VAIHTOEHTOEU:LLE

22222 ///// 2 0 0 42 0 0 42 0 0 42 0 0 42 0 0 4

KANSALAINEN, VAIKUTA EU-VAALEISSA JA

ALLEKIRJOITA KANSANÄÄNESTYSADRESSI:

ÄÄNESTETÄÄNPERUSTUSLAKI-EHDOTUS KUMOON!

Joukkokirje

TIESITKÖ ETTÄ:- Vanhasen hallitus sai eduskunnan suurelta valiokunnalta toukokuun puolivälissä valtuudethyväksyä EU:n perustuslakiin muotoilut, jotka eivät turvaa julkisten palvelujen säilyttämistäkansallisessa päätösvallassa?- Tiesitkö myös, että tämä päätös on julistettu salaiseksi?- Tiesitkö, että hallitus on EU:n hallitusten välisessä konferenssissa sopinut, että EU:nperustuslaista jätetään pois nykyiseen perussopimukseen kuuluvat hyvinvointipalvelujensuojalausekkeet?

Jos et tiennyt, nyt tiedät.Äänestä EU-kriittisiä ehdokkaita,allekirjoita kansanäänestysvetoomus!

Vaihtoehto EU:lle2

Kesäkuu tuo tullessaan kaksi EU-tapahtumaa, jotka kannattaa pitäämielessä. Tapahtumat ovat EU-par-lamenttivaalit sekä EU:n huippu-kokous Brysselissä 17.-18.6.

EU-parlamenttivaaleissa enna-koidaan joka puolella Eurooppaaäänestysprosentin jäävän alhaisek-si. Viime EU-parlamenttivaaleissaSuomen äänestysprosentti oli 31,4ja koko EU:ssa äänestämäänvaivautui alle puolet äänioikeute-tuista.

Herää kysymys, mikä on sellai-sen elimen legitimiteetti, joka ei nau-ti jäsenmaiden kansojen enem-mistön tukea?

Tätä kirjoittaessa minkäänlaistakunnollista EU-vaalikeskustelua eikäydä. Keskustelua kyllä käydäänovatko ehdokkaat rallikuskeja vaimuuten vain tv:stä tuttuja.

Otollinen keskustelunaihe olisikuitenkin tällä hetkellä EU:n perus-tuslaki ja sen sisältämät Suomen it-senäistä päätösvaltaa hurjasti

leikkaavat artiklat. Mikään edus-kuntapuolue ei ole kuitenkaan nos-tanut tätä ajankohtaista asiakirjaaEU-keskustelun aiheeksi. Ovatko-han edes kaikki ehdokkaat sitä lu-keneet?

Vakavaa yhteiskunnallista kes-kustelua kaipaavalle EU-parlament-tivaalit ovat lähinnä sirkusta.

Pitemmän päälle vaikeneminentodellisista asioista tulee kostautu-maan. Poliittinen passiivisuus jaturhautuminen poliitikkoihin, jotkalupaavat taivaita ja toteuttavatmaanpäällisen yhteiskunnan perus-rakenteita tuhoavan helvetin, kas-vaa kovaa vauhtia ympäri EU-maita.Paine kasvaa ja jonain päivänä kat-tila kiehuu yli.

Toinen tärkeä kesäkuun tapahtu-

ma on EU:n huippukokous Brys-selissä 17.-18.6. Jäsenmaiden halli-tusten päämiehet ovat jo päät-täneet, että tässä kokouksessa onpäästävä kompromissiin perus-tuslaista. Tiedotusvälineiden mu-kaan 20 – 30 kohtaa on vielä auki.Itse asiassa kaikista oleellisista asi-oista on jo päästy yhteisymmär-rykseen. Tälle yhteisymmärryksellemyös Suomen hallitus on antanuttukensa.

Kaikki nämä asiat muodostavat”EU-valtion” peruspiirteet:

- EU-lakien ensisijaisuus kansal-lisiin lakeihin nähden, myös perus-tuslakeihin nähden.

-Euroopan Unionin Perus-oikeuskirjan muuttaminen laillises-ti sitovaksi

- Eurooppa-neuvoston puheen-johtajaviran (EU-presidentti) perus-taminen kaksi ja puoli vuotta kes-täväksi, ulkoministeriviran perus-taminen ja pääministerivaltaoikeuk-sien antaminen komission puhemie-helle.

- Laajojen valtaoikeuksien an-taminen EU:lle mm. ulko-, turvallis-uus- ja puolustuspolitiikan osaltasekä rikoslain, maahanmuutto- jaturvapaikkapolitiikan osalta.

- Jäsenvaltioiden talous-, työl-lisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yh-teensovittaminen

Auki olevat asiat koskevat lähin-nä vallanjakoa suurten ja pientenjäsenmaiden välillä.

- Kaksoisenemmistön määritte-leminen; tarvitaanko määräenem-

Puheenjohtajan palsta

VEU:n puheenjohtaja Ulla Klötzer

mistöpäätökseen vähintään 50 %jäsenmaiden äänistä ja 60 %väestöstä vai riittääkö esim. 55 %väestöstä?

- Pitäisikö jokaisella jäsenmaallaolla oma komissaari (25) vai olisikoaiheellista pienentää komissiotatyötehokkuuden nostamiseksi?

- Pitäisikö päätös EU-parlamen-tin paikkojen maksimilukumäärästä(736) uudessa EU:ssa (EU 25)muuttaa, jotta Puola ja Espanja oli-sivat tyytyväisiä?

Asiat, josta jo vallitsee yhteisym-märrys ovat asioista, jotka vaikut-tavat jokaisen suomalaisen elämääntavalla tai toisella. Näistä asioistaolisi pitänyt käydä perustavanlaa-tuista keskustelua koko tämän tal-ven ja kevään. Näin ei ole kuiten-kaan tapahtunut.

Auki olevat asiat ovat suurtenjäsenmaiden valtapeliä. Suoma-laiset jäävät näissä asioissajalkoihin.

Suomen EU-politiikka on tähänasti ollut nöyrä ja tottelevainen.Perustuslain myötä tämä piirre tu-lee vaan entisestään korostumaan.

Monessa EU-jäsenmaassa on jopäätetty kansanäänestyksen jär-jestämisestä EU:n perustuslaista.

Suomen hallitus ja kaikki pää-puolueet meillä vaikenevat asiasta.

Tähänhän on Suomessa totuttu;vaikeista asioista vaietaan kahdel-la kielellä. Poliitikot luottavatsuomalaisten hitauteen ja alistu-vaisuuteen. Mutta onhan ennenkinihmeitä tapahtunut. Ehkä tapahtu-mat muualla Euroopassa pikku-hiljaa herättävät suomalaisetkinennen kuin on myöhäistä!

Julkaisija: Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ryOsoite: Mäkelänkatu 62 C

00520 HelsinkiPäätoimittaja: Ulla KlötzerToimitus ja taitto: Hannu OittinenPaino: Kangasalan Lehtipaino Oy

Kangasala 2004

VVVVVAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOAIHTOEHTOEU:lle- l e h t i 2 / 2 0 0 4 2 / 2 0 0 4 2 / 2 0 0 4 2 / 2 0 0 4 2 / 2 0 0 4

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

Mäkelänkatu 62 C (käynti A-rapun kautta)00530 Helsinkipuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti veu@co.inet.fipankki Sampo 800015-926663puheenjohtaja Ulla Klötzerpuh./fax (09) 810 167gsm 050 569 0967sähköposti ullaklotzer@yahoo.compääsihteeri Jussi Liljagsm 0400 722 706sähköposti jussi.lilja@iki.fitoimistotyöntekijä Antti Eronenpuh. (09) 682 3422fax (09) 682 3544sähköposti veu@co.inet.fi

Hallitus 2002-2003 varsinaiset ja varajäsenetUlla Klötzer, ESPOO (pj), Urho Kittilä, PÄLKÄNE (vpj), Lea Lau-nokari, ESPOO, Thomas Wallgren, HELSINKI, Teijo Virolainen, RII-HIMÄKI, Arto Viitaniemi , JÄRVENPÄÄ, Stig Lång, VAASA, LeenaBrunberg, HELSINKI, Mauri Nygård, ÖJA, Antti Miekkavaara, VAN-TAA, Antti Eronen HELSINKI, Tanja Pelttari, VANTAATutustu VEU:n nettisivuihinVEU:n omat sivut ovat osoitteessa www.veu.fi. Sivuilta löytyy tietoasekä ajankohtaisista asioista että menneistä tapahtumista. Sivuille onäskettäin lisätty mm. kaikki VEU:n puheenjohtajan kannanototvuodesta 1995 alkaen.

Valmistus-maa esiin!Kunta-alan ammattiliitto ja SuomenElintarviketyöläisten Liitto ovatkäynnistäneet kampanjan vaikut-taakseen EU:hun niin, että tuottei-den päällysmerkintöihin lisätäänaina valmistusmaa ja valmistuttajanyhteystiedot.

Kampanja toteutetaan 13.6.2004asti jatkuvalla nimenkeräyksellä.Vetoomuksen voi allekirjoittaaverkossa osoitteessa http://194.100.43.23/vetoomus/ .

Allekirjoitukset toimitetaanEU:n komissiolle.

Antti tulee,Elina lähtee

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskusry:n vuosikokous pidettiin18.5.2004 Helsingissä. Kokousvahvisti järjestön tilit ja toiminta-kertomuksen sekä hyväksyi ta-lousarvion ja toimintasuunnitel-man. Kokous päätti voimistaa kam-panjaa, jolla vaaditaan kansanää-nestystä Euroopan unionin parla-menttivaalien jälkeen hyväksyt-

VEU:N JOHDOSSA JATKAA ULLA KLÖTZERtävästä EU:n perustuslaista. Tarkoi-tus on jatkaa adressinimenkeräys-tä koko kesän ajan.Järjestön hallitus uudistui ja senkokoonpanoksi tuli seitsemän var-sinaista ja viisi varajäsentä. Ko-kouksen jälkeen pidetyssäj ä r j e s t äy tymiskokoukses sapuheenjohtajaksi valittiin UllaKlötzer ja varapuheenjohtajaksi

Urho Kittilä. Muut hallituksenjäsenet ovat Lea Launokari, ArtoViitaniemi, Leena Brunberg, Tho-mas Wallgren ja Teuvo Virolainenvarajäseniksi valittiin Mauri Ny-gård, Antti Miekkavaara, StigLång, Tanja Pelttari ja Antti Ero-nen. Hallitus kokoontuu aina vara-jäsenineen. Pääsihteerinä omantoimen ohella jatkaa Jussi Lilja.

VEU:n uusinettiosoite

Sosiaalinenalasajo-pamfletti

Vaihtoehto EU:lle liikkeen nettisi-vut ovat uudessa osoitteessa:www.veu.fi. Myös VaihtoehtoEU:lle lehti on tässä osoitteessapdf-muodossa. VEU:n sivujenkautta on linkki mm. Kansanää-nestysliikkeen sivuille ja kansain-välisille EU-kriittisille sivuille.

Mitä on todella tapahtunut Suo-messa EU-jäsenyyden aikana, siitäkertoo VEU:n toimesta koottu pam-fletti sosiaalisesta alasajosta vuo-desta 1995 alkaen. Pamflettia voitilata VEU:n toimistosta ja se onluettavissa myös tässä lehdessä.

VEU:n toimistolla viime vuodenkesästä saakka työskennellyt Eli-na Haapala jää pois tehtävästä jahänen tilalleen tulee kesäkuun alus-ta Antti Eronen, joka on myös uusiVEU:n hallituksen jäsen. Antin pestikestää kesän ajan.

Ennenkin on ihmeitä tapahtunut

Vaihtoehto EU:lle 3VEU:n pääsihteeri Jussi Lilja

Monet, jotka suhtautuvat kriitti-sesti tai kielteisesti Euroopan uni-oniin ovat sitä mieltä, että 13. kesä-kuuta järjestettävissä vaaleissa eipitäisi lainkaan äänestää. Peruste-lut, joita tässä yhteydessä esi-tetään, ovat hyvinkin järkeenkäy-viä. Miksi valita ehdokkaita EU-elimeen, joka edustaa parhaimmil-laankin vain ylikansallista val-lankäyttöä, jos kerran itse on sitävastaan? Annammeko itse kukinäänestämällä tälle elimelle oikeutuk-sen; toisin sanoen merkitseekö sehyväksyntää epädemokraattiselletai jopa laittomasti syntyneelle Eu-roopan unionille? Olen varma, ettämonia rehellisiä kunnon ihmisiäasia askarruttaa.

Toinen joukko, joka jättää vaalitväliin, ovat varmaankin ne, jotkakokevat, että heillä ei ole mahdol-lisuutta vaikuttaa Euroopan unio-nin harjoittamaan politiikkaan. Hetuntevat EU:n kaikkine organisaa-tioineen hyvin etäisiksi ja vieraiksi.Monille on jäänyt epäselväksi mitäesimerkiksi EU-parlamenttiylipäätään tekee. Sen ohella he ovatpettyneet niihin mahdottomiin lu-pauksiin, joita EU-jäsenyydestäpäätettäessä aikanaan annettiin.Meille piti virrata investointeja jasen mukana työpaikkoja, ja taval-listen ihmisten hyvinvoinnin sa-nottiin olevan kiinni jäsenyydestä.He ovat havainneet, että EMU elisiirtyminen yhteiseen valuuttaanon merkinnyt peruspalveluidenalasajoa, eriarvoisuuden kasvua,pysyvää työttömyyttä ja kaikenkaupallistamista. Ja viime vuosienaikana meno on vain kiihtynyt. Hetiparlamenttivaalien jälkeen hyväk-syttävällä EU:n perustuslailla on

tarkoitus sementoida kehitys, jokapalvelee lähinnä ylikansallisia yrit-yksiä. Puheet painopisteen siirros-ta kansalaisten tarpeisiin ovat silk-kaa sumutusta.

Tanskalaiset EU:n vastustajatovat äänestäneet EU:n parlament-tiin omat edustajansa maanjäsenyyden alusta alkaen. Kaksitanskalaista järjestöä, Junibev-aegelsen ja Folkebevaegelsen, onkumpikin saanut EU-parlamenttiinkaksi jäsentä. He osallistuvat The

European Alliance of EU-CriticalMovements –järjestön työhön.Nämä parlamenttiyhteydet ovat ol-leet Suomenkin Vaihtoehto EU:llekullan arvoisia. Olemme saaneetparlamentista ensiarvoisen tärkeitätietoja ja myös muuta tukea. Tan-skalaisten saamat poikkeuksetEU:ssa ovat selvä osoitus siitä,miten tärkeä panos näillä parlament-tipaikoilla on ollut kansalaistoimin-nan kehittämisessä. Lisäksi EU:nvastustajia on muutamissa muissaparlamentin ryhmissä.

Suomen vaalijärjestelmä on puo-luekeskeinen. Voisi sanoa, että seselvästi suosii eduskuntapuoluei-ta. Meillä kansanliikkeen osallis-tuminen vaaleihin on tavattomanhankalaa. Erityisesti EU-parlament-tivaaleihin osallistuminen on tehtykansalaisliikkeelle melkein mahdot-tomaksi. Se on merkinnyt sitä, ettämeillä kriittisiksi tunnetut eh-dokkaat ovat enimmäkseen sellaist-en puolueiden listoilla, jotka suh-tautuvat kritiikittömästi harjoitet-tuun EU-politiikkaan.

Moni ehdokas kertoo olevansaehdokkaana, jotta voisi muuttaaEU:ta. Itse en tällaisiin teeseihinusko. En usko, että EU:sta voimitenkään tehdä demokraattista. Enusko, että Euroopan unioninkaltainen järjestelmä voi mitenkäänparantaa tavallisten kansalaistenasemaa. Uudet jäsenmaat, jotkaovat selvästi “vanhan” EU:n maitataloudellisesti jäljessä, joutuvatvuosikymmeniksi halvantyövoiman lähteeksi sinne tuotan-toaan siirtäville yrityksille. Laajen-tuneessa EU:ssa Suomenkin maata-louden alasajo vain kiihtyy ja pa-kottaa entistä useamman pois ko-tikonnuiltaan. EU:n parlamentissaei edes ole kilpailevia poliittisiaohjelmia, jotka edustaisivat vaih-toehtoisia kehityssuuntia. Euroo-pan unionissa kiistellään vain siitä,missä määrin tuleva perustuslakijohtaa liittovaltiokehityksenvoimistumiseen. Siksi EU:lle suun-niteltu perustuslaki tulee saadakansanäänestykseen ja hylätä.

Suomessa ei äänestysprosentil-la ole merkitystä. Vaikka vaaleihinosallistuvien määrä olisi kuinka pi-eni, se ei heilauta vallanpitäjiä. Ni-ille, jotka sanovat jättävänsä vaalitväliin, tullaan helposti sanomaan,että he itse asiassa ovat antaneetvaltakirjansa muiden käyttöön jasiksi heidän on syytäkin tyytyämuiden tekemiin valintoihin japäätöksiin. Suomalaisten EU-vas-taisten äänestäjien valinta ei oleyhtä helppo kuin Tanskassa. Kan-nattaa pitää huolta, ettei ääni meneEU:n kannattajille. Kaikesta huoli-matta vaaleissa on syytä äänestää.

EU-VAALEISSA PITÄÄ ÄÄNESTÄÄ

Vihreät ja vasemmistoliitto antoivatvaltuudet EU:n nopean toiminnanjoukoille. Siis omat joukot nopeastihallitukseen.

läheisyysperiaatteella

direktiivin mukaisesti

suoria & käyriä

Kansanedustaja Kimmo Sasi lak-kauttaisi työ- ja sisäministeriön.EU:n lakkauttamisesta tulisi suu-rempi säästö.

Hallitus on kaulaansa myöten EU-ja Nato-suossa. Tukalaksi asian te-kee se, että Vanhasen porukka onsiellä pää alaspäin.

EU on palkannut aluevesillemmepyöriäisten laskijoita. Eipä olepyöriäisiä nähty sitä ennen eikä senjälkeen.

Montako komissaaria tarvitaanvaihtamaan lamppu EU:n kattoon?Miten niin lamppu, komissaarithanne on jotka sammuu.

Ranskan oikeistopuolueen murs-kaava tappio alueellisissa vaaleis-sa maaliskuussa oli raju isku presi-dentti Jacques Chiracin ajamallepolitiikalle. Äänestäjät osoittivatselvästi mieltä korkeaa työttömyyt-tä, taloudellista pysähtyneisyyttäja julkisen sektorin leikkauksia vas-taan.Saksassa sosiaalidemokraattinenkansleri Gerhard Schröder on ko-kenut samanlaisia vaikeuksia alu-eellisissa vaaleissa ja hän joutuiepäsuosionsa vuoksi luopumaanpuolueen puheenjohtajuudesta.Laajat julkisen sektorin uudistuk-set (Plan 2010) käsittävät leikkauk-sia mm. työttömien päivärahoissa,eläkkeissä ja terveydenhuollossa.Samalla yrityksille tehdään helpom-maksi erottaa työntekijöitä. UuttaSaksassa on, että aggressiivisuusei ole kotoisin ääriliikkeistä vaanyhteiskunnan keskikerroksista. Itävallassa on lyhyessä ajassakerätty lähes 650000 allekirjoitustasosiaalista alasajoa ja militarisoin-tia vastaan. Nimenkeruuliikkeenlehdistötiedotteen mukaan ”tulososoittaa, että nopeasti kasvavamäärä ihmisiä ymmärtää todelliset

syyt sosiaaliseen alasajoon eikäenää suostu siihen”.Espanjassa oikeistojohtaja japääministeri Jose Maria Aznar hävi-si vaalit mm. häikäilemättömän Irak-politiikkansa takia.Sama kohtalo uhkaa Englannintyöväenpuolueen pääministeriäTony Blairia. Hänen Irak-politiikkan-sa raivostutti ja raivostuttaa edel-leen laajoja kansalaispiirejä yli puo-luerajojen. Sama koskee hänentäysin kritiikitöntä suhtautumistaanEU:n tulevaan perustuslakiin, jos-ta selvä enemmistö englantilaisistahaluaa kansanäänestyksen, jotaBlair vastustaa.Italiassa, mielenosoituksia on pi-detty tiheään tahtiin sekä sosiaa-lisesta alasajosta että Irak-sodas-ta. Pääministeri Berlusconi ei pal-jon välitä kansan mielipiteistä, muttamielenkiintoista on että EU-komis-sion puheenjohtaja Romano Prodi,joka on palaamassa kotimaansapolitiikkaan, on esittänyt italialais-ten joukkojen vetäytymistä Irakis-ta.Tämän mylläkän keskellä EU:n po-liittinen eliitti ajaa kiihkeästi EU:lleperustuslakia, johon on sisäänra-

kennettu mekanismi sosiaalipoli-tiikan ja työmarkkinapolitiikan har-monisointiin elinkeinoelämän jasuuryritysten ehdoilla.Perustuslaki myös velvoittaa jäsen-maita parantamaan sotilaallisiavoimavaroja, siis myöntämäänenemmän rahaa militarisointiin. Senlisäksi EU:lle ollaan perustamassaoma armeija, jonka toiminta-alueulottuu EU:n rajojen ulkopuolelle jajonka tehtäväkuvaus on niin laajaettä puhdas sodankäynti on vain”julkista siunausta” vailla.Eurooppalaiset ovat monin tavoinviime aikoina osoittaneet syvänpettymyksensä poliittiseen eliittiinja tämän kyvyttömyyteen kuunnel-la kansalaisia.Tilanne ei parane pakottamalla eu-rooppalaisia hyväksymään EU:lleperustuslakia, josta ei ole kunnollakeskusteltu missään jäsenmaassa,ja jonka merkittävä määrä kansa-laisista torjuu kokonaan.70 % EU-maiden (EU-25) kansa-laisista toivoo kansanäänestyksiäasiasta. Ellei niitä järjestetä, euroop-palaisten pinna saattaa palaa lo-pullisesti – kohtalokkain seurauk-sin!

ONKO EU-KANSALAISTENMITTA TÄYTTYMÄSSÄ?

Vai ei puhemies Lipponen huoli mui-ta kuin huippuvirkoja. Eipä sittenmuuta kuin kuin kortistoon ja ka-renssiin.

Mitäpä jos EU kilpailuttaisi mepitja komissaarit. Halpamaista saisihalpoja halvalla, siis tosi halvalla.Tuohon jo kannattaisi satsata.

Toinen vaihtoehto on siirtää EU:nbyrokratian massatuotanto Kii-naan. Marginaalinen aivotyöjätetään Eurooppaan

Pohjoisnapa olisi hyvä EU-maaseuraavassa unionin laajennukses-sa. Kansalaisista ei olisi suuremminhaittaa.

Komissaarin homma on niin paska-mainen, että ei sitä loputtomiin teeErkkikään. Suomen Pankki on kivalepopaikka.

Valtaosa tämän lehden piirroskuvista on Robert Bybergin, joka onantanut ne ystävällisesti lehtemme käyttöön. Tästä kiitos!

Vaihtoehto EU:lle4

Viime EU-vaaleissa äänestyspro-sentti oli hieman yli 30. Monikansalainen pohtii, onko syytä ää-nestää. Mikä on siis EU-vaalienmerkitys?

Massavaaleissa äänestämisessä eiole kysymys strategisesta vaikut-tamisesta, koska yhdellä äänellä eisinänsä ole juuri koskaan mitäänvaikutusta. Kyse on kansalais-oikeuksista ja –velvollisuuksistasekä hyveistä, siitä, minkälaisia meolemme ja itsemme esitämme.

Äänestämällä teemme itsemmedemokraattisiksi kansalaisiksi, jaäänestämällä jonkin poliittisen lin-jan puolesta tai jotain vastaan –varsinkin jos julkistamme kan-tamme – osallistumme johonkin sel-laiseen poliittiseen projektiin, jokamyös rakentaa identiteettiämme.

EU-vaalien kiehtovuus on siinä,että se on ensimmäinen mahdolli-suus äänestää ylikansallisissavaaleissa. Se laajentaa poliittistakansalaisuuttamme ja tarjoaa mah-dollisuuden osallistua ainakin itseEU-projektiin.

Europarlamentin valtaoikeudetovat kuitenkin rajalliset ja vaikeastihahmotettavissa. Puolueiden EU-näkemykset eivät juurikaan eroa.Ääniä kalastetaan vetoavilla eh-dokkailla ja heidän henkilökohtai-silla ominaisuuksillaan enemmänkuin poliittisilla linjauksilla. Osa ih-misistä äänestää puolueuskollisestisitä puoluetta, mitä kannattaisi ko-timaisissa eduskuntavaaleissa. EU-vaalien merkitys on toissijainen.

Äänestämällä voi osallistua itseEU-projektiin, jos kokee sen mie-lekkääksi, mutta ei varsinaisesti mi-hinkään erityiseen poliittiseenpyrkimykseen kehittää EU:ta jo-honkin suuntaan. Toisaalta maa-ilmankansalaiselle on olemassamyös mielekkäämpiä ja tärkeämpiäkosmopolitikoinnin muotoja ja foo-rumeita.

Itse äänestän myös europarla-menttivaaleissa, mutta en koe sitätätä nykyä kansalaisuuteni tai iden-titeettini kannalta kovinkaan kes-keisenä asiana. Kannatan kuitenkineuroparlamentin aseman selkiyt-tämistä ja vahvistamista sekä suh-teessa komissioon että ministeri-neuvostoon.

Mikä on mielestäsi noussut tähänmennessä (22.5.) keskeisimmäk-si teemaksi EU-vaaleissa?

Tähän on vaikeata vastata. TeijaTiilikaisen taannoinen puheen-vuoro, jossa hän peräänkuuluttipoliittista asiakeskustelua, oli hyvä,mutta myös merkki siitä, että sel-laista keskustelua ei juuri ole käy-ty. En oikeastaan tiedä, mikä olisinoussut keskeisimmäksi kysy-mykseksi.

Entä mistä vaietaan?

Kevään isot kysymykset ja debatiteivät ole liittyneet europarlament-tivaaleihin (esim. Irakin sota, glo-balisaatio-politiikka). Myös vero-kilpailusta on puhuttu paljon, muttasitäkään ei oikein osata yhdistääEU-politiikkaan, vaikka EU:n ole-massaolon oikeutus on siinä, ettäse kykenisi estämään tällaisetasetelmat yhteisin kollektiivisintoimin.Uudessa ”perustuslaillisessa”sopimuksessa verot eivät edel-leenkään kuulu yhteisöpäätöksen-teon alaan, mutta sen sijaan pää-oman vapaus liikkua on taas kerrantaattu, joten nykyisellään EU vainpahentaa ongelmaa.EU:n ulkopolitiikan ja sotajoukko-jen kehittäminen on saanut huomi-ota jonkin verran, mutta varsinais-ta europarlamenttivaaleihin liitty-vää keskustelua ei ainakaan medi-assa ole kovin paljon näkynyt.Vaalitilaisuuksissa asia on varmas-ti ollut esillä useampaan otteeseen,mutta useimmat vaalitilaisuudetovat pieniä ja tavoittavat vain muu-taman ihmisen jostakin valikoidus-ta ryhmästä.

Suurin puute on kuitenkin se, että

pidemmän aikavälin tulevaisuuksis-ta ei puhuta. Mikä EU:sta on tulos-sa; mitä siitä pitäisi tulla? Onko EUvain alueellinen hallintajärjestelmä,joka toimii Yhdysvaltain ja kapita-listisen maailmantalouden ehdoilla?Vai yritetäänkö EU:sta rakentaa liit-tovaltio ja supervalta, joka palaut-taisi Euroopan maailmanpolitiikankeskiöön ja loisi aidon vastavoimanYhdysvalloille?

Hajoaako EU näiden pyrkimystenristiriitoihin? Vai pääsevätkö valla-lle globaalin kansalaisyhteiskun-nan voimat, jotka näkevät EU:n ke-hittämisen demokraattisena ja mo-niarvoisena siviilivaltana osanamaailmanlaajuisia hallinta- ja talou-suudistuksia?

Onko EU-vaaleilla merkitystätekeillä olevaan perustuslakiehdo-telmaan ja mahdolliseen kansan-äänestykseen?

Ei suoraan, koska päätökset teh-dään muualla ali ministerineuvos-tossa sekä kansallisissa parlamen-teissa ja kansanäänestyksissä;komissiollakin on käytännössäenemmän sanansijaa kuin europar-lamentilla. Epäsuorasti tietenkinsiten, että europarlamenttivaalit

ovat periaatteessa tilaisuus nostaanäitä kysymyksiä esiin.

Miten kansalaisyhteiskunta jaEU:n päätöksenteko voisivat koh-data?

Kyllähän ne nytkin kohtaavat sikä-li, että kansalaisjärjestöjä kuullaanja EU-elimiä lobataan eri asiakysy-myksissä. Suuryhtiöiden ja niidenyhteisjärjestöjen asemaan verrattu-na kansalaisyhteiskunnan asema ontietenkin heikko.

Sekä liittovaltioskenaario että ’EUkosmodemokraattisena siviilival-tana’ –skenaario edellyttävät, ettäkehittyy autenttinen eurooppalai-nen julkisuus ja autonominenkansalaisyhteiskunta, joka osallis-tuu poliittiseen tahdonmuodostuk-seen.

Olen toisissa yhteyksissä kehitel-lyt ideaa kansalaisyhteiskunnanedustajien valitsemisesta arpomal-la elimiin, joissa tehdään päätöksiä.Voisihan esimerkiksi sekä komissi-ossa että ministerineuvostossa ollavaikka kolme tasaveroista paikkaavarattu kansalaisyhteiskunnalle.Valinta voisi olla yhdistelmä ää-nestämistä ja arvontaa. Tällainenjärjestelmä loisi institutionaalista

Pääomien vapaus on taas kerran taattuProfessori Heikki Patomäki arvioi vaalien alla EU:n perustuslakiehdotelmaa

Vaihtoehto EU:lle-lehti julkaisee Voima-lehden luvalla Helsingin yliopiston kansainvälisen poli-tiikan professorin Heikki Patomäen haastattelun. Haastattelu Kimmo Jylhämö.

perustaa poikkikansallisen kansa-laisyhteiskunnan vaikuttamiselle.

Miten ajankohtaisena kysy-myksenä näet kansallisen kult-tuurin ja median monimuotoisuu-den säilyttämisen?Median monimuotoisuus on aivanensiarvoisen tärkeä asia sekäSuomen että EU:n tulevaisuudenkannalta. Jos tilanteen annetaanmennä yhtä huonoksi kuin Yhdys-valloissa tai EU-Italiassa – ja kaikkiviittaa siihen, että tähän suuntaanollaan menossa – ei voida puhuaeurooppalaisen julkisuuden autent-tisuudesta tai kansalaisyhteiskun-nan autonomiasta. Tällä onkauaskantoisia vaikutuksia EU:ntulevaisuusnäkymille.Synkimmät skenaariot Euroopantulevaisuudesta saattavat toteutua.Kaupallisessa ja keskittyneessäpoikkikansallisessa mediassa vuo-rottelevat kaupalliset imagot, sen-saatiot väkivallasta ja terrorista, jamielivaltaisten, todellisuutta vainsimuloivien sähköisten sanomienloputon toisto ja virta.Se mahdollistaa eriarvoisuudenlisääntymisen entisestään ja yh-teiskunnallisten ja taloudellistenongelmien ”ratkaisemisen” turval-listamalla ja sotia käymällä. Tulok-sena voi olla myös yllättäviä vas-takkainasetteluja. Esimerkiksi EUliittovaltiona ja supervaltana –skenaariossa keskeinen vihollinenvoi ollakin Yhdysvallat.

Kansallinen kulttuurikin on tokitärkeä kysymys, joskin vähän erisyistä. Kantani on aika samanlai-nen kuin Juha Sihvolan suomeksikirjoittamassa – ja vastailmes-tyneessä – kirjassa Maail-mankansalaisen etiikka esittämänäkemys. Kansalaisuuteni Suomenvaltiossa ja jäsenyyteni Suomenkansassa ovat käytännöllisesti jamoraalisesti merkittäviä yhteisöl-lisiä sidonnaisuuksia, joita tuleevaalia. Uskon esimerkiksi, ettäSuomen kielen asemasta arki-elämässä, koulutuksessa ja julkai-suissa tulee huolehtia tulevaisuu-dessakin.

Suomi on kuitenkin vain osaidentiteettiäni. Kuten Sihvolatoteaa, ”yhteisölliset sidonnaisuu-det eivät ole vain moniulotteisiavaan muuttuvia”. Suomalaistenpitää kasvaa paitsi suomalaisiksiniin myös maailmankansalaisiksi.Se edellyttää kykyjä ja valmiuksiatoimia eri kielellisissä ja kulttuurilli-sissa yhteyksissä. Maailmankansa-laisten elämänpolku ei myöskäänole sidottu yhteen alueellisesti ra-jattuun yhteisöön kuten Suomeen.Tämäkin on osa maailman moni-muotoisuutta.

EU:n parlamenttivaalit 13.6.2004Ennakkoäänestys 2.-8.6.

Äänestetään EU:n perustuslakiesitys kumoon!

Vaihtoehto EU:lle 5

Hbl 11.7.1995EU KEHOTTAA SUOMEAPÄÄSEMÄÄN EROON ALI-JÄÄMÄSTÄ!

Hallituksen tulisi mitä pikemminpäästä eroon suuresta julkisen ta-louden alijäämästä, sanotaan EU:ntalous- ja valtiovarainministeriensuosituksessa, joka annettiinSuomen hallitukselle Brysselissämaanantaina.

Suosituksen mukaan EU:n valtio-varainministerineuvosto on erityi-sen tyytyväinen (Suomen) hallituk-sen lupauksiin leikata yritystukia jasosiaalikuluja, mm. eläkkeitä.

HeSa 19.2.1998KOTITALOUKSIEN TULOEROTKÄÄNTYIVÄT SUOMESSA LA-MAN JÄLKEEN KASVUUN.SUURITULOISIMMAT KASVAT-TIVAT SUHTEELLISIA ANSIOI-TAAN 1996, KÖYHIMPIENTULOT SUPISTUIVAT

- Parhaiten toimeentulevakymmenesosa sai vuonna 1996 20,2prosenttia kaikista käytettävissäolevista tuloista.

- Toimeentulotuki jäädytettiin jatyöttömyyskorvausten indeksiko-rotukset jätettiin tekemättä, muttalisäksi asumistukea karsittiin, las-ten kodinhoidon tuki laski jasairauspäivärahoja heikennettiin.

HeSa 26.2.1998EU ESITTÄÄ HARKITTAVAKSIPALKKAEROJEN KASVAT-TAMISTAKOMISSIO POHTII KEINOJATYÖLLISYYDEN PARAN-TAMISEKSI

- Sosiaaliturvamaksujen alen-taminen etenkin matalapalkkaisillaloisi komission mukaan lisäätyöpaikkoja.

HeSa 19.3.1998SOSIAALIBAROMETRI: HYVIN-VOINTIYHTEISKUNTA ON JOMURENEMASSA.

Hyvinvointi on huono opiskeli-joilla, pitkäaikaissairailla, nuorillaaikuisilla, yhden huoltajan perheil-lä, epävakaalla työuralla oleville,mielenterveysongelmaisilla, päih-deongelmista kärsivillä sekäylivelkaantuneilla.

Yhteiskunnassa on vakiintunutryhmä, joka on työnnetty syrjään.Heidän asioihinsa ei kiinnitetätarpeeksi huomiota. Ryhmässä ovatylivelkaantuneet, päihdeongel-maiset ja mielenterveyspulmistakärsivät, joiden asema on heikenty-nyt kolmessa vuodessa selvästi.

HeSa 21.10.1998ASUNNOTTOMIEN MÄÄRÄKASVAA PÄÄKAUPUNKISEU-DULLA NOPEASTI.YHTEISMAJOITUSPAIKATKINLOPPUMASSA, VAIKKA TAL-VEEN ON VIELÄ MATKAA.

- Helsingin sosiaalivirastonkoordinoimissa majoitustiloissa onahtaampaa kuin vuosiin.

- Asuntoloissa törmää yhä use-ammin ns. tavallisiin ihmisiin, joilla

ei ole muita ongelmia kuin asunnot-tomuus ja toisinaan työttömyys.

- Yhteismajoituspaikkoja on Hel-singissä 891 ja asuntohakemuksiaon jonossa pääkaupunkiseudulla16 200. Helsinkiin on 10 000 hake-musta, Vantaalle 2 600 ja Espooseen3 600 hakemusta.

HeSa 12.12.1998KÖYHÄT OVAT KÖYHTY-MÄSSÄ SUOMESSA LAMANJÄLKEEN.

- Huonommin toimeentulevan 40prosentin käytettävissä olevattulot ovat vuodesta 1994 vuoteen1996 alentuneet, kun taas parhai-ten toimeentulevan 60 prosentintulot nousseet. Tulojakauman kes-kivaiheilla nousu on ollut sangenpientä, mutta ylimmässä viidennek-sessä jo huomattava.

- Sosiaaliturvan vaikutuksen pie-neneminen on pääsyy siihen, ettäväestön toimeentuloerot ja suhteel-linen köyhyysaste ovat kasvaneetlaman jälkeen. Bruttokansantuoteon kasvanut voimakkaasti kun taassosiaalimenoja on leikattu.

HeSa 16.12.1998YHÄ USEAMMAT TARVITSE-VAT MYÖS KIRKON KRII-SIAPUA. SADAT JONOTTAVATILMAISRUOKAA HELSINGISSÄ.

HeSa 29.1.1999EU-KOMISSIO:SUOMEN TALOUDELLA MENEEHYVIN.

- Komissio huomauttaa huomat-tavasta rakenteellisesta työt-tömyydestä.

- Komissio on tyytymätönSuomen korkeisiin suoriin veroihinja sosiaalietuihin. Komission mu-kaan ne nostavat työllistämiskyn-nystä ja hillitsevät työttömien in-toa hakeutua töihin..

- Komissio kehuu Suomen talou-den rakenneuudistusta.

HeSa tammikuu 1999TÄNÄKIN VUONNA SULJE-TAAN NOIN 80 KOULUA.

- Ennätysvuonna 1993 suljettiin133 koulua. Kunnat lakkauttavatkouluja säästösyistä ja usein liianköykäisin perustein.

HeSa 16.1.1999KUUSI KUNTAA KAAVAILEETAAS OPETTAJIEN LOMAU-TUKSIA.

- OAJ:n kartoituksen mukaanopettajien lomautuksia harkitsevattänä vuonna ainakin Mäntsälä,Ruotsinpyhtää, Tammisaari, Tervo,Vesanto ja Iisalmi.

Mäntsälässä on suunnitteillakymmenen päivän lomautuspäiväkodeissa, peruskouluissa,lukiossa ja kansalaisopistossa.

HeSa 26.1.1999TYÖTTÖMYYS VÄHENEE –LEIPÄJONOT KASVAVATKÖYHÄT OVAT KÖYHTYNEETLIPPOSEN HALLITUKSEN AIKA-NA

- Tilastot osoittavat, että köyhätovat köyhtyneet vielä laman taitut-tuakin. Noin 500 000 suomalaisenkäytettävissä olevat tulot alenivatlaman aikana ja vielä 1996.

- Syrjäytymisongelmat ovat jopavakavampia kuin lamavuosina. So-siaalietuudet eivät ole alkuunkaanseuranneet yleistä tulokehitystä.

HeSa 11.3.1999OSA KUNNISTA AIKOO LO-MAUTTAA SOSIAALI- JATERVEYSVÄKEÄ.

- Yhdeksässä kunnassa eri puo-lilla Suomea on annettu ennakko-ilmoitus terveydenhoitoväen lo-mautuksista tämän vuoden aikana.Niiden lisäksi kuudessa kunnassakäydään neuvotteluja lomautuk-sesta yhtenä keinona karsiapalkkakuluja.

HeSa 4.11.1999JOKA VIIDES KUNTA JO ILMANPOSTIA.

- Oma posti puuttuu jo joka vii-dennestä kunnasta. Postikontto-rien määrä on pudonnut reilussakahdessa vuodessa kolmesta tu-hannesta 569:ään.

HeSa 1.5.2000RUOKAJONOISSA SEISOO JOTYÖSSÄKÄYVIÄ SUOMALAI-SIA.

Sata tuhatta henkeä saa apuaseurakunnilta ja järjestöiltä

- Ruokapankkien apuun turvau-tuvat Suomessa jo työssäkäyvät-kin. Suomessa ollaan menossasuuntaan, jossa pätkätöitä täytyytäydentää sosiaaliturvalla.

- Köyhyys lisääntyi Suomessaselvästi 1990-luvun lopulla. Köy-hiksi laskettujen kotitalouksienjoukko kasvoi neljänneksellä vuo-desta 1997 vuoteen 1998.

HeSa 24.5.2000HUONOT PALKAT JA RASKASPÄIVYSTYS AJAVAT LÄÄKÄ-REITÄ POIS KUNNISTA.

- Yhteispäivystyksiin siirtyminensairaaloissa ja terveyskeskuksissaon kasannut raskaat päivystyksetyhä pienemmälle joukolle. Vuonna1991 terveyskeskuksissa oli 286ympärivuorokautista päivystys-virkaa, nyt niitä on 120.

HeSa 2.6.2000NUORGAMIN KOULUSSA SOIVIIMEINEN SUVIVIRSI.

- Suomen ja koko EU:n pohjoisinkoulu Nuorgamissa viettää haikei-ta kevätjuhlia, sillä koulu lope-tetaan. Syksyllä lapset kuskataan50 kilometrin päähän Utsjoen kes-kustaan. Kymmenessä vuodessaSuomessa on lopetettu 800 koulua.

HeSa 6.3.2001 – international edi-tionSUOMALAISET OVAT HUOLES-TUNEITA LISÄÄNTYVÄSTÄ SO-SIAALISESTA EPÄTASA-AR-VOSTA

Suomalaiset ovat yhä huoles-tuneempia kasvavasta epätasa-ar-vosta kansalaisten kesken sekälisääntyvistä sosiaalisista konflik-teista ja vastakkaisuuksista. Erityi-sen hälytyksen kohteena ovateroavuudet kasvavien keskusten jareuna-alueiden välillä

Mielipidemittauksen mukaantärkeimmät julkisen talouden kehi-tyksen kohteena tulisi olla tervey-denhuolto, poliisivoimat sekä si-säinen turvallisuus, sosiaaliturvasekä koulutus ja tutkimus.

Verojen alentaminen on vasta vii-denneksi tärkein asia listalla. Noin85 % suomalaisista on sitä mieltä,että hyvinvointivaltio on hintansaarvoinen.

HeSa 29.8.2001KUNTIEN TASEET MIINUKSEL-LA 2,6 MILJARDIA MARKKAA.

- Asukkaat saavat varautua ensivuonna useissa kunnissa maksu-jen ja verojen korotuksiin. Kunnat

Köyhien kyykyttäminen eli sosiaalinenalasajo Suomessa EU-jäsenyyden aikanaVEU:n puheenjohtaja Ulla Klötzeron koonnut vuodesta 1995 vuoteen2004, eli Suomen EU-jäsenyydenajalta lehtileikkeitä tapahtuneestasosiaalisesta alasajosta.

Kaikki ei tietenkään johdunsuoraan EU-jäsenyydestä, muttakuvaa hyvin sitä, että jäsenyys eituonut luvattua paratiisia, vaankansan valtaosalle kävi aivan päin-vastoin. Jopa EU:n ruoka-apu onloppunut eräillä paikkakunnilla.

Uutispäiväkirja vuosilta 1995-2004

näyttäisivät olevan aikaisempaahieman valmiimpia myös henki-löstövähennyksiin ja lomautuksiin.

- Kuntien verotulot vähenevätensi ja sitä seuraavana vuonnaansiotulovähennyksen korotuksenja yhteisöverotulojen vähentämi-sen seurauksena.

HeSa 6.10.2001TERVEYSMAKSUJEN EURO-PYÖRISTYS HIERTÄÄ.

- Terveydenhoidon maksuihinkuten päivähoitoonkin ollaan ensivuonna tekemässä hallitusohjel-man mukaista kuuden prosentininflaatiotarkistusta.

- Kyseessä on kuulemma vainpyöristys tasaeuroihin. Ajatus on,että sairaalan tai terveysasemankassalla ei tarvitsisi käsitellä sent-tejä. Tästä seuraa, että jotkin pie-nehköt maksut nousevat prosent-timääräisesti paljon.

HeSa 22.10.2001ETELÄ-EUROOPAN MAATMENIVÄT SOSIAALITURVASSASUOMEN OHI.LAMASSA KIRISTETTYÄ TUR-VAA EI KOHENNETTU NOUSU-KAUDELLA.

- Etelä-Euroopan maat ovat kiri-neet sosiaaliturvassa Suomen ohi.Laman helpotettua Suomessajatkettiin laman aikana tehtyjä so-siaaliturvan kavennuksia, kun muis-sa maissa kohennettiin tasoa.

- Suomi oli Euroopan kärkisijoillavielä 1990, kun mitataan, mitensuuri osuus sosiaalimenoistakäytetään palvelujen, esimerkiksilasten päivähoidon, tuottamiseen.

- Palveluvertailussa Britannia, Ir-lanti, Kreikka ja Portugali menivätSuomen ohi jo 1997, vaikka suh-teessa bruttokansantuotteeseenniiden sosiaalimenot olivat pienem-mät.

HeSa 29.10.2001YKSINHUOLTAJIEN JA YK-SINÄISTEN KÖYHYYS LISÄÄN-TYI 1990-LUVULLA.LEIPÄJONON ASIAKKAIDENMÄÄRÄ KASVOI KOLMAN-NEKSEN VUONNA 2000.

HeSa 28.112.2001PALKKOJEN OSUUS TULOISTA1950-LUVUN TASOLLA.

- Palkansaajien osuus tuloista onlaskenut 1950-luvun tasolle, kunyrityksen voittojen osuus kansan-tulosta on laman jälkeen lähes kes-keytymättä kasvanut. Nokian suu-ret voitot selittävät kehityksestävain osan. Voitot ovat kasvaneetpalkkoja nopeammin 1990-luvullamyös lukuisilla muilla toimialoilla.

Tilastokeskuksen yliaktuaari IljaKristian Kavonius on huomaut-tanut, että Suomi poikkeaa tulon-jaossa selvästi muista Pohjosmais-ta ja on lähempänä Etelä-Euroopanmaita.

HUFVUDSTADSBLADETtammikuu 2002LUKIJAT OVAT RAIVOISSAANSALA-HINNANKOROTUKSISTA

Pankit, taloyhtiöt, kahvilat ja kun-nalliset laitokset ovat käyttäneettilaisuutta hyväkseen ja tehneethuomattavia hinnankorotuksia eu-roon siirtymisen yhteydessä. Nämä

ovat tuotteita ja palveluita, jotkaeivät näy kuluttajahintaindeksissäja siksi kuluttajaviranomaiset voivatväittää, että kaikki on kunnossa.Näin ei ole, sanoo moni HBL-lukija.Hinnankorotukset liikkuvat mones-sa kymmenessä prosentissa.

EU-KOMISSION LEHDISTÖTIE-DOTE 15.1.2002KOMISSIO ARVIOI SUOMENMUUTETTUA VAKAUSOHJEL-MAA.

Huolimatta pitkästä korkean ta-louskasvun ajanjaksosta, Suomel-la on edelleen korkea työttö-myysaste. Työllisyyden elvyt-tämiseksi hallitus tulee alentamaantuloveroja yhteensä 2 miljardia eu-roa vuosina 2000 – 2002, siis enem-män kuin aikoinaan suunniteltiin.Verojen leikkaukset ovat sopusoin-nussa ”Laajojen TalouspoliittistenOhjeiden” kanssa.

HeSa 17.1.2002YLI PUOLET METSÄTEOLLI-SUUDEN TYÖVOIMASTA ULKO-MAILLA.SUOMEN TEHTAAT TEHOK-KAAMPIA PAPERIN JA KAR-TONGIN TUOTTAJIA KUIN UL-KOMAILTA OSTETUT LAITOK-SET.

- Metsäteollisuudella on nykyäänenemmän työvoimaa ulkomaillakuin Suomessa, käy ilmi Teollisuu-den ja työnantajien (TT) tuoreim-masta investointikyselystä.

- Suomalaiset yritykset valmisti-vat viime vuonna paperia ja kar-tonkia 36 miljoonaa tonnia. Siitäkaksi kolmasosaa tuotettiin ulko-mailla.

HeSa 21.1.2002KUNTAKYSELY: MIELUUMMINVERONKOROTUKSIA KUINKARSIMISTA.ASUKKAAT HALUAISIVATLISÄTÄ PALVELULAITOSTENHENKILÖKUNTAA.KUNTAJOHTAJAT KEHITTÄI-SIVÄT TYÖSUORITUSTENPALKITSEMISTA.

- Kansalaiset haluavat nykyistäenemmän palveluita ja sanovat ole-vansa valmiita myös maksamaanniistä.

- 75% vastaajista (Kunnallisalankehittämiskeskuksen Suomen Gal-lupilla teettämä tutkimus) on sitä

mieltä että kuntien tulee lähivuosi-na mieluummin lisätä kuin vähentääpalveluja.

- 72% on m myös valmis mielu-ummin hyväksymään kunnallisve-ron korotuksen kuin kunnallistenpalvelujen karsimisen.

- Henkilökunnan lisäämistä halu-avien määrä on kasvanut voi-makkaasti vuonna 1995 tehdystäkyselystä peräti 56%.

HeSa 30.1.2002SOSIAALIMENOT ETÄÄN-TYIVÄT YHÄ EU:N KESKIAR-VOSTA.NOPEA TALOUSKASVU SELIT-TÄÄ ENITEN SUOMEN BKT-OSUUDEN JYRKKÄÄ LASKUA.

- Vuonna 2000 Suomi käytti so-siaalimenoihin 25,2 % bkt:sta kunmuissa EU-maissa sosiaalimenojenosuus oli juuri julkaistun tiedonmukaan keskimäärin 27,6 %. Ruot-sissa sosiaalimenoihin käytetäänlähes 33 % bruttokansantuottees-ta.

HeSa 18.2.2002TYÖLLISYYSRAHAT JÄIVÄTETELÄÄN.RAJU TYÖTTÖMYYS KIIHDYT-TÄÄ POISMUUTTOA LAPINKUNNISTA.

- Lapin TE-keskus sai tälle vuo-delle työllistämistukirahoja alle 25miljoonaa euroa, kun 1990-luvunalussa rahaa oli käytössä noin 85miljoonaa euroa.

HeSa 18.2.2003TYÖLLISYYSRAHOJEN NIUKKU-US KIIHDYTTÄÄ MUUTTOLI-IKETTÄ.ETELÄSSÄ RAHAA JÄÄ KÄYT-TÄMÄTTÄ MUTTA SITÄ EI AN-NETA POHJOISEEN.LAPISSA TYÖTTÖMYYS PAHE-NEE JA ALUEELLISET EROTKASVAVAT.

HeSa 18.3.2002KÖYHYYSTILANNE ON PAHEN-TUNUT

- Professori Veli-Matti RitakallioTurun yliopistosta arvioi, että köy-hyysongelma on Suomessa pahem-pi kuin kertaakaan 1960-luvun jäl-keen. melkein joka kymmenes hakiviime vuonna toimeentulotukea.

”Toimeentulotuesta on tullutpysyvä, jopa elinikäinen ja periy-

tyvä tulonlähde koko ajan kasva-valle joukolle “, Ritakallio sanoi.

HeSa 11.4.2002HYVINVOINTI JAKAUTUU EN-TISTÄ EPÄTASAISEMMIN.YHTEISKUNNAN ARVOT OVATKOVENTUNEET.

- Pitkäaikaissairaat, asunnotto-mat, mielenterveys- ja päihdeongel-maiset ovat vaarassa syrjäytyäpysyvästi.

- Taloudellisesti hyvinvoivissakunnissakaan huono-osaisten ase-maa ei ole kohennettu tarpeeksi.

HeSa 11.4.2002POHJOISEN KUNNAT SULKE-VAT JO ISOJA KYLÄKOULUJAPOSIO LAKKAUTTAA 30 OPPI-LAAT ANETJÄRVEN KOULUN.

- Koulujen oppilasrajat poistet-tiin 1995. Vuoteen 1977 saakka kuntasai kaksiopettajaiseen kouluun val-tionapua kun koulussa oli vähin-tään 12 oppilasta. Sen jälkeen op-pilasraja nostettiin 14 oppilaaseen.Yksiopettajainen koulu sai jatkaa,jos oppilaita oli vähintään kuusi.Monessa pohjoisen kunnassa val-tio maksoi opettajan palkasta 86 %.

H U F V U D S TA D S B L A D E T16.4.2002PERHE SÄÄSTÖKUURILLASUOMESSA

Samalla kun Ruotsi tietoisesti onsatsannut perhepolitiikkansa kor-jaamiseen 90-luvun taloustaantu-man jälkeen, niin Suomi laahaa edel-leen leikkausladulla. Tämä käy ilmiLastensuojelun Keskusliiton eilenjulkaisemasta raportista.

HeSa 16.4.2002RUOTSI TUKEE LAPSIPERHEITÄTUNTUVASTI SUOMEA ENEM-MÄN.SUOMI PITÄNYT KIINNIETUUKSIEN LEIKKAUKSISTATOISIN KUIN RUOTSI

- Ruotsi palautti 1998 lapsilisänlama-ajan leikkauksia edeltäneelletasolle, 83 euroon kuukaudessa.Sen jälkeen lapsilisiä on korotettukahdesti.

- Suomessa lapsilisiä ei ole ko-rotettu tammikuun 1994 jälkeen,vaan niitä alennettiin 1995.

HeSa 15.5.2002HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOHALUAA LOPETTAA 23 – 33PÄIVÄKOTIASOSIAALIKESKUKSET OVATESITTÄNEET VAIN 17 PÄIVÄKO-DIN LAKKAUTTAMISTA

- Jopa satoja määräaikaisia työn-tekijöitä jäämässä työttömäksi.

- Osasta päiväkoteja lopettamis-päätös on jo tehty.

- Satoja määräaikaisia työnteki-jöitä, enimmäkseen lastentarhan-opettajia, uhkaa jäädä työttömäksi.

HeSa 15.5.2002TEHTÄVIÄ JAETAAN HOITO-TYÖSSÄ MYÖS KOULUT-TAMATTOMILLE.

- Lähes kaikissa terveyskeskuk-sissa ja valtaosassa sairaaloitakintöitä on jo siirrelty ammattikunnal-ta toiselle. Hoitajat tekevät lääkä-reille aiemmin kuuluneita töitä japerus- ja lähihoitajat sairaanhoita-jan töitä.

Vaihtoehto EU:lle6

HeSa 17.5.2002NUORTEN AIKUISTEN NAISTENPÄTKÄTYÖ YLEISTYNYT ENI-TEN.

Akava: Uusi työsopimuslaki eipure riittävästi laittomuuksiin

- Joka neljäs 30 – 40-vuotias nai-nen teki Tilastokeskuksen mukaanviime vuonna pätkätöitä, miehistäjoka kymmenes.

Telegraph (Englanti) 21.9.2002KAHDEN NAAPURIN TARINA

Suomi on Euro-maa, Ruotsi ei ole.Molemmat taloudet nojaavat met-sätalouteen ja korkean teknologianteollisuuteen. Kun teknologialamaiski vuonna 2000, Ruotsi vastasishokkiin antamalla valuuttansalaskea 16 %:lla, joskin se on sen jäl-keen taas vähän noussut.

Tämä ei auttanut Ericssoniamutta se antoi muulle taloudellevauhtia (kuten Volvolle) ja työt-tömyys on hiukan laskenut 3,9prosenttiin.

Suomi sen sijaan on liemessä. Setarvitsi korkeampia korkoja vuon-na 2000 kun talouden ylikuumene-minen tapahtui. Mutta teknologia-lama laski kasvua 6,1 prosentista 0,7prosenttiin vuonna 2001. Työt-tömyys on noussut 9,5 prosenttiinja euron aikana suomalaiset eivätpysty tekemään sille mitään!!

HeSa 9.10.2002SUOMALAISTEN OSTOVOIMANELJÄNNEKSI HEIKOINEU:SSA.

HeSa 30.11.2002LAPSIPERHEIDEN KÖYHYYSKAKSINKERTAISTUNUT.

Tutkimus: Pätkätyöt ja perhe-tukien lasku kurjistaneet etenkinalle kouluikäisten oloja

- Köyhyysrajan alapuolella elivuonna 2000 yli kaksi kertaa enem-män lapsiperheitä kuin kymmenenvuotta aikaisemmin. Köyhyysrajaon 60 % mediaanituloista.

- Vuonna 1990 köyhyysrajanalapuolella eli 30 000 lapsiperhettä.Vuonna 2000 määrä oli jo 62 000 elikymmenen prosenttia kaikista lap-siperheistä.

- Lapsiperheiden köyhyys ei joh-du pelkästään pitkäaikaistyöt-tömyydestä. Muihin köyhiin verrat-tuna köyhissä lapsiperheissä teh-dään paljon enemmän työtä.

HeSa 13.1.2003 international edi-tionOECD: SUOMI ON KALLEINEURO-MAA

Euron tulon jälkeen Suomi onpysynyt yhteisen valuutan kalleim-pana maana. OECD:n tekemän ver-tailun mukaan hinnat Suomessaovat selvästi korkeimmat kun muis-sa euro-maissa.

Syyskuussa kuluttajahinnatSuomessa olivat 16-17 % korkeim-mat keskimäärin kun Saksassa taiRanskassa. Verrattuna Välimerenmaihin Suomen hinnat olivat 27 –37 % korkeimmat syyskuussa.

HeSa 26.2.2003SUOMEN PANKIN PÄÄJOHTAJAVAATII TYÖLLISYYSASTEENTUNTUVAA NOSTOA.VANHALA: MYÖS KOULUT-TAMATTOMILLE SAATAVATYÖPAIKKOJA.KEINOIKSI TARJOTAAN KE-VEÄMPÄÄ VEROTUSTA JAALEMPIA PALKKOJA.

HBL 30.4.2003VAROITUS SÄÄSTÖINTOILUNSEURAUKSISTA

Ensi syksynä koulujen luokatsuurenevat ja tukiopetusta leika-taan Helsingissä. Lukioiden onleikattava kursseja ja osa opettajiauhkaa irtisanominen. Jos opetuslai-toksen suunnitelmat toteutuvat, ontämä vain alkua. Opettajat varoitta-vat huonommista tuloksista ja syr-jäytymisestä.

Tuntiopettajat joutuvat suoraankärsimään palkkojen pienentyessä.Jos yksi koulu joutuu vähentämäänjonkin aineen tunteja, opettajantäytyy hakea töitä myös muistakouluista, jotta hän saisi tarpeeksitunteja.

HeSa 22.6. 2003HALLITUS SOPI TUNTUVASTAVERONALENNUKSESTA.LISÄBUDJETTI JA MENOKE-HYKSET SYNTYIVÄT ILMANRIITAA.

HBL 1.12.2003”SATOJA HOITOALAN TYÖ-PAIKKOJA VAARASSA”HENKILÖKUNTA KAUHUIS-SAAN BUDJETISTA

Monet ovat loppuunpalaneita.Pitkät sairaslomat lisääntyvät. Kunrahat eivät riitä, hoitohenkilökuntasyyllistetään erittäin epäterveellätavalla.

Henkilökunnan keskuudessa le-vottomuus leviää. Kunnat ovat jopitkään johdonmukaisesti alibudje-toineet sairaanhoitoa. Saamme ali-tuisesti kuulla, että hoito maksaa lii-an paljon ja henkilökuntaan kohdis-tuva painostus on kova.

HeSa 6.12.2003VANHANEN: MATALAPALK-KATYÖ OSA KASVUAVÄLILLISIÄ TYÖVOIMAKUS-TANNUKSIA LASKETTAVA,JOTTA PALVELUITA VOISITUOTTAA HALVEMMALLAVANHASEN MUKAAN SUOMIELÄÄ HUIPPUTASON OSAA-MISESTA, MUTTA SE EI RIITÄ

- Pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) mukaan suomalaisten onhyväksyttävä, että osa talouskas-vusta pitää jatkossa hakea palve-luista. Vanhasen mukaan yksisuomalaisen yhteiskunnan tulevis-ta kipupisteistä on se, millä tavoinSuomi on valmis hyväksymäänmatalapalkkatyön. Jos Kiina- ja In-tia-ilmiöön halutaan vastata, niinosa kasvusta on haettava suljetuil-ta kotimarkkinoilta.

HeSa 8.12.2003HYVINKÄÄLLÄ HUOSTAAN-OTOT LISÄÄNTYIVÄT 50 PRO-SENTTIA PARISSA VUODESSA.

- Kun viime vuonna koko maas-sa kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli1,2 prosenttia alle 18-vuotiaista, oliprosenttiluku Helsingissä 2,4, Hy-vinkäällä 1,9, Vantaalla 1,3, Järven-päässä ja Tuusulassa 1,2, Espoos-sa ja Keravalla 1,1, ja Nurmijärvellä0,8.

HeSa 11.12.2003YLI SATATUHATTA VALTIOL-LISTA TYÖPAIKKAA KATOSIVIIME VUOSIKYMMENELLÄ.LÄHES 70 KUNNASSA TYÖ-PAIKAT VÄHENIVÄT YLI 75PROSENTTIA

- Tuoreen Kunta Suomi 2004-raportin mukaan Suomesta vähenikaikkiaan 105 000 valtion- tai val-tioenemmistöisen yhtiön työ-paikkaa 1992 –2001.

Pienistä kunnista ovat kadonneetesimerkiksi Verohallinnon, Postin,Kansaneläkelaitoksen ja poliisintyöpaikat.

- Osa vähennyksistä selittyy yk-sityistämisillä, täsmentää KuntaSuomi raportin tekijä, erikoistutkijaHeikki Helin.

HeSa 17.12.2003NAISTEN TYÖLLISYYS LÄHTILASKUUNTYÖMARKKINOILTA PUDOT-TAUTUVIEN MÄÄRÄ KASVAAJATKUVASTI.

EUobserver 11.1.2004”EURON ISÄ” PERÄÄNKUULUT-TAA MAAILMANLAAJUISTAVALUUTTAA

Robert Mundell, Nobel-palkin-non saanut ekonomisti, jota onusein kehuttu siitä, että hän on teh-nyt tietä EU:n yhteiselle valuutalle,on peräänkuuluttanut maailmanlaa-juista valuuttaa.

EUobserver 12.1.2004Uusien jäsenmaiden tulisi liittyä

euroon niin nopeasti kun mahdol-lista.

HeSa 11.2.2004I.-C. BJÖRKLUND: OPETUS-TOIMEN LAKKAUTUKSETSAAVAT JO RIITTÄÄAPULAISKAUPUNGINJOHTAJAPELKÄÄ ETTÄ NYT SÄÄS-TETÄÄN TULEVIEN KOU-LULAISTEN KUSTANNUKSEL-LA

- ” Olen nyt seitsemänvuotisenkauteni puolessa välissä, ja kolmenja puolen vuoden aikana on olluttodella kipeitä leikkauksia. Ontunne, että jo riittää”, Björklundsanoo.

Menossa oleva vuosi 2004 ontähän mennessä pahin. Opetus-toimen pitäisi säästää noin 26 mil-joonaa euroa, mikä on kuusi pro-senttia hallinnonalan budjetista.

- Uhkana on Björklundin mukaankoulurakennusten rappeutuminen.

- Muita suuria leikkauskohteitaovat olleet kehittäminen ja tutkimussekä opettajien koulutus ja kansain-välinen toiminta.

- Pyrkimyksenä on, että kustan-nuksia saataisiin pienennetyksi ra-kenteellisilla muutoksilla ja nyky-tasoista opetusta tuotettaisiin hal-vemmalla.

- Luokkakokojen suurentaminenlähemmäksi ns. ”optimaalista” mer-kitsisi 300 suomenkielisen ja 50ruotsinkielisen opettajan vähen-nystä.

HeSa 21.2.2004SUOMEN JULKISEN TALOUDENKUNTO ON MAAILMAN ELIIT-TIÄTÄNÄ VUONNA VALTION YLI-JÄÄMÄ VAIHTUU ALIJÄÄ-MÄÄN

- Suomen julkisen talouden yli-jäämä oli euroalueen suurin viimevuonna ja velkaakin oli reilusti alleeuroalueen keskiarvon. Myös kan-sainvälisessä vertailussa Suomenjulkinen talous kuuluu parhaidenjoukkoon.

Metro-lehti 3.3.2004TERVEYSPALVELUITA TAASKIINNIKESÄSEISOKIT TOTEUTUVATHELSINGIN TERVEYSASEMILLAVIIMEVUOTISEEN TAPAAN.

- Hammashoitoloita suljetaanviime kesää enemmän

- Sairaaloiden poliklinikoilla japäiväsairaalatoiminnoissa on kesä-sulkuja.

- Myös psykiatrian poliklinikatkeskittävät toimintojaan ja viidestäpäiväosastosta neljä sulkee oven-sa viideksi viikoksi.

HeSa 9.3.2004TYÖTTÖMYYS PAHENI UUDEL-LAMAALLAKORKEASTI KOULUTETTUJENTYÖTTÖMYYS NOUSI KYM-MENYKSEN

- Uudenmaan TE-keskuksentyövoimatutkimusyksikön pääl-likkö Jaakko Pesola: ” Voi aivanhyvin olla, että kolmen prosentinbruttokansantuotteen kasvukaan eivielä työllisyyttä kohenna”

- Työttömien määrä kasvoi Uu-denmaan TE-keskuksen alueellavuodessa 5,3 prosenttia. Korkeastikoulutettujen työttömyys lisääntyinoin kymmenen prosenttia.

- ”Valmistuvien korkeakoulu-opiskelijoiden työnsaantimahdol-lisuudet ovat nyt aika heikot ”, Pe-sola ennakoi.

HeSa 9.3.2004UNILÄÄKKEIDEN KÄYTTÖLISÄÄNTYY RAJUSTILÄÄKKEITÄ OSTETTIIN VIIMEVUONNA 59 PROSENTTIAENEMMÄN KUIN 1990240 000 SUOMALAISTA SYÖUNILÄÄKKEITÄ JATKUVASTI

Vaihtoehto EU:lle 7

Vaihtoehto EU:lle8

Uutislehti 100 12.2. 2004NAISET KOHTAAVAT TYÖSSÄYHÄ ENEMMÄN VÄKIVALTAA

- Naiset kohtaavat työpaikoillaanyhä enemmän väkivaltaa ja myöspelkäävät sitä entistä enemmän.Viime vuonna naiset kokivat väki-valtaa tai sen uhkaa työpaikoillaanjo 140 000 kertaa.

SYL 18.3.2004Suomen ylioppilaskuntien liiton

suurmielenosoitus kerää opiskelijatympäri Suomea Helsinkiin torstai-na 18.3 vastustamaan virkamiestenesitystä rajata opintoaikaa japäätöstä olla nostamatta opiskeli-joiden asumislisän vuokrakattoa

SYL 18.3.2004SYL:n järjestämä suurmielenosoi-

tus keräsi Helsinkiin lähes 15 000opiskelijaa marssimaan opiskelijoi-den paremman aseman puolesta.Samaan aikaan opetusministeriHaatainen aikoo jatkaa rajausteneteenpäin viemistä. SYL on petty-nyt tapaan, jolla opetusministerijättää huomiotta näin suurenkansalaisvastustuksen.

Metro-lehti 19.3.2004TOIMEENTULOTUESTA ENITENTYÖTÄ

- Espoon sosiaali- ja potilas-asiamiestä työllistivät viime vuon-na eniten toimeentuloasiat.

Metro-lehti 18.3.2004PIEKKA: PALKKATYÖSSÄ EITEHDÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ

- Akavan puheenjohtajan RistoPiekan mukaan työpaikoilla tee-tetään yhä enemmän töitä liian vähinvoimin työntekijöiden terveydenkustannuksella.Kotimaa 18.3.2004JOKA TOISELLA VAIKEUKSIAJAKSAA TYÖSSÄ

Akava huolissaan ilmaisista yli-töistä

- Akava on huolissaan jäsenistön-sä tekemistä ylitöistä. Jäsenkyse-lyssä lähes puolet ilmoitti, etteihänen työnantajansa rekisteröi yli-töitä.

Metro-lehti 23.3.2004VUOKRAT NOUSSEET REILUSTI

- Vuokrat ovat kohonneetpääkaupunkiseudulla 60 prosenttiasen jälkeen kun vuokrasääntelypurettiin vuonna 1995

Metro-lehti 24.3.2004LASTEN MASENNUSLÄÄKKEI-DEN KÄYTTÖ KAKSINKERTAIS-

TUNUT - Lasten masennuslääkkei-den käyttö Suomessa on yli kak-sinkertaistunut viiden viime vuo-den aikana.

HBL 24.3.2004HELSINKI SAA LISÄÄ TYÖT-TÖMIÄ

Helsingin työvoimatoimistonmukaan työttömyysaste oli helmi-kuun loppuun mennessä 9,5 pro-senttia, kun se oli vuosi sitten 8,8prosenttia .

Verkkotie – riippumaton verkko-lehti 24.3.2004HUIPPUJOHTAJIEN PALKKA-KEHITYS RIPEÄÄ

- Suomalaisten huippujohtajienpalkat nousivat viime vuonna kes-kimäärin 22, 5 prosenttia.

- Nokian Jorma Ollila ansaitsiviime vuonna 3,8 miljoonaa euroa,reilut 37 % enemmän kuin edellis-vuonna

- Samaan aikaan palkansaajienkeskiansiot karttuivat Tilasto-keskuksen ennakkotietojen mu-kaan 3,9 prosenttia.

Verkkotie – riippumaton verk-kolehti 25.3.2004IHALAINEN HUOLISSAANNAISTEN PALKOISTA

- SAK:n puheenjohtaja Lauri Iha-lainen on huolissaan palvelualoillatyöskentelevien naisten palkoista.Ihalainen syytti työnantajia pyrki-myksestä kasvattaa miesten janaisten palkkaeroa vaatimalla muunmuassa tasa-arvolain poistamista.

Itä-Savon verkkolehti 25.3.2004KOULUN LAKKAUTTAMIENENON VAIKEA KYSYMYS

- Valtiosihteeri Raimo Sailaspatistaa kuntia ”ylitiheän” koulu-verkon karsintaan.HeSa 27.3.04JYVÄSKYLÄN RUOKAPANKKISULKI OVENSA VÄLIAIKAISES-TI

Jaettava tavara loppui EU-avunviivästymisen takia.

Jyväskylän ruokapankissa kirjat-tiin viime vuonna liki 20 000 asia-kaskäyntiä. Ruokaa jaettiin 66 ton-nia noin 150 000 euron arvosta.

HeSa 27.3.04SISÄMINISTERIÖ LISTASISUOMEN TULEVAISUUDENUHKAKUVAT

Syrjäytyminen on uhkista suurin.Suomalaiset ovat EU:n kärkeä

väkivallassa ja tapaturmissa.

HeSa 29.3.04TYÖLLISYYSOHJELMAN JOH-

TAJA: MINIMIPALKOISTAVOITAVA TINKIÄ

Harri Skog esittää sisääntulo-palkkaa pitkäaikaistyöttömien työl-listämiseksi.

”Helpot ratkaisut tehty, vaikeatjäljellä.”

HeSa 31.3.04BAROMETRI: HUONO-OSAIS-TEN HYVINVOINTI HEIKENTY-NYT

Omaisiaan hoitavat vanhuksetheikoimmin voivien joukossa.

Yleisen hyvinvoinnin tila on ta-saisesti parantunut 1990-luvun lo-pulta lähtien.

Huonosti voivien asema ei olekuitenkaan kohentunut, vaan osaheistä voi jopa heikommin kuinaikaisemmin. Pitkäaikaissairaiden jamielenterveysongelmaisten elämäon nyt vaikeampaa kuin kuusi vuot-ta sitten.

Myös eri ikäryhmien välillä oneroja: heikoin tilanne on nuortenaikuisten ryhmässä. Barometrinmukaan syy tähän löytyy nuoriso-työttömyydestä. Lyhyiden työ-suhteiden ja sosiaaliturvan yh-teensovittaminen tuottaa ongelmia.

Metro-lehti 31.3.2004SOSIAALITURVASTA EI APUAHEIKOMPIEN ASEMAANKOKONAISTILANNE HUONON-TUI ENITEN UUDELLAMAAL-LAHYVINVOIVIEN JA SYRJÄÄN-JÄTETTYJEN KUILU SYVENEE

- Sosiaalibarometrin julkaissutSosiaali- ja terveysturvan keskus-liitto on huolissaan syrjäänjäte-tyistä.

- Osa yhteiskunnasta on jätettypysyvästi yhteiskunnan margi-naaliin ja tämä on ollut tiedossapitempään.

HeSa 1.4.04MINISTERI KALLIOMÄKI HO-PUTTAA TERVEYDENHUOLLONSÄÄSTÖJÄ

Valtiovarainministeri Antti Kallio-mäki (sd) hoputtaa terveydenhuol-tosektorin kansallisessa terveys-ohjelmassa sovittuihin säästöihin.

”Säästöt on kyettävä toteutta-maan. Sitä nyt vartioidaan viimei-sen päälle”, ́ Kalliomäki sanoi.

Palkansaajajärjestö Pardian

puheenjohtaja Matti Krats kyseen-alaisti puheenvuorossaan tavantarkastelle julkisten palveluidentuottavuutta vain kustannustennäkökulmasta,

”Teollisuudesta kopioitu mallitehokkuusajattelusta tuottavuudenkasvun mallina tarkoittaa sitä, ettäyhä suurempi työmäärä tehdäänyhä pienemmällä henkilöstömääräl-lä”, hän sanoi.

HeSa – verkkoliite 4.4.2004TERVEYSKESKUSTEN NÄYT-TEENOTTO SUURIIN KAU-PUNKEIHIN

Kuntien laboratoriot ja röntgenitkeskittyvät useiden kuntien yhtei-siksi liikelaitoksiksi. Muutoksellalasketaan säästettävän jopa satamiljoonaa euroa.

Viime kuussa Joensuussa aloitti19 kunnan yhteinen näytteen-ottokeskus, jonka seurauksenaterveyskeskusten omia laboratori-oita vähitellen lopetetaan.

Myös lääkkeiden ja apuvälinei-den yhteishankinnoista odotetaansairaanhoitopiireissä kymmenienmiljoonien säästöjä.

Jo lähivuosina kukin miljoona-piiri kilpailuttaa koko alueensahankinnat yhteisesti. Myös rönt-gen- ja laboratorioyrityksiä kes-kitetään palvelemaan kokonaistamiljoonapiiriä.

Metro-lehti 5.4. 2004Ulkomailta välitettävä keikkatyö

on mahdollista millä tahansa alallaautonkorjauksesta lääkäripalvelui-hin. Nopeammin sen odotetaanlisääntyvän Etelä-Suomessa sii-vous-, hotelli- ja ravintola-aloilla jahoitopalveluissa.

Etenkin Rakennusliitto on viimeaikoina lisännyt valvontaiskujaantyömaille ja julistanut yrityksiäsaartoon.

Metro-lehti 16.4.2004HELSINKI SAI KURIIN SOSIAA-LIMENOT

Päivähoidon karsintojen vuoksiHelsingin sosiaalimenot kääntyivätlaskuun viime vuonna.

Kaupunki sulki viime vuonna 39päiväkotia ja päivähoidon menotvähenivät yhteensä 12 miljoonallaeurolla. Päivähoidon henkilöstöväheni 557 työntekijällä.

Metro-lehti 16.4.2004LEIPÄJONO EI LYHENE MYLLY-PUROSSA

Noin 400 ihmistä käy joka torstaihakemassa leipää ja tuoreita elin-tarvikkeita Myllypuron jakelupis-teestä.

Metro-lehti 20.4.2004HALPAA VUOKRATYÖVOIMAATARJOLLA JO ENSI KESÄKSI

Palvelualan yrityksille on lähetet-ty mainosmateriaalia, joissa ulko-maista työvoimaa välittävä suoma-lainen yritys tarjoaa kesäksi yrityk-sille työntekijöitä selvästi alan työ-ja palkkaehtosopimuksia alhaisem-milla hinnoilla.

Metro-lehti 21.4.2004PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYSPAHENEE HELSINGISSÄ

Pitkäaikaistyöttömyys ei hellitäHelsingissä, vaikka muiden työt-tömien määrä koheni hieman helmi-maaliskuun aikana.

Pitkäaikaistyöttömien määrälisääntyi helmi-maaliskuussa aika-na 140 henkilöllä 8 724 henkilöön,ja heitä oli viime maaliskuussa 438enemmän kuin vuotta aiemmin.

Metro-lehti 21.4.2004HELSINKI SIIRTÄÄ TAASSAIRAALOIDEN POTILAITA

Laakson ja malmin sairaaloidenpitkäaikaispotilaat muuttavat vielätämän vuoden aikana muihin ti-loihin.

Verkkotie – riippumaton verkko-lehti 22.4.2004SUURYRITYSTEN TYÖPAIKATSIIRTYVÄT ULKOMAILLE

Taloussanomien selvityksen mu-kaan viidentoista suurimman teol-lisuusyrityksen työpaikat koti-maassa ovat vähentyneet kuudellatuhannella viime vuoden aikana.

Verkkotie – riippumaton verkko-lehti 22.4.2004TYÖUUPUMUS LISÄÄNTY-MÄSSÄ

Ongelmat näkyvät työpaikoillapoissaoloina, huonona ilmapiirinäja yleisenä tyytymättömyytenä.Mielenterveyden keskusliitonkyselyn mukaan työntekijät eivätkuitenkaan vaihda työpaikkaa, vaansinnittelevät tehtävissään.

Vaihtoehto EU:lleTiedotuskeskus ry

www.veu.fi

Vaihtoehto EU:lleVEU kysyi, eurovaaliehdokkaat vastasivatViisi kysymystäeurovaaliehdokkaille

1. EU:n perustuslakiesityksenmukaan ”jäsenvaltiot sitoutuvatasteittain parantamaan sotilaallisiavoimavarojaan” (I.4.03) Hyväk-sytkö tämän Suomenkin valtionbudjetille ohjeeksi?

2. Suomen sosiaalipolitiikka onperustunut ns. pohjoismaiseen hy-vinvointivaltiomalliin. Perustus-lakiesityksen ensimmäisen osan 14.artiklan neljännen kohdan mukaan:”Unioni voi tehdä aloitteita , joillavarmistetaan jäsenvaltioiden so-siaalipolitiikan yhteensovittami-nen.” Suomen liittymissopimuksenmukaan me päätämme itse omastasosiaalipolitiikastamme. Oletkovalmis hyväksymään esitetyn muu-toksen?

3.Suomen perustuslain mukaanvalta Suomessa kuuluu kansalle,jota käyttävät valtiopäiville ko-

koontuneet kansalaisten valitsematedustajat. Näetkö mitään ristiriitaameidän nykyisen perustuslakimmeja EU:lle esitetyn perustuslain en-simmäisen osan 10. artiklan ensim-mäisen momentin välillä, joka kuu-luu: ”Tämä perustuslaki ja lain-säädäntö, jota unionin toimielimetantavat käyttäessään unionille an-nettua toimivaltaa, ovat ensisijaisiajäsenvaltioiden lainsäädäntöönnähden.” Hyväksytkö esityksen?

4. Oletko valmis antamaan”avoimen valtakirjan” EU-joukoillekaikkialla maailmassa ja ilman eri-tyistä YK:n tai ETYJ –järjestöntoimeksiantoa yhteistyössä NA-TOn kanssa perustuslakiesi-tykseen kirjatun kolmannen osan210 artiklan ensimmäisen momen-tin toimeksiannon mukaisesti, jokakuuluu: ”Edellä olevan I.40.1. koh-dassa tarkoitettuihin tehtäviin, joi-den yhteydessä unioni voi asettaakäyttöön siviili- ja sotilasvoima-

varoja, kuuluvat yhteiset toimetaseidenriisunnan alalla, humani-taariset ja pelastustehtävät,neuvonta ja tuki sotilasasioissa,konfliktinesto ja rauhanturvaami-nen, taistelujoukkojen tehtävät krii-sinhallinnassa, rauhanpalauttami-nen mukaan lukien ja konfliktinjälkeinen vakauttaminen. Kaikillanäillä tehtävillä voidaan osaltaanedistää terrorismin torjumista, myösantamalla tukea kolmansille mailleterrorismin torjumiseksi niiden alu-eilla.”

Oletko valmis antamaan EU-jou-koille oikeuden osallistua sotatoi-miin haluamansa osapuolen puolel-le vetoamalla ”terrorismin vastai-seen toimintaan” esimerkiksi vaik-kapa Lähi-idässä tai Tsetseniassa?

5. Kannatatko kansanäänes-tyksen järjestämistä EU:n perus-tuslaista?

9

SKP Yrjö Hakanen en en en en kylläKok. Riikka Kervinen kyllä kyllä kyllä kyllä enSKP Olli Hernberg en en en en kylläRKP Jarl Ahlbeck kyllä kyllä kyllä kyllä en

Vas.liitto Jaana Haapasalo en en en en kylläKeskusta Johanna Kentala en en kyllä eos enVihreät Ari Heikkinen en en kyllä en kylläSKP Tuula Palomäki en en en en kylläVihreät Matti Wuori en en kyllä en kylläSKP Arjo Suonperä en en en en kylläSKP Tanja Pelttari en en en en kylläKristdem Annika Kokko en en en en kylläSDP Tony Melville kyllä kyllä kyllä en enVas.liitto Inna Ilivitzky en en en en kylläVas.liitto Anne Huotari en en en en kyllä

Vas.liitto Jukka Kärkkäinen en en en en kyllä Vas.liitto Antti Holopainen en en en en kyllä SKP Antti Siika-aho en en en en kyllä Vihreät Tuija Mäkinen en kyllä kyllä en kyllä Vas.liitto Leila Piirainen en en en en kyllä SKP Saara Rautiainen en en en en kyllä Vas.liitto Esko Seppänen en en en en kyllä SDP Antti Liikkanen en en kyllä kyllä en SKP Petri Toikkanen en en en en kyllä Liberaalit Oili Harjula en eos en en kyllä SKP Kari Peitsamo en en en en kyllä Peruss. Vesa-Matti Saarakkala en en en en kyllä Vas.liitto Mikko Kähkönen en en en en kyllä Vihreät Anna-Maria Urhonen en kyllä kyllä en kyllä RKP Kitty Seppälä en kyllä en kyllä en Liberaalit Dave Liebkind kyllä kyllä kyllä kyllä en Kokoomus Eija-Riitta Korhola kyllä kyllä en en kyllä SKP Jussi Lilja en en en en kyllä Keskusta Tytti Seppänen en en kyllä eos en SKP Kalevi Wahrman en en en en kyllä Kokoomus Marianne Marek eos eos en en eos Liberaalit Sampo Syreeni en en en en kyllä Vihreät Jehki Härkönen en kyllä kyllä en kyllä Vihreät Satu Hassi en en kyllä en kyllä Kokoomus Juha-Pekka Ripatti kyllä en kyllä en en SDP Ilkka Taipale en eos kyllä en en Vas.liitto Pekka Buttler en en kyllä en kyllä Liberaalit Pekka Laakso kyllä kyllä kyllä kyllä en Liberaalit Jarno Luoma-Niva en en en eos kyllä Kokoomus Alexander Stubb kyllä kyllä kyllä kyllä en Kristdem Pekka Reinikainen en en en en kyllä Vihreät Kristiina Kouros en en kyllä en en SKP Jari Tertsunen en en en en kyllä SDP Kimmo Kiljunen eos kyllä en kyllä en Peruss. Pekka M. Sinisalo kyllä en en kyllä - SDP Marjatta Vehkaoja en kyllä kyllä en en Vihreät Uma Aaltonen en en eos en kyllä Kristdem Jouko Jääskeläinen en en kyllä Vas.liitto Kati Tyystjärvi en en en en kyllä SDP Barbro Sundback kyllä en kyllä en eos Vihreät Timo Juurikkala en en kyllä en kyllä RKP Tom Gullberg kyllä en kyllä kyllä en Liberaalit Magnus C.A. Ehrnrooth en kyllä kyllä en kyllä SKP Pekka Tiainen en en en en kyllä Vihreät Mari Puoskari en en kyllä en kyllä

puolue ehdokas kys.1 kys.2 kys.3 kys.4 kys.5

Puolue % /puolue % kaikista

Keskusta 10 3,3Kokoomus 27 8,3Kristillisdemokraatit 30 5Liberaalit 43 10Perussuomalaiset 100 3,3RKP 18 5SDP 30 10SKP 65 21,6Vasemmistoliitto 45 16,6Vihreä liitto 50 16,6

Kyselyitä lähetettiin 160 kpl ( tämän verran meillä oli hallussa e-mail-osoitteita sillä hetkellä tiedossa oleville ehdokkaille). Kysely lähti 3.5.2004ja sen jälkeen on muutamia ehdokkaita ilmaantunut lisää.Vastauksia tuli 60 kpl, eli kyselyyn vastasi 37,5% kyselyn saaneista.Seuraavassa taulukossa ilmenee kuinka aktiivisesti puolueen ehdokkaatovat vastanneet:

Näin kysyttiinja

näin vastattiin

Kirjailija Pirkko Lindberg, olet kir-joissasi kuvannut ”maailmaa maail-manlaajuisesti”. Miltä EU:n maail-ma näyttää kirjailijan näkökulmas-tasi?

- Se näyttää huonolta. Se on mie-lestäni kolossi, joku horjuu eteen-päin savijaloillaan, ja on riistämässämeiltä demokratian viimeisetkin rip-peet. Hyvä esimerkki on julmateläinkuljetukset, jotka EU on luo-nut, ja joita ylläpitävät mahtavattahot lobbaajineen. Olen yrittänytUma Aaltosen kanssa vastustaaniitä, ja sittemmin Uma on jatkanuttaistelua MEPpinä Brysselissä,mutta tuloksetta.

- Kuitenkin miljoonat ihmiset EU-maissa ovat allekirjoittaneet luke-mattomia protestilistoja, ainoa kaiolisi suora toiminta jolloin nämäeläinten kuolemankuljetuksetpysäytettäisiin maanteillä. Muttasuora toimintakin on nyt vaikeam-paa, kun sen pitäisi tapahtua jos-sain kaukana, muissa maissa.

Mitä voimme tehdä kun tuntuu,että kaikki päätetään jossain ulot-tumattomissamme?

- No, kai tässä pitäisi ”kansain-välistyä” entistä enemmän, muttasekin voi olla monelle liian kallista.

Matkusta nyt jonnekin Brysseliinjatkuvasti protestoimaan. Opposi-tiolla kun ei ole luvassa niitä sub-ventoituja lentolippuja...

Mutta muuten kyllä toivoisin pal-jon uutta verta - nuoria - mukaankansalaisjärjestöihin täällä kotona,ja vihreät pois eduskunnasta jakoko valtarakennelmasta takaisinruohonjuuritasolle kamppailemaan,heidän yli kun ajetaan asiassa kuinasiassa.

Voiko EU:hun tai siitä irtautumi-seen vaikuttaa yhteiskunnallisentoiminnan keinoin? Mikä merkityskansanäänestyksellä EU:n perus-tuslaista tai europarlamentinvaaleilla on?

- En usko että EU:sta irrottautu-minen onnistuisi millään keinoillalähivuosina, se on pidempi proses-si. On kuitenkin tärkeää että VEUjatkaa toimintaansa, eikä kaikki olepelkästään apaattista alistumistatässä maassa. Kansanäänestystäperustuslaista toki kannatan, jaolen iloinen siitä että Britanniassajärjestetään sellainen, siellä kun tu-lee melko varmasti EI .

Haastattelu:HANNU OITTINEN

On tärkeää, että VEUjatkaa toimintaansa

Kirjailija Pirkko Lindberg

Määräaikaan mennessä saapuneet vastaukset on julkaistu saapumisjärjestyksessä.

Schengenin-säännöstön tarkoituk-sena on helpottaa henkilöiden liik-kumista Euroopan unionissa.Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettärajatarkastukset yhteisillä rajoilla elisisärajoilla on poistettu. Sitä vas-toin ulkorajoilla tarkastukset teh-dään entistä tarkemmin. Suomessaon sovellettu Schengenin sopimus-ta ja sen säännöksiä viisumiin25.3.2001 alkaen.

Ketkä kuuluvat Schengen-sopimukseen?

EU:n vanhoista jäsenvaltioista Iso-Britannia ja Irlanti eivät ole liittyneetSchengen-sopimukseen. Norja jaIslanti eivät ole EU-maita, mutta neovat tehneet liitännäissopimuksen,jonka perusteella näihin maihin voimatkustaa samalla tavalla kuin EU:nalueelle. Schengen-sopimusta eisovelleta vielä EU:n uusiin jäsen-maihin (Viro, Latvia, Liettua, Puola,Tshekki, Slovakia, Slovenia, Unka-ri, Malta ja Kypros) vaan sovel-tamisajankohdasta sovitaanmyöhemmin. Tosin nämä maat ovatjoutuneet jo jäsenneuvottelujensaaikana käymään läpi kaikki Schen-gen-sopimukseen liittyvät sään-nöstensä ja lakiensa muutokset.

Yhteisen ulkorajan luomiseksi jasisärajoilla tapahtuvien tarkas-tusten poistamiseksi kaikilla Schen-gen-sopimuksessa mukana olevil-la mailla on oltava identtiset pääsy-vaatimukset. Tämä tarkoittaa muunmuassa, sitä että niillä kaikilla onoltava yhteiset säännöt, joidenmukaan kolmansien maidenkansalaisilta edellytetään viisume-ja. Toisaalta tällaiset viisumit ovatsitten yleensä voimassa kaikissaSchengen-maissa.

Lisäksi sopimuksen piiriin kuulu-vien maiden on pystyttävä luot-tamaan siihen, että muut maat pys-tyvät huolehtimaan rajatarkastuk-sista tyydyttävästi. Siksi Schen-gen-säännöstö sisältää sääntöjä,jotka koskevat Schengen -alueenulkorajoilla suorettavia tarkastuk-sia.

SIS- ja SIRENE valvovat

Schengen-säännöstössä myösmäärätään sopimukseen kuuluvienmaiden poliisiviranomaisten väli-sestä yhteistyöstä. Käytössä onyhteinen tietojärjestelmä SIS(Schengen Information System),jonka avulla Schengen-maidenpoliisiviranomaiset voivat lähettääilmoituksia etsintäkuulutetuistarikollisista, kadonneista henkilöistä,maahantulokielloista ja varastetus-ta omaisuudesta. Tämä tietojärjes-telmä muodostuu StrasbourgiinRanskaan sijoitetusta keskusyk-siköstä (C-SIS) sekä kunkin maankansallisista (N-SIS) tietojärjes-telmästä.

Oslon yliopiston professori Tho-mas Mathiesen sanoi helmikuussaTEAM:in kokouksessa pitämäs-sään alustuksessa, että jokaisellamaalla on oma kulttuurinsa milläperusteilla joku päästetään maa-han. Tällä hetkellä on 135 eri kritee-riä, miten tietoa kerätään ja käyte-tään sekä noin 150000 eri perustet-ta, millä joku pääsee Schengen-maahan. Käytäntö on siis hyvin kir-java. Tämän lisäksi vastaa SIRENE-toimisto (Supplementary Informa-tion Request at the National En-tries) SIS tietojärjestelmän kansal-lisesta osastosta sekä siihen tal-

lennettavista kansallisista tiedois-ta.

Thomas Mathiesen kertoi, ettätästä SIRENE-toimistosta saa todel-la kaikkea tietoa, ihmisiä voidaanesim. luokitella määreellä ‘tämä saat-taa tehdä rikoksen’. TulevaanSchengen -II säännökseen tuleesäännöt, joilla lisätään tiedot ihmis-ten sormenjäljistä, maininta hanka-lista tapauksista ja epäily rikokseen.Kaikkein pahinta yksilön kannaltaon, että suuntaus on kohti kiinteäm-pää poliisin ja syyttäjäviranomais-ten välistä yhteistyötä eri maissa,siviili- ja rikosoikeuden lainsäädän-nön harmonisointia sekä yhteistämaahanmuutto- ja turvapaikan-hakupolitiikkaa.

Mathiesen jatkaa, että syytevoidaan nostaa hyvin matalallatasolla. Kymmenen vuoden sisälläjokainen EU:n kansalainen onnäissä tietojärjestelmissä, totesiThomas Mathiesen.

Suomessa SIRENE-toimisto onsijoitettu Keskusrikospoliisiin. Po-liisi ylläpitää myös EUROPOLin kat-tavaa poliisirekisteriä, jossa hen-kilöistä kerätään 53 erilaista tietoaesim. miten he liikkuvat koti-paikkakunnallaan, käyvätkö määrä-tyissä baareissa jne. Lisäksi onEUROCAD, joka rekisteröi mm. lait-tomia maahantulijoita ja henkilöitä,jotka vastaanottavat pakolaisia.Tässä rekisterissä on ihmisten sor-menjäljet ja rekisteriä pidetään kai-kista yli 14 vuotiaista, tosin tällähetkellä väliaikaisesti jopa 10-vuo-tiaista on tietoja.

Talousrikokset ovat suuri uhka

Suojelupoliisin päällikkö SeppoNevala sanoo, että talousrikokset

ovat suuri uhka, ei niinkään ih-misten vapaa liikkuvuus tuo lisääjärjestäytynyttä rikollisuutta. Suu-rimpana uhkana hän pitää pää-omamarkkinoiden kansainvälisty-mistä. Kun talousrikokset puetaantäysin lailliseen muotoon, turvalli-suusviranomaisten on entistävaikeampi saada näyttöä rikoksis-ta. Rahanpesu on yksi merkittävätaloudellisen rikollisuuden muoto. Nevala pitää Schengen-maidenyhteistä tietojärjestelmää hyvänä,koska se toimii poliisiviranomais-ten työkaluna. Siellä on mm. kiel-toluettelo ihmisistä, joiden pääsyäSchengen-alueelle ei sallita. Kokoalueen ulkorajoilla on periaattees-sa yhtä tehokas valvonta. Suomenja Venäjän välistä rajaa pidetääntässä suhteessa esimerkillisenä,Nevala sanoo.

Naisten tarpeet huomioitavaturvapaikanhaussa

Schengen-säännöstö vaikeuttaaturvapaikanhakijoiden asemaa, ko-ska viisumeita myönnetään ja nii-den saantia rajoitetaan paljon tiuke-mmin. Henkilön, joka tulee maastajosta on paljon turvapaikanhaki-joita, on vaikea saada viisumia.

Pakolaisuus on ihmisoikeusky-symys. YK:n Geneven pakolai-suussopimus, jonka kaikki EU:njäsenmaat ovat allekirjoittaneet,sanoo että pakolainen on henkilö,jolla on perusteltua syytä pelätäjoutuvansa vainotuksi uskonnon,kansallisuuden, poliittisen mieli-piteen, tiettyyn yhteiskuntaryh-mään kuulumisen tai rodun vuoksija joka ei saa riittävästi suojeluaomassa kotimaassaan. Nämä viisimääritelmää eivät kuitenkaan kata

LINNAKE NIMELTÄÄN

tilanteita, joissa etenkin tyttöjen janaisten ihmisoikeuksia uhataan.

Naisten raiskaus sodankäynninaseena, pakkoavioliitto, kunniatap-po, ympärileikkaus ja kivittäminenovat ihmisoikeusloukkauksia, jotkakohdistuvat ainoastaan tai pääosintyttöihin ja naisiin. Naisella tulisiolla oikeus hakea turvapaikkaa näi-den tekijöiden uhatessa hänenterveyttään tai henkeään. MyösSuomen tulisi myöntää turvapaik-koja näillä perusteilla, sanoo AysuShakir, projektipäällikkö Ihmi-soikeusliitosta.

European Women’s Lobby(EWL), eurooppalaisten nais-järjestöjen kattojärjestö, käynnistieri yhteistyötahojen kanssa jo vuo-den 2000 joulukuussa eurooppa-laisten Naiset turvapaikanhakijoi-na -kampanjan, jonka tarkoitukse-na on kiinnittää EU:n jäsenmaidenhuomio naisiin kohdistuvaan vai-noon sekä saada jäsenmaat ja eu-rooppalaiset instituutiot kehit-tämään sukupuolisensitiivistä eu-rooppalaista turvapaikkapoli-tiikkaa.

Aysu Shakir toteaa, että turva-paikanhakijoiden edustajat, haas-tattelijat, kuulustelijat, päätöksen-tekijät, tulkit ja muut naispakolais-ten ja naisturvapaikanhakijoidenkanssa työskentelevät tulisi koulut-taa ottamaan huomioon myös nais-näkökulma.

Lea LaunokariNaisten Vaihtoehto EU:lle ja

VEU:n hallituksen jäsen

EUROOPPA

Vaihtoehto EU:lle10

Kenraali Gustav Hägglundin mie-lestä NATO ja EU voisivat sulau-tua Euroopassa yhteen. EU:n tur-vallisuus- ja puolustuspolitiikastakehittyisi näin NATOn eurooppal-ainen pilari, joka huolehtisi Euroo-pan puolustuksesta itsenäisesti.

EU-maiden johtajat päättivät mu-utama viikko sitten EU:n huippu-kokouksessa, että terrorisminvas-tainen solidaarisuuslausekeotetaan käyttöön, vaikka EU:n uuttaperustuslaillista sopimusta ei vieläole hyväksyttykään. Lausekkeenmukaan maata pitää auttaa, jos sejoutuu terrorismin kohteeksi tai ter-rorismi uhkaa sitä.

”Tulevassa EU:n perustuslaissaon lisäksi velvoite auttaa myösmuunlaisen hyökkäyksen kohteek-si joutuvaa maata. Tähän suuntaankuljetaan”, Hägglund kuvailee ke-hityslinjoja.

Jos EU:n puolustus ja NATO su-lautuvat toisiinsa, Suomenjäsenyys NATOssa tulisi erittäinajankohtaiseksi.

Uutinen on julkaistu keväälläHelsingin Sanomissa

Hägglund arvioiEU:n ja NatonsulautuvanyhteenEuroopassa

On asetettu raja vuodeksi 2007EU:lle kehittää “taistelujoukkojen”sarjaa joka on valmis taistelemaanmaailman vaarallisimmissa ja epä-mukavimmissa paikoissa.

Epävirallisessa kokouksessaBrysselissä, puolustusministeritvahvistivat uudelleen maanantainatukensa suunnitelmalle perustaavuoteen 2007 mennessä kuusi taiseitsemän ryhmää jotka käsittävät1 500 sotilasta jotka ovat valmiittaistelemaan erilaisissa ym-päristöissä.

Hyväksyminen tarkoittaa vi-hreätä valoa Ranska-Saksa-Englan-ti -suunnitelmalle joka esitettiinaiemmin tänä vuonna.

Triumviraatin suunnitelmassaesitetään että joukoilla tulisi ollavalmiutta operoida aavikoilla, vuo-rilla, viidakoissa, kaupunkiym-päristöissä ja muualla.

Joukkojen toivotaan olevantoimintavalmiit 15 päivässä ja valmi-it suorittamaan tehtäviä 30 päivää.

(Euobserver)

EU:lla tuleeolemaan”taistelujoukkoja”vuoteen 2007mennessä.

MuistaEU-vaalit

jakansanäänestys-

adressi!

Kannanottoja, puheenvuoroja, uutisia

STT:n uutisen mukaan toukokuunpuolivälissä tehdyn kyselyn mu-kaan suomalaiset ovat huolissaansuomalaisen sosiaaliturvan ja julk-isten palveluiden tulevaisuudestaEU:ssa. Helsingin Sanomien teet-tämässä tutkimuksessa haastatelti-in liki 1500 äänestysikäistä suoma-laista.

Muita ensisijaisia huolia suoma-laisilla ovat EU-jäsenyyden kustan-nukset, huumeet ja työttömyys. Sen

sijaan EU:n johtajanimitykset taiyhteinen puolustus eivät ole ha-astateltujen huolten listalla.

Huolten tärkeysjärjestys on ku-takuinkin sama eri puolueita kan-nattavien vastaajien keskuudessa.

Uutisen mukaan teemoja yhdis-tää se, kuinka Suomen kansallinenetu ja suomalaisten oikeudet py-stytään turvaamaan EU:ssa tule-vaisuudessa.

Tuore tutkimus kertoo:

Äänestäjät huolissaanSuomen asemasta EU:ssa

Helsingin demokraattiset naisetkannattaa Suomen pitämistä soti-laallisesti liittoutumattomana, rau-hanvälitykseen suuntautuvanasekä vain siviilikriisinhallintaanpitäytyvänä.

Me rauhan oloissa kasvaneet jalapsiamme rauhanajatteluun kas-vattaneet naiset tunnemme sodanvain kuulopuheilta, toisin kun meitäedeltäneiden sukupolvien naiset.Tiedämme kuitenkin väkivallan,oikeudettomuuden ja raiskaustenkohdistuvan aikamme sodissa en-nen muuta siviileihin, naisiin ja lap-siin.

Nyt on uhkana, että rauhan tilas-sa pitkään elänyt Suomi joutuumukaan Naton sotilaalliseen kriisin-hallintaan, joka käsittää tiedustelu-toimia ja iskuja vihollisen maaperäl-lä sekä rikollisten ja terroristienkiinniottamista.

Se toisi myös Suomelle vihollisia.Ne sadat suomalaiset nuorukai-

set, joita näihin iskujoukkoihin kaa-vaillaan, eivät enää puolustaisimaatamme, vaan osallistuisivat hyökkäyssotiin. Niissä he joutuvataiheuttamaan kärsimystä aliste-tuille kansoille, siviileille, naisille jalapsille.

Tätä emme maallemme emmekänuorillemme toivo.

Vaadimmekin päättäjiltä Suomenpitämistä rauhan ja ystävällistennaapuruussuhteiden tiellä.Tuemme julkilausuttua pyrkimystäkansainväliseen yhteistyöhön.Uudelle EU:lle epädemokraattises-ti valmisteltu perustuslakiluonnosantaa kuvan, että se on valitsemas-sa militaristisen varustautumisenvastaukseksi sosiaalisiin ongel-miin ja tasa-arvon puuttumisestakumpuavaan vastarintaan. Suomivoisi viedä kansainvälisen yhteis-työn ensisijaisuutta koskevan ajat-telun myös EU:hun.

Meidän mielestämme toisenlai-nen maailma on mahdollinen. Se ontavallisten ihmisten toiveiden mu-kainen rauhan ja kansainvälisenyhteistyön maailma.

Helsingin demokraattistennaisten vuosikokouksessa

hyväksytty kannanotto

Leena BrunbergPuheenjohtaja

Rauhan ja yhteistyönmaailma on mahdollinen

Euroopan unionille valmisteltu pe-rustuslaki uhkaa julkisia hyvin-vointipalveluja. EU:n hallitustenvälisessä konferenssissa käsitel-tävä ehdotus perustuslaiksi alistaajulkisten palvelujen tulevaisuudenEU:n kauppapolitiikalle ja vähitel-len yhä laajemmin enemmistö-päätöksenteolle.

Vaikka suomalaisten enemmistöpitää hyvinvointipalvelujen tur-vaamista yhtenä tärkeimmistä EU-politiikan tavoitteista, sai hallituseduskunnan suurelta valiokunnal-ta toukokuun puolivälissä valtuu-det hyväksyä unionin perustus-lakiin muotoilut, jotka eivät turvaajulkisten palvelujen säilymistäkansallisessa päätösvallassa.

Kuvaavaa EU:n ja Suomen EU-politiikan epädemokraattisuudelleon se, että tämän neuvottelu-mandaatin täsmälliset muotoilutovat salaisia, vaikka ne koskevatjokaisen kansalaisen perusoikeuk-sia ja koko hyvinvointijärjestelmänperusperiaatteita.

Hallitus puhuu hyvinvointipal-velujen turvaamisesta, mutta se on

silti hyväksynyt hallitustenvälisessä konferenssissa sen, ettäEU:n perustuslaista jätetään poisnykyiseen EU:n perussopimuk-seen kuuluvat ns. suojalausekkeet,joiden mukaan jäsenvaltioilla onoikeus itse päättää julkisia sosiaa-li-, terveys- ja muita hyvinvointipal-veluja koskevasta lainsäädännöstä.

Palveludirektiivi hälyttää

Kun ministerit vähättelevät näidenmuutoksen merkitystä, on syytäkysyä miksi ne tehtäisiin, ellei unio-nin kauppapoliittisen enemmis-töpäätöksenteon laajentamista oletarkoitus myös käyttää? Samaanaikaan valmisteltava palveluja kos-keva EU-direktiivi kertoo paljonsiitä, mihin pyritään. Direktiiviesi-tyksen mukaan palvelujen kaupas-sa EU-alueella noudatettaisiin jat-kossa ns. lähtömaaperiaatetta. Senmukaan palvelujen laadun ja työ-ehtojen valvonta on vain lähettäjä-maan viranomaisten vastuullaeivätkä vastaanottajamaan viran-omaiset saa puuttua siihen esi-

EU:n perustuslaki uhkaajulkisia palveluja

merkiksi tiukemmilla normeilla.Julkisten palvelujen tulevai-

suutta uhkaa myös se, että EU:n pe-rustuslailla aiotaan sementoida jul-kisten palvelujen rahoitustaheikentävän uusliberalistisen ta-louspolitiikan ja Emu-ohjelman vaih-toehdottomuus.

Hallituksella ja eduskunnalla eiole kansalaisten antamaa valtakir-jaa hyväksyä jokaisen kansalaisenperusoikeuksia koskevaa, EU-sopimuksen ehdot olennaisestimuuttavaa ja Suomen perustuslainyläpuolelle asetettavaa unioninperustuslaillista sopimusta.

SKP on haastanut kaikki muutEU-vaaliin osallistuvat puolueet jaehdokkaat ottamaan selvästi kan-taa kansanäänestykseen ja EU:nperustuslakiin. Kaikki SKP:n eh-dokkaat ovat sitoutuneet tukemaankansanäänestystä ja vastustamaanperustuslakiesitystä. Haluammeavata kansanäänestyksellä tientoisenlaiseen Eurooppaan.

Yrjö HakanenSKP:n EU-vaaliehdokas

Vihreiden nuorten ja opiskelijoidenliitto (ViNO) pitää EU:n uuden pe-rustuslain politiikkaosiota puutteel-lisena ja liian heppoisesti läpivie-tynä. Ainakin suomalaisissa tiedo-tusväliseissä EU:n perustuslainyhteydessä on puhuttu vain ”iso-jen poikien aiheista”: unionin pre-sidentistä, turvallisuuspolitiikastaja komission kokoonpanosta.

Kuitenkin nimenomaan politiikka-osassa määritellään kehykset mo-nille ihmisten arkea lähellä olevillesektoreille kuten liikenteelle, ener-gialle ja maataloudelle. Vaikka näi-den sektorien toiminnasta olisikinyksityiskohtaisesti säädettytoisaalla, EU:n perustuslaki tuleeolemaan sopimus, joka suuntaavahvasti nimenomaan tulevaisuu-den kehitystä.

ViNO pitää huolestuttavana eri-tyisesti sitä, miten huonosti ym-päristöasiat on otettu osaksi perus-tuslakia ja sen toimintalohkoja. Esi-merkiksi unionin tavoitteissa (ArtI-3) mainitaan kyllä kestävä kehi-tys, mutta itse politiikkaosioissaympäristötavoitteita on ripoteltuepäsuhtaisesti vain osaan ym-päristön kannalta merkittäviä kap-paleita.

Vaikkapa liikenneosiossapuhutaan kyllä liikenteen turvalli-suudesta, mutta ei sen ympäristö-tai terveyshaittojen vähentämis-estä. Kuitenkin esimerkiksi Maail-man terveysjärjestö on arvioinut,että kaupunkiliikenteen yhteiskun-nalle aiheutuvien kustannustenmäärä on jopa 1,7 prosenttia brut-tokansantuotteesta.

ViNO vaatii EU:n perustuslainosittaista avaamista

Vertailukohdaksi voikin ottaaenergiaosion, jonka mukaan taas”unionin energiapolitiikalla py-ritään edistämään energiatehok-kuutta ja energiansäästöä” – siissektorin ekologisen kestävyydenkannalta olennaisia toimia.

EU:n perustuslaki ja erityisestisen politiikkaosiot on avattava

kunnolliselle kansalaiskeskuste-lulle. Kun kyseessä on painavinunionin tulevaisuutta viitoittavaasiakirja, vaillinaista käsittelyä ei voioikeuttaa kiireellä. Suomessa EU:nperustuslain hyväksyminen vaatii-kin sen alistamista neuvoa anta-valle kansanäänestykselle.

Tuoreen mielipidetiedustelun mu-kaan 48 prosenttia briteistä kannat-taa Britannian irtautumista EU:sta.

UK Independence Party:ntekemän mielipidemittauksen mu-kaan 48 prosenttia briteistä kannat-taa Britannian irtautumista EU:sta.

Kansalaisten EU-vastaisuuskasvaa Britanniassa

Irtautumista vastustaa 39 prosent-tia vastanneista.

Tiedustelu tehtiin toukokuun 12- 14 päivinä 2004. Kyselyyn vasta-si lähes 2000 naista ja miestä.

Vaihtoehto EU:lle 11

Monet työnantajat pyrkivät käyt-tämään EU:n laajentumista palkko-jen ja työehtojen polkemiseen.Tähän on kiinnittänyt huomiotamyös Suomen Elintarviketyöläistenliitto SEL oheisessa kannan-otossaan.Vuokratyövoimaa, joka ei täytätyöehtosopimuksen ehtoja, ei hy-väksytä elintarvikealan työpai-koille. Mikäli palkkojen, työaikojen

SEL:n valtuustolta tiukatraamit vuokratyövoimalle

tai muiden työehtojen polkemistailmaantuu, liitto puuttuu heti asiaan,totesi SEL:n liittovaltuusto 13.5.kevätkokouksessaan.SEL valvoo tarkasti, että elin-tarkealalle erityisen tärkeät hygie-nian, työsuojelun ja ammatillisenosaamisen vaatimukset täyttyvät.Vaatimus koskee sekä kotimaistaettä ulkomaista vuokratyövoimaa.

Olit Irakissa ihmiskilpenätarkoituksena torjua USA:n ja senliittolaisten hyökkäys maahan.Mikä sai sinut noin voimakkaa-seen protestiin?

”Itse päätös lähteä oli monien asi-oiden summa. Tietenkin taustalla olipitkään jatkunut USA:n hallinnonmaailmalla toteuttamat omavaltaisetja kärsivällisyyttä koetelleet toimetja uhkailut. Tapahtumat kypsyttivätkasautuvasti halua tehdä jotainkonkreettista asian eteen.

Kun olin itsekseni pohtinut mah-dollisuutta olla paikan päällä mu-kana jotenkin vaikuttamassa asi-oihin, sain tietää, että jotkut olivatjo valmistelleet kyseistä toimintaa.Siitä lähtien vaikutti päätöksiini hy-vinkin paljon eräänlainen kohtalon-tunne ja sisäinen varmuus.

Ilman tällaista varmuutta en, pait-si olisi lainkaan lähtenyt Irakiin, oli-si varmaankaan voinut jäädä sinnesodan ajaksi. Varsinkin kun odotuk-set ja arviot sodan kulusta olivatpaljon pahemmat kuin mitä se sit-ten oli, kun Irakin armeijan nopeanantautumisen ansiosta veriset vii-vytystaistelut Bagdadissa eivättoteutuneetkaan.”

Miten koet tapahtuneen jälkeen-päin? ”Koko tapahtumaketju oli melkoi-nen ajatusten vuoristorata. Suh-teellisen lyhyenä aikana näki ja kokisellaisen määrän asioita, ettei kaik-kea välittömästi voinut tarpeeksihyvin käsitellä. Kaikkiaan ne opet-tivat paljon, ehkä tärkeimpänä saa-dun tiedon kriittistä tarkastelua, jatarjosivat virikkeitä ajatteluuni.

Vaikka aiemmin mainitsemani

kohtalontunne ylipäätään mahdol-listikin toimintani, aiheutti semyöhemmin pohdintaa kaiken ta-pahtuneen tarkoituksesta ja merki-tyksestä sekä omaan elämään, ettämahdollisesti muiden elämään.Olen omakohtaisesti kuitenkinhuomannut, että kaikki vaikuttaakaikkeen, eivätkä pienet asiat olevälttämättä yhtään vähäisempiä.

Itse Irakin tilanteeseen ei ole pal-joa sanottavaa. Sotapäällikköä kyl-lä varoitettiin, että neuvot ovat kal-liit, jos sotaan lähdetään, eikäminullakaan ole niitä antaa.”

Millä tavoin olet toiminut rauhanasioissa sitä ennen ja sen jälkeen?

”Minua ei varmastikaan voi pitäätodellisena rauhan ”aktivistina”.Sisäistä ja välitöntä lähiympäristöälukuun ottamatta en ole rauhanedistämistä aiemmin juurikaan har-rastanut. Voisi sanoa, että toimintaIrakissakin oli melko pitkälle toimet-tomuutta – toisin sanoen passiivistaaktiivisuutta.”

Mikä on vakaumuksesi keskei-nen ydin ja mitä haluat muille sa-noa?

”Keskeisimpänä ohjenuorananipyrin pitämään kristinuskoa ja eri-tyisesti Jeesuksen antamia ohjeitaja esimerkkiä. Tämä ei tarkoita, ettätällaisissa tavoitteissa edes harvoinkuitenkaan käytännössä onnistui-si. Pikemminkin ne ovat satama,jolle on turvallista palata, ja jota onhyvä tavoitella. Olenkin melko ideo-loginen ajatustavaltani, mikä eitosin estä kyynistä puoltani toimi-masta.

Kristinuskoa pidetään nyky-maailmassa melko konservatiivise-na ilmiönä. Kaikki on suhteellista,sillä syntyessään se, ja Jeesuksenesittämät ajatukset, olivat lähinnäkapinallisia ja uudistusmielisiä. Sitäne ovat ainakin osittain kyllävieläkin, jos asiaa lähemmin tutkii.Ne toivat myös toisaalle tiukempiavaatimuksia vanhojen määräystenja ohjeiden noudattamiseen, kutenrakkauden osoittaminen myös vi-hollisia kohtaan. Moni kristittynä

itseään pitävä valtionjohtajavoisikin tarkastella toimiaan UudenTestamentin valossa, Vanhan Tes-tamentin sijasta.”

Nyt olet mukana myös Vaihtoe-hto EU:lle- liikkeen toiminnassaja tulit järjestön hallitukseen.Kuinka rauhan asia mielestäsi li-ittyy Euroopan Unioniin tai senvastustamiseen ja kritisoimiseen?Mitä haluat sanoa mahdolliseenkansanäänestykseen liittyen ja eu-roparlamentin vaalien alla?

”Omassa ajatusmaailmassani rau-han asia, esimerkiksi Irakin tilanne,ja EU-kriittisyys eivät ole vaikutti-miltaan suoraan kytköksissä toi-siinsa. Rauha ja EU tosin liittyvättoisiinsa useassakin mielessä. Kes-ki-Eurooppaan EU on mahdollises-ti – sen perustamisen ensisijaisenperustelun mukaisesti – tuonutlisää vakautta, ja näin edistänytrauhaa. Suomen jäsenyydellä eitähän asiaan tietenkään ole ollutmitään merkitystä.

Jäsenyyden ansiosta on kansain-välinen rikollisuus lisääntynytSuomessa, jolloin yleinen turvalli-suus on heikentynyt. Jatkossa kunSuomea yhä enemmän sidotaanmuiden Euroopan maiden turvalli-suusongelmiin, rauhan tila tuleemeidänkin osalta uhatummaksi. JosEU saavuttaa sille asetetun tavoit-teen, täydellisen liittovaltion, jasiitä kehittyy yhtä vaikuttava toi-mija kuin USA tai Neuvostoliittoaikanaan, on koko maailman rauhauhattuna. Tällöin myös sosiaali-nen ja ekologinen tasapaino järkky-vät entisestään.

Perustuslaista tulisi ehdottomastijärjestää kansanäänestys, silläkansan hyväksyntä puuttuu täysin.Kyse ei ole siitä kuinka paljon eh-dotus perustuslaista poikkeaanykyisin voimassa olevista sopi-muksista, vaan siitä kuinka paljonse poikkeaa siitä EU:sta, johonkansanäänestyksen valtuutuksellaliityttiin.

Nyt ei voida vedota siihen, ettäEU:n kehityksen suunta tiedettiinjo aiemmin, koska silloin kansalai-sia tahallisesti johdettiin harhaanvakuuttelemalla ettei kyseinensuunta toteudu.

Vaaleissa on tapanani ollut ainaäänestää, ja niin näissäkin. Ehdolleasettuvien mielipiteiden kohdalla onehkä sellainen ongelma, että ei us-kalleta olla aidosti EU:ta vastaan.Kriittisyyttä kyllä löytyy joidenkinosalta, vaikkei osuudellisesti kan-san kanta olekaan edustettuna.

Muiden jäsenvaltioiden vaalita-vat pitävät tehokkaasti EU-kriit-tisyyden poissa parlamentistayleisesti EU:n tasolla. Tämä aiheut-taa valitettavasti sen, että vaikkaSuomesta saataisiinkin hyvä, liit-tovaltiota vastustava edustus, eiparlamentin yleistä ilmettä saadasillä muutettua.”

Haastattelu:Hannu Oittinen

Kuva:Kari Santala/Kuvapalvelu

Irakissa ihmiskilpenä ollut Teijo Virolainen

Riihimäkeläinen Teijo Virolainentuli tunnetuksi oltuaan toisenasuomalaisena ihmiskilpenä IrakissaUSA:n hyökkäyksen alla.

Nyt Virolainen on mukana Vaih-toehto EU:lle-liikkeessä ja tuli mu-kaan järjestön hallitukseen. VEUhaastatteli Virolaista hänen ajatuk-sistaan maailmasta, vakaumukses-ta, sodasta, rauhasta ja EU:sta.

Ehdottomasti kansanäänestys, sillänyky-EU:lta puuttuu kansan hyväksyntä

MUISTAJÄSEN-MAKSU!

Tartu toimeen.

Tilisiirto ohessa.

Vaihtoehto EU:lle12

- Perustuslaista tulisi ehdottomasti järjestää kansanäänestys, sillä kansan hyväksyntä puuttuu täysin. Kyse ei ole siitäkuinka paljon ehdotus perustuslaista poikkeaa nykyisin voimassa olevista sopimuksista, vaan siitä kuinka paljon sepoikkeaa siitä EU:sta, johon kansanäänestyksen valtuutuksella liityttiin, sanoo VEU:n hallituksen tuore jäsen, riihimäkeläi-nen Teijo Virolainen.