vaatteiden historiaa

3
KIVIKAUSI Kivikaudella käytetyistä vaatteista ei ole varmaa tietoa, mutta pienten ihmisten muotoiset saviteokset kertovat sen, että kivikaudella käytettiin vaatteita, jotka oli todennäköisesti tehty nahasta sekä turkiksista, jotka oli ommeltu luu-neulalla. PRONSSIKAUSI Pronssikaudelta eli ole löytynyt tietoa vaatteista, sillä silloin oli käytössä polttohautaus. Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan. Pronssikaudella kankaita kudottiin loimilangoissa pystylankapuissa. RAUTAKAUSI Villa on rautakauden yleisin tekstiiliraaka-aine. Pystykangaspuilla kankaat kudottiin jokaista vaatekappaletta varten erikseen määrämittaan. Sininen väri saatiin värimorsinko-nimisestä kasvista, jota viljeltiin laajalti keski-Euroopassa. Morsingon lehdet kuivattiin ja tiivistettiin väripalloiksi. Koska kyse oli ilmeisesti tuontitavarasta, sitä saattoivat ostaa vauraimmat. He erottuivat sinisissä vaatteista muista, jotka kulkivat lampaanvärisissä vaatteissa. Suomalaisista matarakasveista saadaan heikosti punaista väriä, jota käytettiin erilaisissa nauhoissa ja nyöreissä pienenä määränä. Lähteet: http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/suomen-arkeologiaa/pronssi- rautakauden- ANTIIKIN AIKA Roomalaisen pukeutumisen tiedetään eroavan nykyisestä länsimaisesta pukeutumisesta ainakin kolmessa suhteessa. Ensimmäisenä erona pidetään vaatteiden symbolisuutta. Vaatteiden valinta ei perustunut pelkästään henkilön mieltymyksiin, vaan pääpaino oli sosiaalisella statuksella. Esimerkiksi puvun muoto, väri ja koristeet määräytyivät kantajansa säädyn, aseman, iän ja siviilisäädyn perusteella. Jos näitä sääntöjä tuli rikkoneeksi, siitä seurasi lain mukaan rangaistus. ESIHISTORIAN VAATETUS

Upload: mari-muinonen

Post on 08-Apr-2016

221 views

Category:

Documents


2 download

DESCRIPTION

Karoliinan ja Annukan historiakatsaus

TRANSCRIPT

Page 1: Vaatteiden historiaa

KIVIKAUSI

Kivikaudella käytetyistä vaatteista ei ole varmaa tietoa, mutta pienten ihmisten muotoiset saviteokset kertovat sen, että kivikaudella käytettiin vaatteita, jotka oli todennäköisesti tehty nahasta sekä turkiksista, jotka oli ommeltu luu-neulalla.

PRONSSIKAUSI

Pronssikaudelta eli ole löytynyt tietoa vaatteista, sillä silloin oli käytössä polttohautaus. Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan. Pronssikaudella kankaita kudottiin loimilangoissa pystylankapuissa.

RAUTAKAUSI

Villa on rautakauden yleisin tekstiiliraaka-aine. Pystykangaspuilla kankaat kudottiin jokaista vaatekappaletta varten erikseen määrämittaan. Sininen väri saatiin värimorsinko-nimisestä kasvista, jota viljeltiin laajalti keski-Euroopassa. Morsingon lehdet kuivattiin ja tiivistettiin väripalloiksi. Koska kyse oli ilmeisesti tuontitavarasta, sitä saattoivat ostaa vauraimmat. He erottuivat sinisissä vaatteista muista, jotka kulkivat lampaanvärisissä vaatteissa. Suomalaisista matarakasveista saadaan heikosti punaista väriä, jota käytettiin erilaisissa nauhoissa ja nyöreissä pienenä määränä.

Lähteet: http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/suomen-arkeologiaa/pronssi-rautakauden-

ANTIIKIN AIKA

Roomalaisen pukeutumisen tiedetään eroavan nykyisestä länsimaisesta pukeutumisesta ainakin kolmessa suhteessa. Ensimmäisenä erona pidetään vaatteiden symbolisuutta. Vaatteiden valinta ei perustunut pelkästään henkilön mieltymyksiin, vaan pääpaino oli sosiaalisella statuksella. Esimerkiksi puvun muoto, väri ja koristeet määräytyivät kantajansa säädyn, aseman, iän ja siviilisäädyn perusteella. Jos näitä sääntöjä tuli rikkoneeksi, siitä seurasi lain mukaan rangaistus.

E S I H I S T O R I A N VA AT E T U S

Page 2: Vaatteiden historiaa

KESKIAIKA

Kotimaisesta villasta kudottiin ja viimeisteltiin erivahvuista sarkaa - kestävää, huovutettua ja karstattua kangasta. Kalliimpi, hienompi ja värikkäämpi verka oli erittäin tärkeä kauppatavara jota tuotiin mm. Alankomailta, Englannista ja Saksasta. Keskiajan puvuissa oli vahvat ja selkeät värit. Varakkailla ihmisillä oli värikkäitä vaatteita, mutta köyhemmillä ei. Kangas oli erittäin arvokasta riippumatta oliko se omatekoista tai ostettu tuontikangas. Keskiajalla langat kehrättiin värttinällä ja kankaan kudottiin käsin.

Naisen puku

Naisen pukuun kuului paita ja aluspuku, jossa oli pitkät ja kapeat hihat, koska naisen käsivarsia ei saanut näkyä. Sitten oli myös päällyspuku, jossa oli suuret kädensijat. Asuun kuului myös esim viitta, turkisvuorauksia, sukat, sukkanauhat, ja sirot kengät.

Miehen puku

Miehen pukuun kuuluu paita tai kolttu, vyö, sukkamaisia lahkeita eli housusukkia villakankaasta tai nahasta ja viitta.

Värit

Keskiajalla pidettiin hyvin voimakkasta väreistä kuten punaisesta, taivaansinisestä, lehdenvihreästä ja valkoisesta, jotka esiintyivät yleensä samassa puvussa. Kankaat värjättiin kasveilla. Keltaista saatiin esimerkiksi koivunlehdistä, punaista ahomataran juurista, veriseitikistä ja katajanmarjoista oliivinvihreää, sinistä värimorsingolla. Kirkkaat värit värjättiin silloin, kuten nytkin tuontiväreillä. Puhtaanvihreätä saadiin värjäämällä langat ensin sinisellä ja sitten keltaisella värillä tai päinvastoin. Musta väri oli hyvin vaikea värjätä ja kankaisiin käytettiin useimmiten luonnonmustaa lampaanvillaa.Värjärien ammattikunta oli erittäin arvostettu.

Vyö

Vyö oli tärkeä yksityiskohta keskiaikaisessa puvussa. Vyötä pidettiin yleensä aluspuvun päällä ja siinä riippui tärkeät esineet, kuten vyölaukut tai pussit missä säilytettiin rahaa, puukko, avaimet jne.

Lähteet: http://edu.turku.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html

http://edu.turku.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html#v%E4rit

Page 3: Vaatteiden historiaa

RENESSANSSI

Miehillä oli calzonet (sukkahousut) ja kaapu tai pitkä pellavapaita, joskus viittakin. Vaatteet olivat suhteellisen värikkäitä. Tuloksena oli lyhyt ja leveä asu. Naisilla oli alus- ja päällyshame jonka päällä oli pitkä kaapu tai viitta. Italialainen nainen käytti mielellään laahusta, espanjalaiselle naiselle taas ilmestyi pian niin sanottu pönkkähame. Espanjasta saatiin paljon vaikutteita, mm. korut käädyt, jotka roikkuivat vapaastiai ommeltiin kiinni pukuihin. Miehillä sekä naisilla saattoi olla röyhelökaulus.