vanhustyön hyvät käytännöt 29.4.2010 hanna hyttinen [email protected]

Satakunnan ammattikorkeakoulu | Satakunta University of Applied Sciences

Vanhustyön hyvät käytännöt

29.4.2010 Hanna Hyttinen

[email protected]


Mikä on hyvä käytäntö?

• Hyvä käytäntö on suhteellinen ja yhteistuottamiseen perustuva toimintasysteemi, joka

• koostuu inhimillisistä toimijoista (esim. asiakas, lääkäri, hoitaja, muu ammattilainen, lähijohto, asiakkaan perheenjäsen tai muu läheinen),

• näiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta sekä • resursseista, joita nämä mobilisoivat toiminnassaan (esim.

työvälineet, tilat, teknologiat, säännöt, periaatteet, tiedot ja taidot, ihmissuhteet)

• Asiakas/potilas on siis käytännön aktiivinen toimija, ei työntekijäkeskeisten toimenpiteiden kohde. (Koivisto 2009)


Voiko hyviä käytäntöjä siirtää ?

• Käytännöt eivät ole universaalisti tosia tai toimivia. Ne syntyvät ja toimivat tietyt elementit omaavissa toimintaympäristöissä.

• Käytäntöjen siirtäminen, käyttöönotto ja toimeenpano on räätälöintityötä, jossa rakennetaan inhimillisistä toimijoista, resursseista ja toiminnoista koostuva käytäntö sekä tälle sopiva ympäristö.

(Koivisto 2009)


Hyvien käytäntöjen siirtäminen on aina tapauskohtaista

• Hyvien käytäntöjen siirtäminen (implementointi), käyttöönotto ja toimeenpano ovat räätälöintiä, jossa rakennetaan toimijoista, resursseista ja toiminnoista koostuva toimintamalli sekä tälle sopiva ympäristö. Käytännöt saavat omanlaisiaan muotoja eri sovellusympäristöissä.

• Implementointiosaamista voi kehittää kuten muutakin kehittämisosaamista perehtymällä erityisesti ihmisiä innostaviin ja yhteistyötä vahvistaviin menetelmiin ja hyödyntämällä vertaisarviointia.


Miten hyvyys arvioidaan?

• Käytännöllä itsellä ei ole pysyviä, sisäisiä ominaisuuksia (esim. toimiva, kestävä tai vaikuttava)

• Ne ovat käytännön avulla saavutettavia tuloksia jossakin toimintaympäristössä


Käytännön hyvyyden arviointi

• Käytäntöä voidaan arvioida esim. siltä kannalta, millaisia seuraamuksia se saa aikaan ikääntyneen voimaantumisen kannalta, ammattilaisten hyvinvoinnin kannalta tai sitä soveltavan organisaation kustannus-tehokkuuden kannalta.


Sentteri -hanke hyvien käytäntöjen levittäjänä

• Sentterin -hankkeen tavoitteet: • Hyvien käytäntöjen, tutkiva kehittäminen, levittäminen

ja vaikutusten arvioiminen• Toimintakykyä ja kotona selviytymistä tukevien

ympäristöjen kehittäminen• Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja gerontologista

preventiota koskeva tiedottaminen ja täydennyskoulutus

• Kehittämistä palveleva soveltava tutkimus


Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 1/3• Muistisairauksien hyvät hoitokäytännöt -

asiantuntijasuositus (2008) linjaa muistipotilaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen kehittämistä osaksi alueellista hoito- ja palveluketjua

• Em. suosituksen ja myös tutkimusten tulosten perusteella asiakkaan kotona asumista ja kuntoutumista turvaavat onnistuneesti lääkäri ja muistikoordinaattori, joka on perehtynyt muistisairauksiin ja -palveluihin.


Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 2/3

• Muistineuvolatoiminta on osa muistioireisten ja heidän omaistensa hoito- ja palveluketjua. Se on matalankynnyksen paikka lähellä asiakasta, edistää varhaisdiagnostiikkaa ja tukee muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä hyvinvointia sairauden eri vaiheissa.

• Ensisijaisesti perusterveydenhuollon palveluna tai ostopalveluna esim Muistiyhdistys ry:ltä.

• Erikoissairaanhoito organisoi monella paikkakunnalla muistipoliklinikkatoimintaa (Palomäki 2009)


Muistitukitoiminnan hyvät käytännöt 3/3●Esimerkki Etelä-Pohjanmaalta: ● muistitestaukset (alkuselvitys tai kontrolli)● toimintakykyarviot● muistipotilaan ja omaisen ohjaus ja neuvonta, sekä ● tilannekartoitus● tapauskohtainen konsultaatio, koulutus, osastotunnit, ● yleisöluennot● yhdyshenkilötoiminnasta● (Huhtamäki-Kuoppala)


Kaatumisen ehkäisyn hyvät käytännöt

• Ympäristötekijät ja ulkonaliikkumisen turvallisuus, ks. esim THL (KTL) tai Merja Rantakokko (2009)

• Vaaratekijöiden arviointi ja miihin puuttuminen ks esim. Kokkolan malli tai Satakunnan kaatumishoitajamalli (Teeri 2009)


Asumisen koettu esteettömyys(Heimovaara-Kotonen 2009)

• Housing Enabler-menetelmä yhdistää neljä eri osa-aluetta: asumistyytyväisyyden, kodin merkitykset, kodin toimivuuden sekä asumiseen liittyvät hallintauskomukset.

• Yhdistetty neljä mittaria: ”Asumistyytyväisyys”, ”Kotini toimivuus”, ”Kotini merkitykset” ja ”Hallinnan tunteet omassa kodissa”

• Arvioidaan henkilön toimintakyvyn rajoitteet ja apuvälinetarve, tehdään ympäristökartoitus ja lasketaan kokonaispisteet: esteettömyysongelmat (Tanttu & Heimovaara-Kotonen 2009.)

• Tulossa myös lyhyempi versio


Muita esteettömyyden arviointimenetelmiä

• Invalidiliitto, Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus – opas kartoituksen tilaajalle ja tuottajalle (maksuton), tarkoitettu sekä julkisiin että yksityisiin tiloihin, siksi vähän monimutkainen

• THL tekemässä rakennusten esteettömyys-luokitusmallia

• ARVI -Asunnon arviointimenetelmä (maksuton) Löytyy www.ara.fi

• Työtehoseuralta löytyy myös asunnon arviointilomake

(Hynynen 2009.)


Omaishoitajien tuki

• Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita omaishoitajan hoitotaakasta (burden) ja jaksamisesta sekä tukimuotojen vaikuttavuudesta

• Yleisimmin tarjottuja palveluita olivat apuvälinepalvelut, kotisairaanhoito ja kotipalvelu ja tukipalveluista kuljetuspalvelu. Yleisimpiä omaishoitajille järjestettäviä palveluja ovat olleet vapaapäivät, palveluohjaus, koulutus, neuvonta, sosiaalityön palvelut sekä vertaisryhmätoiminta.


Omaishoitajien tukimuotojen vertailu 1/2

• Osa tukitoimista on suunnattu yksinomaan omaishoitajiin tai hoidettaviin. Osassa interventio on kohdistunut kumpaankin.

• Omaishoitajiin kohdistuneissa interventioissa on käytetty esim. tukiryhmätoimintaa, yksilö- ja ryhmäterapiaa, koulutusta ja neuvontaa, tai lomaa omaishoitajalle.

• Omaishoitajille on ollut hyötyä myös tehostetusta kotiuttamisohjelmasta, johon on kuulunut ohjausta ja kotikäyntejä.


Omaishoitajien tukimuotojen vertailu 2/2

• Hoidettaviin kohdistuneilla interventioilla on pyritty vaikuttamaan kapea-alaisesti esim. käytösoireiden vähentämiseen tai yöuneen ja/ tai ravitsemustilaan. Osassa on mitattu myös kyseisen intervention vaikutusta omaishoitajiin.

• Parhaat tulokset on saatu, kun on käytetty sekä hoitajaan että hoidettavaan kohdistettuja monitekijäisiä interventioita, esim. lääkitys ja terapia; ohjaus ja psykososiaaliset ryhmät, kotikäynnit ja puhelinkonsultaatiomahdollisuus tarvittaessa.

vanhustyön hyvät käytännöt 29.4.2010 hanna hyttinen [email protected]

Documents