vaasan keskussairaala 2025 vks 2025 · 2016-11-14 · vks 2025 ohjelma sisältää myös...

VAASAN KESKUSSAIRAALA 2025

VKS 2025

Konseptisuunnitelma

Versio 4.3

10.5.2015

Versio 4.3

SuviPaivi.Saarikoski

Text Box

Liite § 127 / 2


Text Box

Liite § 20/2

2

1 YLEISTÄ 5

1.1 TAUSTA JA TARVE 5

1.2 NYKYAIKAINEN SAIRAALASUUNNITTELU JA CASE VKS 5

1.2.1 VAASAN SAIRAANHOITOPIIRIN VÄESTÖN JA HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA HOIDON HYVÄÄN LAATUUN 7

1.2.2 VKS 2025 OHJELMAN TAVOITTEET 9

1.2.3 SAIRAALASUUNNITTELUN VAIHEET JA AIKATAULU VAASASSA 10

1.2.4 KONSEPTISUUNNITELMAN LAATIMINEN 11

1.2.5 TOIMINNALLISEN SUUNNITELMAN LAATIMINEN 12

2 KONSEPTIN YLEISET PERIAATTEET 13

2.1 KESKUSSAIRAALAN ROOLI PALVELUVERKOSSA 14

2.2 TOIMINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERIAATTEET 15

2.2.1 YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON UUDISTAMINEN 15

2.2.2 SUURIMMAT MUUTOKSET KONSEPTISSA NYKYTILANTEESEEN 16

3 SAIRAALAN PÄÄPROSESSIT 17

3.1 AKUUTTIHOITOPROSESSI 17

3.1.1 TAVOITTEET 17

3.1.2 HOITOON SAAPUMINEN 18

3.1.3 HOITOPROSESSIT 18

3.1.4 TOIMINNALLISET MUUTOKSET 19

3.1.5 YHTEISTYÖ JA RAJAPINNAT 19

3.2 ELEKTIIVINEN HOITOPROSESSI 20

3.2.1 TAVOITTEET 20





3.3 AIKUISPSYKIATRIAN HOITOPROSESSI 23

3.3.1 TAVOITTEET 24





3.4 LASTEN HOITOPROSESSI 27

3.4.1 TAVOITTEET 28



3



3.5 KUNTOUTUS 31

3.5.1 TAVOITTEET 31


3.5.3 KUNTOUTUSPROSESSIT 32



3.6 TUKIPALVELUT 33

3.6.1 TAVOITTEET 35


4 MUUTOKSET HENKILÖSTÖSSÄ, TILOISSA, TUOTANNOSSA JA ORGANISAATIOSSA 37

4.1 HENKILÖSTÖ 37

4.1.1 HENKILÖSTÖ UUDESSA KONSEPTISSA 37

4.1.2 RESURSOINNIN NYKYTILANNE 37

4.1.3 RESURSOINTI PÄÄPROSESSEITTAIN 40

4.2 TILATARPEET 41

4.2.1 YLEISTÄ 41

4.2.2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 42

4.2.3 VAASAN KESKUSSAIRAALAN NYKYINEN RAKENNUSKANTA 42

4.2.4 HUUTONIMEN ALUE 44

4.2.5 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIO 45

4.2.6 KESKUSSAIRAALA 2025 45

4.2.7 INVESTOINNIT 48

4.2.8 AIKATAULU JA RAKENNUS-/ SANEERAUSJÄRJESTYS 49

4.3 KUSTANNUKSET JA INVESTOINNIT 49

4.4 TUOTTAVUUSPOTENTIAALI JA KUSTANNUSSÄÄSTÖT 50

4.4.1 PALVELUIDEN KÄYTTÖ 52

4.4.2 TOIMINNAN TUOTTAVUUS 55

4.4.3 TUKIPALVELUIDEN JA HALLINNON ORGANISOINTI 56

4.5 ORGANISAATIOMALLI- JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄUUDISTUS 57

4.5.1 ORGANISAATIOMALLI 57

4.5.2 VASTUUALUEET 58

4.5.3 PALVELUALUEET 60

4.5.4 JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 62

4.5.5 TALOUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ 63

4.5.6 SEURAAVAT ASKELEET JOHTAMISMALLIN KEHITTÄMISESSÄ 64

5 YHTEENVETO 65

4

5.1 TAUSTA JA TAVOITTEET 65

5.2 KESKEISET MUUTOKSET 66

5.3 OHJELMAN SEURAAVAT VAIHEET 67

5

1 Yleistä

1.1 Tausta ja tarve

Vaasan keskussairaala 2025-ohjelmassa keskeistä on toiminnan ja tilojen uudistaminen.

Konseptisuunnittelu ja toiminnallinen suunnittelu yhdistävät nämä molemmat näkökulmat. VSHP:ssa on

jo tehty merkittäviä kiinteistöinvestointeja: uusi Y-sairaala on otettu käyttöön ja uuden sairaala-apteekin

rakentaminen on aloitettu. Osana SOTE-rakenteiden integraatiota suunnitellaan uudet toiminnalliset

kokonaisuudet. Suunnittelun yhteydessä ratkaistaan rakennuskannan tuleva käyttö ja uudisrakennukset.

Toiminnallisen uudistuksen taustalla on tarve vastata kasvavaan kysyntään asiakaslähtöisesti ja samalla

huolehtia kilpailukyvystä toisaalta potilaiden ja henkilöstön ja toisaalta palveluiden tilaajan

näkökulmasta. Sote-uudistus ja tiukkeneva taloustilanne edellyttävät tuottavuuden kasvua ja palvelun

käytön leikkaamista nykyisestään. VSHP:n alueen väestön sairastavuus on maan keskiarvon alapuolella,

mutta palveluiden käyttö on suhteellisen korkeaa.

Sairaalan toiminnan ja tilojen suunnittelu lähtee siitä, että Vaasassa on tulevaisuudessakin

erikoissairaanhoidon päivystävä sairaala. Sairaala tukee alueen muuta sote-palveluverkkoa ja takaa

kaksikieliset palvelut alueen väestölle. Sairaalassa suunnitellaan tuotettavaksi alueen väestön suurten

kansantautien tutkimus ja hoito siltä osin kun se kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin. Palveluissa, joiden

volyymi on vähäinen tai toiminta on erityisen vaativaa, harkitaan näiden hankkimista yliopistosairaaloilta.

1.2 Nykyaikainen sairaalasuunnittelu ja case VKS

Sairaalasuunnittelu on muuttunut sekä teknisistä että toiminnallisista syistä yhä monitahoisemmaksi

kokonaisuudeksi. Suunnittelua tehdään moniammatillisesti siten, että terveydenhuollon ammattilaisten ja

arkkitehtien lisäksi mukaan tarvitaan myös mm. johtamisen ja prosessituotannon erityisosaamista.

Lisäksi asiakasnäkökulman huomioiminen on tullut vahvemmin mukaan, esimerkiksi parantumista

tukevien ympäristöjen ja potilaskäytössä olevan teknologian kautta.

Perinteisessä sairaalasuunnittelussa edetään varsin pian nykyisten toimintamallien pohjalta käytännön

tilakysymyksiin. Nykyaikainen suunnittelu etenee iteroivasti: suunnitelmat tarkentuvat vaihe vaiheelta ja

tarvittaessa palataan takaisin ylemmälle tasolle ja tehdään muutoksia aiempiin valintoihin.

Nykyaikainen sairaalasuunnittelu perustuu kuudelle perusperiaatteelle1:

1. Sairaalan tilojen on palveltava asiakasprosessien tarpeita, ei toisinpäin. Ympäristöä ja toimintaa

on suunniteltava samanaikaisesti.

2. Tilojen joustavuus on tärkeää: rakennusten on oltava muunneltavia. Tätä tukevia suunnittelu-

periaatteita tulee soveltaa. Prosessit ja teknologia muuttuvat ja kehittyvät.

3. Rakennuksen elinkaari ja eri toimintojen elinkaaret on huomioitava peruskorjausten ja

mahdollisten tulevaisuuden käyttötarkoituksen muutosten suunnittelussa.

1 Antti Autio, Aalto-yliopisto

6

4. Työympäristön laatu on merkittävä kilpailuvaltti ammattilaisten rekrytoinnissa.

5. Suunnittelun ja arkkitehtuurin laadun tulisi olla korkeaa. Hyviä esimerkkejä, joista ottaa oppia, on

olemassa.

6. Valmiita kopioitavia ratkaisuja ei ole: jokainen tilanne on uniikki ja jokainen sairaala vaatii oman

kehitysprojektinsa parhaan ratkaisun löytämiseksi.

Perinteinen sairaalasuunnittelu keskittyy nykyisiin tiloihin: ajatuksena on löytää nykyisiä prosesseja

parhaiten palvelevat tilaratkaisut. Lisäksi perinteinen sairaalasuunnittelu keskittyy vain vähän siihen,

miten toiminnan kustannukset optimoidaan.

Uusia tiloja suunniteltaessa keskeisen kysymyksen tulisi olla se, miten tilat sopeutuvat tavoitteellisiin

prosesseihin (eikä päinvastoin). Nykyaikainen suunnittelumalli keskittyy nykyisiin ja tuleviin

terveystarpeisiin, palveluverkkoon ja uudistettuihin prosesseihin.

Kuva 1. Perinteisessä sairaalasuunnittelussa kiinnitetään vain vähän huomiota toiminnan kustannusten optimointiin.

Nykyaikainen sairaalasuunnittelu toteutetaan kolmessa päävaiheessa:

1. Konseptisuunnittelu

Konseptisuunnittelu sisältää strategisten linjausten laatimista aluesuunnittelun lähtökohdista,

sairaalan palveluvalikoiman ja toimintaperiaatteiden sekä toiminnallisten kokonaisuuksien

määrittämistä ja pääprosessien hahmottamista. Konseptisuunnittelussa määritellään periaatteet,

joiden pohjalta voidaan toteuttaa ja johtaa tarkempi suunnittelu: palvelutarve ja resurssit

sovitetaan yhteen sekä jaetaan sairaalatason volyymi osakokonaisuuksiin.

2. Toiminnallinen suunnittelu

Toiminnallinen suunnittelu on yksikkö- ja käytännön tason suunnittelutyötä. Tässä

konseptisuunnittelun perusteella osakokonaisuuksien tasolta edetään potilasprosessien

tarkennetun kulun, työpisteiden, huonetilojen ja logististen virtojen työstämiseen.

7

3. Hankesuunnittelu ja tekninen suunnittelu

Tekninen suunnittelu pohjautuu konsepti- ja toiminnallisiin suunnitelmiin. Tekninen suunnittelu

sisältää arkkitehtuurisuunnitelmat ja rakennuspiirustukset sekä teknologisten sovelluksien

määrittelyn.

Kuva 2 esitetyllä tavalla ylätasolta kohti tarkempaa suunnittelua. Ensiksi määritellään sairaalan profiili ja

rooli palveluverkossa. Toiseksi määritetään toiminnalliset kokonaisuudet ja kolmanneksi

kokonaisuuksien sisällöt. Neljännessä vaiheessa yksiköiden toiminta, logistiikka ja tilatarpeet

suunnitellaan yksityiskohtaisella tasolla.

Kuva 2. Nykyaikaisessa sairaalasuunnittelussa edetään kokonaisuuksista kohti yksikkötason suunnitelmia.

1.2.1 Vaasan sairaanhoitopiirin väestön ja henkilöstön näkökulma hoidon hyvään

laatuun

8

Vaasan sairaanhoitopiirin alueella toteutetussa väestökyselyssä kysyttiin, minkälaista on laadukas hoito?

Kyselyn vastausten pohjalta korostuu, että väestö arvostaa ammattitaitoa ja palvelun tarjoamista

nopeasti, oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Ammattitaitoinen henkilöstö tarjoaa väestölle palvelua potilaan

omalla äidinkielellä. Potilas kohdataan, häntä kuunnellaan ja ohjataan alusta loppuun. Potilaan hoito tulee

olla kokonaisvaltaista huomioiden ihminen kokonaisuutena sekä hänen hoitoprosessinsa alusta loppuun.

Väestö nosti esiin myös potilasturvallisuuden tärkeyden.

Kuva 3. Väestön näkökulma hyvästä laadusta

Vaasan keskussairaalan tyky-tilaisuuksissa myös henkilöstö pohti, minkälaista on laadukas hoito.

Tilaisuuksissa keskusteltiin myös sitä miten henkilöstön työhyvinvointia voidaan kehittää, miten

taloudellisista haasteista voidaan selvitä ja miten prosesseista saadaan potilaskeskeisempiä. Kaikkien

eniten henkilöstö nosti esiin, että potilaiden hoitamiseen pitäisi olla terveitä ja tarkoituksenmukaisia

tiloja. Laadukkaan hoidon henkilöstö näki koostuvan paljolti samoista elementeistä kun väestö.

Aineistossa korostui potilaiden hoidon sujuvuus ja turvallisuus sekä potilaslähtöisyys. Toisaalta

henkilöstön hyvinvointia nostettiin esiin, jotta pystytään tarjoamaan laadukasta palvelua potilaille. Myös

henkilöstö korosti ammattitaitoa, palveluiden saatavuutta ja palvelua potilaiden omalla äidinkielellä.

Henkilöstö nosti esiin myös joustavuuden, moniammatillisen yhteistyön sekä yhteistyön potilaiden ja

omaisten kanssa.

9

Kuva 4. Henkilöstön näkökulma hyvästä laadusta

Sekä väestön että henkilöstön nostamat asiat, korostuvat myös VKS 2025 ohjelman tavoitteissa.

Toiminnan tulee olla asiakaslähtöisiä mutta samalla tehokkaasti toteutettua, jotta palveluja on silloin

saatavilla kun potilas niitä tarvitsee. Tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan terveitä ja

tarkoituksenmukaisia tiloja, toiminnan kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi ja toiminnan tehostamista

tuottavammaksi.

1.2.2 VKS 2025 ohjelman tavoitteet

Ohjelman tavoitteena on Vaasan keskussairaalan valmius integroituun palvelujärjestelmään, toiminnan

asiakaslähtöisyyteen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Parempi kilpailukyky näkyy siten, että potilaat haluavat käyttää Vaasan keskussairaalan palveluita

vapaan kilpailun tilanteessa, osaava henkilöstö haluaa olla töissä keskussairaalassa ja annettu hoito on

vaikuttavaa suhteessa kustannuksiin. Parempi kilpailukyky näkyy keskussairaalan kustannuksissa ja

hinnoissa, mikä edellyttää tuottavuuden kohoamista.

Erikoissairaanhoidon nettokustannusten tulisi pienentyä 11 %, jotta asukaskohtaiset

kustannukset olisivat muiden keskussairaaloiden ja TYKS:n erityisvastuualueen tasolla.

Kilpailukykytavoitteessa on huomioitu se, että Vaasan sairaanhoitopiirin asukkaiden tarve ESH-palveluille

on vähäisempää kuin muissa sairaanhoitopiireissä keskimäärin.

10

Asiakaslähtöisyys näkyy siten, että asiakkaan kokema palvelun laatu on parasta Suomessa. Asiakkaita

hoidetaan kokonaisvaltaisesti: sairaalan prosessit ja organisaatio suunnitellaan asiakkaan lähtökohdista ja

hänen ehdoillaan. Sairaalan prosessit ovat nykyistä sujuvampia ja oikea-aikaisia.

Nykyistä parempi valmius mahdollisiin sote-integraatioihin saavutetaan kilpailukykyisemmän ja

asiakaslähtöisemmän organisaatiomallin kautta. Valmius tulevaisuuden muutoksiin paranee, kun

toimintamallien kehittämisen kulttuuri juurtuu henkilöstön toimintatapoihin

1.2.3 Sairaalasuunnittelun vaiheet ja aikataulu Vaasassa

VKS 2025 ohjelma sisältää myös sairaalasuunnittelun, joka jakautuu konsepti- ja toiminnalliseen

suunnitteluun. Konseptisuunnitelma toteutetaan elokuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana.

Konseptisuunnitelma ja siihen sisältyvät hankkeet hyväksytään kesäkuun valtuustokokouksessa.

Toiminnallinen suunnittelu toteutetaan keväällä 2015. Suunnitteluun sisältyy kaikki sairaalan toiminnot

sekä sairaala-alueen tilaluettelo. Tekninen suunnittelu ja hankesuunnitelma laaditaan siten, että ne ovat

valmiina kesäkuussa 2015 (sisältäen L1-piirustukset).

Tekninen ja rakentamissuunnitelma toteutetaan niiden tilojen osalta, jotka kuuluvat hankesuunnitelman

piiriin. Konseptisuunnitelman kehittämishankkeet otetaan mukaan alkaen taloussuunnitelmasta 2016-

2018. Arkkitehtisuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja hanke toteutetaan investointiohjelman

mahdollistamassa aikataulussa. Hankkeen aikataulu on esitetty kuvassa

Kuva , jossa vaiheen pinta-ala kuvaa siihen käytettävää työaikaa.

11

Kuva 5. Sairaalasuunnittelussa keskitytään aluksi konseptisuunnitteluun, sitten toiminnalliseen suunnitteluun ja lopuksi rakentamiseen ja käyttöönottoon.

1.2.4 Konseptisuunnitelman laatiminen

Konseptisuunnittelu käynnistyi pääprosessien kuvaamisella niiden ympärille kootuissa työryhmissä.

Pääprosessien työstämiseen on osallistunut yhteensä 164 työntekijää. Konseptisuunnittelua johtaa

projektiryhmä: Göran Honga, Auvo Rauhala ja Marina Kinnunen. Tarvittavan asiantuntijakonsultaation

tuottaa Nordic Healthcare Group Oy (NHG).

Konseptisuunnittelussa keskitytään asiakkaan kokonaisvaltaiseen hoitoon pääprosessien muodossa.

Jokaista pääprosessia käsiteltiin omassa työryhmätyöskentelyssä sekä yhteisessä johdon ja esimiesten

työkokouksessa:

Pääprosessit Prosessien omistajat

Akuuttihoitoprosessi Rauhala Auvo, Johtajaylilääkäri

Elektiivinen hoitoprosessi Kinnunen Marina, Hallintoylihoitaja

Aikuispsykiatrian hoitoprosessi Ekelund Jesper, Klinikkaryhmän johtaja

Lasten hoitoprosessi Holm Tarja, Lastentautien ylilääkäri

Tukipalvelut Kantola Christian, Hallintoylilääkäri

Kuntoutus Mannevaara Jukka, Ylilääkäri

12

Pääprosessien kuvaamisen jälkeen koottiin suunnitteluryhmät toiminnallisten kokonaisuuksien ympärille

ja niiden tehtävänä on kuvata pääprosessien organisointi ja resurssitarpeet NHG:n tuottamien arvioiden

pohjalta. Lopputuloksena on hahmotelma tulevaisuuden toimintaperiaatteista, palvelutuotannosta sekä

alustavista tila- ja henkilöstötarpeista, tarvittavista investoinneista ja kustannuksista.

Toiminnallisten kokonaisuuksien suunnitteluryhmät ovat seuraavat:

Suunnitteluryhmä Vastuuhenkilöt

- Päivystys Peter Nieminen, Tanja Roivainen,

- Teho ja valvontahoito Simo-Pekka Koivisto, Saija Seppelin

- Synnytykset ja vuodeosastohoito Sami Onoila, Hannele Rytylä

- Toimenpideyksiköt ja perioperatiivinen hoito Mikael Victorzon, Terhi Venäläinen

- Vuodeosastotoiminta Päivi Pietilä-Effati ja Marjo-Riitta Himanen

- Vastaanottopalvelut Otto Knutar ja Tuija Viitala

- Päiväsairaala (Hoitokeskus) Maija Räsänen, Carola Wisur-Hokkanen

- Lasten osaamiskeskus Tarja Holm ja Jaana Ahola

- Psykiatrian osaamiskeskus Jesper Ekelund ja Maritta Kerätär

- Kuntoutuksen osaamiskeskus Mannevaara Jukka, Kati Piilikangas

- Diagnostiikkakeskus Sarita Victorzon, Tanja Jaakola,

- Apteekkipalvelut J-P Rauha, Anne-Mari Lehti

- Asiantuntijapalvelut Carita Mäkelä, Inge-Britt Barkholt

- Ei kliiniset tukipalvelut Olle Gull, Lisa Sundman

- Sydänasema Mari-Anne Vaittinen, Gunilla Carlson

1.2.5 Toiminnallisen suunnitelman laatiminen

Toiminnallisessa suunnittelussa uutta toimintaa suunnitellaan konseptisuunnittelua

yksityiskohtaisemmin, yksiköittäin ja toiminnoittain. Suunnittelussa keskitytään kuvaamaan

konseptisuunnitelmassa määritetyt toiminnalliset kokonaisuudet. Kokonaisuuksien osalta käydään läpi

niiden keskeiset toiminnot ja sisällöt ydinpotilasryhmien, prosessivaiheiden, resurssi- ja tilatarpeiden

osalta. Lisäksi määritetään tärkeimmät poikkeustapaukset, joiden osalta tulee laatia toimintasuunnitelma.

Kullekin yksikölle luodaan sisäinen tulevaisuuden toimintamalli. Toimintamallissa kuvataan esimerkiksi,

millaista vastaanottotoimintaa tulee olemaan tulevaisuudessa: miten se organisoidaan ja millaisia

resursseja toiminnan toteuttamiseksi tarvitaan; mitkä ovat vaatimukset tilojen ja laitteiden osalta?

Suunnitelmien pohjalta tehdään laskelmat tuottavuuden kasvusta ja täsmennetään arvioita toiminta-

volyymien kehityksestä tulevaisuudessa. Säästöpotentiaalia ja tuottavuutta arvioidaan suhteessa

kansallisiin verrokkeihin. Toiminnallista suunnitelmaa verrataan suhteessa arvioituun

säästöpotentiaaliin.

Toiminnallisen suunnittelun lopputuloksena syntyy kuvaus toiminnallisten kokonaisuuksien toiminta-

malleista sekä alustava tilaohjelma.

13

2 Konseptin yleiset periaatteet

Konseptisuunnitelmaa ohjaavat aiemmin esitetyt strategiset tavoitteet. Konseptisuunnittelun aluksi

kirkastettiin sairaalan rooli palveluverkossa: mitä palveluita sairaala tarjoaa ja mitä ei. Määrittelytyötä

tehtiin sekä suhteessa erva-tasoon että perusterveydenhuoltoon.

Potilaiden hoito on jaettu viiteen pääprosessiin:

Akuuttihoitoprosessi

Elektiivinen hoitoprosessi

Aikuispsykiatrian hoitoprosessi

Lasten hoitoprosessi

Tukipalvelut

Organisaation toiminta jaetaan 15 toiminnalliseen kokonaisuuteen, jotka tuottavat palveluita

pääprosesseihin. Alla olevassa kuvassa on Vaasan keskussairaalan kokonaiskonsepti, johon nykyiset

suurimmat yksiköt on sijoitettu tuleviin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Konseptisuunnitelman edetessä

toiminnallisten kokonaisuuksien sisältämät yksiköt tulevat muuttumaan ja tarkentumaan.

Kuva 6 Vaasan keskussairaalan toiminnalliset kokonaisuudet joihin on alustavasti sijoitettu nykyiset yksiköt

14

2.1 Keskussairaalan rooli palveluverkossa

Vaasan keskussairaalan rooli ei tule merkittävästi muuttumaan erikoissairaanhoidon palvelujen osalta.

Suuriin kansantautiryhmiin kuuluvat sairaudet hoidetaan oman henkilökunnan toimesta. Pienten

erikoisalojen osalla tehdään yhteistyötä yliopistosairaaloiden kanssa siten, että omaa lääkärikapasiteettia

täydentää telelääketieteen menetelmin tapahtuva toiminta.

Toiminnallisesti suurin muutos on akuuttien potilaiden hoidon keskittäminen keskussairaalaan sekä

saumattomien avohoitokokonaisuuksien järjestäminen yhteispäivystyksen ja poliklinikkatoimintojen

osalta.

Psykiatrian toiminnot siirretään Hietalahteen somatiikan yhteyteen.

Lisäksi varaudutaan siihen, että sosiaalialan henkilöstöä sijoitetaan jonkin verran enemmän Hietalahteen.

Samoin huomioidaan lisääntyvän hajautetun lääkärikoulutuksen vaatimat tilat.

Profiili terveydenhuollossa

Potilaan tutkimus ja hoito järjestetty integroidusti ja oikealla tasolla, yleislääketiedettä

painotetaan

o Kalliiden asiakkaiden tunnistaminen ja hoito.

o Työnjako nyt esh-painotteinen monella osa-alueella (skopiat, klinikkavalmiit, eräät pkl-

vastaanotot ym)

Toimintojen yhdistämisiä

o Diabetes-erityisosaaminen Hietalahteen

o Skopiatoiminta yhdistetään sairaalan sisällä

o Sekavuodeosastoja, joilla myös yleislääkäri tai geriatri yleis- ja kotiutusosaajana

o Moniammatillinen vaativa akuuttivaiheen kuntoutus Hietalahdessa ja jatkokuntoutus osin

PRS:ssa

Profiili ja rooli sosiaali- ja erityisesti vanhuspalveluihin liittyen

Hoito-palvelu-kuntoutusketjut integroidaan koko sote-sektorin osalta. Kotiutushoitaja/-yksikkö-

ja case manager-tyyppinen toiminta ottavat kokonaisvaltaisesti sote-sektorilla koordinatiivista

vastuuta potilaista/asiakkaista ja näiden siirtymisistä kodin ja erilaisten laitosten välillä

Profiili ja rooli suhteessa yliopistosairaalaan

Yhtenäisyys lisääntyy mm. koulutuksessa, hoito-ohjelmissa, käytännöissä, tietojärjestelmissä

Työnjako lisääntyy jonkun verran ervan sisällä, ei välttämättä yksinomaan niin, että keskitettäisiin

yo-sairaalaan

Kaikkea nykyistä palvelutarjontaa emme pysty tuottamaan kustannustehokkaasti. Työnjako tulee

sopia.

Kaikenlainen etätoiminta ICT:n tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti hyväksikäyttäen, tulee

voimakkaasti lisääntymään. Tällaisia ovat esim. etävastaanotto, etäkonsultaatio, etähoito,

etäkoulutus ja etäneuvottelut.

15

2.2 Toimintaan liittyvät yleiset periaatteet

Vaasan keskussairaala on päivystävä sairaala, jonka toiminnot rakentuvat päivystyksen ympärille ja

päivystyksen ehdoilla.

Hoito organisoidaan asiakkaiden tarpeiden mukaan prosesseiksi, ei erikoisalojen mukaan.

Poliklinikka- ja vuodeosastotoiminta muodostetaan siten, että yhteistyö eri erikoisalojen välillä on

sujuvaa ja saumatonta. Erikoisalojen rajat ovat joustavia siten, että huone- ja sairaansijakapasiteettia sekä

henkilöstön käyttöä tehostetaan ja konsultaatiomahdollisuuksia parannetaan.

Kuntoutus on keskeisenä toimintamallina kaikissa pääprosesseissa. Kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpito

sidotaan saumattomaksi osaksi kaikkia muita prosesseja sekä henkilöstön työskentelymalleja.

Tukipalveluiden organisointi on pääprosesseja tukevaa: tukiprosessit organisoidaan siten, että ne

optimoivat kokonaisuuden kannalta parhaita lopputuloksia ja luovat toimintaedellytykset ja tuen

pääprosessien onnistuneelle toteuttamiselle.

Konsepti muodostetaan siten, että toiminta organisoidaan kustannustehokkaasti. Lisäksi luodaan

toimintamalleja, jotka mahdollistavat mielekkään työnkuvan (mm. työn jakamisen) sekä työssä

oppimisen.

2.2.1 Ympärivuorokautisen hoidon uudistaminen

Kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, että vähennetään ihmisten päätymistä laitoshoitoon ja

ympärivuorokautiseen hoivaan. Tämä tavoite voidaan saavuttaa kolmella pääsuunnalla: avohoitoa

tukevat toimintamallit, kuntoutus ja vaikuttava ennaltaehkäisy.

Avohoitoa tukevat toimintamallit

Ympärivuorokautinen sairaalahoito sitoo runsaasti työvoimaa, vaikka asiakkaan tila ei sitä aina

edellyttäisi. Esimerkkinä tehottomasta toimintamallista on leikkaushoitoon valmistautuva tai sieltä

poistuva potilas, joka ei-välttämättömästä syystä on osastohoidossa. Lääketieteen ja hoitokäytäntöjen

kehittyminen on mahdollistanut leikkaus- tai infuusiohoitoja saavan tai polikliinisissä toimenpiteissä

käyvän potilaan hoitoaikojen merkittävän lyhentämisen.

Lyhythoitoisen kirurgian toimintamallien avulla voidaan lyhentää hoitoaikoja ja näin vähentää vuode-

osastopaikkoja. Eri osastojen ja poliklinikoiden hoidon keskittäminen ns. päiväsairaalatoiminnaksi

tehostaa potilaskäyntien määrää ja laatua.

Kuntoutus

Erityisesti vanhenevan väestön toimintakyvyn ylläpitäminen muodostuu tulevaisuudessa merkittäväksi

haasteeksi. Yhä pidempään omatoimisena pärjäävä ikääntyvä asukas on tärkeä tavoite sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestelmälle. Samoin eri syistä hoidossa olevien asiakkaiden nopea ja tehokas

kuntoutuminen on kaikin osin tavoiteltavaa. Nykyisin kuntoutukseen panostaminen ei ole niin voimakasta

kuin sen merkitys edellyttäisi.

Ympärivuorokautisen hoidon tarvetta voidaan vähentää merkittävästi ottamalla käyttöön

suunnitelmallisia kuntoutustoimia (välittömästi hoidon alkaessa) ja kohdentamalla työvoimaa

avokuntoutukseen. Uudet kuntoutumista korostavat hoitotilat ja -välineet ovat myös tärkeässä roolissa.

16

Vaikuttava ennaltaehkäisy

Terveydenhuollossa haittoja ehkäisevillä ja terveyttä edistävillä toiminnoilla on tärkeä tehtävä. Näiden

vaikuttavuuden todentaminen on kuitenkin usein haastavaa. Panoksia tulisi kohdentaa erityisesti niihin

riskiryhmiin, joiden tiedetään niistä hyötyvän ja joiden hyödyn tiedetään kohdentuvan tehokkaasti.

Riskiryhmien tunnistamisella ja koordinoidulla hoidolla voidaan vaikuttaa asiakkaiden elämänlaatuun ja

yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Esimerkiksi monisairaat mielenterveyspalveluiden asiakkaat

tai diabetes-riskipotilaat ovat esimerkkejä näistä riskiryhmistä. Riskiryhmiin panostamisen tavoitteena on

parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä samalla selkeyttää avoterveydenhuollon toimintatapoja.

2.2.2 Suurimmat muutokset konseptissa nykytilanteeseen

Vastaanottopalvelut, joihin yhdistetään useammat poliklinikkatoiminnot.

Vuodeosastopalvelut, joissa yhteistyö eri erikoisalojen välillä on sujuvaa ja saumatonta.

Toiminta organisoidaan kustannustehokkaasti.

Päiväsairaalan (Hoitokeskuksen) yksiköiden toimintaa kehittämällä pyritään vähentämään

vuodeosastohoitoa.

Tukipalveluiden organisointi on pääprosesseja paremmin tukevaa ja ne kootaan suuremmiksi

kokonaisuuksiksi ja varaudutaan laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön.

Psykiatria muuttaa Hietalahteen

Lasten hoitoprosessi keskitetään mahdollisimman laajasti samaan kokonaisuuteen

Kuntoutus on keskeisenä toimintamallina kaikissa pääprosesseissa. Kuntoutus sidotaan

saumattomaksi osaksi kaikkia muita prosesseja sekä henkilöstön työskentelymalleja.

Akuuttigeriatrinen hoito keskussairaalan yhteyteen

17

3 Sairaalan pääprosessit

3.1 Akuuttihoitoprosessi

Kuva 7. Akuuttisen hoidon prosessimalli

3.1.1 Tavoitteet

Asiakasnäkökulma: Saa yhden luukun periaatteella kokonaisvaltaisen palvelun tavoiteajassa

sekä kannanoton tarpeeseensa heti. Hoidontarpeenarvio paranee, kun konsultaatiot ovat

helpompia ja etulinjassa on kokeneita lääkäreitä

Henkilöstönäkökulma: Moniammatillisuus korostuu ja oma osaaminen hoitajilla nousee esiin ja

vastuuta voi ottaa enemmän (mm. itsenäinen vastaanottotoiminta). Akuuttitoiminta motivoi

henkilöstöä.

Prosessinäkökulma: Prosessin lyheneminen vähentää potilaan kuolemanriskiä.

18

Resursoinnin ja kustannusten näkökulmasta: Prosessin lyheneminen ja siirtojen väheneminen

päivystyksessä, akuuttiprosessin keskittäminen sairaalan sisällä ja alueellisesti sekä

vuodeosastohoidon tarpeen välttäminen vähentävät kustannuksia.

3.1.2 Hoitoon saapuminen

Hoidon tarpeen arvio (Ohjauspiste 1)

− Neuvontaa ennen triageen saapumista tarjotaan joko puhelimitse tai internetin avulla.

Ensisijaisesti otetaan virka-aikana yhteys terveysasemalle tai tahoon, joka tuntee potilaan.

− Akuuttiprosessin triage toteutetaan joko ambulanssissa (ensihoito) tai potilaan saapuessa

päivystykseen. Triage jakaa potilaat prosesseihin. Varsinaisen hoidon tarpeen arvioi

lääkäri.

• Mahdollisuus varata ei-kiireellisille potilaille aika terveysasemalle

− Päivystyksen ensilinjassa on jatkossa sekä akuuttilääketieteen että perinteisten

erikoisalojen erikoistuvia ja erikoislääkäreitä, joiden välinen työnjako ja rooli täsmentyvät

lähivuosina

Hoidon tarpeen alustava selvittely tapahtuu joko ambulanssissa tai potilaan saapuessa

päivystykseen. Tällöin potilas luokitellaan johonkin seuraavista prosesseista

− Raskas hätätila (triage A): Vaatii välitöntä hoitoa.

− Muu nopea diagnoosi (triage B): Vaatii nopeaa diagnosointia tai hoitoa, muttei ole

varsinainen hätätila

− Muu monen lääkärikontaktin prosessi (triage C): Potilaalla ei ole välitöntä hengenvaaraa,

mutta ongelma edellyttää useampaa lääkärikontaktia tai tutkimusten tekemistä

− Kevyt päivystysvastaanotto (triage D): potilaan asia hoituu yksillä tutkimuksilla ja yhdellä

lääkärikontaktilla

− Sosiaalipalveluiden ja psykiatrian palvelut: potilas ohjataan sosiaalipalveluiden piiriin

(esim. selviämisasema / katkaisuhoito) tai psykiatrisen sairaanhoitajan arvioon, josta

tarpeen vaatiessa lähete psykiatrian poliklinikalle (virka-aikaan) tai osastolle

(päivystysaikaan)

Potilas voidaan myös triagen perusteella ohjata suoraan toimenpiteeseen (esim. jotkut

pallolaajennuspotilaat).

3.1.3 Hoitoprosessit

1. Tehostettu valvontaprosessi/ Tehohoito: potilas siirtyy CCU:hun tai teholle tai stroke unitiin tai

tehostettuun valvontaan

2. Toimenpideprosessi: Prosessiin ohjataan potilaat, joille tehdään toimenpide muualla kuin

päivystyksessä tai leikkaussalissa (esim. angio/PCI)

3. Subakuutit leikkauspotilaat: Prosessiin ohjataan leikattavat potilaat, joiden leikkaus ei ole niin

kiireellinen, että se olisi tehtävä saman tien. Potilas odottaa leikkausta joko vuodeosastolla tai kotona.

4. Akuutit leikkauspotilaat: Potilas ohjataan akuuttiin leikkausprosessiin, jos leikkaus on tehtävä niin

pian potilaan saapumisesta päivystykseen, ettei potilasta siirretä välissä osastolle.

5. Konservatiivinen osastoprosessi: Osastoprosessiin ohjataan ei-leikattavat potilaat sekä ne, joiden

leikkaustarpeesta ei olla vielä varmoja.

19

6. Nopean diagnosoinnin osastoprosessi: Prosessiin ohjataan potilaat, joiden diagnoosi tai erikoisala on

epäselvä. Tulevaisuudessa akuuttigeriatria kuuluu nopean diagnosoinnin osastoprosessiin.

Sairaalajakson arvioitu kesto jää alle kahteen vuorokauteen.

7. Poliklinikkaprosessi: Jos sairaus edellyttää lisäselvittelyitä tai seurantaa, mutta ei päivystyksellisesti,

potilas ohjataan poliklinikalle. Jos päivystyksessä on konsultoitu ko. erikoisalan erikoislääkäriä,

voidaan varata suoraan aika poliklinikalle, muuten kirjoitetaan lähete

8. Tuettu kotiutus: potilas kotiutuu päivystyksestä, mutta tarvitsee kotiin tukea (kotisairaala, kotihoito

tms.)

9. Kotiutus ilman tukea: potilas kotiutuu päivystyksestä ilman tarvetta kotiin vietävälle tuelle tai

jatkohoidolle

10. Hoitoprosessi toisessa organisaatiossa: potilas siirretään jatkohoitoon toiseen sairaalaan.

3.1.4 Toiminnalliset muutokset

- ESH-PTH –rajapinta hälvenee, samoin erikoisalojen väliset (hallinnolliset) raja-aidat

- Potilas kulkee prosessin mukana, ei erikoisalojen mukaan

- Hoitopolku on selkeä ja sujuva myös yksikkörajojen yli ja potilas tietää koko ajan, mitä tapahtuu

seuraavaksi ja missä

- Akuuttilääkäreiden myötä kokemus etulinjassa paranee; ei enää kokemattomien nuorten

lääkäreiden varassa

- Odotusaikojen poistuminen tai lyheneminen

- Kotisairaanhoidon kehittyminen vie hoitoa pois sairaalasta ja vahvistaa kotona tehtävän hoidon

roolia

- Lastensuojelu ja muita sosiaalipalveluita ”lähellä” päivystystä, koska päivystyspotilailla voi olla

taustalla sosiaalisia ongelmia

- Sosiaalipalveluiden kanssa on sovittu, miten päivystyksestä voidaan ohjata sosiaalipalveluiden

puolelle

- Yleislääketieteen akuuttivuodeosastopaikkojen keskittäminen päivystyksen läheisyyteen tuo

joustavuutta niiden käyttöön

- Uudet tilat luovat mahdollisuuksia hoitaa asioita aikaisempaa paremmin ja uusimpia

hoitokäytäntöjä hyödyntäen

- Palliatiivisten potilaiden päivystyksellinen hoito sekä päivystykseen tulleen palliatiivisen potilaan

jatkohoitopaikka ratkaistaan osana alueellista sote organisaatiota.

3.1.5 Yhteistyö ja rajapinnat

Jo ennen akuuttiprosessin alkua pitäisi olla oma prosessi esim. erilaisissa sosiaali- ja

terveydenhuollon laitoksissa, joka tunnistaa ne, joiden ei tarvitse tulla päivystykseen

Kotiutus päivystyksestä edellyttää, että muissa palveluissa on valmius ottaa vastaan (jos tuettu

kotiutus) ja että viesti saadaan vuorokauden ajasta riippumatta

Tarvitaan kontaktihenkilöt alueilla, koska päivystys ei voi tuntea kaikkia alueita riittävän hyvin

Tarve standardisoinnille muissa palveluyksiköissä, esim. minkä tasoista hoitoa on valmius antaa

Mahdollisuus varata aika terveysasemalle

20

Tukipalvelut: mitä ovat pääprosessien tarpeet tukipalveluilta mitä prosessi tarvitsee

tukipalveluilta toimiakseen sujuvasti

3.2 Elektiivinen hoitoprosessi

Kuva 8. Elektiivisen hoidon prosessimalli.

3.2.1 Tavoitteet

Yhden pysähdyksen periaate

− Potilas tulee yhteen paikkaan, josta hänen hoitonsa käynnistyy

− Potilaan ei tarvitse tietää, mille erikoisalalle hän kuuluu

− Myös netissä tietoa prosesseista eri sairauksista ja miten niiden hoito etenee

Henkilöstön koko ammatillinen osaaminen paremmin hyödynnettävissä, kun sijaitaan lähekkäin

Oikea-aikainen hoito on taloudellista

Henkilöstölle mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa

21

Mikäli voidaan tarjota mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja työvuoroihin, parantaa se

työviihtyvyyttä

Asiantuntijapalveluiden yhtenäistämisellä saadaan työpanos sinne missä potilas on


− Elektiivisen potilaan hoito alkaa lähetteellä tai konsultaatiopyynnöllä

− Sisäisten lähetteiden vähentäminen konsultaatioiden avulla olisi asiakaslähtöistä, mutta

käytännössä vaikea toteuttaa sinä aikana, kun potilas on käynnillä, sillä konsultoitava lääkäri

ei ole aina saatavilla. Sisäisten lähetteiden vähentäminen vaatii koko organisaation toiminnan

muutoksen ja erilaisten vastuurajapintojen tarkan määrittelyn

− Elektiivisessä hoidossa kaikki potilaat käsitellään samassa ohjauspisteessä, jossa tehdään mahdollisen

lähetteen käsittely + tutkimusten ja hoidon tarpeen arvio (Ohjauspiste 1)


1. Osastoprosessi: Osastoprosessiin ohjataan potilaat, jotka tarvitsevat vuodeosastohoitoa, johon ei liity

leikkaustoimenpidettä. Toimenpidepotilaat (esim. PCI) kuitenkin luokitellaan osastoprosessiin.

2. Leikkausprosessi: Leikkausprosessiin ohjataan kaikki leikattavat potilaat (päiki, leiko ja

”osastokirurgia”). Leikkauspotilaan prosessin alku on päiki- ja leikopotilaille samanlainen, joten on

perusteltua hahmottaa leikkausprosessi yhtenä prosessina.

3. Hoito jatkuu poliklinikalla: Potilaan hoitoa jatketaan poliklinikalla, jos potilas tarvitsee

jatkotutkimuksia, pieniä hoitotoimenpiteitä (ei leikkausta) tai sairauden kulun tai lääkityksen

seurantaa

4. Päiväsairaalaprosessi: Päiväsairaalaan ohjataan potilaat, jotka saavat toistuvasti hoitoja tai heille

tehdään seurantaa vaativia toimenpiteitä. Päiväsairaalaan kuuluvissa yksiköissä annetaan

dialyysihoidot, sädehoidot, sytostaattihoidot, muut IV-hoidot sekä toimenpiteiden, kuten angiografian

jälkiseuranta. Lisäksi hoitokeskuksessa tehdään skopiatutkimukset.

5. Seuranta/hoito yleislääkärillä: Potilas ei tarvitse hoitoa keskussairaalassa, vaan jatkohoidosta ja

seurannasta vastaa yleislääkäri.

6. Ei hoitoa: Potilaan tilanne ei vaadi hoitoa tai seurantaa keskussairaalassa eikä yleislääkärin toimesta.


Avohoito lisääntyy ja vuodeosastohoito vähenee

Toiminta siirtyy lyhempiin jaksoihin ja ”kevyempiin puitteisiin” (esim. leikkaussalista

toimenpidehuoneisiin)

Uusi vuodeosastokonsepti:

− Vuodeosastot muodostavat yhden kokonaisuuden, jonka sisällä erikoisalojen rajat

joustavat

− Potilaita jaotellaan tarpeen mukaan osastoille (mm. elektiiviset, leikatut yhteen paikkaan,

konservatiiviset päiivystyspotilaat toiseen)

22

− Hoitajilla säilyy erityisosaaminen, mutta perusosaamista vahvistetaan, jotta tarvittaessa

myös henkilöstö voi joustaa potilasmäärien mukana

− Kiertävät erikoishoitajat (psykiatrinen, kardiologinen, diabeteshoitaja jne) kaikkien

vuodeosastopotilaiden käytettävissä

Yhteinen päiväsairaala, joka yhdistää nyt erillään olevat toiminnot mukaan lukien päiväosaston

− Suunnittelussa ratkaistava, miten lääkärikonsultaatiot hoidetaan, jos fyysisesti erillään

siitä paikasta, missä lääkäri tekee omaa työtään

Yhtenäinen poliklinikka-alue, jossa erikoisalat lähellä toisiaan

− Parantaa tilojen yhteiskäyttöä

− Helpottaa epävirallisia konsultaatioita

Yleislääketieteen vastaanotot

− Vaativille monisairaille, jotka käyttävät myös paljon erikoissairaanhoidon palveluita

− Yleislääkärin fyysinen läheisyys tukee potilaan hoitovastuun siirtymistä

tarkoituksenmukaiselle tasolle

Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään teknologiaa mm. etäpalvelut, telelääketiede


Yleislääkärin fyysinen läheisyys: Tukee potilaan hoitovastuun siirtymistä tarkoituksenmukaiselle

tasolle

Sairaanhoidon ja vanhuspalveluiden rajanpinta: Geriatri sairaalassa tukee asiakkaan saamaa

kokonaishoitoa

Jatkohoito tai tuki kotiin: Nämä palvelut tulisi varata samalla kun hoidon varaus tehdään

Tukipalvelut

23

3.3 Aikuispsykiatrian hoitoprosessi

Kuva 9. Aikuispsykiatrian hoitoon tulo prosessimalli

Kuva 10. Aikuispsykiatrian hoidon prosessimalli

24

3.3.1 Tavoitteet

Tuotamme laadukasta, potilaslähtöistä ja oikea-aikaista psykiatrista hoitoa.

Jokaisella potilaalla on kirjallinen, yhdessä sovittu hoitosuunnitelma jonka lähtökohtana on laadukas diagnostiikka ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset.

Tarjoamme psykiatrian asiantuntijuutta ja tukea terveydenhuollon peruspalveluille.

Järjestämme varhaisvaiheen psykiatrinen arviointi ja kriisijakson hoito, matalalla kynnyksellä.

Järjestämme laadukasta ja turvallista hoitoa myös vakavimpien psykiatristen häiriöiden osalta.

Järjestämme kuntoutusta, kun potilaan oirekuvan takia peruspalvelut eivät sovellu.

Psykiatrista hoitoa järjestetään ensisijaisesti avohoidossa. Hyvin toimivan avohoidon tuella, osastojaksot ovat tarkoituksenmukaisen lyhyitä. Potilaan omat verkostot ovat tärkeä osa hoitoa.

Psykiatrian yksiköt sijaitsevat lähellä muiden lääketieteen erikoisalojen toimintoja. Tämä parantaa hoidon laatua kun asiantuntijuutta voidaan hyödyntää molemminpuolisesti.

Optimoitujen hoitoprosessien avulla voidaan samanaikaisesti saavuttaa laatua,

potilastyytyväisyyttä sekä kustannussäästöjä, ns. triple aim.

Hoitoprosessit toimivat saumattomasti yhdessä jäsenkuntien järjestämien muiden palvelujen kanssa. Näin valmistaudumme myös laajempaan sosiaali- terveys-alan integraatioon.

Hoitoprosessit ovat selkeät ja luottamusta herättävät, sekä asiantuntijoille, sidosryhmille että kuntalaisille.

Työnjako, palvelujen tuotanto ja laskutus ovat selkeät ja läpinäkyvät kunta-asiakkaille.


Järjestetään mahdollisuus matalan kynnyksen yhteydenottoon, tuotantomalli vaihtelee kunnittain

(Kuva 9).

Kun hoitovastuu on siirtynyt psykiatrian yksikköön, alkaa selvitysvaihe. Sen jälkeen tehdään

hoitosuunnitelma jonka perusteella potilaan hoitovastuu siirtyy asianmukaiseen hoitoprosessiin

(Kuva 10).

Psykiatri tekee arvion hoidon tarpeesta yhteispäivystyksessä, silloin kun potilas saapuu

päivystyslähetteellä, tai yhteispäivystyksen lääkärin pyynnöstä.

25


1. Selvitys- ja tutkimusprosessi

2. Psykoosipotilaan prosessi

3. Mielialahäiriöpotilaan prosessi

4. Vanhuspotilaan prosessi

Lisäksi uusina toimintoina:

5. Päihdepotilaan prosessi

6. Neuropsykiatrisen potilaan prosessi

Jokainen psykiatrian alan prosessi on suunniteltu yhteistyössä kaikkien tällä hetkellä palveluita

tuottavien tahojen kanssa. Otetaan huomioon todennäköinen kehitys sote-alalla, mukaan lukien

valmisteilla olevat lain muutokset.

Päihdepotilaan hoitoprosessi ja neuropsykiatristen, kehityksellisten häiriöiden hoidon toteutus

integroituu psykiatriaan nykyistä enemmän. Yhteistyö sosiaalialan toimijoiden kanssa syvenee.


Hoitoon hakeutuminen yhteispäivystyksen kautta akuuttitilanteessa

Psykiatri arvioi päivystyspotilaat yhteispäivystyksessä.

Mahdollisuus lyhyeen seurantaan (<24 tuntia) yhteispäivystyksessä.

Kuntalaisille mahdollisuus matalan kynnyksen psykiatriseen tukeen, ja sitä kautta asiantuntijan

arvio ja hoitoon ohjaus.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden koordinointi ja prosessien luominen yhteisesti.

Tehokkaampaa yhteistyötä somaattisten erikoisalojen kanssa

Erityisosaamista vaativien sairauksien hoidon koordinointi yhteisesti kaikissa ikäryhmissä.

Psykiatrisen asiantuntemuksen tarjoaminen yhteistyökumppaneille aikaisempaa laajemmin.

Potilaiden ongelmiin puuttuminen jo varhaisemmassa vaiheessa.

Akuuttitilanteissa tutkimus ja hoito voidaan tarvittaessa aloittaa potilaan kotona.

Kokonaisvastuu potilaan hoitoprosessista on avohoidon yksiköllä.

Avohoitopainotteiset palvelut kehittyvät yksilöllisesti potilaan tarpeista lähteviksi, näyttöön

perustuviksi interventioiksi.

Kotiin vietyä toimintaa laajennetaan ja uusia hoitomenetelmiä otetaan käyttöön.

26

Verkon kautta annetun potilasopastuksen ja hoidon kehittyminen.

Potilaan oman vastuun lisääminen ja osallistaminen omaan hoitoon ja kuntoutumiseen.


Peruspalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Potilaan verkosto, esimerkiksi perhe, työyhteisö

Aikuissosiaalityö

Lastensuojelu

Kolmannen sektorin toimijat

Somaattiset erikoisalat

27

3.4 Lasten hoitoprosessi

Elektiivinen ja akuuttiprosessi on esitetty alla olevissa kuvissa.

Kuva 11. Lasten elektiivisen hoidon prosessimalli

28

Kuva 12. Lasten akuutin hoidon prosessimalli

3.4.1 Tavoitteet

Yhden luukun periaate: potilaat tulevat yhteen paikkaan ja prosessi hoituu kuin itsestään; potilaan

ei tarvitse osata kulkea paikasta toiseen

Voidaan suunnitella hoito kokonaisuutena sisältäen myös jatkohoidon

Turhat käynnit jäävät pois kun potilaat ovat alusta alkaen oikeassa paikassa

Epämuodolliset konsultaatiomahdollisuudet paranevat ja moniammatillista toimintaa enemmän

Sosiaalipalveluiden kanssa yhteistyö kehittyy

− Tiedot liikkuvat paremmin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä

− Olemassa valmiit prosessit helpottavat potilaiden ohjaamista sosiaalipalveluiden piiriin

Lastenpsykiatria läheisempään yhteistyöhön lastentautien kanssa

− Haasteena ylläpitää yhteys aikuispsykiatrian henkilöstön kanssa

Mahdollisesti nuorisopoliklinikan perustaminen helpottamaan siirtymistä lastentaudeilta

aikuisten hoitoproessseihin

− Jos ei omaa poliklinikkaa niin ainakin jonkinlainen siirtymävaiheen toimintamalli, etteivät

potilaat jää pois hoidon piiristä

29


Elektiivinen

− Lasten elektiiviseen hoitoon saavutaan aina lähetteen kautta

− Lähete käsitellään (Ohjauspiste 1)

− Tämän jälkeen

− Lähete hyväksytään: Joko lähetteen perusteella tai poliklinikalla

− Lähetteen palautus/ lisätietojen pyytäminen/ kons. vastaus

− Tämän jälkeen tehdään päätös hoidon tarpeesta (Ohjauspiste 2)

Akuutti

Hoidon tarpeen arvio (Ohjauspiste 1)

− Lasten päivystys toteutuu aina yhteispäivystyksen kautta. Lasten ESH-päivystäjä virka-aikana

menee päivystykseen

− Akuuttiprosessin Triageen (paikan päällä tai ambulanssissa) ohjaudutaan joko ensihoidon tai

päivystykseen saapumisen kautta

− Triagesta potilas ohjataan PTH tai ESH päivystykseen

Hoidon tarpeen selvittelyn perusteella lapset ohjataan prosesseihin kiireellisyysluokan mukaan

(vastaava kuin aikuisten prosessissa)

− Raskas hätätila (triage A):

− Muu nopea diagnoosi (triage B)

− Moni-interventioinen prosessi (triage C)

− Yleislääkärin tai akuuttilääkärin vastaanotto (mahdollisesti myös hoitajavastaanotto)

− Jatkossa suunniteltava työnjako akuuttilääketieteen erikoislääkäreiden ja lastenlääkäreiden

välillä. Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, miten pitkälle akuuttilääkärit jatkossa hoitavat

päivystykseen tuotuja lapsia ja missä vaiheessa kutsutaan lastenlääkäri paikalle.


Elektiivinen

1. Leikkausprosessi: potilaat, joille tehdään leikkaustoimenpide

2. Osastoprosessi: potilaat, joita ei leikata, mutta joiden hoito edellyttää sairaalassa yöpyistä (esim.

immunosupressoidut potilaat)

3. Poliklinikkaprosessi + päiväosasto: polikliinisesti annettavat hoidot tai seuranta poliklinikalla

1. Tulevaisuudessa tulee myös lisätä kotiin vietäviä palveluita (lasten kotisairaala,

lastenpsykiatrian palvelut), joiden tukikohta on poliklinikalla

4. Seuranta PTH:ssa: potilaan hoitovastuu ja seuranta siirtyy yleislääkärille

5. Kotiutus: potilas ei tarvitse hoitoa tai seurantaa

Akuutti

1. Tehostettu valvontaprosessi: potilas siirretään tehohoitoon

2. Leikkausprosessi: kaikki leikkausta vaativat lapsipotilaat ohjataan leikkausprosessiin jakson kestosta

riippumatta, koska lapset käyttävät samoja, lastenosaston tiloja

3. Osastoprosessi: sairaalahoitoa tarvitsevat, ei-leikatut potilaat ohjataan lastenosastolle (mm.

infektiopotilaat)

30

4. Poliklinikkaprosessi: hoito jatkuu ei-kiireellisenä poliklinikalla

5. Tuettu kotiutus: potilas kotiutuu, mutta lastentautien kotisairaala käy kotona tai potilaan vointia

seurataan puhelimitse

6. Kotiutus: potilas kotiutuu ilman jatkohoitotarvetta tai seurantaa

7. Hoitoprosessi toisessa organisaatiossa: potilas ohjataan toiseen sairaalaan, esim. yliopistolliseen

sairaalaan


Yhden luukun periaate: potilaat tulevat yhteen paikkaan ja prosessi hoituu kuin itsestään; potilaan

ei tarvitse osata kulkea paikasta toiseen

Voidaan suunnitella hoito kokonaisuutena sisältäen myös jatkohoidon

Turhat käynnit jäävät pois kun potilaat ovat alusta alkaen oikeassa paikassa

Epämuodolliset konsultaatiomahdollisuudet paranevat ja moniammatillista toimintaa enemmän

Sosiaalipalveluiden kanssa yhteistyö kehittyy

− Tiedot liikkuvat paremmin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä

− Olemassa valmiit prosessit helpottavat potilaiden ohjaamista sosiaalipalveluiden piiriin

Lastenpsykiatria läheisempään yhteistyöhön lastentautien kanssa

− Haasteena ylläpitää yhteys aikuispsykiatrian henkilöstön kanssa

Mahdollisesti nuorisopoliklinikan perustaminen helpottamaan siirtymistä lastentaudeilta

aikuisten hoitoproessseihin

Jos ei omaa poliklinikkaa niin ainakin jonkinlainen siirtymävaiheen toimintamalli, etteivät potilaat

jää pois hoidon piiristä


Neuropsykiatrian potilaiden hoito lapsilla, esim. neuropsykiatrinen työryhmä

Käytöshäiriöisten lasten kokonaishoito ja sosiaalipalvelut

Syömishäiriöpotilaat (teini-ikäiset): psykiatria ja lastentaudit

Lastensuojelun yksiköt

Matalan kynnyksen avopalvelut, perhepalvelut

Erityishuoltopiirit

Päivähoito ja koulut

Sosiaalipalvelut, mm. vammaispalvelut

31

3.5 Kuntoutus

Kuva 13. Kuntoutuksen prosessimalli

Kuntoutus määräytyy aina asiayhteydestään ja on oleellinen osa kaikkia hoitoprosesseja

Kuntoutuksen tavoite on toimintakyky ja osallistuminen

Hyvä diagnostiikka, mahdollisimman syynmukainen hoito ja voimavaralähtöinen hoitotyö ja

tarvittavat kuntoutuspalvelut turvaavat parhaan kuntoutumisen

Sairauden ja vamman akuuttivaiheessa hoidon toimintakykyä ja toipumista tukeva osuus on

keskeistä, hoitotoimenpiteet ja terapiat tukevat sitä

Jatkohoidossa toimintakyvyn harjoittelu, terapiat ja ohjaus korostuvat

Kuntoutuksen palvelumuodot määräytyvät yksilön ja yhteisön tarpeista huomioiden

toimintakyvyn fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus – eri toimijoiden

moniammatillinen yhteistyö

3.5.1 Tavoitteet

Asiakasnäkökulma: Mahdollisuuksien mukaan parantava hoito ja potilaan/asiakkaan

lähtökohdat ja kuntoutuksen tarpeet kokonaisvaltaisesti huomioiva ja toimintakykyä tukeva

32

voimavaralähtöinen hoitotyö yhdessä asiantuntevan kuntoutuspalvelujen turvaavat parhaan

kuntoutumisen - Hyvässä Hoidossa.

Henkilöstönäkökulma: Yhdessä tekeminen – eri asiantuntijoiden yhteistyö - on motivoivaa ja

henkilöstön osaaminen on tehokkaammin hyödynnettävissä.

Resursoinnin ja kustannusten näkökulma: Potilaan voimavarojen ja toimintakyvyn huomiointi

ja tukeminen alusta alkaen ja koko hoitoprosessin ajan vähentävät potilaan laitostumisriskiä.

Pysyvän laitoshoidon tarpeen väheneminen pienentää kustannuksia.


Hoitoon saapuessa arvioidaan toimintakyky, osallistumiseen liittyvät rajoitukset ja pärjäämiseen

liittyvät riskit. Arviointi käynnistyy heti lähetteen käsittelyn ja hoitoon oton päätöstä tehtäessä.

Kotiutusta ja jatkohoitoa suunniteltaessa tehdään hoitoja kuntoutussuunnitelma, jossa

huomioidaan osallistumisen mahdollisuudet ja haasteet – potilaan toimintakyky, asuminen, perhe

ja muu tukiverkosto, sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve ja tuki, apuvälineet ja mahdolliset

ympäristön muutostarpeet.

Aloite voi tulla myös potilaalta tai lähetteenä sovittujen käytäntöjen mukaisesti

3.5.3 Kuntoutusprosessit

Kuntoutustutkimus

Kuntoutuspalvelut

Terapiat

Apuvälineet

Kuntoutusohjaus

Sosiaalityö

1. Osastoprosessi:

- potilaat, jotka tarvitsevat vuodeosastohoitoa kuntoutusvaiheessa sairauksiensa tai vammansa

takia

- potilaat, joiden kuntoutus on intensiivistä ja päivittäistä eikä ole luontevasti toteutettavissa

päivätoimintatyyppisesti

2. Leikkausprosessi:

Kuntoutus leikkausprosessissa on

- toimenpiteeseen ja jatkohoitoon valmentavaa ohjausta ja neuvontaa

- jatkokuntoutuksen järjestämistä tarvittaessa

- kotiutumista ennakoivaa apuvälinehankintaa ja palveluvalmistelua

3. Poliklinikkaprosessi:

- kuntoutuspalvelut polikliinisesti hoitoja kuntoutussuunnitelman mukaisesti

4. Kuntoutuskeskusprosessi:

- useamman kuntoutuksen asiantuntijan palveluita edellyttävä hoito

- kuntoutustutkimukset

- intensiivinen kuntoutus, joka voidaan toteuttaa päivätoimintatyyppisesti

5. Kuntoutus muualla:

33

- potilas ohjautuu muun palveluntuottajatahon toimenpiteisiin

- potilas ei tarvitse hoitoa keskussairaalassa, vaan jatkohoidosta ja seurannasta vastaa muu toimija

joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon piirissä

6. Ei kuntoutustarvetta


Kuntoutustoiminnan asiantuntijat keskitetään samaan yksikköön, jolla on riittävät ja toimintaan sopivat

tilat, jotka mahdollistavat asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Akuuttivaiheen toimintaa kehitetään

päivystyksessä. Samoin akuuttivaiheen vaativan kuntoutuksen osastotoiminta keskitetään yhdelle

osastolle. Käynnistetään kuntoutustutkimustoiminta.


Moniammatillisuuden hyödyntäminen ja korostaminen kaikessa toiminnassa

Hoitotyön toimintakykyä ylläpitävä työote ja kuntoutuspalvelut yhdessä tukevat asiakkaan

kuntoutumista

Kuntoutusketjujen kehittäminen mm. asiakkaan kuntoutusprosessin kannalta oleellisten

yhteistyötahojen kanssa

Vanhuspalvelut

Mielenterveyspalvelut

Mobiilit palvelut

Videoneuvottelut asiakastapauksissa tai koulutus- ja kehittämistehtävissä

Kehittämis- ja koulutustehtävät

3.6 Tukipalvelut

− Diagnostiikkakeskus

− Lääkehoitopalvelut

− Asiantuntijapalvelut

− Hallintopalvelut

− Huoltopalvelut

Tukipalveluiden saatavuus riippuu kellonajasta. Osa palveluista on saatavilla vain virka-aikaan, mutta

kriittisimpien on oltava saatavilla ympäri vuorokauden.

34

Kuva 14. Tukipalvelut virka-ajalla

35

Kuva 15. Tukipalvelut virka-ajan ulkopuolella

3.6.1 Tavoitteet

Tukipalveluiden muutoksilla lisätään sujuvuutta ja tehokkuutta sosiaali- ja terveydenhuollon

pääprosessien toimintaan. Keskeisenä periaatteena on vapauttaa resursseja asiakkaiden hoitoon sekä

työvoiman käytön että kustannusten osalta.


Kliiniset tukipalvelut

Keskussairaalan laboratorio-, radiologia- ja muut erikoistutkimukset kootaan ”diagnostiikkakeskukseen” lähelle toisiaan. Asiakkaan tarvitsemat tutkimuspalvelut on näin saatavissa yhdestä selkeästä paikasta.

Sairaalan sisällä kaikki kävelevät potilaat käyttävät diagnostiikkakeskuksen tai muuta näytteenottopistettä. Muu näytteenotto voidaan toteuttaa hajautetusti: tarpeen mukaan joko sairaanhoitajan tai laboratoriohoitajan ottamana.

Vierianalytiikan käyttöönottoa lisätään teknologian kehittyessä, mikäli se osoittautuu kustannustehokkaaksi.

Kuvantamispalvelut sijaitsevat lähellä päivystystä, ja sen kuvantamiskapasiteetti on palveltava päivystyksen tarpeita kaikilta osin. Etäradiologian käyttöä edistetään ja lisätään myös muihin toimipisteisiin.

Lääkehuolto nojautuu keskitettyyn valmistukseen ja osastofarmasiaan. Varastoinnin, jakelun ja kapasiteetin hallinnan automatisointia lisätään.

Ei-kliiniset tukipalvelut

36

Hoito- ja avustava työ erotetaan toisistaan niukkenevan hoitotyön ammattihenkilöstön

saatavuuden parantamiseksi. Hoitohenkilöstön työaika vapautetaan tukipalveluista ja muiden -

ammattiryhmien käyttöä lisätään koko sairaalassa.

Tukipalveluiden organisoimisessa pyritään automatisoinnin lisäämiseen (erityisesti varastoinnin,

tilausten ja kuljetusten osalta) ja tilaus-toimitusketjun yksinkertaistamiseen. Varastointia

vähennetään ja suoratoimituksia lisätään.

Sairaalan tukipalveluiden kriittiset toiminnot (ict, laitehuolto) pyritään pitämään omana

toimintana.

Sairaalan välinehuolto toimii leikkaussalin lähellä. Hammashuollon välinehuollossa säilyy paljon

kuljetuksia kaukana oleviin hoitoloihin, jolloin tarvitaan oma logistiikkaratkaisu.

Ruokahuollon konseptia uudistetaan sekä valmistuksen keskittämisen että potilaiden

omatoimisuutta korostavan jakelun osalta.

Huoltopalveluiden konsepti riippuu rakennuttamis- ja rahoitusmallista.

37

4 Muutokset henkilöstössä, tiloissa, tuotannossa ja

organisaatiossa

4.1 Henkilöstö

4.1.1 Henkilöstö uudessa konseptissa

Henkilöstö mitoitetaan uudessa sairaalassa yksiköille niiden kysynnän perusteella. Kysynnällä

tarkoitetaan asiakkaiden tarvetta hoidolle. Resursoinnin reunaehtona on luvussa 1.3 asetettu

sairaalasuunnittelun tavoite: kokonaiskustannusten tulee olla kansallisella tai erva-tasolla.

Kustannustason saattaminen kansalliselle tasolle edellyttää noin 11 % kustannussäästöjä. Muuta maata

korkeammat kustannukset johtuvat muita sairaanhoitopiirejä suuremmasta palvelujen käytöstä,

yksiköiden tuottavuuden nykytasosta sekä resurssien epätarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta mm.

vuodeosastotoiminnan ja vastaanottopalveluiden välillä.

Yksiköiden tuottavuuden kohoaminen edellyttää sitä, että toimintamalleja muutetaan siten, että

pienemmällä henkilöstömäärällä tullaan toimeen ja kyetään tuottamaan asiakkaalle hänen tarvitsemansa

palvelut laadukkaasti. Tähän tavoitteeseen päästään mm. vähentämällä asiakkaalle arvoa tuottamattomia

työvaiheita, siirtämällä joitain tehtäviä ammattiryhmältä toiselle ja potilaan itse hoidettavaksi. Lisäksi

tuottavuuden kohoamista tavoitellaan sillä, että henkilöstö on osittain joustavasti käytettävissä

yksiköiden välillä. Kysynnän vaihdellessa henkilöstöä tulee olla oikea määrä oikeassa paikassa oikeaan

aikaan. Toiminnan organisointi luvussa 3 kuvattujen pää- ja jatkohoito-prosessien pohjalle ohjaa

henkilöstöä käyttämään työaikansa nykyistä enemmän lisäarvoa tuottaviin työtehtäviin.

4.1.2 Resursoinnin nykytilanne

Nykytilanteen resursointi perustuu täytettyjen vakanssien määrään vuoden 2015 alussa. Täytettyjen

vakanssien määrä vastaa yhteensä 1 936 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärä eroaa

henkilöstöhallinnon määrästä laskentatapojen erojen vuoksi: henkilöstöraportin mukaan

keskussairaalassa olisi ollut vuonna 2013 yhteensä 1 755 henkilötyövuotta, mutta tämä määrä tarkoittaa

toteutunutta työmäärää ilman poissaoloja siten, että 1 henkilötyövuosi vastaa 360 toteutunutta työpäivää.

Tässä dokumentissa käytetty henkilötyövuosi vastaa yhtä täyspäiväistä työntekijää eli yhtä täytettyä

vakanssia. Yhden henkilötyövuoden hinta on noin 60 000 euroa sisältäen kaikki henkilöstösivukulut

(laskettu vuoden 2014 tilinpäätöksestä).

Henkilötyövuodet on jaettu ammattiryhmille seuraavassa taulukossa. Ammattiryhmien jako perustuu

virkanimikkeisiin, joiden jakoperusteita näihin ammattiryhmiin on kuvattu tarkemmin

konseptisuunnitelman liitteessä.

38

Taulukko 1. Keskussairaalan täytetyt vakanssit eli henkilötyövuodet vuoden 2015 alussa.

Ammattiryhmä Osastot Poliklinikat Leikkausyksikkö Yhteiset Tukipalvelut Yhteensä

Erityistyöntekijät 6 71 0 6 39 121

Hallintotyöntekijät 0 1 0 6 130 137

Hoitajat 427 333 54 0 115 929

Huoltajat 2 3 2 0 336 343

Lääkärit 4 50 15 87 22 178

Osastonhoitajat 38 45 4 1 14 102

Osastonsihteerit 20 72 3 14 18 127

Yhteensä 496 574 78 114 674 1936

Täytetyt vakanssit on jaettu erikoisaloille seuraavassa taulukossa kunkin yksikön vuoden 2014

toteutuneiden avokäynti- ja nettohoitopäivätietojen perusteella. Psykiatrian hoitopäivien määriä on

korjattu siltä osin kun vuodeosastoja on lakkautettu ja miten ylihoitaja on arvioinut lakkautuksen

vaikuttavat muiden osastojen palvelujen käyttöön. Päivystyspoliklinikan ja -osaston henkilöstöä ei ole

jaettu erikoisaloille, vaan määrät on esitetty taulukossa erikseen omana yksikkönään.

Taulukko 2. Keskussairaalan täytetyt vakanssit erikoisaloittain.

Am

matt

iryh

mä

Fy

sia

tria

Ham

mas-,

su

u-

ja

leu

kasair

au

de

t

Iho

tau

dit

ja

all

erg

olo

gia

Keu

hk

osair

au

de

t

Kir

urg

ia

Ko

rva-,

ne

nä-

ja

ku

rkku

tau

dit

La

ste

nta

ud

it

Lä

äkin

nä

llin

en

ku

nto

utu

s

Nais

ten

tau

dit

ja

syn

ny

tykset

Neu

rolo

gia

Psykia

tria

Silm

äta

ud

it

Sis

äta

ud

it

Syö

pä

tau

dit

Yle

islä

äketi

ed

e

Le

ikkau

s

Päiv

ysty

s

Tu

kip

alv

elu

t ja

ha

llin

to

Yh

teen

sä

Erityist. 34 0 0 0 1 3 2 0 0 7 29 0 3 4 0 0 0 39 121

Hallintot. 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 0 130 137

Hoitajat 2 7 5 18 128 10 55 0 47 23 193 9 120 48 9 54 86 115 929

Huoltajat 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 2 2 336 343

Lääkärit 1 5 3 4 37 6 11 0 10 4 18 4 29 6 0 15 2 22 178

Os.hoit. 2 1 1 3 11 1 4 1 7 4 21 1 13 6 1 4 6 14 102

Os.siht. 3 1 2 2 16 5 7 0 9 6 12 3 18 7 1 3 14 18 127

Yhteensä 42 14 11 28 194 25 79 1 74 44 278 17 185 70 11 78 110 674 1936

Täytetyt vakanssit on jaettu seuraavissa kolmessa taulukossa erikoisaloittain vuodeosastojen ja

poliklinikoiden välille sekä yhteisiin työntekijöihin. Lähes kaikki lääkärit on merkitty yhteisiksi

työntekijöiksi poliklinikoille ja vuodeosastoille. Yhteisten työntekijöiden määrä on esitetty erikseen

ensimmäisessä taulukossa. Lääkärien määrä on taulukoissa suuntaa-antava, koska heidän työpanoksiensa

kohdentumisesta esim. poliklinikoiden ja vuodeosastojen välille ei ole olemassa riittäviä tietoja.

Uuden sairaalan henkilöstömääriä käsitellään myöhemmin luvussa 4.4. Tässä luvussa esitetyt taulukot

kuvaavat siis resurssien nykytilannetta vuoden 2015 helmi-maaliskuussa.

39

Taulukko 3. Poliklinikoiden ja vuodeosastojen yhteinen henkilöstö erikoisaloittain (täytettyjä vakansseja). A

mm

att

i-

ryh

mä

Fy

sia

tria

Ha

mm

as

-,

su

u-

ja le

uka

-

sa

ira

ud

et

Iho

tau

dit

ja

all

erg

olo

gia

Ke

uh

ko

-

sa

ira

ud

et

Kir

urg

ia

KN

K

La

ste

nta

ud

it

Lä

äk

inn

äll

ine

n k

un

tou

tus

Na

iste

nta

ud

it

ja

sy

nn

yty

ks

et

Ne

uro

log

ia

Ps

yk

iatr

ia

Sil

mä

tau

dit

Sis

äta

ud

it

Sy

öp

äta

ud

it

Yle

islä

äk

e-

tie

de

Yh

tee

nsä

Erityist. 0 0 0 0 1 0 1 0 0 2 0 0 2 0 0 6

Hallintot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 6

Hoitajat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Huoltajat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lääkärit 0 0 0 0 37 0 11 0 10 3 1 0 19 6 0 87

Os.hoit. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1

Os.siht. 0 0 0 0 1 0 1 0 9 0 1 0 2 0 0 14

Yhteensä 0 0 0 0 39 0 13 0 19 5 9 0 23 6 0 114

Taulukko 4. Vuodeosastojen henkilöstö erikoisaloittain (täytettyjä vakansseja).

Am

ma

tti-

ryh

mä

Fy

sia

tria

H

am

ma

s-,

su

u-

ja

leu

ka

sa

ira

ud

et

Iho

tau

dit

ja

all

erg

olo

gia

Keu

hk

o-

sa

ira

ud

et

Kir

urg

ia

KN

K

La

ste

nta

ud

it

Lä

äk

inn

äll

ine

n k

un

tou

tus

Nais

ten

tau

dit

ja

sy

nn

yty

ks

et

Neu

rolo

gia

Ps

yk

iatr

ia

Sil

mä

tau

dit

Sis

äta

ud

it

Sy

öp

äta

ud

it

Yle

islä

äk

e-

tie

de

Pä

ivy

sty

s

Yh

tee

nsä

Erityist. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 6

Hallintot. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Hoitajat 0 0 0 13 78 2 39 0 19 18 131 0 73 17 9 26 427

Huoltajat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 2

Lääkärit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 1 0 0 0 4

Os.hoit. 0 0 0 1 6 0 3 1 2 1 13 0 6 2 1 2 38

Os.siht. 0 0 0 1 6 0 2 0 0 1 1 0 4 2 1 2 20

Yhteensä 0 0 0 15 92 2 44 1 21 20 153 0 85 21 11 30 496

Taulukko 5. Poliklinikoiden henkilöstö erikoisaloittain (täytettyjä vakansseja).

Am

ma

tti-

ryh

mä

Fy

sia

tria

Ham

ma

s-,

su

u-

ja le

uka

-

sa

ira

ud

et

Iho

tau

dit

ja

all

erg

olo

gia

Keu

hk

o-

sa

ira

ud

et

Kir

urg

ia

KN

K

La

ste

nta

ud

it

An

es

tes

iolo

gi

a j

a t

eh

oh

oit

o

Nais

ten

tau

dit

ja

sy

nn

yty

ks

et

Neu

rolo

gia

Ps

yk

iatr

ia

Sil

mä

tau

dit

Sis

äta

ud

it

Sy

öp

äta

ud

it

Yle

islä

äk

e-

tie

de

Pä

ivy

sty

s

Yh

tee

nsä

Erityist. 34 0 0 0 0 3 1 0 0 5 23 0 1 4 0 0 71

Hallintot. 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1

Hoitajat 2 7 5 5 50 8 16 0 28 5 63 9 47 31 0 60 333

Huoltajat 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 3

Lääkärit 1 5 3 4 0 6 0 0 0 1 15 4 9 0 0 2 50

Os.hoit. 2 1 1 2 4 1 1 1 5 3 7 1 7 4 0 4 45

Os.siht. 3 1 2 2 9 5 5 0 0 5 9 3 12 5 0 12 72

Yhteensä 42 14 11 12 64 23 22 1 34 19 116 17 77 44 0 80 574

40

4.1.3 Resursointi pääprosesseittain

Edellisessä luvussa kuvatut täytetyt vakanssit voidaan edelleen jakaa uuden sairaalan mukaisille

pääprosesseille. Tämä jako on tehty yksiköiden vuoden 2014 suoritetietojen perusteella seuraavissa

taulukoissa. Taulukoissa ei ole huomioitu luvussa 4.4 kuvattuja säästötoimenpiteitä ja

sairaalasuunnittelun myötä toteutettavaa toiminnan uudelleenorganisointia.

Taulukoissa 6, 7, 8 ja 9 ei ole mukana poliklinikoiden ja osastojen yhteisiä työntekijöitä, joiden määrää

kuvattiin taulukossa 3. Yhteisten työntekijöiden jakamiseen poliklinikoiden ja osastojen välillä ei ole

riittäviä tietoja, koska esimerkiksi lääkärien työtunnit kohdentuvat hyvin erisuuruisina eri yksiköille.

Taulukko 6. Vuodeosastotoiminnan täytetyt vakanssit (tilanne vuoden 2015 alussa).

Taulukko 7. Poliklinikkatoiminnan täytetyt vakanssit: yli 16-vuotiaiden somaattiset erikoisalat.

41

Taulukko 8. Poliklinikkatoiminnan täytetyt vakanssit: alle 16-vuotiaiden somaattiset erikoisalat.

Taulukko 9. Poliklinikkatoiminnan henkilötyövuodet: psykiatrian erikoisala (lapset ja aikuiset).

4.2 Tilatarpeet

4.2.1 Yleistä

Vaasan sairaanhoitopiirin vaativa erikoissairaanhoito on vuosien mittaan keskittynyt Vaasaan.

Samanlainen kehitys on nähtävissä kaikissa muissakin sairaanhoitopiireissä, jossa tuotanto on pääosin

siirtynyt keskussairaalan sijaintipaikkakunnalle.

Vaasan keskussairaala palveli aikanaan sairaanhoitopiirin keskialueen tuotantopaikkana mutta

huomattava osa kansantautien hoidoista ja synnytyksistä tapahtui aluesairaaloissa Kristiinankaupungissa

ja Pietarsaaressa. Psykiatrinen laitoshoito on myös keskittynyt Vaasaan Kristiinankaupungin yksikön

lopettamisen jälkeen.

Rinnakkain toimipisteiden keskittymiskehityksen kanssa ovat myös lääketieteen tutkimus- ja

hoitomenetelmät muuttuneet nopeasti. Vuodeosastojen hoitoajat ovat lyhentyneet ja avohoitona

suoritettujen toimenpiteiden määrä on lisääntynyt.

Vanhat rakennukset ovat sijainniltaan, huonekoon ja kerroskorkeuden sekä rakenteiden suhteen vaikeita

ja erityisen kalliita muuttaa tämän päivän hoitotarpeita vastaaviksi. Lisäksi rakennusten tekniset

järjestelmät ovat tulleet elinkaarensa päähän ja vaativat uusimista.

42

4.2.2 Hankesuunnittelun lähtökohdat

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien tahto on että, erikoissairaanhoitoa kehitetään ja siihen investoidaan

siten, että toiminnan tehokkuutta voidaan tulevina vuosina parantaa.

Keskussairaalan somaattisen hoidon toimitilat eivät tekniseltä kunnoltaan ja tilaratkaisuiltaan vastaa

kaikilta osin tarpeita ja tilat ovat osittain käyttökelvottomia.

Keskussairaala tarvitsee somaattiseen hoitoon uusia tulevaisuuden tarpeita täyttäviä toimitiloja samalla

kun varaudutaan sosiaali- ja terveystoimen integraation mukanaan tuomaan uuteen työnjakoon.

Psykiatrinen hoito tarvitsee tarkoituksenmukaiset tilat ja siirretään Huutoniemeltä Hietalahteen

somaattisen hoidon yhteyteen.

4.2.3 Vaasan keskussairaalan nykyinen rakennuskanta

Vaasan keskussairaalan päärakennukset A, B ja C rakennettiin 1954. Aiemmin tontilla sijaitsivat 1900-

luvun alussa rakennetut JK ja S rakennukset.

A-rakennuksessa sijaitsee nykyään operatiivisen klinikkaryhmän toimintoja ja osastoja kerroksissa 0-7. 8-

9 kerroksessa on vastasyntyneiden teho-osasto ja lastenosasto. Rakennusrunkoa on laajennettu ja

peruskorjattu kolmessa vaiheessa alkaen alimmista kerroksista 1996, 2006 ja 2008. Rakennus on

mitoiltaan vääränlainen jotta sinne voitaisiin sijoittaa tehokkaita, nykyajan vaatimukset täyttäviä

vuodeosastoja mutta saneerattuna se soveltuu potilashoidon osalta edelleen toimenpideyksiköille ja

polikliiniseksi tilaksi.

B- ja C-rakennuksissa sijaitsevat mm näytteenottotiloja, laboratoriotiloja, synnytyssalit, kliinisen

fysiologian ja patologian tilat. Rakennukset tarvitsevat peruskorjauksen ja toimintojen uudelleen

sijoituksen.

JK-rakennus rakennettiin Vaasan kunnallissairaalaksi. Rakennus valmistui 1902. Tilat on tyhjennetty

asteittain huonon teknisen kunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennus on suojeltu mutta voidaan

täydellisen peruskorjauksen jälkeen ottaa toimistokäyttöön.

S-rakennus rakennettin alun perin tartuntatautisairaalaksi. Rakennus valmistui 1925. Tiloissa toimii nyt

neurologian ja ihotautien poliklinikat sekä syöpätautien vuodeosasto. Rakennus peruskorjattiin 2002 ja

kelpaa hoitokäyttöön.

Keskussairaalaa laajennettiin 1970-1972 rakennuksilla D ja E. Rakennuksia on laajennettu 1984 ja 2001.

D-rakennuksessa toimii pääasiallisesti sisätautien poliklinikat. Kellarikerros on tyhjennetty vuotavien

viemäreiden ja sisäilmaongelmien vuoksi. Rakennus on tullut käyttöikänsä päähän.

43

E-rakennuksessa toimii medisiinisten erikoisalojen vuodeosastoja, sydänvalvontaosasto CCU,

dialyysiosasto ja lasten sekä keuhkotautien poliklinikka. Kellarikerros on tyhjennetty vuotavien

viemäreiden ja sisäilmaongelmien vuoksi. Myös ylemmissä kerroksissa esiintyy sisäilmaongelmia.

Rakennus on tullut käyttöikänsä päähän.

D- ja E-rakennukset puretaan kun korvaavat tilat ovat valmistuneet.

Seuraava laajennus tehtiin vuonna 1993 jolloin valmistui F-rakennus. F-rakennuksessa toimii nyt teho-

osasto, leikkaussalit, sydänasema, kuvantaminen ja välinehuolto. Alimmassa maantasokerroksessa F-0 on

tyhjillään vanha päivystysvastaanottotila, joka odottaa peruskorjausrahaa uusiokäyttöä varten. F-0 on

tarkoitus korjata tehohoitoa, sydänvalvontaa ja tehostettua valvontaa vaativille toiminnoille.

Kirurgia sai uusia vuodeosastoja vuonna 1996 kun T-rakennus valmistui. Rakennuksessa toimii kirurgian

poliklinikka ja 2 kirurgian vuodeosastoa. Tilat ovat toistaiseksi käyttökelpoiset ja tekniikka on

asianmukainen. Vuodeosastojen saneerauksen yhteydessä tulevaisuudessa tulee huonejärjestystä

muuttaa siten, että osastoille tehdään yhden hengen huoneita nykyisten useampipaikkaisten tilalle.

P- ja Q-rakennukset valmistuivat 1967 ja 1984. Tiloissa sijaitsevat sädehoitotilat ja syöpätautien

poliklinikat. Rakennukset saneerattiin 2008-2012 ja tilat ovat käyttökelpoiset.

Sairaalan henkilökunnan ruokalarakennus M valmistui 1954, Rakennusta on vuosien mittaan laajennettu

uusilla rakennusrungoilla N ja O, joissa sijaitsee huolto- ja tukitoimintatiloja. M-rakennus on suojeltu.

Koko MNO-kompleksi vaatii peruskorjauksen tai toimintojen muualle sijoittamista.

Tontilla sijaitsevat myös henkilökunnan asumiskäyttöön 1950-luvulla rakennetut G-, H- ja I-rakennukset.

Asumistarpeen poistuttua tiloissa on sijainnut pääasiassa toimistoja. Rakennusten teknisen kunnon

heikennyttyä tiloja on tyhjennetty tai otettu vain tilapäiskäyttöön. Rakennukset ovat tulleet teknisen

käyttöiän päähän ja sijaitsevat sairaalan tulevilla laajennusalueilla.

Keskussairaalan viimeisin laajennus on 2014 valmistunut Y-rakennus. Rakennuksessa sijaitsevat

erikoissairaanhoidon päivystys, terveyskeskusten yhteispäivystys, päivystysosasto ja päiväkirurgian tilat.

Päivystysosaston kerrokseen on sijoitettu myös E-rakennuksesta evakuoituja sisätautien osastoja.

Vuonna 2015 aloitettiin uuden U-apteekkirakennuksen rakentaminen. Tilat valmistuvat vuonna 2017.

Apteekki toimii toistaiseksi tilapäisissä parakeissa sairaalan vieressä.

44

Kuva 16. Alueen nykyisen rakennuskannan ikärakenne

Työterveyslaitos teki vuonna 2013 täydellisen kartoituksen Hietalahden alueen rakennuskannasta. Ote

raportista sanoo:

Vaasan keskussairaalan rakennuksista 13 108 m2 (13,3 % koko rakennuskannasta) vaativat nopeita

ensisijaisia korjaustoimenpiteitä, jotta tilat soveltuvat käyttötarkoitukseen. Rakennuksia, jotka vaativat

ensisijaisia korjaustoimenpiteitä noin vuoden sisällä, on yhteensä 17 478 m2 (17,7 % koko

rakennuskannasta).

Rakennuksista 21 190 m2 (21,4% koko rakennuskannasta) vaativat ensisijaisia

korjaustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Haitallinen altistuminen arvioitiin epätodennäköiseksi 10966

m2:ssä sairaalan rakennuksista (11,1 % koko rakennuskannasta). Ensisijaisilla korjaustoimenpiteillä

voidaan parantaa sisäilman laatua ja jatkaa tilojen käyttöaikaa suunnitteilla oleviin peruskorjauksiin asti.

Ensisijaiset korjaussuositukset eivät korvaa rakennuksen peruskorjaustarvetta

4.2.4 Huutonimen alue

Vaasan sairaanhoitopiirin psykiatrian vuodeosastot ja osa muista toiminnoista sijaitsevat vuosina 1926-

1932 valmistuneissa tiloissa. Psykiatrian poliklinikat sijaitsevat Huutoniemellä, Hietalahden alueella ja

lisäksi Vaasan keskustassa vuokratiloissa.

45

Huutoniemen tilat ovat teknisen käyttöiän lopussa ja päätös psykiatrian toimintojen sijoittamisesta

somatiikan yhteyteen Hietalahteen on tehty. Päätöksen toimeenpano on odottanut hankkeen mahtumista

investointisuunnitelmaan.

4.2.5 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio

Lääketieteen kehitys ja potilaiden tarpeiden muutos sekä resurssien niukkuusongelma ovat vaikuttaneet

sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toimintatapaan ja työnjakoon. Kansallisten

kehityslinjojen mukaan tavoitteena on muuttaa terveyskeskusten vuodeosastojen toimintaa enemmän

kuntouttavaksi ja vahvistaa kotona selviytymistä lisäämällä sinne annettavia palveluja. Vaativampaa

akuuttigeriatrista hoitoa vaativat sairaudet keskittyvät sairaaloihin.

Vaasan kaupunki on omalta osaltaan tehnyt päätöksen terveyskeskuksen sijoittamisesta keskussairaalan

alueelle ja vuodeosastojen tarpeen selvittely on työn alla.

Vaasan sairaanhoitopiirin alueella nähdään muiden terveyskeskusten osalta samanlainen kehitys.

Keskussairaalan hankesuunnitelmassa tulee varautua akuuttigeriatrisen hoidon vuodeosastojen

sijoittamiseen sairaalan yhteyteen.

Tukitoimintojen osalta integraatio sairaanhoitopiirin ja kaupunkien/kuntien välillä on tarkasteltava ja osa

toiminnoista siirtyy yhteisiin uusiin yksikköihin. Toiminnot sijaitsevat sairaalan alueella tai muualla

hyvien liikenneyhteyksien varrella.

4.2.6 Keskussairaala 2025

Konseptisuunnitelman pohjalta keskussairaalan toiminnot organisoidaan ja sijoitetaan uudella tavalla.

46

Kuva 17. Toiminnan organisointi uudella jaottelulla

”Kuumaan sairaalaan” sijoitetaan päivystyksellisiä ja/tai vaativia toimenpiteitä tarvitsevat toiminnot.

Kuuma sairaala sijaitsee pääasiassa rakennuksessa F ja Y sekä osittain rakennuksissa A ja B. ”Kuuman

sairaalan” toteuttaminen vaatii pääasiassa saneerausta ja pieniä laajennuksia.

Vastaanottopalvelut tarvitsevat uudet tilat, jossa osa vastaanottohuoneista ovat monikäyttöisiä ja

palvelevat useaa erikoisalaa. Tuloaulan tulee olla avara ja kyetä ohjaamaan suuria potilasvirtoja

asianomaisille poliklinikoille ja toimenpideyksikköihin.

Vuodeosastotoiminta voidaan sijoittaa poliklinikkatilojen kanssa samaan rakennusrunkoon

uudisrakennuksen ylempiin kerroksiin. Arvioitu aikuisten somaattisten vuodepaikkojen kokonaismäärä

tulevaisuudessa on noin 200 sisältäen noin 150 erikoissairaanhoidon paikkaa ja lisäksi 50

akuuttigeriatrista paikkaa nykyistä terveyskeskustasoista hoitoa tarjoavina yksikköinä. Osastojen koko on

noin 25 vuodepaikkaa yhden hengen huoneissa (mahdollisuus eristyspaikkoihin), samaan kerrokseen

voidaan sijoittaa 2 osastoa. Y-rakennuksen ja ainakin osittain T-rakennuksen nykyiset vuodeosastotilat

voidaan käyttää tulevaisuudessa.

Päiväsairaala sijoitetaan myös rakennettavaan uuteen rakennusrunkoon lukuun ottamatta

sädehoitotiloja, jotka ovat jo valmiina.

Kuntoutuspalvelut

47

Kuntoutus tarvitsee polikliinistä toimintaa varten keskitetyt tilat sekä tiloja yksikköjen yhteyteen niin että

kuntoutus voidaan integroida kaikkiin potilasprosesseihin myös vuodeosastohoitoon. Tilat sijoitetaan

joko nykyiseen rakennuskantaan tilojen vapautumisen jälkeen tai uuteen avohoito kokonaisuuteen.

Diagnostiikkakeskuksen tilat saneerataan olemassa oleviin rakennuksiin

Lasten osaamiskeskus saneerataan olemassa oleviin rakennuksiin.

Psykiatrian osaamiskeskukselle rakennetaan uudet tilat, johon sijoitetaan sekä avohoito että

vuodeosastohoito. Alustavien luonnosten perusteella olisi rakennuksen paras sijaintipaikka nykyisen G-

rakennuksen kohdalla Hietalahdenkadun varrella.

Vaasan kaupungin terveyskeskusrakennus sijoittuu Y-rakennuksen viereen siten että kulkuyhteys

päivystykseen ja diagnostiikkakeskukseen hoituu helposti. Kaupungilla on rakennukseen ulkoinen

rahoitus ja hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016-2018.

Keskussairaalan potilasliikenne lisääntyy kun uusia toimintoja sijoitetaan alueelle joten paikotustilojen

tarve kasvaa. Tarkoitusta varten nykyiseen pysäköintitaloon lisätään kerros ja tehdään viereen toinen

pysäköintitalo.

Alustavat sijoitus- ja massoitteluluonnokset koko konseptisuunnitelmalle on esitetty liitteenä olevissa

MasterPlan luonnoksissa. Alla olevissa kuvissa on esitetty kaksi tutkituista vaihtoehdoista.

48

Kuva 18 Master Plan ehdotukset

4.2.7 Investoinnit

Käytöstä poistettavia tiloja/rakennuksia ovat D, E, G, H, I, R ja harkinnan mukaan N, O ja lisäksi J, K

pois potilastoiminnasta Rakennusten bruttopinta-ala on 30.500 br-m2 ja tilavuus 114.000 br-m3. Lisäksi

Huutonimen alueelta poistuu 31.000 br-m2 eli yhteensä 61.500br-m2.

Konseptisuunnitelman pohjalta voidaan arvioida että erikoissairaanhoidon uudisrakentamistarve

korvaavien tilojen osalta on yhteensä noin 30.000 k-m2, jonka arvioitu päivän hinta on noin 90 milj.euroa.

Nykyisten tilojen saneerauksen kustannukset on arvioitu maksavan noin 50 milj.euroa tämän hetken

kustannustason mukaan.

Uusia pysäköintipaikkoja tarvitaan noin 500. Alustava kustannusarvio on 10 milj.euroa.

49

Koko konseptisuunnitelman investointiohjelma rakennusten osalta noin 150 milj.euroa

4.2.8 Aikataulu ja rakennus-/ saneerausjärjestys

Kuuman sairaalan tilojen saneeraus voidaan aloitta heti kun suunnitelmat on hyväksytty ja määrärahat on

myönnetty. Saneeraus alkaa F-O tiloista, johon sijoitetaan tehohoito, sydänvalvonta ja tehostettu

valvonta. Saneeraus vaatii uusien ilmastointikuilujen rakentamisen ulkopuolelle laajennukseen jolloin 1-

kerroksen sydänasemaa voidaan laajentaa kolmannella toimenpidehuoneella. Saneeraus etenee asteittain

1- kerroksen kuvantamistiloihin ja 2-kerroksen leikkaussalien saneeraukseen.

Arvioitu toteutusaika 2016-2020.

Vastaanottokeskuksen ja vuodeosastotoimintojen vaatima uudisrakennus voidaan rakentaa kun

apteekkirakennus on valmistunut vuonna 2017 eli rakentamisaika on aikaisintaan noin 2018 – 2021.

Raskaan investointiohjelman vuoksi psykiatrian osaamiskeskus voidaan rakentaa aikaisintaan 2022-

2025.

Vanhojen tilojen saneeraus muilta osin tehdään vaiheittain evakuointitilojen sallimissa rajoissa 2018 –

2025.

Vaasan kaupunki toteuttaa terveyskeskusrakennuksen omien suunnitelmien mukaan 2016 – 2018

ulkopuolisella rahoituksella.

Pysäköintitalon laajennus ja uuden pysäköintitalon rakentamisen tulee olla loppuun saatettu ennen kuin

Vaasan terveyskeskus aloittaa toimintansa alueella 2018.

4.3 Kustannukset ja investoinnit

Vaasan keskussairaalan kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 noin 227 miljoonaa euroa.

Kustannuksista muiden hoitolaitosten palveluostojen osuus oli noin 33 miljoonaa euroa. Toiminnan tulot

olivat yhteensä noin 234 miljoonaa euroa, joista tuloja jäsenkunnilta, muilta sairaanhoitopiireiltä ja muilta

(vakuutusyhtiö, KELA ja valtio) oli noin 212 miljoonaa euroa. Näin ollen keskussairaalan

nettokustannukset olivat noin 171,8 miljoonaa euroa (227-33-234+212 = 171,8 milj. euroa). Tulojen ja

kustannusten jakautuminen eri ryhmiin on esitetty seuraavassa kuvaajassa.

Kilpailukykytavoitteen mukaisesti kokonaiskustannusten pienentäminen 11 %:lla tarkoittaa noin 18,9

miljoonan euron säästöjä vuosittaisissa nettokustannuksissa. Toiminnallisten kokonaisuuksien työryhmät

50

tuottavat toiminnallisen suunnittelun aikana ehdotuksensa siitä, miten säästötavoite konkretisoituu

heidän toiminnassaan.

Kuva 19. Vaasan keskussairaalan tulot ja kustannukset vuonna 2014 (ilman ostopalveluja muilta hoitolaitoksilta).

4.4 Tuottavuuspotentiaali ja kustannussäästöt

Vaasan sairaanhoitopiirin asukaskohtaiset erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat vuonna 2013

muita keskussairaaloita korkeammalla tasolla. ESH-kustannusten tulisi pienentyä 11 % vuoden 2013

tasosta, jotta kustannukset olisivat muiden sairaanhoitopiirien tasolla. Seuraavassa kuvaajassa on

verrattu VSHP:n kustannustasoa muiden keskussairaalajohtoisten sairaanhoitopiirien kustannustasoon.

189,4

21,3

45,8

24,6

24,5

22,5

33,6

15,3

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

Tulot Kustannukset

Kiinteistöt ja muutkulutAineet ja tarvikkeet

Muut palvelut

Asiakaspalvelut

Henkilöstösivukulut

Henkilöstö: muuhenkilöstöHenkilöstö: hoitajat

Henkilöstö: lääkärit

Muut tulot

Myyntituotot muilta

Myyntituototjäsenkunnilta

Henkilöstö,

116 M€ (52 %)

Palvelut,

29 M€ (27 %)

51

Kuva 30. Asukaskohtaiset ESH:n nettokustannukset (tarvevakioitu, vuosi 2013).

Potentiaalin laskennassa on huomioitu se, että Vaasan sairaanhoitopiirin asukkailla on muita

sairaanhoitopiirejä vähäisempi tarve terveyspalveluille. Asukkaiden tarvetta on arvioitu THL:n

tarvekertoimella, jota on kuvattu myöhemmin tässä luvussa. Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin

vaikuttavat erityisesti palveluiden käyttö, toiminnan tuottavuus ja tukipalveluiden organisointi.

Palveluiden käytöllä tarkoitetaan asukaskohtaisten suoritteiden – eli hoitopäivien ja käyntien – määrää

verrattuna muuhun Suomeen. Toiminnan tuottavuudella tarkoitetaan nettokustannusten ja erikoisalojen

suoritteiden välistä suhdetta. Tuottavuuteen vaikuttaa erityisesti se, kuinka monta työntekijää

resursoidaan yhtä hoitopäivää ja käyntiä kohden eri yksiköissä.

Seuraavassa taulukossa on arvioitu kokonaiskustannusten säästöpotentiaalia. Kokonaisuutena

säästöpotentiaali on noin 19 miljoonaa euroa, mikä vastaisi toteutuessaan tavoitteena olevia 11 %

säästöjä kokonaiskustannuksista.

0 €

100 €

200 €

300 €

400 €

500 €

600 €

700 €

800 €

900 €

1 000 €

1 100 €

1 200 €

1 300 €

1 400 €

1 500 €

Asukaskohtaiset ESH:n nettokustannukset

52

Taulukko 10. Arvio kilpailukykytavoitteen toteutumisen edellyttämistä kustannussäästöistä vuoden 2014 rahassa.

Osa-alue Arvio kustannus-säästöistä (M€)

Palvelukäytön vähentäminen muiden sairaanhoitopiirien keskitasolle

7 - 8

Toiminnan tuottavuuden kohoaminen (karkea arvio joka tarkentuu toiminnallisessa suunnittelussa)

6

Tukipalveluiden potentiaali 5

Yhteensä 18 - 19

4.4.1 Palveluiden käyttö

Palveluiden käytössä Vaasan sairaanhoitopiirin asukaskohtaisia hoitopäiviä ja käyntejä verrataan muun

Suomen keskiarvoon. Arvioidut kustannussäästöt perustuvat siihen, että niillä erikoisaloilla, joilla

palveluiden käyttö on keskiarvoa suurempaa, oletetaan käytön pienenevän jatkossa maan keskiarvon

tasolle. Tämä tarkoittaa mm. kevythoitoisten asiakkaiden hoitamista jatkossa enemmän perusterveyden-

huollossa. Kustannussäästöarvio olettaa myös, että näiden erikoisalojen resursointi muuttuu samassa

suhteessa käytön vähentymisen kanssa.

Vertaisarviointitiedot perustuvat somaattisilla erikoisaloilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)

vuoden 2013 sairaaloiden erikoisalakohtaisiin suoritemääriin sekä sairaanhoitopiirien vuoden 2013

keskiväkilukuihin. Suoritemääriä on korjattu Vaasan sairaanhoitopiirissä Pietarsaaren sairaalan

suoritteilla ja muissa sairaanhoitopiireissä vastaavasti niillä yksiköillä, jotka antavat erikoistason

sairaanhoitoa. Lisäksi laskelmissa on huomioitu sairaanhoitopiiriin ulkopuolisten potilaiden runsas

palvelukäyttö erityisesti syöpätautien sekä hammas-, suu- ja leukasairauksien erikoisaloilla. Syöpätautien

palvelukäyttöä on verrattu laskelmissa yliopistosairaaloiden palvelukäyttöön. Psykiatrian hoitopäivä- ja

avokäyntimäärät perustuvat THL:n Sotkanetin psykiatristen sairaalapalveluiden tilastoon.

Väkilukutietoja on korjattu THL:n tarvekertoimella, joka kuvaa väestön palvelutarvetta. Vaasan

sairaanhoitopiirissä tarvekerroin on 2,2 % muun Suomen keskiarvoa pienempi, mikä tarkoittaa sitä, että

VSHP:n asukkaat tarvitsevat keskimäärin hieman muita suomalaisia vähemmän erikoissairaanhoidon

palveluita.

Kaikkien erikoisalojen palveluiden käyttö suhteessa tarvevakioituun väestöön on kuvattu seuraavissa

kuvaajissa ja taulukossa. Kuvaajista nähdään, että hoitopäivät ovat kokonaisuutena lähes samalla tasolla

kuin muissa vertailussa mukana olevissa sairaanhoitopiireissä. Toisaalta erikoisalojen väliset erot

hoitopäivien määrässä ovat merkittäviä. Oikeanpuoleisesta kuvaajasta nähdään, että avokäyntien määrä

on kaikista sairaanhoitopiireistä kolmanneksi korkeimmalla tasolla.

53

Kuva 21. Erikoisalakohtainen vuodeosastopalveluiden käyttö verrattuna muuhun Suomeen.

Kuva 22. Erikoisalakohtainen avopalveluiden käyttö verrattuna muuhun Suomeen.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

Va

asa

n s

hp

Itä

-Sa

vo

n s

hp

Ka

inu

un

sh

p

Ete

lä-S

avo

n s

hp

Ke

ski-

Po

hja

nm

aa

n s

hp

La

pin

sh

p

Po

hjo

is-K

arj

ala

n s

hp

Lä

nsi-

Po

hja

n s

hp

Ka

nta

-Häm

ee

n s

hp

Sa

taku

nn

an

sh

p

Pä

ijät-

Häm

ee

n s

hp

Ete

lä-K

arj

ala

n s

hp

Kym

en

laa

kso

n s

hp

Ete

lä-P

oh

jan

ma

an

sh

p

Ke

ski-

Su

om

en

sh

p

Hoitopäivät / 1000 asukasta (tarvevakioitu, brutto)

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

Va

asa

n s

hp

Ke

ski-

Su

om

en

sh

p

Itä

-Sa

vo

n s

hp

Sa

taku

nn

an

sh

p

Ka

nta

-Häm

ee

n s

hp

Ke

ski-

Po

hja

nm

aa

n s

hp

Lä

nsi-

Po

hja

n s

hp

Ka

inu

un

sh

p

Ete

lä-K

arj

ala

n s

hp

Ete

lä-S

avo

n s

hp

Ete

lä-P

oh

jan

ma

an

sh

p

Po

hjo

is-K

arj

ala

n s

hp

Pä

ijät-

Häm

ee

n s

hp

La

pin

sh

p

Kym

en

laa

kso

n s

hp

Ajanvaraus- ja päivystyskäynnit / 1000 asukasta (tarvevakioitu)

Psykiatria

Muut erikoisalat

Ihotaudit jaallergologia

Hammas-, suu-jaleukasairaudetSyöpätaudit

Korva-,nenä- jakurkkutaudit

Silmätaudit

Lastentaudit

Keuhkosairaudet

Neurologia

Naistentaudit jasynnytykset

Sisätaudit

Kirurgia

54

Taulukko 11. Vaasan sairaanhoitopiirin asukaskohtaiset hoitopäivät ja avokäynnit vuonna 2013 (tarvevakioitu).

Erikoisala Bruttohoitopäivät / 1000 asukasta* (tarvevakioitu)

Avokäynnit / 1000 asukasta* (tarvevakioitu)

Vertailutiedot: bruttohoitopäivät / 1000 asukasta* (keskimäärin)

Vertailutiedot: avokäynnit / 1000 asukasta* (keskimäärin)

Psykiatria 250 279 231 292

Kirurgia 164 280 177 230

Sisätaudit 153 325 144 257

Naistentaudit ja syn. 43 114 48 89

Neurologia 36 52 44 62

Keuhkosairaudet 35 46 32 43

Lastentaudit* 185 561 171 457

Silmätaudit 7 71 10 77

Syöpätaudit 27 106 23 100

KNK 5 67 9 71

Hammas, suu, leuka 1 28 2 16

Ihotaudit ja allerg. 0 50 1 45

Muut erikoisalat 30 61 25 88 *) Lastentaudeissa hoitopäivien ja avokäyntien määrää on verrattu alle 16-vuotiaan väestön määrään.

Palveluiden käytön pienenemisestä muodostuva potentiaali on kuvattu seuraavassa taulukossa.

Lastentautien erikoisalalla potentiaali on arvioitu alle 16-vuotiaan väestön perusteella, koska lasten

määrä määrittää enemmän lastentautien erikoisalan palvelutarvetta kuin koko väestön määrä.

Psykiatrian palveluiden käytössä on huomioitu vuonna 2014 lakkautetut psykiatrian osastot.

Syöpätautien sekä hammas-, suu- ja leukasairauksien osalta taulukossa on huomioitu se, että suuri osa

näiden palveluiden käyttäjistä ei ole Vaasan sairaanhoitopiirien asukkaita.

Käytön pieneneminen muun Suomen tasolle tarkoittaa noin 85–90 henkilötyövuoden vähentymistä, jos

kliinisiä resursseja vähennetään samassa suhteessa palvelukäytön vähentyessä. Henkilöstön

vähennyksestä seuraava kustannussäästö on arviolta noin 4,4 miljoonaa euroa. Henkilötyövuodelle on

käytetty laskelmissa samaa määritelmää kuin luvussa 4.1.2.

Taulukko 12. Palveluiden tarvevakioitu käyttö ja potentiaali verrattuna muun Suomen* keskiarvoon v. 2013.

Erikoisala Hoitopäivien taso verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin

Avokäyntien taso verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin

Säästöpotentiaali hoitopäivissä (netto)

Säästöpoten-tiaali avo-käynneissä

Psykiatria alle keskiarvon ** alle keskiarvon 0 0

Kirurgia alle keskiarvon + 18 % 0 6 700

Sisätaudit + 6 % + 21 % 1 200 9 300

Naistentaudit ja syn. alle keskiarvon + 22 % 0 3 000

Neurologia alle keskiarvon alle keskiarvon 0 0

Keuhkosairaudet + 10 % + 6 % 300 400

Lastentaudit + 7 % + 19 % 300 2 400

55

Silmätaudit alle keskiarvon alle keskiarvon 0 0

Syöpätaudit + 12 % alle keskiarvon 600 0

KNK alle keskiarvon alle keskiarvon 0 0

Hammas, suu, leuka alle keskiarvon alle keskiarvon 0 0

Ihotaudit ja allerg. alle keskiarvon + 10 % 0 800

Muut erikoisalat + 16 % alle keskiarvon 700 0

Leikkaustoiminta alle keskiarvon 0 0 *) Muulla Suomella tarkoitetaan seuraavia sairaanhoitopiirejä: Carea, Eksote, EPSHP, ESSHP, ISHP, Kainuu, KHSHP, KPSHP,

KSSHP, Lappi, Länsi-Pohja, PKSHP, PHSOTEY ja SatSHP

**) Psykiatrian hoitopäivien palvelukäytössä olisi vuoden 2013 tiedoilla arvioituna säästöpotentiaalia noin 8 %, mutta osastoja on

suljettu vuonna 2014, joten palvelujen käyttö on jo pienentynyt riittävästi.

Palveluiden käytön vähentyessä myös tukipalveluiden tarve pienenee arviolta 29 henkilötyövuotta, mikä

vastaa noin 1,0 miljoonan euron kustannussäästöjä. Henkilöstömäärän pienentyminen tarkoittaa myös

säästyneitä muita kustannuksia esimerkiksi materiaaleissa. Arvioitu muiden kustannusten säästö on noin

2,0 miljoonaa euroa.

Palvelujen käytön pienentäminen vähintään muun Suomen keskitasolle tarkoittaa kokonaisuutena noin

120 – 130 henkilötyövuoden vähennystä ja 7,0 – 8,0 miljoonan euron kustannussäästöjä (4,6 %

nettokustannuksista).

Jos palveluiden käyttö on tällä hetkellä yksittäisellä erikoisalalla alle muun Suomen keskitason, se ei

välttämättä tarkoita sitä, ettei toiminnan tuottavuudessa olisi tällä erikoisalalla kehitettävää. Palveluiden

käytön vähentymisestä syntyvä säästö kuvastaa vain sitä, kuinka paljon palvelutuotantoa pienentämällä

on mahdollista saada kustannussäästöjä ilman, että nykyinen toimintamalli muuttuu. Toimintamallin

muuttuessa työt voidaan tehdä aiempaa tehokkaammin, jolloin tuottavuus kohoaa ja asiakkaan

hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut kyetään tuottamaan vähäisemmillä resursseilla.

Tuottavuuspotentiaalia arvioidaan seuraavassa luvussa.

4.4.2 Toiminnan tuottavuus

Toiminnan tuottavuudessa Vaasan sairaanhoitopiirin suoritemääriä (ajanvaraus- ja päivystyskäynnit,

hoitopäivät ja toimenpiteet) verrataan suoritteita toteuttamisen parissa työskentelevän henkilöstön

henkilötyövuosiin. Tarkempi arvio toiminnan tuottavuuspotentiaalista toteutetaan toiminnallisen

suunnittelun yhteydessä, koska arviointi on tehtävä yksikkökohtaisesti. Tuottavuuden nousun lähteiden

kartoittamisesta vastaavat toiminnallisten kokonaisuuksien suunnitteluryhmät.

Vuoden 2013 tiedoilla tehdyn NHG:n Benchmarking-raportin ja vuoden 2012 tiedoilla toteutetun Sote-

alueselvityksen perusteella kirurgian ja sisätautien erikoisaloilla ei juuri ole potentiaalia tuottavuuden

kohoamiselle. Leikkausyksiköiden kirurgisten toimenpiteiden kokonaistuottavuus (käyttöaste,

salikohtainen hoitajamäärä ja leikkaustiimin nopeus) on kolmanneksi korkeinta kymmenestä vertailu-

sairaanhoitopiiristä. Kirurgian vuodeosastojen kokonaistuottavuus on raporttien mukaan myös muita

sairaanhoitopiirejä korkeammalla tasolla.

56

Muiden erikoisalojen ja yksiköiden tuottavuuspotentiaali tarkentuu toiminnallisen suunnittelun aikana.

Kustannuksista on säästettävissä useita miljoonia euroja toiminnan tuottavuutta kehittämällä.

Tunnistamattomaksi potentiaaliksi arvioidaan tässä vaiheessa karkeasti 6 miljoonaa euroa.

4.4.3 Tukipalveluiden ja hallinnon organisointi

Vaasan keskussairaalassa työskentelee erilaisissa tukipalveluyksiköissä merkittävä määrä työntekijöitä.

Tukipalveluiden resurssien määrä oli vuoden 2015 alussa yhteensä 670 henkilötyövuotta ja koko

keskussairaalan henkilötyövuosimäärä oli 1 931 henkilötyövuotta.

Alla olevassa kuvaajassa on kuvattu ei-kliinisten tukipalveluiden resurssien (477 htv) jakautuminen

kokonaisuuksien ja ammattiryhmien mukaisesti. Näiden yksiköiden lisäksi tukipalveluihin kuuluvat

kliiniset tukipalvelut eli diagnostiikkakeskus.

Kuva 23. Tukipalveluyksiköiden henkilötyövuoden vuoden 2015 alussa (täytettyjen vakanssien määrä osa-aikaiset huomioituina).

21

6

2 2 2 2 2

17

22 19

3

10

6

12

5 5

39

38 38

34 33

22 20

4

20 14 17

6

13

7

11 7

2 2

2

45

40 40

36 35

24 23 23 22 22

20 19

17 17 16

13 13 12 12

8 7

6

3 2

1 1 1

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Ravitsem

iskeskus

Puhdis

tuspalv

elu

ii

Puhdis

tuspalv

elu

iii

Puhdis

tuspalv

elu

i

Puhdis

tuspalv

elu

iv

Sahko-

ja la

akin

tate

kniik

ka

Valin

ehuoltoyksik

ko

Apte

ekki

Sairaanhoid

onhalli

nto

Hr-

yksik

ko

Kulje

tus-

ja a

luehuolto

Ta

loushalli

nto

It-y

ksik

ko

Kiin

teis

tohuolto

Te

knin

en y

ksik

ko, yhte

iskust.

Lvi- ja k

onehuolto

Hankin

ta-

ja m

ate

ria

aliy

ksik

ko

Yle

ishalli

nto

Ravitsem

iskeskus, psyk.y

ks.

Tu

rv.n

euv.

ja la

hett

ipalv

.

Medis

iinin

en k

lin.r

yhm

a, yht.

k

Oper.

klin

.ryhm

a, yhte

iskust.

Puhdis

tuspalv

elu

, yhte

iskust.

Te

kstiili

palv

elu

Kahvila

Haja

ute

ttu la

aketie

et.

peru

sop

Peru

ste

rveydenhuollo

n y

ksik

ko

Osastonsihteerit

Osastonhoitajat

Lääkärit

Huoltajat

Hoitajat

Hallintotyöntekijät

Erityistyöntekijät

57

Tukipalveluiden tuottavuuspotentiaali ja siten mahdolliset kustannussäästöt tarkentuvat toiminnallisen

suunnittelun aikana. Seuraavassa taulukossa on kuvattu erilaisia skenaarioita kustannussäästöille.

Taulukko 13. Tukipalveluiden säästöpotentiaalin arviointi.

Toiminnallinen kokonaisuus

Diagnostiikkakeskus (14,3 miljoonaa euroa)

Ei-kliiniset tukipalvelut ja apteekki (49,8 miljoonaa euroa)

Vähennettävä osuus henkilöstöstä

1 % 2,5 % 5 % 7,5 % 10 % 5 % 10 % 13 % 15 % 20 %

Kustannussäästöt henkilöstökuluissa (milj. eur)

0,1 0,3 0,6 0,9 1,2 1,3 2,5 3,3 3,8 5,0

Kustannussäästöt muissa kuluissa (milj. eur)

0 0 0,1 0,1 0,2 0,1 0,2 0,3 0,3 0,5

Kustannussäästöt yhteensä (milj. eur) 0,1 0,3 0,7 1,0 1,4 1,4 2,7 3,6 4,1 5,5

Tukipalveluiden kustannuksista 62 % muodostuu henkilöstöstä. Muiden kuin henkilöstökustannusten

säästöpotentiaali vaihtelee kuitenkin paljon palvelun luonteen mukaisesti: esimerkiksi tietojärjestelmien

ylläpitoon tai siivousvälineisiin liittyvistä kustannuksista tuskin voidaan säästää samassa suhteessa kuin

henkilöstöstä.

Ennen toiminnallisen suunnittelun tarkempia arvioita tukipalveluiden säästöpotentiaaliksi arvioidaan

olevan noin 7,5 % (diagnostiikkakeskus) ja 15 % (muut tukipalvelut). Euromääräisesti tämä tarkoittaa

noin 1,0 miljoonaa euroa (diagnostiikkakeskus), 4,1 miljoonaa euroa (muut tukipalvelut) eli yhteensä 5,1

miljoonaa euroa (6,7 % kokonaiskustannuksista).

4.5 Organisaatiomalli- ja johtamisjärjestelmäuudistus

Konsepti- ja toiminnallisen suunnittelun jälkeen aloitettiin organisaatiomallien ja johtamisjärjestelmän

vaihtoehtojen tutkiminen. Sekä organisaatiomallin että johtamisjärjestelmän tulee osaltaan tukea

ohjelman tavoitteita eli asiakaslähtöisyyttä, toiminnan tehostamista ja sote-yhteensopivuutta. Mallissa

hyödynnettiin toiminnallisessa suunnittelussa tehtyä uudenlaista jaottelua toiminnoille.

4.5.1 Organisaatiomalli

Uusi malli on matriisiorganisaatio. Organisaatiomallissa päätettiin asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi jakaa

toiminta potilaiden hoitoprosessien mukaan neljään vastuualueeseen. Tehostamisen ja sote

yhteensopivuuden lisäämiseksi organisaatio jaetaan tilojen ja hoitohenkilöstön suhteen yhdeksään

palvelualueeseen.

58

Kuva 24. VKS organisaatiomalli

Uudessa organisaatiomallissa lääketieteellisillä vastuualueilla johdetaan potilaiden hoitoprosesseja,

varmistetaan hoidon laatu, saatavuus, sujuvuus ja oikea-aikaisuus. Palvelualueilla johdetaan hoitotyötä

ja tuotetaan potilaille hoitoa laadukkaasti, sujuvasti ja oikea-aikaisesti vastuualueiden määrittelemien

linjausten mukaisesti. Päätöksenteossa lähtökohtana on potilaiden tutkimuksen ja hoidon tarve.

Diagnostiikkakeskuksen vastuuyksiköissä säilyy nykyisenkaltainen organisaatiomalli ja

johtamisjärjestelmä.

Uusi organisaatiomalli otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa ja organisaatiossa korostetaan strategista

ketteryyttä. Mallia muokataan, jos se ei tuota haluttua tulosta.

4.5.2 Vastuualueet

Vaasan keskussairaalan vastuualueet jakautuvat erikoisaloihin potilaiden hoitoprosesseja mukaillen. Alla

on kirjattu vastuualueet ja niiden jakautuminen erikoisaloihin.

Medisiininen vastuualue

Sisätaudit Kardiologia

Ihotaudit Onkologia

Neurologia Keuhkotaudit

59

Operatiivinen vastuualue

Ortopedia Urologia

Gastrokirurgia Muu kirurgia

Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Suusairaudet Fysiatria ja kuntoutus

Anestesiologia Gynekologia

Lasten vastuualue

Lastentaudit Lastenneurologia

Lastenkirurgia

Psykiatrian vastuualue

Psykiatria Nuorisopsykiatria

Lastenpsykiatria

60

4.5.3 Palvelualueet

Vaasan keskussairaalan palvelualueilla sijaitsee kaikki vastuuyksiköt. Alla on kuvattu vastuuyksiköiden

jakautuminen eri palvelualueisiin. Vastuuyksiköissä on sijoitettu hoitohenkilökunta ja tilat yms.

Akuutti palvelualue

2103 Sydänasema 2011 Erikoissairaanhoidon päivystys

2012 Ensihoito 2014 Perusterveydenhuollon päivystys

2202 Päiväkirurgia 2209 Preoperatiivinen poliklinikka

4311 Leikkaus- ja anestesiaosasto 4312 Välinehuoltoyksikkö

4611 Tehohoito ja CCU

Vuodeosasto palvelualue

3105 Päivystysosasto 3101 Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto

3103 Sydänosasto 3651 Onkologia, vuodeosasto

3771 Sisätautien ja neurologian osasto 3202 Kirurgia, vuodeos. T3

3203 Kirurgia, vuodeos. T2 3204 Kirurgia, vuodeos. A3

Avohoito palvelualue

2013 Kipupoliklinikka 2101 Sisätautien poliklinikka

2102 Dialyysiosasto 2601 Ihotautien poliklinikka

2651 Onkologian poliklinikka 2771 Neurologian poliklinikka

2811 Keuhkopoliklinikka 4251 Sädehoito

2201 Kirurgian poliklinikka 2203 Silmäpäiväkirurgia

2501 Silmäpoliklinikka 2551 Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka

2581 Suu- ja leukasairauksien yksikkö 3773 Hengityshalvauspotilaat

2812 HE-VA-yksikkö 4411 Fysiatrian osasto

4412 Lääkinnällinen kuntoutus 4414 Tikoteekki ja apuvälinepalvelut

61

Naisten ja lasten palvelualue

2401 Lastenpoliklinikka 2781 Lastenneurologian yksikkö

3402 Lastentaudit, vuodeosasto 2301 Naistentautien poliklinikka

2302 Äitiyspoliklinikka 3303 Synnytykset ja naistentaudit, vuodeosasto

3304 Synnytyssali

Psykiatrian palvelualue

2717 Psykiatrian tutkimus- ja terapiapoliklinikka 2721 Kuntoutuspsykiatrian poliklinikka

2731 Psykogeriatrian poliklinikka 2741 Akuuttipsykiatrian poliklinikka

2752 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 3703 Psykiatrian avohoidon

kehitysprojekti

3714 Akuuttipsykiatria, os. 2 3715 Akuuttipsykiatria, os. 1

3731 Kuntoutuspsykiatria, os. 5 3733 Akuutti psykogeriatria, os. 4

3752 Nuorisopsykiatrian osasto 4451 Kahvila, psyk.

3701 Psykiatria, yhteiskustannuspaikka 2751 Lastenpsykiatrinen poliklinikka

2753 SERI-tutkimukset (seksuaalirikos) 3751 Lastenpsykiatrian osasto

3702 Psykiatria, yhteiskustannuspaikka, pooli

Sairaanhoidolliset palvelut

4415 Sosiaalityöntekijät 2001 Resurssiyksikkö

4011 Osastonsihteeripalvelut 1 4012 Osastonsihteeripalvelut 2

2003 Potilaskuljettajat 2004 Potilaspalvelupiste

4711 Apteekki 4712 Apteekki, käytöstä poistetut lääkkeet

Diagnostiikkakeskus

4111 Kliininen laboratorio 4113 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketieteen osasto

4115 Kliininen neurofysiologia 4211 Röntgenosasto

4511 Patologian osasto

62

Huollon palvelualue

6010 Turvallisuusneuvonta ja lähettipalvelut 6111 Ravitsemiskeskus

6131 Ravitsemiskeskus, (psyk) 6212 Tekstiilipalvelu

6311 Hankinta- ja materiaaliyksikkö 6410 Tekninen yksikkö,

yhteiskustannuspaikka

6411 LVI- ja konehuolto 6412 Sähkö- ja lääkintätekniikka

6511 Kiinteistöhuolto 6515 Potilaskoti

6533 Kiinteistöhuolto, pitkäkatu 35 6550 Puhdistuspalvelu,

yhteiskustannuspaikka

6551 Puhdistuspalvelu I 6552 Puhdistuspalvelu II

6553 Puhdistuspalvelu III 6554 Puhdistuspalvelu IV

6611 Kuljetus- ja aluehuolto 7411 Kahvila

Hallinnon palvelualue

1101 Kuntayhtymähallinto 1102 VSHP yhteiset kustannukset

1105 Tilintarkastustoiminta 1201 Yleishallinto

1301 Taloushallinto 1501 IT-yksikkö

1601 HR-yksikkö 1611 Työterveyshuolto

1701 Sairaanhoidonhallinto 1702 Projektitoiminta

1703 Perusterveydenhuollon yksikkö 1706 Tutkimustoiminta

1707 Tutkimustoiminta, TAYS 1708 Tutkimustoiminta TYKS

1710 Hajasijoitettu lääketieteen peruskoulutus 1711 Hajautettu lääketieteen perusopetus, Turun

yliopisto

1715 Erikoistumiskoulutus 8011 Rahoitus

9002 Investointi, VKS:n laajennus 9011 Investoinnit, laitteet ja it-inv.

9012 Investoinnit, kiinteistöt

4.5.4 Johtamisjärjestelmä

Uuden johtamisjärjestelmän tavoitteena on luoda selkeät johtamisen vastuut ja varmistaa strategisten

tavoitteiden saavuttamien. Jokainen johtaja ja esimies tietää, mitä johtaa ja mistä on vastuussa.

Johtamiselle muodostetaan selkeät ja tunnistettavat prosessit ja käytännöt. Johtamisjärjestelmän avulla

toteutetaan VKS 2025 ohjelman tavoitteita ja varmistetaan tehokas ja asiakaslähtöinen toiminta.

Tähän mennessä johtamisjärjestelmälle on linjattu vastuut. Potilaiden hoito on jaettu pääprosessien

mukaisesti neljään lääketieteelliseen vastuualueeseen, joita johtaa vastuualuejohtajat. Vastuuyksiköt

63

ja hoitotyö sekä tukipalvelut on jaettu yhdeksään palvelualueeseen, joista kuutta johtavat ylihoitajat.

Diagnostiikkakeskusta johtaa vastuualuejohtaja yhteistyössä ylihoitajan kanssa. Hallinnon ja huollon

palvelualueita johtaa hallintojohtaja.

Uudessa johtamisjärjestelmässä sairaanhoitopiirin johtaja johtaa sairaanhoitopiiriä, johtajaylilääkäri

johtaa vastuualueiden kokonaisuutta ja hallintoylihoitaja johtaa palvelualueiden kokonaisuutta.

Ylilääkäreiden rooli potilashoidon vastuuhenkilönä säilyy ennallaan. Johtamis-, kehittämis- ja

budjettivastuu kohdistuvat selkeämmin oman erikoisalan potilasprosesseihin, joita ylilääkärin tulee

johtaa kokonaisuudessaan. Ylihoitajien rooli kohdistuu palvelualueiden ja hoitotyön johtamiseen.

Johtamis-, kehittämis- ja budjettivastuu kohdistuu palvelualueisiin. Sekä ylilääkäreille ja ylihoitajille

tulevat selkeämmät johtamisvastuut ja enemmän tukea toiminnan seurantaan ja kehittämiseen.

Vastuuyksiköiden johtamisesta vastaavat osastonhoitajat ja heidän sijaisinaan apulaisosastonhoitajat tai

vastaavat. Uudessa johtamisjärjestelmässä on yhdistetty toiminnallisia kokonaisuuksia yhden

koordinoivan osastonhoitajan alaisuuteen, jotta toimintaa pystytään laaja-alaisemmin ja koko potilaan

hoitoprosessi huomioiden kehittämään sekä tehostamaan henkilöstön käyttöä. Esimiesmuutokset

tehdään asteittain.

4.5.5 Talousjohtamisjärjestelmä

För att betjäna organisationsförändringen och den nya ledningsmodellen skapas nya förutsättningar för

motsvarande förändringar inom den ekonomiska styrningen. Budgeteringsprocessen förnyas i enlighet

med den övriga ledningsmodellen så att totalansvaret för helhetsbudgeten flyttas till

ansvarsområdesledningen tillsammans med specialiteternas överläkare. Helhetsansvaret möjliggör en

ekonomiskt kritisk granskning av de olika delar som serviceområdena tillhandahåller på ett helt annat

sätt än vad som varit möjlig i nuvarande system då specialiteten inte har haft någon egen organisation

utan utgjort delar av olika enheter utan att bilda någon egen ekonomisk helhet. Serviceområdena ansvarar

sedan för att i sin tur planera verkställandet av den verksamhet som ansvarsområdena med sina

specialiteter ställt upp målsättningar för. Specialiteternas uppställda målsättningar för produktionsvolym,

förändringar i vården inklusive läkemedel, diagnostik, undersökningar och åtgärder bör alltså direkt

avspeglas i serviceområdenas verksamhet, deras behov av resurser och utrymmen men också deras

förmåga att flexibelt justera resursanvändningen enligt behovet.

Den ekonomiska rapporteringen sker till de ansvariga på samtliga nivåer inom den organisationsmässiga

hierarkin. Alla direkta kostnader, inklusive alla personalkostnader och personalfrågor, hanteras inom

serviceområdena som är indelade i ansvarsenheter (t.ex. poliklinik, avdelning, undersöknings- eller

åtgärdsenhet). Ansvarsområdena indelas i specialiteter som internt från ansvarsenheterna köper upp

tjänster till en vårdhelhet för patienterna (t.ex. vårddagar, operationer, diagnostik, speciellt dyra

läkemedel osv.). Specialiteterna uppvisar därmed interna kostnader för tjänsterna och externa intäkter

från försäljningen till kommuner, försäkringsbolag och andra. Ansvarsenheterna får i sin tur interna

intäkter för sålda tjänster till specialiteterna. Därmed införs en inköps-/försäljningsorganisationsmodell.

64

I och med att ansvaret förtydligas och att rapporteringen av ekonomin sker på samma nivå kan stödet till

ledningen på olika nivåer utvidgas, inte bara via rapporter över uppföljning av prestationsmålsättningar

och ekonomiska data utan också i form av professionellt stöd och tolkning för att kunna vidta nödvändiga

åtgärder i tid. Nya former för mötesrutiner där uppföljning och utvärdering sker utarbetas samtidigt.

Kuva 25. Vastuualueet ja palvelualueet talousjärjestelmän näkökulmasta

4.5.6 Seuraavat askeleet johtamismallin kehittämisessä

Syksy 2016 käytetään johtamisjärjestelmän prosessin ja käytäntöjen tarkempaan kuvaamiseen ja

implementointiin. Syksylle suunnitellaan neljä työpajaa, jossa ensin organisaation johtavien virkamiesten,

vastuualue johtajien ja palvelualueiden ylihoitajien kanssa linjataan uutta johtamisjärjestelmää ja

käytäntöjä. Päälinjausten jälkeen otetaan mukaan ylilääkärit ja vastuuyksiköiden osastonhoitajat ja

tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä on johtamisjärjestelmä valmis.

65

5 Yhteenveto

5.1 Tausta ja tavoitteet

VKS 2025 ohjelma on Vaasan keskussairaalan tulevaisuuden suunnitelma, jonka avulla turvataan alueen

väestölle laadukas ja tehokas erikoissairaanhoito tulevaisuudessa.

Ohjelman tavoitteet ovat tiivistetty alla olevassa kuvassa:

Kuva 26. VKS 2025 ohjelman tavoitteet

Suunnittelun lähtökohtana on, että Vaasassa on tulevaisuudessakin erikoissairaanhoidon päivystävä

sairaala, joka tukee alueen muuta sote-palveluverkkoa ja takaa kaksikieliset erikoissairaanhoidon palvelut

alueen väestölle merkittävien kansantautien osalta.

Ohjelma sisältää sekä toiminnallisia muutoksia että uudisrakentamista tavoitteiden toteutumiseksi.

Konseptisuunnittelu on vaihe, jossa kuvataan päämäärät, päälinjaukset ja keinot. Sitä seuraa

toiminnallinen suunnittelu, jossa on yksityiskohtaisemmin kuvattu uusi toimintamalli ja sen edellyttämät

tilat ja resurssin.

POTILAIDEN KOKEMA LAATU

ON PARASTA SUOMESSA

ERIKOISSAIRAANHOIDON NETTO-KUSTANNUSTEN

TULISI PIENENTYÄ 11 %

SOTE YHTEENSOPIVA

66

VKS 2025 konsepti sisältää yleisellä tasolla suunnitelman (1) asiakaskeskeisen, sote-yhteensopivan

organisaation ja asiakaslähtöisten prosessien muodostamisesta, (2) tehokkuuden parantamisen

painopistealueista ja keinoista sekä (3) tilojen uudistamista tarkoituksenmukaisiksi ja terveiksi.

5.2 Keskeiset muutokset

Keskeisimpiä muutoksia VKS 2025 ohjelmassa ovat prosessien ja rakenteiden kehittäminen

potilaslähtöisesti. Toiminnan suunnittelu lähtee potilaiden prosesseista.

Potilaiden hoito jaetaan neljään asiakaslähtöiseen pääprosessiin:

Akuuttihoitoprosessi

Elektiivinen hoitoprosessi

Aikuispsykiatrian hoitoprosessi

Lasten hoitoprosessi

Tehokkuuden parantamiseksi organisaatio jaetaan palvelualueisiin. Jako perustuu siihen, että

samantyyppiset toiminnat kootaan yhteen (ns. toiminnalliset kokonaisuudet). Nämä tuottavat palveluita

pääprosesseille. Henkilöstön hyvinvointi mahdollistaa organisaation tavoitteiden toteutumisen.

Uuden sairaalasuunnittelun suurimpia uudistuksia ovat: Vastaanottopalvelut, joihin yhdistetään useammat poliklinikkatoiminnot.

Vuodeosastopalvelut, joissa yhteistyö eri erikoisalojen välillä on sujuvaa ja saumatonta.

Toiminta organisoidaan kustannustehokkaasti.

Hoitokeskuksen yksiköiden toimintaa kehittämällä pyritään vähentämään vuodeosastohoitoa.

Tukipalveluiden organisointi on pääprosesseja paremmin tukevaa ja ne kootaan suuremmiksi

kokonaisuuksiksi ja varaudutaan laaja-alaiseen alueelliseen yhteistyöhön.

Psykiatria muuttaa Hietalahteen

Lasten hoitoprosessi keskitetään samaan kokonaisuuteen

Kuntoutus on keskeisenä toimintamallina kaikissa pääprosesseissa. Kuntoutus sidotaan

saumattomaksi osaksi kaikkia muita prosesseja sekä henkilöstön työskentelymalleja.

Akuuttigeriatrinen hoito siirretään keskussairaalan yhteyteen

Kilpailukykytavoitteen ja 11 % kustannussäästöjen toteutuminen edellyttää noin 19 miljoonan euron

säästöjä. Säästöt syntyvät mitoittamalla keskussairaalan palvelutuotannon volyymi muun maan kanssa

samalle tasolle, kohottamalla toiminnan tuottavuutta (vähemmän resursseja per suorite) ja

organisoimalla tukipalvelut kustannustehokkaiksi.

67

Taulukko 14. Arvio kilpailukykytavoitteen toteutumisen edellyttämistä kustannussäästöistä ja säästöjen kohdistumisesta.

Osa-alue Arvio kustannus-säästöistä (M€)

Palvelukäytön vähentäminen muiden sairaanhoitopiirien keskitasolle

7 – 8

Toiminnan tuottavuuden kohoaminen (karkea arvio joka tarkentuu toiminnallisessa suunnittelussa)

6

Tukipalveluiden potentiaali 5

Yhteensä 18 - 19

Konseptisuunnitelma sisältää suunnitelman tilatarpeista. Lähtökohtina on, että keskussairaalan

somaattisen hoidon toimitilat eivät tekniseltä kunnoltaan ja tilaratkaisuiltaan vastaa kaikilta osin tarpeita

ja tilat ovat osittain käyttökelvottomia. Keskussairaala tarvitsee siten somaattiseen hoitoon uusia

toimitiloja, jotka lisäävät tuottavuutta ja täyttävät tulevaisuuden tarpeita samalla kun varaudutaan

sosiaali- ja terveystoimen integraation mukanaan tuomaan uuteen työnjakoon. Tämä edellyttää uudis- ja

korjausrakentamista. Psykiatrinen hoito tarvitsee tarkoituksenmukaiset tilat ja siirretään Huutoniemeltä

Hietalahteen somaattisen hoidon yhteyteen.

Rakentamisohjelma edellyttää merkittäviä investointeja. Uudisrakentamisen kustannukset ovat noin 90

milj.euroa ja nykyisten tilojen saneerausten on arvioitu maksavan noin 50 milj.euroa. Uusien

pysäköintipaikkojen kustannusarvio on 10 milj.euroa. Koko konseptisuunnitelman investointiohjelma

rakennusten osalta on siten noin 150 milj.euroa tämän hetken kustannustason mukaan.

5.3 Ohjelman seuraavat vaiheet

Konsepti lähtee toteutumaan asteittain toimintatapojen uudistuksista, organisaatiomallin ja

johtamisjärjestelmän uudistuksista, uudisrakennusten suunnittelusta ja nykyisten tilojen remontoinnista.

Tässä vaiheessa VKS 2025 ohjelmassa on valmistunut konseptisuunnitelma ja toiminnallinen

suunnitelma. Toiminnalliset suunnitelmat on tässä vaiheessa vasta vedetty yhteen ja tunnistettu

suunnittelussa ilmenneet ristiriidat. Toiminnallisen suunnittelun edistämiseksi on suunniteltu vuoden

2016 alusta käyttöönotettavaksi organisaatiomalli- sekä johtamisjärjestelmäuudistus. Hanke etenee

seuraavien vaiheiden kautta:

- Konseptin käsittely ja hyväksyntä hallituksessa 22.5.2015

- Konseptin käsittely ja hyväksyntä valtuustossa 8.6.2015

- Linjaukset toiminnallisen suunnittelun eteenpäin viemisestä.

- Organisaatiomallin ja johtamisjärjestelmän kehittäminen. Näiden uudistusten käyttöönotto

vuoden 2016 alussa.

68

- Tarkempi uudisrakennusten suunnittelu ja nykyisten tilojen uudistamisen aikataulu ja budjetointi

valtuuston päätösten mukaisesti.

- Toiminnallisen suunnittelun ristiriitojen ratkaiseminen ja tuottavuussuunnitelman laatiminen.

- Toimintatapojen uudistamien asteittain

- Tehokkuus- ja säästötavoitteiden huomioiminen toiminta- ja taloussuunnitelmassa

VKS 2025 VCS 2025

Tilasuunnitelma


Text Box

LIITE § 20 / 4

• VKS 2025

– Strategia

– Terveet ja toimivat tilat

• Tarveperustelut ja tavoitteet

• Tilatarve

• Suunnitelma

• Aikataulu

• Taustamateriaalit

SISÄLTÖ

7.4.2016 VSVD:s STRATEGI 4

Vår verksamhet styrs av följande grundläggande värden:

• Patient- och kundorientering

• Respekt för människovärdet

• Ansvarsfullhet

• Rättvisa

DEN BÄSTA PATIENTUPPLEVDA

KVALITETEN I FINLAND.

NETTOKOSTNADERNA INOM SPECIALSJUKVÅRDEN

BORDE MINSKA MED 11 %

SOTE-förenlig

12.6.2016 4

Nya friska och fungerande utrymmen

Program VCS 2025

TARVEPERUSTELU

• Uusien tilojen avulla varmistetaan strategisten

tavoitteiden toteutuminen ja erityisesti toteutetaan

säästötavoitteet

• Tilat tarvitaan tulevasta SOTE mallista tai

päivystystasosta riippumatta

• RISKIS –hankkeen tulokset osoittavat nykyisten tilojen

puutteet ja osoittavat henkilöstön altistumisen

rakennuksen epäpuhtauslähteille osassa rakennuksista

erittäin todennäköiseksi, osassa todennäköiseksi ja

osassa mahdolliseksi

12.6.2016 5

VKS:n tilasuunnitelman tavoitteet

• Terveet ja toimivat tilat potilaille ja henkilökunnalle

• Helpottaa asiakkaiden asiointia, asiakas saa yhdellä käynnillä hoidettua monta asiaa (pth-esh), omaiset huomioidaan

• PTH ja ESH rajaa ei ole vaan yhteistä toimintaa asiakkaiden parhaaksi

• Monikäyttöiset pitkälle standardoidut tilat

• Tehokkuus, yhteistyö eri toimijoiden välillä tiiviimpää, välillistä työtä keskitetään

• Tilojen käyttöaste korkeaksi

• Nykytekniikka, teknologia ja ICT hyödynnetään maksimaalisesti

• Asiakaslähtöiset standardoidut prosessit

12.6.2016 6

POTILAIDEN KOKEMA LAATU

ON PARASTA SUOMESSA

SOTE YHTEENSOPIVA

ERIKOIS-SAIRAANHOIDO

N NETTO-KUSTANNUSTEN

TULISI PIENENTYÄ

11 %

UUSIEN TILOJEN AVULLA PÄÄSTÄÄN STRATEGISIIN TAVOITTEISIIN

TILATARVE • Uudisrakennukset (joista osa jo meneillään)

– Apteekkitalo

– Parkkitalo/talot

– Vuodeosasto, avohoito, päiväsairaala rakennus : HIR

– Psykiatria

– Sädehoito

– Apuvälinekeskus ja keskusvarasto

• Nykyisten toimintojen uudelleen sijoituksia (erillinen lista)

• Vanhojen rakennusten poisto tai purku

– R-talo puretaan

– I ja H talot puretaan

– D ja E puretaan

– Vihreä varasto

– Huutoniemi

12.6.2016 7

Uudelleen sijoitukset

• Lasten kokonaisuus keskitetään (Vuodeosasto ja päiväosasto,

vastasyntyneitten valvonta, kotisairaala, neurologia, poliklinikka)

• Synnytykset, vuodeosastohoito, äitiys pkl ja gyn pkl keskitetään

• Päivystysrtg hajasijoitettu päivystys-alueelle

• Sydänasema nykyisissä tiloissa (laajennettuna rtg-tiloilla?)

• Apuvälinekeskus ja lääkinnällinen kuntoutus (toimintaterapia,

puheterapia, tikoteekki, sos.hoitajat, fysiatria, fysiatrian allas)

• Patologia

• Osastosihteeripalvelut

• Toimistotila (mm asiantuntijapalvelut)

• Opetustilat

• Arkistotilat

• IT- palvelut ja tekninen yksikkö

• Potilashotelli?

12.6.2016 8

Erikoissairaanhoidon uusien

tilojen tarve

• Vuodeosastopalvelut, 170 somatiikan paikkaa + alueellinen

akuuttigeriatria tarve arviolta 20-50 paikkaa

• Avohoidon poliklinikkapalvelut; huoneiden lukumäärä

tarkistetaan käyttöasteen mukaan, huomioiden laitesijoitukset

ja opetustilat

• Päiväsairaala (ainakin päiväosasto 25 paikkaa, skopiayksikkö,

dialyysi ja omatoimihuoneet)

• Psykiatria, poliklinikka tilat sekä 70 vuodeosastopaikkaa

• Kahvila

12.6.2016 9

HIR-rakennus

Ja tämän lisäksi Vaasan kaupungin alustava huonetilaohjelma/tarveselvitys elokuu 2014 ~7000 m²

VSHP:N UUSI HIR-RAKENNUKSEN ALUSTAVAT NELIÖMÄÄRÄT Vuodeosastot 170 paikkaa = 7 osastoa 7 x 1100 m²(päivystyosaston pinta-ala) 7700 m² Mahdollisesti akuuttigeriatria 50 paikkaa 2 x 1100 m² 2200 m² Päiväosasto 25 paikkaa PQ-päiväosaston mukaan 600 m² Dialyysi 10 paikkaa 400 m² 440 m² • 2 dialyysin omatoimipaikkaa (erilliset tilat a`20 m²) Endoskopiahuoneet (valvontapaikat päiväosastolla) 220 m² • 4 toimenpidehuonetta a`40 m² • 4 inva-WC a`8 m² • Huoltotilat 25 m² Vastaanottohuoneet 40 vastaanottohuonetta a`20 m² + 25 % 2000 m² 30 toimenpidehuonetta (hammas, korva, tp, kuulontutkimus, valohoito) a`30 m² + 25 % 1200 m ² Kahvila 400 m² Aula-, opetus- ja kokoustilat 2000 m² Tekniset tilat 4500 m² Summa 21260 m² Kustannukset ~ 70 - 80 milj €

AIKATAULU

• Yhteisen työryhmän nimeäminen VSHP ja

Vaasan kaupunki Kesäkuu 2016

• Hankkeen alustava esittely hallitus Kesäkuu 2016

• Konseptisuunnitelma Syksy 2016

• Hankkeen esittely ja päätös rahoituksesta

VSHP valtuusto Marraskuu 2016

• Suunnitteluvaihe Vuosi 2017

• Rakentaminen 2018-2020

• Rakennus käyttövalmis 2021

12.6.2016 11

TAUSTATIETOA

12.6.2016 12

RISKIS HANKKEEN TULOKSIA

12.6.2016 13

12.6.2016 14

12.6.2016 15

12.6.2016 16

Bäddplatser - Vuodepaikat

VUODEOSASTOTOIMINTA

Ant. bäddplatser - Vuodepaikkojen lkm 2012 2013 2014 2015 2016 15-16

Bäddavdelningsvård - Vuodeosastopalv. 201 201 181 188 187 -1

Kvinnor o barn - Naisten ja lasten palv.alue 49 49 42 42 40 -2

Psykiatri . Psykiatria 108 108 100 75 68 -7

CCU 6 6 0 0 0 0

IVA +CCU - Teho + CCU 10 10 10 13 13 0

Rehab.hem - Kuntoutuskoti 15 15 15 0 0 0

389 389 348 318 308 -10

Vuodeosastopaikkatarve

Psykiatria ~ 70 vuodepaikkaa

Somatiikka ~ 170 vuodepaikkaa (ei sisällä naiset ja lapset)

Akuuttigeriatria ~ 20 – 50 vuodepaikkaa (vaatii selvitystä)

Poliklinikkatyössä

12.6.2016 18

Alustava laskelma poliklinikka-

toiminnan tilatarpeista 1/2 Mottagningsrum Åtgärdsrum Besök 2015

Exreport Antal besök/dag/rum 252 arbetsdgr

Strålbehandling 6 3939 2,60

Onk pkl 8 7136 3,5

Kir pkl 13 4 23903 5,6

Lung pkl 11 1 9223 3,04

Medicinska pkl 22 1 34538 5,95

Neurologiska pkl 12 11181 3,69

ÖNS-pkl 5 1 9130 4,5

Hörselgranskning 2

Mun pkl 5 tandläkarrum 1 5221 2,95

Mun pkl 1 ”kansli”

Hudpolikliniken 4 1 testrum

4 ljusbehand. 3 åtgärdsrum

10695 3,53

Ögonpolikliniken

Verksamheten fortsätter i A6

Summa 90 15 114996 5,07

12.6.2016 19

Alustava laskelma poliklinikka-

toiminnan tilatarpeista 2/2

12.6.2016 20

• 90 mottagningsrum á 20 m² = 1800 m² + teknik, service osv

• Exempel: 40 mottagningsrum á 20 m² = 800 m² + teknik, service osv

• Exempel: 15 åtgärdsrum á 30 m²= 450m² + teknik, service osv

• Några större mottagningsrum för undervisning

• Mottagningstidernas längd: ~ 30 min

• Åtgärdernas (endoskopier) längd: ~ 60 min

• Ett mottagningsrum är i bruk 7 h /arbetsdag och 12 pat/rum/ dag

• 114 996 besök/252 arbetdgr/12 pat/rum = ~38 mottagningsrum

• 15 åtgärdsrum, 5 öronrum, 5 tandpkl, 2 hörselgranskningsrum, 4

ljusbehandlingsrum = 31 specialrum

• 35 - 40 allroundrum

• 10 åtgärdsrum för mindre ingrepp (olika medicinska specialiteter)

• 4 endoskopirum

Tukipalvelut PSYKIATRIAN OSAAMISKESKUS

Elektiivinen toiminta

LASTEN OSAAMISKESKUS

Kuuma sairaala

DIAGNOSTIIKKAKESKUS

PÄIVYSTYS

TK-yhteispäi-

vystys Ensihoito

Päivystys-osasto

Päivystyspoliklinikka

Akuuttilääke-tieteenyksikkö

TEHO- JA VALVONTAHOITO

TEHO-CCU

Synnyt-täjät

Lastenpsykiatrian osasto

Lastentau-tien osasto

Elektiiviset lapset

Lastenpsykiatrian

poliklinikka

Vastasynty-neiden teho

Lastenneurologian poliklinikka

Lastenpolikli-nikka ja

päiväosasto

Lasten-kirurgia

Nuorisopsykiatrian

poliklinikka

Nuorisopsykiatrian osasto

Akuuttipsykiatrian

osasto 1

Akuuttipsykiatrian

osasto 2

Akuuttipsykiatrian

poliklinikka

Akuuttipsykogeriatria osasto 4

Psykogeriatrian

poliklinikka

Kuntoutuspsykiatria osasto 5

Psykiatrian tutkimus- ja

terapiapoliklinikka

Kuntoutuspsykiatrian

poliklinikka

Kliininen neurofysiologia

Röntgenosasto

Kliininen laboratorio

Kliininen fysiologia, isotooppi

Patologian osasto

TOIMENPIDEYKSIKÖT JA PERIOPERATIIVINEN HOITO

VUODEOSASTOTOIMINTA

Päiväkirurgia

Heräämö Leikkaus- ja

anestesiaosasto Silmäpäiväkirurgia

Preoperatiivinen poliklinikka

Tmp-valmistelu ja - seuranta?

Kirurgian osasto A3

Kirurgian osasto T3

Kirurgian osasto T2

Onkologian osasto

Sisätautien ja neurologian osasto

Sisätautien ja keuhkosairauk

sien osasto

Sydänosasto

SYNNYTYKSET JA VUODEOSASTOHOITO

Synnytykset ja vuodeosasto-

hoito

Synnytyssali

Äitiyspoliklinikka

Naistentautien poliklinikka

VASTAANOTTOPALVELUT

PÄIVÄSAIRAALA (HOITOKESKUS)

Sisätautien poliklinikka

Keuhkopoliklinikka

Kardiologianpoliklinikka

KNK-poliklinikka Kirurgianpoliklinikka

Silmäpoliklinikka

Suu- ja leukasairauksien yksikkö

Neurologianpoliklinikka

Kipupoliklinikka

Ihotautienpoliklinikka

Onkologianpoliklinikka

Dialyysiosasto Sädehoito-osasto

Skopiayksikkö Päiväosasto

Tmp-seuranta ja valmistelu?

KUNTOUTUKSEN OSAAMISKESKUS

Sosiaalityöntekijät

Fysiatrian osasto

Toimintaterapia

Lääkinnällinen kuntoutus

Tikoteekki Apuvälinepalvelut

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Osastonsihteerit HE-VA-yksikkö

Puheterapeutit Ravitsemusterap

eutit

EI KLIINISET TUKIPALVELUT

APTEEKKIPALVELUT

Apteekki Välinehuolto

Elektiiviset potilaat Akuuttipotilaat

Elektiiviset psykiatriset potilaat

Hygieniahoitaja

t

SYDÄNASEMA

TILA-versio

tilat

jäävät nykyisii

n

remonttia

tulossa tai

tarvetta

uudet tilat

Psyk.poliklinikka/ Yleissairaalapsykiatria Lasten kotisairaala

MUUT = erillinen lista

Päivitetty 21.3.2015

MUUT / Ei kliiniset tukipalvelut:

HR-yksikkö (mm palkkasihteeri, HR-suunnittelija, HR-sihteeri, koulutussuunnittelija) –Jää nykyisiin

tiloihin

Hankinta- ja materiaaliyksikkö / Keskusvarasto – Tilat muuttuvat tulevaisuudessa

IT-yksikkö – Tilat muuttuvat

Kahvila – Uuteen rakennukseen tarvitaan uusi

Lääketieteellinen kirjasto - ?

Perusterveydenhuollonyksikkö (mm ylilääkäri, suunnittelija, kotiutushoitaja) Nykyisissä tiloissa

Potilasarkisto (mm potilaskertomukset, rtg.kuvat(filmi), toimistosihteeri, lähetti) Nykyiset tilat

Puhdistuspalvelu (mm palveluesimiehet, laitoshuoltajat) - Nykyiset

Ravitsemiskeskus (keittiö) / Ruokasali –Nykyiset tilat

Sairaalapappi –Uudet tilat

Sairaanhoidonhallinto (johtajaylilääk., hallintoylilääk., hallintoylihoit., opetusylihoit., kehittämisylihoit,

toimistosiht., suunnittelu) –Jää nykyisiin tiloin

Taloushallinto (mm taloussiht., kirjanpitäjä, taloussuunn., controller, kassa) –Jää nykyisiin tiloin

Tekninen yksikkö tarvitaan uudet tilat

- hallinto (mm suunnittelu, valvonta)

- kiinteistöhuolto (Hietalahti, Huutoniemi)

- kuljetus- ja aluehuolto (Hietalahti, Huutoniemi)

- LVI- ja konehuolto

- puhelinvaihde

- sähkö- ja lääkintätekniikka

Tekstiilipalvelu (liinavaatevarasto, vaatejakelu) –Jää nykyisiin tiloin

Vahtimestari ja lähetti (vahtimestarit, lähetit, asuntolahoitaja) –Jää nykyisiin tiloin

Yleishallinto (mm shp:n johtaja, hallintojohtaja, turvallisuus, viestintä, kielenkääntäjä, toimistosiht.,

suunnittelu) –Jää nykyisiin tiloin

Kliniinen hallinto Y3 + Y4

Arkiv H0 och R0

(21.3.2015 )

KIITOS - TACK


Text Box

LIITE § 127 / 5


Text Box

Liite § 20/5

ÖSTERBOTTENS SOTE-HUS / POHJANMAAN SOTE TALO med KSL mukanadimensionering 30.000 m2 á 3.500 €/m2 mitoitus 2016 11 02 H Knip

Investeringsplan sammandrag ‐ Investointisuunnitelma yhteenveto 2016 11 02 2017‐2021Bundet till byggnadskostnadindex i september 9/2016 sidottu ajankohtaan syyskuu 2016index 9/2016 = 139,23 indeksi 9/2016

2017 2018 2019 2020 2021 totaltSOTE‐delen ‐ SOTE‐talo 1 000 000 22 000 000 26 000 000 26 000 000 30 000 000 105 000 000 €KSL + sjukhusutrustning/KSL + sairaalavarusteet 10 000 000 15 000 000 25 000 000 €X‐byggnaden ‐ X‐rakennus 3 700 000 3 000 000 1 000 000 0 0 7 700 000 €Parkeringshus ‐ Pysäköintitalo 1 000 000 1 000 000 10 000 000 0 0 12 000 000 €

INFRA 2 530 000 1 230 000 1 600 000 1 950 000 2 500 000 9 810 000 €automater/robotar/auotomaati/robotit 1 000 000 2 000 000 2 000 000 5 000 000 €

8 230 000 27 230 000 39 600 000 39 950 000 49 500 000 164 510 000 €

Rivining R‐huset (ca 1.600 m2) /purku 260 000 260 000 € ca 100 €/m2Rivning av I‐huset (ca 2.400 m2) / purku 360 000 360 000 € ca 150 €/m2Rivning av H‐huset (ca 2.500 m2)/purku 375 000 375 000 € ca 150 €/m2Rivning delar N‐huset (ca 1.000 m2)/purku 150 000 150 000 € ca 150 €/m2Rivining DE‐delen (ca 12.000 m2) 1 800 000 1 800 000 € ca 150 €/m2Rivningskostnader totalt 2017‐2021 620 000 525 000 0 0 1 800 000 2 945 000 €Purkukustannuksia


Text Box

LIITE § 127 / 6


Text Box

Liite § 20/6

ÖSTERBOTTENS SOTE‐HUS 2016 11 01 H KnipPOHJANMAAN SOTE‐TALO

ANVÄNDNINGEN AV BYGGNADSKOSTNADSINDEXRAKENNUSKUSTANNUSINDEKSIN KÄYTTÄMINEN

Eftersom det inte är möjligt att förutspå hur byggnadskostnaderna ändras används en bindning till officiella byggnadskostnadsindex som upprättshålls av Statistikcentralen. Byggnadskostnaderna binds till kostnadsläget i september 2016, som är senast kännda index.Indexet 9/2016 var 139,23 enligt den serie där indexet år 2000 var = 100.Nuvärdet på investeringen fås genom att dagsvärdet (september 2016) på investeringen multipliceras med kvoten av jämförelsedagens index delat med bindningsdagens index.

Koska on vaikeata ennustaa miten rakennuskustannukset muuttuvat kiinnitetään laskelmat virallisiin rakennuskustannusindeksiin, joita ylläpitää Tilastokeskus. Rakennuskustannukset sidotaan syyskyyn 2016 kustannustasoon, koska siitä on olemassa viimeksi laskettu indeksi.Rakennuskustannusindeksi 9/2016 oli 139,23 siitä indeksisarjasta josta vuoden 2000 pisteluku oli 100.Investoinnin nykyarvo saadaan kertomalla sidontapäivän arvo jakokertoimella jota saadaan kun vertailupäivän ideksiluku jaetaan sidontapäivänindeksiluvulla.

exempel / esimerkki

jämförelsedagens index = 150 och investeringens bindningsvärde är 105.000.000 €vertailupäivän indeksi = 150 ja investoinnin arvo kiinnityspäivänä 105.000.000 €

jämförelsevärde (150/139,23)x105.000.000 € = 113 122 172 €vertailuarvo

Bindningen till byggnadskostnadsindex användes då vi talar om investeringens max‐värde. Fullmäktige faställer årligen i budgeten vilka budgetmedel som kan användas under budgetåret.

Kinnittäminen rakennuskustannusindeksiin käytetään kun puhutaan investoinnin maksimiarvosta. Valtuusto päättää vuosittain käytössäolevan määrärahan suuruudesta.

Vastaanottaja: SOTE talo 2017Aihe: FW: Viimeksi tunnet rakenuskustannusindeksi

Moi

Syyskuun rakennuskustannusindeksi on 139,23.

Håkan

044 - 323 1120

From: STAT YHT Info [mailto:[email protected]]Sent: Wednesday, October 26, 2016 1:41 PMTo: Knip HåkanSubject: VS: Viimeksi tunnet rakenuskustannusindeksi

Hei Knip,

Rakennuskustannusindeksin tietokannastahttp://tilastokeskus.fi/til/rki/tau.html-> Tietokantataulukot: Rakennuskustannusindeksit-> Taulu 1. Rakennuskustannusindeksi kustannuslajeittain

Tässä ohjeita kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:- Avaa ’Tee poiminta taulukosta’.- Kaikista tähdellä merkityistä tietolaatikoista on valittava ainakin yksi muuttuja. Muuttujien valinta tapahtuu näpäyttämällä hiiren vasemman puoleista painiketta halutun tiedon päällä. Valittu rivi muuttuu siniseksi. Jos haluat useampia tietoja, pidä CTRL-näppäin alhaalla.Tietotaulukon voi myös 'maalata' eli painike pohjassa siirtyä alaspäin.- Kun halutut tiedot on valittu, paina *Jatka* - näppäintä. Taulukko on valmis.- Tallenna nimellä - alasheittovalikosta voit valita halutun tiedostomuodon esim. EXCELin (myös pikanäppäimenä), jolla voit tallentaa nimellä tiedot omalle koneellesi.

Video-ohje taulukon käyttöön on Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=ExuqBliiKSE.

TerveisinAnneli Korpelainen

Tilastotietopalvelutp. 029 551 [email protected]

www.tilastokeskus.fiwww.facebook.com/Tilastotohtorihttps://twitter.com/tilastokeskus

Lähettäjä: Knip Håkan [mailto:[email protected]]Lähetetty: 26. lokakuuta 2016 10:26Vastaanottaja: STAT YHT Rakennus Indeksit <[email protected]>Aihe: Viimeksi tunnet rakenuskustannusindeksi

Moi

Mistä löydän viimeksi tunnettu rakennuskustannusindeksi ( vuosi 2000 = 100), lienee syyskuulta 2016?

Knip Håkan

teknisk direktör / tekninen johtaja / technical managerVasa sjukvårdsdistrikt / Vaasan sairaanhoitopiiri / Vaasa Hospital DistrictVasa centralsjukhus / Vaasan keskussairaala / Vaasa Central Hospital

Sandviksgatan 2-4 / Hietalahdenkatu 2-465130 VASA / 65130 VAASA

GSM +358 (0)44 323 11 20Tele + 358 (0)6 213 11 20

mail: [email protected]: www.vasacentralsjukhus.fi / www.vaasankeskussairaala.fi / www.vaasacentralhospital.fi

http://tilastokeskus.fi/til/rki/tau.html

https://www.youtube.com/watch?v=ExuqBliiKSE

mailto:[email protected]

http://www.tilastokeskus.fi/

http://www.facebook.com/Tilastotohtori

https://twitter.com/tilastokeskus




http://www.vasacentralsjukhus.fi/

http://www.vaasankeskussairaala.fi/

http://www.vaasacentralhospital.fi/

vaasan keskussairaala 2025 vks 2025 · 2016-11-14 · vks 2025 ohjelma sisältää myös...

Documents