksi näytelmän teksti ja tuotanto-

tiimi vaikuttivat mukavilta. Kun kutsu esittivät vielä Mikko Rasila ja Markus Aho,

oli ratkaisu helppo.

– Minulla on aina hyvä fiilis tehdä hommia heidän kanssaan, he ovat niin mukavia kun-deja, kehuu Hannele.

– Olen ennenkin työskennellyt Mikon kanssa, ja meillä on nytkin vaikka mitä suunnitelmia muun muassa televisioon, hän vihjaa.

Näyttelijätär on tyytyväinen myös siihen, että Haapamäellä kesäteatteri toimii sisäti-loissa, jolloin sekä näyttelijät että katsojat ovat suojassa sadesäälläkin.

Lomailua töiden välilläHannele Lauri on tyytyväinen myös sovit-

tuihin asumisjärjestelyihin, sillä tuotannon ajan hän asuu Keuruulla omakotitalossa. Näin hänen on helppo ulkoiluttaa kahta koiraansakin, jotka matkustavat emännän mukana Keuruulle.

Kesäteatterissa työtahti on tiivis, sillä esityksiä on viitenä päivänä viikossa.

– Kesäteatterikin on kovaa työtä, ja on tarpeen saada välillä huilata, hän toteaa. Järven rannan läheisyydessä sijaitseva talo ja kesäinen ympäristö antavat siihen hyvät mahdollisuudet.

Vauhdikas ministeriTulevaa kesää Hannele Lauri odottaa jo in-

nolla. Ministerille sulhanen -musiikkikomedia kertoo politiikan huipulla olevasta naisesta – hänen miesseikkailuistaan sekä julkisuuden kipeydestä ja kirouksesta. Nainen pyrkii ete-nemään urallaan keinoja kaihtamatta. Vaikka kyseessä on satiirinen musiikkikomedia, Hannele löytää näytelmästä myös syvemmän ajatuksen.

– Elämähän on oikeastikin valintoja täyn-nä. Näytelmä osoittaa sen, että itsekeskeisen ihmisen käy aina lopulta huonosti.

Keuruun kesäteatterissa tullaan näkemään jälleen viihdyttävä esitys, jossa on mukana sekä laulua että tanssia. Ministerille sulhanen -näytelmän vikkelää ja hauskaa tarinaa ryy-dittävät ikimuistoiset iskelmät.

– Teemme parhaamme, jotta yleisö viihtyy, Hannele Lauri lupaa ja toivottaa kakki terve-tulleiksi katsomaan esityksiä. Hän muistut-taa, että kannattaa käydä tutustumassa eri kesäteattereihin, joita Suomenmaassa riittää.

– Jokaisella on varmasti paljon pieniä ihania kaupunkeja ja kyliä käymättä, joten kannattaa matkustaa Suomessa, Hannele kehottaa. Ensi kesänä hän itse saa mah-dollisuuden tutustua ensimmäistä kertaa Keuruuseen.

Näyttelijä Hannele Lauri on muuttamassa kesäksi Keuruulle, koska häntä on pyy-detty toimimaan ministerinä. Kyseessä

ei kuitenkaan ole valtionhallinnon virka, vaan näytelmärooli Keuruun kesäteatterissa.

www.kotimaassa.fi43

Shrektaakkelimainen musikaalikomediaENSI KERTAA SUOMESSA SYKSYLLÄ 2013!

Päärooleissa Otto Kanerva (Shrek) ja Maria Lund (Fiona)

Vapaudenkatu 36, JyväskyläLippumyymälä, p. 014 266 0110Avoinna ti-pe klo 14-19, la klo 12-19

www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Perustuu DreamWorksin animaatioelokuvaan ja William Steigin kirjaan

MusiikkiJEANINE TESORI

Teksti ja laulujen sanatDAVID LINDSAY-ABAIRE

Ohjaus KARI ARFFMAN • Kapellimestari JYRKI HEIKKILÄ • Koreografia SARI LOUKOBroadwayn alkuperäisesityksen tuottivat DreamWorks Theatricals ja Neal Street Productions.

Alkuperäisesityksen ohjasi Jason Moore.

Liput 36 € / 34 € / 28 €(+ mahdolliset palvelumaksut)

TULOSSA!

Laajavuorentie 15, 40740 JYVÄSKYLÄ puh. 0207 288 384 | www.laajavuorenkesateatteri.fi

Dramatisointi ja ohjaus ANU RAIPIAMusiikkiTONY SIKSTRÖM

Rooleissa mm.HARRI PENTTILÄ, SINI SALO,RONJA ALATALO jaJUKKA SAARINEN

Ensi-ilta 13.5.Liput alk. 16 €, lapsiryhmät 9 €

KEISARIN UUDETVAATTEET

matimatisutiketi

13.5.14.5.20.5.21.5.9.6.9.7.

10.7.16.7.

klo 10klo 10klo 10klo 10klo 14klo 18klo 18klo 18

ketititiketope

17.7.23.7.30.7.6.8.7.8.8.8.9.8.

klo 18klo 18klo 18klo 18klo 18klo 18klo 18

Hinnat ryhmille alkaen 23€,

kahvituksella 27€ ja ruokailulla 33€.

Lisätiedot www.aplooditeatteri.fi Varaukset ja lisätiedot 010 423 1250info@riihivuori.fi

TEUVO - LEEVI AND THE LEAVINGS MUSIKAALI Esitykset 18.6.–31.7.2013

Göstä Sundqvistin hittien siivittämä musikaali

suomalaisen miehen elämästä.

Päärooleissa Kunto Ojansivu, Pauliina Salonen ja Aaro Vuotila.

Esitykset Muuramen Riihivuoressa 600 paikkaisella täysin säältä suojassa olevalla Aploodi-areenalla.

RAITILLA - RAULI BADDINGEsitykset 14.8.–14.9.2013

Musikkinäytelmä legendaarisesta laulajasta, joka ehti lyhyen elämänsä

aikana rakentaa huikean uran.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 44

Kesäteatterit

Puhelinluettelo naurattaa Komediateatterissa

Vaikka elementit ovat vanhat tutut, jotain hieman totutusta poikkeavaakin sisältyy Komediateatterin kesään 2013.

– Esitämme nyt pitkästä aikaa kotimaista komediaa, kertoo teatterinjohtaja Panu Raipia.

– Olemme viime vuosina tuottaneet useita englantilaisia ja ranskalaisia näytelmiä – edellinen kotimainen komedia oli ohjelmistossa vuonna 2007. Olemme kuunnelleet herkällä korvalla yleisön toiveita, sillä meiltä on paljon pyydetty kotimaista, ajan hermolla olevaa tekstiä.

Mitä hauskaa on puhelinluettelossa?

Komediateatterin kesän ohjelmistosta vastaa Puhelinluettelo – Raipian sanoin”tämän päivän ilveilynäytelmä”, josta ei puutu vauhtia ja huvittavia sattumuksia. Komedian sydämessä kulkee kolme kuvitteellista tositapahtu-maa, kaupunkikertomusta, joiden tarinat muodostavat Puhelinluettelon draamallisen selkärangan.

Raipian mukaan Puhelinluettelo on röyhkeä, häpeämätön, aurinkoinen, ilakoiva ja naurattava näytelmä, joka risteyttää satiiria ja kansan-näytelmää, sekoittaa siihen me-lodraamaa, kaupunkikomediaa ja lähiönaapurien tirkistelyä. Ja kaikkia näytelmän henkilöitä yhdistää katoava kansanperinne – joka kodin itsestään selvä tuki ja turva – puhelinluettelo.

– Näytelmän idea on osoittaa, että puhelinluette-lon lukeminenkin on hauskaa, kun sitä lukee oikea ihminen, Raipia sanoo.

Lunastaako Krisse odotukset?

Komediateatterissa luetteloa plärää koko kansan suosikki, koomikko Krisse Salminen, ja muissa rooleissa nähdään Samuli Muje, Jukka Leisti, Emilia Pokkinen ja Jere Riihinen. Puhelinluettelo kantaesitettiin kesällä 2007 Turun Linnateatterissa, jossa se keräsi yli 20 000 kat-sojaa. Raipia odottaa näytelmältä paljon myös Tampereella.

– Uskon, että näytelmä menestyy, sillä meillä käy katsojia ympäri Suomen, ja ohjelmistoamme seurataan koko maassa. Katsojat asettavat meille kovia odotuksia, mikä haastaa meitä positiivisesti tekemään aina vain parempaa teatteria.

Puhelinluettelo tarjoaa mahdollisuuden myös kokeelliseen lavastuk-seen. Komediateatterin Puhelinluettelon lavastaa

Jyrki Seppä, ja odotettavissa on Raipian mukaan kaikkea mielenkiintoista, kuten

kuminauhaseinät, jotka mahdollis-tavat seinien läpi kävelemisen ja

näyttelijöiden putkahtelemisen lavalle sieltä täältä.

Puhelinluettelosta nähdään kesällä 2013 kaiken kaikkiaan

40 näytöstä, ja ensi-ilta esitetään 8.6.2013. Raipia odottaa, että viime ke-

sänä sisään ajettu, 800 ihmistä vetävä ja täy-

sin katettu katsomo on täynnä illasta

toiseen.

Tampereen Komediateatteri luottaa tulevana ke-sänä tuttuun reseptiin, joka yhdistää nimekkäät näyttelijät, hyvät puitteet ja naurettavan tekstin.

Matleena Ikonen Tampereen Komediateatteri

www.kotimaassa.fi45

On kesäyö on Heikki Paavilaisen kirjoit-tama ja ohjaama musikaali, joka kertoo kuvitteellisen tarinan kolmen suomalaisen laulajalegendan kohtaamisesta. Luvassa on unohtumattomia säveliä, legendaarisia kohtauksia ja dramaattisia vaiheita komedi-allisessa ja fiktiivisessä tapahtumasarjassa, joka saa alkunsa kun kolme muusikkoa astuu Helsingissä samaan keikkabussiin ja aloittaa matkan halki Suomen. Miehet käyvät läpi elämäänsä, ja tarinan keskiössä on jo edes-menneen Topi Sorsakosken elämä.

Faktaa ja fiktiota

Heikki Paavilainen kertoo, että vaikka näy-telmä on vahvasti fiktiivinen, sillä on useita kosketuspintoja todellisuuteen.

– Ensinnäkin, Topi Sorsakosken veli Antti Tammilehto soittaa näytelmän bändissä, ja tuo näytelmään todella mielenkiintoisen tason jo pelkällä läsnäolollaan. Antti on ollut myös korvaamaton apu kirjoitusvaiheessa, sillä hän luonnollisesti tunsi Topin erittäin hyvin, Paavilainen kertoo.

– Toinen kosketuspinta tositapahtumiin on omaa itseään näytelmässä esittävä Eino Grön, joka on tavannut sekä Sorsakosken että Olavi Virran useaan kertaan. Ja kir-

sikkana kakun päällä, naisroolia esittävä, Suomen parhaisiin laulaviin naisnäyttelijöi-hin lukeutuva Natalil Lintala on tavannut Topin ollessaan pikkutyttö: Natalin isä toimi aikoinaan Tangomarkkinoiden toimitusjoh-tajana, ja kun Topi Sorsakoski oli vieraillut Seinäjoella ja tavannut pikku-Natalin, hän oli nostanut tytön syliinsä ja sanonut: ”Minä adoptoin sut.” Nyt ympyrä jännästi sulkeu-tuu, kun Natalil, joka ei kohtaamista muista, esiintyy Topin elämää kuvaavassa näytelmäs-sä, Paavilainen summaa.

Maanläheisen miehen saappaissa

Jos on käsikirjoittaja-ohjaaja innoissaan tulevasta produktiosta, niin on myös näytel-män nimiroolia esittävä Ilkka Koivula, joka astuu Topi Sorsakosken suuriin saappaisiin.

– Odotan kesää todella suurella innolla. Kattaus on niin huima, että oikein kihelmöi, hehkuttaa Koivula, joka tunnustautuu suu-reksi Topi Sorsakoski -faniksi.

– Kävin paljon Topin ja Agentsin keikoilla opiskellessani Helsingissä 1980-luvulla. En koskaan päässyt tapaamaan Topia – vaikka kiersimme paljon samoja keikkapaikkoja, emme valitettavasti koskaan osuneet samoil-le keikoille.

Ilkka Koivula kertoo, että rooliin val-mistautuessaan hän on kohdannut Topi Sorsakoskessa miehen, joka oli maanlähei-nen, suomalainen kaveri – kansanmies, jolla oli jalat maassa. Koivulan on ollut helppo samastua näytelmän päähenkilöön.

– Itsekin olin alun perin maalaispoika, joka nuorena viritteli bändikuvioita. Kyllä omasta elämästä löytyy yhtymäkohtia Topin elämään, Koivula sanoo.

Legendat lavalla

Ilkka Koivulalle Valkeakosken Apianniemi on tuttu näyttämö, sillä hän esiintyi siellä myös Pirkko ja Åke -näytelmässä muuta-ma vuosi sitten. Myös työskentely Heikki Paavilaisen kanssa on tuttua.

– Varmasti tulee hauska kesä. Heikillä on taito koota hyvä ryhmä, joka toimii hyvin yhteen. Tässä ryhmässä on paljon luomis-voimaa, joten uskon, että yleisökin viihtyy. Bändissä soittaa parikin tyyppiä Topin Kulkukoirat -bändistä, ja Olavi Virtaa esittävä Jani Koskinen on pitkän linjan Virta-tulkki – puhumattakaan elävästä legendasta, Eino Grönistä… Tulossa on uskomaton kesä, huippukattaus! Ilkka Koivula iloitsee.

www.suomenkesateatteri.fi

Valkeakosken Apianniemessä

On kesäyö

Suomen Kesäteatteri Valkeakosken Apianniemessä on jo monta vuotta vannonut Suomi-nostalgian nimeen. Tuleva kesä ei tee poikkeusta kun Apianniemen lavalle

nousevat rakastetut suomalaiset muusikot Olavi Virta, Topi Sorsakoski ja Eino Grön.

Matleena Ikonen Ari Samuel Lahti

Pia Vaittinen, Merja Koivula, Topi Sorsakoskea esittävä Ilkka Koivula

ja Natalil Lintala.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 46

Kesäteatterit

Laurents - Bernstein - Sondheim - RobbinsWEST SIDE STORYMusikaali rakkaudesta, vihasta ja kohtalon voimasta.ENSI-ILTA 7.9.2013 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ

Ohjaus Miika Muranenlipunmyynti on alkanut / LIPUT 25 - 44€

Ryhmämyynti (03) 752 6000Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min +pvm)Lippupiste 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm)www.lahdenkaupunginteatteri.fi

LoistavaJUKKA PUOTILASHOW!

OK VARUBODEN-OSLA HLG 2195 123456MEIKÄLÄINEN MAIJA

www.kotimaassa.fi47

Heikki Lund Keski-Uudenmaan teatteri

”Taas minä pamppuun sorruin”, pa-rahtaa Martta. ”Minä siivet sel-kään sain ja pyllyyni pitkän pyrs-

tön”, mongertaa onneton kosiomies Esko. Aleksis Kivi kirjoitti Nummisuutarit vuonna 1864, ja yhä se on Suomen hauskin näytel-mä. Ensi kesänä Nummisuutarit naurattaa kyyneliin Krapin kesäteatterissa Tuusulassa.

Aleksis Kiven klassikkokomedia Nummisuutarit on siitä erikoinen näytelmä, että taitavan ohjaajan käsissä siitä löytyy aina uusia vivahteita. Tulevana kesänä Krapin kesäteatterissa Tuusulassa on asialla Suomen tunnetuin ja arvostetuin Kivi-ohjaaja Juha Hurme ja alueen ainoa ammattiteatteri KUT, Keski-Uudenmaan Teatteri.

– Aleksis Kivi antaa esikoiskomediassaan valtit tekijöiden kouraan. Nummisuutarit on traagisista aineksista punottu Suomen haus-kin näytelmä, sanoo Juha Hurme.

Martan ja Topiaan perhe on sekasortoises-sa tilassa: Martta lyö, Topias juo, kasvatti-tytär Jaanaa sorretaan, Iivari on hanttapuli ja Esko ei tajua mistään mitään. Näytelmä etenee julmalla voimalla katastrofista toiseen nuoren kirjailijan huimapäisessä ja mestarilli-sessa juonikuviossa. Lopussa ajetaan täysillä päin seinää.

– Nummisuutarit esitetään Krapin kesäte-atterissa tiiviinä, kaksituntisena pakettina, mutta alkuperäisen käsikirjoituksen ihanaa monimuotoisuutta sortamatta. Ja nämä Nummisuutarit soivat! Esitys on varsin soitto- ja laulupitoinen uusin, tätä tarkoitusta varten sävelletyin musiikein, Hurme paljastaa.

Eskona toilailee Tampereen Työväen Teatterin Hamlet-näytelmässä loistanut Tomi Alatalo. Muissa rooleissa nähdään Metsälintu Pahkinen, Juha Svahn, Annaleena Sipilä, Tiina Karvinen, Susanna Roine, Mikko Pörhölä, Jari Pahkin, Riku Korhonen ja Antti Laukkarinen. Esityksen muusikkona toimii Iida Savolainen.

Kulttuuria ja kulinarismia

Elämyksellisiä kesäpäiviä ja -iltoja on vietetty Krapin kesäteatterissa jo vuodesta 2000. Keski-Uudenmaan teatterin huimat esitykset ja Hotelli Krapin monipuoliset palvelut ovat olleet kesäteatterin menes-tyksen perusta. Tulevana kesänä teatterin katetussa 348 hengen katsomossa on myös uudet istuimet.

KUT on 14 vuotta alueella toiminut ammattiteatteri, jonka kesäesitykset muis-tetaan riemukkaina elämyksinä pitkään. Näyttämöllä on vuosien varrella nähty muun muassa Mia Nuutila, Pertti Koivula, Mika Nuojua, Anu Sinisalo ja monta muuta eturivin näyttelijätähteä.

Hotelli Krapi kestitsee teatteriyleisöä vä-liajalla ja tarvittaessa myös ennen tai jälkeen esityksen.

Kaikki irti teatteriretkestä

Nummisuutareihin voi yhdistää myös ainutlaatuisen kierroksen suomalaisen kult-tuurin juurille. Krapin kesäteatteri sijaitsee Tuusulan Rantatien historiallisessa kulttuu-rimaisemassa. Aleksis Kiven kuolinmökki ja runoilija J.H. Erkon hirsihuvila sijaitsevat entisillä Krapin mailla vain kivenheiton päässä kartanosta. Taiteilija Pekka Halosen kotimuseo komeilee vajaan kahden kilomet-rin päässä Tuusulanjärven kauneimmalla nie-mellä. Vähän kauempana on Suomen ehkä tunnetuin taiteilijakoti, Jean Sibeliuksen Ainola.

Tuusulan matkailuoppaat tekevät tila-uksesta opastettuja kierroksia Rantatiellä. Taiteilijakoteihin ja niiden asukkaisiin voi myös tutustua Eino Leinon opastamana jo kesäteatterin pihapiirissä, Krapin vanhaan hevostalliin kootussa näyttelyssä.

Nummisuutareita esitetään Krapin kesä-teatterissa, osoitteessa Rantatie 2, Tuusula. Näytelmän ensi-ilta on 7.6.2013 kello 19, ja viimeinen esitys on 18.8.2013.

Juha Hurmeen Nummisuutareissa soi musiikki

Sulhasmies harhateillä

Viulussa Iida Savolainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 48

Kesäteatterit

Lomalle farssin tahtiin

Juhannuksen jälkeen kesäteatteriareenalla nähdään Suomen kantaesityksenä Johnnie Mortimerin ja Brian Cooken käsikirjoittama Nelinpeli. Tämä tiukkoja tilanteita ja yllättäviä käänteitä sisältävä fars-si on Aino Piirolan suomentama ja ohjaus on Jouko Keskisen käsialaa.

Tarinan päähenkilöt, Paula (Lena Meriläinen) ja Markus (Oskari Katajisto), ovat jo saavuttaneet keski-iän ankean lakipis-teen. Elämä ei ole ollut ruusuilla tanssimista ja turhat unelmat ovat karisseet matkan varrella. Kaikesta huolimatta Paulan sydä-messä orastaa toivo viritellä kauan sitten kadonnut romantiikka uuteen kukois-tukseen. Haaveensa toteuttamiseksi hän päättää varata itselleen ja puolisolleen etelänmatkan, josta on tarkoitus tulla uusinta heidän kuherruskuukaudestaan. Kaikki ei suju kuitenkaan suunnitelmien mu-kaan. Kuvion sotkee pahasti mukaan työntyvä sukulaispariskunta Heimo ja Petra, joita esittävät Sixten Lundberg ja Katja Küttner. Küttner on tullut tunnetuksi nimiroolistaan elokuvassa Prinsessa, josta hän myös sai Jussi-palkinnon. Muissa rooleissa nähdään Linda Wiklund ja Niina Koponen.

Lena Meriläinen odottaa tämän kesän produktiota innolla.

Irmeli Kojonen Culture House / Mustion Linnan Kesäteatteri

Raaseporissa sijaitsevan Mustion Linnan keskeinen sijainti tekee siitä oivan vierailukohteen Etelä-Suomessa liikkuville: matkaa Helsingistä kertyy 75 km ja Turustakin vain 114 km. Keskellä Mustion Linnan kaunista puistoa tarjo-

aa kulttuurielämyksiä Mustion Linnan Kesäteatteri. Historiallisessa ympäristössä, Mustionjoen rannalla sijaitsevan kesäteatterin katettuun katsomoon mahtuu jopa 420 katsojaa.

www.kotimaassa.fi49

– Tiimimme on myös todella kiva, ja ympäristönä Mustion Linna on aivan hulppea, Meriläinen kehuu tyytyväisenä. Hän on aiemminkin, teatterissa näytelles-sään, ollut mukana farsseissa, mutta keskit-tynyt sittemmin televisiotyössä enemmän draamoihin ja komedioihin.

– Vaikka farssi on tyylilajina hyvinkin yksinkertainen juoneltaan, se on juuri siksi myös haasteellinen, Meriläinen sanoo. Hän selvittää, että farssissa oikea rytmitys on kaiken a ja o.

Nelinpeli-farssi kestää noin kaksi tuntia väliaikoineen, ja esitykset jatkuvat 19. heinä-

kuuta asti.

Jukka Puotila naurattaa yleisöä kesäkuussa

Kesäkuun puolivälissä Mustion Linnan Kesäteatterissa nähtävä Jukka Puotila Show tarjoilee nauruhermoja kutkuttavia sketsejä päivänpolttavis-

ta aiheista.

Mustion Linnan Kesäteatterin tuottaja ja teatterin johtaja Jarna Jalava-Keskinen kertoo, että Jukka Puotila Show on ollut heidän ohjelmistossaan jo kahtena vuonna, ja siitä on muodostu-nut yleisösuosikki.

– Poliitikoista ja tutuista julkimohah-moista ammentava tykitys on aina tuo-retta ja uudenlaista, ja se nostattaa yleisölle naurunkyy-neleet silmiin, Jalava-

Keskinen toteaa.

– Jukka Puotilalla on lisäksi ilmiömäinen

kyky eläytyä imitoimiensa hahmojen näköi-seksi, hän naurahtaa.

Esityksen suunnittelu ja toteutus ovat Taina Westin ja Jukka Puotilan yhteistyötä. Show’n kesto on noin tunti ja 45 minuuttia väliaikoineen, ja esitykset ovat 15. ja 16. kesäkuuta.

Sydänten Sävelet -konsertti kruunaa kesän

Kesän lopulla, aivan kuin sokerina poh-jalla, Mustiossa kuullaan kahden maailman-tähden, sopraano Riikka Hakolan ja tenori Jyrki Anttilan Sydänten Sävelet -konsertti. Konsertissa rakastettujen operettisäveli-en siivin etenevä tarina johdattaa yleisön romanttiselle matkalle musiikin maailmaan. Esitykset ovat perjantaina 9. ja lauantaina 10. elokuuta ja konsertti kestää väliaikoi-neen noin kaksi tuntia.

– Elokuun hämyisät illat ikivanho-jen puiden katveessa luovat oman, taianomaisen tunnelmansa, mikä tekee konsertista kokonaisvaltaisen elämyk-sen, Jalava-Keskinen kuvailee.

Riikka Hakola ja Jyrki Anttila ovat konsertoineet kahtena aiem-panakin kesänä Mustion Linnan Kesäteatterissa, ja heidät tunnetaan muutenkin hyvin Mustion seudulla. Anttila on kotoisin naapurikun-nasta, Lohjalta, ja Hakolalla ja hänen miehellään, jotka muutoin asustavat tällä hetkel-lä Berliinissä, on puolestaan vanha kotipaikka Karjaalla.

Historian havinaa aidossa kartanoympäristössä

Jos aikataulu suinkin sallii,

Mustion Linnassa kannattaa viivähtää hieman pidempään. Linnan ikivanhat rakennukset englantilaistyylisine puistoineen tarjoavat mahdollisuuden pieneen kulttuurilomaan. Kartanon alueella järjestetään yleisölle myös opastettuja kierroksia, joilla voi tu-tustua kartanon historiaan. Myynnissä on valmiita teatteripaketteja, jotka pitävät sisällään yöpymisen karta-nohotellissa sekä illallisen uusgootti-laisessa Ravintola Linnankrouvissa. Ravintola on sijoitettu vuonna 1859 valmistuneeseen vaunuvajaan, ja siellä voi vieläkin aistia 150 vuotta sitten vallinneen ilmapiirin.

– Ravintolan massiivinen takka, jyhkeät takorautaiset kattokruunut ja mahtavat kiviseinät luovat hienot puitteet illalliselle, Jalava-Keskinen sanoo kehuen samalla keitti-ön meheviä herkkuja. Hän muistuttaa myös, että jos aika ei riitä yöpymiseen, voi teatteri-paketin ostaa vain illallismenun kanssa.

www.culturehouse.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 50

Kesäteatterit

Vanhan tuulimyllyn juurella sijaitseva ke-säteatteri on muo-dostunut monille jokakesäiseksi ret-kikohteeksi. Teatterin katettuun, pyörivään katsomoon mahtuu noin 900 katsojaa. Tänäkin kesänä Samppalinnassa on mahdollisuus viihtyä hyvän musiikkite-atterin ja maistuvien väliaikatarjoilujen parissa.

Viisi Veikkoa tyhjätaskun

apuna

Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa -musikaali kertoo niin rakkaudessa kuin ystävyydessäkin asiansa sotkeneen tyhjätaskun elämästä, jonka viiden Veikon bändi hoitaa takaisin raiteilleen. Musikaalin ohjaa Heikki Sankari ja musiikista vastaa Jussi Vahvaselkä. Koreografina toimii Markku Nenonen ja lavastuksesta vastaa Niina Suvitie. Puvustuksesta huolehtii Kaarina Kopola.

Louis Jordanin svengaavan 1950-luvun musiikin ympärille rakentuvaa hupailua täh-dittävät muun muassa Sami Saari, Jussu Pöyhönen, Markku Haussila, Lauri Mikkola, Antti L.J. Pääkkönen ja Juha Junttu.

”Se yksi ja ainoa – ainutkertainen”

Sami Saari on suomalaisten hyvin tuntema muusikko jonka tunnetuimpia hittejä on ”Ainutkertainen”. Sami on kierrellyt Suomea ristiin ja rastiin 30-vuotisen uransa aina. Hänet tunnetaan myös Dallapé-orkesterin laulusolistina.

– Syy, miksi lähdin tähän produktioon, on Louis Jordanin huikea musiikki, sanoo Sami suurta kunnioitusta tuntien. Myös Jussu Pöyhösen mukanaolo vaikutti päätökseen, sillä he ovat yhdessä laulaneet Suomi-soulia ympäri Suomea.

Samin odotukset ensi kesän suhteen ovat korkealla.

– Ryhmässämme kemiat toimivat, joten kesästä taitaa tulla ratkiriemukas. Huuli lentää, ja ehkä se ei jää vain esityksiin! nauraa Sami. Hän on muuttamassa kesän ajaksi perheensä kanssa puoliksi Turkuun.

– Meillä on pari lasta, ja tarkoituk-semme on tutustuttaa heidät Turkuun ja Naantaliin. Olen itse ajatellut hommata pol- kupyörän ja tutustua pyöräil-

len Turkuun, Sami kertoo. Hänen mukaansa Turku on

Suomen hienoin kesäkaupunki. Five Guys Named Moe -musikaalia hän

luonnehtii hurjan hauskaksi ja viihdyttäväksi näytelmäksi, jossa kaikki laulavat ja tanssivat.

Ensi kertaa näyttelijänä

Jussu Pöyhönen on siirtynyt Suurlähetti-läiden laulajasta ja lauluntekijästä äänenkäy-tön sekatyöläiseksi sekä laulamisen ja laulun opettamisen opiskelijaksi. Kevään aikana häneltä on tulossa englanninkielinen levy uu-den Bel Vel -yhtyeensä kanssa. Näytteleminen on Jussulle uutta, mutta hän päätti kokeilla sitä, ennen kuin on myöhäistä.

Samppalinnassa svengataan!Puistomaisella teat-

terialueella Turun keskustassa sijait-

sevassa Samppalinnan Kesäteatterissa nähdään kesällä 2013 hulvaton mu-sikaali Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa, joka saa katsojat varmasti hyvälle tuulelle.

Eeva Oksman Samppalinnan Kesäteatteri

www.kotimaassa.fi51

– Odotan tulevalta kesältä lämpöä ja aurinkoa sekä mielenkiintoista kesäteatteri-kesää, sanoo Jussu. Hän on perheensä kanssa etsimässä kesäksi mökkiä Turun seudulta.

– Suhteeni Turkuun on hyvin lämmin, tulihan siellä asuttua pitkään. Turussa on tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, jotka ovat säilyneet ystävinä kaupungin vaihtumisesta huolimatta, toteaa Jussu, joka käy usein Turussa. Mökkilomailun lisäksi hän aikoo ehtiä potkimaan palloa Riverside Gladiatorsiin vanhojen kavereiden kanssa.

Jussu kehottaa tutustumaan Turussa ennakkoluulottomasti myös vähemmän tunnettuihin kohteisiin.

– Kannattaa olla utelias ja nuuskia uusia paikkoja, sieltä voi löytyä kaikkea kivaa! tietää Pöyhönen.

Tuttu Voice of Finlandista

Lauri Mikkola eteni viime kauden The Voice of Finland -ohjelmassa semifinaaleihin asti. Laulamisen lisäksi hän soittaa kitaraa, pianoa ja huuliharppua. Aikaisempaa musiikkiteat-terikokemusta Laurilla on lukioajoilta, mutta tavoitteena on musiikkiuran lisäksi kartuttaa teatteri- ja musikaaliesiintymisistä. Siksi Laurista oli hienoa päästä mukaan myös Viisi Veikkoa -musikaaliin.

– Suhteeni Turkuun on hyvä, sillä veri vetää sinnepäin. Olen nimittäin syntynyt Turussa ja asunut siellä 6-vuotiaaksi asti. Kyllä Turussa joka kuukausi joku keikka on, kertoo Lauri, joka aikoo kesällä tavata

vanhoja tuttuja ja sukulaisia.

– Mikä voisi olla kesässä parempaa kuin suunnata Turkuun ja kesäteatteriin sekä jokirannan laivaravintoloihin! toteaa Lauri täynnä odotusta.

Äänellään leikkivä entinen tenavatähti

Moni muistaa Antti L.J. Pääkkösen laulamassa Vanhaa holvikirkkoa voittoisas-sa Tenavatähti-kilpailussa vuonna 1992. Laulukeikkojen lisäksi Antti esiintyi myös kotikylän harrastajateatterin lavalla, mutta on kerryttänyt teatterikokemusta myös mm. Heinolan kesäteatterissa. Vuosikymmenen mittainen ura Antilla on ääninäyttelijänä ja dubbausohjaajana.

Kesäteatteritiimistä Antti tunsi ennestään vain ohjaaja Heikki Sankarin, jota hän puo-lestaan on ohjannut dubbausproduktiossa. Tulevalta kesältä Antti odottaa oppivansa jotain uutta.

– Minulle pedagoginen aspekti on numero yksi.

Antti ajattelee Turkua lämmöllä.

– Opiskellessani Taideakatemiassa vuosina 2000–2005 asuin Puolalanpuistossa, josta oli lyhyt matka niin Köysitehtaalle kuin keskus-taan. Kaunis kesäinen ilta Turussa on hieno kokemus, Antti hehkuttaa. Vapaa-aikana hän aikoo käyskennellä Turun katuja verestä-mässä muistoja. Tarkoitus on myös tavata vanhoja kavereita.

– Harrastan opiskelunostalgiaa! heittää verbaalivirtuoosi, ja toivottaa vielä kaikki tervetulleiksi Samppalinnaan katsomaan iloisen hilpeää ja komeaa poikasekstettiä.

Mukana myös Juha Junttu ja Markku Haussila

Juha Junttu on tamperelainen näyttelijä, muusikko ja lauluntekijä, joka on tehnyt jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan musikaa-lirooleja ympäri Suomea. Juha on levyttänyt useita albumeja ja tehnyt yhden suomenkie-lisen soololevyn. Juntun toinen soololevy, ”Mr. Rock’n’Roll”, julkaistaan tämän lehden ilmestymisen aikoihin. Juha on toiminut myös säveltäjänä ja äänimaailmojen luojana eri tanssi- ja teatteriproduktioissa.

Five Guys Named Moe -musikaalissa näh-dään myös musiikkiteatterin ammattilainen Markku Haussila, joka Dance-tanssikilpailussa häikäisi taidoillaan vuonna 2010. Monissa tanssikilpailuissa maailmallakin menestyneen Haussilan käden jäljen on voinut nähdä myös monien tunnettujen artistien koreografi-oissa. Haussila on tällä hetkellä näyttelijänä Lahden kaupunginteatterissa, ja kesällä hänet siis nähdään Samppalinnan lavalla.

Kesän tullen nämä kuusi mielenkiintoista ja taitavaa tähtiartistia suuntaa siis katsojien iloksi Turkuun. Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa -musikaalin myötä luvassa on todelli-nen svengikesä!

Kuvassa vasemmalta Sami Saari, Antti L.J. Pääkkönen, Lauri Mikkola, Jussu Pöyhönen, Juha Junttu ja Markku Haussila.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 52

Arto Noras

4.-15.6.2O13

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

Liput: Naantalin Matkailu, puh. (02) 435 9800

Johanna Rusanen-Kartano

Rajaton

Elina Vähälä Grigori Sokolov

Krzysztof Penderecki Okko Kamu

KESÄLLÄ KOMEDIATEATTERIN KATETULLA ILKOILMANÄYTTÄMÖLLÄ

PUHE L I NLUETTELO

ENSI-ILTA 8.6.

Rooleissa Krisse Salminen, Samuli Muje, Emilia Pokkinen, Jukka Leisti, Jere Riihinen Ohjaus Antti Majanlahti Liput alk. 22/26/28 €, hyvät ryhmäalennukset!

TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI | Lapintie 3 a, 33100 TAMPERE | Lippuvaraukset puh. 0207 288 388 | www.komediateatteri.fipuhelun hinta lankapuhelimesta 0,069 €/min+pvm, matkapuhelimesta 0,149 €/min+pvm

KESÄN

HAUSKIN

KOTIMAINEN

KOMEDIA

Kerro itsestäsi ja palveluistasi suoraan

ryhmämatkaajilleja matkailuaktiiveille

printtilehdessätai verkkopalvelussa.

Hei, missä olet ja mitä teet?

Martti Vainion Haapamäen Höyryveturipuistossa

19.6 -28.7.2013Hannele Lauri

MikkoRasila

keuruunkesateatteri.fi

Satiirinen musiikkikomedia

Liput:Perushinta: 26 €Ryhmät (min. 20 hlöä): 24 €S-Etukortti: 24 €

Ennakkomyynti:Enterno Media OyPuh. (09) 672 473Puh. 040 419 0016Puh. 050 375 6065

Kesätapahtumat

www.kotimaassa.fi53

Naantalin Musiikkijuhlien 34. festivaa-li juhlistaa upeita kotimaisia ja ulko-maalaisia taiteilijoita, uutta musiik-

kia ja klassikoita sekä saariston moninaista miljöötä.

Musiikkijuhlien tämän kesän ohjelmassa on mieleenpainuvia kamarimusiikkikonsert-teja, resitaaleja sekä saaristokonsertteja. Festivaalin taiteilijoita ovat muun muassa pianotaiteilija Grigori Sokolov, palkitun Barry Douglasin luotsaama Camerata Ireland -kama-riorkesteri, Sinfonia Lahti ja kapellimestari Okko Kamu sekä Michelangelo-jousikvartetti. Kesän 2013 taiteilijoistaan Musiikkijuhlat osoittaa kunnioitustaan erityisesti 80-vuoti-aalle säveltäjänero Krzysztof Pendereckille, jonka juhlakonsertti kruunaa tämän vuoden Musiikkijuhlat.

Krzysztof Pendereckiä on useasti tituleerattu maailman merkittävimmäksi eläväksi säveltäjäksi. Pendereckin musiikkia kuullaan useissa Musiikkijuhlien konserteissa. Avajaiskonsertissa kuullaan Pendereckin uusimman, viululle ja sellolle sävelletyn konserton maailman kantaesitys. Konserton sooloviulua soittaa Elina Vähälä ja soolosel-loa Arto Noras, jonka käsialaa ovat alun perin viululle ja alttoviululle kirjoitetun teoksen sello-osuudet.

Iäkäs maestro saapuu johtamaan tunteikkaan juhlakonserttinsa Turun Mikaelinkirkkoon tiistaina 11.6.2013. Konsertin orkesterina toimii Turun filharmo-ninen orkesteri solisteinaan muun muassa sopraano Johanna Rusanen-Kartano sekä tenori Tuomas Katajala.

Kamarimusiikin huippuja

Tänä kesänä Naantaliin saapuu Euroopan johtaviin kamariorkes-tereihin kuuluva Camerata Ireland. Orkesteria johtaa kapellimestari ja pianisti Barry Douglas, joka nähdään myös pianon takana. Douglas esiintyy myös yhdes-sä Michelangelo-jousikvartetin kanssa, jossa soittaa muun muassa alttoviulisti Nobuko Imaï. Naantalin Kaivohuoneen kamarimusiikki-illassa esiintyvät mm. viulistit Jaakko Kuusisto ja Petteri Iivonen sekä kitaristi Ismo Eskelinen.

Suomen johtavan a cappella -ryhmä Rajattomat pitää lastenkonserttiin Teatteri

Emmassa maanantaina 10.6.2013. Samana iltana Emman lavalle nousee a cappellan superyhtye LevelEleven, jossa voimansa yhdis-tävät Rajaton ja Ruotsin a cappella -ylpeys The Real Group. Rajatonta kuullaan vielä Kaivohuoneella tiistain illalliskonsertissa.

Taidokasta resitaalia

Aikamme suurin pianisti Grigori Sokolov esiintyy Naantalin Musiikkijuhlilla torstai-na 13.6. Naantalin kirkossa. Täydellisyyttä hipovan pianotaiteilijan resitaalissa kuullaan teoksia Franz Schubertilta sekä Ludwig van Beethovenilta.

Maailman ainoan koloratuurisopraano-sellistin Piia Komsin uniikissa konsertissa yhdistyy Komsin taituruus niin laulajana kuin sellistinä. Saaren kartanossa kuullaan myös Komsin oman teoksen kantaesitys.

Naantalin Musiikkijuhlat 4.–15.6.2013

Mukana 80-vuotias säveltäjänero Krzysztof

PendereckiAhti Oksman Naantalin Musiikkijuhlat

Rajatonta laulumusiikkia

Pendereckin juhlakonsertin lisäksi klassis-ta laulumusiikkia edustavat mezzosopraano Laura Nykäsen tähdittämä Schubertiadi-konsertti sekä Dominus Krabbe, monologi-ooppera kontratenorille ja decacordelle, jossa äänellään taituroi kontratenori Teppo Lampela.

Konsertteja kirkoissa ja Seilin saarella

Naantalin luostarikirkon lisäksi konsert-teja pidetään Merimaskun puukirkossa sekä Rymättylän keskiaikaisessa kivikirkossa. Konserttiristeily suuntaa rikkaan historian omaavalle Seilin saarelle. Saaristokonsertissa esiintyvät muun muassa sellisti Arto Noras ja klarinetisti Michel Lethiec.

Naantalin Musiikkijuhlat päättää lauan-taina 15.6. meren kunniaksi järjestetty In Honorem Maris -konsertti Naantalin kirkossa.

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

Pianisti Grigori Sokolov

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 54

Kesätapahtumat

Eeva Oksman Mikkelin Musiikkijuhlat

Vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettävät Mikkelin Musiikkijuhlat on yksi Suomen korkeatasoisimmista

klassisen musiikin festivaaleista.

Mikkelin Musiikkijuhlien kantavana voimana on pietarilainen Mariinski-teatterin orkesteri, jonka kapellimestari Valeri Gergijev on toiminut Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuodesta 1993 lähtien. Maailmalla ahkerasti konsertoiva orkesteri saapuu kii-reisestä aikataulustaan huolimatta joka vuosi Mikkeliin, joka Gergijeville ja hänen perheel-leen on kuin toinen koti. Oman orkesterinsa lisäksi Valeri Gergijevin saa houkuteltua Musiikkijuhlille myös muita maailmanluokan muusikoita.

Lämminhenkisen festivaalin järjestää Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry, ja tapahtumaa on toteuttamassa aina suuri joukko vapaaehtoisia.

Mukavaa tunnelmaa ja tasokkaita konsertteja

Lauantai 29.6. Mikkelin oma kaupun-ginorkesteri luo uuden ylikapellimestarinsa Sasha Mäkilän johdolla siltoja venäläisen ja suomalaisen musiikin välille. Konsertissa kuullaan myös Mozartin pianokonsertto, nyt jousiorkesteriversiona ja solistinaan pianisti Johannes Piirto.

Sunnuntaina vuorossa on baritoni Arttu Katajan, basso Timo Riihosen ja pianisti Terhi Dostalin upea ilta, jolloin luvassa on ooppera-aarioita ja -duettoja, lauluja sekä pianosävellyksiä.

Maanantain kamarimusiikkikonsertissa soittavat Moskovan solistien armenialaiset sisarukset Sergei Khachatrian, viulu ja Lusine Khachatrian, piano.

Tiistaina 2.7. klo 20.00 onnitellaan maestroa, joka täyttää 60 vuotta 2.5.2013. Valeri Gergievin 60-vuotisjuhlakonsertissa kuullaan Brahmsin ensimmäinen pianokon-sertto venäläisen Denis Matsujevin tulkit-semana sekä harvoin kuultuja venäläisiä sävelrunoja.

Keskiviikon kamarimusiikkikonsertissa sellisti Sergei Roldugin ja pianisti Miroslav Kultiševin soittavat sellokirjallisuuden suosi-tuimpia sonaatteja. Samana iltana esiintyvät Valeri Gergievin johdolla Mariinski-teatterin sinfoniaorkesteri sekä Martti Rousi, sello ja Juri Afonkin, alttoviulu. Luvassa on kaksi loisteliasta sävelrunoa sekä Šostakovitšin kiehtova kymmenes sinfonia. Martti Rousi esiintyy ensi kertaa Mikkelin Musiikkijuhlilla soittaen solistiosuuden Richard Straussin sävelrunossa Don Quixote.

Torstaina 25-vuotias valkovenäläinen basso Anatoli Sivko laulaa soolokonsertissaan venäläisiä, italialaisia ja ranskalaisia aarioita ja romansseja. Iltakonsertissa Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin solistina on Ildar Abdrazakov, basso, joka esittää Šostakovitšin Michelangelo-sarjan. Ohjelmassa on myös 100 vuotta sitten ensiesityksensä saanut Igor Stravinskyn Kevätuhri.

Perjantaina 5.7. Mariinski-teatterin sin-foniaorkesterin solistina on Musiikkijuhlilla ensimmäistä kertaa esiintyvä pianisti Olli Mustonen, joka on viime vuosina esiintynyt säännöllisesti Valeri Gergijevin johtamissa konserteissa Venäjällä ja muissa maissa.

Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin lau-antain konsertissa kuullaan Max Bruchin ja Johannes Brahmsin kiinnostavia teoksia. Illan solisteja ovat Juri Bashmet, alttoviulu sekä Ivan Stolbov, klarinetti.

Päätöspäivänä, sunnuntaina, Ristiinan kirkossa Moskovan solistit viettävät orkesterin perustamisen 20-vuotisjuhlaa. Tasokkaan kamariorkesterin konserttiohjelmassa suo-sikkiteos seuraa toistaan.

Taiteellisen annin lisäksi Musiikkijuhlien ohjelmassa tiistaina ja perjantaina on professori Eero Tarastin yleisöluen-to. Keskiviikkona harrastetaan myös ruumiinkulttuuria: päivällä pelataan perinteinen jalkapallo-ottelu Mariinski – Mikkeli.

Mikkelin Musiikkijuhlat

Gergiev Festival

Mikkeli 29.6.–7.7.2013

Mikkelin Musiikkijuhlilla taituroivat tänäkin kesänä kapellimestari Valeri Gergijev ja pianisti Denis Matsujev.

www.kotimaassa.fi55

Toiveidesi ryhmäretkiidyllisessä perinneympäristössä

Tervetuloa palveltavaksi ympäri vuoden! Wanha KarhunmäkiKarhunmäentie 92362100 Lapua06-437 7757www.wanhakarhunmaki.fi

Ryhmäretket kädentaidoistakulttuuriin, rohkeimmille extreme-ohjelmaa!Tutustuminen esim. viinitilalle, savipajaan, museoihin, tehtaanmyymälöihin, kulttuuri-keskukseen…

Meiltä myös:• Ohjelmapalvelut• Leirit• Tyky-päivät• Kokoukset• Juhlat• Herkullinen ruoka• Majoitustilat 130:lle• Saunat ja kota• Liikuntasali• Körttimuseo ja puoti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 56

Kesätapahtumat

Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoen keskustassa sijaitsee mielenkiintoinen tutustumiskohde. Namitupa houkuttelee herkkusuita perin-teisillä karamelleilla mutta tarjoaa myös aidon erilaista ja mielenkiintoista tekemistä. Jokiristeilyt ja hulvattomat elämykset sovel-tuvat niin perheille kuin erilaisille, jopa yli sadan hengen ryhmillekin.

Perinteinen karamellitehdas

Nimensä mukaisesti Namitupa on pieni ka-ramellitehdas, joka valmistaa toinen toistaan makoisampia sokerimakeisia 1700-luvulta saakka peräisin olevin käsityömenetelmin. Vierailijat saavat Namituvassa seurata opas-tettuja karamellileipurin työnäytöksiä lasi-seinän takaa ja pääsevät myös maistamaan vielä lämmintä ”karamellitaikinaa”. Tutuksi tulevat myös vanhat konelinjastot, joilla isot massat vedetään, irtokaramellit muotoillaan ja tikkarit kääritään. Opastuksen myötä saa myös palan makeaa historiaa.

Namitupa tunnetaan alkujaan perinteisistä ”Polkagris”-karamelleista jotka tunnistaa tankomaisesta muodosta, punavalkoisesta raidoituksesta ja piparmintun mausta.

– Polka-karamellien tarina sai alkunsa Ruotsissa vuonna 1859, kun köyhä yksin-huoltajaleski Amalia Eriksson sai maistraatilta oikeuden leipoa omin käsin sokeri-leivon-naisia ja kutsui niitä nimellä ”Polkagris”. Piparmintun makuiset ”Polkaporsaat” saavut-tivat pian suuren suosion. Niitä valmistetaan edelleen, sillä Amalia siirsi tarkoin varjele-mansa reseptin tyttärelleen Idalle, joka jatkoi karamellien valmistusta, Namituvan yrittäjä Reijo Laine kertoo. Namitupaa ovat tuoneet tunnetuksi myös omat salmiakkituotteet, ”Pirun Väkevät Pohjalaiset”, perinteiset ”Salmiakkinapit” sekä ”Pöyröö puluveri”, joka voitti salmiakki-Finlandian ja valittiin vuoden 2012 parhaaksi salmiakkimakeiseksi.

Tunnelmalliset jokiristeilyt

Puolentoista tunnin risteily jokilautta Jaakko Ilkalla Etelä-Pohjanmaan suurimmalla joella, Kyrönjoella, on viehättävä kokemus. Omaleimaisessa pohjalaisessa jokimaisemas-sa leppoisasti risteillessä voi nähdä joen voi-man tulvien jättämistä merkeistä sekä kuulla kipparin tarinoita joesta, sen ainutlaatuisen nauha-asutuksen synnystä sekä elämästä ”la-keuren syrämmessä”. Kippari kertoo muun muassa pohjalaisesta jokisaunaperinteestä, johon liittyy myös romantiikan kukoistus-ta…

Jokilauttaan mahtuu peräti 52 matkusta-jaa, ja se on täysin katettu. Tupamainen si-sustus pöytäpaikkoineen mahdollistaa myös kahvitukset ja ruokapalvelut osaksi risteilyä. Lisää tunnelmaa tuo mukaan tilauksesta lähtevä pelimanni.

– Jaakko Ilkka -jokilautan omat lauluvi-hot ovat aina käytössä, ja usein rantaan kaikuukin komea yhteislaulun sointi, kertoo Laine, jonka mukaan heillä on mahdollisuus vastaanottaa jopa yli sadan hengen ryhmiä. Silloin ryhmä jaetaan kahtia, ja puolet ris-teilee Kyrönjoella samalla, kun toinen puoli hyppää vanhan traktorin vetämän komean,

Makeita elämyksiä Ilmajoella

Namitupa houkuttelee perintei-sillä karamelleilla ja hulvatto-milla elämyksillä.

Suvi Roselli Namitupa

www.kotimaassa.fi57

katetun kärryn kyytiin ja tutustuu lakeus maisemaan ja alueen nähtävyyksiin kärrystä käsin. Matkan varrella ryhmät kohtaavat ja vaihtavat paikkaa keskenään.

Laineen mukaan risteilyjä toteutetaan paljon myös erilaisilla teemoilla, ohjelmallisi-na, aktiivista tekemistä sisältävinä luokka-retki- ja tyky-risteilyinä, kokousristeilyinä yrityksille sekä juhlaristeilyinä yritys- ja perhejuhliin. Niiden toteuttaminen on mah-dollista monipuolisten elementtien ja hyvien yhteistyökumppanien ansiosta.

– Meille miljöö, joka mahdollistaa tämän kaiken, on kuin etuoikeus, toteaa Laine.

Pähkähullua yhdessä tekemistä

Namitupa tarjoaa vierailijoille myös makei-ta elämyksiä järjestämällä ryhmän toiveiden mukaan liikunnallisia ynnä muita hauskoja ja sopivan jännittäviä aktiviteetteja. Ohjelma voi olla kestoltaan tunnista jopa kaksipäiväi-siin toimintakokonaisuuksiin.

Kelluntatuolikisailussa osallistujat suuntaa-vat puolestaan lähellä virtaavalle Kyrönjoelle, missä he pukevat vaatteidensa ylle kainaloi-hin saakka ulottuvat kahluusaapashaalarit, vetävät jalkoihinsa räpylät, ottavat tuolit ja vedessä kelluen kisaavat esimerkiksi juomakatiskan metsästyksessä tai aarteen etsinnässä. Kyrönjoella voi tehdä myös räpy-lävaelluksen.

Hurjempaa menoa on luvassa sähköisen rodeohärän selässä yrittäessä pysyä kyy-dissä sen villissä menossa. Toinen, erilailla hurja elämys on laskeutua köysien avulla Pirunpesään, joka on kallion laella sijaitseva 23 metriä syvä hiidenkirnu.

– Täällä kun ei maastosta johtuen ylös päästä, niin mennään sitten alas, valottaa Laine eteläpohjalaista extreme-ympäristöä.

Hieman rauhallisempaa virkistystoimintaa kaipaaville Namitupa järjestää leikkimielisiä kisailuja, kuten puhallusputki- ja jousiam-muntakisoja, tasapainoratoja ja toiminta-rasteja. Laine kertoo, että eväsretkelläkin voidaan paitsi nauttia eväitä kauniissa niemennokassa, tutustua perinnemaisemaan ja jokisaunaan, herätellä ruokahalua erilaisia tehtäviä luonnossa ratkoen tai vaikkapa ajella suurella luksusveneellä tutustumaan viinitilan kellariin.

– Meillä mottona on Elämyksillä elämäs-tä makeampaa, Laine tiivistää yrityksen toiminta-ajatuksen.

Yksi hauskimmista kokeiluista on muun muassa virkistys- ja polttaripäiviin mainiosti sopiva Kärpäshyppyseinä, jossa osallistu-jat pukevat tarrapuvut päälle ja lähtevät hyppelemään tarrapinnoitteella varustettuun pomppulinnaan. Riemukkaassa ja liikunnal-lisessa leikissä tavoitteena on hypätä siten, että jää seinälle kiinni roikkumaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013 58

Kesätapahtumat

Minna Lehtola Taivalkosken kunta

Taivalkoski on tuhansien tarinoiden kunta. Taivalkoskella asuu tarinanker-tojia ja uusia tarinoita luodaan järjes-

tämällä erilaisia tapahtumia.

Kesän myötä Taivalkosken neljä museota avaavat ovensa: kirkonkylällä kohta 50-vuo-tias kotiseutumuseo esittelee taivalkos-kelaisen talonpoikaisperheen elämää 1930-luvulla. Metsäkylässä sijaitsee Halkolan kotimuseo, joka on vanha kyläkoulu. Tyrämäen kylämuseo Jokijärvellä on yksi Pohjois-Suomen vanhimmista kylämuseoista, sillä se on perustettu jo 1930-luvun loppu-puolella. Kallioniemi, edesmenneen kirjaili-ja-professori Kalle Päätalon koti Jokijärvellä, on kunnostettu perinteitä kunnioittaen kertomaan Päätalon synnyinseutujen ja lapsuuskodin tarinaa. Herman Päätalo, Kalle Päätalon isä, osti Kallioniemen perheelleen vuonna 1922, ja se oli perheen vakituisena asuntona aina vuoteen 1970 saakka. Kalle Päätalon elämään ja tuotantoon voi tutustua myös Päätalo-keskuksen Päätalo-näyttelyssä ympäri vuoden.

Teatteriesityksiä ympäri vuoden

Vuonna 2013 Taivalkoski on etenkin teatterin näyttämö. Maaliskuusta lähti-en Taivalkosken teatterilla on nähtävänä Taivalkosken näyttämön Tähtijahti-esitys, joka on Pentti Pesän käsikirjoittama ja ohjaama. Tähtijahti on tarina Allanista, ”eten-kehteisestä” huijarista, joka ei jää surkeaa kohtaloaan ”nureksimaan”, vaan kiertää ympäri Suomea ja etsii osaavia taitajia uuteen kotimaiseen musiikkielokuvaan. Kuka on Taivalkosken talentti? Se selviää esityksen aikana – vai selviääkö sittenkään? Kesän tullen nauruhermoja kutkuttavat Tähtijahti-esitykset siirtyvät uudelle Herkonmäen teatterialueelle, ja ne jatkuvat aina elo-kuulle asti. Kesäajan esitysten ensi-ilta on 29.6.2013.

Pääsiäisenä Inkeen koulun näyttämöllä loistaa Kosto-Inkee kyläseuran näytelmäryh-mä. Harmaat Pantterit -näytelmän ensi-ilta on 28.3.2013 kello 19.00 ja esityksiä on huhti-kuun loppuun saakka. Näytelmän pääosissa ovat vanhukset, jotka ovat aktiivisia, eläviä ihmisiä - vaikka ”ainut ehyt paikka rupissa on tekohampaat”, kuten kärttyisä Laimi valittaa. Näytelmä kyseenalaistaa virka- ja luotta-musmiesten julkisen hokeman, että hyvä ja asiallinen vanhustenhoito on kiinni rahasta ja henkilöresursseista. Näytelmän käsikirjoi-tus on Heikki Lundin ja ohjauksesta vastaa

Elsa Ruokangas. Lippuvarauksia hoitaa Leena Inget, jonka tavoittaa puhelimitse numerosta 040 728 6931.

Kesän myötä teatterianti saa musiikillisen lisämausteen. Jokijärven kylätalon pihapiiris-sä, katetussa teatterirakennuksessa toimivan PÖLKKY-teatterin tämän kesän näytelmä on Satumaa-tangomusikaali, jonka ensi-ilta on 28.6.2013 kello 19.00. Kesän aikana on luvassa 14 näytöstä. Tangomusikaali perustuu Unto Monosen elämänkertatie-toihin. Mononen syntyi vuonna 1930, ja jo 15-vuotiaana hän sävelsi ja sanoitti lauluja. Musikaalin ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Heikki Paavilainen, ja sen ohjauksesta vas-taa Mirjami Kela. Lisätietoja löytyy vireän ky-län omilta verkkosivuilta www.jokijarvi.com.

Sinustako maailmanmestari?

Toukokuun neljäntenä päivänä Jokijärven kyläseura järjestää kylätalon pihalla maksuttoman pöllinparkkuukurssin. Jos kuori tuntuu lähtevän pöllistä sujuvasti, voi taitojaan testata kesällä vaikkapa PÖLKKY Pöllinparkkuu MM-kilpailuissa, jotka kyläyh-distys järjestää jo kolmatta kertaa. Ikäkään ei ole este osallistumiselle, sillä tänä vuonna myös yli 70-vuotiaille on oma sarjansa. MM-kisa käydään 15.6.2013.

www.taivalkoski.fi

Taivalkoski – kulttuurin, teatterin ja tarinoiden näyttämö

www.kotimaassa.fi59

Karavaanari? Karavaanari!

Asuntovaunuilu on aina kuulu-nut minulle niihin ilmiöihin, joita en ole voinut ymmärtää. Mitä ideaa on tunkea itsensä täpötäy-delle leirintäalueelle ja tehdä elämästä hankalaa laittamalla ruokansa pienillä keittolevyillä, käymällä suihkussa sottaisis-sa leirintäaluesuihkuissa ja pitelemällä sadetta leikkimökin kokoisessa tilassa?

Matkan varreltaViime kesänä kävi kuitenkin niin, että huomasin olevani asun-

tovaunukaupoilla. Todellakin – yhtäkkiä pihassamme seisoi pik-kuruinen Pallas Matkaaja, vuosimallia 1988 ja ruma kuin mikä niin sisältä kuin ulkoa. Pian löysin itseni hankkimasta vaunuun astioita ja vuodevaatteita. Istuimme mieheni kanssa vaunussa ja todistelimme itsellemme, että kaksi aikuista ihmistä mahtuu aivan hyvin nukkumaan 120 cm leveässä sängyssä.

Antakaas kun perustelen.

Harrastamme koiraurheilua ja kierrämme kesät erilaisia koulutuksia ja leirejä lähes joka viikonloppu. Leireillä majoitus tapahtuu useimmiten monen hengen huoneissa leirikeskuksis-sa, joissa seinät ovat pahvia. Vanhemmiten sitä ei enää jaksa. Osa porukasta istuu aina iltaa aamuyöhön ja juoksevat ovissa, koirat haukkuvat... Vaunussa saamme oman rauhan nukkua silloin kun haluamme. Senhän voi parkkeerata mihin vain ja sinne voi vetäytyä omaan parhaaseen seuraan silloin kun ei ole sosiaalisimmillaan.

Viime kesänä vedimme vaunuamme tuhansia kilometrejä ympäri Suomen ja satuimme muutamaan otteeseen yöpymään myös leirintäalueille. Piskuinen Pallaksemme kalpeni kerrosta-lokaksion kokoisten naapuriensa rinnalla, mutta sinne me vain solahdimme, osaksi karavaanareiden outoa rotua.

Leirintäalueilla vieraillessamme opin, että monet vaunuväestä ovat keskenään tuttuja jo vuosien takaa. Alueiden henkilökunta tuntee ”kantiksensa” ja saunan lauteilla vaihdetaan kuulumiset sydämellisesti vanhojen tuttujen kesken. Heräsin pohtimaan, kuinka monta hotellinaapuria elämäni aikana tehdyiltä loma-matkoilta tunnistaisin, jos nämä kävelisivät kadulla vastaan. Tai kenen kanssa ylipäätään olisin vaihtanut niin montaa sanaa, että tietäisin heidän lastensa ja lemmikkieläimiensä nimet? Tulin siihen tulokseen, että vaunuilu on elämäntapa, joka yhdistää erilaisia ihmisiä ja rikastuttaa siten monen elämää – leirintäalu-eilta on varmasti alkanut monta elinikäistä ystävyyttä. Jos vähän kauempaa haetaan niin asuntovaunuissa ja koirissa on jopa jo-tain samaa: niistä saa aina aloitettua keskustelun ventovieraan-kin kanssa. Vertaillaan ominaisuuksia ja hintoja ja suunnitellaan matkareittejä.

Viime kesän jälkeen minun on ollut pakko alkaa antaa periksi ennakkoluuloistani. Ei minusta ehkä pesunkestävää karavaana-ria tule koskaan, mutta alan pikku hiljaa ymmärtää sitä, mikä harrastuksessa kiehtoo. Tällä hetkellä oma pikku koppimme on myytävänä – halu olisi vaihtaa pikkuisen isompaan

AdPhoto

Tapahtuma- jamainoskuvaukset

Joni Rantasalo | Photographywww.adphoto.fi | 0400 316 414

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

Kolumni Matleena Ikonen

Seuraava LEHTI nro 3-2013

ILMESTYY TOUKOKUUSSA VIIKOLLA 20

www.kotimaassa.fi/mediakortti

tule mukaan!

SOITA MEDIAmyyntiin

p. 044 702 1212

Sporthotel-huone 93 € /vrk /2hh Lakituvat-lomahuoneisto 135 € / vrk /max 6hlöä.

Paketti sisältää seikkailuja Lappset Funparkissa, keilausta, kylpylän käytön, aamukuntosalin, viikko-ohjelman, polkuautoilua ja paljon muuta...

SantasportLapin Urheiluopisto

Hiihtomajantie 296400 Rovaniemi

Lisätietoja: sales@santasport.fi, puh. 0207 984 222

Kesän perhepaketti ajalle 1.6.-31.8.2013: Minimi-varaus

2 vrk

Tule viettämään monipuolista lomaa Ounasvaaran huipul-le, Rovaniemelle. Tekemisen riemua riittää jokaiselle! Ota kaikki irti kesästä yhdessä perheesi kanssa.

santasport.fi/lomat

30.6. – 6.7.2013

Sukella iloiseenForssan Vesihelmeen

AVOINNA:ma, ke, pe 6-21ti, to 10-21la 10-18su 12-18

Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa,puh. (03) 4141 5640.

EDULLISET HINNAT:Aikuiset 9e

Lapset (4-14v.) 6e

Perhelippu: 20e

(2 aik.+1 lapsiseuraavat 5€/ lapsi)

TAIVALKOSKI – KULTTUURIN, TARINOIDEN JA TEATTERIN NÄYTTÄMÖ

Kallioniemi – Kalle Päätalon lapsuudenkoti

avoinna 15.6.–31.8.2013ma-pe 10–18, la 10–16, su 10–18 (muulloin sop. muk.)

Tiedustelut: Kallioniemi-Säätiön asiamies, p. 040 140 6005 sekä 040 742 3738 (kesällä).

Taivalkosken näyttämön TÄHTIJAHTITeatteritiloissa maalis-huhtikuun ajan sekä 29.6.–25.8.2013 kesäteatterissa (Herkonmäen tapahtuma-alue) www.taivalkoskenteatteri.fi

Kosto-Inkee kyläseuran näytelmäryhmän HARMAAT PANTTERIT

ensi-ilta 28.3.2013, näytöksiä huhtikuun loppuun Inkeen koululla

Tiedustelut ja varaukset Leena Inget p. 040 728 6931Kosto-Inkee kyläseura ry. ja Pohjois-Pohjanmaan

kulttuurirahasto

Jokijärven kyläseuran näytelmäryhmän SATUMAA- tangomusikaali 28.6.–28.7.2013 Jokijärven katetulla PÖLKKY-teatterilla Hilturannantie 2, Taivalkoski www.jokijarvi.com