vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen ... · • me kaikki hyödymme ja käytämme...

Petri Puroaho

Vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen

mahdollisuudet -koulutus

Kajaani 5.10.2015

Miksi olemme Kainuussa?

• 5.10: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pyynnöstä (Merja Leinonen, koulutuspäällikkö)

– Järjestää yhteistyössä Vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen mahdollisuudet –tiedotus- ja koulutus-iltapäivä

Kysymyksiä pohdittavaksi iltapäivälle

• Mikä kohderyhmän työllistymisen ongelma koskettaa sinua?

• Mitä voisit tehdä toisin työpaikallasi kuulemasi perusteella? Tai mitä voisit kertoa muille työpaikoille kuulemasi perusteella?

Iltapäivän ohjelma

Klo 12 aloitus

• Yleinen näkökulma: vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään (Kaija ja Petri)

• Työllistämisen tukimuodot (taloudellinen ja terveydenhuollon tuki) (Petri ja Kaija)

• Työtehtävien mukauttaminen (Petri)

Klo 13.45-14.15 Tauko

• Koulutus (Kaija)

• Monimuotoiset työyhteisöt – voimavara ja rikkaus (Petri)

• Kokemuksia ja hyviä käytänteitä (Kaija)

Klo 16 päätös

Taustani:

• n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa Suomessa työllistämisen edistämisestä, alueellisesta ja valtakunnallisesta verkostojen vahvistamisesta, kehittämistyöstä ja välityömarkkinoista.

– Mm. CCUSA, TE-toimisto, SPR, Yliopisto, TPY ja Vates-säätiö

– Työtehtävät: rekrytoija, työvoimaneuvoja, työhönvalmentaja, kehittämistyön koordinaattori, projektipäällikkö

Vates-säätiö, projekti ja välityömarkkinatVates-säätiö toimii (1993 - ) vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja

osatyökykyisten yhdenvertaiseksi työllistymiseksi.

Välityömarkkinat osana työelämää (2014-2015) –projekti

edistää työmarkkinoiden (mm. välityömarkkinoiden) tietoisuutta

kohderyhmän työvoimapotentiaalista ja työllistämisen

tukimuodoista sekä kehittää työmarkkinoita alueellisten tarpeiden

mukaan.

Välityömarkkinoilla tarkoitetaan (työ- ja elinkeinoministeriön

käyttämän määritelmän mukaan):

• työskentelymahdollisuuksia

• työllistymistä edistäviä

• ja työssä selviytymistä tukevia palveluja, joita tarjotaan

avoimille työmarkkinoille sijoittumisessa eri syistä

vaikeuksia kohdanneille työnhakijoille

Lappi

Pohjois-

Pohjanmaa

KajaaniPohjanmaa

Etelä-

PohjanmaaKeski-

Suomi

Pirkanmaa

Varsinais-

SuomiUusimaa

Häme

Etelä-

Savo

Kaakkois-

Suomi

Pohjois-

SavoPohjois-

Karjala

Satakunta työtön välityömarkkinatavoimet

työmarkkinat

Alueelliset kehittämisteemat 2014-2015

Projektin päätavoitteet ja toiminta 03.2014 (>

12.2015)

ALUETILAISUUDET: Saattaa alueelliset

työllisyystoimijat vuoropuheluun järjestämällä

vuosien 2014 ja 2015 aikana alueellisia tiedotus- ja

vuorovaikutustilaisuuksia 15 ELY-alueella,

alueellisten tarpeiden mukaan.

TYÖVOIMAPOTENTIAALI JA TUKIMUODOT:

Lisätä alueellisten työmarkkinoiden tietoisuutta

vammaisten ja osatyökykyisten

työvoimapotentiaalista, ja olemassa olevista

työllistymisen tukimuodoista.

TYÖLLISYYS JA MONIMUOTOISUUS: Edistää

vammaisten, osatyökykyisten ja

pitkäaikaissairaiden työllisyyttä valtakunnallisesti

sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.

Lappi

Pohjois-

Pohjanmaa

KajaaniPohjanmaa

Etelä-

PohjanmaaKeski-

Suomi

Pirkanmaa

Varsinais-

SuomiUusimaa

Häme

Etelä-

Savo

Kaakkois-

Suomi

Pohjois-

SavoPohjois-

Karjala

Satakunta

Vammaiset ja osatyökykyiset: määritelmät

Vammainen: henkilö, joka tarvitsee erityisiä tukitoimia selviytyäkseen työssä tai työpaikan olosuhteissa (esim. apuvälineitä).

Osatyökyinen: henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään

ja halu tämän kyvyn käyttämiseen. Työtä mukauttamalla työkyvyn alentuma ei useinkaan vaikuta työpanokseen.

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään

• Kohderyhmän asiakkaita tulee olemaan aina!

• Periaatteessa, me olemme kaikki osatyökykyisiä.

• Osatyökykyisyys ja vammaisuus voi kohdata ketä tahansa meistä. Kuka tahansa meistä voi pudota työelämästä, hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa.

• Vammaisuus ei tarkoita automaattisesti samaa kuin osatyökykyisyys, eikä päinvastoin.

• Me kaikki hyödymme ja käytämme työtehtävien mukauttamista ja se on samalla yksi konkreettisin keino työllistymisen mahdollistamiseen kohderyhmämme kohdalla.

• Viesti kunnan päättäjille: luodaan työmarkkinat, joihin kuuluvat kaikki, eivätkä vain ne, jotka onnistuvat pärjäämään tällä kertaa tai tällä työnhakukierroksella.


• Suurimmat ongelmat ovat edelleen työmarkkinoiden ennakkoasenteet kohderyhmäämme kohtaan ja tiedon puute. Stereotyyppinen kuva johtaa harhaan.

• Työttömyyden syynä ovat myös fyysiset esteet, työkokemuksen puute, työnantajien, työtoverien tai asiakaskunnan reaktiot ja ennakkoluulot sekä vammaisuutta koskevan tiedon puute.

• Sairaudestaan tai vammastaan huolimatta vammaisella tai osatyökykyisellä työntekijällä on usein hyvät mahdollisuudet työntekoon yksilöllisesti räätälöityjen tehtävien, työaikajärjestelyjen sekä muiden tukitoimien avulla.

• Valtakunnallisesti ongelmana on se, että työllistämistä helpottavat tuista ei tiedetä tai niitä ei käytetä tarpeeksi (esim. työolosuhteiden järjestelytuki).

• Kohderyhmän henkilöiden työnhaun, markkinointikyvyn ja työtehtävien mukauttamisen tietämyksen vahvistamista tarvitaan sekä aktiivisempi TE-toimiston asiakkuus.


11

• Opittu ”kohtalo” (erityistäminen) ja aktiivinen syrjäytyminen työllistymisen esteenä.

• Arkielämän haasteet vievät kaiken energia, eikä työn edistämiselle jää välttämättä aikaa.

• Työelämän esteellisyys ja tehokkuuden vaatimukset.

• Negatiiviset ja ennakkoluuloiset kokemukset työnhaun vaiheessa: esim. pitää ensin perustella miksi työnantajan pitäisi ottaa työnhakija tosissaan (ongelma edellä).

• ”Sankaripaine” ja ”tienraivaajan paine”.

• Tietoisuus välityömarkkinatoimijoiden palveluista paremmin saataville yrityksille/työnantajille.

• Osaajien ja tarpeiden (yritykset) kohtaamattomuus.

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen tänään: motivaatio

• Osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt ovat tutkimusten mukaan erittäin motivoituneita työntekijöitä.

• Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat puolestaan tutkimusten mukaan innostuneempia työstään kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin.

• Vammaiset ja osatyökykyiset eivät pyydä eriarvoista kohtelua vaan yksilöllistä huomioimista, kuten kaikki muutkin työntekijät ja työnhakijat.

• Työnhakija kertoo mielellään itse työnantajalle, miten työtehtävät ovat mahdollisia tai miten niitä voisi muokata, jotta hänen osaamisensa saadaan paremmin käyttöön.


Osatyökykyisille väyliä työhön (ote Suomen hallitusohjelmasta 27.5.2015):

• Huomioidaan osallistavat toimet

• Työhönvalmennusta lisätään

• Parannetaan vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia.

• Lisätään tietoisuutta tarjolla olevista palveluista ja keinoista

• Varmistetaan asiakaslähtöinen palveluohjaus

Mitä asioita Vates-säätiö tavoittelee:

• Panostusta välityömarkkinoihin ja kuntoutuksen kehittämiseen

• Mahdollistetaan työhönvalmennuspalvelu paremmin

• kehitetään kohderyhmämme aktiivista yrittäjyyttä

• lisättävä sosiaalisten kriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa.

• TE-toimistojen palveluja kehitettävä palvelemaan paremmin vammaisia ja osatyökykyisiä


Osatyökykyisille väyliä työhön (ote Suomen hallitusohjelmasta 27.5.2015):

• poistetaan kannustinloukkuja

• edistetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille

Mitä asioita Vates-säätiö tavoittelee:

• kannustinloukkuja on purettava

• taloudellinen kannattavuus pyrkiä avoimille työmarkkinoille

• Osatyökykyiset henkilöt nähdään osaavana ja tuottavana työvoimana, ei pelkkänä menoeränä.

TEM (2014): ansaintarajat määrittävät työelämään osallistumista enemmän kuin henkilön työkykyOsatyökykyiset työssä –ohjelma (2014): työnteon kannustavuutta on parannettavaja kaikki keinot käyttöön.

Osatyökykyiset ja työelämä: uutisointia

• ”Osatyökykyiset takaisin työelämään” (2011)

• ”Osatyökykyiset tarvitsevat joustavia työmahdollisuuksia” (2012)

• ”….toimintakonsepti, joka auttaa osatyökykyisiä jatkamaan työssä tai työllistymään” (2013)

• ”Osatyökykyiset mukaan kehitystyöhön” (2014)

• ”Työolosuhteiden mukauttaminen tukee osatyökykyisten työntekoa” (2014)

• ”Työntekijä mukaan mukautusten suunnitteluun” (2014)

• ” ”Osatyökykyinen tahtoo töihin” / ”Palkkaisitko osatyökykyisen?” (2014)

• ”Myös työnantajat tarvitsevat tukea ja tietoa mahdollisuuksista tukea osatyökykyistä työntekijää” (2014)

• Osatyökykyisiä ei ole varaa ajaa marginaaliin” (2015)

Työllistymisen taloudelliset tukimuodot

Valtakunnallisesti haasteena on se, että työllistämistä helpottavat tuista ei tiedetä tai niitä ei käytetä tarpeeksi.

Oletko sinä tai organisaatiosi

välittänyt tietoa

työnantajille / yrityksille

työllistämisen tukimuodoista?

Työllistymisen taloudelliset tukimuodot

• palkkatuet

• oppisopimuskoulutus

• sanssi-kortti ja duuni-kortti

• työkokeilu max 12kk (6kk yhdellä työnantajalla)

• työhönvalmennus (50h/vuosi) – työpaikalla

• työolosuhteiden järjestelytuki (korkeintaan 4000€) uusi työvälineitä tai kalusteita ja muutostöitä työpaikalla (työnteon kannalta välttämättömiä) tai apua työssä toiselta työntekijältä (määräajaksi). yössä olevan tuen edellytyksenä on työnantajan osallistuminen kustannusten rahoittamiseen.

• toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 €/kk (20 h x 20 €) korkeintaan 18 kuukauden ajan

Työkykymme tänään

• Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma eli joka toisella

(Lähde: Tilastokeskuksen työkykytiedustelu)

• Yhä useampi suomalainen uskoo työkykynsä heikkenevän (Lähde: Työeläkeyhtiö Varma ja Odum –selvitys, syyskuu 2015: yli 120,000 vastaajaa).

Vaikuttavia tekijöitä ovat:– terveydelliset syyt (iän ja toiminnan tuomat muutokset: emme kestä

samanlaista kuormitusta kuin nuorempana)– työhön liittyvät syyt (työn vaatimukset, kova työtahti, työn kiinnostavuus tai

työstressi) > noin 40-50% 18-59 –vuotiaista nosti esiin nämä asiat

Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme

Työtehtävien mukauttaminen

• Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuilla ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisella voidaan kompensoida henkilöiden erilaisia toimintarajoitteita. Mukauttamisista hyötyvät kaikki!

• Työolosuhteiden mukauttaminen tarkoittaa tyypillisesti mm. – Työaikajärjestelyjä, työn organisointia ja opastusta sekä joustoja

esim. etätöiden mahdollistamisessa

– työympäristön kehittämistä (esim. valaistus, akustiikka, esteettömyys, pääsy työtiloihin, työpisteen siirto)

– apuvälineitä ja teknologiaratkaisuja sekä yhteiset tilat

– toisilta saatavaa apua

– työmatkaliikkumisen ratkaisuja, työpaikkarakennuksen saavutettavuus


• Työolosuhteiden mukauttamisratkaisuista osa ei maksa mitään

• Eniten mukautuksia on tehty työpisteen toimivuuteen.

• Työnantajan kustantamista mukautuksista osa maksoi alle 1000 €

= 3 sairauslomapäivän kustannus

• Riittävästi ratkaisuja tehneiden keskuudessa myönteiset arviot psykososiaalisista työoloista ovat johdonmukaiset.


• Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena huomioiden konkreettisessa tilanteessa olennaiset seikat:

– Vammaisen ihmisen tarpeet

– Toimijan koko taloudellinen asema

– Toiminnan luonne ja laajuus

– Mukautusten arvioidut kustannukset

– Mukautuksia varten saatavissa oleva tuki; monesti työnantajilta puuttuu tietoa julkisista tukitoimista ja vammaisen palkkaaminen koetaan byrokraattiseksi; on helpompaa palkata terve henkilö

– Laissa ei ole määritelty sitä, paljonko mukautus saa maksaa, koska kyse on vammaisen tarpeesta ja yksilöllisestä arvioinnista kussakin konkreettisessa tilanteessa. Yleinen esteettömyys on eri asia.

Etukäteiskysymyksiä osallistujilta

• Käytännön kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten yritysten työnjohto saadaan motivoitua palkkaamaan työhön vajaakuntoisia työnhakijoita, kun tarjolla on ns. täysin terveitäkin, koulutettuja hakijoita

• osatyökykyiset ihmiset kuntouttavassa työtoiminnassa

• keinoja osatyökykyisten vammaisten nuorten auttamiseksi kohti työelämää: miten Kainuun Sote voi osaltaan toimia työnantajana, joka palkkaa vammaisia ja osatyökykyisiä avoimiin työtehtäviin ja toisaalta tukee osatyökykyisten työssä selviytymistä

• Itsemääräämisoikeuden toteutuminen avotyöntekijöillä

• Kuinka helposti tai vaikeasti toteutuu vammaisten ja osatyökykyisten eläkkeen saaminen?

Etukäteiskysymyksiä osallistujilta: Petri ottaa kantaa

• Käytännön kokemuksia ja vinkkejä siitä, miten yritysten työnjohto saadaan motivoitua palkkaamaan työhön vajaakuntoisia työnhakijoita, kun tarjolla on ns. täysin terveitäkin, koulutettuja hakijoita– Lähestytään yritystä kunnioittavasti ja tarjoamalla lisäarvoa

– Mennään yrityksien luokse

– Ei käytetä sanaa vajaakuntoinen

– Korostetaan tarjolla olevaa osaamista ja persoonaa

– Mainitaan tarvittaessa työllistämisen tukimuodot

– Kerrotaan esimerkkejä (yritys kertoo yritykselle)

– Tiedon lisääminen yrityksille (mm. Osaavia tekijöitä)

Lisätietoa: http://www.vates.fi/vates/aineistot.html

http://www.vates.fi/vates/aineistot.html

Etukäteiskysymyksiä osallistujilta: Petri ottaa kantaa

• Keinoja osatyökykyisten vammaisten nuorten auttamiseksi kohti työelämää: miten Kainuun Sote voi osaltaan toimia työnantajana, joka palkkaa vammaisia ja osatyökykyisiä avoimiin työtehtäviin ja toisaalta tukee osatyökykyisten työssä selviytymistä– Näyttämällä esimerkkiä rekrytoimalla heitä tai antamalla esimerkiksi

mahdollisuuden työkokeiluun monille sopiville kandidaateille

– Osoittaa esimerkkiä työtehtävien mukauttamisesta

– Miettimällä työtehtävien sisältöjä uudelleen

– Onnistuneiden esimerkkien kautta tiedottamista läpi organisaation

– Hyväksymällä ja osoittamalla käytännössä toiminta-ajatuksen, että osatyökykyisten tai vammaisten nuorten tukeminen kohti työelämää on jokaisen tehtävä Kainuun Sotessa

Monimuotoiset työyhteisöt – voimavara ja rikkaus

25


Miten moninaisen työyhteisön voimavarat saadaan käyttöön?

• Vetoamalla lakiin!– Laki kieltää syrjinnän mutta positiivinen erityiskohtelu on

mahdollinen

– Perustuslain 6 §:n 2 mom. positiivinen erityiskohtelu; tarkoituksena esim. vammaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden mahdollistaminen erityistoimenpitein työelämässä.

– Yhdenvertaisuuslaki 9 §: Positiivinen erityiskohtelu – ”sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.”

– Erilainen kohtelu ei ole siten aina syrjintää, vaan positiivinen erityiskohtelu voi olla jopa velvollisuus, jotta vammainen henkilö pystyy tekemään työtä.

26


Miten moninaisen työyhteisön voimavarat saadaan käyttöön?

• Pohdiskelemalla itse ja työyhteisössä moninaisuuden perusteita

• Käsittelemällä monimuotoisuuden esimerkkejä

• Miettimällä monimuotoisuuden hyötyjä (ei esteitä) ja vaatimuksia sekä rekrytointi-esimerkkejä

• Näihin keskitymme tänään!

27


Monimuotoisen työyhteisön hyödyntämisen perusedellytyksenä on työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Yhdenvertaisuus työelämässä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet työhön ja toimeentuloon riippumatta heidän:

• kansalaisuudestaan tai etnisestä alkuperästään

• uskonnostaan tai vakaumuksestaan

• iästään

• sukupuolestaan

• sukupuoli-identiteetistään

• sukupuolensa kokemisesta tai seksuaalisesta suuntautumisestaan, tai siitä

• onko heillä jokin vamma tai sairaus.

28


30

Monimuotoisuuden hyötyjä työelämässä:• Laajempi ja syvempi kokemuspohja• Erilaiset tehtävät ja työmuodot• Erilaiset työaikamuodot• Sitoutuminen• Luovuus – uudenlainen ajattelu• Työyhteisön ja sen jäsenten kehittyminen• Monimuotoisuuden huomaaminen asiakkaiden tarpeissa• Lisäarvo, maine ja imagon hyöty yritykselle sekä kilpailuetu

Työnantajanäkökulma:• Monimuotoisuuden sisällyttäminen henkilöstöpolitiikkaan• Keskittyminen esimerkiksi johonkin kategoriaan (kohderyhmä)

Monimuotoiset työyhteisöt – voimavara ja rikkaus: rekrytointi-case

• Toimintakyky työelämän esteellisyydestä huolimatta

• Kokemuksia kommunikoinnin monimuotoisista muodoista

• Erilaiset työskentelytavat tuovat erilaista osaamista

• Toimintakyky ympäristön paineessa ja ennakkoluuloissa

• Omien heikkouksien kompensointikyky

• Keksitään erilaiset tavat päästä tavoitteisiin

• Sopeutumiskyky

• Kommunikaatio ja yhteistyökyky

• Ammatillinen erityisosaaminen

• Yrittämishalu ja luovuus

• Ongelmanratkaisu

• Tavoitteellisuus


32

Mitä monimuotoisuus työelämässä vaatii?

• Tiedon levittämistä ja asenteiden muokkaamista

• Että monimuotoisuus näkyy läpi organisaation kaikilla tasoilla

- Strategiassa

- työsuoritusten arviointijärjestelmässä

- todellisessa työyhteisön monimuotoisuusrakenteessa

- syrjintään tai aliarvostamiseen puututaan viipymättä (vuorovaikutus ja työyhteisötaidot)

- rekrytointi tapahtuu tasapuolisesti

- ja organisaation johto toimii esikuvana eli se mitä sanotaan teoriassa, tulee näkyä käytännössä (johtaminen, johtaminen, johtaminen…)


• Miksi työllistää osatyökykyinen tai vammainen?– Pätevyys: pätevin tarvitaan taloudellisiin perusteluihin nojaten

– Imago: vaikutuksia esim. työnantajakuvaan

– Eettisyys ja sosiaalisuus: yhteiskuntavastuu, sosiaalinen vastuu ja työyhteisön monimuotoisuus

• Omasta ja työyhteisön asenteesta syntyy voimavara ja rikkaus

• Toimia itse esimerkkinä monimuotoisesta työyhteisöstä, jossa jokaisen työvoimapotentiaalille annetaan mahdollisuus.

Lue lisää: http://www.vates.fi/vates/aineistot.html

VälityömarkkinatKaikkien

osaaminen

käyttöön

Positiivinen

erityiskohtelu

Työtehtävien

mukauttaminen

Kannattavat

sosiaaliset

investoinnit

http://www.vates.fi/vates/aineistot.html


• Olemme kaikki osatyökykyisiä jollain tapaa (esimerkkitarina: ”koirahetki”)

• Viestitään työelämässä ja ympäristölle, että kaikkia tarvitaan ja jokainen osaa jotain, joten otetaan kaikkien kyvyt käyttöön

Lähteet, mm.:

• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE (esim. 14.4.2015 ja 20.4.2013 Haapakoski)

• Nevala ym. 2010 ja Nevala: työ kuuluu kaikille 2.10.2014

• Nevala ym. Työolosuhteiden mukauttaminen vammaisilla henkilöillä: vaikuttavuus sekä estävät ja edistävät tekijät. Kela, Työpapereita 61, 2014.

• STM:n julkaisut: mm. Outi Antilan työryhmän väliraportti (2013)

• Vuorento ja Terävä (2015): Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työllistymisen tukeminen, Kuntoutusäätiön työselosteita 48/2014

• Vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys Suomessa (Aspa 2014 / 1)

• Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä – kuntoutuksen haasteina osallisuus ja työelämä Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Tötterman (TEM)

• Työurien jatkamisen tuki JAMIT –hanke (2012-2014): M-L Manka

• Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37, Osatyökykyiset työssä –ohjelma

• Työterveyslaitoksen aineistot (www.ttl.fi) mm. tutkimus 2011

• Vammaisfoorumin ja Varsinais-Suomen TE –toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry

• Monimuotoistuva työelämä (DIAK, 2010)

• Monimuotoisuuden johtamisen opas 2007

http://www.ttl.fi/

Kiitos, olkaa hyvä ja yhteyttää saa ottaa

Petri Puroahoprojektipäällikkö

Välityömarkkinat osana työelämää –projekti (2014-2015)

044-5897655

[email protected]

mailto:[email protected]

vammaisten ja osatyökykyisten tuen ja työllistymisen ... · • me kaikki hyödymme ja käytämme...

Documents